Kaksitasouomat parantavat peltojen tulvasuojelua ympäristöystävällisesti

Toimintasuosituksia | Valumavesi-projekti | huhtikuu 2025

Kaksitasouomat parantavat

peltojen tulvasuojelua ympäristöystävällisesti

Peltojen kuivatustilan parantamiseksi on lähivuosina tehtävä laajasti toimenpiteitä ojissa ja maatalouspuroissa. Kaksitasouoma on Valumavesi-projektin tutkimusten mukaan pitkällä tähtäimellä perinteistä uomaperkausta parempi ratkaisu. Kaksitasouoma ei esimerkiksi tukkeudu niin helposti, jolloin uoman raskaat kunnostusja ylläpitokaivuut vähenevät merkittävästi.

Valumavesi-hankkeen tuloksia ja suosituksia:

• Kaksitasouomia suositellaan tulvia vähentäväksi ja eliöstön monimuotoisuutta edistäväksi vesienhallintamenetelmäksi maatalouden peruskuivatusuomiin.

• Kaksitasouomia suositellaan erityisesti tulvaherkkiin kohteisiin, joissa liettyminen aiheuttaa jatkuvan kunnossapitokaivuun tarvetta. Kaivuulla on haitallisia vaikutuksia uoman eliöstölle.

• Kaksitasouoma monimuotoistaa uomaa ja sen reuna-alueita muodostamalla kosteusolosuhteiltaan erilaisia elinympäristöjä useille kasvi- ja eliöryhmille.

• Kaksitasouomien tulvatasanteita kannattaa niittää säännöllisesti. Niitto parantaa kiintoaineen sedimentoitumista ja uoman vedenjohtokykyä.

• Kaksitasouomien rakentamiseen on saatavilla tukea.

syke.fi | ymparisto.fi

tulvatasanne

Tulvatasanteellinen kaksitasouoma

alivesiuoma

tulvatasanne

Kaksitasouomista hyötyvät viljelijät ja ympäristö

Kaksitasouomat auttavat peltojen tulvasuojelussa. Lisäksi ne pidättävät ravinteita ja kiintoainetta sekä lisäävät maatalousympäristön monimuotoisuutta. Raaseporinjoella uomaa on muutettu kaksitasouomaksi yli neljän kilometrin matkalta, ja tulvat on jo saatu hyvin kuriin. Ojitusyhteisöt ja viljelijät voivat saada hankkeelleen tukea, kun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan myös ympäristötekijät, kuten vedenlaatu ja kuormituksen vähentäminen sekä työn vaikutukset myös kuivatusalueen ulkopuolisella valuma-alueella. purovesistöihin. Parhaiden hyötyjen saavuttamiseksi ne kannattaa yhdistää osaksi muita valuma-alueen ja uomaston tulviin, kuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kunnostuksia.

Mikä on kaksitasouoma ja mihin sellaista tarvitaan?

• Kaksitasouoma koostuu syvemmästä pääuomasta (alivesiuomasta) sekä sitä molemmin puolin tai toiselta puolelta reunustavasta tulvatasanteesta. Alivesiuomassa säilyy virtaus kuivinakin jaksoina. Tulvatilanteessa vesi nousee hallitusti tulvatasanteille. Hyvin mitoitettu kaksitasouoma hillitsee tulvia, parantaa veden laatua ja kohentaa luonnon tilaa. Lisäksi kapean alivesiuoman pohja pysyy paremmin puhtaana kiintoaineesta kuin pohjaltaan leveiksi peratut uomat. Tämä todennäköisesti pidentää uoman elinkaarta ja vähentää ekosysteemin kannalta haitallisen ylläpitokaivun tarvetta.

• Lähtökohtana peruskuivatusuoman kunnostamiselle on peltojen kuivatustilan parantaminen, mutta kaksitasouomilla voidaan saada samalla muitakin hyötyjä. Tulvat pysyvät kurissa, kun vedellä on tilaa levittäytyä tavanomaista valtaojaa laajemmalle alueelle. Vedenlaatu paranee, kun pelloilta huuhtoutunutta maa-ainesta ja ravinteita pidättyy tulvatasanteille. Uomaympäristön monimuotoisuus lisääntyy tulvatasanteille kehittyvän kasvillisuuden ja muun eliöstön myötä. Maisema muuttuu ja monipuolistuu tulvatasanteiden monimuotoisen kasvillisuuden ja ajoittain lisääntyvän vesipinta-alan ansiosta.

• Kaksitasouomia voidaan rakentaa hyvin monenlaisiin ojiin ja voimakkaasti muutettuihin, suoristettuihin

Kaksitasouomat ja monimuotoisuus

• Kaksitasouoman tulvatasanteella on pinta-alaa paitsi veden puhdistumiselle, myös monimuotoisemmalle kasvi- ja eläinlajistolle. Tutkimuksen mukaan tulvatasanteelle kehittyy perinteisesti peratun uoman reuna-alueita monimuotoisempi kasvilajisto, mutta esimerkiksi tulvintatiheys ja kosteusolot vaikuttavat siihen, minkälaista kasvillisuutta tasanteelle lopulta kehittyy.

• Koska tulvatasanteet monipuolistavat rannan ympäristöä ja uoman rakenteellista vaihtelevuutta, havaittiin kaksitasouomissa tutkimuksen perusteella yleensä suurempi vesikasvien lajimäärä sekä rantavyöhykkeellä suurempi kovakuoriaisten ja kasvien lajirikkaus. Pohjaeliöstön ja piilevien lajimäärä sen sijaan oli kaksitasouoman kohdalla alhaisempi kuin perinteisesti peratuissa vertailukohteissa.

• Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että kaksitasouomien lisääminen maatalousmaisemaan nostaa alueellista kokonaislajimäärää perinteisesti perattuun uomastoon verrattuna.

pelto

Perinteisesti perattu uoma

Suunnittelu ja rakentaminen

• Kaksitasouoma soveltuu erityisesti tulvaherkkiin ja helposti liettyviin kohtiin uomaverkostoa. Hyvin eroosioherkällä maaperällä täytyy varautua uoman muutoksiin tai toteuttaa tarvittaessa eroosiosuojauksia. Alivesiuomaa ei yleensä kannata leventää olemassa olevasta tilanteesta, jotta virtausnopeus säilyy riittävänä uoman itsepuhdistuskyvyn kannalta.

• Rakentaminen kannattaa ajoittaa alivirtaamakauteen, kun virtaama on pieni. Näin kaivuun aikainen kiintoainekuorma jää mahdollisimman vähäiseksi. Mikäli alivesiuomaa ei kaiveta, kaksitasouomien kaivu voi aiheuttaa jopa vähemmän kaivun aikaista samentumista kuin perinteinen ylläpitoperkaus.

Muuttamalla vähintään noin 10-20 % uomaverkostosta kaksitasouomaksi saadaan parannettua vesi- ja rantaeliöstön monimuotoisuutta valuma-aluetasolla.

• Tulvatasanne pitäisi saada kasvittumaan mahdollisimman pian eroosion hillitsemiseksi. Tasannetta ja luiskia sitovan kasvillisuuden kehittymistä kannattaa vauhdittaa kylvämällä nopeasti kasvuun lähteviä ruohovartisia kasveja. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi laidunnurmi-siemenseoksesta, joka sisältää mm. timoteitä, raiheinää ja nurminataa.

kesällä voi lähes kaksinkertaistaa kiintoaineen, fosforin ja typen pidättymisen tulvatasanteelle. Vuosien välillä oli kuitenkin vaihtelua. Ensimmäisen ja toisen seurantavuoden välissä rakennettu pohjakynnys ja sen myötä kasvanut tasanteen tulvintatiheys paransivat aineiden pidättymistä edelleen 30–37 %:lla. Vesi kannattaa siis saada nousemaan tulvatasanteelle säännöllisesti puhdistumaan.

• Tulvatasanteen niitto vaikuttaa myönteisesti myös tulvien aikaiseen vedenpinnan korkeuteen. Kasvillisuuden niitto kolmanneksella tulvatasanteen kokonaispinta-alasta paransi uoman vedenjohtokykyä alustavien tulosten mukaan syksyllä jopa 30 %:lla. Keväällä suhteellinen vaikutus on pienempi, kun niittämätönkin kasvillisuus on laossa eikä aiheuta niin suurta virtausvastusta kuin syksyllä.

• Niiton hyödyt vedenlaadulle ovat suurimmat paikoissa, joissa tulvatasanteet ovat leveät ja salaojat laskevat alivesiuomaan. Monimuotoisuuden kannalta on kuitenkin hyvä, jos tulvatasanteelle voi jäädä niittämättömiä alueita, joissa pensasmainen kasvillisuus lisää uoman varjostusta ja tarjoaa pohjaeläimille lehtikariketta ravinnoksi. Hoitotoimille voi saada tukea kosteikon hoitosopimuksen tapaan.

Kuva:

Kaisa

Västilä.

Taloudelliset vaikutukset ja rahoitusmahdollisuudet

• Kaksitasouoman tulvatasanteiden myötä viljelijä menettää tulvatasanteen leveyden verran satoa tuottavaa peltopinta-alaa. Myös rakentamiskustannukset ovat korkeammat kuin perinteisessä perkauksessa. Kustannuksia tasaa kuitenkin se, että reunaojaan toteutettu leveäkin kaksitasouoma on mahdollista laskea pellon tukikelpoiseen pinta-alaan uoman keskeltä asti, toisin kuin perinteisesti perattu yli 3 m leveä uoma. Lisäksi pitkällä aikavälillä kaksitasouoman huoltotarve on perinteisesti perattua uomaa vähäisempi.

• Peruskuivatustuen uudistuksen myötä peruskuivatushankkeiden tukeminen kuuluu osaksi EU-rahoitteista maatalouden tukijärjestelmää. Rakennetuella tuettavat yhteiset ojitusinvestoinnit ovat osa Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviä

Lähteet

investointeja maatiloilla –tukitoimea. Avustuksen määrä hyväksyttävistä kustannuksista on 40 %. Myös ei-tuotannollisen tuen kautta voi hakea uomatoimenpiteille tukea, jolloin kaksitasouomista maksetaan korkeintaan 21 euroa metriltä.

• Tuen saamisen edellytyksenä on, että ojitushanke toteutetaan siten, että ojituksesta aiheutuvia vahinkoja ja haittoja estetään tai vähennetään, ravinteita ja kiintoainetta pidätetään, virtausta viivytetään, sekä huomioidaan muuttuvat sää- ja vesiolosuhteet sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Näiden tavoitteiden toteutumisessa kaksitasouomilla ja muilla luontopohjaisilla ratkaisuilla on aivan keskeinen rooli, eikä perinteisiä ojien perkauksia enää tueta.

• Kun uoman kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi, kannattaa ensin olla yhteydessä oman alueensa ympäristöviranomaiseen ja selvittää kuuluuko itse ojitusyhteisöön.

Huttunen, K. L., Karttunen, K., Tolkkinen, M., Valkama, P., Västilä, K., & Aroviita, J. (2024). Two-stage channels can enhance local biodiversity in agricultural landscapes (sciencedirect.com). Journal of Environmental Management, 356.

Keskinen., S, Västilä, K., Lindgren, V., Vaskio, S., Koivusalo, H. (2024) Raaseporinjoen maatalousvaltainen valuma-alue luontopohjaisen vesienhallinnan esimerkkikohteena. Vesitalous 06/2024

Valkama, P., & Nuotio, E. (2024). Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla (doria.fi). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2024.

Valve, H., & Valkama, P. (2024). Nature-issues: Ecosystem restoration as a reorganiser of social–material relations (helda. helsinki.fi). Environment and Planning E: Nature and Space, 7(5), 2164-2181.

Västilä K, Jilbert, T., Virta, M, Ronkainen, T., Koskiaho, J., Wikström, J., Valkama, P., Kauppila, M., Joensuu, S. (2024): Kaksitasouomien tulvatasanteet kiintoaineen ja fosforin pidättäjinä: tietoa mitoituksen, hoidon ja valuma-aluetekijöiden vaikutuksista, Vesitalous 06/2024.

Västilä, K., Väisänen, S., Koskiaho, J., Lehtoranta, V., Karttunen, K., Kuussaari, M., ... & Koikkalainen, K. (2021). Agricultural water management using two-stage channels: Performance and policy recommendations based on Northern European experiences (mdpi.com). Sustainability, 13(16), 9349.

Västilä, K. & Jilbert, T. (2025). Evaluating multiannual sedimentary nutrient retention in agricultural two-stage channels (nature.com). Scientific Reports 15, 722.

Lue lisää 

Kaksitasouomat - viljelijän ja ympäristön hyödyksi www.syke.fi/fi/projektit/menetelmiamaa-ja-metsataloudenkestavaan-vesienhallintaanvalumavesi-hanke