CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 4.11.2020
Ilmastotyötä on Hinku-kunnissa edistetty mm. hyvällä resursoinnilla, hyödyntämällä asiantuntijatietoa, sitouttamalla kuntaorganisaation toimijoita sekä osallistamalla kuntaorganisaation ulkopuolisia toimijaryhmiä.
Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäkuntien Hinku-verkostossa on mukana jo yli viidesosa Suomen kunnista.
Kohti hiilineutraalia kuntaa
Ratkaisuja keskeisimpiin ilmastotyön haasteisiin kunnissa ▼▼ Kuntaverkoston
tarjoama asiantuntija- ja vertaistuki tuo ratkaisuja ilmastotyön haasteisiin kunnissa.
▼▼ Johdon
sitoutuminen, ilmastotyön jalkauttaminen läpi toimialojen, suora ilmastotyön budjetointi sekä riittävä henkilöresursointi ovat tärkeitä ilmastotyön onnistumiselle.
▼▼ Apua
käytännön ilmastotyöhön saadaan yhteishankkeista ja lisärekrytoinneista.
▼▼ Vaikuttavuutta
lisätään ulkopuolisten toimijoiden osallistamisesta mukaan ilmastotyöhön.
hiilineutraalisuomi.fi
@hiilineutraali
resurssiviisaus
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 4.11.2020
Kuntien rooli ilmastotyössä Kunnilla ja kaupungeilla on suuri rooli päästöjen vähentämisessä. Monet kunnat ovat asettaneet ilmastotyölleen kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita sekä laatineet suunnitelmia ja strategioita (Järvelä & Turunen 2019). Käytännössä kuntien päästövähennyksiä tehdään muun muassa kuntaorganisaation suorilla investoinneilla, erilaisilla ohjauskeinoilla sekä sidosryhmien osallistamisella, usein erillisten hankkeiden tukemana.
Ilmastotyö kuntaverkostoissa Kuntien ilmastotavoitteiden toteutumista tuetaan monin eri keinoin - esimerkiksi kuntien ilmastoverkostoissa jaetaan tietoa ja oppeja hyvistä päästövähennystoimista (Rashidi & Patt 2018, Hoppe ym. 2016, Boehnke ym. 2019). Verkoston kiihdyttämällä ilmastotyöllä voi olla vaikutusta myös päästöihin: Hinku-kuntien päästöt ovat keskimäärin 3,1 prosenttia alemmalla tasolla pelkästään Hinku-verkostoon liittymisen seurauksena (Riekkinen ym. 2020).
Tavoitteesta toimintaan ilmastotyön järjestäytymisellä Hinku-kunnat tavoittelevat 80 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöissään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ilmastotyötä organisoidaan näissä kunnissa nimeämällä ilmastotyötä suunnitteleva työryhmä sekä viestintää ja käytännön työtä edistävä Hinkuyhteyshenkilö. Yhdessä he vauhdittavat investointeja sekä osallistavat ja fasilitoivat eri toimialojen ja toimijaryhmien välistä yhteistyötä.
Hyväksi todettuja ratkaisuja kuntien ilmastotyön keskeisimpiin haasteisiin
Hinku-jäsenyydellä keskimäärin noin 3 % päästöjä vähentävä vaikutus kunnalle!
Hinku-kunnissa on löydetty ratkaisuja moniin yleisiin ilmastotyön haasteisiin, jotka liittyvät muun muassa aika-, henkilö- ja taloudellisten resurssien puutteeseen, oikean ja luotettavan tiedon saantiin ja hyödyntämiseen, käytännön toimien toteutukseen sekä ilmastotyön eri toimijoiden osallistamiseen. Laadullisessa tutkimuksessa (Riekkinen ym. 2020) haastateltiin ennen vuotta 2019 verkostoon liittyneiden Hinku-kuntien (40 kpl) edustajia. Haastatelluilta kysyttiin muun muassa ilmastotyön haasteista ja onnistumisista.
HA ASTEET
R ATK AISUT
Resurssit Yksi suurimpia haasteita kunnissa on resurssien puute. Kunnissa ei ole käytettävissä rahaa ilmastotoimien toteuttamiseen. Puute on usein myös ajasta ja työtehtävien priorisointi asettaa haasteita. Organisaatiomuutokset ja henkilövaihdokset vaikeuttavat työtä. Myös osaaminen voi olla heikkoa kustannustehokkaiden ilmastotoimien valitsemisessa. Raha
▼▼ Vuosittaisen
budjetin allokoiminen Hinku-, kestävyys- ja/tai ilmastotyölle (Laitila, Rauma, Hamina). Jokainen investointi ei tällöin vaadi erillistä perustelua ja hyväksyntää.
Aika, motivaatio
▼▼ Erillisen
Osaaminen
▼▼ Konkreettista
työntekijän tai muun henkilöresurssin palkkaaminen avuksi. Esim. harjoittelija ja KETS-insinööri (Lempäälä) tai ulkopuolinen osa-aikainen kuntien kesken jaettu konsultti (Hamina/Kotka) voi tuoda huomattavaa helpotusta työhön. tukea käytännön työhön alueellisista erillis- ja yhteishankkeista.
CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 4.11.2020
HA ASTEET
Tieto Tiedon saatavuuteen ja puutteeseen liittyy useita haasteita. Vaikuttavimmista ilmastotoimista sekä toisaalta toimien käytännön toteutuksesta ja kannattavuudesta voi olla vaikeaa löytää tietoa. Huono tiedonkulku organisaatiossa voi toimia esteenä ilmastotoimien toimeenpanolle. Joissain kunnissa kunnan toimien ja ilmastotyön tärkeydestä viestiminen kuntaorganisaation ulkopuolelle on koettu haasteeksi.
R ATK AISUT
HA ASTEET
R ATK AISUT
Tiedon puute, runsaus ja tulkinta
▼▼ Asiantuntijaorganisaatioiden
keräämän tiedon hyödyntäminen. Monilla toimijoilla kattavaa tietoa toteutettujen ja vaihtoehtoisten toimien kustannuksista, kannattavuudesta, teknisestä toteutuksesta, ilmastovaikutuksista ja vaikuttavuudesta.
Tekninen tieto käytännön toimista
▼▼ Neuvon
Tiedonkulku ja -välitys
▼▼ Ilmastovinkkien
Sisäinen viestintä
▼▼ Hinku-yhteyshenkilön
Ulkoinen viestintä
▼▼ Viestintäyhteistyön
Medianäkyvyys
▼▼ Hinku-verkoston
▼▼ Hyvien
kysyminen naapuri- tai muilta Hinku-kunnilta. käytäntöjen Energialoikka.fi -palvelun hyödyntäminen.
ja -kysymysten jakaminen esimerkiksi WhatsApp-ryhmän kautta. Idean soveltaminen kunnan työntekijöiden tai Hinku-yhteyshenkilöiden keskeiseksi tiedonvaihtoryhmäksi.
kiertäminen työryhmissä pitämässä ilmastoasioita esillä (Lappeenranta). ▼▼ Hankkeistamisesta apua ilmastotyön jalkauttamiseen osaksi jokaista toimialaa (Lempäälä). tekeminen esimerkiksi SYKEn viestintäasiantuntijoiden kanssa, erityisesti ilmastotyön alkuvaiheessa sekä mahdollisten eteen tulevien haasteiden ylittämisessä. ▼▼ Oman brändin luominen kunnan ilmastotyölle (Greenreality Lappeenranta, Climate Joensuu). hyödyntäminen mainitsemalla se esimerkiksi uutisoinnissa. ▼▼ Näkyvyyden tuominen ilmastotyölle esimerkiksi asentamalla aurinkopaneelit näkyville paikoille. Ilmastoteoista viestiminen esimerkiksi kunnan kestävyysbrändillä varustettujen sähköautojen avulla.
Sitoutuminen ja osallistaminen Hinku-työn tavoitteena on kattaa laajasti kunnan toimintoja, sisältäen kunnan monet ilmastotyön sektorit ja eri toimijaryhmät. Ilmastotyön johtaminen voi kuitenkin olla joissain kunnissa vasta kehittymässä. Haasteena voi olla kuntaorganisaation työntekijöiden arvostus ilmastotyötä kohtaan ylipäätään. Kunnianhimoisesta tavoitteesta huolimatta, haasteita voi olla myös poliittisessa päätöksenteossa - kunnissa ei välttämättä haluta tehdä investointeja, joiden takaisinmaksuaika ylittää valtuustokauden. Myös kuntaorganisaation ulkopuolisten toimijaryhmien osallistaminen on osoittautunut monessa Hinku-kunnassa haasteeksi. Kuntaorganisaatio
▼▼ Johdon
sitouttaminen ja ilmastotyön vastuun jakaminen kaikille toimialoille. jalkauttamaan ilmastotyötä jokaiseen toimialaan (Lempäälä). ▼▼ Kunnan sisäisissä työpajoissa voi perustella ilmastotyön tärkeyttä sekä käsitellä Hinkun ja ilmastotyön konkretiaa jokaisen omassa toimenkuvassa (Rauma). ▼▼ Ilmastotyön taloudellisten näkökohtien korostaminen helpottaa investointien läpimenoa, etenkin jos toimien säästöistä on kerätty tietoa ja esitetty se euroissa (Ii, Rauma, Hämeenkyrö). ▼▼ Hinku-yhteyshenkilö, jolla on riittävä kiinnostus ja toimivalta viedä asioita eteenpäin.
Kansalaiset
▼▼ Viestintä
▼▼ Erillishanke-/toimenpidesuunnitelma
ja esimerkin näyttäminen kannustaa toimeen: tehdyistä ilmastotoimista ja saatavissa olevan tuen mahdollisuuksista kannattaa viestiä ja tuoda esille ilmastotoimien hyötyjä. ▼▼ Kuntalaiset ja/tai nuoret mukaan Hinku-/ilmastotyöryhmään (Mynämäki, Hamina). ▼▼ Kansalaisten osallistaminen on tärkeää mm. tuulivoimalahankkeiden läpiviennissä: perusteellisesti esitetty taustatyö ja asujaimiston osallistaminen ovat auttaneet sosiaalisen toimiluvan saamisessa tuulivoimahankkeelle perinteisen tiedotuksen sijaan (Pyhäjärvi). ▼▼ Kaavoituksen avulla kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa myös asukkaiden toimintaan.
CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 4.11.2020
Yritykset
HA ASTEET
R ATK AISUT
▼▼ Paikallisia
yrittäjiä voi aktivoida erilaisin tapahtumin, esim. kunnan järjestämät aamukahvitilaisuudet (Pori). ▼▼ Yritykset voi ottaa suoraan mukaan Hinku-/ilmastotyöryhmään. ▼▼ Kunnan yrityksille voi perustaa oman Hinku-/ilmastokumppanuusverkoston (Porvoo, Pori, Lappeenranta, Joensuu, Rauma). ▼▼ On tärkeää muistuttaa ilmastotoimien taloudellisesta kannattavuudesta ja vientimahdollisuuksista sekä mahdollisista tuista yrityksille. ▼▼ Kaavoituksella on nähty olevan suoria ja merkittäviäkin vaikutusmahdollisuuksia yritysten toimintaan. ▼▼ Kunnan aktiivisuus uusimman tutkimus- ja rahoitustiedon välittäjänä sidosryhmille auttaa heitä pysymään ajan tasalla erilaisista kannustimista ja uusista hyvistä käytännöistä ilmastotyöhön liittyen.
Tekniset toimet Haastatteluissa teknisiä haasteita tai esteitä ilmastotyön toteuttamiselle mainittiin muita em. haasteita harvemmin. Näitäkin kuitenkin on, esimerkiksi energiatehokkuusinvestoinneissa haasteena on koettu rakennuksen kuntoon (ikä, sisäilmaongelmat) ja tulevaan käyttöön liittyvä epävarmuus. Liikenteen uusien käyttövoimien yleistymisen esteenä voi olla harva latausverkosto. Energiatehokkuus
▼▼ Energiatehokkuusinvestointien
tekeminen samalla, kun rakennus peruskorjataan tai siihen tehdään muita kunnostustoimia, jotka pidentävät sen käyttöikää. Oikeanlaisella suunnittelulla ja asiantuntija-avulla voidaan minimoida riskit.
Sähköautot ja lataus
▼▼ Sähköautojen
latauspisteiden lisääminen esimerkiksi kunnan kiinteistöihin. Myös biokaasutankkausasemien lisääminen edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä.
Hinkun opit Parhaiten ilmastotyössä voivat tutkimuksen mukaan edistyä kunnat, joissa on onnistuttu mm. seuraavilla osa-alueilla: tavoitteelliseen ▼▼ Kunnan ilmastotyö on näkyvillä (myös julkisesti) merkittävänä osana kunnan strategiaa. toimintaan ▼▼ Ilmastotyö on jalkautettu ja vastuutettu osaksi jokaisen toimialan tekemisiä. ▼▼ Ilmastotyölle on riittävästi henkilöresursseja. ▼▼ Ilmastotyölle on allokoitu vuosittainen budjetti. ▼▼ Ilmastotyöhön aktivoidaan ja osallistetaan myös kuntaorganisaation ulkopuolisia toimijoita, kuten yrityksiä, nuoria sekä erilaisia ryhmiä ja yhdistyksiä. ▼▼ Ensiapua haasteisiin on löydetty erillishankkeista ja rekrytoinneista. ▼▼ Päästövähennystyössä on seurattu ja monitoroitu tuloksia ja säästöjä, jaettu onnistumisia ja epäonnistumisia avoimesti. ▼▼ Verkostovoimaa on hyödynnetty: on ideoitu ja vaihdettu kokemuksia sidosryhmien ja muiden kuntien kanssa; pyydetty ja hyödynnetty rohkeasti asiantuntijaorganisaatioiden, kuten SYKEn tarjoamaa apua ja palveluita.
Canemure best practices 4.11.2020: Kohti hiilineutraalia kuntaa – Ratkaisuja keskeisimpiin ilmastotyön haasteisiin kunnissa Kirjoittajat: Venla Riekkinen ja Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus SYKE Lähteet: Boehnke, R. F., Hoppe, T., Brezet, H. & Blok, K. 2019. Good practices in local climate mitigation action by small and medium-sized cities; exploring meaning, implementation and linkage to actual lowering of carbon emissions in thirteen municipalities in The Netherlands. Journal of Cleaner Production 207, 630-644. Hoppe, T., Van der Vegt, A. & Stegmaier, P. 2016. Presenting a Framework to Analyze Local Climate Policy and Action in Small and Medium-Sized Cities. Sustainability 2016, 8(9), 847; https://doi.org/10.3390/su8090847 Järvelä, M. & Turunen, A. 2019. Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 8/2019. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/ uploads/2019/10/KANSALAISTEN-JA-YHTEISÖJEN-ILMASTOTOIMET_final.pdf Rashidi, K. & Patt, A. 2018. Subsistence over symbolism: the role of transnational municipal networks on cities’ climate policy innovation and adoption. Mitig. Adapt. Strategies Glob. Change, 23 (4) (2018), pp. 507-523 Riekkinen et al. 2020. Kohti hiilineutraalia kuntaa: ilmastoverkoston vaikutus kunnan ilmastotyöhön ja päästöihin. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2020. ISBN 978-952-11-5170-5 Kannen kuva: AdobeStock Hinku-kuntakartta 4.11.2020. Pohjakartta: Maanmittauslaitos, Tilastokeskus, 2019. Layout: Satu Turtiainen, SYKE Helsinki 10/2020 ISBN 978-952-11-5222-1 (PDF) ISBN 978-952-11-5223-8 (print)
Suomen ympäristökeskus | syke.fi |
LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE-FINLAND Tämän best practices -julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Tämän best practices -julkaisun sisältö edustaa ainoastaan CANEMURE -projektin näkemyksiä ja EASME / Komissio ei ole vastuussa best practices -julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.