Teräsrakenne-lehti 1-2025

Teräsrakenne

ISO EKO PALKKI, JOLLA ON

DELTABEAM® Green Aqua

DELTABEAM® Green Aqua – pienempien päästöjen ja terveellisemmän sisäilman puolesta

Peikko tuo markkinoille liuotinvapaalla, M1-luokan maalilla maalatun liittopalkin.

DELTABEAM® Green Aquassa yhdistyvät kierrätysteräksen käyttö, pienemmät VOCpäästöt sekä terveellisempi sisäilma.

CE-merkitty ja EPD-sertifioitu vihreä palkki takaa pienemmän hiilijalanjäljen sekä miellyttävämmät työskentelyolosuhteet.

DELTABEAM® Green Aqua on optimivalinta kestävään ja vastuulliseen rakentamiseen. Koska edelläkävijät tekevät asiat toisin.

Katso lisätiedot: peikko.fi

Teräsrakenne

1 | 2025

Julkaisija ja kustantaja Teräsrakenneyhdistys ry

Eteläranta 10, 10. krs PL 381, 00131 Helsinki puh. 09 12 991 (vaihde) info@terasrakenneyhdistys.fi www.terasrakenneyhdistys.fi

Päätoimittajalta

2 Hiilijalanjälkien harmonisointi Euroopassa Foorumi

2 Rakennusalaa on kuunneltu

Ajankohtaista

12 Uudet sinkkilaadut tukevat kestävää kehitystä

14 Ympäristöystävällisempi sinkki valtaa sinkkipatoja

26 Rakennesuunnittelu luonteva uusi toimiala

40 Tukkuri auttaa matkattaessa vähähiiliseen rakentamiseen

Arkkitehdeiltä ja suunnittelijoilta

4 Joensuussa nostettiin jäähalli uudelle tasolle

16 Hervannan Noodi on täynnä muuntojoustavaa laboratoriotilaa

21 Jyväskylä sai huipputason palloiluhallin

28 Jääkärinkankaan monitoimitalo on asuinalueen maamerkki

32 Hailuodossa alkaa uusi elämänvaihe

37 KOY Espoon Luhtaparkki on kaupunkikuvallisesti tärkeä

Toimitukselta

6 Teräsrakenteet ja -julkisivut tärkeä osa uutta jäähallia

8 Metson Lokomotion-hanke etenee reipasta tahtia

17 Hervannan kampukselle nousee uusi tutkimuslaboratorio

23 Laadukkaat olosuhteet jalkapalloilijoille rakennettiin teräksen avulla

29 Oululaiset saavat toimivan ja kestävän monitoimitalon

34 Hailuotoon saadaan kiinteä yhteys

36 Hailuodon siltojen alle tulee järeät teräspaalut

44 Uumen-hotellin huoneet teräksisistä valmistilaelementeistä

Henkilö

46 Pitkän perinteen jatkaja

Toimitus Päätoimittaja Timo Koivisto Teräsrakenneyhdistys ry

Sisällöntuotanto Arto Rautio, Johanna Paasikangas LFC Group Oy puh. 050 5500 292 info@lfc.fi

Ulkoasu ja taitto

Tarja Lehtinen

Hilda GS puh. 040 572 6895

Toimitusaineisto Teräsrakenneyhdistys ry info@terasrakenneyhdistys.fi

Lehden tilaukset Teräsrakenneyhdistys ry puh. 09 1299 297 info@terasrakenneyhdistys.fi irtonumero 15,00 € 1/1 vsk 49 € 4 numeroa/vuosi

Ilmoitukset Teräsrakenneyhdistys ry

Timo Romppanen puh. 09 1299 513, 050 5115 688 info@terasrakenneyhdistys.fi

Kirjapaino PunaMusta Oy, 2025

Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0782-0941

47. vuosikerta

HIILIJALANJÄLKIEN HARMONISOINTI

EUROOPASSA

Rakennuksen vähähiilisyyden sääntely on ottanut taas uuden askeleen, joka toki on ollut tiedossa jo pari vuotta. Ympäristöministeriö on julkaissut lausuntopyynnön luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista. Uudessa jo voimassaolevassa Rakentamislaissa säädetään että rakennusten hiilijalanjälki ei saa ylittää asetuksessa olevaa säädettyä raja-arvoa. Nyt annetussa luonnoksessa raja-arvot on suunniteltu toteutettavan kaksivaiheisena. Ensi vuoden alusta raja-arvot ovat hyvin maltillisia mutta vuoden 2028 alusta niihin on tulossa kiristyksiä.

Tämä on siis kansallista lainsäädäntöä liittyen uuden Rakentamislain ja sen Ilmastoselvityksen mukaiseen hiilijalanjäljen laskentaan. Ettei asia olisi niin helppoa niin myös Euroopan Unionilla on tähän sanansa sanottavana. Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sisältää sen artiklassa 7 uutena asiana rakennusten koko elinkaaren aikaisen vähähiilisyyden ohjauksen eli GWPlaskennan ja raja-arvot. Tässä EU:n direktiivissä rakennusten energiatehokkuudesta säädetään siis myös rakennusten hiilijalanjäljestä. Tämän direktiivin myötä raja-arvot tulevat käyttöön kaikissa EU-jäsenmaissa

viimeistään 2030 alkaen. Kansallinen raja-arvoasetushan tulee voimaan jo 2026 vuoden alusta. Jäsenvaltioiden on myös esitettävä etenemissuunnitelma uusia rakennuksia koskevista raja-arvoista viimeistään 1.1.2027. Kyseisen tiekartan valmistelu on Suomessa tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Tarkoitus on esittää tavoitteiden mukainen aleneva polku välille 2030-2050 , jossa rajaarvoja tultaisiin tarkastelemaan tietyin väliajoin.

Kaiken tämän lisäksi komissio tulee antamaan delegoituja säädöksiä siten, että niissä vahvistetaan raamit elinkaaren GWP:n kansalliselle laskennalle ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Ensimmäinen tällainen delegoitu säädös on annettava viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2025 eli tämän vuoden lopussa. Suomihan on jo omat raaminsa asettanut kansallisesti voimassaolevan Rakentamislain ja siihen liittyvien ensi vuoden alusta voimaan tulevien asetusten muodossa.

Mielenkiintoista on nähdä tulevatko nämä delegoidut säädökset muuttamaan jo säädettyä kansallista lainsäädäntöä. Erityispiirteenä ensimmäisessä annettavassa säädöksessä on mukana jo alustavasti määritetyt rakennusosat, joihin kuuluvat muun muassa perustukset. Suomessa perustuksille pitää laskea hiilijalanjälki mutta mitään raja-arvoa ei ole niille säädetty. Toinen asia on moduuli D, joka Suomessa kulkee nimellä hiilikädenjälki. On mahdollista, että Euroopassa kansallisella päätöksellä se voitaisiin jatkossa vähentää hiilijalanjäljestä tiettyjen hiilikädenjäljen osatekijöiden arvojen perusteella (uudelleenkäyttö ja materiaalikierrätys) eli rakennuksen GWP voisi olla hiilijalanjäljestä tämän osan verran pienempi. Nythän hiilikädenjälki on ilmastoselvityksessä vain informatiivinen luku sen osatekijöille erikseen ilmoitettuina arvoina. Teräsrakentajille tämä olisi herkullinen tilanne, koska teräksen kierrätys- ja uudelleenkäyttö jopa puolittaisi teräksen hiilikuorman.

Viitaten otsikkoon, rakennusalan säädösten harmonisaatio jäsenvaltioiden välillä tuntuu mahdottomalta yhtälöltä, koska jo pelkästään ilmastolliset erilaisuudet rikkovat tämän yhtälön. Toinen on tietysti jäsenvaltioiden oma kansallinen päätösvalta.

Timo Koivisto, Päätoimittaja

”Suomi tarvitsee kasvua ja sen tuomaa luottamusta talouteen, että koko rakennusala alkaa nousta. Vaikka hallitus on kuunnellut hyvin rakennusalaa esimerkiksi rakennuslain korjaussarjaa tehdessään, meillä on silti vielä työtä kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittamisessa. Rakennusalan ja koko maan ahdinkoa helpottaisi nyt, että investointi- ja infrahankkeet etenisivät vauhdilla”, arvioi Rakennusteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Vasama.

”Viimeisen noin viiden vuoden aikana on vahvasti alkanut miettiä, elämmekö jatkuvassa murroksessa. Jos korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja esimerkiksi USA:n presidentti Trumpin tullipuheet ja -toimet saavat jatkokseen jonkinlaisen rauhan Ukrainassa, on selvä, että tulee taas uusi murros, johon emme Suomessa voi vaikuttaa, tavaravirroissa ja työvoiman käytössä. Mutta Suomessa olemme onneksi voineet vaikuttaa asioihin kuten rakennuslain uudistus hyvin, ja nykypäättäjien keskuudessa ymmärretään rakennusalan ahdinko. Toki samalla ymmärrämme, että maan velkaantuminen pitää saada kuriin, ja ettei siksi yhtä toimialaa voi elvyttää mittavasti, ja että tarvitsemme kasvua, joka onneksi näyttää olevan jo helpottamassa rakennusalan tilannetta”, pohtii vuoden 2025 alussa Rakennusteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana aloittanut Mikko Vasama.

”Olen yritystoiminnassa kokenut aina, että vaikka toki on tärkeää nähdä tulevat uhat, olennaisempaa on havaita siintävät mahdollisuudet. Kun meillä on globaalisti tiukkaa regulaatiota ympäristö-, ilmasto-, terveellisyys- ja turvallisuusasioissa, toivon niin Suomessa kuin koko Euroopassakin nyt rohkeutta hakea kilpailuetua, johtajuutta ja kasvua niistä asioista, joissa olemme muita edellä. Kyllä se muu maailmakin väkisin alkaa herätä samoihin asioihin.”

”Koen, että Suomi on yrityksille turvallinen ja toimiva toimintaympäristö, jossa yhtenä etuna on kohtuuhintaisen energian hyvä saatavuus – ainakin tällä hetkellä. Tämä näkyy mm. julkistettujen datakeskushankkeiden määrässä, jotka tuovat rakennusvaiheessa työtä ja tuloja lähiseuduilleen. Suomalaisen työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että saisimme liikkeelle esimerkiksi Inkoon hiilivapaata terästä tuottavan kotimaahan paljon pysyvää työtä tuovan tehtaan tapaisia vihreän siirtymän hankkeita, jotka tarjoavat pitkäjänteisesti työtä sekä tehtaan työvoimalle että erilaisille tehtaan toimintaa ja sen työntekijöitä palveleville toiminnoille. Erityisen tärkeää olisi, että erilaiset kaavoitus- ja lu-

RAKENNUSALAA ON KUUNNELTU

paprosessit eivät hidastaisi näitä hankkeita. On ikävää, jos investointi menee muualle sen takia, että nämä prosessit ovat toisaalla sujuvampia.”

”Emme odottaneetkaan, että rakennusala saisi nykyhallitukselta elvytysjackpotin, kun sen pääteemana on maan talouden tasapainottaminen. Se myös vie aikansa, että valtion omaisuuden myynnillä saa varoja taloudellisestikin tärkeiden infrahankkeiden edistämiseen. Positiivista toki esimerkiksi on, että vuonna 2024 pystyttiin päällystämään noin 4000 kilometriä teitä. Onneksi taloudessa on alkanut olla selkeitä viriämisen merkkejä, olemme saaneet tietoa mm. räjähdysaine- ja akkumateriaalitehdashankkeista, ja rakentaminen on selvästi alkanut kääntyä kasvuun. Vuosi 2025 näyttää esimerkiksi meillä Ruduksella selvästi positiivisemmalta kuin vuosi 2024. Jos maa- ja vesirakentaminen vielä kääntyy nousuun, rakentaminen alkaa vetää sivuvaikutuksineen koko maata kasvuun ja tuottaa valtionkin kovasti kaipaamia verotuloja. Kun kansalaisten luottamus talouteen alkaa myös nousta, se heijastuu sitten aikaa myöten myös asuntorakentamiseen”, päätyönään Rudus Oy:n toimitusjohtajana toimiva Vasama kertoo.

”Jos rakentaminen ei kasva, ei talouskaan kasva. Meillä olisi tärkeä ottaa Ruotsista mallia siinä, että tehdään kauaskantoisia päätöksiä, joiden myötä toimintaympäristö on ennakoitavissa. Toki se ei ole ainoa ero, sillä Ruotsissa kotimaisen pääoman rooli tekemisessä on paljon suurempi kuin Suomessa. Siksi meillä riskinä voi olla, että ulkomainen investori tuo myös rakennusaikaiset tekijät mukanaan. Siksikin tärkeää olisi, että investoinnit eivät työllistäisi vain rakentamisaikaan.”

Kaikkineen tyydyttävä

Rakennusalan toimintaympäristöä ohjaava uusi rakennuslaki sai korjaussarjan, joka astui voimaan vuoden 2025 alussa. Mikko Vasama iloitsee, että RT:n toivomuksia kuunneltiin muutostyössä, mutta toteaa samalla, että on vielä liian aikaista sanoa, miten muutokset näkyvät kentällä rakentamisen arjessa.

”Alkufiilis on kuitenkin siis positiivinen. Noin yleisellä tasolla sitä tietysti aina toivotaan, että rakennusalaa kuultaisiin paremmin kuin on kuultu, mutta hallitukselle voi antaa rakennusalan suunnasta kyllä ihan tyydyttävän arvosanan tähänastisesta. Onneksi ay-liikkeen ja hallituksen tulehtuneet välit eivät ole heijastuneet rakennusalaan poliittisina lakkoina. Tässä tilanteessa ei ole varaa niihin eikä toki myös hahmottuneen yleisen linjan yli meneviin sopimusratkaisuihin.”

”Sitä toivoisimme, että koko rakennusalan toiveet tehdä säännöstöä materiaalineutraalisti kuultaisiin paremmin. Pitäisi ehdottomasti edetä asettamalla esimerkik-

si hiilidioksidipäästöille selkeät raja-arvot, joita kiristetään hiljalleen tiukemmiksi ja tiukemmiksi, sekä antaa suunnittelijoiden ja teollisuuden etsiä ratkaisut asettuihin raja-arvoihin pääsemiseksi ja tilaajien valita tarjoituista vaihtoehdoista paras vaihtoehto. Tärkeää olisi muistaa, että maa, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin, kuten me RT:ssä olemme Suomessa viestineet. Selkeät yhteiset pelisäännöt vievät kohti hyvää rakentamista, ja ne, jotka eivät pääse vaaditulle tasolle, tippuvat pelistä pois. En pidä yhtään ajatuksesta, että aletaan määrätä kaavoissa, rahoitusehdoissa tai säädöksissä, miten tai mistä pitää rakentaa, koska se tukahduttaa kehityksen ja mahdollisuuden saada innovaatioista uutta työtä ja hyvinvointia Suomeen.”

”Tiivistettynä sekä RT:ssä että rakennustuoteteollisuuden RTT:ssä ei pidetä järkevänä ylläpitää vastakkainasettelua, vaan toivomme kaikille samoja yhteisiä pelisääntöjä, joiden pohjalta eri toimijat kehittävät omia tuotteitaan ja omaa toimintaansa. Sitten suunnittelijat ja tilaajat voivat koota tarjonnasta hankkeeseen parhaan ja järkevimmän kokonaisuuden.”

”Hyvässä rakentamisessa hyödynnetään järkevästi kuhunkin hankkeeseen parhaiten sopivia tekniikoita ja eri materiaaleja yhdessä kutakin sille toimivimmassa tarkoituksessa käyttäen. Ilmasto- ja ympäristöasioissa on tärkeä myös ymmärtää, kuinka paljon niin betoni- kuin teräspuolella on jo tehty ja tehdään kehitystyötä, joka osaltaan avaa tietysti niitä uusia bisnesmahdollisuuksia, joihin aiemmin viittasin rohkeutta vaatiessani. Jos etenkin EU:n ulkopuolella saataisiin pudotetuksi rakentamisen päästöjä 20-30 prosenttia, merkitys olisi suuri ja vaikutuksia voisi saada jo nopeastikin. Meillä EU:ssahan regulaation takia päästöjä on jo hinkattu alas ja potentiaali vähennyksille siten pienempää.” ”Kehitystyön roolin huomaa hyvin mm. maailman johtaviin rakennusmateriaalijätteihin kuuluvassa CRH-konsernissa, johon Rudus Oy kuuluu. Olen varma, että 10 vuoden päästä puhumme hyvin erilaisista rakennusmateriaaleista kuin tänään. Kun rakentamisessa puhutaan suurista materiaalivirroista, on luontevaa, että se kehityskin tapahtuu pitkälle jo olemassa olevissa merkittävissä yrityksissä. Jos rakennuksen halutaan kestävän 50 tai 100 vuotta, ei helposti lähdetä kokeilemaan täysin uutta, josta ja jonka teki-

Kuva 1: Mikko Vasama on toiminut Rakennusteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana vuoden 2025 alusta alkaen. RT:n hallituksen lisäksi hänellä on vankka järjestöalan kokemus Rakennustuoteteollisuus RTT:stä ja Betoniteollisuusyhdistuksestä. Materiaalitekniikan diplomi-insinööri on tehnyt koko työuransa betoniteollisuudessa. Nykyisin hän on Rudus Oy:n toimitusjohtaja. Vapaa-aikana Porvoossa asuva Vasama pitää kuntoa yllä hiihtämällä, pyöräilemällä ja hyötyliikunnalla sekä on osa kouluikäisten lastensa arkea ja harrastuksia. ”Porvoossa harrastukset ja asioiden hoito tapahtuvat lähellä kotia, minkä takia viihdymme pienimittakaavaisessa kaupungissa hyvin”, Vasama kertoo.

jästä ei ole oikein mitään kokemusta. ”

”RT:n jäsenet ovat hyvin vastuullisia ja valveutuneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin sekä asiakkaistaan että työvoimastaan huolta pitäen. Suunnittelijat ja rakentajat miettivät koko ajan, miten tulevaisuudessa rakennetaan hyviä, terveellisiä ja kestäviä rakennuksia hyvistä materiaaleista ilmasto ja ympäristö huomioon ottaen. Teollisuus on valmis kehittämään, mutta sille työlle tietysti tarvitaan myös tilaajat ja maksajat. Siksi olennaista on löytää ratkaisut, joista on pitkäjänteisesti hyötyä tilaajille ja joista tekijä saa asiallisen korvauksen. Kaikkein uusimpia, edistyksellisimpiä ja erikoisimpiakin ratkaisuja saa, kun sellaisista on valmis maksamaan. Rakentaminenhan on kuitenkin aina tasapainoilua myös budjetin kanssa”, Mikko Vasama muistuttaa. -ARa

Kuva 1: Rudus Oy

JOENSUUSSA NOSTETTIIN JÄÄHALLI UUDELLE TASOLLE

Vuonna 1982 valmistunut Joensuun jäähalli koki mittavan peruskorjauksen ja laajennuksen, jonka suunnittelusta vastasi myös alkuperäisen hallin suunnitellut Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy. Mehtimäen jääurheilukeskuksen muodostavat nyt peruskorjattu katsomoilla varustettu jäähalli (rakennusvuosi 1982), vuonna 2001 rakennettu harjoitusjäähalli 1 ja vuonna 2019 rakennettu harjoitusjäähalli 2. Puku- ja pesutilat peruskorjattiin harjoitusjäähalli 2:n rakentamisen yhteydessä. Pääkäyttäjänä on Joensuun kaupunki, liikuntapalvelut. Loppukäyttäjiä ovat mm. Joensuun Kiekko-Pojat ja Joensuun Katajan muodostelma- ja taitoluistelijat.

Kuvat 1-2: Uudistettu ja laajennettu Joensuun jääurheilukeskus otettiin käyttöön joulukuussa 2024.

Kohde sijaitsee Mehtimäen kaupunginosassa osoitteessa Kisapolku 4, Joensuu.

Peruskorjauksen laajuus 8222 brm2, koko jääurheilukeskuksen laajuus 14 220 brm2

Kilpajäähalli alkoi olla teknisen käyttöikänsä päässä, eikä vastannut tiloiltaan sekä energiatehokkuudeltaan tämän päivän tavoitteita.

Peruskorjattu ja laajennettu kilpajäähalli harjoitusjäähalleineen muodostaa kattavan jääurheilukeskuksen. Uudistus nosti tilojen käytön täysin uudelle tasolle sekä toiminnallisuuden että visuaalisen ilmeen osalta. Peruskorjauksen jälkeen hallissa on mahdollista harjoitella eri lajeja oheistoimintoineen samanaikaisesti jääkiekko-ottelun kanssa.

Projektin tavoitteena oli lisätä jäähallin monipuolisuutta ja parantaa käyttöastetta. Laajennuksen myötä halliin saatiin lisää katsomotilaa, täyttäen SM-liigan katsomovaateet, modernisoidut oheisharjoittelutilat sekä tyylikkäämmät aula- ja palvelutilat. Tavoitteena oli varmistaa, että jäähalli tarjoaa ensiluokkaisen käyttökokemuksen kaikille harrastajille ja käyttäjille, oli kyse sitten jääurheilusta, muista liikuntalajeista tai tapahtumista.

Peruskorjauksessa nykyinen kilpajäähalli purettiin betonirunkoon saakka, alkuperäiset kattoa kannattelevat teräsavaruusristikot palonsuojattiin palosimultointien kautta saatujen riskipaikkojen osalta ja maalattiin. Laajennusosien rakenteena oli teräsbetonipilarit, katsomoissa teräsbetonipalkit, välipohjissa liittoteräspalkit sekä iv-konehuoneessa kantava 42 metrin pituinen pääteräsristikko ja teräspilarit. Vesikatoissa on kantava profiilipelti eristeiden alapuolella.

Teräsbetoniset porrashuoneet toimivat kantavina ja jäykistävänä rakenteena laajennusrungoille. Eteläpäädyssä nykyistä sosiaalitilaa korotettiin yhdellä kerroksella, jossa kantavat rakenteet toteutettiin teräspilarein ja -palkein, sekä kantavalla profiilipellillä. Vanha lasi- ja tiililaattapintainen betonielementtirunko purettiin ja korvattiin lämpötaloudellisimmilla pvp-elementeillä. Pääjulkisivu ja sisäänkäyntialueet verhoiltiin

2. 7. 8.

värillisillä L-teräspeltiprofiileilla, jotka leimaavat rakennuksen jääurheiluasemaa. Julkisivun terässäleet leikkaavat myös lämpökuormaa takana olevalta ikkunanauhalta.

Keskuksen talotekniikka uusittiin täysin. Rakennuksen pohjoispäätyyn laajennettiin uusi IV-konehuone, joka palvelee jääkenttää ja katsomoaluetta, sekä erillisenä aula ja palvelutiloja. Näin voidaan hallita paremmin eri käytöllä olevien tilojen ilman lämpötilaa ja kosteusolosuhteita.

Olemassa oleva jään jäähdytystekniikka uusittiin alapohjan purun myötä vastaamaan tämän päivän vaateita. Näin saatiin energiataloudellisesti nykyaikainen ratkaisu.

Korjaus- ja laajennusosan alueelta uusittiin sähköt ja valaistus, näin saatiin mukautuva valaistus eri käyttötarkoitusten mukaisesti.

Peruskorjauksen ja laajennuksen myötä Joensuussa on ensiluokkaiset olosuhteet jääurheilun harrastamiseen ja kilpailutoimintaan pitkälle tulevaisuuteen.

Samuli Sallinen, arkkitehti SaFa, Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto

Tomi Rautiainen DI, yksikön johtaja, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Kuvat 1-2 ja 7-9: Tommi Rautio

Kuvat 3-6: Sakari Sallinen

Kuvat 3-6: Jäähallin vanha lasi- ja tiililaattapintainen betonielementtirunko purettiin ja korvattiin lämpötaloudellisimmilla pvp-elementeillä. Pääjulkisivu ja sisäänkäyntialueet verhoiltiin värillisillä L-teräspeltiprofiileilla, jotka leimaavat rakennuksen jääurheiluasemaa. Julkisivun terässäleet leikkaavat myös lämpökuormaa takana olevalta ikkunanauhalta.

Joensuun jäähallin

toteuttajat

Rakennuttaja:

Joensuun kaupunki, tilakeskus

Pääkäyttäjä:

Joensuun kaupunki, liikuntapalvelut

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu:

Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto

Rakennesuunnittelu:

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

LVIA-suunnittelu: Granlund Oy

Sähkösuunnittelu: AH-Talotekniikka Oy

Pää- ja rakennusurakoitsija:

YIT Business Premises Oy

Teräsrunkouroitsija:

Metallipalvelu Hartikainen Oy

Ristikoiden palokoteloinnit:

Asennusliike J.Mononen Oy

Rungon Deltabeam-palkit, arboxit ja peruspultit: Peikko Finland Oy

Julkisivun pelti-villa-pelti -elementit:

Paroc Panel System

PVP-elementtiasennus:

Joensuun Rakennetekniikka Ky

Julkisivusäleiköt: Metec Oü

Vesikaton kantavat profiililevyt: Weckman Steel Oy

Metalliovet ja ikkunat sekä -seinät:

Steel-Prisma Metallit Oy

Alumiini-ikkunat

(ponttiulkoikkunat): Tikli Group Oy

Teräsovet: Forssan metallityöt Oy

Nosto-ovet: Turner Door Oy

Teräsritilät ja -portaat:

Suomen Ritilätaso STR Oy

Pienmetallityöt: Metaworks Oy

Hissit: KONE Hissit Oy

Maanrakennusurakka:

Kuljetus ja kuormaus Judin Oy

Paalutusurakka: YIT Suomi Oy

KVV/PU-urakka: Putkihanke Oy

IV-urakka: Karelian Talotekniikka Oy

Sähköurakka: Karelian Sähkö Oy

Rakennusautomaatio: Are Oy

Turvaurakka: Caverion Suomi Oy

Ratalaattaurakka: Saltex Infra Oy

Paikallavalutyöt:

Joen Rakennustyöt Oy ja Rastom Oy

Rungon betonielementit:

Lakka elementti ja valmisbetoni Oy

Ontelo- ja kl-kuorilaatat:

Pielisen betoni Oy

Betoniporraselementit: AS Alistron

Kuvat 7-9: Peruskorjauksessa alkuperäiset kattoa kannattelevat teräsavaruusristikot palosuojattiin palosimultointien kautta saatujen riskipaikkojen osalta ja maalattiin. Laajennusosien rakenteena oli teräsbetonipilarit, katsomoissa teräsbetonipalkit, välipohjissa liittoteräspalkit sekä iv-konehuoneessa kantava 42 metrin pituinen pääteräsristikko ja teräspilarit. Vesikatoissa on kantava profiilipelti eristeiden alapuolella.

Vesikatto: Kerabit Katto Oy

Väliseinäharkot: Saint-Gobain

Kahi-tiilet ja Lakka rakennustuote Oy

Avattavat sisälasiseinät:

Lumon Suomi Oy

Kipsi- ja palosuojauslevyt: Saint-Gobain PU- ja epoksilattiat

Suomen Pinta Oy

Laatoitukset ja lattiapinnat:

Heikkinen Yhtiöt Oy

Palosuojaeriste:

Paroc Oy Rakennuseristeet

Alakatto- ja akustoasennukset: Asennusliike J.Mononen Oy

JÄÄHALLI SAI UUDEN ELÄMÄN

Yli 40 vuotta palvellut Mehtimäen perinteikäs jäähalli on nyt moderni ja monipuolinen.

Perusteellinen remontti ja laajennus valmistuivat joulukuussa ja hallissa on jo ehditty pelata monet ottelut.

Joensuun täysin uusittu jäähalli valmistui vuoden vaihteessa Mehtimäen jääurheilukeskukseen, joka sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa. Peruskorjauksen ja laajennuksen pääurakoinnista vastasi YIT Business Premises ja teräsrakenneurakoinnista Metallipalvelu Hartikainen. ”Meidän osaltamme työ alkoi vuoden 2023 lopulla ja syksyllä 2024 hoidimme viimeiset teräsrakenneasennukset”, kertoo toimitusjohtaja Vesa Kähkönen. Jäähallihankkeen projektipäällikkönä Metallipalvelu Hartikaiselta toimi Jukka Kirjavainen.

”Meidän urakkaamme kuului kaikki kantavat teräsrakenteet. Niiden toteutusluokka oli EXC3, ja osa näistä kantavista teräsrakenteista oli palosuojamaalattuja”, Kähkönen kertoo.

Jäähalli sai remontin yhteydessä myös upouudet katsomot. Niihin Metallipalvelu Hartikainen toteutti teräksiset runkorakenteet. Kaikkiaan terästoimitus sisälsi hyvin monenlaista rakennetta. Isoin yksittäinen rakenne oli katon lisäristikko. ”Sillä on

Kuva 1 ja 2: Suuri ristikko koottiin työmaalla.

1. 2.

pituutta 48 m ja korkeutta 7,3 m. Se oli kyllä tosissaan pitkä. Lisäksi meiltä toimitettiin terästä muun muassa iv-konehuoneisiin ja sisäänkäyntikatoksiin”, Kähkönen sanoo. Teräsrakenteet valmistettiin asennuspaikasta vajaan 100 kilometrin päässä Juuassa. Kähkönen kertoo, että rakenteet tehtiin siellä omassa tuotannossa ja siitä eteenpäin koko toimitus hoidetiin omilla resursseilla. ”Kun teräsrakenteet olivat valmiina, ne laitettiin omaan rekkaan ja kuljetettiin työmaalle, missä ne nostettiin suoraan lavalta paikoilleen. Meillä oli paikan päällä oma kuuden hengen asennusporukka. Meillä on sellainen oma kalusto, että pystymme rahdittamaan ja asentamaan teräsrakenteet suoraan paikalleen. Työmaavarastointia ei tarvinnut tehdä.”

Vanhaan rakennukseen yhdistämisessä oli omat kommervenkkinsä

Teräsrakenteiden asentamiseen lisäsi mausteita se, että uudet rakenteet piti yhdistää vanhoihin. Vanha halli oli valmistunut 1980-luvun alussa ja niitä purettaessa tuli matkan varrella jonkin verran tuli yllätyksiä.

”Meillä oli joitakin mittoja ja tietoja, joiden piti kertoa missä kohdin minkäkin paikalleen jäävän rakenteen pitäisi olla, mutta eivät ne aina olleetkaan ihan niillä kohdin. Lisäksi joidenkin betonipilareiden dimensiot eivät pitäneet paikkaansa. Jonkin verran oli myös sellaisia vanhoja betonipilareita, jotka olivat vähän heikkolaatuisia ja YIT joutui niitä korjaamaan. Me pääsimme vasta sen jälkeen kiinnittämään teräsrakenteita”, Kähkönen sanoo.

Kun kohteessa samaan aikaan purettiin ja korjattiin vanhaa ja rakennettiin uutta, työ vaati joustavuutta. Kähkönen kommentoi, että kyllähän suunnitelmat muuttuivat aika monta kertaa. ”Kun asiat olivatkin eri tavalla kuin oli oletettu, meidän piti tietysti reagoida usein aika nopeasti ja toteuttaa pajalla valmistukset uusien laskelmien ja piirustusten mukaisesti.”

Kähkönen kertoo, että näissä muutostilanteissa projektipäälliköllä oli erityisen iso rooli. ”Kirjavaisella oli erityisesti niissä tilanteissa tiivistä yhteistyötä suunnittelun kanssa. Kun juuri näitä vanhan ja uuden liitoksia mietittäessä huomattiin, että eivätpä nämä toimikaan näin, meiltä päin tehtiin ehdotuksia A-Insinöörien suunnittelijoille. He vastasivat kohteessa sekä rakenne- et-

tä konepajasuunnittelusta. Ehdotustemme pohjalta he muuttivat suunnitelmat nopeasti ja niiden pohjalta pääsimme toteuttamaan rakenteet.”

Fiksu rakennesuunnittelu helpotti asennuksia ja kuljetuksia Uudistuksen yhteydessä hallikokonaisuus laajeni. ”Siihen tuli kahdelle sivulle laajennusta ja sehän nousi myös ylöspäin, kun ivkonehuoneet tehtiin rakennuksen päälle”, Kähkönen sanoo.

Uutta piti rakentaa samaan aikaan kun vanhoja osia vielä purettiin, ja työmaalla oli samaan aikaan useita tiimejä hoitamassa omia osuuksiaan. Kähkönen kertoo, että tilaa oli niukasti, joten aika paljon tarvittiin yhteensovitusta teknisten ja tilatarpeiden suhteen. Vaikka rakennuksen ulkopuolella olisi periaatteessa ollut tilaa, sitä ei haluttu nipistää kaupungin liikunta-alueilta. ”Niitä ei haluttu ottaa pois käytöstä, joten ulkotiloissakaan ei oikein ollut varastointitilaa.”

Käytännön toteutusta helpotti hyvä suunnittelu, mistä Kähkönen antaa kiitosta A-Insinöörien suunnittelijoille. ”Teräsrakenteet oli sen verran fiksusti suunniteltu, ettei tarvinnut viedä kuljetuksia ihan mahdottoman isoina kokonaisuuksina. Niitä kasattiin pulttiliitoksin siellä paikan päällä. Myös se iso ristikko koottiin työmaalla. Teimme asennuspedin, jossa ristikko koottiin ja josta se sitten nostettiin kokonaisuutena.”

Mehtimäen Jääurheilukeskuksen peruskorjaus

Metallipalvelu Hartikaisen terästoimitus

– Teräksen kokonaismäärä 150 tn

– Teräspilareita

– Yksi suuri ristikko, jolla pituutta 48 m, painoa 60 tn

– Iv-konehuoneiden teräsrungot ja hoitotasot

– Raitisilmakammiot

– Sisäänkäyntikatoksen teräsrunko

– Julkisivuterästen kannatusteräksiä oli 16 tn

Kuva 3: Ristikon nostoon tarvittiin kolme isoa mobiilinosturia

Nosto oli haastava ja siihen tarvittiin kolme isoa mobiilinosturia. ”Emme olleet aiemmin tehneet noin isoja nostoja. Siinä täytyi erityisen huolellisesti etukäteen tarkemitata, että ristikko varmasti sopii sinne vanhojen rakenteiden väliin. Mutta hyvinhän sekin saatiin kerralla paikalleen”, Kähkönen toteaa. -JP

Kuvat 1-3: Metallipalvelu Hartikainen

3.

LOKOMOTION-HANKE ETENEE REIPASTA TAHTIA

Tampereen Lahdesjärvellä on rakenteilla huomattava teollisuuskohde, jossa Metson kivenmurskausliiketoiminta saa modernin teknologiakeskuksen. Uuden laitoksen rungot rakennetaan teräksestä.

Lokomotion-hankkeessa Metsolle rakennetaan uusi tehdas, joka jatkaa Metson nykyisen, Hatanpäällä sijaitsevan tehtaan toimintaa: teknologiakeskuksessa tullaan suunnittelemaan, testaamaan ja valmistamaan kivimurskeiden ja hiekan tuotantoteknologioita, laitteita ja komponentteja. Tampereen yli 900 metsolaisen työpaikan suunnitellaan siirtyvän sinne.

Tulevalle tehdasalueelle sijoitetaan Metson nykyisen Tampereen tehdaskiinteistön toiminnot vaiheittain. Tehdasrakennusten lisäksi hanke käsittää infrarakenteita, katet-

tuja alueita sekä piha-alue- ja tiejärjestelyjä. Keskuksen alustava kokonaisrakennusala on noin 66 000 m2, josta ensimmäisen vaiheen koko on noin 34 000 m2

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kokoonpano- ja testaustilat telaalustaisten murskauslaitosten valmistukseen sekä varastotilat koneissa käytettäville komponenteille ja materiaaleille. Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt ovat alkaneet heinäkuussa 2024 ja vaihe valmistuu elokuussa 2027. Lokotrack-murskauslaitosten tuotanto käynnistyy uudessa tehtaassa

samana syksynä.

Metson projektipäällikkö Elina Uusitalo vastaa hankkeen ohjaamisesta ja rakennuttamisesta. Projektinjohtajana toimii Metson Tampereen-tehtaan tehtaanjohtaja Pasi Vuorinen. Uusitalo on työskennellyt hankkeen parissa pitkään. ”Olen ollut mukana suunnittelussa jo vuodesta 2019, jolloin olin Rambollilla rakennuttamispäällikkönä.”

Uusitalo toteaa, että investointi on Metsolle todella tärkeä. ”Euroissa mitattuna kyseessä on merkittävä investointi maailmanlaajuisesti. Ja Tampereella on koettu erittäin positiivisena, että toimintamme jatkuu täällä paikallisesti. Olemme olleet Hatanpään Lokomolla vuodesta 1915 lähtien.”

Uusia tiloja rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, sillä ajatuksella, että toiminta tulee jatkumaan pitkään. ”Teräs on valikoitunut runkoon erityisesti muuntojoustavuuden toteuttamisen vuoksi”, Uusitalo kommentoi.

Kumppanit valittiin huolellisesti

Uusitalo kertoo projektin sujuneen kaikkiaan hyvin. Kehitysvaiheessa on rakennettu hyvä pohja, minkä jälkeen toteuttaminen on edennyt jouhevasti. ”Konsulttipuolelta haluttiin yksi kumppani, joka pystyisi toteuttamaan suunnittelua mahdollisimman laajasti. Suunnitteluryhmältä ja projektinjohdolta painotettiin valinnassa erityisesti teollisuusosaamista.”

Projektinjohtourakointia hoitamaan valittiin Skanska, joka puolestaan kilpailutti alihankkijat. ”Nordec valikoitui teräsrunkotoimittajaksi sitä kautta. Metsolle tärkeitä kriteereitä olivat hyvä toimitusvarmuus ja toki myös yrityksen taloudellisen taustan on oltava kunnossa. Lisäksi olemme katsoneet referenssejä, laatua ja kustannuksia”, Uusitalo sanoo.

Uusitalo kertoo, että Skanska on ohjannut suunnittelua hyvin ja yhteistyö Metson, Rambollin, Nordecin ja Skanskan kesken on toiminut erinomaisesti. On ollut selkeä, hyvin muodostettu aikataulu. Siinä on huomioitu lähtötietovaatimukset ja tavoitetila on ollut selkeä kaikille osapuolille”, Uusitalo sanoo.

Lähtötietoja on ollut tässä projektissa todella paljon ja yhdessä on kiinnitetty paljon huomiota myös siihen, miten käyttäjien tarpeet voidaan huomioida jo runkosuunnittelussa. ”Meillä on esimerkiksi siltanosturit, mikä on olennainen asia tehtaan loppukäyttäjille. Ja sitten on monenlaisia järjestelmiä, jotka vaativat tiettyjä kiinnikkeitä ja läpivientejä”, Uusitalo sanoo.

Metso tavoittelee Lokomotion-hankkeelle kestävän rakennetun ympäristön BREEAM-suunnittelusertifikaattia. Uusitalo sanoo, että Lokomotionin toiminta tulee olemaan kestävän kehityksen mukaista. ”Toiminnassa käytetään uusiutuvia energialähteitä, kuten maalämpöä, aurinkopaneeleja ja hiilineutraalia sähköä.”

Suunnitteluun on vaikuttanut myös Tampereen viherkerroinmenetelmä. ”Ympäristöarvot ovat tärkeät, ja tontti sijaitsee Särkijärven läheisyydessä. Meillä on iso 23hehtaarinen tontti, ja esimerkiksi hulevesien hallinta on pitänyt huomioida suunnitte-

Kuva 1: Massiivisessa hallissa oviaukotkin ovat todella suuria.

lussa. Ja tontin rajan ympäri kiertää vihreä kaista.”

Tontti on kallioinen, ja Tampereen kaupunki oli jo louhinut sitä tiettyyn tasoon asti ennen kuin Metso osti tontin vuonna 2021. ”Itse louhimme vielä 200 000 kuutiota, jonka kaiken käytämme täällä omalla tontilla rakennekerroksiin”, Uusitalo sanoo.

Perusteellisen kehitysvaiheen jälkeen sutjakkaa toteutusta Ramboll vastaa kohteessa pääpiirteittäin kaikesta suunnittelusta. ”Meille kuuluu geo-, arkkitehti-, rakenne-, lvis-, akustiikka- ja pihasuunnittelu. Vain sprinklerisuunnittelu on talon ulkopuolella”, kuvailee vastaava rakennesuunnittelija Markku Järvenpää Rambollilta. Järvenpää vastaa tehtaan puolen kokonaisuudesta, johon tulee kivenmurskainten kokoonpanoa.

Vaikka teräksisten runkojen perusratkaisut ovat selkeät, kokonaisuuteen mahtuu moninaisia rakenteita. ”Varsinaisissa tuotantohalleissa on isot teräspilarit ja -ristikot, nosturiratakonsolit ja -radat. Erikseen on teräshalleja, jotka on tarkoitettu enemmän varastokäyttöön, ja sinne tulee trukkihyllyköitä. Siellä selvitään aika paljon hoikemmilla pilareilla ja normaaleilla kattoristikoilla, ja ne ovat kuormien puolesta enemmän perinteistä suunnittelutyötä”, Järvenpää sanoo.

Vaikka tuotantohallit ovat isoja, ristikoiden jänneväli on pysynyt maltillisena. ”Pisin kattoristikon jänneväli on 36 m”, Järvenpää sanoo.

Terästä menee kohteeseen paljon. Järvenpää kommentoi kuormien olevan isoja ja sen myötä profiilienkin pitää tietyissä paikoissa olla aika vahvoja. Poikkeuksellisinta suunnittelua halleissa on Järvenpään arvion mukaan tarvittu B1-rakennuksen runkoon. ”Siellä on siltanostureita kahdessa eri tasossa ja ne ovat nostokapasiteetiltaan kovin isoja. Sieltä tulee valtava määrä erilaisia kuormitustapauksia. Kun sellaista runkoa yrittää laskea, sen määräävän kuormitustapauksen löytäminen tuloksista on haastavaa. Suunnittelussa on käytetty tekoälyä, jotta on saatu seulottua nopeammin iso määrä tuloksia ja on osattu etsiä oikeasta paikasta niitä määräävämpiä tapauksia.”

Muuten hankkeessa on toteutusvaiheessa päästy Järvenpään mukaan etenemään sujuvasti. ”Rakennusmassa on kehitysvaiheessa hioutunut sellaiseksi, että toteutusvaiheessa ei ole tullut eteen yllätyksiä, vaan on tiedetty, mihin suuntaan edetään.”

Välillä aikataulu on ollut tiukka. ”Viime syksy oli kireätahtinen, kun teräsrunkoa vietiin oikein kunnolla läpi toteutussuunnittelussa. Meillä oli viikoittainen Skanskan pitämä teräsrakennesuunnittelupalaveri ja sen lisäksi Rambollilla ja Nordecilla oli 2-3 erillistä palaveria viikossa, joissa käytiin enemmän läpi laskennan ja liitosten suunnittelua, kun taas siinä Skanskan, Rambollin ja Nordecin yhteisessä palaverissa käytiin ehkä enemmän läpi sitä, että puuttuuko vielä jotain lähtötietoja. Toisessa ryhmässä pureuduttiin enemmän teknisiin asioihin ja toisessa koetettiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.”

2:

Elina

sekä Nordecilta työmaapäällikkö Heikki Laine, työnjohtaja Markus Nässling, projektipäällikkö Vesa Keltikangas, yksikön johtaja Vesa Vaihtamo ja suunnittelupäällikkö Johan Rosqvist totesivat rungon asennuksen etenevän hyvässä tahdissa.

Kuva 3 ja 9: Nordecin asentamia kattorakenteita.

Teräsrunko nousee minuuttiaikataululla

Nordec vastaa teräsrungosta sekä siihen liittyvästä detalji- ja tuotantosuunnittelusta. Katon kantavat kattopellit tulevat myös Nordecilta. Julkisivupaneelit tulevat tuoteosasuunnittelulla Ruukilta.

Nordecilla on työmaalla vahva miehitys. ”Meillä on siellä työmaapäällikkö ja työnjohtaja sekä 12 asentajaa. Teräsrakenteita meiltä tulee kaikkiaan 3600 tonnia”, kertoo projektipäällikkö Vesa Keltikangas.

Vuosikymmenten mittaan Nordecille on kertynyt kokemusta isojenkin teollisuushallien toteutuksesta. ”Oppi on jaettu koko organisaatiollemme ja sitä voimme nyt tuoda asiakkaidemme hyödyksi”, sanoo Nordecin liiketoimintajohtaja Vesa Vaihtamo.

Lukuisissa hankkeissa on kertynyt myös näkemystä kokonaisuuksien hallinnasta. ”Pystymme asiakkaan kanssa analysoimaan tärkeitä tekijöitä, vaiheita ja vaiheistuksia, jotta työmaa olisi mahdollisimman sujuva. Yksi ulottuvuus on tietysti aina mahdollisimman tehokas materiaalin käyttö, mikä on tärkeää myös ympäristön kannalta”, Vaihtamo sanoo.

Nordecin suunnittelupäällikkö Johan Rosqvist kuvailee kohteen olevan Nordecin urakan osalta pääsääntöisesti aika tavallista hallirakentamista, jossa teräs on erittäin huomattavassa roolissa. ”Sinne tulee teräspilarit, -ristikot, -siteet ja -palkit. Koko kantava runko on terästä. Lisäksi seinissä on betonia ja Ruukin sandwich-elementtejä. Katossa on puukattoelementtejä niillä osuuksilla, joilla on lämmöneristeet, ja

muilla osin käytetään kantavia peltejä.” Tavallisen kuuloisista rakenneratkaisuista huolimatta kohteeseen tuo erityisyyttä sen mittakaava. Toleranssiluokka on 2 ja vaativuusluokka EXC3. Kappaleet ovat suuria, ja runkorakenne on suhteellisen raskasta. Sen vuoksi myös nosturit ovat aika järeitä. ”Kaikki pilarit ovat hitsattuja levypilareita ja varsin isoja, 20-metrisiä. Ne painavat 11 tonnia”, Rosqvist sanoo.

Rakennukset toteutetaan pääsääntöisesti yhteen kerrokseen. Keltikangas kertoo, että aikataulu on saatu tehokkaaksi muun muassa sillä, että useampaa lohkoa asennetaan samaan aikaan. ”Tämä vaatii suunnit-

Kuva

Metson projektipäällikkö

Uusitalo

2.

3.

Metson Lokomotion-hanke

Rakennuttaja:

Metso Oyj

Projektinjohtourakointi: Skanska Oy

Suunnittelu:

Ramboll Finland Oy

Teräsrunko: Nordec Oy

Julkisivupaneelit:

Ruukki Construction Oy

telua ja tehokkuutta tuotannolta, kun pitää toimittaa enemmän rakenteita samaan aikaan työmaalle. Ja meiltä tämä sitten taas vaatii paljon asennusresurssia ja useamman nosturin. Työmaalle tulevien kuormien kokonaismäärä on noin 200.”

Asennusta tehdään vaiheittain, jotta muut urakoitsijat pääsevät etenemään. ”Isointa lohkoa tehdään jopa sillä tavalla porrastaen, että asennamme kahdella ryhmällä. Kun ensimmäinen on päässyt tiettyyn kohtaan, seuraava lähtee asentamaan viereistä kaistaa”, Keltikangas sanoo.

Tehokkaan toiminnan ansiosta runko on edennyt hyvää vauhtia aikataulussa. ”Sen mukaan miten asennus on suunniteltu, on myös rakenteet suunniteltu ja valmistettu”, Keltikangas sanoo.

Vaihtamo toteaa, että hyvin aikaisessa vaiheessa on täytynyt tietää, miten tullaan asentamaan. ”Tällaisella työmaalla logistiikka täytyy suunnitella hyvin ja yhteistyön muiden urakoitsijoiden kanssa on oltava sujuvaa. Siten kaikki pysyvät oikeassa rytmissä.”

Keltikangas sanoo, että aikataulutusta tarkistetaan viikoittain. ”Skanskan ja oman tuotantomme kanssa käydään vuoropuhelua, ovatko toimitukset työmaalle sopivassa tahdissa vai pitääkö jotakin muuttaa. Kun kuorma tulee, se puretaan nosturin viereen, asennetaan ja sitten otetaan seuraava kuorma vastaan, eli rakenteita ei välivarastoida.”

Innovatiivisempi tuulikaappi

Hallit ovat massiivisia ja niissä on myös suuria oviaukkoja, joista rekat mahtuvat ajamaan sisään. Varsinkin talviaikaan lämmönhukka voi ovia auottaessa olla huomattava, ja tätä pulmaa pohdittiin pitkään yhdessä hankkeen osapuolten kesken. Ratkaisuksi muodostuivat windbreaker -ovenedustarakenteet. ”Hankkeen alkuvaiheessa ajoimme Rambollilla simulaatioita, joissa selvitettiin, että minkälaisella puhalluksella ja kulmalla saataisiin oviaukkoon muodostumaan sellainen ilmaoviverho, ettei lämmin ilma karkaisi eikä pakkanen humahtaisi halliin”, Järvenpää kertoo. ”Kehitimme teräksestä ja pellistä

Kuva 8: Teräksinen teollisuushalli on kaunis.

Kuvat 5: Windbreaker-ratkaisu kehitettiin pitämään lämmin ilma sisällä ja kylmä ulkona, kun hallin suuria ovia avataan.

Kuva 4: Vain lyhyt odottelu ennen asennusta.

4. 5.

8. 9.

Kuva 7: Johan Rosqvist kertoo, että liitoksissa on riittänyt yksityiskohtia. ”Olemme tehneet paljon yhteistyötä Rambollin kanssa.”

rakennetut siivekkeet, joiden muodostamassa kotelossa ilma virtaa tietyllä tavalla. Lisäksi niillä on betonisokkelit estämässä törmäyksiä. Näitä tulee kaikkiin isoihin oviaukkoihin, joita on yhteensä 20”, Järvenpää kuvailee.

Siivekerakenteita on myös saman tien pitänyt jonkin verran kehittää. ”Julkisivuissa on paikkoja, joissa windbreakereiden osalta pärjätään perusratkaisulla, mutta jos samalla julkisivulla on esimerkiksi katoksia,

siivekkeet on mahdollisesti pitänyt integroida siihen katoksen rakenteeseen”, Järvenpää kertoo.

Toisenlainen erikoisuus tässä hankkeessa on vielä 200 metrin mittainen henkilöstötunneli. Järvenpää kertoo, että se on tilaajan toiveiden mukainen turvallisuustekijä. ”Tunneli kulkee tehdasrakennusten ja varastojen ali henkilöstörakennuksesta toimistorakennukseen. Se on noin 4 m leveä ja 3 m korkea betonitunneli. Työntekijät me-

Data driven design towards sustainable tomorrow

fi.ramboll.com

nevät töihin tullessaan ensin henkilöstörakennukseen, jossa vaihtavat vaatteet. Sieltä he pääsevät tunnelia pitkin omalle työpisteelleen niin, ettei heidän tarvitse kulkea tuotantotilojen läpi.” -JP

Kuvat 1-4 ja 7-9: Johanna Paasikangas Kuvat 5-6: Nordec

6. 7.

Kuva 6: Kahden hallin rajakohta.

UUDET SINKKILAADUT TUKEVAT KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Kuva 1: Sähkötrukki on yksi tapa vähentää fossiilisen energian käyttöä. 1.

Kuumasinkitys suojaa terästä korroosiolta ja pidentää rakenteiden elinkaarta. Vähäpäästöisemmät ja teknisesti yhä paremmin toimivat sinkkilaadut auttavat alentamaan teräsrakenteiden hiilidioksidipäästöjä.

Jo pitkään on tiedetty, että kuumasinkitys on erittäin kestävä tapa suojata terästä.

Olosuhteista ja päällystyksen paksuudesta riippuen se tarjoaa yli 50 vuoden keston. ”Kuumasinkityksellä saamme teräksen täydelliseen peittoon. Sillä tehtyyn pinnoitukseen ei tule näkyviä fyysisiä muutoksia ja esimerkiksi reunojen ohentumista”, sanoo tekninen konsultti Alexander Mertke, joka vastaa Bolidenilla sinkkituotteiden tuotekehityksestä.

Sinkkiin Mertke sai ensikosketuksensa jo opintojensa aikana, jolloin kirjoitti korroosion estosta väitöskirjansa. ”Kun ollaan tekemisissä korroosiosuojauksen kanssa, sinkki nousee esille hyvin nopeasti. Puolet maailman sinkkituotannosta käytetään korroosiosuojaukseen.”

Mertke näkee selkeät perusteet sille, miksi sinkkiä käytetään suojaamaan terästä hyvin monenlaisissa käyttötarkoituksissa. ”Se syöpyy jopa 20 kertaa hitaammin kuin teräs. Toinen vaikutustapa on katodinen suojaus. Siinä sinkki tavallaan uhraa itsensä suojatakseen terästä korroosiolta. Jos päällyste vaurioituu ja vaurio on pieni, sinkin koostumus korroosionestotuotteissa myös kuroo umpeen vahinkokohdan.”

Sinkityksen hyödyt elinkaarikustannusten hallinnassa tulevat näkyviin erityisesti silloin, kun tuotteen käyttöikä on pitkä. Mertke toteaa, että sinkitys on myös tasaisesti kehittynyt edullisemmaksi. ”Tämä johtuu esimerkiksi prosessien automaatiosta sekä siitä, että prosessien kontrolli on parantunut, kun on alettu ymmärtää paremmin, miten eri elementit vaikuttavat. Ja ilman muuta olennainen tekijä on sinkkilaatujen kehittyminen. Uudet sinkkilaadut ovat yksinkertaistaneet sinkkipatojen ylläpitoa. Sen myötä vähenevät virheet ja kustannukset.”

Vihreän siirtymän polulla

Kehittämällä uusia laatuja Boliden tukee sinkitsijöiden valinnanmahdollisuuksia. Tarjolla on vihreän siirtymän tuotteita (Green Transition Metals), joihin kuuluvat myös vähähiiliset tuotteet. Kun tavanomaisen sinkkikilon valmistus aiheuttaa CO2päästöjä 3,3 kg, vähähiilinen sinkki kerryttää niitä vain kilon. Vähähiilistä sinkkiä louhitaan Bolidenin omissa kaivoksissa, ja se jalostetaan Bolidenin omissa sulatoissa, joissa on hyvin saatavilla fossiilivapaata energiaa.

”Tällä hetkellä voimme tuottaa vähähiilistä sinkkiä vain omista kaivoksistamme, mutta pyrimme kasvattamaan tarjontaa ja ohjaamaan myös alihankkijoitamme vähähiilisemmän tuotannon suuntaan. Lisäksi tarjoamme kierrätyssinkkiä, jota on nyt noin 10 prosenttia tuotannostamme. Kierrätetty sinkkimme on 100-prosenttisesti kierrätetty tuote, jota tulee Oddan ja Kokkolan sulatoistamme”, Mertke kertoo.

Boliden edistää hiilijalanjäljen kokonaismäärän pienenemistä monella tavalla. ”Aloimme esimerkiksi jo vuosia sitten vähentää energiankulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä omassa toiminnassamme. Muita keinojamme ovat esimerkiksi tietynlaisten sinkkilaatujen kehittäminen ja se, että autamme asiakkaitamme vähentämään sinkin kulutusta ja ylimääräistä työtä esimerkiksi viimeistelyssä.”

Paremmin toimivaa tuotetta myös tarvitaan vähemmän Yksi esimerkki tuotekehityksestä on sinkkilaatu ZiniGal bright. ”Esittelimme ensimmäiset ZiniGal-tuotteemme jo vuonna 2007. Ne sisältävät nikkeliä, joka vaikuttaa

teräksen ja sinkin väliseen reaktioon. Sen ansiosta voidaan päästä ohuempaan päällystykseen. Tämä on tiedetty jo 1980-luvulla, mutta kesti pitkään oivaltaa, että nikkeli pitää stabiloida tietyllä sekoituksella, jotta siitä saadaan hyödyllinen vaikutus”, Mertke kertoo.

ZiniGal bright sisältää nikkelin lisäksi myös tinaa ja vismuttia. Mertke toteaa, että joissakin maissa ja käyttökohteissa lyijy on ei-toivottu metalli. ”Vismutti voi korvata lyijyn pintajännityksen vähentämisessä. ZiNiGal bright -laadussamme on oikea mää-

rä sekä nikkeliä että bismuttia sinkkikylvyn vakauttamiseen. Tinan lisääminen koostumukseen on edelleen parantanut pinnoituksen laatua.”

Koostumuksen parempien ominaisuuksien ansiosta sinkkipinnoituksesta saadaan tasaisempaa ja kirkkaampaa. Mertke tiivistää, että ZiNiGal bright on suunniteltu parantamaan sinkitysprosessin vakautta, laatua ja teknisiä ominaisuuksia ja samalla vähentämään kustannuksia, kun ohuempi sinkkikerros vähentää sinkin kulutusta. ”Nikkelin hyödyntämisen ansiosta sinkitys 2.

soveltuu aiempaa laajempaan valikoimaan teräksiä. Jos päällys on liian paksu, se voi olla myös helpommin vaurioituva.”

Mertke pohtii, että sinkittyjä pintoja voidaan jatkossa nähdä yhä enemmän myös julkisivuarkkitehtuurissa. ”Silloin pinnan täytyy olla hyvin tyylikäs. On myös vaativampia geometrioita, joissa teräsrakenteen pinnoittaminen on vaikeaa. Juoksevampi sinkki helpottaa työtä silloinkin, kun myös estetiikka on tärkeää.” -JP

Kuvat 1-3: Boliden

SINKKI

–kestävään ja näyttävään rakentamiseen

Kuva 3: Sinkitty teräskela.

Kuva 2: Sinkkiharkkoja lähdössä asiakkaalle.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPI

SINKKI VALTAA SINKKIPATOJA

Kuumasinkityt teräsrakenteet pysyvät priimakuntoisina vuosikymmeniä. Pitkä korroosiosuojaus ja tuotteen elinikäinen huoltovapaus auttavat vähentämään huoltotöitä ja materiaalin kulutusta. Saataville on myös tullut materiaaleja, joiden hiilijalanjälki on jo rakennusvaiheessa pienempi.

Kuumasinkitystä käytetään laajasti esimerkiksi infrarakenteissa, joiden pitää kestää haastavia olosuhteita ja kolhujakin. Tavanomaisia kohteita ovat esimerkiksi tiekaiteet ja sähköpylväät. Kuten teräkseen, myös sinkkiin on yhä paremmin mahdollisuuksia valita vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava vaihtoehto.

Ukko Worksin toimitusjohtaja Tommi Kivinen pitää hiilijalanjäljen pienentämistä hyvin tärkeänä tavoitteena. ”Omassa toiminnassamme hiilijalanjäljen pienentäminen on ollut työn alla jo jonkin aikaa. Tulevaisuudessa yhä useammin myös asiakkaidemme projekteille vaaditaan hiilidioksidipäästöjen laskemista.”

Kivinen näkee, että on parempi olla valmiina ajoissa. ”Meillä on perusasiat aika hyvin kunnossa, mutta olemme erittäin tavoitteellisia. Huomenna täytyy näyttää parempaa kuin tänään. Kehityksen suuntaa ohjaa olennaisesti asiakkaalle tuotettava lisäarvo.”

Ukko Worksilla halutaan tehdä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi myös materiaalien osalta sen verran kuin voidaan. ”Totta kai sinkki on teräksen ohella meidän tuotannossamme se suurin CO2:n aiheuttaja. Kun esimerkiksi sinkitykseen on mahdollista

käyttää vähäpäästöisempää sinkkiä, olemme ilman muuta kiinnostuneita kokeilemaan sitä. Raaka-aineisiin emme itse pysty vaikuttamaan, vaan tarvitsemme sellaisia toimittajia, jotka pystyvät hanskaamaan vähähiilisyystavoitteet. Tänä keväänä meille on nyt sitten kuumasinkitty teräsrakenteita Vihdin Kuumasinkityksessä, Bolidenin toimittamalla vähähiilisellä sinkillä”, Kivinen kertoo.

Vahvasti osana

suomalaista maisemaa

Kivinen toimii toimitusjohtajana kolmessa eri yrityksessä: Ukko Works, Steka ja Railtech. Ukko Works on Sastamalan Kiikoisissa sijaitseva konepaja, jolla on historiaa vuodesta 1967 alkaen, ensin Kiikoisten Konepajan ja sitten Potilan nimellä. ”Kun ostimme Potilan vuonna 2021, aloitimme käytännössä nollasta ja nyt toimintamme keskittyy infrarakentamiseen ja metallirakenteiden valmistamiseen. Ratapuolella olemme markkinajohtajia ja teemme Kiikoisissa myös kallioporavaunuja, joita viedään ympäri maailmaa.”

Ukko Works valmistaa sähkönsiirron voimalinjarakenteita paikallisille sähköyhtiöille sekä Fingridille. Väylävirastolle Uk-

ko Works tekee ratahankkeita ja tiepuolen hankkeita ja niihin liittyviä teräsrakenteita. ”Lisäksi meillä on omana tuotteena kehitetty kääntyvä aurinkopaneelijärjestelmä”, Kivinen kertoo.

Steka Oy toimii Laukaan Lievestuoreella, ja senkin ovat juuret vuodessa 1967. ”Syyskuussa ostimme sieltä konkurssiin menneen yrityksen. Siellä on 2,5 kertaa isommat tilat kuin Kiikoisissa, mikä antaa monia mahdollisuuksia. Valmistamme siellä esimerkiksi 5g-mastoja ja siellä on myös Keski-Suomen suurin teollisuusmaalaamo, jota nyt pyrimme myös ajamaan ylös. Perinteikäs toiminta myös näkyy eri puolilla Suomea – sähkönsiirron isoista maisemapylväistä noin 80 prosenttia on historian aikana tehty tuolla Lievestuoreella.”

Railtech tekee kaideurakointia. ”Kaikki kaiteet tulevat SSAB:n kautta ja sitten ne pääosin kaikki sinkitään Vihdissä. Olemme jo kuluvalla tilikaudella asentaneet niitä 20 kilometriä tuonne maanteiden varsille”, Kivinen kertoo.

Kivinen näkee, että kun vastuullisuus on kirjattu yrityksen arvoihin, sen mukaan pitää elää. ”Teräspuolella SSAB tekee kovasti työtä ja on menossa kohti hiilivapaata terästä. Sen takia haluamme tehdä heidän

Kuva 1: Ensimmäinen erä vähähiilistä sinkkiä saapui Vihdin Kuumasinkitykselle Nummelaan helmikuussa 2025.

kanssaan yhteistyötä jatkossakin. Jo tämäkin ohjaa siihen, että kun niitä hiilivapaita terästuotteita sinkitään, niin kyllähän sekin pitää toteuttaa mahdollisimman vähillä hiilidioksidipäästöillä”, Kivinen sanoo.

Kuumasinkitsijä tarjoaa vähäpäästöistä vaihtoehtoa

Vihdin Kuumasinkityksessä on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota yrityksen omaan hiilijalanjälkeen. Toimitusjohtaja Risto Sirviö korostaa vastuullisuutta ja toivoo, että ympäristönäkökohdat ohjaisivat aiempaa selkeämmin kaikkien toimijoiden valintoja. Hän pyrkii myös tarjoamaan asiakkailleen siihen hyviä vaihtoehtoja.

Alkuvuodesta Vihdin Kuumasinkitys hankki ison erän vähähiilistä sinkkiä. “Tarjoamme sitä niille asiakkaillemme, jotka tarvitsevat vähähiilisempiä tuotteita ja haluavat pienentää omaa hiilijalanjälkeään”, Sirviö kertoo.

Joillekin teräsrakenteitaan sinkitseville konepajoille vähäpäästöisempi vaihtoehto voi jo olla kilpailuetu. “Kun asiakkaamme käyttävät vähähiilistä sinkkiä, he saavat todistuksen, että heidän tuotteensa on sinkitty vähähiilisellä sinkillä. Emme vielä tiedä, miten laajaa kiinnostus on, joten ostimme nyt ensin puolet sinkistä vähähiilisenä. Meille tuli Bolidenilta 300 tonnia ZiniGal bright -sinkkilaatua. Tuo määrä riittää 4 300 tonnin teräsmäärän kuumasinkitykseen eli noin viideksi kuukaudeksi meidän toiminnassamme.”

Asiakkaiden valinnat ohjaavat jatkoa. ”Vähähiilisempi vaihtoehto on nyt asiakkaillemme mahdollisuus. Jos kiinnostuneita on riittävästi, ostamme jatkossa vähähiilistä sinkkiä koko vuoden tarpeeseen”, Sirviö lupaa.

Vähähiilisemmästä vaihtoehdosta tulee lisäkustannus, jonka suhteellinen osuus jää suuressa kokonaisuudessa pieneksi. ”Sinkitseminen vähähiilisellä vaihtoehdolla lisää hintaa 0,02 euroa per teräskilo”, Sirviö kertoo.

Sirviö painottaa, että kehityksen suunnan määräävät rakennushankkeiden päättäjät. ”Hiilijalanjäljen pienentämisestä puhutaan paljon, ja kaikki toivovat, että hiilijalanjälki olisi laskettu. Mutta vielä on epäselvää, miten kaupan saantiin vaikuttaa se, että tosiaan pienennät hiilijalanjälkeäsi. Tärkein päättäjä on se, joka ostaa lopullisen tuotteen. Valtio, kunnat ja isot rakennusyritykset voivat vaikuttaa tarjontaan merkittävästi.”

Konepajat ovat Sirviön mukaan tällä hetkellä paljolti epätietoisuudessa sen suhteen, miten hiilijalanjäljen pienentäminen tulee konkretisoitumaan niiden tuotannossa. ”Saako konepaja jo jotakin selkeää etua siitä, että se toimii mahdollisimman pienillä päästöillä ja tekee kaikesta tarkat laskelmat? Yksi hyvä esimerkki tästä on isot voimalinjapylväät. Pääsääntöisestihän ne ovat tulleet Turkista. Konepajamme eivät ole saaneet tätä työtä, koska hinta on ollut ratkaisevin tekijä toimittajan valinnassa. Ja kun sitten tuodaan raskasta tavaraa kaukaa, jo pelkästään se kasvattaa päästöjen määrää huomattavasti.”

Sirviön mielestä pylväät tulisi valmistaa Suomessa, jolloin kuljetusmatkat ovat pienemmät. Tuotannossa tulisi käyttää mahdollisimman vähäpäästöistä energiaa ja rakenteet tulisi sinkitä vähäpäästöisellä sinkillä. ”Sehän on aivan ylivoimainen verrattuna normaaliin sinkkiin, kun siinä hiilijalanjälki jää alle kolmannekseen verrattuna tavanomaiseen sinkkiin.”

Vihdin Kuumasinkityksen oma hiilijalanjälki laskettiin vuodelta 2023. ”Meidän päästöistämme suurin osa tulee sinkin valmistuksesta. Prosessimme raaka-aineista sinkin osuus on 92 prosenttia, eli erittäin suuri. Se tarkoittaa myös sitä, että kun ostamme sinkin vähähiilisenä, pystymme pienentämään omaa hiilijalanjälkeämme todella paljon.” -JP

Kuvat 1-2: Vihdin Kuumasinkitys

Kuva 3: Johanna Paasikangas

KUUMASINKITYSTÄ

Kuva 2: Ukko Worksin valmistamia sähköistyksen orsirakenteita, jotka on suojattu vähähiilisellä sinkillä.

Kuva 3: Sinkkipadasta nousee kestäviä terästuotteita.

Uudella nykyaikaisella tehtaalla Vihdissä 45 km päässä Helsingin keskustasta.

SINKITYSPADAN koko 13 x 1,6 x 2,6 m (pituus x leveys ja syvyys)

HERVANNAN NOODI ON TÄYNNÄ MUUNTOJOUSTAVAA LABORATORIOTILAA

Sähkötalo-hanke on osa Tampereen yliopiston toimitilaohjelmaa. Peruskorjaus, laajennus ja muutoshanke palvelee erityisesti tekniikan- ja luonnontieteiden, informaatioteknologian ja viestinnän sekä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntien tutkimusta.

Yliopistolle on tehty aikaisemmin Sähkötalossa mittavia aiempia investointeja, kuten puhdastilat ja mikroskopiakeskus ja siksi on todettu luontevaksi koota kokeellisen tutkimuksen ympäristöt juuri Sähkötaloon.

Rakennuksen kokonaisvaltaisella kehittämisellä tavoitellaan teknisiä, toiminnallisia, tilallisia ja hankintoihin kohdistuvia synergioita, jotka säästävät rakentamiskustannuksia. Pitkällä tähtäimellä löydettävät synergiat säästävät resursseja ja tukevat monialaista ja laadukasta tutkimusta.

Hankkeen rakennuttamisesta vastaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja pääsuunnittelusta Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Hankkeen eteneminen

Kohde toteutetaan vaiheittain vuosien 20242027 aikana. Ensimmäisten vaiheiden osalta rakentaminen on alkanut keväällä 2024. Ensimmäinen vaihe käsittää peruskorjattavia alueita sekä uudisosan, joka syksyllä pidetyssä nimikilpailussa on saanut nimen Noodi. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen

saadaan valmiiksi syksyllä 2026. Uudisosa Noodiin sijoittuvat kaikki teknisesti vaativimmat laboratoriotilat.

Rakennus

Rakennushankkeen tavoitteena on päivittää Hervannan kampuksella olevat kokeellisen tutkimuksen ympäristöt tämän päivän vaatimusten tasolle uudistamalla ja keskittämällä sekä Hervannan kampuksella sijaitsevia että sinne keskustakampukselta siirtyviä kokeellisen tutkimuksen toimintoja ja tiloja saman katon alle. Tilankäyttöä tehotetaan ja yhteiskäyttöä ja yhteistyötä kehittämällä toiminnat saadaan mahtumaan aiempaa pienempiin, mutta toimiviin neliöihin.

Uudisosa Noodi koostuu lähes pelkästään laboratoriotiloista. Ne on suunniteltu mahdollisimman modulaarisina niin, että toiminnan muunneltavuus ja muuntojousto on mahdollisimman suurta.

Rakenteilla oleva uudisosa muodostuu valoisasta ulkokehästä ja pimeästä sisäkehästä. Se mahdollistaa erilaisten tutkimustilojen sijoittamisen kunkin olosuhdevaatimuksia vastaavalle vyöhykkeelle. Kohteessa

on varsin runsaasti toimintoja, jotka vaativat ehdotonta pimeyttä.

Teknisesti ja toiminnallisesti saman tyyppiset tutkimustilat sijaistevat toistensa läheisyydessä. Myös tämä tukee myöhempää muutos- ja kehitystarvetta.

Rakennus on pilari-palkkirakenteinen ja pääosa seinistä on kohtuullisesti muunneltavia levyseiniä.

Uudisosan kerroskorkeus 5 m mahdollistaa toimintaan kuuluvien suurien laitteiden sijoittamisen tiloihin. Laitteiden huomattava paino, erilaiset tärinää aiheuttavat ja tärinättömyyttä vaativat tutkimusinfrat ja haalaustarpeet asettavat rakennukselle erityisiä vaatimuksia.

Uudisosan julkisivut ovat puuelementtejä, runko teräbetonia ja palkit teräksisiä matalaleukapalkkeja.

Vastuullisuus

Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan turvallisuus-, terveellisyys- ja ympäristötavoitteet. Kohteelle ja uudisosalle haetaan BREEAM-ympäristösertifikaattia, jonka tavoitetaso uudisosalla on excellent-taso.

Kohteessa toteutetaan myös mittavasti rakennusaineiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Sähkötalon alkuperäisten julkisivujen pintarakenne on alumiinilevyä. Vaikka julkisivuja joudutaan nyt monelta osin korjaamaan ja uusimaan säilytetään ja palautetaan alkuperäinen alumiinilevy peruskorjattavien osien julkisivuun. Purettujen osien alumiinilevyt on kerätty talteen ja niitä uudelleen käytetään mm. purettujen osien takaa paljastuvien uusien julkisivujen pintamateriaalina.

Kohteen purettavat rakennusosat on hankeen aikana kartoitettu ja kaikki käyttökelpoinen käytetään uudelleen joko itse rakennuksessa tai kierrätetään eteenpäin.

Laajuus

Kohteen kokonaislaajuus kaikkine vaiheineen on n. 27 000 brm2, josta uudisrakentamisen osuus on noin 8 750 brm2

Maria Ahokas, Arkkitehti SAFA

Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Arkkitehtikuvat 1-2:

Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Kuva 1 ja 2: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Hervannan rakennushankkeessa tavoitteena on päivittää Hervannan kampuksella olevat kokeellisen tutkimuksen ympäristöt tämän päivän vaatimusten tasolle uudistamalla ja keskittämällä sekä Hervannan kampuksella sijaitsevia että sinne keskustakampukselta siirtyviä kokeellisen tutkimuksen toimintoja ja tiloja saman katon alle. Rakenteilla olevan uudisosa Noodin julkisivut ovat puuelementtejä, runko teräbetonia ja palkit Anstar Oy:n toimittamia teräksisiä matalaleukapalkkeja.

Oma Feon asiointipalvelu tekee teräksen tilaamisesta helppoa.

Valitse ja tilaa tuotteet muutamalla klikkauksella. Tavara saapuu juuri sinne ja silloin, missä sitä tarvitset. Kaikki tilaustiedot, todistukset ja raportit pysyvät tallessa sinua varten.

Hengähdä helpotuksesta ja kirjaudu Oma Feoniin osoitteessa feon.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON HERVANNAN KAMPUKSELLE NOUSEE UUSI

TUTKIMUSLABORATORIORAKENNUS

Vilkkaan kampuksen sydämessä rakennetaan uudisrakennusta, jonka rungossa on jo asennettuna mittavat teräspalkistot. Vahva runko tulee suojamaan sisällään laboratoriotiloja, jotka tarjoavat modernin ympäristön Tampereen yliopiston kokeelliselle tutkimukselle.

Tampereen yliopiston kampusalueen ytimessä Hervannassa on käynnissä suuri työmaa. Nykyisen Sähkötalon yhteyteen on rakenteilla Noodi-uudisrakennus, johon linkittyviä Sähkötalon osia peruskorjataan samaan aikaan. Uusi yliopistorakennus tulee sisältämään vaativia laboratoriotiloja, joiden pääkäyttäjä on Tampereen yliopisto.

Uudisrakennus sijoittuu olemassa olevien Sähkötalon rakennusten väliin ja sen alta on purettu vanhoja Sähkötalon osia. Rakennukseen tulee useita laboratorioita aputiloineen, joten talotekniikkatöiden määrä urakassa on suuri. Osa tiloista on käytössä töiden aikana.

Pääurakoitsijana toimii SRV. SRV:n uudispuolen aluevastaava Ville Närhi kertoo, työt ovat edenneet suunnitellusti aikataulussa. ”Viime syksynä tehtiin purkutyöt, minkä jälkeen alkoi maanrakennus. Rungon kasaus lähti liikkeelle vitosviikolla.”

Vaativaa rakentamista eloisalla kampusalueella

Uudisrakennuksen muoto on sinällään yksinkertainen, neliönmuotoinen. ”Rungon rakenne on myös helppo toteuttaa. Siinä on symmetriaa ja toistoja sekä yksimittaiset pilarit”, Närhi kommentoi.

Toteutuksen haastavuus syntyy tiloihin tulevasta toiminnallisuudesta sekä yhdistymisestä ympäröivään rakennusmassaan. ”Yhteys Sähkötaloon rakennetaan uudisrakennuksen uuden aulan kautta ja toiselle puolelle Noodia tulee yhdyssilta viereiseen rakennukseen”, Närhi kertoo.

Sekä uudisosan että peruskorjauksen rakennesuunnittelusta vastaavat A-Insinöörit. ”Olemme olleet jo hankesuunnitteluvaiheessa mukana vuodesta 2022 lähtien”, kertoo uuden rakennuksen parissa työskentelevä suunnittelupäällikkö Joni Lehtonen.

Lehtonen toteaa, että runko on tosiaan rakenteellisesti hyvin yksinkertainen. ”Toki tasokuormat ovat normaalia korkeammat ja muuntojoustavuudelle on varattu aika paljon. Suunnittelussa on varauduttu 750 kg/ m² tasokuormiin ja paikoin jopa 1000 kg/m² tasokuormiin, mitkä ovat suurempia kuin normaalisti tämän tyyppisessä rakennuksessa. Ajatuksena on, että myöhemmässä vaiheessa pystytään muuttamaan käyttötar-

Kuva 1: Uusi tutkimuskeskus kampuksen ytimessä saa runkoonsa vahvan teräspalkiston.

Kuva 2: Uudisrakennuksen runko on selkeäpiirteinen.

koituksia aika vapaasti.”

Muuntojoustavuus on ollut suunnittelussa tärkeä lähtökohta. ”Porrashuoneiden ja hissikuilujen lisäksi rungon sisällä ei ole kantavia tai jäykistäviä seinärakenteita. Väliseinät toteutetaan kevytrakenteisina, jotta ne voidaan tarvittaessa esimerkiksi purkaa kokonaan, mikäli tiloja on tarve muuttaa”, Lehtonen kertoo.

Jo nyt tiedossa oleva käyttö tulee vaatimaan kuormien kestävyyttä. ”Tiloihin tulee raskaita laitteita ja joitakin nostimia, joita on ripustettu välipohjiin. Alimmassa kerroksessa on lisäksi varauduttu trukkikuormiin”, Lehtonen sanoo.

Liittymät vanhoihin rakennuksiin aiheuttavat aina pohdintaa. ”Mitään kovin ihmeellistä siellä ei ole ollut, mutta toki mittamaailma saattaa välillä yllättää, kun lähtötiedot eivät ole niin tarkasti tiedossa. Matkan varrella tarkkeet ja sen myötä myös laskelmamme tarkentuvat. Koetamme aina palvella työmaata siten, että suunnitelmat olisivat mahdollisimman täsmällisiä”, kertoo uudisosan teräsrakennesuunnittelusta vastaava Jani Leppinen.

Rungossa selkeä palkkirakenne

Uudisrakennuksen runko on selkeä kokonaisuus. ”Runko koostuu yksimittaisista teräsbetonipilareista ja välipohjarakenteita kannattelee Anstarin palkit, joiden päälle asennetaan ontelolaatat. Myös katolle tulee teräksisiä talotekniikkakannakkeita ja konepetejä. Talosta löytyy myös terassiosuus, jonne saadaan teräksen avulla toteutettua julkisivun muotoa”, kuvailee Närhi. Palkisto muodostuu Anstarin A-Beam W-tyypin liittopalkeista, jotka valetaan täyteen tehdasolosuhteissa. ”Valmiiksi valetut palkit helpottavat työtä varsinkin talviaikaan, joskin viime talvi oli aika suotuinen. Mutta on hyvin tiedossa, kuinka haastavaa voi olla betonitöiden teko talvioloissa. Itselleni nämä tehtaalla valetut palkit ovat uusi kokemus”, Närhi kertoo.

SRV:n työnjohtaja Matti Seistola toteaa, että valmiiksi betonoidut teräspalkit ovat nopeuttaneet työtä huomattavasti. ”Ne ovat olleet todellakin täysiä. Ja ne eivät työmaalla ime vettä uudelleen, joten niiden kanssa työskentely on hyvin hallittavaa.”

Seistola esittelee rungon työsaumaa,

jonka kohdalla rungossa on tällä hetkellä vielä aukko, jotta nosturi mahtuu hoitamaan tehtävänsä piha-alueelta käsin. ”Erikseen antaisin kiitosta vielä noista palkkien työsaumaliitoksen harjateräksistä. Kun ne voidaan asentaa ontelolaataston asennuksen yhteydessä, ne eivät roiku työmaan päällä ennenaikaisesti ja työsauman tekeminen kierrejatkoksin on sen ansiosta paljon helpompaa.”

Leppinen kertoo, että esivalettujen palkkien käyttäminen on ollut sujuvaa myös suunnittelun puolella. ”Anstarin kanssa olemme katsoneet rakenteita yhteen. Olemme toimineet siten, että Anstar on tehnyt palkkeihinsa liittyvät suunnitelmat itse, ja me olemme tarkistaneet ja kuitanneet heidän suunnitelmansa.”

Anstarin liiketoimintajohtaja Tomi Tuukkanen kertoo, että valmiiksi valettujen palkkien käytöstä on tehty myös tutkimusta A-Insinöörien kanssa. ”Tutkimuksessa on todettu, että tällainen tehtaalla valmiiksi valettu palkki on kosteusteknisesti poikkeuksellisen toimiva ratkaisu työmaiden tarpeisiin.”

Isossa rakennuskohteessa, kuten Hervannan kampuksella, vaikutus korostuu. ”Kun palkit on valettu valmiiksi täyteen, työmaalla tehtävä betonointityö ja massan määrä vähenee”, sanoo suunnittelupäällikkö Markus Hopeakoski Anstarilta.

Hopeakoski toteaa, että valetut palkit on myös helpompi asentaa. ”Painava palkki on vakaampi nostoissa ja se asettuu kätevästi paikoilleen, jolloin asennustyö on nopeampaa. Valmiiksi valetut palkit painavat keskimäärin pari kolme tonnia.”

Teräksiset yksityiskohdat tarkasti hallinnassa

Kerroksissa on reilusti korkeutta, koska opetus- ja laboratoriotiloissa sitä tarvitaan. ”Vapaa korkeus on noin 4,3 m. Tilat ovat myös vaativuudeltaan erilaisia. Tänne tulee esimerkiksi henkilöstön taukotiloja ja pääsisäänkäynti sijoittuu uuteen hienoon aulaan, jonne tulee julkisivumateriaalia mukaileva puinen sisustuskatto. Teräksen käytöllä on aulaan saatu aikaan avaraa tilaa. Aulaan tulee myös teräksiset kulkusillat, jotka yhdistävät uudispuolen peruskorjauspuoleen aulan läpi”, Närhi kertoo.

Kuva 3: Työmaapäällikkö Ville Närhi (vas.) ja työnjohtaja Matti Seistola kertoivat, että sekä suotuisa talvi että valmiiksi valetut palkit ovat edistäneet työn sujumista.

Noodi

Tilaaja

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Helamaa & Heiskanen Oy

Rakennesuunnittelu:

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

Pääurakoitsija: SRV

Teräsrunkopalkit: Anstar Oy

Täydentävät teräsosat asennuksineen: JTR-Rakennus Oy

Anstarin terästoimitus:

– A-Beam W-tyypin liittopalkkeja 130 kpl – Lisäksi ontelolaatan kannakkeita ja piilokonsoleita

Aulassa on useammallakin tasolla kulku- ja oleskelutiloja. ”Aulatila on toteutettu korkealla betonipilarilla ja yläpohjana on ontelolaattataso, jossa on teräspalkisto ja sen päällä liittolaattataso. Siten on saatu aulatilaan keveyttä. Siihen alle haluttiin myös talotekniikkaa, mikä on myös ollut aihe teräspalkiston hyödyntämiseen”, Leppinen sanoo.

Lastauslaiturilla on teräsrakenteinen katos ja sen vierelle tulee poistumistieporras, joka on myös toteutettu teräsrungolla. ”Poistumistieporras on rakennuksen korkuinen, mutta haluttiin, että se irrotettaisiin rakennuksen päämassasta, joten se on toteutettu teräksellä itseään kantavaksi porrastorniksi”, Leppinen kertoo.

Yhtenä isona kokonaisuutena on teräsrunkoinen yhdyssilta, joka yhdistää Noodin Sähkötalon pohjoisiin rakennusosiin. “Yhdyssilta on 16 metrin pituinen. Siihen tulee lasi-ikkunat, ja siitä on pyritty saamaan mahdollisimman kevyen näköinen. Haluttiin, että ulkonäköällä olisi yhteneväisyyttä alueen muun rakennusmassan kanssa. Siinä on käytetty liittolaattavälipohjaa, poimulevykattoa ja ulkokuoressa pvp-elementtiä”, Leppinen kuvailee.

Yhdystunnelin rakentaminen on työmaallakin erillinen projektinsa. ”Yhdystunneli kasataan maassa ja nostetaan yhtenä putkena kerralla paikoilleen. Mittausten ja suunnitelmien pitää olla tarkkoja, jotta nostaessa kaikki osuu millilleen paikoilleen”, Seistola kertoo. -JP

Kuvat 1 ja 3: Johanna Paasikangas Kuva 2: A-Insinöörit

3.

A-BEAM W® ON EDISTYKSELLINEN

LIITTOPALKKI –MONESTAKIN SYYSTÄ

Rakentamisessa tehokkuus, turvallisuus ja laatu ovat avainasemassa.

Anstarin A-BEAM W® -palkki on markkinoilla ainutlaatuinen ratkaisu, joka yhdistää kustannustehokkuuden ja korkealaatuisen rakentamisen.

• Tehdasvalu vähentää merkittävästi työmaalla käytettävää työaikaa, mahdollistaen hankkeiden kustannustehokkuuden ja parantuneen työturvallisuuden

• Hallituissa ja vakioiduissa tehdasoloissa tehtävä palkkien valutyö takaa laadukkaan lopputuloksen

• Palkkien kokoonpanotyö tapahtuu Villähteellä, Suomessa, josta tuotteet toimitetaan rakennustyömaille

anstar.fi

JYVÄSKYLÄ SAI HUIPPUTASON PALLOILUHALLIN

Jyväskylän Huhtahalli oli valmistuessaan tammikuussa 2025 Suomen suurin kiinteärakenteinen FIFA Quality Pro -tekonurmella varusteltu jalkapallohalli.

Kuva 1 ja 3: Huhtahallin suunnittelussa painottui erityisesti jalkapallon lajivaatimuksien huomioiminen. Hallin vapaa sisäkorkeus teräskaarien alapintaan on 18,6 m jännevälin ollessa 72 m. Hallin kokonaiskorkeus maanpinnasta on 23 m. Trutec Oy:n urakoima teräsristikkorakenne vastasi tässä hankkeessa asetettuun tarpeeseen.

Huhtahallin suunnittelussa painottui erityisesti jalkapallon lajivaatimuksien huomioiminen. Lähtökohtina oli myös tarjota olosuhteet mm. pesäpallon, rugbyn ja amerikkalaisen jalkapallon harrastamiseen. Halli tarjoaa käytännössä ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet erilaisten tekonurmipintaisten liikunta- ja urheilulajien harrastamiseen ja täydentää osaltaan ympärivuotisena kiinteärakenteisena sisähallina Jyväskylän kaupungin liikuntastrategisia päämääriä.

Huhtahalli sijoittuu Jyväskylän 15. kaupunginosassa Huhtasuon liikuntapuiston välittömään läheisyyteen, lähelle Kangasvuoren asuinalueita.

Varsinaiset piha-alueet sijoittuvat pääosin hankkeelle varatulle LPA-tontille. Hulevedet on hankkeessa hoidettu kaavamääräysten mukaisesti viivytyksellä. Hallin ja piha-alueiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyi oleellisesti alueen vieressä olevat suurjännitelinjat. LPA- tontilla olevat hulevesipainanteet on mm. muotoilu siten, että 20kv pylväiden suoja-alue säilyy.

Rakenne, julkisivut

Halli on perustettu lyöntipaalujen varaan. Alapohja on maanvarainen, pelikentän osalta tekonurmipäällysteinen. Rakennuk-

sen runko on teräsrakenteinen ja ulkoseinät pelti-villa-pelti- elementtejä. Yläpohjan rakenne koostuu hallin osalta teräsristikkorakenteesta, kantavasta profiilipellistä ja kattoeristeistä. Muilla osilla yläpohjan rakenne koostuu ontelolaatoista, lämpöeristeestä ja sen päälle tehtävästä puurakenteisesta vesikattorakenteesta.

Suunnittelussa kaarihallin suuren rakennusvolyymin vastapainoksi koettiin tarve muodostaa pääsisäänkäynnille kaarimuodosta poikkeavaa kaupunkikuvallista muotoa. Tähän ratkaisuksi hallin etusivulle suunniteltiin 6 m korkea ja 70 m pitkä, säännönmukaisista teräskehistä muodostuva sisäänkäyntikatos, joka hallin kadunpuoleisen päädyn ylityksellä haluaa näyttää sisääntulon paikkaa kadulla hallia etelästä päin saavuttaessa. Pitkä katos suunniteltiin toimimaan myös polkupyörien katettuna säilytyspaikkana. Katoksen muotoa pimeään vuodenaikaan haluttiin voimistaa katoksen yläpuolisten teräskehien valaistuksella. Katoksen teräsrungolle annettu väri jatkuu samana myös pelihallin puolella teräsristikoiden ja - pilarien väreissä.

Hallin ulkoseinät ovat pelti-villa-peltielementtejä. Pvp-elementtiverhouksen kuosille etsittiin suunnittelussa monia vaihtoehtoja. Lopulta julkisivujen aukotuksella ja värityksellä päädyttiin korostamaan

Kuva 2: Hallin ulkoseinät ovat Ruukin toimittamia pelti-villa-peltielementtejä. Pelkistetyn pääosin tummanharmaan hallin ulkoseiniin suunniteltiin kadunpuolelta nähtäväksi julkisivugrafiikat jalkapalloista sekä kaupunginosan nimestä. Julkisivugrafiikat toteutettiin pvp-elementteihin valmistajan mukaisella teippauksella.

hallin pelkistettyä muotoa. Pelkistetyn pääosin tummanharmaan hallin ulkoseiniin suunniteltiin kadunpuolelta nähtäväksi julkisivugrafiikat jalkapalloista sekä kaupunginosan nimestä. Julkisivugrafiikat toteutettiin pvp-elementteihin valmistajan mukaisella teippauksella.

Tilat

Kaikki käyttäjien tilat ovat maantasossa. Täysimittaisen jalkapallokentän lisäksi hallin toisessa kenttäpäädyssä on lämmittelysekä oheisharjoittelualue. Kentän sivulla on kiinteä 3-tasoinen katsomo 500 katsojalle ja liikuntaesteellisille henkilöille on tilavaraukset pelikenttätasolla.

Kaarihallin vieressä sijaitsevassa 1-kerroksisessa sivuosassa on hallin

pääsisäänkäynti. Sivuosassa sijaitsevat myös kahdeksan ryhmäpukuhuonetta, joista kaksi soveltuu liikuntaesteisille.

Hallin toisessa päädyssä sijaitsevat kylmät ja lämpimät varasto- ja konesuojat. Hallin ilmanvaihdon konehuone sijaitsee varasto-osan päällä toisessa kerroksessa.

Hallin vapaa sisäkorkeus teräskaarien alapintaan on 18,6 m jännevälin ollessa 72 m. Hallin kokonaiskorkeus maanpinnasta on 23 m. Teräsristikkorakenne vastasi tässä hankkeessa asetettuun tarpeeseen.

Huhtahallista laadittiin suunnitteluvaiheessa toiminnallinen palotekninen tarkastelu, joka koostui palo- ja poistumissimuloinnista. Palosimuloinnilla tarkasteltiin lisäksi katon teräsristikoiden palosuojaustarvetta.

Suunnitteluvaiheessa laaditulla akustisella suunnitteluohjeella ja äänimallinnuksilla kiinnitettiin erityistä huomioita tilavuudeltaan ison jalkapallohallin huoneakustiikkaan. Tilan jälkikaiunta- aikaa parannettiin käyttämällä kattoristikoiden päällä uumaperforoituja poimulevyjä sekä pvpseinissä akustisia seinäverhouksia.

Kohteen arkkitehtisuunnittelusta ovat Arkkitehtipalvelussa vastanneet Harri Mäkiaho, (pääsuunnittelija), Jarkko Kontinen, (rakennussuunnittelija) sekä Salla Raappana ja Emeliina Kupari. Arkkitehtipalvelussa

Auli Rantala vastasi sisävärisuunnitelmasta, Jonna Lehto tietomallikoordinoinnista sekä visualisoinneista ja opastegrafiikoista Anssi Karppinen.

Suunnittelussa käyttäjien aktiivinen mukana olo oli ensiarvoisen tärkeää päämäärässä saavuutta harrastajille hyvin toimivat ja vuosikymmeniksi kestävät harjoitteluolosuhteet eri lajiharjoitteille.

Jarkko Kontinen

Arkkitehti SAFA, Arkkitehtipalvelu Oy

Kuvat 4-8: Sweco Finland Oy Kuvat 1-3 & 9-10: Arkkitehtipalvelu Oy

Kuva 4: Yleiskuva Huhtahallin rakenteista.

Kuva 5: Leikkauskuva Huhtahallin rakenneratkaisusta.

Rakenteet ja rakennesuunnittelu

Swecon osalta hankkeen rakennesuunnittelu alkoi aikaisemmin laaditun ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymän hankesuunnitelman pohjalta alkuvuodesta 2023. Hanke käsitti jalkapallohallin oheistiloineen. Swecon toimeksiantoon sisältyi kohteen rakenne-, teräsrakenne-, konepaja- ja elementtisuunnittelu.

Hankesuunnitelmavaiheessa oli päädytty rungon osalta teräsrakenteiseen ristikoituun kaksinivelkehään, jossa kattopinta on monitaitteinen ja melko lähellä kaarevaa muotoa, seinäpintojen ollessa pystysuorat. Kaksinivelkehän jänneväli on 74,0 m ja harjakorkeus 22,3 m, rakennuksen pituuden ollessa hallin osalta 120 m. Tämän lisäksi hallin toisessa päädyssä sijaitseva yksi- ja kaksikerroksinen huolto- ja IVKH-tilojen osa-alue on kooltaan 8,5 m x 55,6 m ja toisella pitkällä sivulla sijaitseva yksikerroksinen pukuhuone- ja oheistilojen osa-alue on kooltaan 6,3 m x 107,4 m. Hallin sisääntulon puoleinen katos on kooltaan 3,4 m x 68,8 m. Nämä edellä mainitut tilat ovat myös teräsrakenteisia ja osittain teräs-betoni-liittorakenteisia.

Rakennuksen seuraamusluokka jalkapallohallin osalta on CC3 ja oheistilojen osalta CC2. Jalkapallohallin teräsrakenteiden osalta vaurionsietokykyä on parannettu paikoin liitosratkaisuilla ja suorittamalla laskennallisia tarkasteluja vaihtoehtoisten kuormansiirtoreittien toimivuudesta sekä jäykistysjärjestelmän osalta suoritetun riskiarvion perusteella kohteen CC3b-luokan vaatimusten mukaisesti. Näitä tarkasteluja myös suoritettiin perustusten vaurionsietokyvyn kannalta laadittuun riskiarvioon pohjautuen.

Rakennus on perustettu teräsbetonipaalujen varaan. Kaksinivelkehästä aiheutuu kehän perustuksiin huomattavan suuri vaakavoima, joka tässä kohteessa on sidottu tämänkaltaisissa kohteissa tyypillisellä maan alapuolisella jälkijännitetyllä teräsbetonipalkilla, joka sitoo kaksinivelkehän perustukset yhteen. Kehän perustusliitos vietiin mahdollisimman lähelle paaluanturan yläpintaa eli lähellä tuota jännitettyä palkkia, jotta näiden välisestä epäkeskisyydestä paaluperustukselle tuleva taivutusmomentti jäisi mahdollisimman pieneksi. Kehärakenne on kiinnitetty niveltappiliitoksella perustuksiin ja tämän liitosalueen ollessa maan pinnan alapuolella, sen ympärille on jätetty kannellinen kotelomainen tila rakennuksen sisäpuolelle rakenteen liitosalueen tarkastamista varten.

Hallin päätyseinät on tuettu ristikkopilareilla, joiden yläpään liitokset kehärakenteeseen sallivat kehän toiminnasta aiheutuvat pysty- ja vaakasuuntaiset liikkeet.

Halli on pituussuunnassa jäykistetty vinositeillä useasta kehävälistään ja sen keskellä on liikuntasauma, joka saatiin järjestettyä rakenteiden sisäisellä ratkaisulla ilman tuplakehää. Kehän liikkeet on otettu huomioon oheistilojen rakenneratkaisuissa, mitkä olivatkin melko haastavia suunnitella ja toteuttaa.

Teräsrungon asentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa oli luonnollisesti haasteena asennustilanteen aikainen kehien vakaus. Tämä ratkaistiin siten, että varsinaisessa asennuskohdassa koottiin maassa kahden kehäparin muodostama puolikas osa siteineen ja vastakkaisella viereisellä paikalla vastaava toinen kehäparin puolikas. Tämän jälkeen kehäparit nostettiin paikalleen kahdella nosturilla ja liitettiin parina yhteen. Tämän jälkeen asennus eteni yksittäinen kehä kerrallaan, jolloin kehän puolikkaat nostettiin ensin molemmilta puolilta paikalleen kahden nosturin avulla ja liitettiin yhteen. Sen jälkeen kolmannen nosturin avulla asennettiin siteet sitten paikalleen, joilla kehä tuettiin viereiseen kehään.

Teräsrungon palonkestovaatimus on R60 ja kohteessa suoritettiin toiminnallinen mitoitus, jonka perusteella sitten teräsrakenteet suojattiin sivuseinän korkeudelta palosuojamaalilla ja muualta rakenteet täyttävät palonkestovaatimukset suojaamattomana.

Kohteessa käytetty runkoteräksen kokonaismäärä on n. 930 tn.

Ulkoseinät ovat PVP-elementtirakenteisia ja jalkapallohallin vesikatossa on käytetty tukirakenteena uuma- ja laippaperforoitua poimulevyä tilan akustiikan parantamiseksi. Muiden tilojen kattorakenteet ovat puurakenteisia joko ontelolaattayläpohjan tai teräspalkiston varaan tuettuina.

Juha Kukkonen, vastaava rakennesuunnittelija

Juha Väliverronen, vastaava teräsrakennesuunnittelija

Juho Sipiläinen, projektipäällikkö Sweco

LAADUKKAAT OLOSUHTEET

JALKAPALLOILIJOILLE RAKENNETTIIN

TERÄKSEN

AVULLA

Jyväskylän Huhtahalli on huima lisäys palloilulajien harjoitus- ja peliolosuhteisiin. Teräksinen runko kestää, ja moderni akustiikka parantaa hallin käyttökokemusta.

Jyväskylässä on viime vuosina panostettu merkittävästi liikuntapaikkarakentamiseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa Huhtasuon tänä vuonna avattu jalkapallohalli, Harjun stadionin peruskorjaus sekä Hippoksen vuonna 2023 valmistunut uusi pesäpallostadion. Huhtahallin valmistuminen vei jyväskyläläisten jalkapalloilijoiden talviolosuhteet kerralla Suomen kärkeen.

Jyväskylän Tilapalvelun hankearkkitehti Maija Poukka kertoo, että hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa ympärivuotisesti jalkapallon harjoittelu, kisat ja turnaukset. Huhtahallissa on täysimittainen kenttä, jossa on FIFA Quality Pro -luokan pelialusta. ”Halli mahdollistaa lajinomaisen harjoittelun ja pelaamisen hallissa myös talvisaikaan. Lisäksi halli tarjoaa olosuhteet myös muiden lajien, kuten pesäpallon, harjoitteluun.”

Kiinteärakenteinen Huhtahalli on Suomen suurin ja modernein jalkapallohalli. “Jalkapallohallin suunnittelussa tavoiteltiin toimintavarmaa ratkaisua, jonka ylläpito on kustannustehokasta sääolosuhteista riippumatta. Hallin rakentamisessa ja ylläpidossa pyrittiin huomioimaan resurssiviisaustavoitteet. Osa hallin tiloista, kuten kenttä, katsomo ja lämmittelyalue toteutettiin puolilämpiminä”, Poukka kuvailee.

Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen toteaa, että Huhtahalli kestää myös kansainvälisen vertailun. “Halli mahdollistaa talviharjoitteluolosuhteen jyväskyläläisille jalkapalloseuroille. Jatkossa paikalliset seurat pystyvät harjoittelemaan ja pelaamaan kotikaupungissaan korkealaatuisissa olosuhteissa ympärivuotisesti. Laadukkaiden harjoitusolosuhteiden lisäksi kiinteillä katsomoilla varusteltu halli mahdollistaa erinomaiset olosuhteet myös virallisille jalkapallo-otteluille pelaajien ja katsojien näkökulmasta.”

Sisäkäytön lisäksi halli palvelee myös Huhtasuon liikuntapuistoa. ”Hallin yhteyteen toteutettiin tiloja, jotka tukevat Huhtasuon liikuntapuiston ja ulkoilualueen ylläpitoa ja liikuntatoimintaa. Konetalli palvelee esimerkiksi hiihtolatujen kunnossapitoa”, Poukka sanoo.

Kuva 8: Kuvassa on käynnissä Trutec Oy:n urakoiman teräsrungon asennus.

Kuva 7: 1. kerroksen pohja.

Kuva 6: Huhtahallin 3D-leikkaus suunnittelumallista.

8.

Huolellinen suunnittelu siivitti toteutusta

Suunnittelijat valittiin toteutussuunnitteluun avoimella hankintamenettelyllä painottaen rakennesuunnittelijan kokemusta laajarunkoisten teräshallien suunnittelusta ja pää- ja arkkitehtisuunnittelijan kokemusta suurikokoisesta liikuntahallista. Rakentaminen toteutettiin jaettuna urakkana. Rakennusurakoitsijalta edellytettiin kokemusta poikkeuksellisen vaativan laajarunkoisen uudisrakennusurakan toteutuksesta.

Rakenneratkaisuissa puntaroitiin erilaisia vaihtoehtoja. ”Hankkeen alkuvaiheessa tarkastelimme puuta hallin rakennevaihtoehtona, mutta hallin laajuuden tähden päädyimme teräsrakenteeseen. Suunnittelun aikana vertailimme erilaisia pohjaratkaisuja, mutta totesimme, että valittu tila- ja pohjaratkaisu oli tehokas, taloudellinen ja toimiva. Teräskaarien pituutta pyrittiin optimoimaan huolellisesti, jotta katsomolle jäisi riittävästi tilaa. Samalla pyrimme kustannustehokkaaseen ratkaisuun, sillä teräskaarien pituus vaikutti keskeisesti hallin kustannuksiin”, Poukka kertoo.

Hallin teräsrungon toimitti Trutec Oy. Toimitukseen kuului teräsrungon valmistus ja asennus sekä kantava kattoprofiili toimitettuna sekä asennettuna. Rungon teräsmäärä on noin 890 tn ja kantavaa peltiä on noin 12 000 m2. Kaarevien kattoristikoiden kokonaisleveys on noin 75 m ja korkeus korkeimmillaan noin 23m.

Pääurakoitsijana toimi Pohjola Rakennus Oy. Toteutusvaiheen projektipäällikkönä toiminut Väinö Tuononen Jyväskylän Tilapalvelusta kertoo, että projekti vietiin läpi tehokkaasti. “Teräsrungon asennustyöt oli suunniteltu pääurakoitsijan toimesta hyvin, ja todella tiukan aikataulun mukainen teräsrungon pystytys sujui pääurakoitsijan vetämänä suunnitellusti. Vesikatto saatiin vedenpitäväksi juuri ennen talven tuloa ja luovutus sovitun aikataulun mukaisesti. Rungon pystytys ja siihen liittyvät vesikattorakenteet olivat todella vaativat työvaiheet laajan rungon ja vesikaton korkeuden vuoksi.”

Tiukan aikataulun toteutuminen varmistettiin huolellisesti. ”Ennen runkotöiden alkua aikataulu päivitettiin ja työt sujuivat pääsääntöisesti tämän aikataulun mukaisesti. Rakennuttajan näkökulmasta työt sujuivat hyvin”, Tuononen kertoo.

Hallin ulkonäkö, rakenneratkaisut, tilojen toimivuus ja akustiikka ovat saaneet kiitosta. ”Suurikokoisen jalkapallohallin kaupunkikuvallinen suunnittelu on arkkitehdille haastava tehtävä, sillä hallin pääty nousee pienen kerrostalon korkeuteen ja rakennuksen pituus ylittää 120 metriä. Rakennuksen ilme syntyi supergrafiikan käytöstä, jolla toteutettiin muun muassa Huhtasuoteksti julkisivuun, ja sisäänkäyntijulkisivun valaistusta teräsrakenteisesta katoksesta. Toteutus on saanut positiivista palautetta sekä ulko- että sisätilojen osalta. Harjoitushallin teräsrakenteiden puuta muistuttava väri on saanut hyvää palautetta käyttäjiltä”, Poukka sanoo.

mitataan ja varmistetaan niiden oikea sijoittelu”, Joensuu sanoo.

Tilaaja on tyytyväinen lopputulokseen. ”Hanke oli rakenteellisesti ja rakentamisen näkökulmasta haastava ja onnistui hienosti. Suomen suurin jalkapallohalli kohentaa merkittävästi Huhtasuon alueen liikuntaolosuhteita. Huhtasuon liikuntapuisto on kaupungin kannalta nyt entistä tärkeämpi liikuntapaikkakeskittymä”, Poukka kommentoi.

Olosuhteiden kehittäminen Jyväskylässä jatkuu. ”Meillä on jo valmisteilla seuraavia uusia liikuntapaikkarakentamisen kohteita, joten Jyväskylän liikuntaolosuhteet tulevat jatkossa entisestään parantumaan. Lisäksi odotamme innolla, että Hippos-hanke pääsee käyntiin”, Poukka sanoo. -JP

Kuva 9-10: Kaarihallin vieressä sijaitsevassa 1-kerroksisssa sivuosassa on hallin pääsisäänkäynti. Sivuosassa sijaitsevat myös kahdeksan ryhmäpukuhuonetta, joista kaksi soveltuu liikuntaesteisille. 9. 10.

Poikkeuksellisen miellyttävä akustiikka toteutettiin perforoiduilla profiileilla

Urheiluhalleissa on yleensä paljon kovia pintoja ja huomattava jälkikaiunta-aika. Huhtahallissa äänimaailman hallitsemiseen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. ”Harjoitushallin sisäkatossa on uumaperforoitu poimulevy, jonka sisällä on ääntä vaimentavat villasuikaleet. Lisäksi seinillä on akustiikkalevyä. Katto- ja seinäakustointi luovat hallitilaan miellyttävän akustiikan harjoittelulle”, Poukka sanoo.

Hallin katossa on käytetty kantavaa profiilia, jossa on lisäominaisuuksina uuma- ja laippaperforointi. AcuB on Ruukin kehitystyön tulos, jolla on iso vaikutus hallia paljon käyttävien hyvinvointiin. ”Ideamme on ollut kehittää profiili, jonka perforointien avulla saadaan urheiluhallien jälkikaiunta-aika mahdollisimman pieneksi”, kertoo hankekehityspäällikkö Jukka Joensuu Ruukilta.

AcuB-kattoratkaisu rauhoittaa hallin äänimaailmaa ja lisää siten tilojen viihtyisyyttä. ”Tavoitteemme on ollut, että hallissa pystyisi normaalilla äänenpainolla puhumaan, neuvomaan ja valmentamaan, niin että melu ja jälkikaiunta eivät rasita. Se parantaa olosuhteita huomattavasti ja lisää myös monikäyttöisyyttä”, Joensuu sanoo.

Tyylikäs halli kruunaa liikuntapuiston

Huhtahallista näkee jo kaukaa, mitä siellä tehdään. ”Jo useammassa urheiluhallissa on käytetty Expession-teippausta, jolla saadaan sandwich-paneelin pintaan haluttu ilme. Arkkitehti määrittää kuvat ja teippaus tehdään valmiiksi tehdasolosuhteissa. Kun elementit on mitoitettu julkisivuun, kuvat

Huhtahalli

Tilaaja:

Jyväskylän Tilapalvelu

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Rakennesuunnittelu:

Sweco Finland Oy

Pääurakoitsija:

Pohjola Rakennus Oy

Runkourakoitsija:

Trutec Oy

Akustiikkalevyt ja julkisivupaneelit teippauksineen: Ruukki Construction Oy

Akustiikkalevyjen asennus: Rakennuspalvelu J. Hagström Oy

Ruukki Contruction Oy:n toimitukset

– Ruukki SPA150E Life ja Ruukki SPA150S n. 4000 m2

– Ruukki Expression® seinäteippaus 500 m2

– Ruukki Invisible-listoitus n. 500 jm

– Ruukki T153 AcuB 1,5 polyester RR20 14 500 m2

Ruukki® Ääniympäristöratkaisu

Ruukin ääniympäristöratkaisuilla täytät tiukatkin akustiikkavaatimukset. Olipa kysymyksessä sitten joukkoliikuntatila, koulu tai teollisuusrakennus.

Eri tuotteilla ja tuotesovelluksilla pääset ilmaäänen eristävyydessä parhaaseen A-luokkaan. Integroidut tuoteratkaisut vähentävät taustamelun ja kaiut minimiin.

Lue lisää: ruukki.fi/ääniympäristö

Huhtahalli, Jyväskylä

Ruukki toimitti hallin kattorakenteisiin kantavan T153 AcuB -poimulevyn ja ulkoseiniin SPA150 sandwich-paneelin. Ulkoseinien yksilöllisyyttä korostaa Ruukki Expression® -teippaus ja Invisible-listat.

Kuva @Jussi Judin, Arkkitehtipalvelu Oy

RAKENNESUUNNITTELU LUONTEVA UUSI TOIMIALA

Asiakkaiden projektien tuottavuuden parantaminen on Granlundilla keskeinen tavoite. Sen mukaisesti palvelua on vuosien varrella laajennettu ja nyt uutena painopisteenä on erityisesti rakennesuunnittelu. Tavoitteena on ottaa kokonaisvaltaisempi ote kestävän kehityksen edistämiseen rakennushankkeissa.

Tänä vuonna Granlundille tulee ikää 65 vuotta. Erityisesti talotekniikan osaamisestaan tunnettu perinteikäs yritys on viime vuosina kasvanut vakuuttavasti markkinatilanteesta huolimatta ja samalla on avattu polkuja uusiin suuntiin. Erityisenä kasvualueena on nyt rakennesuunnittelu. Yritys on laajentunut sekä rakennesuunnittelun että arkkitehtisuunnittelun puolelle yritysostoilla ja rekrytoinneilla.

Toimitusjohtaja Pekka Metsi toteaa, että vahvan markkina-aseman ja vahvojen asiakkuuksien pohjalle on helppo rakentaa uusia kerroksia. ”Meillä on tietyt keihäänkärjet ja Suomen parhaat asiakassuhteet. Pystymme tarjoamaan kiinnostavia mahdollisuuksia arkkitehdeille ja rakennesuunnittelijoille. Mutta ajattelemme myös, että kun lähdemme kasvamaan uudella alalla, lähdemme täysillä. Meidän pitää tulevaisuudessa olla sen sektorin paras ja halutuin toimija.”

Granlundin toiminta on jo nyt erittäin monipuolista. ”Mallimme on ollut aina tarjota parasta ja osaavinta palvelua. Samalla synergiat hyvien asiakassuhteiden kautta tuovat uusia mahdollisuuksia myös rakennesuunnittelulle”, Metsi sanoo.

1.

Teräsrakenteet lähellä sydäntä

Eero Mikkola aloitti Granlundilla rakennesuunnittelun liiketoimintajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä viime joulukuussa. Hän vastaa rakennesuunnittelun kehittämisestä uudis- ja korjausrakentamisessa. Uusi tehtävä on osa Granlundin strategista askelta rakennesuunnittelun vahvistamiseksi.

Mikkolaa houkutteli Granlundille yhteiseen tekemiseen sitouttava omistuspohja, kestävän rakentamisen kehityspanostukset ja innovatiivinen ote. “Asioita uskalletaan tehdä uudella tavalla. Ja nythän minulla on työpöydällä tavoite, että olemme tulevaisuudessa Suomen top-5- toimija rakennesuunnittelun alalla. On ainutkertainen mahdollisuus päästä kehittämään tällaista.”

Mikkolan tausta rakennesuunnittelun parissa on vahva ja kokemuksen kautta on tullut arvostus terästä kohtaan. ”Teräsrakenteet ovat omaa kompetenssiani ja suhtaudun niihin hankkeisiin aina mielenkiinnolla.”

Rakennesuunnittelun markkina Suomessa on Mikkolan arvion mukaan ollut aika stabiili viimeiset vuodet. ”Suomessa on muutama iso, vahva toimija ja sitten

Kuva 1: Granlundilla keskitytään suunnittelemaan vähähiilisiä, elinkaarikestäviä ja muuntojoustavia rakenneratkaisuja uudis- ja korjausrakentamisen kohteisiin. Lappeenrannan rakennesuunnittelutiimin Tero Koikkalainen ja Anu Sahi käymässä työmaalla.

joukko huomattavasti pienempiä yrityksiä. Granlundilla on tavoitteena kasvaa isojen toimijoiden kantaan ja keskittyä korkeaan laatuun. Näemme merkittävää potentiaalia itsenäisissä paikallisissa toimipisteissä, joilla on kuitenkin ison organisaation tuomat vahvuudet”, Mikkola sanoo.

Metsi näkee vahvan luottamuksen paikalliseen osaamiseen Granlundin erityisenä kilpailutekijänä. ”Meillä on ison firman hyvät puolet, mutta myös pienen firman joustava palvelukyky. Emme rakenna turhia byrokratioita ja keskitettyä johtamista, vaan enemmän matalaa hierarkiaa ja paikallista vastuunkantoa. Totta kai jaamme tietoa ja resursseja, mutta kaikkein tärkein voimavara on kuitenkin se paikallinen tiimi. Siellä on vahva mandaatti viedä toimintaa omalla näkemyksellä eteenpäin. Paikallisesti olemme generalisteja, ja valtakunnallisesti meillä on sitten lisäksi nämä tietyt, erittäin vahvat segmentit, kuten sairaalat, datakeskukset ja korjausrakentaminen.”

Mikkola toteaa, että pienemmissä yksiköissä voi olla hankalaa erikoistua kovin pitkälle, jolloin tekijöiden pitää osata vähän kaikkea. ”Toisaalta, kun osana isoa organisaatiota on mahdollista myös erikoistua pidemmälle, ei sillä toimipaikan sijainnilla ole merkitystä. Esimerkiksi teräsrakennesuunnittelu ei ole paikkakuntasidonnaista. Samalla tietysti verkostojen pitää toimia, jotta huippuosaajat pääsevät sparraamaan toisiaan.”

Monien yritysjärjestelyjen jälkeenkin Granlund toimii pääosin partnerimallilla. ”Viime vuonna toimintaamme tuli mukaan kansainvälinen sijoittajataho ICG. Päätimme kuitenkin, että jatkossakin Granlundpartnerit omistavat yrityksestä selkeän enemmistön. Sijoittajataho ennen kaikkea vahvistaa mahdollisuuksiamme vähän isompiinkin yritysjärjestelyihin ja kansainvälistymiseen. ICG toi meille lisää rahoitusosaamisia ja kansainvälisiä verkostoja”, Metsi kertoo.

2.

Kasvu jatkuu kotimaassakin edelleen myös yritysjärjestelyillä. ”Niissä meillä on kaksi yksinkertaista periaatetta: haluamme, että vain hyvät yhtiöt yhdistyvät kanssamme ja katsomme aina, että niiden omistajat sitoutuvat myös Granlundin omistamiseen. Yksi tärkeä mittari meille on sekin, että Granlundiin liittyvä yritys pärjää paremmin kuin aiemmin”, Metsi sanoo.

Hyvä rakennesuunnittelu edistää kestävää kehitystä

Rakennesuunnittelu nivoutuu myös tiiviisti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Mikkola näkee, että rakenteiden hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa paljonkin. ”Valitaan oikeat materiaalit ja optimoidaan rakenteet sellaisiksi, mitä rakennus kulloinkin vaatii. Eli ei aiheuteta päästöjä tarpeettomasti.”

Hiilijalanjälkeä osataan jo laskea hyvin, ja lähitulevaisuu den suuntaus liittyy vahvemmin kiertotalouteen. ”Siihen liittyy rakennusosien uudelleenkäyttö. Teräksellä on tässä etu, koska materiaalina sen kierrätettävyyden aste on lähestulkoon sata”, Mikkola sanoo.

Rakenteiden uudelleenkäyttö on Mikkolan mielestä tär keämpi asia kuin ehkä vielä on kunnolla oivallettu. ”Uusille ra kennuksille määritetään tavanomaisesti 50 vuoden käyttöikä. Elinkaarensa aikana rakennuksen käyttötarkoitus voi muut tua tai sinne tehdään muista syistä tilamuutoksia. Tämä avaa jo lyhyellä aikavälillä merkittäviä mahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta.”

Kun Granlundilla on jo valmiiksi vahva ote korjausrakenta miseen ja energiatehokkuushankkeisiin, rakennesuunnittelu on helppo yhdistää kokonaisuuteen. ”Hankkeet alkavat olla to della haastavia, ei vähiten vastuullisuuden vaatimusten vuoksi. Jos pystymme tarjoamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisen ratkaisun, se palvelee asiakasta, ja se palvelee myös koko alaa”, Mikkola sanoo. -JP

RAKENNESUUNNITTELUA VAATIVIIN KOHTEISIIN

Rakennesuunnittelijamme tuottavat uudis- ja korjausrakentamisen kohteisiin vähähiilisiä, elinkaarikestäviä ja muuntojoustavia rakenneratkaisuja. Toimimme luotettavana kumppanina kaikenkokoisissa kohteissa kouluista ja päiväkodeista liiketiloihin ja laajarunkoisista urheiluja liikuntahalleista teollisuuteen.

KESKITYMME RAKENNESUUNNITELUSSA: vähähiilisiin ratkaisuihin ja rakenteiden optimointiin

kiinteistöjen elinkaaren mittaisiin palveluihin ja konversiohankkeisiin

rakennusfysikaaliseen suunnitteluun poikkeuksellisen vaativiin korjaushankkeisiin, uusiin teknologioihin ja koko arvoketjun tuottavuuden parantamiseen.

Lue lisää Granlundin rakennesuunnittelusta

Kuvat 1-2: Granlund

Kuva 2: Eero Mikkola luotsaa Granlundin rakennesuunnittelua kunnianhimoiseen kasvuun.

JÄÄKÄRINKANKAAN

MONITOIMITALO ON ASUINALUEEN MAAMERKKI

Oulun Jääkärinkankaalle rakennetaan uusi eri toimijoiden yhteinen monitoimitalo. Sweco Finland Oy, joka vastaa pää- ja arkkitehtuurisuunnittelusta sekä rakenne- ja talotekniikkasuunnittelusta, voitti yhdessä pääurakoitsija Oulun Rakennusteho Oy:n kanssa neuvottelumenettelyllä järjestetyn kilpailutuksen hankkeesta. Kilpailu järjestettiin kesällä 2023 ja rakennustyöt alkoivat kesällä 2024.

Jääkärinkankaan monitoimitalo tarjoaa tiloja useille eri käyttäjille yhdistäen reilun 200 lapsen päiväkodin, melkein 900 oppilaan yhtenäiskoulun, kaupunginosakirjaston, nuorisotoimen sekä yhteisötilojen palvelut.

Rakennuksen suuri liikuntasali yhdessä päiväkodin monitoimisalin kanssa eivät ainoastaan mahdollista erinomaisia puitteita lasten liikkumiselle, vaan ovat oleellinen osa talon monipuolista iltakäyttötarjontaa.

Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Haapalehdontien ja Raitotien risteyksessä

Kuva 1: Oulun Jääkärinkankaan monitoimitalon keskiössä oleva pääaula toimii monitoimitalon sydäntilana. Aula kohoaa kolmeen kerrokseen, luoden näyttävän ja visuaalisesti moniulotteisen tilakokemuksen.

Kuva 2: Asemapiirustus. Näyttävän monitoimitalon lisäksi tontille sijoittuvat mm. pesä- ja jalkapallon pelaamiseen sopiva isompi ulkokenttä ja mm. ulkokoripallon pelaamiseen soveltuva pienempi monitoimikenttä.

ta. Erityispiirteenä rakennuksessa on isolla portaalla pihaan liittyvä katettu terassi, joka toimii etenkin yläkoululaisten välituntienviettopaikkana.

Monitoimitalossa toiminnot sijoittuvat kolmeen kerrokseen, ryhmittyen terälehtimäisesti rakennuksen pääaulan ympärille, jolloin toiminnot ovat lähellä toisiaan. Erillisiin siipiin sijoitetut toiminnot muodostavat rauhallisia omia alueitaan ja saavat runsaasti luonnonvaloa eri ilmansuunnista. Kolmisarjaisen koulun perusopetustilojen suunnitteluratkaisu tukee yhteisopettajuutta ja monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä, tarjoten mahdollisuuksia työskentelylle yksin, pienryhmissä sekä suurryhmissä.

ja sillä on merkittävä rooli uuden asuinalueen maamerkkinä. Kangasmetsäiselle alueelle suunnitellulle rakennukselle on haettu luonnonläheinen ilme materiaaleineen. Monitoimitalon julkisivut ovat kauttaaltaan puuverhoilut, ja niiden rauhalliset ja maanläheiset värisävyt mukailevat Jääkärinkankaan alueen luonnollista väripalettia. Ulkoarkkitehtuuri jatkuu sisätiloissa samoja materiaaleja hyödyntäen. Pääaulan seinien ja katon puupinnat luovat harmonisen yhteyden sisä- ja ulkotilojen välille.

Ympäröivä luonto sulautuu rakennuksen piha-alueeseen. Koulun ja päiväkodin pihat avautuvat viereiseen puistoalueeseen ja ympäröivään metsään. Piha-alueen toiminnot on sijoitettu tontille siten, että liikennealueet rajautuvat rakennuksen länsipuolelle ja välitunti- ja leikkipiha sijoittuvat etelä- ja itäpuolelle liittyen ympäröiviin metsä- ja puistoalueisiin. Pienten ja isojen pihat erottuvat luontevasti omina alueinaan tukien oppimista, leikkimistä ja liikkumis-

Rakennuksen keskiössä oleva pääaula toimii monitoimitalon sydäntilana. Aula kohoaa kolmeen kerrokseen, luoden näyttävän ja visuaalisesti moniulotteisen tilakokemuksen. Aulan muoto vaihtelee orgaanisesti kerroksittain ja sen lempeästi kaarteleva muotokieli antaa sille luontoa mukailevan pehmeän ilmeen.

Ilmanvaihtokonehuoneet on hajautettu rakennussiivittäin ullakkokerrokseen keskelle siipiä. Ulkoarkkitehtuurissa konehuoneet hahmottuvat rakennuksesta lyhdynomaisina muotoina luoden rakennukselle vahvan oman identiteetin. Kirjaston ja taitotaideaine-yläkoulusiiven kattolyhdyistä tulee ylävaloa keskellä runkoa oleviin tiloihin.

Juha-Pekka Niinimaa, pääsuunnittelija Veli-Pekka Ranta, rakennussuunnittelija Sweco Finland Oy

Arkkitehtikuvat 1-2: Sweco Finland Oy

OULULAISET SAAVAT TOIMIVAN JA KESTÄVÄN MONITOIMITALON

Tyylikäs arkkitehtuuri, erilaisille käyttäjäryhmille suunniteltujen tilojen monimuotoisuus ja toimivat rakenneratkaisut yhdistyvät Oulun Jääkärinkankaalla. Välipohjien liittoteräspalkit ja hyvin mietityt liitosratkaisut ovat mahdollistaneet sekä kiinnostavan muotokielen että tehokkaan tilankäytön.

Oulu kehittää kaupunkirakennettaan ja palvelujaan myös ydinkeskustan ulkopuolella. Linnuntietä noin viiden kilometrin päähän Rotuaarilta länteen on hyvää vauhtia valmistumassa moderni monitoimitalo, joka tulee palvelemaan koululaisten lisäksi monia muitakin käyttäjäryhmiä.

Jääkärinkankaan monitoimitalon työmaa pystytettiin kesällä 2024, ja työt ovat edenneet sujuvasti. Rakennus valmistuu loppuvuodesta 2026. Pääurakoitsijana toimii Oulun Rakennusteho, joka vastaa suunnittelusta, suunnittelunohjauksesta ja toteutuksesta. ”Tässä projektissa yhteistyö on ollut tilaajan, käyttäjän, suunnittelijan ja tuotannon kesken hyvin tiivistä. Hankehan alkoi kehitysvaiheella vuoden 2024 helmikuussa. Olemme kuulleet käyttäjien tarpeita ja suunnitelmat ja kuvat on hyväksytetty heillä”, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Siekkinen.

Työmaan päässä mietittiin kehitysvaiheessa järkevää järjestystä rakentamiselle. ”Rakennus jaettiin kolmeen lohkoon, ja sitten mietitimme valmistusjärjestyksen, joka ohjasi suunnittelua. Kaikki suunnittelu lähti samassa järjestyksessä kuin tuotanto. Kun suunnittelu ja tuotanto kulkevat käsi kädessä, voidaan mennä hyvin tiukalla aikataululla”, Siekkinen sanoo.

Kun työ tontilla alkoi heinäkuun alussa, paikalla oli vielä metsää. ”Maanrakennusurakoitsija aloitti puiden kaadolla, min-

kä jälkeen päästiin maanrakennustöihin. Perustukset tehtiin osin itse, osin teki aliurakoitsija. Maanrakennusta oli tekemässä Haapa-aho, ja perustuksia Pohjois-Suomen Perustuspalvelut”, Siekkinen kertoo.

Oulun Rakennusteho on aloittanut toimintansa asuntorakentajana 1990-luvulla, ja se on edelleen yrityksen päätoimiala. Sieltä toiminta on laajentunut oppimisympäristöihin eli kouluihin ja päiväkoteihin. ”Ensimmäinen tällainen kohde meillä oli vuonna 2019 tehty Kiiminkipuiston koulu. Siinä oli sama tilaaja kuin Jääkärinkankaan monitoimitalossa eli Oulun tilapalvelut ja olin tuossa projektissa työmaainsinöörinä”, Siekkinen sanoo.

Siekkinen kokee monitoimitalot erittäin mielenkiintoisiksi kohteiksi. ”Nämä projektit ovat asuntorakentamista omaleimaisempia. Ovathan ne sitten myös haastavampia, mikä tuo oman suolansa hommaan.”

Jääkärinkankaan monitoimitalossa korostuu Siekkisen mielestä erityisesti arkkitehtuuri. ” Tästä tulee sekä sisältä että ulkoa hienon näköinen kokonaisuus, mikä on ehkä hieman poikkeuksellista näin isolle rakennukselle.”

Rakennuksen pääjulkisivuverhouksena on puu. ”Asemakaava on ohjannut sen käyttöön. Lapwall toimittaa rakennukseen kaikki julkisivuelementit ja he toteuttavat myös vesikaton puuelementteinä”, Siekkinen sanoo.

Arkkitehtuuri luo myös haasteensa.

”Rakennus on viisisakarainen, ja se on vaikuttanut kaikkeen tekemiseen betonitöistä alkaen. On paljon detaljiikkaa, mutta hyvin se kaikki on mennyt”, Siekkinen sanoo.

Teräsliitopalkkirunko toimii perustana rakenteille

Sweco on vastannut kohteessa arkkitehti-, rakenne-, lvi-, palo-, sähkö- ja maisemasuunnittelusta. ”Kun kaikki tämä on oman talon sisällä, suunnittelun yhteistyö on ollut helppoa”, kommentoi rakennesuunnittelun projektipäällikkö Santeri Sarste.

Viisisakarainen muoto on tuottanut rakenteiden suunnitteluun pohdittavaa. Kohteessa on paljon detaljiikkaa. ”Koulukohteet ovat nykyään usein tällaisia, kun tiloihin halutaan mahdollisimman paljon luonnonvaloa”, Sarste sanoo.

Kokonaisuuteen toteutetaan monenlaisia tiloja: teknisen työn tiloja, liikuntasaleja, monitoimisalia ja musiikin opetustiloja. ”Näistä tulee paljon erilaisia rakennetyyppejä väliseiniin ja välipohjiin. Kaikki niihin liittyvä rakennusfysiikka pitää ottaa huomioon”, Sarste sanoo.

Runko koostuu betonipilareista, Deltapalkeista ja ontelolaatastosta. ”Iv-konehuoneet on tehty teräsrunkoisina ja ontelolaattakatoilla. Lisäksi teräksellä on rakennettu piharakennuksia ja katoksia”, kuvailee kohteen vastaava rakennesuunnittelija Esa Tuohimaa.

Kuva 1: Työmaa oli pitkällä jo helmikuussa.

Tuohimaa korostaa, että projektissa on pyritty käyttämään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. ”Esimerkiksi palosuojaus saatiin hoidettua betonilla. Ulkoseinän linjoille käytettiin jännepalkkia sen vuoksi, että saatiin detaljiikka toimimaan puuelementtien kanssa. Ja teräsliittopalkit ovat loistava vaihtoehto, kun niitä käyttämällä pystymme viemään tekniikan vapaasti välipohjien alla kaikkialle kuten halutaan, ja myös tulevaisuuden muuntojoustoa ajatellen tästä on paljon hyötyä.”

Siekkinen toteaa, että rakennuksen keskellä on Deltapalkit juuri sen vuoksi, että rakennuksen keskellä saadaan välipohjarakennetta mahdollisimman matalaksi. ”Siten

on saatu riittävästi tilaa lvis-asennuksille. Ja asennus on ollut selkeää. Ensin asennetaan pilarit ja seinät, sitten niiden varaan Deltapalkit, jotka tuetaan työaikaisesti kiepahdusta vastaan. Tämän jälkeen Deltapalkkien varaan asennetaan ontelolaatat, ontelolaattakentästöt raudoitetaan ja lopuksi valetaan ontelolaatat ja deltapalkit yhteen.”

Muuntojoustavuus on yksi runkoratkaisun tuomista hyödyistä. ”Rakennuksessa on muutama betoninen porrashuone, mutta pilaripalkkirungon ansiosta sisäosa on muutoin täysin muokattavissa”, Tuohimaa sanoo.

Teräs on myös mahdollistanut näyttävien muotojen toteuttamisen muun muassa pää-

Silta-asennus Mäkelä Oy

Siltojen asennuspalvelut vahvalla ammattitaidolla

Siltojen teräsrakenteiden asennukset toteutusluokissa EXC2, EXC3 ja EXC4

Silta-asennus Mäkelä Oy 040 5389542 www.silta-asennus.fi

aulaan. ”Avoimen tilan reunaa kiertää pitkä kaide, jossa on käytetty taivutettuja lattateräksiä. Teräksellä saadaan kaarevatkin muodot tehtyä nätisti”, Tuohimaa toteaa. Tuohimaa toteaa myös pvp-elementtien sopivan erinomaisesti tällaisiin kohteisiin. ”Se on kevytrakenteinen, ja ei tuo juuri lainkaan lisäkuormaa rakennuksen katolle. Se täyttää ullakon palovaatimukset ja on nopea asentaa ja helppo verhoilla.”

Huomattavasti liitosdetaljiikkaa

Kun rakennus on monisakarainen, siihen tulee paljon liityntäpaikkoja. ”Esimerkiksi pyöreää pilaria on käytetty sen vuoksi, kun palkkeja liittyy siihen vähän joka suunnasta ja palkit liittyvät toisiinsa erilaisissa kulmissa. Olemme esimerkiksi kiinnittäneet kynsiliitoksilla palkkeja kiinni toisiinsa, eli niissä palkin päältä tai kyljestä lähtee toinen palkki”, Tuohimaa kuvailee.

Siekkinen kommentoi, että rakennuksen muoto on vaatinut normaalia enemmän Deltapalkkien poikittaisliitoksia. ”Tämmöinen spesiaali liitosdetaljiikka on vaatinut rakennesuunnittelijalta ja Peikolta paljon yhteensovitusta ja suunnittelua.”

“Peikon tekninen asiakaspalvelu on avainroolissa Deltapalkkien ongelmakohtien selvittämisessä. Se onkin saanut paljon kiitosta nopeasta ja asiantuntevasta toiminnastaan”, kommentoi Peikon projektipäällikkö Pia Rantanen.

Kuva 2: Jääkärinkankaan monitoimitalo tarjoaa tiloja useille eri käyttäjille yhdistäen reilun 200 lapsen päiväkodin, melkein 900 oppilaan yhtenäiskoulun, kaupunginosakirjaston, nuorisotoimen sekä yhteisötilojen palvelut.

Sakaramuoto mahdollistaa runsaan luonnonvalon saamiseen rakennukseen, mutta sitä on lisätty vielä iv-konehuoneiden seinistä johdetuilla valokuiluilla. ”Valokuiluja on muutama, mutta ne eivät mene vesikatolle asti. Aulatiloihin ja muihin yleisiin tiloihin on tuotu valoa puhkaisemalla aukkoja iv-konehuoneiden seiniin”, Sarste kertoo.

Kuva 3: Pääaulan ja kahden eri rakennuksen siiven alueelta kuva, jossa punaisella Deltapalkit.

Liikuntasalin kattoon on tehty paikallavalukaistat Ruukin kantavalla poimulevyllä. ”Se on tuommoinen 10 m korkea tila, ja jos se olisi tehty perinteisesti muotittamalla maasta asti, muotitusten olisi pitänyt olla tosi massiiviset suhteellisen pieniä valuja varten. Kantavalla poimulevyllä päästiin erittäin kustannustehokkaaseen ratkaisuun. Kun työmaalta tiedustelimme, että löytyisikö tähän jotakin hyvää ratkaisua, ettei mene turhaan aikaa, työtä ja rahaa, rakennesuunnittelijoilta tuli tällainen hyvä hoksaus”, Siekkinen kiittää.

Suunnittelijat kehuvat osapuolten poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä ja työmaan

Kuva 4: Työmaa eteni hyvin myös talven läpi.

Kuva 5: Koko Jääkärinkankaan monitoimitalo Tekla Structures -ohjelmassa.

Kuva 6: Deltapalkit tukevat hulppeaa aulatilaa.

Sarste toteaa, että urakan aikana on koko ajan ollut jotain pientä yhteensovitusta ja keskustelua. ”Yhdessä on mietitty, miten jotakin suunnitteluratkaisua voitaisiin kehittää.”

Jääkärinkankaan monitoimitalo

Tilaaja

Oulun Tilapalvelut liikelaitos

Arkkitehtisuunnittelu

Sweco Finland Oy

Rakennesuunnittelu

Sweco Finland Oy

Pääurakoitsija

Oulun Rakennusteho Oy

Teräsrunko

Peikko Finland Oy

Täydentävät teräsrakenteet

TL Solution Oy

PVP-elementit

Paroc Oy

Peikon terästoimitus

– Deltabeam Green -liittopalkit 283 kpl – PETRA-ontelolaattakannakkeita – HPM-ankkuripultteja ja WELDAkiinnityslevyjä – PCs-piilokonsoleita elementtitehtaalle toimivuutta. ”Täytyy kyllä antaa mestarille ja koko porukalle kiitosta. Täällä on ollut koko ajan yhdessä tekemisen meininki. On keskusteltu ja haettu yhdessä työmaan kannalta toimivat ratkaisut. Tämä on siinä mielessä jopa hieman harvinainen kohde, kun ei ole kuitenkaan allianssihanke”, Tuohimaa kehuu.

Myös Peikolla pantiin merkille, miten mukava työilmapiiri ja sujuva yhteistyö sekä urakoitsijan että rakennesuunnittelun

kanssa jatkui läpi koko projektin. -JP

Kuvat: 1 ja 4: Oulun Rakennusteho

Kuva 6: Peikko

Kuvat 2-3 ja 5: Sweco Finland Oy

4.

4.

HAILUODOSSA ALKAA UUSI ELÄMÄNVAIHE

Pitkään esillä ollut ajatus yhdistää Hailuodon saari mantereeseen siltayhteydellä on nyt toteutumassa, kun Hailuotoon rakennetaan kiinteä maantieyhteys Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille. Kiinteä yhteys tulee korvaamaan nykyisen välillä sää- ja jäätilanteen katkoman lauttayhteyden. Kiinteän yhteyden pituus on noin 8,4 km, joka sisältää pengertieosuuden ja Huikun ja Riutun pitkät sillat. Huikun teräsrakenteinen silta sulautuu ympäröivän meren ja taivaan sävyihin.

Hailuodon kiinteä yhteys korvaa nykyisen lauttayhteyden Oulunsalon Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välillä. Kiinteän yhteyden pituus on noin 8,4 km, joka sisältää pengertieosuuden ja Huikun ja Riutun sillat. Kiinteä yhteys parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta. Yhteys mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet Hailuotoon suuntautuvalle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle ja laajentaa Hailuodon työssäkäyntialuetta. Maantieyhteyden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että rakenteet sulautuvat mahdollisimman hyvin ympäröivään merelliseen maisemaan. Huikun sillan teräspalkit maalataan näkyviltä osiltaan vaaleansinisiksi, jotta ne sulautuvat taivaan ja meren sävyihin. Lisäksi siltojen ja pengertien suunnittelussa on vältetty korkeita rakenteita, kuten kannatinpylväitä, jotta ne eivät erotu maisemasta. Myöskään tielle tai siltarakenteisiin ei ole suunniteltu valaistusta, jotta vältetään ylimääräistä vi-

suaalista häiriötä luonnonympäristössä. Hanke toteutetaan allianssimallilla. Allianssin muodostavat Väylävirasto tilaajaosapuolena, GRK Suomi Oy toteuttajaosapuolena ja AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Oy suunnittelijaosapuolina. Huikun sillan teräsrakenteen toimittaa Steel Group Pohjanmaa Oy ja sillan suunnittelee A-Insinöörit. Huikun silta on 767 metriä pitkä jatkuva liittopalkkisilta ja Riutun silta on 737 metriä pitkä jatkuva jännitetty betonipalkkisilta.

Huikun sillan jännemitat ovat 60+80+90+3x95 m+90+80+60=745 m ja kokonaispituus 767 m. Sillan hyödyllinen leveys on 9,5 m ja alikulkukorkeus 18 m. Valmistuessaan vuoden 2026 lopussa Huikun silta on Suomen kuudenneksi pisin silta.

Huikun sillan kansirakenne koostuu kahdesta pituussuuntaisesta pääkannatinpalkista, joiden väliin sijoittuu putkipalkkirakenteita. Pääkannattimet ovat noin 4 metriä tasakorkeita hitsattuja I-palkkeja, valmistettuina S460-lujuusluokan teräksestä. Kansilaatta on teräsbetonirakenteinen ja

3: Huikun silta, tasokuva ja pituusleikkaus.

Kuva 1: Huikun silta, visualisointikuva.

Kuva 2: Huikun sillan poikkileikkaus.

Kuva

kiinnitetty pääpalkkeihin vaarnoilla.

Sillan teräsrakenteet valmistetaan säänkestävästä teräksestä, mikä vähentää merkittävästi huoltomaalauksen tarvetta ja pidentää huoltovälejä. Säänkestävän teräksen pintaan muodostuu suojaava patinakerros, joka hidastaa korroosiota ja tekee rakenteesta pitkäikäisen. Materiaalivalinta tukee sillan elinkaaritaloutta ja vähentää kunnossapitotarpeita koko käyttöiän aikana. Silta maalataan ulkonäkösyistä näkyviltä pinnoiltaan, kun taas palkkien välinen alue ja putkipalkit jätetään ilman pintakäsittelyä. Kannen teräsrakenteen kokonaismassa on noin 2300 tonnia. Silta valmistetaan noin 22–36 m pitkistä ja 100 t painavista lohkoista, jotka kuljetetaan kokonaisina konepajalta siltapaikalle. Silta asennetaan työntöasentamalla. Työntöasennus etenee yksi aukkoväli kerrallaan ilman aputukia.

Molempien siltojen välituet perustetaan lyötävillä teräsputkipaaluilla, jotka päättyvät tiiviiseen hiekkakerrokseen. Huikun sillan välituissa käytetään D914 paaluja ja Riutun sillassa D1200 paaluja. Paalut liittyvät massiivisiin, viistopintaisiin jäänsärkijöihin. Jäänsärkijän yläpinnasta tuki jatkuu pilarina kanteen. Huikun sillan välituen paalujen pituus on noin 25m. Paalutustyö on ollut hankkeessa merkittävä ja vaativa osa-alue suurten paaludimensioiden, korkeiden paalukuormavaatimusten sekä erityisen haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi.

Huikun sillan rakentamista varten on tehty erillinen mereen lautalta paalutettu

työsilta, jonka päältä varsinainen välitukien paalutus on tehty. Välitukien jäänsärkijät rakennetaan teräksisten kasuunien avulla, siten että kasuunin pohjalaatan valun jälkeen jäänsärkijän raudoitus voidaan tehdä kuivatyönä. Silta rakennetaan erittäin ankarissa merellisissä olosuhteissa, joissa myös työnaikaisiin rakenteisiin voi kohdistua suuria tuuli-, jää- ja aaltokuormia.

Tuomo Järvenpää

Huikun sillan pääsuunnittelija, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Kuvat 1-5: Hailuodon kiinteä yhteys -allianssi/ Väylävirasto

RD®-paaluseinä

Todistetusti toimiva tukiseinäratkaisu

haastaviin olosuhteisiin

Lue lisää www.ssab.fi/infra

Kuva 4: Huikun sillan tietomalli.

Kuva 5: Huikun sillan työsilta. 4.

HAILUOTOON SAADAAN KIINTEÄ YHTEYS

Oulun kupeessa merellä on käynnissä kaivattu rakennusurakka, jota on suunniteltu jo usealla vuosikymmenellä. Hailuotoon rakennetaan kiinteä yhteys, jonka siltaosuuksilla teräs on suuressa roolissa. Kahdesta sillasta toinen on teräksinen liittopalkkisilta ja kumpikin silta saa alleen järeät teräspaalut

Kuva 1: Huikun sillan ensimmäisiä lohkoja työmaalla. Sillan näkyvät ulkopinnat maaltaan vaalean siniseksi.

Hailuotoon rakennetaan parhaillaan kiinteää maantieyhteyttä Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille. Kiinteä yhteys tulee korvaamaan lauttayhteyden, joka on ollut käytössä vuodesta 1968. Kiinteän yhteyden pituus on noin 8,4 km, joka sisältää pengertieosuuden sekä Huikun ja Riutun pitkät sillat. Hankkeen toteutuksesta vastaa allianssi, jonka osapuolet ovat Väylävirasto, GRK Suomi Oy, AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Oulunsalosta Hailuotoon rakennetaan kaksi siltaa. Niistä Hailuodon päähän sijoittuu Huikun silta, jolle tulee kokonaispituutta 767 m. Siitä tehdään 9-aukkoinen teräksinen jatkuva liittopalkkisilta. Oulunsalon päähään valmistuvalle Riutun sillalle tulee pituutta 737 m. Se on 10-aukkoinen jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta. Kumpikin silta perustetaan lyötävillä teräsputkipaaluilla tiiviin moreenikerroksen varaan.

Huikun sillan teräsrakenteet urakoi Steel Group Pohjanmaa. “Projekti sisältää osaltamme sillan konepajavalmistuksen lisäksi myös asennuksen. Asennus sisältää asennushitsauksien lisäksi työmaamaalauksen sekä sillan vedon paikalleen tukiväli kerrallaan”, kertoo toimitusjohtaja Henrik Kiviniemi. Vetokertoja tulee olemaan yhteensä kahdeksan. ”Viimeisen vedon jälkeen silta lasketaan tunkeilla lopullisten laakerei-

den päälle ja hitsataan kiinni. Valmistuksen suunnitelmat tulevat tilaajalta, mutta toimituksemme sisältää myös jonkin verran työmaalle tarvittavaa asennussuunnittelua”, Kiviniemi kertoo.

Siltaan tulee Steel Group Pohjanmaan toimituksessa kaikkiaan 2 300 000 kg terästä. Silta toimitetaan työmaalle valmiina lohkoina, joita valmistetaan konepajalla yhteensä 25 kpl. Lohkojen pituudet vaihtelevat 21,5–36 metrin välillä. Korkeutta lohkoilla on 4,2 m, leveyttä 6,4 m ja niiden painot vaihtelevat 79 500–103 500 kg:n välillä.

Kiviniemi toteaa, että silta on poikkeuksellisen suuri. ”Näin pitkiä siltoja tehdään Suomessa todella harvakseltaan. Jo tarjousvaiheessa on ollut paljon suunniteltavaa isojen lohkojen valmistuksesta kuljetukseen ja asennukseen. Lohkojen suuri koko ja korkeus tekee sillan valmistuksesta ja erityisesti asentamisesta erittäin vaativan projektin. Lisäksi tietysti olosuhteet merellä ovat kaikin puolin vaativat.”

Projekti on edennyt suunnitelmien mukaan. ”Pääsemme aloittamaan työmaalla jopa paria kuukautta ennemmin kuin alun perin oli suunniteltu. Tämän vuoden loppuun mennessä silta on meidän osaltamme asennettu ja kesälle 2026 jää mahdollisesti ainoastaan jotain pieniä töitä ja maalauskorjauksia”, Kiviniemi sanoo.

Merelliset olosuhteet vaativat hyvin testatun maalausjärjestelmän

PPG Tikkurila toimittaa Huikun sillan maalausjärjestelmät. ”Kun Suomessa tehdään tällainen poikkeava kohde, yli 700 m pitkä terässilta, onhan se hienoa olla mukana toimittajana”, kommentoi PPG Tikkurilan avainasiakaspäällikkö Paavo Kareinen.

Siltaprojekteissa maalausten tekninen puoli on Kareisen mukaan yleensä hyvin selkeä. ”Varsinkin isoissa projekteissa käytetään pääsääntöisesti Väyläviraston hyväksymiä maalausjärjestelmiä.”

Tikkurila on lähivuosina toimittanut maalausjärjestelmän useaan isoon siltakohteeseen. Näitä ovat esimerkiksi Kruunuvuoren silta Helsingissä, Kirjalansalmen silta Paraisilla ja mittava rautatiesiltojen huoltomaalaus Tampereen keskustassa.

PPG Tikkurilan palvelukokonaisuus muodostuu Kareisen mukaan aina projektikohtaisesti, asiakkaan toiveista riippuen. ”Tarvittaessa voimme tarjota muun muassa tarkastuspalvelua ja konsultoida maalausjärjestelmän valinnassa. Siltamaalauksissa puhutaan aina monikerrosjärjestelmistä. Suunnittelemme kokonaisuuden niin, että maalauksen läpimeno olisi mahdollisimman kustannustehokasta ja nopeaa.”

PPG Tikkurilan teollisuusmaalien teknisen palvelun päällikkö Juha Kilpinen on ollut pitkään mukana teräsrakenteiden SILKOtyöryhmässä. SILKO-toiminnassa ohjeistetaan ja kehitetään siltojen, tunneleiden ja vesiväylärakenteiden korjaussuunnittelua. SILKO-toimintaa kokonaisuutena johtaa ja siitä vastaa Väylävirasto.

Kilpisen arvion mukaan suurimmalla osalla siltaurakoitsijoista on vankka kokemus siltojen pintakäsittelystä. ”He eivät yleensä tarvitse maalausjärjestelmien osalta opastusta tai neuvoja, ja useimmiten heillä on myös laadunvalvontaan osaavat tekijät. Toki aina välillä tulee jotain poikkeavaa, jolloin sitten autamme ja ohjeistamme. Joskus asiakas myös toivoo, että meiltä joku käy projektin edetessä mittaamassa kalvon paksuuksia ja vetolujuuksia. Siten saadaan tilaajan käyttöön myös kolmannen osapuolen laatudokumentoinnit.”

Silloin kun tilaajana ei ole Väylävirasto, saatetaan kaivata enemmän tukea asioiden selvittämiseen. ”Näin on myös silloin, jos kyseessä on jokin huoltomaalauskohde, joka on maalattu kauan sitten. Aiemmat ratkaisut voivat olla hyvin poikkeavia, ja ei tiedetä mitä maalausjärjestelmää on käytetty. Entisaikoina käytettyjen tuotteiden tilalle ei myöskään välttämättä löydy korvaavia tuotteita”, Kilpinen sanoo.

Hailuodon sillan maalausjärjestelmään ohjeistus on tullut Väylävirastolta. ”Sen mukaan toteutetaan LIVI A1-viisikerrosmaalausjärjestelmä. Sinkkipitoinen pohjamaali varmistaa erinomaisen korroosiosuojan. Kaksi välikerrosta maalataan rautapigmentoidulla epoksimaalilla, jolla saadaan tiivis ja kestävä maalausjärjestelmä. Lopullinen värisävy ja UV-kesto saavutetaan kahdella polyuretaanipintamaalikerroksella ”, Kareinen kertoo.

Kareinen painottaa, että silloissa halutaan maalauksenkin osalta pitkäaikaiskestävyyttä ja huoltovapautta.

Luotettavuus ja tehokkuus tärkeitä maalauksessa

Steel Group Pohjanmaan Henrik Kiviniemi kertoo, että oli helppoa valita PPG Tikkurila maalausjärjestelmän toimittajaksi. “Olemme tehneet PPG Tikkurilan kanssa yhteistyötä useita vuosia isoissa projekteissa ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä heidän tuotteisiinsa ja toimituksiinsa.”

Kareinen toteaa, että siltaprojekteista on yleensäkin tullut PPG Tikkurilalle hyvää palautetta. ”Asiakkailta olemme kuulleet, että tuotteemme ovat nopeuttaneet heidän maalausprosessiaan ja parantaneet maalaamon tuottavuutta. Valikoimassamme on nopeammin kuivuvia tuotteita, joilla on lyhyet

päällemaalausajat. Asiakkaan näkökulmasta tämä on selkeästi ollut tärkeää.”

Isoissa silloissa käytettävillä PPG Tikkurilan järjestelmillä on maalattu kymmenien vuosien aikana lukuisia siltoja. ”Kokonaismäärä liikkuu ehkä sadoissa. Lähes kaikki isot teräspalkkisillat Suomessa on tehty näillä samoilla järjestelmillä. Nämä hyvin testatut järjestelmät ovat luotettavia”, Kilpinen sanoo.

Hailuodon maalausjärjestelmää pohdittaessa oli heti pitkälti selvillä, mitä kannattaa lähteä ehdottamaan. ”Yhdessä mietitään paljon asioita myös kustannusten ja kuivumisaikojen kannalta. Tämä on sellaista päivittäistä työtä asiakkaan kanssa”, Kareinen sanoo. -JP

Kuva 1: Tuomo Järvenpää

Kuva 2: Tomi Leppikangas

Kuvat 3-5: Steel Group Pohjanmaa

Kiinteä yhteys

Hailuotoon

Tilaaja: Väylävirasto

Rakentaja: GRK

Suunnittelut geotekninen, Riutun silta ja ympäristö: AFRY

Suunittelut Huikun silta ja väylä: A-Insinöörit

Hailuodon siltojen keskeiset teräsrakenteet

Silta S1 eli Huikun silta, 9-aukkoinen teräksinen jatkuva liittopalkkisilta

Teräsrakenteet:

Steel Group Pohjanmaa Oy Kaikkiaan yhteensä 2 300 000 kg.

Päämateriaalit ovat: säänkestävä S460MLW, varusteluosat ja sillan putkipalkkiristikot säänkestävä S355K2W ja S355WH.

Paalut: SSAB

Silta perustetaan lyötävillä teräsputkipaaluilla tiiviin moreenikerroksen varaan – Maatuilla T1 ja T10 paaluina Ø610/12,5 – Välituilla T2-T9 paaluinaØ914/14,2(12,5) Rakentaminen työsillalta, joka perustettu lyötäville teräsputkipaaluille Ø273/8,0

Silta S2 eli Riutun silta, 10-aukkoinen jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta

Paalut: SSAB

Silta perustetaan lyötävillä teräsputkipaaluilla tiiviin moreenikerroksen varaan – Maatuilla T1 ja T10 paaluina Ø610/12,5 – Välituilla T2-T9 paaluina Ø1220/14,2(12,5)

Kuvat 3-5: Vaativat siltamaalaukset toteutetaan aina monikerrosjärjestelmänä. Väriksi on valittu sininen, jotta siltarakenteet sopisivat harmonisesti maisemaan.

Kuva 2: Ensimmäisiä Huikun sillan siltalohkoja viedään työmaalle.

HAILUODON SILTOJEN ALLE TULEE JÄREÄT TERÄSPAALUT

Huikun silta ja Riutun silta perustetaan teräspaaluille. Hankealue on Suomessa poikkeuksellinen, joten sekä paalut että paalutuksen toteutus ovat vaatineet huomattavan paljon työtä.

2 ja 4:

sillan rakennustyömaalla on käytetty runsaasti SSAB:n toimittamia teräspaaluja sekä työsiltaa että varsinaista kiinteää yhteyttä rakennettaessa.

Hailuodon rakenteilla olevaan kiinteään yhteyteen kuuluu kaksi isoa siltaa, joista kumpikin saa alleen teräspaalut. Hankealue sijaitsee Muhoksen muodostuman alueella, jossa kallioperä vajosi noin 1,3 miljardia vuotta sitten. Sedimentoituneen savikiven laatu on epävarmaa, ja sen päällä on kymmeniä metrejä maaperäkerroksia. Paalutuksen kannalta alue on haasteellinen.

Hanketta luotsaa allianssi, jossa GRK toimii toteuttajaosapuolena. Paalujen asennuksen GRK tilasi KFS Finlandilta. ”Kokonaisuutena työt ovat edenneet mukavasti. Penger Hailuotoon valmistui työmaan käyttöön suunniteltua nopeammin, mikä helpotti logistiikkaa sekä vähensi lauttaliikenteelle aiheutuvia häiriöitä. Lisäksi työsillan rakentamistapa mereltä käsin oli menestys”, kertoo GRK:n projektipäällikkö Timo Takala.

Takala toteaa, että RR1200-paalujen asentaminen oli kuitenkin ennakkoon arvioitua työläämpää. ”Lyöntimäärät nousivat koepaalutuksesta saatua tietoa suuremmiksi ja tunkeutumista helpotettiin esiporauksella.”

Teräspaalut on toimittanut SSAB. ”Allianssi valitsi kohteeseen meidän isot, lyötävät paalumme. Hailuodon puoleinen silta seisoo RR900-paaluilla ja Oulunsalon puoleinen niillä RR1200-paaluilla. Lisäksi molemmissa silloissa on RR600-paaluja maatuissa. Niissä on kahta eri seinämävahvuutta, mutta kaikissa on teräslaatuna on S550J2H, eli ne ovat erikoislujia”, kuvailee myyntipäällikkö Mikael Lammassaari SSAB:ltä.

Joustavuutta tiukalla aikataululla

Lammassaari kertoo, että PDA-mittauksissa eli paalujen dynaamisessa kuormituskokeessa todettiin vaatimusten olevan kovat. “Niihin RR1200-paaluihin suunniteltiin sitten vielä erikoiskalliokärki.”

SSAB:n paalutuotteiden vetäjä Petri Suonpuro kertoo, että projektin edetessä huomattiin myös tarvetta lisäpaaluille. ”Kun näitä kokoja ei ole valmiina suoraan hyllyssä, toki alkuun oli pientä haastetta löytää

tarpeeksi kiinnihitsauskapasiteettia ja saada kaikki toimitettua tarvittavassa aikataulussa. Yhteistyössä asiakkaan kanssa aikatauluhaasteet saatiin kuitenkin hyvin hallintaan ja GRK tilasi myös lisäpaalut todella hyvissä ajoin.”

RR1200-paaluja tarvittiin lisää 68 kappaletta. ”Jotta niitä saatiin kiinnihitsattua tarpeeksi nopealla aikataululla, hankimme nopeasti lisäkapasiteettia. Isojen kärkien hitsaus vaati paljon resursseja, ja kun samaan aikaan tehtiin toisella sillalle ysisatasia, kärkihitsauskapasiteettia tarvittiin kerralla paljon”, Suonpuro sanoo.

Suonpuro ja Lammassaari toteavat, että on hienoa saada olla mukana toimittajana näin merkittävässä projektissa. ”Kunnioitimme projektia siinä määrin, että koko Oulaisten tehtaan henkilökunta kävi työmaalla kahdessa erässä tutustumassa”, Suonpuro sanoo.

Takala toteaa vielä, että teräksen käytön kannalta kohde on monin tavoin kiinnostava. ”Hankkeella on merkittävä määrä terästä myös työnaikaisissa rakenteissa kuten työsillassa, kasuuneissa ja väliaikaisissa satamarakenteissa. Näiden jatkokäytön ja hyödyntämisen suunnittelu on tärkeässä roolissa.” -JP

Kuva 1: Arto Haapala

Kuvat 2-4: Hailuodon kiinteä yhteys -allianssi/ Väylävirasto

Kuva 1: Huikun sillan paalutusta työsillan päältä talvella.

Kuva

Hailuodon

Kuva 3: Huikun sillan tietomalli.

Kuvat 1 ja 3: Niittyportissa olevan KOY Luhtaparkin julkisivut ovat Haukilahdentien, Länsiväylän ja Niittysillankäytävän suuntiin perforoitua alumiinilevyä, jonka on toimittanut Lai-Teräs Mäkinen Oy.

KOY ESPOON LUHTAPARKKI ON KAUPUNKIKUVALLISESTI TÄRKEÄ

Pysäköintilaitos rakennustyyppinä on yleistymässä osaksi asuinkerrostalokorttelia ja asukkaiden päivittäistä arkiympäristöä. Keskitetty pysäköintiratkaisu erillisessä rakennuksessa mahdollistaa asuinkortteleille vehreämmät maanvaraiset pihat kansipihojen sijaan ja helpottaa hulevesien hallintaa tontilla. Lisäksi pysäköintirakennuksen huolto on kansipihan alla sijaitsevaa pysäköintihallia yksinkertaisempaa. Pysäköintilaitoksen suunnittelua ohjaavat tarkat tekniset reunaehdot, joiden puitteissa on toki mahdollista tehdä myös kiinnostavaa ja omaleimaista arkkitehtuuria.

Kiinteistö Oy Espoon Luhtaparkki toimii sekä pysäköintilaitoksena että asuinkorttelin melu- ja pienhiukkasmuurina Länsiväylän ja Haukilahdentien suuntaan. Rakennuksen katto on rampin osuudelta loiva, muuten tasakatto. Kattoaluetta ei tieliikennemelun takia voida käyttää oleskeluun, joten sinne on sijoitettu viherkaton lisäksi laaja aurinkopaneelikenttä, jonka tuottama sähkö hyödynnetään sähköautojen latauksessa.

Rakennuksen arkkitehtuurin voimakkain elementti ovat metallijulkisivut, joissa vaihtelevalla rytmillä toistuu kolme eri taitepaneelityyppiä. Kukin paneelityyppi on taivutettu 1500 mm leveästä alumiiniaihiosta erilaisella taitekulmalla. Paneelien leveydet ovat 800, 1100 ja 1250 mm taitekulman mukaan.

Paneelit on ladottu vapaalla rytmillä siten, että alakerroksissa on enemmän kapeaa paneelityyppiä ja yläkerroksissa leveämpää tyyppiä. Julkisivujen suunnittelu on tehty yhteistyössä Sweco rakennesuunnittelun sekä teräsrakenneurakoitsija Lai-Teräs Mäkinen Oy:n kanssa.

Kuvat 2 ja 4-7: Yksityiskohtia KOY Luhtaparkin ympäristöönsä ilmettä luovista julkisivun osista.

1.

2.

Sisäpihan suuntaan julkisivut ovat umpinaisia, Haukilahdentien, Länsiväylän ja Niittysillankäytävän suuntiin perforoitua alumiinilevyä. Näin on saavutettu sekä melun- ja pienhiukkasten hallinta että avoimen autosuojan vaatimukset savunpoiston mahdollistamisesta.

Kaupunkikuvallisesti kokonaisuus on näkyvällä paikalla, ja rakennuksen suuresta koosta huolimatta se on taitteisuutensa ansiosta mittakaavaltaan ympäristöönsä sopiva. Julkisivujen metalliväri on valaistusolosuhteiden suhteen muuntuva ja vaihtelevan perforoinnin ansiosta elävä. Rakennuksen julkisivuihin oman tärkeän lisänsä tulevat jatkossa tuomaan köynnöskasvit, joita on istutettu kaikkien julkisivujen vierille, ja jotka etelän puolella voivat kasvaa koko viiden kerroksen korkeuteen asti.

Ympäröivä asuinkortteli on vasta rakentumassa: kaksi asuinkerrostaloa kuudesta on jo noussut harjakorkeuteensa. Asuinrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on tiili. Pysäköintirakennukseen haluttiin kuitenkin valita korttelin muista rakennuksista poikkeava julkisivumateriaali, joka kestää vaihtelevat sääolosuhteet lämmittämättö-

mässä rakennuksessa sekä sallii teknisiltä ominaisuuksiltaan myös viherrakentamisen julkisivuissa.

Elina Modeen Arkkitehti SAFA ONE Architecs Oy

Valokuvat 1-7: Kuvatoimisto Kuvio Oy, Anders Portman

Kuva 8: ONE Architecs Oy

Rakennesuunnittelu

KOy Espoon Luhtaparkki on Espoon Niittykummussa sijaitseva 5-kerroksinen pysäköintilaitos, joka valmistui elokuussa 2024. Kyseessä on kylmä pysäköintilaitos, jonka pituus on noin 80 m ja kokonaiskorkeus maanpinnasta noin 20 m.

Luhtaparkki on perustettu 300 x 300 mm sulfaatinkestäville teräsbetonilyöntipaaluille, ja se sijoittuu maastoluokkaan II. Alapohjarakenteena toimii 300 mm paksu maata vasten valettu kantava teräsbetoninen paalulaatta, joka on jaettu liikuntasaumoin neljään osaan. Muutoin rakennus on jaettu liikuntasaumalla kahteen eri jäykistyslohkoon, joiden jäykistys on hoidettu itsenäisesti.

Rakennuksen kantavina pystyrakenteina toimivat teräsbetonielementtipilarit ja -seinät, jotka ovat Parma Consolis Oy:n suunnittelemat. Välipohjarakenteena pysäköintitasojen välillä on kuorilaatastojen ja pintavalun muodostama liittorakenne. Kantavana yläpohjana toimii bitumikermillä vedeneristetty liittorakenne (kuorilaatta + pintavalu).

Pysäköintilaitoksen kummassakin päädyssä on elementtirakenteinen porrashuone, joista toinen on varustettu hissillä ja näin ollen puolilämmin.

Kevytrakenteiset ulkoseinät, jotka kohteessa ovat perforoituja polttomaalattuja metallilevyseiniä, eivät muodosta ilma-, lumi- tai vesitiivistä julkisivua mm. ilmanottoaukkojen vuoksi. Julkisivupaneelit on kiinnitetty kantavaan, kuumasinkittyyn teräsrunkoon (RHS 70x70x3 mm, pystyjako k/k noin 1950 mm), joka puolestaan on kiinnitetty kantaviin holveihin. Julkisivurakenteen detaljointi ja toteutussuunnittelu on tehty yhteistyössä teräsrakenneurakoitsija Lai-Teräs Mäkinen Oy:n kanssa.

Luhtaparkista löytyy myös kolme teräskatosta, jotka on sijoitettu sisäänkäyntiovien yläpuolelle. Katosten kantavana profiilina on käytetty kuumasinkittyä 80x80x5 mm putkiprofiilia.

Käyttöturvallisuuden varmistamiseksi Luhtaparkissa on ajoramppien kohdalla ja välipohjien reunoilla teräksiset törmäyskaiteet. Törmäyskaiteet suunniteltiin RIL 201-1 Liite B:n mukaan neljälle eri kuormalle ja tömäystapaukselle, jotka ovat mahdollisia kyseisen pysäköintilaitoksen sisällä.

Cecilia Nordqvist

Osastopäällikkö

Sweco Finland Oy

JULKISIVUMATERIAALIT

JULKISIVUMATERIAALIT

HANKKEEN TIEDOT

• KOY Espoon Luhtaparkki, Niittyportti 10, 02200 Espoo

• Viisikerroksinen pysäköintirakennus, bruttoala 7800 brm2, 230 autopaikkaa, valmistunut 8/2024

Tilaaja:

KOy Luhtaparkki

Olli Metsäranta, Skanska Talonrakennus Oy

Rakennuttaja:

Skanska Talonrakennus Oy

Jaakko Jakobsson, projektipäällikkö

Pääurakoitsija:

Skanska Talonrakennus Oy, Tuomo Pikkusilta, vastaava työnjohtaja

Petteri Kärki, työpäällikkö

Oskari Houni, tuotantoinsinööri

Työnjohtajat

Sami Hokkanen, Sami Laasala, Simo Mesimäki

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: ONE Architects Oy

Pääsuunnittelija

Jaakob Solla, arkkitehti SAFA

Arkkitehtisuunnittelija

Elina Modeen, arkkitehti SAFA

Arkkitehtisuunnittelun työryhmä

Jussi Virkki, Tapani Eronen, Anne Routaniemi, Janne Hänninen, Aurora Solla, Nea Nyholm, Riikka-Maija Pihlaja

Rakennesuunnittelu:

Sweco Finland Oy, Cecilia Nordqvist

1.Alumiinitaitepaneelit, umpinainen

1.Alumiinitaitepaneelit, umpinainen

perforoitu

Teräsrakenneurakointi julkisivut: Lai-Teräs Mäkinen Oy, Markku Mäkinen, Sami Mäki

Betonirakenneurakointi:

Parma Consolis Oy, Pasi Pekonen

Teräksiset törmäyskaiteet: Karkkilan Lava- ja Teräsrakenne Oy

Rakennustöiden valvonta: Relea Oy, Kari Lehtinen

Maisema-arkkitehtisuunnittelu: Maisemakonttori Oy, Anu Virtanen

Akustinen suunnittelu: Sitowise Oy, Petteri Laine

LVIA-suunnittelu: Entalcon Oy

Kalle Muurila, Henri Väkiparta, Jere Laine

Sähkösuunnittelu: Presa Oy, Matias Hyvönen

Palosuunnittelu: Sitowise Oy, Esa Virta

Kuva 8: Elävä ja kaupunkikuvaa elävöittävä julkisivu yhdistää

TUKKURI AUTTAA MATKATTAESSA VÄHÄPÄÄSTÖISEEN RAKENTAMISEEN

Rakentamisessa on jo pitkään kiinnitetty huomiota siihen, että valmiit rakennukset toimisivat mahdollisimman vähäisellä ja puhtaalla energialla. Materiaaleihin liittyvä valtava potentiaali päästövähennyksiin on vielä pitkälti hyödyntämättä.

Teräksen tuotantotavalla on iso merkitys rakentamisen päästövähennyksissä. ”On arvioitu, että terästeollisuuden vaikutus hiilidioksidipäästöihin globaalisti on noin kymmenen prosentin luokkaa”, sanoo Tibnorin liiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Miettinen.

Rakentamisessa on tehty vuosia töitä energiatehokkuuden ja päästöttömien energiamuotojen parissa. Nyt huomio on siirtymässä myös rakennusmateriaaleihin. Teräs ja betoni ovat rakennusmateriaaleista ne, joiden tuotanto aiheuttaa eniten hiilidioksidipäästöjä. Päästövähennysvaatimus on kiristymässä Euroopassa ja rakennuslainsäädäntö on muuttumassa myös Suomessa – onneksi teräsala Suomessa onkin jo tarjoamassa uuteen ajatteluun sopivia vaihtoehtoja.

”Osana SSAB-konsernia olemme täällä Hyvinkäälläkin sitoutuneet vastuullisuustavoitteisiin ja päästövähennysohjelmaan, joka on määritelty koko Tibnorin tasolla. Haluamme olla muutoksen eturintamassa ja nyt olemme tuoneet saataville vähäpääs-

Kuva 1 ja 4: Vähäpäästöisiä avopalkkeja saa suoraan Tibnorin varastosta.

Kuva 2 ja 5: Tibnorin tuotantoa Hyvinkäällä.

töiset teräspalkit. Niitä on hyvin saatavilla suoraan varastosta, meidän teräspalvelukeskuksistamme”, kertoo Tibnorin liiketoimintapäällikkö Mika Laatikainen.

Laatikainen toteaa, että Tibnorin tavoitteena on palvella hyvin rakennusteollisuutta, jolle tulee uusia vaatimuksia lainsäädännön muuttuessa. ”Näemme, että tarve vähäpäästöisille tuotteille on heräämässä ihan uudella tavalla.”

Teräs on siinä mielessä huikea materiaali, että rakenteiden elinkaaren aikana teräkseen tehty investointi maksaa itsensä korkojen kanssa takaisin. ”Kuten jo ennestään tiedämme, teräs on täysin kierrätettävä materiaali. Teräkseen kokonaisuutena liittyvä potentiaali on valtava. Nyt voimme huomattavasti pienentää hiilijalanjälkeä heti rakennusprojektin alkupäässä, ja samaan aikaan kehittyvät vielä tavat hyödyntää teräksen erinomaista hiilikädenjälkeä esimerkiksi palkkien uudelleenkäytön avulla”, Miettinen sanoo.

Urakan kokonaisuus ratkaisee

Kun rakennukseen valitaan vähäpäästöisesti tuotettu teräs, se pienentää projektin kokonaispäästökuormaa huomattavasti. ”Tämä hyöty saadaan heti elinkaaren alussa, vain valitsemalla ympäristöystävällisempi tuote”, Miettinen sanoo.

Miettinen toteaa, että matalapäästöiset tuotteet maksavat toki jonkin verran enemmän, mutta kannattaa arvioida kokonaisuutta. ”Kun tarkastellaan rakennushankkeiden kokonaiskustannuksia, vähäpäästöisyyden tuomissa lisäkustannuksissa puhutaan usein prosentin osista.”

Erityisesti isoissa rakennuskohteissa on viime vuosina lisääntynyt erilaisten laatu- ja ympäristösertifiointien merkitys.

Kuva 3: Alkuvuodesta tutustuttiin Tibnorin Hyvinkään teräspalvelukeskukseen, joka on keskittynyt pitkien terästen varastointiin ja esikäsittelyyn. Vieraina Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Koivisto (vas.) ja erityisasiantuntija Teemu Tiainen (punaiset kypärät), isäntinä Tibnorin Hyvinkään teräspalvelukeskuksen liiketoimintapäällikkö Mika Laatikainen ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Miettinen. 3.

4.

”Korkeamman sertifiointiluokituksen saamiseksi on hallittava kokonaishiilidioksidipäästöjä. Ja nythän on vielä sekin ajuri, että jos hankkeella on vastuullinen taksonomia, se saa myös edullisempia rahoituksia”, Laatikainen huomauttaa.

Kun Tibnorille tulee tarjouspyyntö vähäpäästöisistä vaihtoehdoista, asiakas saa laskelmat siitä, minkälainen hiilidioksidikuorman alenema vähäpäästöisemmillä tuotteilla saadaan aikaan ja mikä sen lisäkustannus on. Laatikainen kertoo, että huhtikuun aikana Tibonorilla on myös valmistunut omat ympäristöselosteet (EPD:t) eri tuoteryhmistä. ”Toimitamme asiakkaalle materiaalin ainestodistuksen, johon tulee maininta vähäpäästöisyydestä. Siten asiakas saa itselleen todistuksen siitä, että toimitettu materiaali on tuotettu ympäristöystävällisellä tavalla. Tätä hän pystyy sitten käyttämään omissa laskelmissaan.”

Miettinen antaa vertailun pohjaksi muutaman luvun. ”Perinteinen masuunipohjainen teräs aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä 2500-3000 kiloa per valmistettu terästonni, mutta teräsromun ja uusituvan energian käyttöön perustuvilla matalapäästöisillä teräksillä päästään noin 400 kiloon per terästonni. Tulevaisuudessa, kun SSAB tuottaa fossiilivapaata terästä, teräksen valmistuksen osalta päästöt ovat jo lähellä nollaa.”

Matalapäästöiset teräsrakenteet suoraan varastosta

Tibnor on nyt tuonut varastoihinsa vähäpäästöisiä teräspalkkeja. ”Siellä on avopalkkeja, eli tyypillisiä H-, I- ja U-palkkeja, joita

teräs- ja laiterakentaminen tarvitsevat. Käytämme näissä valikoituja toimittajia, joilla prosessi pohjautuu kierrätysteräkseen ja uusiutuvaan energiaan”, Laatikainen sanoo.

SSAB on myös lanseerannut uuden matalapäästöisen Zero-tuotteensa rakenneputkiin, joita myös Tibnor toimittaa jopa suoraan varastosta. ”Zero on siinä mielessä mitä mainioin tuote, että sehän on ominaisuuksiltaan täysin vastaava kuin tavanomaisessa masuuniprosessissa tuotettu rakenneputki, vaikka se onkin valmistettu kierrätysteräksestä uusiutuvan energian avulla vähäpäästöisesti. Eli päästöjen vähentämiseksi on jo hyvin saatavilla konkreettisia ratkaisuja.”

Laatikainen summaa, että näillä kahdella tuotteella, eli avopalkeilla ja rakenneputkilla voidaan jo hyvin merkittävästi vaikuttaa rakennusprojektin teräsosuuden tuottamiin päästöihin. ”Sen lisäksi tulevat tietysti vielä teräsrakentamisen varusteluosat kuten kiinnityslaipat. Mitä levyleikkeistä sitten tehdäänkin, näitä kaikkia pystytään jo tänä päivänä tekemään ja toimittamaan Zero-teräksestä.”

Miettinen muistuttaa, että vaikka rakennushankkeeseen ei saisikaan kaikkia terästuotteita vähäpäästöisinä hankittua, on saatavissa olevalla osallakin iso merkitys kokonaispäästöihin. ”Runkorakentajien tulisi voida esittää tilaajalle ehdotukset ja laskelmat mahdollisimman hyvistä vaihtoehdoista. Siellä loppuasiakkaankin päässä lasketaan kuitenkin kokonaisuutta.”

Laatikainen uskoo, että kun lainsäädäntö ja rakennusasetus uusien rakennuksien hiilijalanjäljen raja-arvoista muuttuu ja

valmistajat velvoitetaan laskemaan tarkka hiilijalanjälkensä, vertailu lisääntyy. ”Asian tietoisuus ja merkitys kasvaa.”

Miettinen kertoo, että Tibnorin asiakkaiden kiinnostus vähäpäästöisin ja tuotteisiin kasvaa koko ajan. ”Rakentamisen valinnat lähtevät päättäjistä, eli rakennuttajista ja lainsäädännöstä. Mutta paikalleen jääminen ei ole valmistajille vaihtoehto. Jatkossa päästöoikeuksien hinta nousee. Olisi myös tärkeää, että Euroopan teollisuus ei olisi globaalisti epäedullisessa asemassa ja tähän on valmisteilla hiilirajatullimekanismi CBAM, jonka käyttöönottoa odotetaan lähitulevaisuudessa.” -JP

Kuvat 1-5: Tibnor

5.

UUMEN-HOTELLIN HUONEET RAKENNETTIIN TERÄSMODUULEISTA

Finlaysonin punatiilirakennuksista koostuva alue Tammerkosken kansallismaisemassa henkii historiallista tunnelmaa ja tarjoaa samalla uudenlaisia elämyksiä. Vuonna 1820 perustetun puuvillatehtaan tiloihin ja niiden ympärille on kehittynyt elävä ja kiinnostavia kulttuurikokemuksia tarjoava miljöö. Alueen ytimeen vanhaan kiinteistöön avattiin toukokuussa modernia rakentamisen teknologiaa hyödyntävä Uumen-hotelli.

Rouhealle ja hienosti uudistetulle Finlaysonin alueelle Tampereella avautui toukokuussa uudenlainen hotelli. Uumen koostuu teräsmoduuleista rakennetuista pienhuoneista ja tehokkaasta palvelukonseptista, joiden ansiosta asiakkaille kyetään tarjoamaan kestävää ja edullista majoitusta. Materiaalin ja tilan käyttö on pyritty minimoimaan. Hotelliin on valmistunut 99 yöpymiseen tarkoitettua huonetta, ja lisäksi hotellissa on yleisiä tiloja yhteiskäyttöön. Yhteiskäytössä ovat esimerkiksi kattoterassi ja viidennen kerroksen lounge, josta on näköala Näsijärvelle.

Uumen-hotellin huoneet esivalmistet-

tiin Aulis Lundell Oy:n tehtaalla Lohjalla. Pienhuoneiden sarjavalmistuksella rakennusprojektiin saatiin varmistettua laatua ja tehokkuutta. Pienhuoneisiin sovellettiin tuotteita ja ratkaisuja, jotka ovat tuttuja yhtiön teräsrakenteisista taloista ja moduulirakennuksista sekä korjausrakentamisesta. Esivalmistetut moduulihuoneet toimitettiin kohteeseen yhdeksässä viikossa.

”Olemme kehittäneet moduulirakentamisen mallia useita vuosia, ja tämä yhteistyö pienhuoneiden parissa on ollut hieno sovelluskohde. Kaikki ratkaisut perustuvat yhtiömme omaan tuotekehitykseen 45 vuoden ajalta. Yhtenä raaka-aineena käytäm-

me sataprosenttisesti kierrätettyä terästä”, kommentoi hallituksen puheenjohtaja Leena Lundell.

Moduulin rakenteiden suunnittelussa huomiotiin pitkä käyttöikä, monikäyttöisyys ja materiaalien uudelleenkäytettävyys. Lopputuloksena oli tilankäytön, estetiikan ja ekologisuuden kannalta optimoitu ratkaisu. Leena Lundell sanoo, että koska moduulit valmistettiin tehtaalla valvotuissa olosuhteissa, ne ovat myös tasalaatuisia. ”Laadunvarmistus onkin yksi moduulirakentamisen keskeisistä eduista.”

Käytettävä pinta-ala hyödynnetään mahdollisimman tarkoin Moduulirakentaminen on erittäin resurssitehokasta. Sarjatuotantona valmistetuilla teräsmoduuleilla kyetään optimoimaan tilankäyttöä ja lyhentämään rakennusaikaa. Esivalmistus tehtaalla mahdollistaa mittatarkan tuotannon, ja moduulit voidaan toimittaa joko kokonaisina tai osittain esivalmistettuina. Leena Lundell toteaa, että tämä nopeuttaa työmaalla tehtävää asennusta ja minimoi häiriöt. ”Moduulit voidaan sijoittaa olemassa oleviin rakennuksiin tai toteuttaa uusissa hankkeissa, joissa hyödynnetään esivalmistettujen elementtien nopeutta ja mittatarkkuutta. Valmiina työmaalle kuljetetut moduulit voidaan asentaa tehokkaasti paikalleen.”

Uumen-hotellin rakennusprojektissa hyödynnettiin vastuullisesti olemassa olevia rakenteita, kuten tyhjillään olleita Finlaysonin tiloja ja seiniä. Majoitusmoduulin materiaalivalinnat tehtiin tarkoin kiertotalouden periaatteita noudattaen. Jokaisessa suunnitteluvaiheessa varmistettiin, että käytettävissä raaka-aineissa on mahdollisimman korkea kierrätysraaka-ainepitoisuus. Lisäksi tuotantoprosessissa minimoitiin materiaalihukka, ja syntyvä jäte kierrätettiin uusiokäyttöön.

Kevyestä ja lujasta teräksestä valmistetut moduulirakenteet mahdollistavat tehokkaan tilankäytön, sillä ne eivät vaadi massiivisia tukirakenteita. Tämä oli tärkeää Finlaysonin alueen toteutuksessa, jossa yhdistettiin historiallisia rakenteita ja moderneja ratkaisuja. Modulaarinen rakenne on myös toiminnallisesti tehokas, ja sen avulla Uumen-hotelliin kyettiin toteuttamaan kokonaisuus, jossa on huomioitu myös kiertotalouden vaatimukset. ”Kevyestä ja lujasta teräksestä valmistetut moduulirakenteet mahdollistivat käytettävissä olevan tilan hyödyntämisen maksimaalisesti”, Leena Lundell kommentoi.

Jokaisen hotellihuoneen rakentamiseen käytettiin noin 1 000 kg materiaalia. Huoneet ovat muuntojoustavia ja siirrettäviä, ja niiden teräsrunko on kestävyydeltään lähes ikuinen. Rungon rakenteet perustuvat kevyisiin ja rei’itettyihin Lundell-teräsprofiileihin, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti kierrätetystä SSAB:n Zero-teräksestä, joka on tuotettu fossiilivapaalla sähköllä ja biokaasulla.

Rakentaminen kehittyy yhä enemmän kohti modulaarisia ja resurssitehokkaita ratkaisuja, jotka palvelevat sijoittajia, kiinteistön kehittäjiä ja rakennusliikkeitä. ”Moduulirakentaminen on resurssitehokasta ja vastuullista. Olemme kehittäneet tätä mallia useiden vuosien ajan, ja Uumen-hotellin projekti on erinomainen sovelluskohde, joka tuo esiin kierrätetyn teräksen ja kevyiden rakenteiden edut.”

Aulis Lundell Oy:n kaikki ratkaisut perustuvat yhtiön patentoimaan kevyeen ja kestävään teräsrankaan. Yhtiö valmistaa teräsrakentamisen tuotteensa sekä moduulirakennuksensa Lohjalla. -JP

Kuvat 1-5: Aulis Lundell Oy

Kuvat 1 ja 3: Modernin hotellin miljöö henkii puuvillatehtaan historiaa.

Kuva 2: Näistä teräsmoduuleista valmistuu kustannustehokkaita ja niukan tilan maksimaalisesti hyödyntäviä huoneita.

Kuva 4: Zero-teräksestä valmistettuja profiileja.

Kuva 5 : Hotellihuone on helppo kuljettaa paikoilleen valmiina moduulina.

Uumen-hotellin materiaalivalinnat kestävän kehityksen näkökulmasta:

Teräsrunko: SSAB:n sataprosenttisesti kierrätetystä Zero-teräksestä valmistetut Lundell-Profile-teräsprofiilit ja elementtirunko.

Ääneneristys: Valmistettu lähes täysin kierrätysmateriaaleista.

Pintalevyt: Valmistettu kotimaisista, biopohjaisista raaka-aineista.

Seinät, lattia ja katto: Käytetty Gyproc GN- ja Habito-kipsilevyä, jotka sisältävät osittain kierrätettyä kipsiä.

Hotellihuoneiden rakenne: Yksi huonemoduuli painaa noin 1 000 kg, josta 150 kg on terästä.

Kuva 1:

Arkkitehti SAFA

Tuomas Kivinen on toiminut pääsuunnittelijana muun muassa vuoden 2024 Vuoden Teräsrakenteeksi valitussa Helenin Vuosaaren biolämpölaitoksessa.

PITKÄN PERINTEEN

JATKAJA

”Rakentamisen konkreettinen puoli oli minulle tuttua jo lapsuudessani, kun isäni mielipuuhaa oli tehdä kaikenlaista omin käsin sekä Kaarinan omakotitalossamme että kesämökillämme, ja hän oli lisäksi rautakauppa-alan yrittäjä. Kun eräs kaverini kertoi 1980-luvun lopulla ollessani 13-vuotias, kuinka kiire hänen perhetuttuihin kuuluvilla arkkitehdeillä oli, mielessäni syttyi ajatus, että minäkin haluan arkkitehdiksi. Tämä päätös piti, ja aloitin arkkitehtiopinnot armeijan jälkeen”, kertoo arkkitehti SAFA Tuomas Kivinen. Tänä päivänä hän omistaa yhtiökumppaninsa Nina Rusasen kanssa etenkin teollisuus- ja energiasektoria palvelevista töistään tunnetun arkkitehtitoimiston, jonka suunnitteluperinteen juuret ulottuvat vuoteen 1954 asti.

Ystävillä ja vähemmän läheisillä kavereillakin on usein vaikutusta nuoren ihmisen elämään. Tuomaksella läheisen kaverin kanssa käyty ”random-keskustelu” vaikutti olennaisesti uravalintaan. ”Koulussa lempiaineitani olivat kielet – puhun nykyisin viittä kieltä – ja historia, joka kiinnosti ja kiinnostaa yhä kovasti myös laajemmin kuin mitä koulussa piti lukea. Pärjäsin ihan hyvin muissakin aineissa, minkä takia oli selvää, että menen lukioon ja jatko-opintoihin ylioppilaspohjalta. Piirtäminen, esimerkiksi perspektiivin esittäminen, kiinnosti myös, etenkin kun oli piirtämistä harrastaneita kavereita, mutta en ollut erityisen hyvä luonnonlahjakkuus, vaan olen joutunut tosissani opettelemaan piirtämistä,

enkä koskaan miettinyt kuvataiteita omana uravalintanani, vaikka opiskelinkin lukion jälkeen kansanopistossa kuvataidelinjalla. En osaa sanoa, miksi niin innostuin arkkitehtuurista alana, ja aloin myös lukea siitä paljon jo kouluaikana. Suvustakaan ei suoraan tullut mallia, vaikkakin arkkitehti, kaupunkisuunnittelija ja TKK:n asemakaavaopin professorina toiminut Olli Kivinen on minulle sukua. Into vain syttyi tuon yhden kaverin kanssa käydyn keskustelun pohjalta”, Tuomas muistelee.

Kavereiden vaikutus ei rajoittunut vain piirustusharrastukseen ja uravalintaan.

”Musiikki on ollut jo yläasteikäisestä asti tärkeä harrastus. En itse soita mitään, mutta tykkään kuunnella paljon. Kaveripiiri-

ni ja -90-luvun DJ-kulttuurin vaikutuksesta musiikkimakuni muodostui vaihtelevaksi ja suuntautui osin valtavirran ulkopuolelle, missä se on edelleen. Elektroninen musiikki, jazz, vanha blues, moderni konserttimusiikki, funk, soul, disco ja kokeellisempi rock kuuluvat suosikkeihini., hän kertoo.

Lukeminen on toinen Tuomaksen jo lapsuudesta ja nuoruudesta jatkunut tärkeä harrastus. Arkitehtuurin historiaan, virtauksiin ja kehitykseen liittyvä luettava on ollut tärkeä osa harrastusta siis jo nuorena, jolloin Tuomas kahlasi innolla läpi kaiken, mitä alasta löytyi Kaarinan kirjastosta. Lisäksi alasta sai tietoa Ylen esittämästä nimekkäitä arkkitehtejä ja näyttävää arkkitehtuuria esitelleestä dokumenttisarjasta, jonka Tadao Ando-jakson Tuomas otti talteen VHSnauhalle ja katsoi useampaan kertaan. ”Ei arkkitehtuuri tuosta kouluaikaan luetusta ja nähdystä auennut, vaan sitä oppi ymmärtämään vasta koulutuksen ja työkokemuksen myötä. Käytäntö on osoittanut, että arkkitehdin työ vaatii paljon, mutta samalla se on hyvin palkitsevaa, jos lopputulos on jotakin, mihin voi olla tyytyväinen.”

”Kotoa tuli työtäni auttava kosketus ja ymmärrys rakentamisen konkreettiseen puoleen, kun isäni teki kaikenlaista omilla käsillään sekä Kaarinan keskustan kupeella sijainneessa 1970-luvun omakotitalossamme että kesämökillämme. Into tehdä omin käsin ei kuitenkaan siirtynyt minuun, en ole sen enempää suunnitellut mitään itselle kuin innokas puuhastelemaan jotakin rakentaen. Asumme kerrostaloasunnossa Helsingissä, ja mökki on käytännössä jäänyt veljieni haltuun ja hoitoon. Jälkimmäiseen toki vaikuttaa sekin, että vaimoni on japanilainen, minkä takia vietämme lomiamme paljon hänen kotimaisemissaan.”

”Japani ei muuten kuulu niihin viiteen kieleen, joita puhun. Pystyn toki seuraamaan keskustelua, mutta kunnon kommunikointiin asti taito ei riitä. Kotikielemme on suomi, jonka vaimoni on ottanut hyvin haltuun. Löysimme toisemme, kun hän tuli Suomeen tekemään tutkimusta. Vaimoni on opiskellut hammaslääketiedettä ja ollut täällä nyt pitkään oman alansa virkatöissä.”

Lama ei lamaannuttanut

Tuomas Kivinen valmistui ylioppilaaksi ja haki arkkitehtikoulutukseen kesken rakennusteollisuuden ja koko yhteiskunnan 1990-luvun syvintä lamaa. Taloustilanne ei kuitenkaan lamaannuttanut Tuomaksen intohimoa, vaan hän aloitti arkkitehtiopinnot Oulussa vuonna 1995 käytyään armeijan alta pois.

”Ouluun menin, kun pääsin sinne. Reima Pietilän professorikauden jälkeen syntyneen ns. Oulun koulun aika oli yliopistolla silloin vuonna 1995, kun aloitin, jo ohi. Keskeisin ensimmäisen vuoden opettajani oli professori Jyrki Tasa, joka opetti arkkitehtuurin perusteita ja varmastikin vaikutti ajatteluuni. Toinen tärkeä vaikuttaja olivat kansainväliset julkaisut, joita lainasimme arkkitehtiosaston erinomaisesta kirjastosta. Sieltä saimme tietoa, missä alalla silloin mentiin.”

”Viihdyin Oulun yliopistossa ja pidin menosta siellä, mutta halusin kuitenkin mieluummin asua Helsingissä. Niinpä hain TKK:lle ja pääsin syksyllä 1996 jatkamaan opintoja Otaniemessä. Joitakin asioita me Oulusta tai Tampereelta tulleet jouduimme tekemään uudelleen, minkä takia etenkin ensimmäiset 2-3 opiskeluvuotta Otaniemessä olivat sangen tiiviitä, mutta kun pääosan Oulun opinnoista saattoi lukea eduksi Otaniemessä, minulla on ollut ilo kuulua kahteen K1995-vuosikurssiin. Molemmissa kouluissa opiskelleisiin kurssitovereihini minulla on edelleen läheiset välit.”

”Otaniemen professoreista erityisesti Markku Komonen ja Tuomo Siitonen ovat vaikuttaneet minuun ja jääneet mieleeni.”

”Opiskellessa en miettinyt työ- tai uramahdollisuuksia joltakin erityisalalta, vaan ajatus oli oppia alaa yleisosaamiseen perustuen, tehdä työt hyvin ja katsoa, mihin se riittää. Laman takia vain osalla meistä opiskelijoista oli mahdollisuus tehdä töitä opintojen ohessa, siksi sain ensimmäisen työpaikan vasta 1990-luvun lopulla, kun tilanne parani. Oma suuntautuminen tuli sitten työn kautta.”

Yksi osa opintoja oli vuosi Barcelonan arkkitehtikoulussa ETSAB:issa lukuvuonna 1998 – 1999, miltä ajoilta Tuomaksen espanjan taidot ovat yhä sangen hyvät.

”Espanja on yksi arkkitehtuurin keskus, ja vaihto-opiskelijavuosi oli hyvin antoisa. Opetuksen lisäksi pääsin tutustumaan loistavaan espanjalaiseen arkkitehtuuriin ja sen historiaan. Arkkitehtuurin merkitystä Espanjassa osoittaa, että pelkästään ETSAB:issa oli 3600 opiskelijapaikkaa. Monialainen kunnianhimoisuus näkyy siellä tehtävissä töissä, ja opetus oli myös hyvin kunnianhimoista sen lisäksi, että se oli konkreettista. Vaihto-opiskelijavuodessa hienoa oli myös tutustua espanjalaiseen kulttuuriin ja Barcelonan kaupunkielämään.”

”Diplomityöni tein jo vuosia työelämässä oltuani. Teemana oli kolmen sukupolven talo vaimoni perheelle. Japanissa on tavallista, että kolme sukupolvea asuu tiiviisti urbaanissa ympäristössä niin, että talossa on myös perheen kaupallinen työ- tai liiketila. Aloitin työn professori Tuomo Siitosen aikana ja hänen neuvonsa mukaisesti tein sen puhtaasti teoreettisena arkkitehtonisena projektina, eikä niinkään konkreettisena, toteutettavana suunnittelutyönä. Oikeasti toteutettavassa hankkeessa käytännön haasteet olisivat voineet aiheuttaa kompromisseja ja se olisi muun muassa pitänyt suunnitella yhdessä japanilaisen kumppanin kanssa. Työni valmistui lopulta professori Hannu Huttuselle parhaalla arvosanalla ja se oli myös yksi Wuorio-palkintoehdokkaista”, Tuomas kertoo.

Työtä löytyi kaverin vinkistä

”Työurani alkoi jo 10 vuotta ennen valmistumistani, ajan tyylin mukaisesti. Sain kurssikaverilta vinkin, että Virkkunen & Co haki opiskelijaa töihin. Otin yhteyttä, kävin Risto Virkkusen haastattelussa ja pääsin töihin tekemään teollisuusarkkitehtuuria toimis-

Kuva 2: Tuomas Kivinen kävi 1990-luvun lopulla vaihto-opiskelijana Barcelonassa ETSAB:issa. Tässä ollaan vuonna 1999 arkkutehtuuriekskursiolla Pohjois-Espanjassa muiden ETSAB:in vaihto-opiskelijoiden kanssa. Tuomas on kuvassa vasemmalla tutustumassa arkkitehti Norman Fosterin suunnittelemaan Bilbaon metroon.

toon, jonka juuret ulottuivat vuoteen 1954, jolloin Erkko Virkkunen sen perusti. Vuonna 1986 Erkko Virkkusen kuoltua Risto ja muut silloiset omistajat ottivat toimiston hoitoonsa ja muuttivat nimen muotoon Virkkunen & Co. Vuonna 2006 siirryin PES-Arkkitehdeille, jossa osallistuin erilaisten julkisten rakennusten ja liikenneinfran suunnitteluun, esimerkkinä Kehäradan Aviapoliksen asema. Toinen PES-ajan liikennejärjestelmiin liittyvä hanke, jossa sain olla mukana, on Helsinki-Vantaan lentoaseman pysäköintilaitos P3:n laajennus.”

”Syy vaihtoon oli, että tykkäsin Pekka Salmisen toimiston töistä ja avautui mahdollisuus siirtyä sinne. Olin PES:ssä vuoteen 2011, jolloin Risto Virkkunen pyysi minua ja silloin ALAlla työskennellyttä Ninaa palaamaan takaisin ja ottamaan osakkaan roolit yhtiössä. Yhtiön entisiä omistajia alkoi tuolloin jäädä eläkkeelle ja työlle toivottiin jatkajia. Otimme tarjouksen vastaan, ja samalla yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi. Yhtiömuodon muutoksen ajateltiin helpottavan toiminnan siirtoa uudelle sukupolvelle, kun Risto alkaa vetäytyä työelämästä.”

”Virkkusen toimisto oli jo aloittaessani 2000-luvun alussa vahvasti teollisuus- ja infra-alan töitä tekevä toimisto, jossa työ oli mielenkiintoista, vastuullista ja palkitsevaa. Teimme esimerkiksi Puolaan ja Irlantiin arkkitehtisuunnitelua suomalaisen toimittajan energialaitoksiin. Sain hyvin vastuuta ja tehdä itsenäistä työtä. Esimerkiksi Puolan hankkeessa kävin viisi kertaa, osin yksinkin, työmaalla hoitamassa käytännön asioita. PESissä ollessa oppi lisää tinkimätöntä korkealaatuiseen lopputulokseen korkealaatuisella työprosessilla tähtäävää työtapaa. PESaika oli antoisa hyvä koulu jatkoa ajatellen”, Tuomas kiittelee työuransa alkupään molempia työnantajia.

”Virkkunen & Co siirtyi Ninalle ja minulle, kun Risto Virkkunen jäi eläkkeelle vuonna 2021. Pohdimme sitten, mikä yhtiön nimi olisi meidän omistuksessamme. Useaa eri vaihtoehtoa mietittyämme päädyimme meille kuitenkin luontevimmalta tuntuneeseen muotoon Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy. Vaikka jatkamme vahvasti jo Erkko Virkkusen aikana alkanutta suunnittelun

Kuva 3: Tuomas Kivinen Fingridin Hepokorven sähköaseman työmaalla Espoossa vuonna 2023. Kuvassa tehdään julkisivuverhousmallin katselmointia.

perinnettä, koemme, että uusi vuonna 2024 käyttöön otettu nimi on hyvä jo senkin takia, että Erkko Virkkusen ajan arkkitehtuuri ja Virkkunen & Co’n ajan arkkitehtuuri erottuvat jo yritysnimien puolesta selkeästi Kivinen Rusanen Arkkitehtien ajan töistä”, Tuomas kuvaa uusien omistajien ajattelua.

Piirtäminen yhä osa työtä

Tuomas Kivinen aloitti opintonsa aikana, jolloin tietokoneet olivat vasta tulossa suunnitteluun. Siinä mielessä työ on muuttunut paljon viimeisten 30 vuoden aikana. ”Mutta toisaalta, kun lukee arkkitehtuurin historiaa, näkee, miten vähän jotkin asiat ovat muuttuneet.”

”Kun aloitin opinnot 1995, Oulussa oli

2.

3.

uusi työasematila, jossa teimme ensimmäiset 3D-mallinnukset. Kun siirryin Otaniemeen 1996, siellä suunnitteltiin vielä käsin piirtämällä. Piirtäminen on edelleen osa työtäni, sillä teen mielelläni skissejä, jotka auttavat kehittämään ja jäsentämään ideoita ja ratkaisuja ja käymään niitä läpi työryhmiemme kanssa. Etenemme skissien ja keskustelujen kautta varsin nopeasti tietokonepohjaiseen malliin, jossa varsinainen suunnittelu ja suunnitelmatuotanto tapahtuu. Suunnitelmien jalostaminen ja tarkentaminen ja ratkaisujen arvioiminen toisaalta edellyttää käsin luonnostelua koko suunnitteluprosessin ajan. Meillä ei tehdä pienoismalleja. Itse olen aina työskennellyt piirtämällä, enkä ole taitava pienoismallien tekijä, toisin kuin monet opiskelijatoverit koululla olivat. Olemme toimistollamme kyllä pohtineet, että ottaisimme pienoismallityöskentelyn osaksi suunnitteluprosessiamme, mutta toistaiseksi olemme pärjänneet puhtaasti digitaalisilla 3D-malleilla ja piirtämällä. Katsotaan miten asian kanssa käy tulevaisuudessa.”

”Oma työurani on siis ohjautunut pitkälti teollisuus-, energia- ja liikenneinfrahankkeisiin. Meillä on toimistona ollut paljon töitä energiasektorin kanssa, joista hyviä esimerkkejä ovat Vuoden Teräsrakenne -palkinnon saaneet Viikinmäen sähköaseman maisemaportaali Lahdenväylän kupeessa ja Vuosaaren biolämpölaitos, sekä esimerkiksi Imatrankosken arvokkaassa ja historiallisessa maisemassa olevat sähköasema ja maisemapylväät. Kohteissa tietysti lähtökohta ovat kysymykset kenelle, mitä, minne ja miksi. Tilaajan tavoitteet ja ohjeet, paikka ja ympäröivä maisema, viranomaisohjaus sekä luvat ohjaavat työtämme. Alue-, tila- ja logistiikkasuunnittelu ovat yhdessä tärkeitä hankkeen toteutukselle. Jotain meillä on tehty varmaan oikein, kun esimerkiksi Helenkonsernille on saatu tehdä töitä 1960-luvulta lähtien monissa hyvissä hankkeissa.”

”Olen kokenut yleisessä tasolla tilaajien tiedostavan tarpeen hyvälle arkkitehtuurille ja siihen satsaamiseen myös teollisuus- ja infrahankkeissa. Etenkin energiateollisuudessa tilaajat ovat hyvin asiantuntevia, rakennuttavat itselleen ja tietävät, mitä haluavat. Osaavat tilaajamme ovat esimerkiksi noissa mainituissa kohteissa halunneet panostaa designin laatuun, joka toki on myös helpottanut luvituksen etenemistä ja tuonut positiivista arvoa toteutuksesta niin tilaajalle kuin kohteen ympäristössä asuville, työskenteleville ja liikkuville henkilöillekin. Etenkin nyt yhteiskunnan sähköistyessä ja digitalisoituessa joudumme tulemaan kohteilla yhä enemmän keskelle kansalaisten elin- ja työympäristöä.”

”Samalla on todettava, että esimerkiksi kotisivuillamme esillä olevat erityisen näkyvät hankkeet ovat vain yksi osa työtämme. Olemme koko ajan mukana hyvin erilaisissa hankkeissa, joista osassa korostuu esimerkiksi tarve tehdä mahdollisimman nopeasti ja edullisesti. Eikä hyvä arkkitehtuuri vaadi pelkästään paljon resursseja, vaan hyvin voi onnistua vähemmälläkin, kun on tahto onnistua. Tällä en nyt kuitenkaan tarkoita, että meillä olisi joku patenttiratkaisu tehdä niin,

vaan puhun tästä yleisellä tasolla.”

”Työkenttäämme kuvaa erään sähköverkkoliiketoiminta-asiakkaamme tilaaja. Häntä turhautti suuresti, että heidän kohteistaan puhutaan pömpeleinä, kun niiden tekeminen, toiminta ja ylläpito vaatii valtavasti osaamista, että yhteiskunta, jonka toimintaa ne palvelevat, toimisi hyvin ja mahdollisimman häiriöttämästi. Hankkeissamme tarvitaan arkkitehtiosaamisen ulkopuolelta siis vaativaa toimialan erityisosaamista ja hyvää insinööritaitoa, jotka tietysti luovat omat ehtonsa toteutuksille.”

”Töissämme yksi lähtökohta on vahva hyvän teollisuusarkkitehtuurin osaamisperinne ja halu olla hyvä sillä sektorilla jatkossakin. Onneksemme työntekijöidemme tyytyväisyys työpaikkaansa näyttää olevan hyvä, ja vaihtuvuus on varmaan siksi ollut hyvin vähäistä, mikä tietysti auttaa meidän nyt 13 hengen yhteisömme, jossa yhtä vaille kaikki ovat arkkitehtejä tai arkkitehtiopiskelijoita, kykyä palvella vaativia asiakkaitamme hyvin. Itse kun aloitin, toimistossa oli vielä 1950-luvulla Erkko Virkkusen palkkaamina taloon tulleita arkkitehtejä, mikä oli nuorelle arkkitehdille arvokas hiljaisen tiedon välittäjä. Samoin tapahtuu toivon mukaan nyt, kun porukkaan tulee uutta verta.”

4.

Kuva 4: Tuomas Kivinen ja Nina Rusanen omistavat yhdessä ja yhtä suurilla osuuksilla Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy:n. He jatkavat yhdessä pitkää hyvän suunnittelun perinnettä, joka alkoi jo vuonna 1954, kun Erkko Virkkunen perusti nimeään kantaneen toimiston. Erkko Virkkusen kuoltua päävetovastuun otti hänen poikansa Risto Virkkunen ja yrityksen nimeksi muuttui Virkkunen & Co. Tuomas ja Nina palasivat yhtiöön 2011 ajatuksena ottaa vetovastuu, kun Risto Virkkunen jää eläkkeelle. Näin tapahtui 2021. Yhtiö otti vuonna 2024 käyttöön uuden nimen, joka sekä tuntuu omistajilta luontevimmalta että erottaa Erkko Virkkusen ajan arkkitehtuurin ja Virkkunen & Co’n ajan arkkitehtuurin jo yritysnimien puolesta selkeästi Kivinen Rusanen Arkkitehtien ajan töistä.

”Toimisto on muuten ollut ’aina’ tällainen noin 15 hengen yritys. Omistajina Nina Rusanen ja minä osallistumme hyvin aktiivisesti päivittäiseen suunnittelutyöhön. Kun otimme kolme vuotta sitten vetovastuun, omistamme nyt yrityksen 50/50, Nina ja minä olemme vastanneet projekteista niin, että emme työskentele samoissa hankkeissa. Kannamme toki yhdessä niin saavutukset kuin tappiotkin, ja olemme Ninan kanssa hyvin selvillä toistemme töistä ja asiakkaista. Toimistomme työtapa on ollut vuodesta 2024 taas olla kaikki läsnä toimistolla. Pidämme sitä työn teolle ja innovoinnille tärkeänä. Etätyökalut ovat kyllä kunnossa ja haluamme olla joustavia työntekijöiden suuntaan, jos heillä on jokin syy olla tilapäisesti muualla ja tehdä työtä sieltä.”

”Konsolidaatio on iso keskusteluaihe alalla ja toimijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina fuusioiden ja yrityskauppojen myötä. Me olemme kuitenkin nähneet omalla työllämme olevan yhä tärkeän tarpeen, eli että tuotamme palveluja, joilla on tarvetta tilaajille, ja aiomme jatkaa itsenäisenä tavoitteenamme kasvaa maltillisesti omia vahvuuksiamme hyödyntäen. Koen meidän olleen hyvä pää- ja arkkitehtisuunnittelukumppani tilaajille ja haluamme jatkaa niin, että ne kokevat yhteistyön kanssamme mielekkääksi”, Tuomas pohtii vielä tuoreen yrittäjän tulevaisuutta.

Treenikuljetus kuuluu vapaa-aikaan Musiikin kuuntelun ja lukemisen lisäksi valokuvaus on ollut pitkään yksi Tuomaksen lempiharrastus. Hänen otoksiaan näkyy tarvittaessa myös osoitteessa kivinenrusanen.fi, jos aikataulut tai muut syyt vaativat arkkitehdin hoitamaan itse kohteen valokuvauksen. ”Pääsääntöisesti käytämme toimiston kuvauksissa ammattivalokuvaajia, mutta aina se ei ole mahdollista”, Tuomas tähdentää.

”Arkkitehtuuri on myös yksi osa vapaaaikaani. Harrastan alasta lukemisen lisäksi arkkitehtimatkailua, jota teemme myös perheen lomilla, jos lomakohteessa on kiinnostavaa nähtävää. En koe arkkitehtuurista lukemista, arkkitehtuurista kertovia ohjelmia tai arkkitehtimatkailua työnä, se on niin erilaista kuin päivittäinen työ toimistolla. Kun aihe ja ala kiinnostaa, ei ole vapaa-ajalla mitään tarvetta olla irti arkkitehtuurista. Pikemminkin päin vastoin.”

”Perheeseeni kuuluu vaimoni lisäksi kaksi poikaa, toinen lukio- ja toinen yläasteikäinen. Nuorempi poika harrastaa jalkapalloa, ja treeneihin ja otteluihin kuskailusta on tämän myötä tullut isänkin harrastus.”

”Kun lasten äiti on japanilainen ja vietämme lomia paljon Japanissa, on pojista tullut luonnostaan aika maailmankansalaisia. Puolisoni kanssa yritämme antaa pojillemme parhaat mahdollisuudet tehdä, mikä heitä kiinnostaa ja mitä he haluavat, kun alkavat miettiä koulun jälkeisiä opintojaan ja työuraansa, ja antaa heidän rakentaa elämänsä sitten sinne, mikä heistä tuntuu hyvältä”, Tuomas toteaa. -ARa

Kuvat 1 ja 4: Unto Rautio

Kuvat 2 -3: Tuomas Kivisen ”kotialbumi”

Osaavat tekijät takaavat onnistuneen lopputuloksen

Teräsrakenneyhdistyksen yritysjäsenet ovat osaavia ja luotettavia kumppaneita kaikenlaisissa rakennushankkeissa niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin lopputuloksen laadunvarmistuksessakin.

Insinööritoimistot

A-Insinöörit Suunnittelu Oy www.ains.fi

AFRY Buildings Finland Oy www.afry.com

Andritz Oy Wood Processing www.andritz.com

Cyient Oy Ab www.citec.com

Eero Lehmijoki Consulting Oy Enmac Oy www.enmac.fi

Etteplan Finland Oy www.etteplan.com

Fimpec Engineering Oy www.fimpec.com

HS-Engineering Oy www.hs-engineering.fi

Insinööritoimisto Konstru Oy www.konstru.fi

Insinööritoimisto Tilatek Oy www.tilatek.com

Introgroup Oy www.introgroup.fi

Jensen Hughes Finland Oy www.jensenhughes.com/ europe

Karelian Suunnittelupaja Oy www.kasupa.fi

KK-Palokonsultti Oy www.kk-palokonsultti.com

Mecaplan Oy www.mecaplan.fi

Nodetec Oy www.nodetec.fi

Arkkitehtitoimistot, rakennuttajakonsultit, muut sidosryhmät

DEKRA Industrial Oy www.dekra.com

Digita Oy www.digita.fi

FS Dynamics Finland Oy Ab fsdynamics.se Kiwa Inspecta www.kiwa.com

Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy www.kauriala.fi

PM-Piirustus Oy www.pm-piirustus.fi

Päijät-Suunnittelu Oy www.psuun.fi

Ramboll Finland Oy www.ramboll.fi

RE-Suunnittelu Oy www.regroup.fi

Qualitas NDT Oy www.qualitas.fi

RM Ylimäki Oy www. rm-ylimaki-oy.com

Materiaalien, metallirakenteiden ja tuotteiden valmistajat, konepajat Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi

Kingspan Oy Paroc Panel System www.kingspan.com/fi

Peikko Finland Oy www.peikko.com

Nordec Oy www.nordec.com

Ruukki Construction Oy www.ruukki.com

SSAB Europe Oy www.ssab.com

Teräsasennus Toivonen Oy www.terasasennustoivonen.fi

Weckman Steel Oy www.weckmansteel.fi

Metallirakenteiden ja tuotteiden valmistajat, pienet konepajat

Aerial Oy www.aerial.fi

Anstar Oy www.anstar.fi

Aulis Lundell Oy www.aulislundell.fi

Ri-Plan Oy www.ri-plan.fi

Sarmaplan Oy www.sarmaplan.fi

Sitowise Oy www.sitowise.fi

SS-Teracon Oy www.ss-teracon.fi

SWECO Finland Oy www.sweco.fi

WSP Finland Oy www.wsp.com

Kunniajäsenet

Teräsrakenneyhdistys on kutsunut kunniajäsenekseen henkilöitä, jotka ovat työurallaan kunnostautuneet yhdistyksen ja/tai teräsrakennealan toiminnan kehittämisessä.

1. Erkki Saarinen

2. Jouko Pellosniemi

3. Antti Katajamäki

4. Esko Rautakorpi

5. Esko Miettinen

6. Matti Ollila

7. Eero Saarinen

8. Kari Salonen

Best-Hall Oy www.besthall.com/fi

Janus Oy www.janus.fi

Muut yritykset

Arkance-Systems Finland Oy www.arkance-systems.fi

Aurajoki Oy www.aurajoki.fi

BE Group Oy Ab www.begroup.fi

Boliden Kokkola Oy www.boliden.com

Ammattilaisjäsenet

JK-Terämet Oy www.jk-teramet.com

JPV Engineering Oy www.jpv-engineering.fi

JTK Power Oy www.jtk-power.fi

Kaakon Konemetalli Oy www.kaakonkonemetalli.fi

Kaaritaivutus Kumpula Oy www.kaaritaivutus.fi

Feon Oy www.feon.fi

JMP Huolto Oy www.jmp-huolto.fi

Konecranes Finland Oy www.konecranes.com

Pesmel Oy www.pesmel.com

Karkkilan Lava- ja Teräsrakenne Oy www.klt-rakenne.fi

Lahden Tasopalvelu Oy www.tasopalvelu.fi

Linnasteel Oy www.linnasteel.fi

LK Porras Oy www.lkporras.fi

R-taso Oy www.r-taso.fi

Rockroth Oy www.rockroth.com

SFS intec Oy www.sfsintec.biz/fi

Steel Cad Oy www.steelcad.fi

MastCraft Oy www.mastcraft.fi

Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi

Seppäkoski Oy Juha Koski www.seppakoski.fi

Tornion KaMa-Palvelut Oy www.ka-ma.fi

9. Markku Heinisuo 10. Pekka Helin 11. Jouko Kouhi 12. Unto Kalamies 14. Marko Moisio 15. Jalo Paananen 16. Jyrki Kesti

Trutec Oy www.trutecoy.fi

Turun Pelti ja Eristys Oy www.tpe.fi

Oy Viacon Ab www.viacon.fi

YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi

Tehomet Oy www.tehomet.fi

Teknos Oy www.teknos.com

Tikkurila Oyj www.tikkurila.fi

Trimble Solutions Oy www.tekla.com/fi

Vihdin Kuumasinkitys Oy www.vihdinkuumasinkitys.fi

Teräsrakenneyhdistyksen ammattilaisjäseninä on mm. teräsrakennealan yliopisto-, AMK- ja ammattikoulutusta tarjoavia oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia sekä kaupunkien teknisen toimen yksiköitä.

Aalto-yliopisto www.aalto.fi

Ammattiopisto Live www.liveopisto.fi

ASSDA (Australian Stainless Steel Development Association) www.assda.asn.au

Careeria www.careeria.fi

Centriaammattikorkeakoulu net.centria.fi

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristö www.hel.fi

Hämeen

ammattikorkeakoulu HAMK www.hamk.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu www.jamk.fi

Jyväskylän koulutusyhtymä Gradia www.gradia.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu www.xamk.fi

Kajaanin ammattikorkeakoulu www.kamk.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu www.karelia.fi

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto www.kpedu.fi

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda www.keuda.fi

Koulutuskeskus Sedu www.sedu.fi

Koulutuskuntayhtymä Tavastia www.kktavastia.fi

LAB-ammattikorkeakoulu www.lab.fi

Lapin ammattikorkeakoulu www.lapinamk.fi

Lieksan kaupunki www.lieksa.fi

LUT-yliopisto www.lut.fi

Länsirannikon koulutus Oy WinNova www.winnova.fi

Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi

Metropolia ammattikorkeakoulu www.metropolia.fi

Oulun ammattikorkeakoulu www.oamk.fi

Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi

Oulun yliopisto www.oulu.fi/yliopisto

Porin kaupunki/Tekninen palvelukeskus/Toimitilayksikkö/Talonsuunnittelu www.pori.fi

Raision koulutuskuntayhtymä www.raseko.fi

Saimaan ammattiopisto Sampo www.edusampo.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi

Savon ammattiopisto www.sakky.fi

Savonia–ammattikorkeakoulu www.savonia.fi

Tule mukaan osaajien joukkoon, lisätietoja www.terasrakenneyhdistys.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulu www.seamk.fi

Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen korkeakouluyhteisö www.tuni.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu www.tredu.fi

Turun Aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi

Turun ammattikorkeakoulu www.turkuamk.fi

Vaasan ammattikorkeakoulu www.vamk.fi

VTT www.vtt.fi

Yrkeshögskolan Novia www.novia.fi

Uudet pienemmän

hiilijalanjäljen

tuotteet NORDEC® valikoimassa

Nordec on pohjoismaiden johtava teräsrunkoratkaisujen ja terässiltojen toimittaja.

Teemme jatkuvaa kehitystyötä tarjontamme parantamiseksi yhä pienemmän hiilijalanjäljen tuotteilla, joista löytyvät aina ajankohtaiset EPD:t (ympäristöselosteet).

Pienemmän hiilijalanjäljen tuotteita löytyy mm. matalissa välipohjapalkeissa, kuivissa liittopalkeissa, pilareissa ja ristikoissa.

Ota yhteyttä myyntiimme, autamme mielellämme pienentämään hiilijalanjälkeä projektissanne!

www.nordec.com