Henkilö misiini. Sekin oli yhtenä syynä, että pyrin nimenomaan Tampereelle teknilliseen korkeakouluun lukemaan tuotantotaloutta. Halusin hakea koulutukseen, johon pääseminen oli tiukkaa. - Jos en olisi valmistunut ylioppilaaksi vuonna 1992 rakentamisen pahan laman aikana, opintopolku olisi saattanut hyvinkin viedä rakennuspuolen diplomi-insinööriopintoihin. Isäni oli Hakan työpäällikkönä. Sitä kautta syntyi jo nuorena kiinnostus rakentamiseen ja mahdollisuus päästä kesätöihin rakennuksille. Rakennukselle minun piti mennä myös kesäksi 1991, mutta Hakan konkurssin takia huomasin olevani yhtäkkiä uuden kesätyöpaikan tarpeessa. Onnekseni pääsin silloin kesäksi Koskisen sahalle Kärkölään, jossa olin sitten töissä kaikkiaan kolme kesää, Esa kertoo. - Harkitsin myös hakemista kauppakorkeakouluun. Kun olen aina pitänyt paljon matematiikasta, mutta kirjoittaminen ei innosta ollenkaan, valinta kohdistui lopulta Tampereeseen ja tuotantotalouteen tältäkin pohjalta. Tuotantotalouden pääsykokeet saattoi selvittää matematiikalla, mutta kauppakorkeakouluun pääsemiseksi olisi pitänyt kirjoittaa myös essee. Niinpä olen tuotantotalouden DI, joka on täydentänyt opintojaan kaupalliselta puolelta. Kun olen opiskellut sivuaineena myös teknisen mekaniikan kursseja, ymmärrän sitä kautta paremmin, miten meidän tuotteemme välittävät voimia. - Lisäksi minua on aina kiinnostanut myyntityö, joka on oma kovan osaamisen alansa. Nykytyössä olen päässyt tutustumaan siihen maailmaankin, vaikken itse ole varsinaisessa myynnissä koskaan töissä ollutkaan, Esa kuvaa taustojaan.
Mailapelien moniosaajan matkasuunnan määräsi matematiikka Urheilullisuuteen luontevasti liittyvä kilpailuhenkisyys sekä mieltymys matematiikkaan ja rakennusalan 1990-luvun alun lama olivat tärkeinä syinä siihen, että nuori ylioppilas haki Tampereen Teknilliseen korkeakouluun lukemaan tuotantotaloutta. Paljasjalkaista lahtelaista miellytti myös se, että Tampereella teknillinen korkeakoulu oli kaupunkialueella eikä kaukana maalla kuten Helsingissä. ”No sittemmin tajusin, että Hervannasta on yhtä pitkä matka Tampereen kuin Otaniemestä Helsingin keskustaan”, naurahtaa Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila. - Olen aina ollut hyvin liikunnallinen. Kun menin 15-vuotiaana valittamaan lääkärille kasvuun liittyviä polvikipuja, lääkäri epäili kipujen liittyvän liikunnan puutteeseen. Hän kysyi siksi, paljonko olen harrastanut liikun-
taa viikon aikana. Kun laskin liikuntatunteja kertyneen viisitoista, unohdettiin liikunnan puute vaivojen syynä, Esa Rusila toteaa. - Kilpailuhenkisyys on yksi luonteenpiirteeni, jolla on ollut vaikutusta teke-
Mailapeleistä tuli kilpailulaji Halu liikkua vei nuoren miehen kokeilemaan nuorempana monia urheilulajeja. Esa on juniorina pelannut Lahdessa jalkapalloa, jääkiekkoa ja amerikkalaista jalkapalloa. Aikaa myöten voiton veivät kuitenkin mailapelit, joista squashissa Esa on kilpaillut kansallisella tasolla ja racketlonissa myös kansainvälisissä kisoissa. Paras saavutus racketlonissa on joukkuehopea lajin MM-kisoissa. Racketlonissa pelataan pöytätenniksen pisteenlaskua käyttäen järjestyksessä pöytätennistä, sulkapalloa, squashia ja tennistä eli siirtyen pienemmästä mailasta painavampaan. Lopuksi lasketaan eri peleissä saadut pisteet yhteen ja katsotaan niistä ottelun voittaja. - Helsingissä asuessani pelasin mailapelejä noin kymmenen tuntia viikossa. Lisäksi kävin yrityksen aamuvuorolla ennen töitä pelaamassa kaukalopalloa viikoittain sekä salilla treenaamassa muutaman kerran viikossa. Kun muutin Lahteen 2004, jatkoin
Kuva 1: Teräsrunkoliiketoiminnassa Peikon toiminta seisoo vahvasti Peikon kehittämän teräksisen matalapalkin hyödyntämiseen osana teräsliittorakennetta. Esa Rusila tutkailee Lahden tehtaalla toimitusta odottavia Deltabeam-palkkeja.
Teräsrakenne 2 | 2021
45
