Page 1

4/2019

TYÖTERVEYSHOITAJA

KANSAINVÄLISEN JAOKSEN TOIMINNAN ESITTELY

VAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN OSANA TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIA MISTÄ TUNNISTAA RIIPPUVUUDEN? Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 1

15.11.2019 10.26


TYÖTERVEYSHOITAJA 4/2019

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus

26

Opinnäytetyö: Työn hallinta

4

Kertatarkastuksesta jatkuvaan työterveyden seurantaan

– Uutta altistelähtöisestä terveyden seurannasta

28

Vahvuuksien tunnistaminen osana

7

Työterveyshoitajan kynästä

työyhteisön hyvinvointia

8

Terveiset työterveyspäiviltä 8.–9.10.2019

32

Poimintoja Kelan webinaarista 29.10.2019

10

KEVA webinaari -terveiset

34

Työnäköseuran koulutuspäivä 31.10. 2019

37

Opinnäytetyö: Jalkaterapiapalveluita

13 Puheenjohtajalta

työterveyshoitajan työssä

14

Työterveyshoitajan empatia ja ohjaus ovat tärkeitä työterveyshuoltoon

läheisensä menettäneelle

16

Moniammatillisuuden ja vastuunjaon 42

kehittämistarpeet työterveyshuollossa

hallitusohjelmakannanoton

19

Toimistotyön vaarojen tunnistaminen

43

20

Mistä tunnistaa riippuvuuden?

44 Järjestöasiaa

25

Kansainvälisen jaoksen toiminnan esittely

46

40

Liitto jäsentensä asialla Akavan sote-liitot julkaisivat yhteisen Työterveyshoitaja 2020 luentopäivät Järjestöpäällikön palsta

TYÖTERVEYSHOITAJA Toimituskunta

Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki puh: 050 4108 636 ISSN 0356-1232 44. vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, mari@marisinkkonen.fi, www.marisinkkonen.fi

Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ohratie 2 31400 SOMERO puh. 02-7488 120 gsm: 040-900 2020 Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat mediakortissa 2019 www.stthl.fi Vuosikertahinta 70 euroa Ilmoitusten yhteyshenkilö Eila Leonoff, puh: 050 4108 636

Anu Silander 040-5603408 anusilander@gmail.com

Mai Anttila 050-3549100 maianttila@gmail.com

Toimitussihteeri Eila Leonoff 050 4108 636 eila.leonoff@stthl.fi

Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ­ilmoitushintaan. Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2020 Lehti Aineisto Ilmestyminen No 1/2020 viikolla 3 viikolla 7

Aikakauslehtien liiton jäsen

Kansikuva Kirsi Lappalainen Kuva: Maarit Kytöharju

Leena Haakana Sanna Kurppa Lehden päätoimittaja 044-3444663 041-5067338 Terhi Vesiluoma haakana.leena@gmail.com sannajkurppa@gmail.com 0400-164841 terhi.vesiluoma@gmail.com

Työterveyshoitaja-lehti on luettavissa liiton extranetsivuilla www.stthl.fi/jasenlehti | artikkeleiden lähteet on saatavissa nettisivuilta www.stthl.fi

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 2

15.11.2019 10.26


Kuva: Maarit Kytöharju

PÄÄTOIMITTAJALTA

K

oska Työterveyshoitaja-lehti ilmestyy neljänä numerona vuodessa, tuntuu siltä, että saan aina ihastella uutta vuodenaikaa samalla, kun pohdin, mitä teille kirjoittaisin. Vaikka olenkin täysin kesäihminen, niin vanhemmiten olen oppinut arvostamaan vuodenaikojen vaihtelua. Toki syksyn kääntyminen talveksi tuo ehkä enemmän epämukavuustekijöitä elämääni kuin kevään vaihtuminen kesäksi. Mökin laitto talviteloille, haravointi, viimeiset uinti- ja saunareissut. Niistä luopuminen tuntuu pahimmalta. Mutta toisaalta, koko pitkän talven selviää sillä, että tietää kevään lopulta koittavan ja saan kaivaa syksyllä varastoon taiteilemani mökkikamppeet esille ja asetella tavarat taas paikoilleen. Syyskauden pääteema on työterveyshuolloissa uuden suunnittelussa. Sen lisäksi on arvioitava mennyttä vuotta. Yhdessä tiiminä. Mikäli mahdollista. Liitto päätti tänä vuonna järjestää marraskuussa perinteisten työterveyshoitajien luentopäivien sijasta moniammatillisen koulutuspäivän. Lehden ilmestymisaikataulusta johtuen saatte lukea kuulumisia päivästä vasta ensi vuoden ensimmäisestä numerosta. Odotan innolla tuota koulutuspäivää, ja sen tuomia ideoita arkityöhön. Uskon, että koulutuksen avulla me kaikki ammattiryhmät saamme lisäintoa moniammatillisuuden toteuttamiseen arjessa. Tutustuin Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsaukseen, ja lukujen perusteella yhteistyötä tehdään kyllä aiempaa enemmän, vaikka edelleen työterveyshuoltoa toteutetaan turhan paljon omista siiloista käsin. Eniten moniammatillisuuden toteuttaminen tarvitsee mielestäni aitoa kiinnostusta yhteistyön tekemiseen ja sitä asiakaslähtöisyyden huomioimista työterveysyhteistyössä asiakkaan kanssa. Vuoden viimeisessä lehdessä teillä lukijoilla on mahdollisuus oppia uutta ja kerrata kenties jo aiemmin hankittuja tietoja. Voit lähteä tarkastelemaan oman työpisteesi turvallisuutta ja terveyttä uuden vastakehitetyn tarkistuslistan avulla. Työpaikoilla tapahtuu nykyisin monenlaisia muutoksia. Voi olla virallisia yt-neuvotteluita tai sitten vähän epävirallisempia neuvotteluita. Muutokset henkilöstössä vaikuttavat aina työyhteisön hyvinvointiin ja dynamiikkaan. Mikäli työpaikallanne järjestetään tänä vuonna pikkujoulut tai joku muu yhteinen tyhy-tilaisuus, voisitte siellä etsiä työyhteisönne vahvuuksia ja niiden löytämisen myötä saisitte samalla apua työhyvinvoinninkin parantamiseen. Terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyön artikkelista löydätte vinkkejä tähän. Riippuvuuksien tunnistamisesta ja Minnesota-hoidosta löydät myös kattavan tietopaketin lehdestä. Ja paljon muuta. Liiton syyskokouksessa marraskuussa valitaan puheenjohtaja ja uudet hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle. Järjestötyössä mukana olleille on mahdollisuus hakea ansiomerkkejä, älkää unohtako paikallisosastoissa tätä upeaa tilaisuutta palkita mukana olleita aktiiveja liiton hopeisella tai kultaisella ansiomerkillä. Hallitus päättää ansiomerkkien saajat järjestöjaoksen esityön perusteella, ja tunnustukset luovutetaan Työterveyshoitaja 2020 luentopäivillä Oulussa – olethan jo merkinnyt päivät kalenteriisi? Ja muista hakea päivät työnantajaltasi täydennyskoulutuksena ja vielä ilmoittautuakin. Päivillä palkitaan myös ansioitunut kollega Vuoden työterveyshoitaja -kunniamaininnalla. Mikäli sellainen löytyy sinun työpaikaltasi, ilmianna hänet oman alueesi paikallisosaston johtokunnalle. Mikäli olet ollut liiton jäsen jo kahden vuoden ajan, on nyt hyvä aika hakea myös apurahaa. Tarkemmat kriteerit löydät liiton jäsensivuilta. Näissä tunnelmissa matkaan kohti Helsinkiä teini-ikään ehtineen tyttäreni kanssa pienelle syyslomalle. Hän ei ollut edes syntynyt vielä silloin, kun aloitin ”lehtinaisen uraani” tässä lehdessä. Aika rientää. Ja paljon on ehtinyt vettä virtaamaan Kyrönjoessa…

Terhi Terhi Vesiluoma | Päätoimittaja Työterveyshoitaja-lehti | puh. 0400-164841 | email: terhi.vesiluoma@gmail.com Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 3

3

15.11.2019 10.26


KERTATARKASTUKSESTA JATKUVAAN TYÖTERVEYDEN SEURANTAAN

UUTTA ALTISTELÄHTÖISESTÄ TERVEYDEN SEURANNASTA 4

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 4

15.11.2019 10.26


Työterveyslaitos on juuri julkaissut uuden oppaan altisteisissa töissä työskentelevien työntekijöiden terveystarkastuksista. Yksittäisen terveystarkastuksen sijasta olemme halunneet korostaa työtekijöiden jatkuvan seurannan tarvetta. Enää ei riitä, että työpaikan oloista ja työntekijöiden tilasta on poikkileikkaustietoa joltain ajankohdalta, koska tilanteet työpaikalla ja työssä muuttuvat nopeasti. Työterveyshuollossa on oltava ajantasainen ja säännöllisesti päivittyvä kuva työntekijän työtehtävistä ja työolosuhteista. Siksi yhteisyön työpaikan kanssa on oltava tiivistä. Uudet sähköiset alustat ja sähköiset yhteistyön välineet antavat tähän aiempaa paremmat edellytykset.

T

erveystarkastuksen perimmäisenä tarkoituksena ei ole kerätä tietoa työntekijästä, vaikka sitäkin siihen kuuluu. Paljon tärkeämpää on kyetä muodostamaan yhdessä työntekijän kanssa kuva hänen työnsä vaatimuksista, ja mitkä asiat tukevat ja mitkä asiat uhkaavat työssä selviytymistään. Osa näistä tekijöistä liittyy suoraan työhön, esim. että työssä on terveydelle haitallisia kemikaaleja tai melua. Osa taas on työntekijään itseensä liittyviä, kuten millaisia riskejä hän on valmis ottamaan ja miten motivoitunut hän on huolehtimaan omasta terveydestä ja työturvallisuudestaan. Myös monet työn ulkopuoliset tekijät voivat vaikuttaa työntekijän kuormittumiseen ja altistumiseen työssä kuten elintavat tai vaikea elämäntilanne. Terveystarkastuksessa tehtävän suunnitelman tarkoituksena on auttaa työntekijää hahmottamaan oman hyvinvointinsa, terveytensä ja turvallisuutensa kannalta keskeiset päämäärät ja miten hän voi päästä niihin. Tätä varten oppaassa on malliesimerkki, josta toivomme olevan apua terveyssuunnitelman tekemisessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joiden on oltava saavutettavia, mitattavia ja aikaan sidottuja. Terveystarkastuksissa pitäisi käyttää paljon nykyistä enemmän aikaa tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun ja siihen, että ne kirjataan terveyskertomukseen riittävän yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävästi. Näin siitäkin huolimatta, että osa tiedoista kirjattaisiin strukturoidusti. Suunnitelman on oltava myös helposti työntekijän saavutettavissa. Tähänkin uudet teknologiset sovellukset antavat erinomaisen mahdollisuuden. Työntekijän voimavarojen mobilisointi on yksi terveystarkastusten vaikeimmista tehtävistä. On pystyttävä hahmottamaan, tarvitseeko työntekijä lisää tietoa altisteesta ja sen terveysvaikutuksista, onko työntekijällä mahdollisesti vääriä käsityksiä tai ennakkoluuloja oikaistavaksi vai tarvitseeko hän konkreettista apua esim.

suojainvälineiden valintaan ja käyttöön liittyen. Motivoivan keskustelun avulla on mahdollista avata edellä mainittuja asioita paremmin kuin suoraan ohjaukseen perustuvalla tavalla. Altisteisissa töissä olevien työntekijöiden terveystarkastusten suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa tulisi huomioida paremmin moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet. Kirjan tavoitteena on ollut järkeistää terveyden seurantaa siten, että tarkastuksille ja niiden sisällöille on perusteltu syy. Kun terveystarkastustarvetta arvioidaan, keskeistä on selvittää, mitkä ovat altisteen merkityksellisiä terveysvaikutuksia, ja millä altistumistasolla ne ovat mahdollisia. Altistumisen arvioinnin merkitys korostuu, ja tarvitaan työpaikan olosuhteiden tuntemusta. Tämä on keskeistä työterveyshuollon osaamista. Altistelähtöisten terveystarkastusten tarpeen arvioiminen ja terveystarkastusten sisällön suunnittelu kuuluvat työterveyslääkärin vastuulle. Terveystarkastuksia ei tarvita, jos altistuminen on niin vähäistä, ettei riskiä terveydelle aiheudu. Va i k k a a l t i s t u m i n e n olisi merkityksellistä, ei määräaikaistarkastuksia ole syytä järjestää, jos ei ole olemassa sellaisia mittausmenetelmiä, joilla liiallinen altistuminen tai sairauden varhaiset merkit voidaan havaita. Esimerkkinä voisi mainita ihoa ärsyttävät tai herkistävät aineet. Määräaikaistarkastus on tehoton keino etsiä haittoja, jotka työntekijä voi itsekin havaita. Alkutarkastus saattaa olla tarpeen, että työntekijä saa ohjeita ja neuvoja, joilla hän voi torjua terveydelle haitallista altistumista. Ehkä merkittävin yksittäisiä tarkastuksia koskeva muutos koskee spirometriakäytäntöä ammattiastmalle altistavissa töissä. Tutkimustieto ei puolla rutiininomaista oireettomille tehtävää spirometriaseurantaa (Lindström ym. 2019). Tekemämme selvitys osoitti, että ammattiastma-diagnoosiin johtavat tutkimukset käynnistyvät oireiden perusteella, eikä terveystarkastuksen spirometrian perusteella (Suojalehto ym. 2017). Myöskään oireettomien ”0-tutkimuksella” alkutarkastuksessa ei ole merkitystä, koska normaali spirometria ei poissulje astmaa. Spirometria on usein astmaa sairastavalla normaali. Spirometria tulee tehdä herkästi

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 5

5

15.11.2019 10.26


"terveystarkastus on vasta toisen linjan ennaltaehkäisyä"

Kirsi Karvala

Timo Leino

silloin, kun työntekijällä on astmaan tai pitkittyneeseen nuhaan sopivia oireita, ja aina bronkodilataatiokokeen kanssa. Uusi suositus tulee vähentämään työterveyshuollossa tehtävien spirometrioiden määrää. Toisaalta työuran alussa suositellaan aikaisempaa tiheämpää terveystarkastusten seurantaväliä, koska tutkimusten mukaan ammattiastman todennäköisyys altistumisen ensimmäisinä vuosina on suurin. Osa tarkastuksista voidaan korvata pelkällä oirekyselyllä. Ammattiastman ja -nuhan varhaistunnistukseen soveltuvat oirekyselyt löytyvät verkosta osoitteesta www.ttl.fi/astmanuha. Muitakin aiempia terveystarkastusten käytäntöjä on tarkasteltu kriittisesti. Yksilöllisiä riskitekijöitä emme suosittele seulottavaksi rutiininomaisten tutkimuspakettien avulla. Esimerkiksi kylmätyössä sydän- ja verisuonitautiriskiin liittyviä tutkimuksia suositellaan tehtäväksi vain kliinisen harkinnan perusteella.

Lausuntojen muoto ja merkitys poikkeavat toisistaan eri tyyppisissä terveystarkastuksissa, koska tarkastukset perustuvat eri säädöksiin. Altistelähtöiset terveystarkastukset perustuvat asetukseen terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (Vna 1485/2001). Erityispiirteenä on työntekijöiden sopivuuden arviointi, joka tehdään aina sekä alku- että määräaikaistarkastuksissa. Työkykynäkökulmasta tehtävissä terveystarkastuksissa tulee arvioida työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä pyrkiä tukemaan hänen työssä selviytymistään. On muistettava, että terveystarkastus on vasta toisen linjan ennaltaehkäisyä. Sen perimmäisenä tarkoituksena on tehdä itsensä tarpeettomaksi eli vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin niin, että altistumista ei tapahdu tai että se on niin matalalla tasolla, että terveysvaikutuksia ei ole odotettavissa. Tästä syystä on tärkeää antaa työpaikalle palautetta ryhmätasolla altistumisen lisäksi myös toimenpiteistä altistumisen vähentämiseksi. Terveystarkastukset ovat siis myös osa työpaikkaselvityksessä tehtävää terveydellisen merkityksen arviointia ja kaikissa yhteyksissä tehtävää työterveyshuollon tietojen anto-, neuvonta- ja ohjaustehtävää (kuva). Vähimmäisvaatimus on seurata työpaikan tilannetta ja työntekijöiden terveyttä työpaikan tasolla vuosittain työterveyshuoltosuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Toivottavasti jo lähivuosina on mahdollista siirtyä jatkuvampaan seurantaan. Kirjoittajat: Timo Leino LT, dos, ylilääkäri Työterveyslaitos timo.leino@ttl.fi Kirsi Karvala LT, dos, ylilääkäri Työterveyslaitos kirsi.karvala@ttl.fi

6

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 6

15.11.2019 10.26


Työterveyshoitajan kynästä ”Elää het

kessä” Sanat lausui minulle vieras nuorimies, joka alkoi keskustelemaan kanssani yhteisen ystäväm syntymäpäiväjuhlissa. Mies kertoi avoimes me ti, että hänen eräälle ystävälleen oli ann ettu elinaikaa parisen kuukautta. Tällä ystävällä oli asiat hyvin elämässä: hänellä oli perhe ja lapsia, mukava työp aikka, ystäviä ja harrastuksia. Ystävä oli sanonut hänelle hiljattain, että nyt hän elää tässä hetkessä, murehtimatta mennyttä tai tulevaa sen enempää. Nuori mies kertoi minulle, että haluaisi kovasti mennä katsomaan sairasta ystävään sä, mutta ei tiennyt, kuinka itse kohtaisi ne tunteet, kun joku asia tuntuu väärältä ja epäoikeudenmukaiselta. Nuo ri mies on menehtymässä vakavaan sairauteen. Juhlissa kohtaamani mies oli silminnähden surullinen kertoessaan ystä västään. Yritin olla tilanteessa läsnä, kuunnella ja auttaa kuten teen vastaanotto tilanteissa työssäni. En tiedä osasinko. Sam a epävarmuus vastaavanlaisissa tilanteissa jää joskus vastaanoton jälkeen mieleen ja mietityttämään. Tuon miehen kohtaaminen ei ollut helppo. Ympäristö vaikean asian keskustelemiseen oli haastava, olimmehan iloisesti juhlivien ihmisten ympäröiminä. Jäimme vieraiksi toisillemme, enkä tiedä mitä miehelle tai hänen ystävälleen tällä hetk ellä kuuluu. Tuo kohtaamisen aihe sekä siinä vallinnut tunnelma jäivät min ulle kuitenkin mieleen. Samanlainen kesk ustelu olisi voinut hyvin tapahtua vastaanotollakin. Auttaja ja autettava. Sanoja ei ole, mutta jollakin tavalla tule e yrittää auttaa autettavaa. Olla läsnä tässä hetkessä. Tuota hetkeä ja noita sanoja olen miettiny t ja pohtinut useasti jälkikäteen. Kaksi sanaa, yksistään jotenkin niin merkityksettömiä, mutta yhdessä sano ttuina niissä on jotain taianomaista. Olen usea sti pohtinut, muistanko minä itse elää hetkessä, nauttia juuri tästä hetkestä, ihmisistä ja asioista ympärilläni? Huomaanko asioita ympärilläni, vuodenaikojen eri värejä, lintujen lauluja ja ihmisten hymyjä? Niin, enpä taida aina muistaa enkä huomata. Usein mielessä on esimerkiksi ensi viikon harrastu kset, kauppaostokset, tulevat työasiat, seur aava viikonloppu, seuraava loma jne. Miksi kiirehtiä jo ensi viikkoon, kun täm äkin viikko on vielä elämättä. Mitä oikeasta an tarkoittaa ”elää hetkessä”? Onko se sitä, että innostun tässä ja nyt näis tä asioista ja pyrin nauttimaan juuri täst ä hetkestä, tästä tunteesta ja näistä asioista mitkä ovat ympärilläni? Tottaha n nuo sanat ovat, että pitäisi ”elää hetkessä ”. Miksi se sitten tuntuu joskus niin vaikealta vai teenkö minä siitä vain niin vaikeaa? Entä jos on ollut ikävä päivä, kuinka siitä hetkestä voisi nauttia? Kuinka pitää positiivisuutta yllä ikävinäk in päivinä? Totta, ajattelisin ehkä eri tava lla, mikäli tietäisin, että minulla olisi vain muutama kuukausi elinaikaa. Mutta onko tämä ristiriitaista, koska emm ehän kukaan tiedä tulevasta? Miksi siis en päivittäin opettelisi elämään hetk essä, tiedostaen, havainnoiden ja hyväksye n asioita elämässäni. Elätkö sinä hetkessä? Nautitko sinä juuri nyt niistä asioista, joita teet sekä paikasta jossa olet ? Tuon juhlissa käymäni keskustelun jälkeen olen pyrkinyt ottamaan nuo kak si sanaa elämääni useammin. Vaikkakaan jokin tietty asia ei ole mieluinen, yritän silti ajatella positiivisesti ja elää hetk essä, koska toista samankaltaista hetkeä ei tule. Tuokin hetki meni jo. Olen yrittänyt katsoa asioita ympärilläni hieman eri näkökulmasta, myös niitä epäm Näin olen havainnut eri tavalla asioita ymp iellyttäviäkin asioita. ärilläni kuin aiemmin. Päällisin puolin kaik ki voi näyttää samalta, mutta kun katsoo asioita eri kohdista, kenties voi oivaltaa asioita uudella lailla. Sain olla moottoripyörän kyydissä kesä lomalla. Havainnoin luontoa ja ympärist öä eri tavalla kuin autossa istuessani. Erilaiset tuoksut luonnosta tuliv at suoraan nenääni. Luonnon monet eri värit olivat lähempänä minua sekä myös tuulenvire. Mikäli olisin mennyt tuon saman reitin autolla, en olisi havainnu t läheskään yhtä paljon asioita kuin moottoripyörän päällä ollessani. Meid än on helppo tehdä työtämmekin kuten aiem min, saman kaavan mukaan. Voisiko tuosta kaavasta joskus poiketa ja kokeilla lähestyä työtä eri näkökulmasta? Toki on olemassa asioita, jotka on tehtävä vain yhdellä tavalla kuten erila iset tutkimukset tai mittaukset. Usein kiire niin arjessa kuin työssäkin voi vaikuttaa siihen, että moni asia jää hava innoimatta. Mielessä pyörii jo seuraava asia, vaikka edellinenkin on vielä kesken. Pysähtyminen hetkessä voisi autt aa asiaan. Haastan sinut pysähtymään hetkeksi työs säsi ja pohtimaan omaa tekemistäsi. Onn tehdä työtämme omalla persoonallamme, eksi saamme jokainen joka on mielestäni rikkaus työpaikoilla. Saatko sinä tehdä työtäsi omalla persoonallasi, entä kuinka sinä havaitset arkisia asioita ympärilläsi? Tietoisuustaitoja, hetkessä elämisen taito ja voi harjoittaa. Materiaalia asiaan löyt yy paljon netistä. Suosittelen tutustumaan asiaan, mikäli innostuit. Iloa arkeesi, Nina

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 7

7

15.11.2019 10.26


Aiheina olivat: Tulevaisuuden työterveyden toimintakenttä, Vaikuttava työterveys, Terveydenhuollon datan hyödyntäminen ja digitaaliset ratkaisut, Digitaalisen ajan työläinen, Pop Up -seminaari, Työkykyriskit hallintaan sekä Työterveysseuranta.

Kuva 2. Suomen Työterveyshoitajaliiton ständi

TERVEISET TYÖTERVEYSPÄIVILTÄ 8.–9.10.2019

8

Työterveyslaitos järjesti Työterveyspäivät Helsingin Messukeskuksessa, jossa teemana keskusteltiin työterveyden ekosysteemistä – työterveyteen vaikuttavien toimijoiden ja ympäristötekijöiden muodostamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kahden päivän aikana seminaarikokonaisuuksia oli yhteensä seitsemän. Työelämän ajankohtaisten haasteiden ääreen kokoontui työterveysalan lisäksi niin esimiehiä, kuin HR- ja työsuojelun asiantuntijoitakin. Fokus oli erityisesti työn muuttumisessa ja työterveyshuollon roolissa tulevaisuudessa. Keskustelua saivat aikaiseksi myös digitalisaatio ja mielenterveyden haasteet työelämässä.

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 8

15.11.2019 10.26


KIMMOISAT TYÖNTEKIJÄT

Sain mahdollisuuden olla kuulolla Digitaalisen ajan työläinen -seminaarissa, jossa pureuduttiin mm. työuupumuksen arviointiin -uutta näkemystä työuupumukseen tutkimusprofessori Jari Hakasen johdattamana. Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hanke (2019–2022) tavoitteena on tuottaa esimerkiksi työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja työntekijöiden käyttöön liikennevalomalli, jolla voi ajoissa tunnistaa hälytysmerkit ja myös vakavan työuupumisen. Näin työuupumuksen tunnistaminen helpottuu, kun työuupumukselle on tulossa kansalliset raja-arvot. Jäämme odottamaan saammeko kaikki käyttöömme appiversion, millä voimme seurata ja arvioida omaa työuupumuksen tasoa liikennevalomallein. HUILITAUKOJA

Psykologi Susanna Paarlahti läpikävi esityksessään Työuupumukseen vaikuttamisen keinoja. Hän suositteli alkuun lepoa (levolle antautumisen taito) yksilöllisesti enintään kolme viikkoa, levon jälkeen paluuta arkisiin puuhiin esimerkiksi kevyen liikunnan tai kotiaskareiden parissa huilitauot muistaen. Sosiaalisen kestävyyden tutkimista ja hyvien ja huonojen päivien havaintoja käydään läpi keskustellen työpsykologin kanssa. Kiinnostuksen herättäminen töihin aloitetaan, kun yöuni on normaalia ja herää aamuisin virkeänä. Myös hyvien ja huonojen päivien väliset erot eivät enää herätä toivottomuutta. Työterveysneuvottelussa suunnitellaan työhön paluu mm. mihin työtehtävään ja millä työajalla sekä pohditaan mitä muuta tarvitaan tueksi työhön paluuseen. Työuupumuksen uusiutumisen ehkäisyyn tulee työstää itseen liittyvät negatiivisen kognitiot, esimerkiksi tunne kehossa, jos en kykenekään, mitä haluaisit ajatella itsestäsi tulevaisuudessa ja mitä ovat vaihtoehtoiset kognitiot mm. ”Voin pyytää apua!” ja miten oppii juurruttamaan näitä. AJANHALLINTA ON KOKO ORGANISAATION ASIA

Mielenterveyden haasteiden kasvua työelämässä toi esille tutkimusprofessori Ari Väänänen. Yhtenä esimerkkinä oli asiantuntijat, joilla haasteena on ajan organisointi ja sidoksisuus. Tunnistatteko työterveyshoitajat työssänne ajalliset haasteet; usein jonossa tekemätöntä työtä, liian monta päällekkäistä työtehtävää, työ sisältää tiukkoja aikatauluja… Esityksessä tuli esille, että psyykkinen oireilu on asiantuntijoilla yleistä, ongelmana voimattomuuden ja väsymyksen tunne. Ajanhallinta asiantuntijatyössä korostuu yhä enemmän ja on yksilön lisäksi koko organisaation vastuulla. PELOSTA YLI

Päivän mieleenpainuvin esitys mielestäni oli heti aamun ensimmäinen esiintyjä; Signmark. Sallimmeko luovuuden, uusien ideoiden kasvun mahdollisuuden monimuotoisessa maailmassamme? Uskaltaudummeko kokeilemaan vai saako epäonnistumisten pelko välttämään kaikkia riskejä? Pelosta tulisi päästä yli ja kun sen yhdistää yhteistyön merkityksen ymmärtämiseen, avautuu uusia maailmoja. Signmarkin mukaan kestäviä voittoja ei saavuteta ilman epäonnistumisia. TYÖELÄMÄ EI OLE AINOA KUORMITTAJA

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun koko Suomessa 2018 (Varman tilasto) ja erityisesti mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kasvu on ollut voimakasta kaikissa ikäryhmissä parina viimeisenä vuotena (2016–2018, Kelan ja Tilastokeskuksen tilastot). Ylilääkäri Jan Schugkin mukaan työntekijän jaksaminen, hyvinvointi

"Sallimmeko luovuuden, uusien ideoiden kasvun mahdollisuuden monimuotoisessa maailmassamme?" – Signmark –

ja työkyvyttömyyden riskit muodostuvat kokonaisuudesta, joka muodostuu niin vapaa-ajasta kuin työelämästä (Kuva 1). TYÖTERVEYSHUOLLON LAADUKAS PALVELU

Työterveyslaitos tiedotti päivillä Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 -katsauksen julkaisusta. Sen mukaan 60 prosentilla työterveyshuoltoyksiköistä on hyvät tai erinomaiset edellytykset tuottaa laadukasta palvelua. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta järjestyksessään yhdeksäs katsaus on Työterveyslaitoksen toteuttama vuodesta 1992 lähtien. Katsauksen mukaan yli kaksikolmasosaa (71%) Suomen työterveyshuoltosopimuksista kattaa myös sairaanhoidon. Työterveyshuollon kattavuus oli suurinta Etelä-Suomessa. Yksinyrittäjiä työterveyshuollon piirissä oli vain alle 5000 henkeä ja maatalouden työvoimasta vain noin joka kahdeksas. Ty ö t e r v e y s l a i t o k s e n vuosittainen Laatupalkinto 2019 myönnettiin Työterveyspäivillä 9.10.2019 tuloksekkaasta työterveysyksikön toiminnan Kuva 1. Jan Schugk laadun kehittämistyöstä Terveystalo Tampereelle. Valinnasta vastasi Työterveyshuollon laatuverkoston kehittämistiimi kaikille Suomen työterveysyksiköille avoimeen kilpailuun hakuaikana jätettyjen hakemusten perusteella. Valinnassa huomioitiin hakemusten lisäksi henkilöstön pätevyys, palveluprosessien toimivuus, työterveysyhteistyön toteutuminen, laatujärjestelmän toimivuus, asiakastyytyväisyys ja kustannukset. Laatupalkinnolla Työterveyslaitos pyrkii kannustamaan työterveysyksiköitä kehittämään toimintaansa. OMA UPEA STÄNDIMME

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry oli näytteilleasettajana Työterveyspäivillä (Kuva 2). Ständillä kävi keskustelemassa päivän polttavista aiheista niin liittomme jäseniä, yhteistyökumppaneita, esimiehiä, työsuojelun henkilöstöä kuin mahdollisesti myös tulevia uusia jäseniä. Ainakin osaa kävijöistä ja näytteilleasettajia näemmekin seuraavaksi Työterveyshoitaja luentopäivillä Oulussa 26.-27.3.2020. Tapaamisiin! Anu Silander STTHL ry, viestintäjaos

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 9

9

15.11.2019 10.26


Karu totuus vai vääriä tulkintoja S SUOMALAISESSA – MIHIN KULKEE SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITY TYÖELÄMÄSSÄ -VERKKOSEMINAARIN TERVEISET

Keva järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kelan, Terveystalon ja Työterveyslaitoksen kanssa 29.10.2019 verkkoseminaarin, jossa selvitettiin työkyvyttömyyden kustannuksia yksityisellä ja julkisella sektorilla, ns. havahdutettiin Suomen työkyvyn tilaan. Lisäksi läpikäytiin työterveyspalveluiden merkitystä työkyvyttömyyden ehkäisemisessä ja esimerkiksi työmarkkinoiden muutosten vaikutuksia sairauspoissaoloihin. Tilaisuuden juontajana toimi YLE:n toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN MÄÄRÄ KASVAA

Kati Korhonen-Yrjänheikki (Keva) aloitti johdannon toteamalla, että vanhuuseläkkeiden määrä on vähentynyt, mutta työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu vuodesta 2017 lähtien on karusti totta. Kevan tilastojen mukaan eniten nousua on ikäryhmässä 4049 vuotiaat, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetusalalla, vaikka julkisella alalla osatyökyvyttömyyseläkkeitä käytetään enemmän kuin yksityisellä puolella. Työkyvyttömyys on hyvin monitahoinen asia, mutta hänen näkemyksensä oli; kun on tahtoa ja osaamista, niin työpaikoilla löytyy töitä jatkossakin, missä myös osatyökykyinen pärjää. Yhteistyöllä on mahdollista selättää työkyvyttömyyden kasvua. SAIRAUSPOISSAOLOT AIHEUTTAVAT MERKITTÄVIMMÄT KUSTANNUKSET

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla -analyysia on tehty yhteistyössä Kevan ja Terveystalon kesken. Työkyvyttömyyden kustannukset yrityksissä (N= 62, 48 000 HTV) 2018/2017 oli 6,24% palkkasummasta, kun vastaavasti kunta, sote-organisaatiot ja muut (N=62, 400 000 HTV) luku oli 6,93% palkkasummasta. Näistä kustannuksista sairauspoissaolot aiheuttavat merkittävimmät kulut. Huomattavaa oli, että kaikissa organisaatioissa erot olivat hyvin vaihtelevat. Työterveyshuollon kustannukset julkisella sektorilla ovat huomattavasti vähäisempiä kuin yrityksissä keskimäärin, ja nähtävissä on, että niissä organisaatioissa, missä kustannukset

10

ovat alhaisia, sairauspoissaolojen määrä on isompi. Toni Pekka (Keva) toi esille, että työkyvyttömyyden kustannukset kertovat työkykyjohtamisen ja -prosessien toimivuudesta. Laura Räty (Terveystalo) totesi työterveysyhteistyön onnistumisen vaikuttavan kustannusten alentamiseen. Kelan edustaja Jenni Blomberg toi esille, että Kelan korvaamat pitkät sairauspoissaolot ovat viime vuosina kääntyneet kasvuun. Kasvu on kohdistunut mielenterveysperusteisiin poissaoloihin kaikissa ammattiryhmissä ollen yleisimpiä toimihenkilöillä, harvinaisempia yrittäjillä, joilla poissaolokaudet ovat pitkiä. Työllisten mielenterveyspoissaolopäivistä yli puolet aiheutuu masennuksesta ja neljännes ahdistuneisuushäiriöistä. TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ ENNAKOI TYÖKYKYMUUTOKSIA

Jaakko Harkko Helsingin Yliopistosta kertoi Työsuojelurahaston rahoittamasta tutkimusprojektista ”Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuoltopalvelujen käyttö”. Sen mukaan alle 35-vuotiaat ovat vähiten työterveyden sairaanhoitopalveluita käyttävä ikäryhmä. Työsuhteen ensimmäisinä vuosina tieto työterveyshuollon palveluita paljon käyttävistä voi auttaa kohdentamaan tukitoimenpiteitä. Runsas työterveyspalveluiden käyttö voi tutkimuksen mukaan viitata

"Tärkeätä on pohtia, mitä keinoja myös yksilöllä on käytettävissä oman työkyvyn tueksi"

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 10

15.11.2019 10.26


VOIDAANKO SAIRAUSPOISSAOLOA PITÄÄ TERVEYDEN MITTANA?

Paneelikeskustelussa todettiin, että vaikka suomalaisen terveys ja työkyky ovat parantuneet vuosien myötä, niin siitä huolimatta sairauspoissaolotilastot heilahtelevat. Osatyökykyisten osuuden kasvu työelämässä voi osaltaan nostaa tilastoja, vaikka osatyökykyisten työllistyminen on yhteiskunnallisesti pelkästään positiivinen asia. Ilmiönä tämä tulee olemaan yhä suurempi trendi, johon vaikuttaa paljon, miten työpaikoilla suhtaudutaan sairauksiin, osatyökykyisiin? Järjestelmiin tulee tehdä ilmiön mukaisesti ratkaisuja ja toimintamalleja, jossa erilaiset osaratkaisut ovat kustannusvaikuttavia. Työpaikoilla tapahtuva työkykyjohtaminen ja työterveyshuoltopalvelut on syytä kohdentaa siihen, miten voimme käytössä olevilla voimavaroilla kohdentaa toimenpiteet sairauspoissaolojen vähentämiseen. Toimenpiteet tulee kohdistaa oikeisiin ryhmiin tai henkilöihin. Johdon tulee tuntea ja tunnistaa nämä sekä riskitekijät omissa työyhteisöissään. Työelämässä yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnista nostettiin myös esille, samoin kuin yksilön vahvuuksien kartoittaminen ja tukeminen. PANOSTUSTA TYÖTERVEYSYHTEISTYÖHÖN

pidempään jatkuneeseen oireiluun ja korreloi pitkiin sairauspoissaoloihin. Myös ammattiasemalla oli merkitystä runsaiden palveluiden käytössä. YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET VAIKUTTAVAT TYÖELÄMÄÄN

Työter veyslaitoksen edustaja Taina Leinonen nosti puheenvuorossaan esiin, että työkyvyttömyyteen ja työhön paluuseen vaikuttavat monet eri tekijät kuten terveydentila, työympäristö ja työn kuormitustekijät, sosiaalitekijät, terveydenhoito ja sosiaaliturvajärjestelmä ja laajempi yhteiskunnallinen konteksti. Työkyvyttömyystrendit eivät kuvasta pelkästään terveydessä ja työkyvyssä tapahtuvia muutoksia, vaan saattavat osittain liittyä talouden suhdannevaihteluihin ja työelämään osallistuvien väestön rakenteelliseen muutokseen. Toimenpiteiden osalta johtopäätöksenä oli, että osasairauspäiväraha jo varhaisessa työkyvyttömyyden vaiheessa on joissakin tapauksissa hyvä keino edistää työhön kiinnittymistä ja myöhemmin täyttä työhön paluuta. Sen käyttö myös vähentää sosiaaliturvakustannuksia ja mahdollisesti säästää kalliin työeläkekuntoutuksen käyttöä. Hänen mukaansa ammatillisen kuntoutuksen palveluita tulee kehittää kustannustehokkaammaksi. Lisätietoa, ammattikohtainen työn kuormitustekijöiden aineisto ja sen sovellukset, löytyvät Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa www.tyoelamatieto.fi.

Kelan Janne Leinonen kiteytti seminaarin päätössanat. Työterveysyhteistyöhön tulee edelleen panostaa työkyvyn tukemisessa. Työterveyshuollon tulee aktiivisesti ohjata ammatillisen kuntoutukseen, tehden yhteistyötä jouhevammin, jotta jäljellä oleva työkyky saadaan entistä enemmän nostettua ylös. Tärkeätä on pohtia, mitä keinoja myös yksilöllä on käytettävissä oman työkyvyn tueksi. Leinonen pohti myös sitä, että tarvitsemmeko uuden kansallisen 30-60-90 kiertueen teeman esiin nostamiseksi. Hän nosti esille syyskuussa julkaistun Käypä Hoito -suosituksen sairauslomien kirjoittamiseen ja huomion, että työnteolla on myös mahdollinen toipumista edistävä vaikutus. Anu Silander palvelupäällikkö, työsuojelupäällikkö AITO Työterveys

Verkkoseminaari on katsottavissa: https://www.keva.fi/karu-totuus-vai-vaaria-tulkintoja/ Tarkempi Kelan tietopaketti sairauspoissaoloista: kela.fi/sairauspoissaolojen-tutkimus

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 11

11

15.11.2019 10.26


Moniammatillista toimintakyvyn selvitystä ja tukea

Tukea työelämässä selviytymiseen Erityisosaamisemme piiriin kuuluvat esimerkiksi MS-tauti, harvinaiset neurologiset sairaudet, aivovammat, aivoverenkiertohäiriöt, ja Parkinsonin tauti. Harkinnanvaraisessa moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa otamme huomioon myös neurologisiin sairauksiin usein liittyvät näkymättömät haitat.

Ota yhteyttä! mnk-kuntoutustoimisto@neuroliitto.fi / p. 040 133 7010 / www.kuntoutuskeskus.fi /

#munkuntsi

Marraskuu on musta – meidän kaskot loistavia Turvakasko NYT*

Marraskuussa Suomessa on lähes puoli miljoonaa kilometriä pimeää tietä. Meidän loistavat kaskot antavat turvaa autollesi – valitse itsellesi sopivin. Marraskuun ajan saat Turvakaskon –30 %. Kaskon paras kaveri on huippueduilla varustettu liikennevakuutus.

-30% Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi –10% jatkuvan alennuksen.

Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Soita 01019 5110, poikkea käymään tai kurvaa osoitteeseen turva.fi

* Marraskuun ajan Turvakasko –30 %. Etu koskee yksityisasiakkaan henkilö- tai pakettiauton uutta Turvakasko-vakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.–30.11.2019. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi –10 % jatkuvan alennuksen.

12

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 12

15.11.2019 10.26


PUHEENJOHTAJALTA

S

yksyiset terveiset lukijoilleni kuntoutuksen maailmasta Lohja Spasta, luonnonkauniin Lohjanjärven rannalta. Täällä urakoidaan tällä hetkellä uuden hankintakauden kuntoutuksen valmistelua ja ajan teemaan kehiteltäviä hyvinvointipalveluja työikäisen palautumisen tueksi.

Tänä syksynä on tarjolla monia mielenkiintoisia koulutustilaisuuksia, joista yhdessä vierailin jo syyskuussa toimien puheenjohtajana Profession Työterveys 2019 -päivillä Espoossa. Tapahtumassa oli huikeita puhujia, kiinnostavia teemoja ja innostunut joukko kuulijoita. Työterveys2019 -päivät olivat hieno poikkileikkaus työterveyshuollon ajankohtaisista ilmiöistä. Ilokseni sain olla päivillä vetämässä digitalisaatioon liittyvää paneelia, jossa olivat mukana Ossi Koskinen Aavasta, Ossi Laukkarinen Mehiläisestä ja Silja Komulainen Terveystalosta. Kahden Ossin ja Siljan keskustelu digitalisaation mahdollisuuksista työterveyshuollossa oli värikästä ja innovatiivista. Tulevaisuuden näkymässä digitalisaatio tulee mullistamaan alaamme ja poisoppimista joudumme varmasti opettelemaan toden teolla! Kansallisesti ajankohtaista teemaa eli mielenterveyttä, käsiteltiin mielenterveyden perustan, mielen hyvinvoinnin ja henkisen työkyvyn psykofyysisestä näkökulmasta. Suomessa mielenterveyden häiriöt maksavat kansallisesti vuosittain 11 miljardia. Mielenterveyssyistä aiheutuva työkyvyttömyys ei ole vähentynyt Suomessa, ja itsemurhatilastossa olemme edelleen Euroopan kärjessä. Ennaltaehkäisyssä on runsaasti tekemistä. Työelämällä on vahva roolinsa mielenterveyden tukijana. Työpaikoilla on paljon rakenteita, joilla suomalaisten mielenterveyttä voidaan edistää, kuten hyvät työelämäkäytännöt, varhainen tuki, työn kuormituksen hallinta ja muut työsuojelun toimenpiteet. Aivojen hyvinvointi on ollut useissa koulutuksissa toistuva teema ja oli näkyvästi esillä myös Työterveys 2019 -päivillä. Aivojen kuormittuminen huolestuttaa. Ihmistä ei ole rakennettu työskentelemään jatkuvasti keskeytyvän työn parissa. Psykologi Mona Moisalan mukaan ihminen oppii tavan keskeyttää tekemisensä ilman häiriön ilmaantumista, altistuessaan jatkuvasti toistuville keskeytyksille työssään. Kun tilanne on jatkunut riittävän pitkään, keskittymisen ongelmat alkavat heijastua aikaansaamiseemme. Moisalan ajatukset antoivat paljon ajateltavaa ja eväitä kognitiivisen ergonomian kehittämiseen ja työssä tehtäviin rajanvetoihin. Keskeytyneen työn jälkeen kestää noin 20 minuuttia ennen kuin saavutamme uudelleen saman työtehon, joka meillä oli ennen työn keskeytymistä. Kognitiivisen ergonomian tarkastelu on ajankohtaista tässä avokonttorien ja monitoimitilojen ajassa. Aivomme tarvitsevat häiriötöntä työaikaa, jota täytyy järjestää ja myös rajata työtä. Suosittelen teille kaikille lämpimästi Huotilaisen ja Moisalan Keskittymiskyvyn elvytysopasta. Työterveyshoitajana omasta kognitiivisesta työkyvystä täytyy pitää myös itse huolta. Yhteinen moniammatillinen koulutuspäivämme 14.11.2019 lähestyy. Työstämme moniammatillisessa yhteistyössä liittojen kesken julkilausumaa moniammatillisen työterveyshuollon kehityksen tueksi ja julkaisemme kannanottomme Helsingissä järjestettävän koulutuspäivän yhteydessä. Kannanottomme on tärkeä nimenomaan ennaltaehkäisevän toiminnan painopisteiden muutoksen osalta, työterveyshuollon korvausuudistuksen astuessa voimaan ensi vuoden alussa. Asiakaskeskeisyys ja tarvelähtöisyys ovat ennaltaehkäisevän työterveyshuollon uudistamisen kulmakivet. Miten selvitämme asiakkaiden tarpeet ja vastaamme heidän tarpeissaan ilmaantuviin muutoksiin palveluillamme? Miten ehkäisevän toiminnan tulisi uudistua, jotta se tukee työikäisen työkyvyn ylläpitoa? Työterveyshoitajien toivon olevan muutosagentteina myös työterveysyhteistyössä. Toivon, että osaamme ja haluamme uudistaa omaa rooliamme ja työtämme asiakkaiden kanssa ennakkoluulottomasti ja kestävän kehityksen sekä asiakashyödyn näkökulmista. Ajankohtaiset teemat päivittyvät liiton sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillamme. Seuratkaa ajankohtaisia nostojamme ja osallistukaa keskusteluun! Raikasta syksyä lukijoillemme,

Pilvi

Pilvi Österman | Puheenjohtaja | Suomen Työterveyshoitajaliitto ry | puh. 0400 734476 | email: pilvi.osterman@stthl.fi Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 13

13

15.11.2019 10.26


TYÖTERVEYSHOITAJAN EMPATIA JA OHJAUS OVAT TÄRKEITÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEELLE Noin kuusi vuotta sitten Marja-Leena Hautamäen elämää ravisteli valtava tragedia. Hänen ainoa lapsensa, jo aikuinen poika, kuoli puukotuksen uhrina. ”Asuin eri kaupungissa kuin poikani. Kuolinviestiä ei tuotu minulle suoraan, vaan sain sen vanhempieni kautta. En saanut tapahtuman jälkeen kriisiapua, vaikka se olisi kyllä ollut tarpeellista”, Marja-Leena kertoo.

14

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 14

15.11.2019 10.26


S

euraavana päivänä Marja-Leenalle kirjoitettiin kaksi viikkoa sairauslomaa paikallisessa terveyskeskuksessa. Myöhemmin sairauslomaa jatkettiin vielä toiset kaksi viikkoa, mutta sen jälkeen hän palasi töihin. ”Tiedän, että moni lamaantuu surusta ja tarvitsee pitkää sairauslomaa, ja ymmärrän sen täysin. Itse halusin kuitenkin palata töihin melko pian. Työhöni sisältyy paljon asiakaspalvelua, ja ihmiskontaktit auttoivat minua jaksamaan suruni kanssa”, Marja-Leena kuvailee. TYÖYHTEISÖN TUKI ON TÄRKEÄÄ JA TYÖTERVEYS VOI AUTTAA SIINÄ

Marja-Leena kertoo saaneensa paljon tukea työyhteisöltään. Työpaikkansa työterveyspalveluita hän kuvaa hyvin saavutettaviksi: ne ovat lähellä työpaikkaa, ja työterveyteen pääsee helposti halutessaan. Töihin palattuaan hän ei kuitenkaan hakeutunut työterveyteen poikansa kuolemaan liittyen. Vakava kriisi yksityiselämässä vaikuttaa väistämättä työhönkin. Suositellaan, että silloin työterveys, työnantaja ja työntekijä yhdessä keskustelevat siitä, miten työnantaja voi parhaiten tukea työntekijää. Tällainen kolmikantaneuvottelu toteutetaan vain työntekijän suostumuksella, mutta aloitteen on hyvä tulla työnantajalta. ”Jos kolmikantaa olisi ehdotettu työpaikallani, olisin kyllä suostunut. Minusta sellainen järjestely olisi hyvä”, Marja-Leena kommentoi. Keinoja tukea töihin palaavaa työntekijää on monia. Toisia auttaa työajan väliaikainen tai muunlainen uudelleenjärjestely, jotkut taas kaipaavat lähinnä tilaisuuksia keskustella elämäntilanteestaan ja saada työyhteisöltä tukea. Kaikkien tukitoimien tulee lähteä siitä, mitä työntekijä itse toivoo ja minkä hän kokee hyödylliseksi omassa tilanteessaan. EMPAATTINEN TYÖTERVEYSHOITAJA AUTTOI ETEENPÄIN

Muutaman kuukauden päästä töihin paluustaan Marja-Leena tapasi työterveyshoitajan tavallisen terveystarkastuksen yhteydessä. Hoitaja ymmärsi rutiinitarkastuksen lisäksi kysellä myös asiakkaansa henkisestä jaksamisesta. ”Työterveyshoitaja oli äärettömän ystävällinen, empaattinen ja ymmärtäväinen. Hän kysyi vointiani ja ymmärsi, että en voi hyvin”, hän kiittelee. Työterveyshoitaja suositteli psykologin kanssa keskustelemista, ja sen seurauksena Marja-Leena saikin apua työterveyspsykologin vastaanotolta. Ammattilaisten tukea tarvitaan usein pian menetyksen jälkeen, mutta vointia on tärkeää aktiivisesti kysellä myöhemminkin. Läheisen kuoleman vaikutukset hyvinvointiin voivat ulottua vuosien päähän. ”Työterveyshoitaja sanoi, että voin myöhemminkin hakea apua ja tulla juttelemaan”, Marja-Leena kertoo. Vointia on kyselty ja kysellään yhä säännöllisesti. ”Jokin aika sitten kävin työterveydessä verikokeissa, ja hoitaja kysyi kuulumisiani ja jaksamistani. Minusta on äärettömän tärkeää, että kuulumisia kysellään aivan tavallistenkin käyntien yhteydessä.” SUREVAT TARVITSEVAT HYVIÄ KOHTAAMISIA, TIETOA JA OHJAUSTA

Läheisensä menettäneet tarvitsevat empaattisia, kunnioittavia kohtaamisia terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kun sureva kokee tulleensa kohdatuksi, hän usein kokee tulleensa myös autetuksi. Kohtaamisten laadulla on tutkitustikin vaikutusta surevien hyvinvointiin. On myös tärkeää, että ammattilaiset ohjaavat läheisensä menettäneen tarvittaessa eteenpäin saamaan tukea muualta.

Sureva tarvitsee tietoa saatavilla olevasta tuesta ja palveluista. Marja-Leena kertoo saaneensa paljon apua henkirikoksen uhrien omaisten vertaistukijärjestöltä Huoma ry:ltä. Hän löysi Huoman yhteystiedot itse Internetistä. Monille läheisensä menettäneille vertaistuki on todella tärkeää, ja siksi ammattilaisten tulisi osata kertoa Maiju Hirvonen asiakkailleen vertaistuen mahdollisuudesta. Jos ammattilainen asiakkaan luvalla välittää tämän yhteystiedot vertaistukijärjestöön, voidaan järjestöstä tarjota apua surevalle. ”Kukaan ammattilainen ei kertonut minulle Huomasta, mutta olisi hyvä, jos henkirikoksen uhrien läheiset saisivat tietää järjestöstä ja vertaistuen mahdollisuudesta mahdollisimman pian. Kun soittaa Huoman toimistoon, saa apua”, Marja-Leena mainitsee. KOKEMUSASIANTUNTIJAT AUTTAVAT AMMATTILAISIA AUTTAMAAN

Nykyisin Marja-Leena toimii neljän surujärjestön yhteisen Surevan kohtaaminen -hankkeen koulutettuna kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijan voi pyytää maksuttomalle vierailulle omalle työpaikalleen tai oppilaitokseensa. Vierailuillaan kokemusasiantuntijat jakavat oman tarinansa ja kertovat ammattilaisille siitä, millaista apua he saivat alan ihmisiltä, ja mitä he olisivat tarvinneet. Hanke kerää ja levittää myös tutkittua tietoa surusta. Tieto auttaa ammattilaisia toimimaan paremmin haastavissa kohtaamistilanteissa. Marja-Leenan viesti ammattilaisille on selkeä: ”Empatia on tärkeintä. Se että kysytään kuulumisia, ja että jälkikäteenkin kysellään vointia. On myös tärkeää saada tukea ja neuvoja siihen, mistä saa lisää apua. Vertaistuen mahdollisuudesta olisi tärkeä tietää.” Tietoa surusta ja surevan kohtaamisesta löytyy verkkosivustolta www.surevankohtamainen.fi. Sivustolla on juuri julkaistu työterveydessä toimivia erityisesti koskettava tietokokonaisuus ”Sureva työyhteisössä”. Sieltä löytyy myös tietoa surevan kohtaamisesta sekä eri avun kanavista, joihin surevan voi ohjata saamaan lisää apua. Sivustolla voi myös pyytää kokemusasiantuntijan vierailua ja tilata hankkeen uutiskirjeen. Surevan kohtaaminen -hankkeen taustalla ovat Suomessa läheisensä menettäneille vertaistukea tarjoavat järjestöt: Huoma – henkirikoksen uhrien omaiset ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Suomen nuoret lesket ry sekä Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Maiju Hirvonen viestintävastaava Surevan kohtaaminen -hanke maiju.hirvonen@surevankohtaaminen.fi www.surevankohtaaminen.fi https://www.surevankohtaaminen.fi/sureva-tyoyhteisossa/

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 15

15

15.11.2019 10.26


MONIAMMATILLISUUDEN JA VASTUUNJAON KEHITTÄMISTARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

KATSAUS TYÖTERVEYSHUOLLON TILANTEESEEN

Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 katsaus julkaistiin Työterveyslaitoksen toimesta. Katsauksen tavoitteena on kuvata Suomessa työterveyshuollon kattavuutta ja resurssien määrää suhteessa palvelujen piirissä oleviin ja työvoimaan. Katsauksen aineisto on kerätty kyselyllä, jossa selvitettiin työterveyshuollon toimintaa maassamme vuonna 2018. Kysely kohdistettiin 442 suomalaiseen työterveysyksikköön, joista vastasi 342 yksikköä, eli vastausprosentiksi muodostui 81 %. Tutkimuksen tulokset poikkileikkaavat suomalaisen työterveyshuollon tilaa, voimavaroja, asiakkaita, palvelujen tasoa ja antaa viitteitä työterveyshuollon kehitystarpeista.

16

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 16

15.11.2019 10.27


TOIMINTA ON KESKITTYNYT LÄÄKÄRIKESKUKSIIN

Työterveysyksiköillä oli hallussaan kaikkiaan 115 000 työterveyshuollon sopimusta ja työterveyshuollon piiriin kuului yhteensä noin 1,9 miljoonaa työikäistä. Työterveyshuollon järjestäminen on keskittynyt lääkärikeskuksiin. Katsauksen mukaan 69 % yritysten sopimuksista oli lääkärikeskuksissa ja kunnallisissa yhtiöillä sopimuksia oli 22 %. Lääkärikeskusten sopimukset näyttivät keskittyvän erityisesti Etelä-Suomeen. Työterveyslaitoksen katsauksen mukaan 65 %:lla työterveyshuollon palveluja tuottavista yksiköistä katsottiin olevan laatukriteerien mukaisesti hyvät tai erinomaiset edellytykset tuottaa palveluja asiakkailleen. Työterveyshuollon palvelusopimuksista noin 71 % on kokonaisvaltaisia ja 29 % lakisääteisiä sopimuksia. Suurin osa työterveyshuollon sopimuksista on pienillä yrityksillä, enintään 10 hengen työpaikkoja oli 74 % ja vain 3 % yrityksistä työllisti vähintään 250 työntekijää. Kokonaisvaltaisten sopimusten suhteellinen osuus kasvoi yritysten koon mukaan, 1-10 työntekijän pienyritysten sopimuksista 65 % oli kokonaisvaltaisia ja suuryrityksistä kokonaisvaltaisia sopimuksia oli lähes kaikilla, 98 %. PALVELUJA TUOTETAAN MONIAMMATILLISESTI

Katsauksen mukaan työterveyshuollon moniammatilliset voimavarat ovat parantuneet, mutta tavoitetta laadukkaaseen moniammatilliseen yhteistyöhön on. Työterveyshuolto kaipaa Suomen Työterveyshoitajaliiton näkemyksen mukaan selkeää vastuunjakoa ja moniammatillisempaa asiakkuudenhallintaa ja yhteistyötä työpaikan arjessa. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) edellyttää, että työterveyshuollon toteuttamisesta vastaa työterveyshuoltoon pätevöitynyt ammattihenkilöstö; työterveyshoitaja sekä työterveyshuollon erikoislääkäri. Sen lisäksi, työpaikan tarpeisiin perustuen, työpaikan on käytettävä työterveyshuollon asiantuntijoita, kuten työfysioterapeuttia, työpsykologia, työhygieenikkoa tai muuta työterveyshuoltoon perehtynyttä asiantuntijaa.

"Katsauksessa kerätyn tiedon mukaan työterveysyksiköissä työterveyshuollon henkilöstön määrä oli yhteensä 6500, näistä työterveyshuollon erikoislääkäreitä oli 998, työterveyshoitajia 2226, työfysioterapeutteja 906 ja työterveyspsykologeja 646" (Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018)

TYÖTERVEYSHOITAJAN ROOLI ON KESKEISIN

Suomalaisen työterveyshuollon voidaan todella sanoa olevan työterveyshoitajavetoista, moniammatillisuuden sijaan. Suomen Työterveyshoitajaliitto on ollut huolissaan jo pidempään tästä kehityksestä, joka ei ole työterveyshuoltolain eikä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista. Työterveyshoitajat huolehtivat Suomessa 114 000 työterveyshuollon sopimuksesta, osallistuvat työterveyshuollon toimijoista tavallisimmin työpaikan työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun ja ovat usein työpaikalla se näkyvin työterveyshuollon kasvo. Työterveyshoitaja vastaa käytännössä työterveysyhteistyön koordinoinnista, toteuttaa valtaosan pienten yritysten työterveyshuollon prosesseista ja suuremmissa yrityksissä työterveyshoitaja toimii työterveysyhteistyössä työpaikan tahojen, kuten henkilöstöhallinnon ja työsuojeluhenkilöstön, kanssa työpaikan olosuhteiden kehittämiseksi. Työterveyshoitajien laskennallinen henkilöasiakasmäärä Työterveyslaitoksen aineiston perusteella oli noin 850 henkilöasiakasta työterveyshoitajaa kohden. Käytännön työssä toimivat kuitenkin tunnistavat ongelman, jossa asiakasmäärissä on isoja työterveyshoitajakohtaisia eroja ja variaatio on todella suuri. Suomen Työterveyshoitajaliitto julkaisi äskettäin asiakasmitoituksen suosituksen, laadukkaan ja lainmukaisen työterveyshuollon toteuttamiseksi, juuri työterveyshoitajien työn näkökulmasta tarkasteltuna. Kelan työterveyshuollon tilaston mukaan vuonna 2017 Suomessa työterveyshuollon piiriin kuului 1 850 000 palkansaajaa eli 86 % työväestöstä. Noin 70 prosentilla työntekijöistä oli sairaanhoidon palvelut osana työterveyshuoltoa. Vaikka alle miljardin maksava panostus Suomen työikäisten työterveyshuoltoon voidaan katsoa edulliseksi, jos verrataan perusterveydenhuollon vuosittaisiin, lähes kolmen miljardin kustannuksiin, on työnantajien järjestämän työterveyshuollon kokonaishinta muodostunut yhä kalliimmaksi. Kelan tilastojen mukaan työnantajien työterveyshuollon kustannukset ovat nelinkertaistuneet tällä vuosikymmenellä.

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 17

17

15.11.2019 10.27


"Ehkäisevän työterveyshuollon hyväksytyt kustannukset olivat Kelan työterveyshuollon vuoden 2017 tilastojen mukaan 371 miljoonaa ja sairaanhoidon kustannukset 444 miljoonaa, yhteensä 871 miljoonaa euroa. Kun taas vastaavat luvut olivat vuonna 2007 ennaltaehkäisevän palvelun osalta 195 miljoonaa ja sairaanhoidon osalta 304 miljoonaa euroa, yhteensä 499 miljoonaa" (Kelan työterveyshuoltotilasto 2017)

LEHTIIN NOSTETAAN EDELLEEN OTSIKOIKSI NOPEA SAIRAANHOITOPALVELU

Helsingin Sanomien artikkelissa 29.9.2019 kehuttiin suomalaisten työikäisten nopeaa hoitoon pääsyä työterveyshuollossa ja laajojen sairaanhoidon palvelujen hyötyjä työntekijälle. Artikkeli kuvaa hyvin miten eriarvoisessa asemassa palkansaajat ovat työterveyshuollon palvelujen kattavuuden, sisällön sekä saatavuuden osalta. Työterveyshuollon tehtävänä on ehkäistä työn terveyshaittoja, ylläpitää työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä, ei siis tuottaa laajoja sairaanhoidollisia palveluja. Työikäisten terveydenhuolto kuuluu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastuulle. Työikäisten kansansairauksien hoito ei kuulu työterveyshuoltoon, vaan perusterveydenhuollon hoitopolkuja tulisi kehittää työikäisten tarpeita ajatellen. Helsingin Sanomien artikkelissa työterveyshuollon väitetään toimineen jopa liiankin tehokkaasti. Mikäli näin asian laita on, ei suomalaisen työikäisen väestön terveys ja työkyky kuitenkaan ole viime vuosina kehittynyt kovin suotuisasti. Kansanterveystyö on ollut tuloksellista, josta esimerkkinä muun muassa sydänsairauksien ilmaantuvuuden lasku, mutta tilalle ovat tulleet kokonaan uudet riskit ja haasteet, myös työelämää ajatellen. Etenkin kansallinen kehitys mielenterveystilastoissa on hälyttävä. Suomessa alle 30-vuotiaiden mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Suomessa mielenterveyteen liittyvät syyt selittävät joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen sekä kolmasosan uusista alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä. Neljäsosa sairauspäivärahoista maksetaan mielenterveyspoissaolojen takia. Mielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspäivät ovat lisääntyneet 16 prosenttia vuosina 20162017. Kehitys on ollut rajua ja mielenterveysongelmat maksavat Suomelle vuosittain 11 miljardia euroa (Mieli ry tilastot).

18

KOKONAISVALTAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO ON SUOMALAINEN INNOVAATIO

Kokonaisvaltainen työterveyshuollon palvelu, ehkäisevä ja työkykyä tukevana toimintana ja siihen liittyvine hoidollisine palveluineen, on todellinen suomalainen innovaatio. Ennaltaehkäisyyn yhdistetty työterveyspainotteinen sairaanhoito on tehokas yhdistelmä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voitaisiin sopia kohdennetusta työkyvyn tuesta ja kehittää pitkälle räätälöityjä työkyvyn tuen ja työhön paluun prosesseja juuri mielenterveysongelmaisten tarpeisiin. Työpaikoilla on paljon hyviä rakenteita, joilla työkykyä voidaan tukea tapauskohtaisesti. Työpaikoilla on tehty aktiivisempaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja viime vuosien aikana merkittävä rooli on ollut myös työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Varhainen työkyvyn tukeminen työpaikoilla on kannattavaa, vaikuttavaa ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa yhteiskuntakestävää toimintaa. TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUSUUDISTUKSELTA ODOTETAAN PALJON

Suomen Työterveyshoitajaliitto on ottanut kantaa työterveyshuollon korvausuudistukseen ja odottaa sen kehittävän käytännön työterveyshuollon toimintaa moniammatillisempaan suuntaan. Korvausuudistuksentuomiamahdollisuuksiatulisihyödyntääjoennakoiden vuoden lopussa käynnistyvissä toimintasuunnitelmaneuvotteluissa työpaikkojen kanssa. Toiminnansuunnittelun tulisi tulevaisuudessa olla osallistava ja ottaa mukaan myös palveluverkoston tahoja. Työterveysyksiköissä olisi erityisen tärkeää tarkastella työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden rooleja ja vastuita suhteessa perustehtävään. Korvausjärjestelmän tulisi tukea sitä, että työkyvyn tukemiseksi kaikki keinot otettaisiin käyttöön. Työterveyshuollon korvattavuuden edellytyksenä ei enää jatkossa toimi työkyvyn tuen yhteistyömallista sopiminen, koska korvausjärjestelmä ei vastaisuudessa siihen kannusta. Siitä huolimatta tulee työkyvyn tuen yhteistyötä kehittää edelleen aktiivisesti, myös tulevaisuudessa. KAIKKI TYÖIKÄISET TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖKYVYN TUEN PIIRIIN

Korvausuudistuksen myötä yrityksellä on käytettävissä enemmän rahaa nimenoman ennaltaehkäisevän ja työkykyä tukevan työterveyshuollon järjestämiseen. Liiton mukaan tämä antaa paremmat edellytykset yrityksille toteuttaa työterveyshuollon perustehtävää. Toivomme myös, että tämä edistää työterveyshuollon kattavuutta maassamme, ja pääsisimme tilanteeseen, jossa jokainen työikäinen olisi työterveyshuollon palveluiden piirissä. Korvausuudistuksen seurantaa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi työsuojelutarkastusyhteenvedoissa ja arvioida, miten työterveyshuollon sisältö käytännössä muuttuu. Korvausuudistus antaa mahdollisuuden lisätä työterveyshuollon vaikuttaviksi todettuja menetelmiä, kuten suunnattuja terveystarkastuksia ja ryhmien ohjausta ja neuvontaa, jotta työterveyshuollosta saadaan paras kustannushyöty työpaikoille. Saumatonta yhteistyötä ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen välille tulisi kehittää ja tehdä suomalaisesta työterveyshuoltoinnovaatiosta vieläkin toimivampi, sillä työelämässä tuntuu riittävän ennaltaehkäisyn ja työkyvyn tuen tarpeessa olevia. Työterveyshuollon tulisi pureutua etenkin psykososiaalisen työnkuormituksen hallintaan työpaikoilla ja kehittää toimintaansa ja sisäistä työnjakoa nimenomaan työkyvyn tuen näkökulmasta. Pilvi Österman Puheenjohtaja Stthl ry

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 18

15.11.2019 10.27


TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN

T

yöturvallisuuskeskus on julkaissut Toimistotyön vaarojen tunnistaminen -lomakkeen, joka toimii apuna havainnoitaessa toimistotyyppisen asiantuntijatyön vaaroja sekä haittoja ja on tukena riskien arvioinnissa. Kyseinen tarkistuslista kattaa niin fyysisen, teknisen ja toiminnallisen ympäristön ja ottaa huomioon myös toimistotyön erityispiirteet esimerkiksi etätyön ja mobiilityön. Psykososiaalisen työympäristön kartoittamiseen suositellaan käytettäväksi erillistä menetelmää, jossa kootut vastaukset käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisesti. Työturvallisuuslain 10§ mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Selvitys ja arviointi tulee pitää ajan tasalla ja tarkistaa olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Vaikka vaarojen arviointi on ensisijaisesti työnantajan vastuulla, niin on tärkeää, että haittojen ja vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tehdään yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa työterveyshuoltoa voidaan käyttää asiantuntijana. Tavoitteena on löytää keinot työn turvallisuuden parantamiseksi, vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi sekä vahinkokustannusten minimointi. Samalla varmistetaan turvallinen, terveellinen, tuloksellinen sekä hyvinvointia tukeva työ. Toimistotyön vaarojen tunnistaminen -lomake on ladattavissa: https://ttk.fi/files/6842/Toimistyon_vaarojen_tunnistaminen_nettiin.pdf Anu Silander STTHL ry, viestintäjaos Lähde: Työturvallisuuskeskus

Työterveyshoitaja, oletko jo kartoittanut oman työsi haitat ja vaarat sekä määrittänyt niistä aiheutuvien riskien suuruudet?

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 19

19

15.11.2019 10.27


DEN?

MISTÄ TUNNISTAA RIIPPUVUU

TOIPUMISKESKEISEEN HOITOON OHJAAMINEN AUTTAA RIIPPUVAISTA SAAMAAN ELÄMÄNHALLINNALLISIA TYÖKALUJA JA YHTEISÖN Työntekijöiden riippuvuudet vähentävät työyhteisön turvallisuutta, lisäävät muiden työmäärää sekä aiheuttavat työpaikoille taloudellisia seurauksia. Riippuvuuteen olisikin hyvä puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kuka tahansa saattaa sairastua riippuvuuteen, mutta riippuvuudesta on mahdollista toipua. Yksi vaihtoehto hoidolle on toipumiskeskeinen Myllyhoito. Se on yhteisöllistä päihdekuntoutusta, joka tähtää hyvään ja täysipainoiseen elämään ilman riippuvuutta.

20

M

istä tunnistaa riippuvuuden? Kysymykseen ei ole aivan yksinkertaista vastausta, sillä riippuvuuden muodot ovat moninaisia. Onneksi riippuvuutta voidaan kuitenkin kartoittaa sille tyypillisten piirteiden kautta. ”Kaikissa riippuvuuksissa on yksi yhteinen oire. Jos alkaa esimerkiksi juomaan tai pelaamaan, syntyy pakonomainen tarve jatkaa toimintaa”, Myllyhoitoyhdistyksen yritysvalmentaja Jouni Lehto kuvaa riippuvuuden perusluonnetta. Riippuvuuden oireita ovat mm. kontrollin häviäminen, päihdyttävän aineen tai toiminnan siirtyminen elämän keskipisteeksi, häpeä, syyllisyys, ongelman kieltäminen, muistinmenetykset, vieroitusoireet ja sosiaalinen eristäytyminen. Riippuvuuden myötä käyttö tai toiminta jatkuu, vaikka sen jatkaminen aiheuttaa kiistattomia haittoja. Riippuvuudet voidaan karkeasti jakaa kemiallisiin riippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin. Tunnetuimmat kemiallisista riippuvuuksista ovat alkoholi, huumeet, tupakka ja lääkkeet. Toiminnallisissa riippuvuuksissa ihminen addiktoituu johonkin välitöntä mielihyvää tuottavaan toimintaan (esim. seksi, liikunta, pelaaminen). Kaikki riippuvuudet vähentävät hyvinvointia ja elämänhallintaa. Elämänhallinnan vähentyessä riippuvuus saattaa ottaa entistä vahvemman otteen elämästä.

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 20

15.11.2019 10.27


”Riippuvuus tulee ottaa puheeksi heti kun sen joku huomaa”

Riippuvuus herättää monenlaisia ristiriitaisia tunteita niin sairastuneessa kuin lähiympäristössäkin. Itsehallinnan pettäminen voi tuottaa häpeää ja syyllisyyttä. Niinpä riippuvuutta pitää salailla, koska se hävettää. Koska riippuvuus pyritään salaamaan, edes läheiset eivät aina pysty auttamaan riippuvuutensa kanssa kamppailevaa, vaikka siitä tietäisivätkin. Riippuvuudet vaikuttavat myös aivoihin. Riippuvuuden syntyessä selviytymiselle välttämättömät toiminnot aivoissa vääristyvät mm. mielihyvä-, motivaatio- ja itsesäätelyjärjestelmissä. Riippuvuuksien hoidon kannalta on tärkeää tiedostaa, että ihminen on monitahoinen psykologinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Riippuvuus vaikuttaa ihmiseen kokonaisuutena. RIIPPUVUUDET TYÖPAIKOILLA

Riippuvuussairaus koskettavat monia suomalaisia myös työpaikoilla. Erilaiset riippuvuudet vähentävät hyvinvointia ja elämänhallintaa, joten ne vaikuttavat myös työntekoon sekä työyhteisön muihin jäseniin. Esimerkiksi alkoholilla on suuria vaikutuksia työelämään. Työterveyslaitoksen tutkimuksen (Hirvonen ym. 2010) mukaan puolet oli havainnut työpaikallaan alkoholihaittoja ja kolmannes alkoholin aiheuttamia kielteisiä seurauksia. Työturvallisuuskeskuksen mukaan (TTK 2019) päihteiden – huumeiden tai alkoholin – väärinkäyttö on riski työpaikan työturvallisuudelle, jos työntekijä työskentelee päihtyneenä. Myös vapaa-aikana tapahtuva päihteiden käyttö voi uhata työturvallisuutta. Esimerkiksi alkoholin runsas käyttö heikentää unen laatua ja voi alentaa keskittymiskykyä. Alkoholia käyttää iso osa suomalaisista, mutta suurimmalla osalla kyse on kohtuukäytöstä. Noin 5% suomalaisista käyttää alkoholia kuitenkin yli riskirajan (THL 1). Heistä moni on työelämässä. ”Alkoholin suurkulutus on myös monen sairauden riskitekijä, ja terveyshaitat vähentävät aikaa myöten työntekijän hyvinvointia työssään.” Alkoholin suurkulutus tulee työnantajille kalliiksi. Työturvallisuuskeskuksen mukaan alkoholin aiheuttamat

tuotannonmenetykset arvioidaan vuositasolla 500–600 miljoonaksi euroksi. Alkoholin suurkulutus on myös monen sairauden riskitekijä, ja terveyshaitat vähentävät aikaa myöten työntekijän hyvinvointia työssään. Yhden arvion mukaan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista johtuisi päihteistä – tämä tarkoittaisi noin 10 000 henkilötyövuotta. Lisäksi kuluja koituu, jos työsuhteita päättyy riippuvuuksien takia ja tilalle joudutaan rekrytoimaan uusia henkilöitä. Työpaikka menettää tällaisessa tilanteessa usein myös arvokasta osaamista. ”Usein työyhteisö alkaa helposti myös peittelemään ongelmaa, sillä läheiselle työkaverille ei toivota vaikeuksia.” Päihteidenkäyttö voi vaikuttaa myös koko työyhteisön hyvinvointiin useilla tavoilla. Päihtyneen työkaverin käytös saattaa olla asiatonta ja herättää pelkoja ja turvattomuutta. Usein työyhteisö alkaa helposti

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 21

21

15.11.2019 10.27


myös peittelemään ongelmaa, sillä läheiselle työkaverille ei toivota vaikeuksia. Pahimmassa tapauksessa riippuvuuteen voi menehtyä. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. (THL 2) Kuolema voi jättää syvän jäljen koko työyhteisöön. Jouni Lehdon mukaan päihteitä saatetaan käyttää puhtaasti siitä syystä, että itsestä tuntuisi paremmalta. ”Niistä haetaan helpotusta työelämässä yleisiin ahdistukseen, stressiin tai masennukseen”, hän jatkaa. Riippuvuuden tunnistaminen helpottuu, kun ymmärrys riippuvuussairaudesta lisääntyy. ”Isoon henkilöstöön mahtuu paljon riippuvaisia”, Jouni muistuttaa. Myös toiminnalliset riippuvuudet voivat aiheuttaa ongelmia työpaikoilla. Esimerkiksi rahapeliriippuvuus on hyvä huomioida työtehtävissä, joissa työntekijällä on mahdollisuus päästä käsiksi huomattaviin rahasummiin. KUINKA OTTAA RIIPPUVUUS PUHEEKSI?

Riippuvuus on etenevä sairaus, josta toipuminen vaatii yleensä hoitoa. Siksi on tärkeää ottaa mahdolliset riippuvuudet puheeksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjata sairastunut hoidon piiriin. Työterveydessä ollaan usein portinvartijan asemassa – aikainen puuttuminen voi olla merkittävä teko yksilön elämän kannalta. ”Riippuvuus tulee ottaa puheeksi heti kun sen joku huomaa”, Myllyhoitoyhdistyksen yritysvalmentaja Jouni Lehto korostaa. Esimerkiksi päihtyneen työteho saattaa laskea niin paljon, että hänen työnsä kaatuvat työkaverien niskaan. Mitä aikaisemmin riippuvuuden ottaa puheeksi, sen parempi. Ennakoiva puuttuminen on tärkeää. Riippuvuuksista ja päihteiden käytöstä olisi hyvä kysyä rutiininomaisesti. Esimerkiksi työhöntulotarkastuksen yhteydessä tulisi ottaa kulutettujen annosten lisäksi myös laajemmin huomioon riippuvuudet. Kuulumisia kyselemällä voi kartoittaa myös kokemuksia elämänhallinnasta ja siitä, hallitseeko joku tekijä liikaa tai pakonomaisesti omaa elämää. ”Annostesteissä valehdellaan usein”, Jouni huomauttaa.

22

Riippuvuuden varhaisia merkkejä saattavat olla toistuvasti samojen syiden takia tapahtuvat poissaolot tai poissaolot esimerkiksi aina maanantaisin. Jos hoitajalle herää pienikin epäilys, kannattaa aina kysyä mahdollisesta riippuvuudesta. Lisäksi riippuvuus tulee ottaa puheeksi tietenkin silloin, kun haitat ovat jo näkyvissä työpaikalla. ”Kun alkoholiongelma näkyy työpaikalla, ongelma on jo pitkällä”, Jouni muistuttaa riippuvaisten tavasta piilotella ongelmaansa. Luomalla vastaanotolle turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin, syntyy potilaalle luottamus kertoa kokemuksistaan. Riippuvaisen auttaminen on tärkeä tehdä ilman moralisoivaa tai tuomitsevaa otetta. Hoitajan on hyvä pohtia myös omaa suhtautumistaan: onko itsellä tapana katsoa riippuvuuksia läpi sormien tai vähätellä esimerkiksi alkoholin

Myllyhoito: Yhteisöllistä päihdekuntoutusta, joka tapahtuu pääsääntöisesti ryhmissä ja kestää yleensä vähintään kuukauden verran päihderiippuvuus nähdään sairautena, josta voi toipua. keskiössä 12 askeleen ohjelman hyödyntäminen ammattilaisten ohjauksessa sekä vertaistuki tavoitteena, että sairastunut voi toipua ja elää hyvää ja täysipainoista elämää ilman riippuvuutta.

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 22

15.11.2019 10.27


aiheuttamia ongelmia. Riippuvuuksissa on yleistä se, että sairastunut kieltää kaiken. Kohtaaminen onnistuu, kun hoitaja ei kritisoi tai provosoidu riippuvaisen kärkkäydestä, vaan on läsnä ja kuuntelee. Toisen ihmisen ei tule antaa kontrolloida omaa käyttäytymistään. Ennen vastaanottoa kannattaa tutustua tarkasti hoitoon ohjaamisen yhteydessä saatuihin tietoihin riippuvuuden vaikutuksesta potilaan työntekoon. Hoitaja voi kysyä potilaalta suoraan näistä työhön vaikuttaneista asioista sekä tuoda esiin työyhteisön huolen hänen voinnistaan. Työpaikoilla ja työterveydessä on hyvä pyrkiä avoimeen ilmapiiriin, jotta riippuvuuksistakin voisi keskustella helpommin. ”Että voisi kysyä rutiininomaisesti potilaalta, miten menee vaikka juomisen kanssa”, Jouni täsmentää. Mitä enemmän riippuvuuksista kysytään työterveyden piirissä, sitä luontevammin ihmiset tottuvat ajatukseen, että riippuvuuksista voidaan puhua avoimesti. Jouni muistuttaa, että riippuvuuksiin puuttuminen vaatii kärsivällisyyttä. Kyse on arkaluontoisesta ja toisen koko elämää koskettavasta asiasta. Puheeksiotto voikin parhaimmillaan pelastaa toisen elämän ja mahdollistaa sairaudesta toipumisen. Puheeksiotto on riippuvaisen, työyhteisön ja työpaikan kannalta kaikista paras vaihtoehto.

hoidollisiin tilaisuuksiin heti tulopäivänä. Näin hoitokulttuuri siirtyy asiakkaalta toiselle, eikä käytännössä pääse koskaan katkeamaan. Henkilökunnan rooli on varmistaa, että kaikki toteutuu sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Myllyhoidon päivittäisissä päihdeterapiaryhmissä käsitellään toipumista 12-askeleen ohjelmaa mukaillen. Ohjelma kannustaa esimerkiksi rehellisyyteen, oman voimattomuuden myöntämiseen suhteessa riippuvuuteen sekä anteeksipyyntöön. Myllyhoidossa tutustutaan myös 12-askeleen kirjallisuuteen. On hyvä tietää, että 12 askeleen ohjelma on toipumisohjelma, eikä se ole sitoutunut mihinkään uskonnolliseen suuntaukseen. Vertaistuki on yksi riippuvuudesta toipumisen kulmakivistä Myllyhoidossa, sillä päihdesairaudesta on vaikea toipua yksin. Vertaistuki tarjoaa mahdollisuutta jakaa vertaisten kanssa kokemuksia

YHTEISÖLLISESSÄ MYLLYHOIDOSSA SYVENNYTÄÄN RIIPPUVUUDEN TAUSTALLA OLEVIIN SYIHIN

Myllyhoito on yhteisöllistä päihdekuntoutusta, joka tapahtuu pääsääntöisesti ryhmissä. Toipumiskeskeinen Myllyhoito on Minnesota-malliin perustuva hoitomuoto, jota on toteutettu Suomessa jo lähes 40 vuoden ajan. Myllyhoidosta ja Minnesota-mallisesta hoidosta puhutaan usein rinnakkain, ja ne ovatkin hyvin samanlaisia hoitomuotoja. Nykyisin näistä 12 askelta soveltavista yhteisömuotoisista hoidoista puhutaankin usein toipumiskeskeisinä hoitoina. Myllyhoidossa päihderiippuvuus nähdään sairautena, josta toipuminen edellyttää raittiutta. Päihderiippuvuus on kliinisesti tunnistettava sairaus, joka on sairautena ensisijainen, monivaiheinen, krooninen ja etenevä. Myllyhoidon mukaan päihderiippuvuus ei ole kenenkään syytä, eikä riippuvuuteen sairastuneen motivaatio hoidon aloittamisen hetkellä määrää hoidon lopputulosta. Riippuvuuksista toipuminen tapahtuu saman hoito-ohjelman avulla – päihteestä tai toiminnasta riippumatta. Riippuvuudesta toipumiseen ei ole pikaratkaisuja, koska toipuminen edellyttää kokonaisvaltaista elämän- ja ajattelutavan muutosta, usein identiteetin uudelleen rakentamista ja tunneelämän eheyttämistä sekä uuden ihmissuhdeverkoston luomista ja vuorovaikutustaitojen omaksumista. Parhaimmillaan se merkitsee entistä rikkaampaa ja syvempää elämää. Käytännössä toipumiskeskeinen Myllyhoito on hoitoa, joka sisältää yksilö- ja ryhmäterapiaa, luentoja, stressinhallintataitojen vahvistamista, liikuntaa sekä vertaisryhmätoimintaa. Keskiössä ovat 12 askeleen ohjelman hyödyntäminen ammattilaisten ohjauksessa sekä vertaistuki. Tavoitteena on, että sairastunut voi toipua ja elää hyvää ja täysipainoista elämää ilman riippuvuutta. Hoito pyörii nonstop-periaatteella, eli hoidossa on koko ajan hoitojakson eri vaiheessa olevia potilaita. Kuntoutujan hoito alkaa sairaanhoitajan haastattelulla, jonka jälkeen hän osallistuu kaikkiin

ja vahvistaa päihteettömyydessä pysymistä. Vertaistuen avulla saadaan usein myös korjaavia kokemuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Vertaistuki juurrutetaan potilaan elämään jo hoitojakson aikana, jolloin hän käy tutustumassa 12-askeleen ryhmiin. Monet käyvät hoidon aikana ryhmissä lähes päivittäin. Ryhmiä ovat esimerkiksi Anonyymit Alkoholistit (AA) ja Nimettömät Narkomaanit (NA). Avoimet ryhmät kokoontuvat myös klinikoiden tiloissa useina päivinä viikossa. Potilaat saavat kuntoutuksen aikana myös oman AA- tai NAtukihenkilön, joka avustaa hoidon päätyttyä toipujaa kiinnittymään ryhmiin myös kotipaikkakunnalla. Myllyhoidolle tyypillistä on huomioida myös toipujan läheiset. Hoidon alussa potilaalta tiedustellaan ketkä läheiset osallistuvat hoitoon. Terapeutti lähettää läheisille kirjeet, joihin vastaamalla läheinen pystyy kertomaan, miten läheisen päihteidenkäyttö on vaikuttanut häneen. Seuraavaksi toipuja lukee läheiseltä saadun kirjeen yhdessä oman päihdeterapeuttinsa kanssa. Toipujille tarjotaan myös mahdollisuus läheistapaamiseen, joka toteutetaan perheterapeutin ohjaamana. Läheistapaamisen tyyli on rakentava ja uuteen avoimempaan vuorovaikutukseen tähtäävä. Toipumiseen tähtäävää hoitoa tarjoavalla klinikoilla työskentelee moniammatillinen sosiaali- ja terveysalan työryhmä. Osalla

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 23

23

15.11.2019 10.27


Kirjoittaja on Myllyhoitoyhdistyksen viestintäsuunnittelija Inka Lähteenaro. Inka on innoissaan syksyn tuomista muutoksista: kauniista ruskasta sekä yhdistyksen tulevasta uudesta ilmeestä.

henkilöstöstä on myös oma toipumiskokemus päihderiippuvuudesta tai jostain muusta riippuvuudesta. Jotta voi työskennellä klinikalla, on päihteettömyyttä oltava takana useampi vuosi. Klinikoiden ammattikunta voi koostua esimerkiksi johtajasta, päihdeterapeuteista, sairaanhoitajista, perheterapeuteista, keittiötyöntekijöistä, lääkäreistä ja päihdeohjaajista. Työntekijöiden oma toipumiskokemus päihdesairaudesta tai kokemus riippuvaisen läheisenä elämisestä on tärkeä osa hoitoa. Omasta toipumiskokemuksesta on hyötyä asiakkaan kohtaamisessa ja päihdesairauden ymmärtämisessä. Oma toipumiskokemus on tärkeä myös rakenteita ja sisältöjä kehitettäessä, jotta hoidosta tulee asiakaslähtöinen. Henkilöstön oma riippuvuus saa usein kiitosta toipujien puolelta. KENELLE TOIPUMISKESKEINEN HOITO SOPII JA MITEN SINNE VOI OHJATA?

Myös työterveydestä voidaan ohjata toipumiskeskeisen Myllyhoidon pariin. Myllyhoidon asiakkaaksi sopivat henkilöt, joille päihteiden käyttö on muodostunut ongelmaksi omasta, läheisen tai työnantajan mielestä. Myllyhoitoa sovelletaan myös toiminnallisista riippuvuuksista kärsiville. Potilaalle sopivan hoidon arvioinnin tukena tulee käyttää käytössä olevia hoidon tarpeen arvioinnin työkaluja. Potilaan kohdalla arvioidaan esimerkiksi laitoshoidon tarve oirekuvauksien ja asiakkaan kunnon mukaan. Koska Myllyhoito on yhteisöllistä kuntoutusta, tulee asiakkaan olla valmis sitoutumaan yhteisön toimintaperiaatteisiin ja käytäntöihin hoidon ajaksi. Myllyhoidon voi maksaa työnantaja, asiakas itse tai siihen voi saada kotikunnan sosiaalitoimen kautta maksusitoumuksen. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan tarjoa asukkailleen maksusitoumusta

24

toipumiskeskeisiin hoitojaksoihin, vaan kuntien ja hoitolaitosten välille sidotut puitesopimukset määrittävät hoitoon ohjaamisen mahdollisuudet. Myllyhoitoon ja muihin toipumiskeskeisiin hoitopaikkoihin pääsee soittamalla haluamalleen klinikalle ja varaamalla paikan. Klinikan sairaanhoitaja arvioi puhelimessa myös mahdollista vieroitushoidon tarvetta. Mikäli hoitoon tullaan kunnan maksusitoumuksella, varaa terveydenhoitaja paikan. Toipumiskeskeiset hoitopaikat löytyvät osoitteesta www.myllyhoito.fi, ottamalla yhteyttä Myllyhoitoyhdistykseen tai klinikoiden omilta nettisivuilta. Inka Lähteenaro VTM, viestintäsuunnittelija Myllyhoitoyhdistys ry inka.lahteenaro@myllyhoito.fi www.myllyhoito.fi Facebook: @myllyhoitoyhdistysry Twitter: @myllyhoito Instagram: @myllyhoitoyhdistys_ry

Lisätietoja: Myllyhoitoyhdistys ry:n nettisivuilta www.myllyhoito.fi https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 24

15.11.2019 10.27


KANSAINVÄLISEN JAOKSEN TOIMINNAN ESITTELY

MITEN JAOS TOIMII?

Kirsi Lappalainen

Sanna Kurppa

Olette jo aikaisemmissa lehdissä tutustuneet liiton viiteen jaokseen. Nyt esittäytyy kansainvälinen jaos, joka toimii hallituksen valmistelevana elimenä liiton kansainvälisissä asioissa. Jaoksen tehtävänä on pitää yllä kansainvälisiä suhteita ja seurata työterveyshoitajan työn ja aseman kehittymistä muualla maailmassa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit vuoden 2021 alusta ovat ICOH (International Comission of Occupational Health) ja sen alainen SCOHN (Scientific comittee of Occupational Health Nursing) eli hoitajista koostuva komitea. Osallistumme myös pohjoismaiseen yhteistyöhön NORDSAMin toimintaan (Nordisk Samarbete). KANSAINVÄLISEN JAOKSEN JÄSENET

Kansainvälisen jaoksen puheenjohtajana toimii Mari-Anne (Mai) Anttila Hämeenlinnasta. Jäseninä toimivat Kirsi Lappalainen Kuopiosta, Sanna Kurppa Paattisilta, Paula Mustonen Mikkelistä ja Kaisa Haataja Oulusta. Kokoukset ovat pääasiassa Skype-kokouksia, koska osallistujat ovat eri puolilta Suomea. Seminaari pyritään järjestämään kerran vuodessa.

Mari-Anne Anttila

Hallitus antaa kansainväliselle jaokselle valmisteltavia asioita. Parhaill a an suunnitell a an koulutusta liiton toiminnasta, jota voidaan viedä myös ulkomaille. Kansainvälinen jaos kirjoittaa myös lehtiartikkeleita työstään ja edustuksistaan ulkomailla. Olette tänä vuonna lukeneet terveisiä Fohneun konferenssista Budapestissa. EDUSTUKSET ULKOMAILLA

ICOH järjestää kansainvälisen konferenssin kolmen vuoden välein. ICOH on maailman laajin työterveyden ja työturvallisuuden kansainvälinen järjestö. Suomen Työterveyshoitajaliittoa täällä edustaa liiton puheenjohtaja. ICOH:n alaisuudessa toimii toistakymmentä komiteaa, joista SCOHN on työterveyshoitajien oma komitea. Tähän valitaan vaaleilla puheenjohtaja ja sihteeri. Liiton edustaja on Kirsi Lappalainen, joka toimii komitean sihteerinä. Puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi komiteaan kuuluu yksi jäsen. Komitean tärkein tehtävä on järjestää kolmen vuoden välein pidettyyn konferenssiin oma ohjelma. Tämä tarkoittaa tieteellisten abstraktien valitsemista suullisiksi tai posteriesityksiksi. SCOHN pitää kokouksia Skypen välityksellä, ja yleensä kolmen vuoden aikana on yksi välikokous kasvotusten. SCOHN raportoi toiminnastaan ICOH:lle. Konferenssin aikana SCOHN:n kokouksiin voivat osallistua kaikki jäsenet. ICOH:n ja SCOHN:n jäseneksi haetaan netistä saatavalla lomakkeella. Jäsenyyteen tarvitaan kolmen ICOH:in kuuluvan jäsenen suositukset. Jäsenyys on maksullinen. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä Kirsi Lappalaiseen. Nordsam on yhteisö, johon kuuluu edustajat Pohjoismaista. Yhteisö pyrkii kokoontumaan Fohneun kokousten yhteydessä ja edistää etenkin Pohjoismaista yhteistyötä. Viime vuosina toiminta on ollut hiljaista. Tämän vuoden aikana on aloitettu yhteistyön virkistäminen, ja sitä tullaan jatkamaan ensi vuonna. Tulemme kehittämään toimintaamme Baltian alueella vuoden 2021 aikana. Suomen Työterveyshoitajaliitto on päättänyt erota Fohneusta (Euroopan työterveyshoitajayhdistys) ja yhteistyö loppuu tänä vuonna.

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 25

25

15.11.2019 10.27


Opinnäytetyö

TYÖNHALLINTA TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ Vaikka vastuu työterveyshuollon perusprosessien toteutumisesta on viime kädessä työnantajilla, työterveyshuollon asiakasorganisaatiot kuitenkin odottavat ja arvostavat työterveyshuollon aktiivista ja aloitteellista roolia. Etenkin pienempien organisaatioiden kohdalla työterveyshoitaja käytännössä itsenäisesti ottaa yhteyttä asiakkaisiin ja sopii yhteistyössä heidän kanssaan työpaikkaselvitysten ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmien teoista ja/tai päivityksistä. Työn ollessa hallinnassa lakisääteiset työterveyshuollon toimet toteutuvat ajallaan tai ainakaan ne eivät jää tekemättä työterveyshuoltoon liittyvistä syistä.

TOTEUTUS

Työterveyshoitajien työn hallintaa edistäviä ja estäviä tekijöitä selvittänyt opinnäytetyö toteutettiin TAMKissa Työterveyshuollon YAMK-opinnoissa. Aineisto saatiin työterveyshoitajien ja heidän esimiestensä sähköpostihaastattelulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. TYÖTERVEYSHOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ TYÖN HALLINTAA EDISTÄVISTÄ JA ESTÄVISTÄ TEKIJÖISTÄ

Kuvio 1. Työterveyshoitajan työn hallinta

26

Työterveyshoitajien mukaan työn hallintaa tukevaan itsensä johtamisen taitoon kuuluvat oma suunnitelmallinen työote, työajan hallinta ja oleelliseen keskittymisen taito. Hyvä esimiestyö tukee työn hallintaa. Erityisen tärkeää on esimiehen tuki, sopivasta työnmäärästä huolehtiminen ja se, että esimies puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Toimiva organisaatio edistää työn hallintaa. Toimivaan organisaatioon kuuluvat toimivat työvälineet, organisaation joustavat toimintatavat, organisaation avoin keskustelukulttuuri ja toimiva yhteistyö ylemmän johdon kanssa. Myös toimiva sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, joka ilmenee työtovereiden tukena, toimivina vuorovaikutussuhteina ja hyvänä työilmapiirinä, edistää työn hallintaa. Oma osaaminen ja mahdollisuus sen kehittämiseen edistävät työn hallintaa.

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 26

15.11.2019 10.27


Työn suuret vaatimukset, kuten liian suuri työn määrä, ennakoimattomat tai vaativat työtehtävät, muutokset, perustehtävään kuulumattomien tehtävien tekeminen ja viestintäkanavien ruuhkautuminen estävät työn hallintaa. Osaan tekijöistä, jotka heikentävät työn hallintaa, työterveyshoitajalla on vain vähäinen vaikutusmahdollisuus. Näitä tekijöitä ovat toimimattomat työvälineet, asiakkaan sitoutumattomuus työterveysyhteistyöhön, lisäksi oma sairastuminen ja työyhteisön muista jäsenistä johtuva viivästyminen voi sekoittaa aikataulut. Erilainen tuen puute, kuten tiimin tuen puute, epäselvät prosessit, perehdytyksen puute, esimiehen antaman tuen puute ja työtehtävien puutteelliset ohjeistukset, heikentävät työn hallintaa. TYÖTERVEYSHOITAJIEN ESIMIESTEN NÄKEMYKSIÄ TYÖTERVEYSHOITAJIEN TYÖN HALLINTAA EDISTÄVISTÄ JA ESTÄVISTÄ TEKIJÖISTÄ

Työterveyshoitajien esimiesten mukaan työterveyshoitajan itsensä johtamisen taito edistää työn hallintaa. Itsensä johtamisen taito näkyy hyvänä motivaationa, suunnitelmallisena työotteena, työajan hallintana, oleelliseen keskittymisen taitona ja hyvänä organisointitaitona. Toimiva organisaatio edistää työn hallintaa ja siihen kuuluvat hyvä esimiestyö, toimiva sisäinen yhteistyö, selkeät prosessit ja ohjeistukset sekä toimivat työvälineet. Työn hallintaa edistää myös monipuolinen osaamisen käyttö ja hyvät it-taidot. Työterveyshoitajien esimiesten mukaan tiimin tuen puute, osaamista lisäävän tuen puute, epäselvät prosessit ja ohjeistukset ja toimimattomat työvälineet heikentävät työterveyshoitajien työn hallintaa. Lisäksi aktiivisen työotteen puute, joka näkyy oman aktiivisuuden, suunnitelmallisuuden ja työmotivaation puutteena, heikentää työn hallintaa. Työn kuormittavuus, kuten suuri työn määrä ja vaikutusmahdollisuuksien puute työn tekemisen tapoihin heikentävät työn hallintaa, kuten myös osaamisen puute ja se, ettei tunnista mikä on oleellista oman perustehtävän kannalta.

Kirjoittaja Anu Svensk Ylempi ammattikorkeakoulututkinto TAMK Kliininen asiantuntija anu.svensk@tuni.fi

Työterveyshoitajien mukaan heidän työnsä hallintaa edistävät itsensä johtamisen taito, hyvä esimiestyö, toimiva organisaatio, toimiva sisäinen ja ulkoinen yhteistyö sekä oma osaaminen. Työterveyshoitajien esimiesten mukaan työn hallintaa edistävät itsensä johtamisen taito, toimiva organisaatio ja ammattitaito. Työterveyshoitajien mukaan heidän työnsä hallintaa estävät työn suuret vaatimukset, tuen puute sekä tekijät, joihin työterveyshoitajalla on vähäinen

YHTEENVETO

vaikutusmahdollisuus. Työterveyshoitajien

esimiesten mielestä työn hallintaa estävät Kun työn vaatimukset, kuten liian suuri työn määrä tai vaativat tuen puute, aktiivisen työotteen puute, työn työtehtävät, tuntuvat liian suurilta on tärkeää ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa. Vuosisuunnitelma vähentää työn kuormitusta. kuormittavuus ja osaamisen puute. Vuosisuunnitelman käyttö auttaa suunnittelemaan omaa työtä niin, että se jakautuu tasaisesti pitkin vuotta. Työn suunnitteluun panostaminen auttaa varmistamaan, että työt tulevat hoidettua ajoissa. Työajan käytön itsenäinen suunnittelu auttaa työn hallinnassa. Lisäksi työn tauottamisen ja työajasta kiinni pitämisen sekä oleelliseen keskittymisen taito, johon kuuluu myös kiireisten ja eikiireisten töiden tunnistamisen taito, auttavat työn hallinnassa. Kannattaa miettiä, mikä itseä auttaa keskittymään ja ottaa nämä tavat käyttöön. Hyväksi havaittuja tapoja ovat esimerkiksi puhelimen ja sähköpostin hiljentäminen keskittymistä vaativan työn ajaksi. Työn hallintaa edistää se, että tuntee oman työnsä sisällön ja on riittävä oma ammatillinen osaaminen, jota myös kehitetään edelleen. Hyvä motivaatio on eduksi työn hallinnalle. Jos oma työ tai joku sen osa-alue ei tunnukaan motivoivalta, on oleellista panostaa asian selvittämiseen ja tehdä suunnitelma Kuva 1. Työterveyshoitajan keinot tukea omaa työn hallintaansa. tilanteen kehittämiseksi.

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 27

27

15.11.2019 10.27


Terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistyön tuloksia

VAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN OSANA TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIA Työelämässä tapahtuvien muutosten myötä muuttuvat myös työhyvinvoinnin tarpeet ja keinot ylläpitää ja edistää työhyvinvointia. Monet viimeaikaiset tutkimukset osoittavat huolestuttavasti kasvaneesta työkuormituksesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakouluopettajien työkuormitusta ja työkuorman hallitsemista työyhteisön vahvuuskortteja hyödyntämällä.

28

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 28

15.11.2019 10.27


O

pettajien kasvanut työkuormitus on noussut esiin useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa, kuten vuoden 2017 Opetusalan työolobarometrissa (Länsikallio ym. 2018) sekä vuoden 2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksessa (Pekkarinen 2018). Vastaavia tuloksia saatiin vuonna 2018 valmistuneesta opinnäytetyöstä (Elo & Pöyry 2018). Haitallisen kuormituksen lisäksi työhön liittyy kuitenkin paljon myönteisiä piirteitä ja voimavaroja, joiden tunnistaminen ja hyödyntäminen on oleellista haitallisen työkuorman vähentämiseksi (Työturvallisuuskeskus 2019). Koska opettajien lisääntyneestä työkuormituksesta oli paljon tutkimustietoa, lähdettiin Turun ammattikorkeakoulussa selvittämään opettajien kokemaa kuormitusta, sen hallintakeinoja, sekä kehittämään ja toteuttamaan opettajille suunnattua työn voimavarojen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen keskittyvää menetelmää. Selvitys- ja kehittämistyö toteutettiin osana terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistyötä. KUORMITUKSEN HAVAITSEMISESTA VOIMAVAROJEN LÖYTÄMISEEN

Aluksi terveydenhoitajaopiskelijat lähtivät selvittämään ammattikorkeakouluopettajien kokemia työkuormitustekijöitä ja kuormituksen hallinnan keinoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ja kuvata opettajien työtehtävien hoitamiseen liittyvää ajankäyttöä ja työn sisältöä. Aihetta lähestyttiin laadullisesta näkökulmasta tapaustutkimuksen muodossa. Tietoa kerättiin kolmelta opettajalta yksilöhaastatteluiden ja henkilökohtaisten työpäiväkirjojen avulla. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Analyysin tuloksena todettiin, että opettajien työpäiviin kuului paljon muutakin työtä kuin opetusta. Lisäksi töitä tehtiin jonkin verran työpaikan ulkopuolella. Vuorokauden aikana työtehtäviin käytetty aika vaihteli alle kahdeksasta tunnista yli 14 tuntiin. Osallistujien kokemat kuormitustekijät olivat psykososiaalisia. Työkuormituksen määrää pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5 (1 = ei yhtään kuormitusta, 5 = erittäin paljon kuormitusta). Yleisimmin työkuormaa arvioitiin luvulla 4. Kuormituksen hallinnan keinot liittyivät ihmissuhteisiin, oman hyvinvoinnin ylläpitoon sekä yksilön ominaisuuksiin ja toimintaan. (Elo & Pöyry 2018.) Jatkona opinnäytetyölle toteutettiin terveydenhoitotyön kehittämistyö, jossa kehitettiin ja toteutettiin työn voimavaroihin keskittyvä toiminnallinen menetelmä. Tarkoituksena oli tuottaa työhyvinvointia tukeva menetelmä, jolla voidaan tukea opettajia havaitsemaan ja hyödyntämään voimavaroja ja täten ehkäistä haitallista työkuormaa. Menetelmässä hyödynnettiin vahvuuskortteja opettajien työtiimin sisäisessä keskustelussa ja vahvuuksien tunnistamisessa niin itsessä, toisissa kuin tiimissäkin. VAHVUUKSIEN SANOITTAMINEN VAHVUUSKORTTEJA HYÖDYNTÄMÄLLÄ

Voimavaralähtöisen työskentelyn tukena voidaan käyttää erilaisia kuvia ja kortteja. Näitä voidaan käyttää yksilön, perheen tai ryhmän vahvuuksien ja voimavaraistavien ominaisuuksien havaitsemisessa ja esille nostamisessa. (Vilén ym. 2010, 237.)

Tarkoituksena on myös lisätä myönteistä  itsetuntemusta ja helpottaa vahvuuksista keskustelemista. Vahvuuskortteja voidaan hyödyntää muun muassa työtiimeissä, keskusteluryhmissä, rekrytoinneissa tai urasuunnittelussa.  Käytännössä kortteja voidaan käyttää esimerkiksi erilaisissa vahvuuspeleissä. (Suomen Mielenterveys ry 2015.) Vahvuuskortteja on saatavilla valmiina korttipakkoina, mutta niitä voi tehdä myös itse. Erityisesti aikuisten kanssa työskennellessä on kuitenkin huomioitava, ettei korttien käyttäminen sovi kaikille. Korttien valitseminen voi joistakin tuntua lapselliselta tai ahdistavalta ja tällöin niitä ei tule käyttää. (Vilén ym. 2010, 237-238.) VAHVUUSKORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMISESSA

Ammattikorkeakouluopettajille kehitetyssä menetelmässä hyödynnetiin itse tehtyjä vahvuuskortteja. Kortit olivat eri värisiä ja jokaisessa oli vahvuutta kuvaava sana tai taito. Puolen tunnin pituiseen työhyvinvoinnin tuokioon osallistui 14 vapaaehtoista opettajaa yhdestä työtiimistä. Tuokiossa keskityttiin tiimin vahvuuksien löytämiseen soveltaen kahta erilaista vahvuuspeliä.

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 29

29

15.11.2019 10.27


hyödyllinen keskustelun herättäjä vastaavanlaisessa tilaisuudessa. Vahvuusmuistelussa tarkoituksena on nostaa esille, millaisia vahvuuksia erilaisissa tilanteissa on tai olisi tarvinnut (Suomen Mielenterveys ry 2015). Tuokiossa käytetyissä korteissa ei ollut mahdollisuutta käyttää kuvia, mutta tässä tapauksessa ne toimivat ilman niitäkin. Kuvien käytöstä voi kuitenkin olla hyötyä, sillä parhaimmillaan kuva ja sana voivat tukea toisiaan (Vilén ym. 2010, 237). OSALLISTUJIEN KOKEMUKSIA TYÖHYVINVOINTITUOKIOSTA JA TYÖN VAHVUUKSISTA PUHUMISESTA

Korttien avulla osallistujat saivat nimetä sekä omia että työkaverin vahvuuksia työntekijänä ja oman tiiminsä yhteisiä vahvuuksia. Tuokiossa hyödynnettyjä pelejä olivat vahvuusjärjestely ja tutut vahvuudet (Suomen Mielenterveys ry 2015). Vahvuusjärjestelyä pelattiin kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella osallistujat saivat valita 1-2 itseään työntekijänä kuvaavaa vahvuutta. Toisella kierroksella he saivat valita yhden työtiimiä kuvaavan vahvuuden, jotka koottiin fläppitaululle.  Tutut vahvuudet -pelissä osallistujat valitsivat yhden vahvuuden kuva ama an  viereistä työkaveria.  Tuokion jälkeen yhteen kootuista työtiimin vahvuuksista teetettiin posteri, joka  toimitettiin tiimin omaan käyttöön.  Osallistujille jaettiin linkki sähköiseen palautekyselyyn.

Palautteen antoi 13 osallistujaa 14:sta. Palautteen mukaan suurin osa koki omista, työkaverin ja työyhteisön vahvuuksista kertomisen sekä omista vahvuuksista kuulemisen positiiviseksi. Työyhteisön vahvuuksista kertominen koettiin niistä eniten positiivisena. Työkaverin vahvuuksista kertominen puolestaan jakoi eniten mielipiteitä. Vahvuuskortit olivat lähes kaikille osallistujille entuudestaan tuttuja, sillä vastaajista 11 oli käyttänyt niitä aikaisemmin ja yksi oli kuullut niistä. Vastaajista suuri osa oli

VAHVUUSKORTIT HERÄTTIVÄT KESKUSTELUA

Työhyvinvoinnin tuokioon osallistuneet opettajat lähtivät aktiivisesti toimintaan mukaan ja ilmapiiri oli myönteinen. Korttien avulla nimetyt vahvuudet herättivät keskustelua tiimin jäsenten kesken ja kaikki kertoivat perusteluja valitsemilleen vahvuuksille. Keskustelu oli luontevaa ja siinä käytettiin myös huumoria. Tuokiolle varattu puoli tuntia riitti kolmelle vahvuuspelille, mutta kierrokset täytyi pitää suhteellisen nopeina. Keskusteltavaa olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Kiireen välttämiseksi onkin hyvä varata riittävästi aikaa. Vahvuusmuistelu voisi myös olla

30

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 30

15.11.2019 10.27


täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että vahvuuskortit helpottivat vahvuuksien nimeämistä. Kaikki vastaajat pitivät kuitenkin työhyvinvoinnin tuokiota hyödyllisenä. VAHVUUSKORTIT OVAT HYVÄ KESKUSTELUN AVAAJA

Työhyvinvoinnin tuokio onnistui odotusten mukaisesti ja sen ilmapiiri oli positiivinen ja avoin. Tuokio auttoi tiimiä nostamaan esille sekä henkilökohtaisia että tiimiä kuvaavia vahvuuksia. Vahvuuksista syntyi myös tiimin sisäistä keskustelua ja pohdintaa. Vahvuuskortit toimivat tässä keskustelun avaajana. Kyselyn tulosten perusteella vahvuuskorttien käyttöä voidaan pitää positiivisena kokemuksena ja hyödyllisenä keinona nimetä vahvuuksia, vaikkakaan niiden käyttö ei sovi aivan kaikille. Terveydenhoitotyön näkökulmasta vahvuuskorttien käyttäminen ryhmässä on helppoa ja antaa puheenvuoron asiakkaille siten,

että syntyvä keskustelu on asiakkaista itsestään lähtöisin olevaa. Kortteja voidaan hyödyntää terveydenhoitajan työssä niin työterveyshuollossa, kuin muissa terveydenhoitotyön alueilla. Kirjoittajat Norma Pöyry Terveydenhoitajaopiskelija norma.poyry@edu.turkuamk.fi Melina Elo Terveydenhoitajaopiskelija melina.elo@edu.turkuamk.fi Maika Kummel FT, TtM Koulutusvastaava, lehtori maika.kummel@turkuamk.fi

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 31

31

15.11.2019 10.27


Poimintoja kelan webinaarista 29.10.2019

KIILA-KUNTOUTUS UUDISTUU Toukokuussa 2016 aloitettuja KIILAkuntoutuskursseja uudistetaan vuoden 2020 alusta alkaen. Työelämässä, työssä, työolosuhteissa ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset vaikuttavat siihen, että myös kuntoutuksen tulee muuttua haasteiden ja tarpeiden mukaisesti. Työkyky itsessään ei ole enää pelkästään yksilön ominaisuus vaan yksilön, hänen työnsä sekä työympäristön yhteinen ominaisuus.

AMMATILLINEN KIILA-KUNTOUTUS TYÖSSÄ OLEVILLE

KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea työelämässä pysymiseen. KIILA-kuntoutus sopii työsuhteessa oleville työntekijöille tai yrittäjille, joiden sairaus vaikeuttaa työskentelyä, eikä työpaikan ja työterveyshuollon tukitoimet ole olleet riittäviä. KIILAkuntoutus tarjoaa asiantuntija-apua ammatillisiin ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin sekä terveyteen ja elämänhallintaan. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus turvaa työssä jatkamisen mahdollisuuden. Kuntoutus toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikan kanssa, sillä yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan välillä on välttämätöntä työkyvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. Kuntoutukseen voi hakeutua myös ne työntekijät, joille ei ole järjestetty työterveyshuoltoa. Suosituksen KIILA-kuntoutukseen voi antaa myös perusterveydenhuollosta tai yksityislääkäriltä. YKSILÖPALVELU JA KURSSIPALVELU PÄHKINÄNKUORESSA

Nykyisen KIILA-kuntoutuksen toimeenpanossa on havaittu, että kurssimuotoinen valmennus ei palvele kaikissa tilanteissa eivätkä kaikki ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa olevat ehkä ole hakeutuneet KIILA-kuntoutukseen sen kurssimuotoisuuden takia. Siksi 15.11.2019 alkaen on haettavissa sekä yksilöpalvelu (ammattialakohtainen

32

tai eri alan ammattilaisista koostuva ryhmä) että kurssipalvelu (hakijana työterveyshuolto/työnantajat, liitot tai yhdistykset). Sekä yksilöpalvelua että kurssipalvelua voi hakea jatkossa ympäri vuoden. Palveluntuottaja on velvoitettu aloittamaan KIILA-yksilöpalvelu vähintään 4 kk kuluessa kuntoutuspäätöksen saapumisesta (päätöksen saaminen Kelassa kestää tällä hetkellä n. 5 viikkoa), ja kuntoutuja voi itse valita palveluntuottajan Suomessa. Sama mahdollisuus tähän palveluntuottajan valintaan on kurssipalvelua haettaessa. Työterveyshuolto ei enää jatkossa tee esivalintaa, sillä se on todettu laittomaksi, vaan palvelun maksajataho (Kela)

"Kuntoutujan lähtötilanteen arvioon osallistuu palveluntuottaja ja lähiesimies työnantajan edustajana"

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 32

15.11.2019 10.27


KURSSIPALVELU • KIILA-kurssipalvelua hakee työterveyshuolto/työnantajat, liitot ja yhdistykset. • Ryhmän koko on 5–8 henkilöä. • Kurssipalvelu sisältää yhteensä 10– 13 ryhmämuotoista avo- tai laitosvuorokautta (2–4 jaksoa, min. 3 päivää/jakso), 1 avopäivän ja 1–3 yksilöllistä käyntikertaa. • Kurssipalvelu toteutetaan 1–1,5 vuoden aikana.  • Uutena toimintamallina on myös palveluntuottajan ennakkoyhteydenotto kuntoutujaan ennen kuntoutuksen alkamista. • Kuntoutuja saa palveluntuottajalta ensin kutsukirjeen, jossa tästä ennakkoyhteydenotosta on maininta. Kuntoutustyöryhmän jäsen ottaa yhteyttä kuntoutujaan joko puhelimitse tai videopuhelulla, jolloin hänellä on mahdollisuus tarkentaa omilla kysymyksillään itselleen epäselviä kuntoutukseen liittyviä asioita.

huolehtii kuntoutujien valinnasta. Tärkeää on, että työterveyshuolto ja asiakasyritys huolehtivat omasta sisäisestä tiedottamisesta KIILAkuntoutuskurssipalveluun liittyen. Kurssipalvelun ryhmäjaksolla järjestetään yhteistyökokous (2. tai 3. jaksolla), jossa ovat mukana työpaikan, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajia. Yksilöpalvelussa tämä yhteistyökokous järjestetään asiakaskohtaisesti. Yhteistyökokouksessa työskennellään pääosin ryhmässä, ja arvioidaan kuntoutujan työhön liittyviä muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia kuntoutuksen tarpeeseen. Kuntoutujan päätöstilanteen arvioinnissa hyödynnetään myös työterveyshuollon osaamista ja keskustellaan yhdessä kuntoutuksen aikana saavutetuista tuloksista ja todetaan tapahtunut edistyminen. Päätöstilanteen arvioinnissa myös sovitaan kuntoutuksen jälkeisistä toiminnoista, joilla tuetaan kuntoutujan kuntoutumisen ja työuran jatkumista: ammatillisissa asioissa jatkotyöstö lähiesimiehen kanssa ja terveyteen liittyvissä asioissa seuranta työterveyshuollossa. Mikäli kuntoutujalla ei ole käytettävissä työterveyshuoltopalveluita, järjestää palveluntuottaja kuntoutujalle 1-2 seurantatapaamista puolen vuoden aikana kuntoutusjaksojen jälkeen.

YKSILÖPALVELU • Palveluntuottaja kokoaa yksittäisistä asiakkaista ryhmän. • Ryhmä voi olla ammattialakohtainen tai koostua eri alan ammattilaisista. • Ryhmän koko on 3–5 henkilöä. • Yksilöpalvelu sisältää yhteensä 8–9 ryhmämuotoista avo- tai laitosvuorokautta (2–3 jaksoa, min. 3 päivää/jakso), 1 avopäivän ja 2-6 yksilöllistä käyntikertaa. • Kurssi toteutetaan 1–1,5 vuoden aikana.  • KIILA-yksilöpalvelu sisältää useampia yksilöllisen valmennuksen käyntikertoja kuin kurssipalvelu. • Tavoitteena on entistä paremmin tukea ja vahvistaa kuntoutujan yksilöllistä kuntoutumista.

vain lähimmälle palveluntuottajalle, vaikka kuntoutuja valitsisi kuntoutuspaikan kauempaa kotoa. Kela siirtyy Suomi.fi -tunnistautumiseen (korvaa Katsotunnistautumisen) asteittain14.12.2019 alkaen. Alkuun tämä tunnistautuminen on käytössä vain yrityksillä ja yksityisillä elinkeinonharjoittajilla ja vaatii, että käyttäjätaho vahvistaa nykyisen Katso-tunnisteen. Väestörekisterikeskus ottaa Valtuudet-palvelussa asteittain käyttöön uusia ominaisuuksia tunnistautumiseen liittyen, ja Suomi.fi -tunnistautuminen saadaan vuoden 2020 aikana myös kunnille, kaupungeille, yhteisöille etc. Terhi Vesiluoma Johtava työterveyshoitaja Omena Terveys Oy

HYVÄ TIETÄÄ…

Kuntoutuja, iältään 16-67-vuotias, voi hakea itselleen kuntoutusrahaa (mikäli työnantaja ei maksa kuntoutusajalta palkkaa), ja 1.1.2020 alkaen kuntoutusraha määräytyy vuositulon perusteella (omavastuuaika yksi päivä KIILA-kuntoutuksessa). Matkat kuntoutukseen korvataan

Kelan verkkosivuilta löydät lisätietoja ja oppaita työnantajalle ja ohjeita työntekijälle kuntoutukseen liittyen.

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 33

33

15.11.2019 10.27


PÄIVÄ IS TA H O K N JA A N E IS M E K Ä N TYÖ 31.10.HELSINGISSÄ

Suomen Työnäköseura on järjestänyt Työnäkemisen ajankohtaispäiviä jo 20 vuoden ajan. Seuran puheenjohtaja Tatu Järvenselkä avasi perinteikkään koulutuspäivän Allergiatalolla ja kertoi, että murrosikä on nyt siis selätetty. Päivän tavoitteena oli Järvenselän mukaan löytää uutta näkökulmaa omaan työhön ja eteenpäin viestittäväksi ja verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Seura haluaa tämän vuoden koulutuspäivän avulla edistää työterveyshuollon toimijoiden yhteistyötä työnäkemisessä ja hyviä työnäkökäytäntöjä työterveyshuollossa sekä optimoida näkökykyä ja näköergonomiaa työikäisillä. Pääaiheina tänä vuonna olivat liikenneturvallisuus, suunnattu työpaikkaselvitys ja muuttuvat työympäristöt sekä valaistus ja apuvälineet. Aiempien vuosien koulutuspäiväpalautteiden perusteella oli jätetty aikaa keskustelulle ja verkostoitumiselle ja se kannatti. Paikalta lähti iltapäivällä reilu kolmekymmentä tyytyväisen näköistä osallistujaa.

34

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 34

15.11.2019 10.27


"Muista kysyä asiakkaalta riittävästi kysymyksiä, missä ja miten he työskentelevät" vaatimukset täytettynä. Tervo ei ole lainkaan tyytyväinen siihen, miten Suomessa tällä hetkellä suhtaudutaan ajokortin uusimiseen lääkärikunnassa. Suuri tarve olisi kieltää ajaminen suuremmalta joukolta ajokortin omaavia. Sitä ei kuitenkaan uskalleta aina tehdä, koska asiakaspalautetta pelätään ja se jos mikä on pelottavaa tielläliikkujan näkökulmasta. SUUNNATTU TYÖPAIKKASELVITYS

LIIKENNETURVALLISUUDESTA, AMMATIKSEEN AJAVISTA JA TERVEYDESTÄ

Silmätautiopin dosentti, silmälääketieteen ja liikennelääketieteen professori emeritus Timo Tervo aloitti ajankohtaispäivät erittäin asiantuntevalla ja mukaansatempaavalla esityksellään. Tervo on ollut tutkimassa Suomen tieliikenneonnettomuuksia vuosikausien ajan. Hänen mukaansa jopa 10 % tieliikenneonnettomuuksista estyisi, jos liikenteessä ajavien henkilöiden ajo-oikeuteen kiinnitettäisiin paremmin huomiota. Lääkeaineet ja huumeet näkyvät liikenteessä yhä enemmän alkoholin rinnalla, vaikka aina ei ole muutenkaan ihan selkeää, että ihminen olisi kunnossa liikenteessä ajaessaan (mm. ikä, psyykkiset sairaudet). Nuoret kuskit ja taas toisaalta yli 70-vuotiaat ovat myös merkittävä riskiryhmä liikenteessä. Sydänkohtaukset ja diabetes liitännäissairauksineen ovat usein myös taustalla kuolemaan johtaneen onnettomuuden sattuessa. Näköongelmia on raportoitu vain n. 0,4 % tällaisista onnettomuuksista, enemmän on kyse varsinaisista havaintovirheistä, etenkin iäkkäillä kuskeilla. Ja joskus yksinkertaisesti pitäisi kuskilla olla ne hänelle määrätyt silmälasit käytössä, tai edes näöntutkimus toteutettuna ja näkökyvyn

Tuija Laukkarinen, työfysioterapeutti Fazerilta ja Suomen Työnäköseuran hallituksen jäsen, kertoi havainnollisten case-esimerkkien avulla suunnattujen työpaikkaselvitysten tekemisestä erilaisissa työkohteissa työuransa ajalta. Tässä esitellään niistä muutama. Elektroniikan kokoomis- ja korjaustöissä oli työpisteen muutosten jälkeen runsaasti oireilevia työntekijöitä. Ensimmäisenä korjaustoimenpiteenä lisättiin työpisteen valaistusta. Sen lisäksi kyynärvarsille järjestettiin parempi tuenta. Näiden korjaustoimenpiteiden jälkeen oireilu väheni jo selvästi. Periaatteessa ne olisi voinut korjata helposti kuka tahansa, sanoi Tuija Laukkarinen esityksessään. Hitsaaja, joka työskenteli laivatelakalla useissa erilaisissa työkohteissa, erilaisissa etäisyyksissä, erilaisissa valaistuksissa, koki ongelmia työnäkemisessä. Myös suojalasit olivat työssä tarpeen. Työfysioterapeutti teki kattavan suunnatun työpaikkaselvityksen hitsaajan työhön, ja tulosten perusteella optikko pystyi valmistamaan oikeanlaiset suojalasit työntekijälle. Sen lisäksi, että työnantaja satsasi kalliiseen selvitykseen, niin saavutettiin työntekijän tyytyväisyys uusiin suojalaseihin ja työn sujumisen parantuminen ja tapaturmien ennaltaehkäisy, joka nähtiin tärkeänä työturvallisuusseikkana työpaikalla. Työfysioterapeutti Tytti Nuoramo kertoi omassa puheenvuorossaan Eduskunnan vähän alle 1000 työntekijän tarpeista suunnattujen työpaikkaselvitysten osalta. Monella eduskunnassa työskentelevällä on käytössä kaksi tietokonenäyttöruutua. Se aiheuttaa herkästi staattista jännitystä ja niskajumeja työntekijöille. Työtä tehdään myös välillä hyvinkin pitkiä päiviä, ja joskus myöhälle yöhön. Ruudun sinivaloisuutta on ollut toisilla tarpeen vähentää iltaa kohden.

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 35

35

15.11.2019 10.27


Lisäksi ergonomiaselvityksissä o n a i n a h u o m i o i t av a ulkoa tuleva ja ympäristön sisältämä valoisuus. Nuoramo kertoi, että ohjaa jokaiselle näyttöpäätetyöntekijälle mm. aina silmäjumpan tekemisen muun taukoliikunnan lisäksi. MUUTTUVAT TYÖYMPÄRISTÖT TIETOTYÖSSÄ

Ty ö t e r v e y s l a i t o k s e n erityisasiantuntija Johanna Koroma nosti omass a esityksessään esille useita, tärkeitä ja huomionarvoisia asioita muuttuvista työympäristöistä. Työn tekemisen paikat ja tilat ovat muuttuneet suuresti etenkin viime vuosikymmenen aikana. On perinteisen työn lisäksi tai sijasta mobiilia, monipaikkaista, virtuaalista, hajautettua ja/tai etätyötä. Työtä voidaan tehdä omissa työhuoneissa, mutta yhä useammin sitä tehdään monitilatoimistossa tai jopa coworking-tilassa, toimistohotellissa tai avotilassa. Monitilatoimistossa voi olla erilaisia työtiloja työn vaatimuksen mukaisesti: ryhmätyötila, puhelinkoppi, virallinen kokoustila, hiljainen tila. Näihin monitilatoimistoihin ollaan yleisesti tyytyväisempiä kuin perinteiseen avotoimistoon. Meidän työterveyshuollon ammattilaisten on hyvä muistaa nykyteknologian mahdollistavan sen, että myös epäviralliset ja viralliset neuvottelutilat sekä kahvitilat ja henkilöstöravintolat voivat olla ja ovat työtiloja. Muista kysyä asiakkaalta riittävästi kysymyksiä, missä ja miten he työskentelevät. Älä odota, että kokous tarkoittaa kokoustilassa pidettävää kokousta, sillä kokoukseen voi osallistua yhtäältä vaikka käytävällä istuen, autossa, junassa, kotona tai toisaalta siellä perinteisessä neuvotteluhuoneessa. Problematiikka on paikoissa erilainen. Toisaalta on myös hyvä, että työ keskeytyy aika ajoin ja työn tekemisen paikkaa voi vaihtaa. Samoin etätyöpäivät tuovat mahdollisuuden rauhoittua ja keskittyä työhön eri lailla kuin omalla työpaikalla. Ergonomia ei usein ole samaa tasoa kuin toimistossa, mutta samalla työpistettä ja työasentoa voi vaihtaa useammin ja työtä tauottaa vapaammin. Ja kotona voi pienin investoinnein saada vaihtelua omaan ergonomiaan mm. hankkimalla seisonta-alustoja, tyynyjä tms. HYVÄ TYÖPAIKKAVALAISTUS STANDARDIEN JA SUOSITUSTEN MUKAAN

Tapio Kallasjoki, Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja piti lennokkaan ja ansiokkaan esityksen työpaikkavalaistukseen liittyen. Hyvä työpaikkavalaistus mahdollistaa näkemisen, sopii esteettisesti ympäristöönsä ja arkkitehtuuriin, toimii teknisesti hyvin, on kokonaistaloudellinen ja ympäristöystävällinen sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Loistava määritelmä hyvästä työpaikkavalaistuksesta. Valaistussuunnittelun tulisi aina lähteä kunkin työn ja työpisteen näkötehtävistä. Näyttöpäätetyöpisteellä näitä on mm. näyttöruutu, näppäimistö, kirjoitus- ja lukualue, puhelin ja muut oheislaitteet, kirjoiti, hyllyköt ja muu huonetila. Näyttöpäätetilojen

36

valaistusongelmien ratkaisukeinoiksi voi löytyä työpisteen järjestelyt, näytön ominaisuuksien muuttaminen, näytön sijainnin, suunnan, korkeuden tai kallistuksen muuttaminen tai luonnonvalo-olosuhteisiin vaikuttaminen. Eli aina ei kannata ensiksi muuttaa keinovalaistusta, opastaa Kallasjoki meitä työnäkemisen kanssa työskenteleviä. Näköongelmaisten ja –vammaisten ammatillinen kuntoutusselvitys Tuula Kääriäinen (optikko, ortoptisti ja vastaava kuntoutusohjaaja) Näkövammaisten keskusliitosta kertoi näköongelmaisten ja -vammaisten ammatillisesta kuntoutusselvityksestä. Kääriäinen työskentelee Suomen ainoassa näkövammaisten kuntoutuslaitoksessa, Kuntotus-Iiriksessä. Koska aihe on minusta äärimmäisen tärkeä työterveyshuollossa työskenteleville, pyysin Kääriäistä kirjoittamaan meille artikkelin. Saatte lukea siitä Työterveyshoitaja-lehden numerosta 1/2020. APUVÄLINEITÄ ON TARJOLLA!

Vuoden Optikko 2018 Timo Juurinen kertoi heikkonäköisille suunnatuista apuvälineistä, valaistuksesta ja häikäisystä tilanteessa, jossa silmälasit yksistään eivät enää riitä. Hämmästelin ääneen Juurisen muistia, kun eräs kuulija kysyi lisätietoja lukusauvasta, ja kuin apteekin hyllyltä Juurinen muisti koodin 2605 ja etsi tuotteen nettisivuiltaan. Tässä on teille lukijoille muutama hyvä vinkki ja linkki, mikäli haluat lisätä tietouttasi silmiin ja esim. apuvälineisiin liittyen:

Silmäsairaudet liittyen näön heikkenemiseen: https://issuu.com/optiikkajuurinen/docs/silm__ sairaudet Opas heikkonäköisten apuvälinesovitukseen: https://issuu.com/optiikkajuurinen/docs/opas_ heikkon__k__isten_apuv__lineso Opas alentuneen näöntarkkuuden huomioimiseen: https://issuu.com/optiikkajuurinen/docs/ virallinenopas22.3.2015__1_

Suosittelen lämpimästi teille kollegoille hakeutumista seuraaville Työnäkemisen ajankohtaispäiville! Harmittaa itseä, etten aiemmin ole tajunnut lähteä mukaan. Vanhan sanonnan mukaan: parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Terhi Vesiluoma STTHL ry Hallituksen varajäsen

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 36

15.11.2019 10.27


Opinnäytetyö

A I P A R E T A JALK PALVELUITA SY E V R E T Ö TY HUOLTOON? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun jalkaterapeuttikoulutuksessa toteutetaan Innovaatioprojektia, jonka tavoitteena on etsiä uusia jalkaterapian innovaatioita ja tehdä jalkaterapeutin ammattia tunnetuksi. Yksi ryhmä toteutti innovaatioprojektin työterveyshuoltoon (Erkkilä ym. 2018). Yksi opiskelija jatkoi aihetta opinnäytetyönään, jossa hän kartoitti kyseisessä työterveyshuollon yksikössä diabeetikoiden jalkaterveyden huomioimista (Säämänen 2018).

T

yöterveyshuollon tehtävänä on edistää työelämän laatua ja tuottavuutta. (Räsänen 2005, 367.) Lappalainen ja Räsänen (2016, 7) toteavat, että työterveyshuollon tavoitteena on työssäkäyvän väestön tasapuolinen palvelu ja palveluiden tuominen kaikkien ulottuville. Työikäisten jalkaterävaivoilla on todettu olevan selkeä yhteys selkä-, lonkkaja polvivaivoihin. Työjalkineet ovat tärkeä ja iso osa jalkaterveyttä ja työhyvinvointia. Oikeanlaiset työjalkineet lisäävät työtehoa ja yleistä hyvinvointia ylläpitäen alaraajojen terveyttä. Kyse on tärkeästä asiasta, sillä työnantajalle ja yhteiskunnalle tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat vuodessa suuria kustannuksia. Lisäksi erityisesti diabetes on kasvava kansanterveysongelma kaikkialla maailmassa. Suomessa arvellaan olevan noin puoli miljoonaa diabeetikkoa, joista osa sairastaa diabetesta tietämättään. (Diabetesliitto 2018). Diabeteksen hoitokulut ovat merkittävät, ja suurin osa näistä kustannuksista aiheutuu

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 37

37

15.11.2019 10.27


”Hoida jalkojasi, ne kantavat sinua koko loppuelämäsi”! Tiippanan väitöskirjan (2012) mukaan diabetesjalkaongelmien hoito painottuu valitettavasti korjaavaan hoitoon ja ennaltaehkäisy ontuu monessa eri organisaatiossa Suomessa. Juuri valmistuneen opinnäytetyön mukaan (Säämänen 2018) jalkaterveyden huomioiminen ja jalkojenhoidon ohjaus toteutuvat niukasti työterveyshuollossa. Tutkimuksen kohdejoukko oli pieni, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Härmän & Kauppisen (2014, 18) opinnäytetyön tuloksista selviää, että Savonlinnan alueella yksi yleisimmistä syistä työterveyshuoltoon hakeutumiseen oli jalkojen virheasennot sekä niistä aiheutuvat kivut. Samaisessa tutkimuksessa todettiin yleisimmiksi virheasennoiksi vaivaisenluu, vasaravarpaat, laskeutunut päkiä, lattajalka sekä polven virheasennot. Nämä virheasennot puolestaan johtivat muihin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, yleisemmin selän kipuihin. Lisäksi todettiin jalkojenhoidon huomioiminen vähäiseksi, ja jalkaterapeutin ammattikuva oli monelle työntekijälle vieras. MITÄ JALKATERAPEUTTI TEKEE?

Jalkaterapeutti on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattilainen, jonka osaamisalueena on ihmisen liikkumiskyky ja alaraajojen toiminta. Päätehtävänä on eriikäisten jalkaterveyden edistäminen. Jos jaloissa on kipuja, jalkaterapeutti selvittää jalkakipujen syitä sekä auttaa niiden lievittämisessä esimerkiksi jalkine- ja tukipohjallisratkaisujen, teippauksen tai mobilisoinnin keinoin. Jalkaterapeutti auttaa ihmisiä, joilla on jaloissa erilaisia asento- ja kuormitusvirheitä sekä lihaksissa epätasapainoa. Tärkeä osa työtä on myös jalkojen omahoidon ja sopivan jalkineen valinnan opastus. Päivittäisessä työssään jalkaterapeutti kohtaa erilaisia ihoja kynsiongelmia, kuten sisäänkasvaneita ja Kuva 1. Jalkojen omahoito-ohjeet (Erkkilä V, Heiskanen S, Myllyveräjä E & Säämänen paksuuntuneita kynsiä ja kovettumia. Näiden S.2018. Innovaatioprojekti Mikkelin työterveys ry:lle. Raportti, Xamk). lisäksi jalkojen rakenteelliset muutokset ja kiputilat ovat yleisiä. Erityisesti diabeetikot tarvitsevat erityishuomiota, jalkojen vuosittaista tutkimusta ja siihen perustuvaa yksilöllistä ohjausta. Työhön sopiva jalkine on avainasemassa, ja myös jalkoihin jalkakomplikaatioiden hoidosta (Diabetes jalkaongelmat kohdistuvat turvallisuusriskit tulee huomioida työpaikalla. 2009, Prompers ym. 2008). Ongelmien ennaltaehkäisy Jalkaterapeutit työllistyvät valtaosin perusterveydenhuoltoon, perustuu tietämykseen, ohjukseen ja seurantaan. Amputaatio erikoissairaanhoitoon ja yksityisiksi yrittäjiksi. Työterveyshuolloissa ei on suurin riski ja ennaltaehkäisevillä toimilla nämä puolet tiettävästi työskentele jalkaterapeutteja. Esimerkiksi diabeetikoiden olisivat ennaltaehkäistävissä (Armstrong 1989). Kiviahojalkojen hoidossa työterveyden rooli on erilainen kuin julkisen

38

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 38

15.11.2019 10.27


terveydenhuollon rooli. Työnantaja kilpailuttaa työterveyshuollon palvelut ja tekee sopimuksen valitsemansa työterveyshuollon kanssa. Jos työterveys ei pysty tarjoamaan palvelua, mitä sopimukset eivät kata, niin asiakas lähetetään eteenpäin julkiselle puolelle. Julkisessa terveydenhuollossa jalkaterapeutin pääasiallisia asiakkaita ovat diabeetikot ja reumaatikot, joilla sairaus itsessään altistaa jalkaongelmille. OPINNÄYTEYÖN JA INNOVAATIOPROJEKTIN TULOKSIA

Säämäsen (2018) opinnäytetyö käsitteli yhden melko ison työterveyshuollon (yli 50 työntekijää) työikäisten diabeetikoiden jalkaongelmien esiintymistä ja niiden ennaltaehkäisyä. Innovaatioprojektissa (Erkkilä ym. 2018) kohteena olivat työterveyshoitajat. Työterveyshoitajien palaverissa esiteltiin jalkaterapeutin toimenkuva sekä osaamisalueet. Samalla kerrottiin jalkojen omahoidosta, yleisimmistä jalkasairauksista ja jalkajumpasta. Työterveyshoitajat saivat myös jalkojen omahoito -esitteen, josta saa tietoa jalkojen omahoidosta (Kuva 1) ja lisäksi työterveyteen jätettiin posteri (Kuva 2). Esite jaettiin jokaiselle osallistujalle myös eteenpäin jaettavaksi asiakkaille. Työterveyshoitajilta saadun palautteen perusteella pidetyn palaverin sisältö oli mielenkiintoinen ja antoisa. He jäivät kaipaamaan ainoastaan kuvia eri jalkasairauksista ja jalkaongelmista. Lisäksi jalkojen omahoito -esite oli menestys. Tämä kertaluontoinen pieni koulutustilaisuus osoitti, että jalkaongelmista ja niiden ennaltaehkäisystä puhutaan edelleen liian vähän, ja

Satu Säämänen

Arja Kiviaho-Tiippana

myös terveydenhuoltohenkilöstön keskuudessa tarvitaan jatkuvaa koulutusta jalkaongelmista ja niiden ehkäisystä. Säämäsen (2018) tutkimus toteutettiin sekä kyselynä asiakkaille että työterveyslääkärin haastatteluna. Työikäisten diabeetikoiden yleisimmät jalkaongelmat olivat kyselyn perusteella kovettumat, kuiva, karhea iho sekä kynsien sieni-infektiot. Työterveyslääkärin havaintojen mukaan yleisempiä jalkaongelmia ovat ihon kuivuus, jalkojen erilaiset virheasennot ja esim. jalkaholvin leviämisen aiheuttamat kovettumat. Työterveyslääkäri kohtaa työikäisen diabeetikon tilannekohtaisesti aina 1–2 vuoden välein, jolloin tehdään jalkojen riskiluokitus. Diabeetikoiden jalkojen riskikartoitus pitäisi tehdä vuosittain, jotta ilmeneviä jalkaongelmia voidaan heti hoitaa (Diabetes jalkaongelmat 2009). Tärkeä jalkaongelmien ennaltaehkäisykeino on terveydenhuollolta omahoito-ohjeiden antaminen ja niihin sitouttaminen. Sama koskee myös muita työterveyshuollon asiakkaita. Tutkimuksesta paljastui, että omahoito-ohjeiden antamisessa ja sitouttamisessa oli puutteita. Haastatellun työterveyslääkärin päällimmäisenä huolena oli asiakkaan sitoutumisen puute jalkojen omahoitoon ja yleensäkin diabeteksen hoitoon. Kirjoittajat Satu Säämänen, jalkaterapeutti (AMK) Arja Kiviaho-Tiippana, yliopettaja, TtT, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kuva 2. Posteri työntekijöille ja myös jaettavaksi asiakkaille. (Erkkilä V, Heiskanen S, Myllyveräjä E & Säämänen S.2018. Innovaatioprojekti Mikkelin työterveys ry:lle. Raportti, Xamk)

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 39

39

15.11.2019 10.27


Liitto jäsentensä asialla

T

yöterveyshoitajien etujärjestönä lobbaamme jäsentemme asiaa monella tärkeällä foorumilla; meillä on edustajat muun muassa STM:n, Kelan ja Työterveyslaitoksen työryhmissä sekä kansainvälisillä foorumeilla (FOHNEU, ICOH). Tänä vuonna liiton vaikuttamisen agendalla ovat mm. pätevöittävän koulutuksen kustannukset, tulostavoitteiden kohtuullistaminen ja työterveyshuollon integroiminen muuhun sote-kenttään. Tammikuussa julkaisimme liiton viestit vaikuttajille lähestyviä vaaleja ja tulevaa hallitusohjelmaa ajatellen. Tapasimme myös suurten puolueiden edustajia tammi-helmikuun vaalistarteissa. Liiton vaikuttajaviestit on kirjoitettu pidemmällä aikavälillä hyödynnettäväksi

Liittojen vaalitavoitteita jaossa.

eikä niitä kannata unohtaa nyt vaalien jälkeen. Työterveyshoitajaliiton viestit päättäjille -esitettä ja liiton muitakin linjauksia saa mielellään jakaa eteenpäin alueellisille vaikuttajille. Tutustu esitteeseen liiton kotisivuilla (stthl.fi/vaikuttajana).

ingissä SDP:n vaalistartti järjestettiin Hels me Olim . 2019 26.1. sa ionis hotelli Clar sa yhdessä Akavalaisten liittojen kans ssä tämä välit ä, väke n luee puo tapaamassa lemassa vaalitavoitteitamme ja keskuste laajemminkin sote-palveluista ja työterveyshuollosta.

Ständillä Kukka Junno ja Eve Becker

40

Kuvassa liiton järjestöpäällikkö Eve Becker, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin ja Kukka Junno Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:stä

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 40

15.11.2019 10.27


Vaikuttamista vaaliristeilyllä

Keskustan vaaliristeilyllä 2.–3.2.2019 keskusteltiin mm. ministeri Lintilän ja puolueen varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkisen kanssa mm. työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen kustannuksista ja työterveyshuollon asemasta sote-järjestelmässä.

Kokoomuksen vaaliristeilyllä 19.-20.1.2019 oli sote-seminaari. Kokoomuksen sote-ryhmästä Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Pia Hytönen vetivät keskustelua ja olivat tentattavina. Työterveyshuollon integroimisesta soteen ei ollut selkeää näkemystä, mutta keskustelu jatkuu.

7.3.2019 Akavan TerVeverkosto eli terveysalan liitot kävimme tapaamassa Keskustan eduskuntaryhmää ja kertomassa ajankohtaisista tavoitteistamme. Jokaisella liitolla oli oma puheenvuoronsa. Pätevöittävän koulutuksen kustannukset kiinnostivat.

Liitto ei ole puoluepoliittisesti sitoutunut, mutta poliitikkoja on tärkeää tavata, jos halutaan vaikuttaa lainsäädäntöön. Lisäksi jatkamme vaikuttamistyötä työterveyshoitajien parhaaksi useissa työryhmissä, joissa meillä on liiton edustus.

Puheenjohtaja Pilvi Österman toimi 25.9.2019 Profession järjestämässä Työterveys2019 tapahtumassa puheenjohtajana. Päivän teemoina olivat työkyvyn tuki, elintavat ja niiden yhteys hyvinvointiin ja terveyteen sekä työterveysyhteistyö. Päivässä todettiin, että vaikka Suomi on Euroopan onnellisin maa, maksavat mielenterveysongelmien kustannukset meille OECD:n laskelman mukaan 11 miljardia vuodessa. Päättäjäviestimme työkykyisen Suomen puolesta todettiin arvokkaaksi ja ajankohtaiseksi.

Antti Rinteen hallituksen Kasvun ja luottamuksen seminaarissa Säätytalolla oli 19.6.2019 mukana puheenjohtaja Pilvi Österman. Hallitusneuvotteluihin liitto toimitti kommentteja mm. koskien hoito- ja palvelutakuuta sekä eri ammattiryhmien välistä työnjakoa.

Kesäkuussa puheenjohtaja Pilvi Österman vieraili Vihreiden puoluekokouksessa Porissa.

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 41

41

15.11.2019 10.27


AKAVAN SOTE-LIITOT JULKAISIVAT YHTEISEN HALLITUSOHJELMAKANNANOTON Julkaisimme yhdessä Akavan sote-liittojen kanssa yhteisen hallitusohjelmakannanoton. Tarjosimme liittojen laajaa asiantuntemusta hallitusohjelman rakentamiseksi vuosille 2019-2023. 13 ammattijärjestöä edustavat koko sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakoulutettuja ammattilaisia, asiantuntijoita, esimiehiä ja johtoa. Yhdessä valmistelemamme esitys hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon kirjauksista koski 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista sekä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

42

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 42

15.11.2019 10.27


Työterveyshoitaja 2020 luentopäivät 26.–27.3.2020 Lapland Hotels, Oulu Torstai 26.3.2020

Perjantai 27.3.2020

8.30–9.00 9.00

8.00–8.30 8.30–9.15 9.15–10.00 10.00–10.30 10.30–11.00 11.00–12.00 12.00–13.00 13.00–13.15 13.15–14.00 14.00–14.30 14.30–14.45 14.45–15.00

9.20–9.50 9.50–10.30 10.30–10.50 10.50–11.30 11.30–12.15 12.15–13.15 13.15–13.30 13.30–14.15 14.15–14.45 14.45–15.30 15.30–15.45 20.00

Ilmoittautuminen, aamukahvi, näyttelyyn tutustuminen Luentopäivien avaus Pilvi Österman, TtM, Stthl ry puheenjohtaja Kaupunginjohtajan tervehdys Mitä uutta työterveyshuollossa? Leena Ala-Mursula, työterveyshuollon professori, Oulun Yliopisto Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Psykososiaalinen kuormitus Johanna Heinonen työterveyspsykologi, Työterveys Virta Paneelikeskustelu Työn psykososiaalinen kuormitus: Osallistujat: työsuojelu, yritysedustaja, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Tekoälyn hyödyntäminen työterveyshuollossa Silja Komulainen, vastaava työterveyslääkäri, Digityöterveys, Terveystalo Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Työikäisten muistisairauksien varhainen tunnistaminen Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen aivoterveysasiantuntijat, Aivosilta-hanke, Oulun Seudun Muistiyhdistys Vuoden 2020 Työterveyshoitajan julkistaminen Pilvi Österman, TtM, Stthl ry puheenjohtaja ILTAJUHLA

Liiton jäsenille 16.15 17.00

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen Hyvää huomenta – nukuitko hyvin? Henri Tuomilehto, unilääkäri, dosentti Coronaria Krooninen kipu Anita Saariaho, LT, psykoterapeutti Oura Ring – mitä sormus kertookaan Anu Perälä, Wellness Specialist, Sport Technology Global Oy Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi Tykkääkkö nää työstä? Anne Mäkikangas, työpsykologian dosentti, Tampereen yliopisto Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Toimijuus ja tunteet työssä Päivi Hökkä, dosentti, yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Loppunäytös Päätössanat ja kiitokset Pilvi Österman, TtM, Stthl ry:n puheenjohtaja Kahvi ja kotimatkalle

Osallistumismaksut: Kaksi päivää Yksi päivä Illalliskortti

420,00 € / jäsen (ei-jäsen 490,00 €) 240,00 € / jäsen (ei-jäsen 290,00 €) 70,00 € / torstain 26.3.2020 iltajuhlaan

Näytteilleasettajaksi ilmoittaudutaan stthl.fi -sivujen kautta Lapland Hotels, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu, majoitustarjous: Huonevaraukset tehdään suoraan hotellista: oulu@laplandhotels.fi tai 08 881 1110 (24h), varauskoodi: "Suomen Työterveyshoitajaliitto" Standard-hotellihuoneen hinta 103,00 €/1 hengen huone 118,00 €/2 hengen huone

Valtakirjojen tarkistaminen Liittokokous

ILMOITTAUTUMISET: www.stthl.fi

Pidätämme oikeuden mahdollisiin ohjelmamuutoksiin.

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 43

Majoitustarjouskiintiö on voimassa 28.2.2020 asti sekä viikonlopun 27.–29.3.2020 Varauksen yhteydessä ilmoitetaan maksutapa

Työterveyshoitaja 4/19

43

15.11.2019 10.27


HAE LIITON APURAHAA Liiton vuoden 2020 apurahat ovat haettavissa 28.2.2020 mennessä. Yleisenä ehtona on vähintään kahden vuoden jäsenyys liitossa. Terveydenhuoltoneuvos Ruth Säynäjärven rahastosta myönnetään apurahoja työterveyshoitajan ammattitaidon kehittämiseen liittyvään opinto- ja tutkimustoimintaan. Apurahat myöntää Työterveyshoitajaliiton hallitus. Apurahojen hakeminen Apurahoja haetaan kerran vuodessa ja hakemusten tulee olla liiton toimistolla 28.2. mennessä. STTHL:n hallitus tekee apurahapäätökset Ammatti- ja koulutusjaoksen esityksen perusteella. Apurahoja myönnetään • työterveyshoitajan työtehtävien tai roolin kehittämiseen liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön • työterveyshuollon tutkimus- ja kehitystyöhön, erityisesti työterveysyhteistyön tutkimukseen, pienyritysten työterveyshuollon tutkimiseen sekä työterveyshuollon digitalisaation tutkimus- ja kehitystyöhön. • kansainvälisiin kongresseihin, joissa hakija esittää työterveyshuoltoon kohdistuvia tutkimuksia, kehittämis- tai koulutushankkeita Apurahoja ei myönnetä • Tutkinnon suorittamiseen • perus- eikä täydennyskoulutukseen, eikä esim. ensiapuopettaja-, työnohjaaja-, psykoterapeuttikoulutukseen ​• Työnantajan vastuulle kuuluvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen Lisätietoja apurahan hakemisesta Liiton puheenjohtaja Pilvi Östermanilta, puh. 0400 734476 tai järjestöpäällikkö Eve Beckeriltä, puh. 040 761 7231. Hakulomake löytyy kotisivuilta kohdasta apurahat sekä uutisista. Hakemus lähetetään osoitteella: eve.becker@stthl.fi

EHDOTA VUODEN TYÖTERVEYSHOITAJAA Vuoden työterveyshoitaja valitaan nyt 22. kerran. Ensisijaisina valintakriteereinä ovat: • hän on liiton jäsen • hän toimii työterveyshoitajan tehtävissä tai sitä läheisesti sivuavassa tehtävässä • hän on aktiivinen • hän on ammatillisesti edustava liittomme jäsen Lisäksi hän • on pitänyt huolta ammatillisesta osaamisestaan • toimii työyhteisönsä rakentavana jäsenenä • on työssään kehitysmyönteinen Lisäansioksi luetaan • osallistuminen paikallisosaston toimintaan • osallistuminen muuhun liiton toimintaan • muu yhteiskunnallinen aktiivisuus Jos tunnet henkilön, joka pitäisi valita Vuoden työterveyshoitajaksi, niin ota yhteyttä paikallisosastoosi. Paikallisosastojen tulee tehdä esitykset 31.1.2020 mennessä. Kriteerit ja linkki hakulomakkeeseen löytyvät paikallisosastotoimijoiden tiimistä. Vuoden työterveyshoitaja 2018 Eija Autio

44

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 44

15.11.2019 10.27


Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

ANSIOMERKIT HAKU 31.1. MENNESSÄ Suomen Työterveyshoitajaliiton ansiomerkki voidaan myöntää liiton jäsenelle tunnustuksena liiton hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä kuten toimimisesta liiton luottamustehtävissä, työterveyshoitajan työn kehittämisestä tai työterveyshoitajan työssä toimimisesta. Työterveyshoitajaliitolla on kultainen ja hopeinen ansiomerkki. Ansiomerkissä on kuvattuna liiton logo. Ansiomerkin myöntää liiton hallitus paikallisosastojen esityksestä. Ansiomerkkiohjesääntö ja linkit hakulomakkeisiin löytyvät paikallisosastotoimijoiden tiimistä (Teams alustalta).

OIKAISU TYÖTERVEYSHOITAJA -LEHTI 3/2019 NUMERON JUTTUUN SIVULLA 29 Toimitus pahoittelee, että Työmarkkinajaoksen juttuun oli livahtanut Marja Alanteen kuva. Puuttuva jaosjäsen on Mari-Anne (Mai) Anttila.

Mai Anttila

Anja Ryhänen Jaana Taskinen

Ansiomerkkihakemukset tehdään sähköisellä lomakkeella 31.1.2020 mennessä. Lisätietoja: järjestöpäällikkö Eve Beckeriltä 040 761 7231, eve.becker@stthl.fi

Katri Hallila

Eve Becker

AJANKOHTAISTA TIETOA LIITON JÄSENILLE Jäsenmaksut Jäsenmaksujen maksuviite on henkilökohtainen ja jäsenmaksut voi maksaa vuonna 2020 samoilla tiedoilla kun vuonna 2019. Kaikki jäsenmaksut jotka kuuluvat vuodelle 2019 tulee olla maksettuina 31.12.2019 mennessä. Vuoden 2020 jäsenmaksulaskut lähetetään itse maksaville sähköpostitse. Uusi mobiilijäsenkortti Mobiilijäsenkortin toimittaja tulee vaihtumaan vuoden 2020 alusta. Uudistetusta Mobiilijäsenkortista jäsen näkee sisään kirjautuneena oman liittonsa edut, palvelut, uutisvirran sekä member+:n tarjonnan (yhteiset jäsenedut + lomahuoneistot) Vanha Magma-lompakko mobiilikortti lakkaa toimimasta 31.12.2019. Tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla jotta saat jäsenkortin, jäsenkirjeen ja neuvotteluinfot. Voit ilmoittaa muuttuneet tai puuttuvat yhteystietosi, kuten henkilökohtaisen sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumeron, joko www.stthl.fi -sivuston kautta omilla tunnuksillasi tai jos et muista tunnuksiasi, muutokset voi tehdä myös Palaute-lomakkeella.

Rauhallista Joulua & Onnellista Uutta Vuotta 2020 Työterveyshoitaja-lehden lukijoille!

Toivottaa lehden toimituskunta

Työterveyshoitaja 4/19 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 45

45

15.11.2019 10.27


E

AJANKOHTAISTA EDUNVALVONNASTA

JÄRJESTÖPÄÄLLIKÖLTÄ

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

P

alstaa kirjoittaessani lehdet ovat vielä puissa kauniissa syksyn väreissä, ja neuvottelutavoitteita vasta viilataan tulevaa neuvottelukierrosta varten. Lehden ilmestyttyä neuvottelut on jo saatu käyntiin ainakin joidenkin työehtosopimusten osalta. Ajantasaista informaatiota neuvotteluiden etenemisestä löydät liiton kotisivuilta. Lisäksi sektorikohtaista tietoa lähetetään sähköpostitse. Tarkistathan, että tietosi ovat liitossa ajan tasalla. TEHY JA SUPER IRTISANOIVAT KUNTA-ALAN PÄÄSOPIMUKSEN – MITÄ SE TARKOITTAA?

Koulutetut hoitajat KoHo (Tehy ja Super) irtisanoivat 27.9. kunnallisen pääsopimuksen päättymään 31.3.2020 eli samanaikaisesti nykyisten virka- ja työehtosopimusten kanssa. Kunnallisen pääsopimuksen irtisanominen tarkoittaa, että Tehy ja SuPer irrottautuvat yhteisesti sovitusta sopimus- ja sopimusosapuolirakenteesta. Sopijaosapuolina ovat työntekijäpuolelta neuvottelujärjestöt JUKO, JAU ja KoHo sekä työnantajapuolelta KT Kuntatyönantajat. Pääsopimus päättyisi samaan aikaan, kun nykyisiin virka- ja työehtosopimuksiin sidottu työrauha päättyy. Tehyllä ja SuPerilla saattaakin olla suunnitelmissa ns. lakkokevät. Pääsopimuksen irtisanominen ei sinänsä tarkoita yksittäisen jäsenen, oli hän miten hyvänsä järjestäytynyt, kannalta yhtään mitään. Työ- ja virkaehtosopimuksia sovelletaan 31.3.2020 saakka. Uutisoinnissa on paljon populistisia heittoja ja yksinkertaistuksia. Rinnastus opettajatai lääkärisopimuksiin ontuu, sillä OAJ ja Lääkäriliitto ovat varsin suvereeneja omien ammattikuntiensa liittoja. Taustalla on mitä suuremmassa määrin jäsenhankinta. Tehy ja SuPer eivät edusta kattavasti sote-alan henkilöstöä. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevää sote-henkilöstöä on runsaasti JUKOn liitoissa. Työterveyshoitajaliiton kunta-alan neuvottelujärjestö JUKO jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työehtojen kehittämistä (parhaillaan käynnissä olevissa työryhmissä) ja valmistautuu työehtojen parantamiseen seuraavalla neuvottelukierroksella. Mikäli sotesopimus tulee, on neuvottelujärjestömme JUKO edelleen siitä neuvottelemassa. Yksityistä sektoria asia ei koske mitenkään. LIITTO OTTI KANTAA PIHLAJALINNAN YT-NEUVOTTELUIHIN

Elokuussa Pihlajalinna Oyj ilmoitti päättävänsä yhteistoimintaneuvotteluiden lopputuloksena 180 työsuhdetta, muuttavansa palkkarakennetta sekä puuttuvansa työsuhteiden ehtoihin tehostamisohjelman nimissä. Voittoa tehnyt Pihlajalinna tavoitteli yhä suurempaa voittoa osakkeenomistajille alentamalla hoitohenkilöstön palkkoja. Jäsenille ja Pihlajalinnan johtoryhmälle viestitettiin, että palkanalennukset eivät ole laillinen keino parantaa kilpailukykyä. Yritys perääntyikin palkanalennuksista. Yhteistoimintaneuvottelut eivät sujuneet yhteistoimintalain edellyttämässä hengessä. Henkilöstön edustajat eivät saaneet YT-neuvotteluissa pyynnöistään huolimatta riittävästi tietoja eikä prosessi sisältänyt aitoa neuvottelua. Jäseniä on ohjeistettu ottamaan yhteyttä liittoon, mikäli haluavat selvittää irtisanomisensa lainmukaisuuden.

Jos työntekijä itse irtisanoutuu, TE-toimisto asettaa hänelle edelleen 90 päivän mittaisen karenssin, jonka ajalta ei makseta työttömyyspäivärahaa. Jos työntekijä purkaa työsuhteen koeajalla tai tekee työsuhteen päättämissopimuksen (työsuhde päätetään työntekijän ja työnantajan yhteisellä sopimuksella), niin ne rinnastetaan edelleen irtisanoutumiseen. Näiden osalta karenssi siis säilyy entisellään. Muutos koskee tilanteita, joissa työnantaja irtisanoo työntekijän koeaikana, irtisanoo työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella tai rikkomuksen taikka laiminlyönnin seurauksena. Näissä tapauksissa karenssi on lyhennytty 1.7.2019 alkaen 60 päivän pituiseksi. Karenssista päättää TE-toimisto, joka pyytää työttömäksi ilmoittautuvalta selvityksen työsuhteen päättämiseen johtaneista syistä.

Eve

Eve Becker | Järjestöpäällikkö | STTHL ry | puh. 040 761 7231 | email: eve.becker@stthl.fi

46

Työterveyshoitaja 4/19

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 46

15.11.2019 10.27

FI_Q10_Ad_Työterveyshoitaja_4_210x297_0919

TYÖTTÖMYYSTURVAN KARENSSI LYHENI MUUTAMASSA TAPAUKSESSA


Energiaa elämään! Ubikinoni eli koentsyymi Q10 on elimistön energiantuotannolle välttämätön vitamiinin kaltainen yhdiste, jota esiintyy ihmisen kaikissa soluissa. Ilman ubikinonia solujen mitokondriot eivät voi tuottaa energiaa kehon tarpeisiin. Keho tuottaa ubikinonia itse, mutta maksassa tapahtuva tuotanto alkaa hidastumaan ikääntymisen myötä. Myös sairaudet, stressi ja lääkeaineet kuten statiinit tyhjentävät kehon ubikinonivarastoja. Alentuneita ubikinonitasoja voidaan palauttaa laadukkaalla ubikinonilisällä. Aito ja alkuperäinen Bio-Qinon® Q10 on parhaiten dokumentoitu ubikinonivalmiste. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta se on heti valmiina imeytymään elimistön käyttöön. Bio-Qinon® Q10 sisältää ubikinonia ja B2-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sopiva annostus on 1–3 kapselia päivässä mielellään ruokailujen yhteydessä.

FI_Q10_Ad_Työterveyshoitaja_4_210x297_0919

Olemme mukana Työterveyshuollon opintopäivillä 14.11.2019. Tervetuloa kuulemaan lisää!

Vitamiinien ja hivenaineiden merkityksestä migreenin hoitoon todetaan Käypä hoito -suosituksen sähköisessä lisämateriaalissa1) muun muassa, että koentsyymi Q10 eli ubikinoni on tehokas migreenikohtauksen estäjä. 1) http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ suositus?id=nix01215&suositusid=hoi36050

Apteekit, Terveyskaupat, Sokos ja Stockmann. Tuotteet terveydenhuollon ammattilaisten henkilökohtaiseen käyttöön www.tamroshop.fi

Rajatorpantie 41 C · 01640 Vantaa, puh. (09) 8520 2215 · www.pharmanord.fi

Tilaa uutiskirje veloituksetta osoitteessa www.pharmanord.fi Työterveyshoitaja 4/19 47 Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 47

15.11.2019 10.27


KK Ö

N

!

HALUAN KUULUA TYÖTERVEYSHOITAJALIITTOON

ON Y

EN

TÄ S

L

SA S O IIT

TERVEYSHOITAJ Ö Y T A

KOSKA tykkään lomista, lomarahasta, 5-päiväisestä työviikosta, sairasajan palkasta, perhevapaista, avusta työsuhteen ongelmissa, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, kaikista muista liiton neuvottelemista eduista ja siitä, että joku lobbaa työterveyshoitajien asioita.

8

V

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf www.stthl.fi uo 4 9 d esta 1

Tuo uusi jäsen liittoon, saatte molemmat palkinnoksi 50 €:n SuperLahjakortin! Liittomme jäsenyys on paljon enemmän kuin vakuutus työttömyyden tai työriidan varalta. Saat ajankohtaista tietoa työelämän kysymyksiin, asiantuntevaa työsuhdeneuvontaa ja työterveyshoitajista koostuvan ammatillisen verkoston. Jos suosittelu johtaa jäsenyyteen, palkitsemme teidät molemmat. Lue lisää: http://www.stthl.fi/jasenyys/suosittele-jasenyytta-molemmat-hyodytte/

Tyoterveyshoitaja-419-PAINO.indd 48

15.11.2019 10.27

Profile for Suomen Uusiokuori Oy

Työterveyshoitajaliitto 4/19  

Työterveyshoitajaliitto 4/19  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded