Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 1/2016 www.pisamat.fi

0,00 €

Ota ja lue!

Suun hyvät bakteerit Yksinäinen lapsi Mikä on hemofilia? Lapselle kannattaa lukea! Punkit purevat! Ksylitolia ja fluoria päivittäin Imeväisikäisen ­ruokasuositukset Apua, synnytys sakotti kehoani! Helpotusta diabeteksen hoitoon

stressi

Elämän


1 PUNKKI 2 TAUTIA

Punkki levittää tunnetumman borrelioosin lisäksi myös toista ikävää tautia. Puutiaisaivokuume voi oireilla muun muassa korkeana kuumeena ja pahoinvointina sekä aiheuttaa pysyviä keskushermosto-oireita. Punkin puremalta kannattaa suojautua. Puutiaisaivokuumetta vastaan voi myös rokottautua. Kysy lisää lääkäriltä tai hoitajalta.

1/2016, FIN/ENC/0006/15


Tässä numerossa:

Pisamat kertoo tuoreinta tietoa

Elämän stressi

lapsiperheiden

Stressi kuuluu luonnollisena osana elämäämme ja on osa ihmisen kasvua. Ylilääkäri Kirsi Kettunen Pelastakaa Lapset ry:stä. Hänen työhönsä kuuluvat lasten­ suojelun konsultaatiot, luennot, perheiden ja lasten/nuorten tapaamiset.Yksityistä vastaan­ottotyötä Tikkurilan Terveystalossa.

Suun hyvät bakteerit

6–8

9

Suun ja nenä-nielun hyödyllinen mikrobisto on pohja terveydellemme. MML, mikrobiologi Annika Mäyrä on tutkinut ja kehittänyt bakteerisovelluksia. Hän oli Valion tutkimusjohtaja Gefilus-tuotteiden tutkimuksessa ja nyt Gutguide:n kehitys- ja toimitusjohtajana.

Yksinäisyys musertaa

11

Sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki vastaa MLL:ssa auttavien puhelin- ja nettipalvelujen tiimin toiminnasta. Hän toimii myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä vanhemmuuden asiantuntijana.

”Toivomme hemofiliamahdollisuuden huomioimista neuvoloissa, jos vauvalla on poikkeavia mustelmia, vaikkei suvussa tiedetä vuototautia olevan.”

14–15

17

21

Maami Snellman on vastaava sanataide­ kasvattaja Vantaan sanataidekoulu ry:ssä. ”Nautin lasten hulvattoman hauskasta mieli­kuvituksesta sekä kirjallisuuden kujilla ­viipyilystä.” Ei ole kiire minnekään!

Pisamat suosittelee

Kansi Shutterstock

Punkit eivät yleensä kiinnity heti ihmiseen saavuttuaan, vaan haeskelevat sopivaa paikkaa yleensä tunteja.

Ruokailutavoitteet imeväisiässä

Maiskis, mikä on parasta vauvalle? Maidosta soseisiin, 0–12 kk vuotiaalle lapselle.

Apua, synnytys sakotti kehoani! Onneksi muutoksille löytyy haluttaessa apua erilaisin keinoin.

24–25

26

26

– toimivia tuotteita lapsille ja äideille.

Suojaudu punkeilta

Naisen keho ja raskaus

22–23

Lapselle lukeminen antaa hyvät edellytykset kaikelle oppimiselle.

Esittelyssä inspiroivia päiväkoteja pääkaupunkiseudulla ja Keravalla. Tarjolla on mm. luonto-, liikunta-, kieli-, steiner- sekä montessoripainotteisia päiväkoteja.

Asiantuntijana ylilääkäri Tuija Leino, rokotusohjelmayksikkö, THL

Dosentti, lastenhematologi Anne Mäki­ pernaa, HUS. Anne Mäkipernaa hoitaa hemofilia­lapsia Lastenklinikalla Helsingissä ja aikuispotilaita Meilahden Kolmiosairaalassa.

Lue lapselle

Karies on ”tarttuva tauti”, joka voi tarttua aikuisesta lapseen tutin tai lapsen ruokalusikan nuolaisulla.

Päiväkodit

18–20

Verenvuototauti – hemofilia

Ksylitolia ja fluoria päivittäin

Asiantuntijana dosentti Eva Söderling, Turun yliopiston Hammas­ lääketieteen laitos

12

Lapset ja nuoret kertovat omasta yksinäisyydestään soittaessaan MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen. Lapsen kokema yksinäisyys jää aikuiselta helposti ­huomaamatta.

Käy lukemassa

hyvinvoinnista ja myös facebook & terveydestä. www.pisamat.fi.

Antti Koski toimii plastiikkakirurgina Lääkärikeskus Aavassa. Hän tekee esteettisiä ja korjaavia plastiikkakirurgisia toimenpiteitä. Hannamari Diez on plastiikka­ kirurginen sairaanhoitaja. Hän pitää konsultaatiovastaanottoa, tekee ihon kevythoitoja sekä vartalon kiinteytyshoitoja.

Uutta apua tyypin 1 diabeetikoille

Teknologian uusi ihme diabeetikoille. Jatkuvatoiminen glukoosinseurantajärjestelmä (CGM) mittaa glukoosipitoisuutta ympäri vuorokauden.

Päätoimittaja Myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404

Sosiaalinen media Nina Kuusisto

Painopaikka Forssa Print

Nettisivut Tomi Tavio

Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5

Graafinen toteutus Jaana Viitakangas

Paperit Galerie Art Gloss 130 g/m2 My brite silk 90 g/m2 Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2016

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän k­ uluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ ajankohdasta l­ukien. Lehti toimitetaan force m ­ ajeure varauksin.


ENSIPASTILLI ENSIHAMPAILLE 4

Pisamat


Mitä lapsi jää kaipaamaan, jos vanhemmat eivät ole läsnä hänen kanssaan pitkän päivän jälkeen kotona?

Yhteistä aikaa Kello lähenee neljää iltapäivällä, töitä on iso pino pöydällä, mutta lapsi on haettava hoidosta pian. Ajattelen, että jatkan töitä kotona illalla, käytyäni ensin kaupassa. Tietokone tykyttää kassissa odottaen iltaa, mutta lapsi pitää ”kaapata” ensin mukaan. Sitten kauppaan ruoan hankintaan, kotiin hellan ääreen, syöttö ja syömiset, hampaiden pesu ja lapsi nukkumaan jne.. Mitä lapsi jää kaipaamaan, jos vanhemmat eivät ole läsnä hänen kanssaan pitkän päivän jälkeen kotona? Moni tämän päivän lapsi tarvitsisi vanhempien kiireetöntä aikaa. Olisi kiva puuhastella yhdessä, jutella päivän kuulumisia ja lukea vaikka rauhoittava satukirja! Ei monimutkaista, mutta tarpeellista, tasapainoisen lapsen kasvuun tarvittavaa aikaa. Kuten psykiatri Kirsi Kettunen (sivulla 6–8) toteaa, voi stressi olla hyvää eli kasvattavaa stressiä. Stressi voi olla myös huonoa, sellaista missä vaatimukset ylittävät ihmisen kyvyt ja jaksamisen. Jätetään siis tietokone kiinni ja keskitytään lapseen. Touhutaan, leikitään, jutellaan ja huomioidaan toisiamme, siitä saamme kaikki parhaan palkan! Kiireettömiä yhteisiä hetkiä lasten, lastenlasten, puolison ja ystävän seurassa!

Shutterstock

eija.rasinen@pisamat.fi

Pisamat

5


Tasapainoinen lapsi

Suuri osa elämän stressistä on elämään kuuluvaa ja stressi on olennainen osa ihmiseksi kas­ vamista. Kuitenkin stressi voi olla vahingollista, jos elämän vaatimukset ylittävät henkilö­ kohtaiset kyvyt, toteaa psykiatri Kirsi Kettunen.

Elämän stressi

6

Pisamat


Onko vauvalla stressiä? Vastasyntyneen ja vauvan kokemusmaailmasta tiedämme edelleen tavattoman vähän. Mittaamalla keskosina syntyneiden vauvojen aivosähkökäyrää kykenemme tekemään niistä todennäköisiä johtopäätöksiä mm. psykofyysisesti vahingollisesta stressistä varhain syntyneellä. Tiedämme myös, että täysiaikaisesti syntyneen vauvan ihon rakenne on aikuisten ihon rakenteesta poikkeava; vauvan ihossa on vähemmän kerroksia ja se on runsaammin hermotettu kuin aikuisilla. Tunteet ja tunteiden säätelyn alkeet opitaan varhain Äiti ja vauvan ensimmäinen hoitaja tietävät, että vauva voi hyvin saadessaan turvaa ja hoivaa. Tämä on helppo huomata, jos vauva on ollut alkuvaiheissa ihokontaktissa ja turvallisessa sylissä sekä saanut hyvää ravintoa. Turvalliseen kiintymyssuhteeseen kuuluvat fyysisten edellytysten lisäksi luonnollisena osana tunteet ja tunteiden säätely. Nämä säätelyn alkeet opitaan hyvin varhain. Ihmiseksi ja persoonaksi tulemisen varhaisimmat tavat ilmenevät vähitellen jo raskausaikana, yhdessä ja erikseen äidin kanssa. Vastasyntyneen vauvan tunne-elämän kehitys tarvitsee kasvaakseen turvaa ja hoivaa. Tunne-elämän ilmenemiset ja tavat jatkavat kehitystään koko ihmisiän.

Läsnäolo voittaa sosiaalisen median!

Stressi on olennainen osa ihmiseksi kasvamista Lapsella on luonnollinen tarve ja oikeus saada aikuisen hyväksyntä tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn. Lapsi tarvitsee aikuista myös yhteisön sääntöjen oppimiseen. Tähän tarpeeseen ja oikeuteen kuuluu myös lempeää ja lujaa vuorovaikutusta – huomiota, jäsennystä ja helpotusta – unohtamatta hoivaa ja turvaa. Vasta vähitellen lapsen kehityksen edetessä myös ikätoverit ja vertaistuki tulevat yhä tärkeämmiksi.

J

Scanstockphoto

Myönteinen stressi • Stressi kuuluu olennaisena osana elämään ja on osa ihmisen kasvua. • Vastasyntyneen vauvan tunne-elämän kehitys ­tarvitsee kasvaakseen turvaa ja hoivaa. Turvalli­ seen kiintymyssuhteeseen kuuluu myös tunteiden ­säätely. Tunne-elämän tavat jatkavat kehitystään koko ihmisiän. • Lapsi tarvitsee vanhempaa. Tähän tarpeeseen kuuluu vanhemman lempeä ja luja vuorovaikutus, ja lapsella on oikeus siihen. • Lapsen kanssa tunteiden kirjo on laaja ilosta su­ ruun. Tuskallistenkin tunteiden kanssa selviäminen on arkipäivän luovaa pystyvyyttä. • Esimerkiksi päiväkotihoivan niin lapsille kuin aikui­ sillekin aiheuttama stressi on luonnollista elämään kuuluvaa stressiä.

Pisamat

7


Hyvänä lääkkeenä lapsen stressiin on lapsen huomioiminen. Puhu, kuuntele ja leiki lapsesi kanssa! Vahingollinen stressi Stressi voi olla vahingollista, jos elämän vaatimukset ylittävät henkilökohtaiset kyvyt. Vastasyntyneen kyvyt ylittyvät helposti, ja stressi muuttuu vahingolliseksi, jos hoiva ei ole riittävän hyvää. Vahingollisen, pitkään jatkuvan stressin vaikutuksista vauvaan tiedetään jo varsin paljon. Vastasyntyneen ja vauvan kyvyt ylittyvät, mikäli jo raskausaikana kehittyneisiin tunne-elämän alkeiden vaatimuksiin ei vastata: vauva ei saa heijausta, lohtua eikä synnynnäiseen vastavuoroiseen kontaktiin riittävää vastausta. Hyväksyvä katsekontakti on elintärkeää ihmislapselle. Jo kahden viikon ikäinen vauva erottaa hymyilevän ”emoijin” sellaisesta, jolla on ”suu viivana” tai peräti suupielet alaspäin. Lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksessa tapahtuva lapsen tuntemien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja sietäminen on jo varhaisesta iästä lähtien olennainen osa ihmiseksi kasvamista. Vauvalle ja lapselle ympäristön suhtautuminen tunteisiin ja vuorovaikutuspyrkimyksiin mitätöivästi tai ilkeästi on erittäin stressaavaa. Tällainen voi olla ihmiseksi kasvamisen kannalta yhtä stressaava kuin fyysisten tarpeiden tyydyttämättä jättäminen. Varhaisvaiheiden tai lapsuuden pitkäaikainen stressi on myöhemmän elämän hyvinvoinnin kannalta riski. Kuitenkin lapset ja nuoret omaavat huomattavan kyvyn selviytyä vaikeista tilanteista. Selviytyminen tapahtuu luovalla ja rakentavalla tavalla lapsen tai nuoren päästessä vahingollisen stressin tilanteesta parempaan. Lisäksi on huomioitava, että lapsen eri kehitysvaiheissa ilmenevä tavallinen stressituska, esimerkiksi noin 2–3-vuotiaan ”minä tahdon” -tilanteet, vaativat aikuisilta toisenlaisia vasteita kuin vastasyntyneen parku.

L Vahingollinen stressi • Jos vastasyntynyt ei saa riittävän hyvää hoivaa pitkä­kestoisesti, se voi johtaa vahingolliseen ­stressiin. Tämä on myöhemmän elämän aikana hyvinvoinnin riski. • Vauvalle ja lapselle ympäristön suhtautuminen ­tunteisiin ja vuorovaikutuspyrkimyksiin mitätöivästi ja ilkeästi on erittäin stressaavaa. • Päiväkoti-ikäisen lapsen stressin oireita voivat olla: väsymys, kiukkuisuus, hänellä on mielialojen suuria vaihteluita sekä pää- ja vatsakipuja. Lapsi voi taan­ tua, ja yökastelut voivat alkaa uudestaa. • Lapsi voi myös kadottaa iloisuuden ja elämän ilon.

8

Pisamat

Eri-ikäiset lapset tarvitsevat vanhemmistaan erilaisia puolia Vanhemman tunne-elämän parasta jumppaa on oman lapsen kanssa heräävien tunteiden säätely laidasta laitaan, aina ilosta kiukkuun. Tuskallistenkin tunteiden kanssa selviäminen on arkipäivän luovaa pystyvyyttä. Tämä tuottaa parhaimmillaan positiivista kierrettä. Aikuisen stressi Myös aikuiset voivat kokea vahingollista stressiä, joka on vahingollisinta pitkään jatkuvana. Siksi on tärkeää, että jokainen vanhempi pitää riittävän hyvää huolta itsestään. Vanhemman tulisi olla armollinen itselleen, olipa elämäntilanne kuinka stressaava tahansa. Elämän- ja tunteidenhallinta ovat onneksi opittavissa olevia taitoja. Jos aikuinen ei jaksa yksin, lasten kannalta tärkein on vanhemman oma tukiverkko. Jos toisten aikuisten tukea ei ole tai se ei riitä, vanhemman oikeus ja velvollisuus on pyytää ja saada sitä. Apua saa naapurilta, vertaisilta, neuvolasta, terveyskeskuksesta, sosiaalitoimesta tai lastensuojelusta. Päiväkoti-ikäisen tressi Suomessa lapset aloittavat päiväkotihoivan eri-ikäisinä ja erilaisista lähtökohdista käsin. Tavallisimmin päiväkotihoiva ja varhaiskasvatus tuottavat elämään iloa, turvaa ja hoivaa. Päiväkotihoivan aiheuttama stressi mahtuu niin lapsilla kuin aikuisillakin elämään kuuluvan stressin piiriin. Elämässä on aikoja ja vaiheita, jolloin stressi uhkaa yltyä vahingolliseksi. Lapsen stressi voi näkyä väsymyksenä, kiukutteluna, mieli­ alojen suurina vaihteluna, pää- ja vatsakipuina, nukkumis­ tapojen muutoksena, jopa taantumisena aikaisempaan kehitysvaiheeseen. Stressi voi myös oireilla yöllisen kastelun uudelleen alkamisena, peukalon imemisen uudelleen ilmaantumisena tai itkuisuutena. Jotkut lapset saattavat vetäytyä ja olla tavallista hiljaisempia ja ilottomampia. Vanhempien ja päiväkodin aikuisten on tärkeää huomata lapsen tilanne ja puuttua siihen ikätasoisesti. Vanhemman tulee olla läsnä lapselleen Liiallisen stressin vastaiset lääkkeet tekevät hyvää sekä vanhemmille että lapsille. Vanhemman on oltava läsnä omalle lapselleen päiväkotiaikojen ulkopuolella: kuunnellaan, katsellaan, puhellaan ja leikitään. Riittävän unen ja levon varmistaminen voi vaatia remonttia tai edes säätöä ajankäyttöön. Oikealainen ravitsemus on myös tärkeää. Tieteellinen näyttö todistaa, että läsnäolon taito on hyväksi ihmisen terveydelle. Niinpä jokaisella vanhemmalla on hyvä mahdollisuus edistää sekä lapsensa että omaa terveyttään helposti. Tämä onnistuu mitä luonnollisimmalla ja yksinkertaisella tavalla – olemalla läsnä omalle lapselleen. Mitä enemmän läsnäoloa harjoittaa, sitä helpommin se alkaa sujua. Läsnäolo voittaa sosiaalisen median! Perhe-elämän tasapainoinen huolehtiminen todellisuudessa parantaa myös aikuisen työkykyä. Vanhemman on hyvä pitää tämä mielessään liiallisen työstressin puskurina.

Asiantuntijana ylilääkäri Kirsi Kettunen, Pelastakaa Lapset ry


hampaiden hoito

Karies aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja on ”tarttuva tauti”. Mikäli mutans streptokokki -bakteeri pääsee pesiytymään hampaille varhain, lisää se lapsen kariesriskiä.

Ksylitolia ja fluoria päivittäin!

M

utans streptokokki -tartunta

riski on suurimmillaan lapsen ollessa 2-vuotias. Äidin sylki on lapsen tärkein tartuntaläh­ de, tutin tai lapsen ruokalusikan nuolaisulla.

Pikkulasten karieksen hallinta Lähes jokainen voi terveellisten elintapojen avulla hallita kariesta ja siten estää hampai­ densa reikiintymisen. Terveellisten elintapojen juurruttaminen tulee aloittaa jo varhaislapsuu­ dessa. Varhaislapsuudessa pitkään jatkuva lapsentahtinen imetys saattaa lisätä hampai­ den reikiintymistä, jos suun olot muutoinkin suosivat reikiintymistä. Myös pitkään jatkuva

Shutterstock

Lapsella ei ole syntyessään reikiä aiheuttavaa bakteeria suussa. Vanhempien tehtävä on pitää pienen lapsen suu terveenä!

huvitutin käyttö saattaa lisätä hampaiden rei­ kiintymistä. Sokeripitoisten juomien ja makeisten käyttö edistää mutans streptokokkien var­ haista tarttumista. Sen vuoksi erityisesti maitohampaiden puhkeamisvaiheessa sokeri­ pitoisia juomia ja makeisia tulee antaa lapselle harvoin ja silloinkin pääasiassa suunniteltujen aterioiden yhteydessä. Pikkulapsia ei pidä totuttaa sokeristen tuotteiden syöntiin eikä juontiin. Jos makeisten ja muiden napostelu­ tuotteiden käyttöä ei saada kohtuullisesti sovitetuksi aterioiden yhteyteen, niiden käyttö on syytä rajoittaa yhteen herkutteluhetkeen viikossa. Myöskään perunalastuja tai muita samankaltaisia naposteltavia ei tule nauttia usein, koska ne tarttuvat hampaisiin ja aiheut­ tavat pitkäkestoisen happohyökkäyksen. Sokerialkoholien, stevian ja muiden makeu­ tusaineiden käyttö ei lisää hampaiden reikiin­ tymistä. Ksylitoli jopa ehkäisee sitä!

Jos makeisia halutaan syödä, on karkkipäivä kerran viikossa hyvä idea. Karkkia silloinkin kohtuudella!

Ksylitoli on tärkeää myös äideille

Asiantuntijana dosentti Eva Söderling, ­Turun yliopiston Hammaslääketieteen laitos

Pienten lasten huoltajien on hyvä käyttää päivittäin ksylitolituotteita (vähintään 5–6 g/ vrk), varsinkin jos heillä on taipumus ham­ paiden reikiintymiseen. Äidin päivittäinen ksylitolin käyttö estää mutans streptokokkien tarttumista lapsen hampaisiin ensimmäisten

elinvuosien aikana. Lapsella päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö vä­ hentää hampaiden reikiintymistä. Vaikutus on ilmeisesti suurin, jos ksylitolia käytetään ham­ paiden puhkeamisen aikaan tai sitä ennen. Purukumia voi antaa lapselle, kun hän oppii pureskelemaan sitä nielemättä, yleensä noin 3 vuoden iässä. Pikkulasten on hyvä imes­ kellä pastilli ja pureskella purukumia valvotusti paikallaan ollen. Purukumi laitetaan roskiin kun sitä on pureskeltu noin 5 minuuttia.

Lähde:

Karies (hallinta). Julkaistu: 22.09.2014. Suomalaisen Lää­ käriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Käypähoito suositukset 2014.

Pisamat

9


Helpotusta on! hampaiden tulo Aftamed® Teething on geeli, joka lievittää vauvojen hampaiden puhkeamisesta aiheutuvaa kipua. Aftamed® Teething muodostaa ikenen päälle näkymättömän, joustavan ja vahvan kalvon, jonka seurauksena kipu lievittyy välittömästi.

UUTUUS

• Välitön kivunlievitys • Aftamed Teething on tutkittu lapsilla ®

• Teho kliinisesti todistettu • Sopii yli 3 kuukauden ikäisille vauvoille

www.navamedic.com


suun terveys

Suun terveyden vaikutus koko kehon terveyteen on tunnettua. Streptococcus salivarius on terveen suun tyypillinen maitohap­ pobakteerilaji, joka pystyy asutta­ maan limakalvot ja syrjäyttämään ei-toivottuja bakteerilajeja suun, nenän, nielun ja korvien alueella.

Suun hyvät bakteerit suojaavat sinua! Suun ja nenä-nielun hyödyllinen mikrobisto on pohja terveydellemme Bakteerit, suusta paksusuoleen, vaikuttavat terveyteemme monin tavoin. Suun limakal­ voilla viihtyvät omat, tyypilliset mikrobilajinsa. Ne ovat eri lajeja kuin suolistossa suun eri­ laisten olosuhteiden takia. Terveestä suusta on löydetty yli 700 eri mikrobilajia; valtalajina Streptococcus-suvun lajit. Suurin terveen suun maitohappobakteerilaji on Streptococcus salivarius.

Bakteerit siirtyvät äidiltä lapselle Vastasyntyneelle lapselle kehittyy oma mik­ robistonsa muutaman tunnin kuluessa synty­ mästä ja pioneereinä erityisesti S. salivarius -kannat (1). Tasapainoinen mikrobisto pystyy ehkäisemään ei-toivottujen bakteerien (ien­ tulehdukset ja plakinmuodostus) toimintaa. Antibiootit tappavat sekä hyvät, että huonot bakteerit. Lääkekuurien jälkeen, hyödyllisen mikrobiston palauttaminen sekä suussa että suolistossa on tärkeää. Äidin ja isän suun terveys on oleellinen lapsen suun mikrobiston kehittymisessä. Sekä hyvät että huonot bak­ teerit siirtyvät suusta suuhun!

Scanstockphoto

Suun mikrobisto vartioi koko kehon terveyttä Monet suun ei-toivotuista bakteereista voi­ daan liittää myös kehon muihin sairauksiin: ientulehdusten yhteys sydän-ja verisuoni­ tauteihin on tunnettua ja yhteys diabeteksen

puhkeamiseen ja jopa ylipai­ noriskiin on julkaistu (2,3). Sekä lasten, että aikuisten ylipaino-ongelman lisääntyessä maailmanlaajuisesti, on tämä yhteys mielenkiintoinen. Suun mikrobiston ohjaamisen tärkeys korostuu tulehdusten en­ naltaehkäisyssä, yli 70 %:lla aikuisväestöstä on ientulehdusta.

Suussa toimivat suun omat bakteerilajit Suun pinta-ala on pieni ja bakteereita noin 100 miljoonaa/ml sylkeä. Ravinto, happi­ pitoisuus, syljen määrä ja koostumus mää­ rittelevät bakteerilajit. Streptococcus-lajit pystyvät toimimaan näissä olosuhteissa. Suoliston tyypilliset maitohappobakteerit, laktobasillit ja bifidobakteerit, eivät pysy näissä olosuhteissa kuin lyhytaikaisesti. Suun olosuhteissa viihtyvien bakteerilajien (S. salivarius valtalajina) on todettu luontaisesti tuottavan antimikrobisia yhdisteitä suun ja nielun ei-toivottuja bakteerilajeja vastaan.

Suuhun saa istutettua hyvää bakteeristoa? Vuonna 2013 julkaistun 100 lapsen (5–10 vuotiaita) kliinisessä tutkimuksessa todettiin S. salivarius M18-kannan vähentävän lasten kariesriskiä. Lapset käyttivät bakteeripuru­ tablettituotetta 90 vrk (5). 780 lapsen tutkimuksessa ne lapset, joilla oli antimikrobisia yhdisteitä tuottavia S. sali-

varius -kantoja syljessään, todet­ tiin sairastavan merkitse­ västi vähemmän S. pyogenes -nielutulehduk­ sia seurantajakson aikana (6). S. salivarius K12-kannan on todettu (purutabletissa) estävän sekä lasten, että aikuisten S. pyogenes -bakteerin aiheuttamia ientulehduksia merkitsevästi (7, 8). Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan las­ ten korvatulehdusta on pystytty merkitsevästi ehkäisemaan S. salivarius K12-kannan istut­ tamisella (purutabletti) suun limakalvoille (9). Tutkimukset osoittavat, että luonnon omilla keinoilla saadaan suuhun/nieluun istu­ tettua pysyvästi haluttuja mikrobikantoja, jotka estävät ja syrjäyttävät ei-toivottuja bakteereja. Suun mikrobisto on erilainen kuin suoliston ja vaatii omat erityiset maitohappobakteerinsa, jotka pystyvät toimimaan suussa ja estämään taudinaiheuttajia.

Asiantuntijana Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi Lähteet

1.Könönen E. ym 2002. J.Med Microbiol.51:723-30 2.Goodson IM ym. 2009.J Dent Res 88:519-23 3.Haffajee AD& Socransky SS.2009. J Clin Periodontol 36:89-99 4.Wescombe PA ym. 2011. Microbiology 57:1290-9 5.Burton JP. ym.2013.J. Med.Microbiol.62:875-84 6.Dierksen KP ym. 2002.NZ Med.J 113:496-9 7.DiPierro F ym. 2012. Int J Gen Med 5:991-7 8.DiPierro F ym .2013. Expert Opin Biol Ther 13:339-43 9.DiPierro F ym.2015.Int J Gen Med 8:303-8

Pisamat

11


YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT ESPOO Gäddviks Svenska ­Barnträdgård 3–5 vuotiaat Puolipäiväinen leikkikoulu Auki 8.30–14.00 puh. 050 343 1352 www.lekis.fi lekis@lekis.fi Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi OH Lastentalo TENTAL YVÄTUULI LAS Hyvätuuli Musiikkipainotteinen päiväkoti 1–5 vuotiaat Lansantie 25 A puh. 040 565 0062 www.lastentalohyvatuuli.fi O LO Lastentalo TENTAL UNATUULI LAS Lounatuuli Musiikkipainotteinen varhaiskasvatus Nuijamäki 6 C puh. 050 302 4064 lastentalolounatuuli@gmail.com www.lastentalohyvatuuli.fi

Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi Ryhmis-Kotipesä-Leppävaara Musiikkikasvatukseen, liikuntaan ja luovuuden kehittämiseen satuelämyksin painottuva ryhmis. Englannin kielen opetus kuuluu hoitomaksuun. 1–5 vuotiaat Kivenhakkaajankuja 2 puh. 045 164 5715 ryhmiskotipesa@gmail.com Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421 puh. 045 652 6532 www.sunrisefinland@org VANTAA Steinerpäiväkoti Metsätähti 3–6 vuotiaat Rasinkatu 13 puh. 09 874 2835 paivakoti.metsatahti@hotmail.com

HELSINKI Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi

International Childcare and ­Education Centre • Töölö:

Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 emma.mcarthur@icec.fi info@icec.fi • Herttoniemi:

The Lauttasaari English Playschool 4–6 vuotiaat Gyldenintie 7 puh. 09 630 030, 050 557 8157 ja 050 300 1350 englishplayschool.lauttasaari@ pp.inet.fi info@lauttasaariplayschool.fi KERAVA Kaarnanpäiväkoti Musiikkia ja liikkumista luonnossa 1–6 vuotiaat Koivikontie 27 Tiedustelut: Anne Riihimäki puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi

Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 minna.heikkinen@icec.fi info@icec.fi • Meilahti:

Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Sarah Söderholm nannu.parviainen@icec.fi info@icec.fi Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 info@icec.fi • Westend:

Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 ria.mccormick@icec.fi info@icec.fi • Niittykumpu:

Kappelitie 6 C Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 hannah.pousi@icec.fi info@icec.fi Suomen ja ruotsinkielinen ­päiväkoti • Degerby:

Päiväkoti Satusydän 1 ½–5 vuotiaat Harakantie 6 A 1 puh. 040 777 9068 puh. 040 187 4667 www.satusydan.fi

Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 nannu.parviainen@icec.fi info@icec.fi Kaupungin parasta varhaiskasvatusta & päivähoitoa www.ankkalampi-ankdammen.fi

12

Pisamat


Säädettävä luomupuuvillainen tukikorsetti Adjustable Organic Cotton Belly Binder

Tukee luontevasti vatsaasi ja auttaa sitä palautumaan alkuperäiseen muotoonsa. Pitkän raskausajan jälkeen ajatus kapeammasta vyötäröstä ja litteämmästä vatsasta tuntuu tosi hyvältä! Carriwellin luomupuuvillainen tukikorsetti parantaa ryhtiä ja tukee ihanasti alaselkää sekä vähentää raskausarpien riskiä kiinteyttämällä vatsaa. Kokeile tukikorsettia – tunnet muutoksen samantien ja peilistä näkyy hoikempi tuttu nainen! Auttaa myös keisarinleikkauksesta toipumista ja tuo helpotusta herkälle sektioalueelle.

Maahantuonti ja tiedustelut: Babyidea Oy, puh. 09-41108520, sposti: info@mamidea.com Jälleenmyyjiltämme saat asiantuntevaa palvelua ja opastusta sopivien Carriwell-tuotteiden valintaan. Voit samalla tutustua Carriwellin laajaan äitiys- ja imetysasujen valikoimaan:

Hattentatti Oy

www.hattentatti.fi

Vekaravintti

www.vekaravintti.fi

Lasten OZ Oy www.ozbaby.fi

Oy Sebwil Ab www.sebwil.fi

Äitiyskauppa Pepino www.pepino.fi

Ensiapua pienille seikkailijoille! Uudet ja innovatiiviset Thera°Pearl Kids -lastentyynyt lievittävät tehokkaasti esimerkiksi kipua, ruhjeita, turvotuksia ja hyönteisten puremia lämmittämällä tai viilentämällä suoraan kipeää kohtaa. Tyynyt viilennetään jääkaapissa/ pakastimessa tai lämmitetään mikroaaltouunissa muutamassa sekunnissa. Tyynyt ovat uudelleenkäytettäviä. Tyynyt eivät sisällä lääkkeitä, eikä niissä ole BPA:ta, ftalaattia tai lateksia. Thera°Pearl -tuoteperheestä löytyy myös helpotusta esimerkiksi aikuisten selkä- ja niskavaivoihin. Tuotteita myydään vain apteekeissa keväästä 2016 alkaen – kysy Thera°Pearl -tuotteista apteekissasi!

UUTUUS APTEEKEISSA!

Thera°Pearl Kids on lääkintätekninen tuote. Katso lisätietoja osoitteesta www.bausch.se

Pisamat

13


Lapsen hyvinvointi

MLL:n Lasten ja nuorten puheli­ messa ja netissä otetaan vastaan vuosittain yli 30 000 yhteyden­ ottoa eri-ikäisiltä lapsilta ja nuorilta.

14

Pisamat

Scanstockphoto

Yksinäisyys musertaa


Y

leisimmät vakavat aiheet kietoutuvat erilaisiin vertaissuhteissa ilmeneviin vaikeuksiin, kuten koulukiusaamisen, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Aihe koskettaa kaikenikäisiä lapsia ja nuoria, sekä tyttöjä että poikia. Alakouluikäisten kokemukset ja kertomukset yksinäisyydestä ja ulkopuolelle joutumisesta ovat hyvin konkreettisia. Pienet alakouluikäiset kertovat, kuinka joutuvat olemaan välituntisin yksin tai leikissä on paikka ainoastaan silloin, kun heitä suosituimmat oppilaat ovat poissa koulusta. Pari- ja ryhmätyöt saavat yksinäiset lapset tuntemaan itsensä monesti entistä ulkopuolisimmiksi. He eivät saa paria eivätkä ole haluttuja ryhmän jäseniä. Yhteiset iloiset tapahtumatkin aiheuttavat yksinäisissä lapsissa lähinnä surua. Luokkaretkille mentäessä on aina istuttava opettajan vieressä bussissa, ystävänpäivänä ei koulun postilaatikkoon tule yhtään korttia. Kaverisuhteilla on suuri merkitys lapsen itsetunnolle ja mielenterveydelle Yhteenkuuluvaisuuden tunne ikätovereiden kanssa on lapsen kehitykselle äärimmäisen tärkeää. Alakouluikäisille lapsille saman ikäisten seura mahdollistaa vertailun ja tarjoaa samas­ tumiskohteen. Jos tätä tarpeellista vertaispeiliä ei ole olemassa tai se näyttäytyy aina kielteisenä, lapsi voi alkaa nähdä itsensä pelkästään kielteisessä valossa tai lapsen käsitys itsestä hämärtyy, ääriviivat alkavat kadota ja lapsi muuttuu ikään kuin näkymättömäksi. Yksinäisyyden kokemukset voivat aiheuttaa syviä merkityksettömyyden kokemuksia. On tärkeää että aikuinen kuuntelee lasta Lapsen kokema yksinäisyys jää helposti lähiaikuisilta piiloon. Yksinjäämisen kokemukset ovat monesti lapselle niin musertavia ja häpeälliseksi koettuja, että vaikka välit omiin vanhempiin olisivat läheiset ja hyvät, hän ei välttämättä jaa kokemuksiaan heille. Aikuisten olisi pysyttävä herkkinä lapsen viesteille – myös sanattomille sellaisille. Jos kouluunlähtö on aina hankalaa, lapsi myöhästelee koulusta tai kouluviihtyvyys on heikko hyvästä koulumenestyksestä huolimatta, on hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä on kyse. Lapsi saattaa myös kysyttäessä kieltää koko asian tai väittää haluavansakin olla mieluiten yksin. Vanhempien ja muiden lähiaikuisten tulisi kaikin tavoin yrittää murtaa häpeäkuormaa, joka yksinäisyyteen liittyy, ja tehdä siitä puhuminen helpommaksi. Kun aikuinen havaitsee tai kun lapsi kertoo yksinäisyydestään, on tärkeää, että aikuinen kuulee lasta rauhallisesti. Ahdistaville tunteille on myös hyvä löytää sanat. Ensiapuna tilanteeseen lapsi tai nuori tarvitsee aikuiselta kokemuksen hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisesta sellaisenaan – vakuutuksen siitä, että on hyvä omana itsenään. Tärkeää on myös kuulla, ettei ole ainoa samanlaisista kokemuksista kärsimään joutunut ja että se voi tapahtua kelle tahansa. Vanhempien tulisi huomioida lapsen mielipide kotona Vertaistensa joukossa näkymättömäksi itsensä kokeva lapsi on tärkeä tehdä näkyväksi kotona. Vanhempana olisi hyvä pystyä antamaan lapselle extra-aikaa, hellyyttä ja huolenpitoa sekä mahdollisuuksia vaikuttaa kotona asioihin: huolehtia

siitä, että lapsen mielipide tulee kuulluksi ja huomioiduksi erilaisissa asioissa sekä antaa mahdollisuuksia osallistua asioi­ hin, joissa lapsen itsetunto saa tukea onnistumisista. Lapset tarvitsevat myös konkreettista harjoitusapua ryhmään liittymisessä. Lapsen yksinäisyyden ennaltaehkäisy Yhtä tärkeää kuin oman lapsen huomioiminen ja tuki on yksinäisyyden ennaltaehkäisy, josta vastuussa ovat kaikki lapsia lähellä olevat aikuiset. Kaikkien lasten kanssa on tärkeää keskustella kaverisuhteista sekä kannustaa yhteisvastuullisuuteen: Keiden kanssa sinä olet välitunnilla? Pääsikö uusi tyttö mukaan leikkiin? Mitä uusi poika harrastaa? Onko kaikilla kaveri välitunneilla? Mitä sinä tai kaikki kaverit yhdessä voisitte tehdä asian hyväksi? Joskus kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen on ajattelemattomuutta. Yksinäisyydestä ja ulkopuolelle jättämisestä pitää keskustella lasten kanssa säännöllisesti. On uskallettava kertoa, että yksinäisen lapsen elämästä katoaa ilo ja se saattaa haitata elämää aikuisenakin. Vanhemmat voivat lisätä yhteisvastuuta ja ehkäistä ulkopuolelle jättämistä Esimerkiksi pienempien lasten syntymäpäiviä suunnitellessa vanhemmat voivat pohtia, millaisia viestejä syntymäpäivä­ kutsujärjestelyt lapsille välittävät: Jos esimerkiksi luokan tytöistä tai pojista vain muutama jätetään kutsumatta, vanhemmat antavat lapsensa syyllistyä välillisesti kiusaamiseen – ryhmästä poissulkemiseen. Ryhmän ulkopuolelle jäämistä voi aiheuttaa myös syntymäpäiväjuhlien muodostuminen kilpavarusteluksi. Syntymäpäivälahjan, -juhlan, -tarjoilun ja -ohjelman tulisi olla sellaiset, että kaikki perheet pystyvät vastaavanlaiset järjestämään eikä kukaan joudu jäämään syntymäpäiväjuhlista pois taloudellisten syiden takia. Jos lasten syntymäpäiville on jostain syystä mahdotonta kutsua kaikkia tyttöjä tai kaikkia poikia, voi olla järkevämpi jättää kutsut pitämättä tai ainakin tehdä se niin, että syntymäpäiväkutsuja ei jaeta eikä niitä mainosteta koulussa. Yksinäisyyden ennaltaehkäisy On hyvä muistaa, että kaikki lasten voimakaskaan pahoinvointi ei johdu lapsen perheolosuhteista. Lapsi, joka tulee jatkuvasti vertaisryhmänsä hylkimäksi, voi alkaa oirehtimaan vakavasti. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin yhteyden­ ottojen perusteella nuorten vakavien masennusoireiden taustalla ovat monesti ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset. Aikuiset voivat ja aikuisten pitää voida vaikuttaa lasten keskinäisiin suhteisiin. Yksinäisyyden ennaltaehkäisy = lasten kaverisuhteiden tukeminen on tärkeää lasten mielenterveyttä edistävää toimintaa, joka on kaikkien lasta lähellä olevien aikuisten vastuulla.

Asiantuntijana sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki, Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelin- ja nettipalvelujen päällikkö Lähteet:

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2014 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

Pisamat

15


Tervetuloa Lastenkulttuurikeskukseen Avointa kerhotoimintaa vauvoille, taaperoille, päiväkoti-ikäisille, koululaisille sekä heidän perheilleen Itä-Helsingissä. ”Pisamat 16" koodilla -10% kurssi- tai lukukausimaksusta.

We also teach in English

Преподаём также по-русски

Lisätiedot ja aikataulut www.musikantit.fi

Hellää hoivaa ja vastustuskykyä Nyt uusi helppo ja tarkka annostelu!

Vauva tarvitsee ympärilleen hoivaa, hellyyttä, lämpöä ja turvaa. Hyvä alku elämään on helppoa, kun tukena ovat Rela Dropsin sisältämät ystävälliset maitohappobakteerit. Ne ovat peräisin äidinmaidosta ja vauvoille luontaisia. Rela Drops+D sisältää kliinisesti tutkittua Lactobacillus reuteri Protectis® -maitohappobakteeria ja hyvin imeytyvää D3-vitamiinia, joka ylläpitää vastustuskykyä. Nyt tippojen annostelu on entistä helpompaa ja tarkempaa. Puristamalla hellästi saat helposti annosteltua viisi tippaa lusikkaan tai maitoon. Lisätietoa tutkituista Rela-tuotteista www.rela.fi.

vauva-lehden-mainos.indd 1

www.verman.fi/perhe ®

Uutuus apteekista

25.6.2012 14:12:32


Taudin torjunta

Suojaa itsesi puutiaiselta eli punkilta! Etenkin rantojen ruohi­ koissa liikkuvat punkit, jotka saattavat levittää puutiaisaivokuumetta. Riskialueilla liikuttaes­ sa TBE-viruksen voi kuitenkin välttää rokot­teella. Rokote ei kuitenkaan suojaa punk­kien välittämältä toiselta taudilta, borre­ lioosilta, jota torjutaan parhaiten kunnollisella punkkisyynillä.

Riskialueet TBE-virukselle Puutiaisaivokuumeen eli puutiaisaivotuleh­ duksen aiheuttaja on TBE-virus, jota levittä­ vät puutiaiset. Virusta esiintyy maassamme lähinnä Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, länsirannikolla Kokkolan seudulla ja mm. Lappeenrannan lähistöllä. Näiden jo pitkään tunnettujen riskialueiden lisäksi tautitapauksia on alkanut ilmaantua mm. Simossa ja viime vuosina etenkin Kotkan saaristossa. Kaiken kaikkiaan tapauksia on diagnosoitu maassam­ me joitakin kymmeniä tapauksia vuosittain.

Lasten sairastuminen on hyvin harvinaista On tyypillistä, että ikääntyneet sairastuvat vaikeaoireisempaan tautiin kuin nuoret. Noin kolmannekselle sairastuneista jää jokin pitkä­aikainen tai pysyvä neurologinen haitta. Tautiin liittyy myös kuolleisuutta, käytännössä lähinnä ikääntyneillä rokottamattomilla hen­ kilöillä. Lapsilla vakavia sairastumisia ei ole Suomessa todettu. Tosin ruotsalaistutkijat ovat esittäneet, että kohtalaisinkin oirein sai­ rastuneille lapsipotilaille voi jälkiseurauksena tulla esimerkiksi oppimisvaikeuksia. Pahim­ millakin alueilla virusta kantaa vain noin joka sadas puutiainen. Puremia on käytännössä saatava useita, jotta riski puutiaisaivotuleh­ dukselle kasvaa merkittäväksi.

Rokote voidaan antaa aikaisintaan 1-vuotiaalle

Shutterstock

Rokotteita on käytössä maassamme kaksi valmistetta, ja niiden teho sekä turvallisuus vastaavat toisiaan. Molemmilla valmisteilla on myös oma tuote ja annostus lapsille. Ro­ kotteita annetaan ensimmäisenä keväänä

kaksi annosta noin kuukauden välein. Kol­ mas annos annetaan seuraavana keväänä. Kolmella annetulla annoksella saavutetaan kolmen vuoden suoja. Tämän jälkeen tehos­ teita tarvitaan alle 50-vuotiaille 10 vuoden ja sitä vanhemmille 3–5 vuoden välein. Rokote voidaan antaa aikaisintaan 1-vuotiaalle. Ah­ venanmaalla, jossa vuodesta 2006 lähtien on tarjottu rokotetta kansallisessa rokotusohjel­ massa, rokotukset aloitetaan vasta 3 vuoden iässä. Tätä nuoremmilla ei tautia juuri havaita, sillä tauti on lievä, ja hyvin pienet lapset tuskin saavat merkittävästi puutiaisen puremiakaan. Matkailijoille TBE-rokotetta suositellaan, jos on tarkoitus mennä maaseudulle retkeilemään esim. Itävaltaan tai Baltian maihin. Itävallassa rokote kuuluu kaikille lapsille tarkoitettuun rokotusohjelmaan. Parainen ja Simo eivät kuulu maksutto­ maan puutiaisaivokuumerokotusalueeseen, mutta on kuitenkin suositeltavaa, että näillä alueilla maastossa sulan maan aikana liikkuvat ottavat rokotteen omalla kustannuksellaan. Aivan viime vuosina myös Kotkan saaristossa liikkuneet ovat sairastuneet, ja on tärkeää, että myös siellä mökkeilevät ja maastossa liik­ kuvat suojautuvat virukselta rokotuksen avul­ la. Punkkien hakeminen iholta ja poistaminen iltaisin eli ns. punkkisyyni on hyödyllistä. Pun­ kit eivät yleensä kiinnity heti ihmiseen saa­ vuttuaan, vaan haeskelevat sopivaa paikkaa yleensä tunteja. On muistettava, että TBErokote ei suojaa toiselta, paljon yleisemmältä ja laajalle levinneeltä puutiaisten välittämältä taudilta, borrelioosilta. Borrelioosia torjutaan­ kin parhaiten juuri kunnollisella punkkisyynillä.

Ylilääkäri Tuija Leino, rokotusohjelma­ yksikkö, THL Pisamat

17


Sairauden hoito

MIKÄ ON HEMOFILIA? Suomessa todetaan vuosittain ­hemofilia 5–8 henkilöllä. Kaikkiaan hemofiilikoita on noin 300. Kysees­ sä on lähes aina poikien ja miesten tauti, koska hemofilian aiheuttava geenimuutos on X-kromosomissa.

–J

os nainen tiedetään hemofilian kantajaksi (hänen isällään on hemofilia tai muuten lähisuvussa on hemofiilikoita ja äiti on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu kantajaksi), poikalapsen syntyessä voidaan ottaa näyte napaverestä ja päästä hyytymistekijätason mittaamisella diagnoosiin ennen vuoto-oireiden esiintymistä. Vastasyntyneellä on aihetta epäillä verenvuototautia, jos esim. täysiaikaisena syntyvällä lapsella todetaan aivoverenvuoto tai jos esim. kantapäästä otetusta verinäytteestä tihkuu verta vielä seuraavana päivänä tai suonesta otetun verinäytteen jälkeen tulee iso mustelma. Vaikea tautimuoto Jos hyytymistekijä puuttuu, eli sitä on alle 1 % normaalista, verenvuotoja tulee lähes itsestään tai ainakin pienestä kolhusta. Vuodon uusiutuminen ja pitkittyminen on tyypillistä. Useimmiten lapsilla alkaa olla vuoto-oireina kookkaita hitaasti häviäviä mustelmia runsaan puolen vuoden iässä, kun lapsi alkaa liikkua enemmän. Kun kävelyä harjoitteleva lapsi kaatuu vaikkapa tutti suussa, saattaa verta tulla suun lima­ kalvoilta vielä seuraavana päivänä.

18

Pisamat

Shutterstock

Keskivaikea tautimuoto Hyytymistekijää on 1–5 % normaalista, mutta tämä pienikin hyytymistekijämäärä auttaa siten, ettei vuotoja tule itsestään. Jos hyytymistekijää on 5–25 % normaalista, eli kyseessä on lievä hemofilia, verenvuotoriski on lähinnä toimenpiteissä tai merkittävissä kolhuissa. Lievä hemofilia saatetaankin diagnosoida vasta aikuisiässä. – Noin puolet hemofiilikoista syntyvät perheisiin, joiden suvussa ei ole ennestään tiedossa hemofiliaa. Kyseessä voi silloin olla uusi mutaatio. Valtaosa vaikeista hemofilioista todetaankin ilman sukutaustaa yhden vuoden iän molemmin puolin. – Periaatteena on hemofiliakantajien poikalasten synnytysten keskittäminen yliopistosairaaloihin. Huomioitavana on kuitenkin paikallisen synnytyssairaalan informointi kantajan raskaudesta. Tämä on tärkeää, synnytyksen osin ennakoimaton luonne huomioiden. – Joillakin hemofiliakantajilla on itsellään normaalia matalampia hyytymistekijätasoja, eli heillä voi olla synnytyksessä myös lisääntynyt vuotoriski.


Ennaltaehkäisevää hoitoa useimmiten kolme kertaa viikossa Koska nykyään saatavilla olevat valmisteet ovat melko lyhytvaikutteisia, tarvitaan ennaltaehkäisevää hoitoa useimmiten kolme kertaa viikossa. Yleensä aloitetaan antamalla lääkettä suoneen sairaalassa kerran viikossa. Kotihoito on perheiden kannalta toivottavaa, ja usein vaikeaa hemofiliaa sairastaville anestesiologi asentaa rintakehälle ihon alle laskimoportin eli kalvopäällysteisen kammion. Kammiosta johtaa letku suureen rintaontelon laskimoon, minkä kautta voidaan kotona antaa puuttuvaa hyytymistekijää säännöllisesti ennaltaehkäisevänä hoitona. Hyytymistekijää annetaan myös tarvittaessa ylimääräisiä annoksia mahdollisissa kolhuissa. Tämä kotihoito helpottaa arkea, kun sairaalakäynnit vähenevät. Portin käyttö edellyttää huolellista aseptiikkaa, ja yleensä ainakin alkuaikoina tarvitaan molemmat vanhemmat lääkkeen antoon. Tämän ennaltaehkäisevän hoidon turvin vaikea tautimuoto saadaan vastaamaan keskivaikeata hemofiliaa, jolloin itsestään ei tule vuotoja, mutta toki kolhuissa tarvitaan ylimääräisiä annoksia. Tavanomaista elämää päiväkodissa Ennaltaehkäisevän hoidon turvin erityisesti nivelvauriot voidaan estää, lapsi/nuori voi viettää tavanomaista elämää ja valmistua aikuisuuteen. Nykyään hemofiliaa sairastavat lapset ovat useinkin päiväkodissa. Niiden henkilökunta on valmis ottamaan tietoa vastaan harvinaisesta taudista, ja henkilö­ kunta informoikin vanhempia mahdollisista päivän aikana

PFIZER HEMOFILIA

PFI_63370_1_151021_m1

Kuva Tötterman

Tyypillisiä ovat lihas-, nivel- ja sisäelinvuodot Ensiapuna kolhuissa on painaminen, toisinaan kylmäpak­ kauksesta voi olla apua. Jos todetaan nivelvuoto, eli lapsi esim. lopettaa kävelyn tai alkaa kävellessä pitää nilkkaa ojennettuna, tarvitaan suonen sisäisesti annettavaa puuttuvaa hyytymis­ tekijävalmistetta. – Kun lapsella alkaa olla enempi mustelmia tai yksikin nivelvuoto, pyritään vaikeata hemofiliaa sairastaville aloittamaan ennaltaehkäisevä suonen sisäinen korvaushoito. Osa keskivaikeata hemofiliaa sairastavista lapsista tarvitsee säännöllistä ennaltaehkäisevää hoitoa.

Lääkekassi mukaan ja matkaan! Töttermanin perheessä on vilinää kahden energisen pojan, pian 4 vuotta täyttävän Vejnen ja 1,4 kk vanhan Elmerin touhutessa. Mikään ei juuri rajoita menoa, mutta on huomioitava, että molemmat pojat sairastavat A-Hemofiliaa.

Hemofilian toteaminen Vejnen ollessa puolivuotias ja hänen juuri opittua konttaa­ maan pojan kehoon ilmestyi isoja mustelmia pienistäkin kolauksista. Vanhemmat veivät Vejnen tutkimuksiin Lasten­ klinikan päivystykseen, missä hänelle tehtiin verikokeita. Tuloksista todettiin tunnin odo­ tuksen jälkeen, että hänellä on vaikeaksi luokiteltava Ahemofilia. Vejne jäi sairaalaan yöksi äiti tukenaan. Lastenklinikalla asennettiin Vejnelle kanyyli, jonka kautta lapselle annettiin veren hyytymistekijää, jota oma elimistö ei tuota. Hemofilia oli täysin uusi asia vanhemmille, sillä heidän suvussaan ei tautia aiemmin ollut esiintynyt. Hemofilia pe­ riytyy äidiltä pojalle. Tia-äidiltä todettiin uusi tautimutaatio­ löydös, jota kautta pojat ovat sairauden saaneet. Lastenhematologi Anne Mäkipernaa tutki Vejnen ja kertoi vanhemmille sairaudesta tarkemmin. Kolhun sattuessa, perhe meni lastenklinikalle saamaan hyytymistekijää. Nyt molemmille pojille on asennettu ”pakki” rintaan

ihon alle. Joka toinen päivä vanhemmat pistävät siihen tarvittavan lääkkeen. Jos po­ jille tulee kolhuja tai syvempi haava, heille annetaan ylimää­ räinen lääkeannos.

Suojausta leikkeihin Vejnellä oli pienenä polvi- ja kyynärsuoja sekä kävelykypärä kaatumisten varalta. Elmeri on käyttänyt vain kävelykypärää. Kypärän on suunnitellut pojille Lastenklinikan fysioterapeutti.

Arjen kuvioita Lastenklinikan sairaanhoitaja Pirjo Penttinen on käynyt päiväkodissa kertomassa he­ mofiliasta ja mitä tehdä, jos lapsi kolhii pahasti itseään. Poikien hoitajat siis tietävät sairaudesta. Lapsia kannus­ tetaan liikkumaan normaalisti, liikuntaa ei pidä rajoittaa! ”Paini ei kuitenkaan ole suo­ siteltujen lajien listalla!” toteaa äiti Tia Haavisto. Perhe on myös matkustellut paljon, eikä se aiheuta ongelmaa. Mukaan täytyy vain pakata lääkekassi, mistä löytyvät tarvittavat hoito­ välineet. Painotuksena on pyrkimys normaaliin elämään!

Pisamat

19


tulleista kolhuista, jotta tarvittaessa voidaan antaa ylimääräinen annos hyytymistekijää. Kotihoidon opastaminen ja ohjeistaminen jo lapsuusiällä on tärkeätä myös vuotojen nopean alkuhoidon varmistamiseksi. Kuten usein harvinaisissa taudeissa vakituisen hoito­ yksikön merkitys on myös keskeistä. Kauempanakin asuvat lapset käyvät esim. kerran vuodessa yliopisto­sairaalassa kontrolleissa. Noin 20–30 % vaikeista A-hemofiilikoista kehittää vasta-aineita hyytymistekijälle Useimmiten vasta-aineet hyytymistekijälle todetaan jo pienillä lapsilla (noin 10–20 hoitopäivän jälkeen). Tämä tarkoittaa sitä, ettei tavanomainen hyytymistekijäannos riitä nostamaan hyytymistekijätasoa sille tasolle, että vuodot estyisivät. Vastaaineiden hävittäminen siedätyshoidolla ja toisaalta vastaaineita omaavan potilaan verenvuotojen hoito ja ehkäisy erityisvalmisteilla ovat haasteita. Siedätyshoito edellyttää useimmiten kerran päivässä annettavaa suuriannoksista hoitoa, joten se on selvästi tavanomaista hemofilian hoitoa vaativampaa. Onneksi valtaosalta saadaan vasta-aine pois 1–2 vuoden aikana ja voidaan jatkaa tavanomaisella korvaushoidolla.

UUTUUS A APTEEKIST

Valmistettu Suomessa

perheen pienimmille

Neuvolat ovat keskeisessä asemassa verenvuototaudin epäilyn heräämisessä Toivomme hemofiliamahdollisuuden huomioimista siten, että osattaisiin epäillä mustelmaisella vauvalla mahdollista hyytymistekijävajetta, jos poikkeavia mustelmia alkaa kehittyä huolimatta siitä, ettei suvussa tiedetä vuototautia olevan. Vaikka hemofiilikot alkuun käyvät tiheästikin sairaalassa, tavanomainen neuvolaseuranta on tärkeätä. Rokotukset toivotaan annettaviksi ihonalaisina ruiskeena eikä lihakseen vuotoriskin välttämiseksi. Koulunkäynnin alkaessa terveydenhoitajan ja opettajan on hyvä tietää lapsen hemofiliasta ja siitä, mihin voi olla yhteydessä mahdollisissa ongelma­ tilanteissa. Lasta kannustetaan tavanomaiseen koulunkäyntiin ja harrastuksiin, vanhemmat voivat ohjata harrastuksia mieluummin muuhun liikuntaan kuin kontaktilajeihin. Liikunta­ harrastuksiin kannustetaan – liikunnasta on aina enempi hyötyä kuin haittaa. Yleensä laskimoportista pyritään pois ennen kouluikää, ja ensin vanhemmat, sitten noin 10 vuoden iässä lapset, opetetaan pistämään lääke suoraan suoneen. Vaikka kyseessä on elinaikainen tila, lasten opittua jo vauvaiästä hemofilian kuuluvan heidän elämäänsä yleensä elämä hemofilian kanssa sujuu kohtalaisen mutkattomasti. Tutkimustyötä on kovasti tehty pitempään vaikuttavien hyytymistekijävalmisteiden kehittämiseksi, ja niitä onkin jo tutkimuskäytössä, joten toiveissa on aikaa myöten pistokertojen harventuminen ja siten arjen helpottuminen. Kyseessä on elämänikäinen perinnöllinen sairaus, missä keskeistä on sekä perheelle että lapselle eläminen hemofilian kanssa. Hoitohenkilökunnalle tärkeätä on tukea kotihoitoa. Toisaalta vanhempia, lasta ja esim. päiväkotia on hyvä opettaa tunnistamaan akuutit tilanteen ja niiden vaatima hoito.

Asiantuntijana dosentti, lastenhemato­logi Anne Mäkipernaa, HUS, lastenklinikka ja Meilahti hematologia www.verman.fi/perhe

20

Pisamat

®


Vauvan ravinto

Ruokailutavoitteet imeväisiässä Äidinmaito on paras perusta myöhemmän iän terveydelle. Omatoimisen

­syömisen harjoittelu.

Vähittäinen tutti­ pullosta luopuminen

viimeistään noin ­vuoden iässä.

Perheen yhteiset ­ateriat vähitellen toi­

sella vuosipuoliskolla.

12 kk

Ruoan karkeutta­minen

suun hieno­motoriikan ja pureskelun kehittä­ miseksi.

11 kk

10 kk

Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ateriat

ensimmäisen ikävuoden lopulla.

Täysimetys 6 kuukauden ikään. Äidin rinnoissa on terni­

maitoa, joka on valmista heti, kun vauva syntyy, vaikka vauva syntyisi keskosenakin. Ternimaito kattaa vasta­ syntyneen tarpeet niin pitkään, kuin hän pääsee rinnalle. Se sisältää erittäin paljon vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaasi tulehduksilta. Se auttaa myös vauvan suolistoa toimimaan. Ternimaidon koostumus ei muutu vauvan ruo­ kailun aikana. Voit siis tarjota hänelle ravintoa molemmista rinnoista joka kerta imetyksen yhteydessä. Vaihda puolta silloin, kun vauva itse irrottaa otteensa nännistä.

 1 kk

Minulla on ikää yksi päivä, mitä minun kuuluisi syödä? 2 kk Noh, tietysti äidinmaitoa! Se on parasta minulle!

Osittain imetys 6–12 kuukauden iässä

Mehupullon, suolan ja sokerin välttäminen.

9 kk

3 kk

kiinteiden lisäruokien ohella.

Rintamaidon puut­ tuessa teollinen äidin­

maidonkorvike.

Pisamat

Kahdeksan kuukautta

vanhana hän yleensä osaa 8 kk hienontaa ruoan hampail­ laan. Hän osaa pureksia pienen annoksen kuivaa ruokaa sekoittamalla sen sylkeen ja pystyy vähitel­ 7 kk 5 kk len syömään pieniä paloja ruisleipää ja pehmeitä kei­ 6 kk tettyjä vihanneksia. Vauva käyttää nyt ehkä pinsetti­ Seitsemän kuuotetta pitääkseen esimer­ kautisena hän osaa Kuusi kuukautisena aluksi kiinteät lisäruuat kiksi pientä ruisleipäpalaa täydentävät imetystä/korvikemaitoa. Vau­ yleensä istua ja olla peukalonsa ja etusormensa va imetetään ennen kiinteiden tarjoamista. syötettävänä. välissä. Hän kykenee nyt Imetyksiä/korviketta annetaan yhtä tiheästi myös juomaan kupista. kuin aiemmin. Lapsen annetaan itse säädellä syödyn ruuan määrän. Kiinteät ruuat aloitetaan kasviksilla. Voit sekoittaa porkkanoita, maissia, Lähde: Rode U. ym Lapsi, perhe ja ruoka. STM 2014. SCA Hy­ parsakaalia, herneitä ja kesäkurpitsaa hänen gienen Products A/S julkaisu. perunamuusiinsa. Hedelmät ja marjat, kuten Raskaana-Raskaus, synnytys ja uusi perhe. Armanto A. ja Koistinen P. (toim.) 2007 Neuvolatyönkäsikirja. Tammi. kypsät omenat ja päärynät, persikat, banaanit Hasunen K. ym Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikkija marjoista erityisesti mustikat, soveltuvat ikäisten lasten, odottavien4 ja imettävien äitien ravitsemus­ hyvin varhaisiksi lusikalla nautittaviksi aterioik­ suositus (pdf 922kt) 2004. si. Raudan saannin turvaamiseksi, liharuuat on Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. hyvä ottaa mukaan ruokavalioon pian kiintei­ Kansainvälisen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä (2009) Imetyksen edistäminen Suomessa – Toimintaohjel­ den aloituksen jälkeen. Puolivuo­tias voi syödä ma 2009–2012. itse sormiruokia. Soseita ja puuroa syödessä THL Raportti 32. Koskinen Katja (2008) Imetysohjaus. Helsinki: Edita. Päivitetty: 14.09.2015 lapselle voi antaa oman lusikan.

4 kk

D-vitamiini valmis­ tetta alle 3-vuotiaalle 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Joustava kiinteiden lisäruokien antaminen 4–6 kk lapsen

Kun vauva on viisi kuukautta, hän osaa

liikuttaa kieltään suun takaosaan ja käyttää huuliaan syödäkseen lusikasta.

tarpeiden, kasvun ja valmiuksien mukaan, viimeistään 6 kuukau­ den iässä. Jos kiinteät aloitetaan 4 kk iässä, tarjotaan aluksi sileitä soseita. Annoksina 1–2 teelusikallista.

Pisamat

21


Äidin hyvinvointi

Naisen keho ja raskaus Raskaus, synnytys ja painonvaihtelu aiheuttavat muutoksia ­naisen kehossa. Korjauksia haluavalle on kuitenkin apua saatavilla. ­Unohtamatta terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa. Kehon muutos Raskaus ja imetys jättävät jälkensä rintoihin, ja monelle äidille äkillinen kehonkuvan muutos saattaa olla kovinkin suuri ja herkkä asia. Imetys saattaa aiheuttaa rintojen surkastumisen, ja sen seu­ rauksena niiden volyymi häviää. Moni imettänyt nainen kokee tämän äkillisesti tapahtuvan kehonkuvan muutoksen naisellisuu­ den murenemisena. Tilanne on kuitenkin mahdollista hoitaa.

Muista liikunta ja raitis ilma sekä täysipainoinen ruokavalio!

Rintojen korjaus

Raskaus venyttää vatsan lihaskalvoa ja pitkittäisiä vatsalihaksia Toisinaan muutokset vartalolla voivat olla kovinkin suuria. Ras­ kaudet venyttävät vatsan lihaskalvoa ja pitkittäisiä vatsalihaksia niin, ettei tilaa ole mahdollista korjata muuten kuin kirurgisesti. Myös erilaiset arpikorjaukset eripuolilla vartaloa ovat yleisiä. Suuren painonnousun seurauksena iho ja kudokset veny­ vät. Laihtuessa iho ei enää jaksa palautua. Roikkuvat ihopoimut esimerkiksi vatsalla, reisissä tai olkavarsissa saattavat aiheuttaa

22

Pisamat

toiminnallista tai jopa terveydellistä haittaa. Ne saattavat hangata ja hiertää tai aiheuttaa hautumia ihopoimuihin.

Vatsa pullottaa Jos vatsan lihaskalvo ja iho on löystynyt sekä suorat vatsalihakset ovat erkaantumisen toisistaan, seurauksena on vatsan pullotus ja alavatsalla roikkuva iho-rasvakudos poimu. Osalla potilaista tähän liittyy napatyrä. Toisinaan roikkuvan ihopoimun alle on kehittynyt äkäinen hautuma ja ihon hiivasienitulehdus. Vatsanpeitteiden korjausleikkaus on ainoa menetelmä korjata kyseisen kaltaista tilaa.

Mitä leikkauksessa tehdään? Leikkauksessa venyneet vatsalihakset ommellaan takaisin yh­ teen, venynyt lihaskalvo korjataan ja ylimääräinen iho-rasvakudos poistetaan. Vatsanpeitteiden korjausleikkaukseen voidaan yhdis­ tää kylkien ja vatsan alueen vesisuihkurasvaimu, jolla lopputulos viimeistellään ja symmetrisoidaan. Vatsanpeitteiden korjausleikkaus tehdään nukutuksessa. Korjausleikkauksen jälkeen ollaan yksi yö sairaalassa ja seu­ raavana päivänä pääsee kotiin hakijan kanssa. Kun vatsanpeitteiden korjausleikkaus tehdään terveydellisistä syistä, on siitä mahdollista saada KELA-korvausta.

Aina ei leikkaus ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto, on olemassa myös ihoa korjaavia kevythoitoja Jos ulkonäössä tapahtuneita muutoksia haluaa hoitaa, leikkaus ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto. Pelkkää iholöysyyttä esimerkiksi Shutterstock

Imetyksen aiheuttamaa rintojen laskeumaa on mahdollista korjata implantilla. Silikoni-implantin laatuun ja turvallisuuteen on syytä panostaa. Leikkaus suunnitellaan aina plastiikkakirurgin kanssa yksilöllisesti huomioiden asiakkaan toiveet ja tarpeet. Leikkauksella voidaan hoitaa myös raskauksien ja imetyk­ sen aiheuttamaa rintojen tyhjyyttä tai rintojen ryhdin menetystä. Joskus ryhdikkään rinnan saaminen vaatii implantin lisäksi myös samalla kerralla tehtäväksi rintojen kohotusleikkauksen eli masto­ pexian. Kun toiveena on pieni kuppikoon suurennus, se voidaan saada aikaan oman rasvan siirrolla. Edellytys oman rasvan siirrolle on, että asiakkaalla on riittävästi rasvaa ja rinnoissa ei ole suurta laskeumaa. Konsultaatiokäynnillä plastiikkakirurgi antaa lähetteen rintojen mammografia- ja ultraäänitutkimuksiin, joilla tutkitaan rinnan ra­ kenne ja varmistutaan siitä, että rinnat ovat terveet. Rintojen suurennusleikkaus tehdään nukutuksessa. Rintojen suurennusleikkaus on päiväkirurginen, ja leikkaus kestää noin tunnin. Tämän jälkeen olet muutaman tunnin seurannassa, jonka jälkeen pääset kotiin.


Imetyksen vaikutukset äidin kehoon ja terveyteen • Imetys edistää äidin toipumista synnytyksestä ja synnytyselinten palautumista ennalleen. • Imetys auttaa äidin painon normaalistamisessa raskauden jälkeen. • Se saattaa myös suojata äitiä munasarjasyövältä ja ennen vaihdevuosia ilmenevältä rintasyövältä. • Mahdollinen riippurintaisuus johtuu siitä, että jo raskauden aikana rinnat valmistautuvat tulevaan imetykseen. • Imetyksen kestolla ei ole vaikutusta rintojen ­muutoksiin. Erot ovat yksilöllisiä. • Hormonien vaikutuksesta hiukset kasvavat ­runsaasti. Synnytyksen jälkeen tilanne palautuu. Imetyksellä ei ole asian kanssa tekemistä. ­Joillakin hiukset ovat imetysaikana tavallista elinvoimaisemmat. Lähde:

Ahlgren Katri. Monikkolasten imetys. Suomen monikkoperheet ry 2003. Artikkelin tunnus: kot00402 (004.002) © 2015 Kustannus Oy Duodecim

vatsalla voidaan hoitaa tehokkaasti kehittyneellä, kaksoisener­ giaa (RF & ultraääni) käyttävällä Exilis Elitellä. Hoito on turvallinen ja sopii kaikille ihotyypeille. Hoidossa käytetään turvallisia lämpöaaltoja halutun alueen ihon ja ihonalaisen kudoksen lämmittämiseksi. (RF) Radiofrek­ venssi-energia poistaa rasvasoluja luonnollisesti ja pysyvästi (apoptoosi), ja ultraäänitaajuus nopeuttaa ihonalaisen kudoksen aineenvaihduntaa hajottamalla tiivistyneet solukudokset ja aiheut­ tamalla solujen ja solunsisäisen tilan värähtelyä. Samanaikaisesti laite vahvistaa olemassa olevia kollageenisyitä ja -säikeitä korja­ ten ja kiinteyttäen ihon löysyyttä ja pintarakennetta. Tämän lisäksi uuden kollageenin muodostus tehostuu. Hoidolla saavutetaan pitkäkestoisia ja mitattavia tuloksia vartalon muokkauksessa.

Raskaus ja imetys voi aiheuttaa raskaus- eli venymäarpia Vartalon raskausarpia voidaan hoitaa tehokkaasti ja turvallisesti Dermapen-mikroneulaushoidolla, tehokkaimmalla ja vähiten ihoa vaurioittavalla mikroneulausmenetelmällä. Dermapen-mikroneulauksessa värähtelevä kohtisuora mikroneulausneulausteknologia käyttää 12-neulaista mikroneulauspäätä, joka lävistää ihon kohtisuoraan automaattisesti

värähdellen 1 300 kertaa sekunnissa. Ihon mikroneulauksella ihoon syntyvät pienet kanavat käynnistävät ihossa biologisen kor­ jausprosessin, jonka seurauksena kollageenin tuotanto aktivoituu. Kanavat voivat kuljettaa ihoon jopa 80 % enemmän tärkeitä ravintoaineita. Hoidon aikana ihoon imeytetään erilaisia vitamiine­ ja sekä ihoa kosteuttavaa Hyaluronihappoa (hyaloronihappoa). Ravintoaineet kulkeutuvat syvälle ihon fibroplasteihin ravitsemaan dermistä eli ihon syvempää kerrosta ja kantasolukerroksen solu­ ja. Kun aktiiviaineet imeytyvät ihoon, se elpyy, kollageenin muo­ dostus lisääntyy ja ihon uudistuminen nopeutuu. Kohtisuora mikroneulaus edistää arvetonta parantumista ja uudistaa kollageenia kudoksessa ilman negatiivisia sivuvaikutuk­ sia ja pitkää palautumisaikaa.

Asiantuntijoina plastiikkakirurgi Antti Koski ja plastiikkakirurginen sairaanhoitaja Hannamari Dietz, Lääkärikeskus Aava Kamppi, Naturalis-klinikka

Pisamat

23


Lapsen kehitys

Lue lapselle!

”K

Ihan pienelle vauvalle voi puhumisen lisäksi lukea. Vauvan täytyy kuulla ­puhetta, jotta hän voi oppia puhumaan. Vauva ei ymmärrä kirjan tekstiä, mutta kuuntelee tuttua ja turvallista ääntä sekä puheen rytmiä, jota hän on oppinut kuulemaan jo kohdussa.

un esikoiseni syntyi, luin sairaalassa hänelle ääneen Kirsi Kunnaksen runokirjaa Tiitiäisen Pippurimylly. Minua jännitti, miten osaisin huolehtia tuosta pienestä avuttomasta nyytistä. Mitä minä juttelisin hänelle ja miten? Pian huomasin, että Kunnaksen runot rauhoittivat sekä minua että esikoistani. Rakas ja tärkeä runokirja toi minulle turvaa, ja vauva rauhoittui, kun kuuli tutun ääneni. Tästä alkoi meidän yhteinen matkamme kirjallisuuden poluille”, muistelee sanataideopettaja Maami Snellman.

Varhain aloitettu lukuharrastus jatkuu yleensä läpi lapsuuden Kun vauva kasvaa, hän alkaa kiinnostua kirjoista ja sen kuvista, jopa sen sivuja halutaan maistella. Vauva hahmottaa ympäristöä tarttumalla ja tunnustelemalla. Tällöin hyvät pahvikantiset kirjat ovat parhaimpia. Värikkäät kuvat ja lyhyet teksti johdattavat lapsen kirjojen maailmaan. Kuvakirjat, lorut ja runot antavat mahdollisuuden olla lähekkäin ja tekevät äidinkieltä tutuksi. Ja me autamme lasta kasvamaan lukijaksi jo varhaisesta iästä alkaen! Vauvakin osaa nauttia lukuhetkistä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa lapsen kanssa lukemista. Vantaan sanataidekoulun vastaavana opettajana, Maami työskentelee alle kouluikäisten lasten parissa. ”Meillä on siis ryhmiä myös vauvoille ja heidän vanhemmilleen”. Vauvasana­ taiteen tarkoituksena on herätellä lapsen korvaa rytmeille ja kielelle. Yhdessä aikuisen kanssa leikityt runot ja lorut vahvistavat keskinäistä vuorovaikutusta, jolla on tärkeä merkitys lapsen puheen kehitykselle.

Leikki-ikäisten lasten kielelliset valmiudet ovat aiempaa kehnommat Vanhemmat jättävät entistä useammin ääneen lukemisen väliin. Iltasadun voi korvata peli tai video tietokoneelta. Internet on hyväkin asia. Sieltä löytyy paljon tietoa kirjoista ja vinkkejä lukemiseen. Mutta sen ei saa antaa viedä meitä mennessään. Perheiden kannattaa viihtyä yhdessä kirjojen parissa, koska yhdessä lukeminen on tärkeää, hyödyllistä, pitkälle kantavaa ja iloista. Lukeminen auttaa vanhempaa pääsemään lähemmäksi lasta ja tutustumaan häneen paremmin. Turvallisen aikuisen syli on lapselle paras paikka. Yhteisen lukutuokion aikana lapsi saa kokea läheisyyttä ja perusturvan tunnetta. Lapsi myös oppii paremmin tuntiessaan olonsa turvalliseksi. Ääneen lukemista ei pitäisi lopettaa siihen, kun lapsi oppii lukemaan. Isokin lapsi kaipaa vanhemman läheisyyttä, ja yhteinen lukeminen tarjoaa mahdollisuuden keskustella lasta askarruttavista asioista. Yhteinen lukuhetki ei pelkästään luo turvaa ja iloisuutta, vaan kehittää myös lapsen sanavarastoa, kieltä, mielikuvitusta ja kykyä hahmottaa maailmaa. Lapsi, jolle luetaan alle kouluikäisenä, saa hyvät edellytykset kaikelle oppimiselle. Kirjan ääressä lapsi opettelee pysähtymään,

Yhdessä lukeminen on tärkeää ja iloista Lapsille luetaan nykyisin vähemmän kuin aiemmin. Miksi ­lukemista ei nykyään arvosteta lapsiperheissä? Tarjolla on valtava määrä muita aktiviteetteja. Televisiosta voi katsoa ohjelmia ja niitä voi tallentaa pahan päivän varalle. Tieto­ konepeleihin saattaa uppoutua moneksi tunniksi, eivätkä vanhemmat välttämättä huomaa ajan kulua, koska saattavat olla itsekin syventyneitä internetin maailmaan.

24

Pisamat

Shutterstock

Tarinat kehittävät lapsen eettistä ajattelua, jota kannattaa ruokkia keskustelemalla lapsen kanssa.


rauhoittumaan, kuuntelemaan ja keskittymään. Kirjojen avulla myös omien tunteiden tunnistaminen ja kirjan henkilöihin samastuminen helpottuvat. Tarinat kehittävät lapsen eettistä ajattelua, jota kannattaa ruokkia keskustelemalla lapsen kanssa.

Sanataideopettaja Maami Snellman lukutuokiossa lasten piirissä. ”Yhteinen lukeminen tarjoaa mahdollisuuden ­keskustella lasta askarruttavista asioista.”

Kirjojen lukeminen rikastuttaa kielen käyttöä Kuvakirjat ovat pienelle lapselle parhaimpia, koska lapsella ei välttämättä ole vielä pitkien tarinoiden kuunteluun vaadittavaa keskittymiskykyä. Sanaston rikkaus hahmottuu parhaiten lastenrunoista, kuvakirjoista ja saduista. Kaikenlaiset kuva­ kirjat ovat lapselle myös tietokirjoja, jotka välittävät tietoa ympäröivästä todellisuudesta. Kirjoissa voi olla jännittäviä tarinoita ja onnellinen loppu, joihin lapsi voi eläytyä. Niiden avulla pystyy turvallisesti käsittelemään erilaisia pelkoja. Hyvässä kirjassa käytetään hyvää kieltä, ja siinä on monipuolinen kuvitus. Kirjoja valittaessa pitäisi huomioida lapsen ikä ja kehitystaso. Lapselta ei pidä vaatia liikaa. Lapsen omaa mielipidettä kannattaa kuunnella. Lapselle tulisi tarjota mahdollisuus tutustua erilaisiin kirjoihin, mutta toisaalta pitäisi jaksaa lukea yhä uudelleen samaa kirjaa, mikäli lapsi niin toivoo. Tarina on lapselle merkityksellinen, koska hän käsittelee sen avulla jotain senhetkisessä kehityksessään olennaista asiaa. Vanhempien ja kodin myönteinen asenne kirjoihin näkyy myöhemmin positiivisella tavalla sekä lapsen lukutaidossa että suhtautumisessa kirjoihin. Lapselle suunnatun kielen määrä on suoraan verrannollinen lapsen kielenkehitykseen ja koulumenestykseen. Helpoin tapa lisätä ja rikastuttaa kielen käyttöä on lisätä kirjojen lukemista. Lapsuuden lukukokemukset säilyvät muistoissa koko elämän. Nuoret voivat hetkeksi unohtaa kirjat, mutta palaavat niiden pariin myöhemmin, jos ovat saaneet lapsuudessa kipinän. Meillä kaikilla on elämässämme hetkiä, jolloin ei ehdi lukea, mutta myös kausia, jolloin kirjaa ei malta kädestään laskea. Luetaan siis lapselle ääneen! Iltasatu on hyvä traditio, mutta kirjoja voi lukea myös muulloin. Omat lapseni muistavat vieläkin nautinnolliset lukuhetket aamupalapöydässä, bussissa matkalla kaupunkiin tai päivällisen jälkeen sohvalla pötkötellen.

Lukemisen asiantuntijana Maami Snellman, vastaava sanataideopettaja ja lastentarhanopettaja, Vantaan sanataidekoulu ry

Pisamat

25


su

it t e

Pistoshoidosta helpompaa ­uuden teknologian avulla

e le

os

diabetes ilmo

Piltin näppärät välipala­pussit 6 kk alkaen. Helppo pakkaus myös lapsen itsenäiseen syöntiin. Vihanneksista hyvää kuitua ja hedelmistä luonnollista makeutta! ps. Maistuu myös äideille ­välipalana!

Puhdas pyykki– puhdas luonto! Lumme tarjoaa puhtautta tiivistetyllä pyykinpesupulverilla. Ei sisällä tuoksuja, säilöntäainei­ ta, fosfaatteja eikä zeoliittejä. Ihanteellinen herkkäihoisen perheen pyykin pesuun.

Emäksinen mineraalisuola lasten ja aikuisten ihonhoitoon. Sopii hyvin esimerkiksi vauvan herkälle iholle ja vaippa-alueelle.

Ylellisyyttä kasvoihin Sisleyn Masque Creme A La Rose Noire Herkullisen ruusuntuoksuinen, kermaisen ylellinen kasvonaamio, mikä sisältää Mustaruusuuutetta. Kirkastaa, kiinteyttää ja pehmentää ihoa. Sopii kaikille ihotyypeille, myös herkälle iholle.

Äiti! Väsyttääkö ja ­silmänaluset ovat tummat ja turvoksissa? Cool Eyes on apu tummille silmän­alusille ja silmäpusseille. Vähentää turvotusta tehoaineen ansiosta jo muutaman käyttö­ kerran jälkeen!

Lapsen tai nuoren tyypin 1 diabetes koskettaa perhettä sekä monia lähellä olevia henkilöitä, kuten isovanhempia, kavereiden vanhempia, koulua ja päivähoitoa. Jatkuva huolehtiminen verensokerin mittaamisesta, insuliinin annostelusta, aterioista ja niiden hiilihydraattien arvioi­misesta vaatii tietoa ja taitoa.

Osaamisen vaatimukset voi rajoittaa etenkin pienen lapsen arki­ elämää, kuten kavereiden luona kyläilemistä. Moni kouluikäinen tarvitsee muistuttamista esimerkiksi verensokerin mittaamisesta sekä tukea tuloksen tulkinnassa. Jatkuvaa glukoosinseurantaa (CGM, Continuous Glucose Monitoring) käytetään yhä useammin pistoshoidon apuvälinee­ nä, jopa jatkuvassa käytössä. Tuolloin langaton sensorointilaite kulkee kännykän tapaan mukana vaikka taskussa kertoen aina tuoreimman glukoosiarvon sekä glukoosin muutossuunnan ja no­ peuden. Tämä lisäinformaatio mahdollistaa parempien päätösten teon esimerkiksi ateriainsuliinin määrää arvioidessa.

Miten laite toimii? Ihon alle asetetaan hiuksenhieno anturi, joka vaihdetaan vii­ kon välein. Pieni lähetin lähettää anturin tiedot langattomasti vastaanottimeen, josta voi kätevästi tarkastaa glukoosiarvon, trendikäyrän ja glukoosin muutosnuolet. Nuolista näkee helposti, nouseeko vai laskeeko glukoosiarvo, näin voi estää ajoissa glu­ koositason laskun liian matalalle ja ehkäistä siitä aiheutuvat seu­ raukset. Järjestelmään voi asettaa erilaisia hälytyksiä niin, että käyttäjä saa varoituksen glukoosiarvon ylittäessä tai alittaessa tietyn tason, myös nukkuessa. Yöaikainen mittaaminen on diabeetikkolasten perheissä yleis­ tä. Yöaikaiset heräämiset eivät ole ongelmattomia vanhemman tai lapsen kannalta. ”Sormenpäämittaukset yöllä eivät ole kivoja. Huono yöuni heijastuu negatiivisesti myös päiväaikaiseen jaksa­ miseen”, kertoo Annamaija Leivo, kahden diabeetikkolapsen äiti ja itsekin tyypin 1 diabeetikko.

Helppoa glukoositason seurantaa Opettaja tai lastentarhanopettaja voi pitää vastaanotinta pöy­ dällään ja näin seurata lapsen glukoosiarvoa lapsen tai muiden lasten sitä huomaamatta. Kavereiden luona vieraillessa sormen­ päämittauksiin tottumattomien huoltajien on helppo seurata glukoositasoa ja tarvittaessa tiedustella puhelimitse lisäohjeita lapsen kotoa. Yöaikaan vastaanotin voi mahdollisesti olla van­ hempien makuuhuoneessa, joten lapsen glukoositason voi tar­ kastaa sängystä nousematta. Kevään 2016 aikana Suomeen tulee saataville sensorilaitteita, jotka lähettävät tiedot suoraan vanhempien älypuhelimiin. ”Jos näkisin käyrän lasten ollessa ilman minua poissa, olisi siitä turvaa. Itse olen saanut paljon tietoa siitä, kuinka verensoke­ rini käyttäytyy eri tilanteissa ja eri vuorokauden aikoina. Muutok­ set ovat varmasti parantaneet pitkää sokeria. Insuliiniannostusta olen uskaltanut muuttaa rohkeammin, kun lähes reaaliaikainen verensokerikäyrä on ollut näkyvissä”, toteaa perheensä kanssa sensorointia kokeillut Leivo. ”Tyttäreni sokerin saaminen sensorin avulla tasaiseksi yöaikana on helpotus, se tuo turvaa. Yö on pitkä aika, joten sokeritasapainoon (HbA1c) on hyvällä yökäyrällä suuri merkitys.”

Kirjoittaja Juha Kuutti 26

Pisamat


NY

TM

YÖ S

HU

S-A

LU E

ELL A!

Dexcom on tutkitusti

Ainoa 7 päivän käyttöön hyväksytty sensori!

Selkeä ja helppokäyttöinen

Korkea tarkkuus myös matalilla glukoosiarvoilla

Lähettimen pitkä kantama (6m) tuo joustavuutta

Luotettava toiminta koko 7 päivän ajan

2009

2010

2011

2012

2013

2014

* Puolueeton markkinatutkimus dQ&A market research study, 2009–2014. Dexcom G4 Platinum –käyttöopas.

NordicInfu Care AB, Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA. info@infucare.fi • www.infucare.fi NordicInfu Care is an activity of Air Liquide Healthcare

FI.DEC2015.DIA01

tyytyväisimpien käyttäjien glukoosinseurantajärjestelmä jo kuutena peräkkäisenä vuotena*


Energiaa kasvikunnan aarteista!

SOVELTUU LE! L I K I A K

Rauta-vitamiinijuoma auttaa jaksamaan. Floradix® eli Kräuterblutsaft® sisältää rautaa hyvin imeytyvässä, vatsaystävällisessä muodossa. Lisäpotkua tuovat yrtti- ja hedelmämehut sekä vitamiinit. Ei sisällä keinotekoisia väri- tai makuaineita. Erityisruokavalioihin hiivaton, gluteeniton ja makeuttamaton Floravital®. Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Markkinoija Midsona Finland Oy. www.midsona.fi 28

Pisamat

Profile for T

Pisamat 1 2016  

Pisamat 1 2016  

Profile for systeemit
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded