Foorumi

Faktat ja pätevöityminen pohjaksi hiililaskelmille

1.

sen näkyvän toimintatavoissa, hän toteaa. - Mielestämme yksi vielä lisätyötä vaativista ehdotuksista on viiden vuoden takuu. Siitä ei saisi tulla jäykkä lakiteksti, joka ei salli sopimuksilla poiketa määräyksestä. Käytännössä asia koskee b2b-maailmaa. Pidän huonona mm. allianssihankkeiden kannalta, jos ei voi yhdessä kehittää ideoita ja kantaa niistä yhdessä vastuuta. Vastuun ketjuuntuminen alihankkijoille puolestaan edellyttää niiltä esimerkiksi vakuuksia. Tässä pitää miettiä vielä, miten takuuseen liittyvät asiat toteutetaan, Soini korostaa.

Hiililaskelmat faktojen pohjalta

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavissa toimissa kiinteistö- ja rakennusalalla on iso rooli Suomessa. Rakennusteollisuuden tiekartassa kohti hiilineutraalia Suomea on todettu, että kiinteistöjen käyttö vastaa 76 prosentista koko elinkaaren hiilijäljestä, minkä takia käyttövaiheen energiankulutukseen ja päästöihin puuttuminen on keskeinen osa hiilijäljen leikkaamista. - Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa hiili- ja ympäristöasiat tulevat vahvasti mukaan toimintaan, kuten pitääkin. Kun aletaan laskea hiilijälkiä, pidän olennaisena kahta asiaa. Ensiksi miten lasketaan ja toiseksi kuka laskee, Soini tiivistää. - Näen, että vain faktapohjaiset materiaalineutraalit kertoimet, joissa otetaan huomioon vaikkapa teräksen valmistusmenetelmässä tapahtuva kehitys sekä aina myös hankekohtaiset tekijät, ovat kestävä pohja. Jokin kaavamainen laskentamalli, jossa esimerkiksi massiivipuu saa automaattisesti aina jonkin kertoimen, on huono. Jäykästä kaavalaskennasta hyvä huono esimerkki on, että kaukolämmöllä on parempi kerroin kuin sähkölämmityksellä, vaikka kaukolämpö tuotettaisiin kivihiilellä ja sähkö tuulella. Mutta se on sitä, mistä ”on olemassa poliittisia päätöksiä” eli perustuu ehkä enemmän uskomuksiin kuin faktoihin, Mika Soini linjaa.

- Iso asia on myös, kenellä on kompetenssia laskea rakentamisen hiilijalanjälkeä. Laskelmien tekijöiltä edellytetään toivon mukaan pätevöitymistä. Laskelmilla, joiden perusteina ei ole todellinen fakta ja tekijöiden ammattitaidosta ei ole tietoa, on lopulta vähän hyötyä. Hiilijalanjäljen lisäksi nyt puhutaan hiilikädenjäljestä, jonka osalta ainakaan minulle ei ole oikein selvinnyt, miten se määritellään, Soini ihmettelee.

Mika Soini korostaa sopimusvapautta toiminnan pohjana. Siihen puuttumisen kynnyksen pitäisi olla korkea. Hän ei siis ole erityisen innoissaan esimerkiksi siitä, että kaavoituksessa tai tontinluovutusehdoissa määrätään, miten pitää rakentaa. Soini kannattaa ympäristö- ja ilmastoasioissa selkeitä reunaehtoja, joihin pääsemisen keinot toteuttajat saavat itse valita.

Soini muistuttaa, että esimerkiksi NCC:n urakoimalle Perkkaan OOPS-toimistokokonaisuudelle haetaan BREEAM Excellent -sertifikaattia, ja että NCC on urakoinut useita Joutsenmerkki-kohteita eri materiaalien parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Sitä kautta on tullut selväksi, että ympäristö- ja ilmastoasioita voi tuoda erinomaisesti osaksi rakentamista sitoutumatta vain yhteen materiaaliin.

Toimistoille on kysyntää

Rakennusalan näkymät ovat koronasta huolimatta säilyneet sangen hyvinä. Asuntorakentamisen korkein huippu on ohitettu, mutta siinäkin isot keskukset ja nyt koronan myötä halu muuttaa isompiin asuntoihin pitävät tuotantoa yllä. Asuntotuotanto on enemmänkin normalisoitumassa kuin putoamassa. Toimitiloissa näytettäisiin toteutuksissa mentävän noin vuoden 2018 tasolle eli sielläkään ei ole näkyvissä rajua laskua. Maa- ja vesirakentamisessa odotetaan pientä laskua, mutta korjausrakentamisessa puolestaan hienoista nousua. - Julkisella puolella mm. sairaaloiden ja koulujen rakentamiseen on pakkokin löytyä rahaa. Toivon myös, että eri infrahankkeet nähdään koronavelasta huolimatta ennen kaikkea sijoituksena parempaan tulevaisuuteen, Soini toteaa. - Yksityisellä puolen isojen kaupan keskusten osalta markkina näyttää hiljenevän, mutta pienempiä liiketiloja tehdään yhä. Moderneille hyville paikoille sijoittuville toimistoille on jatkossakin kysyntää. Samalla toki vanhoja toimistoja varmaan tyhjenee ja pitää joko uudistaa tai muuttaa esimerkiksi asunnoiksi. Uuden teosta hyvä esimerkki on Perkkaan OOPSin ohella Vallilan konepaja-alueelle myös BREEAM Excellent-tasolle tekemämme Fredriksberg, jonka neljänteen vaiheeseen MTV3 muuttaa. Se on osa kehittyvää Pasila-Kalasatama akselia. - Erilaiset innovaatiot ja kehitystyö, joita nyt etenkin tarvitsemme, vaativat kohtaamisia ja yhteistyötä uudenlaisissa kehittyneen työajatuksen sallimissa työympäristöissä. Fredriksberg on uutta aikaa siinäkin, että sen pääsisäänkäynti on ihmisille tarkoitetulla Fredriksbergin aukiolla eikä Sturenkadun suunnassa, ja että kokonaisuuden toiminnallisuudessa lähtökohtana on 24/7 eikä 8-16. Sekä Vallilan että Perkkaan kehittymisessä yhdistyvät korkeatasoinen asuminen, työtilat ja palvelut, Soini summaa. - Kaupunkikehitys kiinnostaa itseäni kovasti. Miten saa tehdyksi kestävää ja viihtyisää elin- ja työympäristöä, jossa ihmisillä on toimivat palvelut ja hyvä olla. Joukkoliikenteen kehitys ja etenkin raideliikenteen kehittäminen, joka muuttaa ihmisten liikkumistottumuksia, isoimmissa keskuksissamme on yksi avain tässä. Raideliikenteen ympärille rakentuu uusia alueita, joita voi kehittää sekä ympäristön että kaupunkilaisten kannalta erinomaisiksi. Ja jos kaupunkiseutusuunnittelusta tulee toimiva järjestelmä, erilaisia toimintoja sijoittuu järkevästi kuntarajat ylittävään ajatteluun perustuen, Soini uskoo. - Korona on opettanut meidät tekemään työtä uudella tavalla sähköisiä työkaluja hyödyntäen. Toivon, että tämä positiivinen kehitys jatkuu ja uudet työtavat säilyvät ja lisääntyvät ja laajentuvat mm. yhteydenpidossa viranomaisiin. Työn tuottavuuden lisääntyminen, johon toimialalla on yhä syytä panostaa, lisääntyy osaltaan nykyaikaisia työkaluja hyödyntämällä, Mika Soini muistuttaa. -ARa

Kuva 1: Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja Mika Soini korostaa, että rakennusala haluaa toimia vastuullisesti sekä ympäristön että rakennetun ympäristön puolesta. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa hiili- ja ympäristöasiat tulevat vahvasti mukaan toimintaan, kuten hänen mielestään pitääkin. ”Kun aletaan laskea hiilijälkiä, pidän olennaisena kahta asiaa. Ensiksi miten lasketaan ja toiseksi kuka laskee. Faktat ja pätevöityminen ovat tässä olennaisia”, Soini paaluttaa hiilineutraalisuuteen vievän tien pohjaa.