Kandiohjelmana biologia

Kandiohjelmana

BIOLOGIA

Lukiossa opiskellaan biologiaa ja yliopistoon otetaan opiskelijoita lukemaan biologiaa, mutta julma totuus on, ettei biologiaa sellaisenaan oikeastaan opeteta juurikaan – ainoastaan sen eri osa-alueita luonnonsuojelubiologiasta geneettiseen bioinformatiikkaan.

Kandidaatin tutkinnossa pääaineena on biologia ja tutkintovaatimukset ovat kaikille samat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa lukuun ottamatta. Aineopintojen valinnaisissa opinnoissa voi kuitenkin keskittyä johonkin tiettyyn biologian tieteenalaan. Maisterin tutkinnossa tieteenala, mihin erikoistutaan, valitaan tarkemmin.

Biologian opettaja

Hei Sinä, joka haluat osallistua tulevien viherpeukaloiden istutustyöhön, rakastat ääntäsi tai muuten vain tykkäät tarinoida, olet cool: pukeudut lökäpöksyihin ja puhut slangia, kestät pitkät loma-ajat sekoamatta, et tunnista itseäsi edellisistä, mutta polte kasvatustyöhön kytee sisälläsi!

Biologian aineenopettajan taival käy hakuhaastattelun, pääaineopintojen ja ikimuistoisten kenttäkurssien kautta toisen opetettavan aineen opintoihin ja edelleen opettajankoulutuslaitoksen (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) suuntaan. Toisen opetettavan aineen opinnot sijoittuvat kandivaiheeseen ja pedagogiset opinnot vasta maisterivaiheessa. Opintoihin sisältyy siis paitsi luonnontieteitä myös ihmistieteiden näkökulmia. Älkää kuitenkaan peljätkö: humanismi on huumaavaa!

Aineenopettajan suuntautumisvaihto tarjoaa monipuolisen ja yleissivistävän keitoksen, jonka ainekset pääset itse valitsemaan. Perinteisesti bilsan maikka opettaa bilsan ohella mantsaa. Kukaan ei kuitenkaan estä sinua lukemasta 60 opintopisteen sivuainekokonaisuutta kemiasta, terveystiedosta tai vaikkapa köksästä!

Aineenopettajan ABC:

Häh?! Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: ihmisläheisen ja ympäristötietoisen tulevaisuuden puolesta. Hmm...?! Päätöstä ei tarvitse stressata opintojen ensimetreillä. Hakeminen ei kahlitse mihinkään, joten rohkeasti mukaan kevään hakuhaastatteluihin! Huh?! Opettajien työllistyminen ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys. Suojatyöpaikan perässä ei siis kannata lähteä juoksemaan... Hih?! Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa kahdessa osassa tai yhteen pötköön. Vuosi opettajankoulutuslaitoksella haastaa ajattelemaan opettajuuden koukeroita oikein kunnolla.

Pysähdyhän lopuksi muistelemaan omia kouluaikojasi. Minkälainen on hyvä opettaja? Voitko kuvitella itsesi kasvattajana: nuoren esikuvana ja tukipilarina?

Ekologia ja evoluutiobiologia

Mikä on johtanut tähän kaikkeen elämän monimuotoisuuteen? Miten ympäristö vaikuttaa eliöön ja päinvastoin? Mihin suuntaan luonnonvalinta ajaa kehitystä? Millaisia ovat eläinten sukulaisuussuhteet ja miten lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon?

Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoavat laajimman näkökulman biologiaan, mahdollistaen elämän tarkastelun aina genomitasolta yhteisötasolle. Opiskelemalla alaa opitkin ymmärtämään, miten ympäristö ja evoluutiohistoria vaikuttavat lajeihin. Ekoevon opiskelija kehittyy henkilöksi, joka kykenee ymmärtämään biologian kokonaisuutena. Tätä voi soveltaa eri aloilla, esim. luonnonsuojelussa tai vaikkapa laboratoriokokeiden suunnittelussa.

Opiskeluun kuuluu sekä laboratorio- että kenttätyöskentelyä, PCR:stä sukelteluun. Kenttäkurssit ovat parhainta tarjontaa tältä osastolta. Kenttäursseilla on mahdollista tutustua luontoon ja sen tutkimukseen aina

Kilpisjärveltä Madagaskarille mitä parhaimmassa ja asiantuntevimmassa seurassa!

Luonnonvalinnan ja sattuman vaikutuksen ymmärtäminen on avain tietoon siitä, miksi elämän eri tasoilla on sekä monimuotoisuutta että toistuvuutta. Tähän ekoevo tarjoaa toimivat avaimet. Mikään biologiassa ei nimittäin käy järkeen muuten kuin evoluution valossa.

Kasvitiede

Oletko kiinnostunut molekyylibiologiasta? Vai evoluutiosta? Vai kasvinjalostuksesta? Vai oletko kiinnostunut niistä kaikista ja monesta muusta, etkä osaa päättää? Olipa asia miten tahansa, pääset toteuttamaan itseäsi kasvitieteilijänä. Tämän pääaineen alta löytyy opetusta molekyylitasolta aina systematiikkaan ja evoluutiobiologiaan asti.

Koska kasvitiede on laaja ala, myös opetustarjonta on runsasta. Opintoihinsa voi sisällyttää tutkimuksen ja koejärjestelyjen suunnittelua, tutkimus- ja työharjoittelua, laboratoriokursseja, lajintuntemusta, systematiikan ja evoluutiobiologian tutkimusmenetelmiä tai kenttäkurssin Taita-vuorilla Keniassa tai Kilpisjärvellä. Itsenäinen opiskelu omaa kasviota (tai sieniötä) keräten voi myös tulla tutuksi.

Maisterivaiheessa kasvibiologi voi valita opintoja seitsemästä opintokokonaisuudesta. Opintoihin voi sisällyttää myös Maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan järjestämiä kokonaisuuksia tai kursseja. Mikäli sinua kiinnostaa laboratoriotyöskentely, kasvifysiologia, kehitysbiologia, bioteknologia, molekyylibiologia ja kasvinjalostus voivat olla juuri sinua varten. Jos taas todella suuret linjat ovat sydäntäsi lähellä, kasvi- ja sienisystematiikka ja kasvien ekologia ja evoluutiotutkimus tarjoavat mahdollisuuden perehtyä miljoonien vuosien skaalalla tapahtuviin prosesseihin – ja niiden tuloksiin. Subarktisen kasviekologian ja kasvidiversiteetin parissa voit rymytä tropiikissa, tuntureilla, metsissä ja kedoilla (auringon paistaessa ja linnunlaulun kaikuessa...). Rakensitpa opintosi kuinka tahansa, voit silti tehdä melkein mitä haluat: kasvifysiologin voi löytää metsästä sahailemasta puunäytteitä yhtä hyvin kuin systemaatikon ajamasta PCR:ää laboratorion uumenissa.

Fysiologia & neurotiede

Millaisia sopeumia eläimet ovat kehittäneet pystyäkseen elämään tietyssä ympäristössä? Mikä säätelee eläinten käyttäytymistä? Kuinka eläimet kehittyvät yksittäisistä soluista aikuisiksi?

Fysiologia ja neurotiede etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhtä aikaa molekyyli-, solu-, kudos-, elin- ja eliötasolta yhdistäen niistä saatavaa tietoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi muuntogeeniset eläimet ovat tärkeitä malleja, jotka antavat korvaamatonta tietoa tietyn geenin tai geenien vaikutuksista organismissa. Paitsi perimän, myös ympäristön vaikutusta voidaan tutkia tällaisten elävien mallien avulla.

Fysiologian ja neurotieteen opiskelija voi maisterivaiheessa valita kahdesta eri opintosuunnasta: neurobiologiasta tai fysiologiasta. Neurobiologin tutkimuskohteena on eläinten käyttäytymistä säätelevä hermojärjestelmä, ja tutkimuskohde voi olla mitä tahansa yksittäisestä hermosolun ionikanavaproteiinista aina kokonaisen hermoston toimintaan. Neurobiologia on hyvin poikkitieteellinen tieteenala, ja kiinnostus esimerkiksi fysiikkaan tai toisaalta psykologiaan on usein hyödyksi opiskelijalle.

Yleisluontoisempi fysiologian opintosuuntaus antaa laajan osaamispohjan fysiologian ymmärtämiselle. Pääset perehtymään eläimen toimintaan lähes kaikilla osa-alueilla aina yksittäisen solun tasolta laajempiin kokonaisuuksiin, kuten liikkumiseen. Aistien toiminta, "omiikat" eli biomolekyylien kokonaisuuksin tutkiminen, yksilönkehitys ja siihen tiukasti linkittyvä regeneraatio sekä eläinten ympäristövasteet ovat opintokokonaisuuksia, joita voit suorittaa ja joista myös löytyy Helsingin yliopistossa korkean tason tutkimusryhmiä. Fysiologiaa ja neurotiedettä opiskelemaan aikovan kannattaa varautua siihen, että koe-eläimiä käytetään opetuksessa kaikissa erikoistumislinjoissa. Myös myöhempi tutkimus perustuu useimmiten koe-eläinten käyttäytymiseen.

Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Perinnöllisyystiede on klassisen määritelmänsä mukaan eliöiden ominaisuuksien perinnöllisyyden lainalaisuuksia tutkiva tiede. Siitä asti, kun perinnöllistä informaatiota sisältäväksi aineeksi 1950-luvulla osoitettiin DNA, on tutkimus keskittynyt tämän kiehtovan molekyylin toimintaan. Vankka molekyyligenetiikan tuntemus onkin nykyään välttämätöntä kaikissa perinnöllisyystieteen osa-alueissa.

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa perinnöllisyystieteen opetus ja tutkimus painottuvat juuri molekyylitasolle, mutta huomionarvoista on myös ekologian ja evoluutiobiologian tieteenalaan liittyvän populaatio- ja kvantitatiivisen genetiikan opetus ja tutkimus.

Ihmisen ja lukuisten muiden eliöiden koko perimä on nyt kartoitettu emästasolla. Tämä on mahdollistanut aivan uudetlähtökohdat mm. genomien vertailuun ja niiden toiminnan tutkimiseen. Nykyään geneetikon työkaluihin kuuluu pipettin lisäksi olennaisesti myös tietokone. Geenejä etsitään edelleen elävistä soluista, mutta myös bioinformatiikkaa hyödyntäen lukuisista eri tietokannoista ja eri geenejä sekä niiden tuotteita, proteiineja, vertaillaan keskenään käyttäen tietokoneohjelmia. Bioinformatiikka onkin tieteenala, joka yhdistää molekyylibiologian ja tietotekniikan.

Perinnöllisyystiede on nykyisen biologian sydämessä, ja genetiikan tuntemus on välttämätöntä myös aloilla kuten solu- ja kehitysbiologia, syöpätutkimus, virologia, biotekniikka, evoluutiobiologia, taksonomia ja luonnonsuojelubiologia. Lisäksi sellaiset laboratorioalat, jotka eivät geeniteknisiä menetelmiä hyödynnä, ovat todella harvassa.

Mikrobiologia

Mikrobiologiassa pääset tutustumaan bakteerien, virusten ja muiden mikrobien ihmeelliseen maailmaan. Ala sopii täydellisesti laboratoriossa viihtyvälle ihmiselle, mutta se ei ole este kentälle pääsemiselle. Voihan mikrobiologi vaikka kerätä hyttysistä viruksia Keniassa tai maaperäbakteereita Lammilla! Mitä ikinä haluaisitkaan tutkia, voit yhtä hyvin tutkia kohteeseesi liittyviä mikrobeita, sillä niitä löytyy käytännössä joka paikasta.

Mikrobeilla on aina ollut tärkeä merkitys ihmiselle. Suolistomikrobistolla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä mm. ruuansulatuksessa, aineenvaihdunnassa, immuunijärjestelmän kehityksessä ja toiminnassa. Tasapainossa oleva mikrobisto limakalvoilla suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Suolistomikrobiston muutokset on yhdistetty useisiin sairauksiin mm. erilaisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin, allergiaan, lihavuuteen jne. Viikissä virustutkimuksella on pitkät perinteet. Kurssitöissä voit päästä tarkastelemaan viruksia elektronimikroskoopissa.

Hiivan merkitystä ei voi kiistää kukaan oluesta nauttiva henkilö. Kasvien patogeenit ja maaperän mikrobit taas vaikuttavat esimerkiksi viljelykasviemme kuntoon. Mikrobien hyväksikäyttö biotekniikassa on jo nyt hyvin laajaa, mutta uusille keksinnöille ja käyttötarkoituksille löytyy aina tilaa!

Molekyylibiotieteiden ja biologian kandiopiskelijat voivat hakea Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmaan (MMB). MMB-maisteriohjelmassa on mahdollista erikoistua elintarvikemikrobiologiaan, lääketieteelliseen mikrobiologiaan, mikrobibiotekniikkaan, sienitieteeseen, virologiaan tai ympäristömikrobiologiaan. Mikrobiologian alalla et suinkaan pelkästään mikroskopoi, vaan erikoistut myös käyttämään laajalti muun muassa molekyylibiologian, biokemian ja genetiikan tutkimusmenetelmiä.