CircBrief: Elektroniikka ja kiertotalous

Page 1

materiaalitkiertoon.fi @circwaste

Elektroniikan ympäristövaikutuksia ja neitseellisten raakaaineiden käyttöä voidaan vähentää pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja kuluttamalla vähemmän.

Elektroniikka ja kiertotalous myydään vuosittain noin kaksi miljoonaa älypuhelinta, 400 000 • Suomessa älytelevisiota, yli 300 000 tietokonetta ja satoja tuhansia muita elektroniikkalaitteita. Niiden aktiivinen käyttöikä on lyhyt.

sisältävät useita valmistusmateriaaleja, kuten erikoismetalleja, • Elektroniikkatuotteet kriittisiä materiaaleja ja konfliktimineraaleja. Niiden arvoketjut ovat maailmanlaajuisia, monimuotoisia ja laajavaikutteisia.

koostumuksesta ja alkuperästä sekä elektroniikkalaitteiden yleisistä • Materiaalien ympäristövaikutuksista on vain vähän tietoa. Arvoketjujen kestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä läpinäkyvyyttä.

käytettävien valmistusmateriaalien monimuotoisuus aiheuttaa • Elektroniikkalaitteissa haasteita kierrätykselle. Tehokkaampi kierrätys vaatii tasaisen elektroniikkajätevirran. hankkijoilla, kuten yrityksillä, virastoilla ja kunnilla, on paljon ostovoimaa. • Suurilla Ne voivat edistää kestävämpiä toimintatapoja tarkentamalla hankintavaatimuksiaan.

• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Syyskuu 2021 •


Elektroniikkatuotteen elinkaari Yleisimpiä elektroniikkalaitteita ovat esimerkiksi matkapuhelimet, tietokoneet ja televisiot. Laitteita käytetään yleensä viestintä- ja viihdetarkoituksiin sekä työntekoon. Uudet tuotteet ovat entistä edullisempia ja niihin kehitetään jatkuvasti uusia toimintoja ja ominaisuuksia. Tuotteiden kasvava kysyntä ja lyhyet elinkaaret nostavat niiden myyntimääriä tasaiseen tahtiin. Elektroniikkalaitteet sisältävät monimuotoisia valmistusmateriaaleja ja niiden tuotanto kasvaa, mikä lisää neitseellisten raakaaineiden kysyntää samalla kun kierrätyksen kehitys polkee paikallaan.

Laitteiden kierrätettävyyttä voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota tuotteiden suunnitteluun.

Kierrätettyjen raakaaineiden käytön lisääminen vähentää neitseellisten raakaaineiden tarvetta. Suurilla hankkijoilla, kuten yrityksillä, virastoilla ja kunnilla, on huomattava rooli ostovoimansa ansiosta.

SUUNNITTELU

TUOTANTO ENERGIA

KULJETUS

KIERRÄTYS

RAAKA-AINEET

Kuluttajille on tarjottava enemmän tietoa tuotteiden korjausmahdollisuuksista ja elinkaaren ennustetusta pituudesta.

UUDELLEENKÄYTTÖ KORJAUS VÄHITTÄISMYYNTI

KÄYTTÖIÄN PÄÄTTYMINEN

KÄYTTÄJÄ

VERKOSTOT & DATA

Elektroniikan arvoketju on maailmanlaajuinen ja käsittää useita vaiheita, joista jokaisella on merkittäviä kestävyysvaikutuksia.

• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Elektroniikka ja kiertotalous • Syyskuu 2021 •


Tuotekehitys ja -suunnittelu Ulkonäön lisäksi suunnittelussa määritellään elektroniikkalaitteen toiminnallisuudet, tekninen toteutus, materiaalien ja osien valinnat, käytönaikainen energiankulutus, käyttöiän pituus, korjattavuus ja kierrätettävyys. Voidaankin sanoa, että ympäristövaikutukset määritellään suurimmaksi osaksi jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa määritellään myös ohjelmiston tuki ja päivitettävyys. Kuluttajien mieltymykset, liiketoimintastrategia, arvoketju, ohjauskeinot ja lainsäädäntö vaikuttavat suunnitteluvaiheessa tehtäviin päätöksiin.

Raaka-aineet Elektroniikkalaitteissa käytetään useita materiaaleja, etenkin metalleja, joista osa luokitellaan harvinaisiksi maametalleiksi tai konfliktimineraaleiksi. Niiden louhintaan liittyy yhteiskunnallisia ongelmia ja ympäristön pilaantumista. Eräiden elektroniikassa käytettävien tärkeiden neitseellisten raaka-aineiden esiintymät ovat rajoittuneet tietyille alueille, mikä vaarantaa niiden toimitusvarmuuden. Näiden raaka-aineiden käyttöön liittyvän päätöksenteon tueksi tarvittaisiin enemmän ja läpinäkyvämpää tietoa muun muassa toimitusketjuista ja niiden vaikutuksista sekä esimerkiksi parempia due diligence -prosesseja.

Tuotanto Elektroniikkalaitteiden tuotannon ympäristövaikutuksista on vain vähän julkista tietoa saatavilla. Lisäksi teknologian nopean kehityksen ja tuotteiden lyhyiden elinkaarien takia ympäristövaikutusten arviointimenetelmät ja -tulokset vanhenevat nopeasti. Epäsuotuisat työolosuhteet, riittämätön ympäristönsuojelu ja läpinäkyvyyden puute aiheuttavat erityistä huolta elektroniikkalaitteiden valmistusmaissa. Tuotantomaissa käytettävä sähkö on edelleen vahvasti fossiilisilla polttoaineilla tuotettua. Fossiilispainotteinen sähköntuotanto yhdistettynä kasvavaan kulutukseen kumoaakin usein tuotantotehokkuuden parantamisen kautta saavutetut ilmastohyödyt tuotannossa.

Käyttövaihe Elektroniikkalaitteet ovat tehokkaita ja pitkälle kehitettyjä laitteita, jotka vaativat toimiakseen sähköä. Kasvavat näyttökoot ja toiminnalliset vaatimukset lisäävät laitteiden energiankulutusta. Jatkuvasta teknisestä kehityksestä huolimatta elektroniikkalaitteiden elinkaari on usein lyhyt. Rajoitettu korjattavuus, varaosien huono saatavuus ja ohjelmistojen vanhentuminen hankaloittavat elinkaaren pidentämistä. Nykyaikaiset elektroniikkalaitteet ovat yleensä ohjelmistoriippuvaisia laitteita, jotka ovat yhteydessä verkkoon. Toimiva laite voi muuttua täysin hyödyttömäksi, jos ohjelmistotuki lopetetaan.

Verkostot ja data Älylaitteet yhdistävät käyttäjän verkkopalveluihin ja toimivat tietoliikenneverkkojen, runkoverkon ja tieto-

keskusten avulla. Niiden infrastruktuuri on monimuotoinen ja enimmäkseen näkymätön käyttäjille, minkä takia niiden materiaalin- ja energiankulutusta sekä niistä seuraavia ympäristövaikutuksia voidaan arvioida vain summittaisesti. Infrastruktuurin ympäristövaikutukset voivat, käyttäjäprofiilista riippuen, olla varsinaisen laitteen ympäristövaikutuksia suuremmat. Esimerkiksi teräväpiirtovideoiden suoratoisto vaatii paljon energiaa ja verkkotallennustilaa.

Elinkaaren pidentäminen Useimpien elektroniikkalaitteiden lyhyttä elinkaarta voi pidentää suunnittelun, vastuullisen käytön, uusiokäytön ja korjausten avulla. Vaihdettavista osista koostuvien, ohjelmistollisesti ja laitteistollisesti päivitettävien ja edullisesti korjattavien laitteiden elinkaarta on helpoin pidentää. Silti tuotteiden suunnittelijat keskittyvät yleensä mieluummin muotoiluun ja toimintoihin korjattavuuden ja kierrätettävyyden sijaan. Jotta olemassa olevat laitteet pysyisivät käyttökelpoisina pidempään, on kuluttajille tarjottava enemmän tietoa heidän ostamiensa tuotteiden korjausmahdollisuuksista ja elinkaaren ennustetusta pituudesta. Käytetyt ja kunnostetut laitteet, tuote palveluna -ratkaisut, kolmansien osapuolien korjauspalvelut ja pidemmät laitetakuut ovat muutamia esimerkkejä tuotteiden elinkaarta tehokkaasti pidentävistä, kuluttajaystävällisistä vaihtoehdoista.

Kierrätys Kierrätettyjen raaka-aineiden käytön lisääminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta, sillä metalleja voi kierrättää loputtomasti. Elektroniikkalaitteissa käytettävien valmistusmateriaalien monimuotoisuus hankaloittaa kuitenkin kierrätystä. Nykyisellä kierrätysteknologialla on vaikeaa, lähes mahdotonta ottaa käytettyjen laitteiden kaikkia metalleja talteen. Puutteellinen tieto käytettyjen laitteiden koostumuksesta ei myöskään edistä tehokasta kierrätysprosessia. Kierrätysjärjestelmien toimivuus vaatii lisäksi jatkuvan elektroniikkajätevirran. Tunnearvot, varalaitteiden tarve, tiedon puute ja laitteiden pienet koot johtavat kuitenkin siihen, että elektroniikkatuotteet päätyvät kierrätykseen huomattavalla viiveellä. Laitteiden kierrätettävyyttä voidaan myös parantaa kiinnittämällä huomiota tuotteiden suunnitteluun. Suunnitteluvaiheessa voidaan esimerkiksi vähentää erilaisten valmistusmateriaalien kirjoa, käyttää yhdisteitä, joilla on paremmat ominaisuudet kierrätystä varten ja tehdä laitteiden osista modulaarisempia. Suurilla hankkijoilla, kuten yrityksillä, virastoilla ja kunnilla, on huomattava rooli ostovoimansa ansiosta. Aloitteet kuten KEINO (Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus) tai Circular & Fair ICT Pact pyrkivät rakentamaan hankintayhteistyötä, jonka avulla tuottajia voitaisiin kannustaa tarjoamaan kestävämpiä tuotteita ja palveluja.

• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Elektroniikka ja kiertotalous • Syyskuu 2021 •


Nettokustannussäästöt yli 130 000 €.

Kierrätettyjä tietokoneita Forssan yläkoululaisille Forssan kaupunki on hankkinut yläkoululaisilleen uusiokannettavia vuodesta 2017 alkaen. Oppilaat saavat käyttöönsä erinomaisessa kunnossa olevia laitteita, joilla on kolmen vuoden takuu. Hankinnat tehdään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, viimeisimmät vuonna 2020. Ratkaisu on tuottanut huomattavia säästöjä. Vuonna 2017 Forssan kaupunki hankki 250 kannettavaa 250 euron kappalehintaan (alv 0 %). Vuonna 2020 kaupunki hankki 500 laitetta samaan kappalehintaan. Uuden laitteen viitehinta oli 425 euroa.

Ratkaisu tuki kotimaista työllisyyttä korjausalalla.

Ratkaisu pidensi tuotteiden elinkaaria.

Arvio vältetyistä päästöistä 84 t CO2.

Arvio primääriraakaaineiden säästöstä jopa 180 t.

Oppilaat saavat omakohtaista kokemusta vastuullisen kuluttamisen hyödyistä.

CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä:

Elektroniikka ja kiertotalous Syyskuu 2021

Kirjoittajat: Jáchym Judl, Susanna Horn ja Kaarina Kaminen / Suomen ympäristökeskus SYKE Lähteet: EC 1999 Directive 1999/44/EC of the European Parliament and of the Council of 25 May 1999 on certain aspects of the sale of consumer goods and associated guarantees Chou, K.-t.; Walther, D.; Liou, H.-m. The Conundrums of Sustainability: Carbon Emissions and Electricity Consumption in the Electronics and Petrochemical Industries in Taiwan. Sustainability 2019, 11, 5664. https://doi.org/10.3390/ su11205664 Judl, J., Tilkanen, J., Riddlestone, S., Rubbens, C., 2018. Creating sustainable smartphones: Scaling up best practice to achieve SDG 12. Judl, J., Horn, S., Pesu, J., Savolainen, H., Kautto, P., 2020. ICT-päätelaitteisiin liittyvät materiaali-, energia- ja ilmastokysymykset. Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:12. ISBN PDF: 978-952-243-613-9 http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-243-613-9 Mattila T., Judl J., Seppälä J. (2014) Carbon Footprint of Mobile Devices: Open Questions in Carbon Footprinting of Emerging Mobile ICT Technologies. In: Muthu S. (eds) Assessment of Carbon Footprint in Different Industrial Sectors, Volume 1. EcoProduction (Environmental Issues in Logistics and Manufacturing). Springer, Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-4560-41-2_6 Schischke, K.; Clemm, C.; Berwald, A.; Proske, M.; Dimitrova, G.; Reinhold, R.; Prewitz, C.; Durand, A.; Beckert, B.: Ecodesign preparatory study on mobile phones, smartphones and tablets, Final report, Fraunhofer IZM, Fraunhofer ISI and Vito, Brussels, Belgium, February 2021, ISBN 978-92-76-31461-5, DOI 10.2873/175802 Taitonetti Oy, Käytetyn tietokoneen luonnonvara- ja hiilidioksidisäästön ympäristösäästölaskenta. van der Velden, M. & Taylor M.B., 2017. Sustainability Hotspots Analysis of the Mobile Phone Lifecycle. Oslo: University of Oslo/SMART. Kuvat: Adobe Stock Layout: Satu Turtiainen / SYKE

LIFE15 IPE FI 004 Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

Helsinki 09/2021 ISBN 978-952-11-5431-7 (PDF) ISBN 978-952-11-5432-4 (print)


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.