Setlementti-lehti 2 2015

Setlementti 2 | 2 015

SETLEMENTTILIIKE ON IHMISEN MUOTOINEN

| Yhteiskunnallinen yritt채jyys | | Pekka Haavisto | | Kalliola uudistuu |

Hyvinvointi murroksessa

sis Ä l T ö 2 | 2 0 1 5

09

04 Kohtaamisia byrokratian ohi 08 Setlementtitoimijat muuttavat kimppaan

Silke Brandt on saanut

apua Kalliolan setlementin

09 ”Kalliola on kommunikaatioväylä yhteiskunnan palveluihin”

Ne-Rå-neuvontapalveluista suomalaisen byrokratian koukeroihin.

11 Yhteiskunnallista yrittäjyyttä nuorille 14 Otsola ponnistaa opintotoiminnasta ja nuorisotyöstä 16 Matkalla käsityön somaestetiikkaan

04

18 Lähemmäs taidetta 20 ”Rauhaa, rakkautta ja respektii!”

22 Saksassa nuoret ovat vahvasti mukana vapaaehtoistoiminnassa

Setlementtiliiton uusi puheenjohtaja Pekka Haavisto

24 "Paras retki mitä on tehty pitkään aikaan!"

suuntaa katseen eriarvoistumiseen ja kansalaistoiminnan

26 Uusia ideoita asumiseen Berliinistä

mahdollisuuksiin.

Kannen kuvasi:Anna Autio

07

– Haluamme omaa elämää, toteaa Tommi Tyynilä kolumnissaan.

PALSTAT 03 P Ä Ä K i R J oi T U s Keskellä hyvinvointivaltion muutosta Suomalainen hyvinvointivaltio on leikkausten ja muutosten kohteena. Nyt on tärkeää miettiä kansalaisjärjestöjen paikkaa.

07 K O L U M N I Haluamme omaa elämää Tommi Tyynilä muuttaa elokuussa Setlementtiasuntojen Kipparintaloon, joka on kehitysvammaisille nuorille suunnattu tuetun asumisen talo Helsingin Kalasatamassa.

11

28 T Ä S S Ä J A N Y T

Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia

Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi tarjota

30 S E T L E M E N T I T

nuorille verkostoja ja työmahdollisuuksia.

Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen

Haastattelussa Setlementtiliiton Meillä on

30 T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä

idea -hankkeen projektipäällikkö Evelyn Sõer.

2 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

P Ä Ä K i R J oi T U s

Keskellä hyvinvointivaltion muutosta Suomeen on saatu uusi hallitus. Se aloittelee työtään vaikeassa tilanteessa.

Uudistusten lista on pitkä, ja kipeääkin sen tiedetään tekevän. Hallitus sanoo, että halvemmalla voidaan saada aikaan entistä parempaa, mutta ne joiden etuuksista ja asemasta ollaan leikkaamassa eivät sitä usko. Pelätään kurjistumisen ja väliinputoamisten kierrettä. Ihan aiheetonta pelko ei olekaan, sillä Euroopassa on esimerkkejä siitä, miten valtio tarjoaa kansalaisille ja järjestöille yhä enemmän sosiaalista vastuuta ja entisiä tehtäviään. Tästä on seurannut, että valtiot ovat korostaneet enemmän ihmisten omaa vastuuta elämästään kuin näiden ihmisja kansalaisoikeuksia.

Viime vuonna Setlementtiliiton julkaisusarjassa ilmestyi professori Briitta Koskiahon teos Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä. Sen ydinviesti oli monin osin sama kuin maamme uuden hallituksen. Entisenlainen elämänmeno ei ole enää mahdollista. Yhteiskunnan tarjoama universaali ja aukoton sosiaaliturva ja kaikki muut hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ovat muutoksessa. Hyvinvointivaltiota ei entisessä merkityksessä enää ole ja rehellisiä ollaksemme on kysyttävä, oliko sitä koskaan oikeasti olemassa. Rakensimme hyvinvointiamme velkaa ottamalla.

Tilanne on paradoksaalinen, yhtäältä hirvittää ja toisaalta ymmärrämme, että muutoksen on tultava. Tulossa oleva muutos voi oikein oivallettuna sisältää paljon myönteistä. Pitkälti se riippuu meistä itsestämme. Hyvinvointivaltion jäsenet ovat olleet veronmaksajia, asiakkaita ja kuluttajia. Mahdollisuutemme yhteiskunnalliseen osallistumiseen on ollut oikeus äänestää vaaleissa, eikä sen jälkeen oikein muuta. Kansalaisyhteiskunnan jäsenet, kansalaiset, sen sijaan osallistuvat päätöksentekoon aluetasolla ja muuttavat ajatteluaan ja toimintaansa vastuullisemmaksi sekä suhteessa itseensä että lähimmäisiinsä. Nämä muutokset yhteiskunnassamme ovat enemmän kuin tervetulleita.

Setlementtiliitto täyttää pian sata vuotta. Me olemme vastuullisia siitä, millaisen setlementtiliikkeen jätämme jälkeemme tuleville. Liikkeemme historia ja nykypäivä antavat meille kaikki mahdollisuudet olla keskeisiä kansalaisyhteiskunnan rakentajia. Se edellyttää meiltä avautumista yhteistyöhön ja rohkeutta liikkua omilta mukavuusalueiltamme.

Hyvää ja toiveikasta kesää.

P e n t t i

T o imit u s j o ht a j a ,

L e m m etyinen

S etlementtiliitt o

Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa ! w w w.facebook .com/setlementtiliitto

Setlementti

Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto.

S e t l e m e n t t i - l e h t i , Läntinen Brahenkatu 2 , 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi Va s ta ava pä ät o i m i t ta j a , Pentti Lemmetyinen, pentti.lemmetyinen@setlementti.fi, p. 0400 961 469 T o i m i t uss ih t e e r i , Heta Mulari, heta.mulari@setlementti.fi M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Susanna Raunio ULKOA S U, Jaakko Bashmakov TILAAJAPALV ELU , Merja Eloaho, merja.eloaho@setlementti.fi, p. 040 578 3564 Pa in o , Nykypaino Oy, Helsinki, 2015, ISSN 1797-4119

3 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

4 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

A u ti o Ann a Kuvat: M u l a ri H et a T eksti :

Setlementtiliiton puheenjohtaja Pekka Haavisto pohtii kansalaistoiminnan tehtävää eriarvoistumisen ehkäisijänä.

Kansanedustaja Pekka Haavisto valittiin

viime vuoden marraskuussa Suomen Setlementtiliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Haaviston mielestä setlementtien kaltainen kolmannen sektorin kansalaistoiminta on keskeisessä roolissa, kun etsitään kohtaamisia avun tarpeessa olevien ihmisten kanssa virallisten instituutioiden ulkopuolella.

– Kevään vaalikampanjan aikana tapasin nuorehkon miehen Tampereella. Hän kertoi olevansa asunnoton, työtön ja asuvansa kaverin luona. Mies oli ollut vankilassa 20 vuotta, ja töiden saaminen oli vaikeaa. Jäin miettimään tätä kohtaamista pitkäksi aikaa. Millainen tilanne on tällaisten ihmisten kohdalla, joilla ei välttämättä ole ketään auttamassa asioiden hoitamisessa, Haavisto pohtii.

Eriarvoistuminen ja kansalaistoiminta Kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt työskentelevät yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa eriarvoistumisesta ja epävarmuudesta puhutaan yhä enemmän – ja aiheesta. Viime vuonna Ympäristöministeriön tilaama Nuorten asuminen 2014 -tutkimus osoitti, kuinka etenkin kasvukeskuksissa kilpailu asunnoista on koventunut. Erityisesti

– Setlementtitoiminta tuntuu olevan valtakunnan tarkimmin vartioitu salaisuus, sillä toimintaa tuskin tunnetaan sen ulkopuolella. Tuntuu siltä, että tämänhetkinen slogan voisi olla ”Setlementtityö – ei tehdä siitä numeroa!” Näkyvyydessä ja markkinoinnissa on siis vielä kehitettävää, Haavisto naurahtaa.

maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on kantaväestöä heikompi, ja he joutuvat kohtaamaan myös suoraa syrjintää. Tarve sosiaaliseen asumiseen ja edullisempiin asuntoihin on suuri.

Ilmiö näkyy Miesten kansalaistalon Mattilan johtajan Jukka Tukian mukaan myös Tampereella.

– Asumisesta on tullut hirvittävän kallista, ja vuokrat ovat korkeita myös Tampereen kaupungin tarjoamissa asunnoissa. Jos luottotiedot ovat menneet, asuntoa voi olla todella vaikeaa saada, Tukia kuvaa.

– Erityisesti maahanmuuttajataustaiset asukkaat saattavat maksaa todella kovia vuokria yksityisillä markkinoilla, ja erilaisia alivuokralaissopimuksia solmitaan usein, hän jatkaa.

Haavisto korostaa, että vaihtoehtoiset kanavat ja kolmannen sektorin työ ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi väylä saada aikaan toimintaa, jossa pystytään selvittämään esimerkiksi asumiseen ja työllistymiseen liittyviä elämän solmukohtia yksilöllisesti.

– Ihmisillä voi olla monenlaisia elämäntilanteita, joiden kautta he ovat joutuneet väliinputoajiksi byrokratian sääntöjen ja toimintatapojen väliin. Silloin tarvitaan sitä, että joku kuuntelee, ja pohditaan yhdessä ajan kanssa, löytyisikö ratkaisua.

Haavisto nostaa esiin suoraan ihmiselle ulottuvan kohtaamistyön, jonka on setlementtityön ydintä.

– Mikkelin setlementissä vieraillessani vaikutuin seniorityöstä ja vanhusten kohtaamisesta ja siitä, kuinka avoimesti ihmiset puhuivat tunteistaan ja elämäntilanteistaan. Eräs mies kertoi, kuinka vaimon kuoltua hänen elämästään olivat lähteneet samalla

– Puhuin Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtajan Kimmo Rönkän kanssa tilanteesta, joka tuli minua vastaan muutama kuukausi sitten. Tapasin pikkuvauvan äidin, joka ei ollut menestynyt Helsingin kaupungin asuntohaussa. Neuvoin häntä ottamaan yhteyttä Setlementtiasuntoihin, ja hänen asiansa oli mennyt sitä kautta eteenpäin.

Oli hienoa pystyä ohjaamaan kysely viranomaistahojen ulkopuolelle, Haavisto toteaa.

D 5

2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

SETLEMENTTILIITTO

Kohtaamisia byrokratian ohi

D kaikki sosiaaliset suhteet, Haavisto kuvaa.

– Setlementtitoiminnan kautta kyseinen mies oli kuitenkin löytänyt uusia ystäviä ja lähtenyt mukaan toimintaan sen sijaan, että olisi jäänyt yksin neljän

Opintotoiminnan uusia näköaloja Pekka Haavisto nostaa esiin setlementtien opintotoiminnan, joka on tällä hetkellä muutosten edessä.

– Toiminta on jo valmiina, jos halutaan alkaa kehittämään yhteistä tuotemerkkiä setlementtiopistoille. Setlementtien opintotoiminta on valtavan laajaa ja monipuolista.

Haaviston mielestä valtakunnallinen, yhdistynyt toimiala voisi antaa vahvan vision opintotoiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa.

– Tästä huolimatta kunkin paikkakunnan toiminnan volyymi pitää taata.

Opintotoimintaa ei voi fyysisesti koota isoihin yksiköihin, koska välimatkat pitenevät ja saavuttavuus heikkenee.

Opintotoiminnan uutena visiona Haavisto pohtii kansalaisia osallistavaa opetustoimintaa, jossa kuka tahansa voisi opettaa opistossa alaa, jonka itse osaa hyvin.

– Ihmisillä on niin monenlaisia tiedonaloja nykyään. Voisimme valjastaa paitsi kansalaisten kyvyn opiskella, myös opettaa, mikä sopisi hyvin setlementtitoimintaan. Tästä voisi kehittää vaikkapa kansallisen, valtakunnallisen päivän.

Setlementtiliiton liittohallituksen jäsenet kaudella 2015–2016 Liittohallituksen uusiksi jäseniksi valittiin: Kristian Jeskanen Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, yhteisöpedagogi (2015), Jyvälän Setlementti, Oiva tupa kaikkien Ilona -hanke Jussi Kemppainen, toiminnanjohtaja, Oulun Seudun Setlementti Johanna Lehtimäki, sosionomi, Auralan Nuoret, Tyttöjen Talo

Liittohallituksen jäseninä jatkavat: Aaro Harju, filosofian tohtori, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry:n pääsihteeri Pertti Hartikainen, teknikko, Rovalan Setlementin hallituksen jäsen Anna-Kristiina Mikkonen, YTM, Linnalan Setlementin hallituksen jäsen Piia Puurunen, nuorempi tutkija, Kuopion Setlementti Puijolan varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, yhteisöpedagogi, Kalliolan Nuoret ry:n puheenjohtaja Ilkka Repo, KTM, Allergia- ja Astmaliiton toimitusjohtaja

6 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

seinän sisään. Setlementtitoiminta voi tällaisessa tilanteessa täyttää elämää.

Vastapuhetta ja erojen politiikkaa Leena Suurpää ja Anne-Mari Souto kirjoittavat Nuorisotutkimus-lehdessä (2/2014) erojen politiikasta nuorisotyössä, ja siitä, kuinka eriarvoistuminen kietoutuu nuorten elämässä tiiviisti esimerkiksi arkipäivän rasismiin, sukupolvisuhteisiin ja köyhyyteen.

Useiden nuorisotutkimusten mukaan nuoret eivät useinkaan koe, että heitä otettaisiin vakavasti yhteiskunnallisina toimijoina – ei edes silloin, kun päätösten kohteena ovat heitä lähellä olevat asiat.

Jos nuoret eivät usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, luottamuksen puute lähiyhteisöä kohtaan kasvaa, mikä eristää nuoria entisestään.

Luottamus lähiyhteisöön on avainasemassa, kun pyritään kohtaamaan ja tekemään töitä esimerkiksi radikalisoituvien nuorten parissa. Viime aikoina teema on julkisessa keskustelussa liitetty erityisesti ISIS-liikkeeseen, mutta radikalisoituminen näkyy myös esimerkiksi äärioikeistolaisen liikehdinnän vahvistumisena.

– Olen tavannut sekä radikalisoituneita nuoria että heidän perheenjäseniään, joille radikalisoituminen on ollut shokki. Esimerkiksi Suomen somaliyhteisöissä tehdään töitä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Yhteisöjen oma viesti on kaikkein tärkein ja kaikkein uskottavin näille nuorille, Haavisto toteaa.

Kuten Suurpää ja Souto painottavat, rasisminvastainen nuorisotyö vaatii vastapuhumisen ja kiistämisen kaltaisia työkaluja. Haavisto nostaa esiin viimeaikaiset uutisoinnit Kalliossa tapahtuneista väkivaltaisuuksista nuorisoryhmien välillä, ja painottaa moniulotteista lähestymistä väkivaltatilanteisiin.

– Jos nuoret saavat kuvan väkivaltaisesta kaupungista, se on elämää mullistava kokemus. Keskustelu siirtyy mielestäni usein nopeasti siihen, että väkivaltaisia nuoria pitäisi ymmärtää. Ensimmäisen reaktion pitää kuitenkin mielestäni olla solidaarisuus uhria kohtaan, ja vasta sen jälkeen reaktio, jossa yritetään ymmärtää tekijöitä ja hakea apua ja ratkaisuja. Uhrin kokemus ei saa jäädä vähälle huomiolle.

KOLUMNI T eksti : Kuva:

T o mmi

H et a

T yynil ä

M u l a ri

Haluamme omaa elämää Olen kesällä muuttamassa omilleni pois äidin ja isän luota Kipparintaloon, joka on kehitysvammaisille nuorille suunnattu tuetun asumisen talo. Talo on Helsingin Kalasatamassa. Koulukavereita muuttaa samaan taloon, ja joidenkin tulevien naapu-

rien kanssa olen ollut ala- ja yläasteelta saakka samassa koulussa.

Tuntuu hienolta muuttaa yhdessä samaan taloon.

Me haluamme omaa elämää – sellaista joka ei olisi ihan samanlaista kuin kotona.

Kotona joudun aina siivoamaan ja pitämään yllä järjestystä, kun isä ja veli jättävät astioita levälleen. Omassa kodissa kaikki pysyy omalla paikallaan, ja pystyn siivoamaan itse, vaikka olisi koulua ja töitä. Saan myös itse päättää keitä kutsun kylään, eikä kukaan ole passittamassa nukkumaan. Jos on vaikka keikka, joka kestää myöhään, niin olisi kiva jäädä kuuntelemaan loppuun saakka.

Osa kavereistani tekee räppiä ja omia sanoituksia.

Yksi räppitekstien aihe on se, millainen itse on ja millaiseksi pitäisi oppia. Myös koulukiusaaminen on yksi teemoista: riimit kertovat siitä, mitä kiusaamiselle pitäisi tehdä ja mitä on itse joutunut kokemaan.

Nettikiusaamista on paljon muun muassa YouTubessa, jos sinne on laittanut omia räppejä esille.

Kipparintalossa on hyvä olla yhteiset säännöt esimerkiksi siitä, että jokaisen pitää saada olla omassa asunnossa rauhassa, eikä toisten ovikelloja saa soitella jatkuvasti. On kiva saada kavereita kylään, mutta oma rauha on myös tärkeää. On hyvä, että ilmoitetaan mihin mennään ja mihin aikaan tullaan takaisin.

Valmistun joulukuussa Helsingin Diakoniaopistosta, ja saan kotityön ja -palvelun perustutkinnon. Entisessä kesätyöpaikassani en saanut olla paljon tekemisissä ihmisten tai ruuanlaiton kanssa. Tein aamusta iltaan melkein pelkästään tiskihommaa. Mulle ei annettu samanlaisia töitä kuin muille, eikä yhtä paljon vastuuta.

Tykkään tehdä ruokaa, mutta ainoa työ mitä annettiin oli tiskaaminen.

Mulla on arki-iltaisin paljon tekemistä: soitan kitaraa ja laulan, pelaan tennistä ja käyn koripallotreeneissä HNMKY:ssä Malmilla. Kavereita tapaan Nuorisokeskus Hapessa. Mulla on kahden kaverin kanssa bändi, joka soittaa hevimusiikkia.

Pertti Kurikan Nimipäivät on yksi meidän esikuvista: heillä on hallussa suomirock ja punk, meillä puolestaan hevirock. Meillä oli toukokuun alussa Helsingissä keikka muiden bändien kanssa.

Haaveammattinani olisi olla töissä asiakaspalvelussa ja ruuanlaitossa. Voisin olla töissä vaikka rautatieaseman pikaruokalassa. Siellä ei olisi koko ajan tiskattavaa, olutlaseja korkeintaan. Tykkäisin olla tiskin takana myymässä, koska siinä saan olla ihmisten kanssa.

7 21 | 2 0 1 5

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

SETLEMENTTILIIKKEESSÄ

Kalliolan setlementtitalo aloittaa muodonmuutoksen

Setlementtitoimijat muuttavat kimppaan Suomen vanhin setlementti Kalliola

aloittaa setlementtitalonsa muodonmuutosurakan Helsingin Kalliossa kuluvana kesänä. Mittavassa peruskorjauksessa talo remontoidaan nykyaikaiseksi ja vanhoista tiloista loihditaan uusia kansalaistoiminnan, kansalaisopistotoiminnan sekä Setlementtiliiton, Kalliolan setlementin ja Setlementtiasunnot Oy:n toimistojen tiloja. Peruskorjaushankkeen on määrä valmistua vuoden 2016 kesällä.

Kalliolan nykyinen setlementtitalo on valmistunut vuonna 1966. Tätä ennen paikalla sijaitsi Bobrikovin koulu, joka oli Kalliolan käytössä vuodesta 1919 lähtien. Kansalaissodan runtelemassa Helsingissä rauhaa soviteltiin muun muassa Kalliolan tiloissa. Punaisille ja valkoisille järjestettiin yhteisiä luentoja, joissa rakennettiin siltaa eri näkemyksien välille. Siltojen rakentaminen eri tahojen välille on edelleen setlementtityön kivijalka.

Nykyisessä Kalliolan setlementtitalossa asui alkuaikoina yliopisto-opiskelijoita. He osallistuivat toimintaan ohjaamalla kerhoja työväen kaupunginosan asukkaille. Ensi vuonna setlementtitalon peruskorjauksen jälkeen rakennukseen asettuu jälleen opiskelijoita. Tällä kertaa ei kuitenkaan asumaan vaan päivätöihin, kun Neuvontapiste Ne-Rå siirtyy Kallion Kolmannelta Linjalta ”pääkallonpaikalle”.

Ne-Råssa korkeakouluopiskelijat ohjaavat ja neuvovat asiakkaita muun muassa sosiaalipalveluihin liittyvissä kysymyksissä.

Saksalainen maahanmuuttaja Silke Brandt on yksi Ne-Rån asiakkaista. Hän käy Ne-Rå:ssa opiskelijoiden juttusilla aina ennen, kun hänen on oltava tekemisissä Kelan kanssa.

- Minulle on kehittynyt Kela-fobia, Silke Brandt sanoo.

Bobrikovin koulu oli aikoinaan Kalliolan setlementtitalo. Valtio lahjoitti talon Kalliolalle vuonna 1937. Talo kuitenkin purettiin 1960-luvulla ja paikalle rakennettiin nykyinen 70-lukua henkivä rakennus.

(Kalliolan setlementin arkisto).

Nykyinen Kalliolan setlementtitalo valmistui vuonna 1966.

Talo aloittaa muodonmuutoksen kuluvana kesänä.

(Kalliolan setlementin arkisto)

Nyt alkavassa juttusarjassa seurataan Kalliolan setlementtitalon peruskorjauksen etenemistä ja kurkataan samalla talon historiaan sekä tulevaisuuteen.

8 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

SETLEMENTTILIIKKEESSÄ

T eksti T : Ku vat:

S u vi

Ann a

K o skenm a a A u ti o ,

K a lli o l a n

a rkist o

KALLIOLA-SARJA 1

”Kalliola on kommunikaatioväylä yhteiskunnan palveluihin”

Silke Brandt on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Hänellä on suomalaisen yhteiskunnan palveluista myönteinen käsitys. Ainoastaan Kelan kanssa sukset ovat olleet ristissä. Apua on löytynyt oikeusaputoimistosta ja Kalliolan setlementin palveluista.

Kun Silke Brandt muutti 7 vuotta sitten Sak-

sasta Suomen Joensuuhun, hän oli kummajainen suomalaisen byrokratian rattaissa. Hän ei saapunut maahan rakkauden tai työn perässä vaan silkasta mielenkiinnosta Suomea kohtaan.

– Suomi kiehtoi minua tavattomasti ja päätin matkustaa Pohjois-Karjalaan lomamatkalle. Siellä ajatus muutosta sai alkunsa, Silke muistelee.

Silke Brandt irtisanoutui työpaikastaan ja muutti Joensuun kautta Helsinkiin toiveissaan löytää työpaikka, vaikka hän tiesi sen olevan vaikeaa.

Suomessa asiat hoidetaan verkossa Leena Ruskomaa Ne-Rå:sta tietää, että maahanmuuttajana työllistyminen ei ole itsestäänselvyys.

Ne-Rå ohjaa maahanmuuttajia alkuun työ-, opiskelu- ja asuntoasioissa.

– Suomessa eteneminen aloitetaan verkkopalveluiden kautta. Tämä aiheuttaa kieliongelmia ja

osalla ei ole valmiuksia tietokoneen käyttöönkään, Ruskomaa toteaa.

Silke Brandt puhuu jonkin verran suomea ja on opetellut sitkeästi ulkoa muun muassa pankkien, TE-toimiston ja Kelan verkkopalveluiden rakenteita, jotta asiointi onnistuisi.

– Minusta ulkomaalainen ei voi vaatia, että suomalainen yhteiskunta mukautuu ja tarjoaa kaikki palvelunsa englanniksi, Silke pohtii.

”Ei tänne voi vain tulla ja alkaa elää”

Silke Brandt

Silke Brandtin isoimmat ongelmat Suomessa juontavat juurensa 2000-luvun alun Helsinkiin, oleskeluoikeuteen ja suomalaiseen sosiaaliturvatunnukseen.

– Olin tullut maahan omilla varoillani ja minulla oli esittää todistus siitä, että pystyn elättämään itseni. Minunlaistani maahanmuuttajaryhmää ei oltu kuitenkaan määritelty säännöissä. Minulle sanottiin

D 9

2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

SETLEMENTTILIIKKEESSÄ

"Olisin valmis tekemään melkein mitä vain työtä.

En haluaisi lähteä Suomesta. Rakastan tätä maata."

Kelasta, että ei tänne voi vain tulla ja alkaa elää.

Tästä alkoi kahden vuoden painajainen Kela-asioimisessa, kunnes Silke marssi oikeusaputoimistoon.

Tässä vaiheessa hänellä oli jo oikea työpaikka. Oikeusaputoimisto puuttui peliin ja Kela joutui taipumaan. Silke hyväksyttiin Suomen yhteiskunnan jäseneksi ja hän sai sosiaaliturvatunnuksen ja henkilökortin.

– Noiden aikojen vuoksi minulle on kehittynyt Kela-fobia. Kun minun pitää asioida Kelan kanssa, käyn ensin Ne-Råssa. Se on minulle kommunikaatioväylä yhteiskunnan palveluihin.

Leena Ruskomaa kertoo, että Ne-Rån toiminnassa näkyy selkeästi asiakkaiden epäluulo viranomaisia kohtaan.

– Toiminta koetaan kasvottomaksi.

Ihminen ahdistuu helposti, kun on kyse niinkin olennaisesta asiasta kuin toimeentulosta. Järjestelmä on hyvin monimutkainen etenkin silloin, jos on kielimuuria.

Tällä hetkellä Silke on työtön työnhakija ja joutuu käyttämään yhteiskunnan tukipalveluita.

– Taustani on kulttuurituotannossa.

Olisin kuitenkin valmis tekemään melkein mitä vain työtä. Tilanne alkaa olla hankala, mutta en haluaisi lähteä Suomesta. Rakastan tätä maata, Silke summaa.

10 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

T eksti : H et a M u l a ri K u v a t : Ann a A u ti o

SETLEMENTTILIITTO

Millaisia ajatuksia nuoriin ja yrittäjyyteen liittyy?

Entä mitä on yhteiskunnallinen yrittäjyys, ja millaista merkitystä sillä on tänä päivänä?

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä nuorille Setlementtiliiton Meillä on idea

Evelyn Sõer

-hankkeessa pureudutaan näihin ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeessa on mukana 18-29-vuotiaita nuoria, jotka eivät tällä hetkellä ole koulutuksen tai työelämän piirissä. Hankkeessa mukana olevilla nuorilla on monikulttuurinen tausta.

– Monikulttuurisuuden saa jokainen määrittää itse. Joidenkin nuorten vanhemmat tai toinen vanhemmista ovat tulleet muualta, nuoret itse ovat muuttaneet Suomeen muualta tai kuuluvat johonkin etniseen vähemmistöön. Tai he voivat muuten kokea olevansa monikulttuurisia nuoria, kuvaa hankkeen projektipäällikkö Evelyn Sõer.

Yhteistyö nuorten kanssa näkyy hankkeen nimessä, joka on nuorten keksimä.

– Halusimme hankkeelle nimen, jonka kaikki ymmärtävät. Mukana ideoimassa oli nuoria, jotka ovat asuneet jo pidempään Suomessa sekä nuoria, jotka ovat asuneet vähemmän aikaa eivätkä puhu vielä kieltä hyvin. ”Meillä on idea” kuvaa sitä, kuinka toiminnassa etsitään yhdessä uusia ideoita.

Enemmän pieniä ja vireitä yrityksiä Yhteiskunnallinen yrittäjyys on viime aikoina puhuttanut Suomessa lisääntyvästi. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät liiketoimintansa avulla nostamaan esiin ja ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia, ja yrityksen liikevoittoa käytetään yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen.

– Yhteiskunnalliset ja ympäristöongelmat ovat

yhteisiä, ja niin ratkaisujenkin pitää olla. Yhteiskunnallinen yritys voi olla myös hyvä tapa rahoittaa itse toimintaa. Kun taloustilanne on kireä, tarvitaan vaihtoehtoisia rahoituskanavia, Sõer kuvaa.

Sõer pohtii, että vielä tällä hetkellä monet yhteiskunnalliset yritykset ovat Suomessa varsin suuria.

Esimerkiksi Setlementtiasunnot, Diacor ja Linnanmäki ovat yhteiskunnallisia yrityksiä.

– Olen yrittänyt etsiä toiminnassa mukana oleville nuorille uusia inspiroivia esimerkkejä – totta kai Linnanmäki on inspiroiva, mutta se ei ole realistinen nuoren toteutettavaksi. Olisi hyvä saada Suomeen enemmän pieniä ja vireitä yhteiskunnallisia yrityksiä.

– Yrittäjyyteen liittyy Suomessa paljon säädöksiä, lomakkeita ja virallisia asioita. Tässä hankkeessa ei perusteta nuorten kanssa y-tunnuksia tai rekisteröidytä. Mutta totta kai ohjaamme eteenpäin, jos joku pääsee niin pitkälle oman ideansa kanssa. Jostakin pitää aloittaa, Sõer kertoo.

Tärkeitä verkostoja ja linkkejä Oman yritysidean pohtimisen voi aloittaa hankkeen järjestämissä koulutuksissa, joita on tähän mennessä järjestetty pääkaupunkiseudulla. Koulutusten sisältö ponnistaa etukäteen suunnitellun sisällön lisäksi osallistujien omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, ja vertaisryhmän rooli on niissä merkittävä.

– Vertaisryhmän tavoitteena on saavuttaa hyvä

11 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

D

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ytimessä on tavoite tuottaa yhteiskunnallista hyvää ja vaikuttaa epäkohtiin.

D

olo siitä, että ketään ei mollata ja kaikkien ideat ovat hyviä. On tärkeää, että saadaan rakennettua riittävän turvallinen ja vähän kreisi ilmapiiri, jotta jokainen voi rohkeasti heittäytyä ideoimaan, Sõer kuvaa.

– On hienoa huomata, kuinka nuoret auttavat toisiaan ja kertovat vähemmän aikaa Suomessa asuneille vaikkapa harrastusmahdollisuuksista. Puhelinnumeroiden vaihtaminen voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on valtava voitto, jos on vasta tullut Suomeen eikä ole vielä kavereita, hän jatkaa.

Hankkeen koulutuksissa pyritäänkin antamaan nuorille kontakteja, verkostoja ja kokemusta siitä, että he voivat tulevaisuudessa itse olla jonkun kontaktina työelämään.

– Olen itse tullut Suomeen muualta, ja tiedän, millaista on etsiä kesätyöpaikkaa, kun sitä ei saa äidin tai isän kautta. Vain osa työpaikoista tulee avoimeen hakuun. Mitä siinä tilanteessa voi tehdä, jos on nuori, jolla ei ole verkostoja ja työkokemusta?

Sõer on huomannut, kuinka nuorten yritysideoissa tulevat esiin heidän kansainväliset verkostonsa ja osaamisensa.

– Nuorilla on osaamista ja mielettömiä tarinoita, ja ideat tulevat suoraan sydämestä. On aina lahja, jos on kasvanut useamman kulttuurin ja toimintatavan kautta. Se on hyvä pohja luovuudelle, ja tätä moninaisuutta voisi hyödyntää enemmän yhteiskunnassa, Sõer painottaa.

Kohti oma-aloitteista vaikuttamista Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ytimessä on tavoite tuottaa yhteiskunnallista hyvää ja vaikuttaa epäkohtiin. Koulutuksissa pohditaan yhdessä nuorten kanssa, mitä epäkohtia he näkevät ympärillään, mihin he haluaisivat vaikuttaa ja miten ongelmia voisi lähteä ratkaisemaan oman yritysidean, esimerkiksi tuotteen tai palvelun, kautta.

– Jotkut nuorista ovat huolissaan orvoista toisessa kotimaassaan, toiset pohtivat pakolaisten tai lasten asemaa. Jotkut miettivät nuoria, joilla ei ole matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja jotka ajautuvat sen vuoksi tekemään asioita, joita ei pitäisi tehdä.

Sõer tietää, että yhteiskunnallinen yrittäjyys voi parhaimmillaan olla vaikuttamisväylä.

– Sen kautta voi puuttua asioihin, jotka ovat

omasta mielestä tärkeitä. Uskon, että yhteiskunnallinen yrittäjyys antaa verkostoja muihin nuoriin ja työelämään.

– Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi etsiä ratkaisuja myös työllisyyteen. Ei kaikista tarvitse tulla yrittäjiä, mutta oma-aloitteinen ja yrittäjämäinen työote on tärkeää omaksua. Joillekin nuorille tämä ajattelutapa voi olla uutta, jos on totuttu ajattelemaan, että opettaja on se, joka tietää.

Sõer näkee yhteiskunnallisen yrittäjyyden myös laajemmin setlementtiliikkeelle mahdollisena tapana suunnitella ja rahoittaa toimintaa. Yhteisen hyvän tuottaminen yrittämisen kautta istuu hyvin setlementtitoiminnan profiiliin.

– Ei tarvitse kuin kävellä Helsinginkatua pitkin, kun törmää asioihin, joita pitäisi muuttaa. Tässähän tämä elämä on, lähellä meidän toimintaa.

Setlementtiliiton Meillä on idea -hanke (2014–2016) on nuorten lisäksi suunnattu myös kaikille setlementtien työntekijöille, jotka työskentelevät nuorten parissa. Hanke on osa Setlementtiliiton Monikulttuurisen työn toimialaa.

Hanke järjestää työntekijöille kouluttajakoulutuksen 27.-29. lokakuuta Helsingissä. Hanke tuottaa myös materiaalin pohjalta julkaisun, joka on suunniteltu nuorten koulutuksia varten.

Vuonna 2016 hanke järjestää laajemman seminaarin yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

Hankkeen rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kehittää nuorten työelämätaitoja ja etsiä ratkaisuja nuorten työllistymiseen.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat British Council ja Skotlannissa toimiva Social Enterprise Academy.

Lisätietoa löydät hankkeen kotisivuilta: www.meillaonidea.fi Lisätietoa yhteiskunnallisista yrityksistä: www.arvoliitto.fi

12 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

SETLEMENTTILIITTO

Evelyn Sõer painottaa, että yhteiskunnallinen yrittäminen voi olla nuorille hyvä vaikuttamisväylä.

13 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

SETLEMENTTILIIKKEESSÄ

Otsola ponnistaa opintotoiminnasta ja nuorisotyöstä

Otsolan setlementti täytti tänä keväänä 70 vuotta.

Historia on pitkä ja vuosien aikana on tapahtunut paljon.

Toiminnanjohtaja Alexander Bruk, onnea 70-vuotiaalle setlementille.

Mitä Otsolan setlementille kuuluu?

Olemme äskettäin viettäneet tunnelmallista 70-vuotisjuhlaamme Porin Teatterin perinteikkäissä tiloissa. Kansalaisopistomme toimii vireästi eri puolilla toiminta-aluettamme, vaikka olem-

14 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

mekin yleisen taloustilanteen kiristyessä joutuneet jonkin verran rationalisoimaan opetustoimintamme määrää, joka oli saavuttanut tähänastisen huippunsa vuonna 2012. Samalla olemme panostaneet toimintamme laadulliseen kehittämiseen.

Yksi ylpeydenaiheemme on se, että taloudellisista paineista huolimatta olemme saaneet pidettyä kansalaisopiston opintomaksut erittäin kohtuulli-

Veikko Silvennoinen opettaa tietotekniikkaa.

sella tasolla.

Etsivä sosiaalinen nuorisotyömme, joka oli Otsolan alkuperäinen työmuoto, on elpynyt ja lähtenyt uudelle hyvälle kehitysuralle vuodesta 2007 alkaen.

Tällä hetkellä meillä on käynnissä esimerkiksi Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama Sänttis-projekti, jonka parissa työskentelee lähes puolet päätoimisesta henkilökunnastamme.

Taloustilanne on edelleen kireä. Millaiset opistokentän tulevaisuudennäkymät ovat?

Lasten flamencoryhmä esiintyi Porin Teatterissa Otsolan setlementin 70-vuotisjuhlassa.

Valitettavasti julkisen talouden tilanne on vaikea niin valtion kuin kuntienkin osalta, eikä helpotusta ole tältä osin luvassa ainakaan lähivuosina.

Kansalaisopistokentällä on jo tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia, ja tämä kehitys jatkunee vielä jonkin aikaa. Suomessa on edelleen kymmeniä hyvin pieniä, alle 5000 valtionosuustunnin kansalaisopistoja, jotka joutuvat pohtimaan asemaansa.

Kuitenkin jokaisen yksittäisen opiston tilanne on omanlaisensa ja riippuu viime kädessä asianomaisen toiminta-alueen olosuhteista.

Kuinka porilaiset voivat? Millaisia tarpeita Porin alueen ihmisillä olisi Otsolan toiminnalle?

Pori on yksi niitä paikkakuntia, joiden asukasluku kasvaa hitaasti mutta johdonmukaisesti. Täällä on runsaasti erilaista palvelutarjontaa, mukaan luettuna monenlaisia opiskelumahdollisuuksia. Otsolalle on kuitenkin aina riittänyt asiakkaita. Erityisesti tarvetta tuntuisi olevan ennaltaehkäisevän lapsi- ja nuorisotyön lisäämiselle eri kaupunginosissa. Myös kansalaisopiston joillekin oppiaineille on selvästi enemmän kysyntää kuin mitä pystymme tarjoamaan.

Veikko Silvennoinen on toiminut Otsolan kansalaisopiston tietotekniikan opettajana 1980-luvun lopulta saakka. Nykyisin tietotekniikan opetus on opiston kurssitarjonnassa laajaa, ja kursseja järjestetään peruskursseista kuvan-käsittelyyn. Vuositasolla Otsolan tietotekniikan opetustarjonnassa on yli 100 kurssia ja yleisöluentoa.

Opetus oli kuitenkin varsin pienimuotoista ja erinäköistä, kun Silvennoinen piti ensimmäisen kurssinsa vuonna 1989.

– Opetusta tehtiin alussa pareittain jyhkeillä pöytäkoneilla. Nykypäivän näkökulmasta laitteisto levykkeineen ja alkeellisine ohjelmineen tuntuu varsin nostalgiselta, Silvennoinen muistelee.

Otsolan tietotekniikkakursseilla käy eniten seniori-ikäisiä opiskelijoita. Monilla kursseilla on ollut ainakin yksi yli 75-vuotias osallistuja, ja jopa yli 80-vuotiaita osallistujia on löytänyt Otsolan kursseille.

– Seniori-ikäisten kanssa pitää kiinnittää erityistä huomiota oppimistapaan ja opetusmetodeihin. Asiat käydään läpi seikkaperäisemmin ja edetään hitaampaan tahtiin, Silvennoinen kuvaa.

Silvennoinen tietää, että opiston kurssit ovat monelle seniorille ainoa paikka, jossa voi opiskella tietotekniikkaa.

– Monet osallistujat kertovat, että esimerkiksi lastenlasten kärsivällisyys ei riitä opettamiseen.

He opettavat asian nopeasti ja toteavat ”no justhan minä sen näytin”, Silvennoinen naurahtaa.

– Ryhmästä saatava vertaistuki on myös osallistujille erittäin tärkeää, hän jatkaa.

Tietotekniikan opettaminen vaatii jatkuvaa itseopiskelua, jotta opettaja itse pysyy muuttuvien laitteistojen ja ohjelmien perässä.

– Tietotekniikan opettaminen on myös alituista tasapainoilua, kun kursseilla saattaa olla hyvinkin eritasoisia osallistujia. Paras palaute opettajalle on aplodit viimeisen kurssikerran lopussa. Niihin ei koskaan kyllästy, Silvennoinen summaa.

PORI

Tietotekniikan kurssit houkuttelevat erityisesti seniori-ikäisiä

T eksti : Ale x a nder B r u k , J a a n a K ym ä l ä inen k u v a t : R itv a F rim a n & J u h o - Aleksi L epist ö

T eksti :

H et a

M u l a ri

15 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

D

SETLEMENTTILIIKKEESSÄ

D

Matkalla käsityön somaestetiikkaan

Saavutettavuuden parantaminen avaa polkuja käsityön esteettiseen kokemukseen

Otsolan kansalaisopistossa on työskennelty syksystä 2013 lähtien somaestetiikan filosofian parissa kahdessa eri hankkeessa, jotka on toteutettu opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksella.

Hankkeissa on lähestytty somaestetiikan filosofiaa sekä tarkasteltu sen soveltuvuutta ja mahdollisuuksia liikuntavammaisten käsityön opetuksessa sekä kokemuksellisuuden ja saavutettavuuden parantamisessa.

Hankkeita on työstänyt työryhmä, joka koostuu kansalaisopiston joogan, tanssin ja käsityön opettajista. Hankkeissa on tuotettu tähän mennessä kaksi opintokokonaisuutta, joiden lähtökohtana on ollut somaestetiikan filosofia. Työskentelyssä on lähestytty esteettisen kokemuksen muodostumista käsityön tekemisessä ja kohtaamisessa sekä tutkittu kehon roolia tässä tapahtumassa. Esteettisessä kokemuksessa kysymys on taiteellistumisesta ja siitä, miten kohtaamme ja vastaanotamme arkisiltakin tuntuvia tapahtumia. Miten hetki muuttuu taiteenomaiseksi? Käsityön esteettisen kokemuksen muodostumista on tarkasteltu materiaalin, tilan, taidon, riitin ja kollektiivisuuden näkökulmista.

Somaestetiikka on estetiikan filosofia, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen esteetikko, pragmatisti Richard Shusterman. Shusterman on kiinnostunut estetiikan laajentamisesta taidemaailmasta arkeen, keskelle elävää ja kokevaa ihmistä. Hänen estetiikan ajattelussaan keholla on suuri merkitys - pragmatistisen estetiikan ja filosofisen elämän tutkimustyön kautta Shusterman on inspiroitunut pohtimaan

16 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

Kokonaisvaltaista ja moniaistillista somaestetiikkaa käsityökurssilla

tavoiteltiin kokonaisvaltaista luonto- ja käsityökokemusta.

kehon keskeistä ja kompleksista roolia esteettisessä kokemuksessa. Tämän kautta hän on määritellyt käsitteen somaestetiikka, mielen ja kehon filosofia.

– Jotta ymmärtäisit mitä tarkoitan somalla, sinun on ajateltava keho elävänä ja olemassa olevana. Somassa keholla on kyky erottautua, se on tarkoituksellinen, subjektiivinen ja herkkä. Somalla on myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tarkoituksensa, Shusterman toteaa Soulez Tale(s) lehdessä.

Käsityö syntyy kehon ja mielen välisessä dialogissa. Sana käsityö viittaa käsin tehtävään työhön, mutta nykykäsityössä ja sen estetiikan filosofiassa käsityö on monimerkityksellinen, varsin laajasti eri aisteja avaava kokonaisvaltainen mielen ja kehon tapahtuma. Esteettisessä kokemuksessa esimerkiksi katseen merkitys on huomattava.

Käsityön saavutettavuuden parantaminen ja tekemisen mahdollistaminen erilaisilla kehoilla avaa polkuja kokemuksen syventämiseen. Käsityön tekemisen ilo on mahdollistettava kaikille kehoille.

Hankkeissa kehitystyön kohteena on ollut puun sahaaminen ja hiominen, virkkaaminen, rosee-tekniikka, harppuneulonta ja neulonta. Työryhmässä on pohdittu tekemisen teknisen toteutettavuuden lisäksi sitä, millaisen tarinan materiaali avaa. Millaiselle polulle yhdessä tekeminen ja tekemisen tila johdattaa? Miten alkuriitti vaikuttaa kokemuksen muodostumiseen? Kehitystyö, käsityön kokemuksellinen matka jatkuu.

T eksti : K uvat :

P iritt a

M ä kinen

E ev a - L iis a

H u s u

T eksti :

H et a

M u l a ri

Somaestetiikan työryhmään Otsolan kansalaisopistossa kuuluivat Piritta Mäkinen (hankevastaava), Sari Mattila (jooga), Eeva-Liisa Husu (käsityö), Sointu Varjus (käsityö) ja Tiina Raitanen (käsityö).

Lisätietoa Richard Shustermanista ja somaestetiikasta: http://www.fau.edu/humanitieschair/bio.php https://www.youtube.com/watch?v=fOu32uXx20I Lisätietoa hankkeesta: http://www.otsola.net/SOMA-hanke/

17 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

PORI

Käsityökurssin päätösretkellä

Somaestetiikan filosofiaan perustuva käsityökurssi järjestettiin tänä keväänä yhteistyönä Otsolan opiston ja Porin Validiapalvelujen kanssa. Validia järjestää päivätoimintaa vaikeavammaisille aikuisille. Käsityökurssille osallistui kymmenen henkilön aikuisryhmä.

– Somaestetiikan kurssi oli vaikuttava ja voimauttava kokemus sekä ohjaajille että asiakkaille, pohtii Jaana Tuulivaara, joka toimii Lounais-Suomen päivätoiminnan palveluesimiehenä.

Somaestetiikan filosofiaan liittyy kokonaisvaltainen käsitys mielen avaruudesta, kokemuksellisuudesta, esteettisyydestä ja rauhoittumisesta.

– Filosofia merkitsi ohjaajillemmekin uudenlaista opettelua olemaan hiljaa, pysähtymään ja keskittymään tekemiseen ja aisteihin. On totuttu siihen, että ryhmätoiminta tarkoittaa puhumista. Somaestetiikka mahdollistaa hiljentymisen ja rauhoittumisen kiireen keskellä, Tuulivaara kiteyttää.

Ryhmän osallistujat tulevat monista eri ammatillisista taustoista, ja jokaisella on oma henkilöhistoriansa. Tästä henkilöhistoriasta ammennettiin myös kurssin aikana toteutetussa pelissä, jonka pelimerkit, nopat ja kysymykset tehtiin ensimmäisten kurssikertojen aikana yhdessä käsityönä. Kyse on yhteisöllisestä pelistä, jonka kautta kukin voi tuoda esiin omaa tarinaansa.

Puusta peliksi -kurssin vastuuopettaja Tiina Raitanen nostaa esiin kurssin moniaistillisuuden ja taiteellisen ulottuvuuden.

Kurssikerrat aloitettiin alkuriiteillä, jotka saattoivat keskittyä esimerkiksi tuoksun aistimiseen kurssitilassa tai lintujen, tuulen ja veden äänten kuunteluun kurssin päättäneellä luontoretkellä.

– Yhdessä tekeminen ja keskittyminen toi ryhmää yhteen ja tiivisti yhteistä kokemuksellisuutta. Viimeisellä kerralla naurettiin vapautuneesti yhdessä, kuin oltaisiin tunnettu toisemme jo pidemmän aikaa, Raitanen toteaa.

Raitanen on kokenut moniammatillisen yhteistyön Validian kanssa antoisana ja toivookin sille jatkoa.

– Erityisryhmien kanssa työskentely vaatii omanlaistaan työotetta ja erilaista keskittymistä. Yhteys syntyy hieman hitaammin, ja tarvitaan paljon aikaa ja läsnäoloa. Validian ohjaajien mukanaolo kurssilla oli tärkeä voimavara myös meille opettajille, Raitanen tiivistää.

T eksti :

N o or a

K aru m a a

Kuudella eri asuinalueella edistetään yhteisöllisyyttä uudella taideprojektilla.

Lähemmäs taidetta

18 18 SSeettlleemmeenntttti i

II

SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Iliike liike oonn ihmisen ihmisen mmuuoottooinen inen

22 | | 22 00 11 55

ja Inka Ylihärsilä toteuttavat yhteisötaideprojektia Hervannassa.

– Yhteisötaide on seikkailua, Ylihärsilä summaa.

Miten yhteisötaide syntyy?

– Ihmisiä rohkaistaan vapautumaan. Meidän taiteilijoiden rooli on tukea luovuutta ja mahdollistaa taiteen tekeminen myös heille, joilla ei ole siitä kokemusta, Riihijärvi sanoo.

– Taiteilija työntää, tukee, mahdollistaa ja luo

Kolmella kohdepaikalla Hervannassa, Palosaarella ja Kemijärvellä toimivat myös paikallista kansalaistoimintaa kehittävät Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -osahankkeet. Hämeenlinnassa hanke tekee yhteistyötä Yhdessä mukana -projektin, Helsingissä Kalliolan setlementin ja Espoossa Matinkylän Kylämajan kanssa. Taidetta lähellä -projektia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

vision, että toteuttaminen on mahdollista.

Hervannassa projektiin ryhtyvät Riihijärven lisäksi myös kuvataiteilija Inka Ylihärsilä ja muusikko Risto Ylihärsilä. Kirsi Riihijärvi ja Inka Ylihärsilä ovat molemmat opiskelleet sosiokulttuurista työtä, johon liittyy erilaisia tapoja tukea ihmisiä luovassa toiminnassa. Inka Ylihärsilä on ollut toteuttamassa yhteisötaidetta aiemmin esimerkiksi Seinäjoen ensimmäisessä lähiössä Kasperissa sekä Myrsky-hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat nuoret mielenterveyskuntoutujat.

– Nyt päättyvässä Myrsky-hankkeessa taiteen toteutustapa on ollut sataprosenttisesti ryhmälähtöinen. Aloittaessamme emme tienneet yhtään, mikä on lopputulos. Päädyimme tekemään lyhytelokuvan, jonka tekemiseen ei meillä vetäjilläkään ollut entuudestaan juurikaan taitoja, Inka Ylihärsilä kertoo.

– On aina jännittävää, kun saa haastaa itsensä.

Tulee voittajafiilis, kun saa yhdenkin ihmisen innostumaan, Riihijärvi sanoo.

– Olen työskennellyt nuorten poikien kanssa, jotka ovat aluksi ilmaisseet, että heitä ei kiinnosta pätkääkään tällainen teatterihomma. Lopulta he kuitenkin ohjaavat rakkauskohtauksia aivan liekeissä, hän jatkaa.

– On luotava tunne, että saa ja uskaltaa mokata.

Pitää pyrkiä pois suoritusyhteiskunnasta takaisin leikkimiseen, Inka Ylihärsilä täydentää.

Yhdessä tekemistä ja seikkailua Yhteisötaideprojekti toteutetaan Setlementtiliitossa ensimmäistä kertaa, ja erilaisten työskentelytapojen testaaminen on tärkeää. Samalla kun tehdään taidetta, arvioidaan ja kokeillaan myös yhdessä tekemisen keinoja.

– Taidekärryssämme on vaikeitakin tehtäviä, mutta siellä on myös todella simppeleitä juttuja.

Kärryllä voi vain käväistä tai voi jäädä keskittymään pidemmäksi aikaa. Maalauspohjan tai tekstin voi viedä kotiin työstettäväksi ja palauttaa meille myöhemmin, Riihijärvi selventää.

Yhteisötaidetta tehdessään taiteilijat joutuvat altistamaan työnsä muiden ihmisten varaan.

– Olemme tekemisissä todellisuuden ja muiden ihmisten toiveiden kanssa. Voihan olla, että kukaan ei halua tulla taidekärryymme tutustumaan. Läsnä on epäonnistumisen mahdollisuus, kun asetelma on, että mennään ja katsotaan mitä syntyy, Riihijärvi sanoo.

– Minua innostaa tässä jutussa, että saa pistää itsensä likoon ja pääsee siihen fiilikseen, että mitä tahansa voi tehdä. Kaikki on mahdollista. Yhteisötaide on seikkailu. Se ei ole tylsää, vaan se on ihanaa, Inka Ylihärsilä summaa.

19 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

SETLEMENTTILIITTO

Kirsi Riihijärvi (vas.)

Taidetta lähellä -projektilla on yksinkertainen ydin: tehdään taidetta asukkaiden kanssa.

Projektin tavoitteena on vahvistaa asukasyhteisöä taidemenetelmin. Eri puolille Suomea on palkattu ammattitaiteilijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia taideteoksia yhdessä asukkaiden kanssa.

Yhteisötaideprojekti toteutetaan Suomen Setlementtiliiton ja Taiteen edistämiskeskuksen yhteistyönä kesän mittaan Helsingissä Kalliossa, Espoossa Matinkylässä, Hämeenlinnassa, Tampereella Hervannassa, Vaasassa Palosaarella, sekä Kemijärvellä.

– Vastakohtana sille, että taiteilija tekee teoksen ja vie sen jonnekin nähtäville, tarkoituksena on saada koko porukka mukaan tekemään, Hervannan osaprojektin taiteilija, teatteri-ilmaisun ohjaaja Kirsi Riihijärvi kertoo.

Alun perin puhuttiin lähiötaideprojektista, mutta kohdepaikkojen erilaisuuden vuoksi virallinen nimi Taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana muuttui työnimeksi Taidetta lähellä. Hervantaa on sanottu Suomen suurimmaksi lähiöksi. Matinkylällä ja Palosaarella on juurensa työläiskaupunginosina, Kemijärvi on lähihistorialtaan teollisuuskaupunki.

Muutaman tuhannen asukkaan Kemijärvellä ei ole etelän mittakaavan lähiöitä, eikä Helsingin kantakaupungin Kalliokaan istu mielikuvaan lähiöstä.

Myös taiteen muodot ovat moninaisia. Kemijärvellä luodaan katutaidetta graffitimenetelmin, ja Vaasan Palosaaressa julkinen tila koristuu mosaiikkiteoksesta. Hämeenlinnassa yhdistyvät urbaani viljely ja tanssitaide. Kalliossa asukkaat dokumentoivat tarinoita asuinympäristöstään ja Matinkylässä asukkaat pääsevät jakamaan elämänsä merkittäviä tapahtumia tilateokseen. Hervannassa lastataan maitokärryyn erilaisia pieniä taidetehtäviä, joista koostetaan suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia.

T eksti :

E ssi

S il j o r a nt a Ku vat:

ja

H et a

E ssi

M u l a ri

S il j o r a nt a

Rakentavan vuorovaikutuksen työpaja yhdisti naiset Vanajan vankilan VOIMA-päivässä.

20 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

”Rauhaa,

Viime vuoden lopulla Vanajan avovankilassa Hämeenlinnassa testattiin rakentavan vuorovaikutuksen työpajaa yhteisöllisen vertaistoiminnan menetelmänä. Yhteensä 40 naisvankia pääsi tutustumaan väkivallattomaan vuorovaikutukseen toiminnallisten harjoitusten kautta. Työpajassa pohdittiin yhteisön ja vuorovaikutuksen merkitystä erilaisissa elämäntilanteissa, ja se oli osa Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin Hämeenlinnassa tapahtuvaa toimintaa.

Projektikoordinaattori Essi Siljoranta on pilotoinut vertaistoiminnan menetelmiä Hämeenlinnassa. Ohjaustoiminnan artenomiopintojen ja draamakasvatusopintojen kautta hän on kehittänyt osaamistaan toiminnallisista ja ilmaisullisista menetelmistä. Uutena kokeiluna testattiin rakentavan vuorovaikutuksen menetelmää vankilaympäristössä.

– Luovat menetelmät ovat hyvä vuorovaikutuksen väline, ja ne tuovat ihmisiä lähemmäs toisiaan. Ne myös nostavat esiin erilaisia tunteita ja mahdollistavat niiden jakamisen, Essi Siljoranta kertoo.

Väkivallaton vuorovaikutus vankilassa Vanajan vankilan avo-osastolla naisille suunnatun VOIMA-päivän tarkoituksena oli tarjota kaikenikäisille naisille hieman erilainen arkipäivä vankilassa sekä mahdollisuus tutustua ja osallistua toiminnallisiin työpajoihin. Pajojen teemat olivat hyvinvointi, kädentaidot, hullutteleva valokuvaus, rakentava vuorovaikutus, ja väkivallasta vapaaksi.

Rakentavan vuorovaikutuksen menetelmää sovellettiin avo-osastolla kohderyhmän mukaan. Työpajan tavoitteena oli lisätä yhteisöllisyyttä vankien kesken ja samalla myös herätellä pohtimaan sitä, mitä itse viestii. Työpaja rakentui alustuksesta, toiminnallisista harjoituksista ja loppukeskustelusta.

VOIMA-päivässä vangit pääsivät tekemään asioita yhdessä muiden vankien ja henkilökunnan

kanssa, joten päivä oli kaikkia yhdistävä tapahtuma.

Vuorovaikutustyöpajan loppukeskustelussa moni toivoikin lisää tämän kaltaisia tapahtumia, joissa myös henkilökunta on mukana. Ilmoille heitettiin myös idea kaikille yhteisestä vuorovaikutuskoulutuksesta, jossa vangit ja henkilökunta pääsisivät kohtaamaan toisensa rakentavan vuorovaikutuksen hengessä.

Rakentava vuorovaikutus Yhdessä mukana -projektissa käytettävä rakentavan vuorovaikutuksen menetelmä sisältää vuorovaikutusharjoituksia ja toiminnallisia harjoituksia. Harjoitukset mukailevat NVC-menetelmää (Nonviolent communication), jossa väkivallattoman vuorovaikutuksen kautta pyritään löytämään yhteys kahden ihmisen välille.

Vankilassa toteutettu vuorovaikutustyöpaja sisälsi ilmaisuharjoituksia kevyellä otteella toteutettuna. Tavoitteena oli tuottaa iloa vankien arkeen ja parantaa ryhmän yhteishenkeä. Kantavana ajatuksena oli oppia elämään virheiden kanssa, suunnata katse tulevaan ja tarkastella ympäristöä avoimesti ja myönteisesti.

Sillä miten viestimme, on merkitystä. Oma fysiikka, ilmeet, eleet ja olemus kertovat tarinaa.

Voimme miettiä, rikkooko vai rakentaako oma vuorovaikutuksemme. Elämäntilanteet ja yhteisöt muuttuvat, jolloin on tärkeää tiedostaa, millaista oma oleminen ja rauha ovat kaiken huiskeen keskellä.

Menetelmä soveltuu kaikille kohderyhmille ja rakentaa uusia vuorovaikutuksen tapoja. Toiminnallisten ja taiteellisten harjoitusten avulla yhteys ryhmään syntyy huomaamatta.

Vankilan VOIMA-päivässä kerätystä palautteesta nousi esiin sekä huomio ”rauhasta, rakkaudesta ja respektistä” että toive tulevaisuudelle: ”Ollaan yhdessä, tullaan ymmärretyksi, ollaan yhtä. Se luo uutta parempaa!”

Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa on kehitetty yli 60-vuotiaille suunnattuja yhteisöllisen vertaistoiminnan menetelmiä, jotka tuovat ihmiset yhteen ja rikastut-tavat arkea. Hämeenlinnan osaprojektissa painottuvat luovat menetelmät, kuten valokuvat ja tanssi.

Tavoitteena on, että osallistujat saavat toiminnan kautta merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Toiminnassa osallistujat ovat vertaistoimijoita toisilleen. Yhdessä oppiminen ja tasavertaisuus korostuvat yhteisöllisissä ryhmissä ja tapahtumissa. Osallistujat voivat sitoutua toimintaan omista lähtökohdistaan käsin ja ylläpitää näin sekä omaa hyvinvointiaan että sosiaalisia suhteitaan.

21 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

SETLEMENTTILIITTO

rakkautta ja respektii!”

Saksassa nuoret ovat

vahvasti mukana vapaaehtoistoiminnassa T eksti j a k u v a t : Ar j a K ilpel ä inen j a Anne M u st a k a n g a s M ä kel ä

Saksassa valtio mahdollistaa nuorille vuoden jakson, jonka aikana he voivat osallistua vapaaehtoistoimintaan.

Olisiko myös Suomessa mahdollista vahvistaa nuorten osallisuutta vastaavanlaisella toiminnalla?

Ryhmä Pohjois-Suomen järjestöaktiiveja

vieraili viime vuonna Düsseldorfissa ja Waltropissa tutustumassa saksalaiseen nuoriso- ja vapaaehtoistoimintaan. Mielenkiintoisella ja paljon ajatuksia herättäneellä matkalla kiinnostavinta oli vuosi vapaaehtoisena -toimintamalli.

Vuosi vapaaehtoisena – käytännöstä oppia hakemassa

Vuosi vapaaehtoisena avaa 18-26-vuotiaille nuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään alalla,

22 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

jota he ehkä harkitsevat myös tulevaksi ammatikseen. Aiemmin siviilipalvelus tarjosi erityisesti nuorille miehille mahdollisuuden osallistua järjestöjen toimintaan. Kun siviilipalvelus lakkautettiin kansallisessa järjestelmässä ammattiarmeijan perustamisen jälkeen, järjestöt muiden mukana heräsivät siihen, että siviilipalvelusmiehet olivat tärkeä osa heidän toimintaansa. Niinpä Saksan valtio lukuisten pyyntöjen jälkeen organisoi vuosi vapaaehtoisena -toiminnan.

Vuosi vapaaehtoisena pohjautuu ajatukseen epävirallisesta oppimisesta hoiva-alalla. Valtion

Tutustumismatkalla oli mukana edustajia Vuolle Setlementistä, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksestä, Oulun Diakonissalaitoksen säätiöstä, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksestä sekä Oulun Seudun Kehitysvammaisten tuki ry:stä.

Vapaaehtoistoimintaa Düsseldorfissa Vapaaehtoistoiminnan rooli on merkittävä saksalaisessa hyvinvointijärjestelmässä, ja kuntien tuki on tärkein toiminnan mahdollistaja. Esimerkiksi Düsseldorfissa jo 25 vuotta toiminut organisaatio ProMädchen saa kaupungilta 80 prosenttia toimintansa rahoituksesta, ja loput hankitaan lahjoituksilla. ProMädchen on kohtaamispaikka, joka suuntaa tukea ja toimintaa 11-28-vuotiaille tytöille ja naisille.

Yksilöohjauksen ja neuvonnan lisäksi tytöt tekevät yhdessä läksyjä, laittavat ruokaa ja viettävät aikaa monenlaisen toiminnan parissa. Erityisesti taide ja sen eri menetelmät olivat runsaasti käytössä. Toiminta oli näin ollen hyvin saman tyyppistä kuin Tyttöjen Taloilla Suomessa.

Pääsimme myös juhlimaan neljä vuotta täyttävää PULS-kohtaamispaikkatoimintaa. PULS on homo- ja lesbonuorille suunnattu toiminta- ja kohtaamispaikka. Talolla oli monenlaista toimintaa, kuten elokuvailtoja, kohdennettuja ryhmätapaamisia ja tapahtumia. Viihtyisät toimitilat olivat nuorten itsensä suunnittelemat ja kunnostamat.

– Olemme luoneet paikan, jossa nuoret eivät kohtaa tyhmiä sanontoja, kysymyksiä tai loukkauksia. He kokevat PULSin stressivapaaksi vyöhykkeeksi ja alueeksi, jossa he ovat kerrankin enem-

mistö, johtaja Jana Hansjürgen kertoi.

Toimintapiste on syntynyt todelliseen tarpeeseen ja johtaja oli erittäin kiitollinen siitä, että Düsseldorfin kaupunki rahoitti toiminnan.

PULS on avannut ovet myös nuorten vanhemmille, läheisille ja ystäville. Nuoret haluavat vaikuttaa ja edistää tasa-arvoista elämää sekä toimia syrjinnän vähentämiseksi. Düsseldorfissa PULS onkin tullut jo tutuksi muulle palveluverkostolle.

Toiminta on saanut tunnustusta kaupungin suvaitsevaisuuden ilmapiirin kehittymisen edistämisestä.

Vierailusta jäi vahva mielikuva nuorten näköisestä tekemisen meiningistä.

Lebenshilfe paikallisena ja valtakunnallisena toimijana Düsseldorfin lähellä sijaitsevassa Waltropin kaupungissa tutustumiskohteena oli Lebenshilfeyhdistys, joka on oululaisen Vuolle Setlementin yhteistyötaho Saksassa. Vuonna 1958 perustettu Lebenshilfe on Saksan isoin hyväntekeväisyysjärjestö, jolla on yli 500 paikallisyhdistystä. Waltropin paikallisyhdistys sai alkunsa vanhempien halusta tukea kehitysvammaisten lasten selviytymistä aikuisuuteen ja aikuisuudessa. Toiminta on laajentunut, ja sen kautta tuetaan ihmisiä läpi koko elämänkulun. Lebenshilfe järjestää päivä- ja työtoimintaa sekä asumispalveluja, ja on monin tavoin tukena ja mukana kehitysvammaisten arjessa.

Yhdistys järjestää myös matkoja kotimaassa ja ulkomailla kehitysvammaisille, joille matkustamisen edellytyksenä on vahva tuki. Kesällä 2014 Pikku-Syötteellä vieraili noin viidentoista henkilön ryhmä. Matkan teemana olivat luonnosta löytyvät materiaalit taiteessa ja ympäristötaide.

Vuolle Setlementti jatkaa Lebenshilfen kanssa yhteistyötä. Se on koonnut myös alueellaan kehitysvammatyötä tekeviä järjestöjä yhteistyön äärelle.

Lisäksi Saksa tarjosi hyvää peilauspintaa niin vapaaehtoistoiminnan kuin nuorisotyönkin kehittämiseen. Muillekin setlementtiliikkeen toimialoille löytyi vertailtavaa toimintaa.

SAKSA

ohjaaman ja rahoittaman toiminnan yhtenä tavoitteena on parantaa sosiaalialan vapaaehtoistyön laatua. Osallistumisen edellytyksenä on kiinnostus sosiaalialaan ja suoritettu perusoppivelvollisuus.

Nuori saa osallistumisestaan työttömyyskorvausta vastaavan korvauksen.

Toiminta on hyvä linkki välivuottaan pitävän nuoren ja yhteiskunnan välillä. Paikkaansa miettivä nuori saa tuntumaa järjestötoimintaan, ja voi samanaikaisesti olla tukena sitä tarvitseville. Järjestöistä voi myös avautua työpaikka tutustumisvuoden jälkeen.

Nuori saa toiminnasta pisteitä useissa oppilaitoksissa, ja se tunnistetaan selkeänä meriittinä myös sosiaalialan ulkopuolella.

T eksti

ja

ku vat:

S u s a nn a

R a u ni o

"Paras retki mitä on tehty pitkään aikaan!"

Aira Samulin ja Setlementtiasuntojen yhteisötuottaja Ulla Remes.

Toukokuun alussa joukko Setlementtiasumisoikeus Oy:n asukkaita matkasi yhteiselle retkelle Fiskarsiin ja Hyrsylän Mutkaan.

Päivän aikana tavattiin myös Aira Samulin.

”Kiva lähteä, kun kaikki on valmiiksi järjestetty, sen kun vain istahtaa bussiin. Ei varmaan olisi tullut lähdettyä muuten. Kymmenen vuotta olen miettinyt, että pitäisi lähteä.

Tämä matka oli mukava idea, ja kun porukalla mennään, se kasvattaa yhteisöllisyyttä. Koko matka on mielenkiintoinen, muistojen reitti. Silmät suurina lähdin kaikkea katsomaan ja iloisella mielellä. Hyvä lähteä kotoa pois, ja tutustuu uusiin ihmisiin. Saan olla osa yhteisöllisyyttä.

Odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea nähdään: Fiskarsin ainutlaatuinen ihana miljöö, elävä museo, taimia, koruja, kulttuurimaisema, vesivoimaa, historiaa, käsitöitä, nukkeja, nalleja, ruusukupit, Miinan härkä, karjalaiset juuret ja etenkin Aira, livenä. Joudutaankohan tanssimaan tai jumppaamaan?”

24 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

Muistoja Fiskarsissa Fiskarsin museossa virisi monenlaisia muistoja: mummolan tuoksua, suusoitin, vanhat huonekalut, lankataulut, tinasotilaita, koulun pulpetit, puhelinvaihteen hoitajan salakuuntelut ja paljon muuta. Makumuistoja saatiin nekuista ja rintasokerista.

Ravintolassa nautimme maukasta lohikeittoa ja tummaa leipää. Vähän nälkä jo olikin. Ihailimme hyvin hoidettuja vanhoja rakennuksia. Keltaisessa kartanossa meistä moni voisi mielellään asua, ja kaveritkin luvattiin kutsua kylään.

Bussimatka jatkui kohti Aira Samulinin Hyrsylän Mutkaa.

Hyrsylän Mutkassa Tienhaarassa 16-metrinen Miina Äkkijyrkän Woima-sonni viittoi tietä perille. Pihalla meidät vastaanotti Airan isän patsas, muistomerkki sodassa kaatuneille ja sotaorvoille.

Aira oli 12-vuotias, kun talvisota syttyi. Perhe asui Karjalan Hyrsylässä. Vuonna 1941 perhe muutti Helsinkiin – äiti, lapset ja arkussa rakas isä. Perhe oli kuitenkin onnekas, kun pääsi pois sodan jaloista – kaikki muut kylän lapset, naiset ja vanhukset jäivät

ASUMINEN

Sirkka-Liisa Hämäläinen ihailee Hyrsylän Mutkan nukkekokoelmaa.

sotavangeiksi varmaan kuolemaan. Rajan taakse jäänyt Hyrsylän Mutka ja sen vanha kulttuuri kokivat hirveän kohtalon.

1980-luvulla Aira kuuli, että Nummi-Pusulassa on Hyrsyläniminen kylä. Syntyi idea rakentaa rajan taakse jääneen kylän ja sen asukkaiden muistoksi monumentti, Hyrsylän Mutka.

Eeva Kilpi kehotti Airaa kirjoittamaan muistot kirjaksi, jotta muutkin saisivat tietää todellisista tapahtumista. Nyt kirjasta on jo yhdeksän painosta.

Voimaa tanssista, ilosta ja venyttelystä Talon lelumuseossa on erilaisia esineitä tuhatmäärin, nukkeja ja nalleja, autoja ja junia, porsliinia hyllyittäin. Esineet ovat niin mielenkiintoisia, että ajankulu unohtuu täysin. Levysoittimella Georg Malmsten lauloi ”Mikki Hiiri mättähältä mättähälle käy”.

Kokoelmista löytyi myös lapsuudesta tuttuja leluja: Sinikkanukke, pesulauta ja puinen VPK-auto.

Airan kiehtovat tarinat ja ruusukupeista nautitut kahvit kruunasivat retken.

– Ilo, tanssi ja positiiviset ajatukset antavat voimaa. Myös nukkuminen, venyttely ja omegan syöminen pitää aivot virkeänä sekä verisuonet ja ihon hyvässä kunnossa, kertoi Aira.

Aira muistutti, että kannattaa miettiä ajoissa, miten ja missä haluaa vanhempana asua, ennen kuin muut asian päättävät. Myös omat rahat tulee käyttää itse, ettei niistä tule jälkeenjääville tur-

haan riitaa. Ja laulu raikui, ”Jos sais kerran reissullansa nättiä poikaa halata…”

Lopuksi tutustuimme puutarhaan, jossa on yli sata erilaista kasvilajia. Myös vanha sauna ja aitta olivat täynnä vanhoja esineitä: ämmänlänkiä ja kiesejä, kelkkoja ja rukkeja, ryijyjä ja vanhoja pitsejä.

Hyrsylän Mutka on suosittu vierailukohde. Airan tarinoita on kuullut jo 150 000 henkilöä. Ja edelleen yli sata bussillista joka kesä. Paikkaa hallinnoi nykyisin Aira Samulinin säätiö. Käytännön asioista vastaa talon nuori emäntä Kiti, Airan pojan Jari Samulinin tytär. Aira esiintyy edelleen ja on myös laajentanut yritystään. Helsingin Bulevardilla sijaitsee Tarinasalonki, jossa muistellaan menneitä.

Kotimatkalla ihana puheensorina täytti bussin. Puheissa kuului muistojen voipyttyjä, rukkeja ja kirnuja, Arabian kannuja…

Lisätiedot ja varaukset Hyrsylän Mutkasta ja Tarinasalongista: Aira Samulin, 040 545 5600.

”Ihana ja karismaattinen Aira, enegiaa sain itsekin. Kyllä niitä harmittaa, jotka eivät lähteneet mukaan, kun tästä retkestä kuulevat.

Vähän kyllä askarruttaa, kuka ne kaikki pölyt pyyhkii, kun oli niin paljon esineitä.

Olen iloinen, kun pääsin mukaan!”

25 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

T eksti :

S u s a nn a

R a u ni o

k uvat :

m a ritt a

r a ntil a inen

Uusia ideoita asumiseen Berliinistä

Setlementtiasuntojen työntekijät matkasivat opintomatkalle Berliiniin huhtikuussa. Vierailun tarkoituksena oli hakea uusia ideoita yhteisölliseen asumiseen ja naapurustotoimintaan. Berliinin monikulttuurinen, boheemi, myönteinen ja sallivan rosoinen ilmapiiri sekä mielenkiintoinen historia yllättivät monet vierailijoista.

Ensimmäisenä vierailukohteena oli ufaFabrik, joka on paikal-

linen setlementti. Patrick Pesch kertoi alueesta ja toiminnasta.

Erilaisten harrastusten lisäksi kävijät voivat osallistua monenlaiseen toimintaan, vaikkapa leipomon tai kahvilan pyörittämiseen.

Vierailimme myös lasten kaupunkimaatilalla, jonne lapset voivat tulla ilmaiseksi koulun jälkeen hoitamaan eläimiä tai leikkimään leikkipuistossa.

Nuorille tarkoitetussa Boseclubissa tutustuimme vapaaehtoistoimintaan. Ohjaajien joukossa oli seniori-ikäisiäkin taitajia, jotka opastivat muun muassa kaupunkiviljelyssä. Boseclubissa nuoret voivat tehdä läksyjä, opiskella tai pelata biljardia ja pingistä. Alueella käytetään aurinko- ja tuulienergiaa.

www.ufafabrik.de

26 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

2| 2015

Tutustuimme Kreuzbergin alueeseen Michael La Fondin opastuksella. Kävimme vuokrataloalueella, jossa asuu paljon maahanmuuttajia. Vaikka Kreuzberg tunnetaankin nykyään boheemina taiteilija-alueena, siellä on myös paljon työttömyyttä ja sopeutumisongelmia. Vielä 1960-luvulla ajateltiin, ettei kotoutumisen edistämistä tarvita, koska muista maista tulleet asuvat Berliinissä vain lyhyen aikaa ja lähtevät sitten takaisin kotimaahansa. Toisin kävi. Nyt asiaan on puututtu, ja maahanmuuttajat saavat monenlaista apua. Kreuzbergissä kaupunkiviljelmät ovat suosittuja, ja kokemukset niistä myönteisiä. Asukkaat kunnioittavat viljelmiä eikä tihutöitä juuri synny.

www.kottiundco.net

www.bremer-hoehe.de

Aivan telttakylän viereen on rakennettu kolmen uuden talon yhteinen piha-alue, jossa asukkaat voivat järjestää omia juhliaan ja tavata ystäviään. Alueella on myös lastentarha, sekä vene koko yhteisön käytössä. Yhteisessä asukastilassa asukkaat voivat tehdä yhdessä ruokaa. Myös me vierailijat pääsimme valmistamaan yhdessä lounaan.

www.uncubemagazine.com

Tutustuimme myös uuden talon energiatehokkuuteen. Seinissä ja katoilla olevat aurinkoenergiapanelit tuottavat sähköä asukkaitten käyttöön. Tontti sijaitsi aiemmin muurin vieressä, mutta nyt muurin purkamisen jälkeen alueen arvo on noussut. Köyhemmät asukkaat entisen muurin toisella puolella eivät pidä ”liian hienosta” uudesta talosta ja ovatkin rikkoneet talon laseja niin, että kadun varrelle on laitettu verkko estämään rikkomista.

Forum Kreuzbergiin on noin 10 talon vuokra-asunnoista koostuva osuuskunta. Alueella on muun muassa Steiner-päiväkoti, iltapäiväkerho lapsille, ravintola, suuri puusepänverstas, viljelmiä talojen katoilla sekä yhteinen piha-alue. Omavaraisuutta nostaa tekninen voimala, joka tekee kaasusta sähköä ja lämpöä. Taloissa asuu paljon alkuperäisiä, jo iäkkäitä asukkaita. Ongelmaksi onkin muodostunut talojen hissittömyys. Vuokria ei voi korottaa niin paljon, että rahat riittäisivät hissien rakentamiseen, eikä kaupunki halua rahoittaa niitä.

www.forumkreuzberg.de

Hätkähdyttävin vierailukohde oli Teepeeland, joka on telttakylä joen varrella. Elämäntapa-asujat ovat lähinnä nuoria miehiä, ja he ovat keskenään sopineet asuinalueelle säännöt esimerkiksi siitä, että kovia huumeita ja vahvaa alkoholia ei sallita. Yleinen kävelypolku kulkee Teepeelandin läpi.

www.facebook.com/teepee.land.1

27 2| 2015

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

ASUMINEN

Nuoriso valtasi Rauch Haus -talon 1970-luvulla, jolloin punkmusiikki soi, ja poliisi otti usein yhteen nuorison kanssa. Nykyisin Berliinin kaupunki on tehnyt asunnoista vuokrasopimukset ja taloja kunnostetaan yhteisöllisesti.

Kuvat:

V u o lle

S etlementti

T Ä ss Ä J A N Y T

Setlementtiopistojen rakenneselvitykseen pyydetään kannanottoa opistojen hallituksilta

Jousiammuntaa ja strategiatyötä Pikku-Syötteellä

Kevään liittokokouksessa kuultiin katsaus setlementtiopistojen rakenneselvityksestä. Vuosi sitten suuri osa opistojen rehtoreista kokoontui pohtimaan opistoliikkeen uudistamista.

Silloin päätettiin laatia mahdollisimman pikaisesti selvitys, millainen voisi olla setlementtiliikkeessä olevien 18 vapaan sivistystyön oppilaitoksen nykyistä tiiviimpi yhteistyörakenne. Selvityksen tekivät Setlementti Toimelan opiston rehtori Minna Prunnila ja liittohallituksen jäsen Aaro Harju. Selvitykseen Setlementtiliitto sai opetus- ja kulttuuriministeriöstä erillisrahoituksen.

Setlementtiliiton hallitus käsitteli setlementtiopistojen kehittämisestä laaditun selvityksen ja lähetti sen lausuntokierrokselle opistosetlementteihin. Liittohallitus pyytää että selvitys käsitellään opistosetlementtien hallituksissa ja että liittohallituksen esittämiin kysymyksiin vastataan 31.8.2015 mennessä. Pyydettäessä liittohallituksen edustaja voi tulla opiston hallituksen kokoukseen esittelemään selvityksen sisällön.

Setlementtiliitto sitoutuu yhteiseen setlementtiopistojen kehittämisprosessiin ja hakee tarvittaessa rahoitusta valtakunnallisen opiston kehittämistyöhön.

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen 0400 961469 sekä selvityksen tekijät Minna Prunnila 050 3447830 ja Aaro Harju 0400 411994.

Oulun Vuolle Setlementti isännöi huhtikuussa PikkuSyötteellä Setlementtiliiton liittokokoustapahtumaa, jonne osallistui 62 henkilöä eri puolilta Suomea. Pudasjärvellä sijaitseva Pikku-Syöte on nuorisokeskus, joka tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet sisätiloissa ja ulkona. Tiiviin työskentelyn lomassa osallistujat pääsivät laskettelemaan ja lumikenkäilemään tai kokeilemaan vaikka seinäkiipeilyä ja jousiammuntaa.

Päivien pääteemana oli Setlementtiliiton strategia vuosille 2016-2018. Strategiatyö käynnistyi vuosi sitten Jyränkölän Setlementtipäivillä. Työtä jatkettiin tällä kertaa työpajoissa eri teemojen alla. Työpajojen yhteenvedot esiteltiin kaikille, ja ne toimivat pohjana kun strategiaa työstetään edelleen toimikunnissa ja liittohallituksessa. Strategia esitellään liittokokouksessa marraskuussa Vaasassa.

Nuorisokeskus on erinomainen paikka tapahtumien järjestämiseen. Kokous- ja majoitustilat ovat samalla alueella, joten ryhmä pysyy tiiviisti yhdessä. Myös ilta on turvattu Tokkabaarin karaokessa, jossa taitojaan voivat viritellä niin laulu- kuin tanssitaitoiset.

Lämmin kiitos Vuolle Setlementille päivien järjestelyistä!

Lisätietoa: www.pikkusyote.fi, myyntipalvelu@pikkusyote.fi, 08-815 4000 T eksti :

Työkaluja yhteistoimintaan Tampereen Hervannassa kaivattiin välineitä asukas- ja yhdistystoimintaan. Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke järjesti tähän tarpeeseen koulutuskokonaisuuden, jonka nimeksi tuli Kaupunginosa-aktiivin työkalupakki. Se sisälsi muun muassa koulutukset selkeästä kielestä ja hyvästä kokoustekniikasta.

Tarvitsisiko oma setlementtisi työkaluja yhteistoimintaan?

Työkalupakin suunnitteleminen kannattaa aloittaa kuuntelemalla asukkaiden, vapaaehtoisten tai työyhteisön toiveita.

Koulutukset yhteistoiminnasta syventävät toisiaan. Samalla ihmiset saavat jutella ja tutustua. Koulutuksen aikana syntyvät yhteydet ovat tärkeitä. Yksittäisen koulutuksen pitämisellä ei ole vastaavaa vaikutusta, eikä asioita ehditä pohtia tarpeeksi monesta näkökulmasta. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi työkalupakkiin tarvitaan useampi osa.

Jos suunnittelussa kiinnitetään huomiota osallisuuteen

28 Setlementti

I

SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Iliike liike oonn ihmisen ihmisen mmuuoottooinen inen

12 | | 22 00 11 55

J a a n a

K ym ä l ä inen

K u vat :

V u o lle

S etlementti

ja yhdenvertaisuuteen, koulutuksilla voidaan tukea matalan kynnyksen yhteistoimintaa. Koulutukset kannattaakin pitää selkeällä kielellä, ja siten, että niihin voi osallistua eri tavoin viestiviä ihmisiä. Koulutuksessa suomen kielen tulisi olla mahdollisimman helposti seurattavaa. Myös toiminnalliset harjoitukset, kuvat tai videot voivat olla hyödyllisiä.

Järjestä omanlaisesi koulutussarja, jollaista alueellasi tai setlementissäsi tarvitaan. Etsi läheltä sopivia kouluttajia, jotka tuntevat alueen asioita parhaiten. Jos sinulla itselläsi on yhteistoiminnan osaamista, voit vetää osan koulutuksista myös itse.

Autamme Uusi paikallisuus -hankkeessa mielellämme sopivan työkalupakin suunnittelussa. Syksyllä 2015 hankkeen työntekijät voivat myös pitää aiheesta koulutuksia.

Lisätietoa: Pihla Ruuskanen, 0405527716, pihla.ruuskanen@setlementti.fi T eksti :

S a l o me

T u om a a l a

T Ä ss Ä J A N Y T

Kehittämispäivillä pohdittiin uutta lapsi- ja nuorisotyön rakennetta

Nuorisotyön neuvottelupäivät elokuussa Helsingissä

Setlementtiliikkeen lapsi- ja nuorisotyön toimialalla on tänä vuonna käynnissä rakennemuutos. Kevään 2015 aikana alueelliset toimijat kokoontuivat neljällä paikkakunnalla kehittämispäivään, jonka tavoitteena oli antaa paikallisille lapsi- ja nuorisotyön toimijoille mahdollisuus vaikuttaa tulevan rakenneuudistuksen toteutumiseen alueella.

Kehittämispäivät toteutettiin kansalaisraatimenetelmää soveltaen, ja ne olivat avoimet kaikille setlementtitoimijoille ympäri Suomen. Kaikkiaan kehittämispäiviin osallistui yhteensä yli 60 lapsi- ja nuorisotyötä tekevää työntekijää tai vapaaehtoista 34 setlementistä. Päivän aikana osallistujat keskustelivat yhdessä ja pienemmissä ryhmissä monipuolisesti aiheeseen liittyvistä asioista.

Keskustelujen tuotokset ja toiveet koottiin kunkin kehittämispäivän jälkeen alueen omaan julkilausumaan, jonka jokainen paikalla olijoista pystyi hyväksymään. Vielä avoimeksi jääneet kysymykset kirjattiin muistioon. Vaikka kunkin alueen osallistujat laativat julkilausumansa omista lähtökohdistaan, monet julkilausumiin kirjatut toimenpide-ehdotukset toistuivat kaikilla alueilla. Erityisesti keskusteluissa nousi esiin tarve yhteistyön vahvistamisesta eri setlementtien välillä.

Osallistujat toivoivat, että alueille palkattavat aluetyöntekijät edistäisivät alueella tehtävän lapsi- ja nuorisotyön toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Osallistujat toivoivat tulevalta aluetyöntekijältä tukea muun muassa hankerahoitusten hakemiseen, henkilöstökoulutusten järjestämiseen sekä toimintamallien levittämiseen eri setlementtien välillä.

Lapsi- ja nuorisotyön kehittämistyö jatkuu kehittämispäivien jälkeen neljässä aluetyöryhmässä, lapsi- ja nuorisotyön toimikunnassa ja setlementtiliikkeen valtakunnallisissa tapahtumissa.

Tavoitteena on, että paikalliset toimijat pääsevät vaikuttamaan lapsi- ja nuorisotyön rakenneuudistukseen sen eri vaiheissa, ja vaikutusmahdollisuus säilyy myös kehittämispäivien jälkeen.

Lapsi- ja nuorisotyön uudesta rakenteesta päätetään marraskuun liittokokouksessa Vaasassa. Uusi rakenne otetaan käyttöön kaikilla alueilla vuoden 2016 alusta.

Kaikkien kehittämispäivien julkilausumat ja muistiot ovat setlementtien extranetissä.

Lisätietoa: Liisa Ojala, 0504385510, liisa.ojala@setlementti.fi

Olethan jo merkinnyt kalenteriisi ensi elokuun nuoriso-

T eksti :

M ikk o

V ä rtt ö

j a

L iis a

O j a l a

työn neuvottelupäivät? Tämän vuoden päivät pidetään 20.-21. elokuuta Helsingissä hotelli Arthurissa. Ohjelma on ilmainen, ja osallistujat maksavat ainoastaan majoituksen ja matkat.

Tämän vuoden päivien teemana on yhdenvertaisuus. Kaksipäiväisessä ohjelmassa on tarjolla aimo annos ajankohtaista ja kiinnostavaa asiaa muun muassa yhdenvertaisuudesta nuorisotyössä, rahoitusmahdollisuuksista sekä lapsi- ja nuorisotyön rakenneuudistuksesta. Asiantuntijapuhujina kuullaan muun muassa nuorisotutkija Antti Kivijärveä. Lisäksi luvassa on rentoa yhdessäoloa sekä kuulumisten ja kokemusten vaihtoa.

Nuorisotyön neuvottelupäivien ilmoittautuminen on auki Setlementtiliiton nettisivuilla.

Lisätietoa: Liisa Ojala, 0504385510, liisa.ojala@setlementti.fi

Yhtiöiden hallitusten kokoonpanot vahvistettiin liittokokouksessa Pikku-Syötteellä huhtikuussa Setlementtiasunnot Oy:n hallituksen jäseniksi alkavalle toimikaudelle valittiin seuraavat henkilöt: Pentti Lemmetyinen, Timo Lemmetyinen, Jussi Kemppainen, Anne Raudaskoski, Seppo Mäkinen, Eija Teerineva ja Tauno Tuomivaara. Maaliskuun puolivälissä pidetyissä vaaleissa valittiin yhteishallintolain mukaisina talojen asukasedustajina kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta: Arja Kekkonen Havukosken Setlementtiasunnoista ja Juho Kaivosoja Saunalahden Setlementtiasunnoista.

Setlementtiasumisoikeus Oy:n hallituksen jäseniksi alkavalle toimikaudelle valittiin Pentti Lemmetyinen, Timo Lemmetyinen, Anu Haapanen ja yhteishallintolain mukaisena asukasedustajana vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokas Markku Granlund Helsingin Jätkäsaaren Merikartanosta.

29 21 | 2 0 1 5

S e t l e m e n t t i

I

S E T L E M E N T T I liike

o n

ihmisen

m u o t o inen

Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset.

SETLEMENTIT

S uo m e n Setlementtiliitto 0108375500 Setlementtiasunnot Oy 0108375300 Setlementtiasumisoikeus Oy 0108375300

Setlementit Ahjolan Setlementti Tampere, 0445538400 Auralan Setlementti Turku, 050 316 7702 Apuomena Lohja, 019 3695650 Harjulan Setlementti Lahti, 03 8725130 Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää, 050 501 3175 Hämeenlinnan seudun setlementti Hämeenlinna, 050 512 6087 Joensuun Setlementti Joensuu, 0400 524 999 Jyränkölän Setlementti Heinola, 0447972400 Jyvälän setlementti Jyväskylä , 014 217 202 Kainulan setlementti Kajaani, 08 6133058 Kalliolan setlementti Helsinki, 0102795080 Koskelan Setlementti Äänekoski , 0206322931 Kuopion setlementti Puijola Kuopio, 0505548877 Kurikkalan Setlementti Kurikka, 06 4502395 Setlementti Kyröskoskela Kyröskoski, 0447160633 Lievestuoreen Setlementti Lievestuore, 0407349392 Linnalan Setlementti Savonlinna, 015 51180 Setlementti Louhela Järvenpää , 0408380632 Mikkelin Setlementti Mikkeli, 050529 3361 Setlementtiyhdistys Naapuri Tampere, 03 31418500 OmaPolku Tampere, 0407007667 Otsolan setlementti Pori, 02 630 1500 Parkanon setlementti Parkano, 03 448 2979 Pohjois-Kymen setlementti Kouvola, 044541 2864

Rientolan setlementti Tampere, 0445538439 Rovalan Setlementti Rovaniemi, 0404873019 Saukkolan Setlementti Tampere, 0445538439 Toimelan setlementti Helsinki, 09 6229580 Toivola-Luotolan Setlementti Kemi, 016 2110711 Setlementti Tunturila Kemijärvi , 016 821343 Setlementti Ukonhattu Leppävirta, 0443898200 Vaasan Setlementtiyhdistys Vaasa, 06 3196600 Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto Helsinki, 050 566523 Vuolle Setlementti Oulu, 08 5554060

Setlementtin uor t e n p i i r i j ä rj e s t ö t HÄMEEN PIIRI 0445538415 Ahjolan Setlementti Tampere Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna, 050 501 3175 Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Tampere, 044 553 8438 Saukkolan Setlementti Tampere, 0445538439 Siivikkalan Nuoret Ylöjärvi, 0445538439 Seinäjoen setlementtinuoret Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri Tampere, 03 3440161 OmaPolku Tampere, 0407007667 Torkku Tampere, 0505735713 Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa, 06 319 6600 I T Ä - S UO M E N P I I R I 0440200240 Enonkosken Linnalan Nuoret Enonkoski, 0503528180 Kerimäen Linnalan Nuoret Kerimäki

30 Setlementti

I

S E T L E M E N T T I liike

on

ihmisen

m u o t o inen

12 | 2 0 1 5

Kuopion Setlementti Puijola / Puijolan Nuoret Kuopio, 0447872879 Linnalan Nuoret Savonlinna, 0440771832 Savonlinnan seudun romanilähetys Savonlinna, 0505899246 K E S K I - S UO M E N P I I R I 0206322938 Jyvälän Nuoret Jyväskylä, 0400908097 Koskelan Nuoret Äänekoski , 0206322938 Lievestuorelan Nuoret Lievestuore, 0405877336 LAPIN PIIRI 0407354600 Luotolan Nuoret Kemi, 0407032554 Rovalan Nuoret Rovaniemi, 0407354600 Tunturilan Nuoret Kemijärvi, 0405795502 OU L U N P I I R I 0400832344 Kainulan Nuoret Kajaani Oulun Setlementtinuoret Oulu, 0400832 344 Syötekylän Setlementtinuoret Syöte l o u n a is - s u o men P I I R I 0451289806 Auralan Kerhokeskus Turku, 0451289806 Auralan Kerhonjohtajat Turku, 0451289806 Otsolan Nuoret Pori, 02 6301500 Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku, 02 2514005 UU D E N M AA N P I I R I 02-2514005 Jyränkölän Nuoret Heinola, 0407229965 Kalliolan Nuoret Helsinki, 04577311356 Korson Setlementtinuoret Vantaa, 09 83932275 Louhelan Nuoret Järvenpää, 0405395344 Pajamäen Nuoret Helsinki, 0503111115

Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon.

S e t l e m e n t t i arvo t Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa.

Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi.

Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen.

Setlementtiliiton t o i m i a l ajoh t aja t Asumisen palvelut Anu Haapanen, 040820 8758 Kansalaistoiminta

Helka Körkkö, 0505863288 Lapsi- ja nuorisotyö Anu Haapanen, 040820 8758 Otto Pasma, 0456363630

(isyysvapaalla 31.12.2015 saakka) Monikulttuurinen työ

Matti Cantell, 0505945276 Seniori-ja vanhustyö Mona Särkelä-Kukko, 0503413258 Pirkko Ruuskanen-Parrukoski,

0505634671 (opintovapaalla

31.12.2015 saakka) Vaikeat elämäntilanteet

Pentti Lemmetyinen, 0400961 469 Viestintä Jaana Kymäläinen, 0505772262 Sähköposti: etunimi.sukunimi@setlementti.fi S e t l e m e n t t i yh t i ö t Setlementtiasunnot Oy ja Setlementtiasumisoikeus Oy Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille Yhteiskunnallinen yritys -merkin vuonna 2012.

www.setlementti.fi

Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa hintaan 25 euroa.

Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa kestotilauksena hintaan 25 euroa/vuosi.

Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa lahjaksi hintaan 25 euroa.

Tilaan Setlementti-lehden kestotilauksena lahjaksi hintaan 25 euroa/vuosi.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaaja Nimi Laskutusosoite Postinumero Postitoimipaikka

Suomen Setlementtiliitto Oy

Lahjan saaja

Tunnus 5020330

Nimi

00003 VASTAUSLÄHETYS

Osoite Postinumero Postitoimipaikka

K I I T T Ä Ä !

www.setlementti.fi

✄

Lahjakortti Hyvä lahjansaaja!

Sinulle on tilattu

Setlementti-lehti

Setlementti-lehti käsittelee setlementtityön ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä.

Lehden kustantaja on Suomen Setlementtiliitto.

Antoisia lukuhetkiä Sinulle toivottaa

I H M I S T E N

K E S K E L L Ä ,

I H M I S T E N

K E S K E N