Page 1

TYÖTERVEYS-

2/2020

HOITAJA

AURINKOLASIT LIIKENTEESSÄ JA TYÖSSÄ AJOTERVEYSVAATIMUKSIA MUUTETTU – AMMATTIKULJETTAJIEN HOIDOSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA TYÖTERVEYSHUOLTO MUKAAN SAIRAANHOITOPIIRIEN HOITOKETJUIHIN


TYÖTERVEYSHOITAJA 2/2020

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Työterveyshoitajien digiloikka koronapandemian aikana 5 ”Suo siellä vetelä täällä” 6 Työterveyshuollossa tehtävien terveyssuunnitelmien arviointi 9 Puheenjohtajalta 10 Työterveyshuolto mukaan sairaanhoitopiirien hoitoketjuihin 14 Työaltistematriisien käyttömahdollisuudet tutkimuksessa ja käytännössä, esimerkkinä terveydenhoitoala 16 Saako teillä puhua kannabiksesta? 19 Blogi, Elämää ja hoitotyötä vuonojen maassa 20 Hyvää työterveysyhteistyötä tehdään osaamisen karttumisen ja riittävien resurssien avulla

24 Hyvinvointikurssilta tukea elämäntapa muutokseen ja työssä jaksamiseen 28 Uni- ja palautumisdata hyötykäyttöön työterveyshuolloissa 30 Psykososiaalinen kuormitus esimiestyössä 32 Ajoterveysvaatimuksia muutettu – Ammattikuljettajien hoidossa huomioitavia asioita 34 Onko mieli aivoissa vai hermostossa? 35 Akavalaiset yrittäjät – jäsenetuja liiton yrittäjäjäsenille 36 Aurinkolasit liikenteessä ja työssä 38 Työterveyshoitajaliitto jakoi Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon SOK:n Kahdessa viikossa terapiaan -mallille 39 Toimisto tiedottaa 40 Järjestöpäälliköltä 42 Työterveyshoitaja 2020 luentopäivät Oulussa 43 Vuosikokous

TYÖTERVEYSHOITAJA Toimituskunta

Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki puh: 050 4108 636 ISSN 0356-1232 45. vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, mari@marisinkkonen.fi, www.marisinkkonen.fi

Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ohratie 2 31400 SOMERO puh. 02-7488 120 gsm: 040-900 2020 Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat mediakortissa 2020 www.stthl.fi Vuosikertahinta 70 euroa Ilmoitusten yhteyshenkilö Eila Leonoff, puh: 050 4108 636

Anu Silander 040-5603408 anusilander@gmail.com

Mai Anttila 050-3549100 maianttila@gmail.com

Toimitussihteeri Eila Leonoff 050 4108 636 eila.leonoff@stthl.fi

Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ­ilmoitushintaan. Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2020 Lehti Aineisto Ilmestyminen No 3/2020 viikolla 32 viikolla 36

Aikakauslehtien liiton jäsen

Työterveyshoitaja-lehti on luettavissa liiton extranetsivuilla www.stthl.fi/jasenlehti | artikkeleiden lähteet on saatavissa nettisivuilta www.stthl.fi

Kansikuva: MostPhotos

Piia Nousiainen Sanna Kurppa Lehden päätoimittaja 040-1697118 041-5067338 Terhi Vesiluoma piianousiainen83@gmail.com sannajkurppa@gmail.com 0400-164841 terhi.vesiluoma@gmail.com


KORONA JA KOTONA

Päätoimittajalta

P

äästyäni kotiin maaliskuun alkupuolella Kapkaupungista Etelä-Afrikasta, alkoi Suomessa tapahtumaan. Ensin suljettiin koulut, perässä ravintolat ja liikuntasalit. Koulutustilaisuuksia, konsertteja ja teatteriesityksiä peruttiin. Kohta eristettiin Uusimaa muusta Suomesta. Yhtäkkiä kalenterit olivat iltojen ja viikonloppujen osalta lähes tyhjiä. Vietin useita viikkoja kotona etätöitä tehden ja välillä itsekin sairastaen. Koronaviruksen aiheuttamien infektioiden monipuolisen taudinkuvan ja oireiden johdosta kävin minäkin testeissä. Tulos oli negatiivinen. Jostain kumman syystä olin jopa vähän pettynyt. Olisipa tuokin hoidettu alta pois, jotta voisin keskittyä hoitamaan muita immuniteetin saavuttaneena, ajattelin. Mutta toisin kävi. Hyvä niin. Terveellä on monta toivetta, sairaalla vain yksi. Hymyilen mielessäni muistellessani entistä esimiestäni, jonka suosikkisanontoja äskeinen oli. Olin jo viime vuoden syksynä totutellut etätöiden tekemiseen. Tutuksi olivat tulleet itseohjautuvuus, videovälitteiset palaverit ja koulutukset. Myös se, että joinain päivinä istuimme mieheni kanssa molemmat omissa työhuoneissamme, ja välillä söimme yhtä aikaa keittiössä lounasta tai nautimme päiväkahvista. Kevään edetessä etätöitä tekevien vanhempien kanssa kotiin jäivät yläkoululaisemme. Yhtäkkiä talossamme olikin neljä Teams-palavereissa roikkuvaa etäilijää. Nettiyhteys on ollut ajoittain kovilla, mutta kaikesta on selvitty. Välillä tosin suurin murheeni on ollut se, muistanko herättää oikean teinin oikeaan aikaan. Toinen heistä on halunnut herätä omaan herätyskelloon, kun toinen taas on nauttinut siitä, että äiti vienosti koputtelee huoneen oveen uuden päivän alkamisen merkiksi. Koskiahon Inka ja Anttilan Mari-Anne, työterveyshoitajakollegat, kertovat omista kokemuksistaan poikkeustilanteessa. Meidän perheellemme tämä uusi elämäntilanne on, toistaiseksi ainakin, ollut jopa tervetullut. Olemme hitsautuneet vieläkin tiiviimmäksi perheyksiköksi. Olemme saaneet olla pääosin terveitä ja pystyneet hoitamaan arjen velvollisuudet yksin ja yhdessä. Meillä on leivottu ja laitettu ruokaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Onneksi myös mökkikausi on alkanut ja siellä touhuaminen tuo kivaa vaihtelua elämään (vaikka lasten mielestä viihdyn aivan liian hyvin kotisohvalla). Olennaiseen keskittyminen on tuntunut hyvältä. Vuosia suunnittelemani rauhoittuminen onkin yhtäkkiä tässä ja nyt. Huhtikuuksi varattu, mutta tilanteen johdosta peruuntunut Lontoon äiti–tytär-matka harmittaa kuitenkin edelleen… Joku päivä sitten. Tämä Työterveyshoitajalehden toinen numero ilmestyy koulujen päättäjäisten aikoihin. Olemme kesän kynnyksellä. Työelämä on muuttunut, ja minusta on jännittävää nähdä, millaiseksi se muotoutuu, kun paljon on opeteltu tekemään asioita uudella tavalla. Työterveyshuollon kentässäkin on ollut lomautuksia ja yt-neuvotteluita. Nämä haastavat niin työntekijöitä, lähiesimiehiä kuin työpaikkojen johtoa; oikeastaan ihan kaikkia meitä. Enkä usko, että kaikilta osin enää palaisimmekaan ”vanhaan hyvään aikaan”. Tässä lehdessä on monenlaisia artikkeleita, joista toivon olevan sinulle apua työterveyshoitajan arjen työssä, mm. miten meidän työssämme voisi toteutua kannabiksen käytön puheeksiotto tai millaista on ammattikuljettajien ajoterveyden arviointi. Suomessa tehdään paljon arvokasta ja mielenkiintoista tutkimustyötä. Voit lukea lisää tutkimustuloksista terveyssuunnitelmien arvioinnista sekä työaltistematriisin käyttömahdollisuuksista. TYÖKE-hankkeen avulla on kehitetty työikäisten hoitopolkuja, ja aiheesta on paljon lisää mielenkiintoista luettavaa myös netissä. SOK:lle myönnettiin Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinto hyvin tehdystä mielenterveystyöstä ja liittona kannustamme yrityksiä vastaanvanlaiseen työhön. Saat lisäksi hyviä vinkkejä, miten voisit hyödyntää työntekijöistä saatavaa uni- ja palautumisdataa terveyden edistämiseksi sekä tietoa valmennuskursseista, joiden avulla asiakkaita voisi ohjata pysyvien elämäntapamuutosten tielle. Tässä vain muutamia nostoja lehden sivuilta. Vinkkejä silmien suojaamiseen saat Kärhän jutusta – ei muuta kun aurinkolasit nenälle ja ulos lämpimään. Armottomana kesäihmisenä toivotan lämmintä kesää joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Terhi

TerhiTerhi Vesiluoma Vesiluoma | Päätoimittaja | Päätoimittaja Työterveyshoitaja-lehti Työterveyshoitaja-lehti| puh. | puh.0400-164841 0400-164841||email: email: terhi.vesiluoma@gmail.com terhi.vesiluoma@gmail.com Työterveyshoitaja 2/20

3


TYÖTERVEYSHOITAJIEN DIGILOIKKA KORONAPANDEMIAN AIKANA Kuka olet ja millaista työtä teet? Olen Inka Koskiaho ja työskentelen työterveyshoitajana Puolustusvoimissa Haminan Varuskunnassa. Toimin myös työkykykoordinaattorina, ensiavun- ja terveystiedon kouluttajana sekä Maasotakoulun koordinoivana työterveyshoitajana. Miten työsi on muuttunut koronapandemian johdosta? Työni on muuttunut koronatilanteen vuoksi merkittävästi, vaikka työskentelen edelleen työpaikalla päivittäin kuten ennenkin. Sairaanhoito toteutetaan lähtökohtaisesti etäkontaktein (puhelimitse, sähköpostitse tai Skype- kontaktein). Vain välttämättömät sairaanhoitokäynnit toteutetaan etukäteen puhelimitse niistä sopien. Osa lakisääteisistä työterveyshuollon tehtävistä toteutetaan normaalisti. Terveystarkastuksia ei tällä hetkellä tehdä paikan päällä, tarvittaessa niitä tehdään etänä ja osa on siirretty eteenpäin, kunnes tilanne normalisoituu. Myös työpaikkaselvitykset on ohjeistettu toteutettavaksi tulevaisuudess a, mutta valmistelutyötä tehdään resurssien puitteissa etänä niin pitkälle kuin mahdollista. Varsinaiset työpaikkakäynnit toteutetaan myöhemmin, kun tilanne normalisoituu. Kirjoitan tätä artikkelia 2.4. ja viimeisen kolmen viikon aikana suuri osa työajastani on kulunut koronatilanteen erilaisten ohjeistuksien, käskyjen ja määräysten lukemiseen ja haltuunottoon. Ohjeita tulee päivittäin ja seuraan niitä tiiviisti. Puolustusvoimien toiminta turvataan kaikissa olosuhteissa ja Puolustusvoimien oma työterveyshuolto valmistautuu myös tukemaan tarvittaessa varusmiesvastaanottoa. Muuttuneesta tilanteesta johtuen työpaikallani on ollut varsin rauhallista koska epidemia ei ole vielä eskaloitunut omalla alueellamme. Aikaa on ollut nyt suunnitelmien, erilaisten paperitöiden, raporttien ym. tekemiseen.

4

Työterveyshoitaja 2/20

"Olemme saaneet huomata, miten nopeasti olemme pystyneet sopeutumaan tilanteeseen, etsimään ohjeita ja muuttamaan toimintaamme"

Työssäni tilanne näkyy myös siten että osa henkilöstöstä työskentelee hyvin paljon etänä. Puolustusvoimien henkilöstöä on kehotettu tekemään etätöitä niin paljon kuin työtehtävät sallivat. Myös hygieniasta on annettu tarkat ohjeet koko henkilöstölle. Keskeistä tilanteessa on rajoitukset henkilöiden tapaamisissa, altistumisessa epidemialle ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Miltä muutokset ovat sinusta tuntuneet ja aiotko jotain oppimaasi soveltaa jatkossakin, vaikka elämä ja työelämä normalisoituu? Koronatilanne on oman työurani aikana hyvin poikkeuksellinen ja muuttanut työtä merkittävästi. Olemme saaneet huomata, miten nopeasti olemme pystyneet sopeutumaan tilanteeseen, etsimään ohjeita ja muuttamaan toimintaamme. Kyky toimia muutoksessa ja epävarmuudessa eläminen tuo entistä lähemmäksi ajatuksen tässä ja nyt, hetkessä elämisestä. Myös työtä ja siitä saatua toimeentuloa arvostaa uudella tavalla, kun samanaikaisesti ihmisiä lomautetaan ja yt-neuvottelut ovat arkea hyvin monissa yrityksissä. Inkan sydämeltä Muutos on ollut koko yhteiskunnassa valtava ja se on vaikuttanut monin tavoin myös omaan elämääni. Lasten harrastukset loppuivat kuin seinään. Vapaa-aikaa on ollut kotona ruhtinaallisesti ja sitä on voinut viettää yhdessä koko perheen kanssa, ja se on ollut positiivinen asia. Moni asia on menettänyt merkityksensä ja vastaavasti monen asian merkitys on entisestään korostunut. Tärkeintä on nyt elämän kulmakivet: perhe, läheiset ja terveys.


”Suo siellä vetelä täällä” Loikka kotitoimistoon tapahtui 5 viikkoa sitten, joista kaksi ensimmäistä viikkoa olin karanteenissa. Tulipa yksinäinen olo ja koen tilanteen haastavana. Koska niskahartiaseutua en voi varjella näyttöpäätteellä pöydän äärellä, piti kehittää jotakin seisomaversiota työpisteelle. Kun kotona sattui juuri sillä hetkellä olemaan vaatteiden silitys ajankohtaista, löysin sen myötä lyhyelle Maille oivan seisomatyöpisteen. Työnantaja on kehottanut tähän henkilökohtaiseen ”koronaloikkaan” tekemänsä riskienkartoituksen ja saamani lääkärintodistuksen perusteella. IT-tuki on kovassa käytössä, ja onneksi ihan hyvin toiminut. Teams-alustaa käytän työhön liittyvissä kokouksissa ja videovastaanottoja potilasvastaanotoilla. Etäterveystarkastuksien tekeminen on tullut minulle hyvin tutuksi. Ja koen, että kerrankin on aikaa tuohon yritystyöhön enemmän! Nyt ei ole enää epätavallista, että koko työpäivä tehdään kotoa käsin. Koska minulla on aina ollut yli tunnin työmatka, niin koen, että on suorastaan luksusta, että työpäivän loppuessa olen jo kotona. Toisaalta, olen nyt koko ajan kotona. Sanonta ”suo siellä vetelä täällä” pitää kohdallani nyt hyvin paikkaansa. Mari-Anne Anttila

Työterveyshoitaja 2/20

5


TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TEHTÄVIEN TERVEYSSUUNNITELMIEN ARVIOINTI Työterveyshoitajien terveyssuunnitelmien kirjaamisessa on vain vähän työhön ja työkykyyn liittyvää sisältöä, vaikka asioista kuitenkin terveystarkastuksissa keskustellaan. Pääpaino kirjaamisessa on kansanterveydellisissä asioissa. Yleisesti ottaen terveyteen, toimintakykyyn ja elintapoihin liittyviä tekijöitä on suunnitelmiin kirjattu enemmän kuin työhön ja johtamiseen liittyviä tekijöitä. Terveyssuunnitelmien kirjaamisalustaa tulee kehittää sellaiseksi, että se tukee myös työkykytietojen kirjaamista.

6

Työterveyshoitaja 2/20

H

yvän työterveyshuoltokäytännön (2014) mukaan terveyssuunnitelmien laatiminen on ollut osa työterveyshuollon ammattilaisten työtä jo vuodesta 1997. Lisäksi valtioneuvoston asetus (2014) on edellyttänyt niiden laatimista vuodesta 2013 lähtien. Terveyssuunnitelma tarkoitus on tukea pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti asiakkaan terveyttä ja työkykyä, mutta käytännössä terveyssuunnitelma saattaa jäädä usein puutteellisesti kirjatuksi (Leino ym. 2014). Terveyssuunnitelma on kuitenkin yksi oleellisimmista tiedoista, joita työterveyshuollon ammattilaisten mielestä tulee vaihtaa niin potilaiden kuin muiden terveydenhuollon ammattilaisten kesken (Nissinen ym. 2016). Työterveyslaitoksella toteutettiin vuosina 2016–2019 Työsuojelurahaston tuella työterveyshoitajien toteuttamia terveystarkastuksia koskeva tutkimus. Koko tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia motivoivan ohjauskeskustelun ja


Terveyssuunnitelmien sisältö TARPEET INTERVENTIORYHMÄ (N=410, %)

TAVOITTEET

TOTEUTUS JA KEINOT

SEURANTA JA ARVIOINTI

VERROKKIRYHMÄ (N=99, %)

INTERVENTIORYHMÄ (N=410, %)

VERROKKIRYHMÄ (N=99, %)

INTERVENTIORYHMÄ (N=410, %)

VERROKKIRYHMÄ (N=99, %)

INTERVENTIORYHMÄ (N=410, %)

VERROKKIRYHMÄ (N=99, %)

TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA ELINTAVAT KANSANTERVEYDELLISET RISKIT

46

47

60

71

55

59

24

8

LIIKUNTA

22

25

30

30

60

38

3

-

SAIRAUKSIEN HOITO

12

12

10

16

-

3

-

-

HENKINEN HYVINVOINTI (UNI, VIREYS, MIELIALA)

7

6

15

15

27

12

-

-

TUPAKOINTI JA PÄIHTEET

5

10

7

11

9

16

-

-

NÄKÖ JA KUULO

3

1

6

5

-

1

-

-

TYÖKYVYN YLLÄPITO

1

1

22

22

-

-

3

-

LABORATORIOTUTKIMUKSET

-

-

2

-

12

4

-

-

ROKOTUKSET

-

-

1

1

-

2

1

-

ETUUDET (OSA-AIKAELÄKE, KUNTOUTUS)

-

-

1

-

1

2

-

-

JATKO-OHJAUS TOISELLE AMMATTILAISELLE

-

-

-

-

-

-

52

25

36

21

-

-

1

-

-

-

TYÖERGONOMIA JA SUOJAINTEN KÄYTTÖ

-

-

5

6

8

12

-

-

TYÖN MUOKKAUS

-

-

3

-

13

6

-

-

ESIMIESTYÖ

-

-

-

1

2

4

-

-

OSAAMINEN

-

-

71

1

3

-

-

-

TYÖPROSESSIT JA JOHTAMINEN TYÖHYVINVOINTI

Taulukko 1. Terveyssuunnitelmien sisältö terveystarkastettavien interventio- ja verrokkiryhmässä

kirjallisen terveyssuunnitelman vaikutusta työterveyshoitajien tekemissä terveystarkastuksissa käyneiden työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon. Tässä osatutkimuksessa selvitimme työterveyshoitajien terveystarkastuksissa laatimien terveyssuunnitelmien rakennetta ja sisältöä. Lisäksi selvitimme terveystarkastuksessa käyneiden asiakkaiden kokemuksia terveystarkastuksesta. Artikkeli perustuu tekijöiden Lappalainen, Leino, Rautio & Nissinen vuoden 2020 alussa International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing -lehdessä julkaisemaan tutkimusartikkeliin “An evaluation of personal health plans in occupational health check-ups”. TUTKIMUKSEN KULKU

Tutkimukseen osallistui yhteensä 52 työterveyshoitajaa. Työterveyshoitajat tekivät ensin terveystarkastuksia tavanomaiseen tapaansa. Sen jälkeen he saivat interventiona kaksi puolen päivän lähijaksoa ja verkko-opiskelua sisältäneen koulutuksen, jolla vahvistettiin työterveyshoitajien motivoivan ohjauksen taitoja sekä terveyssuunnitelman laadinnan osaamista potilaan työkyvyn edistämiseksi. Työterveyshoitajat jaettiin interventio- ja

verrokkiryhmiin koulutuksen toteutumisen perusteella. Tutkimukseen osallistuneet työterveyshoitajat rekrytoivat mukaan 1283 terveystarkastuksessa käynyttä henkilöä. Terveystarkastuksessa he saivat kyselyn, johon heitä pyydettiin vastaamaan mahdollisimman pian terveystarkastuksen jälkeen. Kyselyn palautti 683 henkilöä. TERVEYSSUUNNITELMIEN LAATIMISESSA OLI PALJON VAIHTELUA

Terveyssuunnitelmien tarkastelu osoitti, että pääpaino tarpeiden, tavoitteiden ja toteutuksen osalta oli kansanterveydellisissä asioissa (Taulukko 1). Terveyssuunnitelmien laatimisessa oli kuitenkin paljon vaihtelua ja useimmiten kirjaamisessa ei hyödynnetty terveyssuunnitelman koko rakennetta. Erityisesti suunnitelmista oli jäänyt usein kirjaamatta terveyteen ja työkykyyn liittyvät tarpeet sekä suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi. Seurannasta on kuitenkin keskusteltu asiakkaan kanssa, sillä lähes kaikille oli jäänyt käsitys, miten ja milloin terveystarkastuksessa sovittuja asioita seurataan. Yleisesti ottaen terveyteen, toimintakykyyn ja elintapoihin liittyviä tekijöitä oli suunnitelmiin kirjattu enemmän kuin työhön ja johtamiseen liittyviä tekijöitä. (Taulukko 1.)

Työterveyshoitaja 2/20

7


"Tutkimuksen tuloksista on hyötyä työterveyshuollon tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen kehittäjille"

Terveystarkastetuille kohdistetuista kyselyistä selvisi lähes kaikkien olleen sitä mieltä, että terveystarkastuksessa käsiteltiin hänen terveyden ja työkyvyn kannalta oleellisia asioita (99 %, n=678). Vastaajista lähes kaikki kokivat myös, että heille syntyi terveystarkastuksessa selkeä käsitys tavoitteista, joita asetettiin heidän terveyden ja työkyvyn edistämiseksi (96 %, n=676) sekä siitä, miten ja milloin sovittuja asioita seurataan (99 %, n=676). Lisäksi vain hieman vähemmän (87%, n=670) oli niitä, jotka ilmoittivat, että heille syntyi terveystarkastuksessa selkeä käsitys toimenpiteistä, joilla he voivat vaikuttaa omaan terveyteensä ja työkykyynsä. TERVEYSSUUNNITELMIIN ON KIRJATTU VÄHÄN TYÖN SISÄLTÖÄ, VAIKKA NIISTÄ KESKUSTELLAAN

Työkyvyn seurannan kannalta on tärkeää, että kaikki terveysja työkykytieto kulkee ihmisen mukana. Työterveyshuollon terveyssuunnitelman rakenne on otsikkotasoltaan yhtenäinen kansallisen terveys- ja hoitosuunnitelman kanssa ja siksi ne sopisivat hyvin osaksi potilaan kansallista terveys- ja hoitosuunnitelmaa. Näin potilaan kokonaishoidon suunnittelun ja koordinoinnin tueksi kaikkialla terveydenhuollossa on mahdollista saada mukaan myös työkyvyn näkökulma. Tässä tutkimuksessa työterveyshoitajia koulutettiin työkykyä edistävien terveyssuunnitelmien laatimiseen, mutta lyhyen koulutuksen vaikutus terveyssuunnitelmien sisältöön jäi vähäiseksi erityisesti työhön ja johtamiseen liittyvissä asioissa. Tarpeita kyllä tunnistettiin, mutta toimenpiteiden seurannasta ja arvioinnista ei merkintöjä löytynyt. Tutkimus tuotti tietoa ter veystarkastuksista ja niiden terveyssuunnitelmista.

8

Työterveyshoitaja 2/20

Yhteenvetona voidaan todeta, että työterveyshoitajien tekemiin terveystarkastuksiin ja terveyssuunnitelmiin liittyvässä kirjaamisessa on vain vähän työhön ja työkykyyn liittyvää sisältöä, vaikka asioista kuitenkin tapaamisissa keskustellaan. Vaikka Suomessa on jo pitkään korostettu laaja-alaista työkykykäsitettä, näyttäisi lääketieteellinen työkykykäsite olevan edelleen vallitseva (Järvikoski ym. 2018). Tutkimus on hyödyllinen työterveyshoitajien työn kehittämisen näkökulmasta ja se toi esille sen, että terveyssuunnitelmien monipuolisempi laatiminen edellyttää osaamisen lisäämistä. Terveyssuunnitelmien kirjaamisalusta tulee kehittää sellaiseksi, että se tukee työkykytietojen kirjaamista työterveyshuollon tietojärjestelmissä. Tutkimuksen tuloksista onkin hyötyä myös työterveyshuollon tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen kehittäjille, sillä tutkimuksen työterveyshoitajilla oli käytössä sähköinen terveyssuunnitelmajärjestelmä. Yleensä tietojärjestelmän käyttöhalukkuuteen vaikuttaa kokemus sen hyödyllisyydestä ja helppokäyttöisyydestä (Davis 1989), ja auttaako uusi toimintatapa tai teknologia asiakastyössä (Hu ym. 1999). Jatkossa on tärkeää tutkia lisää sähköisiin terveyssuunnitelmiin liittyviä tekijöitä ja niiden käyttöä, myös asiakkaan kannalta. Kirsi Lappalainen, Tuotepäällikkö, TtT, Työterveyslaitos kirsi.lappalainen@ttl.fi Sari Nissinen, Kehittämispäällikkö, TtT, Työterveyslaitos sari.lappalainen@ttl.fi

Koko artikkeli luettavissa Lappalainen K., Leino T., Rautio M., Nissinen S., 2019. An evaluation of personal health plans in occupational health check-ups. International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing, 6:1, 1-14. http://www. scienpress.com/journal_focus.asp?main_id=86&Sub_id=IV&Issue=1619663


Puheenjohtajan kynästä

O

len alkuvuodesta kirjoittanut teille, hyvät lukijat, uudelle vuosituhannelle siirtymisestä ja uuden äärellä elämisestä. Uuden vuosituhannen alku jääkin varmasti muistiimme loppuelämäksemme. Emme voineet tuolloin vielä tietää, että meitä haastavat kevään aikana sellaiset uudet asiat, joihin joudumme päivittäin ja viikoittain luomaan vuuden strategian, pelkästään selvitäksemme. Uusi terveyttämme ja hyvinvointiamme kohtaan osuva uhka on todella merkittävä niin monin eri tavoin. Pandemia haastaa Suomen väestön terveyden, terveydenhuoltojärjestelmämme kapasiteetin, tartuntatautien vastustamiseksi tehtävän yhteistyön eri toimijoiden välillä sekä jokaisen suomalaisen ihmisen arjen iästä riippumatta, hyvin monen työikäisen ja heidän perheensä toimeentulon. Uskon kaikesta huolimatta, että yhdessä selviämisen strategia on ollut nimenomaan mitä suomalaisin tapa toimia. Suomesta on löytynyt sellainen vastuunotto ja yhteinen halu taistella tätä uhkaa vastaa, että se on noteerattu myös maailmanlaajuisesti. Harvaan asuttuna maana meillä on ollut enemmän aikaa pohtia ja päättää oikea-aikaisista toimista. Uusi koronavirus SARS-CoV-2, lähti leviämään Kiinasta vuoden 2019 lopussa. Virus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka vakavuuden on havaittu vaihtelevan lievästä vakavasti sairastuneisiin. Viruksen on todettu tarttuvan herkästi ihmisestä toiseen ja näin ollen, se oli aiheuttanut jo maaliskuun puolivälissä maailmanlaajuisen pandemian, jossa lähes kaikki maat olivat jo COVID19 -viruksen kourissa. Kontaktien välttäminen ja hyvä käsihygienia ovat osoittautuneet pandemian hallinnassa ensiarvoisen tärkeiksi ohjeiksi. Sairauden ilmaantuvuuden ehkäisemiseksi on tehty yhteiskunnassamme paljon, jottemme aseta alttiimpia väestöryhmiä vaaraan. Perussairauksien on huomattu lisäävän vakavia taudin ilmenemismuotoja, mutta rajumpia tautimuotoja on esiintynyt myös perusterveissä. Toistaiseksi on saatavilla niukalti täsmällistä tietoa siitä, mitkä perussairaudet altistavat vakavalle koronavirustaudille. THL:n riskiryhmäarvion mukaan yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä myös ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. (www.thl.fi). Viruksen leviäminen eri maissa, väestön keskuudessa, on ollut todella vaihtelevaa. Eri maiden rajoittamistoimet; kokoontumisten ja liikkumisen rajoittamiset, eivät ole osuneet oikeaan aikaan ja näin viruksen leviämistä on ollut vaikea maailmanlaajuisesti vastustaa. Uutiset viimeisen kuukauden ajalta ovat aiheuttaneet itselleni ainakin ahdistusta ja pelkoa. Psykososiaalisen tuen tarve pandemiassa on ilmeinen ja sille osa-alueelle ei mielestäni ole kohdistettu yhteiskunnassamme tarpeeksi voimavaroja. Ennaltaehkäisevät toimet ovat kunnissa ja esimerkiksi yksityisten tuottamissa työterveyspalveluissa rajattu minimiin. Psykososiaalisen tuen antaminen olisi mielestäni sellaista yhteiskuntavastuuta, johon kaikkien toimijoiden tulisi osallistua tällä hetkellä, ilman ansaintalogiikkaa, rahasta riippumatta. Tilanne Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa on pahasti kallellaan. Julkinen terveydenhuolto toimii äärirajoillaan ja yksityiset palveluntuottajat lomauttavat henkilöstöään huomattavankin pitkiksi ajoiksi. Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtajana vetoan nyt yksityisiin palveluntuottajiin etenkin työterveyshuollon toimialalla. Nyt olisi saumaa kehitellä uusia palveluja ja uudistaa työnjakoa työterveyshuollossa erilaisilla osallistavilla prosesseilla. TANO–prosessille olisi nyt huutava tarve työterveyshuollon asiakkaidemme keskuudessa. Asiakkaamme kaipaavat neuvoja ja ohjeita työkykynsä ja työssä jaksamisensa tueksi, toimialasta riippumatta. Osa asiakkaistamme voivat olla työttömyysuhan alla, jolloin heillä on lakisääteinen oikeus työterveyshuollon antamaan ohjaukseen ja neuvontaan. Koenkin tarpeelliseksi oikein ihmetellä ääneen, toimiiko työterveyshuollon palvelujärjestelmä nyt niin oikea-aikaisesti ja asiakaslähtöisesti, kuin sen tulisi lakien ja asetusten mukaan toimia? Työterveyshuoltojen johdossa tulisi ottaa enemmän koppia työikäisen väestön kanssa rinnalla kulkemisesta, tämän vaikean tilanteen läpi. Palvelujen antaminen työikäiselle väestölle ei saisi supistua, kun kyse on työkyvyn tukemiseen annettavista palveluista. Nyt olisi korkea aika kehittää myös ryhmille annettavaa ohjausta ja neuvontaa, jolla saataisiin kustannustehokkuutta TANO–prosessiin. Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö työterveyshuollon järjestämisessä on avainroolissa. Ei niinkään se, miten taajaan lääkäriaseman ovi käy tai se, käykö se ylipäätään ollenkaan. Terveisin Pilvi

Pilvi Österman | Puheenjohtaja | Suomen Työterveyshoitajaliitto ry | puh. 0400 734476 | email: pilvi.osterman@gmail.com

Työterveyshoitaja 2/20

9


TYร–TERVEYSHUOLTO MUKAAN SAIRAANHOITOPIIRIEN HOITOKETJUIHIN 10

Tyรถterveyshoitaja 2/20


Sairaanhoitopiirien hoitoketjut ovat tärkeitä alueellisia yhtenäisen hoidon ohjeistuksia, mutta pääsääntöisesti työterveyshuolto puuttuu niistä kokonaan. TYÖKE-hankkeessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin työterveyshuollon toiminnan kuvaus osaksi hoitoketjuja ja soveltuvin osin hoitoketjuihin saatiin myös työterveyshuolto mukaan.

H

oitoketjut ovat ammattilaisten käyttöön suunniteltuja alueellisia toimintamalleja, joiden tavoitteena on tunnistaa oikea-aikaisesti sairauksia, sujuvoittaa hoitoa sekä yhtenäistää lähetekäytäntöjä.  Hoitoketjut on tehty pääsääntöisesti sairaanhoitopiireittäin, mutta HUSsairaanhoitopiirissä on viisi (5) aluetta, joilla on omia hoitoketjuja. Hoitoketjut perustuvat Käypä hoito -suosituksiin  ja näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Niissä määritellään työnjako ja tehtävät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon ja kolmannen sektorin välillä. Hoitoketjujen määrä ja laajuus vaihtelevat paljon eri sairaanhoitopiirien välillä. Potilaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti hoitoketjuihin perustuen. Hoitoketjut löytyvät sairaanhoitopiireittäin Terveysportista. HOITOKETJUTYÖN KOORDINOINTI

Keski-Suomessa perusterveydenhuollon yksikkö tarjoaa asiantuntemusta ja koordinoi lakisääteisesti hoitoketjujen laatimista. Hoitoketjuja tekevät eri organisaatioiden ja tahojen osaajat tiiviissä ja moniammatillisessa yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Osa hoitoketjuista on erikoissairaanhoitokeskeisesti tehtyjä klinikan ylilääkärin tai vastuuhenkilön johdolla. Joissain hoitoketjuissa on tarkat ohjeet erikoissairaanhoitoon lähettämisen kriteereistä ja edeltävistä tutkimuksista, mutta hoitoketju päättyykin sitten sairaalahoitoon ilman mitään jatkohoidon ohjeistusta. Hoitoketjut toimivat kuitenkin

"Potilaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti hoitoketjuihin perustuen"

myös johtamisen ja kehittämisen työvälineinä. Niiden päämääränä on selkiyttää tutkimusten ja hoidon porrastusta sekä yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Lääkäriseura Duodecim on tehnyt valtakunnalliset ohjeet hoitoketjujen laatimisesta ja nämä löytävät Terveysportista. KeskiSuomen sairaanhoitopirissä on linjattu, että hoitoketjut tulisi tehdä yEd-ohjelmalla. Alun perin kaikki on tehty tekstimuotoisina ja yEdmuokkaukset on aloitettu vuonna 2010. Keski-Suomen hoitoketjuista osa on vielä tehty vain tekstimuotoon. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Effica-potilastietojärjestelmään päätöksentukeen soveltuvat sekä yEdettä tekstimuotoiset hoitoketjut. Sairaanhoitopiirin tulevaan Asiakasja potilastietojärjestelmään ja ERP-toiminnanohjausjärjestelmään on myös tavoitteena nostaa hoitoketjuja avuksi päätöksentekoon. Hoitoketjuja kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Aloite uuden hoitoketjun tekemiselle voi tulla eri toimijoilta. Keski-Suomessa hoitoketjut tukevat sairaanhoitopiirin strategiaa – potilas ensin. KeskiSuomen sairaanhoitopiirin hoitoketjut ovat julkisia ja linkitetty Terveysporttiin ja löytyvät osoitteesta: http://www. ksshp.fi/fi-FI/Ammattilaiselle/ Hoitoketjut. TYÖTERVEYSHUOLTO MUKAAN HOITOKETJUIHIN

Keski-Suomessa hoitoketjuja on tehty järjestelmällisesti vuosien ajan, ja vuoden 2019 lopussa niitä oli valmiina ja julkaistuna 55 kappaletta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta niistä ei ole löytynyt tähän asti työterveyshuollon osuutta lainkaan. Työterveyshuollon edustajat eivät ole myöskään juuri lainkaan osallistuneet hoitoketjujen rakentamiseen. Tilannetta kuvaa hyvin erään ylilääkärin kommentti ottaessamme häneen yhteyttä valmistumassa olevan hoitoketjun yhteydessä: ”Olen valmistellut tätä hoitoketjua vajaan vuoden ajan ja nyt se alkaa olla valmis. Laitoin sen vielä terveyskeskusten johtaville lääkäreille kommentoitavaksi. Nyt sinun yhteydenoton jälkeen huomasin, että siitä puuttuu työterveyshuolto kokonaan”. Toisessa palautteessa yhteydenottoomme todettiin: ”Kiitos yhteistyömahdollisuuden huomioinnista, geriatrille harvinaisempaa työterveyshuollosta käsin tulevana”. Kaiken kaikkiaan yhteydenottoihimme hoitoketjuista vastaaviin henkilöihin suhtauduttiin myönteisesti. Esityksemme siitä, miten työterveyshuolto voitaisiin linkittää kyseiseen hoitoketjuun, hyväksyttiin sellaisenaan tai sopivasti muokattuna. TYÖKE-hankkeessa kävimme perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjujen vastuuhenkilöiden kanssa kaikki Keski-Suomen hoitoketjut läpi ja arvioimme mitä lisäarvoa työterveyshuollon toiminta voi tuoda hoitoketjulle ja miten työterveyshuollon toiminta voidaan siinä huomioida. Koska työterveyshuollossa sairaanhoito voi puuttua tai sen laajuus vaihtelee työnantajan sairaanhoitosopimuksen mukaisesti, emme ottaneet työterveyspainotteista sairaanhoitoa mukaan ollenkaan hoitoketjuihin. Työterveyshuollon toiminta tulee löytyä työterveyspalveluiden tuottajasta riippumatta. Työterveyshuollon lisäarvo oli kaikkiin työterveyshuoltosopimuksiin kuuluvan lakisääteisen toiminnan kuten työkyvyn arvioinnin, työkyvyn

Työterveyshoitaja 2/20

11


Kuva 1. Työterveyshuolto osana työikäisen terveydenhuoltoa KSSHP:ssa

tuen, työhön paluun suunnittelun ja terveystarkastusten yhteydessä annettavan ennaltaehkäisevän neuvonnan ja ohjauksen ym. toiminnan sisällyttäminen hoitoketjuihin. Joissain hoitoketjuissa se näkyi pelkästään linkityksenä työterveyshuollon toiminnan kuvaukseen. Työterveyshuolto tuli nyt mukaan jossain muodossa 25 hoitoketjuun. Hoitoketjuja, joihin työterveyshuoltoa ei sisällytetty, olivat esimerkiksi lastentautien hoitoketjut, naistentautien ja synnytysten hoitoketjut, geriatriset hoitoketjut, elämän loppuvaiheen hyvä hoito, kotoa kotiin -toimintamalli, läheisväkivallan toimintamalli ja leikkauspotilaan siltahoito.

TYÖTERVEYSHUOLTO OSANA TYÖIKÄISEN TERVEYDENHUOLTOA

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoketjuihin tehtiin myös kokonaan uusi työterveyshuollon toiminnan kuvaus osaksi hoitoketjuja: Työterveyshuolto osana työikäisen terveydenhuoltoa. Se on tarkoitettu erityisesti muille terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille avaamaan työterveyshuollon toimintaa. TYÖKE-hankkeen työssä kävi selvästi ilmi, että muut terveydenhuollon toimijat eivät useinkaan tunne työterveyshuollon toimintaa eikä esimerkiksi tiedetä milloin potilaan voi ohjata omaan työterveyshuoltoon. yEd-ohjelmalla tehdyn työterveyshuollon toiminnan kuvauksen etusivulla on lokerot työterveyshuollon toiminta, milloin työterveyshuoltoon, työkyvyn tuki, sairauspoissaolojen 30–60–90 sääntö, työhön liittyvät sairaudet ja työtapaturma. Lokeroa klikkaamalla aukeaa taustasta lisäinformaatiota kyseisestä aiheesta. Lisäksi oikeassa reunassa on linkkejä työterveyshuollon tärkeille sivustoille mm. Työterveyslaitoksen ylläpitämälle Työterveydeksi.fi -sivustolle, josta löytyvät maakunnan päivitetyt työterveyshuoltojen yhteystiedot. Työterveyshuollon toiminnan kuvaus osana hoitoketjuja: http://www.ksshp.fi/tyoterveys/ TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

Visa Kervinen

12

Työterveyshoitaja 2/20

Ansa Ahola

Työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutusta koskeva hoitoketju laajeni huomattavasti käsittäen nyt myös työterveyshuollossa tehtävän


toiminnan ja ohjeet työttömiä koskien. Etusivulla työikäisen työ- ja toimintakyvyn arviointi -lokeron takaa aukeavat lisävalikot arviointiin työsuhteen aikana, työsuhteen päättyessä ja työttömyyden jatkuessa yli 3–6 kuukautta. Täältä löytyvät mm. yhteystiedot Keski-Suomen TEtoimiston työkykykoordinaattoreille ja tietoa TE-toimistosta, kuntien työllisyyspalveluista, sosiaali- ja terveydenhuollosta, kolmannesta sektorista, nuorisopalveluista sekä kuntoutuksesta työ- ja toimintakyvyn tukena. Lähetetiedot ja -indikaatiot erikoissairaanhoitoon –lokeron takaa löytyvät tarvittavat tiedot kuntoutustutkimuspoliklinikalle tehtävään lähetteeseen ja kuntoutustutkimus-lokeron takana kerrotaan erikoissairaanhoidossa tehtävästä laaja-alaisesta, moniammatillisesta kuntoutustutkimuksesta. Etusivun oikeassa reunassa ja taustasivuilla on linkkejä työ- ja toimintakyvyn arviointia tukeville sivustoille. Paitsi perusterveydenhuoltoa myös työterveyshuoltoa koskee työttömäksi jäävien työkyvyn arviointi niissä tilanteissa, joissa työttömällä säilyy työterveyshuollon käyttöoikeus vielä kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoketjut läpi ja soveltuvin osin täydensimme niitä työterveyshuollon osuudella. Lisäksi teimme työterveyshuollon toimintaa koskevan oman toiminnan kuvauksen osaksi hoitoketjuja. Kehitystyömme sai vain myönteistä palautetta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjujen tekijöiltä. Näemme tärkeänä että vastaavaan työhön löytyy TYÖKEhankkeen jälkeenkin työterveyshuollon toimijoilla innokkuutta ja resursseja Keski-Suomessa sekä myös muissa maakunnissa, jotta saumattomia hoito- ja kuntoutusketjuja saadaan rakennettua ja kehitettyä työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon kanssa toiminnallisen yhteistyön parantamiseksi. Visa Kervinen, LL, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke KSSHP, visa.kervinen@ksshp.fi Ansa Ahola, työterveyshoitaja, asiantuntijahoitaja TYÖKE-hanke KSSHP, ansa.ahola@ksshp.fi

POHDINTA

Sairaanhoitopiirien hoitoketjut ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laatimia, osin erikoissairaanhoitokeskeisiä ja harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta työterveyshuolto on puuttunut niistä kokonaan. Työterveyshuollon työntekijöillä hoitoketjujen tuntemus ja käyttö vaihtelee. TYÖKE-hankkeessa kävimme kaikki

Artikkeli on aiemmin julkaistu Työterveyslääkärilehdessä 1/2020

Kuva 2. Työ- ja toimintakyvyn arviointi KSSHP:n hoitoketju

Työterveyshoitaja 2/20

13


TYÖALTISTEMATRIISIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET TUTKIMUKSESSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ

A L A O T I O H N E D Y E V R E T Ä N ESIMERKKI Erilaisista työperäisistä altisteista voidaan koota työaltistematriiseja, joita voidaan hyödyntää sekä tutkimuksissa, että käytännön työelämässä. Työterveyshuollossa työaltistematriisien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ehkäisevän työterveyshuollon eri toiminnoissa sekä interventioita ja kehittämishankkeita suunnitellessa. Matriisin avulla voidaan tunnistaa riskiryhmiä, joilla on paljon työperäisiä altisteita. Tässä artikkelissa esittelemme Helsinki Health Studyn tuottaman ammattialtistematriisin altistearvot terveydenhoitoalan eri ammattiryhmillä.

T

yöaltistematriisilla kuvataan ammattiin perustuvaa arvioita erilaisista työperäisistä altisteista. Matriisissa huomioitavia altisteita ovat esimerkiksi fyysiset altisteet, kuten altistuminen melulle, tärinälle, kylmälle tai kuumalle. Myös ergonomisia altisteet, kuten raskas ruumiillinen ponnistelu, nostot ja kantaminen, selän kiertoliikkeet ja samanlaisina toistuvat

"Tutkimuksissa on havaittu, että altistuminen raskaalle ruumiilliselle ponnistelulle lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä"

14

Työterveyshoitaja 2/20

liikkeet kuvataan usein työaltistematriiseissa. Työaltistematriisit pohjaavat kysely- tai haastattelututkimuksiin tai asiantuntija-arvioihin työperäisistä altisteista. Tässä artikkelissa kerromme Helsinki Health Study-tutkimuskohortissa tehdystä kyselyvastauksiin perustuvasta työaltistematriisista (=HHS-JEM). Helsinki Health Study on Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osaston terveystutkimushanke, joka on ollut käynnissä jo 20 vuoden ajan. Helsinki Health Studyssa tutkitaan Helsingin kaupungin työntekijöitä, ja tutkimushanke tuottaa uutta tieteellistä tietoa työn ja muun elämän vaikutuksista terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. HHS-JEM-työaltistematriisissa esitettävät työperäiset altistearvot perustuvat vuosina 2000–2002 kerättyihin kyselyvastauksiin, joissa altisteiden esiintymistä omassa työssä tiedusteltiin yli 40-vuotiailta Helsingin kaupungin työntekijöiltä (n=8960). Ammatin altistearvo on altistusta raportoineiden %-osuus. Altisteet laskettiin erikseen miehille ja naisille. Tässä artikkelissa esittelemme HHS-JEM ammattialtistematriisin altistearvot terveydenhoitoalan eri ammattiryhmillä. Altistearvot on kuvattu lämpökartalla (Kuvio 1). Punaisella on korostettu solut, joissa altisteen yleisyys on yli 50 %, keltaisella solut, joissa altisteen yleisyys on 21-50 % ja vihreällä solut, joissa altisteen yleisyys on 20 % tai vähemmän. Lämpökartasta näkee helposti, missä ammattiryhmissä kuormitusta on eniten, ja minkälaisia altisteita kukin ammatti sisältää. Tutkimuksissa on havaittu, että altistuminen raskaalle ruumiilliselle ponnistelulle tai raskaille nostoille ja kantamiselle työssä lisäävät työkyvyttömyyseläkkeen riskiä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuen. Hankalat työasennot, kuten kiertoliikkeet ja samanlaisina toistuvat liikkeet lisäävät myöskin tukija liikuntaelinsairauksien, erityisesti nivelrikon ja kaulan ja olkapään seudun kiputilojen riskiä ja täten myös työkyvyttömyyseläköitymisen riskiä. Näitä epidemiologisia tutkimuksia on usein tehty hyödyntäen työaltistematriiseja. Työaltistematriisitiedon voi helposti linkittää rekisteriaineistoihin. Näin voidaan seurata altisteiden vaikutuksia pitkänkin ajan kuluessa. Työaltistematriiseja voidaan siis pitää työaltisteiden tietopankkina, jota voidaan käyttää työolojen seurantaan ja riskienarviointiin. Työaltistematriisit tarjoavat potentiaalia myös käytännön työelämään. Niiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää työpaikkakäynneillä, interventioita ja kehittämishankkeita suunnitellessa sekä eri ammattiryhmien kuormitusvaatimuksiin perehtymisessä. Työaltistematriisi voi toimia myös työkyvyn


Kuvio 1. Ammattialtisteet terveydenhoitoalan eri ammattiryhmillä (HHS-JEM).

ja kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutustoimenpiteiden suunnitellussa yhtenä työkaluna. Tässä on kuitenkin muistettava, että työaltistematriisi on ryhmätason mittari, eikä täten kerro yksilön kuormituksesta tai altistumisesta. Yksilöiden kuntoutustoimenpiteissä oman työn altisteiden kartoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Matriisin avulla voidaan kuitenkin tunnistaa riskiryhmiä, joilla kuormitustekijöitä on paljon. Näille ryhmille voidaan suunnata esimerkiksi apuvälineitä, joilla ergonomiaa työpaikalla voidaan parantaa.

Kirjoittajat: Hilla Sumanen Dosentti, tth. Yliopettaja / Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu & Tutkijatohtori / Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta ja Lääketieteellinen tiedekunta hilla.sumanen@helsinki.fi Jenni Ervasti Dosentti, vanhempi tutkija / Työterveyslaitos jenni.ervasti@ttl.fi Minna Mänty Dosentti, ft. Yliopistotutkija / Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta & Tutkija / Vantaan kaupunki minna.manty@helsinki.fi

Hilla Sumanen

Jenni Ervasti

Minna Mänty

Työterveyshoitaja 2/20

15


SAAKO TEILLÄ PUHUA KANNABIKSESTA?

Kannabiksen puheeksiotto ja tarjottava tuki työterveydessä Kannabis on suomalaisten eniten käyttämä huumausaine. Uusimman päihdetutkimuksen (2018) mukaan väestötasolla melkein neljäsosa, 23,6 %, 15-69-vuotiaista on käyttänyt kannabista elämänsä aikana. Käyttö on yleisintä 25-34-vuotiailla, joilla käyttö on myös lisääntynyt eniten. Viimeisen vuoden aikana kannabista on käyttänyt 7 % ja viimeisen 30 päivän aikana 3 % 15-69-vuotiaista suomalaisista. Viimeisen vuoden ja viimeisen 30 päivän ajan esiintyvyys ajatellaan kuvaavan säännöllisempää kannabiksen käyttöä.

L

yhytinterventioiden käyttö perusterveydenhuollossa on taloudellista ja tehokasta. Tunnetuin ja käytetyin lyhytinterventio on alkoholin riskikuluttajan lyhytneuvonta, johon kuuluu usein alkoholin kulutuksen kartoittaminen AUDIT-testin avulla, neuvonta sekä mahdollisesti muutamia seurantakäyntejä. On näyttöä siitä, että lyhytinterventiot tehoavat myös huumeiden, kuten kannabiksen, kohdalla. Vaikka alkoholin ja kannabiksen vertailu ei ole useinkaan mielekästä, niin voidaan kuitenkin pohtia, kuinka ja miksi alkoholia ja kannabista käyttävien hoitoon suhtaudutaan eri tavoin työterveyshuollossa. Todennäköisesti monen työterveyshuollon ammattilaisen korkea kynnys kannabiksen käytön puheeksi ottamiseen johtuu siitä, ettei koe itsellään olevan tarpeeksi tietoa asiasta. Varsinkin arjen työkuormituksen keskellä vielä hieman tuntemattomampaan aiheeseen, kuten kannabikseen, tarttuminen voi olla hankalampaa ja tästä seurata herkästi ohjaus päihdehoidon pariin tai asian sivuuttaminen. Työterveyshuollossa työskentelee kohtaamisen ammattilaisia, joille on harjaantunut kyky tarkastella erilaisten riskitekijöiden vaikutusta asiakkaan elämään kokonaisvaltaisesti. Monissa tapauksissa työterveys olisi paras paikka, jossa asiakas voisi työskennellä kohti kannabiksen käytön vähentämistä, lopettamista tai haittojen vähentämistä. Työterveyshoitajan ei tarvitse olla kannabisasiantuntija, jotta voisi tarttua keskusteluun

16

Työterveyshoitaja 2/20

asiakkaan kanssa. Omien asenteiden tarkastelu sekä perustiedot aiheesta riittää. Tärkeää on rohkeasti ottaa kannabis edes puheeksi. Kuulin jonkin aikaa sitten työterveyshoitajalta tilanteen, jossa asiakas hakeutui työterveyshuoltoon, koska kannabis pitkäaikaisesti ja säännöllisesti käytettynä oli alkanut aiheuttamaan huomattavia haittoja. Kynnys asiointiin työterveyshuollossa oli matalampi kuin asiointi päihdehoidossa. Työterveyteen oli rakentunut luottamuksellinen hoitosuhde ja asiakas koki, että työterveydestä saatava tuki ja hoito olisi kokonaisvaltaisempaa. On tunnistettu ongelma, että kannabiksen käyttäjät sopivat melko huonosti olemassa oleviin päihdepalveluihin. Voisiko olla parempi, että kannabiksen käyttäjää tuettaisiin työterveyshuollossa ja vasta vaativampaa tai intensiivisempää tukea tarvitseva ohjattaisiin päihdehoidon pariin? Työterveydessä käytössä on esitietolomakkeita, joiden avulla laajaalaisesti kartoitetaan asiakkaan terveydentilaa sekä hyvinvointia, mutta myös herätellään asiakasta tarkastelemaan omaa tilannettaan. Usein esitietolomakkeet pyritään käymään myös keskustellen läpi. Esitietolomakkeista tuttu ”Käytätkö huumeita?” -kysymys on ongelmallinen monessa mielessä suhteessa kannabikseen: ensinnäkin asenteiden lieventyessä kannabista kohtaan, useat eivät miellä sitä enää huumeeksi vaan päihteeksi ja toiseksi sellaiset henkilöt, joilla motiivi kannabiksen käyttöön on itselääkinnällinen, eivät välttämättä ajattele käyttävänsä huumetta. Päihdetutkimuksessa (2014) tarkasteltiin käytön motiiveja viimeisen vuoden aikana kannabista käyttäneillä: suurimmalla osalla käyttö oli viihdekäyttöä, mutta noin


20 % käyttöön liittyi itselääkinnällistä motiivia. Mikäli asiakkaalta kysytään huumeiden käytöstä, kannattaa myös kysyä erikseen kannabiksen käytöstä. ”Oletko kokeillut kannabista?” on hyvä tapa ottaa kannabis puheeksi. Vaikka kannabista on suomalaisista käyttänyt noin neljäsosa, niin tiedetään, että valtaosan käyttö on hyvin satunnaista ja kokeilevaa. On kuitenkin henkilöitä, jotka käyttävät kannabista säännöllisemmin ja pitkäaikaisesti, mutta saattavat pitää pidempiäkin taukoja toleranssin laskemiseksi. ”Käytätkö kannabista?” -kysymys voi seurata edeltävää kysymystä, mikäli kokeiluita on ollut. Mitä jos lähtökohtana kannabiskeskusteluun olisi avoin mieli ja kiinnostus sitä kohtaan, mitä asiakas kannabiksen käytöstä saa? ”Minkälaisia toivottuja vaikutuksia saat kannabiksesta?” ”Minkä takia käytät kannabista?” Kannabiksella on toivottuja vaikutuksia ja kysymällä asiakkaalta niistä pääsee lähemmäksi käytön juurisyitä sekä sitä, mihin tarpeeseen kannabis vastaa. Toivotut vaikutukset riippuvat käytettävästä kannabislajikkeesta. Näitä ovat muun muassa rauhallinen hyvänolon tunne ja euforia, sosiaalisuuden lisääntyminen, tajunnan laajentuminen, empatian ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen sekä assosiaatioiden ja aistikokemusten lisääntyminen. Toivottujen vaikutusten lisäksi on tärkeää tietää, minkälaisia eitoivottuja vaikutuksia kannabiksella on ollut asiakkaalle. ”Minkälaisia haittoja kannabiksen käytöllä on ollut elämääsi?” ”Onko kannabis jollain tavalla vaikuttanut työkykyysi?” Kannabiksella on ei-toivottuja vaikutuksia, joista välittömiä haittoja ilmenee erityisesti suurilla annoksilla ja kokemattomilla käyttäjillä. Tällaisia ovat huonontunut keskittymiskyky, muisti ja psykomotoriikka, ahdistuneisuus, paniikki, pelot, vainoharhat, muut psykoosioireet, taustalla olevan psyykkisen ongelman pahentuminen, pahoinvointi sekä sisäänpäinkääntyneisyys. Ei-toivottuja vaikutuksia pitkäaikaisella käytöllä ovat riippuvuus, kielteiset vaikutukset kognitiiviseen suorituskykyyn (kuten keskittymiseen ja muistiin), psyykkiset ongelmat, masennuksen, ahdistuksen ja psykoosien mahdollinen pahentuminen, passiivisuus ja apatia, krooninen yskä, keuhko-oireet, suun ja nielun ongelmat (kun käyttö tapahtuu polttamalla), naisilla mahdollinen hedelmällisyyden aleneminen sekä miehillä lisääntynyt kivessyövän riski ja potenssin aleneminen. Mikäli asiakas ei ole tällaisia haittavaikutuksia kokenut, on kannattavaa kysyä: ”Kuinka pidät huolen siitä, ettei haittoja pääse syntymään?” Kannabiksen käytön esiin tullessa on hyvä pysähtyä kartoittamaan, minkälaisia vaikutuksia käytöllä on asiakkaan elämään. Kannabiksen käytöstä on voinut tulla haittoja tai ongelmia, mutta ne eivät välttämättä ole niin merkittäviä, että asiakasta olisi tarve ohjata päihdehoidon pariin. On kuitenkin ymmärrettävää, että asiakas

"Työterveyshoitajan ei tarvitse olla kannabisasiantuntija, jotta voisi tarttua keskusteluun asiakkaan kanssa"

ohjataan päihdehoidon pariin matalalla kynnyksellä, mikäli huoli kannabiksen käytöstä on tullut työnantajalta. Tällaisissa tilanteissa, joissa työnantaja on osoittanut huoltaan, voidaan olettaa, että kannabiksen käytöllä on jo vaikutuksia asiakkaan työkykyyn. Kannabiksen käyttöhäiriön riskiä arvioitaessa voi tukena käyttää CAST-seulontatestiä. CAST-seulontatesti auttaa arvioimaan käyttöön liittyviä haittoja, käytön riskitasoa sekä hoitoonohjauksen tarvetta. CAST-seulontatestin pistetulkinta arvioi asiakkaan saaman pisteytyksen mukaan käyttöhäiriön riskin todennäköisyyttä matalaksi, kohtalaiseksi tai korkeaksi sekä ohjaa toimenpiteisiin, huomioitaviin

Työterveyshoitaja 2/20

17


Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille 2018-2020 -hanke: KASVI-kannabisinterventio on luotu kannabiksen käytön puheeksiottoon sekä vähentämisen, lopettamisen sekä haittojen vähentämisen tueksi. KASVI-interventio muodostuu teemoista: kysy ja keskustele, arvioi ja anna tietoa, suunnittele, vahvista sekä itsemääräämisoikeus ja oma vastuu KASVI-interventio sisältää työkaluja, joita ovat Kannabispelikortit, CAST-seulontatesti, Nelikenttä, Kannabispäiväkirja, Muutossuunnitelmalomake, KASVI-interventio-opas. Kaikki materiaalit saatavilla: kannabishanke.fi Meillä saa puhua kannabiksesta -koulutusta tarjotaan ilmaiseksi ammattilaisille kannabiksen puheeksiottoon sekä KASVI-intervention toteuttamiseksi. Koulutuksia on järjestetty valtakunnallisesti sekä avoimina etäkoulutuksina. Tarkempia tietoja koulutuksesta: kannabishanke.fi Kannabis.eu-oma-apusivusto

asioihin, muutosvinkkeihin sekä muiden muutosta tukevien työkalujen käyttöön. Muutossuunnitelmalomaketta, joka on apuväline muutostavoitteen asetteluun, voidaan hyödyntää esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä tehdyssä terveyssuunnitelmassa. Muutossuunnitelmalomakkeessa huomioidaan välitavoitteet, muutosta tukevat ja sitä estävät tekijät sekä realistinen aika

muutostavoitteelle. Muutossuunnitelmaa voidaan täsmentää tulevilla käynneillä. Asiakkaan suuntautuessa muutokseen voi tarjota tueksi Nelikenttää, jonka yhteydestä asiakas löytää vinkit vähentämiseen, lopettamiseen sekä riskien välttämiseen, sekä Kannabispäiväkirjaa, joka kannustaa asiakasta seuraamaan ja arvioimaan omaa kannabiksen käyttöään. Tulevilla seurantakäynneillä työterveyshoitaja voi tukea asiakasta reflektoimaan Nelikentän avulla kannabiksen käytön sekä lopettamisen hyötyjä ja haittoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Seurantakäynneillä voi yhdessä asiakkaan kanssa lisäksi paneutua Kannabispäiväkirjaan ja sen myötä asiakkaan tekemiin havaintoihin omasta kannabiksen käytöstään. Anna Järvinen Terveydenhoitaja-kätilö, projektityöntekijä Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeessa, YAD Youth Against Drugs ry

Päihderiippuvaisen työntekijän hoidon tavoitteena on STTHL ry:n linjauksen mukaan päihteettömyys.

18

Työterveyshoitaja 2/20


BLOGI

ELÄMÄÄ JA HOITOTYÖTÄ VUONOJEN MAASSA Vuoden 2001 lokakuussa poikaystäväni (nykyinen aviom ieheni) ilmoitti lähtevänsä lukuvuodeksi 2002 opiskelijavaihtoon joko Norjaan tai Ruotsiin. Itse olin jo jonkin aikaa haaveillut lähteväni hoitotyöhön ulkomaille, sillä olisihan hienoa tutustua toisen maan työskentelytapoihin ja oppia samalla paikallista kieltä . Niinhän siinä sitten kävi, että yhdessä päätimme lähteä Bergeniin Norja an. Työskentelin Norjassa kaksi vuoden jaksoa: kesäk uusta 2002 kesäkuuhun 2003 sekä vuoden 2007 kesästä vuoden 2008 kesää n. Molempina jaksoina pidin päivittäin päiväkirjaa niin työstäni kuin arjen tekemisistä. Näitä päiväkirjoja on todella mukava lueske lla jälkeenpäin ja muistella kivoja aikoja. Molemmat ajanja ksot ovat olleet elämässäni erittäin merkityksellisiä, ja haluan jakaa teille kokemuksia ensimmäisestä jaksostani Norjassa. Ensimmäinen työskentelyjaksoni vaati aika paljon etukä teisvalmisteluja kotimaassa. Keväällä 2002 kävin laajan terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetun norjan kielen kurssin. Kurssi ei ollut pelkkää kielen opettelua, vaan siellä opittiin kaikkea mahdollista ulkomaille muuttoon, paikallisiin tapoihin ja byrokratiaan liittyviä asioita. Bergeniin saavuttuan i osasin terveydenhuollon sanaston ihan hyvin ja pystyin aloittamaan työni. Haast etta kielenopiskeluun toi hieman se seikka, että monet norjaksi samalla tavalla kuin ruotsiksi, mutta merki sanat kirjoitetaan tys on aivan eri. Onneksi tämä ei kuitenkaan johtan ut mihinkään kömmähdyksiin kohdallani. Kielikurssilla tutustuin muutamaan kolleg aan, jotka tulivat hieman myöhemmin samaan kaupu nkiin tekemään terveydenhuollon työtä kanssani. Heistä oli myös suuri apu kun totuttelin työhön ja arkeen Bergenissä. Kesäkuun alussa Ruotsin ja Norjan läpi ajettuamme saavuimme muuttokuorminemme Pohjanmeren rannalla sijaitsevaan Bergeniin. Väliaikainen yöpaikka löytyi suunnitellusti perjantaina, ja heti viikonlopun jälkeisenä maanantaina aloitin työt vanhusten hoitokodissa. Aivan aluksi minun oli hankittava norjalainen henkilötunn us, koska ilman sitä moni välttämätön asia ei etene. Henkilötunnus vaaditaan esimerkiksi verokortin hakuun, vuokrasopim uksen allekirjoittamiseen sekä pankkitilin avaamiseen. Työpaikalle astelin ennakkoluulottomasti. Sain perehd yttäjäksi suomalaisen hoitajan, joka osaltaan autto i minua työn aloittamisessa. Huomasin heti, että tässä hoitokodissa panostettiin sekä työntekijöiden että asukkaiden hyvinvointiin. Työtä tehtiin rauhalliseen tahtiin, työkaveria autettiin ja työn lomassa oli aina aikaa vaihtaa kuulumisia. Vanhusten hoitotyöhön käyte ttiin tarpeen mukaan aikaa ja eikä kiirettä saanut olla. Yhdessä vanhusten ja työntekijöiden kanssa mm. leivoimme ja vietimme erilais ia teemajuhlia. Työntekijöiden kesken järjestettiin erilaisia liikunta-ak tiviteetteja eikä kulttuuririentojakaan unohdettu. Usein työpäivän jälkeen kävimme patikoimassa tai jossain kivassa konsertissa . Työstä annettiin usein kiitosta ja esimiehet olivat kiinnostuneita työntekijöiden ja vanhusten hyvinvoinnista. Yhteiset lounas- ja kahvih etket koko henkilökunnan kanssa muistan virkistävinä . Vanhusten hoitotyötä tehdään yleensä kahdessa vuoro ssa, ja kaksi viikonloppua kolmesta on vapaata. Yövuo ron tekijät ovat erikseen. Jokainen työntekijä saa tietynlaisen työvuorotauluko n, johon työvuorot ovat merkitty kuudeksi viikoksi kerrallaan. Tämä kuusi viikkoa kiertää aina uudelleen ja uudelleen, joten aloite ttuani työt kesällä pystyin laskemaan esim. työvuoroni lokakuulle asti. Jouluna ja pääsiäisenä ovat omat pyhätyövuorot, mutta nämäk in noudattavat pitkälti työvuorotaulukon listausta. Norjalaiset arvostavat suomalaista koulutusta ja meitä työntekijöitä pidetä än sisukkaina työmyyrinä niin terveydenhuollossa kuin muillakin aloilla. Vapaa-ajalla ulkoilimme mieheni kanssa paljon ja nauti mme vuoristomaisemista, kuten aidot norjalaiset. Vietim me myös runsaasti aikaa niin suomalaisten kuin norjalaistenkin ystäviemme kanss a. Pääsimme tutustumaan paikalliseen elämänmenoon hyvin läheltä. Kävimme sieniretkillä, patikoimassa, kalastamassa meren ranna ssa ja laulamassa kauneimpia joululauluja. Erityisesti mieleeni ovat jääneet Suomen eri pyhät ja juhlat, joita vietimme siellä, kuten joulua ja Suomen itsenäisyyspäivää. Useimmiten pyhät olin omasta halustani töissä, mutta toki aikaa jäi myös pyhien viettoon. Ollessani poissa Suomesta ja kotoa, läheisten ja ystävien merki tys kasvoi. Voimaa antoi usein Suomesta saapunut postikortti tai -paketti. Oli hienoa kuulla kuulumisia kotoa. Bergen on Euroopan sateisin kaupunki ja sateeseen me totta vie saimmekin tottua. Pilvet kohtaavat Berge nin kohdalla Skandien vuoriston ja satavat maahan yli 200 päivää vuodessa. Kaupunkia ympäröi seitsemän vuorta, joten ulkoilumahdo llisuudet ovat mitä parhaimmat. Norjalaiset lähtevät liikkumaan vuorille säästä huolimatta, he vain toteavat, että säätila on pukeutumiskysymys. Osa sydämestäni on jäänyt Bergeniin. Kaupungin kauneus sekä paikallisten ihmisten ystävällisyys ja auttavaisuu s ovat asioita, joita arvostan. Bergen on ehdottomasti paikka, jonka suosit telen kaikkien näkemään ja kokemaan. Vakuutan, ettet tule pettymään. Ota kuitenkin sadevarusteet matkalaukkuusi. Korona-arki muistuttaa paljon tilannettani vuosina 2002–2003. Kaipaan ystäviäni ja läheisiäni, joita en kuitenkaan tällä hetkellä pääse tapaamaan. Päiväkirjamerkinnöissäni kahden Norja n vuoden ajalta huomaan paljon samoja asioita, joita ajattelen tänään. Onnekseni vuonna 2002 ja varsinkin vuonna 2007, käytö ssämme olivat lähes kaikki nykyaikaiset yhteydenpit okanavat aina sosiaalisen median sovelluksia myöten, jolloin yhteydet kotiin olivat kunnossa. Vuonna 2002 vuonojen maassa ja keväällä 2020 samat asiat ovat elämässäni edelleen niitä kaikkein tärkeimpiä: läheise t, työkaverit ja ystävät sekä terveys ovat ne perus jutut, joiden avulla minä etenen kuin mummo lumessa. Tuetaan toisiamme lähellä ja kaukana. Toivotan Sinulle voimia ja terveyttä erityisesti näinä poikkeuksellisen haastavina aikoina. Iloa arkeesi, Nina

Työterveyshoitaja 2/20

19


HYVÄÄ TYÖTERVEYSYHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN OSAAMISEN KARTTUMISEN JA RIITTÄVIEN RESURSSIEN AVULLA Työterveyslaitoksen järjestämässä moniammatillisessa 15 opintopisteen laajuisessa koulutuksessa pätevöityy vuosittain noin 250 henkilöä toimimaan työterveyshuollossa työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin tehtävissä. Koulutusta järjestetään neljällä paikkakunnalla. Suurin osa opiskelusta tapahtuu nykyisin verkossa, lähiopetuspäiviä on 14. Koulutukseen sisältyy myös eri ammattiryhmille eriytyviä osuuksia.    

P

ätevöittävän koulutuksen arviointihankkeessa (2017-19) selvitettiin koulutuksen linjakkuutta: mitä koulutuksella tavoitellaan, miten tavoitteisiin pyritään koulutuksen aikana ja miten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Lisäksi selvitettiin, millaisia koulutuksen vaikutuksia ja kehittämistarpeita eri osapuolet tunnistavat (opiskelijat, kouluttajat, opiskelijoiden työterveysyksiköt).   Opiskelijat arvioivat, että heidän tiedoissaan ja taidoissaan oli tapahtunut tavoiteltuja muutoksia koulutuksen aikana. Arvioinnissa tunnistettiin monenlaisia koulutuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointihanke kuvataan julkaisussa: Työterveyshuoltoon pätevöittävän moniammatillisen koulutuksen kehittäminen ja koulutuksen koetut vaikutukset (http://www.julkari. fi/handle/10024/137528). Työterveysyksiköt voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä raportin kuvauksia työterveyshuollon henkilöstön arjesta ja toiminnan haasteista. KOULUTUKSEEN OSALLISTUNEIDEN TERVEYDENHOITAJIEN KÄSITYKSIÄ TYÖTERVEYSYHTEISTYÖSTÄ  

Pätevöittävän koulutuksen yksi keskeinen tavoite on, että opiskelija ymmärtää työterveysyhteistyön laaja-alaisesti ja osaa soveltaa ja kehittää työterveysyhteistyötä omassa työssään. Tämä tavoite oli arviointihankkeessa erityisen tarkastelun kohteena. Kun koulutus oli edennyt puolivälin yli, neljän koulutuksen opiskelijat kertoivat ryhmähaastatteluissa käsityksiään työterveysyhteistyöstä, siinä tarvittavasta osaamisesta sekä koulutuksessa opitun soveltamisesta työssä. Terveydenhoitajien kuudessa haastatteluryhmässä oli yhteensä 37 osallistujaa. Keskustelut nauhoitettiin osallistujien suostumuksella. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin käyttäen analyysirunkona hyvän työterveysyhteistyön määritelmää (Uitti ym. 2014).    Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Uitti ym. 2014) määrittelee, että työterveysyhteistyö on tavoitteellista yhteistyötä työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä. Työterveysyhteistyö tarkoittaa käytännössä, että   a. työterveystoiminta suunnitellaan työpaikan tarpeiden mukaan,  b. toiminnalle asetetaan yhdessä tavoitteet, joiden avulla valitaan käytännön toimenpiteet,  c. seurataan toimenpiteiden toteutumista, arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta ja parannetaan toiminnan laatua yhdessä,   d. työterveyshuoltoyksikkö ja työpaikka suunnittelevat ja sopivat konkreettisesti myös, miten yhteistyötä tehdään, mitkä ovat sen

20

Työterveyshoitaja 2/20


tavoitteet, käytännön toiminnat ja kunkin osapuolen vastuut. Lisäksi seurataan ja arvioidaan myös tätä yhteistyötä, ei vain työterveystoimintaa.

"Työterveysyhteistyö on työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuollon tavoitteellista yhteistyötä"  

Lähes kaikilla haastatelluilla oli kokemusta työterveyshuoltotyöstä, mutta työterveysyhteistyön käsite ei ollut kaikille vielä kirkas. Se saatettiin ymmärtää vain erilliseksi toimeksi, jonka työterveyshuolto toteuttaa asiakasyritykselle reaktiona johonkin akuuttiin tarpeeseen. Työntekijöiden rooli määritelmän mukaisessa yhteistyössä oli useimmille vielä vieras. Työterveyshoitajan tehtäväksi kuvattiin ”seilata puolueettomasti johdon ja työntekijöiden välissä”, mutta ei niinkään edistää kaikkien osapuolten yhteistä työterveystoiminnan tavoitteellista suunnittelua ja seurantaa.    TYÖTERVEYSTOIMINTA SUUNNITELLAAN TYÖPAIKAN TARPEIDEN MUKAAN 

Omien vastuutyöpaikkojen ja niiden tarpeiden tunteminen nähtiin tärkeänä, mutta haastatelluilla oli erilaisia näkemyksiä tarvittavan tuntemuksen laajuudesta ja syvyydestä. Kun yhdelle riitti työpaikan nykyisten työolojen tuntemus, toinen koki tarvitsevansa ymmärrystä yritysten muuttuvasta toiminnasta tai yritysmaailmasta ylipäätään. Määritelmän mukaan työpaikkojen tarpeiden tunteminen edellyttää systemaattista tietojen keruuta henkilöstön tilasta. Vain osassa haastatteluryhmistä mainittiin, että keskeiseen osaamiseen kuuluu

Työterveyshoitaja 2/20

21


kerättyjen tietojen analysointi yhdessä asiakkaan kanssa, jotta voidaan suunnitella tarvittavia toimia yhdessä.   TOIMINNALLE ASETETAAN YHDESSÄ TAVOITTEET, JOIDEN AVULLA VALITAAN KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET 

Työterveyshoitajan keskeiseksi tehtäväksi nähtiin toiminnan tavoitteiden asettaminen yhdessä yrityksen kanssa. Koulutus oli kirkastanut ajatusta, että ”jotain pitää muuttua, eikä vain pyöritetä samoja prosesseja vuodesta toiseen”. Toimenpiteiden yhteinen suunnittelu tavoitteista käsin oli kuitenkin osalle vielä vierasta, koska sitä kuvattiin enemmänkin (myynti)tilanteena, jossa työterveyshuollon edustaja kertoo yritykselle tarjottavista palveluista. Haastatelluilla oli myös kokemuksia (pien)yrityksistä, jotka ovat kustannussyistä haluttomia yhteistyöhön, joten niille on ”myytävä työterveyshuoltoa pakkopullana”. Haastatteluissa jaettiinkin toisille hyväksi koettuja asiakaslähtöisiä toimintatapoja. Lähdetään liikkeelle asiakkaan tarpeista, eikä korosteta työterveyshuollon lakisääteisiä toimia. Puhutaan asiakkaan kielellä ja vältetään ylhäältä päin tulevaa asiantuntijuutta. Tehdään joustavasti sovittuja asioita, yrityksen aikataulun mukaan. Kerrotaan avoimesti, mistä kustannukset syntyvät. Opastetaan myös, miten muualta (esim. perusterveydenhuollosta) saa palvelua, eikä vain myydä oman yksikön tuotteita.   Toimintasuunnitelmaan kirjataan työpaikan ja työterveyshuollon tehtävät ja vastuut sovittujen toimenpiteiden tekemiseksi. Haastateltujen mukaan työpaikoilla odotetaan usein työterveyshuollon tekevän asioita, jotka kuuluvat työpaikan omalle vastuulle, joten työterveyshoitajan täytyy tuntea oleellinen lainsäädäntö. Osassa haastatteluista lainsäädännön tunteminen katsottiin tärkeäksi, jotta

22

Työterveyshoitaja 2/20

työpaikoille pystytään kertomaan toiminnan pakollisuudesta. Pakolla perustelemisen yhteydessä ei ilmeisesti ollut vielä sisäistetty riittävästi asiakaslähtöisyyden ideaa.     Toimiva työter veysyhteistyö edelly ttää hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan (Uitti ym. 2014), että osapuolet ymmärtävät, miksi sovittuja toimia tehdään ja mitä niillä voidaan saavuttaa. Työterveyshoitajan on siten ymmärrettävä itse hyvin työterveystoiminnan ja eri prosessien perustelut, jotta hän voi avata niitä myös työpaikkojen edustajille. Koulutuksen koettiinkin lisänneen ymmärrystä esimerkiksi työkyvyttömyyden ehkäisyn ja sairauspoissaolojen seurannan taloudellisista perusteista.  

"Työterveysyhteistyössä seurataan yhdessä toimenpiteiden toteutumista, arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta ja parannetaan toiminnan laatua"


Vain osassa haastatteluja tuotiin spontaanisti esille systemaattinen sovittujen toimenpiteiden toteutumisen seuranta, kun määriteltiin työterveysyhteistyötä ja/tai siinä tarvittavaa osaamista.   Usein näkökulmana oli enemmänkin työterveyshuollon toive saada asiakkaalta palautetta omasta toiminnastaan, ei niinkään yhteinen ja yhteisen toiminnan tarkastelu. Joissakin yksiköissä työterveyshoitajan tehtäviin kuului aktiivinen lisäpalvelujen myyminen jo asiakkaana olevissa yrityksissä. Myyntityö ei ilmeisesti välttämättä perustunut yhteiseen toteutuneen toiminnan arviointiin.   Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan työterveysyhteistyössä arvioidaan yhdessä toiminnan vaikuttavuutta ja parannetaan toiminnan laatua (Uitti ym. 2014). Terveydenhoitajien haastatteluissa puhuttiin spontaanisti hyvin vähän vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista ja pääasiassa kerrottiin osaamisen puutteesta tai kaivattiin parempia mittareita. Toiminnan laadun arviointi ja parantaminen nousi myös harvoin esille työterveyshoitajan keskeisenä osaamisalueena. Koulutus oli kuitenkin saattanut avata silmiä: oman työterveysyksikön vakiintuneet toimintatavat eivät olleet ajan tasalla. Joissakin ryhmissä myös kuvailtiin, miten omassa yksikössä laatua kehitetään jatkuvasti.   ARVIOIDAAN JA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖTÄ JA SEN LAATUA 

Terveydenhoitajat kertoivat osaavansa tehdä Helena Särkänlahti yhteistyötä työpaikkojen kanssa, koska se on niin olennainen osa heidän työtään. Hyvän työterveyshuoltokäytännön (Uitti ym. 2014) mukaan työterveysyhteistyön osapuolten tulisi myös seurata ja arvioida itse yhteistyötä ja sen laatua, ei vain työterveystoimintaa. Tällaisesta arvioinnista haastatellut eivät juurikaan puhuneet. Määritelmän mukaan yhteistyön osapuolten tulisi ymmärtää, mitä yhteistyöllä tavoitellaan. Jotta yhteistyön laatua voidaan arvioida, osapuolten tulisi suunnitella ja sopia konkreettisesti myös yhteistyön käytännön toimenpiteet ja kunkin tehtävät.   OSAAMISEN KARTTUMINEN KEVENTÄÄ TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN KUORMITTAVUUTTA   

Haastatellut kuvasivat monenlaista työterveysyhteistyössä tarvittavaa osaamista, jota oli karttunut koulutuksessa ja/tai aikaisemmin. He kokivat työterveysyhteistyön vaativaksi ja osin henkisesti kuormittavaksi työksi, joka edellyttää koulutuksen ohella työssä oppimista ja sen tukemista työterveysyksiköissä. Osa kertoi saaneensa aloittaessaan hyvän perehdytyksen taitavilta kollegoilta, ja heidän tuellaan osaaminen oli karttunut edelleen työtä tehdessä. Monet kertoivat kuitenkin joutuneensa aloittamaan työterveysyhteistyön ilman riittävää perehdytystä. Osaamisen puute oli kuormittanut, varsinkin jos piti asioida yritysten kanssa pääasiassa yksin. Koulutuksen koettiin kirkastaneen, että itsellä ei tarvitse olla kaikkea moniammatillisen tiimin osaamista, vaan on oikeus odottaa, että vastuulääkäri ja muut tiimin jäsenet tekevät omat tärkeät tehtävänsä työterveysyhteistyössä.   Erityisen kuormittavaksi koettiin työterveysyhteistyö siihen haluttomasti suhtautuvien yritysten kanssa. Yritysten edustajat saattavat käyttäytyä töykeästi tai vaatia palveluja, jotka kuuluvat niiden omalle vastuulle. Jos toimenkuva ei ole itselle kirkas, saattaa alkaa uskoa tekevänsä työtään huonosti. Koulutuksen myötä monelle olikin kirkastunut, mitkä asiat voi palauttaa ystävällisesti takaisin asiakkaalle. Koulutuksen

koettiin ylipäätään tuoneen lisävarmuutta työhön. Voimavaraksi nähtiin mahdollisuus tehdä työtä, joka on hyvin merkityksellistä: parhaimmillaan edistetään työntekijöiden työkykyä ja ennaltaehkäistään työkyvyttömyyttä.   TYÖTERVEYSHOITAJA TARVITSEE YKSIKÖSSÄÄN RIITTÄVÄT RESURSSIT VOIDAKSEEN TEHDÄ HYVÄÄ TYÖTERVEYSYHTEISTYÖTÄ  

Haastatellut kuvasivat yksikkökohtaisia tekijöitä, jotka edistävät - tai puuttuessaan haittaavat – työterveysyhteistyön tekemistä. Työterveyshoitajalla pitäisi ensinnäkin olla riittävästi aikaa perehtyä vastuuyrityksiin ja tutustua keskeisiin yhteistyökumppaneihin. Koettiin, että yhdellä hoitajalla on usein liikaa vastuuyrityksiä. Työterveysyhteistyöhön tarvittavaa aikaa vievät myös muut, haastatellun sanoin ”sihteeritason juoksevat asiat”. Työterveyshoitajan tulisikin priorisoida tehtäviään tai pyytää sitä esimieheltään. Tähän olivat kannustaneet koulutuksen aikana ne opiskelijat, joiden yksiköissä priorisointi oli onnistunut.   Työterveysyhteistyön haasteena mainittiin myös joidenkin palveluntuottajien käytäntö, jossa joku muu kuin työterveyshuollon ammattilainen käy sopimusneuvottelut yritysten kanssa. Sopimuksiin saatetaan kirjata tavoitteita tai toimenpiteitä, jotka eivät perustu yrityksen tarpeisiin ja/tai noudata hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Sopimukset voidaan kopioida lähes saman sisältöisinä yrityksestä toiseen. Asiakkaalle voidaan myös myydä palveluja, joihin työterveyshuollon tiimillä ei ole osaamista. Työterveyshoitajan on näissä tilanteissa hankalaa aloittaa hyvää yhteistyötä.  Työterveysyhteistyön tekemiseen vaikuttavat myös yksikön toimintakulttuuri, moniammatillinen yhteistyö ja muilta saatava sosiaalinen tuki. Hyviksi koetuissa yksiköissä on haastateltujen mukaan sovittu yhdessä työterveysyhteistyön tekemisen periaatteet ja käytännöt, ja kaikki noudattavat niitä. Moniammatillinen tiimi käy yhdessä säännöllisesti läpi asiakasyritysten asioita. Yksikön johto arvostaa uusinta tietoa ja edellyttää, että erilaisissa koulutuksissa käyneet jakavat oppimaansa muille. Toisten ehdotuksia ei heti tyrmätä, ja uusia toimintatapoja otetaan kokeiltavaksi. Jokaista kannustetaan tuomaan esille havaitsemiaan kehittämistarpeita.   Pätevöittävän koulutuksen arviointihankkeessa tunnistettiin monia koulutuksen toimivia käytäntöjä sekä kehittämistarpeita, kuten tavoitteiden kirkastaminen ja opiskelumenetelmien ja oppimisen arvioinnin muotoilu entistä paremmin tavoitteiden mukaiseksi. Parhainkin koulutus voi mahdollistaa ja tukea oppimista vain rajallisesti. Opittua täytyy soveltaa omaa työhön jo koulutuksen aikana sekä pätevöitymisen jälkeen. Tässä työterveysyksiköt ovat avainasemassa.   Kirjoittajat: Ritva Horppu, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, ritva.horppu@ttl.fi Päivi Loikkanen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, paivi.loikkanen@ttl.fi Helena Särkänlahti, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos, helena.sarkanlahti@ttl.fi (yhteyshenkilö)

Työterveyshoitaja 2/20

23


HYVINVOINTIKURSSILTA TUKEA ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEEN JA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN Huolestuttavan monella työikäisellä on pitkien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden riskiä kasvattavia terveyden ja hyvinvoinnin haasteita, kuten tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja ylipainoa, joita voitaisiin ehkäistä hyvistä elämäntavoista huolehtimalla. Lisäksi useat kokevat työhön liittyvää jatkuvaa stressiä ja uupumusta sekä kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta. Keinoja pysyvään elämäntapamuutokseen tai stressin- ja painonhallintaan voi kuitenkin olla vaikea löytää.

24

Työterveyshoitaja 2/20

T

yöikäisten hyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimia tarvitaan, ja hyvinvoinnin ja elämäntapojen ohjaukseen kaivataan aiempaa vaikuttavampia, tieteeseen ja tutkimukseen perustuvia toimintatapoja. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n Pysyvään muutokseen -kurssit vastaavat erinomaisesti tähän haasteeseen ja tarjoavat työikäisille mahdollisuuden saada toimivia työkaluja omasta hyvinvoinnista, terveydestä, työkyvystä ja jaksamisesta huolehtimiseen. Kurssitoiminnalla on saavutettu kahdessa vuodessa erinomaisia tuloksia. OMAT ARVOT JA JOUSTAVUUS HYVINVOINNIN PERUSTAKSI

PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö, jonka historia ulottuu palkansaajalomajärjestöjen kuntoremonttilomatoimintaan.


Kun tunnustettiin, että perinteiset elintapaohjauksen keinot, neuvonta ja ohjeiden jakaminen, eivät tarjoa tarpeeksi eväitä todellisiin terveyskäyttäytymisen muutoksiin, PHT kehitti uuden työikäisten hyvinvoinnin edistämisen kurssikonseptin yhteistyössä psykologian tohtori Anu Kangasniemen ja liikuntatieteen tohtori Kati Kauravaaran kanssa. STEA-rahoitteisen, tuetun kurssitoiminnan tavoitteena on tukea hyvinvointia edistävien, pysyvien elämäntapamuutosten syntymistä huomioimalla käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Pelkän tiedon jakamisen sijaan kursseilla vahvistetaan sisäistä motivaatiota, taitoja säädellä ja suunnitella omaa käyttäytymistä sekä kykyä sovittaa terveyttä edistäviä tekoja niin oman mielen kuin ympäristönkin muodostamiin esteisiin. Pysyvään muutokseen -kurssikonsepti luotiin Kangasniemen väitöskirjassaan tutkiman, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvan arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan ympärille. Lähestymistapa perustuu paljon tutkittuun hyväksymisja omistautumisterapiaan (HOT), joka on menestyksekkäästi sovellettu menetelmä erilaisten terveysongelmien, kuten kroonisen kivun, masennuksen, lihavuuden ja diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä todettu vaikuttavaksi ohjaustavaksi muun muassa fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja tunnepohjaisen syömisen vähentämisessä. Tuoreen suomalaisen väitöstutkimusten mukaan HOT:an perustuva psykologinen ohjaus auttaa lievittämään myös työuupumusoireita ja stressiä ja siten edistää työkykyä pitkäkestoisesti. Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa on yksilöllinen ja siinä korostuvat asiakkaan oma vastuu ja valinnat. Lähestymistavassa käyttäytymistä ja sen muutosta ohjataan etsimällä ja vahvistamalla asiakkaan omia elämänarvoja, tarpeita, toiveita ja käsitystä hyvästä elämästä. Tutkimusten mukaan toivottuun käyttäytymiseen, kuten säännölliseen liikkumiseen, sitoutuminen lisääntyy, jos se koetaan osaksi omaa arvomaailmaa. Lähestymistavan tavoitteena on lisätä asiakkaan psykologista joustavuutta eli taitoa havainnoida ja haastaa mielen tuottamia automaattisia ajatuksia ja tunnereaktioita, jotka ovat usein toivotun muutoksen ja arvojen mukaisen toiminnan esteenä. Psykologisen joustavuuden lisääntyessä myös hyvinvoinnin kokemuksen on todettu kasvavan.

"Työterveyshoitaja voi vinkata kohderyhmään kuuluvia asiakkaitaan hakemaan kursseille"

oivallutetaan erilaisten toiminnallisten harjoitteiden avulla pohtimaan omia arvojaan sekä löytämään sisäistä motivaatiota ja keinoja elämän ja terveystapojen muutoksiin. Kursseilla osallistujat oppivat sekä ryhmässä että yksilöajoilla psyykkisiä taitoja, jotka auttavat tunnistamaan ja käsittelemään ajattelumalleja ja tunnereaktioita, jotka voivat altistaa esimerkiksi uupumiselle tai estää liikkumaan lähtemisen. Mukana on myös liikuntakokeiluja ja ravintoneuvontaa, mutta perinteisestä ohjauskaavasta poiketen osallistujat eivät saa valmiita ohjeita tai ohjelmia noudatettavikseen. Jaksojen välissä osallistujat soveltavat kurssilla opittuja asioita omaan arkeensa ja harjoittelevat muutosta ja vanhojen tottumusten ja ajattelutapojen haastamista pienin askelin. Ohjauksessa kannustetaan

VALMIITA OHJEITA TAI SUOSITUKSIA EI OLE

PHT:n järjestämillä kursseilla tavoitellaan nimensä mukaisesti kestävään hyvinvointiin tähtäävää, pysyvää käyttäytymisen muutosta. Koska muutos on hidasta, kurssit on jaettu kolmeen lähijaksoon, jotka toteutetaan noin kolmen kuukauden välein. Ohjelmasisältö on suunniteltu tukemaan motivaatiota hyvinvointia lisäävän elämän rakentamiseen jokaisen omista lähtökohdista. Ohjattavia

Työterveyshoitaja 2/20

25


aloittamaan muutos pienimmillä mahdollisilla teoilla, joita voi toteuttaa päivittäin. Kursseille hakeudutaan usein, kun on havahduttu huomaamaan, ettei omasta hyvinvoinnista ole pidetty riittävää huolta. Monilla on ensisijaisesti painonpudotustoiveita, mutta kurssin edetessä tavoitteet voivat muuttua. Lähestymistavan avulla osallistujat ovat muodostaneet uusia konkreettisia tavoitteita, jotka ovat tasapainossa omien arvojen, elämäntilanteen ja voimavarojen kanssa. KURSSEILLA POSITIIVINEN VAIKUTUS TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTIIN

Pysyvään muutokseen -kursseja on järjestetty lähes kahden vuoden ajan ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Osallistujat ovat kokeneet hyvinvointinsa, terveytensä ja työkykynsä kohentuneen, ja myös psykologinen joustavuus on lisääntynyt. Lisäksi kolme kuukautta kurssin päättymisen jälkeen toteutettavassa seurantakyselyssä kurssilaiset ovat kertoneet tehneensä pysyviä muutoksia omaan käyttäytymiseensä. Muutoksia on tehty erityisesti henkiseen hyvinvointiin, liikkumiseen ja ravitsemukseen liittyvissä tavoissa. Monet osallistujista ovat sisäistäneet kurssin aikana, että pienilläkin teoilla on merkitystä oman hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ja että vastuu omasta elämästä on itsellä. Osallistujat ovat kertoneet myös muun muassa ajankäyttöä ja itsensä hyväksymistä koskevista oivalluksista sekä niiden yhteydestä omiin elämäntapavalintoihin. Lisäksi monet ovat kurssilla saamansa ohjauksen vaikutuksesta havahtuneet hallitsemaan työn kuormittavuutta, hakeneet apua työperäiseen uupumukseen, vaihtaneet mieluisampaan työpaikkaan

Henni Hietala

Marjukka Somiska

tai lähteneet opiskelemaan unelmiensa alaa vielä vanhemmallakin iällä. Omien arvojen ja mielen havainnointi voi johtaa isoihinkin positiivisiin muutoksiin elämässä ja hyvinvoinnissa! Henni Hietala, ft, LitM, viestintäkoordinaattori, PHT ry Marjukka Somiska, ft, psykofyysinen fysioterapeutti, Pysyvään muutokseen -koordinaattori, PHT ry

Pysyvään muutokseen -kurssit Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n Pysyvään muutokseen -kursseille voivat hakea kaikki työikäiset (palkansaajat, yrittäjät, työttömät, opiskelijat), jotka kaipaavat tukea hyvinvointiin, apua kuormittavaan elämäntilanteeseen tai muutosta elämäntapoihin. Kursseille haetaan täyttämällä hakemus osoitteessa www.pht.fi. Koska kyse on STEA-avusteisesta toiminnasta, osallistujavalinnat tehdään terveydellisin, sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Valinnoissa painotetaan tarvetta ja motivaatiota elämäntapamuutokseen. Kurssit ovat ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen toimintaa eikä B-lausuntoa tai lähetettä tarvita. Kurssit eivät korvaa ammatillista kuntoutusta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tai terapiaa. Kurssit koostuvat kolmesta lähijaksosta, kesto 3 vrk + 2 vrk + 2 vrk. Osallistujan on oltava mukana kaikilla kolmella lähijaksolla. Osallistujan edullinen omavastuuosuus sisältää majoituksen, täysihoidon ja ohjelman. Ensimmäisen lähijakson (3 vrk) hinta on 75 €, toisen ja kolmannen lähijakson 50€/jakso. Työttömille omavastuu -50 %.

26

Työterveyshoitaja 2/20


Grafiikkaa Pysyvään muutokseen -kurssien osallistujakyselyiden tuloksista

Kaikki Pysyvään muutokseen -kurssin alku-, loppu- ja seurantakyselyyn vastanneet (n=536)

Pysyvään muutokseen -hyvinvointikurssi on vaikuttanut positiivisesti elintapoihini

(Arvioi omaa hyvinvointiasi ja tuntemuksiasi viime aikoina, asteikko 1-10)

(1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä)

Pysyvään muutokseen -hyvinvointikurssi on vaikuttanut positiivisesti hyvinvointiini

Olen tehnyt kurssin aikana / jälkeen pysyviä muutoksia hyvinvointiini liittyvissä tavoissa tai käyttäytymisessä

(1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä)

(1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä)

Jos olet muuttanut tapojasi tai käyttäytymistäsi, mihin osa-alueisiin ne ovat liittyneet?

Työterveyshoitaja 2/20

27


UNI- JA PALAUTUMISDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Oura-sormus on nykyaikainen tapa tukea työterveyshuollon asiakkaiden työhyvinvointia. Sormuksen tarkan sykedatan ja muun palautumistiedon avulla sormuksen käyttäjä pääsee tarkastelemaan oman elämäntapansa ja päivittäisten valintojensa vaikutusta uneen ja palautumiseen. Sormusta on hyödynnetty erilaisissa työhyvinvointia tukevissa projekteissa viime vuosien aikana ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia.

T

yöterveyshuollot ovat viime vuosina etsineet aktiivisesti uusia keinoja edistää asiakkaidensa työhyvinvointia ehkäistäkseen erilaisia työterveyttä uhkaavia tekijöitä. Myös digitaaliset ja tekniset ratkaisut ovat nousseet kiinnostuksen kohteiksi. Eräs sekä kuluttajien että työterveyshuoltojen huomion herättänyt laite on oululainen, maailmallakin runsasta huomiota ja arvostusta osakseen saanut älysormus, Oura. Oura on sormus, joka mittaa käyttäjänsä unta, aktiivisuutta ja palautumista. Sormus on yhteydessä älypuhelimeen bluetoothin

28

Työterveyshoitaja 2/20

välityksellä, ja sen mittaamia tietoja voi katsella älypuhelinsovelluksessa ja pilvipalvelussa. Sovellus ohjaa ja opastaa havaitsemaan uneen ja palautumiseen vaikuttavia tekijöitä ja auttaa käyttäjäänsä kohti parempaa palautumista. Oura mittaa sykettä sormen verisuonista ja pääsee sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamisen tarkkuudessa lähes EKG-tasoiseen mittaukseen. Sormus antaa yön ajalta alimman sykearvon (hr), yön aikaisen sykkeen keskiarvon ja sykevälivaihtelun (hrv) keskiarvon ja ylimmän arvon. Lisäksi sykkeen ja sykevälivaihtelun perusteella sormus määrittää hengitystiheyden. Näitä arvoja käyttäjä pystyy seuraaman myös trends-näkymässä, jossa edellisen yön arvoja voi verrata omaan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Arvojen perusteella voi tehdä päätelmiä omasta palautumisen tilasta. Mitä matalampi leposyke, sitä palautuneempi henkilö on. Vastaavasti, mitä korkeampi sykevälivaihteluarvo on, sitä paremmin palautunut ja/tai paremmassa fyysisessä kunnossa henkilö on. Hengitystiheyden vaihtelut voivat kertoa stressitilasta tai vaikkapa pitkittyneestä hengitystieinfektiosta. Sormus mittaa ihon pintalämpötilaa ja käyttäjä näkee muutokset lämpötilassa mm. sairastumisen aikana tai jopa ennen oireiden alkamista. Hedelmällisessä iässä olevat naiset voivat seurata kuukautisrytmiään sormuksen avulla. Sormuksessa oleva kiihtyvyysanturi mittaa yön aikana liikettä ja analysoi yön aikaisia häiriöitä, kuten kääntyilyä ja muuta liikkumista. Sormus analysoi, kuinka eheää yöuni on. Monelle tulee yllätyksenä se, kuinka paljon yön aikana saattaa olla hereillä oloa tai muita häiriötä. Yksi tärkeimmistä analyyseistä, joita sormus antaa, on ns. recovery index. Se kertoo siitä, kuinka nopeasti syke tasaantuu yön aikana ja milloin palauttavan yöunen osuus alkaa. Yön aikaisen sykekäyrän muodosta ja yön alimman leposykearvon ajoituksesta voi siis tehdä päätelmiä siitä, millaisia asioita palautumisen ongelman taustalla on. Kiihtyvyysanturi mittaa aktiivisuutta myös päivällä. Ouran mittaama aktiivisuus ottaa huomioon kaiken liikkeen, mitä käsi tekee ja muuttaa sen askeliksi. Ouran mittaama askelmäärä on usein suurempi kuin lantiolla olevalla askelmittarilla mitattuna, mutta samaa luokkaa kuin rannelaitteella mitattuna. Mikäli käyttäjä haluaa tarkemman analyysin liikuntaharrastuksistaan, hän voi


yhdistää sormuksen joko Apple Health tai Google Fit -palveluihin ja tuoda käyttämänsä sykemittareiden liikuntatiedot Oura-applikaatioon. Oura-sormus pisteyttää unen, aktiivisuuden ja valmiustilan ja ilmaisee ne ”score”-lukemana 0-100 %. Oura laskee uni-scoren seitsemän (7) eri tekijän pohjalta. Näitä ovat unen kokonaiskesto, tehokkuus, rauhallisuus, REM- ja syvän unen määrä, nukahtamiseen käytetty aika ja unen ajoitus. Aktiivisuus-score koostuu kuudesta (6) eri tekijästä, joita ovat aktiivisuus pitkin päivää, aktiivisuus kerran tunnissa, päivittäisten aktiivisuustavoitteiden saavuttaminen, liikunnan useus ja määrä sekä palautumisaika. Valmiustila-score (readiness) lasketaan kahdeksan (8) tekijän pohjalta. Score koostuu edellisen yön ja pidemmän aikavälin unesta, edellisen päivän ja pidemmän aikavälin aktiivisuudesta, hrv-tasapainosta, yön alimmasta leposykkeestä, kehon lämpötilasta ja palautumisesta yön aikana (recovery index). Sormus antaa käyttäjälleen runsaasti erilaista palautumistietoa. Osalla pelkkä informaation saaminen riittää siihen, että voi huokaista ja todeta kaiken olevan hyvin. Mutta jos asiat eivät olekaan niin hyvällä tolalla, mitäs sitten? Oura-applikaatio ohjeistaa myös sanallisesti käyttäjäänsä mittaamiensa arvojen pohjalta ja kannustaa tekemään päivän aikana toimenpiteitä, jotka voisivat edistää unta ja Anu Perälä palautumista. Ohjeistukset liittyvät usein liikuntaan, ruokailuun tai rentoutumiseen. Oura-applikaatiossa voi käynnistää on demand -sykkeen ja sykevälivaihtelun mittauksen päivällä ja yhdistää sen rentoutumishetkeen tai päiväuniin. Applikaatiossa on myös ohjattuja meditaatioharjoituksia, jotka kannustavat käyttäjäänsä päiväaikaiseen hengähdyshetken pitämiseen. Usein kuitenkin käy niin, että käyttäjä jää tietotulvan kanssa yksin eikä osaa tehdä oikeita tulkintoja asiasta. Kokemukseni mukaan käyttäjä saa sormuksesta huomattavan paljon enemmän hyötyä henkilökohtaisen palautteen kautta ja välttyy virhetulkinnoilta. Elämäntapamuutoksessa mittari voi toimia hyvänä kannustajana uusien tapojen opettelussa, kun muutokset voi todentaa omin silmin mittarin avulla. Tämä kannustaa eteenpäin. Mittari voi toimia herättäjänä oman tilanteensa havaitsemiseen ja alkusysäyksen saamiseen. Parhaimmassa tapauksessa sormus voi antaa viitteitä jonkin terveyteen liittyvän ongelman mahdollisuudesta, mutta täytyy muistaa, ettei sormus ole diagnosoinnin väline. Laajemmassa kuvassa mittari voi kertoa myös arvokasta tietoa esimerkiksi työnantajalle, kun suunnitellaan työvuorojen rytmittämistä ja terveyttä edistävien toimenpiteiden kohdentamista sairastumisriskissä oleville työntekijöille. Olen vienyt läpi useampia työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyviä projekteja viime vuosien aikana, joissa Oura-sormus on toiminut mittarina yrityksemme kehittämässä STG-analyysissä. Asiakkaita on ollut niin sairaalamaailmasta, yksityisyrityksistä, työterveyshuolloista kuin kansallisesta ja kansainvälinvälisestä ammattiurheilusta. Yhtenä esimerkkinä edellä mainituista on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työntekijöille toteutettu projekti, jossa selvitettiin päivävuoroa tekevien

ja 3-vuorotyötä tekevien eroja unessa ja palautumisessa. Projekti antoi työnantajalle tärkeää tietoa siitä, miten 3-vuorotyö vaikuttaa työntekijöiden palautumiseen. PPSHP:lle on toteutettu muitakin työhyvinvointia tukevia projekteja eri tulokulmilla. Sormukset ovat myös olleet mukana Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) -projektissa, jossa tutkittiin ammattikuljettajien hyvinvointia ja palautumista. Projektia hallinnoi Päijät-Hämeen liikunta ja Urheilu ry. Oura-sormusta voi hyödyntää myös työterveyshuolloissa eri tavoin. Yksi tapa on käyttää sormuksia omana palvelunaan, yhtenä työterveyttä ja -hyvinvointia edistävistä palveluista. Tämä vaatii henkilökunnan kattavan ymmärryksen sormuksen käyttöperiaatteista ja toiminnoista sekä omat tai vuokratut sormukset. Olen kouluttanut erään työterveyshuollon työntekijöitä hyödyntämään Oura-sormusta osana heidän uni- ja palautumisryhmiensä toimintaa. Kokemukset olivat positiivisia. Ryhmäläiset kokivat, että Oura-sormuksen avulla he pystyivät seuraamaan sitä, kuinka päivän aikana tehdyt valinnat ja elintavat vaikuttivat uneen ja palautumiseen. Oma motivaatio elintapojen ja päivittäisten valintojen muuttamiseen lisääntyi ja uni parani. Kukaan ryhmäläisistä ei kokenut negatiivisia vaikutuksia, kuten stressiä tai ahdistusta uneen tai nukahtamiseen liittyen. Kyseisessä työterveyshuollossa sormuksia hyödynnetään pääasiassa ryhmätoiminnassa, mutta sormusten käyttäminen myös yksilövastaanotolla on mahdollista. Toinen työterveyshuollon tapa hyödyntää Oura-sormusta on toimia välittäjänä yrityksemme STG-analyyseille, jossa palvelu ostetaan yritykseltämme. Tämän vaihtoehdon hyötynä on se, ettei tarvita yhtä mittavaa koulutusta henkilökunnalle eikä työterveyshuollon tarvitse ostaa sormuksia itselleen. Toteutimme erään työterveyshuollon kanssa projektin heidän asiakasyrityksensä johtohenkilöille. Projektissa jokainen käyttäjä kävi läpi yksilöllisen analyysikeskustelun ja sai henkilökohtaisen raportin omasta mittausjaksostaan. Lisäksi koottiin anonyymi yhteenvetoraportti kaikkien projektiin osallistuneiden mittausjaksosta. Projektin tavoitteena oli selvittää, kuinka kuormittavaa johtoasemassa olevien henkilöiden työ on ja millaisia palautumisen keinoja heillä on käytössään. Lisäksi analyysikeskusteluiden kautta haluttiin tukea osallistujia löytämään arjestaan hyviä, palautumista edistäviä tapoja ja löytämään uusia, omaan elämään sopivia keinoja. Palautteet projektista olivat hyvät. Käyttäjät havahtuivat huomaamaan oman työnsä tuomat haasteet jaksamiselle ja motivoituivat kokeilemaan uusia keinoja palautumisensa edistämiseksi. Anu Perälä Fysioterapeutti (Ylempi AMK), Wellness Specialist Sport Technology Global Oy anu@sport-techglobal.fi

Työterveyshoitaja 2/20

29


PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS ESIMIESTYÖSSÄ Esimiestyö on tänä päivänä haasteellista. Siihen kohdistuu vaatimuksia monesta eri suunnasta. Esimiestyöhön liittyvät liialliset vaatimukset voivat pitkään jatkuessaan muuttua haitalliseksi kuormitukseksi, mikäli työn tekemisen suunnitteluun ja mahdollisuuksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota eikä kuormitustekijöitä ole tunnistettu. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella aloitettiin vuosina 2016–2019 valvontahanke, joka kohdentui esimiestyön kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Valvontahanketta nähdään tarpeelliseksi jatkaa myös tulevina vuosina. 30

Työterveyshoitaja 2/20


ESIMIESTYÖN KUORMITUS TYÖSUOJELUTARKASTAJAN SILMIN

Esimiestyön valvonnalle on ollut selkeä tarve. Valvontahavaintona oli, että esimiesten työhön kohdistuva työsuojelu ja turvallisuusjohtaminen olivat jääneet monilla työpaikoilla kokonaan huomioimatta. Esimiestyön edellytyksiin ei siis ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Työn haitallisina psykososiaalisina kuormitustekijöinä nousivat tarkastuksissa esille muun muassa tehtäväkohtainen perehdytyksen puute, esimiehelle kohdistettu esimiestuen puute, työajan riittämättömyys, työn sirpaleisuus, suuri työmäärä ja työajan käyttäminen sijaisten hankintaan. Työajan riittämättömyydestä ja suuresta työmäärästä kertovat muun muassa esimiesten työskentelyn jatkuminen varsinaisen työajan ulkopuolella, pitämättömät liukumasaldotunnit ja lomapäivien toteutumattomuus suunnitellussa aikataulussa. Työturvallisuuslakia sovelletaan myös esimiestyöhön. Laki edellyttää, että työnantaja selvittää ja arvioi myös esimiestyöhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä niiden merkityksen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Keskeisimpänä asiana havaittiin, ettei esimiesten työtä ole käsitelty ja arvioitu työpaikan työn vaarojen ja haittojen sekä psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvityksissä. Terveydellisen merkityksen arviointi puuttui usein esimiestyöhön liittyvien psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä. Koska esimiestyöhön liittyviä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ole tunnistettu eikä arvioitu, eivät työnantajan toimenpiteet ole valvonnassa esille tulleiden havaintojen mukaan välttämättä kohdistuneet juuri kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin ja juurisyihin. Tämän vuoksi kuormitusta ei ole saatu vähenemään. Esimiesten työtehtävät ja työn vaatimukset ovat nopeasti muuttuvia, ja työnantajan on arvioitava ja reagoitava esimiestyön muutoksiin ajantasaisesti. Silloin kun esimiestyön edellytyksiin panostetaan ja esimies voi hyvin, sillä on positiivisia vaikutuksia niin työyhteisöön kuin asiakkaisiin. Toiminta on silloin tuloksellista. TYÖTERVEYSHUOLLON ASIANTUNTIJUUS HYÖTYKÄYTTÖÖN

Työterveyshuollon rooli työnantajan yhteistyökumppanina ja asiantuntijana korostuu esimiesten työn kuormituksen ennakoinnissa ja hallinnassa. Työterveyshuollon asiantuntemusta, näkemystä ja suosituksia tarvitaan esimiesten työhön liittyvien psykososiaalisten kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työnantajan onkin huolehdittava, että työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ovat ajan tasalla myös esimiestyön osalta. Näin työnantaja voi toteuttaa juuri ne toimenpiteet, joilla varmistetaan esimiehille riittävät edellytykset työtehtävien hoitamiseen ja ennaltaehkäistään haitallista kuormitusta.

Valvonnassa on havaittu, että tiivis ja suunnitelmallinen työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö edistää ja tukee työpaikoilla koko henkilöstön työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Valvonnassa on tunnistettu, että esimiestyön haitallista kuormitusta on voitu ennaltaehkäistä ja vähentää silloin, kun esimiestyö on huomioitu työn vaarojen selvityksissä ja arvioinneissa sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä. Hyvä työterveysyhteistyö, kuten työterveyshuollon ja esimiesten välillä käydyt Mitä kuuluu -puhelut, edistävät ja tukevat esimiesten työn hallintaa. Näin työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat ja arvioivat ajantasaisesti työpaikkojen ja esimiesten työtä sekä toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Esimiestyön vertaistuen, toimivien palaverikäytäntöjen ja muiden voimavaratekijöiden esille nostaminen on hyvä toimintatapa. Se auttaa tunnistamaan työn positiiviset ja jaksamista tukevat tekijät. Niitä voidaan myös kehittää edelleen tarpeiden mukaisesti. LOPUKSI

Työsuojeluvalvontaa kohdistetaan tulevina vuosina aikaisempaa laajemmin eri työpaikkojen ja organisaatioiden esimiestyöhön. Esimiestyöhön kohdennettu kuormituksen valvonta on koettu tarkoituksenmukaiseksi, esimiestyötä ja työpaikan toimintaa tukevaksi toiminnaksi. Valvonnan tukena hyödynnetään työsuojeluviranomaisen uutta psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä, joka toimitetaan työpaikalle täytettäväksi ennen tarkastusta. Kyselyn tulokset käsitellään tarkastuksella. Yhteistyössä työnantajan, työsuojelutoimijoiden, esimiesten ja työterveyshuollon kanssa tavoitteena on hyvinvoiva esimies terveessä ja turvallisessa työympäristössä. Lea Kivinen Tarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Marjo Lindeberg Tarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Sähköpostiosoitteet: lea.kivinen@avi.fi ja marjo.lindeberg@avi.fi (yhteyshenkilö)

Työterveyshoitaja 2/20

31


AJOTERVEYSVAATIMUKSIA MUUTETTU AMMATTIKULJETTAJIEN HOIDOSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA

Ajoterveysvaatimuksiin on tullut tarkennuksia marraskuussa 2019. Ohjeeseen on lisätty ja tarkennettu ohjeistusta mm. ajamisen kognitiivisista edellytyksistä, ikääntymisen, päihteiden ja mielenterveyden sekä näkökyvyn merkityksestä ajokyvylle. Koska terveystarkastukset tehdään määrävälein (viiden vuoden välein), terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee joka kohtaamisessa arvioida sairauden vaikutusta ajokykyyn, ei pelkästään terveystarkastusten yhteydessä. Työterveyshuollossa ammattiautoilijoita tapaa sekä terveystarkastuksissa että sairausvastaanotolla. On tärkeää pitää mielessä muutama seikka ajoterveysvaatimuksista. 32

Työterveyshoitaja 2/20

T

ässä artikkelissa keskitytään R2 kortin terveysvaatimuksiin eli luokat C, CE, C1, C1E, D, DE, D1, D1E. Lisäksi taksinkuljettajilta ja liikenneopettajilta edellytetään aina ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä riippumatta siitä, minkä luokan ajokortti hänellä on tai minkä painoinen ajoneuvo on kyseessä. AJOTERVEYDESSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

Ajokognitio sisältää kolme keskeistä osatoimintoa: toiminnanohjaus, näköhavainnointi sekä keskittyminen. Toiminnanohjaus tarkoittaa liikenteessä harkintakykyistä, tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Näköhavainnointi tarkoittaa silmien kautta saadun näkötiedon tulkintaa ja ymmärtämistä. Keskittyminen eli tarkkaavaisuuden säätely tarkoittaa liikenteessä kykyä kiinnittää huomio ajamisen ja sen turvallisuuden kannalta oleellisiin asioihin. Monet sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat vireyteen ja jaksamiseen. Voimakkaasti alentunut vireys ja voimakas väsyneisyys etenevät helposti nukahtamiseen ajaessa.


PERUSSAIRAUDET JA NIIDEN VAIKUTUS R2 AJOKYKYYN

Tietyistä perussairauksista pitää kysyä ajoterveyttä arvioitaessa. Diabetes on yksi sairauksista, joiden perushoito on oltava hyvällä tasolla, jotta kuljettaja voi ajaa turvallisella tavalla. Diabetesta olisi hyvä seurata työterveyshuollossa, mutta yleistyvänä käytäntönä näyttää olevan mm. diabeteksen ja verenpainetaudin pitkäaikaishoidon siirtyminen kunnalliselle puolelle. Ammattikuskin ajoterveyttä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että diabeteskontrollit ovat tehtynä 1-3 vuoden välein. Ammattikuskilla ei tule olla hypoglykemiakohtauksia viimeisen 12 kuukauden aikana. Diabeetikon tulee ammattikuskina toimiessaan mitata verensokeriaan ennen ajamista ja ajon aikana noin 2-3 tunnin välein, mikäli käytössä on insuliinia, tai hypoglykemiaa mahdollisesti aiheuttavia lääkkeitä. On myös hyvä tarkistaa kuljettajalta, että hän ymmärtää hypoglykemian vaikutuksen liikenteessä. Riskien kartoituksen perusteella arvioidaan, sopiiko diabeetikko ammattikuljettajana juuri tähän työpaikkaan. Työterveyshuollossa on myös tarkistettava, ettei diabetekseen liity sairautta, joka voi vaikuttaa ajokykyyn. Verenpainetta ja sydämen toimintaa seuratessa ajokiellon rajana on systolinen verenpaine ≥ 180 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 110 mmHg. Ajokortin saa myöntää tai uusia vasta, kun tauti on asianmukaisesti hoidossa ja säännöllisessä seurannassa. Ryhmän 2 ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilöllä on sydänoireita (rintakipua tai hengenahdistusta) tavallisessa tasamaakävelyssä tai sitä vähäisemmässä rasituksessa (levossa, peseytyessä, pukiessa) tai henkisen paineen alaisena. Alkoholi on merkittävimpiä riskitekijöitä liikenteessä. Päihtyneenä ajamisen lisäksi ajokunto voi olla heikentynyt myös muista syistä, kuten krapulan aiheuttama väsymys tai alkoholin pitkäaikaiskäytön aiheuttamat kognitiiviset häiriöt. Ajokykyä heikentävät myös alkoholin aiheuttamat sairaudet (rytmihäiriöt, verenpaineen kohoaminen) sekä alkoholin ja käytettävien lääkeaineiden yhteisvaikutukset. Tämän vuoksi terveystarkastuksessa on hyvä selvittää alkoholin sekä huumeiden käyttöä. Vanhoista asiakirjoista voi löytyä näyttöä alkoholin liiallisesta käytöstä, esimerkiksi päivystyskäynnit sairaalassa alkoholin käyttöä edeltäneestä tapaturmasta johtuen. Audit-kysely sekä laboratoriokokeet ovat hyviä keinoja alkoholin käytön selvittämisessä. Alkoholin käyttöä arvioitaessa on hyvä muistaa työterveyshoitajan ilmoitusoikeus kuljettajan jatkuvasta päihteidenkäytöstä poliisille. Huumausaineet vaikuttavat ajokykyyn, joten ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilö on riippuvainen huumeista, käyttää niitä säännöllisesti tai väärinkäyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Mikäli ryhmän 2 kuljettaja on saanut päihteiden käyttöön liittyen todennetun kouristuskohtauksen, ajo-oikeuden takaisinsaamiseen edellytetään lähtökohtaisesti vähintään 5 vuoden kohtauksetonta aikaa. Ajoterveysvaatimukset eivät täyty myöskään korvaushoidon aikana. Psykiatriset sairaudet vaikuttavat kuljettajan ajokykyyn. Ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilöllä on vakava psykiatrinen sairaus. Joissakin tapauksissa ajoterveysvaatimusten voidaan kuitenkin

katsoa täyttyvän psykiatrian erikoislääkärin arvion ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. Masennus on yleistynyt ja sitä tulee vastaan terveystarkastuksissa myös ammattikuskeilla. Masennuksen yhteydessä tulee arvioida sairauden vaikutusta ajokykyyn. Varsinkin pitkään jatkuneena masennus voi aiheuttaa muutoksia vireydessä, reaktionopeudessa ja kognitiossa. Masennukseen voi liittyä myös itsetuhoisuutta. Lieväkin masennus nostaa onnettomuusriskiä liikenteessä ja vakava masennus voi jopa nelinkertaistaa sen. Aivoihin vaikuttavista sairauksista Parkinsonismissa jo lievätkin muutokset johtavat ajokieltoon. Samoin muistisairaus on ajokiellon syy. MS-tauti johtaa ajokieltoon ainakin tilapäisesti tutkimusten ja hoidon käynnistymisen ajaksi. Jos kyseessä on jo todettu sairaus, uutta ajo-oikeutta ei lähtökohtaisesti tule puoltaa. Epileptisen kohtauksen jälkeen ajokielto on viisi vuotta, kun kuljettaja saa ensimmäisen kohtauksen. Neurologin tulisi aina arvioida potilaan ennuste epilepsian osalta, ja ajokiellon pituus. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa ohimenevänäkin aina vähintään kuukauden ajokiellon. Ajokiellon pituus riippuu mm. uusintariskistä. Ryhmän 2 kuljettajan ajokielto yksittäisen sairastetun TIAkohtauksen jälkeen on vähintään 6 kuukautta. Jos kyse on korkeasta uusiutumisriskistä tai uusiutuneesta TIA-kohtauksesta, on annettava pitkäaikaisempi tai pysyvä ajokielto. Ryhmän 2 kuljettajalla yksittäisen sairastetun aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeen ajokielto on aina vähintään 6 kk. Kuljettaja voi saada ajoluvan sairastetun aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeen vain, jos hänellä ei ole jäljellä lievää vaikeampia oireita, eikä merkittäviä poikkeavia löydöksiä ja uusiutumisriski arvioidaan vähäiseksi. Uniapnean tutkimukset ovat yleistyneet viimeisen vuoden sisällä. Ryhmän 2 kuljettajalla ajoluvan estää uniapneasta aiheutuva lievempikin vireystilan häiriö, jonka tulisi olla varmistettu vireystilan ylläpitämistä mittaavilla tutkimuksilla, tai vireystilaa arvioivalla vapaaehtoisella ajokyvyn testauksella. Jos tutkimuksissa vireystila on alentunut, annetaan

Työterveyshoitaja 2/20

33


hoitovasteen toteamiseen saakka tilapäinen ajokielto. Uniapneaa sairastava ryhmän 2 kuljettaja saa jatkaa ajamistaan, jos hänen uniapneansa hoito on objektiivisesti arvioituna onnistunut ja vireystila on normaali. Ajokiellosta ilmoitetaan poliisille, jos vireystilan häiriö on varmistettu ja vireystilan lievempikin häiriö ei ole 6 kk hoidon aikana korjaantunut. Uniapneaa sairastavien ryhmän 2 kuljettajien CPAPhoidon tai muun hoidon tehoa ja hoitomyöntyvyyttä tulee seurata säännöllisesti vähintään vuoden välein. Narkolepsia taas on este R2 kortille. Ajonäkö on kuljettajan ajokyvyssä hyvin tärkeä elementti. Jos henkilö on äskettäin alkanut nähdä kaksoiskuvia, ajoterveysvaatimukset eivät täyty. Kaksoiskuvien syy (silmäperäinen/neurologinen) on selvitettävä ja lausunnot saatava kyseisen alan (esim. neurologia, silmätaudit) erikoislääkäreiltä. Ajoterveysvaatimukset täyttyvät uudelleen, kun kaksoiskuvat ovat hävinneet. Ryhmässä 2 näöntarkkuuden on oltava toisella silmällä vähintään 0,8 ja toisella vähintään 0,1 (tarvittaessa enintään + 8 dioptrian korjaavia linssejä käyttäen, piilolinssejä käytettäessä ei dioptria-rajaa sovelleta). Jos keskeisen näöntarkkuuden vaatimukset eivät täyty, ei edes lääkärinlausunnon ja läpäistyn ajokokeen perusteella voida poiketa ajokiellosta. Ryhmässä 2 kaksoiskuvat ovat ehdoton este ajo-oikeuden säilyttämiselle. Ryhmässä 2 molempien silmien yhteisen vaakasuoran näkökentän on oltava vähintään 160 astetta. Näkökentän laajuuden on oltava vähintään 70 astetta vasemmalle ja oikealle sekä 30 astetta yläsuuntaan ja alasuuntaan. Molempien silmien yhteisen näkökentän keskialueella 30 asteen säteellä

keskipisteestä ei saa olla absoluuttisia puutoksia. Näkökenttävaatimuksista ei voida poiketa missään tilanteissa. Kontrastinäön tutkiminen on tarpeen etenkin ryhmän 2 ajokorttien osalta, jos on syytä epäillä siinä olevan ongelmaa. Arvio kontrastinäöstä ja sen vaikutuksesta ajonäköön tehdään osana näkökyvyn kokonaisarviota ja tarvittaessa on syytä konsultoida silmätautien erikoislääkäriä. Useat silmäsairaudet (harmaakaihi, glaukooma, lasiaisen samentumat, verkkokalvosairaudet ja erityisesti ikärappeuma) voivat heikentää kontrastinäköä ja vaikuttaa myös näöntarkkuusvaatimusten täyttymiseen. Ryhmässä 2 ajoterveysvaatimukset lähtökohtaisesti täyttyvät, jos hakijan puhekuulo on normaali. Ammattikuljettajien kohdalla työ voi kuitenkin asettaa tarkempiakin kuulovaatimuksia, mikä on hyvä huomioida työkykyä arvioitaessa. Lähde josta kannattaa paremmin tutustua aiheeseen löytyy https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/ Ajoterveysohje_v1.2.pdf Mari-Anne Anttila Työterveyshoitaja

Onko mieli aivoissa vai hermostossa? Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensustyöryhmän julkilausuma 2020, joka ei siis ole hoitosuositus vaan laajempi kannanotto päättäjille, summaa mielenterveyden ja aivoterveyden nykytilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä, niin yhtenevyyksiä kuin erityispiirteitä. Julkilausuman aihe on selkeästi ajankohtainen ja myös STM:n kansallinen mielenterveysstrategia julkaistiin vastaikään. Myös tuore Käypä Hoito -suositus itsemurhien ehkäisemisestä liittyy vahvasti tähän aiheeseen. Aihe on todella yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja tärkeä nimenomaan ennaltaehkäisyn näkökulmasta ja julkilausuman tarve havaittiin konsensustyöryhmässä jo vuonna 2017, kun julkilausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä julkaistiin. Aivo- ja mielenterveys ovat olleet runsaassa keskustelussa viimeisten vuosien aikana väestön terveyden tärkeimpien aiheiden joukossa, eikä suotta. Mielenterveys määrittää elämän edellytyksiämme, voimavarojamme arjessa ja työssä ja mielenterveydellä on runsaasti heijastumia sosiaaliseen elämäämme ja osallistumiseen. Mielenterveys ei tarkoita WHO:n määritelmän mukaan vain sairauden puuttumista, vaan selviytymistä arkea haittaavista oireista huolimatta ja kykyä osallistua. Aivo- ja mielenterveydellä on suoja- ja riskitekijöiden osalta paljon yhtymäkohtia. Perusasiat korostuvat ennaltaehkäisyssä, fyysinen aktiivisuus, ruokavalio ja lepo. Mielenterveyden hoitokustannukset ovat 10 % kansallisista terveydenhuollon menoista, mutta mielenterveyskustannukset ovat vieläkin korkeammat työkyvyttömyyskustannuksina tarkasteltuna. Työterveyshuollollisesti aivo- ja mielenterveys ovat tärkeä toiminnan kohde nyt ja tulevaisuudessa. Mielenterveys on työikäisten keskeisin työkyvyn heikkenemisen syy. Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on etenkin nuorilla nousussa. Mielenterveys on jokaisessa ihmisen elämänvaiheessa tärkeä varmistaa. Aivojen plastisuus säilyy läpi elämän ja vielä vanhuudessakin voidaan edistää mielenterveyttä tehokkaasti. Mielenterveyden pitäisi olla enemmänkin normi eikä tabu. Näin pääsemme kiinni ihmisen mielenterveyttä uhkaaviin tekijöihin ja ilmiöihin. Lapsuus on pohja mielenterveydelle, mutta nuoruudessa tapahtuu paljon eheytymistä. Työikäisten osalta tulee tunnistaa aivo- ja mielenterveyttä uhkaavat tekijät ja ehkäistä niitä. Vanhuudessa korostuu toimintakyvyn ylläpitäminen. Julkilausuma on ollut liittomme kommenteilla ja osallistuin konsensusseminaariin Kansallismuseon auditoriossa 3.3.2020 ja kuuntelin asiantuntijoiden vilkasta ja rakentavaa keskustelua aiheesta. Keskustelusta yhteenvetona voisi todeta, että mielenterveyttä tulisi tarkastella monitieteisesti, lääketieteellinen näkökulma ei ole riittävä. https://www.duodecim.fi/2019/12/12/varmista-paikkasi-konsensus-2020-seminaarista-ilmoittaudu-mukaan-nyt/ Pilvi Österman Puheenjohtaja STTHL ry

34

Työterveyshoitaja 2/20


AKY

AKAVALAISET YRITTÄJÄT

– JÄSENETUJA LIITON YRITTÄJÄJÄSENILLE AKY - Akavalaiset yrittäjät on korkeakoulutettujen yrittäjäjärjestö. Perustamisen taustalla vuonna 2015 oli tarve kehittää yrittäjäjäsenten palveluita ja edunvalvontaa. AKY kokoaa yhteen 24 Akavalaista liittoa ja Ornamon. Yhteensä AKY:ssa on lähes 18 000 yrittäjää ja AKY onkin Suomen Yrittäjien suurin jäsenjärjestö.

Jäseniä ovat Tekniikan akateemiset TEKin, Suomen Ekonomien, Suomen Lakimiesliiton, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen, Suomen Farmasialiiton, DIFF – Ingenjörerna i Finlandin, Suomen Puheterapeuttiliiton, Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn, Tradenomiliitto TRAL:n, Suomen Psykologiliiton, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n, Suomen Eläinlääkäriliiton, Ornamon, Agronomiliiton, Insinööriliiton, Akavan Erityisalojen, Kirkon akateemiset AKIn, Kuntoutusalan Asiantuntijoiden, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY, Akavan sairaanhoitajat ja TAJAn, Tieteentekijöiden liiton, Talentian, OAJ:n, Loimun sekä Työterveyshoitajaliiton yrittäjäjäsenet. Työterveyshoitajaliitto liittyi AKY ry:een tämän vuoden helmikuussa. Jäsenliitoille AKY:n jäsenyys avaa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan paremmin yrittäjyysasioihin niin Akavan sisällä kuin muutenkin ja saada parannettua jäsenille suunnattuja palveluita. Yksittäisille jäsenille tarjoutuu mahdollisuus osallistua AKYn tilaisuuksiin ja päästä verkostoitumaan myös muiden kuin oman alan yrittäjien kanssa. Vaikuttamistyötä tehdään Akavan ja Suomen Yrittäjien kautta. Aiheina ollut mm. hallitusohjelma ja yrittäjyysstrategia. AKY on liittynyt myös Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n jäseneksi, mikä laajentaa neuvontapalveluiden tarjontaa ja lisää koulutustarjontaa sekä vaikuttamiskanavia.

Maaliskuun lopulla pidettiin oman osaamiseen myymistä käsittelevä koulutus ja toukokuussa Webinaari: Hinnoittele palvelusi oikein ja voi hyvin yrittäjänä. Vuonna 2019 järjestettiin alueellisia tapahtumia viidellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja lisäksi neljä webinaaria. Jäsenille on tarjolla myös monia etuja, esim. alennus UKKO.fi:n ja UKKO Pron ja OP-Kevytyrittäjyyspalvelun palvelumaksuista. Lisäksi on mahdollista hankkia Suomen Yrittäjien palvelupaketti 95 eurolla/ vuosi, kun jäsenyys SY:ssä maksaa minimissään reilut 160 euroa. Palvelupaketin hankkimalla saa käyttöönsä kaikki SY:n jäsenedut, kuten neuvontapalvelut (mm. laki- ja vero-neuvonta, tarkempi sisältö Suomen Yrittäjien kotisivuilla) sekä seminaarit ja koulutukset, mutta paikallisyhdistyksen jäsenyyttä se ei sisällä. Lisää eduista kerrotaan AKY ry:n sivuilla. Jos olet kiinnostunut toimimaan liiton edustajana AKY ry:ssä, ota yhteyttä järjestöpäällikkö Eve Beckeriin eve.becker@stthl.fi, puh. 0407617231.

Työterveyshoitaja 2/20

35


AURINKOLASIT LIIKENTEESSÄ JA TYÖSSÄ Aurinkolasit ovat monikäyttöiset näkemisen apuvälineet. Ne toimivat niin muotiasusteena, kuin hyödyllisenä suojautumiskeinona kirkkaassa auringonpaisteessakin. Vapaaajan lisäksi aurinkolaseista on hyötyä myös liikenteessä ja erilaisissa työtehtävissä. Se, miten ja missä aurinkolaseja käytetään, on lasien valinnan kannalta ratkaisevaa.

Aurinkolasit suojaavat UV-säteilyltä ja poistavat häikäisyä. Ne vähentävät rasitusta, parantavat työn laatua ja lisäävät turvallisuutta ulkona ja liikenteessä.

36

Työterveyshoitaja 2/20

U

lkonäköseikkojen lisäksi aurinkolasit suojaavat UV-säteilyltä ja häikäisyltä sekä varmistavat hyvän näkemisen. Hyvien aurinkolasien peruskriteerit ovat CE-merkintä, joka kertoo linssien täyttävän eurooppalaiset laatu- ja suojausstandardit, riittävä UV-suojaus, riittävä tummuusaste käyttötarkoitus huomioiden sekä hyvä optinen laatu. Varmimmin nämä kriteerit täyttyvät, kun lasit hankitaan asiantuntevasta optikkoliikkeestä. Marketeissa ja huoltoasemilla myytävät halvat lasit eivät aiheuta pysyvää vahinkoa silmille. Muutaman euron lasien suojausominaisuuksista ei kuitenkaan ole takeita ja usein niiden huono optinen laatu saattaa vääristää näkemistä. Aurinkolaseja tulisi käyttää silloin, kun ne tekevät näkemisestä miellyttävämpää kirkkaissa olosuhteissa. Niitä ei pidä käyttää hämärässä, pimeällä tai vesisateessa. Tietyissä silmäsairauksissa aurinkolasien käyttötarve korostuu. Esimerkiksi harmaakaihi ja silmänpohjaa rappeuttavat sairaudet aiheuttavat lisääntynyttä häikäistymisalttiutta. UVsäteilyn on katsottu olevan myös merkittävä tekijä harmaakaihin aiheuttajana. A u r i n ko l a s e j a o n saatavissa monissa eri väreissä. Perussävyt ovat vihertävän harmaa, harmaa ja ruskea. Värin voi valita oman mieltymyksensä mukaan, mutta niillä on myös erilaisia ominaisuuksia. Erilaisia ruskean sävyjä käytetään erityisesti niiden kontrasteja parantavan vaikutuksen takia. Vihertävät ja harmaat sävyt ovat hyviä neutraaleja sävyjä yleiskäytössä. Optikkoliikkeet neuvovat tarvittaessa sopivan värisävyn valinnassa. Tummuusaste normaaleissa aurinkolaseissa on 75-85%. Polarisaatio-ominaisuus aurinkolaseissa tarkoittaa linssien kykyä leikata vaakasuorista pinnoista heijastuvaa häikäisyä. Ominaisuudesta on hyötyä vesillä, keväthangilla ja liikenteessä silloin kun tien pinta on märkä tai jäässä. Fototrooppiset eli valon mukaan tummuvat linssit toimivat hyvinä yleislaseina. Niissä yhdistyvät kirkkaiden lasien ja aurinkolasien ominaisuudet. Ne voivat korvata joissain tilanteissa aurinkolasit kokonaan. Tummuminen ja vaaleneminen perustuu yleisimmin UV-säteilyn voimakkuuteen. Linssi ei tummu ajoneuvon ohjaamossa.


Autoilijan aurinkolaseihin sopivat ruskeat, vihreät ja harmaat linssit, koska ne näyttävät ympäristön värit luonnollisina. Ruskea syventää punaisen ja vihreän värisävyjä parantaen kontrasti- / syvyysnäköä. Parhaiden, ajokäyttöön suunniteltujen sävyjen kanssa näkyvyys säilyy myös tunneliin tai autohalliin ajettaessa. Harmaa linssi ei korosta mitään väriä, vaan näyttää värit luonnollisina. Tummanharmaiden linssien kanssa näkeminen voi tunnelissa heikentyä. Polarisaatio-ominaisuus poistaa hyvin tienpinnasta heijastuvaa häikäisyä. AURINKOLASIT TYÖKÄYTÖSSÄ

AURINKOLASIT VOIMAKKUUDELLA

Kun henkilöllä on taittovirhettä ja käytössä on silmälasit, olisi myös aurinkolasit hyvä varustaa omilla voimakkuuksilla. Jos kaukovoimakkuutta on vain vähän, voi hinnan takia tulla kiusaus ostaa aurinkolasit ilman voimakkuutta. Vaikka voimakkuutta olisi vain vähän, omat voimakkuudet aurinkolaseissa tuovat kuitenkin selkeän parannuksen näöntarkkuuteen ja näkömukavuuteen. Voimakkuudella olevia aurinkolaseja saa tarvittavilla linssityypeillä (esim. 1-teho ja moniteho). AURINKOLASIT LIIKENTEESSÄ

Suomen neljä vuodenaikaa tuovat liikenteeseen omat näköhaasteensa. Vaaratilanteita aiheuttavat mm. vesi- ja lumisade, sumu ja matalalta paistava aurinko, joka saattaa lisäksi häikäistä jäässä olevan tien tai märän asfaltin kautta. Ikääntyminen vaikuttaa näkökykyyn ja tuo näöntarkkuuteen, hämäränäköön ja häikäisyherkkyyteen omat haasteensa. Häikäiseviin auringonsäteisiin on Suomessa totuttu; suurimmalla osalla autoilijoista on jonkinlaiset aurinkolasit autossaan ajamista varten. Autoilijalle aurinkolasit ovat erittäin tärkeät ajoturvallisuuden kannalta. Merkitys korostuu iän myötä, kun silmän väliaineet vähitellen samenevat. Erilaisten ajoneuvojen tuulilasit suodattavat pääosin UVsäteilyn ja kuljettaja tarvitseekin aurinkolaseja nimenomaan häikäisyn torjumiseksi ja kontrastin parantamiseksi. Viisas autoilija hankkii myös aurinkolasit omilla voimakkuuksillaan. Hyvä näöntarkkuus ja häikäisyn väheneminen parantavat suoraan reaktioaikaa liikenteessä. Aurinkolaseihin kannattaa valita ohuet kehykset, jotta ne eivät häiritse näkökenttää sivulta.

Liikenne – Rautatie- ja lentoliikenteessä aurinkolasien käytöstä on omat määräyksensä ja niiden hankkiminen ja käyttö on pakollista. Maantieliikenteen osalta tällaisia määräyksiä ei ole. Jotkut työnantajat voivat niiden käyttöä tosin vaatia. Ammattikuljettajien tulisi käydä säännöllisesti näöntutkimuksessa ja käyttää ajantasaisilla voimakkuuksilla varustettuja laseja ja aurinkolaseja. Ruskea linssi toimii usein parhaiten liikenteen ammateissa parantaen kontrasteja, syvyysnäkemistä ja etäisyyksien arviointia. Suurin osa ammattiautoilijoista käyttää aurinkolaseja, mutta voimakkuuksien ajantasaisuuden osalta on vielä parantamisen varaa. Ulkotyöt – Aurinkolaseista on hyötyä kaikissa ammateissa, joita tehdään ulkona. Tyypillisiä tällaisia ammatteja ovat kalastajat, maataloustyöntekijät ja erilaiset rakennusteollisuuden ammatit. Rakennusalan työehtosopimuksessa mainitaan työnantajan velvollisuudesta kustantaa suojalaseihin häikäisysuojaus työntekijän sitä tarvitessa. Talonrakennuspuolella ja esim. maanrakennus ja asfalttitöissä tummuva linssi on suosittu vaihtoehto. Linssi toimii sisätiloissa normaalina lasina ja tummuu ulkona poistaen häikäisyä. Tummuva linssi ei toimi sellaisilla henkilöillä, jotka ajavat työkoneita (torninosturit, trukit, muut työkoneet) suuren osan päivää. Työkoneen lasit poistavat UV -säteilyn, eivätkä lasit tummu. Näissä tilanteissa normaali aurinkolasi on oikea ratkaisu. Jussi Kärhä Työnäköoptikko Suomen Työnäköseura Ry jussi.karha@synsam.fi

Työterveyshoitaja 2/20

37


TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO JAKOI RUTH SÄYNÄJÄRVEN TUNNUSTUSPALKINNON SOK:N KAHDESSA VIIKOSSA TERAPIAAN -MALLILLE Vuoden 2020 Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinto jaettiin SOK:n Kahdessa viikossa terapiaan -mallille, joka kohdistui sairauspoissaolojen hallintaan ja mielenterveyden tukemiseen. Lyhytpsykoterapiaa nopeasti ja matalalla kynnyksellä tarjonnut toimintamalli vähensi sairauspoissaoloja.

P

arhaat tulokset on saatu niissä S-ryhmän yrityksissä, joissa lyhytpsykoterapia on otettu käyttöön muiden tukimuotojen lisäksi. Kokonaisuuteen kuuluvat myös työterveyshuollon kanssa yhdessä kehitetyt Mielen Chat- ja Mielen Sparri -palvelut, jotka tarjoavat työntekijöille mielenterveyden tukea nopeasti ja matalalla kynnyksellä, kertoo henkilöstöpäällikkö Mari Junnila. HR-asiantuntija Matti Räsänen painottaa, että työkulttuurilla ja esimiehillä on erityisen iso vaikutus. SOK onkin kouluttanut esimiehiä mielenterveysasioissa ja lisännyt esimiesten tukea. Puheeksi ottaminen, hoitoon ohjaaminen ja työhönpaluun tukeminen helpottuvat, kun esimiehellä on ymmärrys mielenterveyden haasteista. Työhönpaluuta on tärkeää tukea, jotta sairauspoissaolot eivät pääse pitkittymään ja työhön osataan sopia tarvittavat muutokset työhönpaluuta helpottamaan. Onnittelut hankkeelle edelläkävijämäisestä ja valtakunnallisesta työstä. Mielenterveyden oireet ja niiden vuoksi lisääntyvät työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvava haaste työelämälle. SOK:n hankkeessa sairauspoissaoloja on saatu hallittua ja mielenterveyttä tuettu ennaltaehkäisevästi työterveyshuollon kanssa yhdessä kehitetyillä toimintatavoilla. Työterveyshoitajaliitto suosittelee työterveyshuollon toimijoita kannustamaan myös muita yrityksiä satsaamaan vastaavaan malliin, jolla SOK säästi satoja tuhansia euroja sairauspoissaolokustannuksissa.

38

Työterveyshoitaja 2/20

SOK:n henkilöstöpäällikkö Mari Junnila ja HR-asiantuntija Matti Räsänen vastaanottivat Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Pilvi Östermanin luovuttaman tunnustuksen

Ruth Säynäjärven rahasto perustettiin vuonna 1987 toimimaan Suomen Työterveyshoitajaliiton hallinnoimana rahastona, joka jakaa vuosittain apurahoja liiton jäsenille tutkimus- ja kehitystoimintaan. Lisäksi jaetaan vuosittain tunnustus työterveyshuollon kehittäjälle ja vaikuttajalle, joka on merkittävästi panostanut ja toiminut työterveyshuoltoa kehittäen, etenkin työterveyshoitajien ammattikunnan näkökulmasta.


TOIMISTO TIEDOTTAA

TYÖNANTAJAPERINTÄ PÄÄTTYY 30.9.2020, UUSI LASKUVIITE TULEE SÄHKÖPOSTIISI 1.10.2020 Suomen Työterveyshoitajaliiton hallitus on päättänyt, että liitossa siirrytään uuteen jäsenrekisteriin. Määrittelyt ovat hyvää vauhtia edenneet ja käyttöönottopäiväksi on sovittu 1.10.2020. Uusi jäsenrekisteri mahdollistaa laskulinkin / -viitteen
lähettämisen suoraan jäsenen sähköpostiin (sisältää virtuaaliviitteen), ja jäsen voi siirtyä käyttämään erittäin kätevää e-laskua, tilaamalla sen verkkopankkiinsa. Jäsenmaksujen suoritusten kirjautumisen suoraan pankista jäsenen tietoihin avulla varmistetaan jäsenen maksusuoritusten ajantasaisuus, jota tarvitaan Työttömyyskassa Erkon ansiosidonnaisten päivärahojen ja mm. vuorotteluvapaiden laskentaa ja maksuja varten. Verottaja vaatii myös veroilmoitusta varten jäsenmaksutiedot edelliseltä vuodelta jo 31.1. mennessä ja tähän asti emme ole voineet lähettää ajantasaisia tietoja, työnantajien tilitysviivästysten takia. Koska liitto ei voi vaikuttaa jäsenen palkka-asioihin liittyviin asioihin, tulee jäsenen ilmoittaa henkilökohtaisesti palkanlaskentaansa jäsenmaksun palkasta veloituksen valtakirjan voimassaolon päättymisestä 30.9.2020. Ilmoitus palkanmaksuun tulee kuitenkin tehdä viimeistään syykuun alussa 2020. Itse maksavaksi jäseneksi voi siirtyä aiemminkin ilmoittamalla palkanlaskentaansa valtakirjan päättymisen päivämäärän, esim. 31.5.2020 ja samalla ilmoittaa liittoon itsemaksavaksi siirtymisen 1.6.2020 alkaen. Tämän ilmoituksen voi helposti tehdä liiton sivuilta löytyvällä Palautelomakkeella: https://www.stthl.fi/yhteystiedot/ tai osoitteeseen: toimisto@stthl.fi Varmistathan myös, että saamme uuteen jäsenrekisteriimme sinun omat, ajantasaiset yhteystietosi, mieluiten henkilökohtainen sähköpostiosoite, jäsenkirjeitä ja liiton tiedotteiden lähettämistä varten.

www.tttlehti.fi

Työhyvinvoinnin erikoislehti

OTA TTT-LEHTI AVUKSESI, KUN • kaipaat tukea ja vinkkejä työhösi • kehitätte työpaikallanne uutta • haluat luotettavaa tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta.

TUTUSTU LEHTEEN Lue uusin lehti linkistä www.tttlehti.fi/lehden-tilaus/ ttt-lehden-tutustumistarjous

TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! TTT-lehti innin työhyvinvo tueksi!

Kirjoita sähköpostitilaukseen tai lomakkeen lisätietojakenttään koodi Työterveyshoitaja ja saat TTT-lehden kestotilauksen

tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. 87 €).

www.tttlehti.fi > Tilaa lehti

Työterveyshoitaja 2/20

39


Järjestöpäälliköltä

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

• Määräaikaisen lomauttaminen mahdolliseksi: työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin työntekijän, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Lomautettuna irtisanoutuminen on nyt yhtä helppoa myös määräaikaiselle. • Työsopimuksen purkaminen koeajalla helpottuu: työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeaikana myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. • Takaisinottovelvollisuus pidentyy: työnantajalla on yhdeksän kuukauden ajan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin töihin, jos työntekijä on irtisanottu välillä 1.4.–30.6. tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

TYÖMARKKINAT KORONAKURIMUKSESSA

P

alstaa kirjoittaessani elämme huhtikuun alkupuolta. On hämmästyttävää, kuinka paljon maailma on muuttunut edellisen lehden ilmestyttyä. Hallitus on todennut tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja valmiuslaki on voimassa kahdeksankymmenen vuoden tauon jälkeen, ensimmäistä kertaa rauhan aikana. Lain vaikutukset tuntuvat jokaisen suomalaisen elämässä. Koronapandemian eristäytymistä edellyttävä terveysuhka ja sen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset tulivat yllätyksenä. Maailmantalous on sekaisin ja pandemia koettelee työmarkkinoita myös työterveyshoitajien osalta. Juttua kirjoittaessa Suomessa on 375 070 työntekijää ytneuvotteluiden piirissä. Ja tässä luvussa ovat vain yli 20 työntekijän yritykset. Sote-ala on ristiriitaisessa tilanteessa; osassa työpaikoista tehdään työtä tauotta ja toisaalta useissa työterveyshuollon yksiköissä on meneillään ennennäkemätön lomautusaalto. Lomautuksien lisäksi tehtäviä muutetaan ja valmiuslakiin liittyvä työntekovelvoite mietityttää monia. Poikkeusolot edellyttävät poikkeuksellisia toimia. Hallitus on rajoittanut kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat toimineet vastuullisesti ja nopeasti. Teimme maan hallitukselle esityksen määräaikaisesta työlainsäädännöstä ja työttömyysturvasta. Esitys astui voimaan huhtikuun alusta ja osoitti, että toimivalla yhteistyöllä saatiin aikaan isoja päätöksiä. Keskeisenä ajatuksena oli helpottaa lomautuksia, jotta työpaikat säästyisivät pitkällä tähtäimellä ja nopeuttaa päivärahan saamista lomautetuille.

40

Ansiopäivärahaa maksetaan ilman normaalia 5 päivän omavastuuaikaa. HUOM! Nämä muutokset koskevat pelkästään lomautuksia, eivät irtisanomisia tai osa-aikaistamisia koskevia yhteistoimintaneuvotteluita. Valmiuslaki antaa työnantajalle poikkeuksellisia valtuuksia Edellä mainittujen muutosten lisäksi Valmiuslain nojalla 17.3.2020 annettu asetus antaa työnantajalle mahdollisuuden poiketa väliaikaisesti työaikaa ja vuosilomaa koskevista järjestelyistä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa kuten sote-alalla. Valmiuslain nojalla työnantaja voi (näillä näkymin 13.5 asti) käytännössä keskeyttää työntekijän loman tai siirtää sen toiseen kohtaan, teettää ylitöitä ilman työntekijän suostumusta (ylityökorvaukset tessin mukaan) sekä lyhentää lepotaukoja. Poikkeusolojen voimassa ollessa työvuorojen väliin ei tarvitse jäädä vähintään 11 tunnin mittaista keskeytymätöntä lepoaikaa, eikä työntekijälle tarvitse antaa viikoittaista vähintään 35 tunnin mittaista yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Työntekijälle ei tarvitse myöskään antaa työvuoron aikana ruokataukoa, jonka aikana tämä voi poistua työpaikalta. Poikkeaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle. Työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi myös pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa neljään kuukauteen. Soveltamisen edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Työterveyshuollossa, jossa paraikaa lomautetaan, ei soveltamisedellytys täyty eli työnantajalla ei ole mahdollisuutta pidentää irtisanomisaikaa. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa ohjeessaan, että ”asetuksessa säädettyjen poikkeustoimenpiteiden käyttöönotto edellyttää, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta ja työntekijän terveyttä. Lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä ja työehto- ja virkaehtosopimusmääräyksistä poikkeamisen yhteydessä on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää työntekijöiden käyttöön lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, mikäli tilanne ei ole hallittavissa säännönmukaisin toimivaltuuksin.”

TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN VÄLIAIKAISIA MUUTOKSIA YKSITYISELLÄ SEKTORILLA 30.6 SAAKKA:

MÄÄRÄAIKAISET TEHTÄVÄSIIRROT

• Lomautusilmoitusaika lyhentyy: työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. • Lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kesto lyhentyy: neuvotteluiden kesto on vähintään viisi päivää.

Lomautusaalto nosti esiin paljon kysymyksiä siitä, voiko työnantaja määrätä toisiin tehtäviin. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Pysyvästi työntekijää ei voida siirtää ilman suostumusta sellaisin tehtäviin, jotka

Työterveyshoitaja 2/20


Eve Becker | Järjestöpäällikkö | STTHL ry | puh. 040 761 7231 | email: eve.becker@stthl.fi

poikkeavat olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä, ellei työnantajalla ole samalla irtisanomisperustetta. Työnantajan tulee myös tilapäisten tehtäväsiirtojen kohdalla huolehtia työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä ja työturvallisuudesta. MUUN TYÖN VASTAANOTTAMINEN LOMAUTUKSEN VAIHTOEHTONA

Normaalitilanteessakin työnantajalla on lomautuksen aikana ja jo sitä ennen velvollisuus tarjota työntekijälle mitä tahansa työtä, jota työntekijä pystyisi tekemään. Muutakin kuin työsopimuksessa mainittua työtä on tarjottava, jos sellaista ilmaantuu ja työntekijä pystyisi koulutuksensa ja osaamisensa perusteella sitä tekemään. Jäsenille onkin tarjottu työtä hoivan puolelta ja lastensuojelusta. Työntekijällä ei ole velvollisuutta ottaa vastaan lomautuksen aikana tarjottua työtä, mutta kieltäytyminen tarjotusta työstä voi joissain tapauksissa johtaa työttömyysturvan menettämiseen. Päätöksen tekee TE-keskus. Silloin kyseessä täytyy olla yksilöity tarjous, josta työntekijä on kieltäytynyt ja asiasta on ilmoitettu TE-toimistoon. VALMIUSLAKI JA TYÖVELVOLLISUUS

Lomautukset ovat nostaneet myös kysymyksen siitä, päätyykö TEtoimiston kautta työvelvollisuuden piiriin. Periaatteessa työntekovelvollisia ovat kaikki Suomessa asuvat terveydenhuollon alalla toimivat tai alan koulutusta saaneet työikäiset (18-68-vuotias) henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa. Työvelvoite voidaan antaa vain sellaisiin tehtäviin, joihin työntekijällä on riittävä koulutus ja osaaminen. Lisäksi otetaan huomioon ikä, terveydentila, mahdollinen vammaisuus ja perhesuhteet. Jos hoitaa lasta tai muuta henkilöä, jonka hoitoa ei voida järjestää muuten, on vapautettu työvelvollisuudesta. Työmääräys on velvoite mennä viranomaisen osoittamaan työhön. Työvelvolliselle voidaan antaa työmääräys korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja se voidaan uusia kerran. Kutsu työhön / työmääräys toteutetaan siten, että työvelvolliset kutsutaan ilmoittautumaan asuin- tai oleskelupaikkansa työvoimaviranomaiselle. Käytännössä kutsu, jos sellainen tulee, toimitetaan hallituksen esityksen mukaan todennäköisesti yleistiedoksiantona ja julkaistaan lisäksi tiedotusvälineissä. Kirjoitushetkellä työvelvoitetta ei ole vielä otettu käyttöön, vaan terveydenhuollon organisaatiot pyrkivät toimimaan erilaisilla työjärjestelyillä. TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT

Jäsenistömme kannalta keskeisimpien työehtosopimusten sopimuskausi päättyi maaliskuun lopussa. Yksityinen terveyspalveluala, kuntaala ja kunnalliset liikelaitokset (AVAINTES) siirtyivät 1.4.2020 sopimuksettomaan tilaan. Sopimuksettomana aikana voimassa ovat vanhat työehdot. Tärkeimpiä tavoitteita neuvotteluista ovat kiky-tuntien poisto ja palkankorotukset.

palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia ja palkat nousevat sopimuskaudella 3,07 prosenttia. Tänä vuonna palkat nousevat elokuussa 1,1 prosenttia ja ensi vuoden toukokuussa maksuun tulee prosentin järjestelyvaraerä ja kesäkuussa yleiskorotus nostaa palkkoja 0,97 prosenttia. Kiky-tunnit poistuvat sopimuksesta. YTN neuvottelee ylempien toimihenkilöiden sopimuksista teollisuudessa sekä palvelualoilla eli myös in-house työterveyshuolloissa työskentelevien osalta. YTN:llä sopimuksia on kolmisenkymmentä ja liiton jäseniä on 16 eri sopimusalalla. Ratkaisut on saatu seuraaville aloille: Teknologiateollisuus, ICT, Tietotekniikka, Suunnittelu- ja konsulttiala, energia-ala, Kemian ala ja rahoitusala. Näillä aloilla sopimukset ovat n. kahden vuoden mittaisia ja korotukset 3% luokkaa. Tarkemmat tiedot sopimusratkaisuista esitellään neuvotteluinfo-kirjeissä ja liiton / YTN:n kotisivuilla. KUNTA-ALAN 420 000 PALKANSAAJAN TYÖEHDOISTA SOPIMINEN JÄISSÄ

Kunta-alan yli 420 000 palkansaajan palkkaratkaisu ja ehdotus uusista työehdoista kaatui vapaaehtoisen sovittelun päätteeksi vapunaattona, kun Tehy ja Super torjuivat valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan ratkaisuehdotuksen. Esityksessä oli sekä hyviä että huonoja elementtejä. Se olisi tuonut kunta-alalle ns. yleisen linjan mukaiset palkankorotukset vajaan kahden vuoden sopimuskauden aikana. Myös luonnos uuden ns. sote-sopimuksen sisällöksi oli hyväksyttävissä neuvottelujen pohjaksi. Ongelmallisia kohtia sovintoesityksessä olivat mm. ns. koronalisän alhainen taso ja kohdentuminen vain erikoissairaanhoitoon sekä sopimuskauden aikana tapahtuva tehtävänsiirtojen mahdollistaminen nykyisen 8 viikon sijaan 8+30 viikon ajalle koronapandemiasta johtuen. Tämä sovintoesitys hylättiin ja tällä hetkellä kunta-alan neuvottelujen mahdollisesta jatkamisesta ei ole tietoa. Toivomme, että kuntatyönantaja kutsuisi neuvotteluosapuolet mahdollisimman pikaisesti takaisin yhteisen pöydän ääreen. Suomen talouden näkymät synkkenevät syksyä kohden mentäessä ja mitä kauemmin olemme sopimuksettomassa tilassa, sitä vaikeammaksi neuvottelut käyvät. Lisäksi työntekijöitä kuormittavista kiky-tunneista olisi tärkeää päästä pian eroon. Neuvottelut jatkuvat edelleen Yksityisellä terveyspalvelualalla, Avaintassa ja Työterveyslaitoksella. Kaikissa neuvottelupöydissä on sitouduttu etsimään neuvotteluratkaisua vielä tämän kevään aikana. Vaikeudet on tehty voitettaviksi – selviämme niistä yhdessä! Terveisin Eve

SOPIMUKSIA ON SAATU SOLMITTUA VALTIOLLE JA TEOLLISUUS- JA PALVELUALOILLA

JUKOn solmiman valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.4.2020–28.2.2022. Vajaan kahden vuoden mittaisen sopimuksen

Työterveyshoitaja 2/20

41


Työterveyshoitaja 2020 luentopäivät 12.–13.11.2020 Lapland Hotels, Oulu Torstai 12.11.2020

Perjantai 13.11.2020

8.30–9.00 9.00

8.00–8.30 8.30–9.15 9.15–10.00 10.00–10.30 10.30–11.00 11.00–12.00 12.00–13.00 13.00–13.15 13.15–14.00 14.00–14.30 14.30–14.45 14.45–15.00

9.20–9.50 9.50–10.30 10.30–10.50 10.50–11.30 11.30–12.15 12.15–13.15 13.15–13.30 13.30–14.15 14.15–14.45 14.45–15.30 15.30–15.45 20.00

Ilmoittautuminen, aamukahvi, näyttelyyn tutustuminen Luentopäivien avaus Pilvi Österman, TtM, Stthl ry puheenjohtaja Kaupunginjohtajan tervehdys Mitä uutta työterveyshuollossa? Leena Ala-Mursula, työterveyshuollon professori, Oulun Yliopisto Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Psykososiaalinen kuormitus Johanna Heinonen työterveyspsykologi, Työterveys Virta Paneelikeskustelu Työn psykososiaalinen kuormitus: Osallistujat: työsuojelu, yritysedustaja, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Tekoälyn hyödyntäminen työterveyshuollossa Silja Komulainen, vastaava työterveyslääkäri, Digityöterveys, Terveystalo Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Työikäisten muistisairauksien varhainen tunnistaminen Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen aivoterveysasiantuntijat, Aivosilta-hanke, Oulun Seudun Muistiyhdistys Vuoden 2020 Työterveyshoitajan julkistaminen Pilvi Österman, TtM, Stthl ry puheenjohtaja ILTAJUHLA

Liiton jäsenille 16.15 17.00

Valtakirjojen tarkistaminen Liittokokous

ILMOITTAUTUMISET: www.stthl.fi

42

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen Hyvää huomenta – nukuitko hyvin? Seppo Silvennoinen Tutkimuskoordinaattori Coronaria Uniklinikka Krooninen kipu Anita Saariaho, LT, psykoterapeutti Oura Ring – mitä sormus kertookaan Anu Perälä, Wellness Specialist, Sport Technology Global Oy Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Tykkääkkö nää työstä? Anne Mäkikangas, työpsykologian dosentti, Tampereen yliopisto Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Toimijuus ja tunteet työssä Päivi Hökkä, dosentti, yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Kiitos ja Loppunäytös Loppusanat vuoden 2020 luentopäiville Pilvi Österman, TtM, Stthl ry:n puheenjohtaja Kahvi, kiitokset ja kotimatkalle

Osallistumismaksut: Kaksi päivää 420,00 € / jäsen (ei-jäsen 490,00 €) Yksi päivä 240,00 € / jäsen (ei-jäsen 290,00 €) Illalliskortti 70,00 € / torstain 12.11.2020 iltajuhlaan Näytteilleasettajaksi ilmoittaudutaan stthl.fi -sivujen kautta Lapland Hotels, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu, majoitustarjous: Huonevaraukset tehdään suoraan hotellista: oulu@laplandhotels.com tai 08 881 1110 (24h), varauskoodi: "Suomen Työterveyshoitajaliitto" Standard-hotellihuoneen hinta 103,00 €/1 hengen huone 118,00 €/2 hengen huone

Majoitustarjouskiintiö on voimassa 25.10.2020 asti sekä viikonlopun 13.–15.11.2020 Varauksen yhteydessä ilmoitetaan maksutapa

Pidätämme oikeuden mahdollisiin ohjelmamuutoksiin.

Työterveyshoitaja 2/20


Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

KOKOUSKUTSU SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO RY – FINLANDS FÖRETAGSHÄLSOVÅRDAREFÖRBUND RF

Vuosikokous SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTLIITTOKOKOUS JA SYYSLIITTOKOKOUS PIDETÄÄN KORONAPANDEMIAN VUOKSI VUOSIKOKOUKSENA. Aika: Paikka:

12.11.2020 klo 17:00 Valtakirjojen tarkastus alkaen kello 16:15 Lapland Hotels Oulu, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu

ESITYSLISTA 1.

Kokouksen avaus

2.

Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, 2 pöytäkirjantarkastajaa sekä muut tarvittavat kokoustoimihenkilöt

3.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä myönnetään mahdolliset puhe- ja läsnäolo-oikeudet

4.

Vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi

5.

Käsitellään liiton toimintakertomus vuodelta 2019

6.

Esitetään liiton tilinpäätös 31.12.2019 ja tilintarkastajien lausunto

7.

Vahvistetaan tilinpäätös

8.

Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille

9.

Päätetään toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta

10.

Valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle toimikaudeksi 2021–2022

11.

Valitaan yksi tilintarkastajaa, yksi varatilintarkastaja sekä yksi toiminnantarkastaja seuraavaksi kalenterivuodeksi

12.

Päätetään liiton puheenjohtajan palkkiosta sekä hallituksen ja sen alaisten jaosten ja toimikuntien jäsenten palkkiosta

13.

Päätetään vuoden 2021 jäsenmaksujen suuruudesta

14.

Käsitellään hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2021

15.

Sääntömuutos. Käsittely 1/2

16.

Päätetään liittokokouskutsun julkaisutapa ja kokouksen paikkakunta

17.

Käsitellään muut hallituksen kokouksessa esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat

18.

Kokouksen päättäminen

194

8–2

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

VALTAKIRJA Valtuutan__________________________________________________________________ (Valtuutetun nimi painokirjaimin) edustamaan minua Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf:n vuosikokouksessa torstaina 12.11.2020 klo 17.00 _________________________________________ ____________________/__________2020 Paikka Aika _________________________________________ ____________________________________ Valtakirjan antaja Valtakirjan antajan nimen selvennys _________________________________________ ____________________________________ Todistavat

Työterveyshoitaja 2/20

43


HbA1c nyt tutulla HbA1c nyt QuikRead gotutulla -laitteella. QuikRead go -laitteella. Kotimainen QuikRead go -vieritestilaite mahdollistaa nopean ja laboratoriotasoisen HbA1c (ns. pitkäaikainen Kotimainen QuikRead go -vieritestilaite mahdollistaa verensokeri) testauksen asiakaskäynnin aikana. Saat nopean ja laboratoriotasoisen HbA1c (ns. pitkäaikainen tulokset heti ja voit keskustella niistä asiakkaasi kanssa verensokeri) testauksen asiakaskäynnin aikana. Saat kasvotusten. Varmista välitön oikean hoidon aloitus sekä tulokset heti ja voit keskustella niistä asiakkaasi kanssa asiakkaasi sitoutuminen hoitoon. kasvotusten. Varmista välitön oikean hoidon aloitus sekä asiakkaasi sitoutuminen hoitoon. Saatavilla olevat analyytit QuikRead go -laitteelle: CRP, CRP+Hb, Strep A, iFOBT ja uutuutena HbA1c. Saatavilla olevat analyytit QuikRead go -laitteelle: CRP, CRP+Hb, Strep A, iFOBT ja uutuutena HbA1c.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää. info@aidian.fi, 050 380 9684 Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Profile for Suomen Uusiokuori Oy

Työterveyshoitajaliitto 2/2020  

Työterveyshoitajaliitto 2/2020  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded