Page 1

4/2018

TYÖTERVEYShoitaja

Suo Fin 194

8 1 8 – 20

Stthl – 70 vuotta työterveyshoitajien tukena


Tee tilaa

kolesterolia alentavalle lisälle potilaasi ruokavalioon TEHOKAS ja HELPPO tapa auttaa potilastasi alentamaan kolesterolia on suositella Benecol®-tuotteita* osaksi hänen ruokavaliotaan. Benecolin tehoaineen, kasvistanolin, on kliinisesti todistettu alentavan LDL-kolesterolia ja pitävän sen alhaalla päivittäin käytettäessä.

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ

*On osoitettu, että 1,5-3,0 g:n päivittäinen kasvistanoliannos alentaa kolesterolia keskimäärin 10 % 2-3 viikossa.


TYÖTERVEYSHOITAJA 4/2018

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

SISÄLTÖ

4 5 8 9 10 11

15 16 18

Pääkirjoitus Kuvasatoa luentopäiviltä Jäsenkampanja

26 29

Kuumat aallot – myös miesten vaiva? Tule mukaan! Ammatti- ja koulutusasiainjaoksessa on ”hyvä pöhinä”

30 Kumulatiivisen stressin hallinta pelastusalalla

Puheenjohtajalta Vuoden Työterveyshoitaja Eija Autio

32

Työterveysyhteistyöllä hyvää työkykyä pelastajille – työterveyshoitajalla tärkeä rooli

34

Tehtaan portilta työyhteisöön Työterveyshoitajaliitto oli mukana – poimintoja liiton 50-vuotishistoriikista Turvallisuus ja Työhyvinvointimessuilla Muuttuva työikäisen terveydenhuolto

36

Työikäinen muistisairas tarvitsee monipuolista tukea

38

Suomen työterveyshuolto ja työterveyshoitajat: Menestystarina Pohjanmaan työterveyshoitajat Marttojen opissa Työikäisten nivelterveys kuntoon!

39

Työterveyshoitajaliiton Kanta-Hämeen paikallisosasto vietti liiton 70-vuotisjuhlaa Itsensä johtamisen malli on kehitetty vastaamaan tulevaisuuden psykososiaalisen FOHNEU congress in Hungary 2019 kuormituksen haasteisiin asiantuntija- organisaatioissa

21

24

Onko asiakkaallasi korkea murtumariski?

TYÖTERVEYShoitaja

Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki puh: 050 4108 636 ISSN 0356-1232 43. vuosikerta Lehden päätoimittaja Terhi Vesiluoma, 050-5973951 terhi@vesiluoma.fi Toimitus Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki

Toimituskunta Leena Haakana, 044-3444663 haakana.leena@gmail.com Sanna Kurppa, 041-5067338 sannajkurppa@gmail.com Anu Silander, 040-5603408 anusilander@gmail.com Mai Anttila, 050-3549100 maianttila@gmail.com Toimitussihteeri Eila Leonoff, puh: 050 4108 636 eila.leonoff@stthl.fi Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, mari@puffi.fi, www.puffi.fi

40 43

Järjestöpäällikön palsta

Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ohratie 2 31400 SOMERO puh. 02-7488 120 gsm: 040-900 2020

Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2019 Lehti Aineisto Ilmestyminen No 1/2019 viikolla 3 viikolla 9

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat mediakortissa 2018 www.stthl.fi Vuosikertahinta 70 euroa Ilmoitusten yhteyshenkilö Eila Leonoff, puh: 050 4108 636 Aikakauslehtien liiton jäsen Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ­ilmoitushintaan.

Työterveyshoitaja-lehti on luettavissa liiton extranetsivuilla www.stthl.fi/jasenlehti


PÄÄTOIMITTAJALTA Pitelet kädessäsi Suomen Työterveyshoitajaliiton toimittamaa ammattilehteä. Se on ilmentänyt 44-vuotisen historiansa aikana parhaimmillaan sitä, mitä työterveyshuollon kentässä kulloinkin on tapahtunut. Liitomme on tänä vuonna täyttänyt 70 vuotta, ja eri puolilla Suomea on järjestetty hienoja tapahtumia. Juhlavuosi huipentui omiin luentopäiviimme, sääntömääräiseen syyskokoukseen ja iltajuhlaan, joita vietimme Helsingissä Hotelli Haaga Central Parkissa lokakuun lopulla. Näistä päivistä ja työterveyshoitajakollegoiden ja kutsuvieraiden juhlahumusta voit lukea juttuja tästä lehdestä. Päivillä palkittiin myös Vuoden työterveyshoitaja ja kiitettiin ansioituneita liiton jäseniä. Vuoden viimeisessä lehdessä päättyy myös Muistiliiton artikkelisarja. Palo- ja pelastusalaan liittyen on pari mielenkiintoista juttua tarjolla, ja työikäisten nivelrikkoa sairastavien henkilöiden virtuaalisesta vertaistuesta ja Työikäisten nivelterveys kuntoon -hankkeesta voit toivottavasti ammentaa ajankohtaista tietoa omaan työhösi. Toimituskunnassa olemme iloinneet siitä, että liitolla on ollut vuosikymmenten varrella hyviä yhteistyökumppaneita. Toivomme, että voimme jatkossakin tarjota lehtemme palstatilaa tärkeiden asioiden viestimisessä lukijoille. Juttuvinkkejä voi antaa toimistoon tai suoraan meille lehdentekijöille. Tässä lehdessä on vuorossa esittelyjuttu ammatti- ja koulutusasiainjaoksen toiminnasta, tehtävistä ja tekijöistä. Jatkamme ensi vuonna liiton hallituksen alaisten jaosten esittelyä, ja pääsette myös tutustumaan meihin lehdentekijöihin tarkemmin. Meille tarjotaan lehteen runsaasti opinnäytetöihin pohjautuvia artikkeleita. Tähän lehteen valitsimme vähän erilaisemman aiheen, jota ei taatusti koskaan lehden historian aikana ole käsitelty: ”Kuumat aallot – myös miesten vaiva”, jossa kirjoittajina kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa. Työterveyshoitajakollegamme Miika Vestala on tehnyt johtamiseen liittyvän YAMK-tutkintonsa lopputyön aiheesta ”Itsensä johtamisen kehittäminen työterveyshoitajan työssä”. Toivottavasti voitte hyödyntää molempien töiden tuloksia työssänne. Vestalan aihe on mielestäni erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Artikkeli voisi toimia myös keskustelunherättäjänä työyhteisöissä ja esim. opiskelijoiden kanssa keskustellessa harjoittelujaksolla. Tyttäreni täytti lokakuun alussa vuosia. Kaverisynttäreitä tuo teiniikää lähestyvä lapsoseni ei enää halunnut järjestettäväksi, mutta valitsi käynnin hyvän ystävänsä ja minun kanssani Seinäjoella sijaitsevaan sisäleikkipuistoon. Otin mukaani liiton 50-vuotishistoriikin ajatuksena kirjoittaa sen perusteella jutun tähän lehteen. Kirja kiepsautti minut kuitenkin niin pauloihinsa, että koko leikkiajan istuin tuolla samaisella sohvalla ja ahmin tarinoita liiton ja työterveyshuollon historiasta. En sentään itkenyt, mutta välillä nauroin vedet silmissä kirjan tapahtumille. Tänään ehdin mökille laittamaan trampoliinin talvisäilöön, tekemään syyskukka-asetelmat ulos ja kuuraamaan uunin, ennen kuin pääsin kirjoittamaan tätä pääkirjoitusta. Olen myös poiminut teille lukijoille muutamia mukavia tarinoita historiateoksesta. Toivottavasti juttu saa teidät hyvälle tuulelle. Tunnelmallista joulun odotusta ja ihania hetkiä kynttilöiden valossa, vaikka oman ammattilehden parissa, toivottelee Terhi

4

Työterveyshoitaja 4/18


POIMINTOJA LUENTOPÄIVILTÄ HELSINGISTÄ 25.–26.10.2018

Luentopäivistä tuli tänäkin vuonna erittäin onnistuneet, mistä erityiskiitos luentopäivätyöryhmälle. Aiheet olivat monipuolisia: sotea, kognitiivista teknologiaa terveydenhuollossa, työpaikkaselvitystä, työn muokkausta ja työstä selviämistä ja siitä motivoitumista.

Kuvassa vasemmalta Päivi Loikkanen, Kristiina Mukala, Jan Schugk ja Jenny Rintala.

ILOISET PANELISTIT Luentopäivien toisena päivänä meillä oli ilo kuulla Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Päivi Loikkasen esitys työpaikkaselvityksestä ajatuksella ”Mitä siihen nyt sitten pitää kirjoittaa?” Antoisan esityksen jälkeen Päivi vielä haastatteli asiantuntijoita ja ohjasi paneelikeskustelun, jonka aiheena oli ”Työpaikkaselvityksen arvo asiakkaalle”. Keskustelijoiksi saatiin niin ikään loistavat Kristiina Mukala (STM), Jan Schugk (Varma) ja Jenny Rintala (Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Panelistit muistuttivat työterveyshoitajia, että perustyöpaikkaselvitys on pohja sen jälkeen yhdessä asiakasyrityksen kanssa tehtävälle

toimintasuunnitelmalle. Meidän olisi hyvä kysyä asiakasyrityksen edustajilta ennen työpaikkakäyntiä, millaisia odotuksia heillä on. Palautetilaisuuksien pitäminen työpaikoilla on vähäistä, mutta siitä itse asiassa alkaa työpaikkaselvitysprosessin vaikuttavuus! Saimme vielä hyviä ohjeita arkeen vietäväksi: pidä itseäsi ajan tasalla kaikesta siitä, mitä hyvään työterveyshuoltoon ja työpaikkaselvitykseen kuuluu. Tee raporttiin ymmärrettäviä johtopäätöksiä ja konkreettisia toimenpidesuosituksia. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin eikä itse. On iso voimavara tunnistaa oman osaamisensa rajat ja pyytää apua moniammatillisen tiimin jäseniltä. Myös yhteistyö työpaikan eri toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Työterveyshoitaja 4/18

5


OTE-hankkeelle myönnetyn tunnustuspalkinnon vastaanotti työryhmän puolesta STM:n erityisasiantuntija Ritva Partinen

Eduskunnan puhemies Paula Risikko

RUTH SÄYNÄJÄRVEN SÄÄTIÖN TUNNUSTUSPALKINTO Ruth Säynäjärven rahasto perustettiin vuonna 1987 toimimaan Suomen Työterveyshoitajaliiton hallinnoimana rahastona, joka jakaa vuosittain apurahoja liiton jäsenille tutkimus- ja kehitystoimintaan. Liiton 70-vuotisjuhlassa juhlistimme perustamistamme ja kunnioitimme visionäärisen vaikuttajamme terveydenhuoltoneuvos Säynäjärven muistoa. Suomen Työterveyshoitajaliitto jakoi ensimmäisen kerran historiassaan Ruth Säynäjärven säätiön tunnustuspalkinnon 25.10.2018. Tämä tunnustus tullaan jatkossa jakamaan vuosittain työterveyshuollon kehittäjälle ja vaikuttajalle, joka on merkittävästi panostanut ja toiminut työterveyshuoltoa kehittäen, etenkin työterveyshoitajien ammattikunnan näkökulmasta. Tänä juhlavuonna 2018, jaoimme Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimalle OTE-hankkeelle (osatyökykyisille tie työelämään), jossa koulutettiin työkykykoordinaattoreita toimimaan yhteistyössä verkoston kanssa osatyökykyisten pitämiseksi työelämässä. Onnittelut hankkeelle edelläkävijämäisestä ja valtakunnallisesta työstä työterveyshoitajien osaamisen kehittämisessä, työkykykoordinaattoriverkostojen luomisesta sekä tutkimuksesta työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseksi.

VALTIOVALLAN TERVEHDYS Saimme Eduskunnan puhemies Paula Risikolta valtiovallan tervehdyksen 70-vuotisjuhlapäiviemme alkuun. Risikko iloitsi puheensa aluksi siitä, että liitto myönsi OTE-kärkihankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon, koska hän on itse sosiaali- ja terveysministerinä toimiessaan ollut käynnistämässä hanketta. Risikko kiitti meitä työterveyshoitajia siitä työstä, mitä olemme vuosikymmenten saatossa tehneet. Terveys kietoutuu yhteen niin työn, talouden kuin turvallisuudenkin kanssa. Asiakkaat tarvitsevat meitä ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa! Täydennyskoulutuksen tarve on jatkuva, sillä meillä tulee olla ajantasainen tieto, mahdollisuus ja halu osallistua myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Puheensa lopuksi eduskunnan puhemies Risikko muistutti meitä, miten tärkeää on pitää huolta omasta työkyvystä ja siitä, että palaudumme työstä, jossa usein venymme, mutta johon olemme valtavan sitoutuneita. Innostuneisuutemme ja asiakkaamme voivat olla jaksamisemme voimavara!

Liiton hopeiset ansiomerkit Liiton hopeiset ansiomerkit on luovutettu paikallisosaston omissa juhlatilaisuuksissa ansioituneille johtokuntien jäsenille syksyn aikana: Kymenlaaksoon Inka Koskiaholle, Terhi Oijalalle, Tytti Puolakalle, Krista Löfmanille, Seija Haahkolalle, Tiina-Henriikka Toikalle ja Eira Lammelle Etelä-Karjalaan Sirkka Hätöselle Keski-Suomeen Arja Matomäelle, Tarja Volaselle, Margit Mujuselle ja Tuula Koholle Pohjois-Pohjanmaalle Marja Loposelle Onnittelut kaikille ansiomerkkien saajille ja kiitos hienosta panoksesta jäsenistömme eteen!

6

Työterveyshoitaja 4/18


Hallitus 2019 Kuvassa vuoden 2019 hallitus: takarivi alhaalta vas.; Emilia Pöyry, Minna Rajalin, Hannele Pohjonen, Marja Loponen, Pilvi Österman (liiton puheenjohtaja), Inka Koskiaho ja Marja Alanne. Eturivi alhaalta vas.; Mari-Anne Anttila, Terhi Vesiluoma, Eeva Honkanen ja Jaana Taskinen. (kuvasta puuttuvat Paula Mustonen ja Anja Ryhänen)

Liiton hallitus 2019–2020

uudet varsinaiset jäsenet: Marja Alanne, Paula Mustonen, Hannele Pohjonen uudet varajäsenet: Emilia Pöyry, Jaana Taskinen, Minna Rajalin

Iltajuhlassa palkittiin ansioituneita: Akava on myöntänyt hopeisen ansiomerkin Mari-Anne Anttilalle (kuvassa oikealla) ja pronssisen ansiomerkin hopeisin lehvin Terhi Vesiluomalle (kuvassa vasemmalla) sekä Anja Ryhäselle

Ohi on, nyt on hymy herkässä! Työterveyshoitaja Sanna Kurppa kertoi torstaina iltapäivällä viime vuotisista kokemuksistaan Ateenasta, jossa hän tutustui kreikkalaiseen terveydenhuoltoon, pääpainona työterveyshuolto ja työturvallisuus

Svetlana, Pirkanmaan naisia ja juontaja Matias

Alkuruoaksi nautimme härkäcarpacciota punajuurichutneyllä, pääruokana oli paistettua siikaa, juures-perunakakkua ja siianmäti beurre blancia ja jälkiruokana talon kondiittorin valkosuklaa-karpaloleivos (joka melkein katosi parempiin suihin ennen kuin kuva ehdittiin ottamaan)

Työterveyshoitaja 4/18

7


A J A T I O H S Y E TYÖTERV Tuo uusi jäsen liittoon, saat palkinnoksi 50 €:n SuperLahjakortin! on ä Liitto keää, ett e on tär LL oitajien u h s in y ”m rve n työte ä id e m Ljon nyt keskitty L:LLä on pa h t t s . n e e ajamis äkin asioiden . – anna sin paikkoja n e is m vaikutta LiitoLLe!” shoitaja ötervey y t i s e n ää akana,

- Leena ha

heLsinki

iiton aa. L voim n paa o urem ssa a su s ”jouko o inta toim oLen enä aLLis n ik e a s p jä . n utta hmä ttiry naisu mma koko a n ma aa o . tarjo ston erko v n ä e – tuLe tärk oitaja eysh v r e työt n!” kkoo La si jou ie m o ouvo k , a k k puoLa - tytti

Liittomme jäsenyys on paLjon enemmän kuin vakuutus työttömyyden tai työriidan varaLta. saat ajankohtaista tietoa työeLämän kysymyksiin,

e paLkitsemm myös Liittyjän

asiantuntevaa työsuhdeneuvontaa ja työterveyshoitajista koostuvan

ammatiLLisen verkoston. jos tiedät jonkun joka ei vieLä kuuLu omiesi joukkoon,

superLahjakortiLLa jos tuot hänet jäseneksi. jos et vieLä stthL:n jäsentä kertomaan Liitosta ja suositteLemaan jäsenyyttä. jos suositteLu johtaa jäsenyyteen, paLkitsemme teidät moLemmat. niin paLkitsemme sinut oLe jäsen, niin pyydä

Lue Lisää: http://www.stthL.fi/

jasenyys/suositteLe-jasenyyttamoLemmat-hyodytte/

8

Työterveyshoitaja 4/18

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf


Puheenjohtajalta SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO ELÄÄ AJASSA

O

nnittelut kaikille 70-vuotiaan Suomen Työterveyshoitajaliiton jäsenille. Pääkirjoitukseni on tunnustus liiton arvokkaalle ja vaiheikkaalle historialle. Liittomme taival on ollut täynnä vaiheita, jolloin toimintaa on mukautettu vastaamaan ympäristöä ja sen muutoksia. Olemme lähteneet rohkeasti tavoittelemaan monia, mahdottomalta tuntuneita asioita ja vain siten olemme säilyneet elinvoimaisina muutoksessa. Varsinais-Suomen paikallisosaston juhlatilaisuudessa Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen totesi puheessaan osuvasti: ”Suomen Työterveyshoitajaliitto on elänyt ajassa.” Se on kuvaava analyysi seitsemänkymmentä vuotta jatkuneesta kehityksestämme, joka ei pysähdy. Uudet tavoitteet siintävät jo aktiivisen hallituksemme näkökentässä ja kurotamme liittona yhdessä rohkeasti niitä kohti. Juhlavuotemme viimeiseen jäsenlehteen on kunnia tiivistää lyhyt historiakuvaus toiminnastamme. Suomen teollisuutta palvelleiden terveyssisarten järjestäytyminen sai alkunsa valtakunnallisilla työterveyspäivillä vuonna 1948. Noin viisikymmentä terveyssisarta osallistui Suomen Teollisuuslääketieteellisen yhdistyksen jatkokurssille Helsingin Säätytalolla helmikuussa samana vuonna. Yhteiset juuremme ja hyvä, tähän päivään jatkunut yhteistyö suomalaisten työterveyslääkäreiden kanssa on suuri ilonaiheemme. Haluan liiton puolesta kiittää Suomen Työterveyslääkäriyhdistystä kestävästä yhteistyöstä arjessa ja toivoa sen menestyksekästä jatkamista tulevaisuuteen. Säätytalon historiallisessa kokouksessa 8.2.1948 Suomen Työterveyshoitajaliiton toiminta katsotaan alkaneen. Tuolloisen Teollisuusterveyssisarkerhon puheenjohtajaksi valittiin Työterveyslaitoksen terveydenhoitaja Ruth Säynäjärvi, jonka tehtäväksi annettiin kerhon ohjesäännön laatiminen. Ruth Säynäjärvelle myönnettiin vuonna 1976 Florence Nightingale -mitali kansainvälisestä työstä ja tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen toisen terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen. Ruth Säynäjärven elämäntyö ansaitsee tunnustuksensa. Hänen uransa työterveyshuollossa vuodesta 1936, aluksi tehtaan terveyssisarena ja sittemmin työterveyshoitajien koulutuksen tuottajana ja asiantuntijana, on ollut merkittävä. Suomalaisen työpaikkaterveydenhuollon juuret ovat syvällä suomalaisessa teollisuudessa. Ensimmäiset kuvaukset suomalaisesta työpaikkaterveydenhuollosta ovat kirjoitettu jo 1700-luvulla. Jo tuohon aikaan, tehtaiden ja kaivosten omistajat huomasivat, ettei huonokuntoinen työmies ole tuottava työmies. Tehtaan patruunoiden varhaiset havainnot työturvallisuuteen panostamisesta ja työväestön terveyden yhteydestä tuottavuuteen muodostivat selkeän työterveyshuollon kehityksen kivijalan. Vuonna 1852 Suomen ensimmäinen tehtaanlääkäri aloitti Finlaysonin tehtaalla Forssassa. Ensimmäinen tehtaan sairaanhoitaja palkattiin Tampereen pellavatehtaalle 1910. Työ oli erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Hoitajat edistivät työntekijöiden terveyttä niin vastaanotolla kuin kotikäynneillä työväen asuntoihin. He ratkoivat tuolloin työssään myös perheiden sosiaalisia ongelmia. Liitto on historiansa aikana hakenut yhteistyömahdollisuuksia myös muista hoitoalan järjestöistä. Teollisuusterveyssisarten kerho jatkoi itsenäisenä toimintaansa, kun yhteistyö Terveyssisaryhdistyksen kanssa 1950- luvulla ei tuottanut tulosta. Yhdistykseen juurrutettiin kansainvälinen toiminta heti 1950 -luvun alussa ja ensimmäinen palkkavaatimus esitettiin samana vuonna. Vuonna 1954 rekisteröitiin Teollisuusterveyssisaret ry - Industrihälsosystrar rf. Yhdistyksen alkuaikoina keskusteltiin kovinkin ajankohtaisista asioista; palkkauksen luontoisetujen, työajan, virkapuvun ja koulutuksen merkityksestä teollisuusterveyssisaren työssä. Vuonna 1968 yhdistys oli kerännyt runsaat 400 jäsentä ja juhlisti yhteistyön kaksikymmenvuotis -merkkipäiväänsä. Työterveyshuollon lakisääteistämiskeskustelu vahvistui ja työterveyshuoltoon suuntautuneiden terveydenhoitajien perusopetusta syvennettiin. Valtioneuvoston asettama Työterveyskomitea tuotti Leo Noron johdolla mietintönsä vuonna 1971 työterveyshuollon lakisääteistämisestä. Kyseisenä vuonna työmarkkinajärjestöt sopivat työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä ja eduskunta sai esitykset kansanterveys- ja työterveyslaista. Kansanterveyslaki säädettiin 1972 ja ensimmäinen työterveyshuoltolaki 1978. Ensimmäinen työterveyshoitajan työtä koskeva mitoitus suositus annettiin Kitta Rossin ja Käthe Vossin toimesta ja se hyväksyttiin liiton silloisen hallituksen toimesta. Vuonna 1972 yhdistys jatkoi toimintaansa Työterveyshoitajat ry:nä ja Akavan keskusjärjestöön liittyminen toteutui vuonna 1974 kun yhdistyksen jäsenmäärä oli jo 764. Vuonna 1975 aloitettiin Työterveyshoitaja- lehden toimittaminen. Kahdeksankymmentä luvulla liitto vakiinnutti asemansa ammattiyhdistyksenä. Työterveyshoitajien historian alkumetrien kysymyksiä saatiin ratkottua ammattikunnan eduksi mm. palkkaukseen ja asemaan sekä koulutustasoon liittyen. Kitta Rossia lainaten; Suomen Työterveyshoitajaliitto on alun pitäen syntynyt ammatillisuuden edistämiseksi. Roolin ja aseman vahvistamiseksi työterveyshuollossa ovat luonnollisesti liittyneet keskustelut palkkauksesta, työn vaatimuksista ja koulutuksesta sekä työehdoista. Ammatillisuuden edistämisen tavoite on edelleen ajankohtainen. Työterveyshoitajien työn tulos- ja osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. Työterveyshoitajien jaksaminen ja työn vaativuuden kasvaminen sekä yhä niukemmat resurssit ovat tämän ajan huolenaihe. Tehtävä on kuin palannut juurilleen teollisuusterveyssisarten aikaan, työssä on sama kokonaisvaltaisen työotteen vaatimus. Näihin asioihin vaikuttaminen ajassamme on yhteinen asiamme, ja liittona rakennamme tätä tulevaisuutta hallituksen ja aktiivisten jäsentemme voimin. Moni jäsenemme on ollut liiton historiaa tekemässä. Liiton puheenjohtajana saanen hallituksen puolesta esittää lämpimät kiitokseni kaikille liiton kehitykseen myötävaikuttaneille tahoille. Kiitokset järjestötyöhömme panoksensa antaneille vaikuttajillemme, paikallistoiminnassa mukana olleille, yhteistyökumppaneillemme ja jäsenillemme. Toivotan Suomen Työterveyshoitajaliitolle onnea ja menestystä seuraavalle seitsemälle vuosikymmenelle! Onnittelut kaikille jäsenillemme! Pilvi Österman

Työterveyshoitaja 4/18

9


ONNEA VUODEN TYÖTERVEYSHOITAJA

Eija Autio

Suomen Työterveyshoitajaliitto on valinnut Vuoden Työterveyshoitajaksi 2018 PohjoisPohjanmaa ja Kainuu paikallisyhdistyksen aloitteesta liiton pitkäaikaisen toimijan Eija Aution Kempeleestä.

E

ija on ollut liittomme jäsen vuodesta 2003. Hän on toiminut paikallisyhdistyksensä johtokunnassa viisi vuotta, josta vuoden varapuheenjohtajana ja vuodesta 2016 alkaen puheenjohtajana. Liittomme on saanut nauttia Eijan osaamisesta ja yhteistyötaidoista hallituksessa kuusi vuotta. Ammattija koulutusasiainjaoksessa kuuden vuoden pestissään Eija toimi puheenjohtajana viisi vuotta. Kiitämme häntä hyvästä työotteesta ammatillisten asioiden ja koulutuksen kehittämisessä. Eijan ura terveydenhuollossa on alkanut terveydenhoitaja työn jatkumona. Valmistuttuaan terveydenhoitajaksi 1989 ura on edennyt terveydenhoitajan työtä tehden perusterveydenhuollossa ja neuvolapuolella mm. Oulun kaupungilla, Rantsilan kunnalla väestövastuuhoitajana ja Kempeleen terveyskeskuksen

10

Työterveyshoitaja 4/18

terveydenhoitajana v.1995 kunnes työterveyshoitajan ura alkoi. Vuodesta 1995 alkaen Eija on toiminut työterveyshoitajana ensin Kempeleen kunnalla puolet työajastaan tehden toisen puolen kouluterveydenhoitajan virkaa. 2000-luvun alku kului työterveyshuollon ammattihenkilönä niin Oulun kaupungin, kuin Kempeleen alueella toimivissa työterveyshuollon toimipisteissä. Oulun kaupungilla työskennellessään hänet nimitettiin tiimivastaavaksi. Ura jatkui Oulun työterveyshuollon ja ODL työterveyshuollon yhdistymisen myötä Condia työterveyshuollossa vuoteen 2011 asti, jolloin hän siirtyi uusiin haasteisiin Attendo työterveyshuoltoon vastaavaksi työterveyshoitajaksi ja yksikönjohtajaksi Oulun seudun työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon esimiestehtävät ja asiakkuusyhteistyö olivat osaavissa käsissä vuoteen 2014 saakka. Ennen nykyiseen työhön siirtymistä Eija työskenteli Caritas Lääkärit Oy:ssä. Tänään, vuoden työterveyshoitaja Eija, työskentelee Oululaisessa Työterveys Virta Oy:ssa hoitaen Oulun Kaupungin eri yksiköitä sekä Oululaisia yrityksiä. Työkaverit, kollegat ja muut yhteistyökumppanit ovat kuvanneet Eijaa työkaverina ja esimiehenä ”avoimeksi ja oikeudenmukaiseksi, hän on reipas ja työhön tarttuva. Eija on aikaansaava ja aktiivinen liiton jäsen. Eija on huippu työkaveri ja esimies. Aina asiakasnäkökulman huomioon ottava ja asiakkailta niin yksilö kuin yrityskin tulee hyvää palautetta omahoitajasta, josta ei haluta luopua. Eija on ammatillisesti arvostettu ja pidetty työterveyshoitaja. Opiskelujen ja työn ohessa Eija on ollut ison kuusilapsisen, harrastavan perheen äiti, jossa johtamis- ja organisointitaidot ovat varmasti tulleet hyötykäyttöön. Eija on kouluttautunut työn ohessa mm. työnohjaajaksi ja suorittanut yrittäjätutkinnon. Oma vireys ja toimeliaisuus pysyvät yllä harrastamalla kuntoliikuntamuodossa nykyisin mm. uinti ja koiran kanssa lenkkeily ovat suosikkeja. Matka Kempeleestä Ouluun taittuu pyörällä ”polokasten”. Eija on nähty myös maratonjuoksuissa ja uimatekniikkakoulusta valmistuttuaan hän aikoo valloittaa luonnonvedet. Uteliaisuus omien taitojen löytämiseen on johtanut Eijan myös käden taitojen harjoittamiseen, käsissä muokkautuvat niin puu, betoni kuin nahkakin. Kiitospuheessaan silminnähden herkistynyt Eija kiitti puheenjohtaja Pilvi Östermania kauniista sanoista ja kertoi olevansa nöyrästi kiitollinen saamastaan kunnianosoituksesta. Eijan itsensä mielestä jokainen luentopäivien osallistujista ansaitsisi tämän tittelin. Puheessaan Eija kertoi, että on valtavan kiitollinen omasta urastaan ja kaikesta siitä, mitä vuosien varrella on eri työpaikoissa ja -tehtävissä oppinut. Eija kehotti kuulijoita hakeutumaan hallituksen, jaosten ja paikallisosastojen luottamustehtäviin ja lopuksi vielä kiitti hallitusta kunnianosoituksesta ja siitä, että on liiton kautta saanut paljon ystäviä itselleen. Onnittelemme lämpöisesti Vuoden Työterveyshoitaja 2018 -tittelin saanutta Eija Autiota!


TEHTAAN PORTILTA TYÖYHTEISÖÖN – POIMINTOJA LIITON 50-VUOTISHISTORIIKISTA JA 2000-LUVUN TYÖTERVEYSHUOLLOSTA Liiton puheenjohtaja Pilvi Österman kuvaa omalla palstallaan Suomen Työterveyshoitajaliiton järjestäytymistä ja liiton alkuaikoja. On hyvä tuntea historiaa, jotta voi elää nykyisyyttä ja suhtautua oikein tulevaisuuteen, sanoo vanhan sanonta. Olen tähän juttuun kerännyt itseäni kiinnostavia tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä. Tavoitteeni on, että jutun luettuasi tiedät edes piirun verran enemmän siitä, mitä liitossa on tehty menneiden vuosikymmenten aikana.

E

nsimmäiset tiedot Suomen työpaikoilla annettavasta ter veydenhoidosta ajoit tuvat 1700-luvulle, kun Suomenlinnan linnoitustöissä mukana olleille työntekijöille ja rautaruukkityöntekijöille järjestettiin terveyspalveluja. Työntekijöiden terveydestä huolehtiminen sai alkunsa, kun valveutuneet, työväestään huolehtineet tehtaiden ja kaivosten omistajat huomasivat, ettei huonokuntoinen työmies ole tuottava työmies. Vaasalaiseen

Wasa Spinner Oy:n pieneen sairastupaan pestattiin perimätiedon mukaan 1800-luvun puolivälissä patruunan sukulaispoika, jonka toimiin kuului sekä sairaiden hoitaminen sairastuvalla että sairaiden tai loukkaantuneiden työntekijöiden vastaanotot työterveysaseman virkaa hoitaneella sairastuvalla. 1800-luvulla työn teknistyminen lisäsi onnettomuusriskejä. Tällöin kiinnostuttiin myös siitä, miten työvoima säästyisi onnettomuuksilta, työperäisiltä sairauksilta ja kulkutaudeilta. Furuhjelmin komitean mietinnössä 1884 todettiin teollisuustyöväen yleisimmiksi sairauksiksi verenvähyys, keuhkotauti, vatsataudit, lattajalkaisuus sekä selkä- ja silmäviat. Merkittävimpiä sairauksien aiheuttajia oli heikko ja liian yksipuolinen ravinto. Työläisiä heikensivät myös mm. huono hengitysilma, melu, seisoma- ja yötyö sekä lapsityövoiman käyttäminen huonoissa oloissa. 1950-LUKU OLI ETSIKKOAIKAA Yhdistys julistautui ammatti-, koulutus- ja kansainvälisiä asioita ajavaksi alan kerhoksi ennen järjestäytymistään. Myös kansainvälisten suhteiden solmiminen aloitettiin. Ensimmäisen palkkavaatimuksen yhdistys esitti jo vuonna 1950. Muutaman vuoden kuluttua tästä hyväksyttiin teollisuusterveyssisaren virkapuku ja ohjesäännöt. Näissä säännöissä kehotettiin mm. teollisuusterveyssisarta perehtymään työntekijöiden

Työterveyshoitaja 4/18

11


asunto-oloihin ja kodeissa käydessään sopivalla tavalla ohjaamaan perhettä omatoimisuuteen epäkohtien ja vaikeuksien poistamiseksi. Tiedotuksen tärkeys tunnustettiin liitossa, vaikka voimavaroja omaan lehteen ei vielä pariinkymmeneen vuoteen ollut. PELKO LAIN MUUTOKSISTA HUOLETTAA Vuonna 1960 kävivät teollisuudessa työskentelevät lääkärit ja terveyssisaret kolmen viikon täydennyskurssin Työterveyslaitoksella. Myös vuosittaiset työterveyspäivät kiinnostivat tuon ajan terveyssisaria. Yhteistyötä tehtiin myös työsuojeluväen kanssa. Työterveysväkeä pelottivat huhupuheet suunnittelun alla olevista sosiaalivakuutuslain heikennyksistä, joiden oletettiin kohdistuvan myös työterveyshuollon järjestämiseen. Teollisuuslääkäreiden yhdistykseltä oli pyydetty asiasta lausuntoa, mutta teollisuusterveyssisarista muodostuva johtokunta oli niin huolissaan, että lähti Aulangolle lausunnon taustavoimiksi. Uusi sairausvakuutuslaki astui voimaan 1964. Sen vaikutus oli kuitenkin ratkaiseva työpaikkojen terveydenhuollon kehitykselle, koska työnantajille ryhdyttiin maksamaan korvauksia ensin sairaanhoidon ja myöhemmin myös ennaltaehkäisevän terveydenhoidon kustannuksista. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 1960-luvulla runsaaseen 400 jäseneen. Alaosastojen toiminta vilkastui ja Helsingissä alkoi kokoontua ns. keskiviikkokerho. Järjestötyön osaamiseen panostettiin koulutuksen avulla. Työväen sivistysliiton luennoitsijat kurssittivat sisaria järjestötietouden saralla peräti viisi iltaa. Työmarkkinapolitiikasta ja ”nykypäivän talouspolitiikasta” järjesti työnantajien keskusliitto omat tietoiskunsa. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta. Teollisuusterveyssisarten ex-puheenjohtaja Ruth Säynäjärvi toimi oman puheenjohtajakautensa jälkeen erityisen ahkerasti kansainvälisessä yhteistyössä ja mm. maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijana Kaakkois-Aasiassa. MITOITUSSUOSITUS JA TYÖTERVEYSHOITAJAT RY:N REKISTERÖITYMINEN 1972 Hallituksessa hyväksyttiin 1970-luvulla Kitta Rossin ja Käthe Vossin esitys teollisuusterveyssisarten lukumääräksi työterveyshuollossa. Yksi teollisuusterveyssisar voisi hoitaa pienyritysten yhteisellä asemalla 1300–1500 hengen työntekijäjoukon työpaikkakäynteineen, mikäli

12

Työterveyshoitaja 4/18

hänellä olisi apuna yksi laboratoriohoitaja sekä toimistoapua. Yksi kokopäiväinen teollisuusterveyssisar tarvittaisiin myös 400– 600 hengen omalla työpaikalla, mikäli asemalla tarjotaan myös ennaltaehkäisevää hoitoa. 600–1200 henkilön työpaikalla tarvittaisiin apuna osapäivätoiminen erikoissairaanhoitaja ja toimistoapua. Mikäli työntekijöitä olisi 1200–2000, lisättäisiin erikoissairaanhoitajien määrää kahteen ja sen lisäksi tarvittaisiin myös toimistoapua. 2500 henkeä työllistävällä asemalla tulisi teollisuusterveyssisaren apuna työskennellä erikoissairaanhoitaja tai terveyssisar 1/1000 alkavaa työntekijää kohden sekä laboratoriohoitaja. Suositus ei kuitenkaan riittänyt kirjoittajien mukaan seuduilla, joissa yhteiskunnan apua oli huonosti tarjolla, kotikäyntejä tehtiin runsaasti ja hoidettavana oli myös työntekijöiden kotiväkeä tai eläkeläisiä. Tätä suositusta käytettiin pitkään ohjeena työterveyshuoltolain soveltamisessa ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten laskemisessa. Yhdysjäsenverkostoa tiedotettiin vuosina 1965–1970 Sairaanhoitaja-lehden ja Työterveyslaitoksen Työterveysuutisten sivuilla. Jäsenistölle lähetettiin 1971–1974 hallituksen jäsenten toimesta jäsentiedotteita 3–4 kertaa vuodessa. Kerhotoimintaa oli Helsingin, Turun ja Tampereen lisäksi myös Oulussa, Lahdessa ja Riihimäellä. Teollisuusterveyssisarten järjestäytymisestä oli kulunut jo lähes neljännesvuosisata, ja jäsenmäärä kivunnut yli 500 jäsenen, kun syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä rekisteröitiin Työterveyshoitajat ry uudeksi yhdistykseksi. Teollisuuden parissa työskenteli tällöin 338 jäsentä, pankkien, liikelaitosten ja yksityisten terveyskeskusten sekä sairaaloiden henkilökunnan terveysasemilla 147 ja loput olivat eläkeläisjäseniä. Yhdistyksen hallitus aloitti 1973 neuvottelut


Stthl 70 vuotta TVK:n eli Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton kanssa siitä, voisivatko he avustaa työterveyshoitajia työmarkkina-asioissa. Yhteistyö ei kuitenkaan ottanut tulta alleen ja hoitajat siirtyivät lopulta keskusjärjestö Akavan leiriin heinäkuusta 1974 lukien. Myös yhteistyötä STK:n alaisen terveydenhoitajayhdistyksen kanssa viriteltiin ennen Akavaan siirtymistä. ILTATÄHDET Olet saattanut joskus kuulla puhuttavan ”iltatähdistä”. Pieni joukko varttuneempia työterveyshoitajia päätyi kokoontumaan ja juttelemaan vanhoista asioista 1973 pidettyjen työterveyspäivien yhteydessä. Yli 50 ensimmäiselle työterveyshoitajakurssille osallistuneelle ja edelleen työskentelevälle työterveyshoitajalle lähetettiin kutsu ja heistä 37 osallistui illalliselle. Iltatähdet jatkoivat kokoontumisia monta vuosikymmentä. 1990-luvun lopussa heitä oli vielä n. 40, joista 20-25 osallistui innokkaasti matkoihin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin. Toimintaa ei koskaan virallistettu eikä säännöllisiä jäsenmaksuja kerätty. OMA LEHTI ”TYÖTERVEYSHOITAJA” JA PALKKAKESKUSTELUT Tiedottaminen kävi työlääksi jo vuonna 1972, kun yhdistys muuttui Työterveyshoitajat ry:ksi ja liittyi Akavaan muutama vuosi myöhemmin. Jäsenkirjeet poistuivat vuonna 1975, kun hallitus ryhtyi julkaisemaan omaa lehteä neljä kertaa vuodessa. Lehti oli 16-sivuinen, hivenen harmaa A5-kokoinen ja painosmäärä oli tuhat kappaletta. Ensimmäinen numero oli varsin informatiivinen, tärkeän oloinen, eikä tilaa tuhlattu elävöittäviin kuviin. Ilmoituksia oli kolme sivua. Lehden tarkoituksena ei ollut pelkästään korvata aiemmin lähetetyt jäsenkirjeet vaan olla jäsenkunnan mielipiteiden ilmaisija sekä ryhmien keskusteluväline. Samana vuonna 1975 liitossa tutkisteltiin vakavasti etenkin yksityissektorin palkkapolitiikkaa. Pahimmaksi epäkohdaksi todettiin

alle 2000 markan kuukausipalkka sekä negatiivinen palkkakehitys työvuosiin nähden. Yhdistyksen hallitus oli saanut erillisiä palkkakyselyjä mm. Porin ja Vaasan seudun työterveyshoitajilta. Tavoitteeksi neuvotteluihin otettiin oma työehtosopimus. Maksaneita jäseniä yhdistyksellä oli tuossa vaiheessa jo 764, tosin maksun laiminlyöneitäkin yli 100. Työterveyshoitaja-nimike vakiintui 1970-luvulla ja koko työterveyshuolto tuli lakisääteiseksi. Jäsenmäärä oli vuosikymmenen lopussa kolminkertaistunut alun teollisuusterveyssisarkerhon ajoista. Yhdistyksen ay-painotteisuuden kasvusta huolimatta myös ammattitaidon kohottamiseen tähtääville luentopäiville osallistuttiin innokkaasti. Porissa kokoontui vuonna 1975 yli 300 työterveyshoitajaa. Mukana oli muutamia hoitajia myös Ruotsista ja Norjasta, sillä sisarjärjestöt saivat aina kaksi kutsua päiville. Liiton toimistolle oli perustettu järjestösihteerin työtehtävä. Työttömyyskassan perustaminen oli osoitus yhdistyksen kauaskatseisuudesta. RUTH SÄYNÄJÄRVEN RAHASTON SYNTY Eläkkeelle jääneen ex-puheenjohtaja Ruth Säynäjärven terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen hakemisen takia hallitus joutui lähestymään yhdistyksen jäseniä ”salaisella” kirjeellä. Siinä toivottiin, että jäsenistön karttuisa käsi toisi yhdistykselle 6500 markkaa, minkä arvonimi tuolloin maksoi. Ja niin kävi. Rahaa kertyi niin paljon, että niistä haluttiin koota Säynäjärven nimeä kantavan rahaston pesämuna. Itse rahasto perustettiin lopulta vasta vuonna 1987. Ruth Säynäjärveä on pidetty yhtenä nykyaikaisen työterveyshuollon tienraivaajana. Hän on muistuttanut meitä työterveyshoitajia laajemmasta itsensä kehittämisen tarpeellisuudesta: ”Pysyäkseen tässä arvostetussa asemassa on tärkeää huolehtia jatkuvasti itsensä kehittämisestä, ei ainoastaan ammattitietojen ja -taitojen osalta vaan myös ihmisenä, lähimmäisenä. Ammattipätevyys on osa persoonallisuuttamme, ihmisyys sen toinen puoli.” 1980-LUVUN AIKAANSAANNOKSET Järjestö oli vakiintunut ammattiyhdistysjärjestöksi, joten se teroitteli myös lakkovalmiuttaan. Työterveyshoitajat saivat oman Y 24-palkkaluokkansa Pekkas-ratkaisun yhteydessä 1984. Vuosikymmenen kuluessa alan keskimääräinen palkkataso melkein kaksinkertaistui. Jäsenmäärä kasvoi 1400 jäseneen. Työterveyshoitajanimike saatiin virkaehtosopimuksen soveltamisohjeisiin. LEIKKAUSTEN JA SÄÄSTÖJEN VUOSIKYMMEN 1990-lukua leimasi leikkausten ja säästöjen aikakausi. Varoja suunniteltiin käytettäväksi etenkin jäsenkoulutukseen, paikallistoimintaan ja lakkorahaston kartuttamiseen. Liiton toimintasuunnitelmaan oli kirjattu taloudellinen edunvalvonta ja omat palkkaneuvottelut olivat suunnitteilla. Helsingin suuralaosasto hajotettiin alakohtaisiin alaosastoihin, jotta edunvalvonta helpottuisi. Myös oma työtaisteluohjesääntö luotiin. Työnantajapuolelta alkoi kantautua taloudellisen laman aiheuttamia huolia. Yritykset irtisanoivat tai lomauttivat paljon väkeä. Työterveyshuoltosopimukset olivat vaakalaudalla. Lakisääteinen toiminta hoidettiin, mutta myös hoitajia vähennettiin. Myös yhdistyksen taloudessa alkoi näkyä vaikeuksia vuonna 1991. Irtisanomisten pelko ajoi työntekijöitä sitoutumaan työhönsä siten, että se aiheutti tekijälleen väsymystä, jopa esiasteista uupumista. Nämä työelämässä tapahtuneet muutokset johtivat myös työterveyshoitajien johdon ja

Työterveyshoitaja 4/18

13


viranomaisten välisiin sekä hoitajien sisäisiin keskusteluihin siitä, kuinka monta ”huollettavaa” yhdellä työterveyshoitajalla voi olla. Työterveyshoitajaliitto vastusti voimakkaasti työterveyshuoltopalveluiden siirtämistä verotettavaksi luontoiseduksi. Hallitus kaavaili, että työntekijän käytyä työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolla hänen palkasta vähennettäisiin ns. luontoisetuinen terveyskeskusmaksu. Tämä ei mennyt läpi, mutta väliaikaiseksi tarkoitettu valtion säätämä terveyskeskusmaksu tuli jäädäkseen. Laman myötä myös liiton taloudellinen tilanne heikkeni. Jäsenistä oli vuonna 1994 työttömänä tai lomautettuna jopa 17 %. Liitto päätti aloittaa työnvälitystoiminnan ja se osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Vuoden kuluttua talouden tilanne Suomessa koheni. Työttömiä oli enää vain n. 3 % jäsenistöstä. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin toi myös uusia direktiivitason säännöksiä työterveyshuoltoon. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas laadittiin työterveyshuollon eri ammattiryhmien yhteistyönä. Siinä työterveyshoitajien osallistumisella oli merkittävä panos. Tiedonkulkuun liiton sisällä ja jäsenistöön päin panostettiin erityisesti vuosikymmenen lopulla. Myös järjestötoiminnan kehittämiseen laitettiin paukkuja. Työnvälitystoiminta kukoisti, kun työllisyys parani vuosikymmenen lopulla. Laatutyö kehittyi työterveyshuollon kentässä. Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä ylläpitävään toimintaan panostettiin ja työterveyshuollon tuloksiin kiinnitettiin huomiota entistä enemmän. Liitto siirtyi ensimmäisen vuosisatansa jälkipuoliskolle vahvasti ammattiyhdistyksenä. Liitto halusi panostaa erityisesti työterveyshoitajien erikoistumisopintojen sisällön ja seurannan kehittämiseen sekä suomalaisen työterveyshoitajan työn tunnetuksi tekemiseen maailmalla ja yhteistyöhön Pohjoismaissa ja Baltiassa.

14

Työterveyshoitaja 4/18

”Luottamustehtävien vastaanotto tietää vastuuta ja tinkimätöntä työtä jäsenistön parhaaksi”

2000-LUVUN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshoitajat ovat 2000-luvun aikana saaneet tottua työpaikkojen omien työterveysasemien ulkoistuksiin, yritysten yhdistymisiin ja lukuisiin yrityskauppoihin. Nämä ovat väistämättä tuoneet mukanaan myös ytmenettelyitä, jolloin ammattiliiton antamaa edunvalvonnallista apua on tarvittu asioiden ratkaisemiseksi parhain päin. Varhaisen välittämisen mallien jalkauttaminen osaksi työterveyshoitajatyön arkea poissaoloseurantoineen ja työterveysneuvotteluineen, ja työterveysyhteistyön lisääntyminen, ovat olleet vahvana koko 2010-luvun ajan. Kunnallisen työterveyshuollon isot valtakunnalliset uudistukset ovat paraikaa käynnissä. SOTE- ja MAKU-uudistukset odottavat maaliin saattamista. TYÖKE-hankkeessa tehdään valtakunnallista yhteistyötä, jotta työterveyshuolto olisi luonteva osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluita. Terhi Vesiluoma


MUUTTUVA TYÖIKÄISEN TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle todennäköisesti vuodesta 2020 alkaen. Muutos tuo eri toimijat nykyistä lähemmäksi toisiaan. Sote-uudistusta ja palveluintegraatiota rakennetaan yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Työterveyslaitoksen Työke-hanke (ESR 2017-2020) toimii työterveyshuollon toiminnallisen integraation rakentamisen, yhteistyön ja verkostojen tukena.

TYÖIKÄISTEN YHTENÄINEN PALVELUKOKONAISUUS Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on kehittää työikäisen terveydenhuoltoa asiakkaita palvelevammaksi ja nykyistä saumattomammaksi, sujuvammaksi ja oikea-aikaisemmaksi. Suomessa on noin 3,5 miljoonaa työikäistä (15-64-vuotiaat). Työikäisen työurapolku voi koostua useista erimittaisista työsuhteista, joiden välillä on opiskelutai työttömyysjaksoja. Työikäisen terveydenhuollonpalvelut eivät voi rakentua pelkästään työsuhteeseen perustuvien työterveyshuollon palvelujen varaan. Tämän vuoksi työterveyshuollon palvelut on sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden kanssa, jotta palveluita on saatavilla erilaisten elämänvaiheiden tarpeiden mukaan. Tämä puolestaan edellyttää useiden toimijoiden suunnitelmallista yhteistyötä. Sote- uudistuksessa maakunnalla on kokonaisvastuu järjestämiensä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta ja siitä, että palvelun tuottajat toimivat yhteistyössä. Työterveyshuollon rooli sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa on ollut tähän mennessä vähäinen, vaikka se vastaa melkein kahden miljoonan työssäkäyvän terveydenhuollosta. Työterveyshuolto on keskeinen toimija työikäisten työkyvyn tukemisessa ja edistämisessä ja ainoa terveydenhuollon linkki työpaikkaan. Toiminnallinen integraatio tarkoittaa työikäisten työkykyasioiden huomioon ottamista ja hoitamista yhteistyössä, kuten esimerkiksi konsultaatioita työkykyasioissa, työikäisten saumattomien maakunnallisten hoitoketjujen rakentamista, työhön liittyvien sairauksien tunnistamista ja esimerkiksi tietojärjestelmiin liittyvien yhteistyön esteiden purkamista. Työkykyyn liittyvät asiat tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja toiminnan suunnittelussa. Sote-uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada työterveystoimijoiden osaamista jatkossa laajemmin käyttöön osana jokaisen työikäisen terveydenhuoltoa. Työikäisen asiakkaan näkökulmasta palveluiden tulisi muodostaa palvelukokonaisuuksia, jotka vastaavat asiakkaan tarpeeseen.

TYÖKE- VERKOSTOILLA TEHOA SOTEEN, TYÖKYVYN TUKEEN JA TYÖTERVEYTEEN Työke- hanke on ollut tukemassa yhteistyön rakentamista eri toimijoiden välillä, jolla puolestaan edistetään työikäisten terveyttä ja työkykyä maakunnissa. Hankkeen tavoitteena on varmistaa sekä työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun sosiaalija terveydenhuoltoon että toimiva työikäisten terveydenhuolto, joka vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Toiminnallisen integraation edellytyksenä on työterveyshuollon, muun sosiaalija terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimiva ja sujuva yhteistyö työikäisten parhaaksi ja työpaikkojen tueksi. ”Sote-uudistuksen yksi aivan olennainen tavoite on kehittää koko työikäisiä palvelevaa terveydenhuoltojärjestelmää palvelemaan asiakkaita nykyistä saumattomammin, sujuvammin ja oikea-aikaisemmin”, kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen kertoo. Työterveystoimijat ovat verkostoituneet kaikissa maakunnissa. Työterveystoimijoiden järjestäytyminen maakunnissa on edellytys sote-uudistuksessa tavoitellulle yhteistyölle työikäisten terveydenhuollossa. Järjestäytymisen myötä työterveyshuollolla on yhteinen tavoite ja sovittu toimintamalli yhteistyöhön. Järjestäytymisen jälkeen maakunnissa on tavattu sote-toimijoita, käyty läpi työterveyshuollon osaamista ja sen hyödyntämismahdollisuuksia sekä sovittu kehittämistavoitteista. Maakunnissa on lähdetty kehittämään erilaisia asioita, esimerkkeinä hoitoketjut ja niiden sujuvoittaminen työterveyshuollon kannalta sekä tiedonhallinta eri terveyspalveluiden välillä. Maakunnissa pyritään myös rakentamaan työterveyshuollon sisäisen verkostoitumisen lisäksi maakunnallista työikäisten terveydenhuollon toimijoiden verkostoa yhdessä kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollontoimijoiden kanssa. Verkostoitumisen myötä yhteistyö on muuttunut jo suuressa osassa maakuntia tavoitteelliseksi, mikä näkyy muun muassa asiakaslähtöisinä hoito- ja palveluketjuina tai niiden yhteiskehittelynä, joissa hyödynnetään työterveyshuollon osaamista oikea-aikaisesti työikäisen asiakkaan parhaaksi. Toimiva integraatio mahdollistaa asiakkaan saumattoman siirtymisen palvelusta toiseen niin, että myös tieto siirtyy asiakkaan mukana. ”Koko kentällä on selvästi tahto ja halu kehittää Suomeen maailman paras terveydenhuoltojärjestelmä, mutta työtä sen eteen on tehtävä vielä paljon”, Hakulinen painottaa. Riikka Määttä, tutkija, Työterveyslaitos, riikka.maatta@ttl.fi Hanna Hakulinen, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos, hanna.hakulinen@ttl.fi

Työterveyshoitaja 4/18

15


SUOMEN TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖTERVEYSHOITAJAT: MENESTYSTARINA Suomen työterveyshuolto on teollisen vallankumouksen alkuajoista lähtien kehittynyt paitsi lainsäädännön, myös alan ammattilaisten, työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien (aik. teollisuusterveyssisarien) aktiivisuuden ja osaamisen varassa.

S

otien jälkeen silloin 30-vuotias Suomi eli historiansa haasteellisimpia aikoja: maa oli jälleenrakennettava, sotavelat ja sotakorvaukset maksettava, tuotanto- ja talouselämä modernisoitava. Sodassa menetettiin noin 10 % maa-alasta, 15 % viljelymaasta, paljon teollista rakennetta, arvokkaita raaka-ainevaroja, mm. malmikaivoksia ja liikenneyhteyksiä ja mikä pahinta 15 % parhaassa työiässä olevasta työvoimasta. Sodan jälkeen ei ollut varaa menettää enää yhtään kättä työtapaturmien tai ammattitautien vuoksi. Tämä sai teollisuuslaitokset perustamaan työterveyshuoltopalveluja, joiden mandaatti oli laaja; kaikkien työntekijöiden ja useimmiten heidän perheittensä terveydenhuolto, mukaan lukien työterveyshaittojen ehkäisy ja hoito. Nuo palvelut tarvitsivat terveydenhoitohenkilökuntaa, lääkäreitä ja hoitajia. Päinvastoin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa ja Saksassa, Suomen työterveyshuolto lähti varhaisessa vaiheessa terveille jäljille: Palvelut eivät olleet yksinomaan lääkäreiden varassa, vaan teollisuusterveyssisaret saivat palvelutuotannossa keskeisen roolin. Jo tuolloin alkoi muodostua työterveyshuollon tiimirakenne. Kun monissa merkittävissäkin teollisuusmaissa työterveyshoitajan rooli on hyvin vähäinen ja joissakin maissa heitä ei ole lainkaan, Suomessa työterveyshoitajat muodostavat suurimman työterveyshuollon ammattiryhmän; tällä hetkellä Suomen työterveyshuollossa on noin 2500 terveyden- tai sairaanhoitajaa; noin 3% maailman työterveyshoitajista, kun Suomen väestö on vain 0,6 promillea maailman väestöstä.

16

Työterveyshoitaja 4/18

Työterveyslaitoksen vuonna 1945 tapahtuneen perustamisen jälkeen laitoksen ensimmäinen johtaja, sittemmin professori Leo Noro oli kaukonäköinen ja kannusti ammattilaisia perustamaan omat yhdistyksensä; lääkäreille heidän omansa ja työterveyshuollossa toimiville hoitajille Teollisuusterveyssisaret Ry:n, sittemmin Työterveyshoitajaliitto Ry:n. Suurten yritysten teollisuusterveyssisaret järjestäytyivät Työterveyslaitoksen johtavan teollisuusterveyssisaren ja G A Serlachius Oy:n Mäntän tehtaiden entisen terveydenhoitajan, Ruth Säynäjärven johdolla, rakensivat yhdistyksensä toiminnot tehokkaiksi ja päivittäisten työterveyspalvelujen ohella kehittivät toimintaansa, järjestivät koulutusta ja tukivat toisiaan vaativassa työssään. Ruth Säynäjärvi oli kouluttautunut WHO:ssa, USA:ssa ja Englannissa, jolloin modernit työterveyshuoltokäytännöt siirtyivät nopeasti suomalaisten teollisuusterveyssisarten käyttöön. Samalla tavoin Leo Noro kehitti kollegoittensa kanssa työterveyslääkäreiden työtä hankkimalla oppia USA:sta, Ruotsista ja Saksasta. Suomalainen työterveyshuolto oli siitä lähtien vahvasti kansainvälistynyt ja tuo perinne on jatkunut näihin päiviin saakka. Työterveyshoitajien työnkuvan ja koulutuksen sekä työterveyshuollon tutkimuksen kehittäjänä mainittakoon erityisesti Työterveyslaitoksen myöhemmän johtavan työterveyshoitajan Birgitta (Kitta) Rossin toiminta Työterveyslaitoksessa, Lääkintöhallituksessa ja Työterveyshoitajaliiton puheenjohtajana, lehden päätoimittajana ja hallituksen jäsenenä. Työterveyshoitajien koulutustaso on Suomessa kansainvälisestikin arvioiden korkea: työterveyshoitajamme ovat yli 90-prosenttisesti saaneet työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen. Melkein säännönmukaisesti muiden maiden sairaan- ja terveydenhoitajat yleensä ja työterveyshoitajat erikseen ovat vähemmän koulutettuja. Juuri hyvä koulutus mahdollistaa työterveyshoitajien itsenäisen toiminnan työterveyshuoltotiimin jäseninä. Työterveyshoitajat tekeväkin huomattavan osan kaikista työterveyshuollon suoritteista; 52% työpaikkakäynneistä, 36% terveystarkastuksista ja 22% sairaanhoitokäynneistä. Nimenomaan työterveyshuollon työhön, työympäristöön ja työterveyteen kohdistuvista toiminnoista työterveyshoitajat tekevät suuremman osuuden kuin mikään muu ammattiryhmä. Sitä syystä työterveyshoitaja koetaan


myös kaikkien työpaikan osapuolten taholla kaikkein läheisimmäksi työterveyskumppaniksi. Myös alan tutkimusta on kehitetty ratkaisevasti. Ammattikorkeakouluuudistuksen käynnistyttyä vuonna 1996, työterveyshoitajien opintoja urapolku on kehittynyt myönteisesti: opinnot ovat voineet jatkua korkeimman asteen opintoihin ja tohtoritutkintoon saakka. Tällä on ollut hyvin myönteinen vaikutus työterveyshuollon tutkimukselle, määrällisesti ja laadullisesti. Siihen on tullut merkittävästi lisää käytännönläheisyyttä ja relevanssia. Usein käytännössä toimineet työterveyshoitajat, joilla on ollut itse palvelutoiminnasta hyvä ”lihasmuisti” ovat ryhtyneet palvelujärjestelmän tutkijoiksi ja kouluttajiksi. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet myös AMK-opintoihin kuuluvat pätevöitymistyöt, joiden alan tutkimuksen volyymiä lisäävä vaikutus on ollut merkittävä. Tutkimuksen volyymin kasvu ja tehostuminen on ollut omiaan tukemaan sekä koulutusta että palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä. Jo Leo Noron ja Ruth Säynäjärven ajoista lähtien työterveyshuoltomme on suuntautunut aktiivisesti, paitsi kotimaan työterveysolojen kehittämiseen myös kansainväliseen yhteistyöhön. Alkuaikoina hankittiin oppia ja virikkeitä, sittemmin on voitu toimia tasavertaisina kumppaneina ja jopa usein myös antavana osapuolena niin hallitustenvälisissä kansainvälisissä järjestöissä, WHO:ssa, ILO:ssa kuin kehitys- ja lähialueyhteistyössäkin. Alan kansainvälisissä yhdistyksissä, ICOH:ssa ja työterveyshoitajien eurooppalaisessa federaatiossa, FOHNEUssa suomalaisille on uskottu tärkeitä johto- ja vastuutehtäviä. Työterveyshoitajien kohdalla on jälleen mainittava Kitta Rossi, joka toimi aktiivisesti ja pitkään ICOH:n Occupational Health Nursing- komitean jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajan sekä ICOH:n Board-jäsenenä. Kitan toiminta myös pohjoismaisessa yhteistyössä oli vaikuttavaa: hän käynnisti pohjoismaisen koulutusinstituutin NIVA:n työterveyshuolto- ja työterveyshoitajakoulutuksen ja teki muutoinkin pohjoismaista koulutus-ja tutkimusyhteistyötä. Suomalaiset työterveyshoitajat ovat edelleen kansainvälisesti aktiivisia ja esimerkiksi Työterveyshoitajaliitto on arvostusta herättävällä tavalla tukenut muun muassa kehitysmaista tulevien kollegoidensa osallistumista kansainväliseen koulutukseen, muun muassa kolmivuosittain järjestettävään ICOH:n maailmankongressiin. Liiton jäsenet ovat huolehtineet Suomeen tulleiden opintovierailijoiden tutustumisohjelmista ja hyvinvoinnista. Tämä on kauneimman lajin kollegiaalista solidaarisuutta globalisoituvassa maailmassa.

Onnistunut menneisyys velvoittaa myös toimimaan pitkäjänteisesti tulevaisuudessa. Saavutetut tulokset on säilytettävä ja käytettävä hyväksi ja uusiin haasteisiin on valmistauduttava vastaamaan. Haasteita on sekä kotimaassa, että kansainvälisesti; ei vähiten SOTE-uudistuksen johdosta, mutta myös työelämän nopean muutoksen muodossa. Globalisaatio monine gigatrendeineen ja makromuutoksineen tuo mukanaan uusia ongelmia ja muuttaa toimintaolosuhteitamme. Tulevaisuuden yhtälössä on monta liikkuvaa muuttujaa, joiden hallitseminen on kenelle tahansa vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista hahmotusta, strategista otetta, pätevyyttä, suorituskykyä ja ennen kaikkea motivaatiota, ”etiikkaa, eetosta ja spiritiä”, joka oli niin tyypillistä alamme pioneereille. On perusteltua olettaa, että suomalainen työterveyshuolto ja Työterveyshoitajat sekä Työterveyshoitajaliitto ovat valmiina osaltaan haasteisiin vastaamaan. Pitkäaikaisena työterveyslaitoslaisena haluan erityisesti omalta suunnaltani ja yhtenä työterveyshuollon valtakunnallisesta kehittämisestä vastuussa olleena korostaa vielä sen tärkeän ja tuloksellisen yhteistyön merkitystä, joka toimi kolmen vuosikymmen ajan erinomaisesti aikanani laitoksen ja Työterveyshoitajaliiton välillä ja on toiminut sen jälkeenkin. Tämä on toteutunut niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin palvelujen kehittämisessäkin, kansainvälisessä yhteistyössä ja jopa Suomen ja kansainvälisten järjestöjen ja EU:n työterveyshuoltostrategioiden kehittämisessä. Uskon vahvasti, että voimme olla oikeutetusti, mutta nöyrällä tavalla ylpeitä yhteisistä saavutuksistamme. On ollut etuoikeus saada olla mukana tuossa yhteistyössä. Toivotan Työterveyshoitajaliitolle parhainta menestystä tuleville vuosille. Professori Jorma Rantanen, LKT, FThon, Työterveyslaitoksen pääjohtaja emeritus

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 70 vuotta Maailmankuulun amerikkalaisen kulttuuriantropologin, Margaret Meadin lausumaa seuraten ja muotoillen esitän 70-vuotisjuhlanne onnitteluiksi:

"Monet kuvittelevat, että yksittäisen ihmisen toimilla ei ole mitään vaikutusta maailman kehitykseen – mutta niillä vasta onkin. Ja yhdessä vielä enemmän!"

Työterveyshoitaja 4/18

17


TYÖIKÄISTEN NIVELTERVEYS KUNTOON! Suomen Nivelyhdistys tukee työikäisten nivelrikkoisten työ- ja toimintakykyä uudenlaisen virtuaalisen vertaistuen avulla sekä jakamalla niveltietoutta yhteistyössä työterveyspalveluiden kanssa. Tavoitteena on tarjota myös työterveyshoitajille työkaluja nivelrikkoisten asiakkaiden auttamiseen.

V

altioneuvoston Työterveys 2025 -linjauksen mukaan työterveyshuollon toiminta painottuu vastaisuudessa aiempaa enemmän työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja työkyvyn edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan perusti viime vuonna Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Toimintakyky kuntoon -ohjelman. Ohjelman kohderyhmänä ovat työikäiset suomalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Suomen Nivelyhdistys on mukana ohjelmassa omalla Työikäisten nivelterveys kuntoon -hankkeellaan, jota STEA rahoittaa. Hankkeen tarkoituksena on työikäisten nivelterveyden, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen liikuntaohjauksella, omahoidon ohjauksella ja virtuaalisella vertaistuella. Hanke toteutetaan syyskuun 2017–joulukuun 2020 aikana, ja työterveystoimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeen toteutumisessa.

Työikäisten nivelterveys kuntoon -hankkeen puitteissa jaetaan omahoitoon kannustavia tietopaketteja. Lisäksi Suomen Nivelyhdistyksen Internet-sivuilta löytyy paljon ohjausmateriaalia, jota kaikki työterveyshoitajat voivat käyttää vapaasti työnsä tukena.

18

Työterveyshoitaja 4/18

NIVELRIKKO VAIVAA MYÖS TYÖIKÄISIÄ Kelan tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna 14 639 työikäistä nivelrikkoista. Työikäisiä nivelrikkoisia ja nivelrikkoriskissä olevia henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, sillä kaikki sairauden alkuvaihetta elävät eivät ole vielä saaneet diagnoosia tai olleet sairauslomilla nivelrikon takia. Vuonna 2017 Kela korvasi nivelrikon vuoksi 973 957 sairauslomapäivää, ja sairauspäivärahoja maksettiin 57,3 miljoonaa euroa. Tilastoja tutkiessa on myös hyvä huomata, että usein kaularankaja selkäsairauksissa saattaa taustalla olla nivelrikko, mutta tilastoissa ne kirjataan välilevy- tai selkäsairaudeksi. Nivelrikon takia yhteiskunta menettää joka tapauksessa vuosittain työpanosta satojen miljoonien eurojen arvosta. Yksilöt puolestaan menettävät laadukkaita työ- ja toimintakykyisiä vuosia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa nivelrikon alkuoireisiin osataan puuttua esimerkiksi liikunnan ja painonhallinnan keinoin, sitä tehokkaammin kivulias ja toimintakykyä rajoittava rustotuhokin hidastuu. VOIMAA JA VINKKEJÄ VIRTUAALISESTA VERTAISTUESTA Osana Työikäisten nivelterveys kuntoon -hanketta Suomen Nivelyhdistys järjestää syyskuusta 2018 alkaen työikäisille suunnattuja virtuaalisia vertaistukiryhmiä (Virtu). Virtuaalisen vertaistuen kautta työikäiset nivelongelmaiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja vinkkejään arkiseen jaksamiseen, kuten liikkumiseen, työn ja arjen yhteensovittamiseen, kivunhallintaan, ihmissuhteista huolehtimiseen ja henkiseen jaksamiseen.

Kuvakaappaus Virtu-sivustolta. Virtuaalista vertaistukea nivelrikkoisille työikäisille on tarjolla kahdesti kuussa. Ryhmiin voi ilmoittautua osoitteessa www.nivel.fi/virtu.


uesta! t s i a t r e v a a m i Vo

Uudenlaisia virtuaalisia vertaistukiryhmiä tarjotaan erityisesti nivelrikkoa sairastaville tai sitä vasta epäileville, joiden elämäntilanteeseen, aikatauluihin ja intresseihin virtuaaliset ryhmät sopivat paremmin kuin perinteiset, kasvotusten kokoontuvat vertaistukiryhmät. Olemme saaneet palautetta, että työikäiset eivät kohtaa vertaisiaan perinteisissä vertaistukiryhmissä, joissa osallistujien ikä on yleensä korkeampi ja elämäntilanne erilainen. MATALAN KYNNYKSEN VIRTU-RYHMÄT Virtu-ryhmiin mukaan tuleminen on haluttu tehdä mahdollisimman vaivattomaksi, joten erillisiä sovelluksia ei tarvitse ladata omalle tietokoneelle. Tietokone, riittävän nopea internetyhteys, mikä tahansa Flash-sovelluksia tukeva internet-selain ja mikrofoni riittävät. Mobiililaitteella osallistuminen ei ole ainakaan vielä mahdollista. Virtuaalisiin ryhmiin osallistuminen edellyttää, että jokainen osallistuja rekisteröityy Virtun käyttäjäksi osoitteessa www.nivel.fi/virtu, mutta halutessaan ryhmissä voi esiintyä nimimerkillä. Keskustelut käydään mikrofonin kautta, videokuvaa ei jaeta. Tämä poistaa omalta osaltaan uuden kokemuksen aiheuttamaa jännitystä. Toivomme, että ihmiset tulisivat rohkeasti mukaan rentoon porukkaan! Toivomme myös, että virtuaalinen vertaistukipalvelu tukee työterveyshoitajia työssään olemalla ilmainen palvelu, johon työterveyshoitajat voivat ohjata nivelrikkoisia asiakkaitaan. Virtu-ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa kuukaudessa. Kellonajat on suunniteltu niin, että myös päivätyötä tekevät ehtivät mukaan. Virtuaaliset vertaiskeskustelut alkavat klo 17 ja kestävät 1,5 tuntia. Kunkin ryhmän vetäjä pitää lyhyen alustuksen päivän teemasta, minkä jälkeen keskustellaan päivän aiheesta tai muista mielessä olevista asioista. Vetäjinä toimivat Suomen Nivelyhdistyksen aluesuunnittelijat. Syyskaudella ryhmissä käsitellään mm. sosiaalisten verkostojen, työn,

elämäntapojen, liikunnan ja henkisen jaksamisen merkitystä nivelsairauden kohdatessa. Kevätkaudella ryhmien määrää sovitetaan kysynnän mukaan. Kuhunkin virtuaaliseen kokoontumiseen tulee ilmoittautua erikseen. Paikkoja on rajattu määrä (10 henkeä per ryhmä), joten on tärkeää muistaa perua ilmoittautuminen, jos ei pääsekään mukaan. Näin pystymme takaamaan tuen mahdollisimman monelle henkilölle. Lisätietoja voi kysyä sähköpostitse osoitteesta vertaistuki@nivel.fi. Samaan osoitteeseen voi laittaa ehdotuksia kevään keskusteluaiheista. Kukin Virtu-ryhmään osallistuva saa täytettäväkseen Työterveyslaitoksen kehittämän Kykyviisari-mittariston, joka mittaa sen hetkistä toimintakykyä. Puolen vuoden kuluttua kyselyn voi tehdä uudestaan, jolloin henkilö voi seurata oman toimintakykynsä kehitystä. Kyselyihin vastaaminen on vapaaehtoista. TIETOPAKETTEJA TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖN TUEKSI Mahdollisimman varhainen puuttuminen nivelrikon alkuoireisiin hidastaa rustotuhoa ja ylläpitää ihmisten työ- ja toimintakykyä. Tärkeintä varhaisvaiheen hoitoa on omahoito: se on tehokkainta, turvallisinta ja halvinta nivelrikon hoitoa, mutta sen toteutuminen edellyttää aktiivista opastusta ja ohjausta. Riittävän ajoissa annettu omahoitoneuvonta voi usein siirtää tekonivelleikkausta ja joissain tapauksissa jopa estää sen. Hankkeen puitteissa jaetaan työikäisille nivelkipuisille suunnattuja, omahoitoon kannustavia tietopaketteja. Tänä vuonna nivelpaketteja on jakanut yhteistyökumppanimme Terveystalon työterveyspalvelut. Vuosina 2019 ja 2020 mukaan tulee myös muita työterveystoimijoita, kuten Lääkärikeskus Aava. Perustyöterveyskäynnin yhteydessä työterveyslääkärit, -fysioterapeutit ja -hoitajat jakavat niveltietopakettia, joka sisältää erityisesti työikäisten arkea koskettavia artikkeleita, sekä hyödyllisiä yhteystietoja kuten Nivelneuvontapuhelimen numeron (avoinna 24/7) sekä Suomen

Työterveyshoitaja 4/18

19


Nivelyhdistyksen asiamiesten puhelinnumerot (sosiaaliasiamies sekä potilasvahinkoasiamies). Tietopaketti sisältää myös tietoa hankkeesta sekä hankevastaavan yhteystiedot. Lisäksi paketissa on mukana linkki kyselyyn, jonka kautta toivomme saavamme palautetta lukijoilta. Palaute auttaa Katri Kovasiipi meitä kehittämään tietopakettia vastaamaan paremmin nivelrikkoisten lukijoiden toiveita. Myös Nivelyhdist yksen materiaalipankista löytyy hyödyllistä tietoa nivelrikosta: http://www. nivel.fi/tietoa-nivelista.html. Sivustolla on esim. jumppavideoita Anne Hirvonen ja painonhallintaopas, ja materiaali on vapaasti käy tet tävissä myös työterveyshoitajien työn tukena. Oppaat on laadittu yhteistyössä opinnäytetöitään tekevien fysioterapiaopiskelijoiden kanssa ja siten myös fysioterapiaopettajien ohjauksessa ja valvonnassa. Suomen Nivelyhdistyksen tuottama nivelrikko-opas, Kumppanina nivelrikko – Näin tulen toimeen, on hyvä työkalu nivelrikkoisia ohjaavalle työterveyshoitajalle ja hänen asiakkaalleen. Sähköinen versio löytyy kaikille avoimena ja maksuttomana osoitteesta www.nivelopas.fi ja se on juuri päivitetty tuoreen polven ja lonkan nivelrikon Käypä hoito

Suomen Nivelyhdistyksen tuottama opas Kumppanina nivelrikko – Näin tulen toimeen on juuri uudistettu vastaamaan vuonna 2018 päivitettyä polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suositusta. Opasta voi tilata painettuna tai ladata sähköisenä maksutta osoitteesta www.nivelopas.fi myös työterveysasiakkaiden käyttöön.

-suosituksen päivityksen (2018) mukaiseksi. Myös oppaan paperiversiota voi tilata maksutta vuoden 2018 loppuun mennessä em. osoitteesta. Kirjoittajat: Hankevastaava Anne Hirvonen Viestintäpäällikkö Katri Kovasiipi Suomen Nivelyhdistys ry www.nivel.fi

Ota TTT-lehti avuksesi, kun haluat luotettavaa tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta.

TUTUSTU LEHTEEN!

Työhyvinvoinnin erikoislehti

Pääset lukemaan työterveyden erikoisnumeron linkistä, jonka löydät sivulta www.tttlehti.fi > Tilaa lehti.

TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi työterveyshoitaja ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. 83 €). www.tttlehti.fi > Tilaa lehti

20

Työterveyshoitaja 4/18


I L L A M N E S I M A ITSENSÄ JOHT ON KEHITETTY VASTAAMAAN TULEVAISUUDEN PSYKOSOSIAALISEN KUORMITUKSEN HAASTEISIIN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOISSA ITSENSÄ JOHTAMINEN ON TULEVAISUUTTA Työ on kiireistä, työn keskeneräisyys on osana normaalia työnkuvaa ja omien sietokykyjen rajoilla joudutaan toimimaan, kun lähestytään työterveyshoitajan työssä markkinointia, HR-työtä tai esimerkiksi liiketoiminnan ymmärtämistä. Kuulostaa tutulle. Itsensä johtaminen on ollut ennen lähinnä johtamiseen, esimiestyöhön liittyvä asia. Nyt se kuitenkin on läsnä yhä enemmän missä tahansa asiantuntijatyössä. Itsensä johtaminen käsitteenä on melko uusi, mutta psykologisessa mielessä hyvinkin käytetty. Itsensä johtamisella tarkoitetaan erilaisia tapoja toimia, joiden avulla työntekijällä on pyrkimys päästä asettamiaan päämääriä kohti. Tulosten perusteella hyvin toteutetulla itsensä johtamisella tavoitetaan asiantuntijaorganisaatiossa työn tuloksellisuuden kasvua, motivoituneita sekä sitoutuneita työntekijöitä. Asiantuntijatyö on tulevaisuudessa yhä kiireisempää ja vaativampaa; asiakkaiden tarpeet muuttuvat, organisaatiot kehittyvät kilpailupaineen takia ja työntekijöiden henkinen kuormitus kasvaa työn vaatimusten kasvaessa. Itsensä johtaminen on parhaimmillaan itsensä reflektointia,

jossa oppimista tapahtuu monella eri tasolla; sekä organisaatioettä henkilökohtaisella tasolla. Itse reflektointi on jatkuvaa oppimista omassa toiminnassaan. Oppimista tapahtuu oman työn kautta, mutta myös vertaistuen kautta. Tulosten mukaan kollegiaalista tukea pidetään merkittävänä tekijänä itse reflektoinnin ja itsensä johtamisen kehittämiseksi. ITSENSÄ JOHTAMISEN MALLI Tutkimustulosten perusteella kehitettiin malli itsensä johtamisen kehittämiseksi. Mallissa osa-alueet jaettiin neljään eri osaan, jotka ohjaavat itsensä johtamista. - Organisaation tuki, kuten esimiestuki, johdon laskeutuminen ruohonjuuritasolle ja luottamus työntekijän ja johdon välillä. - Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen, kuten oma terveys, uni, ravitsemus ja liikunta. - Itsensä johtamisen tukeminen, kuten koulutus, työnantajan tukema aika opiskelulle ja itsensä kehittäminen. - Reflektointi ja työnohjaus, kuten työyhteisötuki, vertaistuki, reflektointi,

Työterveyshoitaja 4/18

21


Itsensä johtamisen malli työterveyshoitajan työssä

Rekrytointi ja työnohjaus

Organisaatiotuki

Työnohjaus, työyhteisötuki, yhteiset tuokiot kollegoiden kanssa, oman työn hallinta, ”ei” sanominen, oman työn reflektointi, pysähtyminen

Esimiehen tuki, työhyvinvoinnin lisääminen, ymmärrys työterveyshoitajan työssä, luottamus johdon ja työntekijöiden välillä (esim. etätyö) Tasapaino ja aktiivinen ympyrä

Itsensä johtamisen tukeminen

Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen

Itsensä kehittäminen, koulutus, aika opiskelulle, työnantajan tukema opiskelu

Omat voimavarat, uni, liikunta, ravitsemus, huolenpito omasta terveydestä, sosiaalisista suhteista jne.

Mallissa tasapaino eri osa-alueiden välillä on tärkeää itsensä johtamisen toteutumiseksi.

työnohjaus ja pysähtyminen. Itsensä johtaminen on monipuolinen asia osana työterveyshoitajan työtä. Itsensä johtaminen sisältää yksilön omien arvojen ja tarpeiden mukaisia ominaispiirteitä ja työterveyshoitajan työlle ominaisia piirteitä, ominaisuuksia, vaatimuksia ja valmiuksia. Työterveyshoitajan työssä tulevaisuudessa painotetaan yhä enemmän itsensä johtamista, sillä esimiehen rooli on etäisempi, eikä tukea saa enää samalla lailla kuin ennen. Itsensä johtamista voidaan ajatella ikään kuin kehitettävänä työkaluna, itsesäätelyprosessina, osana työterveyshoitajan työtä. Tätä tulisi kuitenkin tukea työnantaja taholta vielä runsaasti. Tukea voidaan antaa: kouluttamalla käytännön taitoja ja harjoitteita, antamalla aikaa työnohjaukselle, vertaistuelle, työyhteisötuelle sekä aikaa itse reflektoinnille ja pohdiskelulle, vähentämällä työn tuloksellisia vaatimuksia, lisäämällä laadullisia mittareita sekä resursseja työterveyshoitajien, mutta myös työterveyshoitajien työtä tukeviin organisaation osiin (kuten yritysasioiden hoitoon, myyntiin ja laskutukseen liittyen), selkeyttämällä työterveyshoitajan työnkuvaa, kouluttamalla työterveyshoitajien esimiehiä, mikä tukisi työterveyshoitajien kehittymistä työssään, kannustamalla työterveyshoitajia opiskeluun tukemalla opiskelua, luottamuksen kasvattamisella työterveyshoitajan ja johdon välillä, johdon laskeutumisella ruohonjuuritasolle, aidolla kohtaamisella työntekijöiden kanssa, strategian ja arvojen sanoittamisella sekä toteuttamalla niitä aidosti työntekijöiden kanssa että sitouttamalla työtekijät yrityksen strategiaan sekä arvoihin, työterveyshoitajien omien yksilöllisten tarpeiden näkemisellä sekä tukemisella että niihin panostamisella ja jalostamisella kiinnostuksen kohteiden mukaisesti, esimerkiksi työn

22

Työterveyshoitaja 4/18

ammatillisuuden kasvattamiseksi, sitouttamalla työntekijä organisaatioon paremmin jne. Itsensä johtamisesta haasteellisen tekee juuri se, että jokainen on oma yksilönsä ja jokaisella on oma motiivinsa asioille. Tärkeää on tunnistaa yksilön motiivit ja tukea niitä kehittymisen aikaansaamiseksi. Tämä on myönteinen asia, koska ei ole tarkoituksenmukaista tehdä kaikista samanlaisia osaajia. Asiantuntijaorganisaatiossa osaajien taitojen hyödyntämisellä lisätään työn tiimiytymistä ja pystytään tarjoamaan parempaa asiakaspalvelua sekä asiantuntevampaa osaamista yrityksille. ITSENSÄ JOHTAMINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että itsensä johtamista ei voi vastuuttaa vain asiantuntijalle itselleen, vaan se tulee toteuttaa organisaatiomuutoksella, kouluttamalla ja antamalla työntekijöille itsensä johtamisen toteuttamiseksi tarvittavia työkaluja. Itsensä johtamisella pyritään saavuttamaan hyvää ja laadukasta tulosta. Tulosten perusteella pelkkien numeroiden katsominen koetaan pakolliseksi toimeksi ja kyttäämiseksi, sen sijaan että keskityttäisiin työntekijän vahvaa sisäistä työmotivaatiota nostattaviin toimintoihin, kuten mielenkiintoiset asiakkaat, mielekkäät työtehtävät, vertaistuen lisääminen, työtä tukevat työkalut ja työtä tukeva koulutus. Lisäksi itsensä johtaminen vaatii työntekijän yksilöllisten tarpeiden kehittämistä, jotta itsensä johtamisesta saataisiin täysi potentiaali irti. Työntekijän kehittymistarpeita tyydyttämällä saadaan motivoituneita työntekijöitä työhön. Yksilöllisten tarpeiden havainnointi lähtee työntekijästä itsestään:


Organisaation tukiessa asiantuntijatyöntekijää kouluttamalla tämän tarpeiden mukaisesti, organisaatio luo samalla luottamusta työntekijän ja organisaation välille. Johdon on tärkeää olla kuulemassa, mitä kentällä tapahtuu. Näin lisätään myös työtyytyväisyyttä. Asiantuntijaorganisaatiossa työskentelyn tulisi olla tulevaisuudessa asiantuntijavetoista, eikä siten, että vain johto määrittää asiat, jota kohti mennään. Tiedon, kehittymistarpeiden, käytännön osaamisen kautta, eli asiantuntijatyön perusteella tulisi työterveyshoitajan työtä kehittää tulevaisuudessa. Asiantuntijuuden kehittäminen yksilöllisellä tasolla tuo huippuosaajia organisaatioon, jolloin yritys tekee yksinkertaisesti parempaa tulosta. Tämän takia yksilöllisen hyvinvoinnin, koulutuksen ja kehittymistarpeiden huomioiminen on tärkeää. Vestala Miika

mitkä asiat kiinnostavat, miten haluaisi kehittyä. Toisekseen tärkeässä asemassa on oma esimies, jonka tehtävänä on tukea yksilöllisiä kehittymistarpeita. Kun työntekijän kehittymistarpeita tuetaan, yksilö sitoutuu yritykseen paremmin ja tekee parempaa tulosta, koska on tyytyväinen myös työpaikkaansa paremmin, kuin työntekijä, jonka yksilöllisiä kehittymistarpeita ei kuunnella. Itsensä johtaminen on sidoksissa myös työhyvinvointiin. Toki sisäisesti hyvin motivoitunut työntekijä pärjää pääsääntöisesti paremmin omassa työssään, vaikka ei viihtyisikään jonkin organisaation palveluksessa. Mutta toisaalta työhön leipääntymisellä ei ole varaa työterveyshuollossa, kun työskennellään tärkeiden asiakkaiden parissa.

TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää työterveyshoitajan työn ja työterveyshoitajan koulutuksen kehittämiseen ja yleisesti asiantuntija-alan työhön, jossa työn hektisyys, vaativuus ja pirstaleisuus vaikuttavat työn sisältöön. Opinnäytetyön tuloksilla on yhteiskunnallinen ulottuvuus muuhunkin kuin työterveyshuollossa tapahtuvaan asiantuntijatyöhön. Vestala Miika Sosiaali- ja terveysalan johtaminen YAMK Itsensä johtamisen kehittäminen työterveyshoitajan työssä

Työterveyshoitaja 4/18

23


ONKO ASIAKKAALLASI KORKEA MURTUMARISKI? Luusto on elävää kudosta, joten sen kunnosta on tärkeää huolehtia kaikissa ikävaiheissa. Myös osteoporoosi, jossa luuston rakenne on heikentynyt ja luunmurtumien riski kohonnut, koskettaa kaikenikäisiä naisia ja miehiä. Luustoterveyden edistämiseen ja osteoporoosin omahoitoon panostaminen kuuluu meille kaikille!

LUUSTO JA OSTEOPOROOSI Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu läpi elämän. Luuston massa lisääntyy lapsuudessa ja nuoruudessa saavuttaen huippunsa 20–30 vuoden iässä. Ikääntyessä luukudosta menetetään vähitellen enemmän kuin mitä uutta luuta muodostuu. Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuus on alentunut ja rakenne heikentynyt, josta seuraa kohonnut murtumariski. Yli 50-vuotiaista jopa joka kolmas nainen ja joka viides mies saa osteoporoottisen murtuman elämänsä aikana. Osteoporoosi ja osteoporoottiset luunmurtumat eivät katso ikää eivätkä sukupuolta. Osteoporoosia sairastavia on Suomessa arviolta jopa 400 000. Tämä lisäksi henkilöitä, joilla on osteoporoosin esiaste, osteopenia, arvioidaan olevan toiset 400 000. Osteoporoottisiksi luokiteltavia luunmurtumia tapahtuu Suomessa vuosittain yhteensä 30 000–40 000, joista reilu 6 000 on lonkkamurtumia ja yli 5 000 nikamamurtumia. Yhden murtuman saatuaan seuraavan murtuman riski on 2–4-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Osteoporoosin taustalla voivat olla vaihdevuodet, ikääntyminen tai perinnöllinen alttius, jolloin kyse on primaarista osteoporoosista. Tällöin osteoporoosiin ei ole yhtä selvää syytä. Sekundaarisesta osteoporoosista puhutaan silloin, kun osteoporoosiin on

24

Työterveyshoitaja 4/18

osoitettavissa jokin selvä syy. Se voi olla lääkitys, kuten pitkäaikainen glukokortikoidihoito tai syöpähoidot, tai sairaus esimerkiksi hormonihäiriö, keliakia, kilpirauhasen sairaus tai diabetes. RISKIASIAKKAAN TUNNISTAMINEN Osteoporoosin tunnusmerkkejä ovat kumara ryhti, pituuden lyhentyminen yli viisi cm tai murtuma, joka syntyy kaaduttaessa samalla tasolla tai pudottaessa alle metrin korkeudelta. Näissä tilanteissa terve luu ei yleensä murru. Osteoporoosi ei siis välttämättä oireile ennen mahdollista kivuliasta ja toimintakykyä alentavaa murtumaa. Osteoporoosidiagnoosi tehdään mittaamalla luun mineraalitiheys röntgentutkimuksella (DXA). Luustoliiton Aikuisten luustoterveystestin avulla voi kartoittaa luustoterveyden lähtökohtia ja osteoporoosin todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Testi löytyy sähköisenä: luustoliitto.fi/tee-luustotesti. Jos asiakkaalla on jokin luustoterveyteen vaikuttava riskitekijä, on luustoterveyden edistämiseen erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. On myös hyvä arvioida luuston kunnon tarkempien tutkimusten tarve. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat myös hyödyntää FRAXmurtumariskilaskuria asiakkaan riskin arvioinnissa. Sitä voidaan hyödyntää joko luuntiheysmittaustuloksen kanssa tai ilman. Laskuri laskee mm. murtumien ilmantumistodennäköisyyden 10 vuoden jaksolle. FRAX-murtumariskilaskuri on käyttökelpoinen esim. osteoporoosin hoitopäätöksiä tehtäessä yhdessä asiakkaan kliinisen arvion kanssa. Laskuri löytyy verkosta FRAX-hakusanalla. LUUSTOTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA OSTEOPOROOSIN OMAHOITO Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, jonka omahoito ja kuntoutuminen ovat osa luustokuntoutujan arkea läpi elämän. Osteoporoosin omahoidon kulmakivet perustuvat Osteoporoosi Käypä hoito-suositukseen ja eivätkä ne eroa luustoterveyden edistämisen keskiössä olevista asioista:


monipuolinen ravitsemus, riittävä kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin saanti, liikunta sekä kaatumisen ehkäisy. Joissain tapauksissa henkilökohtaisen murtumariskin perusteella lääkkeettömän omahoidon lisäksi tarvitaan varsinainen osteoporoosilääkitys. Kalsium antaa luille niiden lujuuden. Luusto toimii myös elimistön kalsiumvarastona. Ravinnosta tulee saada päivittäin riittävästi kalsiumia, jotta elimistö ei joudu hyödyntämään luuston kalsiumia. Kalsiumia on monissa ruoka-aineissa, mutta runsaasti maitotuotteissa. Kalsiumin lähteitä ovat myös mm. ne kaura-, soija-, riisi- tai pähkinäpohjaiset juomat, joihin on lisätty kalsiumia. Pääaterioilla kalsiumia saa esim. kalasta tai tofusta. Osteoporoosia sairastavan henkilön kalsiumin kokonaissaantisuositus on 1000–1500 mg päivässä. Esimerkiksi 1 purkki jogurttia ja 60 g tofua sisältävät molemmat n. 200 mg kalsiumia/annos. Proteiini on elimistön rakennusaine. Proteiinia tarvitaan mm. lihaksiston ja luuston kasvuun ja uusiutumiseen. Proteiini ylläpitää myös lihasmassaa. Lisäksi proteiini vaikuttaa D-vitamiinin aktivoitumiseen. Hyviä proteiinien lähteitä ovat kana, kala, liha ja kananmuna, maitotuotteet sekä kasviproteiinilähteet esim. palkokasvit, soija ja tofu. Päivittäistä proteiinin saantia voi täydentää täysjyväviljoilla, pähkinöillä ja siemenillä. Eri proteiiniin lähteitä on hyvä käyttää monipuolisesti, ja joka aterialla on hyvä olla jokin proteiinin lähde. Aikuisen päivittäinen proteiinin saantisuositus on 1,2–1,4 g painokiloa kohden vuorokaudessa, jolloin 70 kg painava asiakas tarvitsee päivittäin vähintään 85 g proteiinia. Esimerkiksi yksi maitolasi 1,7 dl ja 75 g valkoisia papuja sisältävät molemmat n. 5-10 g proteiinia/annos. D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään ja tukee luukudoksen uusiutumista. Sillä on vaikutusta myös lihasten toimintaan. D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon vaikutuksesta Suomessa vain kesäaikaan. Ravinnon parhaat D-vitamiinin lähteet ovat kalaruuat sekä D-vitamiinilla täydennetyt maitotuotteet, margariinit ja levitteet. Koska D-vitamiinitäydennyksen määrä vaihtelee, sen määrä tulee selvittää tuoteselosteesta. Osteoporoosia sairastaessa henkilökohtaisen D-vitamiinilisän suuruus tulee perustua verikokeella mitattuun D-vitamiinitasoon. Mitatun D-vitamiinipitoisuuden suositeltava taso on 75-120 nmol/l. Liikunta on välttämätöntä luustolle. Monipuolinen liikunta kasvattaa luun massaa lapsuudessa ja nuoruudessa, ylläpitää luun vahvuutta aikuisiässä ja hidastaa luun menetystä ikääntyvillä. Liikunnan avulla voidaan myös kehittää ja ylläpitää lihasvoimaa, joka omalta osaltaan edistää luustoterveyttä. Liikunta ylläpitää ja kehittää myös mm. tasapainoa ja ketteryyttä. Tehokas luustoa kuormittava liikunta sisältää toistuvia iskuja alustaa vasten, tärähdyksiä, suunnanmuutoksia sekä luuhun kohdistuvaa pitkittäissuuntaista vääntöä. Sopivia lajeja ovat esim. reipas kävely, tanssi, erilaiset jumpat ja lihasvoimaharjoittelu. Kaatumisen ehkäisy on tärkeä osa omahoitoa. Siinä keskeistä on mm. monipuolinen liikuntaharjoittelu, näön tarkistaminen, hyvät jalkineet, liukuesteiden käyttö, lääkehoidon säännöllinen tarkistaminen sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuus.

tuki ja riittävän varhainen kuntoutus todella kannattaa. Ammattilainen voi tarjota ajantasaista tietoa omahoidosta ja vinkkejä sen toteuttamiseen arjessa. Läheisiltä ja vertaisilta puolestaan saa tukea omahoidon toteuttamiseksi arjessa. Tarjoamalla omahoidon tukea ja kuntoutusta hyvissä ajoin, tuetaan kuntoutujia oman toimintakykynsä ja terveytensä pitkäaikaiseen ylläpitämiseen: vähemmän kaatumisia ja murtumia sekä parempaa ja mielekkäämpää arkea. Luustoliitto tarjoaa yhteistyössä julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa osteoporoosia sairastaville omahoidon tuen ja kuntoutuksen palveluita: luustoliitto.fi/kuntoutus. Työikäisille voi suositella mm. Luustoliiton toteuttamia verkkokursseja. Palvelut osteoporoosia sairastaville ja yhteistyö ammattilaisten kanssa on maksutonta. Luustoliitto tarjoaa ammattilaisten arvokkaan työn helpottamiseksi ja tueksi myös mm. maksutonta materiaalia ja videoita. Lisäksi Luustoliiton jäsenyhdistykset eri puolella Suomea tarjoavat mm. vertaistukea osteoporoosia sairastaville. Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori, pauliina.tamminen@luustoliitto.fi, 050 371 4558

Lähteitä, lisätietoa ja työkaluja: luustoliitto.fi/luustoterveys, luustoliitto.fi/omahoito luustoliitto.fi/materiaalit, luustoliitto.fi/videot luustoliitto.fi/kuntoutus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014. Osteoporoosi Käypä hoito -suositus. Suomen Luustoliitto ry 2013. Kolme askelta lujiin luihin. Suomen Luustoliitto ry 2016. Löytöretki luusto- terveyteen.

OMAHOIDON TUKI Osteoporoosia sairastavat ovat erityinen riskiryhmä kaatumisten ja murtumien, myös kalliiden lonkkamurtumien suhteen. Siksi omahoidon

Työterveyshoitaja 4/18

25


Opinnäytetyö

KUUMAT AALLOT – MYÖS MIESTEN VAIVA? Tukka karkaa takaraivolle ja lihakset surkastuvat samaa tahtia, kun vyötärö laskeutuu kohti maan pintaa. Jalkakaan ei enää nouse entiseen tahtiin ja peti houkuttele korkeintaan nukkumiseen. Mikä on vikana, kun keski-ikäisen miehen pitäisi olla elämänsä vireessä, mutta olo on kuin vanhalla savottarepulla? Onko syytä olla huolissaan vai olisiko syynä vaihdevuodet? Tämä artikkeli on jatkoa tammikuussa 2018 valmistuneelle Meri Topparin (os. Antolan) ja Sonja Marttilan opinnäytetyölle ”Kirjallisuuskatsaus vaihdevuosi-ikäisestä työterveyshuollon asiakkaana”.

M

iesten vaihdevuosia kutsutaan andropaussiksi. Andropaussi on terminä hieman harhaanjohtava, koska miehillä hormonitoiminta vain vähenee, eikä lopu kokonaan niin kuin naisilla. Siittiöiden laatu ja liikkuvuus heikentyvät, mutta siittiöiden toiminta ei lakkaa kokonaan. Toisin kuin naiset, miehet pysyvät lisääntymiskykyisenä koko elämänsä. Miesten vaihdevuodet johtuvat testosteronihormonin vähenemisestä, joka alkaa tyypillisimmin noin 40 ikävuoden jälkeen. Työllä ja työympäristöllä on vaikutusta siihen, missä vaiheessa miesten vaihdevuodet alkavat. Esimerkiksi miehillä, jotka työskentelevät erilaisten kemiallisten altisteiden parissa, andropaussi voi alkaa jo aiemmin. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi erilaiset maatiloilla käytetyt tuholaismyrkyt. Ennenaikaiselle andropaussille voivat altistaa myös erilaiset työympäristöt, kuten lääketeollisuus, muovitehtaat sekä jätteenpolttolaitokset. Vaihdevuosien alkaminen saattaa aiheuttaa erilaisia oireita, joita on kuvailtu kuvassa 1. Oireita voidaan helpottaa hormonikorvaushoidolla, jolla pyritään nimensä mukaisesti korvaamaan elimistön hormoneja lääkityksen avulla. Miesten hormonikorvaus voi tapahtua testosteronihoidolla. Oireita voidaan helpottaa myös luonnollisin menetelmin, kuten terveellisillä elämäntavoilla. Vaihdevuosiikäiselle on tärkeää antaa elämäntapaohjausta ruokailuihin,

26

Työterveyshoitaja 4/18

Kuva 1.

uneen ja liikuntaan liittyen. Näiden asioiden lisäksi on tärkeää kuunnella asiakasta ja keskustella mieltä askarruttavista asioista, koska vaihdevuodet osuvat usein suurten muutosten aikaan. Vaihdevuosioireita voivat laukaista myös muut tekijät. Näitä ovat esimerkiksi tulinen ruoka, kuumat juomat, kahvi sekä alkoholi. Oireiden on todettu olevan voimakkaampia ylipainoisilla sekä tupakoivilla. Vaikka vaihdevuodet ovat osa jokaisen normaalia ikääntymistä, voi siitä olla hankala puhua. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilainen ottaa asian puheeksi. Työterveyshuollossa on hyvä kartoittaa oireiston syitä ja ohjata mahdollisiin jatkoselvittelyihin. Taulukkoon 1 on koottu hyviä ohjausvinkkejä. Mikäli oireet viittaavat selkeästi andropaussiin, voi työterveyshoitaja antaa ohjausta esimerkiksi ruokavalioon liittyen.


Liikunta on hyvä

keino

hallita reita.

vaihdevuosioi

Koska vaihdevuodet eivät ehkä tunnu jokaisesta luonnolliselta asialta, ongelma ei välttämättä tule puheeksi asiakkaan aloitteesta. Siksi työterveyshoitajalla tulee olla rohkeutta keskustella aiheesta miesten kanssa. Vaihdevuosien tiedetään tuovan mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänlaatuun. Vaikka vaihdevuosioireet tuntuvat tietyssä elämänvaiheessa merkittävästi haittaavan normaalia elämää, niiden vaikutuksia voidaan lieventää jo pienillä teoilla. Liikunta on hyvä keino hallita vaihdevuosioireita. Liikunta ylläpitää terveyttä, säilyttää työ- ja toimintakykyä sekä auttaa painonhallinnassa. Painonhallinta on hyvä huomioida jo ennen vaihdevuosia, koska ylipainon on todettu lisäävän vaihdevuosioireita. Päivittäistä liikuntaa voi lisätä lähes huomaamatta, esimerkiksi suosimalla portaita hissin sijasta

Liikunta

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistävät terveyttä ja ylläpitävät toimintakykyä. Liikunta myös lievittää vaihdevuosioireita.

Painonhallinta

Ylipaino voimistaa vaihdevuosioireita.

Ravitsemus

Tulisen ja rasvaisen ruoan, kovien rasvojen, kahvin sekä liiallisen suolan käytön vähentäminen – ne voivat lisätä oireita.

Alkoholi ja tupakointi

Alkoholin käyttö ja tupakointi voimistavat vaihdevuosioireita. Alkoholin liikakäytöllä voi myös olla samankaltaisia oireita.

Uni

Kuumia aaltoja ja yöhikoilua voi ehkäistä esimerkiksi tuulettamalla huonetta ennen nukkumaanmenoa, käymällä kylmässä suihkussa tai laittamalla kylmäkalleja patjan alle.

Taulukko 1. Elintapojen merkitys vaihdevuosioireiden kokemiseen

ja tekemällä pienet työ- ja asiointimatkat kävellen tai pyörällä. Vaihdevuosi-ikäisen unenlaatu voi muuttua, mikä voi johtua itse vaihdevuosista tai kuumista aalloista ja niistä johtuvista yöhikoiluista. Uniohjauksessa on hyvä keskustella erilaisista unihygienia-asioista ja mielen rauhoittamisen keinoista. Tällaisia rauhoittamiskeinoja ovat esimerkiksi mielen päällä olevien asioiden kirjaaminen ylös ennen nukkumaanmenoa. Myös alkoholin liikakäyttö ja sen

Työterveyshoitaja 4/18

27


Iloiset terveydenhoitajaopiskelijat Meri Toppari ja Sonja Marttila

oireet on hyvä huomioida, koska liikakäytöllä ja vaihdevuosilla on hyvin samankaltaisia oireita. Näitä ovat muun muassa kohonnut verenpaine, mielialan lasku tai ailahtelut, ahdistuneisuus, masennus ja ihmissuhdeongelmat. Lisäksi alkoholin tiedetään voimistavan vaihdevuosioireita.

Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa tuli esille, että ympäristön suhtautumisella oli suuri vaikutus vaihdevuosioireiden kokemiseen. Jos suhtautuminen oli myönteistä ja vaihdevuodet koettiin luonnollisena osana elämää, oireet koettiin lievempänä. Vastavuoroisesti ympäristön kielteinen suhtautuminen ja vaihdevuosien kokeminen häpeällisenä asiana vaikutti oireiden voimakkuuden kokemiseen. Työterveyshoitaja voi asenteellaan vaikuttaa siihen, miten asiakas kokee omat vaihdevuotensa ja auttaa näkemään ne myönteisenä asiana. Esimerkiksi, jos vaihdevuodet osuvat elämäntilanteeseen, jolloin lapset muuttavat pois kotoa, voi uusi elämäntilanne aiheuttaa surua sekä mielialan laskua. Tällaisessa tilanteessa asiakasta voi kannustaa nauttimaan omasta ajastaan ja näkemään asian positiivisesta näkökulmasta. Vaihdevuosien kokeminen on yksilöllistä, toiset eivät huomaa mitään, joillekin tulee enemmän oireita. Vaihdevuosista puhutaan paljon, varsinkin naisten näkökulmasta. Helposti unohdetaan, että myös miehet voivat kokea vaihdevuosioireita. Työterveyshuolto on merkittävä taho vaihdevuosi-ikäisen kohtaamisessa ja asian puheeksi ottamisessa. Sonja Marttila, terveydenhoitajaopiskelija Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sonja.marttila@seamk.fi Meri Toppari, terveydenhoitajaopiskelija Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, meri.toppari@seamk.fi

TYÖTERVEYSHOITAJA 2019 | 12.-13.2.1019 Crowne Plaza, Helsinki Toimiva työterveyshuolto on kaikkien etu! Terävää asiaa ja tuoreita näkökulmia työterveydestä. Tutustu päivien ohjelmaan ja puhujiin: Edumar.fi/tyoterveyshoitaja Katso myös muut koulutuksemme: edumar.fi

Oletko tietoinen... ...että löydät Työterveyshoitaja-lehden numerot myös Terveysportista? Voit etsiä sieltä lehden eri artikkeleita vuosien varrelta. https://www.terveysportti.fi -> Työterveys ja kuntoutus -> Työterveyshoitaja-lehti

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksia sydämellä ja kokemuksella

28

Työterveyshoitaja 4/18


! n a a k u m e l Tu AMMATTI- JA KOULUTUSASIAINJAOKSESSA ON ”HYVÄ PÖHINÄ”

Ammatti- ja koulutusasiainjaos työskentelee vaikuttaakseen työterveyshoitajien ammattitaidon ja asiantuntemuksen sekä koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Seuraamme jaoksessa aktiivisesti työterveyshoitajien osaamiseen ja koulutukseen liittyviä ajankohtaisia asioita.

A

mmatti- ja koulutusasiainjaos on huolissaan työterveyshoitajien riittävyydestä tulevaisuudessa. Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksessa todetaan, että työterveyshuollon henkilö- ja sopimusasiakkaiden määrä oli kasvanut. Samanaikaisesti työterveyshoitajien määrä on pysynyt samana sitten vuoden 2014. Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2025 edellyttää, että työterveyshuoltopalveluntuottaja on velvollinen käyttämään pätevöityneitä työterveyshoitajia palveluiden tuottamiseen. Koska työterveyshuollon täydennyskoulutusvelvollisuus on jo säädetty työnantajan vastuulle, on luonnollista, että myös pätevöittävä koulutus siirtyisi työnantajan kustannettavaksi. Työterveys 2025 kattavuusvajeen kuromiseksi tarvitaan lisää työterveyshoitajia. Ammatti- ja koulutusasiainjaos esitti Suomen työterveyshoitajaliiton hallitukselle, että työterveyshoitajien pätevöitymiskoulutuksen kustannukset säädettäisiin lailla työnantajan vastuulle. Asia on edennyt hyvässä yhteistyössä STTHL:n hallituksen ja Akavan sekä STM:n kanssa. Olemme pystyneet vaikuttamaan merkittävästi tulevien työterveyshoitajien koulutusmahdollisuuksiin. Tämä työvoitto on antanut meille uskoa ja innostusta jatkaa työskentelyä ammatti- ja koulutusasioiden eteen. Ammatti- ja koulutusasiainjaos kannustaa jatkuvaan itsenäiseen oppimiseen ja ammatillisen kehittymisen ylläpitämiseen. Työstimme vuonna 2017 ajanhenkisen Työterveyshoitajan työn viitekehys ja vaativuus -esitteen, joka osaltaan edistää työterveyshoitajan työn arvostusta ja vaikuttavuutta. Ammatti- ja koulutusasiainjaos on tukena Suomen Työterveyshoitajaliiton luentopäivien sisällön kehittämisessä, jotta täydennyskoulutuksemme vastaisi ajankohtaiseen koulutustarpeeseen. Välitämme tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista sekä teemme yhteistyötä työterveyshoitajan osaamiseen ja koulutukseen liittyvien tahojen kanssa. Jaos on päivittänyt opiskelijainfon sekä seuraa jatkossa opiskelijainfojen toteutumista ja jäsenten hankintaa. Jaos tekee tiivistä yhteistyötä STM:n koulutusjaoksen kanssa ja kehittää osaltaan työterveyshuollon moniammatillista koulutusta. Tavoitteena on, että STTHL:lla on edustus kaikissa työterveyshoitajan ammattipätevyyteen

Kuvassa ammatti- ja koulutusasiainjaoksen puheenjohtaja Marjo Huikko. Sihteerinä on toiminut Piia Valjakka ja jaoslaisina Kaisa Halonen, Anja Ryhänen ja Pilvi Österman.

vaikuttavissa työryhmissä. Käsittelemme apurahahakemukset ja esitämme ne liiton hallitukselle päätettäväksi. Uutena asiana olemme luoneet Ruth Säynäjärven rahaston tunnustuspalkinnon. Tänä vuonna tämän tunnustuksen sai OTE-hanke. Lähes 100 henkilötyövuotta osaamista ja ammattitaitoa, ajan hengessä ja kehityksessä mukana! Tule rohkeasti mukaan kanssamme kehittämään Ammatti- ja koulutusasiainjaoksen toimintaa, jotta työterveyshoitajat pystyvät entistä paremmin vastaamaan nykyisen työelämän tarpeisiin.

Työterveyshoitaja 4/18

29


KUMULATIIVISEN STRESSIN HALLINTA PELASTUSALALLA

Työterveyslaitoksen ESR-rahoitteisessa Kroppa&Nuppi-hankkeessa (Kroppa ja nuppi kuntoon – fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla) vuorossa oli nuppi, kun Oulu-Koillismaan Pelastuslaitoksella kehitettiin toimintamallia kumulatiivisen stressin hallintaan. Kehittämisessä oli mukana joukko ensihoidon ja pelastuksen esimiehiä sekä työterveyshoitaja ja -psykologi. Tavoitteena jatkossa on hyödyntää tietoa kumulatiivisen stressin kertymisestä työterveyshuollon palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa yhteistyössä työnantajan kanssa.

T

yöskentely pelastusalalla on kuormittavaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Psykososiaalista kuormitusta ja stressiä aiheuttavat monet tekijät, kuten liiallinen työmäärä, jatkuva kiire, liian vaativat työtehtävät tai yhteistyön toimimattomuus työpaikalla. Pelastusalalla erityinen kuormituksen lähde on jatkuva, jopa päivittäinen altistuminen sellaisille traumatisoiville tilanteille, joihin keskiverto kaduntallaaja joutuu vain harvoin. Traumatisoivien onnettomuustilanteiden lisäksi kuormitusta aiheuttaa myös se, että työssä joutuu päivittäin tekemisiin järkyttäviä tapahtumia kokeneiden

30

Työterveyshoitaja 4/18

ihmisten kanssa. Heidän kärsimyksensä kohtaaminen aiheuttaa stressiä ja traumaattisia kokemuksia myös auttajille. Tunteet tarttuvat ja äärimmillään puhutaan jopa myötätuntouupumuksesta. (Saari 2000, Toivola 2004). Poliisit käyttävät termiä kumulatiivinen stressi kuvaamaan sitä jatkuvasti kasautuvaa traumaperäistä kuormaa, joka ei kuitenkaan johdu sellaisesta yksittäisestä poikkeuksellisen järkyttävästä tapahtumasta, jonka jälkihoitoon on suunniteltu välittömät purkukeskustelut ja jälkipuinti (ks. esim. Kuisma 2013). Pelastusalalla erityistä kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi sellaiset työtehtävät, joissa kohteena on lapsi tai jossa työntekijä itse tai työkaveri joutuu vaaraan tai työtehtävä päättyy epäonnistumiseen. Myös oman elämän traumat herkistävät työn vaikeille tilanteille, esimerkiksi lähiomaisen yllättävä sairaus tai tapaturma. Pelastusalan työntekijöillä on toki monia suojaavia tekijöitä: Alalle valikoituu sellaisia henkilöitä, joilla on hyvät valmiudet purkaa ja käsitellä vaikeita tilanteita. Myös koulutus valmentaa tällaisten tilanteiden käsittelyyn. Kokemuksen ja harjoittelun myötä omat selviytymiskeinot kehittyvät. Ammattiroolikin suojaa omilta henkilökohtaisilta tunteilta, ainakin niin kauan kuin tehtävä jatkuu. Silti kuormitusta kertyy. KUMULATIIVISEN STRESSIN HALLINNAN TOIMINTAMALLI Lähdimme kehittämään toimintamallia kumulatiivisen stressin hallintaan Oulu-Koillismaan Pelastuslaitoksella. Kehittämisen pohjaksi otettiin poliisin malli, missä kehityskeskusteluun on liitetty nk. altistelomake, joka sisältää mm. altistumisen kumulatiiviselle stressille. Oulu-Koillismaan Pelastuslaitoksen toimintamalli kehitettiin kahdessa työpajassa, joihin


KUMULATIIVISEN STRESSIN HALLINTA: OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAMALLI

Kehityskeskustelu Altistekysymykset

Työterveyshuolto: terveystarkastus

Työterveyshuolto: Oirekysely

Työterveyshuolto: Kutsu vastaanotolle

Yhteenvetodatan keräys • lomake • zef

Lomakkeen kehitys

Organisaation toiminnan kehitys

Perehdytys Koulutukset "tapakasvatus" jne.

Kuva 1

osallistui ensihoidon ja pelastuksen esimiehiä sekä työterveyshoitaja ja -psykologi. Työpajoissa päädyttiin malliin (kuva 1.), jossa työntekijä täyttää ennen kehityskeskustelua ns. altistelomakkeen. Lomakkeessa on 21 kysymystä viimeisen työvuoden aikaisista tapahtumista, esimerkiksi väkivallan tai uhan kohteeksi joutumisesta, epäasiallisesta kohtelusta, operatiivisissa tehtävissä sattuneista tapaturmista sekä työssä kohdattujen vainajien tai vakavasti loukkaantuneiden lasten määrästä. Tarkoitus on nimenomaan saada tietoa työn sisältämistä kuormittavista tapahtumista, ei henkilölle syntyneestä stressistä tai kuormituksesta. Esimiehen kanssa keskustellaan siitä, miten kuormitusta voisi työssä vähentää tai miten syntynyttä kuormitusta voi työssä purkaa; keskustelussa keskitytään ratkaisuihin enemmän kuin ongelmiin. Työpaikalla kerätään täytetyistä lomakkeista nimetöntä yhteenvetotietoa, jota voidaan hyödyntää työtä kehitettäessä. TYÖTERVEYSHUOLTO MUKANA KUMULATIIVISEN STRESSIN HALLINNASSA Työn kuormituksen tunnistaminen, sen vähentäminen ja työssä jaksaminen ovat työnantajan ja työntekijän yhteinen tavoite, minkä saavuttamisessa työterveyshuolto on mukana. Kroppa ja nuppi-hanke mahdollisti Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pelastusalan työn kuormituksen uudentyyppisen tarkastelun, johon työterveyshuolto luontevasti liittyi. Keskeistä oli työpaikan halu kehittää työntekijöiden

kykyä tunnistaa ja vähentää työn psykososiaalista kuormitusta. Pitkä kumppanuus ja monet aikaisemmat yhteistyön muodot loivat hyvän pohjan alan keskeisten kuormitustekijöiden kartoittamiseksi. Lisäksi Työterveys Virralla oli jo valmiina internet-pohjaiset työvälineet, joihin voitiin rakentaa kumulatiivisen stressin oirekysely. Kehityskeskusteluun liittyen oli luontevaa luoda toimintamalli, joka kartoittaisi kumulatiivisen stressin oireita. Esimiehen kanssa kehityskeskustelussa painotettiin työn kuormitustekijöitä. Kehityskeskustelun yhteydessä työntekijä saa linkin, jonka kautta hän vastaa työterveyshoitajalle tulevaan stressioirekyselyyn. Työterveyshuollon työstressikysely keskittyy työntekijän oireiden kartoittamiseen. Kysytään mm. kuinka työntekijä pystyy palautumaan työstä, miten sovittaa työn ja vapaa-ajan, miten kokee työn aiheuttaman stressin, oman vireystilan sekä minkälainen kokemus on työn merkityksellisyydestä. Työterveyshoitaja käsittelee kyselyn, vastaa työntekijälle ja tarvittaessa kutsuu tämän vastaanotolle. Tiedot käsitellään työterveyshuollossa luottamuksellisesti tietoturva huomioiden. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2018, jolloin ensimmäiset stressioirekyselyn vastaukset tulivat työterveyteen. Vaikka pilotti on vielä alussa, kokemukset ovat kannustavia. Osa vastaajista on jo ohjautunut jatkoselvittelyyn. Kyselyä pilotoidaan edelleen ja sen kysymyksiä kehitetään kokemusten kautta saadun informaation perusteella. Heli Hannonen, työterveyspsykologi, PsM Työterveyslaitos; heli.hannonen@ttl.fi Merja Tervo, työterveyshoitaja, palveluesimies Työterveys Virta Oy, Merja.H.Tervo@tyoterveysvirta.fi

Heli Hannonen

Merja Tervo

Lähteet: Kuisma, P. (2013) Poliisihallinto: Kriittisten tilanteiden jälkipuinti tukee työkykyä. Uusi Kaiku 02/2013. http:// uusikaiku.valtiokonttori.fi/poliisihallinto/ luettu 29.6.2018 Saari, S. (2000) Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki Kustannusyhtiö Otava. Toivola, K. (2004) Myötätuntouupumus - auttajantyön työperäinen riski. Työterveyslääkäri 2004;22(3):330332 http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_ artikkeli=ttl00149&p_haku=akuutin

Työterveyshoitaja 4/18

31


TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄ TYÖKYKYÄ PELASTAJILLE – TYÖTERVEYSHOITAJALLA TÄRKEÄ ROOLI

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja heidän työterveyshuoltonsa välillä on vuosikymmenten ajan toteutunut tiivis ja joustava työterveysyhteistyö, jonka seurauksena on kehittynyt prosessi työterveyshuollon suunnitelman laadintaan. Työterveyden tilannetta seurataan systemaattisesti ja osatyökyisistä huolehtimiseen on luotu käytäntö. Työterveysyhteistyötä pyritään koko ajan kehittämään ja yhteyttä pidetään tiiviisti laitoksen muihin toimijoihin, myös syksyllä 2016 pelastuslaitokselle palkattuun liikuntasuunnittelijaan.

KROPPA JA NUPPI KUNTOON -HANKE Työterveyslaitoksen koordinoimana toteutettiin vuosina 2015-2018 Kroppa ja nuppi kuntoon -ESR-hanke (fyysisesti ja psykososiaalisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla). Hankkeen kohdeorganisaatioina olivat pelastuslaitokset. Työkykyä ja

32

Työterveyshoitaja 4/18

terveyttä edistävää toimintaa kehitettiin yhdessä Oulu-Koillismaan lisäksi myös Pirkanmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilla sekä Suomen sopimuspalokuntien liiton toimijoiden kanssa. Hankkeessa kerättyihin ja julkaistuihin hyviin käytäntöihin sisältyy myös Oulu-Koillismaan ja heidän työterveyshuollon yhteistyönsä kuvaus. Hankkeessa toimintojen haluttiin perustuvan pelastuslaitosten todellisiin työkyvyn ja terveyden edistämisen tarpeisiin. Siihen työkaluna käytettiin ja edelleen kehitettiin Sytyttäjä-työpajamallia, jonka avulla pohditaan ja saadaan näkyviksi työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Menetelmä on käytännöllinen, helppo ja hauska tapa yhteistoiminnan aloittamiseen muun muassa työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon kanssa. Siinä auto-metaforan avulla jäsennetään sitä, millainen on hyvinvoiva pelastushenkilöstön jäsen ja mitkä asiat työhyvinvoinnin edistämisessä ovat jo hyvin ja mitkä tarvitsevat lisää kehittämistoimia. Sytyttäjätyöpajamalli on julkaistu Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeen sivuilla ja se soveltuu monenlaiseen käyttöön. Kaikissa työpajoissa oli mukana työterveyshuollon henkilöstöä ja aina oli mukana työterveyshoitaja. Jokaisessa pelastuslaitoksessa yhdeksi kehittämisen kohteeksi valikoitui työterveysyhteistyön kehittäminen. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN HYVÄ KÄYTÄNTÖ Oulu-Koillismaan työterveyshuolto on panostanut palo- ja pelastusalan erityislaatuisuuteen asiakkaana. Tuloksellinen toiminta vaatii pitkää


kokemusta esimerkiksi monenlaisten altisteiden terveysvaikutusten tuntemisesta ja toimintakyvyn arvioinnista. Työterveysyhteistyö vaatii onnistuakseen huolellista suunnittelua ja henkilöstössä tapahtuvien muutosten ennakoivaa havainnointia. Työterveysyhteistyön jatkuvuuden merkitys korostuu, kun työterveyshenkilöstö vaihtuu. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on kuitenkin saanut toimia vuosia yhteistyössä saman työterveyshoitajan kanssa. Hänen roolinsa työterveysyhteistyössä on koettu erittäin tärkeäksi. Vaikka muu henkilöstö on vaihtunut, työterveyshoitajalla säilyy kokonaiskäsitys pelastushenkilöstön työkyvystä ja terveydestä. Pitkä yhteistyö mahdollistaa myös pelastuslaitoksen rakenteiden ja arjen toiminnan tuntemisen, jolloin työkykyasioiden oikea-aikainen juurruttaminen arkeen onnistuu. Oulun kaupungin kaikkia työntekijöitä koskevaan vuosittaiseen puitesuunnitelmaan sisältyy liite, joka koskee yksiköiden tarkempaa toimintaa. Se sisältää pelastuslaitoksella vuosittaisen sisäasiainministeriön ohjeen mukaisen terveystarkastusrytmin lisäksi tietyt yksikkökohtaiset asiat (esim. työkyky- ja liikunta-asiat). Pelastuslaitoksella suunnitelmaa käsitellään yhteistoimintajohtoryhmässä, jossa on mukana myös työterveyshuollon edustaja. Kokouksen perusteella pelastuslaitos tekee esityksensä suunnitelmaan. ENNALTAEHKÄISEVÄÄN TOIMINTAAN ON PANOSTETTU Fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisen merkitys on ymmärretty entistä paremmin. Työpaikalla Huolehditaan oman toimintakyvyn lisäksi myös työvälineistä ja työn tekemisen tavoista. Työkyvyn varhaiseen tukemiseen on panostettu mm. palkkaamalla pelastuslaitokselle liikuntasuunnittelija, joka tekee kiinteää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Hankkeessa Oulu-Koillismaalla kehitettiin ensihoitajille työlähtöinen opetuspaketti: Ensihoitajien kunnon ylläpitämiseksi 4M: Miksi, mitä, miten, milloin. Opetuspaketti sisältää tietoa työn fyysisistä kuormitustekijöistä, työtekniikoista ja fyysisestä kunnosta huolehtimisesta. Opetuspaketti opettajan ohjeistuksineen löytyy hankkeen sivuilta. Se soveltuu niin pelastuslaitoksen esimiesten kuin työterveyshuollonkin käyttöön. Pelastuslaitoksella on alettu järjestää myös kaikille yhteisiä kehonhuoltotunteja liikuntasetelien ja hyvin varustettujen kuntosalien lisäksi. Hyviä kokemuksia on saatu myös kaupungin ja pelastuslaitoksen toteuttamasta vuoden kestäneestä elintapojen muuttamiseen tähtäävästä ohjausjaksosta, jonka veti personal trainer. Työterveyshuolto valitsi osallistujat. Osalla oli jo työkykyongelmia, mutta niihin pystyttiin vielä vaikuttamaan. Erityisesti henkilökohtainen ohjaus ja rinnakkaistuki koettiin jakson aikana tärkeäksi. Lisäksi kehitettiinkin kumulatiivisen stressin arviointimalli, joka on esitelty tarkemmin. ESIMIEHET TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA – MITEN TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ? Esimiehet huomaavat usein alkavat työkykyongelmat ja erityisesti tällä alalla muun muassa alkavat stressin oireet. Esimiesten ohjaustaitoihin on hankkeessa julkaistu Tue työkykyä -ryhmäohjaus esimiehen työkaluna -opas. OSATYÖKYKYISISTÄ HUOLEHDITAAN Lääkärin suosituksen mukaan toteutetaan osatyökyisen työntekijän seurantaa etukäteen sovitussa aikajaksossa. Lääkäri arvioi, mitä työtehtäviä työntekijä voi tehdä terveyttään vaarantamatta. Tehtävät käydään läpi lähiesimiehen kanssa ja tilaisuudesta tehdään muistio. Mukana tilaisuudessa voi olla myös luottamusmies. Tässä yhteydessä Oulu-Koillismaalla käytetään termiä kevennetty työ. Tilanne kerrotaan

tietosuoja huomioiden yksikön muille työntekijöille. Tämä käytäntö on koettu kaikkia osapuolia hyödyttäväksi. Työtehtävien muutos on kuitenkin väliaikainen. Sen päätyttyä arvioidaan, voiko työntekijä palata raskaampaan työhön vai tuleeko kyseeseen esim. muut kaupungin tarjoamat tehtävät tai uudelleenkoulutus. Vahva ennaltaehkäisevä työkään ei estä kaikkia sairauksia. Oleellista on, että hoitovastuu säilyy aina hoitavalla työterveyslääkärillä, vaikka erikoislääkärin konsultaatioita käytettäisiinkin. Erityistukea tarvitseville työterveyshuolto tarjoaa tukikäyntejä. RAPORTOINTI JA JATKUVA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN OLEELLISESSA ROOLISSA Työterveyshuolto antaa vähintään kaksi kertaa vuodessa työterveysraportin. Raportti sisältää tiedot sairastavuudesta, poissaoloista ja työterveysneuvotteluista. Asioita käsitellään koko laitoksen tasolla sekä palo- ja pelastushenkilöstön että ensihoidon operatiivisen työntekijöiden ryhmissä. Oulu-Koillismaalla on oivallettu jatkuvan yhteistyön kehittämisen tarve. Mm. suunnitteluprosessin laatua voisi edelleen parantaa keskusteluja lisäämällä, työpaikkaselvitysten tehokkaammalla hyödyntämisellä ja työsuojelun näkökulmaa korostamalla. Viime aikoina on korostunut puhtaan paloaseman merkityksen ymmärtäminen. Työterveyshuollosta on tullut ajatus eri ryhmien esimiestason kanssa käytävästä keskustelusta työkyvyn mahdollisista uhkista ennakoivasti. Tämä toiminta tukisi myös Oulun kaupungin toteuttaman esimiespassin tavoitteita. Ikääntyminen on korostanut urasuunnittelun tarpeellisuutta. Henkilöstö on alkanut omatoimisesti ymmärtää, ettei välttämättä pysty eläkeikään saakka toimimaan raskaimmissa tehtävissä. Entistä nuoremmat miettivät rinnakkaista uraa. Kroppa ja nuppi -verkkosivuilla on julkaistu hyviä käytäntöjä liittyen myös urapolkuihin, perehdytykseen, työkyvyn varhaiseen tukemiseen, tiimityöhön, yhteistyöhön yli organisaatiorajojen sekä liikuntatoiminnan järjestämiseen. Tutustu: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kroppa-nuppikuntoon-fyysisesti-psykososiaalisesti-raskasta-tyota-tekevien-tyokyvynterveyden-edistaminen-tyopaikoilla-2015-2018/ Yhteyshenkilö Sirpa Lusa, THT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos (sirpa.lusa@ttl.fi) Anne Punakallio, Anne Salmi ja Heli Hannonen, Työterveyslaitos

Työterveyshoitaja 4/18

33


TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO MUKANA TURVALLISUUS- JA TYÖHYVINVOINTIALAN MESSUILLA Iloiset ständiläiset Pirkanmaan paikallisosaston aktiivi Anna-Leena Eiranto ja liiton järjestöpäällikkö Eve Becker

Pohjoismaiden suurin turvallisuuden ja riskienhallinnan sekä työhyvinvoinnin ammattilaistapahtuma pidettiin 11.-13.9.2018 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Kansainvälisillä messuilla esiteltiin paloja pelastusalan ammattilaisille sekä työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin osaajille uusia toimintamalleja ja tutkimustuloksia. Aiheina olivat esimerkiksi työyhteisöjen ristiriitatilanteet, työn kuormitus ja stressi sekä päihteiden käyttö. Turvallisuuden, työkyvyn ja -hyvinvoinnin messutapahtumassa käsiteltiin niin työpaikkojen kuin työn turvallisuutta, työntekijöiden fyysistä ja henkistä jaksamista sekä esiteltiin alan uutuustuotteita ja -palveluita.

34

Työterveyshoitaja 4/18

T

ampereen Messu- ja Urheilukeskus antoi hyvät puitteet järjestetyille Turvallisuus-, EuroSafety-, Työhyvinvointi- ja Logistiikka-messuille sekä Työterveyspäiville. Tapahtumissa oli yhteensä yli 360 näytteilleasettajaa lähes 20 maasta. Turvallisuuden ja riskienhallinnan sekä työhyvinvoinnin ammattilaistapahtumassa oli yli 9500 tapahtumakävijää. Myös Suomen Työterveyshoitajaliitto oli messupäivinä omalla ständillään konsultoitavissa kaikkina kolmena päivänä. Ständillä liittoa edusti hallituksen jäseniä, paikallisosaston väkeä sekä järjestöpäällikkömme Eve Becker. Iso kiitos paikallisosaston aktiivisille edustajille Anna-Leena Eirannolle, Eija Kiviniemelle ja Anna Turuselle. Hallituksen edustajina päivillä olivat Mai Anttila, Leena Haakana, Terhi Vesiluoma, Hanna Peltoniemi ja Pilvi Österman. SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO RY PITI SEMINAARIN TYÖHYVINVOINTIMESSUILLA Teemana olivat työpaikkaselvityksen ja toimintasuunnitelman rooli työturvallisuus- ja työkykyjohtamisessa. Seminaarin aihe nousi pienyrittäjien toiveesta. Pienet työpaikat ja heidän kanssaan kehitettävät yhteistyötavat nousivat teemana yhteiseen keskusteluun. Suomen Työterveyshoitajaliiton seminaarin emännöi Mai Anttila.


Katri Mannermaa

Pilvi Österman

Leena Haakana

Mika Nyberg Työterveyslaitokselta avasi pientyöpaikkojen riskien kartoitusta ja vastuiden haasteita muutamien henkilöiden yrityksissä. Mika Nyberg esitteli TTL:n kehittämää Pira ™ -palvelua, joka on työkalu pienyritysten ja työterveyshuollon työterveysyhteistyöhön. Pilvi Östermanin puheenvuoro valotti yhteistyötä työpaikkaselvityksen ja varhaisen tuen teemassa. Yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt ovat myös pienten yritysten turvana työturvallisuus- ja työhyvinvoinnin johtamisen haasteiden tullessa esiin. Katri Mannermaa laajensi työturvallisuusjohtamisen näkökulmaa työn psykososiaalisen kuormituksen ja työn väkivallan uhan arviointiin. Yhteisen, turvallisen toimintakulttuurin luomiseen ja hallintaan vaikuttavat työntekijä itse, työyhteisö, esimies sekä koko työpaikka johto mukaan lukien. Työsuojelutoimijoiden vastuita ja yhteistyötä työpaikkojen kanssa avattiin puolestaan Leena Haakanan luento-osuudessa. Messupäivien aikana keskustelu kävi vilkkaana myös eri toimialojen työturvallisuudesta ja työkykyriskeistä hyvien asiantuntijapuheenvuorojen inspiroimana. Seuraavat vastaavan teeman messut järjestetään vuonna 2020. Messukokonaisuus on hyvä paikka kehittää työterveyshuollon, työsuojelun ja organisaatioiden yhteistyötä sekä etsiä uusia tapoja lähestyä yhteisiä asioita. Leena Haakana ja Maj Anttila

Mika Nyberg

Työterveyshoitaja 4/18

35


TYÖIKÄINEN MUISTISAIRAS TARVITSEE MONIPUOLISTA TUKEA

Kun ihminen sairastuu muistisairauteen

TÖIDEN JÄRJESTELY VOI TUKEA JAKSAMISTA

kesken työuran, välitön työkyvyttömyys-

Muistisairaus on taudin toteamisen aikaan todennäköisesti heikentänyt työkykyä salakavalasti jo pitkään. Vain harva muistisairausdiagnoosin saanut jatkaa työelämässä. Valtaosa jää sairausloman kautta työkyvyttömyyseläkkeelle heti diagnoosin saatuaan tai jo aiemmin. Moni sairastunut haluaa jättäytyä työelämästä, kun sairaus alkaa kuormittaa. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla aina. Erityisesti silloin, kun muistisairaus on todettu lievässä vaiheessa eikä se etene aggressiivisesti, muistisairautta sairastava ihminen voi oikeanlaisten tukitoimien avulla hyvinkin jatkaa työssään. Välitön työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei saa olla ainoa vaihtoehto. ”Vuoden 2011 syksyllä olin 57-vuotias. Halusin jatkaa työssäni ja sovittiin, että töitäni voidaan keventää. Töistä pois jääminen olisi tehnyt suuren tyhjiön omaan arkeen”, Juha pohtii muistisairausdiagnoosin jälkeistä aikaa.

eläkkeelle siirtyminen ei saa olla ainoa vaihtoehto. Tärkeää on tukea elämänmuutoksessa koko perhettä.

E

tenevää muistisairautta sairastaa noin 7 000 alle 65-vuotiasta suomalaista, vaikka yleensä muistisairaus alkaa oireilla vasta eläkeiässä. Työikäisten muistisairauksia tunnetaan lukuisia, mutta yleisin on Alzheimerin tauti. Kaikki muistisairaudet etenevät ja oireilevat hieman omalla tavallaan. Yhteistä on se, että ne vaikuttavat ajan myötä yhä enemmän arjessa pärjäämiseen. Riski sairastua kasvaa iän myötä, mutta sairaus voi harvinaisissa tapauksissa alkaa jo alle 40-vuotiaana.

36

Työterveyshoitaja 4/18


Vinkkejä työterveyshuoltoon Artikkelia varten haastatelluilta kysyttiin, miten he neuvoisivat työterveydenhuollossa toimivia ammattilaisia, kun he kohtaavat hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneen ihmisen. - ”Työterveyshuollossa tutkittiin aina muita oireita kuin tiedonkäsittelyä. Määräaikaistesteissä voisi olla vaikkapa jonkinlaisia muistikyselyjä”, Petri vinkkaa. Vaati yli 100 käyntiä eri lääkäreiden ja asiantuntijoiden vastaanotolla, ennen kuin Petri sai muistisairausdiagnoosin. - Juha taas koki, että työterveyshuolto toimi erinomaisesti. ”Ehkä siihen vaikutti se, että asioin tuttujen henkilöiden kanssa. Kaikki oli selkeää siihen saakka, kun sain eläkepäätöksen. Kerran on kutsuttu puolison kanssa geriatrin tapaamiseen. Sen jälkeen ei olekaan otettu yhteyttä”, Juha kertoo. - ”Erikoissairaanhoidosta ei automaattisesti mene viestiä työterveyshuoltoon diagnoosin varmistumisesta. Yhteydenotto sinne jää omalle vastuulle”, Anna-Maija Pitkänen kertoo. Työterveyshoitajan terveyskartoituksessa epäily muistisairaudesta ei välttämättä nouse esille vaan kysymykset voivat ohjata uupumiseen tai masennukseen. Pitkäsen mukaan työterveyshoitajat kokevat tarvetta kouluttautua työikäisten muistisairauksiin liittyvissä asioissa.

Hänen työssä jatkamistaan auttoi ja tuki töiden uudelleen organisointi. Työmäärä ei kuitenkaan vähentynyt. DIAGNOOSIN VIIVÄSTYMINEN AIHEUTTAA PULMIA Jotta työssä jatkaminen on kaikkien ilo ja etu eikä rasita suotta ketään, se tulee suunnitella työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntoutuksellisten tukien pitäisi tukea jokaista, jonka työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Moneen muuhun etenevään sairauteen sairastunut saattaa päinvastoin joutua taistelemaan eläkkeelle päästäkseen. ”Olin ensiksi kahdeksan kuukautta sairauslomalla ja sitten palasin kesäksi neljäksi kuukaudeksi töihin. Minun olisi pitänyt jäädä heti työkyvyttömyyseläkkeelle. Aikaa oli kyllä harjoitella eläkkeelle jäämistä, mutta en oikein osannut tehdä mitään”, Juha kertoo. ”Kotihommat oli tehty aika pian. Kavereita tuli auteltua esimerkiksi pieniä remppatöitä tehden. Entisiin töihin en juurikaan kaivannut.” Yhteisöohjaaja Anna-Maija Pitkänen Pohjois-Karjalan Muistista kertoo, että joskus työiässä sairastuneiden kohdalla pulmalliseksi osoittautuu se, että diagnoosin varmistuminen kestää pitkään. ”Työssäolo on pinnistelyä. Työkokeiluja erilaisissa tehtävissä voi olla useita. Tämä rasittaa ja väsyttää, ja tällöin eläkkeelle jäänti voi olla helpotus. Toisaalta työstä poisjäänti merkitsee luopumista ja voi aiheuttaa itsetunnon murenemista. Eräs mies kuvaili sen tuntuvan siltä, ettei ole enää osa yhteiskuntaa.” MYÖS TYÖYHTEISÖSTÄ LUOPUMISTA Aina ei ole mahdollista jatkaa työssä eikä sairastunutkaan sitä halua. Elämänmuutos ei ole helppo, ja siksi sitä olisi hyvä käsitellä ajan kanssa. ”Sain taistella itseni eläkkeelle, koska en olisi enää pystynyt tekemään työtäni. Se oli tarkkuutta vaativaa ja vastuullista, ja toimin myös esimiehenä. Työssäni vaadittiin ajokorttia, josta jouduin luopumaan sairauden vuoksi välittömästi. Työkyvyttömyyseläke oli minulle suuri helpotus”, 52-vuotiaana diagnoosin saanut Petri kuvailee. Työikäisenä etenevään muistisairauteen sairastunut ihminen joutuu kohtaamaan eläkkeelle siirtymisen aiemmin kuin hän on siihen

varautunut. Tuki on tärkeää, sillä elämäntilanne voi olla hyvin vaikea. Yhteiskunnassamme työntekoa ja työkykyä arvostetaan ja työnteko täyttää suuren osan elämästämme. Työpaikalla vietämme leijonanosan päivistämme. Kun työelämästä joutuu jäämään pois ennen aikojaan, joutuu luopumaan myös roolistaan työyhteisön jäsenenä. ”Vaikeinta oli sosiaalisten suhteiden jääminen pois. Minulla oli laajat kontaktit ihmisiin ja yhteistyökumppaneihin. Olin erittäin pidetty ja arvostettu työssäni. Ehdin toimia virassani 25 vuotta”, Petri kertoo. KOKO PERHETTÄ PITÄÄ TUKEA Muistisairautta sairastavan ihmisen kanssa työskentelevien ammattilaisten on tärkeää tukea elämänmuutoksessa koko perhettä. Vaikka työnteon loppuminen voi aluksi olla helpotus, moni joutuu kohtaamaan tunteet omasta tarpeettomuudesta, ulkopuolisuudesta ja jopa syrjäytymisestä. Hänen on voitava rakentaa elämänsä sisältö uudelleen ja saada osallistua aktiivisesti. Työikäisen muistisairaan elämäntilanne on erilainen kuin ikääntyvien. Lapset voivat olla vielä pieniä, monella on asuntolainaa ja muita lainoja. Niiden maksamiseen on sisällytetty ajatus, että ansiotuloja on siihen saakka, kun jäädään vanhuuseläkkeelle. Suomalainen sosiaaliturvalainsäädäntö turvaa eläkeläisille perustoimeentulon, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän eläke on pienempi kuin tilanteessa, jossa hän olisi voinut jatkaa työelämässä vanhuuseläkkeeseen asti. Muistisairauksien varhaisen tunnistamisen ja hoitomuotojen kehittyessä muistisairautta sairastavat ihmiset voivat toivottavasti jo lähitulevaisuudessa pysyä työelämässä pitempään ja siirtyä eläkkeelle asteittain. Mari Luonsinen, asiantuntija, työikäisten muistisairauden hoito- ja palvelujärjestelmä, Muistiliitto Lisää tietoa: Työelämä ja muistisairaus – mahdollinen yhtälö? Muistiliitto 2014. Muistiliiton verkkosivut www. muistiliitto.fi -> Muistisairaudet -> Muistihäiriöt ja -sairaudet -> Työikäisten muistisairaudet.

Työterveyshoitaja 4/18

37


i l o ä l l Mei a a v a k u niin m ! ä s s e d yh POHJANMAAN TYÖTERVEYSHOITAJAT MARTTOJEN OPISSA

H

alusimme tehdä syyskokouksen yhteydessä jotain käsillämme, jotain perinteistä suomalaista, ja kaikki yhdessä. Päädyimme leipomaan karjalanpiirakoita. Kun piiraat tulivat ulos uuneista ja ne oli ”kasteltu” vesi-rasvaseoksessa, oli aika nauttia niistä teen ja kahvin kanssa. Ja voi pojat, kun ne maistuivat herkullisilta! Saimme myös kukin mukaamme ison pussin lämpimäisiä kotiin vietäväksi. Kuulimme illan aikana Vaasan Marttojen varapuheenjohtaja Sinikka Rautakoskelta heidän toiminnastaan ja saimme loistavia vinkkejä mm. leipomiseen. Meillä oli niin mukavaa yhdessä! Syyskokouskin sujui kuin rasvattu, ja saimme täydennettyä paikallisosaston johtokuntaa yhdellä uudella jäsenellä allekirjoittaneen jäädessä pois tai tauolle, sillä mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, ei tarvitse kauaa odottaa, kun kaipaan johtokuntatyöskentelyyn takaisin. Pohjanmaan työterveyshoitajien johtokunnan varapuheenjohtaja Terhi Vesiluoma

38

Työterveyshoitaja 4/18


TYÖTERVEYSHOITAJALIITON KANTA-HÄMEEN PAIKALLISOSASTO VIETTI LIITON 70-VUOTISJUHLAA Vuoden 2018 alussa oli tiedossa, että tänä vuonna on liiton 70-vuotisjuhlavuosi ja tätä silmällä pitäen johtokunta alkoi valmistella syksyn juhlaa. Asiaa varten kokoonnuttiin monta kertaa ja Whatsapp-viestit suhisivat puhelimessa välillä iltamyöhään. Ja varsinkin loppuvaiheessa kaikkea piti varmistelemisen jälkeen varmistaa. Sitten tuli syyskuu ja juhlat olivat ovella. Ilma oli viileähkö, vähän päivällä satoikin, mutta kuivin jaloin juhlapaikalle päästiin, vaikka korkokenkiin varustautuneille juhlapaikan mukulakivipiha olikin haasteellinen. Jokainen halusi perille, päästä juhlimaan ja tapaamaan kollegoita, joten matka taitettiin taiten ja nilkkoja venäyttämättä.

S

yksyisenä päivänä 14.9.2018 paikallisosaston väkeä saapui 700-vuotiseen Hämeen linnaan, Kustaa III:n kadulle, viettämään liiton 70-vuotisjuhlallisuuksia. Linna loi prameat puitteet juhlille, jotka vietettiin linnan ravintolassa, holvikaarellisessa salissa. Juhlallisuudet aloitti paikallisosaston puheenjohtaja Hannele Pohjonen, joka toivotti juhlijat tervetulleeksi iltaan lämpimin sanoin. Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Pilvi Österman valaisi seuraavaksi liiton historiaa omassa puheessaan. Iltaa ryyditti trubaduuri Juha Haanperä, joka viihdytti sekä kertomuksilla että soitolla sekä laululla. Illan aikana ruuan tyydyttäminä juttu luisti ja muistoja kerrattiin. Entiset puheenjohtajat myös muistelivat omaa aikaansa paikallisosaston puheenjohtajana. Illan aikana näki monta kollegaa ja saattoi vaihtaa kuulumisia ja viimeisimpiä asioita liiton sekä työelämän asioista. Illan mahdollisti Suomen Työterveyshoitajaliitto apurahallaan. Iso kiitos myös Mehiläiselle, Pihlajalinnalle, Terveystalolle ja SSAB:lle sponsoroinnista!

Työterveyshoitaja 4/18

39


FOHNEU CONGRESS IN HUNGARY 2019

S

Dr. Henriett Éva Hirdi oli sydämestään iloinen, että pääsi tapaamaan luentopäivillä liiton entisen puheenjohtajan Kitta Rossin.

40

Työterveyshoitaja 4/18

uomen Työterveyshoitajaliitto ry on jäsenenä Fohneussa (FOHNEU = Federation of Occupational Health Nurses within the European Union) ja järjestämässä FOHNEU:n ja sen unkarilaisen sisarjärjestön (The council of Hungarian Health Professionals = CHHP), kanssa työterveyshoitajien kongressiaBudapestiin Unkariin 24.– 26.4.2019. Kongressin teemana on Workforce Health = National Wealth. Kongressissa on monipuolisia aiheita ja alan huippuja luennoimassa. Kannattaa tutustua ohjelmaan ht tp://www. fohneu2019.hu/topics/ ja ilmoittautua mukaan. Dr. Henriett Éva Hirdi, FOHNEUn unkarilainen presidentti, esiintyi liiton luentopäivillä ja toivotti lämpimästi tervetulleiksi suomalaiset kollegansa Budapestiin ensi keväänä!


In Memoriam

Kirsi Sorsa 18.5.1966–30.6.2018

Kesällä työyhteisöömme saapui viesti pitkäaikaisen työntekijämme työterveyshoitaja Kirsi Sorsan menehtymisestä. Hän oli pitkän linjan ammattilainen, aloittanut HUS-työterveydessä vuonna 2006. Muistamme Kirsin iloisena ja innostavana työterveyshoitajana. Kiitos työtoveruudestasi / HUS-Työterveys ”Elämä on lyhyt, riko sääntöjä! Rakasta tulisesti, Äläkä koskaan kadu mitään, mikä saa sinut hymyilemään!” - Mark Twain -

Lukijapalautteet ”Kiitos lehdentekijöille! Maksoin jo erääntyneen jäsenmaksun ”karhulaskun”, koska pidän Työterveyshoitaja-lehteä erittäin hyvänä.” Toimitus vastaa: Meille lehteä tekeville on tärkeää, että lehti on sellainen, jota luetaan ja josta on iloa ja apua käytännön työssä. ”Työterveyshoitajalehdessä on viime aikoina toistunut hyvin paljon samat teemat mm. työyhteisötyö ja muistiin liittyvät asiat. Miksi näin?” Toimitus vastaa: Lehden toimitukseen on tarjottu yhteistyökumppaneiden toimesta ns. artikkelisarjoja ja siksi aiheita on käsitelty useammassa lehdessä. Lisäksi on huomioitavaa, että toimitamme lehteä oman päivätyön ohessa, neljä numeroa vuodessa. Olemme kiitollisia kaikista artikkeliehdotuksista ja pohdimme aina aineistokokouksissa, otammeko ja mihin lehteen ko. artikkelin tai jutun julkaistavaksi. Eräs artikkelin kirjoittaja antoi palautetta, kun sai itselleen Työterveyshoitajalehden sähköisen version: ”Hei ja kiitos paljon yhteistyöstä! Arvokas ja hieno lehti teillä. Hyvää syksyn jatkoa!”

Rauhallista Joulua & Onnellista Uutta Vuotta 2019 Työterveyshoitaja-lehden lukijoille!

Su Fi

Toivottaa lehden toimituskunta

Työterveyshoitaja 4/18

41


Järjestöpäällikön palsta Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

V

ietämme liittomme juhlavuotta ja virallisia 70-vuotisjuhlia juhlittiin 25.10 Helsingissä. Useat liiton paikallisosastot järjestävät juhlia pitkin syksyä. Juhlissa on hyvä hetki pysähtyä toimintamme merkityksen äärelle ja antaa tunnustusta liittomme tärkeille toimijoille. Ensinnäkin on tärkeää huomata, että ammattiyhdistysliikettä tarvitaan yhä työntekijöiden aseman vahvistamiseksi. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat ammattiliitot – me, jotka neuvottelemme työehtosopimuksista (suoraan tai neuvottelujärjestöjen kautta) työnantajaliittojen kanssa, valvomme työehtosopimuksien noudattamista ja toimimme ristiriitatilanteissa työntekijän apuna. Suomi on muuttunut 100 vuotisen itsenäisyyden aikana köyhästä kansasta maailman onnellisimmaksi maaksi (1. sija 2018). Tällä matkalla yhdessä sopimisella on ollut suuri merkitys. Suomalaisessa sopimuskulttuurissa ammattiyhdistyksellä on merkittävä rooli. Sopimalla on saatu yhteiskuntarauhaa, edistetty tasa-arvoa ja ehkäisty eriarvoistumista. Suomessa on Sipilän hallituksen työelämäuudistuksista huolimatta yhä melko mahtava työelämä. On hienoa olla osa sitä. Meillä on kansainvälisessä vertailussa pitkät lomat, kohtuullinen palkka, hyvä työterveyshuolto, lyhyt työaika ja toimiva sosiaaliturva. Työlainsäädäntö antaa edelleen turvaa työntekijälle. Suurelta osin kaikki tämä on ay-liikkeen ansiota. Maailma muuttuu koko ajan, ja ay-liikettä tarvitaan edelleen. Hyvä esimerkki on hallituksen lakiesitys, jolla pyrittiin helpottamaan irtisanomista pienissä yrityksissä. Poliittiset lakot, jossa mekin olimme mukana, purivat ja asia saatiin 26.10 sovittua hallituksen kanssa paremmalle mallille. Juha Sipilän hallitus on ollut työmarkkinakysymyksissä suopea suuryrityksille. Järjestäytymisen vuoksi meillä ammattiyhdistyksillä on kuitenkin valtaa suuryrityksissä ja nyt meneillään olevat ja tulevat poliittiset työtaistelut vaikuttavat suuryrityksiin. Ammattiyhdistysliike ei kuitenkaan ole pelkkä EI-liike. Työntekijöiden oikeuksia on puolustettava, mutta meidän liittojen pitää myös kehittää työelämää. Uusi työaikalaki sisältääkin joustavia työaikajärjestelyjä,

42

ja tarjoamme jäsenetuna urapalveluita. Olemme tarpeellinen tuki työelämässä myös silloin kun kaikki menee hyvin. Me ammattiliitot kokoamme myös profession edustajat yhteen; kehitämme yhdessä työterveyshuoltoa ja jäsenten ammattiosaamista, pidämme ammatti-identiteettiä voimissaan ja tarjoamme tärkeän ammatillisen verkoston. Tässä työssä paikallisosastot ovat korvaamattoman tärkeitä. Lämpimät kiitokset kaikille paikallistoimijoille kallisarvoisesta työstänne! Liittona me kärsimme samasta haasteesta kuin muukin järjestökenttä. Nuoria on hankala saada näkemään toimintamme merkitys, liittymään jäseniksi ja nousemaan aktiivitoimijoiksi. Tässä ajassa paikallistoimijoilta vaaditaan erityisen suurta ymmärrystä liittomme merkityksestä, jotta toiminnan jatkamista ja uusien jäsenien värväämistä jaksaa väsymättä jatkaa. Työterveyshoitajien etujärjestönä lobbaamme jäsentemme asiaa monella tärkeälle foorumilla; meillä on edustajat muun muassa STM:n, Kelan ja Työterveyslaitoksen työryhmissä. Vaikuttamistyössä ovat agendalla esimerkiksi pätevöittävän koulutuksen kustannukset, ammatilliseen täydennyskoulutuksen pääsy, tulostavoitteet ja työterveyshuollon integroiminen muuhun sotekenttään. Viimeksi mainitussa liitolla on edustajia TYÖKE-hankkeen puitteissa ympäri Suomen. Kiitokset kaikille aktiivisille lobbareille! On tärkeää, että kaikki me palkansaajat kuulumme liittoon. Vain silloin on mahdollista säilyttää yleissitovat työehtosopimukset, jotka takaavat tietyn tasoiset palvelussuhteen ehdot, oli työnantaja sitten järjestäytynyt tai ei. Työterveyshoitajaliitto tulee olemaan tärkeä toimija myös tulevaisuuden työelämässä. Työterveyshoitajaliitto on ainoa ammattiliitto Suomessa, joka huolehtii yksinomaan työterveyshoitajien ammatillisesta ja työsuhdeedunvalvonnasta – kerrotaan tämä yhdessä uusille työterveyshoitajille ja kutsutaan heidät mukaan!

sivulla 8! Tutustu jäsenkampanjaan

HAE LIITON APURAHAA

TULEVAISUUDEN TYÖTERVEYSHOITAJA

Liiton vuoden 2019 apurahat ovat haettavissa 28.2.2019 mennessä.

Etsimme tulevaisuuden lupausta kollegajoukostamme. Löytyykö hän sinun työpaikaltasi?

Tarkemmat kriteerit julkaistaan liiton kotisivuilla joulukuun aikana. Hakemukset toimitetaan järjestöpäällikölle osoitteeseen eve.becker@stthl.fi

Ehdotukset Tulevaisuuden työterveyshoitajaksi liiton toimistoon 28.2.2019 mennessä osoitteella eve.becker@stthl.fi. Järjestöjaos valmistelee asian ja valinnan tekee liiton hallitus. Valintakriteerit ja muut tarpeelliset tiedot löydät liiton kotisivuilta kohdasta Ajankohtaista liitosta.

Työterveyshoitaja 4/18


– Tukea tupakoinnin lopettamiseen Maksuton neuvontapuhelin

0800 148 484

Tietoa, testejä ja vertaistukea (Stumpin keskustelut) verkossa

www.stumppi.fi


Apteq Fluzinc sinkkiasetaatti-imeskelytabletti

Älä hoida vain flunssan oireita, lyhennä myös flunssan kestoa! Lyhentää flunssan kestoa 42 %1,2,3 ja lievittää flunssan oireita kuten yskää, kurkkukipua ja nenän tukkoisuutta keskimäärin 36 %4

Uusi salmiakin maku

Valmistettu Suomessa.

Fluzinc sinkkiasetaatti 35 mg (= sinkki 10 mg) mustaherukan tai salmiakin makuinen imeskelytabletti. Käyttöaihe: yli 12-vuotiaiden flunssan hoitoon. Annostus ja antotapa: Hoito aloitetaan 24 tunnin sisällä flunssan ensioireiden alkamisesta, yksi imeskelytabletti (ei saa pureskella tai niellä) joka toinen tunti hereilläoloaikana eli 8 imeskelytablettia vuorokaudessa (80 mg sinkkiä/vrk) kolmen vuorokauden ajan. Paras teho saavutetaan välttämällä syömistä ja juomista 15 minuuttia tabletin imeskelyn jälkeen. Pakkauskoot: 24 imeskelytablettia (yksi kolmen päivän kuuri) ja 72 tablettia (kolme kolmen päivän kuuria). Koostumus: sinkkiasetaatti 35 mg (= sinkki 10 mg), sorbitoli, ksylitoli, stevia, magnesiumstearaatti, piidioksidi. Aromit: mustaherukka (mustaherukka, mentoli) ja salmiakki (ammoniumkloridi, lakritsi, mentoli). 1. Hemilä H. Open Respir Med J. 2011;5:51-8. 2. Hemilä et al. Br J Clin Pharmacol 82 (5), 1393-1398. 2016 Jul 28. 3. Prasad et al. J Infect Dis. 2008 Mar 15;197(6):795-802. 4. Hemilä, Chalker. BMC Fam Pract. 2015 Feb 25;16:24.

Profile for Suomen Uusiokuori Oy

Työterveyshoitaja 4/18  

Työterveyshoitaja 4/18  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded