__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 15.05.2020

Ilmastonmuutoksen hillinnällä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on kiire. Kaikkien toimijoiden tulisi ryhtyä konkreettisiin ja merkittäviin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi.

Merkittävimmät päästövähennystoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ▼▼

Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi kaikkia päästöjä tulee vähentää. Hiilineutraaliustavoite saavutetaan, kun päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut.

▼▼

Kriittisiä toimia fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi ovat energiankäytön tehostaminen, vähäpäästöisen energian merkittävä lisäys sekä lämmityksen, liikenteen ja teollisuusprosessien puhdas sähköistäminen.

▼▼

Maankäyttösektorilla kriittisiä päästövähennystoimia ovat etenkin turvemaapeltojen ja -metsien päästöjen hallinta sekä metsäkadon estäminen.

hiilineutraalisuomi.fi

@hiilineutraali

resurssiviisaus

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia


CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 15.05.2020

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi panostuksia lisättävä vaikuttavimpiin toimiin

Tavoitteiden asettaminen ja konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Ilmastonmuutoksen hillinnällä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on kiire.1 ovat erittäin Kaikkien toimijoiden on korkea aika ryhtyä konkreettisiin, merkittäviin ja nopeutettuihin tärkeitä. toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi.2 On esimerkillistä, että hallitus on sitoutunut Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen. Lisäksi yli 70 kuntaa ja neljä maakuntaa ovat sitoutuneet Hinku-kriteereihin vähentääkseen alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Myös monet yritykset ovat tarttuneet ilmastyöhön – esimerkiski S-ryhmän tavoitteena on olla hiilinegatiivinen vuoteen 2025 mennessä ja työeläkevakuutusyhtiö KEVA on sitoutunut kiinteistöjensä hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden asettaminen ja konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi ovat erittäin tärkeitä.

Mistä kasvihuonekaasupäästöt syntyvät? Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy eniten fossiilisten polttoaineiden käytöstä.8 Maatalouden päästöt aiheutuvat etenkin märehtijöiden ruoansulatuksesta, typpilannoitteiden käytöstä, lannan Suomen käsittelystä ja peltojen orgaanisen aineen hajoamisesta. Teollisuusprosessien päästöt syntypäästöistä vät muun muassa typpihapon, teräksen ja sementin valmistuksesta. Maankäyttösektorilta suurin osa suurin osa päästöistä syntyy Suomessa turvemaapeltojen, ojitettujen turvemaametsien syntyy ja turvetuotantoalueiden maaperän orgaanisen aineen hajoamisesta7. Esimerkiksi ojipolttoaineiden tettujen soiden maaperästä tulee fossiilisten polttoaineiden polttamiseen verrattavia käytöstä päästöjä, kun vanhojen turvekerrosten hiili vapautuu kuivatuksen seurauksena hiilidioksidina ilmakehään. Tyypillisesti maankäyttösektorin päästöt eivät ole olleet mukana kuntien ja eri organisaatioiden päästölaskennassa ja -tavoitteissa, koska päästökauppa- ja taakanjakosektoreiden päästöjen hallinta on ollut kansainvälisen ilmastonmuutoksen hillintätyön prioriteettina. Lisäksi maankäyttösektorin päästöjen arviointi on ollut vaikeaa. Kuitenkin vuodesta 2021 alkaen EU:n maankäyttö-, maankäytön muutos ja metsätalous -sektoria (LULUCF) koskevan asetuksen voimaan astumisen9 myötä maankäyttösektorin merkitys EU-maiden ilmastovelvoitteissa vahvistuu.

Suomen päästölähteet ja nielut vuonna 2018 Päästökauppa- ja taakanjakosektorin päästöt yhteensä 56,4 Mt CO2 ekv. (75%) 42,1 energia 6,6 maatalous 5,8 teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 1,9 jätteiden käsittely ja muut päästöt

Maankäyttösektorin päästöt yhteensä 18,7 Mt CO2 ekv. (25%) ja nielut -28,9 Mt CO2 ekv. 8,1 viljelysmaat (erityisesti turpeen hajoaminen) metsämaiden nielut -24,4

6,9 metsämaat (erityisesti turpeen hajoaminen ja metsien ojitus) 2,1 kosteikot (käytännössä turpeenottoalueet)

puutuotteiden hiilivaraston muutos -4,4

0,7 rakennettu alue (käytännössä maankäytön muutos) 0,7 muut päästöt

Suomen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan Suomen päästöt olivat vuonna 2018 yhteensä 75 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2ekv.).7 Suurin osa (56 %) Suomen päästöistä syntyi fossiilisten polttoaineiden poltosta energiaksi muun muassa liikenteessä ja lämmityksessä.


CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 15.05.2020

Tärkeimmät toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi kaikkia päästöjä tulee vähentää. Hiilineutraaliustavoite saavutetaan, kun päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut. Energiajärjestelmän päästövähennysratkaisuja on tarkasteltu lukuisissa selvityksissä.10 11 12 Ne kaikki osoittavat, että kriittisiä fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi ovat energiankäytön tehostaminen, vähäpäästöisen energian merkittävä lisäys sekä lämmityksen, liikenteen ja teollisuusprosessien puhdas sähköistäminen. Maankäyttösektorilla kriittisiä päästövähennystoimia ovat etenkin turvemaapeltojen ja -metsien päästöjen hallinta sekä metsäkadon estäminen.

Keskeisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi Energiantuotanto Energiantuotannossa fossiilisten

polttoaineiden ja turpeen käyttö tulee korvata puhtailla energialähteillä. Elinkaaripäästöjen perusteella eniten päästöjä vähentäviä energialähteitä ovat tuulivoima, aurinkoenergia, ympäristö- ja geoterminen lämpö, vesivoima ja ydinenergia13 14. Suomessa edullisin sähköntuotantomuoto on maatuulivoima15. Lämmityksessä keskiössä ovat teollisuuden ja kiinteistöjen lämpöpumput11, joiden energialähteitä ovat vähäpäästöisen sähkön ohella muun muassa yhdyskuntien, teollisuuden ja kiinteistöjen hukkalämpö sekä maa-, vesi- ja ilmalämpö.16 Edellä mainittujen energiamuotojen edistämiskeinoja kuntaorganisaatioissa ovat suorat investoinnit sekä yrityksille ja kansalaisille vähäpäästöisen energiantuotannon mahdollistava kaavoitus ja luvitus.

Liikenne Liikenteessä fossiilista dieseliä ja bensiiniä

käyttävät ajoneuvot tulee uusia sähköä tai biokaasua käyttäviksi ajoneuvoiksi. Lisäksi on tärkeää edistää kestävää liikkumista muun muassa parantamalla joukkoliikenteen palvelutasoa sekä kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria. Yksityisautoilun houkuttelevuuteen vaikutetaan tehokkaasti kaupunkien pysäköinti- ja ruuhkamaksuilla18,19. Sähkö- ja biokaasuajoneuvojen yleistymisen kannalta on tärkeää edistää niiden latausja tankkausinfrastruktuuria.

Rakennukset Olemassa olevissa rakennuksissa tu-

lee suorittaa kattavia energiaremontteja rakennusten elinkaarisen jalanjäljen pienentämiseksi. Energiatehokkuutta voidaan parantaa kustannustehokkaasti lämpöpumppuratkaisuilla, hukkalämmön talteenotolla, ympäristön energioiden hyödyntämisellä ja tarvittaessa eristystason parannuksilla, kuten katon lisäeristyksellä sekä ikkunoiden ja ovien vaihdolla.20,21,22,23 Keskeiset keinot uudisrakennusten elinkaarisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä kuten maalämpö, A-luokan energiatehokkuus, puun käyttö päärakennusmateriaalina ja rakennuksen suunnitteleminen tilatehokkaaksi.24,25,26,27 Energiaa voidaan säästää merkittävästi myös rakennusten energiankäytön älykkäillä ohjauslaitteistoilla, joilla voidaan vähentää huoneistojen tarpeetonta lämmitystä ja sähkön käyttöä sekä tasoittaa kulutushuippuja.

Teollisuus Teollisuudessa ja muussa yritystoiminnassa

keskeisiä päästöjen vähentämiskeinoja ovat energian ja materiaalien käytön tehostaminen, vähäpäästöisen

energian käyttöönotto, sähköllä tai biokaasulla toimivat työkoneet ja kuljetusajoneuvot sekä korvaavat vähäpäästöiset tuotantoprosessit. Esimerkiksi teräksen valmistuksessa hiilikoksi voidaan korvata vähäpäästöisellä sähköllä ja vedyllä.28

Maatalous Maataloudessa päästöjä saadaan alas

tarkentamalla lannoitusta ja vähentämällä metaanin ja typen haihtumista lannankäsittelyketjussa29 sekä vähentämällä viljelyä turvemaapelloilla32 . Maatilojen energiankäytössä tulisi siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin, kuten lannasta tuotettavaan biokaasuun ja aurinkoenergiaan30,31. Märehtijöiden metaanipäästöjä voidaan vähentää eläinten jalostuksella ja rehun koostumuksella33,34.

Turvemaapellot Uusien turvemaapeltojen raivauk-

sesta tulisi luopua ja huonotuottoiset alat vettää tai metsittää. 32 Viljelyyn jäävillä turvemaapelloilla tulisi suosia nurmiviljelyä ja jatkuvaa kasvipeitteisyyttä, vähentää maanmuokkausta sekä mahdollisuuksien mukaan nostaa pohjaveden pintaa turpeen hajoamisen vähentämiseksi.29,35Myös kosteikkoviljelyllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä osalla turvemaapeltoja.32

Turvemaametsät Turvemaametsissä keskeistä on

turpeen hiilivaraston säilyttäminen vähentämällä turpeen hajoamista.36,37 Runsasravinteisissa turvemaametsissä tulee suosia jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, jolla voidaan vähentää maaperän päästöjä päätehakkuumalliin verrattuna.38 Hakkuut aiheuttavat metsästä poistetun puuaineksen hiilisisällön suuruisen päästön. Päätehakkuun jälkeen talousmetsän metsämaa on päästölähde 15–20 vuotta, kunnes uuden kasvuston tuottama hiilisyöte maahan ylittää hajotuksen. Koko metsän hiilivarasto palautuu päätehakkuuta edeltävään kokoonsa kasvupaikan puuntuotoksesta riippuen 60–100 vuodessa39.

Metsät Metsäkadon estäminen onnistuu muun

muassa yhdyskuntien suunnittelulla ja kaavoituksella. Metsän raivaaminen muuhun käyttöön, kuten teiksi tai rakennusalueeksi, aiheuttaa päästöjä. Erityisesti turvemaametsien raivaus pelloiksi aiheuttaa suuria päästöjä vuosikymmeniksi eteenpäin, koska puuston menetyksen lisäksi turvemaapellon maaperän orgaanisen aineen hajoaminen kiihtyy.


CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 15.05.2020

Panostamalla merkittäviin päästövähennystoimiin tuloksia syntyy Kuntien päästölähteiden vertailu Alueellinen laskenta (ALas) -mallilla40 osoittaa, että kunvarmasti! nan koosta ja sijainnista riippumatta kaikissa kunnissa käytetään merkittävästi fossiilisia polttoaineita muun muassa ajoneuvoissa ja lämmityksessä. Tärkeimmät eroavaisuudet kuntatyyppien välillä perustuvat maatalouteen ja kaukolämpöön: isoissa kaupungeissa suurin päästölähde on pääsääntöisesti kaukolämpö, kun taas maaseutumaisissa kunnissa se on maatalous41. Merkittävimmät päästölähteet voivat toki vaihdella kuntakohtaisesti.

Tärkeintä on keskittää toimenpiteet fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön korvaamiseen puhtailla energialähteillä, energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen sekä maaperän hiilivarastojen ylläpitämiseen.

Kirjoittajat: Karoliina Auvinen, Liisa Maanavilja, Jyri Seppälä, Paula Sankelo, Johanna Mäkinen, Sakari Sarkkola, Teemu Helonheimo, Laura Saikku, Johannes Lounasheimo ja Venla Riekkinen Lähteet: 1) IPCC. 2019. PRESS RELEASE: Choices made now are critical for the future of our ocean and cryosphere. Saatavissa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2019/09/srocc-P51-press-release.pdf 2) Koljonen, T et al. 2020. Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 366 https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020. T366 3) Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3 4) SYKE. Verkkosivut: Hinku-verkosto ja Hinku-kriteerit. (Viitattu 3.3.2020). Saatavissa: https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku ja https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku/ Hinkukriteerit 5) S-ryhmä. Uutinen: Suomen kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet: S-ryhmästä hiilinegatiivinen vuonna 2025 (viitattu 17.3.2020). Saatavissa: https://s-ryhma.fi/uutinen/suomenkunnianhimoisimmat-ilmastotavoitteet-s-ryhm/KDDak73zlKtTYJlPgI5Dd 6) Green Building Council Finland. Verkkosivu: Globaali Net Zero Carbon Buildings -sitoumus haastaa rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä sekä kaupunkeja asettamaan tavoitteeksi kiinteistöjen hiilineutraalin energiankäytön vuoteen 2030 mennessä.(viitattu 17.3.2020). Saatavissa: https://figbc. fi/projektit/net-zero-carbon-commitment/ 7) Tilastokeskus. 2020. GREENHOUSE GAS EMISSIONS IN FINLAND 1990 to 2018. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol 9 April 2020. Taulukot s. 53, 54 ja 303. Saatavissa: https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_un_2018_2020_04_09. pdf 8) IPCC, 2014: Climate Change 2014: Synthesis Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, R.K. Pachauri and L.A. Meyer (eds.)]. IPCC, Geneva, Switzerland, 151 pp. Saatavissa: https:// www.ipcc.ch/report/ar5/syr/ 9) Maa- ja metsätalousministeriö. 2020. Verkkosivu: Maankäyttösektorin sisällyttäminen EU:n ilmastotavoitteisiin (viitattu 6.4.2020). Saatavissa: https://mmm.fi/lulucf 10) Koljonen, T. et al. 2019. Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-656-0 11) Rinne, Samuli; Auvinen, Karoliina; Reda, Francesco; Ruggiero, Salvatore; Temmes, Armil. 2019. Clean district heating - how can it work? Aalto University publication series BUSINESS + ECONOMY. Saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/40756 12) Child, Breyer. 2016. Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system for 2050. Renewable and Sustainable Energy Reviews, 2016 - Elsevier. Saatavissa: https://doi. org/10.1016/j.rser.2016.07.001 13) Koffi B, Cerutti A.K., Duerr M., Iancu A., Kona A., Janssens-Maenhout G., Covenant of Mayors for Climate and Energy: Default emission factors for local emission inventories– Version 2017, EUR 28718 EN. Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2017, ISBN 978-92-79-714795, doi:10.2760/290197, JRC107518. Saatavissa: https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/ bitstream/JRC107518/jrc_technical_reports_-_com_default_emission_factors-2017.pdf 14) Schlömer S., T. Bruckner, L. Fulton, E. Hertwich, A. McKinnon, D. Perczyk, J. Roy, R. Schaeffer, R. Sims, P. Smith, and R. Wiser, 2014: Annex III: Technology-specific cost and performance parameters. In: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Edenhofer, O., R. Pichs-Madruga, Y. Sokona, E. Farahani, S. Kadner, K. Seyboth, A. Adler, I. Baum, S. Brunner, P.Eickemeier, B. Kriemann, J. Savolainen, S. Schlömer, C. von Stechow, T. Zwickel and J.C. Minx (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Saatavissa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/ipcc_wg3_ar5_annex-iii.pdf

26) Ahola, R. & Liljeström, K., 2018: Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen pienentäminen kustannustehokkaasti vuokratalokohteessa. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen raportteja 8/2018. 27) Alhola, K., Sankelo P., Antikainen, R., Helonheimo, T., Kaljonen, M, Karjalainen, L., Linjama, J., Lounasheimo, J., Peltomaa, J., Pesu, J., Sederholm, C., Tainio, P., 2019. Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa: Kiihdyttämö -hankkeen tulokset, opit ja kokemukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45/2019. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306901 28) A.Ranzani da Costa, D. Wagner, F. Patisson. 2013. Modelling a new, low CO2 emissions, hydrogen steelmaking process. Journal of Cleaner Production Volume 46. Saatavissa: https://www. sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652612003836 29) Regina, K., Lehtonen, H., Palosuo, T. & Ahvenjärvi, S. (2014). Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. MTT raportti 127. 42 s. http://urn.fi/ urn:isbn:978-952-487-504-2 30) Luostarinen, S., Tampio, E., Niskanen, O., Koikkalainen, K., Kauppila, J., Valve, H., Salo, T., & Ylivainio, K. (2019). Lantabiokaasutuen toteuttamisvaihtoehdot. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2019. 75 s. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-326-777-0 31) Rintamäki, H., Rikkonen, P., Tapio, P. & Ruotsalainen, J. (2015). Maatalouden energiatalouden asiantuntija-arviointi. Teoksessa: Rikkonen, P. (toim.) Maatalouden energia- ja ilmastopolitiikan suuntia vuoteen 2030. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 35/2015: 83-96. http://urn.fi/ urn:isbn:978-952-326-044-3 32) Kekkonen, H., Ojanen, H., Haakana, M., Latukka, A. & Regina, K. (2019). Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation. Carbon Management, 10:2, 115-126. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/17583004.2018.1557990 33) Knapp, J.R., Laur, G.L., Vadas, P.A., Weiss, W.P. & Tricarico, J.M. (2014). Invited review: enteric methane in dairy cattle production: quantifying the opportunities and impact of reducing emissions. Journal of Dairy Science 97:6, 3231-3261. https://doi.org/10.3168/jds.2013-7234 34) Bruce, E. 2020. 2020: the year we hack cow gas-emissions. Editor (Williams, E): The wired world in 2020. Wired Events, London. 35) Heinonsalo, J. (toim.), Heimsch, L. … Viskari, T. (2020). Hiiliopas: katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. 60 s. 36) Ojanen, P. 2015. Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon. Suo-Mires & Peat 66/2):44-55. 37) Korkiakoski, M., Ojanen, P., Minkkinen, K., Penttilä, T., Rainne, J., Laurila, T. & Lohila, A. The effect of partial harvesting and clearcutting on CO2, CH4 and N2O balances in a drained peatland forest. EGU General Assembly Conference Abstracts 2018/4 38) Nieminen, M., Hökkä, H., Laiho, R., Juutinen, A., Ahtikoski, A., Pearson, M., Kojola, S., Sarkkola, S., Launiainen, S., Valkonen, S., Penttilä, T., Lohila, A., Saarinen, M., Haahti, K., Mäkipää, R., Miettinen, J. & Ollikainen, M. 2018. Could continuous cover forestry be an economically and environmentally feasible management option on drained boreal peatlands? Forest Ecology and Management 424: 78–84. https://doi.org/10.1016/j.foreco.2018.04.046 39) Peltoniemi, M., Mäkipää, R., Liski, J. & Tamminen, P. Changes in soil carbon with stand age – an evaluation of a modelling method with empirical data. Global Change Biology 10: 2078-291. https:// onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1365-2486.2004.00881.x 40) SYKE. 2020. Päästölaskennan menetelmä (viitattu 17.2.2020). Saatavissa: https:// hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Paastot_ja_indikaattorit/Laskentamenetelma/Paastolaskennan_ menetelma(50082) 41) SYKE. 2020. SYKE – kuntien ja alueiden khk-päästöt. Saatavissa: https://paastot. hiilineutraalisuomi.fi/ Kannen kuva: Pixabay Layout: Satu Turtiainen, Luukas Myller, SYKE Helsinki 5/2020 ISBN 978-952-11-5164-4 (pdf.)

15) Vakkilainen, Esa; Kivistö, Aija. 2017. Sähkön tuotantokustannusvertailu. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-124-0 16) Wikipedia-artikkeli: Heat pump. (Viitattu 3.3.2020). Saatavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/ Heat_pump 17) Hanna Mela, Johanna Mäkinen. 2019. Joukkoliikenteellä on tärkeä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. CANEMURE BEST PRACTICES. Saatavissa: https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/ Ajankohtaista/Julkaisut

Suomen ympäristökeskus | syke.fi |

18) Liimatainen, H., Nykänen, L., Rantala, T., Rehunen, A., Ristimäki, M., Strendell, A., Seppälä, J., Kytö, M., Puroila, S., Ollikainen, M. 2015. Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä. Suomen Ilmastopaneeli. 95 s. 19) Liikenne- ja viestintäministeriö. 2018. Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 – Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/2018. 20) Niemelä, T., Kosonen, R., Jokisalo, J., 2016: Cost-optimal energy performance renovation measures of educational buildings in cold climate. Applied Energy 183, p. 1005-1020. ISSN 03062619. Saatavissa:https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2016.09.044. 21) Niemelä, T., Kosonen, R., Jokisalo, J., 2017a: Cost-effectiveness of energy performance renovation measures in Finnish brick apartment buildings. Energy and Buildings 137, s. 60-75. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.enbuild.2016.12.031. 22) Niemelä, T., Kosonen, R., Jokisalo, J., 2017b: Energy performance and environmental impact analysis of cost-optimal renovation solutions of large panel apartment buildings in Finland. Sustainable Cities and Society 32, p. 9-30. https://doi.org/10.1016/j.scs.2017.02.017. 23) Hirvonen, J., Jokisalo, J., Heljo, J., Kosonen, R., 2018: Towards the EU emissions targets of 2050: optimal energy renovation measures of Finnish apartment buildings. International Journal of Sustainable Energy: 1-24. 24) Vares, S., Häkkinen, T. & Vainio, T., 2017. Rakentamisen hiilivarasto. VTT Asiakasraportti VTTCR-04958-17. 25.9.2017. Saatavilla: https://cris.vtt.fi/en/publications/rakentamisen-hiilivarasto 25) Nykänen, E., Häkkinen, T., Kiviniemi, M., Lahdenperä, P., Pulakka, S., Ruuska, A., Saari, M., Vares, S., Cronhjort, Y., Heikkinen, P., Tulamo, T. & Tidwell, P., 2017. Puurakentaminen Euroopassa (LeanWOOD). VTT Technology 297. https://cris.vtt.fi/en/publications/building-with-timber-ineuropeleanwood

LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE-FINLAND Tämän best practices -julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Tämän best practices -julkaisun sisältö edustaa ainoastaan CANEMURE -projektin näkemyksiä ja EASME / Komissio ei ole vastuussa best practices -julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

Canemure Best Practices: Merkittävimmät päästövähennystoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi  

Canemure-hankkeen Best Practices -julkaisuissa esitetään suosituksia ja hyviä käytäntöjä hankkeen eri teemoihin liittyen.

Canemure Best Practices: Merkittävimmät päästövähennystoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi  

Canemure-hankkeen Best Practices -julkaisuissa esitetään suosituksia ja hyviä käytäntöjä hankkeen eri teemoihin liittyen.