Alkio 2020

Alkio

johdatusbiologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

2020

Alkio

Sisältö

Päätoimittajat

Valeria Valanne valeria.valanne@helsinki.fi

Roope Nykänen roope.nykänen@helsinki.fi

Meeri Mäkelä meeri.makela@helsinki.fi

Taitto

Valeria Valanne

Roope Nykänen

Meeri Mäkelä

Etukansi

Valeria Valanne

Tervetuloa Viikkiin, fuksi!

Ihan aluksi, isot onnittelut opiskelupaikasta! Vaikka vuosi on ollut poikkeuksellinen, ja tulee varmasti jatkumaan poikkeuksellisena, olet onnistuneesti selvittänyt tiesi opiskelemaan ja aloittamaan uutta vaihetta elämässä.

Olet sitten biologian tai molekyylibiotieteiden opiskelija, tästä lehdestä löydät paljon informaatiota ja neuvoja helpottamaan luovimistasi yliopistomaailmassa. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös uudet kanssaopiskelijasi, ja tietysti iki-ihanat tuutorit, joilta voi kysyä mitä vaan mieltä askarruttavaa opiskelijaelämästä.

Vaikka aluksi varmasti tuntuu, että joka suunnalta tulee lisää muistettavia asioita, älä ota stressiä kaiken oppimisesta heti. Tärkeääon muistaa, ettäet ole yksin, vaan muut fuksit (ja oikeastaan suuri osa vanhemmistakin opiskelijoista…) ovat aivan yhtä hukassa kuin sinäkin. Paljon apua menossa mukana pysymiseen tarjoavat ainejärjestöt ja niiden luoma yhteisöllisyys, ja biologian tai molekyylibiotieteiden opiskelijalle niitä on kaksi yli muiden: Symbioosi RYja Helix RY. Symbioosi onbiologian opiskelijoiden,ja Helixmolekyylibiotieteiden opiskelijoiden ainejärjestö, muttatodellista rajaa jäsenten välillä ei ole, vaan valtaosa biologian ja molen opiskelijoista osallistuvat molempien jär-

jestöjentoimintaan!SymbioosijaHelixjärjestävätpaljon vapaa-ajan toimintaa kuten illanistujaisia, sitsejä, retkiä, lautapeli- ja teemailtoja. Syksyllä valitettavasti osa tapahtumista joudutaan järjestämään normaalista poiketen etänä, mutta parhaamme mukaan yritämme pitää myös turvallisia tapahtumia livenä. Lisäksi toimimme jäsenistönetujen jaoikeuksien turvaamiseksi. Myös kerhotilat löytyvät, Bio1:stä ja Bio3:sta,ja niille saa sitten kun pandemia tilanne sen sallii niin aina saapua istahtamaan sohvalle, juomaan kahvia ja hengailemaan muiden opiskelijoiden kanssa.

Jos järjestötoiminta kiinnostaa, haluat järjestää tapahtumia tai tehdä uusia tuttavuuksia, tule rohkeasti osaksi toimintaa! Molempien järjestöjen syyskokoukset järjestetään syksyllä,mutta niihin osallistuminenei ole edellytys mukaan pääsemiselle, vaan kyytiin voi hypätä myöhemminkin!

Muista liittyä järjestöjen facebook-ryhmiin ja sähköpostilistalle (älä huoli, tuutorit auttavat), jotta saat varmasti ajankohtaista tietoa tapahtumistamme ja toiminnastamme!

Toivottavasti nähdään syksyllä tapahtumien merkeissä!

Essi ja Inkeri, Symbioosin ja Helixin puheenjohtajat

Opintopisteitä jaoutoja polkuja

Tervetuloa yliopistoon! Kursseja, opintopisteitä, seminaareja...Siis mitä ihmettä? Vastuu opintojen suunnittelusta on nyt sinulla, mutta onneksi apua on saatavilla.Vanhemmat opiskelijat, tuutorit ja opinto-ohjaajat auttavat oman opintopolun löytämisessä, mutta omien opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa opinto-oppaan pläräämisestä ja tietenkin tästä tietopaketista.

Aloitetaan siis perusasioista. Akateeminen vuosielilukuvuosialkaauseimmitensyyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Opintojesi alkamis- ja päättymisajat saattavat kuitenkin vaihdella hieman kurssien alkamis- ja päättymisajankohtien mukaan. Vuosi jakautuu neljään periodiin, joista periodit I ja II edustavat syyslukukautta ja periodit III ja IV kevätlukukautta.Jokaisenperiodinvälissäonniin kutsuttutentti-jalukuviikko,jolloineijärjestetä juurikaan luento-opetusta. Tiedekunnassamme tosinperiodienrajatsaattavathämärtyä,muttase eimenoahaittaa!

Yliopistoissa on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja tämän jälkeen maisterin tutkinto, 120 opintopistettä. Usein sekä kandi että maisteri suoritetaan samassa yliopistossa ja tiedekunnassa, mutta kaksiportaisuus mahdollistaa maisterin suorittamisen myös muualla, vaikkapa ulkomailla. Opintojen edistymistä mitataan opintopisteillä, tuttavallisemmin oppareilla tai nopilla.Kannattaamuistaa,ettäyksiopintopiste vastaanoin27tuntiatöitä.

Kandidaatin tutkintoa suorittaessa biologian koulutusohjelmaan valituilla pääaineena on biologia eli bilsa, molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan luonnollisesti molekyylibiotieteet eli mole. Tutkintoon kuuluu oman pääaineen perus- ja aineopinnot, jotka sisältävät pakolliset peruskurssit sekä vapaavalintaisetkirjatentitjavalinnaisetopinnot. Valinnaiset opinnot voit valita kiinnostusksen kohteittesi mukaan. Kursseja kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti ja tutustua kaikkeen mikä tuntuu mielenkiintoiselta, sillä vasta maisterivaiheessa valitset itsellesi varsinaisen erikoistumisalan.Kanditutkintoonkuuluvatmyös Muutopinnot-osuus,jokasisältäämm.vieraan kielen opinnot ja tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Aiemmissa tutkintorakenteissa oli vaatimuksena suorittaa sivuaineopinnot, joita on usein suoritettu oman alan ulkopuolelta, esimerkiksitietojenkäsittelytieteestätaivieraasta kielestä.Nykyisinsivuainevaatimusonpoistettu muttamuidenalojenkurssejasaayhäsisällyttää vapaavalintaisiinopintoihin.

Maisterin tutkinnossa opinnot muodostuvat pääaineen mukaan. Opintoihin kuuluvat

syventävät opinnot (pakolliset ja valinnaiset opinnot) sekä muita opintoja. Maisteriopinnot päättä pro gradu-tutkielma eli ytimekkäästi pelkkägradu.

Kandi- tai maisterivaiheessa voit hakea vaihtoopintoihin ulkomaille tai JOO- eli joustavan opinto-oikeudenopintoihintoiseensuomalaiseen yliopistoon. Kumpaakin vaihtoehtoa kannattaa suunnitellavuositaiparikinetukäteen.

Mistä yliopisto-opinnot sitten oikeasti koostuvat?

Suurin osa opinnoista on perinteisiä luentokursseja. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa ja luentojen materiaalit tulevat usein jollekin verkkoalustalle kuten Moodleen nähtäville. Luentokurssin läpäisyyn riittää luentosarjan tentin suorittaminen hyväksytysti. Niin tosiaan, yliopistossa kutsumme kokeita tenteiksi!Tentitarvostellaanasteikolla0–5,joten jostentistänapsahtaanelonen,voititkunsijasta tuulettaavillisti.Pieniosakursseistaarvostellaan asteikolla hylätty–hyväksytty, jolloin asia yleensä mainitaan kurssin kuvauksessa ilmoittautumisjärjestelmäWeboodissa(ks.s.25).

Laboratorio-,kenttä-jaharjoitustyökursseillataas pääset itse kokeilemaan kirjoista tuttuja asioita. Näilläkursseillaonluonnollisestiläsnäolopakko jalisäksikursseihinkuuluuerilaistenselostusten ja raporttien kirjoittamista. Kenttäkursseilla lähdetään maastoon, joskus useammaksi viikoksikinopiskelemaanjaihmettelemään.

Opintoihin kuuluu myös kirjatenttejä. Voit valita opinto-oppaasta löytyvästä listasta itseäsi kiinnostavatopukset.Eriopintokokonaisuuksiin vaaditaan tietyt kirjatentit. Kirjatentin suorittaminen sovitaan aina kirjan aihealueen mukaanmääräytyvänosastontenttaatorinkanssa. Käytännöt kirjatenttien tekoon vaihtelevat osastoittain, lisätietoa löytyy Flammasta ja vanhemmiltaopiskelijoilta!Kirjatenttisuoritetaan yleisenätenttipäivänä,jolloinvoisuorittaamyös vaikkaparästiinjääneitäluentokurssiententtejä. Yleisten tenttien ajankohdat ja ohjeet löytyvät

Flammasta.

Hyvä! Nyt sinulla on hallussasi perusasiat! Seuraavaksi lyhyt syventyminen byrokratian kiemuroihin:

Saadaksesi opintotukea on sinun suoritettava vähintään 5 opintopistettä per tukikuukausi, opintopisteet lasketaan kuitenkin koko lukuvuoden ajalta. Saadaksesi tukea lukuvuoden ajaksi on siis suoritettava 45 opintopistettä lukuvuodessa. Suositeltava opintopistemäärä lukuvuodessa on 55-60 op. Opintotukikuukausien määrä on rajoitettu yhteensä 50:een, joista osa on käytettävissä kandidaatin tutkinnon suorittamiseen ja loput maisterin tutkinnon suorittamiseen. Tukien käyttöä kannattaa siis miettiä jo opintojen alkuvaiheessa. Kesäksi voi anoa kesäopintotukea, joka tulee anoa erikseen, ja joka lasketaan kokonaistukimäärään. Opiskelijana saatat olla oikeutettu yleiseen asumistukeenriippuenruokakuntasitulotasosta ja asumiskuluistasi. Kaikki tuet on haettava Kelasta, joten hakemusten teko kannattaa aloittaa mahdollisimman pian opiskelupaikan varmistumisen jälkeen. Lisätietoa tuista ja hakemisestahttp://www.kela.fi/opiskelijat.

Myös opintoaikasi on rajattu. Kandidaatintutkinnon suorittamisen ohjeaika on3vuotta,maisterin2,yhteensäsiis5vuotta. Mikäli opinnot eivät kuitenkaan valmistu ohjeajassa, voit saada lisäaikaa 2 lukuvuotta anomallasitäerikseen.Myöstämänjälkeenon mahdollista hakea harkinnanvaraista lisäaikaa opintojenloppuunsaattamiseksi.

Vaikka yliopisto-opintojen suunnittelu voi joskus tuntua vaivalloiselta, kannattaa omia opintoja suunnitella ja pohtia heti ensimmäisestä kurssista lähtien! Pidä korvat ja silmät auki, ihmettele, tutki ja muista, että yliopisto-opinnotovatmahdollisuuksiatäynnä. Sinäpäätät,tartutkoniihin!

Helsinginyliopistonhallintojaopetusjärjestelyt jakaantuvat tieteenalojen mukaan jaettuihin 11 suureen yksikköön, tiedekuntaan. Lisäksi yliopistolla on useita erillisyksiköitä, joista osa antaa opetusta. Yliopisto on keskittänyt toimintansa neljälle kampukselle. Tämä artikkeli antaa sinulle joitain perustietoja uudesta opinahjostasi. Tekstin tarkoitus on antaa sunulle käsitys siitä, mihin sijoitut yliopiston hallinnollisella kartalla ja ketkä tekevätsinuakoskeviapäätöksiä.

Yliopisto

”Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja sitä tukeva yhteiskunnllinen vuorovaikutus.”

Yliopisto on sivistyksen ja uuden tiedon kehto, jossa opetuskin perustuu tutkimukseen, ja uusin tieto ja tutkimusmenetelmät ovat esillä kauan, ennen kuin niistä kirjoitetaan Helsingin Sanomissa. Yliopistoa johtavat rehtori, vararehtoritjayksiköidenjohtajat.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Yliopiston rehtorina on elokuusta 2018 alkaen toiminut entinen bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnandekaaniJariNiemelä.

Helsingin yliopisto

Tiedekunta Perustutkintoopiskelijoita

Bio-jaympäristötieteellinen 1400

Farmasia 800

Eläinlääketieteellinen 450

Humanistinen 5800

Käyttäytymistieteellinen 3500

Lääketieteellinen 1100

Maatalous-metsätieteellinen 2500

Matemaattis-luonnontieteellinen5500

Oikeustieteellinen 2000

Teologinen 1700

Valtiotieteellinen 3650

Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston hallitus

Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kansleri myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon sekä luvan promootioiden järjestämiseen. Tällä hetkelläkanslerinatoimii KaarleHämeri.

Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston hallitus, joka muodostuu eri tiedekuntien

Dekaani = tiedekunnan pomo

jäsenistäkandidaateistaprofessoreihin.

Tiedekunta

Tiedekuntaa johtaa ja valvoo dekaani yhdessä varadekaanien kanssa. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani on kasvitieteiden professori Jaakko Kangasjärvi. Dekaani ja varadekaanit valvovat ja vastaavat tutkimuksestajaopetuksesta.

Tiedekunnan korkein päättävä elin on tiedekuntaneuvosto: 11 jäsenen hallinnollinen toimielin, joka kehittää tiedekunnan toimintaa dekaanin johdolla. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaanin lisäksi professoreita, opettajia, muuta opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Tiedekuntaneuvosto tekee kaikki tiedekunnan suuret päätökset, joista opiskelijajäsenillä on tapana tiedottaa Facebookin Bio- ja ympäristötieteellisen opintoasiat -ryhmässä. Tähän ryhmään siis kannattaa liittyä. Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat ovat myös luettavissayliopistontiedotusportaaliFlammassa (ks.s.25).

Toimikunnat

Tiedekunnan päätöksenteon valmistelua varten ovat tiedekunnassa dekaanin asettamat toimikunnat – koulutusohjelmatoimikunta, tutkimusohjelmatoimikunta ja yhteiskuntasuhteiden toimikunta –sekä tiedekuntaneuvoston asettama opetustaitotoimikunta.

Koulutusohjelmatoimikunta vastaa opintoasioihin kuten tutkintorakenteisiin liittyvästä suunnittelusta ja valmistelusta. Koulutusohjelmatoimikuntaan kuuluu myös opiskelijajäseniä. Opiskelijajäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyiset opiskelijajäsenetjatkavat31.12.2020asti.

Koulutusohjelmatoimikunnan lisäksi jokaista koulutusohjelmaa, mukaan lukien biologiaa ja molekyylibiotieteitävalvooomajohtoryhmä.

Tutkimusohjelmatoimikunta vastaa tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen liittyvästä valmistelusta ja valvomisesta. Tähän toimikuntaan ei kuulu perustutkintoopiskelijoitamuttatohtorikoulutettaviakylläkin. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan viralliset tutkimusohjelmat ovat Ekosysteemit ja ympäristö, Organismi- ja evoluutiobiologia sekä Molekulaariset ja integratiiviset biotieteet. Tiedekunnan tohtorikoulutettavat voivat kuitenkin kuulua yhteen 11 tohtoriohjelmasta, joista suuri osa perustuu tiedekuntien ja kampustenväliseenyhteistyöhön.

Yhteiskuntasuhteiden toimikunnan tehtävä on tukea ja suunnitella tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutustoiminnan vaikuttavuutta esimerkiksi yritysyhteistyössä sekävarainhankinnassa.

Opetustaitotoimikunnan tehtävänä on edistää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidonkehittämistä.Toimikunnassaon professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilöstönsekäopiskelijoidenedustus. Nykyinen toimikunta on valittu kaudelle 2018–2021.

Opiskelijat hallinnon jäseninä

Kutenedelläesitellyssätuliesille,opiskelijakin voipäästämukaanyliopistonhalintoon.Hallinnon opiskelijajäseniä kutsutaan hallopedeiksi. Opiskelijajäsenen paikkaa kannattaa rohkeasti hakea,kunhanhakuaikajälleentuleekohdalle.

Jos haluat maksimoida mahdollisuutesi tulla haussavalituksitaimuutenvainetjaksaodotella uuden toimikauden alkua, pääset hankkimaan tietämystä tiedekunnan hallinnosta myös opiskelijajärjestön opintovastaavan roolissa. Opiskelijajärjestöjä ovat ainakin Biosfääri, Symbioosi, SvNK, Myy ja Helix – näistä lisää tulevillasivuilla!

Halloped = hallinnon opiskelijajäsen

Kandiohjelmana

BIOLOGIA

Lukiossaopiskellaanbiologiaa jayliopistoon otetaan opiskelijoita lukemaanbiologiaa,mutta julma totuus on, ettei biologiaa sellaisenaanoikeastaanopeteta juurikaan –ainoastaanseneri osa-alueitaluonnonsuojelubiologiasta geneettiseenbioinformatiikkaan.

Kandidaatin tutkinnossa pääaineena on biologia ja tutkintovaatimukset ovat kaikille samat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa lukuun ottamatta. Aineopintojen valinnaisissa opinnoissa voi kuitenkin keskittyä johonkin tiettyyn biologian tieteenalaan. Maisterin tutkinnossa tieteenala, mihin erikoistutaan, valitaan tarkemmin.

Biologian opettaja

Hei Sinä, joka haluat osallistua tulevien viherpeukaloiden istutustyöhön, rakastat ääntäsi tai muuten vain tykkäät tarinoida, olet cool: pukeudut lökäpöksyihin ja puhut slangia, kestät pitkät loma-ajat sekoamatta, et tunnista itseäsi edellisistä, mutta polte kasvatustyöhön kytee sisälläsi!

Biologian aineenopettajan taival käy hakuhaastattelun, pääaineopintojen ja ikimuistoisten kenttäkurssien kautta toisen opetettavan aineen opintoihin ja edelleen opettajankoulutuslaitoksen (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) suuntaan. Toisenopetettavan aineen opinnot sijoittuvat kandivaiheeseen ja pedagogiset opinnot vasta maisterivaiheessa. Opintoihin sisältyy siis paitsi luonnontieteitä myös ihmistieteiden näkökulmia. Älkää kuitenkaan peljätkö: humanismi on huumaavaa!

Aineenopettajan suuntautumisvaihto tarjoaa

monipuolisen ja yleissivistävän keitoksen, jonka ainekset pääset itse valitsemaan. Perinteisesti bilsan maikka opettaa bilsan ohella mantsaa. Kukaan ei kuitenkaan estä sinua lukemasta 60 opintopisteen sivuainekokonaisuutta kemiasta, terveystiedosta tai vaikkapa köksästä!

Aineenopettajan ABC:

Häh?! Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: ihmisläheisen ja ympäristötietoisen tulevaisuuden puolesta. Hmm...?! Päätöstä ei tarvitse stressata opintojen ensimetreillä. Hakeminen ei kahlitse mihinkään, joten rohkeasti mukaan kevään hakuhaastatteluihin!

Huh?! Opettajien työllistyminen ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys. Suojatyöpaikan perässä ei siis kannata lähteä juoksemaan...

Hih?! Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa kahdessa osassa tai yhteen pötköön. Vuosi opettajankoulutuslaitoksella haastaa ajattelemaan opettajuuden koukeroita oikein kunnolla.

Pysähdyhän lopuksi muistelemaan omia kouluaikojasi. Minkälainen on hyvä opettaja? Voitko kuvitella itsesi kasvattajana: nuoren esikuvana ja tukipilarina?

Ekologia ja evoluutiobiologia

Mikä on johtanut tähän kaikkeen elämän monimuotoisuuteen? Miten ympäristö vaikuttaa eliöön ja päinvastoin? Mihin suuntaan luonnonvalinta ajaa kehitystä?

Millaisia ovat eläinten sukulaisuussuhteet ja miten lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon?

Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoavat laajimman näkökulman biologiaan, mahdollistaen elämän tarkastelun aina genomitasolta yhteisötasolle. Opiskelemalla alaa opitkin ymmärtämään, miten ympäristö ja evoluutiohistoria vaikuttavat lajeihin. Ekoevon opiskelija kehittyy henkilöksi, joka kykenee ymmärtämään biologian kokonaisuutena. Tätä voi soveltaa eri aloilla, esim. luonnonsuojelussa tai vaikkapa laboratoriokokeiden suunnittelussa.

Opiskeluun kuuluu sekä laboratorio- että kenttätyöskentelyä, PCR:stä sukelteluun. Kenttäkurssit ovat parhainta tarjontaa tältä osastolta. Kenttäursseilla on mahdollista tutustua luontoon ja sen tutkimukseen aina

Kilpisjärveltä Madagaskarille mitä parhaimmassa ja asiantuntevimmassa seurassa!

Luonnonvalinnan ja sattuman vaikutuksen ymmärtäminen on avain tietoon siitä, miksi elämän eri tasoilla on sekä monimuotoisuutta että toistuvuutta.

Tähän ekoevo tarjoaa toimivat avaimet. Mikään biologiassa ei nimittäin käy järkeen muuten kuin evoluution valossa.

Kasvitiede

Rakensitpa opintosi kuinka tahansa, voit silti tehdä melkein mitä haluat: kasvifysiologin voi löytää metsästä sahailemasta puunäytteitä yhtä hyvin kuin systemaatikon ajamasta PCR:ää laboratorion uumenissa.

Fysiologia & neurotiede

Millaisia sopeumia eläimet ovat kehittäneet pystyäkseen elämään tietyssä ympäristössä? Mikä säätelee eläinten käyttäytymistä? Kuinka eläimet kehittyvät yksittäisistä soluista aikuisiksi?

Oletko kiinnostunut molekyylibiologiasta? Vai evoluutiosta? Vai kasvinjalostuksesta? Vai oletko kiinnostunut niistä kaikista ja monesta muusta, etkä osaa päättää? Olipa asia miten tahansa, pääset toteuttamaan itseäsi kasvitieteilijänä. Tämän pääaineen alta löytyy opetusta molekyylitasolta aina systematiikkaan ja evoluutiobiologiaan asti.

Koska kasvitiede on laaja ala, myös opetustarjonta on runsasta. Opintoihinsa voi sisällyttää tutkimuksen ja koejärjestelyjen suunnittelua, tutkimus- ja työharjoittelua, laboratoriokursseja, lajintuntemusta, systematiikan ja evoluutiobiologian tutkimusmenetelmiä tai kenttäkurssin Taita-vuorilla Keniassa tai Kilpisjärvellä. Itsenäinen opiskelu omaa kasviota (tai sieniötä) keräten voi myös tulla tutuksi.

Maisterivaiheessa kasvibiologi voi valita opintoja seitsemästä opintokokonaisuudesta. Opintoihin voi sisällyttää myös Maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan järjestämiä kokonaisuuksia tai kursseja. Mikäli sinua kiinnostaa laboratoriotyöskentely, kasvifysiologia, kehitysbiologia, bioteknologia, molekyylibiologia ja kasvinjalostus voivat olla juuri sinua varten. Jos taas todella suuret linjat ovat sydäntäsi lähellä, kasvi- ja sienisystematiikka ja kasvien ekologia ja evoluutiotutkimus tarjoavat mahdollisuuden perehtyä miljoonien vuosien skaalalla tapahtuviin prosesseihin –ja niiden tuloksiin. Subarktisen kasviekologian ja kasvidiversiteetin parissavoit rymytä tropiikissa, tuntureilla, metsissä ja kedoilla (auringon paistaessa ja linnunlaulun kaikuessa...).

Fysiologia ja neurotiede etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhtä aikaa molekyyli-, solu-, kudos-, elin- ja eliötasolta yhdistäen niistä saatavaa tietoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi muuntogeeniset eläimet ovat tärkeitä malleja, jotka antavat korvaamatonta tietoa tietyn geenintai geenienvaikutuksista organismissa.Paitsi perimän, myös ympäristön vaikutusta voidaan tutkia tällaisten elävien mallien avulla.

Fysiologian janeurotieteen opiskelijavoi maisterivaiheessa valita kahdesta eri opintosuunnasta: neurobiologiasta tai fysiologiasta. Neurobiologin tutkimuskohteena on eläinten käyttäytymistä säätelevä hermojärjestelmä, ja tutkimuskohde voi olla mitä tahansa yksittäisestä hermosolun ionikanavaproteiinista aina kokonaisen hermoston toimintaan. Neurobiologia on hyvin poikkitieteellinen tieteenala, ja kiinnostus esimerkiksi fysiikkaan tai toisaalta psykologiaan on usein hyödyksi opiskelijalle.

Yleisluontoisempi fysiologian opintosuuntaus antaa laajanosaamispohjanfysiologianymmärtämiselle. Pääset perehtymään eläimentoimintaan läheskaikilla osa-alueilla aina yksittäisen solun tasolta laajempiin kokonaisuuksiin, kuten liikkumiseen. Aistien toiminta, "omiikat" eli biomolekyylien kokonaisuuksin tutkiminen, yksilönkehitys ja siihen tiukasti linkittyvä regeneraatio sekä eläinten ympäristövasteet ovat opintokokonaisuuksia, joita voit suorittaa ja joista myös löytyy Helsingin yliopistossa korkean tason tutkimusryhmiä.

Fysiologiaa ja neurotiedettä opiskelemaan aikovan kannattaa varautua siihen, että koe-eläimiä käytetään opetuksessa kaikissa erikoistumislinjoissa. Myös myöhempi tutkimus perustuu useimmitenkoe-eläinten käyttäytymiseen.

Perinnllisyystiede

Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Perinnöllisyystiede on klassisen määritelmänsä mukaan eliöiden ominaisuuksien perinnöllisyyden lainalaisuuksia tutkiva tiede.Siitä asti,kun perinnöllistäinformaatiota sisältäväksi aineeksi 1950-luvulla osoitettiin DNA, on tutkimus keskittynyt tämän kiehtovan molekyylin toimintaan. Vankka molekyyligenetiikan tuntemus onkin nykyään välttämätöntä kaikissa perinnöllisyystieteen osa-alueissa. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa perinnöllisyystieteen opetus ja tutkimus painottuvat juuri molekyylitasolle, mutta huomionarvoista on myös ekologian ja evoluutiobiologian tieteenalaan liittyvän populaatio- ja kvantitatiivisen genetiikan opetus ja tutkimus.

Ihmisen ja lukuisten muiden eliöidenkoko perimä on nyt kartoitettu emästasolla. Tämä on mahdollistanut aivan uudetlähtökohdat mm. genomien vertailuun ja niiden toiminnan tutkimiseen. Nykyään geneetikon työkaluihin kuuluu pipettin lisäksi olennaisesti myös tietokone. Geenejä etsitään edelleen elävistä soluista, mutta myös bioinformatiikkaa hyödyntäen lukuisista eri tietokannoista ja eri geenejä sekä niiden tuotteita, proteiineja, vertaillaan keskenään käyttäen tietokoneohjelmia. Bioinformatiikka onkin tieteenala, joka yhdistää molekyylibiologian ja tietotekniikan.

Perinnöllisyystiede on nykyisen biologian sydämessä, ja genetiikan tuntemus on välttämätöntä myös aloilla kuten solu- ja kehitysbiologia, syöpätutkimus, virologia, biotekniikka, evoluutiobiologia, taksonomia ja luonnonsuojelubiologia. Lisäksi sellaiset laboratorioalat, jotka eivät geeniteknisiä menetelmiä hyödynnä, ovat todella harvassa.

Mikrobiologia

Mikrobiologiassa pääset tutustumaan bakteerien, virusten ja muiden mikrobien ihmeelliseen maailmaan. Ala sopii täydellisesti laboratoriossa viihtyvälle ihmiselle, mutta se ei ole este kentälle pääsemiselle. Voihan mikrobiologi vaikka kerätä hyttysistä viruksia Keniassa tai maaperäbakteereita Lammilla! Mitä ikinä haluaisitkaan tutkia, voit yhtä hyvin tutkia kohteeseesi liittyviä mikrobeita, sillä niitä löytyy käytännössä joka paikasta.

Mikrobeilla on aina ollut tärkeä merkitys ihmiselle. Suolistomikrobistolla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä mm. ruuansulatuksessa, aineenvaihdunnassa, immuunijärjestelmän kehityksessä ja toiminnassa. Tasapainossa oleva mikrobisto limakalvoilla suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Suolistomikrobiston muutokset on yhdistetty useisiin sairauksiin mm. erilaisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin, allergiaan, lihavuuteen jne. Viikissä virustutkimuksella on pitkät perinteet. Kurssitöissä voit päästä tarkastelemaan viruksia elektronimikroskoopissa.

Hiivan merkitystä ei voi kiistää kukaan oluesta nauttiva henkilö. Kasvien patogeenit ja maaperän mikrobit taas vaikuttavat esimerkiksi viljelykasviemme kuntoon. Mikrobien hyväksikäyttö biotekniikassa on jo nyt hyvin laajaa, mutta uusille keksinnöille ja käyttötarkoituksille löytyy aina tilaa!

Molekyylibiotieteiden ja biologian kandiopiskelijat voivat hakea Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmaan (MMB). MMB-maisteriohjelmassa on mahdollista erikoistua elintarvikemikrobiologiaan, lääketieteelliseen mikrobiologiaan, mikrobibiotekniikkaan, sienitieteeseen, virologiaan tai ympäristömikrobiologiaan. Mikrobiologian alalla et suinkaan pelkästään mikroskopoi, vaan erikoistut myös käyttämään laajalti muun muassa molekyylibiologian, biokemian ja genetiikan tutkimusmenetelmiä.

Ensimmäinen vuosi biologiaa

Seuraavaksiesittelemmekursseja,joihintuletensimmäisenäopiskeluvuotenasitörmäämään.Osanäistäonpakollisiakaikillebiologeille,osavalinnaisia.Valtaosabiologian opiskelijoistapyrkiikuitenkinsuorittamaansuurimmanosan ensimmäisenvuodenkursseistalaaja-alaisenbiologisen tietämyksenturvaamiseksi.

Biologian asiantuntija I (2 op)

Tämä kurssi integroituu orientoivalla viikolla järjestettäviininfotilaisuuksiinjajatkuusiitäfuksivuodenkevääseen asti. Tällä kurssilla saat asiantuntijoiden ja vanhempien opiskelijoiden johdattamana tärkeää infoa biologian kandiohjelman rakenteesta, koulutusohjelman tieteenaloista ja esimerkiksi biologisista asemista. (Kyllä, sinne pääsee jopa vierailemaan!)

Lisäksi kurssin tarkoitus on tehdä pehmeä laskeutuminen yliopisto-opiskeluun perehdyttämällä fuksit yliopisto-opiskelun olennaisiin osiin, kuten tieteelliseen kirjoittamiseen, viittaamiseen ja opiskelutaitoihin ylipäänsä. Kurssilla jokainen osallistuja rakentaa myös oman HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman.

Opiskelijan digitaidot (3 op)

Tällä kurssillapyritään huolehtimaansiitä, ettäkaikki opiskelijat hallitsevatopiskeluissaan tarvitsemansadigitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet. Kurssi on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville.

Kemian perusteet (5 op)

Biologian opinnot alkavat kemian laitoksen järjestämällä kemian perusteiden luentosarjalla. Lukion laajaa kemiaa opiskelleille luennot ovat lähinnä kertausta, vähiten kemiaa lukeneille kurssissa on sen sijaan riittävästi tekemistä. Oheislukemistoksi suositellaan Changin Principles of Chemistryä, mutta vaadittavat tiedot löytynevät pääpiirteissään mistä tahansa lukion laajan kemian kirjoista, ja pelkillä luentomuistiinpanoillakin selviää. Kemian perustietoja tarvitaan heti tulevilla luentokursseilla ja siitä eteenpäin suurimmassa osassabiologian erikoistumisaloja, joten kannattaa tulla paikalle edes laskuharjoituksiin!

Elikunnan evoluutio (5 op)

Kiinnostavan luentosarjan tavoitteena on luonnonvalinnan ja evoluution ymmärtäminen. Pohditaan myös, miten ja miksi elämä maapallolla on aikojen kuluessa kehittynyt. Systematiikka-osio käsittää perustietoa siitä, miten eliöitä luokitellaan ja miten fylogeneettista sukupuuta tulkitaan. Yleisesti ottaen tärkeää tietoa kaikille biologian osa-alueille ja johdattelua omaan ajatteluun. Kurssilla päästään vierailemaan myös Luonnontieteellisen museon "Elämän historia" -näyttelyssä. Kurssi suoritetaan verkkotehtävien avulla. Vaihtoehtoisesti voi tenttiä Campbellin Biology -opuksesta evoluutio-osuuden.

Elin- ja kasvikunnan rakenne (5 op)

Kurssin tarkoituksena on luoda kattava kokonaiskuva eläin- ja kasvikunnan monimuotoisuudesta sekä niiden evolutiivisesta taustasta. Kurssin eläimille ja kasveille omistetuissa osioissa opit selittämään, miten eläimet ja kasvit ovat rakenteeltaan sopeutuneita elinympäristöönsä. Luennoilla opit paljon eläinten ja kasvien luokitteluun liittyvää termistöä,mikä taatustiosoittautuu hyödylliseksi myöhemmillä kursseilla.

Luentojen lisäksi kurssityöskentelyyn kuuluu eläinosiossa eläinnäytteiden - sekä mikroskooppinäytteiden että kokonaisten kuolleiden eläinten - rakenteeseen tutustuminen työparin kanssa ja assarien ohjaamana. Eläinkunta tulee silmiesi eteen systemaattisessa järjestyksessä pääryhmä pääryhmältä: pöydällä tarkastellaan niin rapua, torakkaa, meritähteä kuin nahkiaistakin.

Kasviosuudessa pääset liikkumaan maastoon kasvinäytteitä keräten sekä vierailemaan Helsingin yliopiston kasvitieteellisissä puutarhoissa että kasvimuseolla. Eläinosuuteen on perinteisesti kuulunut kirjallinen tentti - kasviosuus sen sijaan suoritetaan verkkotehtävinä ja pienryhmissä tehtävinä seminaariesityksinä.

Molekyylibiotieteiden harjoitustykurssi (5 op)

Tämä on biologian fuksien ensimmäinen varsinainen laboratoriokurssi. Kurssilla on labraa edeltävä luentojakso, jonka jälkeen labratyöskentelyä kestää kaksi viikkoa. Tarkoituksena on uppoutua labratyöskentelyn ja työturvallisuuden perusteisiin aina finnarin käsittelystä lähtien. Luvassa on mukavaa läträystä erilaisten kemikaalien kanssa, kivojen härveleiden, kuten spekkarin ja fuugin, kanssa leikkimistä sekä pipetointia,punnitsemista – ja tiskaamista. Lisäksi opetellaan mikrobiologisessa laboratoriossa työskentelyn perusteet.

Bakteerien kanssa päästään harjoittelemaan muun muassa siirrostamista, kasvukäyrien piirtelyä, laimennossarjoja ja yksinkertaisempia mikrobigenetiikan menetelmiä, kuten plasmidin eristystä ja transformaatiota. Kurssilla opetellaan myös jokaisen labrassa työskentelevän olennaisimman muistion, laboratoriopäiväkirjan, ylläpitoa. Huom: tarvitset labratakin, jolle on käyttöä jatkossakin. Helix hoitaafuksien labratakkimyyntiä;takkeja onvoinut myös lainata Symbioosilta.

Genetiikan perusteet (5 op)

nästä.

Toisessa osassa uppoudutaan mikrobeihin - muuan muassa niiden genetiikka, rakenne, lisääntyminen ja laajempi merkitys ekosysteemeille ja ihmisille on syynissä. Kurssi tentitään osissa, ja luvassa on myös esseiden kirjoittamista.

Ekologian perusteet (5 op)

Ekologian perusteiden luennoilla tutustutaan ekologiaan niin eläin- ja kasvitieteen kuin yksilön, populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemin näkökulmasta. Eri luennoitsijat tuovat aiheisiin ja esitystapoihin vaihtelua. Kaavoja ja erityisesti ”käppyröitä” on runsaasti, mutta alkukauhistuksen jälkeen ne usein osoittautuvatkin varsin simppeleiksi.Myös termejäon riittävästi.Luentosarja antaa mukavan yleiskuvan ekologian maailmasta, mutta ei viidellä op:llä kuitenkaan guruksi kohota.

Kasvi- ja elinfysiologian perusteet (5 op)

Tämän kurssin antimena on ne perustiedot kasvifysiologiasta ja eläinfysiologiasta, jotka jokaisen biologin olisi hallittava. Asioihin paneudutaan kuitenkin lukiotietojen pohjalta, joten älä stressaa turhaan. Tämäkin kurssi jakautuu kahteen eri osaan, joista on tentistä omat osuutensa. Kasvifysiologiassa käydään läpi perusteet kasvien elämänkierrosta ja siitä, kuinka kasvi ottaa vettä ja ravinteita, kuinka se viestii ja reagoi ympäristöönsä.

Tällä luentokurssilla luot pohjan paitsi geneettiselle ymmärrykselle, myös muille biologian opinnoille. Luennoilla kuulet perinnöllisyyden lainalaisuuksista, geenien rakenteesta ja toiminnasta sekä geneettisestä muuntelusta ja sen evolutiivisesta merkityksestä. Luennoilla käydään läpi DNA:n, geenin, kromosomin ja genomin rakenteet. Lisäksi käsitellään ominaisuuksien periytymisen lainalaisuuksia, geenien ilmentymisen säätelyä, epigenetiikkaa, kehitysgenetiikkaa, bioinformatiikkaa ja geneettisen muuntelun merkitystä sekä yksilö- että populaatiotasolla. Luvassa on tentin lisäksi runsaasti itsenäistä opiskelua harjoitustehtäviä tehden.

Molekyylit ja solut (5 op)

Kurssilla on luvassa tiukka paketti solu- ja molekyylibiologiaa, joka jakaantuu solubiologiseen ja mikrobiologiseen osuuteen. Myös tämä luentokurssi on niitä, jotka luovat perustan monille tuleville syventäville kursseille. Kurssin ensimmäinen osa toisessa periodissa tarjoaa yleiskuvan eläin- ja kasvisolun kemiasta, biokemiasta, rakenteesta ja toiminnasta. Tutustut solussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja biomolekyylien rakenteeseen sekä merkitykseen elintoiminnoissa. Tämän lisäksi opit paljon solun rakenteesta, energiataloudesta ja viestin-

Eläinfysiologiassa käydään läpi bioenergetiikkaa, homeostaasia ja monia eri elinjärjestelmiä aina aisteista verenkierron kautta lihaksiin.

Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset (5 op)

Kurssi johdattelee fuksit kädestä pitäen käpistelyn eli tietojenkäsittelyn eli taulukoiden, graafien ja koodauksen maailmaan R-tilastolaskentaohjelman avulla. Jonkin verran perehdytään myös tiedonsiirtoon Unix-järjestelmän avulla. Joillekinkoodinpätkien tuijottaminensaattaa kuulostaa kuivalta ja ehkä myös pelottavalta, mutta kurssilla ei tarvita minkäänlaisia esitietoja, ja harjoituksissa pidetään huolta, että kaikki pysyvät kärryillä. R-ohjelmaa voi sitä paitsi joutua hallitsemaan hyvin monella tutkimusalalla. Viiden nopan opintokokonaisuuden loppuosa on tarkoitettu suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna.

Geenitekniikka (5 op)

Yleisimpiin geeniteknisiin menetelmiin perehdyttävä kurssi koostuu luentosarjasta ja laboratorio-osuudesta. Tutuksi tulevat niin geenien kloonaus, DNA:n sekvensointi kuinerilaiset vektorit.Labraosuudessa pääsetharjoittelemaan geeteknisten entsyymien ja mikrobien käyttöä DNA:n eristämisessä, kloonaamisessa ja monistamisessa. PCR ja agaroosigeelit tulevat myös viimeistään täällä

tutuksi.

Eliiden monimuotoisuus (5 op)

Jälleen yksi eläin- ja kasviosuuden yhdistävä opintokokonaisuus. Eläinosuudessa käsityksesi eläinkunnasta laajenee huomattavasti; harmi vain että sekä linnuista että perhosista joka toinen tuntuu olevan se pieni ja ruskea. Tiedossa on paljon kiinnostavia hetkiä viinassa lilluvien ötököiden,frisbeetämuistuttavienmyyrännahkojenjasiivettömien perhosten äärellä. Elintapaosuustentissä voit arvailla esimerkiksi, mikä kotilo kiipeää sateen jälkeen varvulle, mikä ruohonkorrelle. Arvaileminen ei tosin kannata, sillä vääristä vastauksista vähennetään pisteitä. Kasviosuudessa käydään läpi lista Suomen kasviston peruslajistoa. Demot ovat hyödyllisiä, mutta kasvit oppii vasta tutustumalla niihin herbaariossa itse. Monien huhutaan tosin läpäisseen kurssin toistelemalla läpi verkkotentin harjoitusosiota. Kurssilla saatat päästä myös maastoon katsomaan, miltä Pinkka-lajintuntemusympäristön valokuvat ja herbaarioiden kuivat kasvinäytteet näyttävät luonnossa.

Tilastotiede I (2 op)

Kurssi johdattaa sinut biologian tilastolliseen ajatteluun ja on pakollinen kaikille biologian pääaineopiskelijoille. Lukion matematiikan ja tilastotieteen perustiedot riittävät ja osa asioista saattaa ollakin vanhan kertausta. Kurssilla käsitellään mm. todennäköisyysjakaumia ja tilastollista testausta. Kurssin jälken tiedät miksi tilastotiede on tärkeää bioaloillaja ettäsitä varmastitullaan tarvitsemaan myöhemminkin.

Ekologian kenttkurssit(keselokuu)

Ekologian kenttkurssi elinympristt ja lajisto (5 op)

Kenttäkurssia edeltää keväällä suoritettava luentojakso, joka perehdyttää itse kurssia varten. Kahden viikon biotooppijaksollapääsettutustumaanerihabitaattityyppeihin kauniissa etelähämäläisessä maalaismaisemassa, Lammin biologisella asemalla. Nyt kunnon kaupunkilaisbiologi saa havaita, että metsästä löytyy muutakin kuin hyttysiä. Nyt voit unohtaa miltä värittömät ja littanat herbaariokasvit näyttävät, sillä voitkatsella niitä oikeasti luonnossa

– asemaa ympäröi vehreä lehtometsä pähkinäpensaineen ja valkovuokkoineen. Pääset myös ehkä uimaan suohon, kokemaan perhosrysää ja tekemään pystylähdön aamuyöllä lintuja kuuntelemaan... Luvassa on leppoisaa retkeilyä päivisin ja iltaisin bileilyä, pelailua ja saunomista. Kurssin päätteeksi pidetään loppuseminaari ryhmittäin. Varo, ettet jäädy seminaariesityksessä kenttiksen loppubileiden jälkeisenä päivänä.

Ekologisen tutkimuksen kenttkurssi (10 op)

Myös tätä kenttistä edeltää Viikki-jakso jo kolmannessa periodissa, jolloin opiskelijat johdatetaan ekologisen tutkimuksen suunnitteluun. Ikioma, ryhmissä tehtävän tutkimus alkaakenttäosuudessa. Työskenteletkolme viikkoa Lammilla tutkien ryhmäsi kanssa tiettyä aihetta, vaikkapa kaupunkiekologiaa, myyriä tai maakiitäjäisten elämää. Vapaa-ajan osalta bileily kohoaa eksponentiaalisiin sfääreihin legendaarisen Lammin appron aikana. Tutkimusjakson viimeisen viikon vietät keräämääsi aineistoa analysoiden. Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, joka esitetään kurssin loppuseminaarissa. Tutkimusjaksolla opetellaan kokeellisen tieteellisen tutkimuksen suunnittelun ja raportin kirjoittamisen perusteet, joten kurssi on hyödyllinen, vaikkeiaikoisikaan suunnatamaastobiologin tai edes ekologin uralle (tt ei voi painottaa liikaa!). Moni pitää tätä kurssia ylivertaisesti parhaana kaikista biologian koulutusohjelman kursseista.

Saariston ekologia (3 op)

Periodi kolmosessa on koesuunnitteluosuus Viikissä myös tätä saariston eliöstöön ja Itämeren tutkimukseen perehdyttävää kenttäkurssia varten. Joudut lisäksi tekemään lajintuntemustentin ennen kenttikselle pääsyä. Kenttäosuudessa Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hankoniemellä vietetään ihana viikko merieliöiden, auringonoton ja veneilyn parissa. Tavoitteena tällä kursilla on myös tehdä pienimuotoinen tutkimus ryhmittäin ja esittää tutkimuksen löydökset loppuseminaarissa kurssiviikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Aamupalarutiineihin kuuluu merikotkien ja harmaahaikaroiden seuraaminen ruokalan ikkunasta, ja viikon lopuksi saatetaan savustaa kaloja. Lisäksi voit päästä lillumaan meressä kelluntapuvussa, saunomaan ja perkaamaan kampeloita.

1. vuosi biologiaa

Täältälöydätyhteenvedonsuositeltavista1.vuodenkursseistabiologianopiskelijoille.Suurinosa1.vuodenkursseistaonpakollisiakaikillejamonetovatedellytyksenäedistyneempienkurssiensuoritukselle.Voitkuitenkinhalutessasisuorittaaosankursseistamyöhemmintailisätäaikatauluusisinuakiinnostavanalan erikoiskursseja.

TarkatkurssikuvauksetjaaikataulutlöydätWeboodista:weboodi.helsinki.fi. Kurssejavoietsiäkurssinimelläkirjautumatta,muttailmoittautuminenvaatii kirjautumisenyliopistontunnuksilla.Aikataulutvoivatjoskusmuuttua,javoit tarvittaessavarmistaakurssitilanteenohjaaviltaopettajiltataisuoraankurssien vetäjiltä.

Suurtaapuaopintojenjaeriopintokokonaisuuksissatarjollaolevienkurssien hahmottamiseensaatBiosfäärinKurssiwikistä.Kurssiwikissävoitmyösantaa palautettasekälukeamuidenopiskelijoidenkommenttejajavinkkejäkursseista. LöydätKurssiwikinosoitteesta:https://www.kurssiwiki.com.

Syyslukukausi2020

Iopetusperiodi

24.8.–28.8.

Opintoihin orientoituminen Koko lukuvuoden kestävä Biologian asiantuntija I -kurssi alkaa

31.8.–18.10.

Kemian perusteet

Eläin- ja kasvikunnan rakenne Eliökunnan evoluutio

Tentti-jalukuviikko19.10.–25.10.

IIopetusperiodi

26.10.–13.12.

Genetiikan perusteet

Molekyylit ja solut -kurssin Solun kemia, rakenne ja toiminta -osa

Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi alkaa

Tentti-jalukuviikko14.12.–20.12.

Kevätlukukausi2021

IIIopetusperiodi

4.1.–7.3.

Molekyylit ja solut -kurssin Mikrobien monimuotoisuus -osa

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet

Ekologian perusteet

Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi jatkuu

Saariston ekologia -kurssin koesuunnitteluosuus (kurssi ei ole pakollinen)

Tentti-jalukuviikko8.3.–14.3.

IVopetusperiodi

15.3.–9.5.

Academic and Professional Communication in English

Tilastotiede I

Eliöiden monimuotoisuus

Saariston ekologia -kurssin lajintuntemustentti (kurssi ei ole pakollinen)

Tentti-jalukuviikko10.5.–16.5.

Huom. tenttejä myös myöhemmin toukokuussa

Kesä2021

Ekologian kenttäkurssi: luonnonympäristöt ja lajisto

Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi (ei ole pakollinen kaikille, mutta erittäin suositeltava)

Saariston ekologia (ei ole pakollinen, mutta loistava kurssi)

MOLEKYYLIKandiohjelmana

BIOTIETEET

Onneksi olkoon! Pääset aloittamaan uudessa koulutusohjelmassa ja sukeltamaan biotieteiden molekyyli- ja solutason maailmaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineesi on molekyylibiotieteet ja valmistut kandidaatiksi bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Maisterivaiheessa saat valita erikoistumisalasi useista biotieteisiin liittyvistä maisterivaihtoehdoista, joista yleisimmät olemme esitelleet tässä. Kannattaa olla kuulolla esimerkiksi johdantokurssilla! Voit jo kandivaiheessa lähteä suuntautumaan kohti kiinnostavaa aihetta, mutta älä huoli, vaikka et vielä osaa päättää kiinnostavaa alaa - kandin aikana tutustuu monipuolisesti erilaisiin suuntautumisvaihtoehtoihin.

Biologian opettaja

Molekyylibiotieteilijäkin voi hakea aineenopettajan koulutukseen ja valmistua biologian opettajaksi. Toiseksi opetettavaksi aineeksisuositellaan kemiaatai maantietoa. Tarkemmin opettajan pestistä voit lukea biologian koulutusohjelman kohdalta! Mikäli opekoulutuson tavoitteenasi, saat noudattaa molekyylibiotieteiden opiskelijana hiemanerilaista kandiohjelmaa, joten aikainen herääminen opettamisen jaloon taitoon on kieltämättä valttia.

Genetiikka ja molekylaariset biotieteet

Genetiikka ja molekylaariset biotieteet on maisteriohjelmista ensisilmäyksellä kaikista eniten molekyylibiotieteiden (tai lyhyemmin “molen”) kandiopinnoille räätälöity maisteriohjelma. Tarjolla syventymisvaihtoehtojen kattauksessa on muun muassa genetiikkaa, solubiologiaa ja biokemiaa. Kuten monessa muussakin maisteriohjelmassa, myös genetiikan ja molekylaaristen biotieteiden ohjelmassa perehdytään tulevaisuuden ratkaisuihin esimerkiksi terveyteen liittyvissä ongelmissa, sillä suomennettuna molekylaariset ja analyyttiset terveyden biotieteet on yksi erikoistumisvaihtoehdoista tässä maisteriohjelmassa. Genetiikan opiskelijana saat tarkinta mahdollista tietoa siitä, kuinka geenit, solut ja kudokset

muodostavat toimivia yksiköitä ja ylläpitävät elämää. Jo kandin ensimmäisillä kursseilla tutustutaan tämän maisteriohjelman aiheisiin ja huomataan, että tiedämme esimerkiksi monet entsyymireaktiot kirjaimellisesti atomi atomilta Tämä ohjelma on täydellinen pakkaus myös genetiikasta kiinnostuneelle, sillä jos haluat tietää, miten tapahtumat määräytyvät eliössä, täytyy tutkia solujen johtoporrasta: perimää eli genomia.

Mikrobiologia ja mikrobibiotekniikka Tämä maisteriohjelma on tarkoitettu niille, joita ei e.colien haju hätkäytä! Kyseessäonnimittäinainayhtä kiehtova mikrobiologian maisteriohjelma. Jos haluat kuulla lisää mikrobeista, voit esittää kysymyksiä mikrobeista kiinnostuneille ja niiden parissa työskenteleville; takaan, että saat innokkaan vastauksen ja intohimoisen kertomuksen mikrobien paikasta maailmassa. Ja toden totta, mikrobit ovat hyvin tärkeä osa ekosysteemiämme, mutta myös jokaisen ihmisen ja eläimen hyvinvointia. Mietipä sitä seuraavan kerran kun nappaat jääkaapista jogurttipurkin tai syöt antibioottikuuria. Mikrobikurssit saavat pääsi

pyörälle numeroista ja mittasuhteista, mutta ei pidä antaa sen häkellyttää, sillä mikrobien tutkiminen ja sitä myötä soveltaminen tarjoaa uutta tietoa jo tunnetuista luonnonilmiöistä sekä monia sovellusmahdollisuuksia tulevaisuuden ongelmien ratkaisuihin. Voit olla mukana oppimassa ja myöhemmin kehittelemässä maailmaa mullistavia tekniikoita ja korjaamassa oikeita ongelmia käyttäen pienenpieniä mutta niin kovin monimuotoisia ja käyttökelpoisia eliöitä.

Muita mahdollisia maisteriohjelmia

Koska molen kandiohjelmaan on koottu kursseja monipuolisesti monelta tieteenalalta matematiikasta ravitsemustieteeseen, on maisterivaihtoehtojakin oltava jokaiseen makuun. Tämän vuoksi molekyylibiotieteiden opiskelijalla on pääsy lähestulkoon kaikkiin Viikissä järjestettäviin maisteriohjelmiin. Maisteriohjelmilla saattaa olla joitain hakuvaatimuksia, mutta ne

eivät ole mitenkään mahdottomia, vaan päin vastoin moni sisällyttää kiinnostavan alan kursseja helposti valinnaisiin opintoihin. Kanditutkintoon kuuluvien valinnaisten opintojen avulla on muutenkin hyvä selvittää kiinnostuksen kohteita ja sitä myöten kartoittaa mahdollisia maisteriohjelmia omaa tulevaisuutta ajatellen.

Oma lukunsa on tietenkin tiedekuntarajat ylittävät maisteriohjelmat, joihin voit hakea molekyylibiotieteiden tutkinnolla. Näistä suosituimpia ovat varmasti lääketieteellisen tiedekunnan translationaalisen lääketieteen eli tuttavallisemmin transmedin maisteriohjelma. Meilahden lisäksi opiskelijoita loikkaa myös hieman lähemmäs, sillä Kumpulan kampuksella toimii matemaattisia tieteitä ja biologista tietoa yhdistävä Life Science Informatics -maisteriohjelma.

Ensimmäinen vuosi biotieteitä molekyyli-

Biokemia, 5 op

Tällä alkusyksyn luentokurssilla perehdytään biokemian perusteisiin. Opit muun muassa perusasiat solun makromolekyyleistä, kuten nukleiinihapoista, hiilihydraateista ja proteiineista sekä solun biokemiasta. Myös biokemiaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset periaatteet samoin kuin aiheeseen liittyvä terminologia tulevat tutuksi.

Genetiikan perusteet, 5 op Genetiikan perusteissa nimensä mukaisesti tutustutaan perinnöllisyystieteen perusperiaatteisiin. Tällaisia ovat mm. DNA:n, kromosomien ja geenien rakenne ja toiminta, geneettinen muuntelu,periytyminen, epigenetiikkaja geenisäätely. Tämän kurssi antaa hyvän pohjan kaikille myöhemmille genetiikkaan liittyville kursseille.

Mikrobien monimuotoisuus, rakenne ja toiminta, 5 op Näillä mikrobien jännittävään maailmaan keskittyvillä luennoilla opit mikro-organismien pääryhmät, mikrobien aineenvaihdunnan ja lisääntymisen perusteet sekä sen, kuinka mikrobit vaikuttavat aineiden kiertoon. Kurssilla tutustutaan myös mikrobien kasvatukseen, niiden solutason rakenteeseen, mikrobien biotekniseen hyödyntämiseen ja niiden tutkimiseen. Oppimista testataan viikoittaisten kysymys/ kirjoitustehtävien avulla.

Solubiologia, 5 op

Solubiologian kurssilla käydään läpi eukaryoottisolujen rakennetta, soluelimiä, solun tukirankaa, kalvoliikennettä ja solujen välistä viestintää. Luennoilla perehdyt lisäksi erilaisiin solubiologisiin tekniikoihin ja niihin liittyvien laboratoriokokeiden teoriaan sekä kasvi- ja eläinsolujen energia-aineenvaihduntaan.

Kasvi- ja elinfysiologian perusteet, 5 op

Tällä kurssilla opiskellaan kaikille biotieteilijöille oleellisia perusasioita sekä kasvi- että eläinfysiologiasta. Kasviosuudessa tutustutaan mm. kasvien anatomiaan, fotosynteesiin, kasvien vesi- ja ravinnetalouteen, kasvihormoneihin ja kasvien elinkiertoon. Eläinfysiologian osuudessa puolestaan perehdytään esim. eläinten rakenteen ja toiminnan perusteisiin, hermo- aistin- ja lihasfysiologiaan sekä verenkiertoon ja hengitykseen.

Mikrobit ja ihminen, 5 op Mikrobit ja ihminen–kurssi tutustuttaa niihin vuorovaikutuksiin, joita mikrobien ja meidän välillä on. Opiskelet mm. mikrobien vaikutuksia ihmisten terveyteen, normaalin mikrobifloran toimintaa, immunologian perusteita sekä mikrobien taudinaiheuttamismekanismeja ja niistä johtuvia tauteja. Perehdyt lisäksi myös mikrobeihin liittyviin kliinisiin

diagnostiikka- ja tutkimusmenetelmiin.

Tieteellisen laskennan perustaidot, 5 op Tieteellisen laskennan kurssilla opetellaan tieteellisen analyysin ja datankäsittelyn kannalta oleellisia ohjelmoinnin perusteita sekä Unix-ympäristön käyttöä. Lisäksi perehdytään R-kieleen sekä R-ohjelmistossa tapahtuvaan datan analyysiin ja visualisointiin. Tämän kurssin aikana pääset harjoittelemaan näitä asioita käytännössä tietokoneharjoituksia tekemällä sekä kurssin asioita testaavassa lopputyössä.

Molekyylibiotieteiden harjoitustykurssi, 5 op Biotieteilijöiden ensimmäisellä laboratoriokurssilla harjoitellaan laboratoriossa toimimista, turvallista työskentelyä ja tarpeellisia perustekniikoita sekä työvaiheiden ja tulosten dokumentointia. Syksyllä järjestettävässä ensimmäisessä osiossa opiskellaan biokemiaan ja yleiseen labratyöskentelyyn liittyviä asioita, kuten pipetin käyttöä, spektrofotometriaa, liuosten valmistusta ja geeliajoa. Talvella pidettävässä toisessa osassa puolestaan tutustutaan mikrobiologiseen työskentelyyn, kuten aseptisiin työtapoihin, mikrobien kasvatukseen, mikroskopointiin ja mikrobigenetiikkaan.

Geenitekniikka, 2+3 op Geenitekniikan kurssi jakautuu kahteen osaan. Aluksi pidetään luennot, joilla käydään läpi erilaisia geeniteknisiä menetelmiä ja niiden teoriaa. Myöhemmin labraosuudessa pääsee sitten harjoittelemaan näitä tekniikoita, kuten geeninsiirtovektorien ja katkaisuentsyymien käyttöä, PCR:ää ja kloonausta, käytännössä.

Molekyylibiotieteiden johdantokurssi, 2 op Tällä johdantokurssilla kandiohjelman henkilökunta ja eri tutkimusalat käyvät esittäytymässä molen fukseille. Kurssin aikana opit tuntemaan, ketkä molekyylibiotieteiden alalla opettavat ja tutkivat ja millaisia urapolkuja tällä alalla on tarjolla. Lisäksi perehdyt opiskelutaitoihin ja tieteelliseen tiedonhakuun.

Opiskelijan digitaidot, 3 op Tällä kurssillapyritään huolehtimaansiitä, ettäkaikki opiskelijat hallitsevatopiskeluissaan tarvitsemansadigitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet. Kurssi on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville.

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, 5 op ja Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, 5 op Näillä kahdella yliopistokemian peruskurssilla opit biotieteidenkin kannalta oleelliset perustiedot, kuten kemialliset sidokset, atomien ja molekyylien rakenteen, lämpö- ja sähkökemian ja olomuodot. Lisäksi perehdyt mm. reaktionopeuteen, kemialliseen tasapainoon, happoihin ja emäksiin sekä termodynamiikkaan. Kummallakin kurssilla on luentojen lisäksi netissä tehtäviä laskuharjoituksia. Näiden kurssien jälkeen hallussasi ovat tarpeellisimmat kemialliset laskukaavat ja niillä laskeminen sekä ymmärrys kemiallisista lainalaisuuksista.

Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa A, 5 op Farmasian järjestämälläorgaanisen kemianperuskurssilla tutuksi tulevat orgaanisen kemian tavallisimmat reaktiot ja niiden perusperiaatteet. Läpikäytäviä reaktioita ja reagensseja on runsaasti,joten kurssinluennoilla kannattaaperehtyä teoriaan huolellisesti. Lisäksi on hyvin suositeltavaa osallistua laskuharjoituksiin, silläniiden tehtävissätreenataan runsaasti reaktiomekanismien kirjoittamista ja päättelemistä.

Tilastotiede I: Tilastollisen ajattelun perusteet, 2 op Tilastotieteen peruskurssi antaa eväät tilastolliseen ajatteluun sekä tilastojen tulkintaan ja tilastollisten testien tekemiseen. Luennoilla käydään läpi erilaisia tilastollisia testejä sekä sitä, kuinka tilastotiedettävoidaan hyödyntääbiotieteellisessä tutkimuksessa ja datan analysoinnissa. Tietokoneharjoituksissa sovelletaan teoriaa käytäntöön ja harjoitellaan tilasto-ohjelman käyttöä.

MOLEKYYLIBIOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA

Tlt lydt yhteenvedonsuositeltavista 1. vuoden kursseista molekyylibiologian opiskelijoille. Suurin osa 1. vuoden kursseista on pakollisia kaikille ja monet ovat edellytyksen edistyneempien kurssiensuoritukselle. Voit kuitenkinhalutessasi suorittaa osan kursseista myhemmin tailist aikatauluusi sinua kiinnostavan alan erikoiskursseja.

SYYSLUKUKAUSI 2020

Orientaatioviikko eli intensiivijakso 24.8.-30.8.

I opetusperiodi 31.8.-18.10

Atomit,molekyylitjavuorovaikutukset(5op)

Biokemia(5op)

Mikrobienmonimuotoisuus(2op) (kurssintoinenosa3.periodissa)

Molekyylibiotieteidenjohdantokurssi(2op) (jatkuu2.periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 19.10.-25.10.

II opetusperiodi

26.10.-13.12.

Genetiikanperusteet(5op)

Energia,reaktiivisuusjakemiallinentasapaino(5op)

MolekyylibiotieteidenjafarmasianorgaanistakemiaaA(5op)

Tieteellisenlaskennanperustaidotjajatkoharjoitukset(5op)

Molekyylibiotieteidenjohdantokurssi(jatkoa1.periodista)

Molekyylibiotieteidenharjoitustyökurssi(5op) (jatkuu3.periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 14.12.-20.12.

1.VUODEN OPETUS

Tarkat kurssikuvauksetja aikataulut lydtWeboodista (weboodi.helsinki.fi). Kursseja voi etsi kurssinimell kirjautumatta, mutta ilmoittautuminen vaatiikirjautumisen yliopiston tunnuksilla.

KEVÄTLUKUKAUSI 2021

Intensiivijakso (ei välttämättä erityistä ohjelmaa)

4.1.-17.1.

III opetusperiodi

18.1.-7.3.

Mikrobienrakennejatoiminta(3op)

Geenitekniikanluennot(2op)

Kasvi-jaeläinfysiologianperusteet(5op)

Molekyylibiotieteidenharjoitustyökurssi (jatkoa2.periodista)

Tentti- ja lukuviikko 8.3.-14.3.

IV opetusperiodi

15.3.-9.5.

Solubiologia(5op)

TilastotiedeI(2op)

Mikrobitjaihminen(5op)

Geenitekniikanharjoitustyökurssi(3op)

Tentti- ja lukuviikko 4.5.-10.5. Huom!Tenttejämyösmyöhemmintoukokuussa.

Kaksikielinen tutkinto suomenkielisille

Tvåspråkig

examen för

svensk-/tvåspråkiga

– KaTu-tutkinnon avulla parannat kielitaitoasi opintojen aikana

Haluatko osata ruotsia paremmin kuin muutaman fraasin verran?

Kaksikielinen tutkinto on loistava tilaisuus parantaa omaa ruotsinkielen taitoa! Kaksikielisess tutkinnossa opiskelija suorittaa vhintn 60 opintopistett ruotsiksi. Ruotsinkielisetopinnotvoivatkoostuabiologianopintojenlisksiesim.sivuaineopinnoista ja erilaisista kielikursseista.

Kukavoisuorittaatutkinnon?

Kaksikielisen tutkinnon eli KaTun voivat suorittaa kaikki biologian, molekyylibiologian ja ympäristötieteiden tänä syksynä aloittavat fuksit äidinkielestä riippumatta.

Mitätutkintoonvaaditaan?

Tutkinnon suorittamiseksi kolmasosa kandidaatintutkinnon opinnoista (60 op) tulee suorittaa ruotsiksi, kolmasosa suomeksi ja viimeinen kolmasosa millä tahansa kielellä. Jotta kurssi lasketaan toisella kotimaisella suoritetuksi, kurssin opetuskielen on oltava toinen kotimainen kieli. Myös tentti on kirjoitettava tällä kielellä. (Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä, koska tenteissä saa käyttää sanakirjaa eikä kielioppivirheistä rokoteta.) Kielivaatimukset koskevat sekä suomenettä ruotsinkielisiä opiskelijoita.

Mitäkurssejatarjotaan?

Opintopistepotin voikoostaa omanalan kursseista, sivuaineopinnoista ja kielikursseista. Ruotsinkielisten kurssien valikoima on paljon kapeampi kuin suomenkielisten, mutta tarjontaa löytyy silti. Tavallisten luentokurssien lisäksi tarjolla on ekskursioita ja kenttäkursseja eikä muiden tiedekuntien tarjontaa kannata unohtaa.

Suomenkielinenbiologia

Ruotsinkieliset opinnot painottuvat ensimmäiseen vuoteen, jolloin kursseja on parhaiten saatavilla.

Svenskspråkigbiologi

Första året studerar man på svenska och efter det har man största delen av studierna på finska.

Molekyylibiotieteetjaympäristötieteet

Ruotsinkielisiä kursseja suoritetaan muiden opintojen lomassa yleensä koko kandidaatintutkinnon ajan.

Miksiihmeessä?

KaTun kautta löytää uusia kavereita ja verkostoituu yli kielirajojen. Kielitaito kohenee opintojen ohessa, mikä on iso etu työelämässä. KaTu on mainio tapa oppia ammattisanasto kahdella kielellä. Monen mielestä parasta on kuitenkin itsensä voittaminen ja ryhmässä syntyvä yhteishenki.

Pitääköollakaksikielinen?

Ei suinkaan! KaTun tarkoitus on tarjota mahdollisuus oppia kieltä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tutkinnon aikana kielitaito vahvistuu huimasti. B-kieliopinnoilla pärjää kyllä ja kielitaito kehittyy yllättävän nopeasti. Lähtötasosta riippuen alussa vaaditaanenemmän töitä,mutta vieraallakielellä opiskeluuntottuu aikaäkkiä. Täydellistäkielitaitoa ei vaadita missään vaiheessa opintoja.

Millaistatukeasaan?

Tukea opintoihin saa kaksikielisen tutkinnon vastuuopettajilta, kielikeskuksenräätälöidyiltä kursseilta, KaTu-tuutoreilta sekä tietysti muilta KaTu-opiskelijoilta. Opettajat ovat yleensä varsin ymmärtäväisiä ja sanakirjaa saa aina käyttää tenteissä. Vuoden mittaan järjestetään useita KaTu-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, joissa on helppo tutustua muihin yli kielirajojen.

Entäjosolenepävarma?

Tutkintoon ilmoittautuminen ei sido mihinkään. KaTua voi tulla kokeilemaan ja sen saa halutessaan jättää kesken koska tahansa.

Mistäsaanlisäätietoa?

KaTu-tutkintoa esitellään orinetoivalla viikolla infotilaisuudessa. Tuutoreihin (katso tuutowriesittelyt) saa olla yhteydessä jo aiemmin, jos mielessä kutkuttaa kysymyksiä.

Gällerdethärmigomjagstuderar biologipåsvenskasidan?

Absolut! Det är lika möjligt för dig också. Det är enenormfördelattstuderapåbådesvenskaochfinska. Utöver att utveckla dina finska språkkunskaper så öppnar en TvEx-examen fler dörrar på jobbmarknaden. Första året får du i alla fall studera på svenska och du har tid att fundera på saken. Det lönar sig ändå att redan under första året delta i olika TvEx-evenemang som tutorerna ordnar för att lära känna finskspråkiga medstuderande.

KaTu-tuutoriesittely

Hejsan!

TerveisetmeiltäKaTu/TvEx-tuutoreiltaelikkäkaksikielisentutkinnontuutoreilta.Meollaantäälläauttamassateitäkaksikielistenopintojenkanssa,såattstuderapåtvå språkskablisåroligtsommöjligt:) KaTu-opinnotovatmainiokeinopaitsitullasentoisenkotimaisenkielen mestariksi,myöslöytääuusiakavereita.Viharmångaroligaevenemangunderläsåretsgång,hoppasvi sesdär!Aiempikielitaitoeioleniin tärkeää-medtillräckligmotivation kanvemsomhelstlärasig!Joten joskiinnostusheräsi,tulkaavain rohkeastiTvExiinmukaan!Meitävoi ainatullanykäisemäänhihastajos onkysyttäväätaimuutenvaintarvitseekaksikielistävertaistukea.

Yhteistiedot:

Eiko Höglund eiko.hoglund@helsinki.fi

Vilma Wahlbeck vilma.wahlbeck@helsinki.fi

Paula Hietanen paula.hietanen@helsinki.fi

Vesa Kejonen vesa.kejonen@helsinki.fi

ATK YLIOPISTOLLA

Yliopistolle saapuva törmää lukuisiin atk-uutuuksiin. Tässä artikkelissa on lyhyesti kuvattu atk-asiaa, johon opiskelijana törmäät.

AD-tunnukset

Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat saavat käyttöönsä oman sähköpostiosoitteen ja yliopiston koneiden käyttämiseen tarvittavan AD-tunnuksen. Tietokoneiden käyttöön kannattaa tutustua heti opiskelun alkuvaiheessa, sillä niistä tulee nopeasti oleellinen osaarkipäivää. Välilläsekavaa terminologiaakaan ei kannata turhaan säikähtää. Viimeistään Opiskelijan digitaidot -kurssilla käsitteet ja toimintatavat tulevat tutuiksi.

Uudet opiskelijat voivat aktivoida käyttäjätunnuksensa opiskelupaikan saatuaan. Ohjeet tulevat hyväksymiskirjeen mukana. Sama tunnus ja salasana toimivat AD-verkossa, sähköpostissa, opintosuoritusrekisteri WebOodissa sekä oppimisympäristöissä. Käyttölupa on uusittava vuosittain, se hoituu helposti Helpdeskin sivuilla. Uusimisesta tulee aina sähköpostimuistutus.

AD-verkko

Yliopiston tietokoneille kirjaudutaan omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jos työskentelet yleisellä koneella, muista kirjautua ulos aina lähtiessäsi koneelta.

Voit myös asentaa yliopiston koneille niistä puuttuvia ohjelmia Helpdeskin avulla. Valikoima on laaja, mutta tiettyjä ohjelmia ei valittavasti löydy ohjelmistojakelusta. Asentaminen on helppoa; Klikkaa työkalurivissä (oikea alakulma) olevaa HY:n logoa ja valitse software portal. Tätä kautta pääset kirjautumaan ohjelmistojakelun sivuille ja valikoimaan listatsta pyydettäviä ohjelmia (asennus kestää ohjelman koosta riippuen 5-30 min).

Kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi pääset myös käsiksiomaan verkossaolevaan levykiintiöösi (ns. Z-asema, jonka koko on 2 Gb), jolle talletetut tiedot ovat tavoitettavissasi kaikkien mikroverkon koneiden kautta ja kotona VPN-palvelun kautta.

Mist koneita lytyy?

Viikissä varsinaisiaATK-asemia löytyyInfokeskuksesta ja Biokeskus 3:sta. Koneita on myös tiedekirjastossa. Symbioosin kertsillä on pari konetta, skanneri ja tulostin, kuten myös Helixin kertsillä. ATK-luokat saattavat olla joskus opetuskäytössä Infokeskuksessa ja Biokeskus 3:ssa.

Keskustakampuksella merkittävintietokone-esiintymä on Aleksandriassa (ks. sivu 32). Joihinkin paikkoihin, kuten Aleksandriaan ja Biokeskus 3:n pohjakerroksen luokkaan saa panttia vastaan yökäyttöavaimen, jonka avulla laitteita pääsee käyttämään aukioloaikojen ulkopuolella. Biokeskus 3:n yökäyttöavaimellapääseemyösSymbioosinkertsille (=kahvinkeitin!). Yökäyttöavaimia saa Kaisa-talon Gaudeamus kirja & kahvi -kahvilasta (WELL Kai-

sa-talo) sen aukioloaikoina.

Tulostaminen

Voit tulostaa yliopiston koneilta tarvittavia dokumentteja, kuten harjoitustöitä, luentodioja tai muuta opintoihin liittyvää. Kaikki tulostaminen on maksullista. Tulostussaldoa voit ladata itsellesi Unigrafian saldokaupasta (unigrafia.fi).

Itse tulostaminen tapahtuu kirjautumalla tulostimelle magneettikortin (kuten HSL:n bussikortilla tai opiskelijakortilla) avulla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla tulostin pyytää AD-tunnustasija salasanaasi, mutta sen jälkeen kirjautuminen tapahtuu automaattisesti. Kirjatumisen jälkeen voit valita tulostettavaksi lähettämäsi dokumentit tulostettavaksi.

WPR-tulostamien

Yliopistolla on mahdollista tulostaa myös niille tulostimille, joita varten koneelle ei ole asennettu ajureita tai ne eivät ole yhteydessä niihin. Tämä pätee myösomaan kotikoneeseesitai mihintahansa koneeseen, jossa on internetyhteys.

Pääset tulostamaan tiedostoja mistä tahansa (miltei) millä tahansa yliopiston tulostimella kirjautumalla yliopiston WPR-palveluun. Ikävä kyllä palvelu on vielä kehittymässä, joten se hyväksyy vain PDF-tiedostojen tulostamisen eikä anna säätää tulostusasetuksia.

VPN-verkko

VPN-verkko on tavallaan yliopiston verkko, johon voi kirjautua kotoa. Kyseinen yhteys on salattu. Kirjautuminen tapahtuu joko asentamalla HYVPN -ohjelma ohjelmistojakelusta tai kirjautumalla selaimellasi (omilla AD-tunnuksillasi) HY:n VPN-portaaliin. Kirjautumallayliopiston verkkoon pääset muun muassa käsiksi maksullisiin artikkeleihin kotoasi ja samaten käsiksi yliopiston koneella oleviin tiedostoihisi.

Yliopiston langaton verkko

Yliopistolla ollessasi voit käyttää läppärilläsi joko HUPnet- tai Eduroam-palvelua. HUPnet vaatii jokaisella yhdistyskerralla kirjautumisen selaimesta. Eduroam on puolestaan osa kansainvälistä verkkoa, jonne voit kirjautua useassakorkeakoulussa ympäri Eurooppaa. Eduroam vaatii kuitenkin etukäteen asetusten asentamisen ja yhden kirjautumisen, minkä jälkeen koneen pitäisi kirjautua auomaattisesti Eduroam-verkkoihin. Ohjeet kummankin plavelun käyttöön löytyvät Helpdeskin sivuilta.

Ohjelmistojakelu

Tarvitsetko ohjelmia henkilökohtaiselle koneellesi?

Yliopiston ohjelmistojakelusta saat tilastotiede- ja muiden apuohjelmienlisäksi ladattuaF-securen antiviruksen (lisenssin saa nykyään ostettu á 5 € per vuosi). Ohjelmistojakelulöytyy Helpdeskinsivuilta. Samoin Microsoft Office on yliopistolaisille ilmaiseksi ladattavissa.

Office365-shkposti ja muut palvelut

Postien lukeminen onnistuu helposti www-pohjaisella käyttöliittymällä,Office365 –postilaatikkoonsa pääsee siis kätevästi käsiksi miltä tahansainternet-yhteydellävarustetultatietokoneelta.

Selaimen sijasta postien voi käyttää niin kotona kuin yliopistollakin jotakin sähköpostiohjelmaa (monen mielestä tämä on mielenterveyttä säästävää). Ohjeet tällaisten ohjelmien (esim. Thunderbird) asetusten säätämiseen löytyvät atk-osaston nettisivuilta (esim. googlaamalla Helsinki Helpdesk + ohjelman nimi).

Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi, mutta yleisellä nimellä siunatut saattavat saada osoitteeseensa hassun välikirjaimen. Office365-käyttäjätunnuksella saat myöskäyttöösi Helsinginyliopiston Office-pilvipalvelun, jolloin tekstiä voi käyttäjätunnuksilla muokata niin kotona kuin atk-luokassa. Samalla voit ladata itsellesi ilamiseksi Office-paketin (Word, Excel, Powerpoint jne.) kotikoneellesi käytettäväksi.

Shkpostilistat

Sähköpostilistat ovat tärkein ainejärjestöjen ja lukuis-ten muiden järjestöjen tiedotuskanava, ja niiden käyttö kaikkinaiseen mm. opetukseen, työja gradupaikkoihin sekä vapaa-aikaan liittyvään tiedotukseen kasvaa jatkuvasti. Kannattaa ehdottomasti liittyä sähköpostilistoille heti, kun saa tunnukset käyttöönsä – tai miksipä ei jo aiemmin! Ainejärjestöjen listojen nimet ja liittymisohjeet löytyvät yleensä ainejärjestön www-sivuilta.

Kun lähetät viestin listalle, mieti ensin onko viesti listojen sääntöjen mukainen ja sen jälkeen koskeeko se suurta osaa listalla olijoista. Vältä liitetiedostojen, etenkinsuurten sellaisten,lähettämistä; joillain listoilla se on tosin estetty kokonaan.

Opintoni-sivut

Tarvitsetko tietoa tarjolla olevista kursseista? Tai tietää Unicafeiden ruokatarjonnan tälle päivälle? student.helsinki.fi -osoitteessa voit tarkastella valitsemisi kursseja lukujärjestysmuodossa, katsella mitä kursseja olet valinnut ja mitä tenttejä on tulossa. Kyseinen sivusto on yksi tärkeimmistä opiskelijan työkaluista.

Samalta sivustolta löydät myös suosituksia kursseista, jotka voivat kiinnostaa sinua, mutta joita et ole vielä suorittanut. Sivustolla on myös lista viimeaikaisita kurssisuorituksistasi arvosanoineen ja opintopisteineen sekä lista hyödyllisistä linkeis-

tä. Etusivulle voi myös tehdä muistutuksia itselleen päivän ratoksi.

Kevyempänä tarjontana on myös Unicafen ruokalista tälle päivälle ja Helsingin yliopiston Twitter-tilin kuulumiset. Samoin näet sieltä oleelliset uutiset sekä yliopiston tapahtumakalenterin.

Samoilta sivuilta löydät myös opintojasi ja koulutusohjelmaasi koskevat yleiset ohjeet ja tiedotteet opiskelijan ohjeet -kohdasta (tai guide.student.helsinki.fi).

Flamma

Flamma on Helsingin yliopiston intranet (eräänlainen sähköinen työpyötä), johon on pääsy kaikilla HY:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Flammaan pääset kirjautumaan AD-tunnuksillasi, ja sieltä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asioita yliopistosta ja linkkejä hyödyllisiin palveluihin kuten kirjastoon ja opintorekisteriisi.

Oppimisalustat (Moodle)

Oppimisympäristöt ovat sivustoja, jonne kurssiin liittyvät asiakirjat (luentodiat, ohjeet, harjoitustyöiden palautus jne.) tulevat. Näitä ovat mm. Wiki, proffien kotivut ja Moodle. Kirjautuminen näihin tapahtuu AD-tunnuksin. Yleensä oppimisympäristö mainitaan kurssin yhteydessä. Samoin mahdollinen kurssikohtainen salasana kurssisivuille esim. Moodlessa annetaan 1. kurssikerralla.

WebOodi

Opintorekisteri, jota kannattaa käydä vilkaisemassa silloin tällöin ja varmistaa, että suorittamasi kurssit on kirjattu sinne. WebOodissa on myös mahdollista ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä suunnitella opintokokonaisuuksia ja tulevaisuutta HOPS:n avulla. Saat sieltä myös epävirallisen opintosuorituksesei ja voit muuttaa henkilötietojasi.

Yliopiston henkilhaku

Kaipaatko jonkun yliopiston tutkijan, opettajan tai muun henkilöstön sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa? Henkilöhaun avulla voit etsiä nimellä ketä tahansa yliopistollamme työskentelevää henkilöä. Itse palvelu löytyy yliopiston nettisivuilta tai yksinkertaisesti googlaamalla HY henkilöhaku.

Artikkelitietokannat

Kunnon tieteellinen teksti EI perustu Wikipediaan tai Hesarin uutisiin. Sen sijaan se pohjautuu luotettavaan ja vertaisarvioituun alan kirjallisuuteen. Vanhempaa tietoa löytyy toki kirjastoista, mitä kannattaa hyödyntää, mutta uudemman tiedon etsinnässä auvksi tulevat artikkelitietokannat, joita ovat mm. Google Scholar ja Web of Knowledge. Mukavaa on, että maksullisiin (mutta yliopiston lukuoikeudella varustettuihin) artikkeleihin pääse käsiksi myös kotoa yliopiston VPN:n tai libproxyn avulla. Yliopiston verkossa puolestaan on vapaa pääsy yliopiston ostamiin artikkelipalveluihin.

Kampussuunnistusta

-eli mitä löydät Viikistä,Kumpulastajakeskustasta

Viikin tärkeät rakennukset

Infokeskus Korona

Sinisessä, pyöreässä ja tällä hetkellä remontin alla olevassa rakennuksessa sijaitsevat Viikin tiedekirjasto ja Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste. Tiedekirjastossa on vuorokauden ympäri käytettävissä oleva lukusali, johon saa avaimen panttia vastaan (kysy vahtimestarilta tai kirjastotädiltä).Alakerroksesta löytyvätsuuret infosalit 1 ja 2, joissa monet fuksivuoden massaluennot järjestetään. Lisäksi on muutamia pienempiä seminaarihuoneita ja tietokoneluokkia sekä Unigrafia, josta voit ostaa mm. luentoprujuja. Löytyymyös puutarha,jossa voi rentoutua vaikkapa tenttikirjojen ääressä. Katutasossa, elivirallisesti toisessakerroksessa on Unicafe Korona.

Latokartanonkaari 7

Tässä metsätieteiden talossa sijaitsee suuri luentosali, jossa hyvin todennäköisesti pääset piipahtamaan. Monien pienempien salien lisäksi rakennuksesta löytyy Sodexon ruokala Ladonlukko. Monet fuksikursseista luennoidaan täällä. Jos kuulet yliopiston henkilökunnan puhuvan "vanhasta viikistä", viittaavat he tähän kyseiseen rakennukseen.

Biokeskus 1

Pohjakerroksen opetuslaboratorioissa pidetään fuksivuoden harjoitustyökursseja. Talossa sijaitsee myös Unicafe Biokeskus, minkä lisäksi Helixin ja Biosfäärin kerhohuonelöytyy Bio ykkösen alakerrasta, heti portaiden juurelta.

Biokeskus 2

Biokeskuskompleksin D- ja E-raput löytyvät kakkostalon puolelta. D-rapussa sijaitsevat biokemia ja perinnöllisyystiede ja E-rapussa farmasian tiedekunta. Pohjakerroksessa on luentosali 1041 ja suoraan sen yläpuolella luentosali 2041 (Sipi Siintolan sali). Toisesta kerroksesta pääsee Biokeskus kolmoseen yhdyskäytävää pitkin, ja sekä toisesta että ensimmäisestä kerroksesta Biokeskus ykköseen.

Biokeskus 3

Biokeskus kolmosessa sijaitsevat fysiologia ja neurotiede (1.-3. krs), ekologia ja evoluutiobiologia (5. krs), akvaattiset tieteet (4. krs), kasvibiologia ja osa ympäristötieteistä (6. krs), ruotsinkielisen opetuksen osasto (5. krs) sekä laitoksen kanslia, jonka vieressä on tärkeitä ilmoitustauluja (4. krs). Rakennuksessa majailee myös Biotekniikan instituutin yksiköitä ja Jukka T. Lehtonen (2 krs. yhdyskäytävän vieressä, ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen kordinaattori). Ensimmäisessä kerroksessa on Symbioosin, SvNK:n ja MYY:n yhteinen kerhohuone. Kertsin vieressä on tietokoneluokka. Talon keskellä sijaitsee puinen luentosali, Telkänpönttö.

Viikin kampus:mitä, missäjamiten pääsensinne ja pois?

Paikat kartalla

i Infokeskus Korona: Täältä löytyy muun muassa Liikkuvuus- ja Opiskelijapalvelut. Syyskuussa myös tarroja opiskelijakortteihin jaetaan täällä.

1 Biokeskus 1

2 Biokeskus 2

3 Biokeskus 3

4 B- ja C-talot: maat.-metsätieteellisen tdk:n laitoksia

5 A-talo: luentosalja, atk-asema ja Sodexo- ruokala

6 E-talo: mm. eläinlääketieteellinen tdk ja Unicafe Viikuna

7 Ravintola Viikin Kartano

8 Yrityshautomo Cultivator I: bioalan firmoja

9 Yrityshautomo Cultivator II: lisää firmoja

10 Yliopistollinen eläinsairaala

11 Amica Tähkä - ruokala

12 Viikin opetus- ja tutkimusmaatila

14 Prisma Viikki

15 Ympäristötalo: ympäristötieteiden laitos, BY-tiedekunnan kanslia

P Pysäköintipaikkoja

Bussipyskit kartalla

A Keskustasta/Hakaniemestä 70, 73, 74 ja 77

B Keskustasta 78, Westendistä Itäkeskukseen 550, Munkkivuoresta 57

C Keskusta 78, Munkkivuori 57, Itäkeskuksesta Westendiin 550, Meilahteen 506

D Keskustasta 78, Kontulaan 57

E Keskustaan 78, Munkkivuoreen 57, Meilahteen 506

F Puistolasta Herttoniemeen (M) 79, Meilahdesta 506

G Herttoniemestä (M) Puistolaan 79

K Keskustasta 75, 730-742

L Keskustaan 75, 730-742

M Itäkeskukseen 550, Herttoniemeen (M) 79

N Westendiin 550, keskustaan 78

P Keskustasta 71

R Keskustaan 70, 71, 77, Hakaniemeen 73, 74

Mit Viikiss on?

Edellisellä aukeamalla esitellyn lisäksi Viikistä löytyy vaikka mitä. Viikissä toimii neljä tiedekuntaa, joilla on omat tilansa kampuksella. Lisäksi on runsaasti tutkimustoimintaa, kuten keskellä karttaa näkyvä kasvihuone, koe- ja opetusmaatila sekä eläinsairaala. Ympäristötalossa (kartalla no 15) sijaitsee Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanslia.

Miten pst Viikkiin ja sielt pois?

Jos levität eteesi Helsingin kartan ja laitat sormen sen keskikohtaan, sormesi osuu aika tarkasti Viikin kampukselle. Siitä huolimatta Viikki on monen mielestä ”siellä jossain kaukana, minne on vaikea päästä”. Tähän on listattu Viikin kautta kulkevia busseja. Bussit on listattu keskustasta päin, mutta totta kai monet kulkevat samoilla busseilla Viikistä kohti linjan toista päätepysäkkiä. Poikittaisliikenteen bussien linjat on kerrottu kokonaan. Keskustan suunnalta tulevista busseista nopeimpia ovat ne, jotka tulevat suoraan Kustaa Vaasan tietä pitkin eivätkä kierrä Arabianrannan kautta. Nämä bussit pysähtyvät kartan pysäkeillä K ja L. Poikittaisliikenteessä seutulinja 550 eli ns. jokerilinja kulkee Otaniemen, Leppävaaran, Huopalahden aseman ja Oulunkylän kautta Viikkiin ja sieltä Itäkeskukseen. 57 kulkee Munkkivuoresta Käpylän kautta Viikkiin. Bussiaikatalujua ja reittejä on helpointa etsiä internetin reittioppaasta: www. reittiopas.fi, joka kertoo reitin haluastasi osoitteesta toiseen.

Myös polkupyörä on mitä kätevin ja suositeltavin liikkumisväline. Varsinkaan ruuhka-aikoina pyöräilijät eivät häviä nopeudessa busseille yhtään. Viikissä on nyt myös kaupunkipyörien parkki Viikin Prisman edustalla. Helsingin pyöräilyreitit löytyvät muun muassa Pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta, joka on saatavissa myös verkosta (http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/). Myös reittioppaasta löytyy pyöräreittien hakukone.

Huomio! Viikissä rakennetaan parhaillaan Raide-Jokeria (uutta raitiovaunulinjaa), joten Viikinkaaren liikenne on tällä hetkellä katki. Bussit, jotka kulkevat normaalisti Viikinkaarta pitkin, kulkevat poikkeuksellisesti Viikintietä pitkin, Maaherranpuiston takaa. Kyseiset pysäkit kulkevat nimillä Pasteurinkatu. Muutos koskee linjoja 57, 78 ja 550 eli kartan pysäkkejä B, C, D ja E. Muutetut reitit päivittyvät reittioppaaseen.

Kumpulan kampus

Kumpulan kampuksella sijaitsee matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, jossa molekyylibiotieteilijät suorittavat tutkintoonsa kuuluvia sivuaineopintoja(kemiaa). Kumpulasta löytyy myös kasvitieteellinen puutarha, jossa pidetään kasvitieteen opetusta. Lisäksi puutarhassa järjestetään legendaarinen vappushokkelo!

6

Trkeit paikkoja kartalla

1 Chemicum: Kemian laitos

2 Physicum: Fysiikan laitos, geotieteiden ja maantieteen laitos

3 Exactum: Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos

4 Kumpulan tiedekirjasto

5 Yliopistoliikunnan liikuntakeskus

6 Upea Kumpulan kasvitieteellinen puutarha sekä Matemaattis-luonnontieteellisen tdk:n opintotoimisto/yliopiston opintoneuvonta Kumpulan kartanolla noin 500 m Physicumilta lounaaseen

Bussipyskit kartalla

A Keskustasta Viikin suuntaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat

B Viikin suunnasta keskustaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat

C Keskustasta Viikin suuntaan esim. 78, 71, Meilahdesta Viikkiin 506

D Viikin suunnasta keskustaan esim. 78, 71, Viikistä Meilahteen 506

Helsingin keskusta

Luonnontieteellinen

kauppakeskus, Espoon ja kaukoliikenteen

Rautatieasema

Rautatientori (tlt lhtevt useimmat Viikin bussit) 9 Ateneum

Tuomiokirkko 15 Kauppatori

16 Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha 17 Hakaniemen tori

18 Domus Academica

19 Domus Gaudium

Luonnontieteellinen museo (nk. Elukka)

Pohjoinen Rautatiekatu 13

Nykyisyyttä ei voi ymmärtää, jos ei tunne historiaa... Elukka on biologien entinen koti, joka elää puheissa edelleen. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on museoon ilmainen sisäänpääsy, ja kokoelmiin kannattaakin käydä tutustumassa. Tsekkaa myös museon tornin tuuliviiri!

20 Helsingin yliopiston pkirjasto, Kaisa-talo

M Metroasemia vasemmalta oikealle: Kamppi, Rautatientori, Helsingin yliopisto (entinen Kaisaniemi), Hakaniemi

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha(nk Kasvis) Unioninkatu 44

Eläviin kasveihin tutustuminen Kaisaniemen idyllisessä puutarhassa ja kasvihuoneissa on edelleen arkipäivää kasvitieteen opiskelijoille. Puutarhan keskellä sijaitseva kasvimuseo majoittaa yliopiston tieteelliset kasvikokoelmat. Myös kasvihuoneisiin pääsee ilmaiseksi kertomalla opiskelevansa Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.

Keskustakampus

1 Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5

A: HYYn palvelutoimisto, Alina-sali ja ainejrjestjen tiloja.

2 Unicafe Kaivopiha. Iso Unicafe, auki iltaan saakka.

3 Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 B.

4 Kaisaniemenkatu 5, sisnkynti Kaisa-taloon ja Aleksandriaan.

5 Fabianinkatu 26, sisnkynti Aleksandriaan ja Kaisa-taloon.

6 Porthania, Yliopistonkatu 3. (ks. laatikko)

7 Yliopiston prakennus. Kyntiosoitteet: Fabianinkatu 33 ja Unioninkatu 34. (ks. laatikko)

8 Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, prakennuksen pohjakerroksessa.

9 Hallintorakennus. Yliopiston keskushallintoa sek liikuntatilat, joihin kynti

Fabianinkadulta.

M Helsingin yliopiston (entinen Kaisaniemen) metroasema

Prakennus

Unioninkatu 34

Päärakennuksesta löydät mm. yliopiston juhlasalit, Unicafe ja luentosaleja. Pohjakerroksessa sijaitsee opiskelijaneuvonta, johon kuljetaan Fabianinkadun puolelta. 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Aleksandria ja Kaisa-talo

Fabianink. 26 / Kaisaniemenkatu 5

Oppimiskeskus Aleksandriapitää sisälläänmm. 350tietokonetta, ryhmätyötiloja sekä ATK-neuvonta- ja käyttölupapisteet. Välittömässä yhteydessä Aleksandriaan on myös Kaisa-talo, jossa sijaitsee keskustakampuksen uusi ja mahtava kirjasto. Tietokoneita pääsee käyttämään myös öisin täyttämällä magneettiavaimen hakulomakkeen ja viemällä sen Kaisa-talon kirjastokahvilaan. Sisäänkäynnit Fabianink. 26:n porttikäytävästä ja Vuorikatu 7:stä.

Kun NÄLKÄ yllättää

Haluatko ottaaa ruokasi ilmastovaikutukset huomioon? UniCafessa voit kompensoida lounasannoksesi hiilijalanjäljen helposti:

1. Kerro kassalla, että haluat maksaa kompensointimaksun

2. Maksu välitetään lyhentämättömänämetsityshankkeisiin

Kompensointimaksut ateriatyypeittäin: Liha- & kanaruoat 0,15 € Kala- & kasvisateriat 0,10 € Vegaaniset ruoat 0,05 €

Lue lisää: unicafe.fi/compensate ja compensate.com

VIIKKI

UniCafe Biokeskus Biokeskus 1, Viikinkaari 9

Avoinna ma–pe 8.00–15.00, lounas 10.30–15.00. Suurin Viikin ruokaloista, samalla myös ruuhkaisin. Suosittelemme pahimpien ruuhka-aikojen välttämistä mahdollisuuksien mukaan. Verraten paljon ateriavaihtoehtoja; yleensä myös kasvisruoassa on valinnanvaraa.

UniCafe Infokeskus Korona Viikinkaari11

Avoinna ma–to 9.00–18.00, pe 9.00–16.00, lounas 11.00–17.00. Pieni Unicafe, jonka lounasvalikoimissa on vain kaksi vaihtoehtoa. Rauhallisempi ja vähemmän ruuhkainen kuin Biokeskuksen ruokala. Kiireisinä päivinä voit napata mukaan täytetyn patongin tai paninin.

Sodexo Ladonlukko Latokartanonkaari 9

Avoinna ma–pe 9.00–16.00, lounas 10.30–15.00. Ruokala,joka onkooltaan keskiluokkaa. Pahimpina ruuhka-aikoinajonot kiemurtelevat täälläkin.

Unicafe Viikuna Agnes Sjöbergin katu 2

Avoinna ma-pe 8.00–15.00, lounas 10.30–14.30. Viikin uusin UniCafe sijaitsee Ordoviikin takana EE-talossa. Tarjolla normaalin lounaan lisäksi yksi liha- ja kasvispizzavaihtoehto ma, ke ja pe. Huom! Pizzauuni on kuumana vain klo 10.30–14.00.

Amica Thk Koetilantie 7

Avoinna ma-to 8.00–14.30 ja pe 8.00–14.00, lounas 10.30–13.30. Aamupuuroa tarjolla 8.00–9.30. Hyvää ruokaa ja hyvät salaatit. Vegaaninen vaihtoehto löytyy tavallisesti pyytämällä tiskiltä.

Viikiss lounasta tarjoilevat lisksi Ravintola ViikinKartano, KaskiBistro& Baarisek Viikin Prismassa sijaitseva Chico's.

ARABIA

Kipsari Hämeentie 135E Kasvisruokaa tarjoava lounasravintola, Avoinna ma–to 8.00–18:00 ja pe 8.00–19:00,

KESKUSTA

UniCafe Ylioppilasaukio Kaivopiha Avoinna ma–pe 11.00–19.00, la 11.00–18.00.

UniCafe Prakennus Fabianinkatu 33 Avoinna ma–to 8.30–18.00 ja pe 8.30–17.00, lounas 10.30–16.30.

UniCafe Porthania Yliopistonkatu 3 Avoinna ma-pe 8.00–16.30, lounas 10.30–16.30.

KUMPULA

UniCafe Chemicum A.I. Virtasen aukio 1 Avoinna ma–to 8.00–15.30 ja pe 8.00–15.00, lounas ma-to 10.30–15.30 ja pe 10.30–15.00.

Unicafe Exactum Gustaf Hällströmin katu 2b Avoinna ma-pe 9.00–15.00, lounas 11.00–14.30.

Huomio!

Covid-19-epidemia on aiheuttanut muutoksia aukioloihin.

Biologiset asemat

Biologisetasemattarjoavatopiskelijoilleniingradu-jatyöpaikkojakuinmyös unohtumattomiakenttäkursseja,joistaonkaikillealoillehyötyä!Helsinginyliopistollaonkinkolmekotimaistaasemaa,jonkaesittelytovatalla.TämänlisäksibiologeillelöytyykenttätyömahdollisuuksiaTaitavuoriltaKeniastajasuojelualueelta Madagaskarilta.

Lammin biologinen asema: Fuksien kesäkoti

Pääjärven rannalla sijaitseva Lammin biologinen asema on fuksien kesäkoti. Vuodesta toiseen fuksit ovat saapuneet asemalle täynnä opiskeluintoa ja viihtyneet järvisuomen hulppeissa maisemissa, jossa tektoniset ja jääkauden prosessit ovat muodostaneet Suomen viidenneksi syvimmän järven ja kristallin kirkasta lähdevettä pulppuavia harjuja.

Lammin kenttäkurssien aikana ei vain pääse tutustumaan asemaa ympäröivään monimuotoiseen luontoon vaan myös usein solmitaan kaverisuhteita, jotka monesti kestävät koko eliniän. Näin todistivat Lammin fuksit kesäkurssilta 1955,jotka juurijärjestivät kurssitapaamisen60 vuotta myöhemmin asemalla!

Ensimmäisen opiskelukesän aikana fukseilla on mahdollisuus osallistua Ekologian kenttäkurssiiin ja Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssiin kesäkuun alusta heinäkuuhun. Ekologian kenttäkurssilla pienryhmät tutustuvat Etelä-Suomen maa- ja vesiekosysteemien

tärkeimpiin elinympäristöihin ja niiden kasvi- ja eläinlajistoon. Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssilla on opiskelijoiden vuoro suunnitella ja toteuttaa omia tutkimuksia ja jopa julkaista niitä. Valmistuttuaan opiskelijat usein toteavat, että kaikista käymistään kursseista juuri ensimmäisen vuoden kenttäkursseista he olivat oppineet kaikkein eniten.

Kesäkurssien aikana opiskelijat majoittuvat aseman opiskelija-asuntolaan. Aktiivisen opiskelun ohella asema tarjoaa erilaisia vapaa-ajan aktiviteettejä kuten lentopalloa, frisbeegolfia jamölkkyä. Jos on hienosää, kannattaa lainata aseman kanootteja tai soutuveneitä ja lähteä Pääjärvelle nauttimaan kesäillasta. Suosituin aktiviteetti on kuitenkin saunominen aseman hienossa rantasaunassa, vaikka vuodesta2016 lähtienkova kilpailijaon ollutmyös aseman laavu ja grillipaikka Pääjärven rantamaisemissa.

Tvärminnen eläintieteellinen asema: Saariston helmi

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Hankoniemen upeassa saaristomaisemassa sijaitseva kenttäasema. Tvärminne on tullut tutuksi lukuisille opiskelija- ja tutkijasukupolville, sillä asema perustettiin jo vuonna 1902. Tvärminnen toiminta suuntautuu rannikkoalueelle ja saariston eri vyöhykkeisiin – niin maan päällä kuin veden alla. Tvärminnessä järjestettäviin kenttäkursseihin lukeutuvat sekä yleisluonteiset, orientoivat kurssit, että erikoiskurssit, jotka keskittyvät eri eliöryhmiin tai elinympäristöihin. Asemalla järjestetään myös tutkimussukelluskursseja.

Tvärminnen luonto tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisia kokemuksia. Maaperä on kalkkipitoista, ja ilmasto Suomen mittakaavassa leuto; aseman lähiympäristöstä löytyy pähkinä- ja muita lehtotyyppejä, sekä näille ominaisia kasvilajeja. Saariston eri vyöhykkeet ovat helposti saavutettavissa jopa soutuveneellä. Vedenalainen luonto on erittäin monimuotoinen, ja se on normaalin kurssiopetuksen ohella koettavissa snorklaamalla ja sukeltamalla. Tästä kiinnostuneiden on syytä olla yhteydessä kurssin vetäjään sekä aseman sukelluspäällikköön. Aseman ympäristö koostuu luonnonsuojelualueesta, johon kuuluu n. 450 ha vesialueita ja 150 ha maata, ml. lukuisat

saaret. Rauhoitusstatus on omiaan säilyttämään arvokkaita luontoarvoja opetuksen ja tutkimuksen käyttöön.

Tvärminnen toiminta on vilkasta läpi vuoden, ja kenttäkausi on varsin pitkä – aina huhtikuusta loppusyksyyn. Vilkkaimpina kuukausina asemalla asuu satakunta henkilöä – niin opiskelijoita kuin tutkijoita. Runsaasta kävijämäärästä huolimatta yhteisöllisyys on Tvärminnessä valttia. Kurssien omien ohjelmien lisäksi aseman ruohokentällä voi pelata esim. jalkapalloa, asuntoloissa on yhteisiä seurustelutiloja jne. Oman mausteensa aseman toimintaan tuo kansainvälisyys – noin kolmannes käyttäjistä tulee ulkomailta. Omaa rauhaa kaipaaville on edullisella vuokralla tarjottavana kajakki sekä aseman luontopolku ja muut kulkureitit.

Asemalla asutaan pääasiassa 2 hengen huoneissa, ja kenttäasemalla oltaessa suihku- ja wc-tilat ovat perheasuntoja lukuun ottamatta käytävillä. Tilava rantasauna meren äärellä lämpenee keskiviikkoisin ja lauantaisin (yleiset saunavuorot), sekä kurssien tai muiden ryhmien tilauksesta muulloinkin.

Kurssien ohella Tvärminne tulee tutuksi monelle opiskelijalle graduaikana, kesätyöntekijänä, tai aseman harjoittelupaikkojenkautta.TervetuloasiisTvärminneen!

Kilpisjärven biologinen asema: Subarktista biologiaa

Vuonna 1964 perustettu Kilpisjärven biologinen asema sijaitsee Suomen luoteisimmassa kolkassa lähellä kolmenvaltakunnan rajaa, vain 50 kilometriä Jäämerestä. Kilpisjärven erityislaatuinen ympäristö oli aseman perustamisen pääsyistä. Aluetta hallitsevat Skandien vuorijonoon kuuluvat suurtunturit kuten Saana (1029 m) ja Iso-Malla (942 m). Itse Kilpisjärvi sijaitsee 473 metriä merenpinnan yläpuolella.Vuorijono tarjoaasuotuisan kasvupaikan monille kalkkia tai erityisen karua kasvupaikkaa vaativille arktis-alpiinisille harvinaisille tunturikasveille kuten lapi-

nalppiruusulle ja jääleinikille. Tunturikoivu on valtapuulaji, mutta suurin osa alueesta on puutonta paljakkaa. Kilpisjärvellä elää pohjoisimman Fennoskandian tyyppieläimiä: tunturisopuli, tunturihaukka, tunturikihu, tunturipöllö, sepelrastas, sinirinta jne. Pikkujyrsijöiden voimakkaat ja säännölliset 4 - 5 vuoden sykleissä tapahtuvat kannanvaihtelut vaikuttavat monien petolintujen pesintään sekä pikkupetojen, kuten kärpän ja lumikon, lisääntymiseen. Kilpisjärvellä esiintyy 16 perhoslajia, joiden levinneisyys rajoittuu Suomessa Luoteis-Lappiin. Suurharvinaisuuksiin kuuluu mm. pohjansiilikäs. Kirkasvetisissä järvissä, lammissa ja puroissa elävät siika, rautu, taimen ja harjus. Ilmasto on varsin arktinen: vuoden keskilämpötila on Manner-Euroopan alhaisimpia, vain -2,3°C. Kasvukausi on vain noin 100 vuorokautta, puolet lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Lumipeite on maassa keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun, ja Kilpisjärvi on jäätyneenä marraskuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Kaamosaika kestää 25.11. - 17.1. ja aurinko pysyy horisontin yläpuolella 22.5. - 25.7. Aseman tutkimustoiminnan selkärangan muodostavat arvostetut, yli 50 vuoden ajalta luonnosta kerätyt pitkäaikaiset seuranta-aineistot. Modernit tilat tarjoavat tutkijoille ja opiskelijoille mainiot työskentelyolosuhteet. Asemalla järjestetään vuosittain arktiseen luontoon liittyviä kursseja (mm. suba eli subarktinen ekologia) ja se on suosittu ja rauhallinen tukikohta opinnäytetöiden kirjoittajille. Kilpisjärvellä perustetun Suomen biotaiteen seuran kanssa asema edistää tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä mm. Ars Bioarctica-laboratorionsa ja taiteilijaresidenssien avulla.

Erillislaitokset

Erillislaitokset ovat yliopistomme hallinollisesti erillisiä yksiköitä, joiden pääpaino on tutkimuksen tekemisessä. Tämä hallinnollinen ero onkin ainoa muuhun laitokseen nähden, sillä erillislaitoksille ovat opiskelijat tervetulleita!Yksiköt tarjoavat hyvin paljon opetusta sekä myös mahdollisia gradu- ja kesätyöpaikkoja.

Luonnontieteellinen keskusmuseo eli Luomus

Systematiikka on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden luokittelua eli eri lajien välisiä evolutiivisia sukulaisuussuhteita.

Luokittele sininen kolmio, punainen kolmio ja sininen neliö, joista kahdella on tuntosarvet, kahdella siniset silmät ja kaikilla kolmella vihreät varpaat. Yksinkertaisimmillaan systematiikka on asioiden ryhmittelyä mielekkäisiin ryhmiin. Tärkeäksi ja mielekkääksi sen tekee isompi kuva: on keskeistä, että tiedämme, ketkä maapallon kanssamme jakavat ja miten toimintamme niihin vaikuttaa.

Systematiikka on Luomuksen sarkaa yliopiston opetuksessa. Opetusuudistuksen myötä Luomuksen opetusresurssit vahvistuivat, kun molemmat systematiikan alan professorit siirtyivät keväällä 2016 osaksi Luomuksen henkilökuntaa. Valtaosa opetuksesta on uudistuksen vuoksi vielä suunnitelma-asteella.

Luomuksen asiantuntijat ovat monien lajiryhmien Suomen parhaita määrittäjiä. Jatkossa tällainen asiantuntijaopettaja voi pitää esimerkiksi luennon sorsalintujen määrittämisestä, antaa innostavia esimerkkejä ajankohtaisesta tutkimuksestaja ohjataopiskelijat laadukkaan verkkomateriaalin ja omatoimisten oppimistehtävien pariin.

Lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkka ja Suomen Lajitietokeskus tulevat jatkossa tarjoamaan laajan ja monipuolisen oppimateriaalipankin.

Luomuksen tutkimusperustuu kokoelmiinja seuranta-aineistoihin. Kokoelmat kattavat yhteensä noin 13,5 miljoonaa näytettä, esimerkiksi noin 9 miljoonaa hyön-

teistä.

Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus linnustoon, uhanalaisten kasvien etäsuojelumenetelmien kehitys ja hyönteisten

mahdolliset uudet käyttömahdollisuudet sekä esimerkiksi maamme jäkälä- tai kultapistiäislajisto. Pääosassa ovat lajeihin liittyvät aiheet. Luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneelle Luomus on ehkä maailman paras paikka opiskella ja työskennellä!

Luomus onHelsingin yliopistonerillislaitos, jokasäilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa.

Luomus on luonnon muisti. Lue lisää Luomuksesta: www.luomus.fi

Biotekniikan instituutti

Biotekniikan Instituutti (BI) on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella. Biotekniikan instituutin tehtävä on edistää bioteknologian, molekyylibiologian sekä solubiologian tutkimusta ja opetustayhteiskunnan eduksi. Instituutin toiminta on kansainvälistä ja työskentelykieli on englanti.

BI:n tutkimusryhmät valitaan kansainvälisen arvioinnin kautta kolmenvuoden määräajaksi kerrallaan.Tutkimusryhmät on jaoteltu tutkimusaiheidensa mukaisesti neljään tutkimusohjelmaan:

• Solujen ja kudosten dynamiikka

• Genomiikka ja evolutionaarinen biologia

• Rakenteellinen ja kvantitatiivinen biologia

Tutkimusohjelmien lisäksi BI:ssä toimii johtajan laboratorio. BI:n johtaja on syksystä 2020 alkaen professori Juha Huiskonen. Vuoden 2017 alusta BI toimii laajemman Helsinki Life Science Center, HiLife- erillislaitoksen yksikkönä.

Solujen ja kudosten dynamiikka

Tutkimusohjelman tavoitteena on valaista solujen ja soluelinten dynamiikkaan liittyviä perusteita sekä organogeneesin molekulaarisia reittejä. Tutkimusohjelma keskittyy etenkin signaaliverkkoihin, jotka vaikuttavat solujen ja kudosten väliseen interaktioon ja sen seurauksena solujen erilaistumiseen. Tutkimus ulottuu aina hermosolujen regeneraatiosta solutukirangan ja solukalvon dynamiikkaan.

Tutkimusohjelman sisällä toimii 20 eri tutkimusryhmää.

Lue lisää: https://www.helsinki.fi/en/hilife-institute-of-biotechnology/research/cell-and-tissue-dynamics-research-program

Genomiikka ja evolutionaarinen biologia

Kokonaisten genomien sekvensointi ja siihen liittyvä teknologia kehittyy tällä hetkellä nopeasti. Tämä tutkimusohjelma painottuu ymmärtämään genomien toimintaa ja dynamiikkaaja ohjelman sisälläpyritään yhdistämääneritieteenalojenosaamistatämängenetiikan osa-alueen haasteiden ratkaisemiseksi.

Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on yksitoista.

Lue lisää: https://www.helsinki.fi/en/hilife-institute-of-biotechnology/research/genomics-and-evolutionary-biology-research-program

Rakennebiologia ja biofysiikka

Rakennebiologian ja biofysiikan tutkimusohjelma keskittyy makromolekyylien ja niiden muodostamien kompleksien kolmiulotteisen rakenteenja kemiallisten vuorovaikutusmekanismien selvittämiseen. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat virusten, entsyymien, proteiinien jasolukalvoproteiinien rakenneja toiminta. Tutkimusohjelmassa yhdistetään kemia proteiinikompleksien toimintaan ja tämän tukena toimivat ydintoiminnot niin NMR-laboratoriosta kuin muistakin palveluista.

Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on kahdeksan. Lisäksi VTT tekee yhteistyötä NMR-laboratorion kanssa.

Lue lisää: https://www.helsinki.fi/en/hilife-institute-of-biotechnology/research/structural-and-quantitative-biology-research-program

Neurotieteen tutkimuskeskus

Neurotieteen tutkimuskeskuksen(NT) tehtävänäon hermoston kehityksen, normaalien funktioiden ja sairauksien perusmekanismien korkeatasoinen tutkimus ja tutkimukseen liittyvä opetus. Hermoston tutkimus molekyyli- ja solutasolta aina käyttäytymistasolle kuuluvat tutkimuskeskuksen toimintaprofiiliin. NT pyrkii myös kehittämään voimakkaasti alan infrastruktuuria, jossa olennaisena osana on eläinmallien käyttö ja hermosoluviljelmillä tehtävä työ.

Neurotieteen tutkimuskeskuksessatyöskentelee noin120 henkilöä, joista tutkijoiden osuus on n. 75%. Tutkijoista noin 50-60% on ulkomaalaisia ja noin 50-60% tohtorikoulutettavia. NT sijaitsee Viikin kampuksella (Cultivator II), mutta osa tutkimusryhmistä toimii myös Biotieteiden laitoksella (Biokeskus 3) ja Medicumissa (Biomedicum). Vuoden 2017 alusta NT liittyy itsenäiseksi osaksi Helsinki Institute of Life Sciencea (HiLIFE), jolloin tutkimuskeskuksen toiminta jakautuu uudestaan Meilahden ja Viikin kampuksille.

NT järjestää erityisesti maisterin- ja tohtorintutkintoon soveltuvaa koulutusta sekä ylläpitää neurotieteen seminaarisarjaa, jossa luennoi kansainvälisiä huippututkijoita 2-3 kertaa kuukaudessa. Luento- ja laboratoriokursseja järjestetään erityisesti osana Neurotieteen kv. maisteriohjelman (MNEURO) ja Aivot ja Mieli –tohtoriohjelman (Brain & Mind) toimintaa.

Lisätietoa Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmistä, keskitetyistä tutkimuspalveluista ja NT:n järjestämästä koulutuksesta löytyy ao. verkkosivuilta.

Neurotieteen tutkimuskeskus: https://researchportal.helsinki.fi/fi/organisations/neuroscience-center

MNEURO: http://www.helsinki.fi/neuro/

Aivot ja Mieli –tohtoriohjelma (B&M): www.brain-mind.fi

Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE): http://www.helsinki.fi/hilife/

Elämän- ja elimenläheistä toimintaa jo vuodesta 1950!

EibiologielämääilmanSymbioosia!

Symbioosi ry on kaikkien biologisten alojen opiskelijoiden ainejärjestö, joten toimintaan ovat tervetulleita kaikki perinnölisyystieteilijöistä ekologeihin. Ainejärjestön tehtävänä on ajaa juuri sinun etuasi, ja myös varmistaa, ettei opiskelu käy liian rankaksi. Bileet, piknikit, retket ja saunaillat sekä peli-illat ja kerhot takaavat sen, ettei elämä Viikissä ole koskaan tylsää. Muista sinäkin ajoittainsulkea tenttikirjasi jatulla mukaan! Symbioosin jäseneksi voit liittyä nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Syksyllä tästä seuraa varmasti infoa myös sähköpostitse.

Biokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kerhohuone, Kertsi, on biologin toinen koti, jonka istuimia tulee kulutettua sekä luentojen välissä että iltaisin. Luettavaksi voi tenttikirjan lisäksi valita vaikkapa Suomen Luonnon, Demin tai ainejärjestön oman lehden, Symbiontin. Sohvalta löytyy aina juuri sinun kokoisesi kolo! Älä turhaan pelkää kertsillä oleilevia fossiileja (n.vuoden opiskelijoita)– neeivät purevaan ovat ihan kivoja.

Fuksinsyksystäeimenoapuutu

Ennen orientoivaa jaksoa tapaat tuutorisi ja muita fukseja Suomenlinnan preorientoivalla piknikillä. Syksyn mittaan tuttavuudet syvenevät lukuisissa tapahtumissa, (vilkaise tämän lehden lopusta löytyvää alustavaa kalenteria!), kuten kertsibileissä, fuksiolympialaisissa ja fuksisitseillä. Kaunis ja rohkea tuutorisi johdattaa sinut kaikkiin syksyn tapahtumiin! Tänä syksynä

osa tapahtumista voidaan joutua järjestämään mahdollisesti etänä, mutta yritämme järjestää mahdollisimman monta tapahtumaa suunnitellusti.

Alkusyksy huipentuu fuksiaisiin eli Orientoivaan Biodiversiteettipeliin, jossa sinut vihitään biologian opiskelijaksi. BD-pelin keksi hamassa menneisyydessä eräs symbiontti, ja aluksi sitä pelattiin varsin kosteana lautapelinä. Nykyään pelilauta on muuttunut rastiradaksi, jota kierretään oman fuksijoukkueen kanssa ympäri kaupunkia jännittäviä tehtäviä suorittaen. Pelin jälkeen järjestetään tietysti mahtavat jatkot, joissa valitaan kunnioitetut vuoden gameetit.

Monissa opiskelijatapahtumissa edustetaan oman ainejärjestön haalareissa, jotka Symbioosilla ovat luonnollisesti vihreät. Perinteisiä haalaritapahtumia ovat mm. Luonnontieteilijöiden jouluristeily, laskiainen, approt ja tietysti vappu.

AhviksestaShokkeloon

Biologeja kun ollaan, aika isoon osaan tapahtumista liittyy luonto tavalla tai toisella. Vuoden kohokohdaksi on muodostunut keväinen Ahvenanmaan linturalli, jossa on tarkoituksena tunnistaa yhden vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kovimmat sissit lähtevät ralliin pyörällä, mukavuudenhaluiset köröttelevätympäriAhvistaisukinautolla.Rallinpäätteeksi on tietenkin isot bileet, joista puhutaan poikkeuksetta vielä seuraavana syksynäkin. Ralliin kannattaa osallistua vaikka et erottaisi varpusta variksesta,

sillä hullumpaa ja hauskempaa tapahtumaa ei olekaan. Tiedät vasta kun koet rallin hurmok-

Rennot pöytäjuhlat eli sitsit ovat vahva osa biologien bileperinteitä. Sitseillä syödään herkullista ruokaa, lauletaan juomalauluja Symbioosin hienosta ja uudesta laulukirjasta ja juodaan enemmän tai vähemmän sivistyneesti ruokajuomia. Sitseille saa pukeutua parhaimpiinsa ja tutustua akateemisen maailman perinteisiin hyvässä seurassa! Syksyn ensimmäiset sitsit ovat normaalisti fuksisitsit, jotkatoivottavasti pystytään tänäkinvuonna järjestämään. Yksi vuoden ikimuistoisimmista tapahtumista on ehdottomasti vapunpäivän Vappushokkelo. Shokkelon järjestämisestä ovat vastuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat, eli myös sinä! Shokkelo onloistava keino oppia tuntemaan paremmin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä viettää ikimuistoinen vappu vaikkapa seepraksi pukeutuneena. Shokkelon jälkeen työntekijöille on tarjolla jatkobileet ja -(puu)sauna Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla

Mitenpääsenalkuun?

Mukaan toimintaan pääsee helpoiten ilmaantumalla kertsille pandemiatilanteen niin salliessa. Kertsillä on aina ihmisiä, jotka haluavat tutustua sinuun. Jos kertsille ei tänä syksynä päästä, kannattaa seurata Symbioosin Facebook-sivulta, miten pääset osallistumaan etäkertsille ja muihin mahdollisiin etätapahtumiin.

Myöskaikissamahdollisissatapahtumissatutustuu mainiosti muihin symbiontteihin. Loka–marraskuussa järjestetään perinteinen syyskokous, jossa valitaan seuraavan vuoden hallitus ja virkailijat. Sinne kannattaa tulla maistamaan voileipäkakkua sekä viiniä, ja kenties voit napata itsellesi pienen virankin.

Symbioosin oma lehti Symbiontti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitukseen kuuluu iso joukko kirjoittajia, piirtäjiä, valokuvaajia, ja taittajia. Liity mukaan iloiseen joukkoomme, jos lehden tekeminen kiinnostaa!

Nettisivumme löytyvät osoitteesta www.symbioosi.org ja sieltä löydät myös Symbiontin nettiversion. Symbioosin toimintaan (tai mihin tahansa) liittyviä kysymyksiä voi lähetellä hallitukselle myös kesällä osoitteeseen symbioosi-h@helsinki.fi, tai kirjoittaa Facebook-ryhmäämme (Symbioosi ry). Löydymme myös instragramista (@symbioosiry). Tervetuloa mukaan!

Helix ry

Helix ry on Helsingin yliopiston biokemian sek soluja molekyylibiologian opiskelijoiden ainejrjest, joka valvoo opiskelijoiden etua sek tarjoaa monenlaista toimintaa ja mahdollisuuden sosiaalisuuteen. Helixiin voi liitty jokainen, joka on suorittanut tai jolla on vakaa aikomus suorittaa edes yksi biotieteiden kurssi.

Valvoo etuasi ja valmistaa opiskeluihin

Ainejärjestömme tärkein tehtävä on valvoa biotieteiden opiskelijoiden etuja. Opintovastaavamme välittävät palautetta ja kehitysideoita yliopiston henkilökunnalle sekä pysyttelevät ajan tasalla ajankohtaisista muutoksista, esimerkiksi koulutusohjelmauudistuksista. Lisäksi Helixin kautta voit hankkia itsellesi labratakin opintojesi alussa. Jos jokin mietityttää, ota rohkeasti yhteyttä opintovastaaviimme!

Kokoontuu kertsille

Kertsi, eli kerhohuone, on opiskelijoiden oma kahvihuone kampuksella. Kertsi löytyy laskeutumalla raput Biokeskus 1:n Unicafén vierestä. Kertsillä on tietokoneita, mukavat sohvat, välipalamyyntiä, kahvia, oppikirjoja, lautapelejä ja ennen kaikkea: muita opiskelijoita!

Järjestää tapahtumia

Näkyvä osa Helixin toimintaa on rennoissa juhlatunnelmissa vietettävät iltatilaisuudet ja sitsit. Perinteisiä juhlatunnelmia tarjoavat rapujuhlat ja muut sitsit, saunaillat ja kevään päättäjäisiksi järjestettävät grillibileet. Helix järjestää myös kaudenavajaiset syksyllä itsekseen ja keväällä

Otaniemen Inkubio ry:n kanssa. Jos kosteat bileet eivät ole sinun juttusi, älä huoli – jokainen saa tulla mukaan omilla ehdoillaan!

Tarjoaa monenlaista tekemistä

Helix tarjoaa jäsenilleen monipuolista tekemistä. Kulttuurinnälkäisille on tarjolla excursioita teatteriin ja taidenäyttelyihin sekä mahdollisuus osallistua leffailtoihin. Pelimiehet- ja naiset lautapelaavat ja retropelaavat säännöllisesti peli-illoissa. Liikuntavastaavat järjestävät toimintaa yhteislenkeistä lajiintutustumisexcuihin. Viime vuonna Helix on kokeillut esimerkiksi boulderointia ja rantalentistä. Myös vesisotaexcursio on järjestetty.

Toimii yhdessä muiden kanssa

Helixillä on useita ystäviä. Erityisesti yhteistä toimintaa ja tapahtumia on Symbioosi ry:n kanssa. Useimmat biotieteellisen opiskelijat kuuluvat näihin molempiin järjestöihin, ja Helixin suurimmat tapahtumat (fuksisitsit, ystissitsit) järjestetäänkin yhteistyössä Symbioosin kanssa. Lisäksi Helix viettää kaudenavajaisia Otaniemeläisen Inkubio ry:n kanssa ja vappupäivän silliaamiaisen Myy ry:n kanssa.

Tule mukaan!

Helixiin liittyminen ei maksa mitään. Arvostamme intoa, ideoita ja sinua juuri sellaisena kuin olet! Voit vain hengata kertsillä tai vaikka lähteä heti syyskokouksessa mukaan ensi vuoden hallitukseen.

Helixillä on paljon erilaisia virkoja: Jokaiselle innokkaalle löytyy mukavaa tekemistä ja omia kiinnostuksenkohteita vastaavaa toimintaa - ja jos ei, voit kehittää sitä!

www. helix-ry.fi/fi

Facebook: Helix ry

Instagram: helix_ry

SvNK

Svenska Naturvetarklubben rf

Svunken, svenskit, betarna, naturvetarna krt barn har mnga namn. Svenska Naturvetarklubben r mnesfreningen fr svensksprkiga studerande p bio- och miljvetenskapliga fakulteten samt geografistuderande vid Helsingfors universitet. SvNK grundades 1920 och r en av de ldsta mnesfreningarna vid HU.

Var du hittar oss

SvNK har en klubblokal, ”Klubben”, som vi delar med Spektrum r.f. (fysiker, kemister, matematiker och datavetare)påKyrkogatan10iKronohagen.Pådenlegendariska Klubben ordnas största delen av SvNK:s fester och andra evenemang. Dessutom delar vi på ”Kertsin”, dvs. klubbrummet i förstavåningen i Biocenter3, med Symbioosi och MYY. I detta rum har vi ett litet bibliotek, där man bl.a. kanhitta gamlamen eventuelltanvändbara upplagor avvissatent-ochartkännedomsböcker.IKertsinkanman vila sig, ochkaffekokaren står nästanalltid varm. Kertsin ärperfektplaceradmedtankepåförstaåretsföreläsningar. Välkommen att pigga upp dig mellan föreläsningarna och bekanta dig med andra biologer än dina kurskompisar!

Vad vi gr

Svunken ordnar en hel del evenemang av olika karaktär för sina medlemmar. Årets tre fågelexkursioner (uggle-, vårfågel- och höstfågelexkursion) är en viktig del av SvNK:s program, och för dem får man även studiepoäng. Förutomdessatraditionellaexkursionerordnasävenandra mindre utflykter.

En annan viktig del av Svunkens aktivitet är ordnandet av fester. Förgulnäbbarnas del(dvs. förstaårets studerande) börjar året medgulnäbbsintagning på hösten,varefter de introduceras till den ädla konsten att sitsa. Sitser ordnas regelbundet under året, ofta med något tema. En av årets höjdpunkter är julfesten, där såväl yngre som äldre studerande festar till de tidiga morgontimmarna. En gång i månaden ordnar Svunken programkvällar såsom spelkvällar och filmkvällar. Dessutom ordnas sportevenemang med jämna mellanrum.

SvNK deltar också i evenemang ordnade av andra studentföreningar, bl.a. har vi med stor framgång deltagit i ölorienteringen Ylonz, och gulnäbbarna brukar vara välrepresenterade påFest 1,en festsom äravsedd förförsta åretsstuderandeochordnasavTeknologföreningen.Med våra Klubbenkompisar, spektrumiterna, har vi en hel del samarbete. Tillsammans med Spektrum firas åtminstone kräftskiva, vändag och fastlagstisdag, ofta även julfest och valborg. Till Symbioosi och Helix har vi också nära och goda kontakter, vi brukar bjuda in dessa föreningar till gemensamma sitser och vi är också välkomna på deras evenemang.

På många fester används studentoveraller, s.k. halare. SvNK:smörkblåhalarekannifåredanunderhöstenomni är riktigtaktiva. Omni fårihop tillräckligtmed sponsorer för halarna kostar de inte er något.

Hur du kommer med Svunken välkomnar dig varmt till alla tänkbara evenemang. Om du ens är ett dugg intresserad av föreningens verksamhet i allmänhet, kom då också med på något av våra månadsmöten.

Kom ihåg att följamed e-postlistan! Via den får du förutominformationomSvNK:s programockså information om ändringar i undervisningen, nya kurser och sommarjobb. Din tutor hjälper dig komma med på listan. Glöm inte heller att kolla hemsidan http://blogs.helsinki.fi/ svenskanaturvetarklubben.Därhittardubl.a.information om föreningen, evenemangskalendern och bloggen som skrivs av våra medlemmar om smått och gott som hör studie- och arbetslivet till.

Är det något du undrar över med studierna? SvNK är ocksåtillföratthjälpadigochförattbevakasvenskspråkiga studerandes intresse. Tveka inte att kontakta SvNK även gällande studieärenden. Styrelsen når du enklast per e-post till svnk-s@helsinki.fi.

Vill du träffa trevliga människor och få ut mer av din studietid är det en superb idé att bli medlem och aktiv (åtminstone på sitser) i SvNK.

Vi ses i höst! #svnk4life

MYY ry

Ympristtieteiden opiskelijat

Mikä MYY?

MYY onjo kypsäänikään päässytja 60-vuotisjuhliaan ensi vuonna viettävä, kahdessa tiedekunnassa toimiva ainejärjestö. Ympäristöasiat ovat lähellä sydäntämme. Haluamme muuttaa maailmaa ja löytää ratkaisuja aikamme polttaviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin hupenemiseen. Toimimme ympäristöhengessä, joten esimerkiksi sitseillämme tarjotaan vegaanista safkaa, joka on vertaansa vailla. Vaikka kaiken takana on vanhakunnon hippiaate, ovat myyläiset ihan täysjärkistä ja mukavaa porukkaa.

Fuksivuonna on mahdollisuus löytää se oma paikka yliopistossa, ja vaikka siihensaattaa mennä tovi, omaa juttuaan kannattaa hieman haeskella. Toimintaamme kannattaakin tulla rohkeasti tutustumaan pääaineesta riippumatta!

Mitä MYY tekee?

Vastauson,ettäpitkältiihansamojajuttujakunmuutkin järjestöt, muttaomalla twistillään.Järjestämme bileitä,

ulkomaanexcuja ja meillä on useita kerhoja. Kasviruokakerho, kalakerho vimmat ja huispausjoukkue myyryhmyt tarjoavat monenlaista tekemistä. Vuoden kohokohtia ovat ehdottomasti pikkujouluviikonloppu Karkkilassa ja Vapun Kotiviinikilpailu. Perimätiedon mukaan kotiviinikisoissa paistaa aina aurinko, joten kotiviinikisoilla on hyvä aloittaa vappuaaton juhlinta!

Pidämme jäsenistömme ääntä kuuluvissa myös yliopiston suuntaan ja teemme vahvaa työelämätoimintaa. Myyssä tehdään paljon muutakin kuin vain niitä ympäristöjuttuja, ja meidän lämminhenkisestä porukasta voi hyvinkin löytyä oma ekologinen lokero just sulle. Jos esimerkiksi toimihenkilönä toimiminen tai ainejärjestöhommat kiinnostavat lähde rohkeasti mukaan! Meidät löytää Biokeskus 3:n kertsiltä ja tunnistaa tummanvihreistä haalareista.

Facebook: MYY ry Instagram: myy.ry

Biosfääri

Opiskelijan tuki ja äänenkannattaja

Tiedekuntajrjest Biosfri ry on vuonna 2010 perustettu bio- ja ympristtieteiden opiskelijoiden lmminhenkinen nenkannattaja, joka valvoo jokaisen opiskelijansa etua niin juhlissa kuin jokapivisess opiskelussakin. Biosfrin jseni ovat kaikki tiedekunnannelj ainejrjest, joiden kautta sinkin kuulut Biosfriin!

Miten Biosfri nkyy arjessasi?

Biosfääriin pääset tutustumaan heti opintojesi alussa. Syksyn alussa Biosfääri järjestää paljon erilaisia tapahtumia, joissa pääset tutustumaan uusiin opiskelijatovereihisi. Syksyn avaa Pre-orientoiva päivä Suomenlinnassa ennen orientoivaa viikkoa, jolloin järjestetään monenmoista hauskaa lautapeli-illasta Fuksibileisiin.

Vuoden kuluessa Biosfääri järjestää paljon tiedekuntarajat ylittäviä tapahtumia, kuten yhteissitsejä ja suuria bileitä muiden tiedekuntajärjestöjen kanssa. Jotta pysyt perillä siitä, mitä Biosfäärissä tapahtuu, kannattaa käydä tykkäämässä meistä facebookissa ja seurata instagramissa! Tiedotuskanaviimme kuuluvat näiden lisäksi nettisivut (www.biosfaari.org) ja ainejärjestöjen sähköpostilistat. Näiden kautta pysyt ajan tasalla muutoksista tiedekunnassamme, opiskelijaedustajien hausta sekä tulevista tapahtumista.

Miten sin hydyt Biosfrist?

Biosfäärin avulla pysyt ajan tasalla siitä, mitä tiedekunnassamme tapahtuu. Nettisivuiltamme löydät tapahtumakalenterin, josta löydät Biosfäärin sekä jäsenjärjestöjemme tulevat tapahtumat. Nettisivuillamme on myös paljon tietoa muun muassa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Nettisivuilta löydät myös palautelomakkeen, jolla voit antaa palautetta toiminnastamme.

Biletapahtumien lisäksi järjestämme työelämään liittyviä tapahtumia, kutenCV-työpajoja yhdessäalamme ammattiliiton Loimun kanssa. Täältä saat suoria vinkkejä työnhakuun ja tulevaan uraan liittyen työelämän osaajilta!

Tärkein osa Biosfäärin toimintaa on opiskelijoiden edunvalvonta. Puutumme opiskelijoiden kohtaamiin epäkohtiin tiedekuntamme toiminnassa, sekä keräämme palautetta kursseista. Viemme palautetta myös eteenpäin opettajille, joten kannattaa käydä arvioimassa käymiäsi kursseja! KurssiWikistä (https://www.kurssiwiki.com/) löydät myös muiden mielipiteitä ja arviointeja kursseista, joten kannattaa käydä vilkuilemassa valitessasi kursseja. Jos haluatantaa palautettaopintoihin liittyen,voit käyttää nettisivujen palautelomaketta tai olla suoraan yhteydessä hallitukseen tai opintovastaaviin.

Miten psen mukaan toimintaan?

Osallistumalla tapahtumiin! Jos haluat mukaan järjestämään tapahtumia, valvomaan opiskelijoiden etuja, järjestämään KV (kansainvälisiä)-tapahtumia, niin ole yhteydessä hallitukseen. Hallituksen jäsenten esittelyt löydät nettisivuilta, facebookista ja instagramista. Jos jokin tietty pesti kiinnostaa, käy nykäisemässä kyseisestä osa-alueesta vastaavaa hallituksen jäsentä hihasta ja kysy lisätietoja! Voit laittaa myös sähköpostia hallitukselle tai puheenjohtajalle. Hallitusvirat jaetaan syyskokouksessa marras-joulukuun vaihteessa. Jos toimintamme kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan!

Jos sinulla on kysyttävää Biosfäärin toimintaan, tapahtumiin tai ihan mihin tahansa liittyen, voit aina olla meihin yhteydessä!Fuksi- jatuutorivastaava auttaamielellään kaikissa opintojen alkuun liittyvissä asioissa.

Yhteystiedot Puheenjohtaja: Jani Lehto (jani.lehto@helsinki.fi)

Fuksi- ja tuutorivastaava: Linda Id (linda.id@helsinki.fi)

Hallitus: biosfaari-hallitus@helsinki.fi

Symbioosin kuoro

Onnittelut sinulle Suomenparhaimpaan yliopistoon pääsemisestä. Olkoon fuksivuotesi ikimuistoinen!

Tulet huomaamaan, että laulaminen värittää opiskelijaelämää – se kuuluu akateemisten pöytäjuhlien perinteeseen, ja sitä harjoitetaan myös epävirallisemmissa yhteyksissä, kuten mielenosoituksissa ja saunan lauteilla. Kun sitseillä laulaminen ei enää riitä, löytävät opiskelijat itsensä myös akateemisista kuoroista. Mikäli sinua kiinnostaa kuorolaulaminen tai jos laulukärpänen puree ensimmäisillä fuksisitseillä, olet lämpimästi tervetullut liittymään Symbioosin kuoroon!

Symbioosin kuoro on perustettu 1994. Alun perin kuoro toimi nimellä ”Symbioosin lauluyhtye”, ja ohjelmistoon kuului lähinnä juomalauluja. Myöhemmin nimi vakiintui Symbioosin kuoroksi, ja nykyään ohjelmistoomme kuuluu laidasta laitaan niin kuoroklassikoita kuin kevyempää popmusiikkia. Laulukielinä ovat pääsääntöisesti suomi, englanti ja ruotsi, mutta toisinaan myös saksa, espanja ja munkkilatina.

Vaikka kyseessä on nimenomaan Symbioosin kuoro, löytyy joukoistamme saapasjal-

ka- ja valkotakkibiologien lisäksi myös muun muassa ympäristöekologeja, sosiologeja, psykologeja ja humanisteja. Ääni- jaoppialojen rajatylittävä kuoromme koostuu akateemisesti kaikenikäisistä laulajista fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin ja alumneihin saakka.

Treenaamme noin 20 hengen voimin kuoronjohtajan johdolla kerran viikossa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Järjestämme vuosittain joulu- ja kevätkonsertin, minkä lisäksi esiinnymme myös yksityistilaisuuksissa. Ajoittainen esiintyminen tuo pientä jännitystä elämään ja on vieläpä hurjan hauskaa!

Pidämme uusien laulajien illat uuden lukuvuoden alussa syyskuussa kahtena maanantaina Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Tervetuloa tutustumaan! Tiedotamme avoimista harjoituksista tarkemmin sähköpostilistoilla, ja lisää tietoa ajankohtaisista tapahtumista löydät Facebook-sivultamme: www.facebook.com/symbioosinkuoro

P.S. Meidätlöydät myösInstagramista nimellä@symbioosinkuoro!

Symbioosin kuoro Vappushokkelossa. Kuva: Aurora Vikström

Kuoromme esiintyi Symbioosi ry n 65. vuosijuhlassa

Viikki-speksi ry

Lähdemukaanopiskelijoidenmusiikkiteatteriin!

Viikki-speksin rekrytointi polkaistaan käyntiin syksyllä 2019. Speksi on opiskelijavoimin toteutettu musiikkiteatterin muoto, jossa katsojat osallistuvat näytelmän kulkuun pyytämällä improvisaatiota. Katsojat voivat haluamassaan kohtaa huutaa ”omstart!”, jolloin juuri nähty kohta esitetään uudestaan toisella tavalla.

Viikki-speksi toivottaa riveihinsä kaikki Viikin kampuksen opiskelijat, mutta mukaan otetaan avosylin muitakin teatterin tekemisestä innostuneita. Speksin esitykset pidetään maaliskuussa, ja harjoitukset alkavatkin jo heti syksyllä. Mukaan haetaan näyttelijöitä, muusikoita, tanssijoita, lavastajia, puvustajia, maskeeraajia sekä valo- ja ääniteknikkoja.

Toimintaan osallistuminen on hyvä tapa tutustua myös muihin kuin oman ainejärjestön opiskelijoihin. Tiiviit harjoitukset ja talkoot läpi lukuvuoden tuovat ihmisiä tiiviisti yhteen ja ovat sementoineet monta ystävyyttä.Joskiinnostuitkannattaasiisehdottomasti tulla mukaan makustelemaan meininkiä Viikki-speksin tapahtumiin, vaikkei olisikaan selkeää visiota, millaisen panoksenvoisi speksilleantaa. Viikki-speksi ry:n jäseneksi voi liittyä myös, vaikkei osallistuisikaan itse produktion tekoon. Näin pääsee mukaan Viikki-speksin jäsenilleen järjestämiin tapahtumiin, ja saa varmimmin tiedon speksin järjestämistä ekskursioista esimerkiksi muita speksejä katsomaan.

Kannattaa siis käydä Viikki-speksin kotisivuilla lukemassa lisää! Ne löytyvät osoitteesta viikkispeksisite.wordpress. com. Lisäksi meidät löytää facebookista ja instagramistakäyttäjällä@viikkispeksi.

Nähdään syksyllä!

Kesäterveisin, Viikki-speksin hallitus

Kuvat: Risto Ravela ja Tinja Nerkko

Onnittelut loistavastaalavalinnasta! Tiesitkö,että Loimuon luonnon-ja ympäristötieteilijöidenoma liitto?Loimu syntyi, kun kolme pienempää liittoa fuusioituivat yhdeksi isoksi liitoksi. Nykyään Loimuun kuuluu noin 15 000 eri alojen asiantuntijaa. Opiskelijajäseniä Loimulla on noin 4000.

Ammattiliittona Loimu ajaa jäsentensä asiaa niin edunvalvonnassa, kuin urapalveluissakin. Lisäksi loimulaisena saat käyttöösi uskomattoman määrän erilaisia rahan arvoisia etuja, koulutuksia ja vinkkejä. Loimuun liittyminen kannattaa jo heti opiskelujen alkuaikana. Fuksina liittyessä saat jäsenyyden ilmaiseksi aina vuoden 2022 alkuun asti! Tämän jälkeenopiskelijajäsenyys kustantaa 24€/vuosi, ja liittyessäsityöttömyyskassaan 84€/vuosi. Opiskelijajäsenenä saat kaikki samat edut kuin varsinaiset jäsenet, mutta maksat niistä vain murto-osan.

Opiskelijoiden suosimia ilmaisia jäsenetuja ovat esimerkiksi

- CV-, LinkedIn- ja työhakemuksen kommentointipalvelut

- Matkustajavakuutus (kattaa esimerkiksi vuorikiipeilyvaelluksen 5 km korkeuteen asti)

- Erilaiset koulutukset esimerkiksi johtamisesta, LinkedIn- profiilin teosta ja somevaikuttamisesta

- Excut erilasiin yrityksiin ja muihin virastoihin. Viime helmikuussa vierailimme eduskunnassa.

- Useat tarjoukset Member+-palvelusta, esimerkiksi Lapin vuokramökeistä

Kokeile Loimunetuja ilmaiseksivuoteen 2022asti, jakerro meille,mitä kaikkiaetuja ehditkäyttää! LiityLoimuun ja lue lisää nettisivuiltamme www.loimu.fi.

Viikissä toimii Loimun oma opiskelijayhdistys, Loimun opiskelijat - Viikki ry eli tuttavallisemmin LoVi.

LoVin jäseneksi voivat liittyä ilmaiseksi kaikki Viikissä opiskelevat Loimu ry:n jäsenet. LoVin toiminta ylittää pääainerajat, joten pääset tutustumaan eri alojen opiskelijoihin. Työelämätapahtumien lisäksi LoVille tärkeää on hyvä yhteinen ilmapiiri ja opiskelijoiden yhteisöllisyys. LoVi järjestääkin jäsenilleen erilaisia matalan osallistumisen tapahtumia, kuten yhteisiä hengailuiltoja ja excuja esimerkiksi keilaamaan tai trampoliinipuistoon.

Ota LoVi seurantaan Instagramissa @ loimuviikki ja Facebookissa Loimun opiskelijat – Viikki. Loimun löydät somesta @loimunopiskelijat. LoVille voi laittaa myös sähköpostia: viikinloimu-hallitus@helsinki.fi.

Ongelmatilanteissa

YTHS: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Opintojesi aikana saat tietoa, tukea ja apua terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä.

YTHS:n tehtävä on tarjota yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Palveluihin kuuluu yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita.

Yleisterveyden palveluihin kuuluu terveydenja sairaanhoitajien sekä yleislääkärin vastaanoton lisäksi fysioterapiaa, matkailuterveysneuvontaa ja seksitautien etätestausta. Lähetettä vaativia palveluita ovat röntgen- ja laboratoriotutkimukset.

Suunterveyden palveluihin kuuluu suuhygienistien vastaanotot, hammas- ja erikoishammaslääkäripalveluita sekä tarvittaessa röntgentutkimukset.

YTHS tarjoaa myös mielenterveyden palveluita. Tarvittaessa voit esimerkiksi ilmoittautua psykologin vastaanotolle tai sopia tukiryhmään osallistumisesta.

Helsingin YTHS-toimipiste sijaitsee osoitteessa Töölönkatu 37 A. Akuuttiluonteisissa asioissa kannattaa ottaa yhteyttä klo 9 mennessä tulemalla paikalle tai soittamalla046 710 1027.YTHS:llä on käytössä takaisinsoittopalvelu.

Ennen kuin sinulle varataan aika, terveydenhoitaja tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoito-ohjeita tai ajan terveydenhoitajan tai yleislääkärin akuuttivastaanotolle.

Jonojen ja palvelun sujuvuuden osalta YTHS vastaa suurinta osaa kaupungin terveysasemista.

Yhdenvertaisuutta ja hyvää meininkiä!

Me olemme tämän vuoden Symbioosin ja Helixin yhdenvertaisuusvastaavat. Tänäkin vuonna meillä aloittaa paljon uusia fukseja, joista kukin tulee hieman eri lähtökohdista. Opiskelijamme muodostavat hyvin heterogeenisen joukon, minkä takia me yhdenvertaisuusvastaavat pidämme huolen siitä, että jokaisella on samat mahdollisuudet osallistua ainejärjestöjen tapahtumiin omana itsenään tulematta syrjityiksi. Syrjintään lukeutuu muun muassa kaikki kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, etniseen ryhmään tai kansalaisuuteen, terveydelliseen tilaan tai mihin tahansa muuhun ominaisuuteen liittyvä syrjivä tai halveksiva toiminta. Ainejärjestöjemme yhteiset tilat, kuten kerhohuoneet ovat niin ikään syrjintävapaita alueita, joissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita. Meille on tärkeää, että jokainen tuntee olonsa arvokkaaksi ja hyväksytyksi omassa opiskelijayhteisössään. Vaalimme hyvää meininkiä ja puutumme tarvittaessa myös kiusaamistilanteisiin ja muihin ongelmiin. Meihin voi olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostin kautta tai tulemalla nykäisemään ketävain meistäsuoraan hihastakertsillä, jos jokin asia askarruttaa mieltä. Symbioosilla on myös olemassa häirintälomake, jonka kautta on mahdollista jättää anonyymiä viestiä minkä vain yhdenvertaisuutta koskevan asian tiimoilta. Käsittelemme kaikki tilanteet luottamuksellisesti, joten meille jutteluaei tarvitse jännittää.Me ollaan täällä teitä varten!

Symbioosinyhdenvertaisuusvastaavat:

Selma Sorri: selma.sorri@helsinki.fi

Annika Hämeenheimo: annika.hameenheimo@ helsinki.fi

Taru Lappalainen: taru.lappalainen@helsinki.fi

Tomi Kiviluoma: tomi.kiviluoma@helsinki.fi

Helixinyhdenvertaisuusvastaavat: Sanni Hannula: sanni.hannula@helsinki.fi

Maria Saario: maria.tm.saario@helsinki.fi

Jami Haavisto: jami.haavisto@helsinki.fi

Sannimari Suhonen: sannimari.suhonen@helsinki. fi

Opintoneuvojat ja ohjaavat opettajat

Mikael Segerstråle

Moi! Olen Segge, kovasti luonnostatykkäävä ja helposti lähestyttävä biologi. Lempiharrastuksiani ovat luonnossa liikkuminen ja kalastus, ja jokakesäistä lohireissua aletaan valmistella jo syksyllä. Pari vuotta sitten hurahdin bodypumppiin, eli älä pelästy jos naamani näkyy jumppasalissa.

Toimin opintoneuvojana ja tutkijana ja minua saa ottaa hihasta kiinni ja kysyä mitä vain. Omana tutkimuskohteenani on hermoston varhaiskehitys, mutta olen perehtynyt biologiaan aika laajamittaisesti ja sainkin sen ansiosta lempinimen, psykoottinen tieteen musta enkeli. Kävi niin, että minua haastateltiin Hesariin eläinten saman sukupuolen välistä seksuaalista käyttäytymistä koskien, ja mielipidepalstoilla tämä tietysti herätti närää.

Näistä ja muista asioista voimme keskustella kun tapaamme syksyllä!

Tieteenala/neuvonnan vastuualue Fysiologia ja neurotiede.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 3, huone 2711, 2. kerros.

Puhelinnumero

050 3440992

Shkposti mikael.segerstrale@helsinki.fi

Mill tavalla sinuun saa parhaiten yhteytt?

Puhelimitse, ellen vastaa niin tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Milloin olet tavoitettavissa? 8-16, kun en ole luennoimassa tai kokouksissa.

Miksi biotieteet ovat parasta ikin? Ei sitä muuta tarvitse osata.

Pekka Heino

Tieteenala/neuvonnan vastuualue

Perinnöllisyystieteen/genetiikan yleinen opintoneuvonta kaikissa opintojen vaiheissa.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti)

Biokeskus 1, huone 3403.2 (avokonttorin kautta), 3. kerros.

Puhelinnumero

02941 59072

Shkposti

pekka.heino@helsinki.fi

Mill tavalla sinuun saa parhaiten yhteytt?

Parhaiten yhteyden saa kävelemällä sisään työhuoneeseeni.

Sähköposti on minun kohdallani vähän epävarma tavoittelukeino ja puhelimeenkin vastaan vain silloin kun akussa sattuu olemaan virtaa, joten tulkaa ihmeessä käymään tai nykäiskää hihasta kun tapaatte minut jossakin.

Milloin olet tavoitettavissa?

Minua voi tulla tapaamaan milloin vain, kunhan olen vapaana muista hommista. Pitempiä palavereja varten on kuitenkin parasta varata aika.

Miksi biotieteet ovat parasta ikin?

Sehän on tiedettä elämästä ja elinympäristöistä. Eihän se voi olla muuta kuin ihanaa. Kun tähän vielä lisätään geneettinen näkökulma ja tutkitaan kaikelle elämälle olennaisia prosesseja, niin parempaa ei todellakaan ole.

Riitta Savolainen

Akateeminen opintopolkuni alkoi 1979, kun pääsin Helsinkiin opiskelemaan biologiaa. Opintojen ensimmäinen vuosi oli kuitenkin niin tylsä – ekana syksynä ei muistaakseni ollut lainkaan biologiaa – että lähdin helmikuussa 1980 ystäväni kanssa koko kevääksi Norjaan kalatehtaalle töihin. Palasin Norjasta suoraan Lammin biotooppijaksolle. Sitten pääsin opiskelussa vauhtiin. Tein graduni 1984 muurahaisyhteisöistä Tvärminnessä. Sen jälkeen keräsin putkeen seuraavat viisi kesää aineistoa Tväminnen muurahaisista väitöskirjaani, joka valmistui 1989. Väittelyn jälkeen postdokkasin useita vuosia Kanadassa (U of Alberta), USA:ssa (Harvard), Japanissa (Tokyo Metropolitan U), USA:ssa (Smithsonian). Palasin kotiin, jossa työttömänä, mutta pian kuitenkin sain opetushommia, tein tutkimusta, johon sain jopa välillä tutkimusrahaakin. Nyt suunnittelen porukalla uutta biologian kandiohjelmaa eli biokandia, jonka rakenteessa näkyyvielä valitettavan paljonvanhoja laitosrakenteita, kun opiskelijan pitäisi olla keskiössä.

Ritva Virkola

Tieteenala/neuvonnan vastuualue

Mikrobiologian ohjaava opettaja biologian ja molekyylibiotieteiden koulutusohjelman opiskelijoille.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti)

Biokeskus 1, C-porras, huone 2312, 2. kerros.

Puhelinnumero

02941 59235 tai 050 4150430

Shkposti ritva.virkola@helsinki.fi

Mill tavalla sinuun saa parhaiten yhteytt?

Luen sähköpostia päivittäin, joten sillä tavoittaa hyvin.

Milloin olet tavoitettavissa?

Nykyisin on käytännöksi muodostunut sopia tapaaminen sähköpostilla. Minulla ei ole varsinaista vastaanottoaikaa, mutta voit hyvin tulla katsomaan, olenko paikalla.

Miksi biotieteet ovat parasta ikin?

Biotieteet antaa laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua tulevaisuuden työelämään. Valitsemalla erilaisia opintokokonaisuuksia voi omaa osaamistaan laajentaa ja suunnata haluamaansa suuntaan.

Tieteenala/neuvonnan vastuualue

Biologian kandiohjelman ohjaava opettaja. Ohjaan yleisesti kandiopintoja ja erityisesti ekologian ja evoluutiobiologian tieteenalan opintoja.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti)

Biokeskus 3, huone 5416, 5. kerros.

Puhelinnumero

050 4155290

Shkposti riitta.savolainen@helsinki.fi

Mill tavalla sinuun saa parhaiten yhteytt? Ehdottomasti sähköpostitse.

Milloin olet tavoitettavissa?

Vastaan yleensä melko nopeasti sähköpostikyselyihin, kasvotusten tapaanmieluusti tiistaisin10-12, muttamyös muina aikoina sopimuksen mukaan.

Miksi biotieteet ovat parasta ikin?

Tästä olen eri mieltä, sillä voisin tehdä monia muitakin asioita.

Johannes Enroth

Alan olla sangen kokenut biologi, opettaja ja opintoneuvoja. Aina kun ehdin, tutkin tropiikin lehtisammallajistoa, lajien fylogeniaa ja evoluutiota. Miellän itseni biodiversiteettitutkijaksi ja tiedän tekeväni tärkeää työtä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Jään eläkkeelle vuoden vaihteessa. Seuraajani ei ole vielä tiedossa.

Tieteenala/neuvonnan vastuualue Kasvitiede (erityisestisystematiikka jayleinen neuvonta).

Huoneen numero (ja huoneen sijainti)

Huone 6601A, Biokeskus 3, 6 krs., hisseistä oikealle ja rappusten jälkeen taas oikealle, ei kuitenkaan vessaan vaan vasta välioven jälkeen.

Puhelinnumero

050 4150424

Shkposti johannes.enroth@helsinki.fi

Mill tavalla sinuun saa parhaiten yhteytt?

Ota yhteyttä mieluiten s-postitse, ainakin ensin.

Milloin olet tavoitettavissa? Naamatapaamiset ma klo 12-13 lukukausien aikana.

Miksi biotieteet ovat parasta ikin?

Biotieteet ovat parasta ikinä, koska ne tutkivat monimutkaisimpia tunnettuja järjestelmiä ja voisivat oikeasti pelastaa maailman. Siihen ei politiikka, talous tai kapakkajorinat pysty.

Suvi Taira

Tieteenala/neuvonnan vastuualue

Molekyylibiotieteiden kandiopintojen neuvonta.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti)

Biokeskus 1, C-porras, huone 2311, 2. kerros.

Puhelinnumero

02941 59213

Shkposti

suvi.taira@helsinki.fi

Mill tavalla sinuun saa parhaiten yhteytt?

Tavoittaa siten, että sopii ajan mailaamalla etukäteen ja sopimalla tapaamissajan, tai sitten hoitaa koko asian maililla. Vastaan sähköpostiin 24/7, paitsi silloin kun nukun. Puhelin on toistakymmentävuotta vanha Nokia, jonka toimintavarmuus on jo epävarmuutta, mutta en ole tunnesyistä raaskinut vaihtaa uuteen (se oli mun eka ja vika työsuhde-etu mitä olen koskaan saanut).

Miksi biotieteet ovat parasta ikin?

Biotieteet on parasta ikinä, koska ala kehittyy niin nopeasti, ettei sitä opi lukemalla yhden kirjan, vaan koko ajan saa olla kuulolla, että mitähän jännää on taas tänään keksitty. Lisäksi on ihanaa, että saa tehdä työtä, josta tykkää.

Tuomas Haltia

Tieteenala/neuvonnan vastuualue

Toimin biokemian ohjaavana opettajana.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti)

Biokeskus 1, huone 3402.1, 3. kerros.

Puhelinnumero

050 4485687

Shkposti tuomas.haltia@helsinki.fi

Mill tavalla sinuun saa parhaiten yhteytt?

Minuun saa yhteyden parhaiten sähköpostilla.

Milloin olet tavoitettavissa?

Tavattavissa sopimuksen mukaan.

Miksi biotieteet ovat parasta ikin?

Minusta (luonnon)tieteessä yleensä (eikä pelkästään biotieteissä) tärkeintä on sen antama kokeelliseen tutkimukseen perustuva maailmankuva. Tiede on myös menetelmä, jolla asioiden luonteesta voi ottaa selvää (en silti ole varma että biotieteet ovat "parasta ikinä")!

Koulutusohjelmien tuutorit

Biologiankoulutusohjelma

Moikkulimoi, uudet fuksit! Me ollaan Inka ja Helmi, molemmat toisen vuoden bilsalaisia. Ihan superisti onnea, että olette päässeet opiskelemaan - teidän fuksivuodesta tulee varmasti hauska! Toivottavasti monenlaisia tapahtumia pystytään järjestämään koronasta huolimatta. Viruksista puheenollen, ollaan molemmat ajateltu suuntautua mikrobilsaan.

Olen Inka (kuvassa oik.), alunperin Hämeenlinnan kasvatti, ja muutin Helsinkiin viime syksynä. Parasta opiskeluelämässä on mun mielestä approt, holillisena tai holittomana! Asustelen Tikkurilan liepeillä mun kämppiksen kanssa ja tykkään kuluttaa aikaa sekä Salkkareidenettä salitreenin parissa.

Moikka! Mä oon Helmi (kuvassa vas.) ja parasta yliopistossa on, kun saa uusia kavereita. Tykkään kaikenlaisista extreme-lajeista, jotka saa adrenal-

iinin virtaamaan. Vapaa-ajallani teen nykyään vähän mitä milloinkin huvittaa ja kulutan suoratoistopalveluita. Tällä hetkellä asustelen Viikissä ja viihdyn täällä mainiosti. PS Rakastan kissoja!

Meistä molemmista oli tosi jännittävää lähteä suoraan lukiosta isolle kirkolle yliopistoon, mutta kavereita kyllä löytyi ja mukavaahan täällä on. Meiltä saa tulla kysymään mitä vaan ja autetaan parhaamme mukaan. Nähdään orientoivan viikon riennoissa!

Helmi Ellilä helmi.ellila@helsinki.fi

Inka Ronkainen inka.e.ronkainen@helsinki.fi

Terrrvetuloa opiskelemaan biologian ihmeellistä maailmaa! Onneksi olkoon opiskelupaikanjohdosta. Olet nyt ilmoittautunut 5 vuoden mittaiseen matkaan Viikissä ja paluuta ei ole. Kiinnitä siis turvavyö ja laita kypärä päähän, you’re in for a bumpy ride.

Hei, Olemme Wilma ja Satu, oman elämämme koomikoita. Viikki-kupla on jäänyt meiltä vain unelmaksi, sillä tulemme pääkaupunkiseudun ytimestä, Espoosta.

Heips! Olen Satu, iloinen ja sosiaalinen persoona, ripauksella sarkasmia. Harrastuksiini kuuluu reikäpallon torjuminen ja tuleviensalibandytähtien valmentaminen. Tulevanimikkeeni onlabrasählääjä eli geneetikko, jonka labrassa sattuu ja tapahtuu milloin mitäkin.

Heippa hei, olen Wilma, tulevaisuuden saapasjalkaekologi. Olen intohimoinen viherpeukalo, joka mielellään päteehuonekasvien kasvatustaidoillaan.

Jos siis kaipaat apua sitruunapuunkasvatuksessa minut löytää Tapiolasta, Tinderistä tai bio3 kertsin sohvanraosta.

Olemme siis toisiamme täydentävä parivaljakko, joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Meissä yhdistyy täydellisesti bilehile ja nörtti, papupata ja keittiöpsykologi. Toivomme siis, että uskallatte tulla kysymään meiltä kaikkea mitä mieleen juolahtaa!

Yt.Satu ja Wilma

Satu Pekkarinen satu.h.pekkarinen@helsinki.fi

Wilma Munter wilma.munter@helsinki.fi

Helou kaikille fukseille ja onnittelut opiskelupaikasta! Odotamme teitä jo innolla saapuvaksi Viikkiin luoksemme. Tätä tutorduoa yhdistää rakkaus hintalaatusuhteeltaan hyvään valkkariin jasuklaaseen. Olemme toisen vuodenbiologian opiskelijoita ja molempia kiinnostaa(ainakin) fysiologia janeurotieteet. Kampukselta meidät todennäköisimmin löytää UniCafen kahvijonosta (kaikkina kellonaikoina).

Heippa oon Jannika (kuvassa reunoilla), pikkuhiljaa stadilaistunut nurmolainen, joka on edelleen hukassa suunnistaessa bileistä kotiin. Maailman suurimpana koirafanina omistan itsekin yhden valkoisen karvapallon, johon voi tulla tutustumaan koska vain! Toimin Symbioosin tiedottajana ja (korona)shokkelomestarina, ja minulta voi tulla kysymään, jos kyseiset hommat kiinnostaa! Tällä hetkellä tieteenaloista kiinnostaa fysiologia ja neurotieteet, mutta se vaihtelee todella usein, joten ei kannata säikähtää, jos omaa alaa on hankala päättää.

Moikka oon Elna (kuvassa keskellä) ja olen vannonut koko elämäni, että biologia musta ei tule. Tänne kuitenkin veri veti ja tähän asti olen ollut tyytyväinen valintaan!Olen kotoisin(Anssi Kelan) Nummelasta, mutta tällä hetkellä viihdyn Helsingissä. Kotona seuranani on nelijalkainen ruttunaama, joka on ollut hyvin mielissään korona-ajan etäopiskelustani.

Meiltä molemmilta saa tulla kyselemään mistä vaan mikä mietityttää ja lupaamme auttaa parhaamme mukaan!Muistakaa nauttiafuksivuodesta täysin rinnoin, se aika menee todella nopeasti!

Jannika Mansikkaviita jannika.mansikkaviita@helsinki.fi

Elna Satokangas elna-maria.satokangas@helsinki.fi

Moi fuksit! Onnittelut opiskelupaikasta ja tervetuloa Viikkiin.

Olen Arttu Granat, ja aloitan toisen vuoden opinnot biologian parissa. Olen kiinnostunut useista biologian tieteenaloista, mutta fysiologia ja neurotiede ovatkaikista lähimpänäsydäntäni. Suuntaudun biologianja maantieteenopettajaksi, jaolen assarina biologianasiantuntija -kurssilla.Törmäillään toivottavasti siis siellä!

Olen alun perin Tuusulasta, mutta muutin Helsinkiin kesällä 2019. Helsinkiläistymisprosessi on täyttä vauhtia käynnissä, eivätkä suurkaupungin valot enää säikäytä pienen kylän poikaa. Harrastan futista,jaisoosavapaa-ajastakuluukintreeneissäja peleissä. Tykkään kuitenkin ottaa myös iisisti, käydä opiskelijatapahtumissa ja muutenkin viihteellä. Olen suuri IPA-oluiden ystävä, ja beerpong-taitojani voi tulla testaamaan milloin vaan.

Hellurei uudetfuksit jatervetuloa yliopistoon!Olen Aino Pahkala ja minulla alkavat myös toisen vuoden biologian opinnot. Isona minusta tulee biologi-

an ja maantieteen opettaja, ja tieteenaloista minua kiinnostaa erityisesti fysiologia ja neurotieteet. Minulta ja Artulta voitkin tulla kysymään aineenopettajan koulutukseen liittyviä kysymyksiä, kuten myös mistä tahansa muusta mieltä askarruttavasta asiasta.

Virallisesti harrastan voimistelua höntsäjoukkueessa,muttamuutentykkäänlaiskotella,syödäja juosta opiskelijariennoissa. Majailen tällä hetkellä Viikissä, mutta alkujani olen ehta järvenpääläinen. Tykkään koirista, mutta salaisesti olen kissaihminen (vaikkakin allerginen sellainen).

Nähdään alkusyksystä ja halataan kun tavataan! (tai sitten ei, koska korona)

Arttu Granat arttu.granat@helsinki.fi

Aino Pahkala aino.pahkala@helsinki.fi

Moi kaikki uudet fuksit!

Henriikka on alun perin pohjoisesta kotoisin, pääkaupunkiseudulle hän ajautui vuosi sitten opiskelujen perässä. Tieteenaloista eniten kiinnostaa fysiologiaja neurotiede,hyvänä kakkosena tulee mikrobiologia.

Kampusalueella Henriikan löytää helpoiten luentosalista (kahvikuppi kädessä) tai UniCafen kahvilasta (kahvikuppi kädessä). Hyvällä tuurillahänet voinähdä myösopiskelijatapahtumissa, tosin ensimmäisen vuoden perusteella tämä on melko epätodennäköstä.

Tulevana lukuvuotena tavoitteena on olla kuitenkin vähän sosiaalisesti aktiivisempi, mihin Henriikka kannustaa myöskaikkia fukseja.

Tervetuloa Viikkiin ja kivaa fuksivuotta kaikille!

Henriikka Hovi henriikka.hovi@helsinki.fi

Heipsulivei! Nimi olis Inga ja ihan mahtavaa että oot eksynyt bilsalle meidän Viikkiläisten sekaan. Oon rempseä ja rento tyyppi, joka nauttii pitkistä kävelyretkistä (koiruuden kanssa) ja silloin tällöin sohvalla loikoilusta (koiruuden kanssa). Kaverit kuvailee mua helposti lähestyttäväks ja (“kaikella rakkaudella”) äänekääksi. Bilsalla eniten kiinnostaa genetiikka. Lintujen bongailusta on tullut myös opiskelun aikana hauska harrastus. Muita harrastuksia on kahessa kuorossa laulelu ja silloin tällöin salilla käynti. Ylläri fakta: Lemppari holi on vodka ja multa yleensä löytää opiskelijatapahtumista taskumatista vodkaa, jos tulee yhtäkkiä tarve:D Tsemppiäsuperpaljon syksyynja kyllä se jännitys siitä helpottaa!

Inga-Leena Juujärvi inga-leena.juujarvi@helsinki.fi

Hellureiuudetfuksit!Oikeinpaljononneaopiskelupaikasta ja lämpimästi tervetuloa Viikkiin. Me odotetaan jo iloisin mielin, että päästään tutustumaan teihin.

(Sanni): Tässä on mun tuutoripari Suvi (kuvassa oikealla). Suvin voi usein löytää ”Telkänpöntön” luota tai Biokeskus 1:sestä taikomassa minulle upeita kampauksia. Hiustenlaiton lisäksi Suvi on ihailtavan taitava piirtämisessä jamaastavedossa. Suvin tyyniolemus saa aikaan muissa ympärilläolevissa levollisen olon ja Suvilla onihana jahassu nauru.Suvi muuttiHelsinkiin asumaan Loviisasta jaon kiinnostunut biologiassafysiologiasta ja neurotieteestä.

(Suvi): Mun tuutoriparina toimii iloinen persoona Sanni. Sannin pystyy helposti tunnistamaan yliopiston käytäviltä tanssahtelemassa (varsinkin jos ruokalassa on muikkuja ja muusia) tai lauleskelemassa piristäen päivää. Sanni on alun perin Kuopion tyttöjä. Lukion jälkeen hän piti välivuoden, jonka lopulla pääsi toteamaan ”musta tulee stadilainen biologi”. Sanni on helposti lähestyttävä ja ihana ihminen jakaa murheet, ilot ja itseä askarruttavat asiat, liittyi ne sitten opiskeluun, omaan elämään tai mihin vaan. Sannia kiinnostaa biologian opiskelussa erityisesti fysiologia ja neurotiede.

Meidän fuksivuoden alussa oltiin eri tuutoriryhmissä, mutta jo orientoivalla viikolla tutustuttiin toisiimme ja vuoden aikana meistä tuli läheisiä kavereita. On siis mahtavaa päästä toimimaan tuutoriparina yhdessä. Meiltä saa tulla kysymään mitä vaan opiskelusta tai mistä vaan muusta aiheesta, vastaillaan parhaan tietomme mukaan. Me ollaan molemmat muutettu Helsinkiin muualta ja aika huonolla suuntavaistolla varustettuja, joten täällä suunnistaminen ei ole meidän vahvinta alaa. Mutta ei hätää, reittioppaan ja GoogleMapsin käyttö on meillä loistavasti hallussa. Maantieteellisten sijaintiemme vuoksi emme saaneetotettua hienoa yhteiskuvaa, joten yllä näette myös ”taidonnäytteen” kuvanmuokkauksesta.

Nähdään syksyllä!

Sanni Miettinen sanni.miettinen@helsinki.fi

Suvi Ruotsalainen suvi.ruotsalainen@helsinki.fi

Moikka kaikille uusille fukseille ja tervetuloa Viikkiin! Onnea uudesta opiskelupaikasta, me odotetaan että päästään tutustumaan teihin kaikkiin. Me ollaan Ada ja Sonja, toisen- ja kolmannen vuoden biologianopiskelijoita. Meidänmolempien suuntaus on fysiologian ja neurotieteiden parissa.

Olen Ada-Julia, tutummin Ada tai A-J, biologian toisen vuoden opiskelija. Olen lähtöisin Oulusta, josta päädyin muuttamaan neurotieteen perässä Helsinkiin. Neurotieteen lisäksi olen kiinnostunut psykologiasta, tanssista, musiikista ja urheilusta. Tanssi vetikin minut nopeasti aktiiviseksi Viikki-speksin jäseneksi, mikä oli ehdottomasti fuksivuoteni paras päätös. Jos minua ei löydä puuhailemasta näidenaiheiden parissa,olen luultavasti kirpparikierroksella.

Odotan innolla uusiin fukseihin tutustumista, joten tulkaa ihmeessä juttelemaan ja kyselemään kaikkea, mitä ikinämieleen tuleekaan. Lupaanauttaa parhaani mukaan ja asia kuin asia selviää varmasti viimeistään viisaan aisaparini (ja oman tuutorini), Sonjan, avulla.Syksyllä minut voivarmasti bongata mistä tahansa opiskelijabileistä (erityisesti tanssilattialta), joihin onkin näin hiljaisen koronakevään jälkeen ollut jo ikävä. Viikissä nähdään!

Oon Sonja ja aloitan just kolmannen vuoden opinnot. Tällä hetkellä asustelen Helsingin Kalliossa. Innostuksiin ja harrastuksiin kuuluu ehdottomasti elokuvat ja pyöräily. Alunperin oltiin fuksi- ja tuutori, ja nyt yhdessätuutoriparina toivotaan hauskaa ja menevää fuksivuotta kaikille!

Tavataan syksyllä!

Ada-Julia Kunnari ada-julia.kunnari@helsinki.fi

Sonja Jalonen sonja.jalonen@helsinki.fi

Kandidatprogrammetibiolog i

Hej påer ochvälkomna tillVik! Viär Saraoch Wilma ochvi ärera svenskspråkigatutorer. Vikommer att ses ganska mycket under ert första studieår och precis därför tänkte vi att vi kunde berätta lite om oss själva före studiestarten.

Vi båda bor just nu i Vik, men ursprungligen kommer Wilma från Sjundeå och Sara från Borgå. Vi är båda andra årets biologistuderande, och Sara är främst intresseradav fysiologisom inriktningmedan Wilma villinrikta sig pånaturskyddsekologi. På fritiden kan man hitta Sara på stallet bland hästar eller i slalombacken (förutsatt att det finns snö :D)

Wilma kan man däremot beskriva som en verklig s.k. “kotirotta”, henne ser man alltså oftast hemma framför Netflix eller i köket framför spisen. Vi är båda medlemmari SvNk(Svenska Naturvetarklubben för att vara exakt) och berättar gärna mera för er om verksamheten och de fartfyllda evenemangen :). Vi fungerar också som assistenter på en av era första kurser, som sträcker sig över hela första läsåret. Ni slipper alltså inte oss oberoende om ni vill det eller inte ;).

Hoppas vi ses i Vik redan under den orienterande veckan! Om inte, ses vi då skolan börjar påriktigt i början avseptember. Detska blijätteroligt attträffa er alla, vi ses!

Kontaktuppgifter:

Wilma: wilmalindberg1@gmail.com

Sara: sarakranta@gmail.com

Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma

Moikkulimoi uudet fuksipuksit! Ensinnäkin erittäin suuret onnittelut molelle pääsystä varsin poikkeuksellisen kevään jälkeen. Ollaan ylpeitä teistä, olette tehneet loistovalinnan!

Me ollaan Aatu ja Aava, eli AR2. Me ollaan siitä erityisiä, että ei kumpikaan haettu lääkikseen vaan mole oli meidän ykkösvaihtoehto. Sen lisäksi meitä yhdistääsangen voimakasbilevietti japalava rakkaus haalarimerkkien ompeluun. Alotetaan nyt toinen opiskeluvuosi ja ollaan viihdytty paremmin kun hyvin. Molen yhteishenki, kurssitarjonta ja Viikin kampus kokonaisuudessaan on ihan parasta <3

Mä oon tosiaan Aatu (oik.) ja toi otus mun sylissä on Late, kolmas pyörä tähän tuutoripariin. En viel oikeen tiiä mitä mä haluisin tehä, koska

kaikki asiat vaikuttaa niin mielenkiintosilta. Yleisen pohdiskelun ja prokrastinaation lisäks toimin Helixin hallituksessa tapahtumavastaavana, joten mut voi bongata usein Laten kera bileistäja muista tapahtumista (sikäli mikäli niitä järjestetään). Sen lisäks vietän aikaa kertsillä kahvikupin kanssa. Mulle saa tulla juttelemaan, jos joku painaa mieltä tai vaikkei painaiskaan.

JamätossavasemallaoonAava,paljasjalkanen stadilainen :DD Sisäpiiri kutsuu Vaavaksi, koska oon nuorimmasta päästä vuosikurssia. Mua henk. koht. kiinnostaaravitsemus- jaelintarvikeala, joten luultavasti tähtään sinne! Vapaa-ajalla tykkään tiedemeemien selailun lisäks kenties joskus vähän urheillakin ja pimputella pianoa.

Vielä kerran; lämpimästi tervetuloa Viikkiin!!! Ottakaa kaikki ilo irti fuksivuodesta, koska yliopisto on IhMiSeN pArAsTa AiKaA (oikeesti)!!!! Meitä saa tulla vetämään hihasta tai pommittaa viesteillä millon vaan, jos on mitä tahansa mielen päällä :333

Aatu Ruohonen aatu.ruohonen@helsinki.fi

Aava Ranta aava.ranta@helsinki.fi

Hei vain kaikille ja tervetuloa Viikkiin!

Me ollaan Joonas ja Maria, ja ollaan molemmat tokan vuoden moleja. Ollaan molemmat tykätty molella erityisesti hyvästä yhteishengestä ja sen takia koronan puitteissa meidät löytääkin usein (perinteisesti) kertsiltä hengaamasta. Kuulutaan molemmat Helixin hallitukseen, ja koitetaan yhdessä muitten kanssa vähentää teidän vapaa-aikaa järjestämällä bileitä, peli-iltoja ynnä muuta menomeininkiä.

Ollaan molemmat aika sosiaalisia hetkessä eläjiä, joten ei osata kertoa meidän tulevaisuuden suunnitelmista hirveesti iltaa pidemmälle, mutta mikäli tarviitte apuja elämämkäänteissä nii autetaan mieluusti. Tykätään molemmat myös heittää paljon kuivaa läppää, joten olkaa valmiita kuuntelemaan kun nauretaan omille vitseillemme.

Maria Saario maria.tm.saario@helsinki.fi

Joonas Raudaskoski joonas.raudaskoski@helsinki.fi

Heippa kaikki Fuksit!!! Onnittelut opiskelupaikan saannista, vaikka viime kevät olikin varmasti ylläreitä täynnä :))

Nyt esittelyssä lajin Studentus Procrastinatus valioyksilöt Aino (vas.) ja Veera (oik.). He tulevat olemaan joidenkin teidän onnekkaiden fuksipalleroiden tuutorit.

Aino on alun perin Rovaniemeltä tullut vieraslaji, jonka voi nykyisin kohdata Viikin kampuksen alueelta. Mole on tälle tapaukselle jo toinen opiskelupaikka, joten jos sinussa on samaa vikaa niin siltä voi kysyä vertaistukea. Veera on pääkaupunkiseudun luonnonvarainen laji, jonka tyypillinen elinympäristö koostuu kampuskirjastosta ja unicafesta. (RIP. kirjasto).

Veeran ja Ainon ystävyys alkoi yliopistouran ensiminuuteilla, Ainolta kysymättä. Siitä hetkestä lähtien molemmat ovat vuorotellen eläneet amensalistisessa vuorovaikutussuhteessa toistensa kanssa. Näitä eliöitä yhdistää myös vakava suklaa-addiktio ja tarve vältellä asioiden hoitamista viimehetkeen saakka.

Odotetaan innolla teidän tapaamista ja luvataan auttaa parhaamme mukaan kaikissa pulmissa ja pohdinnoissa. Toivotaan että kaikilla on kiva syksy ja opintojen aloitus! <3

Aino Kuusimäki aino-elina.kuusimaki@helsinki.fi

Veera Kurki veera.kurki@helsinki.fi

Moikka uudet fuksit! Onnittelut opiskelupaikasta molella ja tervetuloa opiskelemaan Viikkiin!

Oon Jenni (vas.) ja kotoisin Somerolta (landelta), josta päädyin lukion jälkeen Helsinkiin opiskelemaan molelle.Aloittelen nyt toista vuotta täällä,ja tosi moni asia opinnoissa kiinnostaa, enkä yhtään vielä tiedä, mihin suuntautuisin, mutta ehkä se joskus selviää. Opiskelun ohessa fuksivuonna tuli käytyä ahkerasti opiskelijatapahtumissa ja enköhän tänäkinvuonna löydymelko suurellatodennäköisyydellä niistä.

Moi,oonJohanna(oik.)jaoonalunperinJoensuusta, jossaopiskelin ennenHelsinkiin pääsyäkemiaa vuoden ja sain suoritettua biokemian sivuaineen. Aloittelen siis periaatteessa kolmatta vuotta yliopisto-opintoja, toistavuotta molella.Olen suuntautumassa fysiologiaanja neurotieteisiinmutta myös TransMed kiinnostaa.Toimin meidänainejärjestön

Helix ry:n sihteerinä joten järjestötoiminta on tuttua. Vietän kertsillä paljon aikaa ilmaisen kahvin perässä. Kun opiskeluiltani ehdin tykkään käydä opiskelijatapahtumissa med min tutorpari. Kotona chillailen, leivon, pelaan, tai katson Netflixiä.

Odotetaan molemmat innolla teidän tapaamista ja teihin tutustumista. Jos teillä on mitä tahansa opiskeluun tai muuhun liittyvää kysymistä, meiltä saa aina tulla kysymään ja vaikka ei olisikaan mitään kysyttävää saa tulla myös muuten vain höpöttelemään.

Jenni Klemola jenni.klemola@helsinki.fi

Johanna Kupari johanna.kupari@helsinki.fi

Moikka ihanat fuksit! Super paljon onnea vielä opiskelupaikan saamisesta!<3

Oon Tiina N. ja aloitan nyt tokan vuoden molella. Ennen molelle pääsyä kerkesin olla vuoden kemialla Kumpulassa.

Oon kotoisin Kirkkonummelta ja nyt oon asustellut pari vuotta Helsingissä. Mut tunnetaan pirtsakasta luonteesta, kilpailuhenkisyydestä ja ei niin hyvästä suuntavaistosta. Kalenterin täyteen bookkaaminen on ehdoton erikoisosa-alueeni. Jos aikaa jää vieläkouluhommien ja töidenohella, niin tykkään treenaillasalilla taiulkoilla koiranikanssa. Uskon, että avaimet onnistuneeseen fuksivuoteen piilee avoimessa asenteessa. Vuosi on varmasti täynnä kaikkeauutta ja ihmeellistä.Multa ja mun tuutori-parilta Jasminilta saa aina tulla rohkeasti kysymään mistä tahansa. Nauttikaa kesästä ja syksyllä sitten nähdään! <3

Tiina Nylund tiina.nylund@helsinki.fi

Moikka ja tervetuloa molelle! Mä oon Jasmin ja yhessä Tiinan kaa me tullaan oleen teidän supporttina tässä yliopistoelämään laskeutumisessa :D

Oon tokaa vuotta molella jarakastan tätä, meiä opinnot antaa just sopivasti dataa täydentämään mun aukkoja biohackauksesta. Oon myös hyvin kiinnostunu psykobiologiasta ja varmaan jatkan lukeen maisterin sille alalle. Kun en opiskele, vaeltelen yleensä avojaloin metsässä linnuille laulellen tai maalaan. Rakastan myös ruuanlaittoa ja pokemoneja xD

Multa voi ja kannattaa kysyä aina jos tulee jotain mikäaskarruttaa, josen osaavastata niivoidaa ainakin pohtia asiaa yhdessä ja ettii joku joka saattais tietää enemmän :)

Jasmin Haltilahti jasmin.haltilahti@helsinki.fi

Moikka uudet fuksit!

Mun nimi on Milla ja odotan kovasti, että pääsen tutustumaan teihin kaikkiin! Oon toisen vuoden moleopiskelija ja aikeena minulla on suuntautua mikrobiologian pariin.

Tuutoriparina minulla on ihana Sardis ja meidät molemmat on helppo tunnistaa värikkäistä hiuksista ja suhteellisen kuuluvasta äänestä!

Olen välillä ihan hirrrmuisen puhelias, mutta samaan aikaan olen myös hyvä kuuntelija ja minulle saakin ainatulla puhumaanniin iloistakuin murheista (multa löytyymuuten varastoistamyös kaikkiparhaat kissavideot ja -memet, mikäli tarvitset piristystä).

Olen ainejärjestöaktiivi ja minut löytää monista tiedekuntamme tapahtumista. Haluan osiltani olla luomassayhtähauskaafuksivuottateillekuinitselläni oli. Siispä lämmin tervetulotoivotus kaikille opintonsa aloittaville fukseille!

Milla Koponen milla.koponen@helsinki.fi

Hellou!

Mie olen Sardis, 23-vuotias opiskelijanrenttu, joka asustaa Vantaalla. Opiskelen nyt toista vuotta molella ja haaveilen pääseväni maisterinopintoihin neurotieteiden pariin, joten jos aihe kiinnostaa niin hit me up!

Kuten ihastuttava parini Milla esittelyssään jo totesi, tunnistaa tämän tuutoriparin leiskuvista hiuksista ja persoonoista. Äläkuitenkaan arastele tulla juttelemaan, ei me purra, vaan otetaan avosylin vastaan kaikki uudet fuksiset!

Vaikka ryhmässä saatankin olla äänekäs ja rupattelevainen, olen perusluonteeltani rauhallinen ja nautin pitkistä keskusteluista mielenkiintoisen aiheen äärellä. Vahvuuksiani onkin kuunnella kaikki ilot, surut, huolet ja murheet ja pyrkiä tarjoamaan piristystä tai epämääräisiä elämänohjeita.

Toivottavasti törmäillään syksyllä Viikissä tai kahvittelun merkeissä vaikka kaivarin unicafeessa!

Sardis Helander sarianna.helander@helsinki.fi

Hellurei ja hellät tunteet!

Onnee sikana opiskelupaikasta molella ja tervetuloa teidän rankimmalle, mutta hauskimmalle fuksivuodelle meidän kanssa. Mun nimi on Roosa (kuvassa oik.) ja mun tuutorparina toimii Tiina (moikku moi kaikki!!). Meidät löytää usein baarin pöydältätanssimastataihenkisiäpuhumasta.(Tiina tosin on usein myös reeneissä) Molempien matka molelle on ollut bumpy ride, mutta nyt on hyvä olla. Ekalta vuodelta meille jäi käteen huimasti kamuja ja hyviä muistoja, eikä malteta oottaa että päästään tutustumaan myös teihin kaikkiin, joten LETS GOOO!! Tiina on kotoisin Heinolasta ja ei olis ikinä uskonut muuttavansa Stadiin, mutta täällä sitä ollaan ja viihdytty on tosi hyvin. Roosa taas on Helsingin asukki lukuunottamatta vuotta Tampereella ja Jyväskylässä.

Ensimmäinen opiskeluvuosi on täynnä uusiaja välillä vaikean tuntuisiajuttuja, mutta onneksteiltä löytyy nyt kaks kokenutta konkaria, joiden kanssa pohtia elämän saloja sekä Sisua. Meiltä saat matalalla kynnyksellä apua ihan kaikkeen puhelimitse tai kasvotusten (Älkää tosin säikähtäkö Tiinan resting bitch face oonoikeesti ihan kiva) Nauttikaa kesästä vielä kun voitte! :D

Roosa Pulkkanen roosa.pulkkanen@helsinki.fi

Tiina Pohjankoski tiina.pohjankoski@helsinki.fi

Moikka moi! Isot onnittelut kaikille uusille fukseille opiskelupaikan johdosta! Oon Camilla (tutummin Cake) ja oon kotosi siält Suame toisest pääkaupungist :DD Aloitan nyt toisen vuoden molella ja fuksivuoden syksy oli aivan huippu! Minutyleensä löytääpäivisin kirjastosta, päikkäreiltä tai Unisportin jumppapirkkojen tahdittamilta ryhmäliikuntatunneilta sekä tietty melkein kaikista opiskelijatapahtumista. Ekana vuonna ehdottomasti parasta oli labrat!

Kaikki uusi on yleensä jännittävää ja ehkä pelottavaakin, joten aina saa tulla kysymään mikäli jokin asia askarruttaa! Ottakaa kaikki mahdollinen fuksivuodesta irti,vaikka se onkin varmasti erityislaatuinen. Tervetuloa molelle fuksukaiset :)

Camilla Vuokko camilla.vuokko@helsinki.fi

Hellurei!

Ihan ensiks onnittelut uusille fukseille opiskelupaikasta Helsingin yliopistossa ja tervetuloa luonnon keskelle Viikkiin! Oon Kaisa, ja oon kotosin Kanta-Hämeen pahamaineisimmasta pikkukaupungista - tietäjät tietää. Aloittelen molella juurikin toista vuotta ja ensimmäinen opiskeluvuosi oli aika rankka, mutta sitäkin antoisampi. Vapaa-aikaa viettelen useimmiten Unisportilla, kirjastossa, kotona koiran kanssa tai metsissä samoillen kamera kainalossa. Mut löytää myös aina välillä kaiken näkösistä opiskelijatapahtumista. Mulla on mielenkiinnonkohteita ihan liian laajasti ja just siks oon tällä alalla,missä suuntautumismahdollisuuksia on enemmän kuin tarpeeks.

Ensimmäisen opiskeluvuoden aloitus on kaikille superjännittävää jajust siksme tuutorit halutaan olla pehmentämässä laskeutumista opiskelijaelämään. Älkää siis epäröikö koodailla, jos paniikki iskee. Toivon mukaan syksystä ei tuu liian poikkeuksellinen ja nähtäisiin ihan livenä piakkoin! :-D

Kaisa Jalli kaisa.jalli@helsinki.fi

Moikka moi uudet fuksit! Nimenion Valentina (Vallu) ja olen yksi vuoden tuutoreista. Olen itse ihan täältä helsingistä ja käynyt koulun ruotsiksi, eli jos tarvitset apua ruotsiksi niin sitäkin saa minulta ja Emmalta:). Rakastan kahvia ja opiskelukavereitten ihanaa seuraa. Molella on ihansuper. Kiinnostavia kurssejaja tapahtumia varmasti löytyy yllin kyllin jokaiselle . Minulta saa aina kysyä apua tai nykästä hihasta jos joku mietityttää.

Ella (tai Valentina) Tallqvist ella.tallqvist@hel.fi

Hei kaikki uudet fuksit ja onnittelut huikeesta opiskelupaikasta! Mä oon Emma ja muutin viime syksynä Vaasasta tänne Helsinkiin! Minulla alkaanyt toinenvuosi molellaja odotan sitä innolla. Kolukieleni on (kuten Valentinalla) ennen yliopistoa ollut ruotsi, joten jos joku kaipaa ruotsinkielistä opastusta tai seuraa, niin voitte nykäistä meitä hihasta :) Tehdään myös Valentinan kanssa TvEx opintoja, joten tulkaa ihmeessä juttelemaan, jos teillä on kysymyksiä siitä tai jostain muusta! Löydätte minut vapaa-ajalla sekä Helixin että SvNK:in tapahtumista ja joskus myös salilta. Ruoka, ystävät ja fysiologia ovat kaikki lähellä sydäntäni <3 Molella on mahtavaa, kivoja kursseja ja tapahtumia löytyy ihan varmasti jokaiselle! Eka opiskeluvuotenne tulee ihan varmasti olemaan huikea ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti, nähdään syksyllä! <3 Och samma på svenska :)

EmmaAaltonen emma.aaltonen@helsinki.fi

SYKSYN ALUSTAVA TAPAHTUMA-AIKATAULU

Huom! Covid-19-pandemian myötä tapahtumat järjestetään ainoastaan tilanteen niin salliessa. Tarkista uusin tieto tapahtu- mista ja niiden aikatauluista omalta tuutoriltasi!

Elokuu

22.8.PreorientoivapäiväSuomenlinnassa

24.8.Biosfäärin bingo puistossa

26.8.Fuksikaskigoespiknik

28.8.Puistofuksibileet

Syyskuu

Helixinkaudenavajaiset

Fuksisauna

Fuksiolympialaiset(alkoholitontapahtuma)

21.–25.9.HYY:nfuksiviikko(etätapahtuma)

Lokakuu

Fuksisitsit

2.10.BD-pelit(aka.fuksiaiset)!!

17.10.Labrasitsit

Marraskuu

20.11.Helixinsynttärisitsit(51v.)

Joulukuu

13.12.Kaamossitsit

Lisäksilautapeli-iltojaläpi syksyn!

Pre-orientoiva päivä la 22.8. Suomenlinnassa!

YhteislähtöKauppatorilta

Tule tutustumaan uusiin opiskelukavereihisi ja tuutoreihisi jo ennen opiskelun alkamista! Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan uudet opiskelijat ja tuutorit tapaavat toisensa Suomenlinnassa preorientoivana päivänä la 22.8. klo 11.45 eteenpäin. YhteislähtötapahtuuKauppatorilta.LisäinfoatulossaFacebook-ryhmään Bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan fuksit ja tuutorit 2019 jasaatavillaomalta tuutoriltasi.