Opintopisteitä ja outoja polkuja Tervetuloa yliopistoon! Kursseja, opintopisteitä, seminaareja...Siis mitä ihmettä? Vastuu opintojen suunnittelusta on nyt sinulla, mutta onneksi apua on saatavilla. Vanhemmat opiskelijat, tuutorit ja opinto-ohjaajat auttavat oman opintopolun löytämisessä, mutta omien opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa opinto-oppaan pläräämisestä ja tietenkin tästä tietopaketista. Aloitetaan siis perusasioista. Akateeminen vuosi eli lukuvuosi alkaa useimmiten syyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Opintojesi alkamis- ja päättymisajat saattavat kuitenkin vaihdella hieman kurssien alkamis- ja päättymisajankohtien mukaan. Vuosi jakautuu neljään periodiin, joista periodit I ja II edustavat syyslukukautta ja periodit III ja IV kevätlukukautta. Jokaisen periodin välissä on niin kutsuttu tentti-ja lukuviikko, jolloin ei järjestetä juurikaan luento-opetusta. Tiedekunnassamme tosin periodien rajat saattavat hämärtyä, mutta se ei menoa haittaa! Yliopistoissa on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja tämän jälkeen maisterin tutkinto, 120 opintopistettä. Usein sekä kandi että maisteri suoritetaan samassa yliopistossa ja tiedekunnassa, mutta kaksiportaisuus mahdollistaa maisterin suorittamisen myös muualla, vaikkapa ulkomailla. Opintojen edistymistä mitataan opintopisteillä, tuttavallisemmin oppareilla tai nopilla. Kannattaa muistaa, että yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia töitä.
4
Kandidaatin tutkintoa suorittaessa biologian koulutusohjelmaan valituilla pääaineena on biologia eli bilsa, molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan luonnollisesti molekyylibiotieteet eli mole. Tutkintoon kuuluu oman pääaineen perus- ja aineopinnot, jotka sisältävät pakolliset peruskurssit sekä vapaavalintaiset kirjatentit ja valinnaiset opinnot. Valinnaiset opinnot voit valita kiinnostusksen kohteittesi mukaan. Kursseja kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti ja tutustua kaikkeen mikä tuntuu mielenkiintoiselta, sillä vasta maisterivaiheessa valitset itsellesi varsinaisen erikoistumisalan. Kanditutkintoon kuuluvat myös Muut opinnot -osuus, joka sisältää mm. vieraan kielen opinnot ja tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Aiemmissa tutkintorakenteissa oli vaatimuksena suorittaa sivuaineopinnot, joita on usein suoritettu oman alan ulkopuolelta, esimerkiksi tietojenkäsittelytieteestä tai vieraasta kielestä. Nykyisin sivuainevaatimus on poistettu mutta muiden alojen kursseja saa yhä sisällyttää vapaavalintaisiin opintoihin. Maisterin tutkinnossa opinnot muodostuvat pääaineen mukaan. Opintoihin kuuluvat
