Page 1

3/2019

TYÖTERVEYSHOITAJA

JÄSENKYSELYN SATOA KOHTI UUTTA MIELENTERVEYDEN TUTKIMUSTA TYÖTERVEYSHOITAJA SYÖPÄÄN SAIRASTUNEEN TYÖHÖNPALUUN TUKENA


TYÖTERVEYSHOITAJA 3/2019

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus

27

Mielenrauhaa henkivakuutuksella

4

Minun polkuni työterveyshoitajaksi

28

Haemme aktiivisia vaikuttajia liiton toimintaan

6

Asiakkaan kunnioittava kohtaaminen

29

Tutustu liiton toimintaan: Työmarkkinajaos

ja kuulluksi tulemisen tärkeys

30

Terveisiä Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu paikallisosastosta

9

Tukea työuralla pysymiseen

31

Työterveyshoitajien valtakunnalliset

12

Uravalmennuksesta unelma-ammattiin

luentopäivät 26.3.–27.3.2020

13 Puheenjohtajalta

Lapland Hotel, Oulu

14

Työterveyshoitaja syöpään

32

Kalajuttu Keski-Suomesta

sairastuneen työhönpaluun tukena

33

Altistelähtöinen työterveysseuranta

18

Muutoksia Kelan työterveyshuollon

34

Kohti uutta mielenterveyden tutkimusta

korvausjärjestelmään 21.3.2019

36

Jäsenkyselyn tuloksia

ja 6.6.2019 -infotilaisuudet

41

Järjestöpäällikön palsta

21

Työkyvyn tuen palvelupolku -verkkokoulutus

42

Työterveyshuollon moniammatillinen

22

Työterveyshuollon valvontaohje uudistunut

koulutuspäivä 14.11.2019

24

Suojaako suojaimesi todella?

43

Sääntömääräinen syysliittokokous

TYÖTERVEYSHOITAJA Toimituskunta

Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki puh: 050 4108 636 ISSN 0356-1232 44. vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, mari@puffi.fi, www.puffi.fi

Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ohratie 2 31400 SOMERO puh. 02-7488 120 gsm: 040-900 2020 Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat mediakortissa 2019 www.stthl.fi Vuosikertahinta 70 euroa Ilmoitusten yhteyshenkilö Eila Leonoff, puh: 050 4108 636

Anu Silander 040-5603408 anusilander@gmail.com

Mai Anttila 050-3549100 maianttila@gmail.com

Toimitussihteeri Eila Leonoff 050 4108 636 eila.leonoff@stthl.fi

Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ­ilmoitushintaan. Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2019 Lehti Aineisto Ilmestyminen No 4/2019 viikolla 41 viikolla 48

Aikakauslehtien liiton jäsen

Työterveyshoitaja-lehti on luettavissa liiton extranetsivuilla www.stthl.fi/jasenlehti | artikkeleiden lähteet on saatavissa nettisivuilta www.stthl.fi

Kansikuva: MostPhotos

Leena Haakana Sanna Kurppa Lehden päätoimittaja 044-3444663 041-5067338 Terhi Vesiluoma haakana.leena@gmail.com sannajkurppa@gmail.com 0400-164841 terhi.vesiluoma@gmail.com


SYKSYINEN TERVEHDYS

PÄÄTOIMITTAJALTA

A

urinko paistaa ja laineet liplattavat mökkirannassa, jossa kirjoittelen tätä pääkirjoitusta syksyn ensimmäiseen lehteen. Miten jälleen kerran tuntuu siltä, että kauan odottamani kesä on taas liian aikaisin loppuun lusittu? Silti tähänkin kesään mahtui monta kivaa juttua ja kokemusta. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus viettää ”omannäköistä” kesälomaa ladatakseen akkuja tulevaa työkautta varten. Akkujen lataukselle kannattaa varata aikaa silloinkin, kun kesä hiljalleen vaihtuu syksyksi ja illat pimenevät. Jokaiselle vuodenajalle löytyy varmasti kaikille tapahtumia, mitkä auttavat iloitsemaan elämästä ja jaksamaan mahdollisten, ja usein väistämättömienkin, pienten tai isompien haasteiden edessä. Tänä kesänä olen iloinnut erityisesti siitä, että olen saanut viettää paljon aikaa mökillä. Siellä riittää monen moista puuhaa aamusta iltaan. Välillä touhu on ollut kuin suoraan työleiriltä, mutta olen myös onnistunut vangitsemaan leppoisampia hetkiä päiviini, terveen itsekkäästi. Olemme leikkimielisesti sopineet mieheni kanssa, että minä olen ”työnjohtaja” kotona ja hän mökillä. On mukavaa, kun joku toinen keksii päivän agendaa ja saa itse vaan olla sitä toteuttamassa. Lähes kahdeksan palkkatyössä vietetyn esimiesvuoden päättymisen jälkeen arjen johdettavana oleminen on tuntunut tänä kesänä oikein mukavalta. Kaikesta huolimatta odotan jo kovasti uusia tuulia, joita syksy elämääni tuo. Lähellä sydäntäni oleva matkustaminen lennätti minut ystävieni kanssa Maltalle ja Sisiliaan. Monta kokemusta rikkaampana palasimme koti-Suomeen ja ehdimme hetken vielä nauttia sekä lämpimästä että Ruotsin sukulaisista. Lisää vuosia elämään olen hankkinut nauramalla, vanhan sanonnan mukaan. Vierailin mm. vahakabinetissa Visulahdella ja Lappajärven kesäteatterin musiikki-ilottelussa. Pääsin kokemaan myös Ed Sheeranin konsertin Malmin lentokentällä yhdessä perheeni kanssa. Varasin liput jo edellisenä syksynä, koska päätin silloin, että Vesiluomat lähtevät yhdessä maailmanluokan konserttiin. Konsertti oli elämys, emmekä suinkaan olleet ”isin” kanssa ne vanhimmat konserttivieraat, vaikka teini-ikäisemme olivatkin sitä mieltä. Musiikki kuuluu kaikille ja kaikenikäisille. Kuluvana syksynä marraskuun 14. päivänä kokoontuvat Suomen työterveyshoitajat, -lääkärit, -fysioterapeutit ja -psykologit yhdessä Helsinkiin, Sokos Hotel Presidenttiin, keskustelemaan moniammatillisesta yhteistyöstä työterveyshuollossa. Ohjelma on minusta erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Osallistun itse paneelikeskusteluun, jonka aiheena on ”Moniammatilliset työterveyden prosessit”. Lähde ihmeessä mukaan täydentämään osaamistasi, etenkin jos sinulla ei vielä ole tälle vuodelle suositusten mukaista seitsemää täydennyskoulutuspäivää työterveyshuollon ammatillisista asioista. Tästä lehdestä löydät liiton työmarkkinajaoksen esittelyn ja kutsun osallistua syysliittokokoukseen, joka pidetään koulutuspäivän yhteydessä 14.11.2019. Kaikilla liiton jäsenillä on taas tasaveroiset mahdollisuudet lähteä ehdolle hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta vaikuttamaan myös jaosten kautta työterveyshoitajien työelämään. Saat myös hiukan esimakua liiton omista työterveyshoitajien luentopäivistä, jotka pidetään maaliskuun lopulla Oulussa ja jota Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikallisosaston naiset ovat olleet meille valmistelemassa. Lisäksi meiltä on toivottu artikkelia suojaimista ja tässä numerossa keskitytään suojainten testaamiseen. Työkyvyn hallinta-asiat ovat aina ajankohtaisia ja näistäkin asioista opit toivottavasti lisää luettuasi ammatillisesta kuntoutuksesta ja työkyvyn tuen palvelupolusta. Ja vielä paljon muuta. Leppoisia loman jälkeisiä päiviä kaikille lukijoille. Ja juttuvinkkejä sekä palautetta saa edelleen lähettää meille lehtinaisille Terveisin

Terhi

Terhi Vesiluoma | Päätoimittaja Työterveyshoitaja-lehti | puh. 0400-164841 | email: terhi.vesiluoma@gmail.com Työterveyshoitaja 3/19

3


Työterveyshoitajan kynästä

MINUN POLKUNI TYÖTERVEYSHOITAJAKSI Sain pitkäaikaisen sijaisuuden työterveyshuollosta vuonna 1999 ollessani 24-vuotias sairaanhoitaja. Pidin työpaikasta ja sen ilmapiiristä. Vaikka olin onnellinen sairaanhoitajan ammatista ja ammatissa, niin samalla kuitenkin haaveilin työterveyshoitajan työstä. Kipinä työterveyshoitajan työhön tuli kaikilta niiltä työterveyshoitajilta, jotka tuolloin olivat työkavereitani. Kiitos heille! Ihailin heitä, heidän työtään, työotettaan ja ammattitaitoaan. Työskentely näytti itsenäiseltä, vastuulliselta ja kiehtovalta. Ajattelin, että minäkin haluan olla joskus yksi heistä. Tuossa työpaikassa sairaanhoitajan sijaisuuteni kesti kolme vuotta. Sijaisuus olisi kestänyt pidempäänkin, mutta tuolloin elämäntilanteemme oli mieheni kanssa sellainen, että päätimme lähteä töihin Norjaan. Kerron niistä vuosista lisää myöhemmin. Norjasta kotiin muutettuamme jatkoin sairaanhoitajana työskentelyä tuossa työpaikassa ennen vakituista sairaanhoitajan toimea toisaalla.

N

o kuinka minusta sitten tuli työterveyshoitaja? Asuimme 2010-luvun alussa Etelä-Suomessa, jossa terveydenhoitajaksi oli mahdollista aikuisena kouluttautua. Sain vakituisesta työstäni opintovapaata ja pääsin opiskelemaan aikuiskoulutusrahan turvin. Kiitos tästä silloiselle työnantajalleni. Valmistuin 31.5.2013 terveydenhoitajaksi. Yksi pitkäaikainen haaveeni toteutui. Muistan tuon päivän kuin eilisen. Koululla oli päättäjäisjuhla, jonne perheeni tuli mukaan. Juhlan jälkeen pidin pienimuotoisen kahvitilaisuuden kotona lähimmilleni. Opiskeluryhmämme oli mukava, ja sain sieltä ystäviä, joihin

4

Työterveyshoitaja 3/19

olen pitänyt yhteyttä koulun loputtuakin. Kesti siis 14 vuotta siitä ajankohdasta, kun unelmoin, että vielä joku päivä olisin itse tuossa työterveyshoitajajoukossa. Olin ja olen edelleen onnellinen, että jaksoin toteuttaa haaveeni. Isona esikuvana minulla oli opiskelujeni aikana oma äitini. Hän valmistui aikoinaan 50-vuotiaana ammattiin, josta nuorena tyttönä haaveili. Tuohon aikaan uuden ammatin opiskelu ei ollut niin suosittua kuin se nykyään on. Terveydenhoitajaksi valmistumiseni jälkeen suoritin erikoistumisen heti seuraavana vuonna. Sain työterveyshoitajan sijaisuuden mukavasta työporukasta pääkaupunkiseudulta. Minut otettiin


työyksikössä hyvin vastaan ja sain kollegoilta ja esimieheltäni apua työhöni. Minulla oli jatkuva halu oppia lisää työterveyshoitajan työstä. Suurena apuna työssäni olivat työterveyshoitajakollegat. Vuoden sijaisuuden jälkeen sain vakituisen paikan kotiseudultani, siitä samasta työpaikasta, jonne menin 24-vuotiaana sairaanhoitajana. Muutin takaisin kotiseudullemme, mieheni hieman myöhemmin perässä. Voitteko varmaan kuvitella, kuinka onnellinen olin ja toki edelleenkin olen. Tuossa samassa työpaikassa oli tuolloin joitakin samoja työkavereita kuin aiemmin vuonna 1999. Ympyrä sulkeutui. Se työterveyshoitajan paikka, josta haaveilin nuorena, toteutui. Fiilis ja tunne on edelleen hyvä. Olen tehnyt oikean valinnan. AJATUKSIANI TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSTÄ

Pidän työterveyshoitajan työstä. Työssä on kestettävä keskeneräisyyttä ja tunnetta, että koskaan ei ole valmis. Tämä ei ole aina helppoa. Ammattitaitoa on pidettävä yllä ja ajan tasalla säännöllisesti esimerkiksi koulutuksin. Välillä on tunne, että mitä enemmän etsii tietoa ja syventyy asioihin, sitä vähemmän asioista tietää. Niin, hieman kuulostaa ristiriitaiselta, mutta tämä varmasti pätee myös muissakin ammateissa. Työssä yhtenä voimavarana on minulle moniammatillisuus. Kaikkea ei tarvitse tietää. Aina voi kysyä kollegalta tai muilta ammattiryhmiltä asioista. Tämä on yksi työterveyshoitajan ammatin rikkaus. Moniammatillisuus näkyy päivittäin työssäni. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat työterveyshoitajan lisäksi työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Vaihdamme ajatuksia työasioista aina kuin mahdollista. Viikoittain meillä on tiimipalaveri, jossa käsittelemme yhteisiä asioita. Yhdessä työsuojelun kanssa

Työelämävalmennus tukee neurologisesti sairaita

"Miten sinä toteutat moniammatillisuuttasi työssäsi ja omalla alallasi?" suunnittelemme esimerkiksi työpaikkaselvityskäyntejä työpaikoille. Lisäksi isona asiana työssämme ovat vastaanottohenkilöt, jotka usein kohtaavat asiakkaan ensimmäisenä sekä muut työyhteisön asiantuntijat. Miten sinä toteutat moniammatillisuuttasi työssäsi ja omalla alallasi? Saatko sinä tukea työssäsi työkavereilta? Haaveita ja unelmia, elämässä ja työssä, on hyvä olla niin isoja kuin pieniäkin. Välttämättä kaikki haaveet eivät toteudu niin kuin niitä suunnittelemme. Voimme tarvita haaveiden toteuttamiseen apua ja sitä kannattaa pyytää. Minun haaveeni työterveyshoitajana työskentelemisestä toteutui. Elämässäni on vielä haaveita, näistä kenties joskus lisää. Mistä sinä tällä hetkellä haaveilet ja kuinka olet ajatellut toteuttaa haaveesi? Iloa arkeesi, Nina Harjula

Neurologisiin sairauksiin liittyy usein kognitiivisia eli esimerkiksi muistin, tarkkaavaisuuden tai toiminnanohjauksen ongelmia. Kun kohtaat kohderyhmäämme kuuluvan kognitiivisia haasteita työssään kokevan henkilön, ohjaathan hänet Neuroneuvonnan pariin, tai ole itse yhteydessä meihin. Parhaat tukikeinot löytyvät yhteistyöllä!

Ota yhteyttä

p. 040 518 8728 Pasi Virtanen, hanketyöntekijä pasi.virtanen@neuroneuvonta.fi www.neuroneuvonta.fi / Neuroneuvomo-hanke on Neuroliiton, Aivoliiton ja Parkinsonliiton yhteinen hanke (2018–2020). Hanke on STEA-rahoitteinen.

Työterveyshoitaja 3/19

5


Työterveyspsykologin kynästä

Asiakkaan kunnioittava kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen tärkeys

6

Työterveyshoitaja 3/19


Asiakkaan hakeutuessa työterveyshoitajan vastaanotolle, hän odottaa ja toivoo, että hänet huomataan ja huomioidaan ja että hänet otetaan tosissaan, häntä kuunnellaan ja hän tulisi ymmärretyksi. Kuulluksi tulemisen ydin on, että puhuja eli asiakas kokee, että hänen sanomisensa on otettu vastaan. Kunnioittava kohtaaminen on tietoista läsnäoloa ja avointa vuorovaikutusta. Kun työterveyshoitaja kohtaa asiakkaan kunnioittavasti, asiakas pyritään näkemään omana itsenään, avoimesti ja arvostaen. Se mahdollistaa turvallisen ja luottavaisen olon syntymisen asiakkaalle, joka edelleen auttaa häntä rauhoittumaan ja puhumaan avoimemmin.

niistä asioista, jotka ovat sujuneet hyvin tai menneet parempaan suuntaan. MITEN PARANTAA KUUNTELUAAN JA ASIAKKAAN KOKEMUSTA KUULLUKSI TULEMISESTA?

Kun haluaa aidosti kohdata asiakkaan kunnioittavasti ja siten, että asiakkaalle tulee olo kuulluksi tulemisesta, kannattaa jättää muut tehtävät ja keskittyä vain asiakkaaseen. Tarvittaessa ennen asiakkaan tuloa vastaanotolle, hoitaja voi edellisen asiakkaan jäljiltä rauhoittaa mielensä esimerkiksi muutamalla syvähengityksellä. Asiakas haluaa tuntea, että hoitaja on aidosti läsnä ja kiinnostunut hänestä. Asiakasta onkin hyvä katsoa silmiin sen sijaan, että keskittyisi esimerkiksi papereihinsa tai piiloutuisi tietokoneensa taakse. Rauhallisen, kiireettömän tunnelman luominen on tärkeää. Kelloa ei siis kannata vilkuilla. Asiaa auttaa myös se, että antaa toiselle tilaa puhua, keskeyttämättä häntä. Puhetta voi toki tukea esimerkiksi pienin elein tai nyökkäyksin tai kehottamalla jatkamaan. Tarvittaessa aluksi voi puhua niitä näitä, jotta tunnelma vapautuu hieman ja keskusteluyhteys saadaan auki. Olemme erilaisia siinä, mikä on luontainen puhenopeutemme. Asiakkaan olisi tärkeää saada edetä hänelle sopivalla vauhdilla. Joillain

YHTEYDEN LUOMISEN TÄRKEYS

Työterveyshoitajan työssä vuorovaikutuksella on keskeinen rooli. Luonnollisesti kuunteleminen on osa hyvää ja rakentavaa vuorovaikutusta. Paitsi että kuunteleminen – ja samalla kuulluksi tuleminen – vie hoidettavaa asiaa eteenpäin, se myös vähentää väärinkäsityksiä ja lisää luottamuksellista yhteistyösuhdetta. Kuulluksi tulemiseen liittyy myös asiakkaan kokemus siitä, että häntä arvostetaan ihmisenä. Kun asiakas kokee tulevansa kuulluksi, hän todennäköisesti puhuu avoimemmin ja on tyytyväisempi käyntiinsä. Paitsi että hoitaja haluaa auttaa, myös tehokkuusvaatimukset ja aikataulupaineet saattavat tehdä sen, että asiakkaan ongelmaa pyritään ratkomaan jo heti kättelyssä. Moni asiakas haluaa kuitenkin ensin tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, tai haluaa saada myötätuntoa. Sen sijaan, että asiakas kokee olevansa vain yksi tapaus liukuhihnalla, hän toivoo hoitajan ymmärtävän, kuinka paljon juuri häneen sattuu, kuinka paljon vaiva rajoittaa juuri hänen elämäänsä ja mitä kaikkea muuta, kenties oleellista, asiaan hänen kohdallaan liittyy. On siis hyvä välttää antamasta ohjeita asiakkaalle vielä siinä vaiheessa, kun hän ei ole vielä valmis niitä vastaanottamaan, vaan haluaa saada vasta kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Lisäksi, jos asiakas on itkuinen, hän todennäköisesti keskittää huomionsa ”kasassa pysymiseen” tai itkun pidättelyyn. Kun asiakkaalle tulee olo, että hänellä on lupa tuntea ja näyttää tunteensa, häneltä vapautuu voimavaroja itse asiaan: tilanteesta keskusteluun ja tietojen vastaanottamiseen. Mitä haastavampi asiakkaan elämäntilanne on ja mitä herkemmässä tilassa hän tulee vastaanotolle, sitä todennäköisemmin yksikin väärä sana tai ele hoitajalta voi kääntää keskustelun suunnan. Samoin jos asiakkaalla on entuudestaan huonoja kokemuksia terveydenhuollosta, esimerkiksi hän on kokenut, että työntekijä on välinpitämätön tai ylimielinen, hän saattaa herkästi seurata ja tulkita työntekijää. Jos sitten joku merkki, kuten jokin väärä ilmaus tai ilme, viittaa hänen huonoihin kokemuksiinsa ja ennakko-oletuksiinsa, vuorovaikutus ja hoitosuhde voi kääntyä nopeastikin. Monesti hoitotyössä pääpaino on asioissa, jotka ovat asiakkaalla jollain tavalla pielessä tai joita pyritään muuttamaan tai korjaamaan. Silti, vaikka asiakasta olisi nähnyt jo useamman kerran, olisi tärkeää muistaa olla aidosti läsnä ja kuunnella asiakkaan kuulumiset, ja samalla antaa myös myönteistä palautetta

"Työnkin keskellä, muistetaan olla ihmisenä ihmiselle"

Työterveyshoitaja 3/19

7


”Herään aamulla töihin, vaikken ole nukkunut silmäystäkään. Ahdistavat ajatukset tulivat yöllä kylään kutsumatta. … Elän normaalia elämää. Keskityn pitämään itseni kasassa. Eikä kukaan huomaa mitään. En välitä huimauksesta, enkä sydämentykytyksistä. Jos jotkut katsovat, laitan kädet taskuun. Eivätpä huomaa niiden tärinää. Huolehdin, etten tee töissä virheitä. Teen, mitä täytyy. Jätän lounaan väliin ja vältyn kiusallisilta keskusteluilta. Söinhän minä aamulla. Vai oliko se eilisaamu?” (Marjo Pennonen: Minä olen kuin Sinä)

on tapana kiirehtiä puhetta esimerkiksi ehdottamalla sopivia sanoja asiakkaan puheeseen, mikä saattaa aiheuttaa asiakkaassa tunteen, että hoitaja ei jaksa tai ehdi kuunnella häntä. Kuulemaansa voi toki tarkistaa, mikä myös osoittaa asiakkaalle, että on ymmärtänyt hänen asiansa. Sen voi tehdä toistamalla asiakkaan sanoman hänelle omin sanoin oleellisia kohtia korostaen. Samalla asiakas voi tehdä tarvittavia lisäyksiä asiaan ja korjata mahdollisia väärinymmärryksiä. Lisäksi täydentäviä kysymyksiä toki voi ja pitääkin kysyä tarpeen mukaan, mutta alkuun asiakkaan on hyvä antaa puhua vapaasti ilman jatkuvia keskeytyksiä. Joskus kuulluksi tuleva saattaa saada myös itse uusia oivalluksia puhumisen ja kuulluksi tulemisen kautta, kun hän on päässyt jäsentelemään ajatuksiaan, tunteitaan, tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Kun asiakas on saanut kuulluksi tulemisen kokemuksen, hän pystyy ottamaan uutta tietoa vastaan myös tunnevaltaisessa tilanteessa. Vasta silloin on myös hyvä aika kirjauksille. Asiakkaan kunnioittavassa kohtaamisessa on tärkeää hoitajan tuomitsematon asenne asiakasta kohtaan. Se on myös edellytys kuulluksi tulemisen kokemuksessa ja luottamuksellisen suhteen luomisessa. Yhtä oleellista on, että asiakkaan sanomiset otetaan todesta, eikä etenkään vähätellä asiakkaan kokemuksia tai tilannetta asiakkaalle. On inhimillistä, ettei pidä kaikista asiakkaista tai että omat arvot eivät kohtaa asiakkaan elintapojen tai tilanteiden kanssa. Tärkeää on kuitenkin kunnioittaa toista tilanteesta huolimatta ja pysähtyä hänen asiansa äärelle. Se on osa ammattitaitoa, että kaikkien kanssa tulee toimeen. Asiakkailla on luonnollisesti erilaisia odotuksia ja tarpeita vastaanotolle tullessaan. Jotkut haluavat neuvoja, ohjausta

8

Työterveyshoitaja 3/19

ja jatkotutkimuksiin pääsemistä, toiset kaipaavat ensisijaisesti myötätuntoa ja kuuntelua. Kaikkia asiakkaita on kuitenkin tärkeä pysähtyä kuuntelemaan aluksi. On myös tärkeää, ettei hoitaja pelkää puhua vaikeistakaan asioista, vaan päinvastoin, ottaa niitä tarvittaessa puheeksi. KIRJA KOKOAA KOHTALOITA

Fiktiivinen esikoiskirjani ”Minä olen kuin Sinä” (Kirjokansi) julkaistiin elokuussa. Kyseessä on tarinakokoelma ihmisten kohtaamista haastavista elämäntilanteista ja murheista. Vastaavista asioista, joita myös työterveyshoitajan vastaanotolla käsitellään. Kirja tuo näkyväksi ihmisten ajatus-, tunne- ja kokemusmaailmaa, ja se toimii muistutuksena siitä, että kaikilla meillä on omat taustamme ja vaikeutemme, vaikkei niitä toisille jaettaisikaan. Sillä on merkitystä, kuinka kohtelemme toisiamme ja myös itseämme. Kirjan tarinoita voi käyttää keskustelunavauksina, ja eri elämäntilanteissa olevien on mahdollista saada niistä vertaistukea ja huomata, ettei ole yksin murheineen, vaikkei muiden ongelmat aina päällepäin näkyisikään. Asiakkaat tulevat vastaanotolle lukuisista eri syistä, eri elämäntilanteissa sekä eri terveyden- ja mielentiloissa. Jokainen heistä haluaa kuitenkin tulla kohdatuksi ja kuulluksi, eikä se onnistu ilman asiakkaan kunnioittavaa kohtaamista. Työnkin keskellä, muistetaan olla ihmisenä ihmiselle. Marjo Pennonen PsT, KM, työterveyspsykologi Finla Työterveys Oy


A L L A R U Ö Y T A E TUK PYSYMISEEN

Työkyvyttömyysriskin hallinta lähtee sieltä, missä tehdään myös itse työ. Työterveyshoitajalla on merkittävä rooli siinä, miten työkykynsä kanssa kamppaileva ohjataan sopivien palvelujen pariin, kun vaihtoehtona on ammatillinen kuntoutus.

T

yöterveyshoitajan vastaanotolle tulee potilas, joka valittaa tällä kertaa päänsärkyä. Hoitajalle hän on jo tuttu hahmo. Henkilöllä on useita lyhyitä sairauspoissaoloja. Mitään selkeää tai yhtenevää terveydellistä syytä ei löydy. Ilmassa on silti merkkejä. Kaikki ei ole hyvin.

Mistä on kyse? Taustalla voi olla yksinkertaisesti se, että ihminen on hänelle väärässä työssä. Henkilö voi kokea, että työ on hänelle liian raskasta ja uuvuttavaa. Tämä ilmenee epämääräisinä oireina, työkyvyn heikkenemisenä ja motivaation laskuna. Ja sitä kautta sairauspoissaoloina vastaa Katja Noponen, Katja Noponen Oy:n toimitusjohtaja. TYÖ VIE LEIJONANOSAN ELÄMÄSTÄ

Työ on meille kaikille hyvin tärkeää. Tämän päivän työelämän kovenevien haasteiden keskellä ihminen kaipaa työhönsä myös merkityksen tunnetta. Kokemusta siitä, että hän on juuri itselle sopivassa työtehtävässä. – Olemmehan me töissä suurimman osan valveillaoloajastamme. Noponen on huomannut, että ihminen voi jopa sairastua, jos hän kokee työnsä merkityksettömäksi tai ainakin ote työhön ja työssä käymiseen lipsuu. Usein käy niin, että jos ihminen vaihtaa työhön, jota

Työterveyshoitaja 3/19

9


"Työterveyshuollon tehtävä on

edesauttaa työntekijöiden

työkyvyn säilymistä"

on aina halunnut tehdä, sairauspoissaolot katoavat kokonaan. Vastaavasti jos ihminen kokee työnsä tarpeeksi kiinnostavaksi, hän lähtee töihin, vaikka vähän oireilisikin. VYYHTINÄ MIELENTERVEYSONGELMAT

Yhä useampi työikäinen päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle ennen eläkeikää, tutkimusten mukaan mielenterveysongelmista sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvista syistä. Ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajana Noponen on huolissaan siitä, että yhä nuorempi tippuu pois työelämästä saamatta apua uran suunnitteluun. Uravalmennuksessamme näkyy selkeästi, että mielenterveydelliset ongelmat ja uupumus ovat lisääntyneet, kommentoi Noponen. Yhteiskunnassamme joka päivä yhdeksän ihmistä saa myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen mielenterveydellisistä syistä. Valmennuksessamme on 90-luvulla syntyneitä asiakkaita, jotka ovat totaalisen uupuneita. Siitäkin huolimatta, että he ovat olleet vasta suhteellisen lyhyen ajan työelämässä. ORASTAVIEN ONGELMIEN NÄKEMINEN

Työterveyshuollon tehtävä on edesauttaa työntekijöiden työkyvyn säilymistä. Osa tätä on orastavien ongelmien näkeminen vastaanotolla tavatessa. Noponen korostaa työterveyshoitajien ensiarvoisen tärkeää roolia sillanrakentajina työelämässä pysymiseen.

10

Työterveyshoitaja 3/19

Tämä vaatii hoitajalta herkkyyttä nähdä vastaanotolle tulevan kokonaistilanne. Ja myös se, mihin tilanne saattaa johtaa, jos siihen ei osata puuttua. ”Toivoisin, että esimerkiksi työterveystarkastusten yhteydessä hoitajat ottaisivat sairauksien ehkäisyn lisäksi rohkeasti puheeksi asioita, jotka vaikuttavat heikentävästi työntekijän suoriutumiseen työssä, sillä syitä saattaa löytyä myös työyhteisöstä tai kotioloista”. PUUTTUMINEN ORASTAVIIN ONGELMIIN

Noponen muistuttaa, että tukiprosessit pitäisi saada aktiiviseksi ajoissa, ettei työelämään paluusta tule työlästä. Vastaanotolle tuleva saattaa vaikkapa kuvailla olevansa töissä joka päivä väsynyt. Sen sijaan, että puhuttaisiin pelkästään sairausloman pituudesta, voitaisiin nostaa pöydälle työelämään paluuta ja siellä pysymistä tukevia toimia. Hoitajan vastanotolla potilaan kynnys puhua on matalampi kuin lääkärin vastaanotolla. Hoitaja voi rohkeasti kysyä myös sitä, kokeeko työntekijä olevansa oikeassa tehtävässä? Mikäli potilaan kanssa ei olla vielä ammatillisen kuntoutuksen vaiheessa, hoitaja voi vinkata, että oletko ylipäätään miettinyt työpaikan vaihtamista. Hoitaja on tässä neutraalissa asemassa. Hän voi kysyä ammatinvaihdon halukkuutta toisessa asemassa kuin työnantaja. ”Lääkäri on auktoriteetti. Hänen luokseen mennään useimmiten vaiva edellä, mutta hoitajan luo voidaan tulla koko


elämä edellä”, toteaa Noponen. Työterveyshoitajien ja työterveyslääkäreiden olisi hyvä tietää, millaisia vaihtoehtoja he voivat esittää asiakkailleen. Ydinviesti on, että vaikka ihminen olisi työkyvytön nykyiseen työhönsä, hän ei ole suinkaan sitä kaikkiin maailman töihin. RIMAKAUHUA VOIDAAN HELPOTTAA

Osa työterveyshuollon ammattitaitoa on tuntea tarkemmin ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdot ja niiden edut. Palveluvalikoimaan on kattava ja siihen kannattaa tutustua eläkevakuutusyhtiöiden sivuilta. Ammatillisen kuntoutuksen tuntemisesta ja siitä kertomisesta on hyötyä kaikille osapuolille. Myös työnantaja saa selkeän taloudellisen hyödyn siitä, että sairauslomat vähenevät. Puhumattakaan eläkeriskistä ja siitä aiheutuvista kuluista. ”Itse ajattelen, että työterveyspalveluja tuottavat tekevät viime kädessä töitä tilaajalle eli työnantajalle. Parhaimmillaan yhteistyö on hyvin hedelmällistä”, sanoo Noponen. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteinä ovat tyypillisimmillään työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleen kouluttautuminen sekä yrittäjän tukeminen. Uudelleen koulutus voidaan suorittaa monimuotokoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai päiväopiskeluna. Aikuisopiskelu on tänä päivänä hyvin joustavaa ja tuettua. Se helpottaa monen rimakauhua. Etenkin jos on uskomus siitä, että ei ole koskaan ollut lukuihmisiä. ELÄMÄ KOKONAISUUTENA

Noponen korostaakin, että onnistuneen työhönpaluun resepti on elämän ymmärtäminen kokonaisuutena. Suorituspaineet työssä ja myös vapaa-ajalla ovat tätä päivää. Tavoitteenamme on löytää jokaiselle ihmiselle hänelle sopivaa työtä. Haasteena on myös se, että tulisi osata elää tätä elämää sen sijaan, että suorittaisimme sen läpi, muistuttaa Katja Noponen. KUN MOTIVAATIO ON HUKASSA

Uravalmennus sisältää eri palveluja, joita käytetään räätälöidysti vastaamaan asiakkaan tarpeita. Yksi tärkeä mittari on motivaatio. Kun nähdään, että henkilö ei enää motivoidu entisestä työstä, on kaikkien etu, että hänelle löydetään työpaikka, jossa hän itse haluaa työskennellä, Katja Noponen toteaa. Motivaation puute saattaa pahimmillaan aiheuttaa jopa työkyvyttömyysriskin nykyiseen tehtävään. Työnantajan ja työterveyshuollon kannattaa suhtautua tähän aina vakavasti. Jo pelkät sairauspoissaolot saattavat tulla hyvin kalliiksi. Mikäli työntekijä ei täytä ammatillisen kuntoutuksen ehtoja, vaihtoehtona on valmennuspalvelu, joka auttaa oikeaan suuntaan. Tulevaisuuspolku-palvelumme toimii erinomaisesti juuri silloin, kun halutaan löytää asiakkaalle juuri hänelle parhaiten soveltuva työ, kannustaa Noponen. www.katjanoponen.fi

”Usein käy niin, että jos ihminen vaihtaa työhön, jota on aina halunnut tehdä, sairauspoissaolot katoavat kokonaan”, Katja Noponen muistuttaa.

Ammatillinen kuntoutus on tuettu

reitti takaisin työelämään. Se auttaa kuntoutujaa pysymään työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta. Vaikka sairaus estäisi kuntoutujaa nykyisessä työssä jatkamisen, löytyy usein terveydelle sopivia työtehtäviä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt sekä Kela. Kuntoutusprosessissa käytetään tukena uravalmennusta. Ammatillisen kuntoutuksen työllistävien toimenpiteiden aikana kuntoutujalle maksetaan kuntoutusetuutta.

Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuva: Ari Vänttinen

Työterveyshoitaja 3/19

11


URAVALMENNUKSESTA

UNELMA-AMMATTIIN

M

onivaiheisen toipumisen jälkeen Kaukonen toimii tänä päivänä sauna-alan yrittäjänä. Kiitos siitä kuuluu hänen mukaansa ammatilliselle kuntoutukselle ja uravalmennukselle. ”Olen ehdottomasti löytänyt unelmatyöni. Jo ennen onnettomuutta oli usein mielessäni, että voisiko tästä saunomisesta tehdä leipätyön. En saanut sitä kuitenkaan aikaiseksi”, metallimiehenä pitkän uran tehnyt Kaukonen sanoo. Työeläkeyhtiön tukemana ammatilliseen kuntoutukseen päässyt Kaukonen kävi noin vuoden ajan Katja Noponen Oy:n uravalmennuksessa. ”Uravalmentajani ymmärsi oikeasti, mikä oli minulle paras suunta. Hänellä oli kyky ja into etsiä minun näköistäni ratkaisua”. Kaukonen pääsi vuoden kestävään saunaterapiakoulutukseen. Vuonna 2015 hän perusti oman yrityksen. Saunansisu Oy vuokraa saunaa ja tarjoaa perinteistä- ja kuivakuppausta sekä sauna- ja haudehoitoja. ”Vaikka tiesin lähes kaiken saunasta, en ollut edes kuullut saunaterapiakoulutuksesta. Kupparin ja saunaterapian opinnot olivat luonnollinen jatke koko elämäni kestäneelle saunaharrastukselleni”, kertoo Kaukonen. Hän kokee ammatillisen kuntoutuksen suurena etuna sekä taloudellisesti että henkisesti. ”Ei sitä edes tullut aiemmin ajatelleeksi, että tällainenkin mahdollisuus voi tulla omalle kohdalle”, Kaukonen toteaa tyytyväisenä.

toteaa.

12

Työterveyshoitaja 3/19

Kuva: Ari Vänttinen

Timo Kaukosen elämä muuttui dramaattisesti vuonna 2010. Mies osallistui Heinolassa Löylyn MM-kisoihin, joissa tulikuumat löylyt polttivat hänet 70-prosenttisesti. ”Nyt lähes kymmenen vuoden jälkeen voin todeta, että siinä oli onni onnettomuudessa”, Löyly-Timoksi kutsuttu mies


PUHEENJOHTAJALTA

K

irjoittelen teille kesäloman jälkeisissä tunnelmissa, juuri ensimmäisestä loman jälkeisestä työpäivästä selvinneenä. Kesäloma toi elämääni sellaista vapautta, että tuntuu haasteelliselta palata taas aikataulutettuun arkeen. Työtoverit näyttävät ja tuntuvat olevan yhä loman tarpeessa. Ja niinhän sitä sanotaan, että ihminen on eniten loman tarpeessa juuri lomalta palattuaan. Kesämuistoni ovat lämpöiset. Kesämuistoihini ovat talletettu kaikki ne maadoittavat hetket läheisellä rannalla, jonka maisemasta tuli minulle kesän aikana entistä rakkaampi. Lähiranta on pieni, mutta idyllinen paikka, jossa voin pysähtyä ja kuunnella aaltojen rantautumista, kastautua, uida auringonoton lomassa ja ottaa viltilläni iltapäivänokoset. Toisin sanoen aivan mielettömän ihanaa! Kesäni oli muutenkin sopivasti hauska, erilaisia kulttuuririentoja ja kohtaamisia oli tasaisesti. Lähestulkoon siis ”paras-kesä-ikinä”, kuten aina kesäloman jälkeen. Puheenjohtajan roolissani keväällä piti kiirettä aivan juhannukseen saakka. Hallituksen seminaarissa kesäkuussa kokoonnuimme konkretisoimaan hallitusohjelmaan liittyviä tavoitteitamme ja pohtimaan vaikuttamista liittomme kautta. Vieraanamme oli Akavan Hanna-Maija Kause. Saimme hyviä ajatuksia kokoon ja työ jatkuu tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutusasioissa käynnistyy elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnan alaisuudessa toimivassa koulutusjaoksessa keskustelu työterveyshuollon koulutuksen tilasta ja tarpeista. Esitämme työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen asemoimista uudelleen terveydenhoitajakoulutuksen uudistuessa. Esitämme työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen kustannuksia siirrettäväksi yhteiskunnan vastuulle. Näistä tavoitteista pidämme tiukasti kiinni. Liitossamme on huoli kasvavista työterveyshoitajien tulostavoitteista ja haluamme pitää asiaa esillä ja keskustella siitä rakentavan kriittisesti eri näkökulmia peilaten. Päivätyöstäni kuntoutuspäällikkönä pääsin lomalle heinäkuun puolivälissä, muutama työasia tosin jäi hoidettavaksi myös loman aikana. Kuntoutuksessa odottelemme Kansaneläkelaitoksen kuntoutushankintojen ratkaisuja. Tuleva hankintakausi leikkaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen panoksia merkittävästi. Ohjeeni työterveyshuoltoon onkin, että kehittäkää jatkossa toiminnassanne kuntouttavaa työotetta ja arvioikaa kuntoutustarve huolella ja mahdollisimman moniammatillisesti, jotta kuntoutukseen ohjautuisivat juuri ne, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Liittomme tärkein tapahtuma syksyllä, Työterveyshuollon moniammatillinen koulutuspäivä, on hyvässä suunnitteluvauhdissa. Moniammatillista toimintaa tulee kehittää käytännön tarpeista lähtöisin. Tulkaa joukolla tapahtumaan mukaan ja vaikuttamaan keskusteluun panoksellanne. Muistuttelen teitä myös syysliittokokouksen vaaleista, nyt voi vaikuttaa. Lähde mukaan liiton työhön, mikäli vaikuttaminen kiinnostaa sinua. Kirkasta ja kaunista syksyä toivottaen

Pilvi

Pilvi Österman | Puheenjohtaja | Suomen Työterveyshoitajaliitto ry | puh. 0400 734476 | email: pilvi.osterman@stthl.fi

Työterveyshoitaja 3/19

13


A J A T I O H S Y E TYÖTERV SYÖPÄÄN

SAIRASTUNEEN

TYÖHÖNPALUUN TUKENA

14

Työterveyshoitaja 3/19


Työikäisten syöpäpotilaiden määrä lisääntyy ja kehittyneiden syöpähoitojen myötä yhä useampi sairastuneista palaa takaisin työelämään hoitojen jälkeen. Työterveyshuollon ammattilaisten tuki on olennaista onnistuneen työhönpaluun mahdollistamiseksi, sillä syöpäpotilaiden työhönpaluussa voi ilmetä monenlaisia haasteita. Terveyden ja työkyvyn edistäminen sekä työkyvyttömyyden ehkäisy ovat työterveyshuollon ydintehtäviä (1.). Työterveyshuollon ammattilaisista työterveyshoitaja toimii yhä useammin työkykyasioissa case managerina ja ohjaa potilaan palveluprosessia. Työkyvyn ja työhönpaluun tuen kehittäminen on tärkeää yhtenäisten, systemaattisten, toimintatapojen vakiinnuttamiseksi osaksi työterveyshuoltoa palveluntarjoajasta riippumatta. Kehittämisprojektina toteutetussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä luotiin malli työterveyshuollon tuesta syöpään sairastuneen työhönpaluussa sekä esimerkki työhönpaluun tukiprosessin etenemisestä sen mukaisesti.

Yksilöön liittyvät haasteet

Kuva 1.

TYÖIKÄISTEN SYÖPÄ YLEISTYY, MUTTA MYÖS HOITO KEHITTYY

Syöpäpotilaiden määrä Suomessa on lisääntynyt ja yhä useampi syöpään sairastunut on työikäinen. Työikäisten yleisimmät syövät ovat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä (2.). Syövän hoito on kehittynyt ja hoidon tulokset ovat parantuneet. Syövän hoito on keskittynyt erikoissairaanhoidon yksiköihin, joissa hoito suunnitellaan yksilöllisesti yhdistelemällä eri hoitomuotoja kuten leikkaushoitoa, solunsalpaajahoitoa, sädehoitoa ja hormonihoitoa. Syöpä ja syöpähoidot vaikuttavat monella tavalla sairastuneen työ- ja toimintakykyyn. Moni syöpään sairastunut palaa syöpähoitojen jälkeen takaisin työelämään, usein pitkän sairausloman jälkeen ja työhönpaluu syöpähoitojen jälkeen on tärkeä osa syöpään sairastuneen kuntoutumis- ja hoitoprosessia. Työterveyshuollon rooli korostuu syöpäpotilaan palatessa takaisin työelämään sairausloman jälkeen ja työterveyshuolto tavoittaakin suuren osan työikäisistä syöpäpotilaista (3.). Työterveyshuollolla on tärkeä rooli syöpäpotilaan työkyvyn arvioinnissa ja onnistuneen työhönpaluun tukemisessa. KEHITTÄMISPROJEKTILLA MALLI SYÖPÄÄN SAIRASTUNEEN TYÖHÖNPALUUN TUKITOIMISTA

Kehittämisprojektina toteutetun ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Projektin tavoitteena oli kehittää työterveyshuollon tukea syöpään sairastuneen työntekijän työhönpaluuprosessissa, yhtenäistää työterveyshuollon työkyvyn tuen toimintamalleja ja lisätä työterveyshuollon henkilöstön tietämystä syöpään sairastuneen tuen tarpeesta. Tarkoituksena oli luoda malli työterveyshuollon tuesta syöpään sairastuneen työhönpaluussa. Kehittämisprojekti koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa hyödynnettiin ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä kirjallisuutta sekä tutkimustietoa. Projektin toisessa vaiheessa toteutettiin tutkimuksellinen osa, jossa ryhmähaastatteluina kerättiin tutkimusaineisto kokemustiedon saamiseksi tutkittavasta aiheesta. Ryhmähaastatteluihin osallistui 8 rintasyövän sairastanutta naista Turun seudulta. Aineisto Työhön analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisesti. liittyvät haasteet Kehittämisprojektia täydennettiin tekemällä sidosryhmähaastattelu kahdelle hanketyöntekijälle Työn Työn muutokset haltuunotto valtakunnallisesta Elossa ja osallisena, myös vie aikaa Työn psyykkiset, fyysiset ja työelämässä! -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on kognitiiviset oireet ylläpitää syöpään sairastuneen työelämävalmiuksia Arvojen osana kuntoutusta ja hoitopolkua sekä tarjota tietoa Huoli muutos omasta työllistämispalveluille ja työterveyshuolloille. (4.) asemasta Tunteet Syöpään Tutkimuksellisen osuuden tulosten perusteella töissä sairastuneen Työpaikkaan työhönpaluun haasteet syöpäpotilailla liittyvät Asenne liittyvät työhönpaluun yleensä työhön, työpaikkaan, syöpään ja haasteet haasteet syöpähoitoihin tai yksilöön itseensä. (Kuva Puuttuva 1.) Työhönpaluun haasteiden tunteminen ja työyhteisön Taloudellinen tuki tilanne tunnistaminen ovat tärkeitä oikea-aikaisen ja -sisältöisen tuen tarjoamiseksi. Työterveyshuolto Alentunut Psyykkiset ja Puuttuva oli osallistunut syöpään sairastuneiden työmotivaatio kognitiiviset oireet esimiehen tuki työhönpaluuprosesseihin vaihtelevasti. Tuki Fyysiset työhönpaluun suunnittelussa yhteistyössä oireet työnantajan ja/tai syöpään sairastuneen kanssa Syöpään/ syöpähoitoihin oli toteutunut useimpien haastateltujen kohdalla. liittyvät Työkyvyn arviointi 90 sairauspäivän kohdalla haasteet oli haastatelluille tehty B-lääkärilausunnon tekemiseksi.

Työterveyshoitaja 3/19

15


"Syöpään sairastuneen työntekijän työhönpaluun tukemisessa korostuu työterveysyhteistyön

merkitys"

aina työterveyshuollon ja työnantajan kanssa sovittuihin varhaisen tuen ja työhönpaluun toimintamalleihin. Syöpään sairastuneen työntekijän työhönpaluun tukemisessa korostuu työterveysyhteistyön merkitys. Haastatteluissa toivottiin paljon työterveyshuollon aktiivisempaa roolia yhteydenpidossa syöpään sairastuneen työntekijän kanssa. Työterveyshoitaja on case managerina luonteva yhteyshenkilö työterveyshuollossa. Työterveyshoitaja voi toimia sekä sairastuneen työntekijän että työnantajan tukena työhönpaluun prosessissa. Yhteydenpidon helpottamiseksi voitaisiin hyödyntää erilaisia digitaalisia yhteydenpitovälineitä, jolloin työkykyasiakkaalla on yhteydenpitokanava työterveyshoitajaan koko sairausloma- ja työhönpaluuprosessin ajan. Työterveyshuollosta voitaisiin olla yhteydessä sekä sairauslomalla olevaan työntekijään että työnantajaan 30-60-90 -lainsäädännön mukaisesti. (Kuva 2.)

TYÖTERVEYSHOITAJA AKTIIVISENA TYÖHÖNPALUUN TUKEMISESSA

Työterveyshoitajan rooli työterveyshuollon työkykyprosesseissa on muuttumassa yhä enemmän case managerin rooliksi. Case tai care manager -termeille ei ole yksiselitteisiä käännöksiä suomen kielelle, vaan näiden rinnalla käytetään esimerkiksi palveluohjaaja-nimikettä. Case Management Society of America (2017) eli CNSA®, määrittelee case managementin olevan yhteistyöprosessi, jossa suunnitellaan, tuetaan yksilöä, koordinoidaan ja arvioidaan hoitoa, sekä valitaan ja arvioidaan parhaita vaihtoehtoja palveluista yksilön terveystarpeisiin vastaamiseksi (5.). Hyvä vuorovaikutus ja toiminnan riittävät resurssit edesauttavat hoidon laadun toteutumista, potilasturvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluohjaus (case management) perustuu

Sairausloma alkaa

Digitaalinen yhteys (esim. CHAT-palvelu) työterveyshoitajaan koko prosessin ajan

Jos diagnoosi työterveyshuollossa, kerrotaan työterveyshuollon palveluista, annetaan työterveyshoitajan yhteystiedot

Jos diagnoosi muualla kuin työterveyshuollossa, ei tth:ssa tietoa sairauslomasta

Sairausloma 30 päivää: Soitto/viesti syöpään sairastuneelle Voinnin tiedustelu, syöpähoitojen suunnitelma, yhteydenottolupa työnantajaan

Työnantaja: ilmoittaa sairausloman työterveyshuoltoon

Sairausloma 60 päivää: Soitto/viesti syöpään sairastuneelle ja työnantajalle Voinnin tiedustelu, syöpähoitojen suunnitelma, ajanvaraus työkykyarvio pvää

Työnantaja: Sairausloman korvausten hakeminen Kelasta, työhönpaluun suunnittelu alkaa

Sairausloma 90 päivää: Lääkärin vastaanotto + työterveyshoitajan vastaanotto Lääkärin työkykyarvio • lausunto ja hoitajan vastaanotto sairausloman aikaisen yhteydenpidon sopimiseksi Yhteydenotto työnantajaan työhönpaluun suunnittelemiseksi

Työhönpaluuarvio + työterveysneuvottelu Seuranta työhönpaluun jälkeen: soitto/viesti syöpään sairastuneelle 1 kk, 3 kk ja 12 kk, tarvittaessa vastaanotto Yhteydenotto esimieheen työhönpaluun onnistumisesta 3 kk

Kuva 2.

16

Työterveyshoitaja 3/19


S Y S T E E M I T A S O P A L V E L U T A S O

Työterveyshuollon moniammatillinen yhteistyö

Yhteistyö työnantajan kanssa

Työhönpaluun aktiivinen koordinointi työterveyshuollossa

Yhteistyö eläkevakuutusyhtiöiden kanssa

Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa

Yhteistyö syöpään sairastuneen kanssa: työkyvyn tuki Työhönpaluun prosessit

Työterveyshuollon palvelut ja sopimuksen sisältö

Työhönpaluun tukitoimet

Tiedollinen tuki

Työterveyshuollon puolueeton rooli työhönpaluun tukijana

Psyykkisen voinnin seuranta työhönpaluun jälkeen

Sosiaalietuudet sairauslomalla

Arviointi 90 sairauspäivän kohdalla Masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen Terveystarkastuksissa

Työkyvyn säännöllinen arviointi

Arviointi ennen työhönpaluuta

Puheeksiotto

Psykososiaalinen tuki

Ohjaaminen tarvittaessa lisätuen piiriin

Sairasvastaanotolla

Seuranta työhönpaluun jälkeen

Keskustelutuen tarjoaminen

Kuva 3.

SYÖPÄÄN SAIRASTUNEEN TUKEMISEKSI TARVITAAN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISTÄ

Työterveyshuollon tuki syöpään sairastuneen työhönpaluussa voidaan tämän kehittämisprojektin tulosten perusteella jakaa systeemitason tukeen ja yksilölliseen, palvelutason tukeen (Kuva 3.). Systeemitasolla korostuu työterveyshuollon merkittävä rooli terveydenhuoltojärjestelmässä sairastuneen työkyvyn arvioijana ja aktiivisena työhönpaluun koordinoijana. Työterveyshuollon laadukas työhönpaluun koordinointi edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Syöpään sairastuneen työntekijän työhönpaluun koordinoinnin onnistuminen edellyttää työterveyshuollon moniammatillisuuden hyödyntämistä sekä aktiivista yhteistyötä niin työnantajatahon, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin syöpään sairastuneen työntekijänkin

kanssa. Tarpeen mukaan myös yhteistyötä työeläkevakuuttajan kanssa tarvitaan onnistuneen työhönpaluun mahdollistamiseksi. Yksilöllisellä palvelutasolla syöpään sairastuneen työntekijän työhönpaluun tärkeimpiä tukimuotoja työterveyshuollossa ovat tiedollinen tuki, psykososiaalinen tuki ja työkyvyn säännöllinen arviointi. Aktiivinen yhteydenpito syöpään sairastuneen kanssa pitkän sairausloman aikana ja työkyvyn sekä työhönpaluun tukeminen työterveyshuollossa, yhdessä työnantajan kanssa, tekevät syöpään sairastuneet näkyviksi myös työterveyshuollossa. ”- Ehkä sellanen yleinen, että tarttis tulla enemmän huomioiduksi ja hoidetuksi. Vaikkei niinku sillä tavalla ole aktiivinen asiakkuus, niin se et tulee niinku... no tätä, mitä jokaisessa elämässä, että tulisi nähdyksi. Et vähän siin kyl tällä hetkellä syöpäsairaat muuttuu näkymättömiksi. - Kyllä, tulee Ninnejä. Ei näy kun mekko. Ja rusetti. - Kyllä, just niin: Näkymätön Ninni.” Aktiivinen yhteydenpito syöpään sairastuneen kanssa tekevät syöpään sairastuneet näkyviksi myös työterveyshuollossa. Artikkelin lähteet saatavilla liiton toimistolta.

Minna Nurmi Työterveyshoitaja, terveydenhoitaja (YAMK), kliinisen asiantuntijan YAMK -koulutus Mehiläinen Oy minna.nurmi@mehilainen.fi

Minna Nurmi

Virpi Sulosaari

Virpi Sulosaari TtT, Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu

Työterveyshoitaja 3/19

17


MUUTOKSIA KELAN TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUSJÄRJESTELMÄÄN (SVL 1075/2018) 21.3.2019 JA 6.6.2019 -INFOTILAISUUDET

Kela järjesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen kanssa webinaarit, joissa käsiteltiin työterveyshuollon uudelleen kohdentamista ja korvausjärjestelmän muutosta sekä korvaushakemusten muutoksia ja niiden vaikutuksesta työterveyshuollon tietojärjestelmiin. 21.3.2019 tilaisuudessa puhumassa olivat Kelalta Reija Jääskeläinen, Samuli Niskanen, Sirkku A.Tikkanen, Pia Uusiovuori sekä Helena Säyriö, sosiaali- ja terveysministeriöstä Kristiina Mukala ja Työterveyslaitokselta Jorma Mäkitalo. 6.6.2019 tilaisuudessa puhujina olivat Kelalta Mikko Kivekäs ja Sirkku A.Tikkanen, sosiaali- ja terveysministeriöstä Anu Kangasjärvi ja Kristiina Mukala sekä Työterveyslaitokselta Kimmo Tarvainen. Esitykset ovat katsottavissa: https://www.kela.fi/infotilaisuus-tyoterveyshuollonkorvausuudistuksesta-21.3.2019 18

Työterveyshoitaja 3/19


KORVAUSJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET

Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteena on edistää, kannustaa ja ohjata työpaikan tarpeista lähtevän ennaltaehkäisevän työterveyshuollon toteutumista kaikilla työpaikoilla työpaikan koosta, sijainnista ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on myös painottaa ehkäisevää työterveyshuoltoa, työntekijän terveydenja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi koko työuran ja työolosuhteiden sekä työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Uudistuksen myötä korvausjärjestelmän tavoitteena on myös tukea ja edistää työterveyshuollon laite- ja henkilövoimavaroin toteutettavien työterveyspainoitteisen sairaanhoidon toimeenpanoa yhdenvertaisesti eri toimipaikoilla. Tavoitteena on myös ohjata järjestämään palvelut korvaus- ja rahoitusjärjestelmän kannalta taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Työterveyshuollon korvaukset rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä perittävillä maksuilla (työnantajien sosiaaliturvamaksu, palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu). Tällä hetkellä maksuihin ei ole tulossa korotuksia.

"Satsaa terveyteen – uusi työterveyshuollon korvausjärjestelmä

tukee sitä!"

Keskeiset lait ja asetukset työterveyshuollon kustannusten korvaamiselle: Sairausvakuutuslaki 1224/2004, esim. 1056/2010, 943/016 ja 1075/2018, VNa 1338/2004 ja sen muutos 99/2006 Työterveyshuoltolaki 1383/2001, VNa 708/2013 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamista valtion varoista (859/1984) TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUSUUDISTUS JA SEN TAUSTAA

Hallitus linjasi vuonna 2015 SOTE-valmistelujen yhteydessä, että työterveyshuollon toiminnan painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään toimintaan. Tavoitteena on siten vähentää mm. työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää ja turvata työssä jatkaminen vanhuuseläkkeelle saakka sekä mahdollistaa paremmin osatyökykyisten osallistumista työelämään. Muutoslaki on vahvistettu 5.12.2018. Muutos 1 (koskee vain työnantajia) kuin se sairausvakuutuslakiin on kirjoitettu: ”Työnantajalle maksettava korvaus määräytyy enintään työntekijäkohtaisen, korvausluokkiin I ja II kuuluvien kustannusten yhteisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Työnantajalle korvataan ensisijaisesti korvausluokkaan I kuuluvia kustannuksia. Jos enimmäismäärää ei ole käytetty kokonaan korvausluokkaan I kuuluviin kustannuksiin, enimmäismäärän loppuosa, kuitenkin enintään 40 prosenttia enimmäismäärästä, voidaan käyttää korvausluokkaan II kuuluviin kustannuksiin.” Uudistuksen arvioidaan hyödyntävän erityisesti työpaikkoja, joissa on paljon kuormitustekijöitä ja toimialoja, joissa on paljon altisteita esimerkiksi maa- ja metsätalous, rakennusala sekä sosiaali- ja terveysala. Sairaanhoidon tarjoaminen ja sen sisältö on edelleen työnantajan päätettävissä. Muutos 2 (koskee sekä työnantajia että yrittäjiä): korvausluokassa I korvausprosentti on aina 60%. Huomioitavaa on, että korvaus on kuitenkin enintään laskennallisen enimmäismäärän suuruisista kustannuksista. Muutos 3 koskee enimmäismäärien jäädyttämistä ja kyseinen muutos on astunut voimaan ajalle 10.12.2018–31.12.2021. KELA vahvistaa seuraavan kerran vuoden 2021 lopussa enimmäismäärän, jossa huomioidaan ainoastaan kyseisen vuoden aikana tapahtunut kustannuskehitys. Tällä kompensoidaan korvausjärjestelmän uudistamisen kustannusneutraaliuden saavuttamista, sillä lisärahoitusta ei ole uudistamiseen saatavilla.

TYÖTERVEYSHUOLLON LOMAKKEET

Lomakeuudistukset vaativat järjestelmäkuvauksen päivityksen. Tietojärjestelmätoimittajat voivat toimittaa Kelalle uudet lomakkeet hyväksyttäväksi mahdollisimman pian, mutta viimeistään 1.7.2020. Työterveyshuollon tietojärjestelmiin tehdyt lomakemuutokset vaativat Kelan hyväksynnän 1.11.2020 mennessä. Työnantajien työterveyshuollon lomakekoodit muuttuvat ollen jatkossa SV98 TTH/ SV 98 TTH/-r ja ne otetaan käyttöön tilikaudesta 2020 lähtien. Uudessa lomakkeessa ilmoitetaan erikseen etäpalvelut. Lomakkeesta taas on poistettu kokonaan tämänhetkisessä lomakkeessa olevat kysymykset kohta 7 Tietoja toiminnan toteuttamisesta ja kohta 8 Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. TYÖTERVEYSHUOLLON VAIKUTTAVUUS

Työterveyshuollon ehkäisevän toiminnan mahdollisesta vaikuttavuudesta on näyttöä kohdennettujen ja räätälöityjen terveystarkastusten osalta, kun taas kohdentamattomien terveystarkastusten osalta vaikuttavuus on kyseenalaista. Ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta taas on näyttöä terveyden ja työkyvyn edistämiseen, kuten myös yhteiskehittämisen -toimintatavalla. Siinä asiantuntijat ja asiakkaat yhdessä asettavat tavoitteita, selvittävät asioita, suunnittelevat ratkaisuja ja toimeenpanevat ja arvioivat niitä yhdessä. Ennaltaehkäisevää toimintaa tarvitaan enemmän, esimerkiksi työpaikkaselvityksiä (sekä perusselvityksiä ja kohdennettuja selvityksiä)

Työterveyshoitaja 3/19

19


sisältäen yhteistä suunnittelua, toteutusta ja toimenpiteiden toteutusten arviointia. Työpaikkaselvitykset ovat perinteisesti olleet työterveyshoitajien vastuulla. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksen ytimessä ja tarkoituksena on erityisesti työolojen tai niiden puutteiden terveydellisen merkityksen arviointi ja työkykymerkityksen arviointi, jolloin siihen tarvitaan myös työterveyshuollon erikoislääkäreiden työpanosta. KYSYMYKSIÄ / VASTAUKSIA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNASTA JA KORVATTAVUUDESTA

Joinain vuosina yritys voi saada korvauksia sairaanhoidosta, vaikka heillä ei olisi laisinkaan kustannuksia korvausluokassa I. Edellytyksenä on, että sopimus kattaa aina korvausluokan I toiminnan ja edellisiltä tilikausilta löytyy korvausluokan I toimintaa. Nämä katsotaan aina tapauskohtaisesti. Laskennallisen enimmäismäärän summan voi käyttää kokonaisuudessaan korvausluokan 1 toimintaan. Kuitenkin laskennallinen työntekijäkohtainen enimmäismäärä on suurin mahdollinen hyväksyttävien kustannusten määrä, josta voi saada korvauksen. Korvausuudistus ei muuta ryhmätoiminnan prosessia tai sisältöä. Ryhmätoiminnan korvaus perustuu VNa 708/2013 9-10§ mm. • tarve perustuu työpaikkaselvitykseen, terveystarkastuksiin ja muihin työterveyshuollon menetelmiin • työnkuormitustekijät on huomioitu osallistujien valinnassa ja toiminnan sisällössä • kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus • työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat vastuussa, mutta monitieteisyys ja moniammatillisuus on huomioitu (ryhmän vetäjänä voi siis toimia myös työfysioterapeutti ja/tai työpsykologi oman alansa asiantuntijana)

20

Työterveyshoitaja 3/19

• tulee olla työterveyshuollolliset tarpeet ja niistä johdetut tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan, toiminnan tuloksia tulee arvioida ja hyödyntää työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksissa • toiminta tulee olla kirjattuna toimintasuunnitelmaan ja toiminta on osa työterveyshuollon kokonaisprosessia • esim. ea-koulutukset tai työterveyshuollon ohjaama kohdennettu ryhmä riskiryhmille Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen (VNa 708/2013 6§, Työterveyshuoltolaki 12§). Työpaikkaselvitysten korvaamiseen ei ole tulossa muutoksia korvausuudistuksen myötä. Etäpalveluiden korvattavuudesta lisätietoa: https://kela.fi/tyoterveyshuollon-etapalvelujen-korvaaminen 1.1.2020 lähtien työfysioterapeuttien suoravastaanotto on korvattavaa toimintaa. Edellytyksenä korvauksille on, että työfysioterapeutilla on tarvittava erillinen lisäkoulutus. Suoravastaanoton kriteerit ja työnjako tulee olla määriteltynä ja kirjattuna työterveyshuollossa ja työfysioterapeutilla tulee olla mahdollisuus konsultoida lääkäriä. Tarvittaessa työfysioterapeutin tulee myös ohjata potilas lääkärin vastaanotolle. Kokonaisvastuu toiminnasta on työterveyshuollon lääketieteellisellä johtajalla. Suoravastaanoton käytännöistä tulee sopia työnantajan kanssa ja sovitut käytännöt tulee olla kirjattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työfysioterapeuttien ja työpsykologien muuttamisesta työterveyshuollon asiantuntijoista ammattihenkilöiksi ei ole tehty toistaiseksi vielä päätöstä. Satsaa terveyteen – uusi työterveyshuollon korvausjärjestelmä tukee sitä! Anu Silander


TYÖKYVYN TUEN PALVELUPOLKU -VERKKOKOULUTUS Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen rahoittama tietyoelamaan.fi -portaali on tehty osatyökykyisten tueksi. Se sisältää kattavasti ja ajantasaisesti tietoa niin ammattilaisten, osatyökykyisten kuin yritystenkin käyttöön. OTE -kärkihanketta toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriö.

T

yökyvyn tuen palvelupolku -verkkokoulutus on tuotettu osana hanketta, ja sen sisältöä ja toteutusta ovat koordinoineet Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat. Verkkokoulutus on maksuton ja suunnattu ammattilaisille, jotka edistävät työkykyä. Koulutus on koostettu yhdeksästä eri osiosta, kestoltaan 20–40 minuuttia/osio ja niitä voi opiskella haluamassaan järjestyksessä. Osioissa on lyhyitä videoita, podcasteja ja asiantuntijatekstejä sekä oppimistehtäviä. Jokaisessa osiossa on lisäksi aiheeseen liittyviä kirjallisuus- ja linkkilähteitä. Omahoitopalvelu -osiossa tutustut mitä omahoitopalveluita (sähköiset palvelut) on tarjolla ja opiskeltuasi osion, tunnet omahoitopalveluiden hyödyt, osaat arvioida niiden luotettavuutta ja ohjata ammattilaisena asiakkaita käyttämään luotettavia palveluita. Palvelutarpeen tunnistaminen -osiossa läpikäydään työja toimintakyvyn käsite-eroja, palvelutarpeen tunnistamisen hyötyjä sekä työkyvyn tuen palvelutahoja ja niiden palveluita. Työkyvyn tuen tarpeen selvittäminen -osiossa tuodaan esille mm. miksi työkyvyn tuen tarvetta selvitetään sekä erilaisia arviointimenetelmiä. Tavoitteiden asettaminen -osiossa painotetaan yhdessä ja hyvin laadittuja tavoitteita, jotka toimivat hoidon ja kuntoutuksen

Verkkokoulutu s on maksuton ja suunnattu ammattilaisille , jotka edistävät työkykyä

perustana. Esittelyssä on myös mm. tavoitteiden asettamisen menetelmiä. Palveluiden ja toiminnan suunnittelu -osiossa tuodaan esille saumattoman, mahdollisimman oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen hoito- ja kuntoutuspolun eteneminen. Tutustut samalla ammattilaisten lakisääteisiin suunnitelmiin ja millaisia menetelmiä suunnitteluissa käytetään. Palveluiden ja yhteistyön koordinointi -osiossa saat selville mitä koordinointi tarkoittaa, miksi sitä tulee tehdä ja miten sitä tehdään. Työkykyä tukevat keinot ja menetelmät -osiossa tutustutaan laajaan palvelukeinovalikoimaan, niin työpaikan, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen, kuntoutuksen, koulutuksen, työ- ja elinkeinopalveluiden kuin sosiaaliturvankin näkökulmasta. Seuranta ja arviointi -osiossa todetaan seurannan ja arvioinnin merkitys niin asiakkaan kuin ammattilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja läpikäydään tuloksien ja prosessien arviointitapoja. Asiakasosallisuus -osiossa avataan mm. asiakasosallisuuden käsitettä ja mitä hyötyä myös ammattilaiselle on, kun asiakas voi vaikuttaa omaan palveluprosessiinsa. Lue, kuuntele ja opiskele lisää Työkyvyn tuen palvelupolku -verkkokoulutuksesta: https://polku.tietyoelamaan.fi/

Työterveyshoitaja 3/19

21


TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VALVONTAOHJE UUDISTUNUT

22

Työterveyshoitaja 3/19

Uudella ohjeella pyritään yhdenmukaistamaan työsuojeluvalvontaa ja lisäämään sen läpinäkyvyyttä. Tällä ohjeella pyritään selkeyttämään valvontaviranomaisten valvontaroolia ja menettelytapoja sekä antaa tietoa asiakkaille työsuojeluviranomaisen toimintamahdollisuuksista ja -velvollisuuksista.


T

yösuojeluviranomaisen työ kohdistuu työnantajan velvollisuuteen järjestää ja toteuttaa lakisääteinen työterveyshuolto. Lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut tulee järjestää yhtenäisin perustein kaikille työntekijöille palvelusuhteen kestoon ja muotoon katsomatta. Työsuojelutarkastaja ei valvo työnantajan vapaaehtoisesti tarjoamaa sairaanhoitoa mutta sen järjestämisessä tulee kuitenkin pitää mielessä tasapuolinen kohtelu. Työsuojeluviranomainen ei myöskään valvo työterveyshuollon palvelun tarjoajaa. Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki ne työntekijät, joita myös työturvallisuuslaki koskee (Tterv HL 2 §). Näin ollen lain alaisuuteen kuuluvat mm. vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät, osa-aikaiset työntekijät, lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, työharjoittelijat sekä siviilipalvelusta suorittajat. Työterveyshuolto tulee järjestää myös työterveyshuoltolain 2 § mainituissa tapauksissa irtisanotuille työntekijöille. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen työterveyshuolto silloinkin, vaikka työntekijällä olisi työterveyshuolto myös toisen työnantajan tarjoamana. Työsuojeluvalvonnassa käsitellään työnantajan velvollisuutta liittyen kirjalliseen työterveyshuoltosopimukseen, työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, terveystarkastuksiin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä työterveysyhteistyöhön. Työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan työpaikkaselvityksen tekeminen, työperäisten terveysvaarojen ja työntekijöiden terveydentilan selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien erityinen sairastumisen vaara sekä terveystarkastukset. Työterveyshuoltoon kuuluu myös toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työn sopeuttamiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyttä on myös tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus sekä vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta. Tarkastuksessa pyydetään nähtäväksi sopimus työterveyshuollon järjestämisestä, työterveyshuollon työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma. Työsuojelutarkastajalla on myös tarvittaessa mahdollisuus saada nähtäväksi työterveyslääkärin tekemä lausunto erityistä sairastumien vaaraa aiheuttavissa töissä tehtyjen tarkastusten johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista. Tarkastajan tehtävänä on valvoa että työterveyshuolto on järjestetty työntekijöille lakien ja säädösten puitteissa. Valvontaan kuuluu myös työterveyshuoltosopimuksen voimassaolo ja ajantasaisuus. Työterveyshuoltosopimus pitää myös olla työntekijöiden nähtävillä. Työterveyshuollon palvelut voidaan sovituin osin tehdä etäpalveluina. Tästä tulee sopia kirjallisesti työterveyshuoltosopimuksessa sekä se tulee näkyä myös työterveyshuollon asiakirjoissa. Mikäli työpaikkaselvitys tehdään etäpalveluna, tulee työterveyshuoltosopimukseen kirjata, missä tilanteessa näin toimitaan. Tarkastajaa valvoo, että työpaikkaselvitys tulee olla tehtynä kirjallisesti ja se on ajantasainen sekä työntekijöiden nähtävillä. Tarkastaja vertaa työnantajan tekemää riskienarviointia työterveyshuollon kirjalliseen työpaikkaselvitykseen. Tarkastaja varmistaa, että työpaikkaselvitys kattaa työpaikan toiminnat ja työtehtävät, altistus- ja sekä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työntekijöiden terveystarkastusten tarpeet. Tarkastaja tarkastaa, että työpaikkaselvitykseen on kirjattu johtopäätökset vaaratekijöiden merkityksestä terveydelle ja tehty tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Työpaikkaselvityksen pohjalta laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Tarkastaja selvittää, että tämä dokumentti on

"Työterveysyhteistyössä toteutetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä sovittuja toimintakäytäntöjä työntekijän työkyvyn tueksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi"

kirjallinen ja ajantasainen. Toimintasuunnitelmaa päivittäessä tulee toimintasuunnitelmasta käydä ilmi se tieto, mitä työterveyshuollon toteuttamisen yhteydessä on tullut esiin (työpaikkaselvityksissä, terveystarkastuksissa sekä muista asiantuntijoiden työpaikalla tekemistä tutkimuksista). Tarkastaja varmistaa, että toimintasuunnitelma ja päivitykset on tehty ja käsitelty yhteistoiminnassa työpaikan osapuolten kanssa. Tarkastajan valvontaan kuuluu myös erityistä vaaraa aiheuttavien töiden terveystarkastuksien toteutuminen lakien ja asetusten mukaan. Työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä. Työterveysyhteistyössä toteutetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä sovittuja toimintakäytäntöjä työntekijän työkyvyn tueksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Tarkastaja valvoo, että tästä toimintakäytännöstä on sovittu työterveysyhteistyössä. Tarkastaja varmistaa myös, että työterveyshuollon toteutumista koskevat päätökset on käsitelty yhteistoiminnassa. TYÖTERVEYSHUOLTO VUOKRATYÖSSÄ JA YHTEISILLÄ TYÖPAIKOILLA

Vuokrayrityksen tulee järjestää vuokratyöntekijöiden työterveyshuolto. Vuokratyössä käyttäjäyrityksen vastuulla on työskentelypaikan työn ja työolosuhteiden vaarojen selvittäminen ja arviointi. Käyttäjäyrityksen työterveyshuolto tekee työntekopaikalle työpaikkaselvityksen. Käyttäjäyrityksen työpaikkaselvityksessä tulee ottaa myös huomioon vuokratyönä tehty työ ja siihen liittyvät työtapaturmat. Yhteistyö vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on välttämätöntä, jotta myös vuokratyöntekijän työterveyshuolto saa tiedon työntekopaikan olosuhteista ja pystyy huolehtimaan tarpeellisista työterveystarkastuksista sekä opastuksesta ja perehdytyksestä omalta osaltaan. Vuokrayritys on vastuussa siitä, että vuokratyötä hoitava työterveyshuolto saa asianmukaiset ja ajantasaiset tiedot työolosuhteista. Vuokrayrityksellä ei ole oikeutta teettää työpaikkaselvitystä käyttäjäyrityksen tiloissa. Yhteisillä työpaikoilla jokainen työnantajayritys vastaa omien työntekijöidensä työterveyshuollon järjestämisestä. Tarkastaja laatii lausunnon tarkastuksesta. Seuraava linkki toimii lähteenä ja lisäksi sieltä löytää lisää informaatiota asiasta. https://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/julkaisut/valvontaohjeet

Työterveyshoitaja 3/19

23


o k a a j o Su l l e d o t i s e m i a j suo

Hyvä työturvallisuus rakentuu monesta osasta. Korkean työturvallisuuden tason saavuttaminen edellyttää kaikkien turvallisuuden osatekijöiden hoitamista. Valtaosalla työpaikoista on edelleen välttämätöntä käyttää myös henkilökohtaisia suojaimia jäännösriskien hallinnassa, mutta käytetäänkö niitä oikein ja suojaavatko ne todella? Harva työpaikka varmistaa, että suojaimet suojaavat kunnolla. Suojainten käyttäjäkohtaisen suojaavuuden varmistaminen kaipaa kipeästi parannusta. Keinoja on. Ne vain pitää ottaa käyttöön. Työsuojeluhallinto on kiinnittänyt suojainten suojaavuuden varmistamiseen huomiota työpaikkatiedotteessaan 3/2019

24

Työterveyshoitaja 3/19


näkökohdat ovat avainasemassa, kun halutaan valita sellainen henkilökohtainen suojain, jota kukin suojainta tarvitseva mielellään käyttää. Tavoitteena on saada suojain käyttöön silloin, kun sitä tarvitaan. Tämä on tärkeä tavoite, sillä vain käytössä oleva suojain suojaa. Esimerkit kuulonsuojauksen ja hengityksensuojauksen lyhytaikaisenkin käyttämättömyyden vaikutuksesta päivän mittaisen suojauksen tasoon ovat tuttuja. Käyttömukavuus ei kuitenkaan takaa suojaavuutta.

la?

SAMA SUOJAIN EI SUOJAA KAIKKIA

On itsestään selvää, että suojakäsineitä ja -jalkineita on oltava eri kokoisia. Mehän olemme erikokoisia. Tämä näyttää kuitenkin unohtuvan monien muiden suojainten osalta. Olemme kuitenkin myös muilta mitoiltamme niin erilaisia, ettei esim. sama hengityksensuojain, suojalasi, kuulonsuojain tai vaikkapa putoamissuojain toimi meillä kaikilla turvallisesti, vaikka saisimme sen puettua päällemme. Suojaimen huono istuvuus johtaa siihen, ettei se myöskään suojaa kunnolla. Myös muut kuin kehon mittaerot voivat ratkaisevasti heikentää suojaimen antamaa suojaa. Hengityksensuojaimen osalta parransänki, hiukset suojaimen välissä, ihon rypyt ja muut ihon muutokset voivat estää suojaimen tiivistymisen. Käyttäjän opastamisella suojaimen pukemiseksi oikein ja käyttöä edeltävän toimivuustestin tekemisellä on suuri merkitys suojaavuuden varmistamisessa. Ne ovat välttämättömiä, mutta ne eivät yksistään riitä. SUOJAIMEN YKSILÖLLINEN SUOJAAVUUS ON TARPEEN VARMISTAA TESTAAMALLA

Makuaistiin perustuva tiiviystesti.

SUOJAIMEN OIKEA VALINTA ON PERUSASIA

Työpaikan riskien arviointi ja niiden jäännösriskien määrittäminen, joita vastaan on käytettävä suojaimia, antaa pohjan suojaimilta vaadittavan suojaustason määrittämiseen. Näiden tietojen pohjalta voidaan määritellä esim. hengityksensuojaimen tyyppi ja tarvittava suojauskerroin, kuulonsuojainten vaimennustehon tarve, kemikaalisuojakäsineiden perusominaisuudet. – Voidaan rajata, millaisia suojaimia voidaan ottaa mukaan sopivimpien suojainten valintaan. Sopivuus on tärkeä asia. Sopivuus käyttäjälle, sopivuus työtehtävään, suojaimen aiheuttama kuormitus, siitä aiheutuvat mahdolliset vaaratekijät, yhteensopivuus muiden suojainten kanssa, huollettavuus… Sopiva käsitetään tässä useimmiten samaksi kuin mukava, työtä haittaamaton, helppokäyttöinen, kevyt. Nämä

Hengityksensuojainten yksilöllisen suojaavuuden varmistamiseksi on useita muualla laajasti käytössä olevia menetelmiä ja ne tai osa niistä voisi soveltua myös työterveyshuollon käyttöön osana henkilönsuojainten valinnan ja käytön ohjausta. Mm. Englannissa ja Yhdysvalloissa edellytetään, että työnantaja varmistaa kasvoille tiivistyvien hengityksensuojainten istuvuuden (tiiviyden) jokaisen tällaisia suojaimia käyttämään määrätyn työntekijän osalta koskien jokaista hengityksensuojainmallia, jota heidän on tarkoitus käyttää. Työn teettäminen suojaimia käyttäen on sallittua vain, jos tiiviystesti on läpäisty hyväksytysti. Tällaisia suojaimia ovat suodattavat puolinaamarit (ns. kertakäyttömaskit) ja suodattimella varustetut puoli- ja kokonaamarit sekä puhaltimilla tai paineilmalla toimivat naamarimalliset hengityksensuojaimet. Huppumalliset hengityksensuojaimet eivät kuulu tähän joukkoon, koska niiden suojaavuus ei perustu suojaimen tiivistymiseen kasvoille. Työsuojeluhallinto suosittelee istuvuuden varmistamista myös Suomessa. MAISTAEN TAI MITATEN

Hengityksensuojainten tiiviyden selvittämiseksi käytetään yleisesti joko suojaimen käyttäjän makuaistiin perustuvaa testiä tai hiukkaslaskuriin tai paineen mittaukseen perustuvaa testiä. Aistinvarainen testaus on tehtävissä yksinkertaisilla välineillä. Se soveltuu suodattaville puolinaamareille ja puolinaamareille, jotka suojaavat hiukkasia vastaan. Menetelmä ei sovellu korkeamman suojauskyvyn hengityksensuojaimille kuten kokonaamareille, puhallinsuojaimille tai eristäville hengityksensuojaimille. Niiden osalta on käytettävä mittaukseen perustuvia menetelmiä. Aistinvaraisessa menetelmässä käytetään apuna huppua, johon

Työterveyshoitaja 3/19

25


sumutetaan ensin mieto makuaistin testiliuos. Se on tavanomaisesti makeaa sakariinia tai katkeraa Bitrex-makuainetta (denatonium bentsoaatti). Menetelmä on edullinen. Miedolla testiaineella tarkastetaan, miten helposti testattava kykenee maistamaan testiaineen. Kaikki eivät näitä makuja tunnista. Silloin menetelmä ei sovellu. Makuaistin herkkyys otetaan huomioon testauksen aikana varsinaisen testausaineen määrässä. Testattava pukee käyttämänsä suojaimen ja tekee sille tavanomaisen käyttöä edeltävän istuvuuden varmistuksen. Jos työssä tarvitaan samanaikaisesti muita suojaimia, kuten vaikka suojahuppu tai suojalasit, jotka voivat vaikuttaa hengityksensuojaimen toimintaan, niiden tulisi olla käytössä testin aikana. Huppuun sumutetaan väkevä testiainesumu, jota ylläpidetään koko testin ajan. Käyttäjä tekee testin aikana yksinkertaisen liikesarjan, joka matkii tavanomaisia työliikkeitä: lepotila, syvään hengitys, pään kallistus ylös-alas, pään kääntö sivuille, ääneen puhuminen, kumartelu ja lepotila. Testin aikana hengitetään suu auki. Jos testiaineen maku tuntuu testin aikana, suojain ei ole tiivistynyt kasvoille kunnolla. Testin voi pienen tauon jälkeen uusia, mutta kahden epäonnistumisen jälkeen todetaan, ettei tämä suojaintyyppi tai koko sovi tälle käyttäjälle. Kokemukseni perusteella jopa 20 % testaamistani käyttäjistä ei saanut omaa suojaintaan istumaan tiiviisti kasvoillaan. Vähäinenkin vuoto merkitsee käytännössä suojaustehon romahdusta. Jäljelle jää vain suojaimen epämukavuus. Mittaukseen perustuvissa menetelmissä tehdään sama tai samantapainen liikesarja. Huppua ei tarvita vaan suojaus lasketaan ympäröivässä ilmassa suojaimen ulkopuolella olevan hiukkasmäärän suhteena suojaimen sisäpuolelle päässeeseen hiukkasmäärään tai painesuhteena. KOULUTETUT TESTAAJAT

Englannissa tiiviystestaajien kouluttamista varten on luotu Fit2Fit sertifioitujen testaajien koulutusmalli. Suomessa koulutusta saa testauslaitteiden myyjiltä ja testauspalveluita esim. Työterveyslaitokselta. Koulutuksella on merkitystä testaustulosten luotettavuuteen.

Tietoa

TIIVIYSTESTAUKSEN MERKITYS

Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että suojaimet eivät oikein puettunakaan suojaa käyttäjää, jos ne eivät istu kunnolla. Tiiviystesti varmistaa, että suojain on käyttäjälleen kunnolla sopiva ja että käyttäjä osaa pukea sen niin, että tiiviys ja suojaimen suojausluokan mukainen suojaus saavutetaan. Testauskokemusteni perusteella voin todeta, että työssään suojainta tarvitseva saa testistä vahvan lisämotivaation pukea suojain kunnolla ja varmistaa sen istuvuus. Jos suojaimen käyttäjä tietää työnsä epäpuhtauksien aiheuttamat vaarat ja käyttää niitä vastaan hengityksensuojainta, hän haluaa sen myös suojaavan kunnolla eikä vain olevan kasvoilla näön vuoksi. Jos testattu suojain ei tiivistykään kunnolla, on sekä työnantajan että suojaimen käyttäjän etu vaihtaa suojainmalli sellaiseen, joka oikeasti suojaa. Testaustulosten kirjaaminen muistiin osoittaa, että työnantaja on varmistunut suojaimen soveltuvuudesta. Testaus on syytä uusia, jos kasvot muuttuvat tai suojainmalli muuttuu. Tällaisia muutoksia aiheuttavat mm. ikääntyminen, isot arvet tai luomet, lävistyskorut, tuntuva lihominen tai laihtuminen. Partaa ei saa olla suojaimen ja kasvojen välissä. Työsuojeluhallinto suosittaa testin uusimista vuosittain, mikä vastaa yhdysvaltalaista vaatimusta. Myös muille suojaintyypeille on olemassa yksilöllisen suojaavuuden varmistavia testejä. Lisätietoja ja kirjallisuutta Henkilönsuojainten suojaavuuden varmistaminen. Työsuojeluhallinto. Työpaikkatiedote 3/2019 https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/899621/Tyopaikkatiedote_3_2019.pdf/8330c70e-b705-3d5c-6e565f3bb73a08bb?t=1562691721650 Guidance on respiratory protective equipment (RPE) fit testing. HSE. INDG479. 03/19 http://www.hse.gov.uk/pubns/indg479.pdf OSHA 1910.134 App A. Fit testing procedures (Mandatory) https://www.osha.gov/laws-regs/regulations/standardnumber/1910 /1910.134AppA

kirjoittajasta

Martti Humppila on eläkkeellä Suojalaite Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä ja toimii nyt Martinturva-yrityksessään työturvallisuuden neuvonantajana. Hän on koulutukseltaan insinööri ja on toiminut aiemmin työsuojeluhallinnon, henkilönsuojainten standardoinnin ja erityisesti henkilönsuojainalan yritysten yhteistyön kehittämiseksi Suomessa ja Euroopassa. Humppila on Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry STYL:n kunniapuheenjohtaja. Hänelle myönnettiin työympäristötyön erityisansiomitali vuonna 2018.

26

Työterveyshoitaja 3/19


MIELENRAUHAA HENKIVAKUUTUKSELLA Elämässä voi sattua ja tapahtua kurjiakin juttuja, vaikka nyt pyyhkii hyvin. Juuri siksi espoolaiset Tiina ja Hannu Stark ovat ottaneet henkivakuutuksen. Jo pelkkä ajatus taloudellisesta turvasta tuo mielenrauhaa ja vapauttaa elämään Felix-vauvan kanssa.

T

iina ja Hannu Stark eivät aikailleet yhteisen elämän ja perheen perustamisen kanssa. Jo vuoden päästä seurustelun aloittamisesta he menivät naimisiin, ja sitä ennen he ostivat asunnon. Nyt avioliittoa on takana viisi

vuotta. ”Meillä molemmilla on aika perinteiset arvot, ja kun se oikea tuli kohdalle, päätimme vakiintua. Yhteiselle asunnolle oli tarvetta siksikin, että olimme asuneet kahdella paikkakunnalla”, Tiina kertoo. Yhteiset valinnat toivat mukanaan halun huolehtia omasta rakkaasta, ja Starkit ottivat parihenkivakuutuksen osana tavallista taloudenhoitoaan. Taloudenhoitoon kuuluvat myös muut tavalliset turvat: koti-, auto-, mökki- ja matkavakuutukset. ”Halusimme mielenrauhaa sen varalle, että jos elämässä sattuu jotakin ikävää, niin toinen voi jatkaa samanlaista elämää kuin meillä nykyisin on. Toiselle ei tule velkataakkaa, eikä hänen ole pakko muuttaa pois tästä asunnosta”, Hannu perustelee. Starkit asuvat Espoossa. Valoisan paritalon olohuoneen ikkunasta näkyvät meri ja Espoon rantaraitti, jota pitkin voi kulkea vaikka Kirkkonummelle asti. Felix-vauva saa usein kovaakin kyytiä juoksurattaissaan, sillä vanhemmat tykkäävät hölkätä. Nyt pienokainen vetää tyytyväisenä sikeitä terassilla. Myös matkailu on perheen rakas harrastus. Uudet kohteet ja kulttuurit kiehtovat, mutta myös ikisuosikki Nizzalla on vetovoimaa. Tiina lisää, että jos toinen esimerkiksi kuolisi, tilanne olisi henkisesti rankka. Hänestä onkin hyvä, että henkivakuutuksella voi poissulkea mahdollisen taloudellisen murheen tuollaisessa tilanteessa. PARITURVAA MUUTAMASSA MINUUTISSA

Kun henkivakuutus tuli ajankohtaiseksi, Starkit suuntasivat nettiin. Oli iloinen yllätys, kuinka helppoa pariturvan hankkiminen on. ”Tietojen täyttämiseen meni vaivaiset pari minuuttia, ja vakuutus saatiin heti voimaan”, Tiina kertoi. Pariskunta hoiti asian työpäivän jälkeen kotona. Sitä ennen he kirkastivat itselleen vakuutusmäärän, sillä edunsaaja oli jo päätetty. Se oli luonnollisesti oma aviopuoliso, jonka kanssa oli yhteistä omaisuutta ja haave perheen perustamisesta. Vakuutusmäärä on se rahallinen korvaus, jonka toinen saa, jos toinen menehtyy. Starkit ynnäsivät siihen mukaan asuntovelan ja molempien vuosiansiot tasavertaisesti. ”Meidän vuosiansiomme ovat suurin piirtein samalla tasolla, mikä teki vakuutusmäärän määrittämisestä helpompaa, ja vakuutusmaksu jakautuu tasan meidän kesken. Jos tilanne olisi

se, että toinen vanhemmista on pääasiallinen elannon tuoja, olisi tärkeää vakuuttaa hänet”, Hannu pohtii. Hän kertoo, että näin hänen isänsä teki niinä aikoina, kun perheen äiti oli enemmän kotona. Se tuli yllätyksenä, että Starkit saivat alennusta vakuutusmaksusta, joka täysimääräisenäkin tuntui edulliselta. ”Kun mietin henkivakuutusmaksua, voin sanoa, että molempien vanhempien vakuuttaminen on edullista. Se on pieni summa mielenrauhasta”, Hannu sanoo. Henkivakuutusmaksun alennus tuli siitä, että Tiina kuuluu Kalevan ja Ifin yhteistyöliittoon. Vakuutussummasta leikkautui liiton vuosimaksun suuruinen siivu. ENNAKOI, SAAT MIELENRAUHAA

Itkuhälytin hälyttää, pariskunnan esikoinen Felix on herännyt. Vauva on vielä hiukan uninen, mutta valpastuu saatuaan maitoa. Hänen kehityksensä on edennyt hyvin – kääntyminen kyljeltä toiselle lukeutuu uusimpiin taitoihin. Starkien elämä siirtyi tälle uudelle vaihteelle joulukuussa 2018, kun perheen ”joulukäärö” putkahti maailmaan kuukauden etuajassa. Onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa asiat järjestyvät nopeasti, ja ne kaivatut sopivan pienet vaatteetkin saatiin hankittua pikaisesti. Heti, kun tilanne oli tasaantunut, Starkit pitivät jo perinteeksi muodostuneen vakuutus- ja taloustuokionsa – olihan kuviossa uusi muuttuja, lapsi. Vakuutus- ja talousasioita sekä suurempia hankintoja pohditaan Starkeilla noin puolen vuoden välein. Felixille päätettiin perustaa oma pankkitili, jotta hän oppii säästämään, ja lapsuuden perinne sai jatkoa. ”Itse kiikutin tilille pullopanteista saamiani rahoja. Paperisesta pankkikirjasta näki konkreettisesti, paljonko tilillä oli”, Hannu muistelee. Starkit kävivät läpi myös henkivakuutuksensa vakuutusmäärän, mutta pitivät sen ennallaan. ”Mahdolliset ikävät asiat tuntuvat usein kaukaisilta, mutta koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Siksi on parempi järjestää perusasiat kuntoon, niin voi elää arkea huoletta”, Tiina kokee. Varaudu elämään, hanki henkivakuutus. https://www.henkivakuutuskuntoon.fi/henkivakuutus

Työterveyshoitaja 3/19

27


HAEMME AKTIIVISIA VAIKUTTAJIA LIITON TOIMINTAAN VAALIEN VALMISTELU ALKAA JO MAALISKUUSSA

Vaalitoimikunta valitaan vuosittain tammikuussa hallituksen järjestäytymiskokouksessa henkilöistä, jotka eivät itse voi asettua ehdolle. Tulevan syksyn vaalien valmistelut aloitetaan jo maalishuhtikuussa. Toimikunta toteaa ensimmäisessä kokouksessaan erovuoroiset vastuujäsenet; puheenjohtajan, hallituksen varsinaiset ja varajäsenet. Kaikilla toimijoilla on kahden vuoden kausi ja hallituksen sekä kuudesta varsinaisesta että kuudesta varajäsenestä on aina puolet erovuoroisia. Toimikunnan jäsenet ottavat yhteyttä paikallisosastoihin ja kartoittavat halukkuutta hallitustoimintaan tai puheenjohtajaksi ja motivoivat jäseniä asettumaan ehdolle. Sihteerinä toimiva järjestöpäällikkö informoi lähestyvistä vaaleista jäseniä sähköisellä uutiskirjeellä yleensä elokuussa sekä ennakoiden paikallisosastotoimijoita paikallisosastojen sähköisellä uutiskirjeellä touko- ja elokuussa. Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa tiedotetaan vaaleista elokuussa ja ehdokasasettelun varmistuttua lokakuussa. Tiedotteiden lisäksi vaalitoimikunta toimittaa vaaleja koskevaa materiaalia Työterveyshoitajalehdessä julkaistavaksi.

Nyt on taas se aika vuodesta, jollo in jäsenille on tarjolla mie lenkiintoisia mahdollisuuksi a vaikuttaa liiton toiminta an, työterveyshoit ajan työhön, koulutukseen ja asemaan työelämässä.

viestiä hallitukseen asioista, jotka kulloinkin puhuttavat jäseniämme. Osaamistasi hallituksessa tarvitaan sekä työterveyshuollon että työelämän asioissa, palvelusuhteen edunvalvontaa unohtamatta.

MIKSI KANNATTAA RYHTYÄ EHDOKKAAKSI?

Työskentely puheenjohtajana tai hallituksessa on näköalapaikka. Toimijoilla on aina viimeisin tieto siitä, mitä työterveyshuollossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuu. Oman alansa ammattilaisena ja asiantuntijana hallituksen jäsen pääsee vaikuttamaan työmme ja asemamme tulevaisuuteen työterveyshuollossa, suomalaisessa terveydenhuollossa ja koko työelämän ja yhteiskunnan kehityksessä. Meillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet erilaisissa verkostoissa. Toimimme yhteistyössä mm. sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan kanssa niiden neuvottelukunnissa. Hallitus käsittelee neuvottelukunnissa meneillään olevia asioita sekä liiton kannanotot ja lausunnot työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa. Hallitus käsittelee myös jäsenten työsuhteeseen liittyviä työehtosopimus- ja työlainsäädäntöasioita kaikilta työmarkkinasektoreilta. Kehitämme työehtoja ja työelämää vaikuttamalla Akavassa ja sen neuvottelujärjestöissä. Hallituksen jäsenenä voisit vaikuttaa siihen, millainen liitto jäsenillämme on. Voisit tuoda paikallisosastosta ja työpaikoilta

KIINNOSTUITKO?

Liiton järjestöpäällikkö toimittaa ehdokkuudesta kiinnostuneille kysymykset, joiden avulla ehdokkaat esittäytyvät syyskuun loppuun mennessä. Vaalitoimikunta kokoontuu sen jälkeen käymään läpi lopullisen ehdokasasettelun ja varmistamaan, että ehdokkaita on riittävästi. Noin kuukausi ennen vaaleja ehdokasasettelu toimitetaan hallitukselle tiedoksi ja hakijat julkaistaan valokuvin liiton kotisivuilla, sähköisessä jäsenkirjeessä sekä sosiaalisessa mediassa. Syysliittokokouksessakin, joka pidetään 14.11.2019 Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä, voi asettua ehdolle, mutta on todennäköisempää tulla valituksi jos on saanut itsensä esille liiton medioissa jo ennen liittokokousta. Vaalitoimikunnan työ päättyy syysliittokokouksen yhteydessä pidettäviin vaaleihin, joissa ehdokkaat pääsevät vakuuttamaan liittokokousjäsenet valintansa puolesta. Tänä vuonna liittokokous valitsee puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenet ja varajäsenet kaudelle 2020–2021.

Marja Alanne Eeva Honkanen

Eve Becker Sonja Sulkko

28

Työterveyshoitaja 3/19

Lähde rohkeasti ehdolle! Tervetuloa mukaan toimintaan!


TUTUSTU LIITON TOIMINTAAN:

Työmarkkinajaos Marja Alanne Eve Becker

Anja Ryhänen Jaana Taskinen

Katri Hallila

Työmarkkinajaoksen toiminnan tavoitteena on turvata työterveyshoitajille työsuhteen ehdot, jotka vastaavat ammattiryhmän erityiskoulutusta ja työn vaativuutta. Työmarkkinajaoksen tehtävänä on valmistella liiton hallitukselle työsuhde-edunvalvontaan liittyviä asioita. Jaos seuraa työmarkkinoiden tapahtumia ja nostaa esiin työterveyshoitajien edunvalvontakysymyksiä, joita se vie liiton hallituksen käsiteltäväksi lausuntoa tai kannanottoa varten. Jäsenille edunvalvontaasiat näkyvät järjestöpäällikön palstalla Työterveyshoitaja-lehdessä, jäsenkirjeisiin nostettuina työmarkkina-asioina ja sosiaalisessa mediassa sekä liiton kotisivuilla jaettuina uutisina. Työmarkkinajaos toteutti yhdessä järjestöjaoksen kanssa jäsenkyselyn keväällä 2019. Jäsenkysely toteutuu joka toinen vuosi, jossa yhtenä osiona on palkkakysely ja työsuhteeseen liittyvät asiat. Kyselystä liitto saa tärkeää tietoa palkkauksesta, työsuhteen eduista ja niiden kehittymisestä. Jäsenkyselyn pohjalta työmarkkinajaoksen tehtävänä on palkkasuosituksen tekeminen ja edunvalvontakysymysten nostaminen hallituksen vaikuttamistyöhön sekä työehtosopimusneuvotteluihin. Työ m a r k k i n a j a o s v a l m i s t e l e e l i i t o n t avo i t t e i t a työehtosopimusneuvotteluihin. Työehtosopimusneuvottelut ja luottamusmiehet hoituvat neuvottelujärjestöjen kautta: Julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Yksityisellä terveyspalvelualalla Terveyspalvelualan unioni, jonka kautta olemme suoraan neuvottelupöydässä. Järjestöpäällikkö edustaa liittoa neuvottelujärjestöissä, yksityisellä sektorilla Terveyspalvelualan Unionissa ja julkisella sektorilla JUKOn KVTES-jaoksessa ja terveysalan jaoksessa. Luottamusmiestoiminta kuuluu työmarkkinajaoksen toimintaan. Jaos järjestää koulutusta luottamusmiehille yhteistyössä muiden liittojen kanssa. Työmarkkinajaos pitää yhteyttä neuvottelujärjestöjen

luottamusmiehiin informoimalla koulutuksista, luottamusmiesvaaleista, jaettavista palkkaeristä ja neuvotteluiden etenemisestä ja tarvittaessa työtaistelutoimenpiteistä. Luottamusmiehiä tarvitaan työpaikalla valvomaan työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla. Lisäksi luottamusmiehen tehtävänä on huolehtia, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti sekä tarvittaessa neuvoa ja tukea jäseniä työelämässä, sen muutostilanteissa ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisessä. Luottamusmies on mukana kehittämässä työyhteisöä ja neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioista. Edunvalvonta-asioita käsitellään keväisin Ajankohtaispäivillä, jonne kerääntyy paikallisosastojen johtokuntien jäseniä. Tänä keväänä käsiteltiin Sipilän hallituksen tilinpäätöstä eli palkansaajien etuisuuksissa hallituskaudella tapahtuneita muutoksia. Lisäksi käsiteltiin työaikalain ja vuosilomalain muutoksia sekä käännettiin katse seuraavaan neuvottelukierrokseen. Työmarkkinajaoksen tehtävänä on myös valmistella ja päivittää liiton työtaisteluohjeistus ja nostaa jäsenkentän työtaisteluvalmiutta informoimalla neuvotteluiden lähestymisestä ja etenemisestä. Työmarkkinajaoksessa on edustajia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Anja Ryhänen Joensuusta toimii puheenjohtajana, Katri Hallila Tampereelta, varapuheenjohtajana Mari-Anne (Mai) Anttila Hämeenlinnasta, Jaana Taskinen Kuopiosta sekä sihteerinä järjestöpäällikkö Eve Becker liiton toimistolta. Jos työmarkkinajaoksen tärkeä tehtäväkenttä palkkauksen ja muiden työsuhdeasioiden parissa tuntuu sinusta kiinnostavalta, niin asetu ehdolle jaoksen jäseneksi. Jaoksiin huhuillaan uusia jäseniä vuodenvaihteessa seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Seuraa jäsenkirjeitä tai ota suoraan yhteyttä toimistoon. Ota haaste vastaa ja lähde toimintaan mukaan! Työmarkkinajaoksen puolesta Anja Ryhänen

Työterveyshoitaja 3/19

29


TERVEISIÄ POHJOISPOHJANMAA-KAINUU PAIKALLISOSASTOSTA Oulussa vietetään valtakunnallisia Työterveyshoitajien luentopäiviä 26.–27.3.2020. Olemme todella innoissamme ja on suuri kunnia, että saamme olla järjestämässä näitä päiviä; luentopäiviä, joissa saamme tavata kollegoita ympäri Suomen sekä kuulla asiantuntijoiden luentoja juuri työterveyshoitajan työhön ja alaamme liittyvistä asioista.

H

aluamme hieman valottaa, millaista toimintaa meillä on ollut viimeisen ”lukuvuoden” aikana paikallisosastossamme luentopäivien ideoinnin lomassa. Lukuvuosi on sopiva aikamääre, sillä työterveyshuolto on ainaista oppimista. Tätä oppimista varten ovat myös valtakunnalliset luentopäivät, jotka koetaan merkittäväksi ammatillisen tiedon ja tuen saamiseksi. Viime vuonna liittomme täytti 70 vuotta ja myös täällä PohjoisPohjanmaan ja Kainuun paikallisosastossa vietimme näiden vuosikymmenten arvoista juhlaa. Ohessa kuvia juhlastamme syyskuulta 2018. Juhlan lisäksi halusimme syystalveen vielä vähän kepeämpää tunnelmaa kiireisen arjen keskelle ja vietimme pikkujoulua Oulun Työväen Näyttämön teatterissa; esityksenä oli oikea hupailunäytös ”Diivat”. Väliajalla joimme perinteikkäät tiikerikakkukahvit. Oli todella entisajan tunnelmaa. Syyskokous pidettiin Pihlajalinnan Lääkärikeskuksessa, jossa saimme kokouksen lomassa iltapalaa ja myös tietoa Pihlajalinnan toiminnasta. Keväällä sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä meillä oli koulutustilaisuus Coronaria Työterveydessä. Asiantuntija, työterveyslääkäri Jussipekka Marttila kertoi Coronarian Uniklinikan toiminnasta, unihäiriöiden hoidosta; miten hoitoon hakeudutaan, mitkä ovat kriteerit, uneen vaikuttavat tekijät jne. Näihin aiheisiin palaamme myös luentopäivillä. Kesäkaudelle ”kirmasimme” Pikisaaressa sijaitsevan Turusen Sahan saunan kautta. Saunomisen ja johtokunnan jäsenemme Mervin valmistaman runsaan iltapalan jälkeen saimme nauttia Pikisaaren rannassa ”pihafestareista”, jotka oli juuri meitä varten järjestetty. Sää suosi ja tunnelma oli todella mukava, rennon kesäinen: Herkullista

30

Työterveyshoitaja 3/19

ruokaa, hauskaa seuraa ja hyvää musiikkia. Oheisten festarikuvien välityksellä toivotamme teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi luentopäiville Ouluun. Terveisin Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu paikallisosasto


Työterveyshoitaja 2020 luentopäivät

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

26.–27.3.2020 Lapland Hotels, Oulu Torstai 26.3.2020

Perjantai 27.3.2020

8.30–9.00 9.00–9.20

8.00–8.30 8.30–9.15 9.15–10.00 10.00–10.30 10.30–11.00 11.00–12.00 12.00–13.00 13.00–13.15 13.15–14.00 14.00–14.30 14.30–14.45 14.45–15.00

9.20–9.50 9.50–10.30 10.30–10.50 10.50–11.30 11.30–12.15 12.15–13.15 13.15–13.30 13.30–14.15 14.15–14.45 14.45–15.30 15.30–15.45

Ilmoittautuminen, aamukahvi, näyttelyyn tutustuminen Luentopäivien avaus Pilvi Österman, STTHL ry.n puheenjohtaja Oulun kaupungin tervehdys Mitä uutta työterveyshuollossa? Leena Ala-Mursula, työterveyshuollon professori, Oulun Yliopisto Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Psykososiaalinen kuormitus Johanna Heinonen työterveyspsykologi, Työterveys Virta Paneelikeskustelu Työn psykososiaalinen kuormitus: Osallistujat: työsuojelu, yritysedustaja, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Tekoälyn hyödyntäminen työterveyshuollossa Silja Komulainen, vastaava työterveyslääkäri, Digityöterveys, Terveystalo Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Muistinko kaikki? Kaisa Hartikka, aivoterveysasiantuntija, Aivosilta-hanke, Oulun Seudun Muistiyhdistys Vuoden 2020 Työterveyshoitajan julkistaminen Pilvi Österman, TtM, STTHL ry:n puheenjohtaja

16.15 17.00 20.00

Valtakirjojen tarkistaminen Liittokokous ILTAJUHLA

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen Hyvää huomenta – nukuitko hyvin? Henri Tuomilehto, unilääkäri, dosentti Coronaria Krooninen kipu Anita Saariaho, LT, psykoterapeutti Oura Ring – mitä sormus kertookaan Anu Perälä, Wellness Specialist, Sport Technology Global Oy Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Tykkääkkö nää työstä? Anne Mäkikangas, työpsykologian dosentti, Tampereen yliopisto Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Ammatillinen toimijuus Anneli Eteläpelto, KT, professori, Jyväskylän yliopisto Kiitos ja Loppunäytös Loppusanat vuoden 2020 luentopäiville Pilvi Österman TtM, STTHL ry:n puheenjohtaja Kahvi, kiitokset ja kotimatkalle

Osallistumismaksut: Kaksi päivää hinta Yksi päivä hinta Illalliskortti hinta

420,00 €/jäsen (ei-jäsen 490,00 €) 240,00 €/jäsen (ei-jäsen 290,00 €) 70,00 €/torstain 26.3.2020 iltajuhlaan

Näytteilleasettajat: Kaksi päivää Yksi päivä, Torstai Yksi päivä, Perjantai Puheenvuoro ohjelmassa

hinta 600€ hinta 400€ hinta 300€ hinta 400€

Lapland Hotels, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu, majoitustarjous: Huonevaraukset tehdään suoraan hotellista: oulu@laplandhotels.fi tai 08 881 1110 (24h), varauskoodi: "Suomen Työterveyshoitajaliitto" Standard-hotellihuoneen hinta 103,00 €/1 hengen huone 118,00 €/2 hengen huone Pidätämme oikeuden mahdollisiin ohjelmamuutoksiin lehden ilmestymisen jälkeen.

Majoitustarjouskiintiö on voimassa 28.2.2020 asti. Varauksen yhteydessä ilmoitetaan maksutapa. Työterveyshoitaja 3/19

31


KALAJUTTU KESKI-SUOMESTA Keski-Suomen paikallisosasto vietti huhtikuista jäseniltaa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Laukaan kalanviljelylaitoksella. Asiantuntija Risto Kannel perehdytti meitä kalanviljelijän työhön ja toimintaympäristöön.

N

äimme kalan elinkaaren mätimunasta sukukypsään emokalaan. Tuotantotilat oli nimetty varsin kuvaavasti; Hautomo, Pentula, Teinilä ja Emola. Kuulimme, että kalanviljelijän työssä erityistä huomiota kiinnitetään mm. oikeaan työergonomiaan, kemikaaliturvallisuuteen ja kylmätyön vaikutuksiin. (Kuvassa olevan pitkän haavin käyttö oli yllättävän raskasta.) Kalanviljelylaitoksella tehdään työtä luonnon hyväksi. Siellä ylläpidettävällä elävällä geenipankilla mahdollistetaan Keski-Suomen luonnonkalakantojen säilyminen. Toiminnassa korostuu myös kalanviljelyelinkeinon hyväksi tehtävä tutkimustyö. Esimerkkinä tästä on uusi kalalaji nelma, josta on tarkoitus saada kasvatettava laji kirjolohen rinnalle. Saimme maistaa Nelmaa kylmäsavustettuna. Osui ja upposi, nam! Illan päätteeksi täydellä vatsalla voitiin todeta, että Lukessa kalan ja työntekijän terveys on sydämen asia.

32

Työterveyshoitaja 3/19

! m a n , i s o p p Osui ja u


Uutuuskirja

ALTISTELÄHTÖINEN TYÖTERVEYSSEURANTA

T

erveystarkastusohjeet työterveyshuolloille, ns. ”sininen kirja” on päivitetty vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeisiin ja on nimeltään Altistelähtöinen työterveysseuranta. Kirjassa on uudistettu erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtävät terveystarkastukset ja se on tarkoitettu työterveyshuoltojen tueksi ja soveltamisohjeeksi. Kirjan ovat kirjoittaneet alan asiantuntijat mm. Työterveyslaitokselta ja se on Duodecimin kustantama. Työterveyshoitajaliiton hallituksen jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua kirjan kommentointiin sen tekovaiheessa. Työter veyshuolloiss a tehdään yli miljoona terveystarkastusta vuosittain, ja niistä joka seitsemäs on Kelan tilaston (2016) mukaan erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehty tarkastus. Työssä erityistä sairastumisen vaaraa oleva altiste on joko fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen, yötyö taityöterveysseuranta väkivallan uhka; kirja ohjaa tunnistamaan Altistelähtöinen uudistaa erityisen nämä vaaraa aiheuttavat työpaikoilla. Erityisesti kirjassa sairastumisen vaaran työt perusteella tehtävät terveystarkas­ korostetaan altistumisen määrän eivät arvioinnin sillä tukset. Vaikka ammattitaudit enäämerkitystä, ole työelämän paitsi altistumisen laatu, myös määrä ratkaisee, voiko haitallista keskeisin huolenaihe ja altisteet ovat aiempaa paremmin vaikutusta ilmetä ovatko terveystarkastukset tarpeen vai joissa ei. hallinnassa, onjatyöpaikoilla edelleen olosuhteita, terveystarkastusten tavoite ja mitä voiAltistelähtöisten ilmetä terveyshaittoja. Kirja ohjaa tarve, tunnistamaan, sisältö on määriteltävä työpaikan tekemän riskianalyysin on lainsäätäjän tarkoittama erityistä sairastumisen vaaraa jaaiheuttava työterveyshuollon työpaikkaselvityksen perusteella. työ. Työnantajan kanssa sovittaessa terveystarkastusten Uusi ”sininen kirja” on asiantuntijoiden näkemys siitä, tekemisestä tulee terveystarkastusten osata lainsää­ aina millä terveyden seurannan tavoilla peruste ja sisällöillä nimetä. Terveystarkastukseen osallistuvan työntekijän tulee dännön mukaiset terveystarkastusten tavoitteet saavute­ myös peruste, miksi tarkastus tehdään. taantietää tarkoituksenmukaisimmin. Suositukset perustuvat Kirjassa alan asiantuntijat esittävätasiantuntija­arvioon näkemyksensä siitä, tutkittuun tietoon ja parhaaseen millä terveyden seurannan tavoilla ja sisällöillä lainsäädännön silloin, kun tutkimustietoa puuttuu. Yksiselitteisiä ohjeita mukaiset terveystarkastuksen saavutetaan ei ole aina mahdollista antaa.tavoitteet Niiden sijaan kirja tarjoaa tarkoituksenmukaisemmin, kustannustehokkaammin ja soveltamisohjeita, joihin työterveyshuolto voi nojata. samanaikaisesti näyttöönasiantuntijoiden perustuen. Kirjassa tuodaan esille Työterveyslaitoksen lisäksi kirjan kirjoit­ uusia ja kyselyitä. eturivin tajiintoimintatapoja, kuuluu muitadigitaalisia maammetyökaluja työterveyshuollon Työterveyslaitos valmistelee syksylle verkkokoulutusta asiantuntijoita. kirjan keskeisimmistä työterveysseuranta sisällöistä sekä ruotsinkielistä versiota Altistelähtöinen on työterveyshuol­ kirjasta. Kirjassasekä ei esitellä vapaaehtoisia työkykylähtöisiä lon perusteos aloitteleville että kokeneille alan terveystarkastuksia, sillä ne tarvitsevat jatkossa oman ammattilaisille. oppaansa.

"Kirjassa tuodaan esille uusia toimintatapoja, digitaalisia työkaluja ja kyselyitä"

Altistelähtöinen työterveys­ seuranta

1. painos 2019, 258 sivua, nidottu

Lue lisää Työterveyshoitaja-lehdestä 4/2019 ISBN 978­951­656­762­7 Sh. 72 €

Kirsi Karvala, Timo Leino, Panu Oksa, Tiina Santonen, Markku Sainio, Jari Latvala, Jukka Uitti (toim.)

Työterveyshoitaja 3/19

33


JÄSENKYSELYN TULOKSIA Liitto tekee joka toinen vuosi suuremman palkka- ja työsuhdeasioita kattavan jäsenkyselyn, ja sen lisäksi muita pienempiä teemakohtaisia kyselyitä. Koska kyselyitä tehdään nykyään paljon, ei ole ihme, että vastausprosentti jäi 31 prosenttiin. Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka vastasitte: Vain tätä kautta saamme ajantasaista tietoa jäsentemme työtilanteesta, toiveista ja tarpeista niin työelämän kuin liiton toiminnankin suhteen. TIETOJA VASTAAJISTA

Suurin osa vastaajista on ollut työelämässä 10-19 vuotta. Vastaajien kokemusvuodet ovat pikkuhiljaa nousseet vuodesta 2012. Tällä kertaa kyselyyn vastasi uransa alussa olevia (joukossa 4-5 % 0-2 vuotta alalla olleita), toisin kuin 2017, jolloin vastaajien joukossa ei ole yhtään vastaajaa, joka olisi ollut alalla 0-2 vuotta. Valtaosa vastauksista tuli pääkaupunkiseudulta, mutta myös Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa olivat hyvin edustettuina. Suurin

36

Työterveyshoitaja 3/19

osa vastaajista (89 %) tekee kokoaikatyötä toistaiseksi voimassa olevassa (97 %) työsuhteessa. Tehtävänimikkeet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina vuosien varrella. Suurin osa vastaajista (79 %) on työterveyshoitajia. Vastaavan ja johtavan työterveyshoitajan nimikkeiden määrä on laskenut edellisestä kyselystä 17 prosentista 11 prosenttiin. Muut tehtävänimikkeet ryhmässä oli suuri hajonta, 33 kommenttia sisälsi 24 eri nimikettä. Terveydenhoitajia oli neljä ja asiakkuusja kehittämispäälliköitä kumpiakin kolme. Työsuhteen laatu oli vakituinen kokopäivätyö 89 prosentilla. Lähes kaikki (97%) työskentelivät toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella ja loput olivat (äitiysloman tai hoitovapaan) sijaisuuksia. Työterveyshoitajien työllisyystilanne on hyvä. Vastaajissa ei ollut työttömiä. Vastaajat jakaantuivat eri työehtosopimusten piiriin seuraavasti: Terveyspalvelualan tes 60 % vastaajista, KVTES 20 %, AVAINTES 9 %, Valtion Virkaehtosopimus 3 % ja muut työehtosopimukset 6 %. Työehtosopimuksen ulkopuolella oli 3 %. Vastaajissa oli enemmän yksityisellä sektorilla työskenteleviä kuin vuonna 2017. Tämä vastaa jäsenistön työnantajissa tapahtunutta muutosta. PALKKAUS

Taulukossa 1 on esitelty kokoaikaisten työterveyshoitajien kokonaispalkkoja vuosilta 2010–2019. Heidän kokonaispalkkansa


Taulukko 1. Työterveyshoitajien kokonaispalkka

on vuoden 2019 maaliskuussa 2989 e/kk ja koko vastaajajoukossa keskimäärin 3172 euroa. Suurimmalla osalla vastaajista (76 %) kokonaispalkka on 2500–3999 euron välillä. Vastaajien keskipalkka on työterveyshoitajien joukossa noussut 56 euroa kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ja koko vastaajajoukon keskipalkka laskenut 32 euroa. Tämä selittyy sekä huonon taloustilanteen vuoksi tehdyistä maltillisista palkkaratkaisuista että suuresta eläköitymisestä. Tänä vuonna kyselyyn osallistui 4-5% työterveyshoitajia, jotka ovat vasta uransa alussa. Työsuhde-edut ja tulospalkkiot eivät kompensoi surkeaa palkkatasoa. Palkan lisäksi 79 prosenttia vastaajista saa muita työsuhde-etuja. Yleisimpiä etuja ovat kulttuuri- ja liikuntasetelit (85 %) sekä lounassetelit (38 %). Lisäsi palkkaa voi nostaa tulospalkkio. Tosin pääosa vastaajista (64 %) ei ole saanut tulospalkkioita vuoden 2018 aikana. Mikäli tulospalkkiota on maksettu, niin yleisimmin palkkio on tasolla 500 – 1999 euroa vuodessa tai 100 – 200 euroa kuukaudessa. Tu o t a n n o l l i s t a l o u d e l l i s i s t a y t neuvotteluista omalla työpaikalla raportoi vuonna 2019 vain 8 % kun taso vuonna 2017 oli 34 % ja vuonna 2015 taso oli 37 %. Edellisessä vuoden 2017 kyselyssä lähes kolmasosa vastaajista (30 %) raportoi, että yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena on myös irtisanottu työterveyshoitajia. Nyt vastaavasta raportoi vain 5 %. Va s t a a j i s t a 8 5 p r o s e n t i l l a o n lähiesimiehenä terveydenhuollon ammattihenkilö. Taso on ilahduttavasti noussut vuoden 2017 tasosta, jolloin noin neljällä viidestä (79 %) oli sama tilanne. Joustava työaika on käytössä pääosalla vastaajista (87 %). Joustava työaika mahdollistaa oman työn suunnittelun ja auttaa työssä jaksamisessa, mikäli jousto tapahtuu molempiin suuntiin. Lisäksi yli

puolella vastaajista (52 %) on mahdollisuus tehdä etätyötä, joka osaltaan auttaa jaksamaan. ASIAKASYRITYSTEN JA ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ

Vastaajista lähes neljänneksellä (21 %) on 11-50 asiakasyritystä, neljänneksellä (26 %) 51-100 ja 2 prosentilla yli 200 yritystä. Kymmenellä prosentilla ei ole lainkaan asiakasyrityksiä (sama taso kuin 2017). Tämä kertoo työterveyshuollossa toimivien moninaisista nimikkeistä ja tehtävänkuvista. Ne, joilla ei ole asiakasyrityksiä toimivat muun muassa esimiestehtävissä, päivystäjinä, työhyvinvointikoordinaattoreina tai ensiapukouluttajina. Myös asiakasmäärät jakautuvat; puolella vastaajista (49 %) on 601 – 1200 henkilöasiakasta, mutta myös ääripäitä löytyy; 4 prosentilla on 0-300 henkilöasiakasta ja 6 prosentilla yli 1800. Taso muuten sama kuin 2017, mutta silloin oli 0-300 asiakasta omaavien määrä 13 %, on nyt laskenut puoleen. (Kuviot 1 & 2)

Kuvio 1. Asiakasyritysten määrä

Työterveyshoitaja 3/19

37


MIKÄ OLISI KOHTUULLINEN ASIAKASMÄÄRÄ?

Asiakkaiden ja asiakasyritysten määrä saatiin kyselyssä linkitettyä niihin vastaajiin, joiden mielestä työ on liian kuormittavaa. Näiden tietojen pohjalta on tarkoitus laatia suositus resurssimitoituksesta TYÖN KUORMITTAVUUS JA EPÄASIALLINEN KÄYTÖS

Sopiva (ei liikaa eikä liian paljon) määrä kuormitusta oli vain 16 prosentilla vastaajista. Noin kolmasosa vastaajista (31 %) koki työn kuormittavan paljon tai liikaa (Kuvio 3). Työn sisällön koki kuormittavana 56 % vastaajista. Työn sisällössä kuormittavat työn laaja-alaisuus, tulostavoitteet, jatkuva uuden oppiminen ja muutos, kiire, sähköiset järjestelmät, asiakasmäärät, vaativat asiakkuudet Kuvio 2. Henkilöasiakkaiden määrä ja psyykkinen kuormitus, johon sisältyi osaamisen ja perehdytyksen puute sekä huono johtaminen ja organisointi. Lisäksi mainittiin mm. esimiesasema, talousosaaminen ja epätasa-arvoinen kohtelu. Epäasiallista käyttäytymistä omalla työpaikallaan koki 15 % vastaajista. Eniten mainintoja avovastauksista OSALLISTUMINEN LAKISÄÄTEISEEN kohdistui siihen, että esimies kohtelee epätasa-arvoisesti ja toisena AMMATILLISEEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN tuli kiusaaminen / ristiriidat kollegojen kanssa. MITATAANKO TYÖN LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA?

Vastaajista 59 % kertoi, että työn laatua mitataan, mutta heistä 29 vastaajaa ilmoittaa laadun ja vaikuttavuuden mittareiksi eurot. Huolestuttavaa on, että vastaajien tai heidän organisaatioidensa mielestä työn laatua voidaan mitata rahassa. Pääosa kuitenkin raportoi, että laatua ja vaikuttavuutta mitataan esim. asiakastyytyväisyyskyselyillä.

(VÄHINTÄÄN 7 PÄIVÄÄ) EDELLISEN VUODEN AIKANA

Lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen oli vuoden 2015 kyselyssä osallistunut asetuksen mukaisesti yli puolet vastaajista. Vuoden 2017 kyselyssä prosentti oli painunut kolmasosaan (35 %). Vastaajista jopa 36 % raportoi, ettei ole osallistunut lakisääteiseen koulutukseen lainkaan edeltävän vuoden aikana. Vuoden 2019 kyselyssä koulutuspäivien määrä on jälleen noussut, mutta edelleen huonolla tasolla: Neljännes (25 %) osallistuu asetuksen verran eli 7 päivää vuodessa, yli puolet (57 %) on käynyt 1-6 päivänä vuodessa ja noin viidesosa (19 %) ei ole käynyt yhtään ammatillista täydennyskoulutuspäivää vuoden 2018 aikana. Hienoa, että nolla päivää kouluttautuneiden määrä on vähentynyt, mutta on erittäin huolestuttavaa, että asetus ei toteudu. Kouluttautuminen on hyvin tärkeää, jotta osaaminen ylläpidetään jatkuvasti ja vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä. ONKO TARVINNUT LIITON APUA EDUNVALVONTAAN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ?

Kuvio 3. Työn kuormittavuus

38

Työterveyshoitaja 3/19

Vastaajista reilu neljännes (26 %) on kaivannut liiton apua edunvalvontakysymyksissä edellisen kahden vuoden aikana. Avun tarvitsijoita on ollut melko tasaisesti eri sopimusaloilla: AVAINTESsin (32 %), Terveyspalvelualan työehtosopimuksen (29 %) ja Kvtessin piirissä (26 %). Pääosa (71 %) on kääntynyt ongelmansa kanssa järjestöpäällikön puoleen, kolmannes (30 %) on hakenut apua luottamusmieheltä,


"Työterveyshoitaja on työterveyshuollon multitalentti, moniottelija, jonka harteilla on usein koko työterveyshuollon pyörittäminen käytännössä"

12 % paikallisosaston johtokunnan jäseneltä ja 7 % muualta esim. työkaverilta. Osa on kääntynyt useamman kuin yhden tahon puoleen. Suurin osa (68 %) oli tyytyväinen saamaansa apuun vaikka 12 % ei ollutkaan tyytyväinen lopputulokseen. Kolmasosa vastaajista ei osannut arvioida tyytyväisyyttään ja 2 % oli tyytymättömiä. Terveyspalvelualan sopimukseen kuuluvista suurempi osa (61 %) oli tyytyväisiä saamaansa tietoon/tukeen kuin JUKOn (44 %) tai muiden sopimusten piirissä olevat (50 %) Kuvio 4.

JÄSENEDUT

Vastaajat arvostivat eniten sellaisia jäsenetuja, jotka liittyivät ammattiliiton ydintoimintaan. Lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat, että ansiosidonnainen työttömyysturva on kiinnostava tai erittäin kiinnostava jäsenetu, oikeusturvavakuutusta piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 87 % ja työsuhdeneuvontaa 86%. Myös Työterveyshoitaja-lehti, verkostoituminen ja koulutus koettiin tärkeinä. Paikallisosaston toimintaa piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 54 %, lehteä 68 % ja luentopäiviä 59 %.

Kuvio 4. Kokemus saadusta tiedosta / tuesta

Työterveyshoitaja 3/19

39


Muut alennukset ja jäsenedut saivat 37 % kannatuksen. Noin kolmannes vastaajista piti vakuutus- ja pankkietuja (37 %), kalenteria (30%) tai uusia urapalveluita (29 %) kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina jäsenetuina. Jäsenetujen arvostus (Kuvio 5) on säilyttänyt edellisessä kyselyssä todetun tärkeysjärjestyksensä, mutta yksittäisten jäsenetujen arvostus on laskenut muutamalla prosentilla kautta linjan. MITÄ LIITON KANAVIA SEURATAAN?

Pääosa vastaajista (94 %) seuraa liittoa lukemalla Työterveyshoitajalehteä. Toiseksi seuratuin media oli sähköinen uutiskirje (74 %). Noin puolet (53 %) kertoi seuraavansa liittoa paikallisosaston tilaisuuksien ja tiedotteiden avulla ja nettisivuja kertoi seuraavansa 35 %. Liiton sosiaalisen median kanavien seuranta on kasvanut. Vuonna 2015 vain 12 % vastaajista kaipasi tietoa liitosta somen kautta, vuonna 2017 somen seuraajiksi tunnistautui 26 % ja vuonna 2019 jo kolmannes (34 %). PAIKALLISOSASTON TOIMINNAT, JOIHIN HALUTAAN OSALLISTUA

Suurin osa vastaajista on kiinnostunut paikallisosastotoiminnassa eniten virkistyksestä (80 %) ja koulutuksesta (79 %). Noin kolmasosa (35 %) vastaajista on halukkaita osallistumaan paikallisosastonsa kevät-/ syyskokoukseen tai muuhun kokoukseen (33 %). Muutama prosentti (2 %) olisi kiinnostunut muusta toiminnasta, joka voisi olla esimerkiksi työhön liittyvien ajankohtaisten asioiden käsittelyä ja yritysvierailuja.

Kuvio 5. Jäsenetujen arvostus

40

Työterveyshoitaja 3/19

MITÄ LIITOLTA ODOTETAAN SEURAAVAN 2 VUODEN AIKANA

Palkkauksen parantaminen ja työterveyshoitajan työn näkyvyyden sekä ar vostuksen kasvattaminen ovat jatkossakin liiton kärkitehtäviä. Lisäksi liitolta kaivataan vaikuttamista ja näkyvyyttä edunvalvontakysymyksissä. ”Aktiivista edunvalvontaa. Kannanottoja työterveyshoitajien työkuormitukseen, tulospalkkiojärjestelmiin jne. Teemme paljon työtä, jonka voisi tehdä joku muu ammattiryhmä. Hurjaa hallinnollista humppaa. Olisi ihanaa keskittyä ydinosaamiseen ja saada tehdä työnsä laadukkaasti riittävin resurssein.” ”Työterveyshoitajan työn arvostuksen nostoa, joka näkyisi myös palkkauksessa. Oikeaan suuntaan ollaan jo menossa mm. koulutuksen suhteen mutta työelämässä tämä ei vielä näy käytännössä. Työterveyshoitaja on työterveyshuollon multitalentti, moniottelija, jonka harteilla on usein koko työterveyshuollon pyörittäminen käytännössä. Lisäksi vaaditaan uskomattoman monipuolista ja laajaa osaamista ja tietotaitoa. Tämän tulee näkyä myös arvostuksessa ja palkkauksessa, jotta ala pysyy houkuttelevana uusille nuorille työterveyshoitajille.” Kaikkien yhteystietonsa antaneiden kesken arvottiin 150 euron SuperLahjakortti sekä liiton logotuotteita. Onnittelut arvonnassa voittaneille. Muistattehan pitää yhteystietonne ajan tasalla ja vastata seuraavaan kyselyyn. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä paremman käsityksen hallitus saa siitä, miten toivotte toimintaa kehitettävän.


AJANKOHTAISTA EDUNVALVONNASTA

JÄRJESTÖPÄÄLLIKÖLTÄ

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

NEUVOTTELUKIERROS LÄHESTYY – OLETKO VALMIS? Alkamassa on jälleen haasteellinen neuvottelukierros. Neuvotteluja hankaloittavat vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus (kiky), talouden laskusuhdanne ja siirtyminen keskitetyistä sopimuksista liittokohtaisiin neuvotteluihin. Suurimman haasteen neuvotteluihin tuo työnantajapuolen halu säilyttää kiky-sopimuksen työajan pidennys. Meiltä palkansaajilta tätä tahtoa ei ymmärrettävästi löydy, ainakaan ilman kompensaatiota. Jäsenten työtaisteluvalmiutta saatetaan tarvita. Työehtosopimusneuvottelut hoidetaan neuvottelujärjestöjen kautta: Julkisella sektorilla tesseistä neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Yksityisellä terveyspalvelualalla Terveyspalvelualan unioni, jonka kautta olemme suoraan neuvottelupöydässä. Kunnallisessa yleisessä virka- ja työsuhdesopimuksessa Kvtessissä, Yksityisen terveyspalvelualan sopimuksessa, valtion tessissä sekä AVAINTES:ssa sopimuskausi päättyy 31.3.2020. Viime neuvottelukierroksella rahoitusalan neuvottelut menivät solmuun työnantajan tavoitellessa suurempaa direktio-oikeutta työaikojen suhteen. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus osallistua lakkoon. Lisäksi kunta-alalla tarvittiin JUKOn yhteinen ylityö- ja vuoronvaihtokielto, jotta yliopistosektorille saatiin neuvottelutulos. Esimerkiksi JUKO ry edustaa yli 200 000 palkansaajaa. Yhdessä olemme vahvempia. Maaliskuussa tehdyn jäsenkyselyn perusteella työterveyshoitajilta löytyy työtaisteluvalmiutta (Kuvio 1). Vastaajista kolme neljäsosaa olisi valmiita työtaisteluun, mikäli palkkauskysymyksissä ei päästä sopimalla neuvottelutulokseen. Myös vuosilomapäiviin kajoaminen saisi hieman yli puolet (52 %) vastaajista osallistumaan työtaisteluun. Lisäksi 43 % jäsenistä olisi valmiita työtaisteluun lomarahaoikeuden ja 41 % palvelussuhteen muiden ehtojen huonontuessa. Lakko on vain yksi työtaistelun muodoista. Painostustoimina voidaan käyttää mm. mielenosoitusta, työnseisausta, ulosmarssia, ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa sekä joukkoirtisanoutumista. Jäsenkyselyn perusteella neuvottelujen tukitoimiin olisi vastaajista n. 60 % vastaajista valmiita osallistumaan ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon ja 42 % lakkoon. Ulosmarssi ja mielenosoitus saivat kannatusta noin kolmannekselta vastaajista. Sopimuskauden loppuun saakka vallitsee työrauha eivätkä työtaistelutoimenpiteet ole laillisia kuin poliittisista syistä. Neuvottelutavoitteita on tehty jo keväällä ja neuvottelut käynnistynevät syksyn aikana. Suurin rutistus mennee vuoden vaihteeseen ja alkuvuoteen 2020. Tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla, jotta pystymme viestimään neuvotteluiden etenemisestä ja saat tietoa, mikäli sinun panostasi tarvitaan painostustoimissa neuvotteluiden edistämiseksi. Linkki jäsenrekisteriin löytyy liiton kotisivuilta. Kuvio 1. Asiat, joiden puolesta olisi valmis työtaisteluun.

Eve Becker Järjestöpäällikkö

Työterveyshoitaja 3/19

41


TYÖTERVEYSHUOLLON MONIAMMATILLINEN KOULUTUSPÄIVÄ 14.11.2019 SOKOS HOTEL PRESIDENTTI HELSINKI

Osallistu sinäkin vuoden tärkeimpään ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja tule verkostoitumaan ja päivittämään tietosi yhdessä muiden työterveyshuollon ammattiryhmien edustajien kanssa.

JÄRJESTÄJINÄ: SUOMEN FYSIOTERAPEUTTILIITTO RY, SUOMEN PSYKOLOGILIITTO RY, SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO JA SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRILIITTO RY

PAIKKA: SOKOS HOTEL PRESIDENTTI, ETELÄINEN RAUTATIENKATU 4, 00100 HELSINKI alustava ohjelma (pidätetään oikeudet muutoksiin) 9.00–9.30 Kahvi 9.30–9.45 Avaussanat Johtava asiantuntija Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö Elo 9.45–10.15 Moniammatillisuuden haasteet ja mahdollisuudet työterveyshuollossa Merja Blomqvist, Työfysioterapeutit ry, puheenjohtaja Pilvi Österman, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry, puheenjohtaja Minna Pihlajamäki, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry, puheenjohtaja Miia Rautiainen, Suomen Psykologiliitto/ Työterveyspsykologien ammatillinen työryhmä 10.15–10.30

Palauttava tauko, elpymisliikuntaa luentotilassa

10.30–11.30 Paneelikeskustelu: Moniammatilliset työterveyshuollon prosessit Paneelikeskustelun vetää lääkintöneuvos Kristiina Mukala, Sosiaali-ja terveysministeriöstä Panelistit: Vastaava työterveyspsykologi Maaret Punto, Mehiläinen Johtava työterveyshoitaja Terhi Vesiluoma, Omena Terveys Oy Työfysioterapeutti Susanna Espo, Uudenmaan Työterveys Oy Vastaava työterveyslääkäri Anniina Anttila, Finla Työterveys Oy 11.30–13.00

Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

13.00–13.45 Työkyvyn johtaminen moniammatillisena toimintana Ylilääkäri Jan Schugk, Varma 13.45–14.30

Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.30–15.15 Moniammatillinen työterveyshuolto Ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos

OSALLISTUMIS

MAKSUT:

Koulutuspäiv ä Striimaus Näytteillease ttaja Cocktail-tila isuus

200€ 50€ 600€ 20€

15.15–15.45 Työpaikan näkökulma – moniammatillinen toiminnan lisäarvo työterveysyhteistyölle, Director, OHS & Wellbeing, Katriina Ahtee, Kesko Oyj 15.45–17.00 Cocktail-tilaisuus Tervetuloa kouluttautumaan!

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018


Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

KOKOUSKUTSU SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO RY– FINLANDS FÖRETAGSHÄLSOVÅRDAREFÖRBUND RF

Sääntömääräinen syysliittokokous Aika: Paikka:

14.11.2019 klo 17.00 Valtakirjojen tarkastus alkaen kello 16.15 Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

ESITYSLISTA 1.

Kokouksen avaus

2.

Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, 2 pöytäkirjantarkastajaa sekä muut tarvittavat kokoustoimihenkilöt

3.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä myönnetään mahdolliset puhe- ja läsnäolo-oikeudet

4.

Vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi

5. Valitaan liiton puheenjohtaja kaudeksi 2020–2021 6.

Valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle toimikaudeksi 2020–2021

7.

Valitaan yksi tilintarkastajaa, yksi varatilintarkastaja sekä yksi toiminnantarkastaja seuraavaksi kalenterivuodeksi

8.

Päätetään liiton puheenjohtajan palkkiosta sekä hallituksen ja sen alaisten jaosten ja toimikuntien jäsenten palkkiosta

9.

Päätetään vuoden 2020 jäsenmaksujen suuruudesta

10.

Käsitellään hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2020

11.

Päätetään liittokokouskutsun julkaisutapa

12.

Käsitellään muut hallituksen kokouksessa esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat

13.

Kokouksen päättäminen

194

8–2

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

VALTAKIRJA Valtuutan________________________________________________________________________ (valtuutetun nimi painokirjaimin) edustamaan minua Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf:n syysliittokokouksessa torstaina 14.11.2019 klo 17.00 _________________________________ ___________/_________2019 Paikka Aika _________________________________ _________________________________ Valtakirjan antaja Valtakirjan antajan nimen selvennys _________________________________ __________________________________ Todistavat

Työterveyshoitaja 3/19

43


65. Työterveyspäivät

Hae paikkasi työterveyshuollon ekosysteemissä! Työterveyspäivät on Suomen tärkein työtervey­ den ammattilaistapahtuma. Kuulet alan tuo­ reimpia tutkimustuloksia, saat työkalupakkiisi uusia välineitä ja ajatuksia.

Työterveyspäivät pidetään 8.­9.10.2019 Helsingissä!

Hyvää Syksyä Työterveyshoitaja -lehden lukijoille!

Verkostoidu ja edistä sinulle tärkeitä asioita! Työterveyspäivät kokoaa yhteen työterveyden ammattilaiset. Nyt verkostoituminen tapah­ tumassa on helppoa! Osallistujat saavat käyt­ töönsä mobiilisovelluksen, jonka avulla voi sopia tapaamisia muiden osallistujien kanssa. Ota täysi hyöty irti osallistumisestasi, edistä sinulle tärkeitä asioita ja vie verkostoituminen uudelle tasolle! Lippujen hinnat 2019 Early bird ­hinnat 30.6.2019 asti 1 päivä 340 € + alv 24 % (421,60 €) 2 päivää 475 € + alv 24 % (589,00 €)

Hinnat 1.7.2019 alkaen 1 päivä 390 € + alv 24 % (483,60 €) 2 päivää 545 € + alv 24 % (675,80 €)

ILMOITTAUDU: https://bit.ly/2HSLmrT

Lisätietoja: Tuotepäällikkö Mikko Kivekäs mikko.kivekas@ttl.fi

@ttpaivat

ttl.fi/tyoterveyspaivat

@tyoterveyslaitos

Toivottaa lehden toimituskunta

Profile for Suomen Uusiokuori Oy

Työterveyshoitaja 3/19  

Työterveyshoitaja 3/19  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded