Alkio2017

Alkio

-johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

Alkio 2017

1

Alkio

-johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

Sisältö Puheenjohtajien terveiset 3 Opintopisteitä ja outoja polkuja

4

Erittäin lyhyt johdatus yliopistoon

6

Koulutusohjelmana biologia 8 Ensimmäinen vuosi biologia

11

Biologian 1.vuoden mallilukujärjestys

14

Koulutusohjelmana molekyylibiotieteet

16

Ensimmäinen vuosi molekyylibiotieteitä 18 Molen 1. vuoden mallilukujärjestys

20

Kaksikielinen tutkinto. 22 ATK Yliopistolla 24 Kampussuunnistusta 26 Kun nälkä yllättää 33 Biologiset asemat 34 Symbioosi ry 40 Helix ry 42 Svenska Naturvetarklubben 44 Natura 45 MYY ry 45 Biosfääri 46 Symbioosin kuoro 47 Pääaineiden opintoneuvojat 48 Koulutusohjelmien tuutorit 51 Sanasto 63 Syksyn tapahtumia 70

2

Päätoimittajat Sanni Hannula sanni.hannula@helsinki.fi Jasmin Kemppinen jasmin.kemppinen@helsinki.fi

Taitto Sanni Hannula Jasmin Kemppinen

Etukansi Meri Lähteenaro

Takakansi Piirros: Veera Partanen

Onneksi olkoon!

Onnea, uusi fuksi!

Pitelet käsissäsi Alkiota, jokafuksin ensimmäistä ja tärkeintä infopakettia, varmaa merkkiä siitä, että ahkerointisi on palkittu ja olet aloittamassa opinnot Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.

Suuret onnittelut!

Fuksina eli ensimmäisen vuoden opiskelijana yliopistolla tulet kohtaamaan paljon uutta. Haluamme toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme, olit sitten ottamassa ensimmäisiä askelia yliopistomaailmassa, tai ehkä sinulla on jo muutamia vuosia korkeakouluopintoja takana. Täältä tulet takuulla löytämään hyviä tyyppejä, tukea opintojesi varrelle sekä monipuolista tekemistä sitsien, peli- ja leffailtojen, kulttuurin, liikunnan, bileiden ja monien muiden tapahtumien joukosta.

on tiedekunnassamme kaksi aktiivisesti toimivaa järjestöä, Helix ry ja Symbioosi ry. Järjestöjen kerhohuoneet ovat paikkoja jonne kannattaa etsiytyä heti opintojen käynnistyttyä. Löydät ne Biokeskus 1:stä ja Biokeskus 3:sta. Kertseillä tapaat muita opiskelijoita, nautit kahvia ja virvokkeita luentojen jälkeen tai välissä sekä saat tarvittaessa korvaamatonta vertaistukea ja neuvoja. Jo syksyllä sinulla on mahdollisuus halutessasi lähteä mukaan ainejärjestöjemme toimintaan ja tapahtumien järjestämiseen.

Vielä kerran, lämpimästi tervetuloa. Nähdään syksyn tapahtumissa!

Reena & Rasmus Helix ry:n ja Symbioosi ry:n puheenjohtajat

Biologian ja molekyylibiotieteiden opiskelijoille

Alkio 2017

3

Opintopisteitä ja outoja polkuja Tervetuloa yliopistoon! Kursseja, opintopisteitä, seminaareja...Siis mitä ihmettä? Vastuu opintojen suunnittelusta on nyt sinulla, mutta onneksi apua on saatavilla. Vanhemmat opiskelijat, tuutorit ja opintoohjaajat auttavat oman opintopolun löytämisessä, mutta omien opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa opinto-oppaan pläräämisestä ja tietenkin tästä tietopaketista.

Aloitetaan siis perusasioista. Akateeminen vuosi eli lukuvuosi alkaa useimmiten syyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Opintojesi alkamis- ja päättymisajat saattavat kuitenkin vaihdella hieman kurssien alkamis- ja päättymisajankohtien mukaan.

Vuosi jakautuu neljään periodiin, joista periodit I ja II edustavat syyslukukautta ja periodit III ja IV kevätlukukautta. Jokaisen periodin välissä on niin kutsuttu tentti-ja lukuviikko, jolloin ei järjestetä juurikaan luento-opetusta. Tiedekunnassamme tosin periodien rajat saattavat hämärtyä, mutta se ei menoa haittaa!

Yliopistoissa on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja tämän jälkeen maisterin tutkinto, 120 opintopistettä. Usein sekä kandi että maisteri suoritetaan samassa yliopistossa ja tiedekunnassa, mutta kaksiportaisuus mahdollistaa maisterin suorittamisen myös muualla, vaikkapa ulkomailla. Opintojen edistymistä mitataan opintopisteillä, tuttavallisemmin oppareilla tai nopilla. Kannattaa muistaa, että yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia töitä.

4

Kandidaatin tutkintoa suorittaessa biologian koulutusohjelmaan valituilla pääaineena on biologia eli bilsa, molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan luonnollisesti molekyylibiotieteet eli mole.

Tutkintoon kuuluu oman pääaineen perusja aineopinnot, jotka sisältävät pakolliset peruskurssit sekä vapaavalintaiset kirjatentit sekä valinnaiset opinnot. Valinnaiset opinnot voit valita kiinnostusten kohteittesi mukaan. Kursseja kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti ja tutustua kaikkeen mikä tuntuu mielenkiintoiselta, sillä vasta maisterivaiheessa valitset itsellesi varsinaisen pääaineen. Kanditutkintoon kuuluvat myös muut opinnot, joka sisältää mm. vieraan kielen opinnot ja tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Lisäksi suoritetaan sivuaine, joka voi olla melkein mitä vaan!

Maisterin tutkinnossa opinnot muodostuvat pääaineen mukaan. Opintoihin kuuluvat syventävät opinnot (pakolliset ja valinnaiset opinnot) sekä muita opintoja. Lisäksi myös maisterin tutkintoon voi kuulua sivuaine. Maisteriopinnot päättä pro gradu-tutkielma eli ytimekkäästi pelkkä gradu.

Mistä yliopisto-opinnot sitten oikeasti koostuvat? Suurin osa opinnoista on perinteisiä luentokursseja. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa ja luentojen materiaalit tulevat usein jollekin verkkoalustalle, kuten Moodleen nähtäville. Luentokurssin läpäisyyn riittää luentosarjan tentin suorittaminen hyväksytysti.

Niin tosiaan, yliopistossa kutsumme kokeita tenteiksi! Tentit arvostellaan asteikolla 0-5, joten jos tentistä napsahtaa nelonen, voit itkun sijasta tuulettaa villisti.

Laboratorio-, kenttä- ja harjoitustyökursseilla taas pääset itse kokeilemaan kirjoista tuttuja asioita.

Näillä kursseilla on luonnollisesti läsnäolopakko ja lisäksi kursseihin kuuluu erilaisten selostusten ja raporttien kirjoittamista. Kenttäkursseilla lähdetään maastoon, joskus useammaksi viikoksikin opiskelemaan ja ihmettelemään.

Opintoihin kuuluu myös kirjatenttejä. Voit valita opinto-oppaasta löytyvästä listasta itseäsi kiinnostavat opukset. Eri opintokokonaisuuksiin vaaditaan tietyt kirjatentit.

Kirjatentin suorittaminen sovitaan aina kirjan aihealueen mukaan määräytyvän osaston tenttaatorin kanssa.

Käytännöt kirjatenttien tekoon vaihtelevat osastoittain, lisätietoa löytyy Flammasta ja vanhemmilta opiskelijoilta! Kirjatentti suoritetaan yleisenä tenttipäivänä, jolloin voi suorittaa myös vaikkapa rästiin jääneitä luentokurssien tenttejä.

Yleisten tenttien ajankohdat ja ohjeet löytyvät Flammasta.

Suositeltava opintopistemäärä lukuvuodessa on 5560 op. Opintotukikuukausien määrä on rajoitettu yhteensä 50:een, joista osa on käytettävissä kandidaatin tutkinnon suorittamiseen ja loput maisterin tutkinnon suorittamiseen. Tukien käyttöä kannattaa siis miettiä jo opintojen alkuvaiheessa.

Kesäksi voi anoa kesäopintotukea, joka tulee anoa erikseen, ja joka lasketaan kokonaistukimäärään.

Opiskelijana olet oikeutettu myös asumistukeen.

Kaikki tuet on haettava Kelasta, joten hakemusten teko kannattaa aloittaa mahdollisimman pian opiskelupaikan varmistumisen jälkeen. Lisätietoa tuista ja hakemisesta http://www.kela.fi/ opiskelijat.

Myös opintoaikasi on rajattu. Kandidaatintutkinnon suorittamisen ohjeaika on 3 vuotta, maisterin 2, yhteensä siis 5 vuotta. Mikäli opinnot eivät kuitenkaan valmistu ohjeajassa, voit saada lisäaikaa 2 lukuvuotta anomalla sitä erikseen. Myös tämän jälkeen on mahdollista hakea harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi.

Vaikka yliopisto-opintojen suunnittelu voi joskus tuntua vaivalloiselta, kannattaa omia opintoja suunnitella ja pohtia heti ensimmäisestä kurssista lähtien! Pidä korvat ja silmät auki, ihmettele, tutki ja muista, että yliopisto-opinnot ovat mahdollisuuksia täynnä. Sinä päätät, tartutko niihin!

Hyvä! Nyt sinulla on hallussasi perusasiat!

Seuraavaksi lyhyt syventyminen byrokratian kiemuroihin: Saadaksesi opintotukea on sinun suoritettava vähintään 5 opintopistettä per tukikuukausi, opintopisteet lasketaan kuitenkin koko lukuvuoden ajalta. Saadaksesi tukea lukuvuoden ajaksi on siis suoritettava 45 opintopistettä lukuvuodessa.

Alkio 2017

5

Erittäin lyhyt johdatus

yliopistoon

Helsingin yliopiston hallinto ja opetusjärjestelyt jakaantuvat tieteenalojen mukaan jaettuihin 11 suureen yksikköön, tiedekuntaan. Lisäksi yliopistolla on useita erillisyksiköitä, joista osa antaa opetusta. Yliopisto on keskittänyt toimintansa neljälle kampukselle. Tämä artikkeli antaa sinulle joitain perustietoja uudesta opinahjostasi. Tekstin tarkoitus on antaa sunulle käsitys siitä, mihin sijoitut yliopiston hallinnollisella kartalla, ja ketkä tekevät sinua koskevi a päätöksiä

Yliopisto ”Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja sitä tukeva yhteiskunnllinen vuorovaikutus.”

Yliopisto on sivistyksen ja uuden tiedon kehto, jossa opetuskin perustuu tutkimukseen, ja uusin tieto ja tutkimusmenetelmät ovat heti esilläkauan ennen kuin niistä kirjoitetaan Helsingin sanomissa. Yliopistoa johtavat rehtori, vararehtorit ja yksiköiden johtajat. ”Helsingin yliopiston kanslerin tehtä-vänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kansleri myöntää professorin

Helsingin yliopisto Tiedekunta Perustutkinto opiskelijoita Bio- ja ympäristötieteellinen 1 400 Farmasia 800 Eläinlääketieteellinen 450 Humanistinen 5 800 Käyttäytymistieteellinen 3 500 Lääketieteellinen 1 100 Maatalous-metsätieteellinen 2 500 Matemaattis-luonnontieteellinen 5 500 Oikeustieteellinen 2 000 Teologinen 1 700 Valtiotieteellinen 3 650

arvonimen ja dosentin arvon promootioiden järjestämiseen. ”

luvan

Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston hallitus, joka muodostuu eri tiedekuntien jäsenistä kandidaateista professoreihin. Hallituksessa on mukana myös eri rahoittajatasojen edustajia.

Bio-ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta hallituksessa on kauden loppuun (2017) asti tutkimuskoordinaattori Ragna Rönnholm

Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston hallitus

6

sekä

ndeku e i t ani = Deka an pomo n

Tiedekunta Tiedekuntaa johtaa ja valvoo dekaani yhdessä varadekaanien kanssa. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani on Jari Niemelä. Dekaani ja varadekaait valvovat ja vastaavat tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat varadekaanit. Tiedekunnan korkein päättävä elin on tiedekuntaneuvosto: 11 jäsenen hallinnollinen toimielin, joka kehittää tiedekunnan toimintaa­dekaanin johdolla.

Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaanin lisäksi professoreita, opettajia, muuta opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Tiedekutaneuvosto tekee kaikki tiedekunnan suuret päätökset.

Biotiet

.laitos + ympä laitos = bio.Y ristötiet. mp.Tdk Laitos Ttiedekunnan alaisuudessa toimivat laitokset.

Laitostason hallinnollisia toimijoita ovat laitoksen johtaja, laitoksen varajohtaja ja laitosneuvosto.

Bioja ympäristötieteellinen tiedekunta muodostuu biotieteiden- ja ympäristötieteiden laitoksista. Biotieteiden laitoksen johtaja on Kurt Fagerstedt. Laitoksen johtajan kanssa laitoksen toiminnasta vastaa laitosneuvosto. Kuten tiedekuntaneuvostoon, myös laitosneuvostoon kuuluu jäseniä eri yliopistotasoilta, myös opiskelijoita.

Osasto Laitoksen alaisuudessa toimii joukko osastoja.

Biotieteiden laitoksen alaisuudessa toimivat biokemian ja biotekniikan osasto, ekologian

Alkio 2017

ja evoluutiobiologian osasto, fysiologian ja neurotieteen osasto, kasvibiologian osasto, perinnöllisyystieteen osasto ja yleisen mikrobiologian osasto.

Toimikunnat Tiedekunnan, laitosten ja osastojen hallintoelinten lisäksi tiedekunnalla on useita muita toimikuntia.

Opintoasiaintoimikunta vastaa opintoasioihin liittyvästä suunnittelusta ja valmistelusta, esimerkiksi tutkintorakenteista.

Opintoasiaintoimikuntaan kuuluu myös opiskelijajäseniä.

Tutkimusasiaintoimikunta vastaa tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen liittyvästä valmistelusta ja valvomisesta.

Tähän toimikuntaan ei kuulu perustutkintoopiskelijoita, mutta tohtorikoulutettavia kylläkin.

Yhteiskuntasuhteiden toimikuntan tehtävä on tukea ja suunnitella tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorova+ikutustoiminnan vaikuttavuutta erityisesti sidosryhmä-, alumni- ja yritysyhteistyössä sekä varainhankinnassa.

Valintalautakunta perustutkinto-opiseklijoiden valintoihin liittyvistä asioista, kuten valintaperusteiden valmistelusta.

Valintalautakuntaankin kuuluu perustutkintoa suorittavia opiskelijajäseniä.

Opiskelijat hallinnon jäseninä Kuten edellä esitellyssä tuli esille, opiskelijakin voi päästä mukaan yliopiston halintoon.

Opiseklijajäsenen paikkaa kannattaa rohekasti hakea, kunhan hakuaika jälleen tulee kohdalle.

Hallinnon opiskelijajäseniä kutsutaan hallopedeiksi. non

halin = d ope äsen Hall skelijaj opi

7

Koulutusohjelmana

biologia!

Lukiossa opiskellaan biologiaa ja yliopistoon otetaan opiskelijoita lukemaan biologiaa, mutta julma totuus on, ettei biologiaa sellaisenaan oikeastaan opeteta juurikaan – ainoastaan sen eri osa-alueita luonnonsuojelubiologiasta geneettiseen bioinformatiikkaan.

Kandidaatin tutkinnossa pääaineena on biologia ja tutkintovaatimukset ovat kaikille samat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa lukuun ottamatta. Aineopintojen valinnaisissa opinnoissa voi kuitenkin keskittyä johonkin tiettyyn pääaineeseen. Maisterin tutkinnossa pääaine valitaan tarkemmin.

Biologian opettaja Hei Sinä, joka haluat osallistua tulevien viherpeukaloiden istutustyöhön, rakastat ääntäsi tai muuten vain tykkäät tarinoida, olet cool: pukeudut lökäpöksyihin ja puhut slangia, kestät pitkät loma-ajat sekoamatta, et tunnista itseäsi edellisistä, mutta polte kasvatustyöhön kytee sisälläsi!

Biologian aineenopettajan taival käy hakuhaastattelun, pääaineopintojen ja ikimuistoisten kenttäkurssien kautta sivuaineopintoihin ja edelleen opettajankoulutuslaitoksen (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) suuntaan. Opintoihin sisältyy siis paitsi luonnontieteitä myös ihmistieteiden näkökulmia. Älkää kuitenkaan peljätkö: humanismi on huumaavaa!

Aineenopettajan suuntautumisvaihto tarjoaa monipuolisen ja yleissivistävän keitoksen, jonka ainekset pääset itse valitsemaan. Perinteisesti bilsan maikka opettaa bilsan ohella mantsaa. Kukaan ei kuitenkaan estä sinua lukemasta 60 opintopisteen sivuainekokonaisuutta kemiasta, terveystiedosta tai vaikkapa köksästä!

Aineenopettajan ABC: Häh?! Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: ihmisläheisen ja ympäristötietoisen tulevaisuuden puolesta.

Hmm...?! Päätöstä ei tarvitse stressata opintojen ensimetreillä. Hakeminen ei kahlitse mihinkään, joten rohkeasti mukaan kevään hakuhaastatteluihin!

Huh?! Opettajien työllistyminen ei nykymaailmassa ole

8

itsestäänselvyys. Suojatyöpaikan perässä ei siis kannata lähteä juoksemaan...

Hih?! Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa kahdessa osassa tai yhteen pötköön. Vuosi opettajankoulutuslaitoksella haastaa ajattelemaan opettajuuden koukeroita oikein kunnolla.

Pysähdyhän lopuksi muistelemaan omia kouluaikojasi. Minkälainen on hyvä opettaja? Voitko kuvitella itsesi kasvattajana: nuoren esikuvana ja tukipilarina?

Ekologia ja evoluutiobiologia Mikä on johtanut tähän kaikkeen elämän monimuotoisuuteen? Miten ympäristö vaikuttaa eliöön ja päinvastoin?

Mihin suuntaan luonnonvalinta ajaa kehitystä? Millaisia ovat eläinten sukulaisuussuhteet ja miten lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon?

Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoavat laajimman näkökulman biologiaan, mahdollistaen elämän tarkastelun aina genomitasolta yhteisötasolle. Opiskelemalla alaa opitkin ymmärtämään, miten ympäristö ja evoluutiohistoria vaikuttavat lajeihin. Ekoevon opiskelija kehittyy henkilöksi, joka kykenee ymmärtämään biologian kokonaisuutena. Tätä voi soveltaa eri aloilla, esim. luonnonsuojelussa tai vaikkapa laboratoriokokeiden suunnittelussa.

Opiskeluun kuuluu sekä laboratorioettä kenttätyöskentelyä, PCR:stä sukelteluun. Kenttäkurssit ovat parhainta tarjontaa tältä osastolta.

Kenttäursseilla on mahdollista tutustua luontoon ja sen

tutkimukseen aina Kilpisjärveltä Madagaskarille mitä parhaimmassa ja asiantuntevimmassa seurassa!

Luonnonvalinnan ja sattuman vaikutuksen ymmärtäminen on avain tietoon siitä, miksi elämän eri tasoilla on sekä monimuotoisuutta että toistuvuutta.

Tähän ekoevo tarjoaa toimivat avaimet. Mikään biologiassa ei nimittäin käy järkeen muuten kuin evoluution valossa.

Kasvibiologia Oletko kiinnostunut molekyylibiologiasta? Vai evoluutiosta? Vai ekologiasta? Vai oletko kiinnostunut niistä kaikista, etkä osaa päättää? Olipa asia miten tahansa, pääset toteuttamaan itseäsi kasvibiologina. Tämän pääaineen alta löytyy opetusta molekyylitasolta aina systematiikkaan ja evoluutiobiologiaan asti.

Koska kasvibiologia on laaja ala, myös opetustarjonta on runsasta. Opintoihinsa voi sisällyttää laboratoriokursseja, kenttäopetusta, lajintuntemusta tai vaikkapa Kanariansaarten opintoretkeilyn. Itsenäinen opiskelu omaa kasviota (tai sieniötä) keräten voi myös tulla tutuksi. Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet lienevät tuttuja kaikille kasvibiologeille, koska osa opetuksesta järjestetään siellä.

Maisterivaiheessa kasvibiologi voi valita opintoja seitsemästä opintokokonaisuudesta. Opintoja voi päätyä tekemään myös maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan puolelle. Mikäli sinua kiinnostaa laboratoriossa heiluminen, kasvifysiologia ja -kehitysbiologia ja kasvibioteknologia ja -molekyylibiologia voivat olla juuri sinua varten.

Jos taas todella suuret linjat ovat sydäntäsi lähellä, kasvija sienisystematiikka ja kasvien ekologia ja evoluutiotiede tarjoavat mahdollisuuden perehtyä miljoonien vuosien skaalalla tapahtuviin prosesseihin – ja niiden tuloksiin.

Subarktisen kasviekologian ja kasvidiversiteetin parissa voit rymytä tuntureilla, metsissä ja kedoilla (auringon paistaessa ja linnunlaulun kaikuessa...). Rakensitpa opintosi kuinka tahansa, voit silti tehdä melkein mitä haluat: kasvifysiologin voi löytää metsästä sahailemasta puunäytteitä, yhtä hyvin kuin systemaatikon ajamasta PCR:ää laboratorion uumenissa.

Alkio 2017

Fysiologia & neurotiede Millaisia sopeumia eläimet ovat kehittäneet pystyäkseen elämään tietyssä ympäristössä? Mikä säätelee eläinten käyttäytymistä? Kuinka eläimet kehittyvät yksittäisistä soluista aikuisiksi?

Fysiologia ja neurotiede etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhtä aikaa molekyyli-, solu-, kudos-, elin- ja eliötasolta yhdistäen niistä saatavaa tietoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Esimerkiksi muuntogeeniset eläimet ovat tärkeitä malleja, jotka antavat korvaamatonta tietoa tietyn geenin tai geenien vaikutuksista organismissa.

Paitsi perimän, myös ympäristön vaikutusta voidaan tutkia tällaisten elävien mallien avulla.

Fysiologian ja neurotieteen opiskelija voi maisterivaiheessa valita kahdesta eri opintosuunnasta: neurobiologiasta tai fysiologiasta. Neurobiologin tutkimuskohteena on eläinten käyttäytymistä säätelevä hermojärjestelmä, ja tutkimuskohde voi olla mitä tahansa yksittäisestä hermosolun ionikanavaproteiinista aina kokonaisen hermoston toimintaan.

Neurobiologia on hyvin poikkitieteellinen tieteenala, ja kiinnostus esimerkiksi fysiikkaan tai toisaalta psykologiaan on usein hyödyksi opiskelijalle.

Yleisluontoisempi fysiologian opintosuuntaus antaa laajan osaamispohjan fysiologian ymmärtämiselle. Pääset perehtymään eläimen toimintaa lähes kaikilta osa-alueilta aina yksittäisen solun tasolta laajempiin kokonaisuuksiin, kuten liikkumiseen. Aistien toiminta, "omiikat" eli biomolekyylien kokonaisuuksin tutkiminen, yksilönkehitys ja siihen tiukasti linkittyvä regeneraatio sekä eläinten ympäristövasteet ovat opintokokonaisuuksia, joita voit suorittaa ja joista myös löytyy Helsingin yliopistossa korkean tason tutkimusryhmiä.

Fysiologiaa ja neurotiedettä opiskelemaan aikovan kannattaa varautua siihen, että koe-eläimiä käytetään opetuksessa kaikissa erikoistumislinjoissa. Myös myöhempi tutkimus perustuu useimmiten koe-eläinten käyttäytymiseen.

9

Perinnöllisyystiede Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa.

Perinnöllisyystiede on klassisen määritelmänsä mukaan eliöiden ominaisuuksien perinnöllisyyden lainalaisuuksia tutkiva tiede. Siitä asti, kun perinnöllistä informaatiota sisältäväksi aineeksi 1950-luvulla osoitettiin DNA, on tutkimus keskittynyt tämän kieh-tovan molekyylin toimintaan. Vankka molekyyligenetiikan tuntemus onkin nykyään välttämätöntä kaikissa perinnöllisyystieteen osaalueissa.

Käytännössä perinnöllisyystieteen opetus ja tutkimus painottuvat juuri molekyylitasolle, populaatio- ja kvantitatiivinen genetiikka kuuluvat enemmän ekologian ja evoluutiobiologian alaisuuteen.

Useiden eliöiden koko perimä on nyt kartoitettu emästasolla, ihminen mukaan lukien. Tämä on mahdollistanut aivan uudella tavalla genomien vertailua ja niiden toiminnan tutkimista. Nykyään geneetikon tärkein työkalu ei enää ole pipetti vaan tietokone. Geenejä etsitään tietokannoista internetistä ja eri geenejä sekä niiden tuotteita, proteiineja, vertaillaan keskenään. Bioinformatiikka onkin tieteenala, joka yhdistää molekyylibiologian ja tietotekniikan.

Perinnöllisyystiede on nykyisen biologian sydämessä. Sellaiset alat, jotka eivät geeniteknisiä menetelmiä hyödynnä, ovat todella harvassa. Genetiikan tuntemus on välttämätöntä sellaisilla aloilla kuten solu- ja kehitysbiologia, syöpätutkimus, virologia, biotekniikka, evoluutiobiologia, taksonomia ja luonnonsuojelubiologia.

10

Yleinen mikrobiologia Yleisen mikrobiologian pääaineessa pääset tutustumaan bakteerien, virusten ja muiden mikrobien eeppiseen ja ihmeelliseen maailmaan.

Ala sopii täydellisesti laboratoriossa viihtyvälle ihmiselle, mutta se ei ole este kentälle pääsemiselle. Voihan mikrobiologi vaikka kerätä hyttysistä viruksia Keniassa tai maaperäbakteereita Lammilla!

Mitä ikinä haluaisitkaan tutkia, voit yhtä hyvin tutkia kohteeseesi liittyviä mikrobeita, sillä näitä pieniä ystäviämme löytyy käytännössä joka paikasta.

Mikrobit ovat aina olleet tärkeässä asemassa ihmiselle. Suolistobakteerimme huolehtivat osasta ruuansulatuksestamme, kun taas patogeenit sairastuttavat meidät. Hiivan merkitystä ei voi kiistää kukaan oluesta nauttiva henkilö. Kasvien patogeenit ja maaperän bakteerit taas vaikuttavat esimerkiksi viljelykasviemme kuntoon. Mikrobien hyväksikäyttö biotekniikassa on jo nyt hyvin laajaa, mutta uusille keksinnöille ja käyttötarkoituksille löytyy aina tilaa!

Sekä molekyylibiotieteen että biologian opiskelijat voivat valita tämän pääaineen. Pääaineen sisällä on mahdollista erikoistua edelleen ympäristömikrobiologiaan, elintarvikemikrobiologiaan ja -biotekniikkaan, lääketieteelliseen mikrobiologiaan, mikrobibiotekniikkaan, yleiseen mikrobiologiaan, sienitieteeseen ja virologiaan. Mikrobiologian alalla et suinkaan pelkästään mikroskopoi, vaan erikoistut myös käyttämään laajalti muun muassa biokemian ja genetiikan menetelmiä.

Ensimmäinen vuosi

biologiaa Seuraavaksi esittelemme kursseja, joihin tulet ensimmäisenä opiskeluvuotenasi törmäämään. Osa näistä on pakollisia kaikille biologeille, osa valinnaisia. Valtaosa biologian opiskelijoista pyrkii kuitenkin suorittamaan suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista laaja-alaisen biologisen tietämyksen turvaamiseksi.

Biologian asiantuntija I (2 op) Tämä kurssi integroituu orientoivalla viikolla järjestettäviin infotilaisuuksiin ja jatkuu siitä fuksivuoden kevääseen asti. Tällä kurssilla saat asiantuntijoiden ja vanhempien opiskelijoiden johdattamana tärkeää infoa biologian kandiohjelman rakenteesta, koulutusohjelman tieteenaloista ja esimerkiksi biologisista asemista. (Kyllä, sinne pääsee jopa vierailemaan!)

Lisäksi kurssin tarkoitus on tehdä pehmeä laskeutuminen yliopisto-opiskeluun perehdyttämällä fuksit yliopisto-opiskelun olennaisiin osiin, kuten tieteelliseen kirjoittamiseen, viittaamiseen ja opiskelutaitoihin ylipäänsä. Kurssilla jokainen osallistuja rakentaa myös oman HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman.

TVT-ajokortti (3 op) Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ajokortti pyrkii takaamaan kaikille riittävät tietotekniset valmiudet. Orientoivalla viikolla tehdään lähtötilakartoitus, jonka perusteella nähdään tarvitaanko opetusta joissain osa-alueissa vai riittävätkö pohjatiedot tentin suorittamiseen. Ensimmäisen vuoden perustietojen suorittamisen jälkeen sinusta on tullut etevä HY:n ATK-ympäristön käyttäjä. Lisäksi saat valmiuksia internetin käyttöön, tiedon muokkaamiseen ja esittämiseen, verkkoviestintään, tiedonhankintaan sekä tietoturvaan.

Kemian perusteet (5 op) Biologian opinnot alkavat kemian laitoksen järjestämällä kemian perusteiden luentosarjalla. Lukion laajaa kemiaa opiskelleille luennot ovat lähinnä kertausta, vähiten kemiaa lukeneille kurssissa on sen sijaan riit­tävästi tekemistä.

Oheis­ lukemistoksi suositellaan Changin Principles of Chemistryä, mut­­ ta vaadittavat tiedot löyty­ ne­ vät pää­ piirteissään mistä tahansa lukion laajan kemian kirjoista,

Alkio 2017

ja pelkillä luento­muistiin­panoillakin sel­viää. Kemian perustietoja tarvitaan heti tulevilla luentokursseilla ja siitä eteenpäin suurimmassa osassa biologian erikoistumisaloja, joten kannattaa tulla paikalle edes laskuharjoituksiin!

Eliökunnan evoluutio (5 op) Kiinnostavan luentosarjan tavoitteena on luonnonva­lin­ nan ja evoluution ym­mär­­tä­mi­nen. Pohditaan myös, miten ja miksi elämä maapallolla on aikojen ku­lu­essa kehittynyt.

Sys­te­ma­tiikka-osio käsit­tää pe­r us­­tietoa siitä, miten eliöitä luo­kitellaan ja miten fylogeneettista sukupuuta tulkitaan.

Yleisesti ot­ta­en tärkeää tietoa kaikille biologian osa-alueille ja joh­dat­te­lua omaan ajatteluun. Kurssilla päästään vierailemaan myös Luonnontieteellisen museon "Elämän historia" -näyttelyssä. Kurssi suoritetaan verkkotehtävien avulla. Vaihtoehtoisesti voi tenttiä Campbellin Biology -opuksesta evoluutio-osuuden.

Eläin- ja kasvikunnan rakenne (5 op) Kurssin tarkoituksena on luoda kattava kokonaiskuva eläin- ja kasvikunnan moni­muo­toi­suu­des­ta sekä niiden evolutiivi­ sesta taustasta. Kurssin eläimille ja kasveille omistetuissa osioissa opit selittämään, miten eläimet ja kasvit ovat rakenteeltaan sopeutuneita elinympäristöönsä. Luennoilla opit paljon eläinten ja kasvien luokitteluun liittyvää termistöä, mikä taatusti osoittautuu hyödylliseksi myöhemmillä kursseilla.

Luentojen lisäksi kurssityöskentelyyn kuuluu eläi nosiossa eläinnäytteiden - sekä mikroskooppinäytteiden että kokonaisten kuolleiden eläinten - rakenteeseen tutustuminen työparin kanssa ja assarien ohjaamana.

Eläinkunta tulee silmiesi eteen systemaattisessa järjestyksessä pääryhmä pääryhmältä: pöydällä tar­kas­­tel­laan niin rapua, torak

11

kaa, meritähteä kuin nah­ki­­aistakin. Kasviosuudessa pääset liikkumaan maastoon kasvinäytteitä keräten sekä vierailemaan Helsingin yliopiston kasvitieteellisissä puutarhoissa että kasvimuseolla. Eläinosuuteen on perinteisesti kuulunut kirjallinen tentti - kasviosuus sen sijaan suoritetaan verkkotehtävinä ja pienryhmissä tehtävinä seminaariesityksinä.

Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, 5 op Tämä on biologian fuksien ensimmäinen varsinainen labo­ra­toriokurssi. Kurssilla on labraa edeltävä luentojakso, jonka jälkeen labratyöskentelyä kestää kaksi viikkoa.

Tarkoituksena on uppoutua labratyöskentelyn ja työturvallisuuden perusteisiin aina fin­na­rin käsittelystä lähtien. Luvassa on mukavaa läträystä eri­lais­ten kemikaalien kanssa, kivojen här­ve­lei­den, kuten spek­­karin ja fuugin, kanssa leikkimistä sekä pipetointia, pun­­nitsemista – ja tiskaamista.

Lisäksi opetellaan mikrobiologisessa laboratoriossa työskentelyn perusteet. Bakteerien kanssa päästään harjoittelemaan muun muassa siirrostamista, kasvukäyrien piirtelyä, laimennossarjoja ja yksinkertaisempia mikrobigenetiikan menetelmiä, kuten plasmidin eristystä ja transformaatiota. Kurssilla opetellaan myös jokaisen labrassa työskentelevän olennaisimman muistion, laboratoriopäiväkirjan, ylläpitoa. Huom: tar­vit­set labratakin, jolle on käyttöä jatkossakin. Helix hoitaa fuksien labratakkimyyntiä; takkeja on voinut myös lainata Symbioosilta.

Genetiikan perusteet (5 op) Tällä luentokurssilla luot pohjan paitsi geneettiselle ymmärrykselle, myös muille biologian opinnoille. Luennoilla kuulet perinnöllisyyden lainalaisuuksista, geenien rakenteesta ja toiminnasta sekä geneettisestä muuntelusta ja sen evolutiivisesta merkityksestä.

Luennoilla käydään läpi DNA:n, geenin, kromosomin ja genomin rakenteet. Lisäksi käsitellään ominaisuuksien periytymisen lainalaisuuksia, geenien ilmentymisen säätelyä, epigenetiikkaa, kehitysgenetiikkaa, bioinformatiikkaa ja geneettisen muuntelun merkitystä sekä yksilö- että populaatiotasolla. Luvassa on tentin lisäksi runsaasti itsenäistä opiskelua harjoitustehtäviä tehden.

Molekyylit ja solut (5 op) Kurssilla on luvassa tiukka paketti solu- ja molekyylibiologiaa, joka jakaantuu solubiologiseen ja mikrobiologiseen osuuteen. Myös tämä luentokurssi on niitä, jotka luovat perustan monille tuleville syventäville kursseille.

Kurssin ensimmäinen osa toisessa periodissa tarjoaa yleiskuvan eläin- ja kasvisolun kemiasta, biokemiasta, rakenteesta ja toiminnasta. Tutustut solussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja biomolekyylien rakenteeseen sekä merkitykseen elintoiminnoissa. Tämän lisäksi opit paljon solun rakenteesta, energiataloudesta ja viestin-

12

nästä.

Toisessa osassa uppoudutaan mikrobeihin - muuan muassa niiden genetiikka, rakenne, lisääntyminen ja laajempi merkitys ekosysteemeille ja ihmisille on syynissä. Kurssi tentitään osissa, ja luvassa on myös esseiden kirjoittamista.

Ekologian perusteet (5 op) Ekologian perusteiden luennoilla tutustutaan ekologiaan niin eläin- ja kasvitieteen kuin yksilön, populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemin näkö­kulmasta. Eri luen­noit­si­jat tuovat ai­heisiin ja esitys­tapoihin vaihtelua.

Kaavoja ja erityises­ti ”käp­pyröitä” on runsaasti, mutta al­ku­kauhistuksen jälkeen ne usein osoittautuvatkin varsin simppeleiksi. Myös ter­me­­jä on riittävästi. Luentosarja antaa mukavan yleiskuvan eko­logian maailmasta, mutta ei viidellä op:llä kuitenkaan gu­r uk­si kohota.

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (5 op) Tämän kurssin antimena on ne perustiedot kasvifysiologiasta ja eläinfysiologiasta, jotka jokaisen biologin olisi hallittava. Asioihin paneudutaan kuitenkin lukiotietojen pohjalta, joten älä stressaa turhaan. Tämäkin kurssi jakautuu kahteen eri osaan, joista on tentistä omat osuutensa. Kasvifysiologiassa käydään läpi perusteet kasvien elämänkierrosta ja siitä, kuinka kasvi ottaa vettä ja ravinteita, kuinka se viestii ja reagoi ympäristöönsä.

Eläinfysiologiassa käydään läpi bioenergetiikkaa, homeostaasia ja monia eri elinjärjestelmiä aina aisteista verenkierron kautta lihaksiin.

Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset, 5 op Kurssi johdattelee fuksit kädestä pitäen käpistelyn eli tietojenkäsittelyn eli taulukoiden, graafien ja koodauksen maailmaan R-tilastolaskentaohjelman avulla. Jonkin verran perehdytään myös tiedonsiirtoon Unix-järjestelmän avulla. Joillekin koodinpätkien tuijottaminen saattaa kuulostaa kuivalta ja ehkä myös pelottavalta, mutta kurssilla ei tarvita minkäänlaisia esitietoja, ja harjoituksissa pidetään huolta, että kaikki pysyvät kärryillä. R-ohjelmaa voi sitä paitsi joutua hallitsemaan hyvin monella tutkimusalalla. Viiden nopan opintokokonaisuuden loppuosa on tarkoitettu suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna.

Geenitekniikka (5 op) Yleisimpiin geeniteknisiin menetelmiin perehdyttävä kurssi koostuu luentosarjasta ja laboratorio-osuudesta.

Tutuksi tulevat niin geenien kloonaus, DNA:n sekvensointi kuin erilaiset vektorit. Labraosuudessa pääset harjoittelemaan geeteknisten entsyymien ja mikrobien käyttöä DNA:n eristämisessä, kloonaamisessa ja monistamisessa. PCR ja agaroosigeelit tulevat myös viimeistään täällä tutuksi.

Kurssin päätteeksi pidetään loppuseminaari ryhmittäin.

Varo, ettet jäädy seminaariesityksessä kenttiksen loppubileiden jälkeisenä päivänä.

Eliöiden monimuotoisuus (5 op) Jälleen yksi eläin- ja kasviosuuden yhdistävä opintokokonaisuus. Eläinosuudessa käsityksesi eläinkunnasta laajenee huomattavasti; harmi vain että sekä linnuista että perhosista joka toinen tuntuu olevan se pieni ja ruskea.

Tiedossa on paljon kiinnostavia hetkiä viinassa lilluvien ötököiden, frisbeetä muistuttavien myyrännahkojen ja siivettömien perhosten äärellä. Elintapaosuustentissä voit arvailla esimerkiksi, mikä kotilo kiipeää sateen jälkeen varvulle, mikä ruohonkorrelle. Arvaileminen ei tosin kannata, sillä vääristä vastauksista vähennetään pisteitä.

Kasviosuudessa käydään läpi lista Suomen kasviston peruslajistoa. Demot ovat hyö­dyl­lisiä, mutta kasvit oppii vasta tutustumalla nii­hin herbaariossa itse. Monien huhutaan tosin läpäisseen kurssin toistelemalla läpi verkkotentin harjoitusosiota. Kurssilla saatat päästä myös maastoon katsomaan, miltä Pinkka-lajintuntemusympäristön valokuvat ja herbaarioiden kuivat kasvinäytteet näyttävät luonnossa.

Tilastotiede I (2 op) Kurssi johdattaa sinut biologian tilastolliseen ajatteluun ja on pakollinen kaikille biologian pääaineopiskelijoille.

Lukion matematiikan ja tilastotieteen perustiedot riittävät ja osa asioista saattaa ollakin vanhan kertausta.

Kurssilla käsitellään mm. todennäköisyysjakaumia ja tilastollista testausta. Kurssin jälken tiedät miksi tilastotiede on tärkeää bioaloilla ja että sitä varmasti tullaan tarvitsemaan myöhemminkin.

Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi (10op) Myös tätä kenttistä edeltää Viikki-jakso jo kolmannessa periodissa, jolloin opiskelijat johdatetaan ekologisen tutkimuksen suunnitteluun. Ikioma, ryhmissä tehtävän tutkimus alkaa kenttäosuudessa. Työskentelet kolme viikkoa Lam­mil­la tutkien ryhmäsi kanssa tiettyä aihetta, vaikkapa kaupunkiekologiaa, myyriä tai maakiitäjäisten elä­ mää.

Vapaa-ajan osalta bileily kohoaa ekspo­nen­ti­aalisiin sfääreihin legendaarisen Lammin appron aikana. Tutki­mus­ jakson viimei­sen viikon vietät keräämääsi aineistoa analysoiden. Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jo­ka esitetään kurs­sin loppu­semi­naarissa. Tutkimusjaksolla opetellaan kokeel­lisen tieteel­lisen tutkimuksen suunnittelun ja raportin kirjoittamisen perusteet, joten kurssi on hyödyllinen, vaikkei aikoisikaan suunnata maastobiologin tai edes ekologin uralle (tätä ei voi painottaa liikaa!).

Saariston ekologia (5 op) Periodi kolmosessa on koesuunnitteluosuus Viikissä myös tätä saariston eliöstöön ja Itämeren tutkimukseen perehdyttävää kenttäkurssia varten. Joudut lisäksi tekemään lajintuntemustentin ennen kenttikselle pääsyä.

Kenttäosuudessa Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hanko­nie­mel­lä vie­te­tään ihana viikko merieliöiden, auringonoton ja veneilyn parissa. Tavoitteena tälle kursille on myös tehdä pienimuotoinen tutkimus ryhmittäin, ja esittää tutkimuksen löydökset loppuseminaarissa kurssiviikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Aamupalaru­tii­ nei­hin kuuluu meri­kotkien ja harmaahaikaroiden seuraaminen ruokalan ik­kunasta, ja viikon lopuksi sa­atetaan savustaa kaloja. Lisäksi voit päästäv lillumaan meressä kellun­ta­puvussa, sau­no­maan ja per­kaamaan kampeloita.

Ekologian kenttäkurssit (kesä–elokuu)

Ekologian kenttäkurssi – elinympäristöt ja lajisto (5 op) Kenttäkurssia edeltää keväällä suoritettava luentojakso, joka perehdyttää itse kurssia varten. Kahden viikon biotooppijaksolla pääset tutustumaan eri ha­bi­taattityyppeihin kauniissa etelähämäläisessä maa­­­lais­­maisemassa, Lammin biologisella asemalla. Nyt kun­non kau­pun­ki­laisbiologi saa havaita, että metsästä löy­tyy muutakin kuin hyttysiä.

Nyt voit unohtaa miltä värit­tömät ja lit­ta­nat herbaariokasvit näyttävät, sil­lä voit kat­sella niitä oikeasti luon­nos­sa – asemaa ym­päröi veh­reä lehtometsä pähkinäpensaineen ja val­ko­vuokkoineen. Pääset myös ehkä uimaan suohon, kokemaan perhosrysää ja tekemään pys­tylähdön aamuyöllä lintuja kuuntelemaan... Luvassa on lep­poisaa retkeilyä päi­visin ja iltaisin bilei­lyä, pelailua ja saunomista.

Alkio 2017

13

BIOLOGIAN KOULUTUSOHJELMAN 1. VUODEN YHTEINEN OPETUS

Huom! Tämä lukujärjestys on tehty 1. vuoden opetustarjonnan hahmottamiseksi. Tarkkoihin kurssiaikoihin saattaa tulla muutoksia ja ne on hyvä tarkistaa Opintoni-­sivuilta tai WebOodista.

SYYSLUKUKAUSI 2017

I opetusperiodi Viikko 35 28.8. – 1.9.

Viikot 36 – 42 4.9. – 20.10.

Opintoihin orientoituminen

Kemian perusteet ma ja pe klo 10 – 12, ke 8-­10 4.9. – 20.10 Eliökunnan evoluutio ti, ke, to klo 10 – 12, 5.9. – 19.10.;; ma ja pe klo 8-­10, 25.9.-­6.10.

Koko lukuvuoden kestävä biologian asiantuntija 1 –kurssi alkaa

Eläin-­ ja kasvikunnan rakenne, ma, ti, ke ja to klo 13-­17, 11.9.-­19.10.

Opintoihin orientoituminen

Tentti- ja lukuviikko 23.10.-27.10

II opetusperiodi

Viikot 44 – 50 30.10. – 22.12.

Genetiikan perusteet, ma, ti ja pe klo 10-­12, 30.10.-­15.12.

Molekyylit ja solut, ke klo 10-­12 ja pe klo 8-­10, 1.11.-­18.12.

Tieteellisen laskennan perustaidot ja laskuharjoitukset, to 9-­12, 16.11.-­21.12;;

Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, ma-­ pe klo 12-­18, 6.11.-­24.11.

Tentti- ja lukuviikko 18.12.-22.12

14

Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkohar-­ joitukset ti ja pe klo 13-­16, 28.11. -­15.12.

KEVÄTLUKUKAUSI 2018

III opetusperiodi Viikot 2 – 9 8.1. – 2.3.

Ekologian perusteet, ma-­ pe klo 10-­12 8.1.-­12.1. ma ja ke klo 8-­10, pe klo 10-­12, 15.1.-­2.3 Kasvi-­ ja eläinfysiologian perusteet, ti, ke klo 10-­12 ja to klo 8-­10, 16.1.-­1.3.

Molekyylit ja solut (mikrobien monimuotoisuus –osuus), ma ja pe klo 10-­12, ke klo 8-­10, 15.1.-­1.2.

Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi ma-­pe klo 13-­18, 22.1.-­16.2.

Tentti- ja lukuviikko 5.3.-9.3.

IV opetusperiodi

Viikot 11 – 19 12.3. – 11.5.

Academic and Professional Communication in English (ryhmään mahtuu vain 21, suositel-­ laan etenkin ekologiaan ja evoluutiobiologiaan suuntautuville, loput 2. lukuvuotena), ma ja pe klo 8-­12, 12.3.-­4.5.

Tilastotiede I, ma, ti ja ke, klo 10-­12, 13.3. – 24.4. HUOM! 1. kerta ti 13.3. klo 8-­10

Eliöiden monimuotoisuus, ma, ti, ke ja to klo 13 – 17, 12.3. – 11.5.

Tentti- ja lukuviikko 7.5.-11.5. Huom! Tenttejä myös 14.5.-25.5. välillä

KESÄ 2017

Ekologian kenttäkurssi: elinympäristöt ja lajisto, kesäkuun alkupuolisko

Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi 25.6.-­13.7. (ei pakollinen kaikille)

Saariston ekologia, 6 vuorokautta heinä-­elokuun vaihteessa (ei pakollinen)

Alkio 2017

15

Koulutusohjelmana

molekyylibiotieteet!

Onneksi olkoon! Pääset aloittamaan uudessa koulutusohjelmassa ja sukeltamaan biotieteiden molekyyli- ja solutason maailmaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineesi on molekyylibiotieteet ja valmistut kandidaatiksi bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Maisterivaiheessa saat valita erikoistumisalasi useista pääainevaihtoehdoista, joista yleisimmät olemme esitelleet tässä.

Kannattaa tarkistaa uusimmista opinto-oppaista kaikki pääainevaihtoehdot!

Biologian opettaja Molekyylibiotieteilijäkin voi hakea aineenopettajan koulutukseen ja valmistua biologian opettajaksi. Tällöin toiseksi opetettavaksi aineeksi suositellaan kemiaa.

Huomaathan, että biotekniikka ei voi olla opettajan pääaineena. Tarkemmin opettajan pestistä kannattaa lukea biologian kohdalta sivulta 8.

Biokemia Biokemia on elämän kemiaa. Kuinka yhdestä solusta voi kehittyä kokonainen monimutkainen eliö? Miten ja miksi syntyy syöpäkasvain? Milloin ja miksi solu tekee itsemurhan? Miksi kiiltomato loistaa pimeässä?

Lapsi, jonka luontainen uteliaisuus on vielä tallella, purkaa käsiinsä saamansa koneen osiin ottaakseen selvää miten se toimii. Biokemistit ovat ihmisiä, jotka ovat unohtaneet kasvaa aikuisiksi. Elävien olentojen toimintamekanismit selviävät vain purkamalla olennot tarpeeksi pieniin osiin: molekyyleiksi. Aivan kuten tietokoneen toimintaperiaate ei selviä pelkästään avaamalla ruuvit, elämän salaisuuksien selvittämiseksi tarvitaan kehittyneempiä menetelmiä. Nimenomaan nykyaikaisten tutkimusmenetelmien kehitys on saattanut biokemian siihen räjähdysmäiseen kehitysvaiheeseen, jossa se tällä hetkellä on. Molekyylitasolle mentäessä luonto ei hätkähdytä enää monimuotoisuudellaan vaan yhdenmukaisuudel-

16

laan. Perustavaa laatua olevat biokemialliset systeemit ovat säilyneet evoluution kuluessa samanlaisina bakteereista banaanikärpäsiin, puihin ja ihmisiin. Pohjimmiltaan elämä on proteiineja, hiilihydraatteja ja nukleiinihappoja.

Biokemia yhdistää kaikkia biologian osa-alueita.

Biotekniikka Voiko bakteerisolu olla arvokas? No tietenkin, jos bioteknikolta kysytään. Biotekniikan opiskelijoiden opinnot ovat sekoitus biotieteitä ja tekniikkaa, johon on lisätty roima annos kaupallista ajattelua. Bioteknikko soveltaa muihin tieteenaloihin biologiasta karttunutta tietoa ja pohtii, mitä hyötyä tutkimustuloksista voisi vielä koitua. Voisiko löydetty yhdiste olla syötynä terveellinen tai saisiko sitä tuotettua bakteerisoluilla? Parhaimmillaan bioteknikko on tulkki eri alojen osaajien välillä: tehtävänä voi olla saada tutkija ymmärtämään talousmaailman lainalaisuuksia tai ohjelmistokoodaaja bio­login tarpeita.

Rohkeimmat bioteknikot uskaltavat haaveilla omasta firmasta, jonka uumenissa suuret inno­vaatiot muhivat.

Bioteknisiksi tuotteiksi voidaan luokitella niin käymisellä tuotetut alkoholijuomat kuin lääkeproteiineja tuottavat bakteerisolutkin.

Pääaineenaan biotekniikkaa opiskelevalla on monta rautaa tulessa, sillä opintoihin on yhdistetty perusteet monelta luonnontieteen alalta. Pääainetta ei olla myöskään nitistetty yhden tiedekunnan saati yliopiston alle, vaan se rönsyää Helsingin yliopiston sisällä kahdessa

tiedekunnassa (maatalous-metsätieteellinen ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) sekä Aalto-yliopistossa (entinen TKK). Hauskana piristeenä opiskeluun ovat opintojak­sot Aalto-yliopistossa, mistä biotekniikan opis­ kelijat saavat eväitä tuleviin työtehtäviinsä.

Perinnöllisyystiede ja yleinen mikrobiologia Näiden pääaineiden kuvaukset löydät biologian alta sivulta 10. Molempia voi siis lukea pääaineena sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmissa. Miten sitten biologiasta ja molekyylibiotieteistä valmistuvat geneetikot tai mikrobiologit eroavat toisistaan? Ratkaisevin ero löytyy LuK–tutkinnon tutkintovaatimuksista, siinä missä biologilla on kattavampi kuva biologian eri osaalueista, on molekyylibiotieteilijä perehtynyt paremmin menetelmätieteisiin ja solujakin pienempiin asioihin. Sen sijaan maisterivaiheessa opinnot muistuttavat hyvinkin paljon toisiaan koulutusohjelmien välillä.

Alkio 2017

17

Ensimmäinen vuosi

molekyylibiotieteitä Biokemia, 5 op Tällä alkusyksyn luentokurssilla perehdytään biokemian perusteisiin. Opit muun muassa perusasiat solun makromolekyyleistä, kuten nukleiinihapoista, hiilihydraateista ja proteiineista sekä solun biokemiasta. Myös biokemiaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset periaatteet samoin kuin aiheeseen liittyvä terminologia tulevat tutuksi.

Genetiikan perusteet, 5 op Genetiikan perusteissa nimensä mukaisesti tutustutaan perinnöllisyystieteen perusperiaatteisiin. Tällaisia ovat mm.

DNA:n, kromosomien ja geenien rakenne ja toiminta, geneettinen muuntelu, periytyminen, epigenetiikka ja geenisäätely. Tämän kurssi antaa hyvän pohjan kaikille myöhemmille genetiikkaan liittyville kursseille.

Mikrobien monimuotoisuus, rakenne ja toiminta, 5 op Näillä mikrobien jännittävään maailmaan keskittyvillä luennoilla opit mikro-organismien pääryhmät, mikrobien aineenvaihdunnan ja lisääntymisen perusteet sekä sen, kuinka mikrobit vaikuttavat aineiden kiertoon. Kurssilla tutustutaan myös mikrobien kasvatukseen, niiden solutason rakenteeseen, mikrobien biotekniseen hyödyntämiseen ja niiden tutkimiseen. Oppimista testataan viikoittaisten kysymys/ kirjoitustehtävien avulla.

Solubiologia, 5 op Solubiologian kurssilla käydään läpi eukaryoottisolujen rakennetta, soluelimiä, solun tukirankaa, kalvoliikennettä ja solujen välistä viestintää. Luennoilla perehdyt lisäksi erilaisiin solubiologisiin tekniikoihin ja niihin liittyvien laboratoriokokeiden teoriaan sekä kasvi- ja eläinsolujen energiaaineenvaihduntaan.

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 5 op Tällä kurssilla opiskellaan kaikille biotieteilijöille oleellisia perusasioita sekä kasvi- että eläinfysiologiasta. Kasviosuudessa tutustutaan mm. kasvien anatomiaan, fotosynteesiin, kasvien vesi- ja ravinnetalouteen, kasvihormoneihin ja kasvien elinkiertoon. Eläinfysiologian osuudessa puolestaan perehdytään esim. eläinten rakenteen ja toiminnan perusteisiin, hermo- aistin- ja lihasfysiologiaan sekä verenkiertoon ja hengitykseen.

Mikrobit ja ihminen, 5 op Mikrobit ja ihminen–kurssi tutustuttaa niihin vuorovaiku-

18

tuksiin, joita mikrobien ja meidän välillä on. Opiskelet mm. mikrobien vaikutuksia ihmisten terveyteen, normaalin mikrobifloran toimintaa, immunologian perusteita sekä mikrobien taudinaiheuttamismekanismeja ja niistä johtuvia tauteja.

Perehdyt lisäksi myös mikrobeihin liittyviin kliinisiin diagnostiikka- ja tutkimusmenetelmiin.

Tieteellisen laskennan perustaidot, 5 op Tieteellisen laskennan kurssilla opetellaan tieteellisen analyysin ja datankäsittelyn kannalta oleellisia ohjelmoinnin perusteita sekä Unix-ympäristön käyttöä. Lisäksi perehdytään Rkieleen sekä R-ohjelmistossa tapahtuvaan datan analyysiin ja visualisointiin. Tämän kurssin aikana pääset harjoittelemaan näitä asioita käytännössä tietokoneharjoituksia tekemällä sekä kurssin asioita testaavassa lopputyössä.

Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, 5 op Biotieteilijöiden ensimmäisellä laboratoriokurssilla harjoitellaan laboratoriossa toimimista, turvallista työskentelyä ja tarpeellisia perustekniikoita sekä työvaiheiden ja tulosten dokumentointia. Syksyllä järjestettävässä ensimmäisessä osiossa opiskellaan biokemiaan ja yleiseen labratyöskentelyyn liittyviä asioita, kuten pipetin käyttöä, spektrofotometriaa, liuosten valmistusta ja geeliajoa. Talvella pidettävässä toisessa osassa puolestaan tutustutaan mikrobiologiseen työskentelyyn, kuten aseptisiin työtapoihin, mikrobien kasvatukseen, mikroskopointiin ja mikrobigenetiikkaan.

Geenitekniikka, 2+3 op

Geenitekniikan kurssi jakautuu kahteen osaan. Aluksi pidetään luennot, joilla käydään läpi erilaisia geeniteknisiä menetelmiä ja niiden teoriaa. Myöhemmin labraosuudessa pääsee sitten harjoittelemaan näitä tekniikoita, kuten geeninsiirtovektorien ja katkaisuentsyymien käyttöä, PCR:ää ja kloonausta, käytännössä.

Molekyylibiotieteiden johdantokurssi, 1 op Tällä johdantokurssilla kandiohjelman henkilökunta ja eri tutkimusalat käyvät esittäytymässä molen fukseille. Kurssin aikana opit tuntemaan, ketkä molekyylibiotieteiden alalla opettavat ja tutkivat ja millaisia urapolkuja tällä alalla on tarjolla. Lisäksi perehdyt opiskelutaitoihin ja tieteelliseen tiedonhakuun.

Opiskelijan digitaidot, 3 op Tällä kurssilla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikki opiskelijat hallitsevat opiskeluissaan tarvitsemansa digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet.

Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa A, 5 op Farmasian järjestämällä orgaanisen kemian peruskurssilla tutuksi tulevat orgaanisen kemian tavallisimmat reaktiot ja niiden perusperiaatteet. Läpikäytäviä reaktioita ja reagensseja on runsaasti, joten kurssin luennoilla kannattaa perehtyä teoriaan huolellisesti. Lisäksi on hyvin suositeltavaa osallistua laskuharjoituksiin, sillä niiden tehtävissä treenataan runsaasti reaktiomekanismien kirjoittamista ja päättelemistä.

Tilastotiede I: Tilastollisen ajattelun perusteet, 2 op Tilastotieteen peruskurssi antaa eväät tilastolliseen ajatteluun sekä tilastojen tulkintaan ja tilastollisten testien tekemiseen. Luennoilla käydään läpi erilaisia tilastollisia testejä sekä sitä, kuinka tilastotiedettä voidaan hyödyntää biotieteellisessä tutkimuksessa ja datan analysoinnissa. Tietokoneharjoituksissa sovelletaan teoriaa käytäntöön ja harjoitellaan tilasto-ohjelman käyttöä.

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, 5 op ja Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, 5 op Näillä kahdella yliopistokemian peruskurssilla opit biotieteidenkin kannalta oleelliset perustiedot, kuten kemialliset sidokset, atomien ja molekyylien rakenteen, lämpö- ja sähkökemian ja olomuodot. Lisäksi perehdyt mm. reaktionopeuteen, kemialliseen tasapainoon, happoihin ja emäksiin sekä termodynamiikkaan. Kummallakin kurssilla on luentojen lisäksi netissä tehtäviä laskuharjoituksia. Näiden kurssien jälkeen hallussasi ovat tarpeellisimmat kemialliset laskukaavat ja niillä laskeminen sekä ymmärrys kemiallisista lainalaisuuksista.

Alkio 2017

19

MOLEKYYLIBIOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMAN 1.VUODEN OPETUS Syyslukukausi 2017 (muutokset mahdollisia)

Huom! Tämä lukujärjestys on tehty 1.vuoden opetustarjonnan hahmottamiseksi. Tarkkoihin kurssiaikoihin saattaa tulla muutoksia, joten ne sekä opetuspaikat on hyvä tarkistaa Opintoni-sivulta tai WebOodista.

20

Kevätlukukausi 2018 (muutokset mahdollisia)

Alkio 2017

21

Kaksikielinen tutkinto Haluatko osata ruotsia paremmin kuin muutaman fraasin verran?

Kaksikielinen tutkinto on loistava tilaisuus parantaa omaa ruotsinkielen taitoa!

Kaksikielisessä tutkinnossa opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä ruotsiksi.

Ruotsinkieliset opinnot voivat koostua biologian opintojen lisäksi esim. sivuaineopinnoista ja erilaisista kielikursseista.

Q: Miksi kannattaisi valita kaksikielinen tutkinto?

A: Kaksikielisellä tutkinnolla erottautuu hyvin työmarkkinoilla, ja esimerkiksi vaihtomahdollisuudet paranevat.

Myös Pohjoismaissa!

Kaksikielisyys avaa uusia toimintamahdollisuuksia esimerkiksi yliopistolla toimii monia ruotsinkielisiä osakuntia ja ainejärjestöjä (esim. Svenska Naturvetarklubben biotieteellisessä tiedekunnassa!)

Q: Pitääkö ruotsia osata täydellisesti?

A: Ei tarvitse, tutkinnon tavoitteena on vahvistaa oman ammattikielen hallintaa toisella kotimaisella

Varsinkin fuksivuonna, melkein pakolliset fuksikurssit menevät ruotsinkielisenä!

Q: Minkälaista tukea on tarjolla?

kaikki myös

A: Tutkinnon suorittajille on tarjolla kielitukea ja muilta KaTu/Tvex opiskelijoilta voi aina kysyä apua :) Q: Pelkään etten muista tentissä kaikkia sanoja, saako tentissä olla sanakirja?

A: Tenteissä saa olla sanakirja, joka on hyväksyttyjen sanakirjojen listalta eikä sisällä mitään merkintöjä

Q: Onko ruotsiksi opiskelu vaikeaa?

A: Vaikeus riippuu ihan omasta lähtötasosta, jos ruotsi ei ole hirveän tuoreessa muistissa alussa joutuu tekemään enemmän töitä, mutta mitä enemmän työskentelee loppua kohden opiskelu muuttuu helpommaksi ' Q: Paljonko opintopisteitä tarvitsee suorittaa?

A: 60 opintopistettä Q: Minkälaisia ruotsinkielisiä kursseja on?

A: Varsin monia! Esim. kenttäkursseja, laboratoriokursseja (varsinkin fuksivuoden labrat), luentokursseja, lintuekskursiota, kielikursseja...

Kursseja on paljon luentokursseista niin käytännönkursseihin.

22

Lisätietoa aiheesta: Kaksikielisen tutkinnon tuutoreilta https://issuu.com/mslindst/ docs/helsingin_yliopisto_asiantuntijaksi http://www.helsinki.fi/biotieteet/ biologia/kaksikielinenLuK.htm https://www.helsinki.fi/fi/erottaudu-kaksikielisella-tutkinnolla

Hejsan!

Heräsikö sisäinen KaTu-lapsesi? Liity KaTu-uskottavaan joukkoomme! Visst vill du TvExa! Me ollaan kaksikielisen tutkinnon tuutorit eli KaTu-tuutorit Seba, Ella, Saga, Annele, Aino ja Helka. (Mikä ihmeen KaTu? Lue viereisen sivun mainos.) Vill du bli expert på två språk? Eller få vänner som talar det andra inhemska språket? Sun ei tarvitse olla kaksikielinen tai valmiiksi hyvä toisessa kotimaisessa kielessä, että voit tulla mukaan.

Det räcker att du har motivation. Vi är här för att stöda dig i dina tvåspråkiga studier.

Paras tapa oppia kieltä on käyttää sitä ja siinä me autetaan sua parhaamme mukaan.

Puhumme kaikki molempia kieliä enemmän tai vähemmän sujuvasti. Vi ses på hösten. :) Man får alltid kontakta oss vid behov!

Annele, KaTu-tuutori (biologia) 044 3210597 annele.holla@helsinki.fi Sebastian, TvEx-tutor (biologi) 040 8445620 sebastian.osterman@helsinki.fi Aino, KaTu-tuutori (biologia) 040 3591994 aino.peltola@helsinki.fi Ella, TvEx-tutor (biologi) 040 5676064 ella.nippala@helsinki.fi Saga, TvEx-tutor (miljövetenskaper) 0505321413 saga.sundholm@helsinki.fi Helka, KaTu-tuutori (ympäristötieteet) 050434380 helka.wallden@helsinki.fi

Alkio 2017

23

ATK

YLIOPISTOLLA

Yliopistolle saapuva törmää lukuisiin atk-uutuuksiin. Tässä artikkelissa on lyhyesti kuvattu atk-asiaa, johon opiskelijana törmäät.

AD-tunnukset Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat saavat käyttöönsä oman sähköpostiosoitteen ja yliopiston koneiden käyttämiseen tarvittavan AD-tunnuksen. Tietokoneiden käyttöön kannattaa tutustua heti opiskelun alkuvaiheessa, sillä niistä tulee nopeasti oleellinen osa arkipäivää. Välillä sekavaa terminologiaakaan ei kannata turhaan säikähtää. Viimeistään TVT-ajokorttikurssilla käsitteet ja toimintatavat tulevat tutuiksi.

Uudet opiskelijat voivat aktivoida käyttäjätunnuksensa opiskelupaikan saatuaan. Ohjeet tulevat hyväksymiskirjeen mukana. Sama tunnus ja salasana toimivat AD-verkossa, sähköpostissa, opintosuoritusrekisteri WebOodissa sekä oppimisympäristöissä. Käyttölupa on uusittava vuosittain, se hoituu helposti Helpdeskin sivuilla. Uusimisesta tulee aina sähköpostimuistutus.

AD-verkko Yliopiston tietokoneille kirjaudutaan omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jos työskentelet yleisellä koneella, muista kirjautua ulos aina lähtiessäsi koneelta.

Voit myös asentaa yliopiston koneille niistä puuttuvia ohjelmia Helpdeskin avulla. Valikoima on laaja, mutta tiettyjä ohjelmia ei valittavasti löydy ohjelmistojakelusta. Asentaminen on helppoa; Klikkaa työkalurivissä (oikea alakulma) olevaa HY:n logoa ja valitse software portal. Tätä kautta pääset kirjautumaan ohjelmistojakelun sivuille ja valikoimaan listatsta pyydettäviä ohjelmia (asennus kestää ohjelman koosta riippuen 5-30 min).

Kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi pääset myös käsiksi omaan verkossa olevaan levykiintiöösi (ns. Z-asema, jonka koko on 2 Gb), jolle talletetut tiedot ovat tavoitettavissasi kaikkien mikroverkon koneiden kautta ja kotona VPN-palvelun kautta.

Mistä koneita löytyy?

Viikissä varsinaisia ATK-asemia löytyy Infokeskuksesta ja Biokeskus 3:sta. Koneita on myös tiedekirjastossa. Symbioosin kertsillä on pari konetta, skanneri ja tulostin, kuten myös Helixin kertsillä. ATK-luokat saattavat olla joskus opetuskäytössä Infokeskuksessa ja Biokeskus 3:ssa.

Keskustakampuksella merkittävin tietokoneesiintymä on Aleksandriassa (ks. sivu 32). Joihinkin paikkoihin, kuten Aleksandriaan ja Biokeskus 3:n pohjakerroksen luokkaan saa panttia vastaan avaimen, jonka avulla laitteita pääsee käyttämään aukioloaikojen ulkopuolella. Biokeskus 3:n kulkuavaimella pääsee myös Symbioosin kertsille (=kahvinkeitin!). Kulkuavaimia saa Kaisa-talon käyttölupapisteestä (Fabianinkatu 30, 3. kerros, kirjaston palvelutiskin vieressä ma-pe 9-16.

24

Tulostaminen Voit tulostaa yliopiston koneilta tarvittavia dokumentteja, kuten harjoitustöitä, luentodioja tai muuta opintoihin liittyvää. Ilmaiseksi tätä voi kuitenkin tehdä vain tietyiltä tulostimilta (Student Print Point), joita Viikistä löytyy Infokeskukselta ja Biokeskus 3:n ATK-tilasta.

Voit myös ostaa tulostuskiintiötä itselle Unigrafialta.

Itse tulostaminen tapahtuu kirjautumalla tulostimelle magneettikortin (kuten HSL:n bussikortilla tai opiskelijakortilla) avulla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla tulostin pyytää AD-tunnustasi ja salasanaasi, mutta sen jälkeen kirjautuminen tapahtuu automaattisesti. Kirjatumisen jälkeen voit valita tulostettavaksi lähettämäsi dokumentit tulostettavaksi.

WPR-tulostamien Yliopistolla on mahdollista tulostaa myös niille tulostimille, joita varten koneelle ei ole asennettu ajureita tai ne eivät ole yhteydessä niihin. Tämä pätee myös omaan kotikoneeseesi tai mihin tahansa koneeseen, jossa on internetyhteys.

Pääset tulostamaan tiedostoja mistä tahansa (miltei) millä tahansa yliopiston tulostimella kirjautumalla yliopiston WPR-palveluun. Ikävä kyllä palvelu on vielä kehittymässä, joten se hyväksyy vain PDF-tiedostojen tulostamisen eikä anna säätää tulostusasetuksia.

VPN-verkko VPN-verkko on tavallaan yliopiston verkko, johon voi kirjautua kotoa. Kyseinen yhteys on salattu. Kirjautuminen tapahtuu joko asentamalla HY-VPN -ohjelma ohjelmistojakelusta tai kirjautumalla selaimellasi (omilla AD-tunnuksillasi) HY:n VPN-portaaliin. Kirjautumalla yliopiston verkkoon pääset muun muassa käsiksi maksullisiin artikkeleihin kotoasi ja samaten käsiksi yliopiston koneella oleviin tiedostoihisi.

Yliopiston langaton verkko Yliopistolla ollessasi voit käyttää läppärilläsi joko HUPnet- tai Eduroam-palvelua. HUPnet vaatii jokaisella yhdistyskerralla kirjautumisen selaimesta. Eduroam on puolestaan osa kansainvälistä verkkoa, jonne voit kirjautua useassa korkeakoulussa ympäri Eurooppaa. Eduroam vaatii kuitenkin etukäteen asetusten asentamisen ja yhden kirjautumisen, minkä jälkeen koneen pitäisi kirjautua auomaattisesti Eduroam-verkkoihin. Ohjeet kummankin plavelun käyttöön löytyvät Helpdeskin sivuilta.

Ohjelmistojakelu Tarvitsetko ohjelmia henkilökohtaiselle koneellesi?

Yliopiston ohjelmistojakelusta saat tilastotiede- ja muiden apuohjelmien lisäksi ladattua F-securen anti-

Ongelmia atk-asoissa? HelpDesk auttaa: http://www.helsinki.fi/helpdesk/

viruksen (lisenssin saa nykyään ostettu á 5 € per vuosi).

Ohjelmistojakelu löytyy Helpdeskin sivuilta. Samoin Microsoft Office on yliopistolaisille ilmaiseksi ladattavissa.

Office365-sähköposti ja muut palvelut Postien lukeminen onnistuu helposti www-pohjaisella käyttöliittymällä, Office365 – postilaatikkoonsa pääsee siis kätevästi käsiksi miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta.

Selaimen sijasta postien voi käyttää niin kotona kuin yliopistollakin jotakin sähköpostiohjelmaa (monen mielestä tämä on mielenterveyttä säästävää).

Ohjeet tällaisten ohjelmien (esim. Thunderbird) asetusten säätämiseen löytyvät atk-osaston nettisivuilta (esim. googlaamalla Helsinki Helpdesk + ohjelman nimi).

Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi, mutta yleisellä nimellä siunatut saattavat saada osoitteeseensa hassun välikirjaimen. Office365-käyttäjätunnuksella saat myös käyttöösi Helsingin yliopiston Office-pilvipalvelun, jolloin tekstiä voi käyttäjätunnuksilla muokata niin kotona kuin atk-luokassa. Samalla voit ladata itsellesi ilamiseksi Office-paketin (Word, Excel, Powerpoint jne.) kotikoneellesi käytettäväksi.

Sähköpostilistat Sähköpostilistat ovat tärkein ainejärjestöjen ja lukuisten muiden järjestöjen tiedotuskanava, ja niiden käyttö kaikkinaiseen mm. opetukseen, työ- ja gradupaikkoihin sekä vapaa-aikaan liittyvään tiedotukseen kasvaa jatkuvasti. Kannattaa ehdottomasti liittyä sähköpostilistoille heti, kun saa tunnukset käyttöönsä – tai miksipä ei jo aiemmin! Ainejärjestöjen listojen nimet ja liittymisohjeet löytyvät yleensä ainejärjestön www-sivuilta.

Kun lähetät viestin listalle, mieti ensin onko viesti listojen sääntöjen mukainen ja sen jälkeen koskeeko se suurta osaa listalla olijoista. Vältä liitetiedostojen, etenkin suurten sellaisten, lähettämistä; joillain listoilla se on tosin estetty kokonaan.

Opintoni-sivut Tarvitsetko tietoa tarjolla olevista kursseista? Tai tietää Unicafeiden ruokatarjonnan tälle päivälle? student.helsinki.fi -osoitteessa voit tarkastella valitsemisi kursseja lukujärjestysmuodossa, katsella mitä kursseja olet valinnut ja mitä tenttejä on tulossa. Kyseinen sivusto on yksi tärkeimmistä opiskelijan työkaluista.

Samalta sivustolta löydät myös suosituksia kursseista, jotka voivat kiinnostaa sinua, mutta joita et ole vielä suorittanut. Sivustolla on myös lista viimeaikaisita kurssisuorituksistasi arvosanoineen ja opintopisteineen sekä lista hyödyllisistä linkeistä. Etusivulle voi myös tehdä muistutuksia itselleen päivän ratoksi.

Kevyempänä tarjontana on myös Unicafen ruokalista tälle päivälle ja Helsingin yliopiston Twitter-tilin kuulumiset. Samoin näet sieltä oleelliset uutiset sekä

Alkio 2017

yliopiston tapahtumakalenterin.

Flamma Flamma on Helsingin yliopiston intranet (eräänlainen sähköinen työpyötä), johon on pääsy kaikilla HY:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Flammaan pääset kirjautumaan AD-tunnuksillasi, ja sieltä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asioita yliopistosta ja linkkejä hyödyllisiin palveluihin kuten kirjastoon ja opintorekisteriisi. Samoin sieltä löytyy kurssi-ilmoittautumisistasi koostuva lukujärjestys (kohdasta Opintoni).

Oppimisalustat (Moodle) Oppimisympäristöt ovat sivustoja, jonne kurssiin liittyvät asiakirjat (luentodiat, ohjeet, harjoitustyöiden palautus jne.) tulevat. Näitä ovat mm. Wiki, proffien kotivut ja Moodle. Kirjautuminen näihin tapahtuu ADtunnuksin. Yleensä oppimisympäristö mainitaan kurssin yhteydessä. Samoin mahdollinen kurssikohtainen salasana kurssisivuille esim. Moodlessa annetaan 1. kurssikerralla.

WebOodi Opintorekisteri, jota kannattaa käydä vilkaisemassa silloin tällöin ja varmistaa, että suorittamasi kurssit on kirjattu sinne. WebOodissa on myös mahdollista ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä suunnitella opintokokonaisuuksia ja tulevaisuutta HOPS:n avulla.

Saat sieltä myös epävirallisen opintosuorituksesei ja voit muuttaa henkilötietojasi.

Yliopiston henkilöhakemisto Mainari Kaipaatko jonkun henkilökunnan edustajan tai kanssaopiskelijan sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa?

Henkilöhakemisto Mainarin avulla voit etsiä nimellä ketä tahansa yliopistollamme olevaa henkilöä. Opiskelijoiden tapauksessa löytyy tietoa opiskelupaikasta laitostasolle asti sekä sähköpostiosoite. Henkilökunnan tapauksessa tiedoista voi löytyä myös puhelinnumero (mikäli ei, laitoksilla on myös erilliset puhelinluettelot, jotka löytyvät ko. yksiköiden sivuilta). Itse palvelu löytyy hakemalla HY Mainaria ja on toimintaperiaatteeltaan sama kuin Google.

Artikkelitietokannat Kunnon tieteellinen teksti EI perustu Wikipediaan tai Hesarin uutisiin. Sen sijaan se pohjautuu luotettavaan ja vertaisarvioituun alan kirjallisuuteen. Vanhempaa tietoa löytyy toki kirjastoista, mitä kannattaa hyödyntää, mutta uudemman tiedon etsinnässä auvksi tulevat artikkelitietokannat, joita ovat mm. Google Scholar ja Web of Knowledge.

Mukavaa on, että maksullisiin (mutta yliopiston lukuoikeudella varustettuihin) artikkeleihin pääse käsiksi myös kotoa yliopiston VPN:n tai libproxyn avulla. Yliopiston verkossa puolestaan on vapaa pääsy yliopiston ostamiin artikkelipalveluihin.

25

Kampussuunnistusta

-eli mitä löydät viikistä, kumpulasta ja keskustasta

Viikin Tärkeät rakennukset Infokeskus Korona Sinisessä, pyöreässä rakennuksessa sijaitsevat Viikin tiedekirjasto ja pieni Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste. Tiedekirjastossa on vuorokauden ympäri käytettävissä oleva lukusali, johon saa avaimen panttia vastaan (kysy vahtimestarilta tai kirjastotädiltä). Alakerroksesta löytyvät suuret infosalit 1 ja 2, joiss­ a monet fuksivuoden massaluennot järjestetään.

Lisäksi on muutamia pienempiä seminaarihuoneita ja tietokoneluokkia sekä Unigrafia, josta voit ostaa mm. luentoprujuja. Löytyy myös puutarha, jossa voi rentoutua vaikkapa tenttikirjojen ääressä. Katutasossa, eli virallisesti toisessa kerroksessa on Unicafe Korona.

Latokartanonkaari 7 Tässä metsätieteiden talossa sijaitsee suuri luentosali, jossa saatat hyvinkin päästä piipahtamaan. Monien pienempien salien lisäksi rakennuksesta löytyy Sodexo ladonlukko. Paljon fuksikursseja luennoidaan täällä (ainakin molen puolelta). Jos kuulet yliopiston henkilökunnan puhuvan "vanhasta viikistä", viittaavat he tähän kyseiseen rakennukseen.

26

Biokeskus 1 Pohjakerroksen opetuslaboratorioissa pidetään fuksivuoden harjoitustyökursseja. Talossa sijaitsee myös Unicafe Biokeskus. Helixin ja Biosfäärin kerhohuone löytyy Bio ykkösen alakerrasta, heti portaiden juurelta.

Biokeskus 2 Biokeskuskompleksin D- ja E-raput löytyvät kakkostalon puolelta. D-rapussa sijaitsevat biokemia ja perinnöllisyystiede ja E-rapussa farmasian tiedekunta. Pohjakerroksessa on luentosali 1041 ja suoraan sen yläpuolella luentosali 2041 (Sipi Siintolan sali). Toisesta kerroksesta pääsee Biokeskus kolmoseen yhdyskäytävää pitkin.

Biokeksus 3 Biokeskus kolmosessa sijaitsevat fysiologia ja neurotiede (1.-3. krs), ekologia ja evoluutiobiologia (5. krs), akvaattiset tieteet (4. krs), kasvibiologia ja osa ympäristötieteistä (6. krs), ruotsinkielisen opetuksen osasto (5. krs) sekä laitoksen kanslia, jonka vieressä on tärkeitä ilmoitustauluja (4. krs). Rakennuksessa majailee myös Biotekniikan instituutin yksiköitä ja Jukka T. Lehtonen (2 krs. yhdyskäytävän vieressä, ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen kordinaattori). Ensimmäisessä kerroksessa on Symbioosin, SvNK:n ja MYY:n yhteinen kerhohuone. Kertsin vieressä on tietokoneluokka.

Talon keskellä sijaitsee puinen luentosali, Telkänpönttö.

Alkio 2017

27

15

28

Viikin kampus: mitä, missä ja miten pääsen sinne ja pois?

Paikat kartalla i 1 2 3 4 5 6

Infokeskus Korona Biokeskus 1 Biokeskus 2 Biokeskus 3 B- ja C-talot: maat.-metsätieteellisen tdk:n laitoksia A-talo: luentosalja, atk-asema ja Sodexo- ruokala E-talo: mm. eläinlääketieteellinen tdk ja Unicafe Viikuna 7 Ravintola Viikin Kartano 8 Yrityshautomo Cultivator I: bioalan firmoja 9 Yrityshautomo Cultivator II: lisää firmoja 10 Yliopistollinen eläinsairaala 11 Amica Tähkä - ruokala 12 Viikin opetus- ja tutkimusmaatila 14 Prisma Viikki 15 Ympäristötalo: ympäristötieteiden laitos, BY-tiedekunnan kanslia P Pysäköintipaikkoja

Bussipysäkit kartalla

A Keskustasta 70, 70T, 71V, 73 ja 75 B Keskustasta 68, Westendistä Itäkeskukseen 550, Munkkivuoresta 57 C Keskusta 68, Munkkivuori 57, Itäkeskuksesta Westendiin 550, Meilahteen 506 D Keskustasta 68, Kontulaan 57 E Keskustaan 68, Munkkivuoreen 57, Meilahteen 506 F Malmilta Herttoniemeen (M) 79, Meilahdesta 506 G Herttoniemestä (M) Malmille 79 H Keskustasta 74, Meilahdesta 506 J Keskustaan 71V, 74 K Keskustasta 77, 730-742, Sörnäisistä 518 L Keskustaan 77, 730-742, Sörnäisiin 518 M Itäkeskukseen 550, Herttoniemeen (M) 79 N Westendiin 550, keskustaan 68 P Keskustasta 71 R Keskustaan 70, 70T, 71, 71V, 73 (Hakaniemeen), 74, 75

Alkio 2017

Mitä Viikissä on?

Edellisellä aukeamalla esitellyn lisäksi Viikistä löytyy vaikka mitä. Viikissä toimii neljä tidekuntaa, joilla on omat tilansa kampuksella. Lisäksi on runsaasti tutkimustoimintaa, kuten keskellä karttaa näkyvä kasvihuone, koe- ja opetusmaatila sekä eläinsairaala. Ympäristötalossa (kartalla no 15) sijaitsee Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanslia.

Miten päästä Viikkiin ja sieltä pois?

Jos levität eteesi Helsingin kartan ja laitat sormen sen keskikohtaan, sormesi osuu aika tarkasti Viikin kampukselle. Siitä huolimatta Viikki on monen mielestä ”siellä jossain kaukana, minne on vaikea päästä”. Tähän on listattu Viikin kautta kulkevia busseja. Bussit on listattu keskustasta päin, mutta totta kai monet kulkevat samoilla busseilla Viikistä kohti linjan toista päätepysäkkiä. Poikittaisliikenteen bussien linjat on kerrottu kokonaan.

Keskustan suunnalta tulevista busseista nopeimpia ovat ne, jotka tulevat suoraan Kustaa Vaasan tietä pitkin eivätkä kierrä Arabianrannan kautta.

Nämä bussit pysähtyvät kartan pysäkeillä K ja L. Poikittaisliikenteessä seutulinja 550 eli ns. jokeri­ linja kulkee Otaniemen, Leppävaaran, Huopalahden aseman ja Oulunkylän kautta Viikkiin ja sieltä Itäkeskukseen. 57 kulkee Munkkivuoresta Käpylän kautta Viikkiin. Bussiaikatalujua ja reittejä on helpointa etsiä internetin reittioppaasta: www.reittiopas.fi, joka kertoo reitin haluastasi osoitteesta toiseen.

Myös polkupyörä on mitä kätevin ja suositeltavin liikkumisväline. Varsinkaan ruuhka-aikoina pyöräilijät eivät häviä nopeudessa busseille yhtään.

Helsingin pyöräilyreitit löytyvät muun muassa Pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta, joka on saatavissa myös verkosta (http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/).

Myös reittioppaasta löytyy pyöräreittien hakukone.

29

Kumpulan kampus Kumpulan kampuksella sijaitsee matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, jossa molekyylibiotieteilijät suorittavat tutkintoonsa kuuluvia sivuaineopintoja(kemiaa).

Kumpulasta löytyy myös kasvitieteellinen puutarha, jossa pidetään kasvitieteen opetusta. Lisäksi puutarhassa järjestetään legendaarinen vappushokkelo!

5

4

3

1

2

6

B

A D

Tärkeitä paikkoja kartalla 1 Chemicum: Kemian laitos 2 Physicum: Fysiikan laitos, geotieteiden ja maantieteen laitos 3 Exactum: Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos 4 Kumpulan tiedekirjasto 5 Yliopistoliikunnan liikuntakeskus 6 Upea Kumpulan kasvitieteellinen puutarha sekä Matemaattis-luonnontieteellisen tdk:n opintotoimisto/yliopiston opintoneuvonta Kumpulan kartanolla noin 500 m Physicumilta lounaaseen

30

C

Bussipysäkit kartalla A Keskustasta Viikin suuntaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat B Viikin suunnasta keskustaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat C Keskustasta Viikin suuntaan esim. 68, 74, Meilahdesta Viikkiin 506 D Viikin suunnasta keskustaan esim. 68, 74, Viikistä Meilahteen 506

N

M

17.

Helsingin keskusta

16.

2.

5.

1.

M

4.

18.

19.

7.

6.

M

3.

10.

20.

8.

9.

11.

M

13.

14.

12.

15.

1 Luonnontieteellinen eläinmuseo 2 Eduskuntatalo 3 Kampin kauppakeskus, Espoon ja kaukoliikenteen bussit 4 Lasipalatsi 5 Kiasma 6 Postitalo 7 Rautatieasema 8 Rautatientori (täältä lähtevät useimmat Viikin bussit) 9 Ateneum

10 Forum 20 Helsingin yliopiston pääkir11 Kaivopiha jasto, Kaisa-talo 12 Stockmann 13 Porthania M Metroasemia vasemmalta oi14 Tuomiokirkko kealle: Kamppi, Rautatientori, 15 Kauppatori Helsingin yliopisto (entinen 16 Kaisaniemen kasvitieteelliKaisaniemi), Hakaniemi nen puutarha 17 Hakaniemen tori 18 Domus Academica 19 Domus Gaudium

Luonnontieteellinen museo (nk. Elukka) Pohjoinen Rautatiekatu 13 Nykyisyyttä ei voi ymmärtää, jos ei tunne historiaa... Elukka on biologien entinen koti, joka elää puheissa edelleen.

Biologian opiskelijoilla on museoon ilmainen sisäänpääsy, ja kokoelmiin kannattaakin käydä tutustumassa. Tsekkaa myös museon tornin tuuliviiri!

Alkio 2017

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha (nk Kasvis) Unioninkatu 44 Eläviin kasveihin tutustuminen Kaisaniemen idyllisessä puutarhassa ja kasvihuoneissa on edelleen arkipäivää kasvitieteen opiskelijoille. Puutarhan keskellä sijaitseva kasvimuseo majoittaa yliopiston tieteelliset kasvikokoelmat.

31

Keskustakampus Päärakennus 1 Uusi Ylioppilastalo, Manner­heimintie 5 A: HYYn palvelutoimisto, Alina-sali ja ainejärjestöjen tiloja.

2 Unicafe Kaivopiha. Iso Unicafe, auki iltaan saakka.

3 Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 B. 4 Kaisaniemenkatu 5, sisäänkäynti Kaisataloon ja Aleksandriaan.

5 Fabianinkatu 26, sisäänkäynti Aleksandriaan ja Kaisa-taloon.

6 Porthania, Yliopistonkatu 3. (ks. laatikko) 7 Yliopiston päärakennus. Käyntiosoitteet: Fabianinkatu 33 ja Unioninkatu 34. (ks. laatikko) 8 Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, päärakennuksen pohjakerroksessa.

9 Hallintorakennus. Yliopiston keskushallintoa sekä liikuntatilat, joihin käynti Fabianinkadulta.

M Helsingin yliopiston (entinen Kaisaniemen) metroasema

Unioninkatu 34 Päärakennuksesta löydät mm. yliopiston juhlasalit, Unicafe ja luentosaleja. Pohjakerroksessa sijaitsee opiskelijaneuvonta, johon kuljetaan Fabianinkadun puolelta.

Aleksandria ja Kaisa-talo Fabianink. 26 / Kaisaniemenkatu 5 Oppimiskeskus Aleksandria pitää sisällään mm. 350 tietokonetta, ryhmätyötiloja sekä ATK-neuvonta- ja käyttölupapisteet. Välittömässä yhteydessä Aleksandriaan on myös Kaisa-talo, jossa sijaitsee keskustakampuksen uusi ja mahtava kirjasto. Tietokoneita pääsee käyttämään myös öisin hankkimalla käyttölupapisteestä magneettiavaimen. Sisäänkäynnit Fabianink. 26:n porttikäytävästä ja Vuorikatu 7:stä.

4

5 6

1 3

32

9

2 8

7

Kun NÄLKÄ yllättää VIIKKI UniCafe Biokeskus • Biokeskus 1, Viikinkaari 9 Avoinna ma–pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 15.00. Suu­rin Viikin ruokaloista, samalla myös ruuhkaisin. Suosittelemme pahimpien ruuhkaaikojen välttämistä, jos mahdollista. Verraten paljon ateriavaihtoehtoja; yleensä myös kasvisruoassa on valinnanvaraa.

UniCafe Infokeskus Korona • Viikinkaari 11 Avoinna ma–to 9.00–18.00, pe 9.00–16.00, lounas 11.00–14.00. Pieni Unicafe, jonka lounasvalikoimissa on vain kaksi vaihtoehtoa.

Rauhallisempi ja vähemmän ruuhkainen kuin Biokeskuksen ruokala.

Sodexo Ladonlukko • Latokartanonkaari 9 Avoinna ma–pe 9.00–16.00, lounas 10.30– 15.00. Ruokala, joka on kooltaan keskiluokkaa.

Pahimpina ruuhka-aikoina jonot kiemurtelevat täälläkin.

Unicafe Viikuna • Agnes Sjöbergin katu 2 Avoinna ma-pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 14.30. Viikin uusin UniCafe sijaitsee Ordoviikin takana EE-talossa. Tarjolla normaalin lounaan lisäksi yksi liha- ja kasvispizzavaihtoehto ma, ke ja pe. Huom! Pizzauuni on kuumana vain klo 10.30–14.00.

Amica Tähkä • Koetilantie 7 Avoinna ma-to 8.00–14.30 ja pe 8.00–14.00, lounas 10.30–13.30. Aamupuuroa tarjolla 8.00–9.30. Hyvää ruokaa ja hyvät salaatit. kuten Unicafeissa, mutta opiskelija-alennusta saa ja maksaminen Visa Electronilla on mahdollista.

Viikissä lounasta tarjoilevat lisäksi Ravintola Viikin Kartano, Kaski Bistro & Baari sekä Viikin Prismassa sijaitseva Chico's.

Alkio 2017

ARABIA Kipsari • Hämeentie 135E Kasvisruokaa tarjoava lounasravintola, Avoinna ma–to 8.00–18:00 ja pe 8.00–19:00, KESKUSTA UniCafe Ylioppilasaukio • Kaivopiha Avoinna ma–pe 11.00–19.00, la 11.00–18.00, lounasta koko aukioloajan. Suuri laitosruokala, jossa on hyvää ruokaa ja runsaasti vaihtoehtoja. Pitkät aukioloajat, iltaan saakka melko kansoitettu. Bonuksena iso valikoima täytettyjä patonkeja ja leivonnaisia.

UniCafe Päärakennus • Fabianinkatu 33 Avoinna ma–to 8.30–18.00 ja pe 8.30–17.00, lounas 10.30–16.30. Kohtalaisen suuri ruokala, jonka vieressä on viihtyisä kahvila. Kansainvälisin yliopiston ruokaloista.

UniCafe Porthania • Yliopistonkatu 3 Avoinna ma-pe 8.00–16.30, lounas 10.30– 16.30. Suuri ruokala, joka on keskeisen sijaintinsa vuoksi melko suosittu. Jono ulottuukin melko usein portaisiin saakka.

KUMPULA UniCafe Chemicum • A.I. Virtasen aukio 1 Avoinna ma–to 8.00–15.30 ja pe 8.00–15.00, lounas ma-to 10.30–15.30 ja pe 10.30–15.00.

Unicafe Exactum • Gustaf Hällströmin katu 2b Avoinna ma-pe 9.00–15.00, lounas 11.00– 14.30.

Muutokset aukioloajoissa ovat mahdollisia!

33

Biologiset asemat Biologiset asmeat tarjoavat opiskelijoille niin gradu- ja työpaikkoja kuin myös unohtumattomia kenttäkursseja, joista on kaikille aloille hyötyä! Helsingin yliopistolla onkin kolme kotimaista asemaa, jonka esittelyt ovat alla. Tämän lisäksi biologieille löytyy kenttätyömahdollisuuksia Taitavuorilta Keniasta ja suojelualueelta Madagaskarilta.

Lammin biologinen asema: Fuksien kesäkoti Pääjärven rannalla sijaitseva Lammin biologinen asema on fuksien kesäkoti. Vuodesta toiseen fuksit ovat saapuneet asemalle täynnä opiskeluintoa ja viihtyneet järvisuomen hulppeissa maisemissa, jossa tektoniset ja jääkauden prosessit ovat muodostaneet Suomen viidenneksi syvimmän järven ja kristallin kirkasta lähdevettä pulppuavia harjuja.

Lammin kenttäkurssien aikana ei vain pääse tutustumaan asemaa ympäröivään monimuotoiseen luontoon mutta myös usein solmitaan kaverisuhteita, jotka monesti kestävät koko eliniän. Näin todistivat Lammin fuksit kesäkurssilta 1955, jotka juuri järjestivät kurssitapaamisen 60 vuotta myöhemmin asemalla!

Ensimmäisen opiskelukesän aikana fukseilla on mahdollisuus osallistua sekä biotooppi-, että tutkimusjaksoihin, jotka yhteensä kestävät 5 viikkoa kesäkuun alusta heinäkuuhun. Biotooppijaksossa pienryhmät tutustuvat Etelä-Suomen maa- ja vesiekosysteemien tärkeimpiin

34

elinympäristöihin ja niiden kasvi- ja eläinlajistoon. Tutkimusjaksossa on opiskelijoiden vuoro suunnitella ja toteuttaa omia tutkimuksia ja jopa julkaista niitä! Valmistuttuaan opiskelijat usein toteavat, että kaikista käymistään kursseista juuri näistä kahdesta he olivat oppineet kaikkein eniten.

Kesäkurssien aikana opiskelijat majoittuvat aseman juuri remontoituun opiskelija-asuntolaan. Aktiivisen opiskelun ohella asema tarjoaa erilaisia vapaa-ajan aktiviteettejä kuten lentopalloa, frisbeegolfia ja mölkkyä. Jos on hieno sää, kannattaa lainata aseman kanootteja tai soutuveneitä ja lähteä Pääjärvelle nauttimaan kesäillasta.

Suosituin aktiviteetti on kuitenkin saunominen aseman hienossa rantasaunassa, mutta vuonna 2016 lähtien kova kilpailija saattaa olla aseman upouusi laavu ja grillipaikka Pääjärven rantamaisemissa.

Tvärminnen eläintieteellinen asema: Saariston helmi Tvärminnen eläintieteellinen asema on Hankoniemen upeassa saaristomaisemassa sijaitseva kenttäasema.

Tvärminne on tullut tutuksi lukuisille opiskelija- ja tutkijasukupolville, sillä asema perustettiin jo vuonna 1902.

Tvärminnen toiminta suuntautuu rannikkoalueelle ja saariston eri vyöhykkeisiin – niin maan päällä kuin veden alla. Tvärminnessä järjestettäviin kenttäkursseihin lukeutuvat sekä yleisluonteiset, orientoivat kurssit, että erikoiskurssit, jotka keskittyvät eri eliöryhmiin tai elinympäristöihin. Asemalla järjestetään myös tutkimussukelluskursseja.

Tvärminnen luonto tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisia kokemuksia. Maaperä on kalkkipitoista, ja ilmasto Suomen mittakaavassa leuto; aseman lähiympäristöstä löytyy pähkinä- ja muita lehtotyyppejä, sekä näille ominaisia kasvilajeja. Saariston eri vyöhykkeet ovat helposti saavutettavissa jopa soutuveneellä. Vedenalainen luonto on erittäin monimuotoinen, ja se on normaalin kurssiopetuksen ohella koettavissa snorklaamalla ja sukeltamalla. Tästä kiinnostuneiden on syytä olla yhteydessä kurssin vetäjään sekä aseman sukelluspäällikköön. Aseman ympäristö koostuu luonnonsuojelualueesta, johon kuuluu n 450 ha vesialueita ja 150 ha maata, ml. lukuisat saaret. Rauhoitusstatus on omiaan säilyttämään arvokkaita luontoarvoja opetuksen ja tutkimuksen käyttöön.

Alkio 2017

Tvärminnen toiminta on vilkasta läpi vuoden, ja kenttäkausi on varsin pitkä – aina huhtikuusta loppusyksyyn.

Vilkkaimpina kuukausina asemalla asuu satakunta henkilöä – niin opiskelijoita kuin tutkijoita. Runsaasta kävijämäärästä huolimatta yhteisöllisyys on Tvärminnessä valttia. Kurssien omien ohjelmien lisäksi aseman ruohokentällä voi pelata esim. jalkapalloa, asuntoloissa on yhteisiä seurustelutiloja jne. Oman mausteensa aseman toimintaan tuo kansainvälisyys – noin kolmannes käyttäjistä tulee ulkomailta. Omaa rauhaa kaipaaville on edullisella vuokralla tarjottavana kajakki sekä aseman luontopolku ja muut kulkureitit.

Asemalla asutaan pääasiassa 2 hengen huoneissa, ja kenttäasemalla oltaessa suihku- ja wc-tilat ovat perheasuntoja lukuun ottamatta käytävillä. Tilava rantasauna meren äärellä lämpenee keskiviikkoisin ja lauantaisin (yleiset saunavuorot), sekä kurssien tai muiden ryhmien tilauksesta muulloinkin.

Kurssien ohella Tvärminne tulee tutuksi monelle opiskelijalle graduaikana, kesätyöntekijänä, tai aseman harjoittelupaikkojen kautta. Tervetuloa siis Tvärminneen!

35

Kilpisjärven biologinen asema: Subarktista biologiaa Vuonna 1964 perustettu Kilpisjärven biologinen asema sijaitsee Suomen luoteisimmassa kolkassa lähellä kolmenvaltakunnan rajaa, vain 50 kilometriä Jäämerestä. Kilpisjärven erityislaatuinen ympäristö oli aseman perustamisen pääsyistä. Aluetta hallitsevat Skandien vuorijonoon kuuluvat suurtunturit kuten Saana (1029 m) ja Iso-Malla (942 m). Itse Kilpisjärvi sijaitsee 473 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorijono tarjoaa suotuisan kasvupaikan monille kalkkia tai erityisen karua kasvupaikkaa vaativille arktis-alpiinisille harvinaisille tunturikasveille kuten lapinalppiruusulle ja jääleinikille. Tunturikoivu on valtapuulaji, mutta suurin osa alueesta on puutonta paljakkaa.

Kilpisjärvellä elää pohjoisimman Fennoskandian tyyppieläimiä: tunturisopuli, tunturihaukka, tunturikihu, tunturipöllö, sepelrastas, sinirinta jne. Pikkujyrsijöiden voimakkaat ja säännölliset 4 - 5 vuoden sykleissä tapahtuvat kannanvaihtelut vaikuttavat monien petolintujen pesintään sekä pikkupetojen, kuten kärpän ja lumikon, lisääntymiseen. Kilpisjärvellä esiintyy 16 perhoslajia, joiden levinneisyys rajoittuu Suomessa Luoteis-Lappiin.

Suurharvinaisuuksiin kuuluu mm. pohjansiilikäs. Kirkasvetisissä järvissä, lammissa ja puroissa elävät siika, rautu, taimen ja harjus. Ilmasto on varsin arktinen: vuoden keskilämpötila on Manner-Euroopan alhaisimpia, vain -2,3°C. Kasvukausi on vain noin 100 vuorokautta, puo-

36

let lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Lumipeite on maassa keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun, ja Kilpisjärvi on jäätyneenä marraskuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Kaamosaika kestää 25.11. - 17.1. ja aurinko pysyy horisontin yläpuolella 22.5. - 25.7.

Aseman tutkimustoiminnan selkärangan muodostavat arvostetut, yli 50 vuoden ajalta luonnosta kerätyt pitkäaikaiset seuranta-aineistot. Modernit tilat tarjoavat tutkijoille ja opiskelijoille mainiot työskentelyolosuhteet.

Asemalla järjestetään vuosittain arktiseen luontoon liittyviä kursseja (mm. suba eli subarktinen ekologia) ja se on suosittu ja rauhallinen tukikohta opinnäytetöiden kirjoittajille. Kilpisjärvellä perustetun Suomen biotaiteen seuran kanssa asema edistää tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä mm. Ars Bioarctica-laboratorionsa ja taiteilijaresidenssien avulla.

Erillislaitokset Erillislaitokset ovat yliopistomme hallinollisesti erillisiä yksiköitä, joiden pääpaino on tutkimuksen tekemisessä. Tämä hallinnollinen ero onkin ainoa muuhun laitokseen nähden, sillä erillislaitoksille ovat opiskelijat tervetulleita! Yksiköt tarjoavat hyvin paljon opetusta sekä myös mahdollisia gradu- ja kesätyöpaikkoja.

Luonnontieteellinen keskusmuseo eli Luomus Systematiikka on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden luokittelua eli eri lajien välisiä evolutiivisia sukulaisuussuhteita.

Luokittele sininen kolmio, punainen kolmio ja sininen neliö, joista kahdella on tuntosarvet, kahdella siniset silmät ja kaikilla kolmella vihreät varpaat. Yksinkertaisimmillaan systematiikka on asioiden ryhmittelyä mielekkäisiin ryhmiin. Tärkeäksi ja mielekkääksi sen tekee isompi kuva: on keskeistä, että tiedämme, ketkä maapallon kanssamme jakavat ja miten toimintamme niihin vaikuttaa.

Systematiikka on Luomuksen sarkaa yliopiston opetuksessa. Meneillään olevan opetusuudistuksen myötä Luomuksen opetusresurssit vahvistuivat, kun molemmat systematiikan alan professorit siirtyivät keväällä 2016 osaksi Luomuksen henkilökuntaa. Valtaosa opetuksesta on uudistuksen vuoksi vielä suunnitelma-asteella.

hyönteistä.

Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus linnustoon, uhanalaisten kasvien etäsuojelumenetelmien kehitys ja hyönteisten mahdolliset uudet käyttömahdollisuudet sekä esimerkiksi maamme jäkälä- tai kultapistiäislajisto. Pääosassa ovat lajeihin liittyvät aiheet. Luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneelle Luomus on ehkä maailman paras paikka opiskella ja työskennellä!

Luomus on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa.

Luomus on luonnon muisti.

Lue lisää Luomuksesta: www.luomus.fi

Luomuksen asiantuntijat ovat monien lajiryhmien Suomen parhaita määrittäjiä. Jatkossa tällainen asiantuntijaopettaja voi pitää esimerkiksi luennon sorsalintujen määrittämisestä, antaa innostavia esimerkkejä ajankohtaisesta tutkimuksesta ja ohjata opiskelijat laadukkaan verkkomateriaalin ja omatoimisten oppimistehtävien pariin.

Lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkka ja Suomen Lajitietokeskus tulevat jatkossa tarjoamaan laajan ja monipuolisen oppimateriaalipankin.

Luomuksen tutkimus perustuu kokoelmiin ja seuranta-aineistoihin. Kokoelmat kattavat yhteensä noin 13,5 miljoonaa näytettä, esimerkiksi noin 9 miljoonaa

Alkio 2017

37

Biotekniikan instituutti Biotekniikan Instituutti (BI) on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella.

Biotekniikan instituutin tehtävä on edistää bioteknologian, molekyylibiologian sekä solubiologian tutkimusta ja opetusta yhteiskunnan eduksi. Instituutin toiminta on kansainvälistä ja työskentelykieli on englanti.

BI:n tutkimusryhmät valitaan kansainvälisen arvioinnin kautta kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Tutkimusryhmät on jaoteltu tutkimusaiheidensa mukaisesti neljään tutkimusohjelmaan: • Molekyyli- ja solubiologia • Kehitysbiologia • Genomibiologia • Rakennebiologia ja biofysiikka Tutkimusohjelmien lisäksi BI:ssä toimii johtajan laboratorio. BI:n johtaja on professori Howard Jacobs.

Vuoden 2017 alusta BI toimii laajemman Helsinki Life Science Center, HiLife- erillislaitoksen yksikkönä.

Molekyyli- ja solubiologia Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelma pyrkii selvittämään solujen morfogeneesin syyt ja dynamiikan.

Erityisesti mielenkiintoa herättää tarkoin määrätty prosessi, jossa hyvin monimutkaiset solut kuten neuronit erikoistuvat. Tutkimus ulottuu aina solun tukirangasta solukalvon dynamiikkaan ja neuronien säätelyyn. Tutkimusohjelman jäsenet tekevät läheistä yhteistyötä biologisen kuvantamisen yksikön kanssa.

Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelmaa johtaa Pekka Lappalainen. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on seitsemän.

Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Cell Kehitysbiologia Tutkimusohjelmassa tutkitaan elinten muodostumista sääteleviä mekanismeja selkärankaisissa ja selkärangattomissa eliöissä. Tutkimuksen painopiste on signalointiverkostossa, joka välittää viestejä solujen välillä morfogeneesin aikana ja aikaansaa solujen erikoistumisen.

Erityisiä mielenkiinnon aiheita ovat: induktiivinen elinten

38

muodostuminen, kantasolujen säätely ja evolutiivinen kehitysbiologia.

Kehitysbiologian tutkimusohjemaa johtaa Jukka Jernvall. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on kuusi.

Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Devel Genomibiologia Kokonaisten yksilöiden geenikartat ovat saatavilla ja tämä tutkimusohjelma painottuu ymmärtämään genomien toimintaa ja dynamiikkaa. Ohjelman sisällä pyritään yhdistämään eri tieteenalojen osaamista tämän genetiikan osa-alueen haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimusohjelma tekee läheistä yhteistyötä genomianalyysiyksikön kanssa.

Genomibiologian tutkimusohjelmaa johtaa Mikko Frilander. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on seitsemän.

Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Genomics Rakennebiologia ja biofysiikka Rakennebiologian ja biofysiikan tutkimusohjelma keskittyy makromolekyylien ja niiden muodostamien kompleksien kolmiulotteisen rakenteen ja kemiallisten vuorovaikutusmekanismien selvittämiseen. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat virusten, entsyymien, proteiinien ja solukalvoproteiinien rakenne ja toiminta. Tutkimusohjelmassa yhdistetään kemia proteiinikompleksien toimintaan ja tämän tukena toimivat ydintoiminnot niin NMR-laboratoriosta kuin muistakin palveluista.

Tutkimusohjelmaa johtaa Sarah Butcher. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on yhdeksän Lisäksi VTT tekee yhteistyötä NMR-laboratorion kanssa.

Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Structural

Neurotieteen tutkimuskeskus Neurotieteen tutkimuskeskuksen (NT) tehtävänä on hermoston kehityksen, normaalien funktioiden ja sairauksien perusmekanismien korkeatasoinen tutkimus ja tutkimukseen liittyvä opetus. Hermoston tutkimus molekyyli- ja solutasolta aina käyttäytymistasolle kuuluvat tutkimuskeskuksen toimintaprofiiliin. NT pyrkii myös kehittämään voimakkaasti alan infrastruktuuria, jossa olennaisena osana on eläinmallien käyttö ja hermosoluviljelmillä tehtävä työ.

Lisätietoa Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmistä, keskitetyistä tutkimuspalveluista ja NT:n järjestämästä koulutuksesta löytyy ao. verkkosivuilta.

Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 120 henkilöä, joista tutkijoiden osuus on n. 75%. Tutkijoista noin 50-60% on ulkomaalaisia ja noin 50-60% tohtorikoulutettavia. NT sijaitsee Viikin kampuksella (Cultivator II), mutta osa tutkimusryhmistä toimii myös Biotieteiden laitoksella (Biokeskus 3) ja Medicumissa (Biomedicum).

Vuoden 2017 alusta NT liittyy itsenäiseksi osaksi Helsinki Institute of Life Sciencea (HiLIFE), jolloin tutkimuskeskuksen toiminta jakautuu uudestaan Meilahden ja Viikin kampuksille.

MNEURO: http://www.helsinki.fi/neuro/

Neurotieteen tutkimuskeskus: www.helsinki.fi/neurosci/ Neurotieteen seminaarisarja: www.helsinki.fi/neurosci/education/seminars.htm

Aivot ja Mieli –tohtoriohjelma (B&M): www.brain-mind.fi Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE): http://www.helsinki.fi/hilife/

NT järjestää erityisesti maisterin- ja tohtorintutkintoon soveltuvaa koulutusta sekä ylläpitää neurotieteen seminaarisarjaa, jossa luennoi kansainvälisiä huippututkijoita 2-3 kertaa kuukaudessa. Luento- ja laboratoriokursseja järjestetään erityisesti osana Neurotieteen kv. maisteriohjelman (MNEURO) ja Aivot ja Mieli –tohtoriohjelman (Brain & Mind) toimintaa.

Alkio 2017

39

Elämän- ja elimenläheistä toimintaa jo vuodesta 1950!

Ei biologielämää ilman Symbioosia!

Symbioosi ry on kaikkien biologisten alojen opiskelijoiden ainejärjestö, joten toimintaan ovat tervetulleita kaikki perinnölisyystieteilijöistä ekologeihin. Ainejärjestön tehtävänä on ajaa juuri sinun etuasi, ja myös varmistaa, ettei opiskelu käy liian rankaksi. Bileet, piknikit, retket, palstaviljely ja saunaillat sekä peli-illat ja kerhot takaavat sen, ettei elämä Viikissä ole koskaan tylsää. Muista sinäkin ajoittain sulkea tenttikirjasi ja tulla mukaan! Symbioosin jäseneksi voit liittyä nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Syksyllä tästä seuraa varmasti infoa myös sähköpostitse.

Biokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kerhohuone, Kertsi, on biologin toinen koti, jonka istuimia tulee kulutettua sekä luentojen välissä että iltaisin. Luettavaksi voi tenttikirjan lisäksi valita vaikkapa Suomen Luonnon, Demin tai ainejärjestön oman lehden, Symbiontin. Sohvalta löytyy aina juuri sinun kokoisesi kolo! Älä turhaan pelkää kertsillä oleilevia fossiileja (n. vuoden opiskelijoita) – ne eivät pure vaan ovat ihan kivoja.

Fuksin syksystä ei menoa puutu Ennen orientoivaa jaksoa tapaat tuutorisi ja muita fukseja Suomenlinnan preorientoivalla piknikillä. Syksyn mittaan tuttavuudet syvenevät lukuisissa tapahtumissa ja bileissä (vilkaise tämän lehden lopusta löytyvää alustavaa kalenteria!), kuten kertsibileissä, fuksiolympialaisissa ja fuksisitseillä. Ensiluokkainen tilaisuus tutustua muihin fukseihin on fuksisauna. Saunalle saa ja kannattaa tulla hengaamaan, vaikkei itse saunaan asti haluaisikaan. Kaunis ja rohkea tuutorisi johdattaa sinut kaikkiin syksyn tapahtumiin!

Alkusyksy huipentuu fuksiaisiin eli Orientoivaan Biodiversiteettipeliin, jossa sinut vihitään biologian

www.symbioosi.org 40 Facebook: Symbioosi ry.

opiskelijaksi. BD-pelin keksi hamassa menneisyydessä eräs symbiontti, ja aluksi sitä pelattiin varsin kosteana lautapelinä. Nykyään pelilauta on muuttunut rastiradaksi, jota kierretään oman fuksijoukkueen kanssa ympäri kaupunkia jännittäviä tehtäviä suorittaen. Pelin jälkeen järjestetään tietysti mahtavat jatkot, joissa valitaan kunnioitetut vuoden siittiö ja munasolu.

Monissa opiskelijatapahtumissa edustetaan oman ainejärjestön haalareissa, jotka Symbioosilla ovat luonnollisesti vihreät. Perinteisiä haalaritapahtumia ovat mm. Luonnontieteilijöiden jouluristeily, laskiainen, approt ja tietysti vappu.

Ahviksesta Shokkeloon Biologeja kun ollaan, aika isoon osaan tapahtumista liittyy luonto tavalla tai toisella. Vuoden kohokohdaksi on muodostunut keväinen Ahvenanmaan linturalli, jossa on tarkoituksena tunnistaa yhden vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kovimmat sissit lähtevät ralliin pyörällä, mukavuudenhaluiset köröttelevät ympäri Ahvista isukin autolla. Rallin päätteeksi on tietenkin isot bileet, joista puhutaan poikkeuksetta vielä seuraavana syksynäkin. Ralliin kannattaa osallistua vaikka et erottaisi varpusta variksesta, sillä hullumpaa ja hauskempaa tapahtumaa ei olekaan.

Tiedät vasta kun koet rallin hurmoksen!

Rennot pöytäjuhlat eli sitsit ovat vahva osa biologien bileperinteitä. Sitseillä syödään herkullista ruokaa, lauletaan juomalauluja Symbioosin hienosta ja uudesta laulukirjasta ja juodaan enemmän tai vähemmän sivistyneesti ruokajuomia. Sitseille saa pukeutua parhaimpiinsa ja tutustua akateemisen maailman perinteisiin hyvässä seurassa! Syksyn ensimmäiset sitsit ovat fuksisitsit, joilla oppii helposti tavoille.

Yksi vuoden ikimuistoisimmista tapahtumista on ehdottomasti vapunpäivän Vappushokkelo. Shokkelon järjestämisestä ovat vastuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat, eli myös sinä! Shokkelo on loistava keino oppia tuntemaan paremmin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä viettää ikimuistoinen vappu vaikkapa seepraksi pukeutuneena.

Shokkelonäytelmän valmistelevat kuitenkin vanhemmat opiskelijat ja loppusiivouksen jälkeen vanhat tarjoavat shokkeloporukalle näytelmästä illan kohokohdan, eli näytelmän hulvattoman K-18-version. Ja shokkelon jälkeen työntekijöille on tarjolla jatkobileet ja -(puu)sauna Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla Miten pääsen alkuun?

Mukaan toimintaan pääsee helpoiten ilmaantumalla kertsille. Kertsillä on aina ihmisiä, jotka haluavat tutustua sinuun. Myös kaikissa mahdollisissa tapahtumissa tutustuu mainiosti muihin symbiontteihin. Loka–marraskuussa järjestetään perinteinen syyskokous, jossa valitaan seuraavan vuoden hallitus ja virkailijat. Sinne kannattaa tulla maistamaan voileipäkakkua sekä viiniä, ja kenties voit napata itsellesi pienen virankin.

Symbioosin oma lehti Symbiontti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitukseen kuuluu iso joukko kirjoittajia, piirtäjiä, valokuvaajia, ja taittajia. Liity mukaan iloiseen joukkoomme, jos lehden tekeminen kiinnostaa!

Nettisivumme löytyvät osoitteesta www.symbioosi.org ja sieltä löydät myös Symbiontin nettiversion. Symbioosin toimintaan (tai mihin tahansa) liittyviä kysymyksiä voi lähetellä hallitukselle myös kesällä osoitteeseen symbioosi-h@ helsinki.fi, tai kirjoittaa Facebookryhmäämme (Symbioosi ry). Löydymme myös instragramista (@ symbioosiry). Tervetuloa mukaan!

Alkio 2017

41

Helix ry Helix on Helsingin yliopiston biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskelijoiden ainejärjestö, joka valvoo opiskelijoiden etua sekä tarjoaa monenlaista toimintaa ja mahdollisuuden sosiaalisuuteen. Helixiin voi liittyä jokainen, joka on suorittanut tai jolla on vakaa aikomus suorittaa edes yksi biotieteiden kurssi.

Valvoo etuasi

Kokoontuu kertsille

Ainejärjestömme tärkein tehtävä on valvoa biotieteiden opiskelijoiden etuja.

Opintovastaavamme välittävät palautetta ja kehitysideoita yliopiston henkilökunnalle sekä pysyttelevät ajan tasalla ajankohtaisista muutoksista, esimerkiksi koulutusohjelmauudistuksista. Jos jokin mietityttää, otarohkeasti yhteyttä opintovastaaviimme!

Kertsi, eli kerhohuone, on opiskelijoiden oma kahvihuone kampuksella. Kertsi löytyy laskeutumalla raput Biokeskus 1:n Unicafén vierestä. Kertsillä on tietokoneita, mukavat sohvat, välipalamyyntiä, kahvia, oppikirjoja, lautapelejä ja ennen kaikkea: muita opiskelijoita!

42

Järjestää bileitä

Toimii yhdessä muiden kanssa

Näkyvä osa Helixin toimintaa on rennoissa juhlatunnelmissa vietettävät iltatilaisuudet ja sitsit. Perinteisiä juhlatunnelmia tarjoavat rapujuhlat ja muut sitsit, saunaillat ja kevään päättäjäisiksi järjestettävät grillibileet. Helix järjestää myös kaudenavajaiset syksyllä itsekseen ja keväällä Otaniemen Inkubio ry:n kanssa.

Jos kosteat bileet eivät ole sinun juttusi, älä huoli – jokainen saa tulla mukaan omilla ehdoillaan!

Helixillä on useita ystäviä. Erityisesti yhteistä toimintaa ja tapahtumia on Symbioosi ry:n kanssa. Useimmat biotieteellisen opiskelijat kuuluvat näihin molempiin järjestöihin, ja Helixin suurimmat tapahtumat (fuksisitsit, ystissitsit) järjestetäänkin yhteistyössä Symbioosin kanssa. Lisäksi Helix viettää kaudenavajaisia Otaniemeläisen Inkubio ry:n kanssa ja vappupäivän silliaamiaisen Myy ry:n kanssa.

Tarjoaa tekemistä

Tule mukaan!

Helix tarjoaa jäsenilleen monipuolista tekemistä. Kulttuurinnälkäisille on tarjolla excursioita teatteriin ja taidenäyttelyihin sekä mahdollisuus osallistua leffailtoihin.

Pelimiehet- ja naiset lautapelaavat ja retropelaavat säännöllisesti peli-illoissa. Liikuntavastaavat järjestävät toimintaa yhteislenkeistä lajiintutustumisexcuihin. Viime vuonna Helix on kokeillut esimerkiksi boulderointia ja rantalentistä. Myös vesisotaexcursio on järjestetty. Kesäperinteeksi on muodostunut osallistuminen suojalkapallon sm-kilpailuihin.

Helixiin liittyminen ei maksa mitään.

Arvostamme intoa, ideoita ja sinua juuri sellaisena kuin olet! Voit vain hengata kertsillä tai vaikka lähteä heti syyskokouksessa mukaan ensi vuoden hallitukseen.

Helixillä on paljon erilaisia virkoja: Jokaiselle innokkaalle löytyy mukavaa tekemistä ja omia kiinnostuksenkohteita vastaavaa toimintaa - ja jos ei, voit kehittää sitä!

Alkio 2017

www. helix-ry.fi/fi Facebook: Helix ry Instagram: helix_ry

43

SvNK Svenska Naturvetarklubben rf Svunken, svenskit, betarna, naturvetarna… kärt barn har många namn.

Svenska Naturvetarklubben är ämnesföreningen för svenskspråkiga studerande på bio- och miljövetenskapliga fakulteten samt geografistuderande vid Helsingfors universitet. SvNK grundades 1920 och är en av de äldsta ämnesföreningarna vid HU.

Var du hittar oss Svunk har en klubblokal, "Klubben" som vi delar med Spektrum r.f. (kemister, matematiker, fysiker, astronomer och datavetare) på Kyrkogatan 10 i Kronohagen.

På den legendariska Klubben ordnas största delen av SvNK:s fester och andra evenemang. Dessutom delar vi på "Kertsin" i första våningen i Biocenter 3 med Symbioosi och MYY. I detta rum har vi ett bibliotek, som främst innehåller tent- och artkännedomsböcker. I Kertsin kan man vila sig, och kaffekokaren står nästan alltid varm. Kertsin är perfekt placerad med tanke på första årets föreläsningar. Välkommen och pigga upp dig mellan föreläsningarna samt bekanta dig med andra biologer än dina kurskompisar!

Vad vi gör Svunken ordnar en hel del evenemang av olika karaktär för sina medlemmar. Årets tre fågelexkursioner (uggleexkursion, vårfågelexkursion och höstfågelexkursion) är en viktig del av SvNK:s program, för exkursionerna får man även studiepoäng. Förutom dessa traditionella exkursioner ordnas även andra mindre utflykter.

En viktig del av Svunkens aktivitet är ordnandet av fester. För gulnäbbarnas del (dvs. första årets studerande) börjar året med gulnäbbsintagning på hösten varefter ni introduceras till den ädla konsten att sitsa. Sitser ordnas regelbundet under året, ofta med något tema. En annan av årets höjdpunkter är julfesten, där såväl yngre som äldre studerande festar till de sena morgontimmarna.

Svunken ordnar en gång i månaden programkvällar såsom spelkvällar och filmkvällar, och ordnar därtill med jämna mellanrum sportevenemang.

SvNK deltar också i evenemang ordnade av andra studentföreningar, bl.a. har vi med stor framgång deltagit i ölorienteringen YLONZ, och gulnäbbarna brukar vara välrepresenterade på Fest 1, ordnat av Teknologföreningen, för första årets studerande. Med våra klubbenkompisar, spektrumiterna, har vi en hel del samarbete.

Gemensamt med Spektrum firas åtminstone kräftskiva, vändag och fastlagstisdag. Till Symbioosi och Helix har

44

vi också goda och nära kontakter, vi brukar bjuda in dessa föreningar till gemensamma sitser.

På många fester används studentoveraller, halare.

SvNK:s mörkblå halare får ni redan under hösten om ni är riktigt aktiva. Om ni får ihop tillräckligt med sponsorer för halarna, så kostar de inte er något.

Hur du kommer med Svunken välkomnar dig varmt till alla tänkbara evenmang. Om du är ens ett dugg intresserad av föreningens verksamhet i allmänhet, kom då också med på något av våra månadsmöten. Efter mötena brukar folk bli kvar och umgås fritt på Klubben.

Kom ihåg att följa med e-postlistan! Via den får du information förutom om SvNK:s program, också om ändringar i undervisningen, nya kurser och sommarjobb. Din tutor hjälper dig komma med på listan!

Och glöm inte att regelbundet kolla hemsidan: http:// blogs.helsinki.fi/svenskanaturvetarklubben/. Där hittar du förutom info om föreningen också den blogg som skrivs av medlemmarna om smått och gott som hör studie- och arbetslivet till. Är det något du undrar över med studierna? SvNK är också till för att hjälpa dig och bevaka svenskspråkiga studerandes intresse. Tveka inte att kontakta SvNK även gällande studieärenden. Styrelsen når du via svnks@helsinki.fi.

Vill du träffa trevliga människor och få ut mer av din studietid, är det en superb idé att bli medlem och aktiv (minst på sitser) i SvNK.

Vi syns i höst! #svnk4life

Natura ry

Ympäristöekologian opiskelijat Natura ry on perinteisesti ollut Lahtelainen karismaattinen ympäristöekologien ainejärjestö. Opintouudistusten myötä olemme kuitenkin alkaneet vauhdilla levittäytymään yhä enemmän myös Viikin puolelle. Naturalle on aina ollut ominaista naturaalinen syvä rakkaus toisiamme kohtaan ja omanlainen outo ylpeys omasta Lahtilandelaisuudestamme.

Naturalaisten rakas ja arvostama tukikohta on kertsi, joka sijaitsee osoitteessa Vapaudenkatu 28 B, Chicago.

Siellä vietämme monia omia vuosittaisia perinnebailujamme, jaamme opintojen tuskaa saunanlauteiden lämmössä ja koitamme ainejärjestön kokouksissa toisinaan myös tehdä järkeviä päätöksiä. Kertsille kannattaa ehdot-

tomasti tulla vierailemaan!

Perinteisiä vuosittaisia tapahtumiamme on ollut Zränni, jossa matkaamme junalla Helsinkiin pysähtyen jokaiselle pysäkille ihmettelemään paikallista baarikulttuuria tai sen olemattomuutta. Lisäksi rakastamiamme tapahtumia ovat Neliottelu ja vuorokauden pituinen lajinbongauskilpailu Naturalli.

Uudet Lahden ympäristötieteiden fuksit ovat automaattisesti Naturan jäseniä ensimmäisen syksyn. Kaikki biotieteilijät ja biotieteilijänmieliset ovat myös aina tervetulleita jäseniksemme! Lisää tietoa meista saat Facebookista ja seuraamme soluttautumalla.

MYY ry

Ympäristötieteiden opiskelijat Myy on kahdessa tiedekunnassa toimiva ainejärjestö, jolle ympäristöasiat ovat lähellä sydäntä. Haluamme muuttaa maailmaa ja löytää ratkaisuja aikamme polttaviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin hupenemiseen. Toimimme ympäristöhengessä, ja tästä syystä meidän tapahtumien vegaaninen safka on vertaansa vailla! Vaikka kaiken takana onkin vanha kunnon hippiaate, ovat myyläiset ihan täysjärkisiä ja mukavaa, helposti lähestyttävää porukkaa. Fuksivuonna on mahdollisuus löytää oma paikka yliopistossa, ja siihen saattaa mennä yllättävän kauan aikaa ennen kuin oma juttu löytyy. Useaan ainejärjestöön kuuluminen on siis oikeasti fiksua.

Mutta mitä Myy tekee? Samoja juttuja kuin kaikki muutkin ainejärjestöt, mutta tietenkin omalla twistillään.

Esimerkiksi vappuna järjestetään legendaarinen vapun kotiviinikilpailu, johon kuka tahansa voi osallistua. Viinikisassa on kategorioita punaviinistä freestyleen ja niihin osallistutaan itsetehdyillä juomingeilla. Paikan päällä myös yleisö pääsee maistelemaan tuotoksia ja halutessaan voi pyrkiä tuomaristoon. Perimätiedon mukaan viinikisassa paistaa aina aurinko, ja on ehdottomasti yksi parhaimmista tavoista aloittaa vappuaaton juhlahulinat.

Syksyllä on tiedossa muutaman päivän mittainen eksku länsi-Suomen maisemiin. Luvassa on ikimuistoinen reissu, jota ei kannata jättää välistä! Myyn ekskut ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta, joten kannattaa olla skarppina ilmoittautumisen kanssa! Jos haluaa kuitenkin jotain perinteisempiä tapahtumia, niin niitäkin Myy järjestää. Syksyllä on esimerkiksi tiedossa fuksiaiset, fuksisitsit, peli-iltoja ja kerhojen kokoontumisia. Myyssä on helppoa ja hauskaa toimia, ja vaikuttamaan pääsee helposti!

Alkio 2017

Erilaisuus on meidän rikkaus ja tasa-arvo-kysymykset ovat meille erittäin tärkeitä. Myyllä on omat yhdenvertaisuusvastaavansa, joiden puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Suurten muutosten alla olevassa yliopistossa me pidetään myös huolta ympäristöalan opetuksesta.

Myyläisiä toimii vaikuttamassa ja päättämässä asioista monissa yliopiston toimikunnissa ja neuvostoissa. Myy seuraa myös aktiivisesti maailman menoa ja ottaa asioihin kantaa ympäristötieteilijän asiantuntemuksella.

Myyssä toimii myös useita aktiivisia kerhoja, joissa pääsee toimimaan pienemmässä porukassa ja halutessaan voi aina järjestää myös itse tapahtumia. Meillä on esimerkiksi kasvisruokakerho, liikuntakerho ja käsityökerho. Liikuntakerhosta voisi nyt ainakin mainita tankotanssin, hotjoogan, kiipeilyn ja kuplafutiksen. Sisaremme Symbioosin lisäksi teemme yhteistyötä (esim. nyt niitä bileitä) Viikin muiden ainejärjestöjen kanssa. Mutta lisäksi kavereita löytyy myös muista ainejärjestöistä, kuten esimerkiksi mantsalaiset, geologit ja ympäristöteekkarit.

Joten kyllä Myyssä tehdään paljon muutakin kuin pelkästään niitä ympäristöasioita. Olemme aktiivinen järjestö, joka pyrkii toimimaan mahdollisimman hyvin kaikilla osa-alueilla. Haluamme erityisesti, että opiskelijoilla on asiat mahdollisimman hyvin. Bio 3:n kertsi on myös myylästen pesä, joten myös medät löytää sieltä. Tutustutaan, ja otetaan kuppi kuuluisaa kertsikahvia!

45

Biosfääri Opiskelijan tuki ja äänenkannattaja

Tiedekuntajärjestö Biosfääri ry on vuonna 2010 perustettu bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden lämminhenkinen äänenkantaja, joka valvoo jokaisen opiskelijansa etua niin juhlissa kuin jokapäiväisessä opiskelussakin. Biosfäärin jäseniä ovat kaikki tiedekunnan viisi ainejärjestöä, joiden kautta sinäkin kuulut Biosfääriin!

Miten Biosfääri näkyy arjessasi?

Biosfääriin pääset tutustumaan heti opintojesi alussa. Syksyn alussa Biosfääri järjestää paljon erilaisia tapahtumia, joissa pääset tutustumaan uusiin opiskelijatovereihisi. Syksyn avaa Pre-orientoiva päivä Suomenlinnassa ennen orientoivaa viikkoa, jolloin järjestetään monenmoista hauskaa lautapeli-illasta Fuksibileisiin.

Vuoden kuluessa Biosfääri järjestää paljon tiedekuntarajat ylittäviä tapahtumia, kuten yhteissitsejä ja suuria bileitä muiden tiedekuntajärjestöjen kanssa.

Jotta pysyt perillä siitä, mitä Biosfäärissä tapahtuu, kannattaa käydä tykkäämässä meistä facebookissa ja seurata instagramissa! Tiedotuskanaviimme kuuluvat näiden lisäksi nettisivut (www.biosfaari. org) ja ainejärjestöjen sähköpostilistat. Näiden kautta pysyt ajan tasalla muutoksista tiedekunnassamme, opiskelijaedustajien hausta sekä tulevista tapahtumista.

Miten sinä hyödyt Biosfääristä?

Biosfäärin avulla pysyt ajan tasalla siitä, mitä tiedekunnassamme tapahtuu. Nettisivuiltamme löydät tapahtumakalenterin, josta löydät Biosfäärin sekä jäsenjärjestöjemme tulevat tapahtumat.

Nettisivuillamme on myös paljon tietoa muun muassa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Nettisivuilta löydät myös palautelomakkeen, jolla voit antaa palautetta toiminnastamme.

Biletapahtumien lisäksi järjestämme työelämään liittyviä tapahtumia, kuten CV-työpajoja yhdessä alamme ammattiliiton Loimun kanssa. Täältä saat suoria vinkkejä työnhakuun ja tulevaan uraan liittyen työelämän osaajilta!

Tärkein osa Biosfäärin toimintaa on opiskelijoiden edunvalvonta. Puutumme opiskelijoiden kohtaamiin epäkohtiin tiedekuntamme toiminnassa, sekä keräämme palautetta kursseista. Viemme palautetta myös eteenpäin opettajille, joten kannattaa käydä arvioimassa käymiäsi kursseja! KurssiWikistä löydät myös muiden mielipiteitä ja arviointeja kursseista, joten kannattaa käydä vilkuilemassa valitessasi kursseja. Jos haluat antaa palautetta opintoihin liittyen, voit käyttää nettisivujen palautelomaketta tai olla suoraan yhteydessä hallitukseen tai opintovastaaviin.

Miten pääsen mukaan toimintaan?

Osallistumalla tapahtumiin! Jos haluat mukaan järjestämään tapahtumia, valvomaan opiskelijoiden etuja, järjestämään KV(kansainvälisiä)-tapahtumia, niin ole yhteydessä hallitukseen. Hallituksen jäsenten esittelyt löydät nettisivuilta, facebookista ja instagramista. Jos jokin tietty pesti kiinnostaa, käy nykäisemässä kyseisestä osa-alueesta vastaavaa hallituksen jäsentä hihasta ja kysy lisätietoja! Voit laittaa myös sähköpostia hallitukselle tai puheenjohtajalle. Hallitusvirat jaetaan syyskokouksessa marras-joulukuun vaihteessa, jos toimintamme kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan!

Jos sinulla on kysyttävää Biosfäärin toimintaan, tapahtumiin tai ihan mihin tahansa liittyen, voit aina olla meihin yhteydessä! Fuksi- ja tuutorivastaava auttaa mielellään kaikissa opintojen alkuun liittyvissä asioissa.

Yhteystiedot

Puheenjohtaja: Maritta Räisänen (maritta.raisanen@helsinki.fi) Fuksi- ja tuutorivastaava: Tapani Koppinen (tapani.z.koppinen@helsinki.fi) Hallitus: biosfaari-hallitus@helsinki.fi

46

Symbioosin kuoro Onnittelut sinulle Suomen parhaimpaan yliopistoon pääsemisestä, olkoon fuksivuotesi ikimuistoinen!

Tulet huomaamaan, että laulaminen värittää opiskelijaelämää – se kuuluu akateemisten pöytäjuhlien perinteeseen ja sitä harjoitetaan myös epävirallisemmissa yhteyksissä, kuten mielenosoituksissa ja saunan lauteilla.

Kun sitseillä laulaminen ei enää riitä, löytävät opiskelijat itsensä myös akateemisista kuoroista.

Mikäli sinua kiinnostaa kuorolaulaminen tai laulukärpänen puree ensimmäisillä fuksisitseillä, olet lämpimästi tervetullut liittymään Symbioosin kuoroon!

Symbioosin kuoro on perustettu 1994. Alun perin kuoro toimi nimellä ”Symbioosin lauluyhtye” ja ohjelmistoon kuului lähinnä juomalauluja.

Myöhemmin nimi vakiintui Symbioosin kuoroksi ja nykyään ohjelmistoomme kuuluu laidasta laitaan niin kuoroklassikoita kuin kevyempää popmusiikkia.

Laulukielinä ovat pääsääntöisesti suomi, englanti ja ruotsi, mutta toisinaan myös saksa, tanska ja munkkilatina.

Vaikka kyseessä on nimenomaan Symbioosin kuoro, löytyy joukoistamme saapasjalka- ja

valkotakkibilsalaisten lisäksi myös muun muassa ympäristöekologeja, sosiologeja ja psykologeja, ja edustus löytyy niin fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin ja myös alumneihin saakka.

Treenaamme noin 20 hengen voimin kuoronjohtajan johdolla kerran viikossa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Järjestämme vuosittain joulu- ja kevätkonsertin, minkä lisäksi esiinnymme myös yksityistilaisuuksissa. Ajoittainen esiintyminen tuo kivasti pientä jännitystä elämään ja on vieläpä tosi hauskaa!

Pidämme uusien laulajien illat kahtena maanantaina 11. ja 18. syyskuuta klo 18.30 Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla, tervetuloa tutustumaan!

Lisää tietoa ajankohtaisista tapahtumista löydät meidän facebooksivultamme www.facebook.com/ symbioosinkuoro.

P.S. Meidät löytää nyt myös Instragramista nimellä symbioosinkuoro

Symbioosin kuoro

Alkio 2017

47

Pääaineiden opintoneuvojat Pekka Heino Osasto/neuvonnan vastuualue Perinnöllisyystieteen osasto, genetiikan yleinen opintoneuvonta kaikissa opintojen vaiheissa.

Mikael Segerstråle Moi! Olen Segge, kovasti luonnosta tykkäävä ja helposti lähestyttävä biologi. Lempiharrastuksiani ovat luonnossa liikkuminen ja kalastus, ja jokakesäistä lohireissua aletaan valmistella jo syksyllä. Pari vuotta sitten hurahdin bodypumppiin, eli älä pelästy jos naamani näkyy jumppasalissa.

Toimin opintoneuvojana ja tutkijana ja minua saa ottaa hihasta kiinni ja kysyä mitä vain. Omana tutkimuskohteenani on hermoston varhaiskehitys, mutta olen perehtynyt biologiaan aika laajamittaisesti ja sainkin sen ansiosta lempinimen, psykoottinen tieteen musta enkeli. Kävi niin, että minua haastateltiin Hesariin eläinten saman sukupuolen välistä seksuaalista käyttäytymistä koskien, ja mielipidepalstoilla tämä tietysti herätti närää.

Näistä ja muista asioista voimme keskustella kun tapaamme syksyllä!

Osasto/neuvonnan vastuualue Fysiologia ja neurotiede.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 3, toinen kerros 2711 Puhelinnumero 0503440992 Sähköposti Mikael.segerstrale@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä?

Puhelimitse, ellen vastaa niin tekstiviestillä tai sähköpostilla Milloin olet tavoitettavissa?

8-16 kun en ole luennoimassa tai kokouksissa Miksi biotieteet ovat parasta ikinä?

Ei sitä muuta tarvitse osata.

48

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huone 2403/2405, Biokeskus 1, 2 krs.

Puhelinnumero 0294159072 Sähköposti pekka.heino@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä?

Parhaiten yhteyden saa kävelemällä sisään työhuoneeseeni Sähköposti on minun kohdallani vähän epävarma tavoittelukeino ja puhelimeenkin vastaan vain silloin kun akussa sattuu olemaan virtaa, joten tulkaa ihmeessä käymään tai nykäiskää hihasta kun tapaatte minut jossakin.

Milloin olet tavoitettavissa?

Minua voi tulla tapaamaan milloin vain, kunhan olen vapaana muista hommista. Pitempiä palavereja varten on kuitenkin parasta varata aika.

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä?

Sehän on tiedettä elämästä ja elinympäristöistä. Eihän se voi olla muuta kuin ihanaa. Kun tähän vielä lisätään geneettinen näkökulma ja tutkitaan kaikelle elämälle olennaisia prosesseja, niin parempaa ei todellakaan ole.

Riitta Savolainen Akateeminen opintopolkuni alkoi 1979, kun pääsin Helsinkiin opiskelemaan biologiaa.

Opintojen ensimmäinen vuosi oli kuitenkin niin tylsä – ekana syksynä ei muistaakseni ollut lainkaan biologiaa – että lähdin helmikuussa 1980 ystäväni kanssa koko kevääksi Norjaan kalatehtaalle töihin. Palasin Norjasta suoraan Lammin biotooppijaksolle. Sitten pääsin opiskelussa vauhtiin.

Tein graduni 1984 muurahaisyhteisöistä Tvärminnessä.

Sen jälkeen keräsin putkeen seuraavat viisi kesää aineistoa Tväminnen muurahaisista väitöskirjaani, joka valmistui 1989. Väittelyn jälkeen postdokkasin useita vuosia Kanadassa (U of Alberta), USA:ssa (Harvard), Japanissa (Tokyo Metropolitan U), USA:ssa (Smithsonian). Palasin kotiin, jossa työttömänä, mutta pian kuitenkin sain opetushommia, tein tutkimusta, johon sain jopa välillä tutkimusrahaakin. Nyt suunnittelen porukalla uutta biologian kandiohjelmaa eli biokandia, jonka rakenteessa näkyy vielä valitettavan paljon vanhoja laitosrakenteita, kun opiskelijan pitäisi olla keskiössä.

Ritva Virkola Osasto/neuvonnan vastuualue Yleisen mikrobiologian opintoneuvonta biologian ja molekyylibiotieteiden koulutusohjelman opiskelijoille.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Toimistoni on Biokeskus 1 C porras 3 krs. huone 3313.

Puhelinnumero Puh. 02941 59235 tai 050 4150430 Sähköposti ritva.virkola@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä?

Luen sähköpostia päivittäin, joten sillä tavoittaa hyvin..

Milloin olet tavoitettavissa?

Nykyisin on usein käytännöksi muodostunut sopia tapaaminen sähköpostilla. Minulla on vastaanottoaika Ma klo 12-13, jolloin pyrin olemaan paikalla.

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä?

Biotieteet antaa laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua tulevaisuuden työelämään. Valitsemalla erilaisia sivuaineopintoja voi omaa osaamistaan laajentaa ja suunnata haluamaansa suuntaan.

Osasto/neuvonnan vastuualue Eko-evon osasto/yleisesti kanditutkinto, erityisesti ekoevon kandi- ja maisteriopinnot.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) BIO3, huone 5416, 5. kerros.

Puhelinnumero 050-4155290 Sähköposti riitta.savolainen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä?

Ehdottomasti sähköpostitse.

Milloin olet tavoitettavissa?

Vastaan yleensä melko nopeasti sähköpostikyselyihin, kasvotusten tapaan mieluusti tiistaisin 10-12, mutta myös muina aikoina sopimuksen mukaan.

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä?

Tästä olen eri mieltä, sillä voisin tehdä monia muitakin asioita.

Alkio 2017

49

Suvi Taira Osasto/neuvonnan vastuualue Biotekniikka Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Bio1:n C-rapun 3. kerros, huone 3317 Puhelinnumero +358 (0)2941 59213

Johannes Enroth

Sähköposti suvi.taira@helsinki.fi

Alan olla sangen kokenut biologi, opettaja ja opintoneuvoja. Aina kun ehdin, tutkin tropiikin lehtisammallajistoa, lajien fylogeniaa ja evoluutiota. Miellän itseni biodiversiteettitutkijaksi, en niinkään koeputken jatkeeksi.

Osasto/neuvonnan vastuualue Kasvibiologia (erityisesti systematiikka ja yleinen neuvonta) Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huone 6601A, Biokeskus 3, 6 krs., hisseistä oikealle ja rappusten jälkeen taas oikealle, ei kuitenkaan vessaan vaan vasta välioven jälkeen.

Puhelinnumero 0504150424 Sähköposti johannes.enroth@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä?

Ota yhteyttä mieluiten s-postitse, ainakin ensin.

Milloin olet tavoitettavissa?

Naamatapaamiset ma klo 12-13 lukukausien aikana.

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä?

Biotieteet ovat parasta ikinä, koska ne tutkivat monimutkaisimpia tunnettuja ilmiöitä ja voisivat oikeasti pelastaa maailman. Siihen ei politiikka, talous tai kapakkajorinat pysty.

Tuomas Haltia Osasto/neuvonnan vastuualue Toimin väliaikaisesti biokemian opintoneuvojana.

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huoneeni 6317a on Viikinkaari 9C biokemian ja biotekniikan osastossa.

Puhelinnumero 050 448 5687 Sähköposti tuomas.haltia@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä?

Minuun saa yhteyden parhaiten s-postilla.

Milloin olet tavoitettavissa?

Tavattavissa sopimuksen mukaan.

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä?

Minusta (luonnon)tieteessä yleensä (eikä pelkästään biotieteissä) tärkeintä on sen antama kokeelliseen tutkimukseen perustuva maailmankuva. Tiede on myös menetelmä, jolla asioiden luonteesta voi ottaa selvää. (En silti ole varma että biotieteet ovat "parasta ikinä"!)

Jutussa esitellyt opintoneuvojat ovat kesän 2017 tietojen mukaiset, tilanne saattaa olla toinen syksyllä. Oman alan neuvojan ajankohtaiset tiedot löytää syksyllä parhaiten netistä laitoksen sivuilta: http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/neuvonta_laitos.html

50

Koulutusohjelmien tuutorit Biologian koulutusohjelma

Hei olen Maare! Jotkut saattaa tunnistaa mut jo kevään valmennuskursseilta, jossa toimin tutorina ja oon innokas tapaamaan teijät muutkin. Oon pirtsakka punahiuksinen mini-ihminen, jonka harrastuksiin kuuluu elämänoppien jakaminen, irtohiusten keräily ja Unisportin ryhmäliikuntatunneilla heiluminen. Erikoistun yksilönkehitykseen because I love dem bebes!

Maare Arffman maare.arffman@helsinki.fi +358 50 4631439

Mmoi! Oon Joona, oman elämäni sankari, ja mut bongaa satavarmasti kertsiltä kahvikuppi kourassa. Tai sitten ei, koska oon niin valkonen että mun ihon läpi melkeen näkee. Mutta jos et nää niin ainakin kuulet mun äänen infotalolle asti. Oon aika kova touhuamaan - sieluneläimeni on joko touhukotilo tai pablo-niminen laama, pidän Lindsay Lohanin tähdittämistä elokuvista ja oon siivousintoilija. Oon superilonen että Maare on mun tutorpari, ollaan aika koviksia (voitettiin muuten halloweenina pukukilpailu eli ollaan todistetusti cooleja) ja yritetään parhaamme mukaan auttaa teitä fukseja! Teillä on ihan best vuosi edessä! Nähdään elo-syyskuussa! Jee! Ps. ENSIMMÄISEN PERIODIN OPINTOJEN ALKAMISESTA 104 PÄIVÄÄ JOULUUN! Joona Pohjonen 044 9868806 joona.pohjonen@helsinki.fi

Alkio 2017

51

Moikka fuksit ja sikana onnea sisäänpääsyn johdosta!

Olemme toisen vuoden opiskelijat, paljasjalkaiset stadilaiset Alma ja Jani ja ehdottomasti vuoden äänekkäin tuutoripari. Meidät löytääkin kätevästi äänen perusteella, yleensä kertsiltä tai järjestämästä ties minkälaisia kissanristiäisiä, kuten Shokkeloa (tästä tulette vielä kuulemaan kyllästymiseen asti….).

Kroonisen puheripulin lisäksi meitä yhdistää rakkaus ruokaan ja järjestämmekin teille tuleville fukseille Unicafe-appron, jossa pääsette herkuttelemaan omissa suosikki-opiskelijaravintoloissamme! Palkintoja ja natusia on tottakai myös luvassa.

Kaiken touhuamisen keskellä yritämme myös välillä opiskella, Jani tulevana pääaineenaan fysiologia tai genetiikka ja Alma jotain mikromaailmaan liittyvää. Pääasiallisesti toimimme kuitenkin ainejärjestöaktiiveina ja jokapaikanhöylinä tekemässä kaikkea muuta kuin edistämässä opintojamme. (Oikeasti Jani opiskelee ihan hyvin.)

Ps. Rakastamme molemmat kananmunaa, kuten kuvasta ehkä voi päätellä.

Alma Seppälä

0503202313 alma.seppala@helsinki.fi

Jani Lehto

0466412919 jani.lehto@helsinki.fi

Onnea opiskelupaikasta ja tervetuloa biologien monimuotoiseen joukkoon!

Tinja on mikrobiologiaan suuntautuva kolmannen vuoden biologian opiskelija, joka on asunut koko elämänsä pääkaupunkiseudulla, mutta oppi suunnistamaan Helsingissä vasta yliopisto-opintojen myötä. Mikrobiologian labrojen lisäksi Tinja viihtyy ainejärjestötapahtumissa leffailloista sitseihin sekä tietysti kertsillä. Yliopiston ulkopuolella Tinja nauttii lukemisesta, piirtämisestä ja luonnossa liikkumisesta sekä harrastuksistaan ratsastuksesta ja taidosta (taido on kamppailulaji). Nähdään Suomenlinnassa preorientoivissa tai viimeistään orientoivalla viikolla!

Tinja Hyvönen 041 5438597 tinja.hyvonen@helsinki.fi

52

Hei tyypit,

044-3368359 elisa.nygard@helsinki.fi

Hei kaikki ihanat uudet fuksit! Hurjasti onnea tähän mahtavaan koulutusohjelmaan pääsystä, olette nyt osa valiojoukkoa. Tämän tuutoriparin komponentteina ovat kaksi huipputyyppiä: esittelyssä siis Anni Kuivalainen ja Iida Kokkinen, mahdollisesti juuri sinun tuutorisi.

Olen Anni, henkilökohtainen kädestä pitäen -opastajanne opiskelijaelämään ensi syksynä. Yliopistossa olen jo kolmatta vuotta, mutta bilsalla 2. vuoden opiskelija. Vuoden kävin piipahtamassa humanistisessa opiskelemassa muinais-kreikkaa – tai ainakin kuinka symposioneita vietettiin antiikissa. Fuksisyksy on tullut siis useammin testattua – tällä kertaa pääsen sen kokemaan tuutorin näkökulmasta! Sivuaineena ikuisuusopiskelen kuinka päästä lääkikseen, mutta toistaiseksi viihdytän teitä Viikin maisemissa.

Olen Iida, toisen vuoden bilsalainen ja kotoisin Savon tunnetuimmalta risteyspaikalta Pieksämäeltä.

Nyt Viikissä vuoden asuneena voin edelleen samaistua kauempaa tulevien Helsinki-hämmennykseen, joten parhaimmat sopeutumisvinkit löytyvät täältä. Erittäin ahkeran biologian opiskelun ohella minut voi löytää pyyhältämässä ympäri kampusta, todennäköisimmin opiskelua vältellen Bio1:sen kertsiltä. Mahdollisesti mikrobiologian opinnot ovat päämääräni tulevina vuosina, mutta mikäänhän ei ole varmaa. Paitsi tietenkin se, että bileseuraa, wannabe-hauskoja juttuja ja ehkä myös jotain hyödyllistä infoa teidän opintojenne kannalta on tarjolla.

Joten fuksit, jos mikä tahansa asia askarruttaa, ottakaa yhteyttä! Nähdään syksyllä, it’s gonna be lit!

Tia-Marie Pietikäinen

Iida Kokkinen

tervetuloa Viikki-kuplaan! Syksyllä teidät vastaanottaa kaksi toisen vuoden biologian opiskelijaa Elisa ja Tilkku. Me ystävystyimme viime syksynä samassa tuutorryhmässä ja tarkoituksenamme olisi luoda teille yhtä hyvät puitteet samanhenkisten tyyppien löytämiseen.

First things first, Elisa tulee Tampereelta, jossa tuleekin vietettyä yhä paljon aikaa, vaikka Helsinki alkaakin jo tuntumaan pikku hiljaa kodilta. Tilkku tulee Lohjalta, koska Lojo best. Meitä yhdistää kiinnostus lintuihin sekä ekologiaan, eli olemme niitä perinteisiä saapasjalkabiologeja.

Meidän mukana pääset linturetkien lisäksi tutustumaan kertsikahveihin, ainejärjestötoimintaan sekä Kallion räkälöiden halpaan bisseen. Lukuvuoden kohokohtiin kuuluu Biodiversiteettipeli (pakko voittaa), luonnontieteilijöiden jouluristeily sekä tietenkin keväällä Ahvenanmaan linturalli. Syksyllä olisi tarkoitus viettää paljon aikaa yhdessä muiden tuutorryhmien kanssa mm. piknikien ja tapahtumien merkeissä, nauttien loppukesän aurinkoisesta Helsingistä (lue: linnuista). Nähdään orientoivalla viikolla fuksit! terkuin Elisa ja Tilkku

Elisa Nygård

040-1431725 tia-marie.pietikainen@helsinki.fi

0442525436 iida.a.kokkinen@helsinki.fi

Anni Kuivalainen 0400732317 anni.kuivalainen@gmail.com

Alkio 2017

53

Moro! Olen Vitali Razumov, Tampereelta Helsinkiin muuttanut rento ja pirteä biologi. Olen venäläis-suomalainen hybridi, jonka vahvasti desibeleillä höystettyä ääntä ei tarvitse pelätä. Osaan välillä olla rauhallinen ja välillä en malta istua paikallani – useimmiten jälkimmäistä. Vuoden opiskeltuani olen viimein alkanut löytämää omaa paikaani ekologian ja evoluutiobiologian parista, mutta vieläkin ovat muutkin biologian suuntaukset jatkuva kiusaus. Älkää siis te uudet fuksitkaan huoliko, jos ette vielä tiedä mitä bilsalta haluatte! Olen Niilon tuutorpari ja meiltä saatte varmasti hyvät neuvot sekä opintoihin että huvitteluihin. Valtavat onnittelut pääsystä ihka oikeaksi biologiksi!

Hei! Onnittelut opiskelupaikasta, ja tervetuloa parhaimman alan opiskeluun. Olen Niilo Aro, biologian fuksi -16. Parini on Vitali Razumov. Olen Helsingistä, ja asun tällä hetkellä Pihlajamäessä aivan Viikin kampuksen vieressä. Olen ärsyttäväänkin pisteeseen asti eläinrakas luonnossa liikkuja, jolla alkaa olla jo toinen jalka saappaassa. Olen siis suuntautumassa ekologiksi, lähinnä kenttätöiden viehätyksen perässä ja luonnon omista järjestelmistä ja kummallisuuksista kiinnostuneena. Osaan olla välillä hieman hankalasti ymmärrettävissä, omastakin mielestä, mutta koitan parhaani mukaan avustaa teitä kaikessa minkä päähänne saattekin. Minut löytää melko luotettavasti Biokeskus 3:n kertsiltä kahvi- taikka teekuppi kädessä, ja minulle saa aina tulla puhumaan.

Vitali Razumov

Toivottavasti tulette juttelemaan, ja hyvää syksynalkua!

045 3488 757 vitali.razumov@helsinki.fi

Niilo Aro

niilo.aro@helsinki.fi (akuutit) nnnaro@gmail.com (muut) 0400954884

54

Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma Moromoro ja onneksi olkoon opiskelipaikasta!

Pääsette mukaan osaksi mahtavaa porukkaa, jossa aika ei varmasti käy tylsäksi! Me odotetaan jo innolla, että päästään tutustumaan teihin! Preorientoivilla ja orientoivilla jaksoilla nähdään!

Moikkelis! Oon Vilma ja aloitan toista vuotta molella. Oon kotoisin Raumalta (<3), ja aina välillä mulle pruukataankin huomauttaa, että puhuisin muka hassusti. Intohimojani ovat ehdottomasti kuorolaulaminen, lautapeleissä voittaminen ja opiskeluun liittyen histologia. Mut voi aina silloin tällöin löytää makaamasta kertsikuopan pohjalla bio1-kertsillä, tuutte kyllä huomaamaan, kuinka vaikeeta sieltä on päästä pois!

Vilma Valtanen

0445971997 vilma.valtanen@helsinki.fi

Eero Vanha-Perttula 0504344969 eero.vanha-perttula@helsinki.fi

Moi! Mä oon Eero ja alotan toista vuotta molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Olen kotoisin Loimaalta ja myös mulla puskee kotipaikkakunnan murre välillä pahasti selkosuomen päälle mutta tähän mennessä hyvin ollaan selvitty. Lenkeilystä, musiikin fiilistely ja ihmisten kanssa hengaaminen on parasta, mitä tiedän. Mut löytää satunnaisesti ja satunnaisen usein bio1 kertsiltä hengaamasta ja valittamasta siitä, että ketään ei ole keittänyt kahvia. Multa voi aina tulla kysymään neuvoa ja apua ja jos en tiedä vastausta ongelmaan niin sitten selvitetään se yhdessä.

Alkio 2017

55

Moikka ja onnittelut opiskelemaan pääsystä!

Me ollaan Maria ja Mirjami eli Mimmi (kaksi ämmää siis!), ja aloitetaan molemmat syksyllä toinen vuosi molella. Tavoitteenamme on olla molen muksuin tuutoripari, ja tätä tavoitetta meidän on tarkoitus toteuttaa tutustuttamalla teitä toisiinne ja yliopistoelämän kiemuroihin parhaamme mukaan.

Vähän hakusessa tämä meininki on meilläkin vielä, mutta vähintäänkin voimme tarjota teille vertaistukea ja pro tipsejä labrakursseille!

Moippa, oon Mimmi, ihka aito nykyisin kyllä jo helsinkiläistynyt Keravan kasvatti. Molelle tulin neurotieteen perässä, ja täällä on kiinnostus herännyt myös genetiikkaa ja fysiologiaa kohtaan.

Pääaine on siis vielä hieman hakusessa, mutta eiköhän tulevaisuus tästä vielä jonain päivänä selkene. Opiskelun ulkopuolella kiinnostaa kisujen silittely, huonoille meemeille nauraminen ja

uusimpana intohimonani huonekasvien keräily ja hoito (tosin hieman vaihtelevalla menestyksellä).

Opiskelijaelämässä mun lempijuttuja on mm. approt, sitsit ja tietysti kertsihengailu. Oon ollut mukana myös kaikenlaisissa ainejärjestöpuuhissa, ja suosittelenkin aktiivitoimintaa kaikille, jotka kaipaa jotain puuhailtavaa opiskelun ohelle (/sijaan)!

Heips! Olen Maria ja Espoosta kotoisin. Espoossa majailen edelleen, joten olen 550:n vakioasiakkaita. Itse en oikein tiennyt mihin olin joutumassa, kun aloitin opinnot molella, mutta kiinnostusta on herännyt mm. biotekniikkaa ja genetiikkaa kohtaan. Toisin sanoen ei siis minullakaan vielä tietoa pääaineesta. Yliopistoelämän ulkopuolella elämääni kuuluu matkustelua aina kun mahdollista, musiikkia ja ikuisuusprojektina ruuanlaittoa, jota ehkä joskus vielä opin tekemään. Opiskelijaelämän lempijuttuja minulle ovat sitsit ja kertsillä hengailu (Mimmin ja muiden kertsihengareiden kanssa :D).

Nähkäämme syksyllä viimeistään orientoivalla viikolla, me ainakin odotetaan jo innolla teidän kaikkien tapaamista!

Mirjami Kuutti

045 1327321 mirjami.kuutti@helsinki.fi

Maria Heinonen

050 4957813 maria.heinonen@helsinki.fi

56

Hei ja onneksi olkoon opiskelupaikan johdosta molella!

Olemme iki-ihanat tuutorinne Toni ja Julia.

Olemme toisen vuosikurssin molekyylibiotieteilijöitä, jotka innolla opastavat kaikkeen mahdolliseen, aina opintotarjontaan ja perinteisiin fuksivuoden menoihin, kuten sitseihin ja Bd-peleihin.

Julia on maaseudulta kaupunkiin muuttanut tyttö, joka rakastaa leipomista ja jakaa mielellään reseptejä muillekin.

Toni taas on ikänsä Helsingissä asustellut ”paljasjalkainen” kaupunkilainen, joka viettää vapaaaikaansa muun muassa reissaten ja tenniksen parissa.

Yhteystietomme:

Julia: julia.nihtila@helsinki.fi 0458 658265 Toni: toni.niiranen@helsinki.fi 0465911883 kertsiltä.

Opiskelijaelämä tuo paljon mahtavia etuja, joista omia lemppareitani ovat ehdottomasti Unisportin edullinen jäsenyys ja päivittäinen opiskelijaruoka.

Minut voikin bongata päivittäin kotinurkiltani Töölön Unisportin kuntosalilta treenailemasta.

Kuntosalin lisäksi harrastan juoksua ja partiota.

Normaalin tuutoroinnin ohella toimin tänä vuonna myös liikuntatuutorina, joten tulen järjestämään fukseille erilaisia liikuntatapahtumia. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä lähtee mukaan liikkumaan!

Moikka kaikki uudet fuksit ja onnittelut opiskelupaikasta!

Olen Kipa, iloinen toisen vuoden molekyylibiotieteiden opiskelija. Fuksivuosi oli mielestäni super hauskaa aikaa! Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan erityisesti orientoivan viikon tapahtumiin. Muistelen vieläkin lämmöllä fuksibileiden alotteluja.

Orientoivalla viikolla kaikki voi tuntua hieman hämmentävältä ja sekavalta, mutta kaikki selviää kyllä omalla painollaan. Fuksina totesin, että aina jos on ongelma, niin paras apu löytyy yleensä

Alkio 2017

Innostun helposti kaikesta, ja sekoitankin itseni usein mukaan erilaisiin projekteihin. Löydän itseni jatkuvasti tilanteesta, että olen hukkua hommiin.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikesta kiireestä huolimatta aina löytyy aikaa Netflixille, josta olenkin luukuttanut lähes kaikki sarjat ja leffat. Tuu siis vetämään mua hihasta ja voidaan jakaa parhaat sarjavinkit keskenään. Autan mielelläni myös kaikessa muussa. Orientoivan viikon tapahtumissa tavataan!

Kialiina Tonttila

Kialiina.tonttila@helsinki.fi

57

Hurjasti onnea uudesta opiskelupaikasta ja tervetuloa molekyylibiotieteiden ihmeelliseen maailmaan. Olemma Ella (kuvassa oikealla) ja Anna (kuvassa vasemmalla) ja odotamme innolla pääsemään tutustumaan teihin ja viettämään kanssanne huikea fuksivuosi!

Ella: Olen ikuisesti 20 vuotias iloinen ja rento toisen vuoden aloittava opiskelija.

Olen myös helposti lähestyttävä, joten tule rohkeasti kysymään mieltä askarruttavista asioista. Olen viihtynyt molen parissa tosi paljon ja minua kiinnostaa erityisesti genetiikka ja sen merkitys ihmiskehon toiminnassa. Ongelmia tuottaa välillä (aina) viikin aikaiset aamuluen- Anna: not – monet luennot eivät kuitenkaan onneksi ole pakollisia.

045 6727245 anna.their@helsinki.fi Anna: Olen 20 vuotias suomenruotsalainen Espoosta. Valitettavasti en omista Ella: purjehdusvenettä, mutta olen pirteä ja iloinen ja kanssani voi tulla milloin vain 044 3064061 puhumaan suomeksi ja ruotsiksi. Aloitan toisen vuoden opinnot ja minua ella.lapinsuo@helsinki.fi kiinnostaa kaikki ihmiskehon ihmeet. Jos sinua kiinnostaa ottaa molen kursseja ruotsiksi, minulta voi kysyä neuvoa.

Vielä kertaalleen - tulkaa rohkeasti kysymään meiltä apua mistä vain, autamme mielellämme! Todennäkoisimmin meidät löytää tanssilattialta tai Annan beer pong –pöydän ääreltä.

Nähdään syksyllä!

Moi fuksit :) Huikeesti onnea opiskelupaikasta molella ja tervetuloa Helsingin yliopistoon sekä Viikkiin!

Olen Anna ja aloitan syksyllä toisen vuoteni molekyylibioteiteiden parissa. Molessa minua kiinnostaa eniten mikrobit ja geenitekniikka.

Lisäksi olen aloittamassa syksyllä bioinformaatioteknoloian JOO-opinnot. Minua voisi kuvailla positiiviseksi ja ystävälliseksi. Minulta löytyy myös seikkailunhalua. Tykkään kaikenlaisista eläimistä, erityisesti koirista ja ankoista.

Jos jotain kysyttävää tulee mieleen, minuun voi rohkeasti ottaa yhteyttä jo kesän aikana.

Syksylläkin voi tulla milloin tahansa nykäisemään hihasta tai laittaa viestiä. Nähdään syksyllä Suomenlinnassa pre-orientoivilla tai sitten viimeistään Viikissä.

Anna Kolsi

anna.kolsi@helsinki.fi 0404834311

58

Heippa fuksit!

Isot onnittelut opiskelupaikan johdosta!

Olemme Iina ja Tuuli, landelta Helsinkiin rantautunut tehokaksikko. Molemmilla starttaa ensi syksynä toinen vuosi molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Odotamme innolla tulevaa syksyä ja olemme valmiita opastamaan teidät yliopisto-opiskelun ihmeelliseen maailmaan!

vuoden humanistisen alan opintojen jälkeen täyskäännöksen ja vaihtoi molekyylibiotieteisiin.

Entisenä pietarsaarelaisena Tuuli puhuu myös hyvää ruotsia, ja häneltä voi asioita tulla kysymään myös ruotsiksi. Opintojen suunta ei Tuulillakaan ole vielä ihan selvä, mutta kantasolututkimus on herättänyt mielenkiintoa, ja labrassa Tuuli viihtyy kuin kotonaan. Älkää ujostelko tulla kysymään, jos jokin asia askarruttaa tai painaa mieltä. Nähdään syksyllä! :) Terkuin, Iina ja Tuuli

Kotkasta kotoisin oleva Iina on reipas ja liikunnallinen ilopilleri, joka on aina valmis auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Lukiossa Iinalle syttyi palava kiinnostus biologiaa ja solujen Iina Häkkänen toimintaa kohtaan, ja siitä lähti ajatus hakea iina.hakkanen@helsinki.fi Helsingin yliopistoon. Tulevaisuuden suunnitelmat puh. 0456512061 ovat Iinalla vielä avoinna ja pääainetta miettiessä pää välillä yhtä pyörällä kuin tornadossa, mutta Tuuli Virkkala genetiikka tai solubiologia saattaisivat kiinnostaa. tuuli.m.virkkala@helsinki.fi puh. 0407334610 Huumorintajuinen taitelijasielu Tuuli puolestaan seilaa elämässään kuin Jack Sparrow ja teki

Alkio 2017

59

Hei arvoisa fuksi, Näin ensi alkuun haluamme onnitella sinua opiskelupaikasta! Ollaan Laura ja Maija ja aloitetaan nyt syksyllä molemmat toinen vuosi molella. Meidät tunnistaa siitä, että ollaan aina kahvikuppi kädessä ja viimiseen saakka tanssilattialla. Ollaan tosi innoissamme, että päästään tapamaan ja tutustuttamaan teidät yliopistossa opiskelun kaikkiin puoliin ja molen tapoihin.

Parasta meidät fuksivuodessa oli samanhenkisiin ihmisiin tutustuminen, erilaiset tapahtumat fuksiseikkailusta sitseihin ja tietenkin mielenkiintoiset opinnot. Sun fuksivuodesta tulee varmasti ihan yhtä mahtava!

Nähdään Suomenlinnassa tai viimeistään orientoivalla viikolla!

Terveisin, Laura ja Maija

Maija Jäntti

Laura Sokka

0504422007 0504331133 maija.jantti@helsinki.fi laura.sokka@helsinki.fi

Moi fuksit!

Onnittelut opiskelupaikasta Helsingin yliopistossa ja tervetuloa Viikkiin!

Olen Vilma, kotoisin Kauniaisista ja aloitan syksyllä toisen opiskeluvuoteni molekyylibiotieteiden parissa. Fuksivuonna opin paljon uutta ja sain ystäviä, jotka toivottavasti säilyvät koko loppuelämäni ajan.

Löysin myös molella opiskelun kautta uusia näkökulmia siihen, mitä mahdollisesti haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Olen avoin ja haluan saada ympärilläni olevat ihmiset nauramaan, sillä se tekee minutkin iloiseksi.

Vapaa-ajallani urheilen ja hengailen kavereiden kanssa, ja pyrin elämään päivä kerrallaan stressaamatta liikaa tulevasta :) Me tutorit autamme Teitä pääsemään opinnoissa alkuun ja takaamme, ettei kellään tule olemaan tylsää. Minuun voi ehdottomasti ottaa yhteyttä jo kesällä, mutta syksyllä tapaamme pre-orientoivilla Suomenlinnassa tai viimeistään Viikissä!

Vilma Pakkastie

050-3435960 vilma.pakkastie@helsinki.fi

60

Moikka! Mun nimi on Roosa ja olen 21-vuotias. Aloitan syksyllä toisen vuoteni molella ja odotan innolla että pääsen tutustumaan kaikkiin uusiin fukseihin. Itse tulin opiskelemaan Viikkiin Kainuusta, ja nykyisin asun Otaniemessä keskellä teekkarikylää.

Vapaa-ajallani tykkään leipoa, katsoa netflixiä ja lenkkeillä. Opiskelussa ehdottomasti parasta on labrat ja vapaus opiskella kuten tahtoo, opiskelijabileitä unohtamatta. Tällä hetkellä mikrobit ja genetiikka kiinnostavat eniten ja vähiten inspiroivat kasvit ja tilastotiede.

Roosa Kinnunen

Puh. 0449793773 sähköposti: roosa.k.kinnunen@helsinki.fi

Moikka, mun nimi on Annina! Asun tällä hetkellä Viikissä mun kissan kanssa ja tuun alunperin Nummelasta. Mole on ihan paras ala ja mua kiinnostaa eniten perinnöllisyystiede.

Tykkään osallistua kaikkiin tapahtumiin ja mulle approt ja sitsit on lähellä sydäntä. Ootan jo et päästän bilettää yhessä! #bileet

Annina Preussner

Puh. 0505247707 sähköposti: annina.preussner@helsinki.fi Jos joku mietityttää niin tulkaa rohkeasti kysymään, neuvotaan mielellään ja opastetaan varsinkin parhaisiin bileisiin. Syksyl nähdään!

Alkio 2017

61

Biologi Hej och grattis för att du blivit vald till universitetet! Du har ett spännande år framför dig och kommer att få fördjupa dig i biologins fascinerande värld samt erfara studielivets verkliga innebörd. Det är normalt att det i början känns rentav överväldigande, men ingen fara - vi som tutorer är här för att vägleda er i början av era studier!

I år har ni en tutortrio som består av följande andra årets studeranden: Sebastian är en nativ Helsingforsare och valde biologi på grund av dess mångsidiga natur, även om hans största intressen kretsar kring kognitiv neurovetenskap, klimatförändringen och pedagogik. Under sitt första år var han synnerligen aktiv i olika föreningar och är med i studentkårens delegation, Biosfärens styrelse och Vik-spexet.

Sebastian hjälper er gärna komma med i verksamheten och rekommenderar det varmt för att få det mesta ut av studielivet! Ifall det råkar bli fritid över gillar han att antingen spela piano och datorspel eller sova.

Emmie valde biologi för att ämnet har intresserat henne sen lågstadiet. Inom biologin är mikrobiologi, genetik och fysiologi speciellt intressanta ämnen. Hon har också ett intresse för historia och tycker mycket om sport i alla former, men har hållit på med friidrott och ridning. På fritiden tränar hon och träffar gärna vänner. Enligt henne så finns det inte dumma frågor, så det är bara att fråga om vad som helst!

Ella säger sig ha börjat studera biologi av en slump, men har trivts bra med studierna hittills.

Biologi tycker hon är kul, och är mest intresserad av mikrobiologi och genetik, även om också andra ämnen intresserar henne. På fritiden gillar Ella att träna, röra sig ute i naturen och att hänga med vänner. Ella hade ett mycket bra gulisår och vill hjälpa er få det minst lika bra. Är det något man undrar över är det bara att rycka henne i ärmen!

62

Ni kommer att ha ett givande men kanske också tungt första studieår framför er. Ni kommer att gå många intressanta kurser och få uppleva en massa nytt. Det lönar sig definitivt att delta i aktiviteter utanför studierna - det är ett bra sätt att koppla av, lära känna biologer och andra studerande. Vi ser fram emot att få träffa er alla och hoppas på att få träffa så många som möjligt av er redan på den pre-orienterande dagen på Sveaborg. Om inte så ses vi under den orienterande veckan!

Sebastian Österman 040 844 5620

sebastian.osterman@helsinki.fi

Emmie Salmelin

0415076850 emmie.salmelin@helsinki.fi

Ella Nippala

0405676064 ella.nippala@helsinki.fi

”Anteeks’ mitä?” eli käytännön sanasto Kuten kaikilla ihmisryhmillä, myös biologeilla ja molekyylibiotieteilijöillä on oma erikoissanastonsa. Se selviää Biologian sanakirjasta. Biotieteiden opiskelijoilla on kuitenkin myös arkipuheessa sellaisia sanoja, joita eivät humanistit ymmärrä.

Fuksillakin voi olla vaikeaa kun Idalla keskustellaan spondeista haviksista tai eppareista. Jos ei tiedä mikä on Alina tai DC voi jäädä useammatkin bileet väliin.

Kannattaakin käydä sanasto läpi ja suorittaa täten appro bio-speakista. Lavin verran voi väittää osaavansa vasta kun on n:nnen vuoden opiskelija.

Aa

Ainejärjestö: Alan X opiskelijoiden järjestö. Usein kiva porukka, joka järjestää kaikkea mukavaa jäsenilleen edun­ valvonnasta, kulttuurista ja peli-illoista ryyp­pyjuhliin, joskus myös ”sisäpiiri pieni pyörii” -leikkejä. Paras puoli: mukavaa tekemistä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samasta alasta kuin sinä. Lähde mukaan toimintaan!

Ahvis: Symbioosin Ahvenanmaan linturalli alkukeväällä, yleensä huhtikuun ensimmäinen viikonloppu. Parikymmentä joukkuetta yrittää nähdä vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Illalla purku ja bileet.

Voi tarkoittaa myös Ilkka Hanskin metapopulaatiobiologisiin tutkimuksiin liittyviä perhoskartoituksia keväisin ja syksyin. Etenkin alkusyksyllä Ahvenanmaalle matkaa suuri joukko biologeja kartoituksia tekemään ja kertsillä on hiljaisempaa orientoivalla viikolla.

Akateeminen vapaus: Myytti siitä, että yliopistossa voi muka ottaa rennosti ja opiskella mitä haluaa. Pah! Nykyisenä tulosvas­tuul­lisuuden aikana opin­to­tukikuukaudet uhkaavat loppua ennen kuin kissaa ehtii sanoa. Tottahan si­tä jo toisena opiskeluvuonna täytyy gradua alkaa tehdä!

Akateeminen vartti: Perinne siitä, että tapahtuma, joka alkaa ”viideltä” alkaakin 17:15. Jos tapahtuman sanotaan alkavan 17:00, se myös alkaa silloin. Tentit alkavat yleensä tasatunnein, luennot varttia yli.

Alasauna: Järjestöjen joskus käyttämä saunatila uuden YOtalon kellarissa. Sisäänkäynti B-rapusta Mannerheimintien puolelta.

Aleksandria: Oppimiskeskus yliopiston kirjaston yhteydessä Fabianinkadulla. Paljon tietokoneita käytettävissä.

Alina: Ainejärjestöjen usein käyttämä biletila, joka sijaitsee Uuden YO-talon 3. kerroksessa. Alina on Uuden yo-talon rakentamista ehdottaneen henkilön etunimi.

Alkio: 1) Fuksin Paras Tawara. 60 sivua ym­pä­ris­tö­ystä­vällistä paperia, jossa jotain järkevää luetta­vaa­kin. 2) Eliön varhainen kehitysaste.

Appro: Approbatur, perusopinnot. Pienin suoritettava opintokokonaisuus, 25 op.

Voi tarkoittaa myös a) Järjestön järjestämää baarikierrosta,

Alkio 2017

jonka lopussa osallistujillaon hyvä mieli ja haalarimerkki. b) Luonnoläheistä kierrosta paikan X lähialueessa..

Asematunneli: Rautatieaseman alla, metron yllä. Kaupat auki joka päivä iltakymmeneen.

Assari: Assistentti. Opetustoimi, joskin käytetään usein nimityksenä kurssiopettajasta. Mukava ja pätevä henkilö, joka hoitaa suuren osan saamastasi opetuksesta.

ATK-asemat: Paikkoja, joissa voit käyttää tietokoneita lisävempeleineen, mikäli satut pääsemään va­paalle koneelle.

Asemille saa magneettiavaimia anomusta ja pientä panttia vastaan, jolloin mikrojen ääreen pääsee klo 07-01 välillä.

Bb

Biodiversiteetin muna: 1) Yhtä monimuotoinen kuin biodiversiteetti itse. Kat­so tark­kaan perunoita ja pallomeren palloja. 2) Sym­bi­oo­sin tun­nuslaulu, jonka säveltä ei ku­kaan tunnu tarkkaan muistavan. ”Bio­di­ver­siteettiä ei saisi luoda, eikä sen mu­nia­kaan...”

Biodiversiteettipeli: Symbioosin perinne, jota vie­tetään nykyään fuksiaisina. Hauska peli, jossa käydään läpi yhdessä päivässä koko monimuotoinen yliopistoura ja sen lieveilmiöt.

Tuu­torin kunnia-asia on osallistua laumansa kanssa BDpeliin.

Biokeskukset: Biologian alan 3-osainen rakennuskompleksi Viikissä. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tilojen lisäksi biokeskuksissa sijaitsevat mm. farma­sian tiedekunta ja Biotekniikan instituutti. Ks. s. 27.

Biologian sanakirja: Hyö­dyllinen aputeos biologian opin­­­tojesi kaikkiin vaiheisiin.

Biomedicum: Biolääketieteen tutkimuskeskus Mei­­ lahden kampusalueella. Tutkijat tosin ovat pääasiassa biotieteilijöitä. Työllistää monen mon­ta opiskelijaa kesällä. Monet biologit jäävät tänne myös gradua ja väitöskirjaa pakertamaan.

Biostatistiikka: 1) Fuksikurssi, jossa opitaan biologille relevanttia tilastotiedettä.

2) Biologiassa relevantti tialstotiede. Osa ihmisistä muuttuu opiskelunsa aikana biosadisteiksi (vrt. biokemisti).

Biosukeltajat: HYYn piirissä toimiva su­kel­lus­jär­jes­tö, jonka kursseille meribiologeilla on etusija. Kurssit alkavat syksyisin.

63

Biotieteelliset liikkujat: katso liikuntatuutorien esittely BI: Biotekniikan instituutti. Biokeskuksissa sijaitseva yliopiston tutkimusorganisaatio, josta saa sekä gradupaikkoja että kesätöitä.

BiTa: Biologitapaaminen. Tapahtuma, joka kokoaa vuo­sittain yhteen Suomen biologian opiskelijoita. Tarjolla sekä asiallista ohjelmaa että vähemmän asiallista vapaa-aikaa.

Bongaus: a) Tapahtumaketju, jonka aluksi saat tietää jonkin eliön olevan tietyllä paikalla ja jota sitten var­ta vasten lähdet katsomaan. Älä käytä sanaa muus­sa merkityksessä! Vrt. ’sponde havis’. b) Lintuharrastuksen kaltainen sairaustila.

Cc

Campbell: Biotieteiden fuksin perustiiliskivi (Campbell ym.: Biology).

Cossus cossus: Puun­tuhoojaperhosen tieteellinen nimi.

Cumu: Cum laude; Perus-ja aineopinnot, n. 60 op.

Dd

Dekaani: 1) Tiedekuntansa esimies, tiedekuntaneu­ vos­ ton puheenjohtaja. Bio ja ympäristötieteellisen dekaani on kau­ pun­ ki­ ekologian professori Jari Niemelä.

2) Syven­ny lukion orgaanisen kemian kirjoihin.

Domma: Domus Academica, käyn­tiosoite Leppäsuonkatu 9.

Kuuluisa ja perin­teikäs opiskelija-asuntola keskustan tuntumassa.

Domus Gaudium: Kolmas ylioppilastalo Leppäsuolla, suomeksi ilon talo. Sisältää Matlu-klusterin ja Sivistys-saunan.

Dosentti: Yliopisto-opetukseen liittyvä akateeminen arvonimi.

Ee

Edari: Edustajisto. HYY:n 60-jäseninen korkein päät­tävä elin.

Valitaan vaalein joka toinen vuosi. Ylioppilaskunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus edarin kokouksissa.

Elis: Elämänpinna. Saat eliksen, kun havaitset jonkin eliön elävänä luonnossa ensimmäistä kertaa elämä­ssäsi.

Elukka: Eläinmuseo Pohjoisella Rautatiekadulla. Mo­­ nien biolo­ gi­ en tyyssija kevääseen 2002 saakka, jolloin po­ pu­ laatiobiologia, hydrobiologia ja eläinfysiologia muuttivat Viikkiin. Biologian opiskelijoilla ilmainen sisäänpääsy.

Vappushokkelo on järjetettiin ennen Elukalla, mutta viime vuosina shokkeloa on majoittanut Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Tarjoaa myös gradupaikkoja ja kesätöitä.

Eppari: Eppendorf-putki. Pieni kor­killinen suippo­poh­jai­nen muovi­­ astia eli mikrosentrifuugiputki. Tyypillinen tilavuus 1,5 ml. Soveltuu esimerkiksi kofeiinitablettien säilyttämi­seen, korvakoruiksi, kompaktiksi shotiksi ja jopa hyönteisnäytteiden keruuseen.

Erasmus: Yksi monista kansainvälisistä opiskelijavaihtoprojekteista. Kysy lisää eri osastojen kv- tai opin­to­vastaavilta, ainejärjestöjen opinto­vastaa­vilta tai tiedekunnan kv-asioiden suunnittelijalta. Useim­milla laitoksilla on myös omia opiskelijavaihtosopimuksia ainakin eurooppalaisten yliopistojen kanssa.

Espa: Pohjois- ja Eteläesplanadi vievät Stockan kulmalta Kauppatorille. Välissä puisto. Kalliita pu­tiikkeja, kivoja

64

kuppiloita. Jokaisen täytyy käydä Café Espla­na­dissa jättikorvapuustilla.

Excu: Ekskursio. Retki jonnekin. Monet ainejärjestöt tekevät excuja alojensa yrityksiin tms. instituutioihin. Sekä erilaisiin mielenkiintoisiin kohteisiin.

Ff

Fil.yo: Filosofian ylioppilas. Humanistisen, mate­maat­tisluonnontieteellisen, käyttäytymistieteellisen tai bio- ja ympäristötieteellisen tiede­kunnan opiskelija. ”Arvonimi”, jota voit halutessasi käyttää vaikka puhelinluet­te­lossa ja mielipidekirjoituksissa, tai muulloinkin, kun haluat tehdä itsestäsi pellen.

Joskus jopa korrekti – esim. työ­hakemuksissa.

Finnari: Automaattipipetti, väline pienten nestemää­rien (mikrolitran osista kymmeneen milli­litraan) mittaamiseen. Käyttää kertakäyttöisiä kärkiä, joiden unohtaminen, samoin kuin mittojen ruu­vaa­mi­nen asteikon yli, saa assistentin repimään hiuksiaan – tai hiuksiasi.

FM, FL, FT: Filosofian maisteri, lisensiaatti, tohtori.

Fossiili: 1) Kivettynyt eliö, tai muinaisen eliön kiveen jättämä jälki. 2) n:nnen vuoden opiskelija eli henkilö joka opiskelee vähintään 5. vuotta. Vrt. Kääpä Fossiilibileet: Fossiilien bileet, jonne pääsääntöisesti pääsy vain n:nnen vuoden opiskelijoille. Ja nuoremmille nakkia vastaan.

Frisbee: 1) Standardimuotoinen (pikku)nisäkäs­näy­te, joihin tutustut eläintuntemuskurssilla. 2) Bio­logien suosiman ultimate-pelin keskeinen väline.

Fuksi: Katso itseäsi peliin. Ensimmäisen vuoden opiskelija.

Fuksiaiset: Juhla, jossa fuksit ovat kunniavieraat – ja usein myös päätähdet. Pidetään yleensä alkusyksystä. Ohjelma vaihtelee rauhallisista illan­istu­jai­sista S&M-henkisiin siirty­ mä­riitteihin. Joka tapauksessa pai­kalle kannattaa saapua, ja mikäli kuu­­lut useampaan tällaisia tilaisuuksia järjes­tä­vään tahoon, kannattaa men­­nä kaikkiin – pahim­mas­sakin tapauksessa saat ainakin tietää, mistä porukasta sait kyllik­sesi.

Symbioosi, SvNK ja Helix jär­jestävät biologian fuksi­aiset biodiversi­teet­ti-pelin muodossa.

Fuugi: Sentrifugi. Pyörittää näytteitä huimilla g-voimilla ainesosien erotta­mi­­seksi. Käsisentrifuugi ei toimi simaan,

Gg

GIS: Paikkatietojärjestelmä – tehokas menetelmä, jon­ka avulla sijoitetaan kartoituksissa havaittua flooraa ja fau­naa karttapohjalle. Gissalan pojat ovat GIS:n eri­kois­asiantuntijoita.

Gradu: Iso gee. Pro gradu -tutkielma, eli maisteriksi valmistuvien lopputyö. Yleensä ensimmäinen kosketuspinta tavallisen tutkijan arkeen.

Hh

Haalarimerkki: Haalareihin ommeltava kangasmerkki, joita ainejärjestöt ym. myyvät. Ainoa oikea tapa hankkia haalariinsa merkkejä on vaihtaa oman järjestön merkkejä muiden kanssa. Biologialla perusmerkit ovat sitä paitsi huomattavasti keskivertomerkkiä halvempia ja hienompia.

Haalarit: Yleinen ja suositeltava bileasuste (haa­la­ri­bi­lei­siin).

Monet poikkitieteelliset juhlapäivät ovat haalari­bileitä: mm. laskiainen ja vappu. Symbion­teilla vihreä, Helixillä musta, SvNK:lla sininen haa­lari. Ti­laus­listat maisemassa alkusyksystä. Haalarit rahoitetaan yleensä pitkälti mainoksin, joita keräämään kannattaa tarjoutua – jokainen mainos alentaa haalarisi hintaa.

Hallintorakennus: Portsua ja päärakennuksen uut­ta puol­ta vastapäätä. Joitain toimistoja ja ur­hei­lutiloja.

Hallitus: Ainejärjestön päättävä elin. Puuhastelee mukavia asioita kaikkien järjestön jäsenten hyväksi.

Harrastejärjestö: Tietystä toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten yhteenliittymä. HYY:n piirissä toimii lukemattomia eri har­rastejärjestöjä. Jos et löydä omaasi, perusta sellainen!

Helixin kerhohuone: C-talolla väliaikaisesti sijaitseva kerhohuone. He­­lixin ikioma oleskelupaikka, jossa on mukavaa, sallittua ja suotavaa norkoilla.

HeRaKe: Hengenravinnon Kerho, Symbioosin kulttuurikerho, joka tekee ekskursioita ja jakaa mielenkiintoisia linkkejä Facebook-ryhmässään.

Hirven lakitus: Symbioosin jokavuotinen hanke vap­ puna: eläinmuseon hirvi saa ylioppilaslakin päähänsä. Lakituksen suorittaminen on shokkelomestarien kunniatehtävä.

HOAS: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö. ”Edullinen, mukava, hyvät liikenneyhteydet,” valitse näistä kaksi.

Huom. Lämmin ei ole vaihtoehto.

HOPS: Henkilökohtainen opintosuunitelma, jonka tarkoitus on tuoda opiskeluihin suunnitelmallisuutta ja ennen kaikkea antaa vauhtia. Ensimmäinen HOPS tehdään orientoivalla jaksolla.

HY: Helsingin yliopisto HYAL: Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset. Kahdeksan tiedekunnan ainejärjestöläisten yhteenliittymä ja HYY-poliittinen voimatekijä (edustajiston suu­ rin ryhmä). Haluaa äänesi edari­vaa­leissa, jotta ainejär­jestöt voisivat vas­tai­suudessakin sanoa pai­navan sanansa siihen, miten ylioppilaskuntaa hoidetaan.

HYK: Helsingin yliopiston kemistit. Kemian ainejärjestö, josta Helix lohkesi n vuotta sitten.

HYS: Helsingin yliopiston salamurhaajat. http://www.salamurhaajat.net HYY: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Ks. esim ka­ lenteristasi. Maailman toiseksi rikkain ylioppilaskunta (kaiketi).

Ii

Ilmoitustaulu: Kurssi-ilmoituksia, työ­paikka­ilmoi­­tuksia, tentti­tuloksia, muu­toksia opinto-oppaaseen jne. Ainejärjestöjen il­moi­­tus­tau­luil­ta selviävät bileet ja opis­ke­lijatapah­tu­ mat, jotka kuitenkin kulkevat edellisiä paremmin säh­kö­ postissakin.

Ilotalo: ks. Domus Gaudium.

Infokeskus: Info, Korona. Pyöreä rakennus, jossa mm. tiedekirjasto, kaupunginkirjasto, luentosaleja, pie­ni UniCafe.

Isäntä: Ainejärjestön bile­mestari.

Jj Alkio 2017

Joku muu: Ainejärjestö­toi­min­nan ym. tapahtumien org­a­ni­­ soinnissa ylivoimaisesti aktiivisimmin puur­tava henkilö.

JOO: Joustava opinto-oikeus. Kaikkien Suomen korkeakoulujen välinen sopimus, jonka kautta voi opiskella sivuaineita tai muita opintoja muissa Suomen korkeakouluissa.

Joutsenjallu: Symbioosin joutsenretken virallinen lämmike.

Koostuu kuumasta kaakaosta ja kolmen tähden jaloviinasta.

Kk

Kahvilat: Roiku niissä! Yliopistosta et löydä välitunteja, monia läsnäolopakkoja tai mitään muutakaan sosiaalisuuteen pakottavaa. On helppoa opiskella n vuotta oppi­matta tuntemaan ketään.

Kaisa-talo: Hieno uusi kirjastotila Kaisaniemessä (HY:n metropysäkin kohdalla). Täältä saat myös magneettiavaimen.

Kaivopiha: Suihkulähteellä varustettu aukio Uuden ja van­ han YO-talon välissä, keskellä HYY:n kiinteistöä. Katso ympärillesi: omistat kai­ken mitä näet! Kaivopihalla toimii Unicafe, josta saa ruokaa vähän myöhempään kuin muualta, myös lauan­taisin.

Kalakerho: Ainakin sata vuotta vanha Symbioosin kerho jonka jäsenet ovat ainakin satavuotiaita. Heidät on bongattu vielä jokunen vuosi sitten Symbioosin bileissä.

Kalenteri: Ylioppilas­kalen­teri. HYY:n painattama pah­vi­­ kantinen päivyri ja palvelu­hakemisto. Saat omasi ilmoit­ tautuessasi yli­opistolle. Sisältää paljon hyödyllistä tietoa.

Kampus: Yliopistoalue. Esim. keskustakampus, Viik­ ki, Kum­pula, Meilahti ja Otaniemi.

Kasvis: Kaisaniemen Kasvi­tieteellinen puutarha ja kasvimuseo (Unionink. 44). Täällä on myös biologian opiskelijoiden kahdesti kuussa käytössä oleva puusauna.

Keloma: Eukelomaatin ruumiinontelo. Tutustut siihen väistämättä heti opintojesi alussa.

Kertsi: Kerhohuone.

Kielikeskus: Aina täynnä ja ruuhkainen. Ilmoit­tau­tu­miset hoituvat netissä. Seuraa tarkoin ilmoittautumisen alkamista!

Kilppari: Helsingin yliopiston biologinen asema Kil­pisjärvellä Saanan juurella. Kilpparilla järjestetään muutamia kenttäkursseja. Sekä uudenvuoden ekskursioita Symbioosin toimesta.

Kilta: Teekkarien ja useiden muiden yliopistojen ainejär­jestöjä kutsutaan killoiksi.

Klubben: SvNK:n mystinen kerhohuone ja hämyisä biletila Kruununhakalaisessa Kotipizzan kellarissa.

Kumpula: Kaupunginosa.

Majoittaa mate­ maattisluonnontieteellisen tiedekunnan, jonka kanslia on Kum­­pulan kartanossa. Vieressä on myös kasvitieteellinen puutarha, jonne biologian opiskelijoilla on vapaa pääsy.

Käpistely: (TKT sl.) Tietojen­käsit­te­ly­tieteen opiskelu. Johdos: käpis­telijä. Omituisia, hulluja tai jopa kivoja.

Kääpä: Vanhemman opiskelijan henkinen tila. Ei ole sidoksissa opiskeluvuosiin.

Ll

Labra: Laboratorio tai laboratoriokurssi. Taivas ja hel­vetti viidessä kirjaimessa. Labora et ora – tee työtä ja rakoile. Mahdollisesti yhdistettävissä raskasmetalliin.

65

Laitosneuvosto: Laitoksen ylin päättävä elin. Lähimpänä opiskelijaa. Biotieteiden laitoksen laitosneuvosto koostuu neljästä opiskelijajäsenestä, neljästä professorista ja neljästä muun henkilökunnan edustajasta. Valitaan nelivuotiskaudeksi, joskin opiskelijat kahdeksi vuodeksi.

Lammi: Entinen kunta eteläisessä Hämeessä (nykyään osa Hämeenlinnaa). Biologiselle ase­malle Pääjärven kupeeseen pääset tyypillisesti hyvin biletäyteiselle ekologian kenttäkurssilla.

Käytetään myös synonyyminä ko. kurssista.

LAO-Helsinki: Luonnontieteiden Akateemisten (= alan ammattiliitto) Opiskelijat Helsinki.

Laskarit: Laskuharjoitukset. Näitä on joillakin kursseilla, joskus jopa pakollisia.

Laskiainen: Poikkitieteellinen, kos­tea mäenlasku­tap­ah­tuma.

Helsingissä opis­­ke­lijat rikkovat lui­taan Ullanlinnanmäellä.

Usein fuksin ensimmäinen Haalarijuhla.

Laulukirja: Tärkein kirja. Sisältää kaikki sitsimuistosi (oman muistisi sijaan) sekä kokoelman mitä parhaimpia lauluja.

Lavi: Laudatur; syventävät opinnot. Suurin suoritettava opintokoko­naisuus, yhdessä perus ja aineopintojen kanssa 120 op. Pääainetta opiskellaan laudaturin verran. Sivuainnenkin voi suorittaa, mutta se vaatii 20 op:n syventävien opintojen tutkielman teon.

Leppätalo: Ks. Domus Gaudium.

Limes: Matematiikan, tietojenkäsittelyopin ja eksak­tien luonnontieteiden opiskelijoiden ainejärjestö. Noin 2500 jäsentä.

Luento: Suuri osa luen­noit­si­joista on ihan kuuntelemisen arvoisia, loppuja ei tarvitse seurata kuin silloin tällöin, kunhan kopioi luento­prujut. Erityisesti massaluennot voi usein korvata lukemalla kirjaa (jos on). Luennoilla tapaa myös kavereita.

Lukki: 1)Luonnontieteiden kandidaatti, LuK. Alempi kor­kea­ koulututkinto, tietty määrä opintoja ja lopputyönä helppo kirjallisuuskatsaus.

2) Hämähäkkieläin

Mm

Magneettiavain: Harmaa klöntti jonka saa panttia vastaan ja joka takaa pääsyn 24h atk-tiloihin ja lukusaleihin. Sekä Bio 3:n Kertsille!

Maisteri: Ylempi korkeakoulututkinto. Tittelisi val­mis­tut­tuasi.

Mannerheim-sali: Iso kokoustila Uuden YO-talon A-rapussa, viidennessä kerroksessa. Monet jär­jestöt järjestävät yleiskokouksensa ja yleisötilaisuutensa täällä.

Mansku: Mannerheimintie.

Manta: Havis Amanda. Alastoman naispatsaan ko­ris­­­tama suihkulähde Kauppatorin rannassa. La­ki­te­taan perinteisesti pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien toimesta vappuaattona klo 18. Be there.

MaO: Maantieteilijöiden ainejärjestö. Erosi Symbioosista joskus muinoin.

Mappi: Sähköpostilaatikko, jollainen kaikille opiskelijoille annetaan yliopistoon tullessa. Levytilaa 1 GB – siivoa välillä pois turhia viestejä, ettei kiintiö ylity.

Matlu: Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opis­ ke­­ lijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, johon Symbioosi kuuluu his-

66

toriallisista syistä. Ihan kiva.

Matlu-klusteri: Matlun (eli myös sinun!) bile- ja hengailutila kolmannella ylioppilastalolla eli Domus Gaudiumilla. Avaimia löytyy ainejärjestöaktiiveilta, lyöttäydy seuraan tai seuraa bileilmoittelua.

Minski: Tvärminnen eläintieteellinen asema Hanko­ nie­ mellä.

Minskissä järjestetään kenttäkursseja mm. fuksivuoden Saariston ekologia. Juhannuksena järjestetään ekskursio Symbioosin toimesta (huhujen mukaan vanhojen jumalien kunniaksi).

My Frank: Opiskelijakortti jolla voit mm. maksaa Unicafessa ateriasi ja Vanhalla kaljasi ja saat muualla opiskelija-alennukset.

MYY: Ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö, jossa ymp yksi pääaine. Asustaa Symbioosin ja SvNK:n kanssa Biokeskus 3:n kertsillä.

Nn

Nakki: Erilaisia tapahtumia varten suoritettava tehtävä kuten virvokemyynti, siivous, narikka... Verbi nakittaa: isännän tehtävä – etsiä ihmisiä suorittamaan nakkeja.

Nakkilista: Ennen tapahtumia internettiin ilmestyvä lista tarjolla olevista na­keista. Täyttyy yleensä silmänräpäystäkin nopeammin.

Neurotieteiden tutkimuskeskus: Tutkimusyksikkö, joka kokoaa yhteen neu­ro­tutkimusta eri aloilta. Sijaitsee Cultivator II:ssa.

N:nnen vuoden opiskelija: Vähintään 5. vuoden opiskelija (joka ei kehtaa myöntää kuinka monta vuotta on ollut yliopistolla).

Oo

Oljenkorsi: Viihtyisä kumpulalainen baari, joka on toiminut alun perin orientoivan viikon baarina fukseille ja vanhoille.

Oodi: Yliopiston opintotietojärjestelmä. Nettikäyttö­liittymä WebOodin (https://weboodi.helsinki.fi/hy/) kautta voit mm. tutustua opintosuorituksiisi.

Opintokokoelma: Näytekoko­el­mat, joissa voit tutustua neulasettomiin kuusenoksiin ja siivettömiin kaksi­siipi­siin vuodelta -35. Lystikkäitä ja her­mo­ja­­raastavia hetkiä tiedossa!

Opintopiste: Op, ECTS-piste. Työmäärän yhteis­ eu­ roop­ pa­lainen mittayksikkö. Yksi piste vastaa 27h työpanosta.

Kurssien laajuus ilmaistaan opintopisteinä. Kandin tutkinnon laajuus on 180, maisterin tutkinnon laajuus 120 opintopistettä. Vrt opintoviikko.

Opintoputki: Kävelytunneli, joka johtaa Porthanian vierestä Kaisaniemen metroasemalle.

Opintorekisteriote: Tiedot opin­to­pistesal­dos­ta­­si, suo­rit­ta­ mis­ta­si kursseista ja niiden arvo­sa­nois­­ta. Virallisen opinto­ re­ kis­­ teriot­ teen voit hakea tai tilata opiskelijaneuvonnasta maksutta kerran lukukaudessa. Epävirallisen otteen saa WebOodista (ks. Oodi).

Opiskelijakortti: SYL-kort­­ ti, My Frank. Antaa joukon erilaisia alennuksia ja on se kortti, jolla todistat eläväsi alle perus­turva­minimin. My Frank toimii alennuskorttina HYY:n ruokaloissa ja toimipis­teis­sä. Korttiin saa maksuominaisuuden ELISA-lompakko maksutarralla.

OPM: Oma Pullo Mukaan. Mainitaan usein bile­kut­suissa.

Ordoviikki: Viikin vanhat kampusrakennukset Bio­kes­­kus­ten takana. Niissä majailee Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.

Osakunta: Järjestö, jonka jäsenet olivat joskus kotoisin samoilta seuduilta, mutta käytännössä jäsenistön mää­räy­tyminen kotiseudun mukaan on hämärtymässä. Aine­­järjestöihin verrattuna sika­mai­sen varakkaita. Paras puoli: mukavaa tekemistä sel­laisten ihmisten kans­sa, jotka eivät todellakaan ole kiinnostuneita samasta alasta kuin sinä ja ne kaikki muut, joita näet päivittäin. Koosta ja varoista riippuen asuntoja, stipendejä, bileitä ja har­ras­tusmah­dol­lisuuksia. Voit kuulua vain yhteen osakuntaan kerrallaan.

Otaniemi: Aalto-yliopiston kampusalue Es­poossa. Majoittaa myös VTT:n sekä parituhatpäisen teek­karikylän. Synonyymejä: Otaliemi, Onaniemi, Ota­onnela. VARO TÄTÄ PAIKKAA.

Pp

Perimä: Perinnöllisyys­tieteen pääaine.

Piirustuskerho: Eräs Symbioosin kerhoista, jossa pääset toteuttamaan itseäsi.

Portsu: Porthania, Yliopistonkatu 3. Luentosaleja (P-salit), Unicafe, ilmoitustauluja asunnoista ja avoi­mista työ­pai­koista.

Postituslista: Sähköpostiosoite, johon lähetetty viesti menee kaikille listalla oleville. Ainejärjestöillä on omat listat, joihin liittymällä saat tietää järjestöjen tapah­tumista ynnä muista sys­teemeistä.

Promootio: Silloin tällöin (= epämääräisesti joidenkin vuosien välein) järjestettävä yltiöjuhlallinen yliopisto-opintojen päätöstilaisuus, johon voivat osallistua edellisen promootion jälkeen valmistuneet. Vasta promootiossa maisterit saavat oikeuden käyttää maisterinsormusta ja-seppelettä ja torhtorit tohtorinhattua ja -miekkaa.

Pruju: Moniste, kopio. Yleisesti kurssimateriaali, jota luetaan tai ollaan lukevinaan.

Pseudoväitös: Symbioosin perinne. Jatkot ja ka­ronkka ovat ennen varsinaista väitöstä; vastaväittäjä väittää vas­taan ja kustos vain hörppää. Yleisön tulee olla hiljaa ja käyttäytyä arvokkaasti.

Pystylähtö: Koko yön kestäneiden bileiden jälkeen ei suin­kaan mennä nukkumaan, vaan suoraan päivän aska­reisiin. Tullee tutuksi viimeistään Lammin kenttäkurssilla.

Päärakennus: Fabianink. 33. Majoittaa yliopiston byrokratiaa ja opiskelijaneuvonnan. Unicafen keskitason alapuolelta, luentosaleja sekä yliopiston juhlasalin.

Pöllöposti: Tästä vuosittain jul­kais­tavasta Symbi­on­tin liit­teestä löydät useimpien biologian opiskelijoiden yhteys- ja muut tiedot. Päivitä tietosi pöl­lö­postiin, kun niitä huhuillaan sähköpostilistoilla vuoden alussa.

Pöllöretki: Symbioosin perinteinen linturetki. Pöllöjä kuullaan harvoin, kerran retkeiltyäsi tiedät kyllä miksi.

Pöllö-öljy: Symbioosin pöllöretken virallinen juoma: 4/5 vahvaa kahvia ja loput viskiä.

Rr

Rekry: Yliopiston ura­pal­ve­lut. Välittää oman alan työpaikkoja ja järjestää tilaisuuksia, joissa kerrotaan monipuolista asiaa

Alkio 2017

työ­elämä­kontak­teista, palkkauk­sesta, työsopimuksen teosta jne.

Ss

Safari: Lammin paikallinen baari, josta näin pari vuotta lopettamisen jälkeenkin tulet kuulemaan monenlaista legendaa Salametsästäjä: Vanhempi opiskelija tai maisteri, joka tuntee erityistä viehtymystä ensimmäisen vuoden opiskelijoihin.

Fuksit, varokaa!

Saunailta: Vapaamuotoinen illanvietto, jossa halutessaan saa myös saunoa. Juotavaa löytynee. Kasviksella parhaat.

Selkkari: Labrakursseilla töiden jälkeen väännettävä työselostus.

Saattaa aiheuttaa suunnatontakin tuskaa.

Seminaari: Tilaisuus, jossa joku puhuu aiheesta X, ja muut kuuntelevat. Eroaa luennosta siinä, että semi­naa­riesitelmä on yleensä lyhyempi ja jotenkin ajankohtainen. Opintoihin kuuluu useamman tällaisen pitäminen, ja ero lukion esitelmiin on loppujen lopuksi aika vähäinen, paitsi että aihe tulee tuntea paremmin ja arvostelu on asiallisempaa.

Shokkelo: Symbioosin vappuperinne ja fuksien jokavuotinen Suuri Tehtävä. Vapunpäivän iloinen koko perheen tapahtuma Kumpulan kasvitieteellisellä puutarhalla. Tuotosta osa menee luonnonsuojeluun.

Shokkelonäytelmä: Symbioosin vappu­shokkelon ohjelmanumero. Shokkelon siivouksen yh­teydessä esitetään näytelmästä myös K-18-versio.

Siilinpesä: Viikin ”lähi”baari Siilitien metroaseman tuntumassa. Jättimäiset pizzat jo miltei kultti­maineessa.

Sillis: Silliaamiainen. Tärkeämpien juh­lien jälkeisenä aamuna pidettävä pienimuotoinen aamu­syö­pöt­tely, johon kestä­vimmät raahau­tuvat paikalle.

Sitsit: Akateeminen pöytä­juhla: ruo­­kaa, juomaa ja lau­lua. Pukukoodi useim­mi­ten ”siisti”.

Sivistys: 1) Ominaisuus, jota yliopistoväellä on rutkasti. 2) Domus Gaudiumilla sijaitseva ylellinen kattosauna, jota HYY vuokraa järjestökäyttöön Speksi: Opiskelijanäytelmä, jollaisia mm. teekkarit ja LKS väsäävät. Yleensä kiitettävän räävittömiä.

Sponde havis: Spontaani havis: näet jonkin eliö­lajin tietämättä pai­kalle tul­lessasi sen olevan siellä.

Suokki: Suomenlinna. Linnakesaari Helsingin edustalla, kes­keinen näh­tä­vyys. Suokkiin pääsee pik­ni­kil­le tai kas­ viretkelle historian siipien havinaan HKL:n lipun hin­nalla.

Opiskelijajärjestöjen vakioretkipaikkoja.

SYKE: Suomen ympäristökeskus. Täältäkin voit saada töitä.

SYL: Suomen ylioppilaskuntien liitto. Iso järjestö, jonka jäsen esim. HYY on . Antaa lausuntoja meidän kaikkien puolesta milloin mistäkin aiheesta.

Symbiontti: 1) Symbioosin julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 2) Sym­bioosi-ak­tii­vi tai muuten itsensä voimakkaasti jäseneksi miel­tävä.

Symbioosin kuoro: Neli- ja kau­nis­ääninen iloinen sekakuoro, joka on levyttänyt kaksi kertaa. Nykyis­tä kuoroa edeltänyt kokoonpano ei sen sijaan osan­nut laulaa, mutta teki myös yhden levyn.

Symbioosin kerhohuone: Symbioosin oleskelu- ja kokoustila Biokes­kus 3:n poh­ja­kerroksessa. Luentojen jälkeen otollinen hengaus- ja kahvin­keitto­paikka. Kertsillä majailevat

67

myös SvNK ja MYY. Yöpyminen periaatteessa kielletty, yön läpi biletys sen sijaan ei.

Symbioosin puutarha: Symbioosin palsta Herttoniemessä, viiden minuutin pyörämatkan päässä kampuksesta. Mukaan pääset helpoiten seuraamalla keskustelua puutarhan Facebook-ryhmässä.

SyyHy: Symbioosin hyönteisjaosto.

Tt

Telkänpönttö: Bio­­kes­kus 3:n keskellä sijaitseva puurakenteinen seminaari­huo­ne..

Tiedekuntaneuvosto: Tiedekunnan korkein päättävä elin; puhetta johtaa dekaani. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on neljä professori­jäsentä, kolme muun henkilökunnan edustajaa ja kolme opiskelija­edustajaa.

Valitaan vaaleilla nelivuotiskaudeksi, opiskelijaedustajat kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Tuutori: Vanhempi opiskelija, jonka tehtävä on opettaa joukolle fukseja yliopistoelämän aakkoset kopio­koneista kaupunki­ tunte­mukseen. Jos ei tiedä jotain ennestään, ottaa kyllä selville.

Tuutorikalja: Yleisen käytännön mukaan tuu­to­riin­sa tyytyväinen fuksi tarjoaa tälle jossain vaiheessa kaljan tms. juoman.

Uu

UniCafe: Ruokalaketju, josta saa ruokaa halvalla. Lyyralla maksamalla hinta on alempi HYY:n ateriatuen ansiosta.

Hinta hyvä, taso vaihteleva. Sijainnit: ks. tämän lehden kartoista. HYY-yhtymän omistama.

Uusi: Uusi ylioppilastalo Vanhan ylioppilastalon vie­ ressä, osoitteessa Mannerheimintie 5. Sisältää osa­kuntien tiloja, järjestöjen kerhohuoneita, HYY:n keskustoimiston ja yleis­ käytöllistä juhla- ja ko­kous­tilaa. Monet bileistä järjestetään 3. kerroksen Alina-salissa.

Uusien illat: HYY:n järjestämät vuotuiset bileet uusille opiskelijoille.

Vv

Vanha: Vanha ylioppilastalo, Kolmen sepän patsaan ja Uuden välissä. Sisältää kahvilan, baarin, ko­kous­­tiloja ja juhlasalin.

Usein isoja bileitä; ensimmäisen kerran tutustunet ’uusien illoissa’. Hyvä mut­ta hintava terassi keskellä keskeisintä keskustaa.

Valtsika: Valtiotieteellinen tdk, Unioninkatu 37. ATK-asema ja ruokala.

Vapaa radikaali: 1) Helixin julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, myös netissä. Lyh. VR 2) Parit­to­man elektronin uloimmalla kehällä sisältävä atomi tai ato­miryhmä.

Usein hyvin reaktiivinen ja lyhyt­ikäinen.

Viikki-GP: Viikin ainejärjestöjen vuotuinen kevättapahtuma, jossa kierretään rastilta toiselle leikki­mie­lisen kilpailun merkeissä.

Viikin opintokokonaisuudet: Appro: Biokes­kus 3:n ym­ päri. Cumu: Biokeskuskompleksin ym­päri. Lavi: Ko­ko Viikin ympäri (79:n reittiä). Kengät sallittu.

68

Viikki-klusteri: Viikkiläisten kerhotila uuden ylioppilastalon huipulla, johon Helixillä, MYY:llä ja Biosfäärillä on käyttöioikeudet. SIIRTYNYT MATLU-KLUSTERIN YHTEYTEEN! Vuodari: Vuodenpinna. Saat sellaisen, kun näet jonkin eliölajin ensimmäistä kertaa kuluvan ka­len­te­rivuoden aikana.

Ww

Webmail: Yliopiston internet-pohjainen sähköpostiohjelma – voit lukea postejasi miltä tahansa net­tiyhteydellä varustetulta koneelta. Osoite on www.helsinki.fi/webmail/, ja sähköpostitunnukset saat automaattisesti, kun tulet kirjoille yliopistoon.

Xx

X: Kromosomi, joka esiintyy biologian opiskelijalla useimmiten tuplana.

Yy

YFK: Yliopiston Farmasiakunta, farmaseuttien ainejärjestö biokeskus 2:ssa.

Ylkkäri: Ylioppilaslehti. Ylioppilaskunnan julkaisu.

YMBO: Yleisen mikrobiologian pääaine.

Yrityshautomo: ”Yrityshautaamo”. Biokeskusta vas­tapäätä sijaitsevat rakennukset, joiden suojiin voit perustaa ikioman bioalan yrityksen.

YTHS: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Halpaa ter­­ vey­ denhoitoa, jos olet niin onnekas, että on­nistut saamaan ajan.

Viikissä tavattavissa terveydenhoitaja keskiviikkoisin Infokeskuksessa. Muutoin lähin toimipiste on Töölössä. Perehdy HYY:n kalenteriisi.

Zz Ää Öö

Ördäys: 1) Väärä tapa nauttia alkoholia. 2) Teekkari ja kaksi kaljaa.

SYKSYN ALUSTAVA TAPAHTUMA-AIKATAULU Huom! Tarkista uusin tieto aikataulusta omalta tuutoriltasi!

26.8.

Pre-orientoivat 30.8.

Fuksikaski 31.8.

Biosfäärin lautapeli-ilta 1.9.

BYTDK:n fuksibileet 6.9.

Myyn fuksisitsit 9.9.

Helixin ja Symbioosin fuksisitsit xx.9.

Symbioosin kaudenavajaiset 12.9.

Fuksiolympialaiset 15.9.

Helixin kaudenavajaiset 22.9.

BD-peli eli fuksiaiset xx.9.

MMYL fuksiaiset 4.11 Helixin synttärisitsit xx.xx Kenttäasemien esittely fukseille xx.12.

Symbioosin pikkujoulut xx.12.

Pikkujoulusauna xx.12.-xx.1. Symbioosin UV-excu Kilpisjärven biologiselle asemalle xx.xx.

Naturan Z-ränni xx.xx.

Viikin merkkimarkkinat

Alkio 2017

69

70

Pre-orientoiva päivä la 26.8 Suomenlinnassa!

Yhteislähtö Kauppatorilta: Tule tutustumaan uusiin opiskelukavereihisi ja tuutoreihisi jo ennen opiskelun alkamista! Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan uudet opiskelijat ja tuutorit tapaavat toisensa Suomenlinnassa pre-orientoivana päivänä la 26.8.

Yhteislähtö tapahtuu Kauppatorilta lautalla klo 12:15. Jos eksyt tai pääset saapumaan vasta myöhemmin paikalle, ota yhteys fuksi- ja tuutorivastaava Tapani Koppiseen (0445607959).

Alkio 2017

71