Puheenjohtajalta SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO ELÄÄ AJASSA
O
nnittelut kaikille 70-vuotiaan Suomen Työterveyshoitajaliiton jäsenille. Pääkirjoitukseni on tunnustus liiton arvokkaalle ja vaiheikkaalle historialle. Liittomme taival on ollut täynnä vaiheita, jolloin toimintaa on mukautettu vastaamaan ympäristöä ja sen muutoksia. Olemme lähteneet rohkeasti tavoittelemaan monia, mahdottomalta tuntuneita asioita ja vain siten olemme säilyneet elinvoimaisina muutoksessa. Varsinais-Suomen paikallisosaston juhlatilaisuudessa Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen totesi puheessaan osuvasti: ”Suomen Työterveyshoitajaliitto on elänyt ajassa.” Se on kuvaava analyysi seitsemänkymmentä vuotta jatkuneesta kehityksestämme, joka ei pysähdy. Uudet tavoitteet siintävät jo aktiivisen hallituksemme näkökentässä ja kurotamme liittona yhdessä rohkeasti niitä kohti. Juhlavuotemme viimeiseen jäsenlehteen on kunnia tiivistää lyhyt historiakuvaus toiminnastamme. Suomen teollisuutta palvelleiden terveyssisarten järjestäytyminen sai alkunsa valtakunnallisilla työterveyspäivillä vuonna 1948. Noin viisikymmentä terveyssisarta osallistui Suomen Teollisuuslääketieteellisen yhdistyksen jatkokurssille Helsingin Säätytalolla helmikuussa samana vuonna. Yhteiset juuremme ja hyvä, tähän päivään jatkunut yhteistyö suomalaisten työterveyslääkäreiden kanssa on suuri ilonaiheemme. Haluan liiton puolesta kiittää Suomen Työterveyslääkäriyhdistystä kestävästä yhteistyöstä arjessa ja toivoa sen menestyksekästä jatkamista tulevaisuuteen. Säätytalon historiallisessa kokouksessa 8.2.1948 Suomen Työterveyshoitajaliiton toiminta katsotaan alkaneen. Tuolloisen Teollisuusterveyssisarkerhon puheenjohtajaksi valittiin Työterveyslaitoksen terveydenhoitaja Ruth Säynäjärvi, jonka tehtäväksi annettiin kerhon ohjesäännön laatiminen. Ruth Säynäjärvelle myönnettiin vuonna 1976 Florence Nightingale -mitali kansainvälisestä työstä ja tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen toisen terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen. Ruth Säynäjärven elämäntyö ansaitsee tunnustuksensa. Hänen uransa työterveyshuollossa vuodesta 1936, aluksi tehtaan terveyssisarena ja sittemmin työterveyshoitajien koulutuksen tuottajana ja asiantuntijana, on ollut merkittävä. Suomalaisen työpaikkaterveydenhuollon juuret ovat syvällä suomalaisessa teollisuudessa. Ensimmäiset kuvaukset suomalaisesta työpaikkaterveydenhuollosta ovat kirjoitettu jo 1700-luvulla. Jo tuohon aikaan, tehtaiden ja kaivosten omistajat huomasivat, ettei huonokuntoinen työmies ole tuottava työmies. Tehtaan patruunoiden varhaiset havainnot työturvallisuuteen panostamisesta ja työväestön terveyden yhteydestä tuottavuuteen muodostivat selkeän työterveyshuollon kehityksen kivijalan. Vuonna 1852 Suomen ensimmäinen tehtaanlääkäri aloitti Finlaysonin tehtaalla Forssassa. Ensimmäinen tehtaan sairaanhoitaja palkattiin Tampereen pellavatehtaalle 1910. Työ oli erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Hoitajat edistivät työntekijöiden terveyttä niin vastaanotolla kuin kotikäynneillä työväen asuntoihin. He ratkoivat tuolloin työssään myös perheiden sosiaalisia ongelmia. Liitto on historiansa aikana hakenut yhteistyömahdollisuuksia myös muista hoitoalan järjestöistä. Teollisuusterveyssisarten kerho jatkoi itsenäisenä toimintaansa, kun yhteistyö Terveyssisaryhdistyksen kanssa 1950- luvulla ei tuottanut tulosta. Yhdistykseen juurrutettiin kansainvälinen toiminta heti 1950 -luvun alussa ja ensimmäinen palkkavaatimus esitettiin samana vuonna. Vuonna 1954 rekisteröitiin Teollisuusterveyssisaret ry - Industrihälsosystrar rf. Yhdistyksen alkuaikoina keskusteltiin kovinkin ajankohtaisista asioista; palkkauksen luontoisetujen, työajan, virkapuvun ja koulutuksen merkityksestä teollisuusterveyssisaren työssä. Vuonna 1968 yhdistys oli kerännyt runsaat 400 jäsentä ja juhlisti yhteistyön kaksikymmenvuotis -merkkipäiväänsä. Työterveyshuollon lakisääteistämiskeskustelu vahvistui ja työterveyshuoltoon suuntautuneiden terveydenhoitajien perusopetusta syvennettiin. Valtioneuvoston asettama Työterveyskomitea tuotti Leo Noron johdolla mietintönsä vuonna 1971 työterveyshuollon lakisääteistämisestä. Kyseisenä vuonna työmarkkinajärjestöt sopivat työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä ja eduskunta sai esitykset kansanterveys- ja työterveyslaista. Kansanterveyslaki säädettiin 1972 ja ensimmäinen työterveyshuoltolaki 1978. Ensimmäinen työterveyshoitajan työtä koskeva mitoitus suositus annettiin Kitta Rossin ja Käthe Vossin toimesta ja se hyväksyttiin liiton silloisen hallituksen toimesta. Vuonna 1972 yhdistys jatkoi toimintaansa Työterveyshoitajat ry:nä ja Akavan keskusjärjestöön liittyminen toteutui vuonna 1974 kun yhdistyksen jäsenmäärä oli jo 764. Vuonna 1975 aloitettiin Työterveyshoitaja- lehden toimittaminen. Kahdeksankymmentä luvulla liitto vakiinnutti asemansa ammattiyhdistyksenä. Työterveyshoitajien historian alkumetrien kysymyksiä saatiin ratkottua ammattikunnan eduksi mm. palkkaukseen ja asemaan sekä koulutustasoon liittyen. Kitta Rossia lainaten; Suomen Työterveyshoitajaliitto on alun pitäen syntynyt ammatillisuuden edistämiseksi. Roolin ja aseman vahvistamiseksi työterveyshuollossa ovat luonnollisesti liittyneet keskustelut palkkauksesta, työn vaatimuksista ja koulutuksesta sekä työehdoista. Ammatillisuuden edistämisen tavoite on edelleen ajankohtainen. Työterveyshoitajien työn tulos- ja osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. Työterveyshoitajien jaksaminen ja työn vaativuuden kasvaminen sekä yhä niukemmat resurssit ovat tämän ajan huolenaihe. Tehtävä on kuin palannut juurilleen teollisuusterveyssisarten aikaan, työssä on sama kokonaisvaltaisen työotteen vaatimus. Näihin asioihin vaikuttaminen ajassamme on yhteinen asiamme, ja liittona rakennamme tätä tulevaisuutta hallituksen ja aktiivisten jäsentemme voimin. Moni jäsenemme on ollut liiton historiaa tekemässä. Liiton puheenjohtajana saanen hallituksen puolesta esittää lämpimät kiitokseni kaikille liiton kehitykseen myötävaikuttaneille tahoille. Kiitokset järjestötyöhömme panoksensa antaneille vaikuttajillemme, paikallistoiminnassa mukana olleille, yhteistyökumppaneillemme ja jäsenillemme. Toivotan Suomen Työterveyshoitajaliitolle onnea ja menestystä seuraavalle seitsemälle vuosikymmenelle! Onnittelut kaikille jäsenillemme! Pilvi Österman
Työterveyshoitaja 4/18
9