Page 1

TYÖTERVEYS-

1/2020

HOITAJA

MONIAMMATILLISEN KOULUTUSPÄIVÄN SATOA

POHJOISEN TYÖTERVEYSHOITAJA KATRI NISKANEN EETTISEN JOHTAMISEN TOTEUTUMINEN JA SEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN


8

SA S TO I I L

TERVEYSHOITAJ Ö Y T A

KK Ö

N

!

HALUAN KUULUA TYÖTERVEYSHOITAJALIITTOON

ON Y

EN

TÄ S

V

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf www.stthl.fi uo 4 d esta 1 9

KOSKA tykkään lomista, lomarahasta, 5-päiväisestä työviikosta, sairasajan palkasta, perhevapaista, avusta työsuhteen ongelmissa, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, kaikista muista liiton neuvottelemista eduista ja siitä, että joku lobbaa työterveyshoitajien asioita.

Arvomme kuukausittain liittyneiden ja suosittelijoiden kesken neljä 50 euron arvoista SuperLahjakorttia Liittomme jäsenyys on paljon enemmän kuin vakuutus työttömyyden tai työriidan varalta. Saat ajankohtaista tietoa työelämän kysymyksiin, asiantuntevaa työsuhdeneuvontaa ja työterveyshoitajista koostuvan ammatillisen verkoston. Lue lisää: http://www.stthl.fi/jasenyys/suosittele-jasenyytta-molemmat-hyodytte/


TYÖTERVEYSHOITAJA 1/2020

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018

SISÄLTÖ 4 Pääkirjoitus

26

Työpaikan näkökulmia

6

28

ASA-tiedote TTL

9 Puheenjohtajalta

29

Uudesta pks:n mammuttipaikallisosastosta juttua

10

Vuorovaikutus työterveystarkastuksessa

30

Terveisiä Etelä-Afrikasta

12

Blogikirjoitus Nina Harjula

31

EU:n vaikutuksia työterveyshuollon

13

Miten ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut

toimintaympäristöön

tavoittavat nuoret työntekijät?

34

Vanhuus haltuun varautumalla

16

Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu

36

Työterveyshoitajaliiton hallitus vuonna 2020

kokonaisuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä

37 Järjestöasiaa

19

Hyvän mielen työpaikka

38

20

Eettisen johtamisen toteutuminen ja sen

39 Kevätliittokokouskutsu

yhteys työhyvinvointiin

40

23

Koulutuspalaute: Moniammatillinen

työterveyshuollon koulutuspäivä 14.11.2019

Minun työni, Katri Niskanen

Järjestöpäällikön palsta Työterveyshoitaja luentopäivät 2020 ohjelma

TYÖTERVEYSHOITAJA Toimituskunta

Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki puh: 050 4108 636 ISSN 0356-1232 45. vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, mari@marisinkkonen.fi, www.marisinkkonen.fi

Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ohratie 2 31400 SOMERO puh. 02-7488 120 gsm: 040-900 2020 Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat mediakortissa 2020 www.stthl.fi Vuosikertahinta 70 euroa Ilmoitusten yhteyshenkilö Eila Leonoff, puh: 050 4108 636

Anu Silander 040-5603408 anusilander@gmail.com

Mai Anttila 050-3549100 maianttila@gmail.com

Toimitussihteeri Eila Leonoff 050 4108 636 eila.leonoff@stthl.fi

Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ­ilmoitushintaan.

Kansi- ja pääkirjoituskuvat: Katri Niskanen

Leena Haakana Sanna Kurppa Lehden päätoimittaja 044-3444663 041-5067338 Terhi Vesiluoma haakana.leena@gmail.com sannajkurppa@gmail.com 0400-164841 terhi.vesiluoma@gmail.com

Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2020 Lehti Aineisto Ilmestyminen No 2/2020 viikolla 15 viikolla 22

Aikakauslehtien liiton jäsen

Työterveyshoitaja-lehti on luettavissa liiton extranetsivuilla www.stthl.fi/jasenlehti | artikkeleiden lähteet on saatavissa nettisivuilta www.stthl.fi

Työterveyshoitaja 1/20

3


UUSI VUOSI, UUDET KUJEET 4

Tyรถterveyshoitaja 1/20


PÄÄTOIMITTAJALTA

M

inulla on tapana katsella peruutuspeiliin uuden vuoden vaihtuessa ja arvioida mennyttä vuotta, tehdä ikään kuin henkinen tilinpäätös. Samalla mietin, mitä tuleva vuosi mahdollisesti tuo tai mitä toivon sen tuovan tullessaan. Viime vuosi toi minulle ison muutoksen työelämässä, kun vaihdoin suurelta maanlaajuiselta yksityiseltä lääkäriasema- ja työterveystoimijalta pieneen start-up -yritykseen Etelä-Pohjanmaalle. Itsensä haastamisen kannalta vaihdos oli täydellinen. Jouduin pitkästä aikaa pohtimaan, miksi jokin asia työterveyshuollossa tehdään niin kuin tehdään. Vuosikausia olin vain tehnyt kuten käskettiin. On ammatillisesti erittäin arvokasta välillä pysähtyä miettimään tekemisen lähtökohtaa (lakeja, asetuksia, hyviä käytäntöjä), puhumattakaan siitä, miksi niin tehdään. Toivon, että jokainen työterveyshoitaja saa mahdollisuuden pohtia ääneen omalla työpaikallaan näitä asioita – oikeastaan haastan teidät arvokkaaseen vuoropuheluun kollegoidenne kanssa. Se jos mikä, vahvistaa ammatillista itsetuntoa ja auttaa työssä jaksamisessa. Vuoden vaihtumisesta alkaa myös sen miettiminen, millaisiin paikkoihin maailmassa haluaisin tänä vuonna tutustua. Olen ostanut itselleni maailmankartan, johon voin raaputtaa aina uuden kohteen siellä vierailtuani. Elämänmittainen tavoitteeni on, että saisin tuon kartan mahdollisimman laajasti raaputetuksi ennen kuin aikani maailmassa on täytetty. Olen onnekas, että minulla on useita ihania matkakumppaneita: Osan matkoista olen tehnyt puolisoni kanssa, osan perheen, ystävien tai kollegoiden kanssa. Matkat ovat erilaisia niin kohteesta kuin matkaseurastakin johtuen. Viime vuonna aloittamani matka omaan itseeni on kuitenkin ollut tärkein matka, minkä aloitin. Oman elämäni tärkein henkilö olen minä itse. Sen oppimiseen käytännössä taidan tarvita saman ajan kuin maailmankartan raaputtamiseen. Vuoden ensimmäisestä lehdestä saatte luettavaksi taas paljon erilaisia artikkeleita. Terveydenhuollon johtamisen tärkeydestä on puhuttu paljon. Esimiehille on tarjolla ”Hyvän mielen työpaikka – työkalupakki”, ja kaikille meille tutustuttavaksi tutkimustuloksia eettisen johtamisen toteutumisesta ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin sotealalla. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus osallistua tuohon tutkimukseen myös itse. Vuorovaikutuksesta terveystarkastuksessa -tutkimuksesta voisimme varmasti kaikki oppia ja löytää vinkkejä omaan työhömme, ethän jätä tutustumatta siihen. Kirsi Lappalainen kirjoitti terveisensä konferenssimatkalta Etelä-Afrikasta. Minulla on ilo raaputtaa maaliskuun alussa ensimmäinen tämän vuoden kohde maailmankartastani, sillä pääsen mieheni kanssa tutustumaan mm. Kapkaupunkiin Etelä-Afrikassa. Oikolukiessani artikkelia ”Vanhuus haltuun varautumalla” lähdin miettimään sen sanomaa omalla kohdallani. Olen itse 45-vuotias, vanhempani ovat molemmat eläkkeellä, äiti ensimmäistä vuottaan ja minulla on yksi elossa oleva isovanhempi, lähes 90-vuotias paappa. Tässä on oiva kiteytys vanhuuteen varautumisesta: ”Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua hyvän vanhuusiän mahdollistamiseksi. Vanhuuteen voi varautua esimerkiksi huolehtimalla omasta terveydestä, toimintakyvystä ja sosiaalisista suhteista, pohtimalla taloudellista toimeentuloa ja oikeudellista ennakointia sekä suunnittelemalla turvallista asumista omassa kodissa.” Työelämästä meiltä poistuu iso määrä kokeneita, osaavia, maalaisjärjen omaavia kollegoita lähimpien vuosien aikana. Toivottavasti alamme säilyttää vetovoimaisuutensa ja saamme paikat täytetyiksi työterveyshoitajilla, jotka haluavat toimia työntekijöiden, työnantajien ja työyhteisöjen terveyden edistämiseksi. Oikein antoisaa uutta vuotta 2020 ja sen aloittamaa uutta vuosikymmentä teille kaikille lukijoille toivottaa Terhi Vesiluoma PS. tapaammehan Oulussa Työterveyshoitaja 2020 -luentopäivillä – muista ilmoittautua!

Terhi Vesiluoma | Päätoimittaja Työterveyshoitaja-lehti | puh. 0400-164841 | email: terhi.vesiluoma@gmail.com Työterveyshoitaja 1/20

5


6

Tyรถterveyshoitaja 1/20


Katri Niskanen POHJOISEN TYÖTERVEYSHOITAJA

Miten minusta tuli työterveyshoitaja? Hakeuduin työterveyshoitajaksi aikoinaan aivan sattumalta. Työskentelin tuolloin Helsingin kaupungilla terveydenhoitajana ja työpaikan sisällä kysyttiin, olisiko ”joku” kiinnostunut äitiysloman sijaisuudesta työterveyshuollossa. Ajattelin, että miksipä en kokeilisi, lastenneuvolatädiksi kun en itseäni oikein mieltänyt. Tuolloin elettiin väestövastuuaikaa, mikä ei tuntunut itselleni mielekkäältä toimenkuvalta. Kovin olin tietämätön työterveyshoitajan työstä tuolloin, mutta onneksi perehdyttäjinäni olivat vankat asiantuntijat, työterveyslääkäri Marja Salonius ja kollegani Mervi Sandsund. Tästä erityiskiitos heille. Marjan täsmällisiä oppeja olen noudattanut työssäni viime vuosiin saakka. Itäkeskuksen jälkeen ammatillinen polkuni on kulkenut kovin moneen suuntaan; kunnalliselta puolelta yksityiselle, Helsingistä Nummelan ja Karkkilan kautta takaisin kunnalliselle puolelle Muonioon ja Enontekiölle. Takaisin yksityiselle Sodankylän kautta päätyen nykyisiin Tunturi-Lapin maisemiin Levin Pihlajalinnaan v. 2014. Pihlajalinnaa emme tosin silloin olleet, taisimme olla Dextra tuolloin. Kerro lyhyesti jotain itsestäsi Olen 52-vuotias ja asun Tunturi-Lapissa. Työviikot vietän Kittilän Levillä, viikonloput 260 kilometrin ajomatkan päässä upeissa Kilpisjärven maisemissa miesystäväni huushollissa. Lapsia minulla ei ole. Rakas harrastukseni on valokuvaus, jonka mahdollistavat nuo Käsivarren hienot maisemat Lapin kahdeksan vuodenajan muodossa. Intohimoinen luonnossa liikkuminen pitää myös fyysisesti hyvässä kunnossa, Saanatunturille kun ei konevoimalla pääse. Sinne kiirunoiden ja tunturikukkien äärelle on voinut myös monet työasiat unohtaa. Kerro meille, missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu? Työskentelen Pihlajalinna Levillä. Meitä on täällä kaikkiaan neljä työterveyshoitajaa. Työmme sisältö ei käytännössä eroa eteläisestä työterveyshuoltotoiminnasta juuri muutoin kuin ehkä toimintaympäristömme,

voimakkaasti sesonkien mukaan toimivan lääkäriasemamme myötä. Parhaimman matkailusesongin aikana on lääkäriaseman odotusaula kovin kansainvälinen, välillä ensiapupoliklinikkaa muistuttava toimipiste laskettelurinnetapaturma- ja normiflunssaasiakkaineen. Työterveyshuoltoasiakkaamme edustavat lähes kaikkia mahdollisia toimialoja, hoidammehan Kittilän kunnan kunnallista työterveyshuollon järjestämisvastuuta. Yhteistyötä teemme lähes kaikkien palveluntuottajatahojen kanssa sijaintimme takia. Lähin ”kilpailijan” vastaava toimipiste on Rovaniemellä, 170 km:n päässä. Pitkät välimatkat ovat osa elämää Lapissa – sekä minulla että asiakkaillamme. Ja luonnonolosuhteet tien päällä. Muun muassa tästä syystä elämäntahti on pohjoisessa leppoisampi, ollaan joustavampia, aikataulut eivät voi olla ”minuutin päälle”. Matka palveluiden äärelle on usein pitkä, joten samalla käynnillä hoidetaan monta asiaa, ja se myös huomioidaan asiakastyössämme. Emme ”juoksuta” asiakasta moneen kertaan luoksemme, vaan kaikki tutkimukset ja vastaanottokäynnit pyritään hoitamaan samalla käynnillä, vaikka päivystysluonteisesti tarvittaessa. Asiakasvastuuyrityksiäni toimii mm. matkailun ja kaivostoiminnan parissa. Työterveyshuollossa pyrimme luonnollisesti pitämään nämä mm. matkailijoita palvelevat asiakkaat työkykyisinä. Kiireisempänä aikana eivät yritykset tosin ehdi juurikaan työterveyshuoltoasioita laajemmin miettimään, ja se näkyy sesongin päättyessä, väsyneitä ollaan. Valitettavasti Levi houkuttelee myös nuoria tai muutoin välivuotta raskaasta normaaliarjesta pitäviä työntekijöitä sesonkitöihin ymmärtämättä sitä, että sesonkityö se vasta raskasta onkin. Varsinkin, jos palautumiseen varatut harvat vapaapäivät menevät ravintolaelämään tutustuessa. Toki vuodesta toiseen uudestaan tuleviakin sesonkilaisia on. Heitä, jotka osaavat nauttia myös näistä lumisista olosuhteista hiihdon ja laskettelun muodossa. Sekä tietenkin heitä, jotka jaksavat pyörittää tätä hyvinkin monipuolista elämää ja arkea Kittilässä ympärivuotisesti. Hissiyhtiö on suurin yksittäinen asiakkaani. Ympärivuotisesti yhtiössä

Työterveyshoitaja 1/20

7


työskentelee n. 60 työntekijää, sesongilla 160. Työntekijöitä löytyy toimistosta, myymälästä, lipunmyynnistä, vuokraamosta, rakennus-, huolto- ja siivouspuolelta sekä skibussin ratin takaa. Rinteissä työskentelevät hissivalvojat, rinnetyöntekijät sekä latukoneiden kuljettajat. Yhtiön lähes kaikki toiminnot tehdään omana työnä, talon sisällä, mikä on poikkeuksellista näinä ulkoistamisen ja vuokratyövoiman aikoina. Tämä auttaa myös pitämään työntekijöitä talossa osatyökykyisenäkin, sillä vaihtoehtoisia töitä löytyy. Töiden muokkaamista ja uusia työtehtäviä löytyy talosta ilman työterveyshuollon suositustakin, vaikkapa vain työnkuvan mielekkyyden lisäämiseksi. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehdään matalalla kynnyksellä, ilman jäykkiä muodollisuuksia. Kuten yleensäkin täällä Lapissa toimitaan. Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan? Parasta työssäni ovat ehdottomasti asiakkaat. Ja aivan mahtavan ammattitaitoinen ja hersyvä työyhteisömme. Pohjoisen ihmiset eivät

turhia pokkuroi, ovat rehellisiä ja avoimia sekä helppoja lähestyä. Toki sisäänpäin lämpiäviäkin työyhteisöjä löytyy, pienellä paikkakunnalla kun ollaan ja etenkään kun vaihtoehtoisia ympärivuotisia työpaikkoja ei juurikaan ole tarjolla. Haasteet näkyvät silloin työterveyshuollossa, mutta on hienoa olla silloin se kuuntelija, joko työntekijälle tai työnantajalle. Asiakkaita tulee eteläisemmästäkin Suomesta ja heitä saattaa hämmästyttää pohjoisen tavat toimia. Joissakin käytännöissä ollaan ehkä vielä jäljessä. Poikkeuksetta lähes kaikki paikalliset miesasiakkaat harrastavat syksyisin metsästystä, kesällä käydään hillassa, mutta hiihdetään vain keväthangilla. Tai sitten ei hiihdetä ollenkaan, vaan kelkkaillaan, mikä nostaa esille yhden haasteen työssämme eli ne ruokailu- ja liikuntatottumukset… Mistä haaveilet työurallasi? Työterveyshoitajana olen työskennellyt jo yli 20 vuotta. Suuria työurahaaveita minulla ei ”enää” ole, sillä monenlaisia työympäristöjä olen saanut jo kokea. Ns. perustyössä voi aina onnistua paremmin ja tässä työssä saa toteuttaa itseään juuri niin paljon kuin resursseja on. Miten haluaisit työtäsi kehittää? Omia työ- ja toimintatapoja, rutiineja voisi aina rikkoa ja uudistaa.

"Elämäntahti on pohjoisessa leppoisampi, ollaan joustavampia, aikataulut eivät voi olla minuutin päälle"

8

Työterveyshoitaja 1/20

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta? Kelan korvauskäytäntöjen muutokset mietityttävät. Miten saadaan ennaltaehkäisevät palvelut markkinoitua paremmin etenkin pienille yrityksille? Etäpalvelujen ja sähköisten palvelujen voimakas painottaminen ei toimi kaikkialla, varsinkaan täällä Lapissa, missä kaikilla ei ole valmiuksia näiden palvelujen käyttöön. Toki pitkien etäisyyksien takia näitäkin palveluja tarvitaan, mutta henkilökohtaista kontaktia ei sähköinen terveyskysely näillä selkosilla koskaan korvaa. Käykää tervehtimässä, jos käytte Levillä. Eikä tarvitse tulla asiakkaan roolissa, toivottavasti.


Puheenjohtajan kynästä

KOHTI UUTTA VUOSIKYMMENTÄ

M asiasta lisää.

ukavaa alkanutta vuotta ja vuosikymmentä lukijoillemme. Vuosikymmenen vaihtuminen on merkittävä ajankohta, jossa voimme peilata muutosta ja kehitystä, elämässämme ja työssämme. Uusi vaihe on alkamassa. Uutta kohti siirtyminen tuo mukanaan aina mahdollisuuksien näköalan. Liitossa olemme tärkeiden asioiden äärellä. Neuvottelukevät avautuu eteemme ja tavoitteet on asetettu. Luvassa on todella tiukka neuvottelukevät. Järjestöpäällikön palstalta voit lukea

Uusia tuulia on myös liiton hallituksessa. Työterveyshoitajaliiton uusi hallitus on aloittanut vuoden alussa tehtävässään. Hallituksessa on upeaa ja monialaista osaamista työterveyshoitajan työstä ja koko työterveyshuollon kentästä. Liittomme on saanut uuden varapuheenjohtajan, Inka Koskiahon Haminasta. Onnea ja menestystä Inkalle uudessa roolissa. Toivon uudelle hallitukselle yhteistyöhenkistä toimintavuotta! Haluamme liittona olla tulevaisuudessakin tiiviisti selvillä työterveyshoitajan työn kehityksestä ja muutoksista työpaikoilla. Teemme jatkossa aktiivisesti pikagalluppeja ja mikrokyselyitä eri teemoista. Vaikuttakaa vastaamalla, koska teidän ääntänne kuullaan. Panostamme tänä vuonna vahvasti liiton jäsenpalveluun. Olemme käynnistämässä kiinnostuneille mentorointipalvelua, jolla tuemme alalla aloittavia jäseniämme kokeneemman mentorin avustuksella. Mentorointi on tapa jakaa osaamista ja oppia yhdessä. Työterveyshuollossa tehtävä työ on koko viime vuosikymmenen ollut muutoksessa. Muutoksessa tulee usein tunne, ettei se ole hallittavissa, eivätkä omat vaikuttamismahdollisuudet tunnu kovin konkreettisilta. Muutoksessa on tärkeää tunnustaa oma tilanne, mistä tulen ja minne olen menossa. Työuramme on täynnä muutostilanteita, jotka haastavat, ja uuden oppiminen on aina voimia vievää, vaikkakin myös palkitsevaa. Kannustan teitä kaikkia haastamaan itsenne uuden oppimisessa erityisesti tämän uuden vuosikymmenen osalta. Työ on muuttunut vaativammaksi, niin laadun kuin tuloksenkin näkökulmasta. Millaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi uudelle vuosikymmenelle, kohti muutosta matkatessasi? Oletko muistanut virittää itsesi positiivisen odotuksen tilaan? Oma näkemykseni on, että työterveyshuollon vaikuttavuuden ja asiakkaalle tuotettavien vaikutusten, hyödyn ja tulosten arviointi tulee korostumaan tulevaisuuden työterveysyhteistyössä. Työkyvyn hallinnan toimenpiteet tulevat työterveysyhteistyön ydinkysymyksiksi, ja toimijoilta odotetaan jatkossa entistä parempaa asiakaslähtöisyyttä ja ketteryyttä toimia muutoksessa. Olemme liitossa hyödyntäneet tutkimuksellisesti keräämiämme jäsenkyselyaineistoja, ja kevään aikana julkaistaan kaksi tieteellistä artikkelia. Toinen kohdentuu työterveyshoitajan työn vaativuuteen, palkkaukseen ja koettuun työhyvinvointiin, ja toinen työterveyshoitajan tulostavoitteisiin. Kartoitamme jäseniltämme tarpeellisia tutkimusteemoja mahdolliseen tutkimukselliseen jatkoyhteistyöhön liittyen. Ajan ilmiöt on hyvä saada nostettua keskusteluun ja vaikuttamisen areenoille. Seurailkaa tiiviisti jäsenkirjeitämme ja viestintäämme. Voimaannuttavaa uuden vuoden alkua kaikille ja energiaa tulevaan kevääseen, Pilvi Österman

Pilvi Österman | Puheenjohtaja | Suomen Työterveyshoitajaliitto ry | puh. 0400 734476 | email: pilvi.osterman@gmail.com

Työterveyshoitaja 1/20

9


Hanketerveisiä

MITEN TERVEYTEEN JA TYÖKYKYYN LIITTYVISTÄ SUUNNITELMISTA KESKUSTELLAAN Taitava ohjausvuorovaikutus on keskeistä työterveystarkastusten vaikuttavuudelle. Työterveyshoitajien työ on kuitenkin muuttunut työterveyshuollon viimeaikaisten, jatkuvien muutosten myötä yhä hektisemmäksi ja haasteellisemmaksi eikä asiakaslähtöisten ohjaustapojen toteuttaminen ole aina helppoa työn tuloksellisuuspaineiden alla. Työterveyshoitajien ohjausosaamisesta myös tiedetään vain varsin vähän. Lue, mitä oppeja saatiin työterveystarkastuksiin tapahtuvaan vuorovaikutukseen hankkeesta, jossa työterveyshoitajille toteutettiin motivoivan ohjauksen taitoihin pohjautuva koulutus.

O

hjauksen onnistumisen ja vaikuttavuuden kannalta on oleellista, miten ja millaisin menetelmin ohjausta toteutetaan. Hyvän ohjauksen ytimessä on työskentely, jossa tavoitetaan asiakkaan oma motivaatio ja hänen kokemuksensa käsillä olevasta asiasta, työterveystarkastuksessa tyypillisesti asiakkaan terveydestä, työkyvystä ja työstä. Se kytketään yhteisen tavoitteen kannalta mielekkääseen tietämykseen ja muodostetaan yhteisiä realistisia tavoitteita, joiden avulla asiakas voi suuntautua tulevaisuuteen ja hänen toimijuutensa kasvaa (Vehviläinen 2014). Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ”Terveyssuunnitelman ja motivoivan ohjauksen vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon – satunnaistettu interventiotutkimus” (rahoittajana Työsuojelurahasto) toteutettiin työterveyshoitajille lyhyt, motivoivan ohjauksen periaatteisiin pohjautuva koulutusinterventio. Tässä kirjoituksessa esitellään tutkimushankkeen tuloksia terveystarkastuksissa tapahtuvan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Aineistona on 16 videoitua terveystarkastusta kolmelta hoitajalta. Kirjoituksessa tarkastellaan, miten terveyteen ja työkykyyn liittyvistä suunnitelmista keskustellaan ennen ja jälkeen koulutusintervention.

10

Työterveyshoitaja 1/20

NEUVOMISELLA KESKEINEN ROOLI TERVEYSTARKASTUSTEN KULUSSA

Ennen koulutusinterventiota työkyvyn ja terveyden kannalta potentiaalisesti ongelmalliset seikat nostettiin esille kysymällä tai joskus viittaamalla lomakkeella esitettyyn vastaukseen. Asiakkaan vastauksen jälkeen työterveyshoitaja siirtyi tyypillisesti neuvon antamiseen, vaikka asiakas ei vastauksessaan olisi kuvannut mitään ongelmallista. Neuvoissa tyypillisesti tunnistettiin potentiaalinen riski asiakkaan sinänsä neutraalista työolojen kuvauksesta tai muistutettiin asiakasta terveellisemmästä toimintatavasta. Asiakas ei useinkaan ollut lähtökohtaisesti motivoitunut neuvon toteutukseen ja neuvot kohtasivatkin niin sanottua passiivista vastarintaa eli asiakkaan vastaamattomuutta ja välttelyä. RÄÄTÄLÖITYJÄ NEUVOJA VAI MUISTUTUKSIA MAHDOLLISISTA RISKEISTÄ?

Miten motivoitumatonta asiakasta sitten voitaisiin houkutella asian äärelle? Ensinnäkin asiakkaalle suunnattu kysymys kannattaa muotoilla tavalla, joka kutsuu kyllä/ei vastauksen sijaan pidempää ja pohtivampaa vastausta. Aineistossamme tällaisia olivat avoimeksi muotoillut tai


useita eri vastausvaihtoehtoja tarjoilevat kysymykset, jotka kutsuivat lisätietoa asiakkaan tilanteesta. Vaikka asiakas aktiivisesti osoittaisi pidemmässä vastauksessaan, ettei hänellä ole työterveyshoitajan kysymää ongelmaa, asiakkaan ongelmattomuuden osoitus voidaan sitoa osaksi neuvoa. Asiakkaan puheenvuorosta voidaan esimerkiksi poimia kohtia, joilla pohjustaa neuvoa. Tai neuvolla voidaan haastaa asiakkaan vastauksessaan ilmaisemaa tietoa. Aineistossamme asiakkaan tiedon haastaminen edisti neuvon hyväksymistä ja synnytti lisää keskustelua asiasta. Tällöin neuvo tulee myös räätälöityä asiakkaan tilanteeseen sopivaksi yleisten muistutusten ja ohjeistusten sijaan.

oma motivaatio ja hänen kokemuksensa käsillä olevasta asiasta. KUTSUUKO KIRJALLISEN TERVEYSSUUNNITELMAN TEKEMINEN YHTEISEEN TYÖSKENTELYYN?

Elina Weiste

MOTIVOIVAN OHJAUKSEN PERIAATTEISTA TUKEA VUOROVAIKUTUKSEEN

Motivoivan ohjauksen taitojen kouluttaminen näytti jossain määrin muuttavan työterveyshoitajien vuorovaikutustapoja. Koulutuksen jälkeen asiakkaan potentiaalisesti ongelmalliset seikat nostettiin edelleen esille pääasiassa kysymällä ja asiakkaan vastauksen jälkeen seurasi usein hoitajan neuvo. Neuvot oli kuitenkin useimmiten kohdennettu asiakkaan esille nostamaan ongelmaan. Neuvomisen sijaan työterveyshoitajat myös käyttivät enemmän muunlaisia puhetoimintoja samanlaisissa kohdissa. Esimerkiksi asiakkaan ongelman uudelleen muotoilevissa vuoroissa työterveyshoitaja sanoitti toisin sanoin sen, minkä asiakas oli edellä kuvannut, tarjoten sen asiakkaalle vahvistettavaksi. Tai työterveyshoitaja saattoi validoida asiakkaan tilannetta eli tunnistaa ja tunnustaa asiakkaan kuvaaman, usein jollakin tavalla ongelmalliseen tilanteeseen liittyvän toimintatavan. Ongelmalliseksi kuvattu seikka saatettiin myös yhteisesti todeta sellaiseksi, josta ei kumpikaan voi tietää siinä määrin, että neuvominen tulisi relevantiksi. Koulutuksen jälkeen kerätyssä aineistossa työterveyshoitaja saattoikin pidättäytyä asiantuntijatiedon välittämisestä neuvomalla, vaikka asiakas olisikin ilmaissut jonkinlaista ongelmallisuutta työhön ja terveyteensä liittyen. Neuvomisen sijaan työterveyshoitaja kutsui asiakasta keskustelevaan ja reflektoivaan asian tarkasteluun, jossa asian äärellä saatettiin viipyä hetki, kiirehtimättä eteenpäin vastaanoton kulussa. TERVEYSSUUNNITELMA OSANA OHJAUSVUOROVAIKUTUSTA

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten kirjallisen terveyssuunnitelman laatiminen työterveystarkastuksen aikana tulee osaksi ohjausvuorovaikutusta. Kun työterveystarkastuksessa työkykyä ja terveyttä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja tilannesidonnaisesti, tehdään asiakkaan tilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja voimavaroja näkyväksi. Ajatuksena on, että asiakkaan tilanteen yhteisen tarkastelun kohteeksi tuova väline (eli kirjallinen terveyssuunnitelma) auttaa asiakasta ja työterveyshoitajaa hahmottamaan olevansa asian äärellä yhteistyössä, pikemminkin kuin että asiakas olisi intervention kohde. Vehviläisen (2014) mukaan ohjaustyön ytimessä on tällöin työskentely, jossa tavoitetaan asiakkaan

Ennen koulutusta kerätyssä aineistossamme työterveyshoitajat ottivat terveyssuunnitelman puheeksi tekemällä ehdotuksen sen täyttämiseksi. Nämä ehdotukset olivat väitemuotoisia ja siten lähinnä informoivat asiakkaita suunnitelman täyttämisen aloittamisesta. Tämän jälkeen hoitajat kutsuivat asiakkaita kuvaamaan suunnitelmaan sisällytettäviä seikkoja esittämällä lomakkeen mukaisia kysymyksiä. Tämä aloitti istunnon kulussa uuden toimintavaiheen, joka sijoittui istunnon loppuun. Vaikka hoitaja jossain määrin liitti suunnittelun aiempaan keskusteluun, orientoitui asiakas kysymyksiin sellaisina, mitä työterveyshoitajan olisi aiemman keskustelun perusteella pitänyt tietää. Koulutuksen jälkeen suunnittelu otti paremmin huomioon asiakkaan itse nimeämät ongelmakohdat. Tämä tapahtui kahdella tapaa: 1) työterveyshoitaja nosti kesken asiakkaan kerronnan jonkin seikan asiakkaan kuvaamasta ongelmasta sisällytettäväksi terveyssuunnitelmaan 2) työterveyshoitaja kutsui asiakasta kuvaamaan suunnitelmaan sisällytettäviä seikkoja kysymällä ja huomioimalla kysymysten muotoilussa sen, mitä asiasta oli istunnon aikana jo puhuttu. Tällöin asiakas nimesi omin sanoin suunnitelmaan kirjattavat seikat, viitaten jo yhteisesti käsiteltyyn tietoon. Kirjoittaja Elina Weiste VTT, erikoistutkija Työterveyslaitos elina.weiste@ttl.fi Lähteet: Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas: Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Keskiset opit vuorovaikutuksesta työterveystarkastuksissa • Anna asiakkaan kertoa mitkä ovat hänelle itselleen keskeisimpiä työkyvyn voimavaratekijöitä sekä ongelmia. • Rakenna terveyssuunnitelma niiden ympärille. • Keskitä neuvosi niihin seikkoihin, joissa asiakas itse osoittaa kaipaavansa tietoa, tukea tai kannustusta. • Motivoi asiakasta sitomalla neuvo asiakkaan esittämään ongelmaan.

Työterveyshoitaja 1/20

11


Työterveyshoitajan kynästä Istun valokuvauskurssilla ystäväni kanssa. Olen käynyt kurssilla harvakseltaan lähinnä sen tunnelman vuoksi: toki täällä saa kahvia ja pullaakin. Kurssin tunnelma on jokaisella kerralla rento ja välitön. Kurssin vetäjät ovat lähes ammattimaisia valokuvaajia, ja taitaapa mukana olla joku oikea ammattilainenkin. Kesän aikana saimme kurssilla opastusta mm. erilaisten henkilökuvien ottamisesta sekä asetelmakuvauksista. Käytimme tällöin kuvauksissa erilaisia valotuksia. Sanat suljinaika, aukko ja iso arvo tulivat tutuiksi. Tänään katsomme upeita luontokuvia ja kertaamme kameran käyttöä. Ajatukseni lähtevät harhailemaan ja muistan, kuinka talven keskellä minua pyydettiin nopealla aikataululla kuvaamaan erääseen juhlalliseen tilaisuuteen. Ajattelivat ehkä tuolloin minua pyytäessään, että valokuvauskurssille osallistuttuani osaisin kuvata kuin ammattilainen. Kamera oli kuitenkin unohtunut kesän jäljiltä kaappiin ja akkukin oli lataamatta. En osannut myöskään enää käyttää oikeita asetuksia, jotta kuvista tulisi hyviä. Harmitti todella paljon, että en muistanut kuvaamisesta oikeastaan yhtään mitään. Ennen tilaisuuteen lähtöä ennätin sentään ladata akun puolilleen. Otin lukuisia kuvia, joista vain yksi onnistui. Ammattikuvaajan mielestä siinäkin varmasti olisi paljon korjattavaa. Tälläkään hetkellä en tarkalleen muista, mitä ihmettä esimerkiksi valotuksella, aukolla ja suljinajalla on tekemistä valokuvauksen kanssa. Termit ovat jollain tapaa tuttuja, mutta niiden sisältöä täytyy kerrata. Ystäväni hymyilee vieressäni ja nauraa, kun ei tahdo ymmärtää mitään, mitä kurssin vetäjä tällä hetkellä kameran käytöstä kertoo. Nyt tuntuu siltä, että kouluttaja yliarvioi kykymme omaksua vaikeita asioita. Minua hymyilyttää ja vaivun taas ajatuksiini. Pohdin sitä, että saatan toimia joskus asiakasyrityksen suuntaan samalla tavoin kuin valokuvauskurssin vetäjä toimii meitä kurssilaisia kohtaan. Olen itse ammattilainen, jolle työterveyden toiminta ja käsitteet ovat tuttuja. Saatan keskusteluissa huomaamattani käyttää sanoja ja käsitteitä, joita kuulija ei täysin sisäistä. Jotta keskusteluissa asiakkaan kanssa päästäisiin niin sanotusti ”samalle aaltopituudelle”, tuleekin työterveyden termistöä avata ja kerrata asiakkaan kanssa. Pahimmassa tapauksessa sana, jonka merkitys minulle on täysin selvä, voi toiselle tarkoittaa jotain aivan muuta. Oikeanlaisella ilmapiirillä voi olla työterveyshuollon asiakassuhteelle yllättävän suuri merkitys. Työterveyden asioista on tehtävä yritykselle kiinnostavia, jolloin yhteistyökin toimii parhaiten. Yrityksen kanssa keskusteluissa voidaan apua saada esimerkiksi esitteestä, jossa työterveyden sanastoa on avattu. Esitteeseen voidaan aina palata uudelleen, mikäli asia ei heti muistu mieleen. Yhtäkkiä pohdintani keskeytyy, kun kuulen kurssin vetäjän sanovan: ”Ottakaa lisää kahvia ja sitten hetken päästä jatketaan”. Palaan ajatuksissani takaisin valokuvauskurssille. Ystäväni meni jo hakemaan kahvia ja minä taidan lähteä myös. Tällä kertaa otan kahvin lisäksi ison voisilmäpullan ja päätän keskittyä pelkästään valokuvauksen opiskeluun. Iloa arkeesi, Nina

12

Työterveyshoitaja 1/20


Tutkimushankkeen tuloksia

MITEN EHKÄISEVÄT TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUT TAVOITTAVAT NUORET TYÖNTEKIJÄT? On tärkeää pyrkiä tunnistamaan nuorten työntekijöiden keskuudesta ne ryhmät, jotka hyötyisivät varhaisista tukitoimenpiteistä. Tässä tarkastelussa osoitetaan, että ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut eivät juurikaan tavoita nuoria työntekijöitä. Onkin aihetta miettiä, tulisiko nuorille työntekijöille kohdentaa enemmän ennaltaehkäiseviä palveluja? TUTKIMUKSEN TAUSTA

Helsingin yliopistolla on käynnissä Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke “Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö”. Tutkimushanke kohdistuu nuoriin 18–34 -vuotiaisiin työntekijöihin ja Suomen suurimman työnantajan, Helsingin kaupungin, omaan työterveyshuoltoon, joka on kattavuudeltaan sama kaikille työntekijöille. On oletettavaa, että nuoret jäävät ikänsä tuoman oletetun hyvän terveydentilansa puolesta vähemmälle huomiolle

työterveyshuollon ehkäisevissä palveluissa, ellei työhön kohdistu erityistä työperäistä altistetta. Työkykyongelmien ennaltaehkäisyn kannalta palveluista hyötyvien nuorten työntekijöiden tavoittaminen ja palvelujen piiriin saaminen saattaa olla haaste, ja työkykyongelma voi olla jo hankala nuoren työntekijän hakeutuessa itse asiakkaaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen kohdentumista nuorilla työntekijöillä. AINEISTO

Tässä tarkastelussa esitetyissä tuloksissa ovat mukana kaikki koko vuoden 2015 Helsingin kaupungilla työskennelleet 18–34 -vuotiaat työntekijät (N=6998, Taulukko 1). Ammattiaseman luokittelussa “Johtajia ja asiantuntijoita” ovat esimerkiksi johtajat, opettajat ja lääkärit, ”Toimihenkilöitä” sairaanhoitajat ja esimiehet, ”Alempia toimihenkilöitä” toimistohenkilökunta, lähihoitajat sekä lastenhoitajat ja ”Työntekijäammattien” edustajia esimerkiksi tekninen henkilöstö ja siivoushenkilöstö. Ehkäisevistä työterveyshuoltopalveluista on tähän tarkasteluun otettu mukaan ohjaus- ja neuvontakäynnit (n=517), terveystarkastukset (n=143) ja työkyvyn seurantakäynnit (n=712)

Taulukko 1. Helsingin kaupungin 18–34 -vuotiaat työntekijät vuonna 2015.

Työterveyshoitaja 1/20

13


TULOKSET

Ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut eivät juurikaan kohdistu nuoriin työntekijöihin. 18–34 -vuotiaista Helsingin kaupungin työntekijöistä vain 7,4 % kävi oman työterveyshuoltonsa ohjausja neuvontakäynnillä, 2 % terveystarkastuskäynnillä ja 10,2 % työkyvyn seurantakäynnillä vuonna 2015. Kaikki tarkastellut työterveyshuollon ehkäisevät palvelut kohdentuvat eniten 30–34 -vuotiaille ja vähiten 18–24 -vuotiaille työntekijöille (Kuvio 1). Ohjaus- ja neuvontakäyntien sekä työkyvyn seurantakäyntien jakaumat noudattavat melko täsmällisesti tarkasteltavan joukon ikäryhmien kokoa, eli näiden palvelujen kohdentumisessa ei havaita merkittäviä iän mukaisia eroja. Terveystarkastukset sen sijaan kohdentuivat enemmän 30– 34 -vuotiaille.

Merkittäviä eroja ei löytynyt myöskään sukupuolen mukaan tarkasteltuna (Kuvio 2). Ryhmien kokoon verrattuna työkyvyn seurantakäyntejä oli naisilla jonkin verran enemmän, ja miehillä oli vähän enemmän terveystarkastuksia. Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna ohjaus- ja neuvontakäynnit sekä työkyvyn seurantakäynnit kohdistuivat muita ryhmiä vähemmän johtajiin ja asiantuntijoihin (Kuvio 3). Toimihenkilöt käyttivät kaikkia tarkasteltuja ehkäiseviä työterveyshuoltopalveluja ryhmänsä kokoon nähden tasaisesti. Alemmilla toimihenkilöillä oli ryhmänsä kokoon nähden muita enemmän työkyvyn seurantakäyntejä ja muita vähemmän terveystarkastuksia. Työntekijäammateissa oli ryhmän kokoon nähden muita enemmän ohjaus- ja neuvontakäyntejä sekä terveystarkastuksia. TULOSTEN MERKITYS TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ

Kuvio 1. Ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen kohdentuminen iän mukaan.

Kuvio 2. Ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen kohdentuminen sukupuolen mukaan.

Kuvio 3. Ehkäisevien työterveyshuoltopalvelujen kohdentuminen ammattiaseman mukaan.

14

Työterveyshoitaja 1/20

Tässä tarkastelussa esitetyt t u l o k s e t n o s t av a t e s i l l e kysymyksen, tulisiko nuorille t yö n t e k i j ö i l l e ko h d e n t a a e n e m m ä n e h k ä i s e v i ä työterveyshuoltopalveluja? Ohjaus- ja neuvontakäyntejä sekä terveystarkastuksia voidaan pitää ennaltaehkäisevinä palveluina ja erityisesti niitä oli nuorilla työntekijöillä vähän. Sen sijaan on hieman huolestuttavaa, että työkyvyn seurantakäyntejä oli joka kymmenennellä nuorella työntekijällä. Yleistäen voidaan todeta, että tyypillinen työkyvyn seurantakäynnillä käynyt Helsingin kaupungin nuori työntekijä oli 30– 34 -vuotias, alempi toimihenkilö ja nainen. Aiempi laajempi tutkimuksemme osoittaa, että tukitoimenpiteitä tulisi kohdistaa jo varhaisessa vaiheessa nuoriin, alemmassa ammattiasemassa oleviin henkilöihin, sillä he käyttävät nuorten joukosta eniten työter veyshuollon sairaanhoitopalveluja (Sumanen ym. 2019). Monet aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alemmassa ammattiasemassa olevilla, eli alemmilla toimihenkilöillä j a t y ö n t e k i j ä a m m a t t i e n edustajilla on muita enemmän työkyvyttömyyttä, esimerkiksi sairauspoissaoloja (Sumanen ym. 2017, Pekkala ym. 2017).


Jaakko Harkko

Anne Kouvonen

Nuorten työntekijöiden kohdalla on tärkeää jatkaa tutkimusta työterveyshuollon palvelukäytöstä ja sen seurauksista työkykyyn, jotta palveluista hyötyvä ryhmä pystytään tunnistamaan mahdollisimman tarkasti ja siten suuntaamaan työterveyshuoltopalveluja jo ennaltaehkäisevästi. Toimenpiteillä mahdollisesti aikaansaatu työkyvyn koheneminen kohdistuisi varhaiseen työuran vaiheeseen, ja voisi mahdollisesti kokonaan ehkäistä tai ainakin merkittävästi hidastaa työkyvyttömyyden etenemistä. Kirjoittajat: Hilla Sumanen Dosentti, tth, yliopettaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Tutkijatohtori / Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta ja Lääketieteellinen tiedekunta hilla.sumanen@helsinki.fi Jaakko Harkko VTT, Tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta jaakko.harkko@helsinki.fi Anne Kouvonen Dosentti, Professori Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta anne.kouvonen@helsinki.fi

Hilla Sumanen

Lähteet: Pekkala J, Blomgren J, Pietiläinen O, Lahelma E, Rahkonen O. Occupational class differences in long sickness absence: a register-based study of 2.1 million Finnish women and men in 1996-2013. BMJ Open. 2017;20;7:e014325. Sumanen H, Harkko J, Piha K, Pietiläinen O, Rahkonen O, Kouvonen A. The association between socio-economic position and occupational health service utilization trajectories among young municipal employees in Finland. BMJ Open, in press. Sumanen H, Lahelma E, Pietiläinen O, Rahkonen O. The Magnitude of Occupational Class Differences in Sickness Absence: 15-Year Trends among Young and Middle-Aged Municipal Employees. Int J Environ Res Public Health. 2017;14;E625.

Työterveyshoitaja 1/20

15


TYÖIKÄISTEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKOKONAISUUTEEN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ – TYÖTERVEYSHUOLTO OSAKSI SOTEA YHTEISTYÖLLÄ

Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus on monen toimijan yhteistyötä. Tavoitteena on saada eri toimijat kuten perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, kuntoutus ja työterveyshuolto toimimaan yhteistyössä työikäisen asiakkaan parhaaksi niin, että työikäinen saa oikeat palvelut oikeaan aikaan oikeasta paikasta.

16

Työterveyshoitaja 1/20

T

yöterveyslaitoksen verkkosivuille on koottu työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuteen liittyviä käytännön työssä kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Verkkosivusto on laadittu sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, kehittäjien ja päättäjien vapaasti hyödynnettäväksi. Esittelemme tässä artikkelissa lyhyesti sivuston sisältöä. Sisältö painottuu palvelukokonaisuuden raameihin ja yhteistyöhön sekä konkreettisiin toimintamalleihin eri toimijoiden yhteistyössä. TYÖIKÄISEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKOKONAISUUS

Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden rakentamisen tavoitteena on luoda yhteistyön rakenteet, jotta


työikäinen saa tarvitsemansa palvelut oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Tämä edellyttää yhteistyörakenteiden lisäksi konkreettisia sovittuja toimintatapoja eri toimijoiden välille. Pohjana tälle on osaamisten tunnistaminen ja niiden oikeanlainen hyödyntäminen yhteistyössä. Jotta työterveyshuolto voi vaikuttavasti toimia yhteistyössä muun soten kanssa, tarvitaan työterveystoimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Työterveystoimijat ovatkin järjestäytyneet kaikissa maakunnissa moniammatillisiksi yhteistyöryhmiksi. Sen tarkoituksena on edistää alueellisesti työterveyshuollon kehittämistä ja kehittymistä niin erikoisalana kuin osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Yhteistyöryhmien pyrkimyksenä on, että niissä olisi edustus kaikista alueen työterveysyksiköistä. Alueen yhteistyöryhmien yhdyshenkilöiden yhteystiedot löydät hyvät käytännöt verkkosivuilta. Yhteistyön edellytyksenä työterveyshuollon ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa on, että muilla toimijoilla on ymmärrys siitä, mitä työterveyshuollossa tehdään. Hyvät käytännöt verkkosivuilta löytyy linkki Itä-Suomen yliopiston tuottamaan Työterveyshuolto tutuksi verkko-oppimismateriaaliin. Sen tarkoituksena on tuoda tunnetuksi työterveyshuollon tekemistä muille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Verkko-oppimismateriaali on kaikille avoin ja maksuton. Sen avulla työterveyshuollon toimijat voivat esimerkiksi esitellä työterveyshuollon toimintaa muille sosiaalija terveydenhuollon toimijoille. TYÖKYVYN TUKI YHTEISTYÖN KESKIÖSSÄ

Työkykyasiat tulee huomioida kauttaaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä ja työkykyasiat tulee ohjautua jouhevasti työterveyshuoltoon. Tässä työssä tarvitaan kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden panosta. Työterveyshuollon osaamista voisi hyödyntää työttömien työkyvyn tukemisessa nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Yhtenä hyvänä käytäntönä on kehitetty lähetekäytäntö työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Lähete työterveyshuoltoon tehdään silloin, kun tarvitaan työkyvynarviointia. Hoitovastuu siirtyy työkykyongelmassa, mutta sairaudenhoitovastuu jää erikoissairaanhoitoon. Tällä hetkellä sähköinen lähete työterveyshuoltoon on mahdollista tehdä erikoissairaanhoidosta, mutta tulevaisuudessa tätä käytäntöä pyritään laajentamaan myös perusterveydenhuoltoon. Yhteistyötä työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on kehitetty myös sopimalla sairauspoissaolojen pituudesta. Esimerkiksi useassa maakunnassa tekonivelpotilaiden osalta on sovittu, että e r i ko i s s a i r a a n h o i d o s s a kirjoitetaan mahdollisimman lyhyt sairauspoissaolo ja sen jatko tarve arvioidaan työterveyshuollossa. Näin työterveyshuolto voi ottaa huomioon jatkohoidossa myös potilaan työn

"Jotta työterveyshuolto voi vaikuttavasti toimia yhteistyössä muun soten kanssa, tarvitaan työterveystoimijoiden keskinäistä yhteistyötä"

ja työpaikan mahdollisuudet työn muokkaamiseen. Uuden toimintatavan tavoitteena on mahdollistaa sujuva ja oikein ajoitettu työhön paluu ja lopulta lyhentää sairauspoissaoloja. TYÖSSÄ KÄYVÄN SAIRAANHOITO

Työikäisten sairaanhoidon tulisi toteutua työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyönä sujuvasti ja ilman päällekkäistä työtä. Jouheva työikäisen ohjaaminen palveluntuottajalta toiselle ja saumaton tiedonkulku mahdollistavat tehokkaan ja vaikuttavan sairaanhoidon. Tätä asiaa on kehitetty esimerkiksi lisäämällä perusterveydenhuollossa olevaan hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) työkaluun työterveyshuolto yhdeksi jatkohoitopaikaksi. Työterveyshuolto on tärkeä ottaa mukaan myös alueelliseen hoitoketjutyöhön. Hoitoketjut ovat ammattilaisten käyttöön suunniteltuja alueellisia toimintamalleja, joiden tavoitteena on tunnistaa oikea-aikaisesti s airauksia, sujuvoittaa hoitoa sekä yhtenäistää lähetekäytäntöjä. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja. Myös työterveyshuollon osaamista tulee hyödyntää, kun sotealueella tehdään hyvinvoinnin, ter veyden ja työkyvyn edistämiseen tähtääviä

Työterveyshoitaja 1/20

17


Hanna Hakulinen

Sanna Pesonen

suunnitelmia. Työterveyshuollon osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi maakunnallisen järjestämissuunnitelman HYTE-osiossa ja alueellisissa hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. TYÖIKÄISTEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITOA KOSKEVAN TIEDON YHTEISKÄYTTÖ

Kaikilla työikäisen hoito- ja palveluketjuun osallistuvilla tulisi olla sähköisesti käytettävissä ajantasaiset potilas- ja asiakastiedot. Tavoitteena on, että työikäisen terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan tiedon yhteiskäyttöä tehostetaan eri toimijoiden kesken alueellisesti ja kansallisella tasolla. Tietojen vaihdossa ammattilaisten kesken hyödynnetään kansallista Potilastiedon arkistoa (Kanta-palvelut). Tiedot kirjataan yhtenäisellä ja rakenteisella tavalla, jolloin kirjaaminen helpottuu ja tiedon löytäminen tehostuu. Palvelunantajan vaihtuessa tieto seuraa ihmistä koko hoito- ja palveluketjun ajan. Hyvät käytännöt verkkosivuilta löytyy ”Tieto seuraa ihmistä” ideaalimalli, jossa on kuvattu työikäisen tiedon yhteiskäytön periaatteita. Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus edellyttää yhdessä sovittuja yhteistyön rakenteita, rooleja sekä käytännön toimintamalleja ja niiden arviointia. Muun terveydenhuollon on tärkeää tunnistaa työterveyshuollon rooli työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa. Tämä edellyttää sitä, että me työterveyshuollon toimijat ja kehittäjät olemme aktiivisia ja kehitämme yhdessä työterveyshuoltoa. Rohkaisemmekin

18

Työterveyshoitaja 1/20

kaikkia työterveyshuollon toimijoita yhteistyön rakentamiseen – niin alueellisissa yhteistyöryhmissä kuin käytännön työssä muiden sotetoimijoiden kanssa. Päivittyvällä hyvät käytännöt sivuilla on esimerkkejä ja ideoita työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamiseen yhteistyöllä. Otamme mielellämme ajatuksia ja toimintamalleja vastaan. Pyörää ei kannata kaikkien keksiä uudelleen, vaan jaetaan toimintamalleja ja parastellaan niistä omaan maakuntaan tai toimijoiden väliseen yhteistyön kehittämiseen sopiva tapa toimia. Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden hyvät käytännöt löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivulta: https:// www.ttl.fi/tyoikaisten-sote-palvelukokonaisuus-hyvia-kaytantoja/ Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden hyvät käytännöt on koottu Työke – Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -hankkeessa (ESR). Työkehankkeen päätösseminaarissa keskiössä on työikäisten SOTE, siihen kehitetyt ratkaisut ja tulevaisuuden näkymät. Päätösseminaariin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. YHTEISTYÖLLÄ ONNISTUU! – TYÖIKÄISET OSAKSI SOTEA

Valtakunnallinen päätösseminaari 31.3.2020 klo 12-16, Helsinki Congress Paasitorni. Ilmoittautuminen Työterveyslaitoksen koulutuskalenterin kautta. Voit seurata hankkeen etenemistä Twitterissä: @Tyokeverkosto Sanna Pesonen TtM, tth, tutkija Työterveyslaitos sanna.pesonen@ttl.fi Hanna Hakulinen TtM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos hanna.hakulinen@ttl.fi


Hyvän mielen työpaikka

– NÄILLÄ KEINOILLA ESIMIES VOI EDISTÄÄ MIELENTERVEYTTÄ Mielenterveyden tukemiseen työpaikalla on olemassa keinoja. Tärkeimmät työkalut on nyt koottu esimiesten avuksi käytännönläheiseen Hyvän mielen työpaikka -materiaaliin.

T

yöpaikalla vietetään suuri osa arkipäivästä, ja työllä on parhaimmillaan monia myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Esimiehet ovat työpaikan avainhenkilöitä henkisen työkyvyn ylläpitämisessä. Työterveyslaitos julkaisee helmikuun lopussa 2020 Hyvän mielen työpaikka -materiaalin, joka on tarkoitettu esimiehille. Materiaali löytyy osoitteesta www.ttl.fi/hyvanmielentyopaikka. Mielenterveyden tukeminen työssä on sekä voimavarojen vahvistamista että epäkohtiin puuttumista. Johtamisen hyvät käytännöt edistävät mielen hyvinvointia. Samat käytännöt lisäävät myös työn tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Hyvän mielen työpaikka -materiaali toimii esimiehen työkalupakkina. Se esittelee keinoja vahvistaa mielenterveyttä johtamisella, tunnistaa mielenterveyden riskejä ja tukea työntekijöitä. TAUSTALLA TUTKIMUSTIETO JA KOKEMUKSET

Esimiesten työkalupakin ovat tehneet erityisasiantuntija Pauliina MattilaHolappa ja psykologi Elisa Valtanen Työterveyslaitoksesta. Materiaali on osa sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän mielen työpaikka -hanketta. Pauliina Mattila-Holappa on tutkinut mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöitä työkyvyttömyyden syynä. Elisa Valtanen Elisa Valtanen on kokenut esimiestyön ja työyhteisöjen kehittäjä. Hyvän mielen työpaikka -materiaali perustuu tutkimustietoon ja esimiesten tarpeisiin. Hankkeen aikana esimiehille järjestettiin työpajoja, joissa jaettiin kokemuksia ja etsittiin esimiestyön kannalta keskeisiä kysymyksiä mielenterveydestä. Esimiehet kokivat haastaviksi varsinkin tilanteet, joissa työntekijä ei enää suoriudu työstään entiseen tapaan tai hänen käytöksensä on muuttunut. Muutos voi tarkoittaa esimerkiksi alakuloisuutta, vetäytymistä tai poikkeuksellista väsymystä. Esimiehet pohtivat, saako huolen työntekijän voinnista ottaa puheeksi ja miten se tehdään fiksusti. TIETOA JA RATKAISUJA ESIMIESTYÖHÖN

Hyvän mielen työpaikka -sivustosta on tehty napakka ja käytännönläheinen, jotta esimiehet löytäisivät kaipaamansa tiedot ja ratkaisut helposti. Sivusto on jaettu kuuteen osioon: 1. Miten tuen mielenterveyttä johtamisella? 2. Miten lisään työntekijöiden voimavaroja?

Pauliina Mattila-Holappa

3. Miten tunnistan mielenterveyden riskejä? 4. Miten käsittelen haastavia tilanteita työpaikalla? 5. Miten otan työkykyongelman puheeksi? 6. Miten tuen oireilevia ja sairastuneita työntekijöitä? Esimerkiksi kuudennessa osiossa käsitellään työuupumusta, työtä ja mielenterveyden häiriöitä, yhteydenpitoa sairausloman aikana, sairauslomalta paluuta sekä sitä, millä tavoin työtä voi muokata työkykyä vastaavaksi. Työkalupakki sisältää myös vinkkejä lisätiedon lähteistä ja videoita, joissa ääneen pääsevät kokemusasiantuntijat. TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEE ESIMIESTÄ

Esimiesroolinsa kautta esimiehellä on erityinen mahdollisuus havainnoida työntekijöiden jaksamista, kuormittumista ja ilmapiiriä työpaikalla sekä johtaa työhyvinvointia. Esimies ei kuitenkaan pärjää yksin. Hän tarvitsee tuekseen organisaation toimintatapoja, rakenteita ja ohjeistuksia, tukea omalta esimieheltään, toisilta esimiehiltä, HR:stä sekä työterveyshuollosta. Sekä esimiestä että työntekijää tukee ilmapiiri, jossa voimavaroja vaalitaan ja yksilön työkyvyn vaihtelu hyväksytään. Materiaalissa käsitellään myös esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyötä. Kirjoittaja Pauliina Mattila-Holappa

Työterveyshoitaja 1/20

19


Opinnäytetyö

EETTISEN JOHTAMISEN TOTEUTUMINEN JA SEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa, miten eettinen johtaminen toteutuu sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden arvioimana sekä sen yhteyttä työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutui osana Sotepeda 24/7 -hanketta, jossa on mukana 24 korkeakoulua. Sen yhtenä tavoitteena on lisätä johtamisosaamista, johon tämän opinnäytetyön tulokset tuovat tietoa eettisen johtamisen näkökulmasta. (Sotepeda 24/7, 2019.) Opinnäytetyön yhteistyötahoina oli Suomen työterveyshoitajaliitto ry, Toimihenkilöliitto ERTO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry ja Suomen terveydenhoitajaliitto STHL ry. Aineisto kerättiin huhtitoukokuussa 2018 näiden seitsemän sosiaali- ja terveysalan ammattiliiton jäsenistöltä Webropol-kyselynä. Vastauksia tuli yhteensä 1171. Vastaajista

20

Työterveyshoitaja 1/20

yli puolet oli joko harkinnut vaihtavansa tai vaihtanut työpaikkaa ja merkittävimmäksi syyksi oli arvioitu johtaminen. Eettisen johtamisen ja työhyvinvoinnin välillä oli vahvaa korrelaatiota. Tämän tarkoittaa sitä, että mitä eettisempää johtaminen on, sen parempaa on työhyvinvointi. JOHDANTO

Suomessa sosiaali- ja terveysalalla on tulossa ennusteiden mukaan runsas työvoimatarve, joten on tärkeää selvittää, miten työntekijät saadaan voimaan hyvin töissä sekä sitoutumaan työhönsä (mm. Honkatukia 2018; Tuomi, Seitsamo & Ilmarinen 2006, 197). Niin Suomessa kuin muualla Euroopassa terveydenhuollon henkilökunta eläköityy ja uusien työntekijöiden palkkaaminen on haasteellista esimerkiksi matalan palkan ja työn rasittavuuden vuoksi (Harmoinen 2014, 13). Lisäksi työelämän vaatimukset niin työntekijöille kuin esimiehille ovat muuttuneet ja


"Opinnäytetyön avulla saatiin kattavaa tietoa tämän hetkisestä eettisen johtamisen toteutumisesta. Tuloksista kävi ilmi, että mitä eettisemmäksi vastaajat arvioivat johtamisen, sen paremmat olivat työhyvinvoinnin arviot"

sijainti määriteltiin yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualueiden mukaan. Eniten vastaajia työskenteli Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan alueella (37 %). Suurin osa vastanneista (75 %) työskenteli kunnallisella työnantajalla ja suurimmalla osalla vastaajista (85 %) oli vakituinen työsuhde. Kyselyssä oli taustakysymyksien lisäksi neljä kysymysosiota eettisestä johtamisesta ja yksi kysymyspatteristo työhyvinvoinnista. Eettisen johtamisen osalta kysymykset oli jaoteltu neljään osa-alueeseen: ammatillisuuden arvostaminen, tasa-arvoinen kohtelu, työympäristö ja johtaminen. Kyselyssä oli väittämiä, jotka arvioitiin asteikolla 1 – 5 (1 Täysin samaa mieltä – 5 Täysin erimieltä). TULOKSET

muuttumassa entistä vaativammiksi tietojen ja taitojen vanhentuessa nopeasti. Työntekijöitä vaaditaan tietoteknisiä taitoja sekä laaja-alaista osaamista organisaatiossa. Johtamisen taidot ja eettisyys, työntekijöiden jaksaminen ja työssä pysyminen sekä niiden vaikutus toisiinsa, ovat työelämän suuria kysymyksiä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015, 11 – 39) OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN

Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselynä, joka lähetettiin 15 270 vastaanottajalle. Vastauksia tuli 1171, vastausprosentti oli 7,7 %. Vastaajista suurin osa oli naisia (96 %) ja pieni osa oli miehiä (4 %). Hieman yli puolet (53 %) työskenteli terveydenhuoltoalalla, ja heistä suurimmalla osalla oli terveydenhoitajan tutkinto. Yli kolmannes (37 %) vastaajista työskenteli sosiaalialla ja heistä suurimmalla osa oli sosionomin tutkinto. 10 %:lla oli muu sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Vastaajien työpaikan

Eettisen johtamisen osalta johtaminen arvioitiin heikoimmaksi osa-alueeksi ja työympäristöön liittyvät asiat toteutuivat parhaiten. Ammatillisuuden arvostaminen ja tasa-arvoinen kohtelu arvioitiin toteutuvan keskivertoisesti (keskiarvo 2,5 asteikolla 1 – 5). Tasa-arvoisuutta työyhteisössä pidettiin tärkeänä. Työympäristöön liittyen vastaajat arvioivat osaavansa käyttää tarvitsemiaan työvälineitä ja mikäli eivät osanneet, saivat siihen apua. Heillä oli myös tarvittavat työtilat ja -välineet. Johtamisessa esimiehen esimerkillisyys, johtamisen suunnitelmallisuus ja oikeudenmukaisuus arvioitiin heikoiten toteutuviksi. Esimieheltä ei myöskään saatu rakentavaa kritiikkiä eikä toisaalta positiivista palautetta. Lisäksi perehdyttämisen arvioitiin toteutuvan heikosti. Nämä tulokset yhdistettynä siihen tietoon, että vastaajista 62 % oli harkinnut tai vaihtanut työpaikkaa ja merkittävimmäksi syyksi oli ilmoitettu johtaminen, ovat erittäin merkittävät. Työhyvinvointiin liittyvien arviointien mukaan heikoiten toteutui esimiehen antama aika alaisilleen ja kiinnostus heidän hyvinvoinnistaan. Parhaiten toteutuivat tekniset asiat, kuten työvuorotoiveiden huomioiminen. Vastausten perusteella työhyvinvoinnissa ja eettisessä johtamisessa arvioitiin tärkeäksi hyvin arkiset asiat esimiehen toiminnassa, kuten se, että esimies antaa aikaansa työntekijöille sekä on kiinnostunut heidän kuulumisistaan ja hyvinvoinnistaan.

Työterveyshoitaja 1/20

21


toinenkin muuttuja kasvaa. (Heikkilä 2008, 91.) Tuloksista laskettiin lisäksi selityskerroin, joka oli 79. Selityskerroin osoittaa sen, että työhyvinvoinnin tulosten vaihtelusta 79 % selittyy eettisellä johtamisella (Heikkilä 2014, 193). JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA

Kuvio 1. Eettisen johtamisen ja työhyvinvoinnin välinen korrelaatio

Eettisen johtamisen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä kuvataan niiden välisen korrelaation avulla sekä korrelaation selityskertoimella. Korrelaatio kuvaa sitä, miten hyvin muuttujien arvopareja kuvaavat pisteet sijoittuvat samalle suoralle. Eettisen johtamisen ja työhyvinvoinnin vastauksista tehtiin korrelaation havaintokuvio (Kuvio 1). Havaintokuviossa voidaan nähdä selkeä yhtenevä suunta, muoto ja voimakkuus, joka osoittaa tämän opinnäytetyön osalta eettisen johtamisen ja työhyvinvoinnin välisen yhteyden. Aineistosta laskettu Pearsonin korrelaatiokerroin oli 0,891, joka osoittaa muuttujien välisen voimakkaan positiivisen korrelaation. Muuttujan kasvaessa myös

Tulosten perusteella voidaan todeta, että erityisesti eettiseen johtamiseen tulisi kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveysalalla, jotta työssä pysyvyyteen ja työhyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa. Suomen johtamiskulttuurissa korostuu management-johtamisen piirteet, kuten tarkka hallinto, työvälineet ja työn yksityiskohdat. Eettisen johtamisen kannalta tärkeä leadershipjohtaminen, kuten henkilökunnan tarpeiden ja osaamisen huomiointi, toteutuu huonommin. Harmoinen (2018) on tutkimuksessaan osoittanut yhteyden arvostavan johtamisen ja työssä pysyvyyden välillä. Opinnäytetyön tulokset ovat yhtenevät tämän tuloksen kanssa. Aikaisemmat tutkimukset eettisestä johtamisesta korostavat esimerkillisyyttä, tasa-arvoa, tuen antamista hyviä johtajan ja henkilöstön välisiä suhteita sekä hyvinvoinnin edistämistä. Myös opinnäytetyön kyselyyn vastanneet arvioivat nämä tärkeiksi ja tulokset ovat linjassa aiempiin tutkimustuloksiin. Opinnäytetyön avulla saatiin kattavaa tietoa tämän hetkisestä eettisen johtamisen toteutumisesta sekä sen yhteydestä työhyvinvointiin sosiaalija terveysalalla. Tuloksista kävi ilmi, että mitä eettisemmäksi vastaajat arvioivat johtamisen, sen paremmat olivat työhyvinvoinnin arviot. Tuloksia voidaan käyttää sosiaali- ja terveysalan johtajuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen tukena. Johtaminen arvioitiin tuloksissa huonoimmaksi osa-alueeksi, joten sitä tulisi kehittää ja parantaa yleisesti niin sosiaalikuin terveysalalla. Eettisen johtamisen ja työhyvinvoinnin yhteys on merkittävä ja nykyajan nopeatempoisessa työelämässä täytyisi huomioida tämä tulos. Työhyvinvoinnilla on yhteys työssä pysyvyyteen. Sosiaali- ja terveysalalla, jossa tehdään ihmissuhdetyötä, tulisi pyrkiä saamaan työhön ja organisaatioon sitoutunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Minna Jantunen Sosionomi (YAMK) Perheohjaaja Pelastakaa lapset ry minna.jantunen@pelastakaalapset.fi Katja Sundstöm-Kuitunen Sairaanhoitaja (YAMK) Apulaisosastonhoitaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Katja.sundstrom-kuitunen@hus.fi

Minna Jantunen

Katja Sundstöm-Kuitunen

22

Työterveyshoitaja 1/20

Lähteet ovat saatavilla pyydettäessä liiton toimistosta.


Moniammatillisen koulutuspäivän satoa TYÖTERVEYSHUOLLON MONIAMMATILLINEN KOULUTUS 14.11.2019 Hotelli Presidentissä Helsingissä kokoontui 14.11.2019 työterveyshoitajia, työterveyslääkäreitä, työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja sekä runsaslukuinen joukko näytteilleasettajia kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Koulutuspäivä järjestettiin yhteistyössä Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n, Suomen Fysioterapeuttiliitto ry:n, Suomen Psykologiliitto ry:n ja Suomen Työterveyslääkäriliiton kanssa. Lavalla nähtiin monta luennoitsijaa, jotka loivat ajatuksia paremman yhteistyön tulevaisuudesta työterveydessä.

P

äivä aloitettiin Kari-Pekka Martimon (Työeläkeyhtiö Elo) ajatuksin ja tervetuliaissanoin. Kari-Pekka Martimo piti luennon aiheesta: Mitä voimme itse tehdä moniammatillisuuden edistämiseksi? Martimo pitää tärkeänä, että työterveyshuoltoa tuotetaan ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä kuten myös laki edellyttää. Työterveysyhteistyössä asiakkaan kanssa tulee kuunnella asiakkaan tarpeita. Lisäksi työterveysyhteistyössä on hyvä ottaa mukaan varhaisessa vaiheessa mm. eläkevakuutusyhtiö, työsuojelu ja Kela. Kukin katsoo työterveyshuoltoa omasta näkökannastaan ja yhteistyöllä siitä saadaan aikaiseksi hyvä synteesi. Nykytilassa ei ehkä vielä kuunnella oikeasti työpaikan toiveita. Kari-Pekka Martimo pitää tärkeänä myös mittareiden luomista työterveyshuollon tavoitteisiin ja toimintaan yrityksessä. Martimo myös kehottaa ajoittain katsomaan peiliin ja miettimään miten yhteistyötä voi parantaa.

"Mitä voimme itse tehdä moniammatillisuuden edistämiseksi? Kysymystä pohdittiin Kristiina Mukalan juontamassa paneelissa, jossa oli osallistujia kaikista työterveyshuollon ammattiryhmistä" Kari-Pekka Martimo

Työterveyshoitaja 1/20

23


Puhenjohtajat vas. alkaen Minna Pihlajamäki, Pilvi Österman, Merja Blomqvist ja Miia Rautiainen

Moniammatillisuuden mahdollisuudet työterveyshuollossa esitettiin liittojen edustajien puheenvuorot vuoropuheluna: Merja Blomqvist, työfysioterapeuteista, kertoi että työfysioterapeutit eivät pääse enää mukaan työterveyshuollon tiimityöhön niin tiiviisti kuin aiemmin. Nykyään sopimusneuvotteluissa on rajattu paljon esimerkiksi työfysioterapeutin palveluita pois. Blomqvist kertoi, että työfysioterapeuttien työmäärä on jakautunut hyvin epätasaisesti. Pääkaupunkiseudulla on hyvin töitä, mutta haja-asutusalueilla töitä on huomattavasti vähemmän. Työfysioterapeuttien suoravastaanotot tulee kirjata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, ja suositus on, että yrityksen oma työfysioterapeutti toteuttaa näitä vastaanottoja. Tämä tukee työterveyshuoltotiimin moniammatillista toimintaa ja luo suoraan oikea-aikaista puuttumista alentuneeseen työkykyyn. Minna Pihlajamäki, työterveyslääkäreistä, mietti mihin haluamme kohdistaa toimia. Kela-korvauksen uudistusten tullessa voimaan on hyvä kehittää parempia ja tehokkaampia prosesseja asiakasyrityksille ja työntekijöille. Pihlajamäen mukaan näin myös vaikutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseen. Myyntiprosesseissa on nykyään jätetty

24

Työterveyshoitaja 1/20

pois työterveyslääkäripalvelut osissa sopimuksista. Yhteistyöllä on mahdollisuus parantaa toimintaa ja prosesseja, mutta on syytä myös miettiä juurisyitä, miksi työterveyshuoltoa tuotetaan. Miia Rautiainen, työterveyspsykologeista, kertoi työpsykologien kokevan olevansa altavastaajapositiossa. Työterveyspsykologien pitää ensin myydä oma työnsä työterveyshuollon tiimissä, ja sen jälkeen myös asiakasorganisaatioille. Rautiainen kertoo, että huoli on sitä, löytääkö oikeat sanat, joilla oman työn myynti tehdään. Työterveyspsykologien on haastavaa päästä mukaan työpaikkakäynneille. Rautiainen kuuluttaa tehokkaampaa tiimityötä ja työnjakoa, joka vähentäisi myös muiden tiimin jäsenten työtaakkaa. Yhden osaajan osaaminen ei riitä kaikkiin töihin eikä voi edustaa kaikkia ammattiryhmiä. Pilvi Österman, työterveyshoitajista, peräänkuulutti toimintatapojen muutosta niin, että palveluita tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti ilman, että hoitajat uupuvat. Työterveyshuoltokentän polarisoituminen huolestuttaa myös. Työn vaatimukset nousevat koko ajan, paine työterveyshuollossa ja työterveyshoitajilla on kova. Sitä vastoin palkkaus pysyy alhaisena ja koulutuksen saatavuus on kallista. Joka kolmas työterveyshoitaja maksaa koulutuksen itse. Tähän toivotaan muutosta pian. Työterveyshuollon kulut ovat nousseet nelinkertaisiksi, mutta vaikuttavuutta


"Isot ongelmat estetään tarttumalla niihin, kun ne ovat vielä pieniä"

ei mitata vielä. Österman herättelee toimijoita ja työpaikkoja havahtumaan asiaan. Työkyvyn ylläpitäminen, työurien pidentäminen ja työhyvinvointi työssä edellyttää koneiston tehokkaampaa valjastamista. Työterveyshuolto tulee tehdä oikea-aikaisena, tarvelähtöisenä palveluna, joka on suunniteltu yhdessä asiakkaan kanssa. Tällä hetkellä työ työterveyshuollon tiimissä ei jakaannu tasaisesti eikä järkevästi. Työterveyshoitajat kantavat ison osan työterveyshuollon sisällöstä harteillaan. JAN SCHUGK (VARMA) LUENNOI TYÖKYVYN JOHTAMISESTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

Organisaation näkökulmasta asiakasyrityksissä on tapahtunut paljon muutoksia: organisaatiouudistuksia, toimintatapojen muutoksia, digitalisaation lisääntymistä ja uusien tietokoneohjelmien käyttöönottoa. Suomen kieli ei enää pelkästään riitä työn tekemiseen kaikilla aloilla, robotiikan käyttöönotto haastaa meitä ja etäjohtaminen yleistyy. Tämä kaikki näyttäytyy työntekijöiden arjessa siten, että osaaminen ei riitä, eikä ole aikaa oppia, muutos pelottaa ja ahdistus lisääntyy, työn kuorma kasvaa ja samalla työn hallinta katoaa, tulostavoitteet kiristyvät ja paine lisääntyy. Koska työ muuttuu, työn mielekkyys on vaarassa kadota ja motivaatio vähentyä. Esimiesten läsnäolo vähenee. Lyhyesti tätä voisi kuvailla yksilön näkökulmasta jopa näin: ei Jan Schugk pysty, ei osaa, ei uskalla, ei halua. Työterveyshuoltosopimusta tehtäessä tulisi kiinnittää huomiota erityisesti asiakasyrityksen aitoihin tarpeisiin, eikä pelkästään myyjän paketoimiin valmisratkaisuihin. Työkyvyn johtamisen perustana on hyvin tehty työterveysyhteistyö asiakasyrityksen ja työterveyshuollon kesken. Schugkin mukaan yhteistyön tekeminen myös erikoissairaanhoidon kanssa on erittäin tärkeää puhuttaessa työkyvyttömyyden ehkäisemisestä. Työkyvyn varmistamisen mallissa työyhteisö, esimiehet, organisaation

johto ja HR toimivat yhteen organisaation työkykyriskin suhteen. Varhaisen tukemisen mallissa toimijat (työterveyshuolto, HR, työkykykoordinaattori) työskentelevät yksilön työkyvyttömyysriskin pienentämiseksi. Ennakoivaan johtamiseen kuuluvat työn tekemiseen ja organisointiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet; päivittäinen yhteinen ymmärrys ja tilannekuva ja työhön kohdistuvat ratkaisut. Reagoivaan johtamiseen kuuluvat puolestaan yksilön terveysriskit ja niihin kohdistuvat ratkaisut. Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta on tärkeää, vaikkei datan kerääminen ja analysointi aina ole kovin helppoa. Schugkin mukaan isot ongelmat estetään tarttumalla niihin, kun ne ovat vielä pieniä. Timo Leino, Työterveyslaitokselta, kertasi asetusta korostaen tarvelähtöisyyttä ja moniammatillisuutta kaikessa työterveyshuollon toiminnassa. Leino suositteli käyttämään enemmän työhygieenikoita, sosiaalialan työntekijöitä, ergonomian asiantuntijoita, teknistä alaa, maatalouden alan asiantuntijoita, ravitsemuksen asiantuntijoita, puheterapeutteja ja liikunta-alan ammattilaisia. Työterveyshuollosta 75 % hoidetaan yksityisillä lääkäriasemilla, 6 % kunnallisilla liikelaitoksilla ja 3 % terveyskeskuksissa. Timo Leino kävi läpi myös Työterveyslaitoksen tutkimusta ”Työterveyshuollon toiminta ja laatu vuonna 2018”. Tutkimuksen mukaan 82 % työllisestä työvoimasta ja 91 % palkansaajista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Työpaikkaselvityksiä vuonna 2017 on tehty 517269 tuntia. Näistä työterveyshoitajat ovat tehneet 280 102, lääkärit 95956, fysioterapeutit 114 214 ja muut asiantuntijat 26 997 tuntia. Tutkimuksen Timo Leino tulokset ker tovat, että työterveyshuollossa tehdään enemmän työpaikkaselvityksiä mutta mm. ryhmämuotoista TANOa (tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta) tehdään hyvin vähän. Tämä on Leinon mukaan huolestuttavaa. Leino peräänkuulutti aitoa moniammatillista yhteistyötä, jossa jokainen ammattiryhmä kantaa kortensa kekoon. Leino muistutti myös, että Avo-HILMO tulee käyttöön pikkuhiljaa, joka mahdollistaa myös tiedon keräämisen jatkossa helpommin. Katriina Ahtee, Kesko Oyj, Director, OHS & wellbeing pääsi viimeisenä kertomaan oman yrityksen menestystarinaa sairauspoissaolojen hallinnassa. Katriina Ahtee oli mukana koko päivän ja kuunteli työterveyshuollon ja mm. eläkeyhtiöiden näkemyksiä työterveyshuollon moniammatillisesta työstä. Hän jäi miettimään moniammatillisuus -sanaa ja työpaikan näkökulmasta tämä kuulostaa monimutkaiselta, työläältä ja kalliilta. Työnantajan edustajana Ahtee pyysikin meitä työterveyshuollon ammattilaisia miettimään asiaa, ja toimimaan nopeasti asian korjaamiseksi. Ahteen puheenvuoron tiivistelmä on luettavissa tämän koulutuspäiväkoosteen yhteydestä.

Työterveyshoitaja 1/20

25


TYÖPAIKAN NÄKÖKULMA – MONIAMMATILLISEN TOIMINNAN LISÄARVO TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLE Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja työterveyshuollon rooli perustuvat Kesko Oyj:ssä sekä vastuullisuuteen että HRstrategiaan, jotka tukevat liiketoiminnan strategiaa. Työterveys, työturvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeä osa Keskon HRstrategiaa ja keskeisenä strategisena toimenpiteenä on: Rakennamme tiedolla johdetun sekä proaktiivisen työhyvinvointi-, työterveys- ja työturvallisuustoimintamallin. Sen avulla voimme vastuullisesti pitää huolta henkilöstöstämme.

M

oniammatillisuus on työpaikan näkökulmasta valtava mahdollisuus ja lisäarvo työterveysyhteistyölle. Eri työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaaminen ja keskinäinen yhteistyö niin Keskon omassa integroidussa työterveyshuollossa kuten myös työterveyden palveluntarjoajalla tuovat ison lisäarvon työterveysyhteistyölle. Moniammatillisuus työpaikan näkökulmasta on kuitenkin paljon laajempi kysymys kuin vain työterveyden sisäinen moniammatillisuus: lukuisten tahojen, kuten työterveyden, työpaikan (mm. johto, HR, työsuojelu, henkilöstönedustajat, riskienhallinta, yritysturvallisuus, talous, ICT), ulkoisten yhteistyökumppaneiden (esim. eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt) sekä hyvinvointikumppaneiden keskinäinen yhteistyö on oleellista työterveysyhteistyön tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Oleellista tavoitteiden kannalta on myös se, että työterveys osallistuu vahvasti ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työhön henkilöstön terveyden edistämisen ja työkyvyn tukemisen osalta. Kun työterveyden eri ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla on liiketoiminnan ymmärrystä, saa työpaikka merkittävää lisäarvoa. Oleellista ovat yhteiset tavoitteet ja mittarit sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta. Keskolla vahvan perustan työterveysyhteistyölle luovat: • Työkyvyn johtamisen toimintamalli (Puhutaan Työ Kuntoon) - Esimiesten, työntekijöiden ja työterveyden yhteistyöllä löydetään kaikille osapuolille sopiva ratkaisu. Työkykykeskustelujen aloittamiselle

26

Työterveyshoitaja 1/20

on matala kynnys ja määritellyt hälytysrajat. • Laajat työn muokkauksen mahdollisuudet (kevennetty, muokattu/korvaava työ, Uusi työ –toimintamalli osatyökykyisille, kuntoutusmahdollisuudet) • Työhön paluun tuki (osasairaspäiväraha, ammatillinen kuntoutus) • Hyvinvoinnin lisäämisen tuoma kustannussäästö jatkuvassa seurannassa Keskolla on myös ennakoiva K Well –toimintamalli, joka tukee hyvinvointia rakentavaa työpäiväkokemusta. Siinä keskiössä ovat jokaisen omat vaikutusmahdollisuudet omaan hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin liittyvät päivittäiset valinnat. Tällaisia valintoja ovat esimerkiksi palautuminen omalla vapaa-ajalla, lepo, ravitsemus, liikunta ja muut harrastukset sekä työpaikalla työergonomian huomiointi, palauttavat tauot, virkistävät ateriat, kehittymismahdollisuuksien hakeminen ja innostavat kohtaamiset työyhteisössä. Työantaja tarjoaa tukea valmennuksilla, erilaisilla mittauksilla ja hyvinvointiohjelmilla, toimintamalleilla henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen. Esityksessä käytiin läpi neljä käytännön esimerkkiä yhteistyön näkökulmasta: 1. Työterveyden vuosisuunnittelu Keskossa, jossa käydään läpi strategialähtöisesti HR- ja OHS-tavoitteet edeten konsernista jokaiseen liiketoimintaan ja toimialan sekä liiketoiminnan työterveyden vastuutiimiin asti siten, että tavoitteet on asetettu liiketoimintajohdon tai HR-johdon kanssa. 2. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittäminen K-Citymarketissa: Hyvinvoinnin kehittäminen lähtee työntekijän perehdytyksestä aina esimiestyöhön asti tukien työuran eri vaiheissa ja tilanteissa niin kaupan työntekijöitä kuin esimiehiäkin mm. valmennuksin, hyvinvointiohjelmin, ergonomia- ja hyvinvointiviikoin ja kuntoutuksella. Keskiössä on jatkuva ja tiivis työterveysyhteistyö. 3. Työkykyjohtaminen keskeinen yhteistyöalue – moniammatillisuus ydinasia. Yhteinen K Sensor –järjestelmä työkykyjohtamisen tueksi niin esimiehille, työterveydelle ja työkykyasiantuntijoille. Avainhyötyjä ovat läpinäkyvyys, työkykyprosessien tehokkuus, sisäinen yhteistyö ja yhteistyö eläkeyhtiöiden kanssa, keskitetty data ja reaaliaikainen tieto sekä hälytteet esimiehelle.


Katriina Ahtee

4. Hyvinvointia rakentava työpäiväkokemus – K-Kampus moniammatillisena yhteistyönä. Uutta päätoimitilaa ja työnteon tapaa olivat kehittämässä noin 200 keskolaista ja 17 eri asiantuntijaryhmää. Näistä viidessä ryhmässä työterveys ja koko OHSyksikkö olivat aktiivisesti vaikuttamassa ratkaisuihin, jotta saimme toimivat puitteet tulokselliselle työlle ja hyvälle työpäiväkokemukselle.

"Työterveyden uudistuminen edellyttää rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta"

Keskeisenä painotuksena oli henkilöstön hyvinvointi, jota hyvinvointikeskus (työterveysasema, kehonhuoltotila ja kuntosali) sekä polkupyöräparkki ja yhteiskäyttöpyörät liikkujille sekä monet muut ratkaisut tukevat K-Kampuksella. Työterveyden moniammatillisen lisäarvon tuottaminen jatkossa edellyttää vielä tarkemmin erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa, jatkuvaa yhteistyön parantamista ja asiakastyytyväisyyden mittaamista. Eri ammattiryhmien keskinäinen arvostus on merkityksellistä työn onnistumisen kannalta. Työterveyden uudistuminen edellyttää rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta on sitten kyse mielen hyvinvoinnin haasteista tai vaikkapa teknologian ja tekoälyn hyödyntämisestä. Omaa tekemistä kannattaa ja pitää aina haastaa. Suurimmat haasteet eivät ole kuitenkaan työterveyden sisäisessä yhteistyössä vaan moninaisessa yhteistyössä työterveyden, työpaikkojen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Katriina Ahtee KM, YTM, sosiaalipsykologi Kesko Oyj, Director OHS & Wellbeing

Työterveyshoitaja 1/20

27


(Työterveyslaitoksen tiedote 56/2019, 18.12.2019)

TYÖTERVEYSLAITOS JULKAISSUT TIEDOTTEEN ASA-ILMOITETTAVIEN AINEIDEN MÄÄRITTELYN MUUTOKSESTA 1.1.2020 ALKAEN Ilmoitettaviin aineisiin ja työtehtäviin on tullut muutos 1.1.2020. ASA-rekisteriin ilmoitetaan nykyään kaikki syöpää aiheuttavaksi tai sukusolujen perimää vaurioittavaksi luokitellut aineet. Uusia syöpävaaraa aiheuttavia työmenetelmiä tulee myös ilmoitusvelvollisuuden piiriin. ASA-ilmoitusvelvollisuuden piiristä poistuu vuoden alussa joitakin aineita, mutta uusia aineita on tullut useita satoja. Merkittävimpiä uusia ASA-ilmoitettavia altisteita ovat mm. formaldehydi, kvartsipöly ja kaikki lehtipuupöly. UUSIA ILMOITETTAVIA AINEITA JA TYÖMENETELMIÄ

Formaldehydi Formaldehydin käyttökohteita on hyvin paljon ja sitä esiintyy useilla toimialoilla sekä työtehtävissä. Formaldehydille altistutaan mm. kemianteollisuuden prosesseissa, liimahartsien käytössä sekä laboratoriotyössä. Työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle (kvartsipöly) Kvartsipölyä esiintyy kaikissa töissä, joissa työstetään kiviperäisiä aineita. Kvartsipölylle altistutaan mm. rakennusalalla, sementin valmistuksessa, hiekkapuhallustyössä, kaivoksissa ja valimotyössä. Työ, johon liittyy työntekijän altistuminen kovapuupölylle eli lehtipuupölylle ASA-ilmoitettavien työmenetelmien listalla on työt, joihin liittyy altistuminen tammen, pyökin sekä kaikelle lehtipuupölyille. Lehtipuupölylle voi altistua mm. levyteollisuudessa, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa sekä rakennusteollisuudessa. Työ, johon liittyy altistuminen käytetyille moottoriöljyille Ilmoitusvelvollisuus koskee jatkossa töitä, joissa käsitellään öljyjä, joita on käytetty polttomoottoreissa moottorin liikkuvien osien voiteluun ja jäähdyttämiseen. Yleisimmin kyse on autonasennus-, huolto- ja korjaustöistä. Myös muiden kulkuneuvojen ja työkoneiden huoltotyöt sekä teollisuuden kunnossapitoyöt, joissa käsitellään moottoriöljyjä, kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Myös jäteöljyjen kerääjät, jätehuollon kierrätyksen ammatit ja regenerointilaitosten työntekijät kuuluvat tähän ryhmään. Altistuminen käytetyille moottoriöljyille tapahtuu pääasiassa ihon kautta.

28

Työterveyshoitaja 1/20

Työ, johon liittyy altistuminen dieselmoottorien pakokaasuille Dieselmoottorien pakokaasuille voidaan altistua merkittävästi mm. tunnelitöissä, kaivoksissa, varastoissa ja terminaaleissa. Ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus Ruostumattomalla teräksellä tarkoitetaan tässä myös haponkestävää terästä sekä kaikenlaista terästä, jossa on sekä kromia että nikkeliä. Ruostumattoman teräksen hitsauksessa altistutaan kuusiarvoiselle kromille ja nikkelille. Hitsauksessa suurin osa altistumisesta on peräisin täyteaineista, ja ne on myös huomioitava riskinarviota tehtäessä. Aiemmin ruostumattoman teräksen hitsaajat on ilmoitettu altistuneiksi sekä nikkelille että kromille. Jatkossa, kun ilmoittaja valitsee altisteeksi tämän työmenetelmän, ei hänen tarvitse erikseen ilmoittaa altistumista kromille ja nikkelille. Jos hitsataan jotain muuta kuin ruostumatonta tai haponkestävää terästä, ja tiedetään, että täyteaineissa on vain nikkeliä tai kromia, tehdään ilmoitus joko kromille tai nikkelille, eikä tälle työmenetelmälle. Työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille Tämä työmenetelmä koskee mm. palomiehiä, nuohoojia, tulipalojen jälkivahinkojen saneeraajia, palotutkijoita ja palokouluttajia. Kun ilmoitetaan altistumisen syyksi tämä työmenetelmä, ei tarvitse tehdä ilmoitusta yksittäisistä palamistuotteista, kuten PAH-yhdisteistä tai bentseenistä. Työ, johon liittyy altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville anatomis-terapeuttis-kemiallisen (ATC)-luokituksen mukaisille solunsalpaajille Aiemmin yksittäiset sytostaatit on ilmoitettu erikseen. Jatkossa ei tarvitse ilmoittaa, mikä yksittäinen sytostaatti on kyseessä, vaan ilmoittaja voi valita tämän työmenetelmän. Työterveyslaitos helpottaa ilmoittamista julkaisemalla alkuvuodesta 2020 ohjeellisen listan ASA-rekisteröintivelvoitteen piiriin kuuluvista aineista. Uusien ASA-ilmoitettavien aineiden mukaiset tiedot koskevat vuotta 2020 ja ne ilmoitetaan ASA-rekisteriin vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä. Työterveyslaitos tulee laatimaan tarkempaa ohjeistusta ASA-ilmoituskäytännöistä. Lisätietoja Sanni Uuksulainen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos sanni.uuksulainen[at]ttl.fi, puh. 030 474 2942. Lähde: https://www.ttl.fi/asa-ilmoitettavien-syopavaarallisten-aineidenmaarittely-muuttuu-1-1-2020-alkaen/


TYÖTERVEYSHOITAJAT UUSIMAA

H

istoria toistaa itseään, kuulin sanottavan, kun syyskokouksessa 2018 läpikäytiin Uudenmaan alueen paikallisosastojen yhdistymistä. Vuoden 2019 alusta Pääkaupunkiseudun lääkäriasemat, Pääkaupunkiseutu kunnat, Teollisuus- ja liikealat sekä Uusimaa paikallisosastoista muodostui Työterveyshoitajat Uusimaa. Jäseniä tässä uudessa paikallisosastossa on noin 400. Reilu vuosi siis takana liittomme suurimman paikallisosaston toimintaa. Kulunut vuosi on paikallisosaston johtokunnan näkökulmasta kulunut mm. järjestäytymällä jo kahteen kertaan, tutustumalla uusiin kollegoihin ja muodostamalla aikaisempien paikallisosastojen pohjalta yhteiset toimintatavat. Johtokunnassa v. 2020 toimii Pia Valjakka pj, Anne Hautamäki varapj ja opiskelijavastaava, Nina Sulonen rahastonhoitaja, Taina Tuhkanen ja Niina Meronen jakavat sihteerin toimen ja Eeva Honkanen ja Anu Silander toimivat johtokunnan jäseninä. Viime vuonna johtokuntatyöskentelyssä olivat mukana myös Marika Hällsten, Annukka Lankinen, Auli Myyrinmaa sekä Satu-Maria Tenhu. Viime vuonna kävimme mm. tutustumassa Töölön sairaalan museoon ja syyskokouksen ja pikkujoulun vietimme tutussa paikassa Orionilla, jossa meillä oli ensin mahdollisuus tutustua ja shoppailla Orionin kaupassa. Tilaisuudessa oli myös mukana järjestöpäällikkö Eve Becker ajankohtaisilla järjestöasioillaan. Tämä vuosi on aloitettu uuden ja vanhan johtokunnan kokoontumisella 20.1. Kokouksen iloisessa puheensorinassa nousi esille tammikuun reilun 40 jäsenen virkistäytyminen teatterin parissa, maaliskuun luentopäiville Ouluun lähtijöiden nimien kerääminen ilmoittautumista varten sekä huhtikuun suojainesittely että kevätkokous. Lisäksi helmikuun ideaa museokäynnistä lähdettiin suunnittelemaan eteenpäin, keväinen risteily lähialueella kuulosti houkuttelevalta touko-kesäkuulle. Jäsenten toivomaa Tallinnan matkaakin suunnitellaan mahdollisesti alkusyksyyn. Paikallisosastostamme tämän vuoden suurin ponnistus on vuoden 2021 järjestettävät Suomen Työterveyshoitajaliiton luentopäivät, johon tätä kirjoittaessani ollaan muodostamassa erillistä työryhmää. Luentopäivät pidetään perinteisesti joka toinen vuosi pääkaupunkiseudulla. Tervetuloa mukaan Työterveyshoitajat Uusimaa paikallisosaston tapahtumiin ja toimintaan. Varmistathan, että tietosi ovat ajan tasalla liiton toimistolla, sillä paikallisosastomme tiedotteet ja kutsut lähetetään jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiosoitteeseen. Tiedotusta pyritään tehostamaan myös alkukevään aikana perustettavasta Työterveyshoitajat Uusimaa Facebook-sivuston kautta. Ole kuulolla. Anu Silander Työterveyshoitajat Uusimaa johtokunnan jäsen

Jäsenistöämme kuulolla syyskokouksessa

Jäsenistöämme vierailulla Töölön sairaalan museossa

Syyskokouksen puheenjohtajaTarja Kantokoski

Työterveyshoitaja 1/20

29


TERVEISIÄ ETELÄAFRIKASTA! Sain mahdollisuuden osallistua syksyllä 2019 Etelä-Afrikan työterveyshoitajien (SASOHN South African Society of Occupational Health Nursing) vuosittaiseen konferenssiin Pretoriassa, Etelä-Afrikassa. Samassa yhteydessä järjestettiin ICOH:n SCOHN (Scientific Committee on Occupational Health Nursing) kokous, jossa työstettiin komitean väliraporttia ja suunniteltiin vuoden 2021 konferenssia Melbournessa, Australiassa. Kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Kim Davies Etelä-Afrikasta ja sihteeri Kirsi Lappalainen Suomesta. Komitean jäsen Minako Sasaki Japanista ei päässyt osallistumaan kokoukseen.

K

okouksessa vahvistettiin, että seuraavassa kongressissa Melbournessa SCOHN:lla tulee olemaan puolen päivän mittainen ”Special session”, johon puhujat kutsutaan eri maista sekä puolen päivän mittainen oma SCOHN-sessio, johon puhujat ja posteriesitykset valitaan tieteellisen referoinnin perusteella. Kongressiin ilmoittautuminen avataan helmikuussa 2020. Täll ä hetkell ä Etel ä-Afrikan työterveyshoitajia puhututtaa eniten teollinen, globaali muutos ja mitä se tulee tarkoittamaan työterveyshoitajien työssä muun muassa digitalisaatioon liittyen. Meneillään on neljäs teollinen vallankumous, ja kansallista ohjeistusta ja lainsäädäntöä työterveyshuollon työhön kaivataan. Rahan puute on suurin este toteutuksessa. Teollisia terveysriskejä työpaikoilla on paljon; kemikaalit, melu, säteily, pölyt. Työturvallisuuslainsäädännön näkökulmasta Etelä-Afrikka edustaa maailmalla keskitasoa, ykkösenä loistaa Suomi ja viimeisenä Venäjä. Toinen pinnalla oleva asia EteläAfrikan työterveyshuollossa ovat eettiset kysymykset. Työterveyshoitajat työskentelevät Etelä-Afrikassa omien yritystens ä työter veyshoitajina. Työterveyshoitajan kuuluu olla riippumaton

30

Työterveyshoitaja 1/20

ja tasapuolinen, mutta samaan aikaan työnantaja odottaa uskollisuutta työnantajaa kohtaan. Kuinka voi silloin puuttua terveysriskiin, joka on ilmeinen, mutta samalla osoittaa kuuliaisuutta yrityksen työntekijänä? Työterveyshuollon lainsäädäntö on puutteellista, eikä työlle ole määritelty standardeja, eikä myöskään laadun seurantaa. Kokenut luennoija Karen Michel valoi puheenvuorossaan tahtoa työterveyshoitajiin vaikuttaa asioihin ja viedä muutosta eteenpäin omalta osaltaan. Masennus ja mielenterveysongelmat ovat keskeisiä asioita työterveyshuollossa myös Etelä-Afrikassa. Siellä tehdään 800 000 itsemurhaa vuodessa. Väkiluku on tosin 49 miljoonaa. Varhaista ongelmien tunnistamista ja hoitoon saattamista korostettiin, sillä se pelastaa henkiä, säästää rahaa ja lisää tuottavuutta työpaikoilla. Myös Etelä-Afrikassa on käytössä työhön paluun tuki työterveyshuollon toimesta, mutta toiminta ei ole vielä kovin kattavaa. Tutustu ICOH-konferenssin nettisivuihin osoitteessa https://www.icoh2021.org/ Kirjoittaja: Kirsi Lappalainen TtT, Erityisasiantuntija Työterveyslaitos SCOHN-sihteeri, STTHL kansainvälisen jaoksen jäsen


EU:N VAIKUTUKSIA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

TYÖTERVEYSHOITAJILLA ON TÄRKEÄ ASEMA EU:N TYÖLLISYYDEN JA TALOUDEN EDISTÄJINÄ SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISIJÖINÄ Jokapäiväisessä työterveyshoitajan työssä ei ihan heti tule miettineeksi työskentelevänsä EU:n työllisyyden ja talouden edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tarkastuksilla, koordinoinnilla, yritysyhteistyöllä ja sairaanhoidolla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä myös laajemmassa EU:n mittakaavassa. Itse asiassa juuri työterveyshoitajilla voi olla merkittävä käytännön rooli, kun halutaan toteuttaa kansallista Euroopan Unionin strategian mukaista työllisyysohjelmaa.

BRYSSELIN VIERAILUKOHTEEMME

Artikkelimme pohjaa vierailuumme EU:n päätöksenteon ytimessä, Brysselissä. Tutustuimme ylemmän ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan johtamisen opintoihin liittyen EU:n moninaiseen toimintaympäristöön ja sen vaikutuksiin Suomessa. Suomen EU edustustossa kuulimme EU:n päätöksentekojärjestelmästä sekä ajankohtaisista asioista EU:ssa. Sosiaalipolitiikan erityisasiantuntija Antero Kiviniemi avasi meille sosiaalisektorin kolmea perusulottuvuutta: lainsäädäntötyötä, poliittista yhteistyötä ja rahoituksellista tukea. Tämän hetken haasteista EU:ssa hän toi esille vallitsevan EU-vastaisuuden ja hajanaisuuden sekä jäsenmaiden erilaisuuden. (Kiviniemi 2018) EU parlamentissa perehdyimme parlamentaarikon työhön Sirpa Pietikäisen johdolla. Myös Pietikäinen toi esille jäsenvaltioiden

Työterveyshoitaja 1/20

31


erilaisuuden. Hänen mukaansa yhteisten asioiden edistämisessä tulee parlamentaarikon keskittyä asioihin, joista ollaan edes hieman samaa mieltä, ja vahvistaa näitä yhtäläisyyksiä. Sirpa Pietikäinen on ollut aktiivisesti mukana EU:n terveysohjelmassa. Suurin este Euroopan Unionin yhteiselle terveysohjelmalle on ollut juuri jäsenvaltioiden erilaisuus. Pietikäinen kuvaili, kuinka Euroopan Unionissa on tällä hetkellä 28 Euroopan parasta terveysjärjestelmää, koska jokaisen EUjäsenvaltion mielestä juuri heidän oma terveysjärjestelmänsä on paras tapa toteuttaa terveydenhuoltoa. Tästä syystä terveysohjelmassa on tällä hetkellä keskitytty yhteisen terveysjärjestelmän luomisen sijaan yhteistyön lisäämiseen harvinaisten sairauksien osalta ja e-terveyden edistämiseen. (Pietikäinen 2018) Pirkanmaan liiton EU-toimiston erityisasiantuntija Petra Kortelainen kertoi eri rahoituskanavien kytkeytymisestä Eurooppa 2020-strategiaan ja näiden hyödyntämisestä kotimaan hankkeissa. Pirkanmaan liiton toimisto on yksi viidestä suomalaisesta aluetoimistosta Brysselissä. Näiden aluetoimistojen vahvuus on ennen kaikkea lukuisissa kontakteissa ja yhteistyöverkostoissa, sekä EU:n toimintaympäristön tuntemisessa. (Kortelainen 2018) EUROOPPA 2020-STRATEGIAN VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Törmäsimme Eurooppa 2020 -strategiaan toistuvasti niin parlamentissa, Suomen edustustossa kuin Pirkanmaan liiton toimistossa. Eurooppa 2020 -strategia ja sen pohjalta syntyneet jäsenvaltioita velvoittavat lippulaivahankkeet laadittiin vuonna 2010 ohjaamaan Euroopan kehittymistä oikeaan suuntaan. Strategia on älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, jolle annettiin viisi päätavoitetta. Nämä tavoitteet tähtäävät työllisyyden lisääntymiseen, tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, koulutuksen lisääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Strategian tavoitteet ovat ohjanneet EU:n varainkäyttöä viimeiset 6 vuotta ja ohjaavat sitä vielä tämän vuoden. (Valtiovarainministeriö n.d.) Tällä hetkellä on valmisteilla jo seuraava toimintakausi 2021–2027. Suomen puheenjohtajuuskausi 2019 tähtäsi omalta osaltaan sujuvaan siirtymään seuraavalle lainsäädäntökaudelle. (EU2019.fi a.) TYÖLLISYYDEN LISÄÄMINEN

Miten nämä suuret strategiset suuntaviivat ja lippulaivahankkeet sitten näkyvät arjessamme? Muun muassa sote-uudistus ja työkykypolitiikkaa ohjaavat säädökset ovat saaneet alkunsa Eurooppa 2020 strategian pohjalta. Ne ovat Suomen keinoja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Työllisyyden saralla on ollut esillä mm. OTE-hanke eli ”Osatyökykyisille tie työelämään” -hanke, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla siten, että he voivat jatkaa työssä tai työllistyvät aiempaa paremmin. Lisäksi tavoitteena on ollut muuttaa asenteita työelämässä myönteisemmiksi ja avoimemmiksi. Hankkeen kautta on osatyökykyisten työmarkkinaasemaa parannettu mm. lainsäädäntömuutoksin sekä uusia toimintamalleja luomalla. Tämä hanke on myös tuonut työelämään ison nipun työkykykoordinaattoreita. Työelämässä on nyt lähes 700 uutta asiantuntijaa, jotka etsivät ratkaisuja yhdessä yhteistyöverkostojensa kanssa osatyökykyisten työkyvyn tueksi. (Mattila-Wiro & Tiainen 2019.)

32

Työterveyshoitaja 1/20

"Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija"

SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN

Syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi EU 2020 -strategian ja lippulaivahankkeiden päätavoitteista. Syrjäytymisestä puhuttaessa tulee usein ensimmäiseksi mieleen nuorten tai syrjäseudulla asuvien vanhusten syrjäytyminen. Syrjäytymisestä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa myös työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen. Työ on sosiaalisuutta ja yleistä hyvinvointia tuova tekijä, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Yksilön kannalta työ tuo taloudellista riippumattomuutta, edistää hyvinvointia ja terveyttä, sekä vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun. Työn voidaankin sanoa olevan yksi


Jenni Hänninen Annika Koli

suurimmista syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö n.d.) Moniin syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin voidaan kuitenkin puuttua työterveyshuollossa. Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija (Työterveyslaitos n.d.). Työterveyshoitajalla ja työterveyshuollolla yleisesti, jos kellä, on käytännön tason tieto ja kokemus siitä, millaisia tukitoimia ja missä laajuudessa kukin työkykyongelmainen tarvitsee pysyäkseen työelämässä. On myös muistettava, että työkyky on paljon muutakin kuin työperäisten sairauksien ja haasteiden ratkaisemista. Se on ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista ja auttamista elämän kipupisteissä. Työtä tehdään yhteistyössä työpaikkojen kanssa jokaisen työntekijän hyvinvointia ajatellen. Työterveyshuolto onkin avainasemassa myös strategian mukaisen köyhyyden- ja syrjäytymisen ehkäisemisohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLTOON JA SYRJÄYTYMISEN TORJUNTAAN

Edellinen hallitus otti Eurooppa 2020 strategian mukaan hallitusohjelman suunnitteluun ja pääministeri Sanna Marinin hallitus jatkaa tätä. «Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta» sisältää myös Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. (Valtioneuvosto 2019) Tuoreessa hallitusohjelmassa tuodaan esille luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi. Tavoitteena on maailman paras työelämä, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. Haasteita tavoitteiden saavuttamiseen tuo mm. työvoiman väheneminen, mutta toisaalta myös työelämän käynnissä oleva digitaalisuuden murros. Ratkaisuna työvoimapulaan esitetään osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien työllistämistä erilaisin toimenpitein. Tavoitteena on lisätä mm. työuraohjausta ja käynnistää osatyökykyisille suunnattu erillinen työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. (Valtioneuvosto 2019) Työllisyyttä lisäävien toimien lisäksi on hallitusohjelmassa tarkasteluun otettu työhyvinvointi. Muuttuva työelämä lisää

Mirva Kolonen

epävarmuutta osaamisesta ja työpaikkojen säilymisestä. Työ- ja työhyvinvointiohjelman tavoitteena onkin vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria ja hyödyntää teknologiaa. Osana ohjelmaa toteutetaan myös työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma. (Valtioneuvosto 2019.) Istuvan hallituksen työ- ja työhyvinvointiohjelman tavoitteena on vaatimattomasti nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä ja toisaalta pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Tässä onkin Meille työterveyshuollon ammattilaisille haastetta seuraavaksi 10 vuodeksi! Kirjoittajat: Annika Koli, Työterveyshoitaja, Terveydenhoitaja (YAMK), Finla työterveys, annikakoli@outlook.com (yhteyshenkilö) Jenni Hänninen, Laboratoriohoitaja, Bioanalyytikko (YAMK), Fimlab Laboratoriot Oy, jenni.e.hanninen@gmail.com Mirva Kolonen, Lehtori, Terveys- ja sosiaalipalvelut/ Tampereen ammattikorkeakoulu, mirva.kolonen@tuni.fi

Työterveyshoitaja 1/20

33


VANHUUS HALTUUN VARAUTUMALLA

Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua hyvän vanhuusiän mahdollistamiseksi. Vanhuuteen voi varautua esimerkiksi huolehtimalla omasta terveydestä, toimintakyvystä ja sosiaalisista suhteista, pohtimalla taloudellista toimeentuloa ja oikeudellista ennakointia sekä suunnittelemalla turvallista asumista omassa kodissa.

34

Työterveyshoitaja 1/20

K

un puhumme vanhuuteen varautumisesta, voimme oikeastaan puhua koko eläkeaikaan varautumista. Eläkeaika voi pisimmillään olla kymmeniä vuosia. Jos suunnittelemme omaa elämänkulkuamme opiskelujen ja työuran osalta, miksi emme voisi suunnitella myös eläkeaikaamme? Eläkkeelle jääminen on suuri muutos ihmisen elämässä. Työt päättyvät ja vapaa-aika lisääntyy. Arki muuttuu. Eläkkeelle jäädessä sosiaaliset suhteet saattavat jäädä työpaikalle ja omaa eläkeläisen roolia voi joutua pohtimaan. Erilaiset eläkevalmennukset auttavat eläkkeelle jääviä suunnittelemaan tulevaa ja löytämään oman roolinsa uudessa elämänvaiheessa. Eläkevalmennuksia järjestävät esimerkiksi Ikäinstituutti, SPR ja Kansallinen senioriliitto. MITEN VARAUTUA?

Eläkkeelle jäänti tuo tullessaan myös muutoksia talouteen. Eläkkeelle jäädessä tulot yleensä laskevat mutta kulut saattavat silti pysyä samoina. Omaa taloutta ja sen kantokykyä kannattaakin pohtia jo ennen eläkkeelle jäämistä sekä mahdollisuuksien mukaan säästää


eläkepäivien varalle. Itseltään voi kysyä mm. seuraavia kysymyksiä: Riittävätkö rahani eläkkeellä? Jos minulla on lainaa, pystynkö maksamaan sitä takaisin eläkkeellä? Voisinko säästää? Verkosta löytyvillä eläkelaskureilla voi laskea suuntaa-antavan kuukausittaisen eläkesumman itselleen. Tulevaisuuden asumista olisi hyvä pohtia jo ennen eläkkeelle jäämistä: Onko tämä asunto, jossa haluan ja jossa voin elää myös ikääntyneenä? Onko asuntoni turvallinen ja toimiva? Entä millainen on asuinympäristöni, ovatko palvelut lähellä ja toimiiko julkinen liikenne? Omia asumisen toiveita kannattaa miettiä ajoissa. Asumisen muutoksiin kannattaa ryhtyä ajoissa, kun remonttiin, muuttamiseen ja uuteen sopeutumiseen on vielä hyvin energiaa. Vanhuuteen kannattaa varautua myös laittamalla asiakirjat kuntoon. Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä sen varalta, jos ei itse kykene jostain syystä hoitamaan asioitaan. Hoitotahtoon voi kirjata ajatukset elämän loppuvaiheen hoidosta, samoin kuin hoivatoiveet. Saattamalla oikeudellisen ennakoinnin asiakirjat valmiiksi, päätäntävalta omista asioista säilyy itsellä. Oikeudellinen ennakointi ei tosin katso ikää, se on suositeltavaa kaikille täysi-ikäisille ihmisille. Hyvä terveys ja vahva toimintakyky kantavat pitkälle elämässä. Terveellisten elämäntapojen ja liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille tunnetaan hyvin. Omasta terveydestä huolehtiminen läpi elämän on siten parasta varautumista vanhuuteen. TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET TUKEA ELÄKÖITYVIÄ VANHUUTEEN VARAUTUMISESSA

Työterveyshuollolla on hyvät mahdollisuudet tukea organisaationsa työntekijöitä, erityisesti eläkeikää lähestyviä. Ikäkausitarkastuksissa olisi hyvä nostaa keskusteluun omaehtoinen terveyttä edistävä toiminta ja omien tavoitteiden saavuttaminen terveyden ylläpitämiseksi jo keski-iässä. Eläkkeelle jäävien henkilöiden kanssa olisi hyvä käydä keskustelu vanhuuteen varautumisen näkökulmasta. Tähän hyviä työvälineitä tarjoaa vanhuuteen varautumiseen keskittyvä verkkosivusto Vanheneminen.fi, jonka Vanhustyön keskusliitto on tuottanut yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Sivustoa voidaan käyttää esimerkiksi osana organisaatioiden eläkevalmennuksia tai itseopiskelu -materiaalina kaikille yli 50-vuotiaille työntekijöille eri aloilla. Sivusto tarjoaa tietoa seuraavista varautumisen teemoista: asuminen, talous, mielekäs elämä, terveys sekä oikeudellisen ennakoinnin asiakirjat. VANHENEMINEN.FI TARJOAA TIETOA VERKOSSA

Katja Helo

Verkkosivusto on laaja tietopaketti jokaiselle, joka haluaa suunnitella ja ennakoida itselleen ja läheisilleen turvallisia ja hyviä vuosikymmeniä. Sivusto on luotu helpottamaan kaikkien yli 50-vuotiaiden omaehtoista varautumista vanhuuteen. Sivustolta löytyy paitsi paljon tietoa, linkkejä ja yhteystietoja, myös konkreettisia t yö k a l u j a k u t e n t yö k i r j o j a ,

Vanhustyön keskusliitto teetti vuonna 2018 yhteistyössä Kantar TNS:n kanssa gallupkyselyn, jossa tiedusteltiin mitä mieltä kansalaiset (50-80 v) ovat vanhuuteen

varautumisesta. Vastanneita oli 1004 ja suurin osa heistä kannatti vanhuuteen varautumista. Kansalaiset kokivat tarvitsevansa eniten tietoa seuraavista vanhuuteen varautumisen teemoista: terveys ja toimintakyky, oikeudellinen ennakointi, yksinäisyyden ehkäisy, talouden ja asumisen suunnittelu.

tehtävälistoja, malleja ja pohjia esimerkiksi talouslaskelmille. Sivustolla voi tehdä testin, millainen vanhuuteen varautuja on tai tilata maksuttoman sähköpostikurssin vanhuuteen varautumisen teemoista. Sivusto tarjoaa vanhuuteen varautumiseen liittyvää tietoa helposti omaksuttavalla tavalla ja rohkaisee ihmisiä tarttumaan ennakoinnin työvälineisiin. Sivusto on vapaasti ammattilaisten käytössä: kaikkia sivustolta löytyviä materiaaleja voi hyödyntää asiakastyössä ja asiakkaita voi ohjata hakemaan lisätietoa sivustolta. Mikäli haluat lisätietoja sivustosta tai organisaatiosi haluaisi lähteä yhteistyöhön varautumisteeman osalta, ota yhteys artikkelin kirjoittajaan. Yhteystiedot toimituksessa sekä Vanheneminen. fi-sivustolla. Kirjoittaja: Katja Helo, Hankepäällikkö, Vanheneminen.fi-hanke, Vanhustyön keskusliitto Kuvat: Ilkka Vuorinen

Työterveyshoitaja 1/20

35


Kuva: Kari Pekonen

TYÖTERVEYSHOITAJALIITON HALLITUS VUONNA 2020

Kuvassa vuoden 2020 hallitus ja toimiston henkilökunta.

T

akarivissä vasemmalta hallituksen jäsenet Anu Silander, Emilia Pöyry, Hannele Pohjonen, Terhi Vesiluoma, Jaana Taskinen, Mari-Anne Anttila ja järjestöpäällikkö Eve Becker. Alarivissä vasemmalta hallituksen jäseniä Nina Sulonen, Marja Alanne, puheenjohtaja Pilvi Österman, varapuheenjohtaja Inka Koskiaho, hallituksen jäsenet Marjo Aho-Mantila ja Piia Nousiainen sekä jäsensihteeri Eila Leonoff. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Minna Rajalin.

36

Työterveyshoitaja 1/20

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018


KESKI-SUOMEN PAIKALLISOSASTOSTA TERVEISIÄ

K

eski-Suomen työterveyshoitajien ja työterveyslääkäreiden paikallisosastot järjestivät 23.1.2020 yhteisen koulutusillan jäsenilleen. Ilmavoimien ylilääkäri, ilmailulääketieteen dosentti Timo Leino luennoi turvallisuuskriittisten työtehtävien soveltuvuusarvioinnista. Esitys oli hyvin mielenkiintoinen ja keskustelua herättävä. Onneksi paikalla oli monta sitä kuuntelemassa; 16 hoitajaa ja 13 lääkäriä. Illan päätteeksi nautimme maittavan iltapalan. Hyvinvointiamme turvaamassa oli Orion Pharma – kiitos siitä. Ilta oli kaikin puolin onnistunut. Kenties teemme tästä jokavuotisen tapahtuman. Paikallisosaston johtokunta kiittää kaikkia järjestelyihin ja iltaan osallistuneita Ilmavoimien ylilääkäri Timo Leino

LEHDEN TOIMITUKSESSA UUSIA TUULIA

T

ervetuloa viestintäjaoksen toimintaan ja lehden toimittajaksi Piia Nousiainen. Isot kiitokset jaoksessa lopettaneelle puheenjohtaja Leena Haakanalle vuosien ansiokkaasta työstä liiton viestinnän ja lehden kehittämiseksi.

Terveisin Työterveyshoitaja-lehden toimituskunta

Piia Nousiainen

Työterveyshoitaja 1/20

37


Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

Järjestöpäälliköltä

TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT KÄYNNISTYIVÄT

V

aikea neuvottelukierros on palstaa kirjoittaessani käynnistynyt. Tähän mennessä lähes jokainen sopimusala on päätynyt sovittelijan pakeille, eikä helpompaa tietä ole odotettavissa työterveyshoitajien keskeisten sopimusten osalta. Liiton jäseniä työskentelee muun muassa suunnittelu- ja konsulttialalla, jossa neuvottelut etenevät nyt joulukuisten lakkojen vuoksi. Hankalia kysymyksiä neuvotteluissa ovat kiky-tunnit ja palkkauksen korjaaminen.

Kunta-alalla neuvotteluita mutkistaa lisäksi Tehyn ja Superin peräänkuuluttama sote-sopimus. Toteutuessaan tämä sopimus pitäisi edelleen meidät neuvottelujärjestön kautta neuvottelupöydässä, ja työterveyshoitajien edunvalvonnan jatkumisen vahvana neuvottelujärjestömme JUKOn kautta. Yksityisellä sektorilla vastaava ”oman alan sopimus” eli terveyspalvelualan sopimus ei ole tuonut suurempia etuisuuksia. Akavalaisten sote-liittojen piirissä keskitytäänkin neuvottelemaan nykyisen sopimusrakenteen pohjalta, koska tulevasta sote-ratkaisusta ja rakenteesta ei vielä ole tietoa. Yhä pienempi joukko työterveyshoitajista työskentelee kuntasektorilla. Julkiselle sektorille työterveyshuoltoon vahvistusta hakenut hanke Kevan valtakunnallisesta työterveyshuoltoyhtiö Taimi Oy:stä kaatui. Taustalla on ilmeisesti talouskurimuksessa kamppailevien kuntien halu tienata myymällä toiminta ennemmin yksityiselle. Kuntien rahatilanteesta huolimatta palkkoja täytyy saada ylöspäin. Joulukuussa toimme julkisuuteen vaatimuksemme Akavan sairaanhoitajat ja Tajan sekä Suomen Terveydenhoitajaliiton kanssa siitä, että hoitotyön ammattilaisten palkkoja on nostettava kunta-alalla sekä yksityisellä terveyspalvelualalla useamman sopimuskierroksen kattavalla palkkaohjelmalla. Palkkaohjelmalla olisi tarkoitus kuroa umpeen palkkaeroa muiden ammattikorkeakoulutettujen palkkoihin. Nykyisen lähtöpalkan, 2400 euroa kuussa, sijaan ammattikorkeakoulutettujen lähtöpalkka tulee olla 3000 euroa. Palkkatason saavuttaminen edellyttää useamman vuoden palkkaohjelmaa. Palkkauksen korjaamisen lisäksi sopimuskierroksella halutaan päästä eroon talkootyöstä eli kiky-tunneista tai saada niistä rahallinen kompensaatio. Parannuksia halutaan myös matkustussääntöihin, perhevapaisiin, työhyvinvoinnin sekä osaamisen ja henkilöstöedustajien aseman kehittämisen. Neuvottelukierroksella on tähän mennessä saavutettu yksi sopimus. Teollisuusliiton sopimuksessa palkkoja korotetaan kahden vuoden aikana 3,3 prosenttia. Samaa palkkatasoa on tarjottu monille muillekin sopimusaloille. Palkkakuopan asteittaiseen korjaamiseen tämä ei riitä. Julkista tietoa neuvotteluiden etenemisestä löydät liiton kotisivuilta. Lisäksi sektorikohtaista tietoa lähetetään sähköpostitse. Tarkista, että tietosi ovat meillä liitossa ajan tasalla. Mikäli painostustoimia tarvitaan sopimuksen aikaansaamiseksi, on ensiarvoisen tärkeää, että liiton mahdolliset kysymykset ja ohjeet tavoittavat sinut! Liiton jäsenet työskentelevät monien eri työehtosopimusten piirissä. Alla on esitetty lista jäsenistön yleisimmistä sopimuksista ja neuvottelujärjestöistä, joihin kuulumme ja joiden kautta sopimukset neuvotellaan. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO • Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (Kvtes): Kunnat, kaupungit ja sairaanhoitopiirit • Avainta ry: Kuntaomisteiset yhtiöt • Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus: Valtion työnantajat esim. puolustusvoimat ja rajavartiolaitos • Työterveyslaitos • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: YTHS Terveyspalvelualan Unioni Terveyspalvelualan työehtosopimus (TP-tes): Yksityiset lääkäriasemat kuten Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna. Ylemmät toimihenkilöt YTN YTN neuvottelee ylempien toimihenkilöiden sopimuksista teollisuudessa sekä palvelualoilla. Sopimuksia on kolmisenkymmentä ja liiton jäseniä on 16 eri sopimusalalla. Eniten jäseniä on teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden aloilla. Eve Becker

Eve Becker | Järjestöpäällikkö | STTHL ry | puh. 040 761 7231 | email: eve.becker@stthl.fi

38

Työterveyshoitaja 1/20


Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018

KOKOUSKUTSU Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Sääntömääräinen kevätliittokokous Aika

26.3.2020 klo 17.00 Valtakirjojen tarkastus klo 16.15 alkaen

Paikka

Lapland Hotels Oulu, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu

ESITYSLISTA 1.

Kokouksen avaus

2.

Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä muut tarvittavat kokoustoimihenkilöt

3.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä myönnetään mahdolliset läsnäolo- ja puheoikeudet

4.

Vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi

5.

Liiton toimintakertomus vuodelta 2019

6.

Liiton tilinpäätös 31.12.2019 ja tilintarkastajien lausunto

7.

Tilinpäätöksen vahvistaminen

8.

Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille

9.

Toimenpiteistä päättäminen, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta

10.

Päätetään liittokokouskutsun julkaisutapa ja kokouksen paikkakunta

11.

Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat

12.

Kokouksen päättäminen

Tervetuloa!

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018

VALTAKIRJA Valtuutan________________________________________________________________________ (valtuutetun nimi painokirjaimin) edustamaan minua Suomen Työterveyshoitajaliitto ry — Finlands Företagshälsovårdareförbund rf:n kevätliittokokouksessa 26.3.2020 klo 17.00 _________________________________ ___________/_________2020 Paikka Aika _________________________________________________________ _________________________________________________________ Valtakirjan antaja Valtakirjan antajan nimen selvennys _________________________________________________________ _________________________________________________________

Todistavat

Työterveyshoitaja 1/20

39


TYÖTERVEYSHOITAJA 2020 LUENTOPÄIVÄT 26.– 27.3.2020 LAPLAND HOTELS, OULU

Torstai 26.3.2020

Perjantai 27.3.2020

8.30–9.00 9.00

8.00–8.30 8.30–9.15 9.15–10.00 10.00–10.30 10.30–11.00 11.00–12.00 12.00–13.00 13.00–13.15 13.15–14.00 14.00–14.30 14.30–14.45 14.45–15.00

9.20–9.50 9.50–10.30 10.30–10.50 10.50–11.30 11.30–12.15 12.15–13.15 13.15–13.30 13.30–14.15 14.15–14.45 14.45–15.30 15.30–15.45 20.00

Ilmoittautuminen, aamukahvi, näyttelyyn tutustuminen Luentopäivien avaus Pilvi Österman, TtM, Stthl ry puheenjohtaja Kaupunginjohtajan tervehdys Mitä uutta työterveyshuollossa? Leena Ala-Mursula, työterveyshuollon professori, Oulun Yliopisto Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Psykososiaalinen kuormitus Johanna Heinonen työterveyspsykologi, Työterveys Virta Paneelikeskustelu Työn psykososiaalinen kuormitus: Osallistujat: työsuojelu, yritysedustaja, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Tekoälyn hyödyntäminen työterveyshuollossa Silja Komulainen, vastaava työterveyslääkäri, Digityöterveys, Terveystalo Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Työikäisten muistisairauksien varhainen tunnistaminen Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen aivoterveysasiantuntijat, Aivosilta-hanke, Oulun Seudun Muistiyhdistys Vuoden 2020 Työterveyshoitajan julkistaminen Pilvi Österman, TtM, Stthl ry puheenjohtaja ILTAJUHLA

Liiton jäsenille 16.15 17.00

Valtakirjojen tarkistaminen Liittokokous

ILMOITTAUTUMISET: www.stthl.fi

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen Hyvää huomenta – nukuitko hyvin? Henri Tuomilehto, unilääkäri, dosentti Coronaria Krooninen kipu Anita Saariaho, LT, psykoterapeutti Oura Ring – mitä sormus kertookaan Anu Perälä, Wellness Specialist, Sport Technology Global Oy Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Tykkääkkö nää työstä? Anne Mäkikangas, työpsykologian dosentti, Tampereen yliopisto Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Toimijuus ja tunteet työssä Päivi Hökkä, dosentti, yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Kiitos ja Loppunäytös Loppusanat vuoden 2020 luentopäiville Pilvi Österman, TtM, Stthl ry:n puheenjohtaja Kahvi, kiitokset ja kotimatkalle

Osallistumismaksut: Kaksi päivää 420,00 € / jäsen (ei-jäsen 490,00 €) Yksi päivä 240,00 € / jäsen (ei-jäsen 290,00 €) Illalliskortti 70,00 € / torstain 26.3.2020 iltajuhlaan Näytteilleasettajaksi ilmoittaudutaan stthl.fi -sivujen kautta Lapland Hotels, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu, majoitustarjous: Huonevaraukset tehdään suoraan hotellista: oulu@laplandhotels.com tai 08 881 1110 (24h), varauskoodi: "Suomen Työterveyshoitajaliitto" Standard-hotellihuoneen hinta 103,00 €/1 hengen huone 118,00 €/2 hengen huone Majoitustarjouskiintiö on voimassa 28.2.2020 asti sekä viikonlopun 27.–29.3.2020 Varauksen yhteydessä ilmoitetaan maksutapa

Pidätämme oikeuden mahdollisiin ohjelmamuutoksiin.

Profile for Suomen Uusiokuori Oy

Työterveyshoitajaliitto 1/2020  

Työterveyshoitajaliitto 1/2020  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded