Page 1

Työterveys hoitaja 4/2020

Vuoden Työterveyshoitaja 2020 Katri Hallila Kangasalta

TYÖTERVEYSHOITAJIEN LUENTOPÄIVÄT OULUSSA Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?

Silmäsuojainten hankintaprosessi


Helpottaa ummetusta jo 5 – 15 minuutissa

5-15

Micolax® on nopeasti vaikuttava pienoisperäruiske, joka pehmentää kovan ulosteen ärsyttämättä kuitenkaan suolta. Tottumisriski vähäinen Microlax®-pienoisperäruiskeen itseannostelu on helppoa, koska siinä on ohut kärki ja hyvin pieni liuosmäärä.

Suun kautta otettavat laksatiivit kulkevat ruuansulatuselimistön läpi ja kestää tunteja tai päiviä, että ne alkavat vaikuttaa.

Koska Microlax® on pienoisperäruiske, se toimii vain siellä, missä vaiva on, ja helpottaa ummetusta 5–15 minuutissa.

Microlax®-peräruiskeliuos tilapäiseen ummetukseen. Oireiden jatkuessa käänny lääkärin tai apteekin puoleen. Raskaana olevilla naisilla ei ole tehty riittäviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia. Koska valmisteen imeytyminen elimistöön on suositeltuja hoitoannoksia käytettäessä todennäköisesti vähäistä, kehittyvälle sikiölle tai vastasyntyneelle ei ole odotettavissa haittavaikutuksia raskauden ja imetyksen aikaisessa käytössä. Jos Microlax®-tuotetta käytetään lapselle, raskaana olevalle tai imettävälle, kysy apteekista tai lääkäriltä neuvoa ennen lääkkeen käyttöä. Lue pakkausseloste. Markkinoija McNeil, a division of Janssen-Cilag Oy. FI-MX-2000054 06/2020 ©McNeil 2020


Työterveys hoitaja

TYÖTERVEYSHOITAJA 4/2020 SISÄLTÖ

Pääkirjoitus .....................................................................................................

4

Vuoden Työterveyshoitaja 2020 on Katri Hallila Kangasalta ...........

5

Silmäsuojainten hankintaprosessi ............................................................

8

Puheenjohtajalta ...........................................................................................

11

Pelastus- ja ensihoitoalan henkisen kuormittuneisuuden erityispiirteet ja -tarpeet .............................................................................. 12 Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan? ................................

15

Mitä kuuluu työterveyshoitaja Eeva Himmanen? .................................

19

Valmennuksella kohti yhteisöllisempää työpäivää .............................

22

Jaksamisen rajat, kirja-arvostelu ..............................................................

26

Työterveyshoitajien luentopäivät 2021 ....................................................

28

Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125), 00100 Helsinki, puh. 050 4108 636

ISSN 0356-1232, 45. vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 8. krs (K125), 00100 Helsinki Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, mari@marisinkkonen.fi, www.marisinkkonen.fi Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy, Ohratie 2, 31400 SOMERO, puh. 02-7488 120, gsm 040-900 2020 Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat mediakortissa 2020, www.stthl.fi Vuosikertahinta 70 euroa Ilmoitusten yhteyshenkilö Eila Leonoff, puh. 050 4108 636 Aikakausmedia

ja työturvallisuuden edistämisestä ...........................................................

30

Kymenlaakson paikallisosaston kuulumisia ...........................................

32

Järjestöpäällikön palsta ..............................................................................

34

Järjestöasiaa ..................................................................................................

36

Ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä ..................................................

38

Työterveyshoitajien luentopäivät 2021 ....................................................

40

Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ­ilmoitushintaan.

Toimituskunta

Lehden päätoimittaja Terhi Vesiluoma 0400-164841 terhi.vesiluoma @gmail.com

Työterveyshoitaja-lehti on luettavissa liiton extranetsivuilla www.stthl.fi/ jasenlehti, artikkeleiden lähteet on saatavissa nettisivuilta www.stthl.fi

Anu Silander 040-5603408 anusilander @gmail.com

Piia Nousiainen 040-1697118 piianousiainen83 @gmail.com

Mai Anttila 050-3549100 maianttila @gmail.com

Sanna Kurppa 041-5067338 sannajkurppa @gmail.com

Toimitussihteeri Eila Leonoff 050 4108 636 eila.leonoff@stthl.fi

Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2021 Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

Lehti Aineisto Ilmestyminen No 1/2021 viikolla 2 viikolla 8 No 2/2021 viikolla 15 viikolla 22 No 3/2021 viikolla 33 viikolla 40 No 4/2021 viikolla 41 viikolla 48

Työterveyshoitaja 4/20

Kansikuva: LuolaVisuals

Jari Hakaselle ja Johanna Koromalle tunnustusta työhyvinvoinnin

3


K

PÄÄTOIMITTAJALTA

OTOILU JATKUU

Keväällä Suomeen rantautunut COVID-19 jatkaa myyräntyötään syksyllä 2020 entistä isommin. Kotikaupunkini Vaasa on niittänyt aiemmin mainetta niin Suomen entisenä pääkaupunkina kuin aurinkoisimpana kaupunkinakin. Syys-lokakuun vaihteessa saimme uuden hiukan kyseenalaisemman ja epämiellyttävämmän tittelin ”Suomen koronapääkaupunki”. Opiskelijoiden paluu kampukselle ja erilaiset tutustumistilaisuudet olivat oiva alusta viruksen leviämiselle. Maskeista, käsienpesusta ja desinfektiosta, turvaväleistä ja kaikenlaisesta varovaisuudesta huolimatta virus lähti tarttumaan laaja-alaisesti kaupungissa. Yhtä hyvin virus olisi voinut vallata kesälomien loppumisen kunniaksi työpaikkoja ja erilaisia harrasteryhmiäkin. Vaasalaisten toivottiin viettävän syyslomaa kotikaupungissaan. Koska olen ollut kolme kokonaista viikkoa kotona lomautettuna, sanoin perheelle, että me lähdemme Etelä-Suomeen. Päätin, että teemme nostalgiareissun entisille kotikulmille ja tutustumme kaikkiin niihin luontokohteisiin, joissa olimme käyneet lasten ollessa pieniä. Oma mielenterveyteni on minulle niin tärkeä, että terveenä ja tartuntapaikkoja vältelleenä, halusin vähän muuta ajateltavaa ja inspiroivia elämyksiä, joiden avulla synkkäkin syksy on tervetullut. Olen itse innostunut uudelleen kirjojen lukemisesta, koska kotona vietetty aika on lisääntynyt. Pääosa lukemistani kirjoista on ollut kevyitä romaaneja, mutta mukaan mahtuu monenlaisia teoksia mm. alaan, kasvatukseen, toivoon ja Auschwitzin keskitysleirin tapahtumiin liittyen. Olen kovasti iloinnut, että markkinoilla on erilaisia e-kirjasovelluksia, joiden avulla voi joko kuunnella kirjoja tai lukea suoraan ruudulta. Tällöin jäävät pois kirjastovierailut (jolloin aina se haluamasi kirja on kuitenkin lainassa), mutta valikoima on yllättävän laaja ja kirjat saatavilla, kun niitä haluaa lukea tai kuunnella. Tein kirjaesittelyn tähän lehteen lukemastani Merja Karjalaisen kirjasta ”Jaksamisen rajat; psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu”. Lukemisen arvoinen kirja ja vahva suositus! Tämä olikin niitä harvoja kirjoja, jotka olivat ilmielävänä kädessä luettavana. Tässä vuoden viimeisessä lehdessä on taas paljon hyvää, ajankohtaista ja toivottua asiaa. Vaasan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat Pauliina Hakamäki ja Emilia Laitala laativat päättötyönään lehden lukijakyselyn, joka suunnattiin liiton jäsenille ja toteutettiin alkusyksystä. Kyselyn tuloksista saatte lukea sitten ensi vuoden puolella, mutta kiitän lämpimästi lehden päätoimittajana kaikkia vastanneita. Lukijakyselyn avulla on tarkoitus tehdä lehdestä entistä houkuttelevampi ja antoisampi työterveyshuollossa työskenteleville ammattilaisille. Mikään ei myöskään estä lehden tilaamista ja lukemista, vaikka et työskentelisi nimenomaan työterveyshuollossa. Läheisesti sivuavilla aloilla ja yleisesti terveydenhuollon parissa toimiville on varmasti apua lehden jutuista. Ja tutkittua tietoa kannattaa sinällään käyttää hyväksi myös omien työpaikkojen arjessa. Ammattiliiton sääntömääräisen kevätliittokokouksen pitäminen toukokuussa jouduttiin perumaan sen hetkisten säädösten nojalla. Liitto päätti järjestää sääntömääräisen vuosikokouksen marraskuussa 2020 Oulun Työterveyshoitaja-luentopäivien yhteydessä, jolloin ovat yhdistettynä kevät- ja syysliittokokousten asialistat. Osallistuminen etänä Teams-alustan kautta lanseerattiin ensimmäistä kertaa mahdolliseksi ja saadut kokemukset ovat arvokkaita tulevaisuutta ajatellen. Mikäli olet liiton jäsen, seuraa viestintää vuosikokouksen päätöksistä liiton nettisivuilta sekä jäsentiedotteista ja osallistu, jos tilanne sen sallii, oman alueesi paikallisosaston tilaisuuksiin. Tuokoon tämäkin aika jotain hyvää meidän kaikkien elämään ja vieköön pois sitä, mitä taakkana olemme kantaneet – valoisaa talven odotusta toivottaa

Terhi Terhi Vesiluoma

4

Työterveyshoitaja 4/20


Katri Hallila Kangasalta

VUODEN TYÖTERVEYSHOITAJA 2020

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n hallitus valitsi Vuoden 2020 Työterveyshoitajaksi Katri Hallilan, joka työskentelee Finla Työterveys Oy:ssä Tampereella. Työpaikallaan työterveyshoitajana ja Terveyspalvelualan Unionin pääluottamushenkilönä jo kymmenen vuotta toimineen Hallilan valintaa ehdottivat niin työpaikan johtohenkilöt ja työkaverit kuin Työterveyshoitajat Pirkanmaan paikallisosaston jäsenet.

Elintarvikealaa tunteva työterveyshoitaja Katri Hallila on toiminut Finla Työterveydessä työterveyshoitajana syksystä 2006 alkaen kouluttauduttuaan työn ohella terveydenhoitajaksi (AMK) ja tultuaan nykyisen työfysioterapeuttityökaverinsa rekrytoimaksi. Työkokemusta oli tuohon mennessä ehtinyt kertyä 13 vuotta kätilönä Tampereella, mutta suureksi kasvanut perhe ja vuorotyö sysäsivät Katrin muutoksen tielle. Katri on rautainen työterveyshuollon ammattilainen, joka on hoitanut lähes koko työuransa ajan elintarviketeollisuutta ja on toimialan vahva asiantuntija. Katri toimii työpaikallaan

Työterveyshoitaja 4/20

5


Kiitos myös kollegat ympäri maata, yhdessä olemme enemmän. – Katri –

pääkouluttajana työkyky-, esimies- sekä varhaisen tuen koulutuksissa. Hän myös koordinoi koulutukset sekä toimii ensiavun ja terveystiedon kouluttajana (ETKpätevyys). Erityisosaamisalueita em. lisäksi ovat mielenterveyteen ja työympäristöön liittyvät asiat, työturvallisuuskorttikoulutus, tupakastavieroitusryhmien vetäminen, painonhallinnan tukeminen ja erilaiset kuntoutusseurannat. ”Katrin yksi monista vahvuuksista on erilaisten koulutusten vetäminen. Hän saa koulutettaviltaan positiivista palautetta käytännönläheisestä ja innostavasta työotteesta. Työyhteisössä hän on positiivista energiaa tuova tiimipelaaja". Riikka Matilainen, palvelu- ja asiakkuusjohtaja, Finla Työterveys Oy ”Olen tehnyt hänen kanssaan yhteistyötä yli 12 vuotta. Katri on ollut aina helposti lähestyttävä, on sitten kyseessä potilas tai asiakas. Hommat hoituu, eikä hän epäröi selvittää asioita tai kertoa palautetta siitä, mitä hän on saanut meidän työntekijöiltä. Hän kertoo työnantajalle jos hänestä tuntuu, että johonkin asiaan on puututtava. Hän on tärkeässä roolissa viestintuojana. Tämä osoittaa, että työntekijät luottavat Katriin, ja työnantaja kuuntelee hänen tuomaansa viestiä. Katri antaa tukea esimiehille, kun pitää puuttua esim. poissaoloihin tai

6

Työterveyshoitaja 4/20

alisuorittamiseen. Koska nämä asiat ovat kaikille osapuolille vaikeita, on niitä helpompi käsitellä, kun on joku, kenen kanssa asioista voi keskustella. Hän on myös useasti kouluttanut työnjohtajiamme Varhaisen välittämisen keskustelutavoista. Katri tarttuu rohkeasti vaikeisiinkin asioihin". Tuulikki Kuusi, työsuhdepäällikkö, Saarioinen Oy Luottamuksen arvoinen kollega Kollegojen mielestä Katri Hallila toimii aina asiallisesti, tasapuolisesti ja rakentavasti hoitaessaan jäsenistön asioita. Työpaikan työterveyshoitajat kokevat, että voivat esittää asioita YT-toimikunnalle Katrin kautta. Katri myös tiedustelee säännöllisesti jäsenistön mielipiteitä ja ehdotuksia asialistalle, vie esitettyjä asioita eteenpäin ja tiedottaa vastauksista. Prosessit Katri pyrkii aina viemään ratkaisuun asti ja myös perustelee tehdyt päätökset. Katri toimii myös hyvässä yhteishengessä työpaikan muiden pääluottamushenkilöiden kanssa. Kaiken kiireen ja työpaineen keskellä Katri jaksaa vastata jäsenistön kyselyihin, selvittää asioita ja tukea työkavereita. Toimissaan hän on valoisa ja positiivinen sekä pyrkii aina löytämään asioista myönteiset puolet. Katria kuvataan sanoilla: rohkea, avoin, jämpti, keskusteleva, seurallinen, ystävällinen, luotettava, eteenpäin suuntautuva sekä tasapuolinen. Neuvottelutaidot ovat kehittyneet luottamushenkilöroolissa, ja niistä on ollut paljon hyötyä myös asiakasyritysten esimiesten ja työntekijöiden kanssa työskenneltäessä. Työnantaja luonnehtii Katria luottamushenkilöroolissaan aktiiviseksi ja tasavertaiseksi, joka omaa maalaisjärkeä ja osaa katsoa asioita niin edustettavien kuin työnantajan liiketoiminnan kannalta. Liittoaktiivi Katri Hallila on osallistunut aktiivisesti Pirkanmaan paikallisosaston toimintaan ja kokouksiin sekä toiminut johtokunnan jäsenenä aiemmin neljän vuoden ajan, mm. opiskelijavastuuhenkilönä. Vuoden 2020 alusta Katri on luotsannut paikallisosastoa puheenjohtajana. Liiton työmarkkinajaoksen jäsenenä Katri on ollut vuodesta 2013 alkaen ja hyödyntänyt tätä yhteyttä toimiessaan Terveyspalvelualan Unionin

luottamushenkilönä Finla Työterveys Oy:ssä. Akavan ja Työterveyshoitajaliiton edustajana Katri on ollut Työterveyslaitoksen alueellisessa neuvottelukunnassa v. 2019 alkaen. Katrin kiitossanat Olen erittäin otettu ja onnellinen nimityksestä. Mottoni on ”on olemassa työasiat ja sitten on ne tärkeät asiat”. Perhe on minulle tärkeintä maailmassa. Mieheeni Teroon olen ihan ”in love” vielä 33 vuoden yhdessäolon jälkeen ja olemme saaneet neljä ihanaa lasta, nuorin 19-vuotias ja vanhin 26 vuotta. Harrastan intohimoisesti viherturaamista, nautin puutarhassa kaiken kauniin luomisesta, käsitöitä teen talvisin (keramiikka uusimpana) ja lisäksi monipuolista luonnossa liikkumista. Tavoitteenani on retkeillä / vaeltaa kaikissa Suomen kansallispuistoissa, nyt kasassa on 30/40. Haluan ilman muuta kiittää työnantajaani, että olen päässyt toteuttamaan työterveyshoitajan työtä monipuolisesti, turvallisessa ja yhteisöllisessä työpaikassa, ihanien kollegoiden ympäröimänä.  Oma työpaikkani on antanut mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti ja olenkin saanut kouluttautua mielenkiintoisiin tehtäviin, siinä syy yli 14 vuoden työsuhteeseen saman työnantajan palveluksessa.  Hyvä ja hedelmällinen yhteistyö asiakasyritysten, yhteistyötahojen ja yksilöasiakkaiden kanssa on tämän työn suola ja pippuri. Ilman niitä se ei maistuisi lainkaan näin hyvältä. - ”Tämän päivän työyhteisöissä on monia haasteita ja on hatunnoston arvoinen asia, että on tällaisia aktiivisia ja osaavia toimijoita kuin Katri Hallila, pitämässä jäsenistön asioita esillä ja rakentamassa kaikkien osapuolten kanssa parempaa työyhteisöä sekä tekemässä parempaa työterveyshuoltoa kaikesta työpaineesta huolimatta”, iloitsevat työterveyshoitajakollegat Finla Työterveys Oy:ssä. Onnea Katri Hallila – Vuoden Työterveyshoitaja 2020 Terhi Vesiluoma Stthl ry hallituksen jäsen


Tyรถterveyshoitaja 4/20

7


Silm

8

Tyรถterveyshoitaja 4/20

Kuva 2


SILMIEN SUOJAUS, OSA 1

mäsuojainten hankintaprosessi

Silmäsuojaimet kuuluvat henkilösuojaimiin. Niiden hankinta ja siihen liittyvät prosessit noudattavat samaa kaavaa muiden henkilösuojainten hankinnan kanssa.

"

Työntekijä on velvollinen käyttämään työnantajan hänelle osoittamia henkilönsuojaimia.

Henkilösuojaimet Mikäli tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei työpaikalla voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä, on työnantajan hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimusten mukaiset henkilönsuojaimet. Suojainasioiden järjestäminen on hyvä suunnitella työpaikalla etukäteen työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä. Suunnittelussa tulee huomioida suojainten valintaan, käyttöön, kunnossapitoon ja työntekijöiden koulutukseen liittyvät tehtävät ja vastuut. Käytännössä suojainasiat on mahdollista järjestää työpaikalla eri tavoilla, riippuen työpaikan koosta ja organisaatiosta. Eri tehtävien vastuut ja henkilöiden tehtävät on tärkeää määritellä selvästi etukäteen. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993 (suojainten käyttöpäätös) edellyttää, että suojaimet hankitaan työpaikalla tehtävän vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin perusteella. Työnantaja on vastuussa etukäteisarvioinnin tekemisestä, mutta se voi tarvittaessa pyytää apua asiaan työterveyshuollolta tai muulta asiantuntijataholta (esim. asiantunteva työnäköoptikko). Kartoituksessa selvitetään työpaikan olosuhteet ja ne työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät, joita työpaikalla esiintyy. Riskinarvioinnissa pohditaan kuinka todennäköisiä ne ovat ja minkälaisia seurauksia niistä voi aiheutua. Jos vaaroja ei voida poistaa teknisillä tai työn organisointiin kohdistuvilla muutoksilla ja toimenpiteillä, hankitaan jäljelle jääneitä vaaroja vastaan soveltuvat henkilösuojaimet. Riskejä arvioitaessa tulee lisäksi huomioida myös itse suojaimesta mahdollisesti aiheutuvat vaarat ja haitat, ergonomia ja käyttäjän terveydentila. Silmäsuojaimet Työnantaja on vastuussa tarvittavan silmäsuojauksen hankinnasta, suojainluokan valinnasta, käyttötilanteista, suojaimen huollosta ja työntekijän perehdytyksestä suojaimen käyttöön. Työterveyshuolto tai esim. optikkotoimija ei voi päättää työnantajan puolesta käytettävää suojaintyyppiä tai suojausluokkaa. Neuvoja valintaan voi toki antaa, mutta vastuu päätöksestä jää työnantajalle.

Työterveyshoitaja 4/20

9


Työntekijä on velvollinen käyttämään työnantajan hänelle osoittamia henkilönsuojaimia Työturvallisuuslain 4:20 §:n mukaisesti sekä ilmoittamaan viipymättä henkilösuojaimissa havaitsemistaan vioista tai puutteista 4:19 §:n mukaan. Sopiva silmäsuojaus valitaan tehdyn riskien arvioinnin perusteella. Valintaan vaikuttaa voimakkaasti suojaustarpeen aiheuttava tekijä; tarvitaanko suojausta iskuja, hiukkasia, pölyjä, nesteitä /kemikaaleja, optista säteilyä tai kuumuutta ja kylmyyttä vastaan. Valitun suojaimen tulee suojata hyvin aiotussa työtehtävässä ja olosuhteessa, sekä istua hyvin käyttäjänsä kasvoilla. Sen tulee sopia käyttöön yhdessä muiden suojainten (esim. kuulosuojain) kanssa, eikä se saa aiheuttaa muuta vaaraa tai terveydellistä riskiä käyttäjälleen. Silmäsuojain voi olla sangallinen, silmälaseja muistuttava, sivusuojin varustettu (kuva 3) tai naamiomallinen silmäsuojain (kuva 1), joka asettuu tiiviisti ihon pintaa vasten ja on varustettu niskanauhalla. Se voi olla myös kasvosuojain; visiiri (kuva 2) tai maskityyppinen suojain, joka peittää kasvot osittain tai kokonaan. Suojaimia tehdään yleiskäyttöön sekä erityisesti tiettyä tarkoitusta tai työtehtävää varten. Hitsaustehtävissä käytetään hitsausmaskeja (kuva 4) ja kemikaaleja käsiteltäessä kemikaaleja kestäviä suojalaseja tai kasvot peittäviä visiireitä. Muita erikoissuojaimia ovat esim. savusukellusmaskit ja erilaiset huppusuojaimet, suojapuvut ja -kypärät, joihin on integroitu maskeja ja kasvosuojaimia. Myös röntgen-, laser-, uv- ja infrapunasäteilyltä suojaavia suojalaseja on saatavilla. Suomessa myytävien si l m ä su oj a i nte n tu le e ol l a tyyppihyväksyttäjä ja CE-merkittyjä. Niiden tulee täyttää asiaa koskevat EU-standardit (esim. EN 166) ja EU:n henkilösuojainasetuksen (EU) 2016/425 vaatimukset. Suojainvalmistajan vastuulla on suojainkokonaisuuden sertifiointi ja sen vaatimustenmukaisuus. Vaatimustenmukaisuusvakuutus on valmistajan ilmoitus siitä, että tuote täyttää sitä koskevan lainsäädännön ja sovellettujen EN-standardien vaatimukset. Suojainvalmistaja teettää tyyppitarkastuksen kokonaisuudelle ja tekee EUvaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja säilyttää sitä 10 vuotta.

10

Työterveyshoitaja 4/20

Suojaimessa tulee olla lainmukaiset merkinnät (kehys ja linssit) joista selviää suojaimen käyttötarkoitus. Suojaintyypistä riippuen tuotteita on s a at av i ss a j oko suojaintarvikeliikkeistä (suojalasit ilman voimakkuutta, visiirit, maskit, erikoistuotteet) tai optikkoliikkeistä (suojalasit optisella korjauksella). Suojain hankitaan pääsääntöisesti suoraan työnantajan osoittamasta hankintapaikasta. Kaikkein edullisimpia yleissuojalaseja (ei voimakkuutta) pidetään myös työnantajalla varastossa. Kun suojain haetaan muualta, saa työntekijä tarkoitusta varten hankintaluvan tai maksusitoumuksen työnantajaltaan. Jos kyseessä on voimakkuudella varustetut suojalasit, haluavat jotkut työnantajat kierrättää asian työterveyshuollon kautta. Jussi Kärhä Työnäköoptikko Suomen Työnäköseura Lähteet: TTL, Henkilösuojaimet työssä, Työturvallisuuslaki, Suojalasit kansallinen soveltamisohje 2018, Kuvat Honeywell


L

PUHEENJOHTAJALTA

OPPUSYKSYN TERVEISET

Pirteät terveiset lukijoilleni kuntatyön keskeltä, merellisestä ja luonnonkauniista Inkoosta! Maaliskuun alussa alkanut työni Inkoon kunnan perusturvajohtajana on koostunut pitkälti pandemian hallintaan ja johtamiseen liittyvistä asioista. Pandemia on tullut osaksi arkeamme ja haastaa päivittäistä elämäämme. Suomalainen yhteiskunta on kohdannut sotien jälkeiset suurimmat haasteensa. Yhteiskunta on monin osin siirtynyt verkkoon, ja opettelemme aivan uudenlaista työelämää ja työn tekemisen tapaa. Työterveyshuollon on oltava yhteistyössä työpaikkojen kanssa selvillä muutosten tuomista haasteista niin yksilöiden, työyhteisöjen kuin työympäristöjen kohdalla. Työpaikkaselvityksen rooli ja merkitys on ajassamme korostunut ja tärkeämpi kuin koskaan. Uusien riski- ja kuormitustekijöiden tunnistaminen on tulevaisuudessa yksi työpaikkaselvityksen tärkeimmistä tavoitteista. Työn ja työtapojen muutos on tuonut onneksi myös uusia voimavaratekijöitä työntekijöiden työn arkeen ja elämään. Monien jäädessä etätyöhön, on työn ja perheen yhdistämisen haasteet paikoin varmasti myös helpottuneet. Arki kuitenkin vaatii meiltä paljon enemmän suunnittelua ja varovaisuutta kuin aiemmin. Työyhteisöjen yhteistoiminta ja etäjohtaminen ovat kuitenkin haasteita, jotka vaikuttavat jokaisen työarkeen. Etäjohtamisesta järjestetään paljon koulutusta tällä hetkellä, ja työyhteisöjen vaikeutuneisiin tilanteisiin tulisi ohjauksen ja neuvonnan keinoin antaa tukea sekä opastaa työpaikkoja kehittämään etätyön johtamista. Pandemian hoito ja hallinta tarkoittavat työelämän näkökulmasta monia samanaikaisia interventioita, joiden avulla tavoitellaan työhyvinvoinnin edistämistä poikkeusaikoina ja työllisyyden ylläpysymistä, jotta yhteiskuntamme voi lähteä toipumaan pandemian aiheuttamista haitoista ja ongelmista. Työterveyshoitajien oma yhteisömme on todella tärkeä tuki pandemian keskellä, jotta tieto välittyisi, oma jaksaminen pysyisi yllä ja ammatillinen tuki toteutuisi. Paikallinen toimintamme toteutuu hyvin pitkälti verkossa tällä hetkellä, mutta etsimme koko ajan keinoja pitää aktiivista vuorovaikutusta yllä. Siitä esimerkkinä oli tänä vuonna ensi kertaa mahdollisuus osallistua luentopäivillemme etäyhteyden välityksellä. Toivomme, että löydämme uusia toimintamuotoja liiton toiminnalle tämän haasteellisen tilanteen keskellä, jotta voimme tästä kaikesta myös jotain oppia. Sote-lausuntomme jätettiin syyskuussa Sosiaali- ja terveysministeriölle ja kantamme oli, että uudistus on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien uudistamiseksi kansallisella tasolla sekä alueellisten toimintavalmiuksien ja toiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi. Muutos on tulevaisuutta rakentava ja mahdollistaa onnistuessaan suomalaisten peruspalvelujen saumaamisen työterveyshuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuollon rooli tulee selkeyttää ja palvelupolkujen integroiminen soteen on olennainen osa muutosta. Työterveyshuolto tarvitsee vahvaa osaamista ja lisää tekijöitä tulevaisuudessa. Työterveyshoitajien määrän kehitys huolestuttaa erityisesti: koulutukseen hakeutuvien määrä on tasaisesti vähentynyt ja alanvaihtajien määrä selvästi lisääntynyt. Tällä kehityksellä Suomeen on muodostumassa työterveyshuoltoon työikäisten huoltosuhteen vaje, joka ei ole tarkoituksenmukainen. Työterveyshoitajan rooli työterveysyhteistyön ja moniammatillisen yhteistyön koordinoijana toimii työterveyshuollon kivijalkana. Raikasta loppusyksyä lukijoillemme,

Pilvi Pilvi Österman Puheenjohtaja, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Työterveyshoitaja 4/20

11


TUTKITTUA TIETOA 12

Tyรถterveyshoitaja 4/20


Pelastus- ja ensihoitoalan henkisen kuormittuneisuuden erityispiirteet ja -tarpeet ”Olette varmasti nähneet työssänne kaikkea mahdollista” on toteamus, jonka pelastaja tai ensihoitaja kuulee maallikolta usein. Tämä toteamus kuvastaa hyvin pelastusja ensihoitoalan arkea, jossa kohdataan työssä asioita, joihin tavallinen kansalainen ei elämässään koskaan törmää tai välttämättä osaa edes kuvitella tapahtuvaksi. Tässä artikkelissa kuvaamme tiivistetysti pelastus- ja ensihoitoalan henkistä kuormittuneisuutta sekä pohdimme työterveyshuollon roolia ja haasteita avun tarjoamisessa.

M

aallikkojen ajatuksissa pelastajien ja ensihoitajien työstä esille nousevat he lp osti e si me rk i k si vakavat onnettomuudet sekä elvytykset, ja työssä tosiaan kohdataan kaikenlaista. Mutta siihen ”kaikkeen mahdolliseen” mahtuu paljon muitakin negatiivisia tunteita herättäviä tilanteita kuin vain kriittisiä hätätilapotilaita tai suuronnettomuuksia. Onneksi tällaisia potilaita sattuu vain harvakseltaan yksittäisten pelastajien ja ensihoitajien kohdalle – suuronnettomuuksia ei välttämättä koskaan. Pelastajat ja ensihoitajat kokevat usein vaikeasti käsiteltävien tapahtumien kuuluvan ammattiin, mutta he kuormittuvat pikkuhiljaa myös muistakin kuin kriittisistä työtehtävistä. Monen palvelusvuoden jälkeen nämä kokemukset voivat tulla kumuloituvasti e s i l l e j a m a h d ol l i s e s t i j oht a a mielenterveysongelmiin ( Jones 2018). On kuitenkin totta, että kriittisimmät tehtävät puhuttavat eniten asemapaikoillakin eli aiheuttavat ensihoitajille ja pelastajille

vähintäänkin akuuttia kuormituksen tunnetta, jota pitää saada purettua puhumalla työpaikoilla asiaa ymmärtäville työkavereille. Myös työterveyshuollossa on tärkeää huomioida pelastus- ja ensihoitoalan henkilöstön henkisen kuormittuneisuuden erityispiirteet.

"

Sosiaalisella tuella ja puhumisella on merkittävä vaikutus kriittisten tapahtumien käsittelyssä.

Auttajien kuormittuneisuuden monet syyt Tutkimusten mukaan erityisesti lapsipotilaisiin kohdistuneet työtehtävät koetaan henkisesti hyvin kuormittaviksi (Khashaba ym. 2014, Bohström ym. 2017, Bolans ym. 2018). Lapsen vakavaa sairastumista tai onnettomuuteen joutumista peilataan helposti omaan jälkikasvuun, mutta toisaalta etenkin kriittisen lapsipotilaan tilanne koetaan muutoinkin epäreiluksi ja luonnottomaksikin tapahtumaksi. Tilanteiden peilaaminen omaan elämäntilanteeseen tai potilaiden tuttuus ylipäätään nostavat todennäköisesti henkistä kuormitusta tehtävillä. Kun potilaana oli ystävä, sukulainen tai jopa perheenjäsen, ensihoitajat kertoivat kokeneensa tunnetta riittämättömyydestä ja siitä, ettei tilanne ole hallinnassa, koska potilaaseen oli vahva tunneside (Bohström ym. 2017). Harvinaisemmat ja varsinkin harvinaisemmat kriittiset tehtävät kuormittavat eri tavalla kuin tutummat tehtävälajit, joihin toimintamalli yleensä tulee jo suoraan selkäytimestä. Esimerkiksi synnytykseen liittyvät tehtävät laukaisevat pelastajilla ja ensihoitajilla lähes aina stressin tunteita (Bohström ym. 2017). Epävarmuus ja epätietoisuus työtehtävissä ovat etenkin ensihoitajille tunteina vaikeita. Epävarmuus siitä mikä potilasta vaivaa vaikeuttaa hoidon aloitusta, ja syö pahimmillaan ammatillista itsetuntoa.

Työterveyshoitaja 4/20

13


Myös epätietoisuus turvallisuudesta ku orm i tt a a , si l l ä t yöte ht äv i ss ä koettu väkivalta tai sen uhka lisäävät e n si hoi t aj ie n koke m a a stre ssi ä (Bohström ym. 2017). Pelastus- ja ensihoitoalalla yleistä kuormittuneisuutta (mm. henkistä uupumista ja stressiä) lisäävät myös työympäristöjen negatiiviset sosiaaliset tekijät, kuten esimiesten ja kollegoiden tuen puute, kommunikaatioongel mat s ekä tyy tymättömyys työnantajaorganisaatioon. Nämä voivat jopa altistaa traumaperäisen stressihäiriön syntyyn ja pahenemiseen, kun taas positiiviset sosiaaliset tekijät ehkäisevät sitä. (Kashaba ym. 2014, Setti ym. 2016, Bohström ym. 2017, Crowe ym. 2017, Murray ym. 2020). Traumaperäinen stressihäiriö Traumaperäinen stressihäiriö on yleistä pelastus- ja ensihoitoalalla. Kattavan tutkimuksen mukaan vallitsevuus oli noin 15 % ensihoitajilla ja 7 % palomiehillä

maailmanlaajuisesti (Berger ym. 2012). Pelastajat ja ensihoitajat käyvät yleensä normaalisti töissä mahdollisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä huolimatta, mutta suorituskyky voi olla rajoittunut käsittelemättömän henkisen kuorman vuoksi (Regehr ym 2017, Kim ym. 2019). Traumaperäinen stressihäiriöoireilu on yhteydessä vakaviin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen ja runsaaseen alkoholinkäyttöön (Harvey ym. 2016, Psarros ym. 2018), heikompaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun (Senneseth ym. 2012) ja itsemurhaajatuksiin (Stanley ym. 2016, Boffa ym. 2017, Martin ym. 2017). Tuoreessa suomalaistutkimuksessa tutkittiin pelastajien ja ensihoitajien posttrauma työpajan vaikutuksia (Sumanen 2020). Tutkimus toi esille myös alalla vallitsevaa pärjäämiskulttuuria sekä mielenterveysasioihin liittyviä häpeän- tai heikkoudentunteita, jotka ovat ilmiönä tunnistettu muissakin tutkimuksissa (Halpern ym. 2009, Bryan ym. 2018). Silti sama an ai ka an mone t pelastajien ja ensihoitajien keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että sosiaalisella tuella ja puhumisella on merkittävä vaikutus kriittisten tapahtumien käsittelyssä (Prati ym. 2010, Regehr ym. 2000, Köhler ym. 2018, Lee ym. 2018). Yleinen käsitys on, että ”pelastaja haluaa puhua pelastajalle”, mutta aina vertaistuki ei ole riittävää. Työterveyshuollon rooli Pelastus- ja ensihoitoalan työterveyshuollon haasteena voi olla se, miten henkisesti kuormittunut työntekijä s a ad a a n h a ke u tu m a a n avun piiriin ja uskaltaa avautua kokemuksistaan. Mielenterveysasioihin liittyvien häpeän- ja heikkoudentunteiden

14

Työterveyshoitaja 4/20

nostattamiin haasteisiin voidaan vastata poistamalla stigmaa sekä tarjoamalla myös työterveyden roolista yhä enemmän tietoa. Alalla toimiessa esille on tullut esimerkiksi epätietoisuutta työterveyden ja työnantajan välisestä yhteydenpidosta, ja kyseiset väärät olettamukset saattavat rajoittaa he n k i s ee n kuorm ittu ne i suutee n tarvittavan avun hakemista. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimusnäytön perusteella pelastus- ja ensihoitoalan henkilöstö kohtaa työssään monia henkistä kuormitusta aiheuttavia työtehtäviä, ja heillä on kohonnut riski kärsiä mielenterveysongelmista. Tehokkaille henkisen kuorman purkukeinoille on säännöllinen ja jatkuva tarve, mutta tällä hetkellä tukimuodot ja -mahdollisuudet ovat melko työpaikkariippuvaisia. Kokonaisuudessaan pelastus- ja ensihoitoala hyötyisi valtakunnallisista ja eri vaiheiden tuentarpeen huomioivista toimintamalleista, jotka jalkauttaisivat tietoa ja takaisivat samanlaiset hoitopolut kaikille työpaikkaan katsomatta. Työterveyshuollossa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja esimerkiksi reagoida toistuviin sairauspoissaoloihin tai muutoin näyttäytyvään oireiluun pintaa syvemmältä, luottamussuhdetta rakentaen. Kirjoittajat: Marjo Suvanto Ensihoitaja, Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu marjo.suvanto@espl.fi (yhteyshenkilö) Hilla Nordquist Ensihoidon yliopettaja, Dosentti, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Terveysalan ja ensihoidon yksikkö hilla.nordquist@xamk.fi


Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?

Työelämän muutos näkyy myös työterveyshuollossa. Digitaaliset palvelut lisääntyvät. Palveluiden kattavuudessa ja laadussa on parannettavaa. Monipuoliset työterveyspalvelut tukevat kansallisia tavoitteita huolehtia työpaikkojen työturvallisuudesta sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvystä työuran aikana. Työterveyshuollon asiantuntemus ja osuus hoitoketjuissa tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

T

yöterveyshuollolla on vakiintunut asema suomalaisessa terveydenhuollossa. Se tuottaa terveyspalveluita noin 1,9 miljoonalle ihmiselle. Työterveyshuollon kattavuus on parhain palkansaajilla: 87 prosenttia (1). Yrittäjistä työterveyshuollon oli järjestänyt työntekijöilleen 75 prosenttia, työnantajina toimivista maatalousyrittäjistä 63 prosenttia, maatalouden yksinyrittäjistä 42 prosenttia ja muista yksinyrittäjistä 26 prosenttia (2). Työterveyshuoltoon oikeutetuista työikäisistä jää vaille palveluita 620 000. Parhaiten palveluja saa Uudenmaan alueella ja isoissa kaupungeissa sekä heikommin pienissä kunnissa ja Pohjois-Suomessa. Kattavuusaukkoa on yritetty pienentää pientyöpaikkoihin kohdistunein hankkein, tiedotuksella ja työsuojeluviranomaistoimin. Nykyisin työterveyshuollon palvelut

Työterveyshoitaja 4/20

15


voi hankkia usean pienen yrityksen yhteisostona, ja kustannusten ennakoitavuutta on parannettu mahdollistamalla kiinteähintaiset työterveyshuoltosopimukset. Edellä mainitut toimet ovat oikean suuntaisia mutta eivät riittäviä. Yksi syy on, että pienellä yrityksellä ei ole riittävää taloudellista yllykettä hankkia työterveyshuollon palveluita, ja toinen, että työterveyshuollon palveluntuottajat eivät kykene tarjoamaan riittävästi pienten ja mikroyrityksen tarpeisiin räätälöityjä palveluita, vaan ne joutuvat yritysten suuren määrän vuoksi tyytymään vakiomuotoisiin palvelupaketteihin. Jos yrittäjän kokemukset työterveyshuollon palveluiden saatavuudesta ja laadusta ovat huonot, voi seuraavan palveluntuottajan kanssa tehtävän sopimuksen teko lykkääntyä epämääräiseksi ajaksi. Tilannetta voisi parantaa kahdella tavalla. Ensiksi Suomeen tarvitaan valtakunnallinen yritysten työsuojeluportaali, johon

16

Työterveyshoitaja 4/20

yritys olisi velvollinen kirjaamaan työturvallisuutta ja työterveyshuoltoa koskevat tiedot. Näin syntyvä rekisteri auttaisi työsuojeluviranomaisia pysymään nykyistä paremmin selvillä erityisesti pienten ja mikroyritysten työturvallisuustilanteesta ja -toimista. Työterveyshuollon toteutuminen olisi myös helposti tarkistettavissa. Yritykselle työsuojeluportaali loisi helpon tavan hoitaa asiointi työsuojeluviranomaisen kanssa ja saada tietoa työsuojelusta eri toimialoilla. Se voisi toimia myös paikkana, jonka kautta voisi varmistaa, onko yritys, jonka kanssa tekee yhteistyötä, hoitanut velvoitteensa. Toinen kattavuutta parantava toimi voisi olla, että pienet ja mikroyritykset muodostaisivat alakohtaisia yhteenliittymiä. Tällainen hankintayritys tai osuuskunta voisi järjestää mukana oleville yrityksille työterveyshuollon lisäksi työturvallisuuspalvelut, varamiespalvelut ja keskinäiset työhönsijoituspalvelut. Yhteenliittymälle pitäisi voida määrittää eläkemaksuluokka samoin kuin isoissa yrityksissä. Nythän pienen yrityksen maksuluokka on aina sama riippumatta työkyvyttömyysriskistä. Yrityskohtainen vuosikustannus pienenisi sen mukaan, miten hyvin mukana olevat yritykset kykenisivät yhteisesti hallitsemaan työkyvyttömyysriskiä. Yhteenliittymällä olisi myös pientä yritystä paremmat mahdollisuudet neuvotella niiden tarpeisiin sopiva työterveyshuoltosopimus ja muut sopimukset. Työterveyshuollon palveluntuottajan kannalta usean yrityksen yhteenliittymä olisi useaan pieneen yritykseen nähden houkuttelevampi asiakas. Hahmottelemaani mallia pitäisi kokeilla, ja jos se toimisi, tehtäisiin sitten tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. Työterveyshuollon erityisrooli on toimia työnantajien ja työntekijöiden tukena sekä asiantuntijana työn ja terveyden


välisissä asioissa. Vuosien mittaan työterveyshuollon tehtävälista on pidentynyt, mutta ehkäisevä toiminta on pysynyt sen perustehtävänä. Valtakunnallisesti työterveyshuolto on toteuttamassa sosiaali- ja terveysministeriön dokumenttien ”Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030” (3) ja ”Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä periaatepäätöksen tavoitteet ja kehittämislinjat” tavoitteita (4). Työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöilleen myös yleislääkäritasoisia ja muita terveydenhuollon palveluita. Vähitellen työterveyshuollosta on näin muodostunut osa työikäisten perusterveydenhuollon avohoitoa. Sairaanhoito ei ole kuitenkaan samanlaista kaikille. Osalla työntekijöistä on suppeat ja osalla laajat palvelut ja lisänä vielä erikoissairaanhoitoa kattava vakuutus. Jos sopimus ei kata kaikkea tarvittavaa, joudutaan potilasta juoksuttamaan työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä. Olisi parempi, että työterveyshuollon yleislääkäritasoinen avosairaanhoito olisi nykyistä täsmällisemmin määritelty eikä yksinomaan työnantajan päätettävissä. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa halutaan lisätä ja painopistettä siirtää pois sairaanhoidosta (5). Näin on jo osittain tapahtunut muutoinkin. Sairaanhoitokäyntien lukumäärä työterveyshuollossa on pienentynyt yli 10 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2018 (1). Työterveyshuollon sairaanhoitoa ei pidä ajaa alas, koska ilman sitä sairauden yhteyden työhön toteaminen sekä mahdollisuus tukea työkykyä ja työssä jatkamista heikkenisivät oleellisesti. Työterveyshuollossa toteutettava työkykylähtöinen sairaanhoito tukee kansallista tavoitetta huolehtia siitä, että mahdollisimman moni pysyy terveenä ja työkykyisenä työuransa aikana ja että huoltosuhde pysyy kohtuullisena. Mitä useampia työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia ja muita syitä ihmisellä on, sitä useammin hän tarvitsee peruspalvelujen lisäksi erikoissairaanhoitoa ja muita palveluita. Ongelmia syntyy, kun muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tunneta eikä osata käyttää hyväksi riittävästi työterveyshuoltoa ja sen osaamista. Hoitoketjut ovat monesti pirstaloituneet, eikä tieto kulje toimijoiden välillä. Pahimmassa tapauksessa työntekijä voi pudota pois työelämästä (6). Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon

"

Työterveyshuollon erityisrooli on toimia työnantajien ja työntekijöiden tukena.

uudistuksessa ja tulevaisuuden sote-keskuksen toiminnassa pitää huolehtia, että työikäisten palveluissa työterveyshuollon osuus ja asiantuntemus huomioidaan ja otetaan käyttöön ja että asiakasja potilasasiakirjajärjestelmät tukevat yhteistyötä. Hoitoketjujen sujuvoittaminen ja nopea työhön paluu on työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan edun mukaista. Monialaisia palveluja tarvitsevien henkilöiden tunnistaminen ja työterveyshuollon työkykyosaamisen hyödyntäminen kannattavat (7, 8). Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on mahdollista tehdä jopa viideksi vuodeksi kerrallaan. Aika on liian pitkä ottaen huomioon työelämän muutosvauhdin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmien puutteisiin on kiinnittänyt huomiota myös työsuojeluviranomainen. Toimintasuunnitelmien vuosittaiseen katselmointiin ja päivittämiseen yhteistyössä työpaikan kanssa pitää varata nykyistä enemmän aikaa ja hyödyntää siinä työterveyshuollon monialaista osaamista. Pidemmällä aikavälillä tulisi harkita, olisiko syytä luopua erillisestä työsuojelun toimintaohjelmasta ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta sekä yhdistää ne työpaikan työturvallisuus-, työterveys- ja työhyvinvointisuunnitelmaksi. Samassa yhteydessä jo nyt paljolti yhteisesti tehtävä työpaikan riskien arviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys voitaisiin yhdistää. (Taulukko 1.) Työpaikkaselvitystoiminta on se kivijalka, jonka varaan työterveyshuollon toiminta ja yhteistyö työpaikan kanssa rakentuu. Määräaikaisesti toteutetusta työpaikkaselvitysten teosta

Työterveysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta edistäviä asioita

Rakennetaan yhteinen prosessi (tarve, tavoite, toiminta, tulos ja arviointi)

Reagoidaan asiakasorganisaatiossa ja omassa toiminnassa tapahtuviin muutoksiin ennakoivasti

Huolehditaan yhteydenpidosta ja tietojen vaihdosta työoloihin, työhön ja työntekijöiden työterveyteen- ja turvallisuuteen sekä työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa

Kuvataan ja pidetään kiinni yhteisesti sovituista toimintamalleista ja –tavoista

Tuotetaan palvelut hyvällä asiantuntemuksella, laadukkaasti ja tehokkaasti

Sovitetaan työterveyshuollon toiminta asiakasorganisaation toimintaan (vuosikello)

Mitataan ja seurataan yhdessä asiakasorganisaation kanssa toimenpiteiden vaikutusta ja kustannushyötyä

Taulukko 1.

Työterveyshoitaja 4/20

17


Suomen Työterveyshoitajaliitto kiittää Timoa vuosien hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa antoisia eläkepäiviä! Timo Leino

(11 prosenttia työajasta) on päästävä jatkuvampaan työpaikkaa ja työyhteisöä tukevaan toimintaan. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää työsuojeluyhteistyöhön ja yhteistyöhön esimiesten kanssa. Työterveyshuollolle tulisi myös antaa rajoitettu oikeus järjestää työpaikoille omaan osaamiseen ja yhteistyöhön liittyvissä asioissa koulutusta. Tarve tähän on ilmeinen. Vuonna 2018 työpaikkaselvityksiin käytetty kokonaistyöaika muodostui 57-prosenttisestityöterveyshoitajien, 20-prosenttisesti työfysioterapeuttien, 18-prosenttisesti työterveyslääkäreiden ja 5-prosenttisesti työterveyspsykologien tekemästä työstä (1). Työterveyshoitajien vastuu työpaikkaselvitysten teosta on kasvanut, vaikka alkujaan tarkoitus on ollut, että työterveyslääkäri ja -hoitaja tekevät työpaikkaselvityksen yhdessä ja hyödyntävät tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Syitä on monia, joista yksi on työnantajien halu säästää kustannuksia. Näin ei pitäisi olla, vaan silloin, kun tarvetta on, työpaikkaselvitykset pitää voida toteuttaa moniammatillisesti. Olisikin syytä selkeyttää työterveyslääkärien, työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien vastuita ja tehtäviä paitsi työpaikkaselvitystoiminnassa myös työterveyshuoltotarpeiden selvittämisessä, toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa, terveystarkastuksissa sekä yksilö- ja ryhmämuotoisessa tietojen anto-, neuvonta- ja ohjaustyössä. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta on suurelta osin yksilökeskeistä. Työterveyshuollon ammattilaisten ajasta 75 prosenttia menee terveystarkastuksiin ja yksilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan. Vain 4 prosenttia työajasta kohdistuu yritysten työterveyshuoltotoiminnan suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Ryhmämuotoinen toiminta on vähäistä, siihen käytetään vain 3 prosenttia kokonaistyöajasta. (9.) On hyvä, että työterveyshuollossa seurataan yksilöllisesti työntekijän terveyttä ja työkykyä sekä työn kuormituksen ja altisteiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Toisaalta on syytä kysyä, onko yksilöllinen toimintatapa aina paras tapa varsinkaan silloin, kun tiedossa on vaikuttavaksi todettu ryhmämuotoinen vaihtoehto. On myös huolehdittava, että työterveyshuollon korvauskäytäntö tukee ryhmämuotoisten palvelujen yleistymistä työterveyshuollossa. Terveystarkastusten sijaan voitaisiin siirtyä puhumaan työterveyden seurannasta, joka koostuu omaseurannasta, testeistä ja työterveyshuollon ammattilaisen tapaamisista joko kasvotusten tai etänä. Terveyssuunnitelman käyttöönotto työterveyshuolloissa on edennyt ja digitaalisia ratkaisuja on kehitetty, mutta työtä

18

Työterveyshoitaja 4/20

on vielä tehtävä, että jokaisella työntekijällä on ajantasainen omaterveyssuunnitelma ja siihen liittyvät tukipalvelut käytössään. Vuorovaikutuksen laatuun on syytä myös kiinnittää huomiota. Motivoiva ohjaus on osoitettu toimivaksi, ja se lisää työntekijän muutosvalmiutta ja muutoksen pysyvyyttä (10). Tietojärjestelmät, sähköinen asiointi ja digitaaliset palvelut yleistyvät nopeasti, ja työterveyshuollot ovat olleet eturintamassa kehittämässä niitä. Työn vaara- ja kuormitustekijöitä voidaan seurata ajantasaisemmin. Keinoälypohjaiset työ- ja toimintakykyriskiä tunnistavat järjestelmät ovat jo käytössä osassa työterveyshuolloista. Rakenteinen kirjaaminen ja tiedon louhinta mahdollistavat päätöksenteon tuen sekä paremman terveyden, työkyvyn ja hoidon seurannan. On käynnissä hankkeita, joissa työterveyshuolto saa erikoissairaanhoidosta tiedon potilaasta sekä voi arvioida työntekijän työkykyä ja aloittaa työhön paluun tukitoimet varhemmin. Omaseuranta, etätuki ja yksilölliset palvelupolut auttavat työntekijää pysymään kunnossa. Työterveyshuollon rakenteisen tiedon opas on valmis ja odottaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee sen. Yhteenvetona otsikon kysymykseen voi todeta, että Suomessa tarvitaan työterveyshuoltoa, joka on • työpaikan ja työntekijän tunnistettuun tarpeeseen perustuvaa • ennakoivaa • ajantasaiseen yksilö- ja yritystietoon perustuvaa • hyvään tieteellis-tekniseen laatuun perustuvaa • joustavaa ja räätälöityä • muihin työikäisten sote-, kuntoutus- ja työurapalveluihin sovitettua • uusia innovatiivisia palvelukonsepteja ja sähköisiä välineitä käyttävää. Timo Leino LT, dosentti, ylilääkäri Työterveyslaitos timo.leino@ttl.fi Lähteet on saatavilla toimisto@stthl.fi

Artikkeli on Työterveyslääkäri-lehden omaisuutta ja julkaistaan lehdessä 4/2020


Mitä kuuluu työterveyshoitaja

Eeva Himmanen?

Monet meistä pitkään työterveyshuollossa toimineista työterveyshoitajista muistamme turkulaisen Himmasen Eevan. Tuon pitkän, tummahiuksisen, toimeliaan ja iloisen työterveyshoitajan, joka toimi työuransa aikana useissa liiton luottamustehtävissä. Nyt Eeva on ehtinyt olla eläkkeellä jo muutaman vuoden ajan, päätettyään pitkän työuransa Turun Mehiläisessä vuonna 2014. Ikiaktiivin arki ”Eläköidyttyäni minua houkuteltiin mukaan paikallisen Turun Seudun nivelyhdistyksen puheenjohtajaksi; vastuutehtävissä vierähtikin sitten neljä vuotta, välillä lähes täyden työviikon pituiseksi venähtäneitä päiviä tehden. Yhdistyksen suuntaa muutettiin enemmän ennaltaehkäiseväksi, joten yhteisiä liikuntaryhmiä ja muuta kuntouttavaa toimintaa järjestetään nykyisin aktiivisesti. Voisi sanoa, että kyseessä on erittäin toimelias ja vireä yhdistys, sillä se on saanut Raha-automaattiyhdistyksen (nykyisin STEA:n) pysyväisrahoituksen toiminnan ollessa monipuolista ja laadukasta. Turussa yhdistyksellä on uudet toimitilat sekä vakituista henkilökuntaa.”

Työterveyshoitaja 4/20

19


Eeva on mukana edelleen Nivelpostilehden toimituskunnassa sekä toimii yhdistyksen luentotyöryhmässä järjestämällä luentoja vanhojen työsuhteiden kautta tutuiksi tulleiden lääkäreiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Virkistystoimikunnan puitteissa Eeva järjestää retkiä, toimien myös matkaoppaana, mm. Gdanskin matkalla ja viimeksi sieniretkellä. Eeva luennoi itsekin noin 15 luentoa vuosittain, joskin luennot ovat vähentyneet jonkin verran korona-aikana. Vanhustyön neuvottelukunnassa Eeva toimii rahastonhoitajana ja niin ikään kirstunvartijan roolissa aktiivisten naisten Inner Wheel-järjestössä, jonka jäsenet kokoontuvat kuukausittain yhteen viettämään aikaa ja oppimaan uutta. Eeva seuraa edelleen aktiivisesti myös liiton toimintaa Työterveyshoitajalehden, nettisivujen, Facebookin ja sähköisen uutiskirjeen kautta, ja kokee tärkeäksi ja innoittavaksi edelleen tietää, mitä liitolle ja työterveyshuollolle kuuluu. Harrastuksia ja mummina oloa Kuntosalillakäynti, avantouinti ja jooga auttavat pitämään nivelet kunnossa, nivelrikosta huolimatta. Avantouintia on helppo harrastaa Turun Avantouimarit-seurassa kodin lähellä sijaitsevalla uimarannalla. Eeva pyrkii tekemään ns. rintauintivetoja vähintään 30 kerralla, mutta joskus niitä tulee 60, jopa 120 vetoa. ”Avantouinti tekee hyvää niin nivelille kuin mielellekin. Vaikutus unen laatuun on aivan mieletön”, hehkuttaa Eeva puhelimessa. Tämä teräsnainen kävi alkuvuodesta Sloveniassa asti avantouinnin MM-kisoissa. Tavoitteena oli, ettei hän olisi viimeinen omassa ikäluokassaan ja lopullinen sijoitus oli 17/20. Upea suoritus! Aviomiehen kanssa on tanssittu, veneilty ja mökkeilty ahkerasti. Lapsenlapsia on kertynyt seitsemän. Aikuisista lapsista toinen poika asustelee perheensä kanssa Lohjalla, jonne on helppoa ja yksinkertaista matkata heitä tapaamaan. Tytär asuu

Singaporessa, jonne Eeva matkustaa tavallisesti pari kertaa vuodessa. Brysseliin pakataan matkalaukut niin ikään muutaman kerran vuodessa, jotta päästään viettämään aikaa toisen pojan perheen kanssa. Eeva on alkanut lukemaan satuja ”verkkoon”, josta lapsenlapset voivat niitä sitten mummin lukemana kuunnella paikasta ja ajasta riippumatta. Skypettäminen on vuosien varrella tullut kaikenikäisille tutuksi. Eeva kertookin, että kerran hän jäi ”hoitamaan” pikku-Eevaa Skypen välityksellä, kun isä kylvetti pienempää lasta kylpyhuoneessa. Mummi taputti tahtia, kun pikku-Eeva soitti xylofonilla. Mummi muistutti sitten pikkutyttöä, että kun hän seuraavaksi tulee kyläilemään, niin sitten soitetaan ja taputetaan tahtia, vuorotellen. Kun Eeva sitten saapui rakkaitten luokse Brysseliin, voitte arvata, kuka oli xylofoninsa kanssa häntä ovella vastassa? Muistoja liiton eri luottamustehtäväajoilta Eeva toimi yli 10 vuotta hallituksen jäsenenä, josta vuoden varapuheenjohtajana sekä lisäksi työmarkkinajaoksessa, jossa hän toimi osan ajasta puheenjohtajan roolissa. Yli kymmenen vuotta Eeva oli myös kansainvälisen jaoksen toiminnassa ja teki yhteistyötä Suomen rajojen ulkopuolella FOHNEU:ssa (Federation of Occupational Health Nurses within the European Union), toimien osan aikaa sen rahastonhoitajana. ”Pääsin osallistumaan myös kansainvälisiin työterveyshuollon kongresseihin, mm. ICOHin

20

Työterveyshoitaja 4/20


”Yhdessä ollaan enemmän, yksin ei saavuteta mitään! ” – Eeva –

kongresseihin Singaporessa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Liiton toiminnasta olen saanut paljon, vaikka vei se paljon aikaakin, kun junalla lähti kokouksiin työpäivän päätteeksi ja tuli iltamyöhällä takaisin. Se oli kuitenkin sen arvoista”, totesi Eeva nostalgisena. ”Liitto on vaikuttanut paljon työhöni työterveyshoitajana, ko sk a ol e n s a a nu t ol l a ’kuin aallon harjalla uusien asioiden suhteen’, tiennyt, m it ä m a rkk i noi l l a tu lee tapahtumaan. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa Työterveyshuollon kehittämisja seurantajaoksessa varsinaisena jäsenenä ja neuvottelukunnassa varajäsenenä olen saanut tavata paljon ihmisiä ja nähnyt miten asioita hoidetaan ’kulisseissa’.” Nykyäänkin Eeva osallistuu aktiivisesti Varsinais-Suomen paikallisosaston toimintaan aina kun se on aikataulullisesti mahdollista. Tilaisuuksissa tapaa vanhoja tuttuja ja saa vaihtaa kuulumisia entisten työterveyshoitajakollegoiden kanssa. Muistoja Mehiläisen ajalta Työuraa Mehiläisessä ja sen edeltäjissä ehti kulua melkein 41 vuotta. Työnantajat vaihtuivat seitsemän kertaa. Jokainen yritysosto tai sulautuminen muuttivat toimintaa jollain lailla: mitä seuraavaksi kehitettiin tai millaisiin toimiin panostettiin. Välillä tuli uusia kollegoita työyhteisöön ja samalla vanhoja poistui. Myös Mehiläisen eläköityneet kollegat tapaavat epäsäännöllisesti monta kertaa vuodessa ja käyvät esim. risteilyllä ja leffassa.

erityisen tärkeää ja siinä voi paikallisosaston jäsenyys olla ensiarvoisen tärkeä. Työterveyshoitajat voisivat aiempaa enemmän tehdä yhteistyötä benchmarkkaamalla toistensa työtä esim. mitä voisi tehdä paremmin, millä tavoin helpottaa työtä ja lisätä omaa jaksamista. Työterveyshoitajien kova työtahti kauhistuttaa Eevaa, etenkin nykyiset tulostavoitteet ovat hurjan korkeita. Verkostoitumalla Eeva on saanut elinikäisen hyvän ystävän Marjatta Peuralasta, jonka kanssa edelleen jaetaan elämän iloja ja murheita. Tulevaisuudentoiveita ja vinkkejä eläköityville Kysyin Eevalta, mitä hän toivoo tulevaisuudelta, johon hän välittömästi vastasi: ”Toivon ennen kaikkea meille molemmille hyvää terveyttä, jotta voimme viettää yhdessä vielä monia aktiivisia ja hyviä vuosia, olemmehan olleen yhdessä jo 50 vuotta.” Eeva jatkoi vielä: ”Rohkaisen kaikkia eläköityneitä lähtemään mukaan johonkin vapaaehtoistyöhön; ryhdy seuraksi vanhukselle tai yksinäiselle, käy ulkoiluttamassa niitä, joilla on haasteita päästä kodin seinien ulkopuolelle, joillekin voisit toimia vaikka ’soittoystävänä’, se ilahduttaa ja on antoisaa molemmille osapuolille ja lisää tyytyväisyyttä myös sinulle itsellesi. Turussa järjestämme Nivelyhdistyksen puitteissa kerran kuussa vertaislounaita. Ihmiset eivät viitsi yksin lähteä ravintolaan syömään ja siksi kokoonnumme säännöllisesti eri porukoilla syömään yhdessä lounasta.” Muistan Eevaa lämmöllä. Hänen kanssaan olen saanut oppia liittoasioista paljon niiden vuosien aikana, kun yhdessä olimme aktiivisia luottamustehtävissämme. Toivon sydämestäni Eevalle hänen omien toiveittensa toteutumista ja sitä, että itse voisin parinkymmenen vuoden kuluttua olla yhtä aktiivinen eläkeläinen. Terhi Vesiluoma

Miksi liittyä liittoon? Etenkin yksintyöskenteleville työterveyshoitajille yhteisöllisyys, kokemusten jakaminen ja tietojen saanti on

Työterveyshoitaja 4/20

21


HANKEKUULUMISIA 22

Tyรถterveyshoitaja 4/20


VALMENNUKSELLA KOHTI YHTEISÖLLISEMPÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Työkavereista saa voimaa

"

Hyvinvoivassa työyhteisössä vallitsee luottamus työntekijöiden ja esimiesten kesken.

Hyvinvoiva ja työntekijää tukeva työyhteisö on työpaikan sosiaalinen voimavara, joka toteutuessaan edistää työntekijän työhyvinvointia. Esimieheltä ja kollegoilta saatu positiivinen palaute omasta työstä ja työtovereilta saatu tuki ovat keskeisiä työn voimavaroja. Kiireisissä ajanjaksoissa tai haasteellisissa työtehtävissä hyvin yhteen hitsautunut tiimi ratkoo yhdessä eteen tulevat haasteet. Tiimin onnistuminen pohjaa yhteiseen tietoon ja taitoihin sekä kykyyn jakaa asioita. Hyvinvoivassa työyhteisössä vallitsee luottamus työntekijöiden kesken sekä työtekijöiden ja esimiesten välillä. Päätöksentekoa ja arjen työn organisointia ohjaavat oikeudenmukaisuuden periaatteet. Arkisessa työssä kollegoiden välinen huomaavaisuus ja ystävällisyys lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työpaikan me-henkeä. Toimivaa vuorovaikutusta edistävät muun muassa erilaisuuden ymmärtäminen, työkavereiden arvostava kohtelu, aito läsnäolo ja kuunteleminen. Edellä kuvattuja toimivan työyhteisön ominaisuuksia etsittiin ja kehitettiin 37 varsinaissuomalaisessa pk-yrityksessä, jotka osallistuivat yli 55-vuotiaille suunnattujen hyvinvointivalmennusten kehittämiseen ja pilotointiin. Yritysten lähtökohtana kehitystyössä oli löytää uusia keinoja oman henkilöstönsä työssä jaksamisen tueksi. Keväällä 2019 yrittäjiltä ja toimitusjohtajilta selvitettiin haastattelemalla yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisen tarpeita. Haastatteluissa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat työyhteisön vuorovaikutuksen kehittäminen, palautteen antamisen ja henkilöstön osallisuuden edistäminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kehittämistyöhön osallistuneet yritykset edustivat laajasti eri toimialoja terveysalalta metalliteollisuuteen. Voimavarat ja vaatimukset tasapainoon Hyvä, parempi, tuottava! -hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu uusia toimintatapoja yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi. Lähtökohtana oli työntekijän työn ja vapaa-ajan kuormitus- ja voimavaratekijöiden ratkaisukeskeinen tarkastelu sekä työn ja arjen sujuva yhteensovittaminen. Kehittämistyötä ohjasi työn voimavarojen ja vaatimusten malli ( Job Demands-Resources, JD-R), jonka mukaan työpaikan sosiaaliset suhteet ovat tärkeä työhyvinvoinnin osatekijä. Työhyvinvoinnin edistämisen konkreettiset keinot liittyivät työntekijöiden työn ja arjen rutiinien tarkasteluun, työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja työpaikalla vallitsevan toimintakulttuurin tarkasteluun. Hankkeen aikana yrityksille tarjottiin työntekijöille suunnatun hyvinvointivalmennuksen lisäksi johtamiseen, esimiestyöhön ja työn organisointiin liittyviä kehittämistoimia.  Ikääntyvän työntekijän työhyvinvoinnin edistämiseksi syntyi hyvinvointivalmennuksen malli. Mallissa keskeistä on työn ja vapaa-ajan voimavarojen ja vaatimusten tasapainon

Työterveyshoitaja 4/20

23


löytäminen. Aluksi työntekijä osallistui sykevälianalyysiin, jossa mitataan ja määritellään kolmen vuorokauden aikana työ- ja vapaapäivän voimavaroja kuluttavia ja niitä lisääviä ajanjaksoja. Analyysin avulla on mahdollista selvittää niitä konkreettisia tapahtumia ja ajanjaksoja työ- ja vapaaajalla, jotka kuluttavat yksilön voimavaroja. Analyysi selvittää myös niitä ajanjaksoja, joiden aikana henkilö rentoutuu ja hänen voimavaransa lisääntyvät. Erityisesti tarkastellaan palautumista työ- ja vapaapäivien valveillaolon ja unen aikana sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia hyvinvointiin. Analyysin jälkeinen palautekeskustelu yhdessä asiantuntijan kanssa konkretisoi työntekijälle hänen

Marion Karppi

24

Työterveyshoitaja 4/20

arkeensa parhaiten soveltuvia keinoja palautua työn ja arjen vaatimuksista. Hyvinvointivalmennuksesta tukea arkeen Mitt au sten jälkeen työntekijät osallistuivat pienryhmässä toteutettaviin hyvinvointivalmennuksiin, joissa keskusteltiin erilaisista työhyvinvoinnin teemoista. Valmennus perustuu ratkaisuja voimavarakeskeiseen lähestymistapaan ja ajatteluun. Valmennuksen teemoja ovat omien voimavarojen ja itsemyötätunnon vahvistaminen, ajankäytön hallinta, mon i mu otoi suu s työyhte i s össä , positiivinen palaute, toimiva vuorovaikutus

Tiina Anttila

Outi Konsell

sekä oman työn johtaminen ja muotoilu. Valmennuksissa huomioidaan myös ikääntyvien työuran vaiheeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät haasteet.  Hyvinvointivalmennuksessa keskeistä on osallistujien osallistaminen ja aktivointi. Lyhyiden alustusten jälkeen keskustellaan yhdessä ja tehdään erilaisia harjoituksia, jotka tukevat käsiteltävän aiheen omakohtaisen pohdinnan lisäksi myös keskinäistä jakamista ja positiivista vuorovaikutusta. Yhteinen jakaminen nousi erityisen tärkeäksi ryhmissä, joissa osallistujat olivat kaikki samasta organisaatiosta. Eri organisaatioista tulevat osallistujat korostivat valmennuksissa vertaistuen tärkeyttä.

Carina Gräsbeck


Kukin valmennusryhmä sai valita ensimmäisen tapaamisensa jälkeen kahdessa seuraavassa tapaamisessaan käsiteltävät teemat omien tarpeidensa mukaan aiemmin artikkelissa kuvattujen vaihtoehtoisten teemojen joukosta. Näin valmennuksia pystyttiin henkilökohtaistamaan ryhmän kiinnostuksen mukaan. Valmennettavien kokemukset ja palaute kouluttajille jokaisen tapaamisen jälkeen ovat tärkeitä. Näin kukin ryhmä saattoi ammentaa valmennuksesta juuri heille tärkeitä eväitä hyvinvoinnin parantamiseen. Valmennuksen aikana ja sen seurauksena lähes kaikki osallistujat ryhtyivät konkreettisiin toimenpiteisiin oman hyvinvointinsa ja työssäjaksamisensa edistämiseksi. O s a l l i s t u j i e n h e n k i l ö k o ht a i s e t kehittämiskohteet liittyivät usein liikunnan lisäämiseen, mutta muutosta lähdettiin hakemaan myös omaan ajankäyttöön, itsemyötätuntoon ja positiiviseen vuorovaikutukseen liittyvistä teemoihin. Monet kokivat itsetuntemuksen lisäämisen tärkeäksi keinoksi oman toiminnan ymmärtämiseen ja ryhmässä toimimiseen. Valmennukseen osallistuv ien pienyritysten työntekijöiden oli mahdollista osallistua lisäksi Thomas-analyysiin, jonka henkilökohtaisen profiilin analyysi kuvaa yksilön tyypillistä toimintatapaa erilaisissa tilanteissa. Analyysi auttaa ymmärtämään, millaiset tekijät ohjaavat työntekijän sisäistä motivaatiota, kommunikointityyliä ja luontaista toimintaa vuorovaikutustilanteissa. Th o m a s - a n a l y y s i t o t e u t e t t i i n tapauskohtaisesti myös ryhmäanalyysinä, mikä lisää ymmärrystä ja sallivuutta oman työyhteisön jäsenten erilaisista toimintatavoista ja edistää myönteistä vuorovaikutuskulttuuria. Henkilökohtaisen valmennussisällön lisäksi tavoitteena on ollut lisätä yhteisöllisyyttä ja työntekijöiden välistä luottamusta osallistuvissa yrityksissä. Valmennuksen aikana osallistujat kokivat ryhmän sisällä vallitsevan luottamuksen ilmapiirin, mikä johti syvällisiinkin keskusteluihin työkavereiden kesken. Palautteissa nousi positiivisena esiin henkilökohtaisten sisältöjen lisäksi se, että työkavereihin oli tutustuttu entistä

paremmin. Kun kollegat tuntevat toisensa aiempaa paremmin, yhteisöllisyys työpaikalla lisääntyy ja työkavereiden tukeminen sekä myös tuen vastaanottaminen toisilta helpottuu. Kerätty palaute vahvistaa entisestään käsitystä toteutettujen hyvinvointivalmennusten merkityksellisyydestä sekä ikääntyvien työntekijöiden että koko työyhteisön kannalta. Valmennusta edeltäneet sykevälianalyysit herättivät osallistujissa kiinnostuksen tarkastella omaa jaksamista ja palautumista kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointivalmennus syvensi teemaa henkisen jaksamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Henkilökohtaistamisessa ja omaan elämään soveltamisessa tärkeässä roolissa olivat välitehtävät, jotka pitivät osallistujien motivaatiota yllä. Erityisen tärkeäksi osallistujat kokivat työkavereiltaan saamansa vertaistuen, sillä he kokivat sen edistävän työpaikan yhteisöllisyyttä. Parhaat kokemukset saatiin, kun hyvinvointivalmennus aloitettiin heti sykevälianalyysin jälkeen. Näin syntyi selkeä jatkumo eri palveluiden välille. Hyvinvointivalmennuksen sisällöt

soveltuvat hyvin työpaikkojen erilaisille tiimeille tai koko työyhteisölle ja sitä voi sovellettuna tarjota työuran eri vaiheissa oleville. Kirjoittajat Marion Karppi, TtM, ft, lehtori, tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu Tiina Anttila, KM, opettaja, psykoterapeutti, työnohjaaja (STOry), Turun yliopiston Brahea-keskus Outi Konsell, TtM, esh, lehtori, psykoterapeutti, työnohjaaja, Turun ammattikorkeakoulu   Carina Gräsbeck, VTM, koulutussuunnittelija, elämäntaidon valmentaja, Åbo Akademi 

Työterveyshoitaja 4/20

25


JAKSAMISEN RAJAT PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS, TYÖUUPUMUS JA TYÖSUOJELU Kirjan oma esittelyteksti ”Nostan työsuojelun mukaan työuupumuskeskusteluun siksi, että työn ja työpaikkojen ongelmasta puhuttaisiin siellä, missä se syntyy, missä se vaikuttaa ja missä se voidaan ratkaista.” Näin kirjoittaa Merja Karjalainen kirjansa johdannossa. Tunnistatko oman työsi kuormituksen lähteet? Onko mitä kuuluu -kysymys osa työpaikkasi keskustelukulttuuria? Saako teillä töissä sanoa, että nyt en jaksa, ja saako sen sanomisen jälkeen apua vai leiman otsaansa? Puhutaanko työpaikallasi säännöllisesti työsuojelusta ja työn psykososiaalista riskeistä? Osaako työnantajasi toimia niin, että sinun työpaikallasi kenenkään ei tarvitse pelätä uupuvansa?  Terve ihminen väsyy, uupuu ja lopulta sairastuu fyysisesti tai psyykkisesti, kun kuormitus ylittää pitkäkestoisesti voimat. Työ ei kuitenkaan työturvallisuuslain mukaan saa sairastuttaa tekijäänsä. Saman lain mukaan työolosuhteista vastaa lopulta aina työnantaja.  Työsuojelu kuuluu nykyajan työyhteisö- ja työnantajataitoihin. Tästä kirjasta saat pohdittavaa ja vastauksia siihen, mitä se tarkoittaa työntekijälle, työnantajalle, esimiehelle, työsuojelupäällikölle, työsuojeluvaltuutetulle ja koko työyhteisölle.  Kirja-arvostelu

Merja Karjalainen, FM ja yhteisöpedagogi (AMK), on tehnyt pitkän uran toimittajana ja erikoistunut työsuojelun ja työhyvinvoinnin aihepiireihin. Hän yritti vaikuttaa oman työnsä kuormittavuuteen ja työnantajaansa kolmen vuoden ajan, tuloksetta. Hän turvautui työsuojeluviranomaiseen saadakseen ulkopuolisen puolueettoman tahon ottamaan kantaa siihen, toimiko työnantaja työturvallisuuslain mukaisesti vai sen vastaisesti. Kokemuksestaan hän kertoo kirjassa otsikolla Rakastin työtäni, kunnes aloin vihata sitä (luku 5).

Kirjaa varten on haastateltu useita työssään uupuneita. Monet ovat sinnitelleet ihan viimeiseen asti, ennen kuin hakeutuvat työterveyshuollon asiakkaaksi. Kirjassa annetaankin (ihan aiheesta) pienoista noottia työterveyshuolloille: keskitymme edelleen liiaksi tautien hoitamiseen, ja kuljemme psykososiaalisen ylikuormituksen ja työuupumuksen torjunnassa jälkijunassa. Usein työterveyshuollon asiakkailta eli yritysten työntekijöiltä ehditään diagnosoimaan masennus, sydän-, verisuonisekä tuki- ja liikuntaelinsairaus, ennen kuin todetaan, että pitkäkestoinen psykososiaalinen ylikuormitus on ollut altistavana tekijänä. Mutta onneksi monet myös kokevat, että työuupumus on osattu työterveydessä tunnistaa ja ovat saaneet asiantuntevaa apua tilanteen selvittelyyn. Mikäli kaipaat omassa työssäsi lisätietoja psykososiaalisesta kuormituksesta, työturvallisuuslaista tai työsuojelusta, löydät kattavan tietopaketin tästä kirjasta. Liitteinä on myös erittäin hyvä kysely ”Työn psykologiset kuormitustekijät”, ja Marja-Liisa Mankan kehittämä ”Oman työhyvinvoinnin tikkataulu”. Lisäksi liitteissä on myös mallilomake, jonka avulla voit tehdä työnantajalle Ilmoituksen työssä kuormittumisesta. Samainen lomake löytyy myös Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta, jossa se on tulostettavissa ja ladattavissa pdf-tiedostona. Aloin itse lukemaan kirjaa saatuani tiedon 100 % toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta, jonka vuoksi en ehkä ollut parhaassa mahdollisessa henkisessä tilassa. Kirja oli kuitenkin hyvä, sillä sen avulla huomasin, miten kuormittunut olin ollut omassa työssäni johtavana työterveyshoitajana ennen lomautukselle joutumista. Samalla kirja avasi silmät, miten minun tulisi itse esimiehenä ja johtajana toimia, jotta työyhteisössämme kukaan ei uupuisi. Sain myös kattavan tietopaketin avulla ikään kuin yhdistettyä tiedonmurusia tämän haastavan aihepiirin ympäriltä. Uskon toimivani jatkossa huomattavasti paremmin myös tällaisissa tilanteissa itse. Kirja herättää lukijat miettimään aihetta monelta kantilta: työntekijän, työnantajan, työsuojelun sekä viranomaisten näkökulmasta. Suosittelen kirjaa lämpimästi työterveyshuollossa toimiville ammattihenkilöille ja asiantuntijoille, ihan kaikille. Moniammatillisessa yhteistyössä on hyvä omata laaja-alaista tietoa tästä erittäin ajankohtaisesta ja monisyisestä sairastumisesta, jotta myös hoito ja kuntoutus saadaan parhaaksi mahdolliseksi yhteistyössä työpaikkojen kanssa. ISBN 978-952-7337-41-7, Julkaistu 2020, 240 sivua, www.basambooks.fi

Terhi Vesiluoma

26

Työterveyshoitaja 4/20


Katsopa hetki tätä hymyä Huomasitko hymyn vaikutuksen? Hymyilitkö takaisin? Toivottavasti, sillä pienikin hymy tuottaa tutkitusti paljon hyvää, sinulle ja ympärilläsi oleville ihmisille. Muista siis hymyillä. Tutuille ja tuntemattomille. Turva on vakuutusyhtiö, joka uskoo hymyn voimaan. Uskomme siihen, että hymy ei tee elämästä pelkästään mukavampaa, vaan myös turvallisempaa ja terveellisempää. Siksi toivomme, että hymyilisimme toisillemme mahdollisimman paljon. Tänään ja kaikkina muinakin päivinä.

turva.fi/hymy

Työterveyshoitaja 4/20

27


Suomen Työterveyshoitajaliiton luentopäivät 2020

Seuraavia luentopäiviä järjestävän työryhmän puheenjohtaja Anu Silander sai Eija Autiolta mukaansa varapäreen, jos sellaiselle sattuisi olemaan tarvetta ennen Helsingissä 20.-21.5.2021 pidettäviä päiviä.

Suomen Työterveyshoitajaliiton luentopäivät 2020 saatiin vihdoin pakettiin. Luentopäivätyöryhmän tuntoja ja tunteita kyseltiin esityksen jälkeen.

Pilvi Österman, liiton puheenjohtaja ”Kuka on työterveyshoitaja vuonna 2020: Hän vaalii työikäisten työkykyä poikkeuksellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, toimii vaativassa ja jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa suomalaisten työikäisten parhaaksi, omaksuen uusia taitoja aktiivisesti, toimii sote-muutoksen alla, rajapintojen kyljessä, tunnistaen, arvioiden ja ohjaten.”

28

Työterveyshoitaja 4/20

K

oko ryhmän yhteneväinen mielipide päivistä oli antoisat ja mahtavat. Päivien työstäminen oli alkanut jo yli kaksi vuotta sitten. Luentopäivät oli tarkoitus järjestää jo maaliskuussa 2020, joten tämä ryhmä on tehnyt päivät tavallaan ”kahteen kertaan”. Varapärettäkin oli välillä harkittu työtä auttamaan ja auttoihan se, koska ryhmä teki laadukasta työtä ja päivien luennoitsijat olivat hyvin mietitty ja asiasisältö päivän mukainen. Kun kysyttiin, mitä päivien järjestäminen antoi heille, niin vastaus oli: verkostoitumista, vahvojen kollegoiden tukea, iloa ja naurua. Viestit lauloivat puhelimessa välillä lähes yötä myöten. Koronan vallattua maat ja mannut oli

Jorma Mäkitalo, Oulun kaupungin terveysjohtaja ”Mihin kaikki työterveyshuoltoon kertynyt tieto katoaa, kun se ei saavu työterveysyhteistyössä työpaikalle asti?”

Anita Saariaho, LT, psykoterapeutti ”Kukaan ei ole valinnut olla krooninen kipupotilas. Koettu kipu ei ole kenenkään syy! Koppa ja kantokyky -mallin mukaisesti elämän koppaan kasaantuu hankalia käsittelemättömiä asioita, joita sitten on kyettävä omilla voimavaroillaan kantamaan.”


Päivi Hökkä, dosentti Ammatillisen identiteetin uudelleenneuvottelu ja tuunaaminen on tärkeämpää kuin koskaan ennen.

Panelisti Merja Tervo, työterveyshoitaja ”Siunausta ja taistelumieltä, sanoi pappi poistuessaan paneelista, ja samaa toivotti Merja luentopäivien osallistujille paikan päällä ja etäyhteyksien päässä.” Vas. alkaen puheenjohtaja Eija Autio, Marja Loponen, Susanna Mikkola, Pirkko Rantaiso, Emilia Pöyry ja Mervi Siltala

työryhmä uuden edessä. Yhtäkkiä piti tutustua erilaisiin teknologiaratkaisuihin joilla päivät saataisiin järjestettyä, mutta päivien päätteeksi työryhmä totesi ratkaisun toimivaksi, ja toiveena onkin, että jatkossa käytetään enemmän striimattuja tilaisuuksia. Tekniikka toimi hyvin ja näin ollen kotona osallistuville sekä muihin luentosaleihin saatiin ääni ja fiilis välitettyä. Työryhmä katsoo tämän lisäävän osallistujia tulevaisuudessa ja lähetti seuraavalle Helsingin päiviä järjestävälle porukalle terveisiä, että työtä ei tarvitse pelätä, ohjausta ja neuvontaa saa heiltä sekä liiton toimistosta. Päivien järjestämisestä koettiin enemmän positiivista antia kuin kehitettävää. Luentopäivätyöryhmä kiittää ja astuu taustalle odottamaan seuraavia päiviä, jotka pidetään Helsingissä.

Panelisti Irina Suominen, tarkastaja Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto ”Perusteellisesti tehty perustyöpaikkaselvitys, johon sisältyy psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi, on erittäin tärkeää. Työnantajat voivat käyttää tarkistuslistoja ja pohtia niiden avulla oman työpaikkansa tilannetta.”

Mari-Anne Anttila

Tiina Kesti, PsM, johtava työkykyasiantuntija Tykkääkkö nää työstä? Toisiimme vaikuttaminen esim. työpaikalla J.T. Bergqvistin kaavan mukaan: 1 x 1 x 1 x 1 = 1 normisuoritus 1 x 1.2 x 1 x 1 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisvirtaus 1 x 1.2 x 0.5 x 1 = 0.6 hapantuminen tarttuu 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 x = 0.4 yhteislatistuminen

Leena Ala-Mursula, työterveyshuollon professori ”Lanseerasi meille uuden käsitteen Tanssii Tautien Kanssa. Miten autamme ihmisiä pärjäämään tautien kanssa arjessa, kun nekin kasaantuvat? Multimorbidity (usean taudin samanaikainen esiintyminen) on kuin uusi musta. Yksi vaiva per käynti -konsepti ei enää toteudu terveydenhuollossamme.”

Työterveyshoitaja 4/20

29


JARI HAKASELLE JA JOHANNA KOROMALLE TUNNUSTUSTA TYÖHYVINVOINNIN JA TYÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMISESTÄ

30

Työterveyshoitaja 4/20


Työympäristötyön mitalit Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) yhteydessä toimii työympäristömitalitoimikunta, joka vastaa työympäristötyön erityisansio- ja ansiomitalihakemusten käsittelystä. Työympäristömitalitoimikunnan asettaa TVK:n hallitus ja sen jäsenet ovat asianomaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja asiantuntijatahojen edustajia (Stthl ry:n edustajana toimii Terhi Vesiluoma). TVK:n hallitus vahvistaa työympäristömitalitoimikunnan työjärjestyksen.

Työympäristömitaleita ovat: työympäristötyön kultainen erityisansiomitali, joka voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesti valtakunnallisesti kehittänyt työympäristöäpronssinen ansiomitali, voidaan myöntää henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi.Työympäristömitalit voidaan myöntää myös yhteisölle.

Mitalien hakeminen Kultaista erityisansiomitalia haetaan hakemuslomakkeella ja siihen liitettävällä vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on maaliskuun 15. päivä. Erityisansiomitalin myöntää työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeri työympäristömitalitoimikunnan esityksestä. Erityisansiomitalihakemukset käsitellään kerran vuodessa. Vuosittain myönnetään yleensä 1-3 erityisansiomitalia. Pronssisia ansiomitaleita voi hakea työympäristömitalitoimikunnalta. Mitalihaku on jatkuvasti avoinna. Pronssisen ansiomitalin myöntää työympäristömitalitoimikunta.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on myöntänyt työympäristötyön kehittämisen kultaisen erityisansiomitalin kahdelle henkilölle: tutkimusprofessori Jari Hakaselle ja johtava asiantuntija Johanna Koromalle. Ministeri Pekonen julkisti mitalien saajien nimet 27.10.2020 pidetyssä Tapaturmavakuutuskeskuksen 100-vuotisseminaarissa.

S

osiaali- ja terveysministeri myöntää työympäristötyön kultaiset erityisansiomitalit Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työympäristömitalitoimikunnan esityksestä vuosittain. Mitalit myönnetään henkilölle erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työstä työympäristön kehittämiseksi. Nyt mitalit saaneet Hakanen ja Koroma ovat molemmat toimineet pitkään työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistämiseksi. He ovat alansa arvostettuja asiantuntijoita ja

ovat toimineet laaja-alaisesti yhteistyössä tutkimusyhteisöjensä lisäksi muiden alan toimijoitten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi Hakanen ja Koroma ovat molemmat onnistuneet käytännön viestinnässä työpaikoille ja suurelle yleisölle. Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut työhyvinvointia monipuolisesti 1990-luvulta lähtien. Hakasen vaikutus muun muassa työuupumuksen, työn imun, työholismin, leipääntymisen ja työn tuunauksen tutkimukseen on ollut merkittävä. Hakasen kantava ajatus on ollut voimavaratekijöiden edistäminen ja työelämän ymmärtäminen myönteisenä tekijänä ihmisten hyvinvoinnille. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtava asiantuntija Johanna Koroma on tehnyt useamman vuosikymmenen pitkäjänteistä työtä työelämän muutosten, työterveyshuollon ja työsuojelun moniammatillisuuden ja yhteistyön hyväksi tutkimuksen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Koroman tutkimusalueet ovat tämän päivän tilanteessa hyvin ajankohtaisia. Hän on tutkinut mobiilia ja monipaikkaista työtä ja kehittänyt työterveyshuollon sähköisiä etäpalveluita. Työympäristömitalien myöntämisperusteita antaa lisätietoja toimikunnan sihteeri, TVK:n tutkimusyksikön johtaja Mika Tynkkynen, mika.tynkkynen@tvk.fi.

Poimittu Sosiaali- ja terveysministeriön ja Ilmarisen 27.10.2020 julkaisemista tiedotteista.

Työterveyshoitaja 4/20

31


Hopeisen ansiomerkin saajat kuvassa vasemmalla Anitta Kemppi, keskellä Anita Korpivaara ja oikealla ansioitunut kollega Inka Koskiaho.

KYMENLAAKSON PAIKALLISOSASTON KUULUMISIA Vietimme Kymenlaakson paikallisosastossa hiljaiseloa kevään ajan koronapandemian takia, kuten varmasti monessa muussakin paikallisosastossa. Johtokunnassa mietimme tämän vuoden vuosikokousta ja päädyimme järjestämään syyskuulle tapahtuman, jossa palkitsimme paikallisosastomme ansioituneita jäseniä, kuulimme järjestöpäällikkö Eve Beckerin kertomana liiton ajankohtaisia asioita sekä pidimme sääntömääräisen vuosikokouksen.

32

Työterveyshoitaja 4/20

O

limme varanneet ison kokoustilan, jotta turvavälit toteutuvat sekä paikalle kasvomaskeja että käsidesiä. Lisäksi vain terveenä oli tervetullut tilaisuuteen. Tarjosimme jäsenistölle myös mahdollisuuden osallistua etänä kokoukseen, mutta siihen ei ollut tällä kertaa kiinnostusta. Tapahtuman aloitimme nauttimalla maukkaat tarjoilut paikallisosastomme tarjoamina. Ensimmäinen puheenvuoro oli liittomme järjestöpäällikkö Eve Beckerillä, jonka esitys sisälsi tärkeää ja ajankohtaista asiaa liitosta, korona-ajan edunvalvontaa sekä uusien työehtosopimuksien pääkohtia. Tämä oli erittäin antoisa puheenvuoro. Kiitokset Evelle ja suosittelemme kaikkia paikallisosastoja hyödyntämään Even ammattitaitoa edunvalvonta-asioissa. Even puheenvuoron jälkeen meillä oli kunnia jakaa Anita Korpivaaralle ja Anitta Kempille liiton hopeiset ansiomerkit. Perusteluina ansiomerkeille olivat seuraavat: Anitta Kemppi ja Anita Korpivaara ovat yhdessä toimineet Kymenlaakson paikallisosaston tilin/toiminnantarkastajina yli 20 vuoden ajan. He ovat molemmat toimineet aktiivisesti työterveyshoitajien asialla paikallisesti jo ennen varsinaisen paikallisosaston perustamista 1980-luvun lopulta alkaen,


"

Olisi kiva kuulla myös muiden paikallisosastojen ideoita jäsenten aktivoimiseen.

ennen kuin johtokuntia on ollut nimettyinä. Tällöin tilaisuuksia järjestettiin kuukausittain. Molemmat ovat olleet koko työuransa ajan vuosikymmenten saatossa aktiivisimpia paikallisosaston toimintaan osallistuneita jäseniä ja ovat edelleen mukana toiminnassa osallistuen aktiivisesti eri tilaisuuksiin. Molemmilla on kunnioitettavat yli 30 vuoden työhistoria työterveyshoitajan työssä. Hopeisten ansiomerkkien lisäksi meillä oli kunnia jakaa paikallisosastomme ensimmäinen ’Ilmianna ansioitunut kollega’- huomioiminen. Tämä myönnettiin paikallisosastomme puheenjohtajalle Inka Koskiaholle. Perusteluina tälle nimeämiselle olivat seuraavat: ”Inka tarttuu aktiivisesti toimeen johtokunnan puheenjohtajana. Hoitaa luvatut asiat ja on mukana suunnittelemassa toimintaa. Inka on myös valittuna liiton hallitukseen, jossa on toiminut aktiivisesti nyt toista kautta. Inka valittiin vuodelle 2020 liiton varapuheenjohtajaksi.” Tämä kertoo hänen hyvästä työstään ja panostuksestaan liiton eteen. Inka toimii itsenäisesti Haminassa puolustusvoimien työterveyshoitajana. Huomionosoitusten jälkeen pidimme sääntömääräisen vuosikokouksen, jossa käsittelimme liiton ajankohtaisia asioita ja suunnittelimme ensi vuoden toimintaa. Tavoitteena meillä

olisi järjestää tammikuussa pikkujoulut, jolloin ohjelmassa olisi yin joogaa äänimaljojen kanssa sekä avantouintia. Toivotaan, että pysytään terveinä ja pystytään tilaisuus turvallisesti järjestämään. Muutama sana vielä ’Ilmianna ansioitunut kollega’huomioimisesta. Johtokunnassa mietimme viime vuonna, että miten saisimme aktivoitua jäseniä sekä nostettua tärkeää työtämme arjessa esille. Päädyimme aloittamaan vuosittaisen ’Ilmianna ansioitunut kollegasi’- haun. Lähetimme kaikille jäsenille ohjeistuksen asiaan liittyen. Hakukriteerit ovat hyvin vapaamuotoiset, mutta pohjana seuraavat: • Onko työpaikallasi työterveyshoitaja, joka ansaitsisi tulla huomioiduksi omassa työssään? Löytyykö työpaikaltanne kollega, jolla olisi joitain alla luetelluista ominaisuuksista tai muita vastaavia perusteluja tulla huomioiduksi hyvänä työkaverina? • Onko kollegasi erikoistunut johonkin tiettyyn osa-alueeseen työssään ja hoitaa sitä erityisen menestyksekkäästi? • Onko kollegasi kannustava, valmis auttamaan ja jakamaan osaamistaan työpaikallanne? • Onko kollegasi ratkaisuhakuinen ja sopeutumiskykyinen jatkuviin muutoksiin? Osallistuuko hän aktiivisesti uuden kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen? • Puhutteko kollegasi kanssa samaa kieltä, jaatteko työhön liittyen samanlaisia arvoja? • Iloitsetteko yhdessä laadukkaasta työnjäljestä? Jaatteko onnistumiset, yritättekö löytää huonommista tuloksista kehityskohteita? • Kehitättekö työtä yhdessä ja jaatteko uusia oppimianne asioita? • Antaako kollegasi palautetta asiallisesti ja osaako hän ottaa sitä vastaan? • Onko kollegasi vahva, diplomaattinen ja oman arviointikyvyn omaava rehti tekijä? Onko hän valmis tuomaan näkemyksensä esille tiukoissakin tilanteissa eikä pelkää sanoa asioita suoraan. • Onko kollegasi huumorintajuinen, helposti lähestyttävä ihminen, jonka kanssa haluaisit vaihtaa jopa pari sanaa vapaa-ajasta? Meistä monesta löytyy varmasti suurin osa noista ylläluotelluista ominaisuuksista, joten toivottavasti saamme jatkossakin paljon hyviä ilmiantoja. Olisi kiva kuulla myös muiden paikallisosastojen ideoita jäsenten aktivoimiseen. Tytti Puolakka Kymenlaakson paikallisosaston sihteeri tytti.puolakka@gmail.com

Työterveyshoitaja 4/20

33


ÄRJESTÖPÄÄLLIKÖN PALSTA

Tällä kertaa nostan ajankohtaisista työmarkkina-asioista esille koronapandemian aikaansaaman työkuormituksen, joka uhkaa jäsenten jaksamista, Metsäteollisuuden irtioton työehtosopimusten neuvottelemisesta ja sote-lakipaketin, joka nostaa kysymyksiä julkisella sektorilla työskentelevien työterveyshoitajien työehtosopimuksista. Lopuksi informoin työttömyyskassan vaihtumisesta. Koronapandemian jäljet Koronapandemian vaikutukset näkyvät vahvasti jäsenten työpaikoilla, vaikka massiiviset lomautukset ovatkin jo väistyneet. Hoitoalalla lomautukset eivät ole laajassa mittakaavassa vaihtuneet irtisanomisiksi, työtähän on koko ajan ollut tehtäväksi. Lomautusten jäljiltä on paljon tekemätöntä työtä, joka kentältä tulleiden viestien mukaan rasittaa työterveyshoitajia. Kiireen keskellä on hyvä muistaa, että työnantajalla on Työsuojelulain nojalla velvollisuus huolehtia siitä, ettei työn kuormitus uhkaa terveyttäsi. Jos työkuormituksesi on liiallinen, kerro siitä esihenkilölle, joka on vastuussa asian korjaamisesta. Mikäli hän ei tartu toimeen, niin ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun. Työsuojelulain toteuttamista valvoo Aluehallintovirasto. Monelle esimiehelle on yllätys, että saattaa joutua henkilökohtaisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen ja maksamaan sakkoja, mikäli työturvallisuuslain laiminlyönti riitautetaan. Toivottavasti työkuorman kohtuullistaminen sujuu hyvässä yhteishengessä. Tarvittaessa prosessissa voi saada tukea myös luottamusmieheltä ja liitosta. Mureneeko työehtosopimusjärjestelmä? Metsäteollisuuden päätös lopettaa koko alaa koskevista yleisistä työehtosopimuksista neuvotteleminen otettiin kiittäen vastaan työnantajapuolella ja tyrmistyneenä työntekijäpuolella. Päätös tuo epävakautta, koska ilman työehtosopimusta ei ole

34

Työterveyshoitaja 4/20

työrauhavelvoitetta. Lisäksi palkansaajien työehdot eriytyvät. Metsäteollisuuden päätös valtakunnallisten työehtosopimusten lakkauttamisesta on saanut aikaan keskustelua ja osin samansuuntaista pohdintaa myös EK:n jäsenliitoissa. Palkansaajapuolelta on odotettavissa painostustoimia. Työnantajan irtautumisen työehtosopimuksesta ei kuitenkaan välttämättä vähennä työntekijöiden järjestäytymistä tai järjestäytymisen tarvetta, koska paikallinen sopiminen vaatii neuvottelutaitoja työntekijöiltä, jottei sopiminen menisi saneluksi. Työnantajapuolellakaan neuvotteluosaamista ei ole kaikissa yrityksissä. On iso ja avoinna oleva kysymys, miten neuvottelut jatkossa organisoidaan, mutta sekä työntekijäettä työnantajapuoli tulevat tarvitsemaan omia liittojaan neuvottelujen tueksi. Osa työntekijöistä saattaa jopa hyötyä muutoksesta. Yksityisellä puolella toimiva neuvottelujärjestömme YTN (Ylemmät toimihenkilöt YTN) ilahtui siitä, että jatkossa metsäteollisuuden työehdot sovitaan paikallisesti. Metsäteollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ei tähän saakka ole ollut työehtosopimusta ja nyt heidän työehdoistaan päästään mitä ilmeisemmin sopimaan. Työ ehtos opi mu ks e t ovat vai n osa yhtei st ä sopimusjärjestelmää. Jää nähtäväksi, ulottuvatko vaikutukset esimerkiksi eläkejärjestelmään ja työttömyysturvajärjestelmään. Suomessa sopimalla on saatu yhteiskuntarauhaa, edistetty tasa-arvoa ja ehkäisty eriarvoistumista. Työterveyshoitajia koskevilla sopimusaloilla vastaavaa sopimisesta irtautumista ei onneksi ole näköpiirissä. Julkisella sektorilla virkaehtosopimusten osapuolet määrää laki ja sopimusten piiriin kuuluvat kaikki julkisen sektorin palkansaajat. KT Kuntatyönantaja ei ole seuraamassa Metsäteollisuuden irtautumista valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta. Se pitää keskeisenä lakiin perustuvaa neuvottelumandaattiaan ja valtakunnallista työ- ja virkaehtosopimustoimintaa. Sote-lait, sote-sopimus ja työterveyshoitajat Kuntasektorilla suunnitellaan uuteen sopimusrakenteeseen siirtymistä. Kunnan KVTES-ratkaisu (Kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus) sisälsi päätöksen, jossa tuleville sotemaakunnille solmitaan oma sote-sopimus. Sopimuksesta neuvottelevat edelleen sekä meidän oma julkisen sektorin


"

Suomessa sopimalla on saatu yhteiskuntarauhaa, edistetty tasaarvoa ja ehkäisty eriarvoistumista.

sopimukseen), koska velvollisuus järjestää työterveyshuoltoa terveydenhuoltolain 18 §:n nojalla siirtyisi uudistuksessa kunnilta sote-maakunnille. Mikäli kunta omistaa yhtiön, joka järjestää kuntien vastuulla terveydenhuoltolain 18 §:n nojalla olevat työterveydenhuollon palvelut, myös tällaisen yhtiön osakkeet ja siten myös yhtiön työntekijät siirtyisivät uudistuksessa kunnista sote-maakuntiin. Kunnassa voi olla myös työntekijöitä, joiden pääasiallisena työtehtävänä on työterveyshuollon palvelujen tarjoaminen kunnan omille työntekijöille. Nämä työterveyshoitajat eivät esitysluonnoksen nojalla siirtyisi sote-maakuntiin. He jäisivät kuntiin ja jatkaisivat nykyisen KVTES-sopimuksen piirissä. Työttömyyskassa vaihtuu

neuvottelujärjestömme JUKO ( Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö), Sote ry, joka sisältää Superin, Tehyn, Erton ja Spalin sekä JHL:n ja Jytyn muodostama Julkisen alan unioni JAU. Sote-sopimuksen on määrä tulla voimaan 1.9.2021. Mikäli sopimuksen sisältöä (työaikajärjestelmät, palkkausjärjestelmä ja muut tarvittavat määräykset) ei saada ratkaistua 31.8.2021 mennessä, tulee sopimuksen sisältö nykyisestä KVTES-sopimuksesta. Tämän hetkisen sote-lakipaketin mukaan kuntien työterveyshuollon työntekijät siirtyvät sote-maakuntiin (ja sote-

Koronapandemia aiheutti valtavasti lomautuksia ja saimme jäseniltä runsaasti negatiivista palautetta työttömyyskassan käsittelyajoista. Hallitus päättikin siirtää jäsenten kassapalvelut Terveydenhuoltoalan työttömyyskassaan, jonka jäsenten toimialalla on hyvä työllisyys, toisin kuin edellisessä kassassa, johon kuuluu esimerkiksi lentävä matkustamohenkilökunta. Kaikilla kassoilla on samat lain edellyttämät etuudet eikä kassan vaihtaminen heikennä etuja. Terveydenhuoltoalan työttömyyskassalla on nopeat käsittelyajat, uudenaikaiset järjestelmät ja hyvä ymmärrys sote-alan toiminnasta. Jotta voimme siirtää kassapalvelunne uuteen kassaan, tarvitsemme jokaiselta jäseneltä henkilökohtaisen valtakirjan jäsenyyden siirtämisestä. Lehden ilmestyttyä olemme lähettäneet sähköisen uutiskirjeen ja kirjautumislinkin. Osaa on puhelurobottikin ehtinyt valtakirjasta jo muistuttaa. Jatkamme niiden jäsenten tavoittamista, joita puhelurobotti ei syystä tai toisesta tavoittanut (soitto on tullut numerosta 09-8171 1918). Jos asia on omalta osaltasi kesken, niin otathan yhteyttä toimistoon. Huom! Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa (Tehy-tk) on nimestään huolimatta Tehy ry liitosta erillinen toimija. Voimia ja työn iloa poikkeusolojen keskelle!

Eve Eve Becker  

Työterveyshoitaja 4/20

35


Hae liiton apurahaa Liiton vuoden 2021 apurahat ovat haettavissa 28.2.2021 mennessä. Yleisenä ehtona on vähintään kahden vuoden jäsenyys liitossa. Terveydenhuoltoneuvos Ruth Säynäjärven rahastosta myönnetään apurahoja työterveyshoitajan ammattitaidon kehittämiseen liittyvään opinto- ja tutkimustoimintaan. Apurahat myöntää Työterveyshoitajaliiton hallitus. Apurahojen hakeminen Apurahoja haetaan kerran vuodessa ja hakemusten tulee olla liiton toimistolla 28.2. mennessä. STTHL:n hallitus tekee apurahapäätökset Ammattija koulutusjaoksen esityksen perusteella. Apurahoja myönnetään • työterveyshoitajan työtehtävien tai roolin kehittämiseen liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön • työterveyshuollon tutkimus- ja kehitystyöhön, erityisesti työterveysyhteistyön tutkimukseen, pienyritysten työterveyshuollon tutkimiseen sekä työterveyshuollon digitalisaation tutkimus- ja kehitystyöhön. • kansainvälisiin kongresseihin, joissa hakija esittää työterveyshuoltoon kohdistuvia tutkimuksia, kehittämis- tai koulutushankkeita Apurahoja ei myönnetä • Tutkinnon suorittamiseen • perus- eikä täydennyskoulutukseen, eikä esim. ensiapuopettaja-, työnohjaaja-, psykoterapeuttikoulutukseen ​• Työnantajan vastuulle kuuluvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen Lisätietoja apurahan hakemisesta Liiton puheenjohtaja Pilvi Östermanilta, puh. 0400 734476 tai järjestöpäällikkö Eve Beckeriltä, puh. 040 761 7231. Hakulomake löytyy kotisivuilta kohdasta apurahat sekä uutisista. Hakemus lähetetään osoitteella: eve.becker@stthl.fi

Ehdota Vuoden työterveyshoitajaa 2021 Vuoden työterveyshoitaja valitaan ensi vuonna 24. kerran. Ensisijaisina valintakriteereinä ovat: • hän on liiton jäsen • hän toimii työterveyshoitajan tehtävissä tai sitä läheisesti sivuavassa tehtävässä • hän on aktiivinen • hän on ammatillisesti edustava liittomme jäsen Lisäksi hän • on pitänyt huolta ammatillisesta osaamisestaan • toimii työyhteisönsä rakentavana jäsenenä • on työssään kehitysmyönteinen Lisäansioksi luetaan • osallistuminen paikallisosaston toimintaan • osallistuminen muuhun liiton toimintaan • muu yhteiskunnallinen aktiivisuus

Vuoden työterveyshoitaja 2020 Katri Hallila

36

Työterveyshoitaja 4/20

Jos tunnet henkilön, joka pitäisi valita Vuoden työterveyshoitajaksi, niin voit tehdä esityksen itse tai esittää ideasi paikallisosastolle. Esitykset tulee tehdä 31.3.2021 mennessä. Kriteerit ja lomake esityksen tekemiseen löytyvät liiton kotisivuilta kohdasta Ajankohtaista.


ANSIOMERKIT

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

HAKU 31.1.2021 MENNESSÄ

Suomen Työterveyshoitajaliiton ansiomerkki voidaan myöntää liiton jäsenelle tunnustuksena liiton hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä kuten toimimisesta liiton luottamustehtävissä, työterveyshoitajan työn kehittämisestä tai työterveyshoitajan työssä toimimisesta. Työterveyshoitajaliitolla on kultainen ja hopeinen ansiomerkki. Ansiomerkissä on kuvattuna liiton logo. Ansiomerkin myöntää liiton hallitus paikallisosastojen esityksestä. Ansiomerkkiohjesääntö ja linkit hakulomakkeisiin löytyvät paikallisosastotoimijoiden tiimistä (Teamsalustalta) ja paikallistoimijoiden joulukuun kirjeestä. Ansiomerkkihakemukset tehdään sähköisellä lomakkeella 31.1.2021 mennessä. Lisätietoja: järjestöpäällikkö Eve Beckeriltä 040 761 7231, eve.becker@stthl.fi

TYÖTERVEYSHOITAJA-LEHDEN TOIMITUS JA VIESTINTÄJAOS KAIPAAVAT VAHVISTUSTA! Juuri sinusta, joka pidät kirjoittamisesta, jolle aikataulusta kiinni pitäminen ei tuota tuskaa, joka lisäksi suorastaan rakastat oikolukemista ja joka haluat pitää oman ammattilehtemme hengissä. Mikäli ihan kaikki kuvaukset eivät sovi sinuun, saatamme silti olla sinusta kiinnostuneita.

Wanted alive!

Ota rohkeasti yhteyttä päätoimittajaan tai toimituskunnan jäseniin. Yhdessä olemme enemmän!

Rauhallista Joulua & Onnellista Uutta Vuotta 2021 Työterveyshoitajalehden lukijoille! Toivottaa lehden toimituskunta

Työterveyshoitaja 4/20

37


AJANKOHTAISIA EDUNVALVONTAKYSYMYKSIÄ Tällä palastalla käsitellään muutamia sellaisia edunvalvonta-asioita, joista on tullut toimistoon paljon kysymyksiä viime aikoina. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella on paljon epäselvyyttä siitä, mikä lasketaan työajaksi tai millä reunaehdoilla ylityötä syntyy. Työajan lisäksi kysymyksiä ovat nostaneet tehtävien muutokset. Työajan muutokset - Jäävätkö kahdeksasta neljään työvuorot pian historiaan? Useammassa organisaatiossa on nyt meneillään yt-neuvotteluja työajan jatkamisesta iltakuuteen. Tämä on nostanut kyselyryöpyn työnantajan oikeudesta puuttua totuttuihin työaikoihin. Vaikka käytännössä työterveyshuollossa on totuttu tekemään arkipäiviin sijoittuvaa päivätyötä, on työnantajalla laaja direktiooikeus työajan sijoittelussa. Työehtosopimukset sisältävät useita eri työaikamuotoja, joista mikään ei sulje pois ilta- tai viikonlopputyötä. Rajoituksia voi asettaa vain työsopimus. Yleensä työsopimuksissa vain viitataan työehtosopimuksen työaikamuotoon eikä työaikaa ole määritelty tarkasti. Mikäli jonkun työntekijän työsopimukseen on kirjattu työaika esim. klo 8.00–16.00, niin silloin työnantaja ei voi muuttaa työaikaa yksipuolisella päätöksellä, koska työsopimus sitoo työnantajaa tiukemmin kuin työehtosopimus. Vaikka työajan muuttuminen olisikin työnantajan päätösvallan piirissä, pitää niistä käydä yt-lain 6 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa käydään läpi muutoksen reunaehtoja eli juuri työsopimusten asettamia rajoja, missä määrin työajan muuttaminen on tosiasiassa tarpeellista ja miten ratkaistaan yksityiselämään liittyvät velvoitteet esimerkiksi lasten noutaminen varhaiskasvatuksesta tilanteessa, jossa tukiverkosto puuttuu. Tehtävien muutokset – koulutetaanko sinutkin koronanäytteenottajaksi? Työnantaja voi työnjohtovaltansa nojalla järjestellä töitä eli työntekijä on velvollinen tekemään niitä töitä, joista hän on sopinut tai joita hänen voidaan edellyttää esim. työtapojen tai

-menetelmien muuttumisen tai tarkistamisen vuoksi tekevän. Sillä on suuri merkitys, millä tavalla toimenkuva on määritelty. Työsopimuksen lisäksi tehtävä voidaan määritellä esimerkiksi organisaatiokohtaisissa tehtävänkuvauksissa. Työsopimukseen usein sisältyvä ”ja työnantajan muut osoittamat työt” antaa työnantajalle mahdollisuuden muuttaa työn sisältöä. Ei ihan miksi tahansa, mutta terveydenhuollossa hoitajia on nyt paljon siirretty koronaan liittyviin tehtäviin, erityisesti näytteenottoon. Jos näytteenottotyö on väliaikaista, se on työnantajan päätettävissä. Jos työnkuvan muutos olisi pysyvä, tarvittaisiin työsopimuksen muutos. Työnantajilla on katsottu olevan oikeus siirtää työntekijä uusiin tehtäviin, jos uudet tehtävät eivät olennaisesti muuta työsuhteen ehtojen mukaisia tehtäviä, eikä siirto merkitse huononnusta työntekijän etuihin. Lisäksi työnantajalla on oikeus siirtoon yksipuolisella päätöksellä, mikäli työsopimuksen irtisanomiseen löytyy erityisen painava syy. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jolloin työntekijä on tietoinen irtisanomismahdollisuudesta ja joutuu miettimään, suostuuko jatkamaan tarjotuilla ehdoilla. Jos tilanteessa ei toimita vastoin työsopimuksen ehtoja, eivätkä työntekijän edut huonone, on vaikea riitauttaa tällaista asiaa. Jos työntekijä kieltäytyy siirtymästä uusiin tehtäviin, voi tämä olla työsopimuksen päättämisperuste. Uusiin tehtäviin kannattaa siis siirtyä, mutta työnantajalle voi ilmoittaa, että varaa itselleen oikeuden tarkistaa muutoksen laillisuus. Jos sinun työtehtävääsi ollaan muuttamassa vastoin toiveitasi, ota ajoissa yhteys luottamusmieheen (luottamusmiehen puuttuessa järjestöpäällikköön), niin saat apua vaihtoehtojen arvioimiseen. Eve Becker järjestöpäällikkö

Työaikaan liittyvät termit ovat monelle tuntemattomia. Tarkista omat tietosi

Työaika = Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä (Työaikalaki 3§). Jos joudut aamulla valmistelemaan työpäivää esimerkiksi käynnistämällä koneen ja tarvittavat järjestelmät, on siihen tarvittava aika virallista työaikaa. Säännöllinen työaika = Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän työsopimuksen mukaista normaalia vuorokautista tai viikoittaista työaikaa. Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on yleistyöajassa enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on sovittu työaikalakia alemmasta säännöllisestä työajasta. Yleistyöajassa työaika on pääsääntöisesti 8–9 tuntia vuorokaudessa ja 38 h 15 min viikossa. Lisätyö = Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei ylitä säännöllisen työajan enimmäismäärää. Lisätyö mahdollistuu käytännössä siinä tapauksessa, jos työntekijä normaalisti tekee ns. lyhennettyä työpäivää. Ylityö = Ylityötä on työ, joka ylittää säännöllisen työajan enimmäismäärän. Ylityö tapahtuu aina työnantajan aloitteesta. Omasta toiveesta tehdyt tunnit eivät siis ole ylityötä. Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumuksen. Ylityöhön ei siis tarvitse suostua.

38

Työterveyshoitaja 4/20


Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti.

if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.


ä iv

Työt

ät

odesta 1954 Vu

v

sho

op

er

n e n i m a a t Koh ä ss i g n i s l e H ey

it a j a - l u e

nt

TYÖTERVEYSHOITAJIEN LUENTOPÄIVÄT 2021 Aika Paikka

20.–21.5.2021 Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

Päivien teema on ”KOHTAAMINEN” Ohjelma esitetään striimattuna AIHEITA MM. • Ajankohtaista työterveyshuollon kustannusten korvauksista • Työterveyshoitajan työn roolitus • Elintapojen vaikutus työkyvyttömyyden syntyyn

Profile for Suomen Uusiokuori Oy

Työterveyshoitajaliitto 4/20  

Työterveyshoitajaliitto 4/20  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded