Tuli/Palo
2/2025
61. vuosikerta
Päätoimittaja
Silja Kiljunen silja.kiljunen@helsinki.fi
Päätoimittaja
Essi Kumpumäki essi.kumpumaki@helsinki.fi
Toimitussihteeri Vilma Rönty vilma.ronty@helsinki.fi
Muut tekijät
Silja Kiljunen, Camilla Kontto, Suvi Leskinen, Arttu Polvinen, Noora Rouvinen, Kristel Ruokonen, Vilma Rönty, Vuosijuhlatiimi
Ulkoasu ja taitto
Silja Kiljunen, Camilla Kontto, Essi Kumpumäki, Suvi Leskinen, Alma Nummelin, Noora Rouvinen, Kristel Ruokonen, Katriina Siitonen, Sinna Tunnela
Kansi
Kristel Ruokonen
Logo
Anni Virolainen
Paino
Helsinki Bofori Oy, Helsinki Painos 50 kpl
Pääkirjoitus
Menneet ja tulevat tapahtumat
Pj-palsta
Tulen tuomia
Kuusi palaa
Nokkosten poltteessa
Vuosijuhlat
Kulinaristin palsta
Puuhanurkka Sarjakuva Loimun terveiset
kuuma asia olet?
ISSN-L 1458-4115
Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea.
Symbioosi ry
PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto
Mistä töitä palavassa maailmassa?
Teksti ja kuva: Silja Kiljunen
Ensimmäisen maisterisyksyni ensimmäinen luentoni paljastui pöhinä-101-oppitunniksi. Ensin pääsimme väsäämään omia hissipuheitamme, joita sitten joutui vielä harjoittelemaan ryhmissä. Päivä jatkui tutustumisella uratarinoihin, joiden perusteella tulevaisuus vaikuttaa tuhoon tuomitulta, ellei omista viittä eri firmaa, ja etenkin, jos valitsee akateemisen uran. Seuraavilla kurssikerroilla opitut asiat, kuten turvallisuus laboratoriotöissä ja tutkimussuunnitelman laatimiseen liittyvät seikat saattoivat jopa olla ihan hyödyllisiä. Kuitenkin ensimmäisestä pöhinäntäyteisestä kurssikerrastajäihiemanpahamakusuuhun.
Ehkä olen vain allerginen pöhinälle, LinkedInin mukasyvällisille postauksille ja nykymaailmalle, joka tällaistavaatii.Pöhinäpakotuksenvoinähdäedustavana kuvana nykyajasta, jossa työttömyys ja ihmisten pahoinvointi jylläävät. Koska heikot jätetään oman onnensa nojaan, pitäisi kaikkien pöhistä mieli selvitä hengissä tässä kärsimyksen meressä. Pöhinän voimalla saattaa jopa pysyä pinnalla ja mahdollisesti saada töitä joillaelättääitsensä.
Nykyajankehityseihellisilmää,maailmapalaaniin pommienkuinilmastonmuutoksentakia–jakaikkion ihan ihmiskunnan omaa syytä.Tätä menoa pääsemme iloiseen dystooppiseen tulevaisuuteen, jossa kaikille biologeilleonhommiaeikäpöhinääenäätarvita!Meidät mikrobiologit valjastetaan suojelemaan ihmiskuntaa zoonooseilta, jotka yleistyvät vyöryessämme luonnon reviirille ja kohdatessamme yhä enemmän tauteja kantavia eläimiä. Pääsemme yhdistämään voimamme fysiologien kanssa kehittääksemme mahdollisimman tappavia biologisia aseita, joita voidaan käyttää tehostamaan kansanmurhia. Geneetikot pääsevät suunnittelemaan designer-vauvoja ja nälkää näkevän ihmiskunnanruokkimiseksitarvittaviatuhoutuneessaja saastuneessa ympäristössä kasvavia GM-kasveja. Ekologit saavat selvittää millaiset suhteet ovat pelissä, kun ihmiskunta syö omaa päätään. Kun maailma lopullisesti palaa, on siellä selviytyvää elämää varmasti
mielenkiintoistatutkia.
On lamaannuttavaa miettiä työllistymistä, kun maailmassatoimivatpaljonyhtäpientätyötöntäihmistä suuremmatvoimatjailmiöt.Dystopianpalotkytevätjo nyt. Olen onnekas, sillä elämässäni on myös muita aspekteja kuin työteko, etenkin tällä hetkellä. Onneksi vielävoielätelläilluusiotavähistävastuistajavainlöhötä, käydälinturetkilläjavainolla.
Nykyajan työelämän maailma ei ole suunniteltu minua varten. Unelmani renessanssineroudesta kariutuvat jatkuvaan voitontavoitteluun. Eikö tieto itsessäänoleenääitseisarvo?
Jollei nyt lähitulevaisuudessa töitä löydy niitä tarvitessani, niin eiköhän asiakaspalvelusta aina jokin paikka repeydy (vaikka aspaduunien välttö olikin yksi syy, miksen mennyt opiskelemaan lääketiedettä…). JospaedesRustankassallepääsisi.
Pääkirjoitus
Menneet ja tulevat tapahtumat
Koonnut:Toimitus
Menneet
7.5. Lukupiiri
Lukupiirin tapaamisessa keskusteltiin Hannu Rajaniemen teoksesta Varjomi
15.5. PPP (Päättärit, Pelailuja Purtava)
Lukuvuoden päätöstä juhlistettiin porukalla pihapelien merkeissä.
16.5. Kevätsitsit
Kertsilläsitsattinkeväisissämerkeissä.
28.5. Symbioosin kevätkauden päättäjäiset
Symbiontit kokoontuivat Oljenkorressa vielä kerran ennenkesää.
18-20.7. Vieraslajitalkoot Lammilla
Jättipalsamit ja lupiinit Lammin biologisella asemalla eivätmahtaneetmitäänniittointoisillebiologeille.
23.8. Preorientoiva päivä Suomenlinnassa Fuksit ja tuutorit pääsivät tutustumaan toisiinsa merellisessämiljöössä.
25-29.8. Orientoiva viikko Tervetuloauusilleopiskelijoille!
1.9. HYY:n avajaiskarnevaali
Koko yliopiston yhteisissä avajaisissa muun ohjelman lisäksijärjestötesittäytyivätjamyivättuotteitaan.
4.9. SKK:n haalarimerkkien ompeluilta Symbioosinkehonrakennuskerhonompeluillassalihaksia harjoitettiinneulallajalangalla.
4.9. Syyskauden avajaiset Oljenkorressa Syksyn saapumista ja opintojen alkua juhlistettiin biologiporukallaOljenkorressa.
17.9. Lukupiiri Lukupiirin tapaamisessa keskusteltiin henkeviä Elizabeth Gilbertin teoksesta Tämä kokonainen maailmani.
19.9. BD-pelit Fuksijoukkueet pääsivät kiertämään mitä hauskimpia rastejajälleenkerranfuksiaisissa.
23.9. Kertsibileet KERTSIROCKS-teemanbileissärokattiinUV-valojen loisteessa.
24.9. HYY:n fuksiseikkailu Fuksit pääsivät seikkailemaan ja tutustumaan poikkitieteellisiinrasteihinkeskustassa.
26-27.9. Kolmen kunnan ralli Mynämäen, Vehmaan ja Taivassalon alueella kisatun linturallin voittajiksi ylsivät kiperästi Vanhat siat 93:lla havaitullalajilla.
30.9. Symbioosin yhteislähtö Limeksen approille Symbiontitpääsivätkiertelemäänbaarejajaansaitsemaan upeitamerkkejä.
Tulevat
2.10. MMYL:in Viikki-Rundi
3.10. Fuksisitsit
4.10. Halias-excu
5.10. Vujuralli
9.10. Vujuspora
11.10. Symbioosi 75v vuosijuhlat
12.10. Silliaamiainen
Syksyn kipinöitä
Teksti ja kuva: Camilla Kontto
Syksy on saapunut! On niin ihanaa nähdä, että kaikki ovat palanneet lomilta yliopistolle ja kampuksellaontäysitohinapäällä.Mikääneioo parempaa, kun istua hetken kertsillä ja rupatella mukaviataitörmätäkäytävillätuttuihin,vaikkaeiolisi todellakaan aikaa. Kesä on ollut siinä mielessä vähän yksinäistä aikaa. Ja uudet opiskelijat on saapunut joukkoomme!!! Määrästä ei ainakaan ole tänä vuonna puutetta,muttakertsilläonainatilaakaikille<3
Syyslukukausi tuo mukanaan usein myös loputtoman pimeyden ja väsymyksen, joten kaivakaas kynttilät ja viltit esille, ei tästä selviä muuten kuin romantisoimallasadekelitjapäiväpäivältäaikaisemmin laskevan auringon. Nyt on myös hyvä hetki kiinnittää takkiinheijastin,ulkonaeitosiaanoleenääniinvaloisaa kuin toivoisi. Termosmukiin kahvia tai teetä aamuluennolle,hanskatvalmiiksitaskuunensimmäistä kylmää keliä varten ja lopuksi pitää vielä myöntää itselleen,ettäsieltäsesyksytulee.Näillämennään.
Syksyn alkaessa ja lähestyessä täyttä vauhtiaan tarkoittaa se myös, että ainejärjestöaktiivit heräilevät kesälomiltaan. Vuotta on vielä useampi kuukausi jäljellä, mutta vähitellen katseet voi suunnata kohti syyskokousta ja tulevan vuoden virkoja. Syyskokous, jossa virat valitaan, järjestetään tyypillisesti marraskuussa, joten nyt on hyvä aika tutustua hallituspesteihin ja Symbioosin virkoihin matalalla kynnyksellä ja kysellä minkälaisia rooleja Symbioosissa voi päästä toteuttamaan. Jokainen on tervetullut mukaanSymbioosintoimintaan!
Symbioosin 75 v -vuosijuhlat on ihan kohta täällä! WanhassaSatamassalaineetliplattavatjatiirattanssivat valssiaorkesterintahtiin.Vujujaonodotettukuinkuuta nousevaa ja meidän vuosijuhlamestarit, -toimikunta ja muut virkailijat on tehnyt niiden eteen aivan uskomattomanmääräntöitä.Kiitossiisjokaiselle,joka on ollut mukana järjestämässä meille vuosijuhlia ja upeeta vujuviikkoa! Näistä tulee juhlat, joita ei ihan hetkeenunohda!
pjCamilla
Eliöpalsta
Tulen tuomia
Teksti: Noora Rouvinen – Kuvitus: Katriina Siitonen
Vaikka monille tulipalo merkitsee tuhoa, osa eliöistä on onnistunut sopeutumaan niiden esiintymiseen. Tietyt otukset peräti tarvitsevat tulta selviytyäkseen ja lisääntyäkseen.Tässä esimerkkejä lajeista, jotka ovat oppineet hyödyntämään paloja.
Pyromaanilintu
Haarahaukka (Milvus migrans) tunnetaan ehkäpä parhaiten sen poikkeuksellisesta suhteesta tuleen. Australiassa esiintyvä alalaji Milvus migrans affinis onkin ansainnut kutsumanimen ”tulilintu” sen pyromaanisista taipumuksistaan johtuen. Se saapuu paikalle savun houkuttelemana, ja levittää tahallisesti metsäpaloja. Haukka kantaa nokassaan palavia oksia, joiden avulla se ajaa pienet saaliseläimet liikkeelle piiloistaan suoraan sen kynsiin.
Metsäpalojen selviytyjä
Eukalyptusöljyä käytetään niin kosmetiikassa kuin pesuaineissa sen hyvän tuoksun ja antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi. Lehtien erittämä öljy on itseasiassa äärimmäisen tulenarkaa, mikä tekee puista erityisen alttiita metsäpaloille. Kyse ei ole sattumasta, vaan tehokkaasta selviytymisstrategiasta. Palo karsii kilpailijat pois ja raivaa kasvutilaa. Siksi monet eukalyptuslajit (Eucalyptus) ovat sopeutuneet elämään metsäpalojen kanssa. Niiden paksu kaarna suojaa kuumuudelta, ja palon jälkeen puu pystyy nopeasti uusimaan oksansa.
Palaneen maan kasvatti
Hiilimaljakas (Geopyxis carbonaria) on Suomestakin löytyvä pohjoinen kotelosienilaji. Kuten lajin nimestäkin voi päätellä, kyseinen sieni suosii kasvupaikkanaan hiiltynyttä maata. Sen läsnäolo muistuttaa paikalla aiemmin roihunneesta metsäpalosta tai kenties nuotiosta. Keltaruskea hiilimaljakas kasvaa parhaiten palaneessa maaperässä, jossa kilpailu on vähäistä ja ravinteita on runsaasti saatavilla.
Palojen kaukotarkkailija
Kulokauniainen (Melanophila acuminata) on vain yksi Suomen monista hyönteislajeista, jotka ovat riippuvaisia palaneen puuaineksen läsnäolosta. Metsäpalojen jäljiltä voi löytää myös esimerkiksi palokurekiitäjäisen (Sericoda quadripunctata), lovikerrin (Cerylon impressum) sekä sinikauniaisen (Phaenops cyanea) lisääntymästä kuolleista, vastapalaneista puunrungoista. Erityisen mielenkiintoiseksi kulokauniaisen tekee se, että se kykynee havaitsemaan metsäpalon pitkänkin matkan päästä infrapunasäteilyä vastaanottavilla elimillään.
Pioneeripuu
Banksinmänty (Pinus banksiana) on Pohjois-Amerikassa esiintyvä havupuu, joka tarvitsee metsäpaloja lisääntyäkseen. Se on pioneerilaji, jonka kävyt voivat pysyä sulkeutuneina jopa vuosikymmeniä. Metsäpalon kuumuus tuhoaa varttuneet puut, mutta samalla se saa kävyt viimein avautumaan. Tämä vapauttaa siemenet maahan, jossa palon jälkeiset otolliset olosuhteet mahdollistavat uuden kasvun käynnistymisen.
Eliöpalsta
Kuusi palaa
Teksti: Vilma Rönty – Kuvitus: Silja Kiljunen
Metsäpalot uhkaavat globaalilla tasolla luonnon monimuotoisuutta. Suomen boreaalisissa metsissä on sen sijaan on päinvastainen ongelma: metsäpaloja on liian vähän.
Ihmisen ja tulen yhteinen tarina alkoi jo kauan ennen kuin oma lajimme on ollut olemassa: varhaisimmat todisteet siitä, että hominidit ovat käyttäneet tulta hyväkseen, ovat noin miljoona vuotta vanhoja. Tulen avulla varhaiset Homo-suvun edustajat ovat kypsentäneet ruokaa, suojautuneet pedoilta ja pysyneet lämpiminä. Yhdessä iltanuotiolla istuminen lienee myös ollut osana ihmisen kommunikaatio- ja puhekyvynkehittymistä.Tulenkäyttötyökalunaonsiis ollut ihmiskunnan alkuajoista saakka meille lajityypillinen piirre. Nykyään ihmisen vaikutuksesta maailma palaa kuitenkin turhan usein. Viime vuosina otsikoihin on toistuvasti noussut uutisia milloin missäkinpäinmaailmaariehuvistamaastopaloista.
Metsäpalot herättävät lähinnä negatiivisia mielikuvia. Mieleen tulee kenties karut uutiskuvat viiden vuoden takaisista Australian massiivisista maastopaloista, joissa palo-alue oli miljoonien hehtaareiden suuruinen sekä yli miljardi eläintä ja kymmeniäihmisiäkuoli.JokusaattaamuistaaDisneyn Bambi-elokuvan kohtauksen, jossa metsän eläimet pakenevatkauhuissaanoranssinahehkuvaaliekkimerta. Negatiiviset mielikuvat maastopaloista ovat aiheellisia, sillä antroposeenillä yhä useammin syttyvät ja yhä tuhoisammat maastopalot uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Vuosimiljoonien ajan tuli on kuitenkin ollut päinvastoin biodiversiteettiä ylläpitävä ilmiömaapallolla.
Boreaaliset metsät palavat luonnostaan noin 150–300 vuoden välein, mutta nykyisin ihminen hillitsee palojatehokkaasti,jotenpalojaonentistäharvemminja paloympäristöt ovat vähentyneet. Palanut metsä voi näyttää ihmisen silmään karulta, mutta on elinehto lukuisille eri lajeille. Suomessa esiintyy esimerkiksi kymmeniä kovakuoriaislajeja, joiden ensisijainen elinympäristö on metsäpaloalueet. Palon jälkeen metsässä on paljon lahopuuta, mikä houkuttelee etenkinhyönteisiä.Osanäistävaatiielinympäristökseen nimenomaan palanutta puuta. Kelot houkuttelevat myöskolopesijöitä,kutentikkoja.
SÄÄNNÖLLISESTI TAPAHTUVAT METSÄPALOT antavat vuorollaan eri kasvilajeille tilaa kasvaa ja rajoittavat kasviyhteisössä dominoivia lajeja. Tuli itsessään luo kasviyhteisölle edellytykset toipua palon jälkeen levittämällä siemenet paloalueelle ja muokkaamalla maan pintakerroksia, jolloin lepotilassa olevat geofyyttiset kasvit voivat aloittaa uuden kasvun niiden maanalaistenosienpaljastuessa.Palonjälkeenrunsaasti valoa vaativat kasvit saapuvat ensimmäisenä hyödyntämään avautunutta ympäristöä. Metsän puulajisto myös monipuolistuu, kun palo luo lehtipuiden taimille edellytykset kasvaa. Metsän suurimmat puut voivat selvitä elämänsä aikana useammastakinmetsäpalosta,jotenpalojenseurauksena puusto on eri-ikäistä. Metsäpalot lisäävät siis monimuotoisuutta, joka on elinehto ekosysteemin toimivuudellejaselviämiselleympäristönmuutoksista. Metsäpalojensuhteenvoidaansoveltaateoriaasiitä, ettäelinympäristöonkaikkeinmonimuotoisimmillaan silloin,kunympäristöönkohdistuukohtuullinenmäärä häiriötä (intermediate disturbance theory). Monimuotoisuus siis kärsii, kun metsäpaloja on liian vähän tailiianpaljon.Josmetsäpalaaliianusein,osakasveista ei ehdi tuottaa siemeniä palojen välillä, jolloin nämä lajit voivat lopulta hävitä metsästä kokonaan. Kun metsä puolestaan palaa liian harvoin, maaperän siemenpankissa odottavat pioneerilajien siemenet eivät pääse itämään ja pilaantuvat itämiskyvyttömiksi. Tarpeeksi usein tapahtuvat palot siis ylläpitävät monimuotoisuutta.
TULEN TÄRKEYTEEN BOREAALISTEN metsien sukkessiossa on onneksi viime aikoina herätty, ja nykyisin tulta käytetään luonnon monimuotoisuuden
turvaamiseksi. Ennallistamispolttojen, eli metsän suunnitellun ja hallitun polttamisen avulla lajiköyhää talousmetsää voidaan tehokkaasti palauttaa takaisin luonnontilaiseksi.Suomessaennallistamispolttojatekee Metsähallitus. Erityisen tärkeää on palojatkumoiden ylläpitäminen, jotta metsäpaloja vaativalle lajistolle on jatkuvastielinympäristöjätarjolla.
Tuleen liittyvä mielikuva kaiken alleen tuhoavasta voimasta on jossain määrin toteen perustuva, sillä joillakin alueilla luontoa suojellaan parhaiten ehkäisemällä ja hillitsemällä maastopaloja. Tuli on kuitenkin luonnolle myös positiivinen asia Suomen kaltaisilla alueilla, joilla metsäpaloja on liiankin vähän. Tulionvaltavaekosysteemejämuokkaavavoimajasiksi se tulisikin ottaa nykyistä enemmän huomioon luonnonsuojelussa. Nykyisessä ihmisen mullistamassa maailmassatulionkinhyvärenki,muttahuonoisäntä.
Lähteet:
He,T., Lamont, B.B. ja Pausas, J.G. (2019) ”Fire as a key driver of Earth’s biodiversity”, Biological Reviews, 94(6),s.1983–2010.https://doi.org/10.1111/brv.12544.
Metsähallitus. (Ei päivämäärää). “Kysymyksiä ja vastauksia ennallistamispoltosta”. Verkkosivu. https:// www.metsa.fi/suojelu-ja-hoito/ennallistaminen/metsat/ kysymyksia-ja-vastauksia-ennallistamispoltosta/ (Viitattu:30.syyskuuta2025)
Kasvipalsta
Nokkosten poltteessa
Teksti ja kuvat: Suvi Leskinen
Monimuotoiset nokkoskasvit tunnetaan kosketuksen aiheuttamasta polttavasta pistelystä. Kirvelyn takana ovat nerokkaasti toimivat poltinkarvat ja sopivasti valikoitu kemikaalien sekoitus, mutta heimoon mahtuu hyvinkin myrkyllisiä lajeja.
Kun viettää koko ikänsä samalla paikalla, täytyy olla luova selviytyäkseen. Maailman biomassasta ylivoimainen osa koostuu kasveista, joten niiden syöjiäkin riittää.
Evoluution kilpajuoksussa kasvien on täytynyt varustautua herbivoreja vastaan, joiden vuorostaan on pitänyt pysyä perässä. Kasvit karkottavat ei-toivottuja vieraita kemiallisesti ja näyttämällä häjyltä. Terävät piikit toimivat mekaanisena esteenä, ja ne ovat joko muuntuneita lehtiä tai varsia. Kasvit ovat varsinaisia kemistejä, ja ne tuottavat lukemattomia määriä pahanmakuisia ja ärsyttäviä yhdisteitä. Yhdisteitä on esimerkiksi maitiaisnesteessä tai ne erittyvät ulos erilaisten karvojen avulla.
Nokkoskasvien heimoon (Urticaceae) kuuluu viitisenkymmentä sukua ja toistatuhatta lajia, joiden esiintyminen painottuu pitkälti tropiikkiin. Suomessa on yhdestä suvusta kaksi lajia, isonokkonen (Urtica dioica) ja rautanokkonen (Urtica urens). Heimolle tyypillinen ominaisuus on varren ja lehtien poltinkarvat. Poltinkarva on solukkokarva, jossa on monisoluinen tyvi ja yksisoluinen pitkä kärki. Kärjessä on katkeamiskohta, josta se koskettaessa katkeaa teräväksi neulaksi. Solu sisältää ärsyttäviä aineita, kuten oksaalihappoa, muurahaishappoa ja histamiinia, ja asetyylikoliini ja serotoniini edelleen tehostavat polton tuntoa. Kontakti aiheuttaa nokkosihottumaa, jossa iholle nousee punoittavia paukamia. Yleinen isonokkonen on monivuotinen ruoho, joka viihtyy ihmisen seuralaisena pihoilla ja joutomailla, ja luonnossa sen löytää lehdosta. Yksivuotinen rautanokkonen on aikoinaan hyötynyt maatilojen ja hevosten kulkemien katujen typpivarannoista, mutta kulttuurin muutoksen myötä se on harvinaistunut ja on
silmälläpidettävä. Meikäläiset nokkoset eroavat toisistaan lehdistä ja kukinnosta. Isonokkosen lehti on 2–3 kertaa leveytensä pituinen ja 4–8 cm pituinen kukinto on lyhyttä lehtiruotia selvästi pidempi. Rautanokkosen lehti on 1,5 kertaa leveytensä pituinen ja 1–2 cm pituinen kukinto jää lehtiruotia lyhyemmäksi. Rautanokkosen polte on isonokkosta kipakampi, mihin polttavaa tarkoittava lajinimikin viittaa.
Isonokkonen on erinomainen hyötykasvi ja villiyrtti, joka pursuaa vitamiineja. Nokkosta on käytetty jo muinaisina aikoina kuituna ja rohtona. Sen pitkästä kuidusta saadaan pellavamaista kangasta, ja kehruuta varten nokkoset kannattaa kerätä elokuussa. Lehdistä saadaan helpotusta vatsavaivoihin, hauteilla hoidetaan haavoja ja siemenistä on valmistettu lemmen- ja yskänrohtoja. Herkulliset nokkosletut ovat tuttu resepti, mutta nokkonen sopii myös keitoksi ja sämpylöihin. Syötäväksi nokkonen on paras kerätä alkukesällä ennen
↑ Rautanokkonen Urticaurens
← Isonokkonen Urticadioica
↘ Gympie-gympie Dendrocnidemoroides
kukintaa. Hiusten huuhtelu keittovedellä kuulemma kaunistaa, joten sekin kannattaa säästää.
NOKKKOSTENTROOPPISETSERKUT ovatpiirunverran hurjempia. Aasiassa ja Tyynenmeren saarilla esiintyvään Dendrocnide-sukuun kuuluu nelisenkymmentä puu- ja pensaslajia.
Tyypillisesti ne ovat pioneerilajeja, jotka kasvavat sademetsän valoisilla aukeilla. Lajien aiheuttama polte on kivuliasta, ja Australiassa esiintyvä Dendrocnide moroides, eli gympiegympie, on luultavasti maailman myrkyllisin nokkonen. Se on parin metrin korkuinen monivuotinen pensas, jolla on suuret sydämenmuotoiset lehdet ja se on pinkkejä hedelmiään myöten poltinkarvojen peitossa. Gympie-gympie esiintyy pääosin Queenslandin rannikolla.
Poltinkarvat ovat hyvin pieniä ja katkeavat herkästi. Pistoksen aiheuttama kipu äärimmäisen voimakasta polttelua ja pistelyä, joka kestää useista päivistä kuukausiin. Kivun on kuvailtu tuntuvan kuin samanaikaisesti kaadettaisiin kuumaa happoa ja saisi sähköiskuja. Gympie-gympie voi tappaa hevosen ja koiran, ja ihmisellä voi olla kivun lisäksi hengenahdistusta, tuntoharhoja ja imusolmukkeiden turpoamista. Pienen koon takia poltinkarvat uppoavat ihon sisään ja niiden
poistaminen on miltei mahdotonta. Ihmisen elimistö ei pysty hajottamaan silikaattisia karvoja, joten ne voivat pysyä ihossa vuoden. Karvat vapauttavat myrkkyä joka kerta kosketuksesta, vedestä ja lämpötilanvaihtelusta. Ilmeisesti poltinkarvoja leijailee jopa ilmassa, ja kasvin läheisyydessä oleskelu aiheuttaa aivastelua, nenäverenvuotoa ja kipua nielussa.
Pitkäkestoista vaikutusta selittävät erittäin vakaat proteiinit, ja reaktio voi tulla kuolleista lehdistä ja vuosikymmeniä vanhoista näytteistä.
Tutkimuksissa on ehdotettu syyksi paria kasvista erotettua molekyyliä. Moroidiini muistuttaa keilakotiloiden (Conidae) myrkkyä, mutta sen vähäinen määrä ja lievempi kipu eivät yksin selitä asiaa. Gympietidit näpelöivät hermojen kipusignaalista vastaavia kanavia niin, että ne pysyvät jatkuvasti auki.Tällaisia neurotoksiineja ei ole ennen löydetty kasveista, ja ne muistuttavat esimerkiksi hämähäkkien myrkkyjä.
Nokkosten viheliäisyydestä huolimatta monet eläimet pystyvät niitä syömään. Meillä ja maailmallakin yleinen nokkosperhosen (Aglais urticae) toukka syö ainoastaan Urtica-suvun lajeja, ja sillä on havaittu myrkkyjä epäaktivoivia entsyymejä. Punajalkavallabi (Thylogale stigmatica) popsii huoletta gympie-gympien lehdet, ja linnut ja lepakot syövät vadelman kaltaiset hedelmät. Luultavasti Dendrocnide-lajit ovat kehittäneet tujun myrkkynsä hävinnyttä megafaunaa vastaan. Nokkoskasvien hyödyntäminen pistoksista huolimatta tarjoaa oman ekolokeron, joten eipähän tarvitse taistella ruoasta liian monen kanssa.
Kasvipalsta
Vuosijuhlat
Valmistaudu vuosijuhliin
Koonnut: Vujutiimi – Kuva: Sinna Tunnela
Rakkkaan ainejärjestömme Symbioosi ry:n perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 75 vuotta! Tänä vuonna Symbioosin vuosijuhlia vietetään 11.10. Wanhassa Satamassa.
Symbioosi ry:n ärjestötoiminta potkaistiin käyntiinvuonna1950,jolloinsetoimibiologian ja maantieteen opiskelijoiden yhteisenä ainejärjestönä. Sittemmin maantieteilijät ovat perustaneet oman järjestönsä MaO ry:n. Jäseniä oli ensimmäisen toimintavuoden lopussa hurjat 125 ja yhdenulkojäsenenverran.NykyäänSymbioosinjäseniä onjopayli600.
Tiesitkö muuten, että Symbioosi-nimi on peruja nimikilpailusta,jossaoliyhteensäviisiehdokasta,jotka olivat Symbioosin lisäksi Bioterra, Biosterra, Solu ja Bios?Symbioosiveivoitonavoäänestyksessä27äänellä yhdistyksenkokouksessa24.11.1950.
Mitkä ihmeen vujut?
Vuosijuhlilla, eli tuttavallisemmin vujuilla, juhlistetaan Symbioosinperustamisestakuluneitavuosia.Symbioosi ryjuhliivuosijuhliaanviidenvuodenvälein.
Vujujen jälkeen vietetään silliaamiaista, joka on rentoaamiastilaisuus,jollaeiolevirallistapukukoodia, mutta paikalle voi ilmaantua esimerkiksi haalareissa. Tarjollaonhauskanpitoa,ruokaajajuomaa.
Pukeutumisetiketti
Vuosijuhlatovatmerkittäväjaarvokastapahtuma,joten pukeutumiseen liittyy erilaisia etikettisääntöjä. Tilaisuuden pukukoodina on tumma puku, frakki, täyspitkä iltapuku tai juhlava housupuku. Tumman puvunkanssaontapanakäyttäävalkoistakauluspaitaa, vaaleahkoa solmiota ja valkoista taskuliinaa. Musta solmioeiyleensäkuuluvuosijuhlienetikettiin.
Ilta- tai housupuvun tulisi olla täyspitkä, joka tarkoittaa sitä, että kengät korkeintaan pilkahtavat helmantailahkeidenalta.Nilkkojentulisiollapiilossa jaavokärkisetkengäteivätolesuositeltavat.Iltapuvunei olevälttämätöntäollamustataitummasävyinen–myös vaaleammat ja moniväriset puvut sopivat juhlaan. Mikäli puku on olkaimeton, on tapana perinteisesti
peittää hartiat pääruokaan saakka esimerkiksi asuun sopivalla huivilla, mutta tämän käytännön noudattamineneioleehdotonta.
Juhla-asua voi täydentää koruilla, sekä sirolla, perinteisesti hihnattomalla iltalaukulla, mutta hihnallisetkin ovat täysin hyväksyttäviä. Kampauksen toivotaan olevan juhlava, ja pitkät, yli olkapäiden ulottuvat hiukset olisi hyvä sitoa ylös. Kampaaja-aikaa ei silti ole tarpeen varata, sillä yksinkertainen kampaus onkaunisjatäysinriittävä.
Juhlavalla pukeutumisella osoitetaan kunnioitusta Symbioosiry:llejatilaisuudenarvokkuudella.Etikettiei kuitenkaan ole kiveen hakattu, joten pukeutumisessa sallitaan persoonallisuutta ja värikkyyttä, kunhan kokonaisuus pysyy juhlallisena ja juhlavieras tuntee olonsamukavaksi.
Juhlissa käyttäytyminen
Juhliin saavutaan ajoissa kutsussa ilmoitettuun kellonaikaan. Saapuessasi jätä takkisi juhlasalin ulkopuolelta löytyvään narikkaan. Oman istumapaikkasi pystyt tarkistamaan etukäteen juhlatilan ulkopuolelle sijoitetusta plaseerauskartasta. Oman istumapaikan sekä pöytäseurueen etukäteen selvittäminenjouhevoittaapöytiinsiirtymistä.
Mikäli myöhästyt, pidä huoli, ettei saapumisesi häiritse jo alkanutta juhlaa ja muuta juhlaväkeä. Juhlasaliin ei ole soveliasta saapua puheen, laulun tai esityksen ollessa kesken. Odota siis aina ennen saliin saapumista tai omalle istumapaikallesi palaamista, että käynnissä oleva ohjelmanumero on ohi välttääksesi keskeytyksen.
Kohteliaisiin käytöstapoihin kuuluu tervehtiä sekä esitellä itsensä pöytäseurueen muille jäsenille. Pöytiin istuutuessa iltalaukku sekä mahdolliset muut tavarat lasketaan syliin, ei pöydälle. Myös hansikkaat on syytä riisuaruokailunajaksi.
Vältäturhaaliikkumistajuhlasalissajuhlanaikanaja pyri hoitamaan paikaltasi poistumista edellyttävät
toimenpiteet taukojen aikana. Jos sinulla ilmenee pakottava tarve poistua paikaltasi kesken juhlan, tee se aiemman ohjeistuksen mukaan silloin, kun ohjelmanumeroeiolekesken.
Puheita ja esityksiä seurataan hiljaa omalta istumapaikalta keskeytyksiä aiheuttamatta. Myöskään sitseiltä tutut välihuudot, ”mellansup”, ”tempo” ja ”omstart”, eivät kuulu tunnelmaltaan arvokkaisiin vuosijuhliin.
Ohjelmanumeroiden ajaksi on syytä keskeyttää syöminen sekä seurustelu pöytäseurueen kanssa. Juomienmahdollisimmanhiljainennauttiminenilman ylimääräisiäskoolauksiatailasienkilistelyjäonsallittua ohjelmanumeroidenkinaikana.
Ruokailu
Kylmänä tarjoiltavien ruokalajien kohdalla on kohteliasta odottaa, että koko pöytäseurue on saanut kyseisen ruokalajin eteensä ennen ruokailun aloittamista.
Kuumana tarjoiltavien ruokalajien kohdalla on yleensä tapana odottaa, että molemmille vieruskavereillesi sekä vastapäätäsi istuvalle henkilölle on tarjoiltu kyseinen ruokalaji ennen syömisen aloittamista.Yhteisistäpelisäännöistäruokailunaloittamisen suhteen on myös suotavaa sopia pöytäseurueenne kesken.
Jokaiselleruokalajillelöytyyomataterimensajajos kaikki aterimet on katettu pöytään heti juhlan alussa, aloitetaan tällöin uloimmista aterimista ja siirrytään ruokalajien vaihtuessa aina yksi aterinpari kerrallaan lähemmäksi lautasta. Jälkiruoan aterimet sijoitetaan useinlautasenyläpuolelle.Kattauksestalöytyyjokaiselle erikseen vesilasi, valkoviini- ja/tai punaviinilasit sekä snapsilasit.
Skoolaus
Laulun tai puheen jälkeen on aika nostaa malja eli skoolata. Laseja vain kohotetaan, niitä ei kilauteta vastakkain. Vuosijuhlilla käytetään ristiinskoolausta. Ensin skoolataan viistosti vasemmalla istuvalle, jonka jälkeen viistoon oikealle ja viimeisenä vastapäisen henkilön kanssa.Toisin kuin sitseillä on usein tapana, skoolaustaeipureta.
Skoolatessa katsotaan silmiin, nostetaan lasia samanaikaisesti, nyökätään ja lopuksi nautitaan pieni siemaus juomasta. Joidenkin juomalaulujen jälkeen lasin,yleensäsnapsin,voityhjentääkokonaan.
Mikäli lauletaan tietylle juomalle, on tapana skoolata kyseisellä juomalla. Alkumaljasta olisi hyvä säästääpienimäärämahdolliseentervetulotoivotukseen jaskoolaukseen.
Vaikka juomaa ei olisi lasissa, on silti kohteliasta kohottaa maljaa tervehdykseksi ja skoolata muiden mukana.Alkoholitonjuomakäyyhtähyvinkuinmikä tahansamuu–tärkeintäonosallistuayhteiseenhetkeen jajuhlistanauttimiseen.
Laulaminen
Yhteislaulujenlaulaminenillallisenaikanaontärkeäosa vuosijuhlien ohjelmaa. Vuosijuhlassa laulunjohtajat aloittavat laulettavat laulut ja heille voi halutessaan taukojen aikana esittää laulutoiveita. Älä siis esitä laulutoivetta sitseiltä tutulla tavalla nousemalla seisomaan ja kilistelemällä lasia, vaan jätä laulujen aloittaminenlaulunjohtajienhoidettavaksi.
Vuosijuhlilla kaikille jaetaan läsy, josta löytyy laulettavien laulujen sanat. Monet lauluista löytyvät myös Symbioosin laulukirjasta, jonka voit halutessasi ottaa mukaan myös vuosijuhlille. Muistetaan myös mahdollisia laulutoiveita laulunjohtajille esitettäessä vuosijuhlanarvokastunnelma.
Vuosijuhlaetikettiin ei myöskään kuulu sitseiltä tutut laulunjohtajille esitettävät lisäkysymykset kuten ”Kuka sä oot” tai ”Mikä on sun toteemieläin?”. Myöskään pöytien lyöminen laulujen aikana ei kuulu vuosijuhliin.
Tanssit
Pöytäjuhlien jälkeen ohjelma jatkuu perinteisillä akateemisilla tansseilla, joihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Tanssitaidot eivät myöskään ole välttämättömiäosallistumisenkannalta.
Vuosijuhlat
Kiitokset vuosijuhlien sponsoreille!
Erityisosaamisena pieneläinten hammashoidot
Mukavassa menossa mukana
HYVÄÄVUOSIJUHLAARAKASSYMBIOOSIRYJASYMBIONTIT!
Haluaisimmekäyttäätämäntilaisuudenjaehdottaa...
LIITY SEURAAN!
SuomenBiologianSeuranVanamon jäsenenäsaatneljä
LuonnonTutkija-lehteävuodessa.
LisäksiVanamojärjestää esitelmätilaisuuksiaja jakaajäsenilleenapurahoja etenkinmaisteritutkielmiin.
Lisätietoja:www.vanamo.fi Tervetuloa!
Vuosijuhlat
Vuosijuhlat
Luupit kiikarit lintukirjat rengastustarvikkeet kaukoputket jalustat pehmolinnut ruokinnat lämpökamerat ja kaikkea lintuharrastukseen liittyvää
Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki www.lintuvaruste.fi lintuvaruste@birdlife.fi, p. 09-386 7856
Kitalakea kihelmöivä sushikakku
Teksti: Arttu Polvinen – Kuva: Alma Nummelin
Symbioosin juhlvavuoden kunniaksi reseptinä esitellään juhlava ja makuhermoja hyväilevä sushikakku!Tämä paistoa tarvitsematon herkku voi polttaa kieltä, mikäli on varomaton chilin kanssa.
Ainekset:
• 150gsushiriisiätaipuuroriisiä
• 1,75dlvettä
• 1,5rklriisiviinietikkaa
• pakettisavutofua
• 100gvegaanistamajoneesia
• mustapippuria
• 1/2avokado
• 1kurkku
• 2arkkianoria
Tarjoiluun esimerkiksi:
• vegaanistasriracha-majoneesia
• teriyaki-kastiketta
• seesaminsiemeniä
• soijakastiketta
Valmistus:
1. Peseriisimuutamankerrankunnesvesionkirkasta.Keitäriisiänoin15minmiedollalämmöllä.Anna vielähautuanoin10minuuttiakannenalla.
2. Sekoitariisinjoukkoonriisiviinietikkajaannajäähtyä.Pilkovihannekset.Murustatofujasekoita joukkoonvegaaninenmajoneesijahiemanmustapippuria.
3. Vuoraavuokatuorekelmulla.Asettelevuokaanseuraavat8kerrosta:avokado,puoletriisistä, tuorejuusto,noriarkki,kurkku,tofuseos,noriarkkijaloputriisistä.
4. Peitäkelmullajapaineletiiviiksi.Asetajääkaappiinnoinpuoleksitunniksi.
5. Otapäälimmäinenkelmupoisjakumoakakkuleivinpaperille.Lisääpinnallekastikkeetja seesaminsiemenet.
6. Paloittelekakkuneliönmuotoisiksipaloiksijatarjoilesoijakastikkeenkanssa.
Kulinaristin
Päivänpolttavia kysymyksiä
Teksti: Hanno Lindfors – Kuvitus: Silja Kiljunen
Näin syksyn saavuttua ja opintojen kirskahdettua käyntiin harmaan opiskeluarjen vastapainoksi on hyvä harjoittaa aivojaan trivian avulla. Symbioosin 75-juhlavuoden kunniaksi triviakysymyksiä on valikoitunut tähän patteristoon kokonaiset 75 kappaletta.Vastaukset näihin kiperiin kysymyksiin löytyvät jutun lopusta.
1. Mikä on Suomen kansallislintu?
2. Kuka oli Suomen ensimmäinen presidentti?
3. Mikä on Suomen kansalliskivilaji?
4. Mitkä neljä puoluetta ovat parhaillaan hallituksessa?
5. Kuka on Suomen valtiovarainministeri?
6. Nimeä suomalainen Nobelpalkinnon saanut henkilö.
7. Miksi Rovaniemellä ei juuri ole vanhoja rakennuksia?
8. Minä vuonna Suomi on voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden Bratislavassa Slovakiassa?
9. Kuka on arvokisoissa menestynein suomalainen alppihiihtäjä?
10. Kuka on valittu vuoden urheilijaksi kaikista useimmin?
11. Missä lajissa Suomella on eniten olympiamitaleita?
12. Mikä on Suomen kansallispeli?
13. Milloin eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen?
14. Mikä on Suomen korkein kohta?
15. Mitä tapahtui 30.11.1939?
16. Mikä on Suomen suurin kunta pinta-alaltaan?
17. Millainen mäki Ruka on ja missä maakunnassa se sijaitsee?
18. Mihin Ruusunen pisti sormensa?
19. Nimeä Pokémon, joka ei ole osa ensimmäistä sukupolvea.
20. Elokuvassa Naapurini Totoro on erikoinen bussi. Mikä tekee siitä erikoisen?
21. Mistä Harry Potterin taikasauvan ydin on tehty?
22. Minkä merkkisella autolla James Bond tunnetusti ajaa?
23. Kuinka monelta vyöhykkeeltä tribuutteja osallistuu Nälkäpeliin?
24. Mikä on Aku Ankan sukulaissuhde Tupuun, Hupuun ja Lupuun?
25. Mitä koirarotua Lassie edustaa?
26. Mihin Nuuskamuikkunen lähtee talveksi?
27. Minkä maan lippu ei ole suorakaiteen muotoinen?
28. Mikä on Australian pääkaupunki?
29. Missä provinssissa sijaitsee Kanadan pääkaupunki Ottawa?
30. Mikä on maailman suurin saari?
31. Missä maassa on eniten järviä?
32. Mikä on pohjoisin yli miljoonan asukkaan metropolialue?
33. Suomessa on viisi satamakaupunkia, jotka sijaitsevat Helsinkiä idempänä. Ensimmäiset neljä ovat Loviisa, Porvoo, Kotka ja Hamina. Mikä on viides?
34. Minkä maan kanssa Ranskalla on pisin maaraja?
35. Minkä maiden välinen raja on kaikista pohjoisin?
36. Missä järjestettiin olympialaiset vuonna 2002?
37. Mikä on pienin valtio?
38. Maailmassa on kaksi valtiota, jotka ovat ns. kaksoissisämaavaltioita. Nimeä niistä toinen.
39. iPhonet on tunnetusti nimetty numeroin. Mutta mikä numero jäi välistä?
40. Kuka on koonnut Kalevalan?
41. Mikä oli Spotifyn kuunnelluin kappale vuonna 2024?
42. Mikä oli Suomen Spotifyn kuunnelluin kappale vuonna 2024?
43. Minkä niminen on Haapavedeltä kotoisin oleva sketsiryhmä, joiden kädenjälkeä ovat mm. ”30 tapaa pilata treffit” ja ”Santeri”?
44. Missä maassa sijaitsee Ikean pääkonttori?
45. Mikä kanava saavutti YouTubessa ensimmäisenä 100 miljoonan tilaajan rajapyykin?
Puuhanurkka
46. Kuka tai mikä on albumimyynneillä mitattuna menestynein suomalainen artisti?
47. Kuka on rikkain afrikkalainen?
48. Millä kappaleella on eniten kuunteluita Spotifyssä?
49. Missä maassa Tetris on kehitetty?
50. Minkä artistin kappale ”Moottoritie on kuuma” on?
51. J. Karjalainen laulaa kappaleessaan ”On tiistai, 9. joulukuuta”. Kuka oli ammuttu kotiovelle?
52. Mikä joukkue on voittanut Mestarien liigan kaikista useimmin?
53. Mistä baletti on saanut alkunsa?
54. Minä vuonna Vuoden urheilijaksi valittiin ensimmäistä kertaa jääkiekkoilija?
55. Mitä astrologia on?
56. Mikä on nopein eläin, joka ei osaa lentää?
57. Mikä metalleihin kuuluva alkuaine on nestemäistä huoneenlämmössä?
58. Nelli Matula laulaa kappaleessaan “Sukupuuttoon” virheellisesti, ettei mammutti viimeinen selvinnyt jääkaudesta. Milloin viimeiset mammutit ovat kuolleet?
59. Millä tavalla tuotetun sähkön määrä on kasvanut Suomessa eniten 2020-luvulla?
60. Mistä tunnettu fysiikan kaava E=mc2 on johdettu?
61. Minkä suuruinen verkkojännite Suomessa on?
62. Kuka oli ensimmäinen ihminen Kuun pinnalla ja minä vuonna?
63. Mistä sanonta A ja O on tullut tunnetuksi?
64. Kuinka monta luuta aikuisella ihmisellä tyypillisesti on?
65. Nimeä nisäkäs, joka munii.
66. Nimeä nisäkäs, joka lentää.
67. Mikä on suurin Maapallolla koskaan elänyt eläin?
68. Mikä on ainoa Islannissa luontaisesti esiintyvä maanisäkäs?
69. Mikä on ihmisen suurin elin?
70. Panthera-sukuun kuuluu viisi kissaeläintä, jotka tunnetaan isoina kissoina. Nimeä näistä ainakin neljä.
71. Mikä on Maapallon syvin kohta?
72. Mikä on maailman suurin järvi?
73. Nimeä yli 8000 m korkea vuori, joka ei ole Everest.
74. Minkä paikan kansalliseläin on yksisarvinen?
75. Mikä on suurin aavikko?
76. Antarktis
75. Skotlanti
74.
73. K2, Kangchenjunga, Lhotse, Makalu, Cho Oyu, Dhaulagiri, Manaslu, Nanga Parbat, Annapurna I, Gasherbrum I, Broad Peak, Gasherbrum II, Shishapangma
72. Kaspianmeri
71. Mariaanien hauta, Challenger-syvänne
70. Leijona, tiikeri, leopardi, lumileopardi, jaguaari
69. Iho
68. Naali
67. Sinivalas
66. Lepakko
65. Vesinokkaeläin tai nokkasiili
64. 206
63. Raamatusta, Ilm. 22:13.
62. Neil Armstrong, 1969
61. 230 V
60. Einsteinin suhteellisuusteoriasta
59. Tuulivoimalla
58. noin 4000 v. sitten
57. Elohopea
56. Gepardi
aikas hölynpölyä
55. Ei ainakaan sama asia kuin astronomia, eli
54. 2024
53. Ranskan ja Italian hoveista
52. Real Madrid
51. John Lennon
50. Pelle Miljoona
49. Neuvostoliitto
48. The Weeknd – Blinding Lights
47. Elon Musk
46. HIM
45. T-Series
44. Alankomaissa
43. Justimusfilms
42. Mirella – Timanttei
41. Sabrina Carpenter – Espresso
40. Elias Lönnrot
39. 9
38. Uzbekistan, Lichtenstein
37. Vatikaani
36. Salt Lake City
35. Tanska ja Kanada
34. Brasilia
33. Oulu
32. Helsinki
31. Kanadassa
30. Grönlanti
28. Canberra 29. Ontario
27. Nepal
26. Etelään
25. Collie
24. Eno
23. 12
22. Aston Martin
21. Feeniksin sulka
20. Se on kissa
19. Hahaa, en kirjota vaihtoehtoja, oikeita vastauksia on 874
18. Värttinään
17. Vaara, Pohjois-Pohjanmaa
16. Inari
15. Talvisota alkoi
14. Haldičohkka, joka sijaitsee Haltilla. Haltin huippu on Norjassa.
13. 6.12.1917
12. Pesäpallo
11. Yleisurheilu. Älkää kysykö.
10. Iivo Niskanen ja Veikko Hakulinen, molemmat Yllättyneetneljästi. parijonoon että väkisinhiihtäjiä, kas kun ei sentään keihäänheittäjiä...
9. Tanja Poutiainen
7. Saksalaiset polttivat sen 8. 2011 ja 2019
6. F.E. Sillanpää (kirjallisuus), A. VirtanenI. (kemia), Ragnar Granit (lääketiede), Martti Ahtisaari (rauha), Bengt Holmström (taloustiede)
4. KD, Kok., PS., RKP. 5. Riikka Purra
3. Graniitti
2. K. J. Ståhlberg
Vastaukset 1. Laulujoutsen
TERVETULOA
LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN ASIANTUNTIJAYHTEISÖÖN!
OnnittelutopiskelupaikastasijatervetuloaopiskelijajäseneksiLuonnon-,ympäristö-jametsätieteilijöidenliittoLoimuun!
Me olemme luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen korkeimmin koulutettujen asiantuntijoiden ammattiliitto Teemme joka päivä töitä sen eteen, että nykyinen ja tuleva työelämä tarjoaa Sinulle palkitsevia mahdollisuuksia. Ajamme asiaasi sekä isoja työntekijäryhmiä koskevissa työmarkkinaneuvotteluissa että työpaikalla eteesi tulevissa yksittäisissä tilanteissa. Tuotamme Sinulle korkealaatuisia palveluita ja tutkittua tietoa oman osaamisesi sekä ura- ja työllistymismahdollisuuksiesi kehittämiseen. Vaikutamme yhteiskunnallisesti loimulaisten alojen elinvoimaisuuden edistämiseen. Tarjoamme Sinulle rahanarvoisia jäsenetuja hyödyllisistä tuotteista ja palveluista. Tuemme ja autamme Sinua läpikoko opiskelu-ja työelämäsi.
Tee rohkeita valintoja, löydä omat juttusi ja porukkasi
Opintojesi aikana Sinulla on mahdollisuus löytää omat mielenkiinnon kohteesi Kokeile rohkeasti erilaisia kursseja ja sivuaineita, järjestötoimintaa, yritysvierailuja, konferensseja, tapahtumia. Heittäydy täysillä mukaan kaikkeen opiskeluusi liittyvään. Nauti, koe ja opi niin onnistumisista kuin virheistäkin. Kasvamisesi korkeasti koulutettuna asiantuntijana ja ammattilaisena on juuri alkanut ja jatkuu läpi koko elämän
Nykyiset opiskelukaverisi ovat tulevia kollegoitasi, asiakkaitasi, yhteistyökumppaneitasi. Te työllistytte asiantuntijatehtäviin ihmiskunnan hyvinvoinnin ja maapallomme tulevaisuuden kannalta avainaloille Loimun opiskelijatoiminta tarjoaa Sinulle erinomaisen mahdollisuuden tutustua uusiin, samanhenkisiin ihmisiin, joiden kanssa voit saada yhdessä aikaan isoja asioita sekä nyt opiskeluaikana että tulevaisuudessa työelämässä.
Loimu on Sinua varten – liity oman alasi monitieteelliseen yhteisöön!
Loimussa on noin 17 000 jäsentä, joista 5000 opiskelijajäseniä Kuulumme korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavaan, ja olemme yhdessä muiden akavalaisten järjestöjen kanssa saavuttaneet suomalaisille korkeasti koulutetuille työntekijöille kollektiiviset työ- ja virkaehtosopimukset, vuosilomajärjestelmän, perhevapaajärjestelmän sekä monia muita asiantuntijoiden työelämää parantaneita yhteiskunnallisia uudistuksia.
Liity siis mukaan joukkoomme ja tutustu yhteisöömme. Kenties saamme Sinusta myös aktiivisen vaikuttajan Loimun toiminnassa. Ensimmäisen vuoden kandidaatti- tai AMK-opiskelijana tarjoamme Sinulle maksuttoman Fuksi-jäsenyyden vuoden 2026 loppuun saakka! Lisätietoa Fuksi-jäsenyydestä saat osoitteesta www.loimu.fi/fuksille
Parhain terveisin alan asiantuntijoiden puolesta,
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry
Mikko Salo Toiminnanjohtaja
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry on 17 000-jäseninen akavalainen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Edustamiamme pääaineita ovat esimerkiksi akvaattiset tieteet, aluetiede, biokemia, biologia, biolääketiede, datatiede, ekologia, fysiikka, geofysiikka, geologia, kemia, kestävä kehitys, maantiede, matematiikka, meteorologia, metsätieteet, mikrobiologia, solu- ja molekyylibiologia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede, ympäristötieteet ja lukuisat muut luonnon-,ympäristö-ja metsätieteelliset pääaineet.
Opiskelijaelämään!
Tervetuloa opiskelijamaailmaan, jossa lähes kaikki on uutta. Ihan uudenlaista arkea, uusia kavereita ympärillä, rahat vähän tiukemmassa ja kalenteri täynnä itsenäistä opiskelua.
Loimussa et ole yksin . Tapaat upeita tyyppejä ja saat rahanarvoisia etuja ensimmäisestä jäsenyyspäivästäsi alkaen. Loimun fuksijäsenenä nautit muun muassa:
• Valtavasta määrästä jäsenetuja, saat mm. maksuttoman vapaa-ajan matkustajavakuutuksen, Loimu-lehden kotiisi sekä alennuksia monista arkipäivän ja lomailun palveluista
• Urapalveluiden tuesta kesätöiden haussa, kuten koulutuksista ja palkkasuosituksista
• Lakiluurin neuvonnasta, kun työelämä yllättää sinut monimutkaisuudellaan
• Loimulaisten hyvästä ja avuliaasta meiningistä
Fuksi-jäsenyys on maksuton opintojen aloitusta seuraavan vuoden loppuun saakka, jonka jälkeen se päivittyy automaattisesti Opiskelija-tasolle. Voit valita jäsenyyden, jos olet kuluvana lukuvuotena aloittanut kandidaatin tai AMK-tutkintosi opiskelun.
Tukea ja etuja uuteen elämänvaiheeseen – Loimu kannattaa
Liity nyt, veloituksetta: loimu.fi/liity
loimunopiskelijat loimunpromot Loimulaiset-ryhmä www.loimu.fi/fuksille
Loimun
terveiset
Testipalsta
Mikä kuuma asia olet?
Teksti: Silja Kiljunen – Kuvitus: Pixabay
Tälläkertaatestipalstallapääsetselvittämäänmikäpaahteinenasiakuvastaasisimpääsi!
1. Minkä lämpimän juoman valitset?
a. Lämminkaakaokermavaahdolla
b. Etax(labralämpötilassa,muttaonhanseniin tujakkaa,ettälämmittää)
c. Kahvi
d. Fireball
2. Syyskylmänä iltana olen mieluiten…
a. Kotonapeitonallalämpimässä
b. Approillakiertelemässä
c. Metsässäkykkimässä
d. Kertsillälahoamassa
3. Valitse tuliaiheinen kappale:
a. Johnny Cash –RingofFire
b. Cheek –Liekeissä
c. Vicky Rosti –Satasalamaa
d. Pitbull –Fireball
4. Mikä näistä tunnetuista tulipaloista on suosikkisi?
a. NotreDamentulipalo
b. Lontoonpalo
c. Kalifornianmaastopalot
d. Turunpalo
5. Miten tulisesta ruuasta pidät?
a. Pippurikinmeinaaollaliiantulista…
b. Mitätulisempisenparempi
c. Tykkäänchilinmausta,muttenniintulisesta kuitenkaan
d. Tykkäänenemmänmakeasta
6. Suosikkisi liekkiväreistä?
a. Violetti-Kalium
b. Sinisenvalkoinen–Lyijy
c. Vihreä–Kupari
d. Keltainen–Natrium
7. Valitse liekehtivä lintu:
a. Tulipäähippiäinen
b. Feeniks
c. Mandariinisorsa
d. Kulorastas
8. Kuinka kuuma olet?
a. Olensöpö!
b. Polttavankuuma!
c. Minullaonnytkuumetta,jotenaikaskuuma
d. Kuumaomallatavallani
Vastaukset:
Eniten A-vastauksia: Oletkuumaperuna,olethyvä,hellyyttäväjakaikkienhuulilla.
Eniten B-vastauksia: Oletbunsenpoltin,oletkuumajatulinen!
Eniten C-vastauksia: Oletmaapallokeskilämpötilannoustuayli1,5asteen,fiilaattuhoutuvaaympäristöä.
Eniten D-vastauksia: Olet Ville V. Kinky,kertinpurkitetuinhengari!
Saman verran kahta eri vastausvaihtoehtoa: Oletrapeavalkosipulichili-seesamiöljyssä–oletmonivivahteinenjatuot iloaihmistenelämään!
Repäisyt
Koonnut: Toimitus
EssiK.:"Eitarttemuistuttaaettäihmisetonvanhoja." IlyaA.:"Iäkkäitä."
- Ikäkriiseilyä kertsillä
”Perseonleveämpikuinnaama.”
- Segge aavikkoeläinten fysiologiasta
"Tiiätkömikäontwink? "AiniinkuWinx?"
- Hämmennystä Lammilla
"SentäsSymbioosintapahtumiamäkestänselvinpäin."
- Toisen ainejärjestön jäsen mietiskelee
"Mäentykkäänäistäkoirajutuista."
- Lauri P. ja varpaidenarvostelukilpailu
”Äijäalkopuhuukielillä!”
- Silja K., kun Onni B. esittää ruotsinkielisiä sitsilauluja
”Kulorastaan varoitusääni on tunnusomainen, vähän kuinripulitulishousuun.”
- Tringan retkellä opetettua
"Kahdentoista aikaan alkoi examinariumin runkkuaika"
- Väärinkuultua kertsillä
”Säoletluonnontieteidenpyrkyri”
- OBK kandittoman opiskelijan tittelistä
NikolaiO.:”Tsiisustääoniso!” IlyaA.:”Munonvieläisompi.”
- Jättipalsamien vertailua Lammilla
"JasitmeherättiinsiitsohvaltaBK:nkaa."
- Kertsin yöllisten tapahtumien kertausta
ElinaP.:"Tuleekotännejotainnestettä?"
LauriP.:"Eiminultaainakaan."
- Partasen turkin säilömisestä
”VittuNikolai,meetakasHelixinkeittiöön”
- Suvaitsematon symbiontti Oljenkorressa
”MoiSymbioosi!Haluisinisonnakinsyyskokouksessa!”
- Fuksi liittyy Symbioosin jäseneksi
"He'sgivingheadhenkensäedestä."
- Onni P.n isä ja rukoilijasirkkojen parittelurituaalit
"Tältä mäkin näyttäsin, jos tietäisin, että mulla ei oo persereikää."
- Kenttisläinen muumisukistaan
”Onkojokunäitäjuovuspäissäänlisäillyt?”
- Luennoitsija Lammilla kommentoi omia diojaan
”Kato!Itsesaatanasaapui!”
- Päätoimittaja toisesta päätoimittajasta
Lähetä toimitukselle terkut ja repäisyt e-lomakkeella
Repäisyt
