Page 1

Setlementti 1 | 2017

SETLEMENTTILIIKE ON IHMISEN MUOTOINEN

Autetusta auttajaksi Turvapaikkapäätös tuo hädän tai helpotuksen

Rikastava ja rakentava vuoropuhelu


SISÄLTÖ 1 2017

04

04

Naistari tukee huonosti kohdeltuja naisia

08

Dialogia!-seminaari viritti puhetta siitä mistä on puute

10

Positiivista energiaa Hämeen Setlementin tukihenkilötoiminnasta

12

Testamenttilahjoitus auttaa auttamaan

18

Mitä kuuluu turvapaikanhakija: Ei ketään kertomassa

21

Tervehdys USA:sta: Miksi osallistun naisten marssiin?

Kaakkois-Aasiasta tullut Assi tietää, mitä yksinäisyys ja ulkopuolisuus voivat karuimmillaan olla.

08

Viittakiven järjestämä Dialogia-seminaari toi Kulttuuritalolle muun muassa filosofi Esa Saarisen, joka vakuutti, että aito vuoropuolelu ei ole koskaan ajanhukkaa.

14

VAKIONA

Turvapaikan saaneet nuoret saivat oman kodin, kun Setlementtiasunnot päätti ryhtyä välivuokraajaksi.

03 PÄ Ä K i R J o i T U s

Hyvä ja tosi tarinamme Elämme aikaa, jolloin setlementtikertomusta pitää kertoa suurella äänellä, kehottaa Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.

11 K O L U M NI

Lainsuojaton ja laiton Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen muistuttaa, että nyt tarvitaan rohkeaa vastuunottoa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ihmisistä, jotka tulevat sotaa käyvistä maista.

14 SE T L E M E N T TIA S U N NOT T IE D OT TA A Kansikuvassa Setlementtiliiton toimistosihteeri Junias Kanyinda. Hänet kuvasi Tiina Makkonen.

2 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017

Turvapaikan saaneille nuorille vuokrakoti Salosta. Esittelyssä uusia yhteisökoordinaattoreita. Härmälänrannan yhteisökortteli tutuksi virtuaalilasein.

19 TÄ SSÄ J A N Y T

Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia.

22 SE T L E M E N TIT

Tietoa setlementtiliikkeestä ja suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen.


PÄÄKIRJOITUS

Hyvä ja tosi tarinamme Tässä lehdessä kerrotaan Juniaksen tarinaa ja vähän myös Anjan. Anja jätti omaisuutensa Setlementtiliitolle perinnöksi ja pyysi, että sen tuotolla koulutetaan nuoria ihmisiä elämän syrjään kiinni. Niin juuri me teemme. Anjan tarina jatkuu nyt Juniaksen tarinana. Setlementissä on aina kerrottu tarinoita. Koko liikkeestäkin puhutaan suurena setlementtikertomuksena. Tämä kertomus kulkee hiljaisena ja juurevana ajasta ja paikasta toiseen miljoonina säikeinä. Sen säikeet syntyvät ihmisten kohtaamisista, kuuntelemisesta, luottamuksesta ja niistä syntyvästä uudesta toivosta. Paremmasta elämästä. Totuuden jälkeinen aika. Niin omaa aikaamme kutsutaan. Vaihtoehtoiset totuudet ja valehtelu ovat tulleet taas osaksi poliittista keskustelua. Populistinen politikointikin käyttää mielellään tarinoita. Hyvä tarina on parempi kuin kuiva tosiasia, sanotaan. Meidän kertomuksemme erottuu näistä tarkoitushakuisista tarinoista kahdella merkittävällä tavalla. Ensinnäkin setlementtikertomus on tosi ja sitä kuljetetaan ihmiseltä toiselle, jotta maailma olisi parempi paikka kaikille. Toiseksi raja-aitojen sijaan meidän kertomuksessamme rakennetaan siltoja, nyrkkien sijaan meidän kertomuksessamme kädet avautuvat ystävälliseen tervehdykseen. Anja ehti olla osana kertomustamme vain hetken, elämänsä viimeiset kuukaudet. Siitä Anja oli vihainen. Miksi minulle ei kerrottu? Miksi en tiennyt teistä, hän kysyi. Anja arveli, että jos hän olisi kuullut meistä aiemmin, hänen koko elämänsä olisi voinut mennä toisin. On aikoja, jolloin setlementtikertomusta pitää kertoa suurella äänellä. Suuret kertomukset haastavat yhteiskuntaa kuuntelemaan. Ystävät, nyt on sellainen aika. P e n t t i L e m m e t y i n e n t o i m i tus j o hta j a S etleme n tt i l i i tt o

Seuraa Setlementtiliittoa Facebookissa! w w w.facebook.com/setlementtiliitto

Setlementti

Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S etleme n tt i - leht i , Sturenkatu 11 A, 4.krs., 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi p ä ä t o i m i tta j a , Jaana Kymäläinen, jaana.kymalainen@setlementti.fi, p. 050 5772262 T o i m i tuss i htee r i , Tiina Makkonen, tiina.makkonen@setlementti.fi M uu t o i m i tus k u n ta : Susanna Raunio, Suvi Pärnänen U L KO A S U J A T A I T T O , Jaakko Bashmakov T I L A A J A P A L V E L U , Merja Eloaho, merja.eloaho@setlementti.fi, p. 040 578 3564 P a i n o , Next Print Oy, Helsinki, 2017, ISSN 1797-4119

3 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


NAISTARI Tampereen Hervannassa toimiva Kansainvälinen Naisten Tapaamispaikka Naistari on tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten hyväksi jo yli 20 vuotta. Naistarissa voi muun muassa opiskella suomea, tavata muita naisia, saada neuvoa ja apua työntekijöiltä sekä käyttää internet-palveluita. Lounasaikaan kokoonnutaan yhdessä syömään naisten itsensä tekemää ruokaa.

4 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017


Oman elämänsä rouvaksi Suomeen on tultu ja tullaan edelleenkin monista eri syistä. Maassa asuu muun muassa suuri joukko naisia, jotka ovat asettuneet maahan avioiduttuaan suomalaisen miehen kanssa. Jos avioliitto ei vastaakaan odotuksia, he jäävät helposti yksin. Silloin tarvitaan niitä, jotka ovat kokeneet saman ja osaavat auttaa. T E K S T I

← Thaimaasta Suomeen avioituneen Daun ei tarvitse selvitä kaikesta yksin. Assi (vas.) on kokenut samanlaisia asioita ja haluaa auttaa. ↓ Naistarissa syödään joka arkipäivä yhteinen lounas, jonka naiset vuorollaan itse tekevät.

J A

K U VAT

T IIN A

M A KKON E N

D

aun nimi ei ole oikeasti Dau. Hän ei halua tulla tunnistetuksi omana itsenään, sillä hän on edelleen virallisesti naimisissa suomalaisen miehensä kanssa. Kaikki alkoi Daun kotimaassa Thaimaassa muutama vuosi sitten hyvin tyypilliseen tapaan. Dau työskenteli ravintolassa, johon mies tuli viettämään aikaansa lomamatkalla. Aika pian tapaamisen jälkeen pari avioitui ja Dau muutti Suomeen. Kaikki alkoi hyvin, muttei jatkunut sellaisena pitkään. Nyt Dau on asunut yli vuoden erillään miehestään. Kynnys avioeroon on korkea, koska viisumin voimassaolo päättyy vuonna 2018. Eronneena hänellä ei ole tulevaisuuden turvaa Suomessa. – Nyt käyn ahkerasti suomen kielen kursseilla, jotta saisin kielitodistuksen ja sen myötä voisin hakea Suomen kansalaisuutta, Dau kertoo Assitukihenkilön avustuksella. Daulla on vielä vaikeuksia saada itseään ymmärretyksi suomen kielellä. Assikin on aikanaan tullut Thaimaasta. Hänen mielestään Dau toimii viisaasti. Hän tietää omasta kokemuksesta, että kielitaito on avain itsenäiseen elämään Suomessa. Hän tietää myös sen, miten vaikeaksi ja pelottavaksi voi elämä käydä, kun huomaa tulleensa kauaksi kotoa vieraaseen kulttuuriin vaimoksi miehelle, joka kohtelee huonosti. – Kokemuksissamme on paljon samaa. Mieheni piti minua orjanaan. Olin hänen kotiapulaisensa ja yrityksensä sihteeri. Olin työntekijä, mutta en saanut palkkaa. Miehellä oli muita naisia ja ongelmia raha-asioiden kanssa. Mukana oli myös fyysistä väkivaltaa. Kun yritin sanoa, etten kestä tätä enää, D

5 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


NAISTARI

Naistarin johtaja Kirsti Viljanen toivoo lisää resursseja Suomeen avioituneiden thai-naisten tukemiseen.

hän kiristi minua muun muassa sillä, että menetän yhteisen lapsemme, jos eroan. En osannut suhteuttaa asioita. Suomalaisen yhteiskunnan tuntemukseni oli täysin mieheltä saamani tiedon varassa. Assin erosta on jo 20 vuotta. Ensimmäisenä Assin vaikean tilanteen huomasi lapsen hoitaja. Hän muun muassa auttoi Assin naisten turvakotiin. Ovi avautui myös naisille tarkoitettuun kansainväliseen tapaamispaikkaan, joka oli vastikään perustettu Tampereen Hervantaan. Naistarin ja ystäviensä avulla hän pääsi elämän alkuun maassa, jossa oli asunut jo 10 vuotta. – Mies oli pitänyt minua eristyksessä. En ollut esimerkiksi koskaan kulkenut paikallisbussilla tai käynyt Kelassa tai työvoimatoimistossa. Kaikki piti opetella alusta alkaen. Elämä oli tosi pelottavaa ja yksinäistä, Assi muistelee. Assi sai Naistarista ruokaa, kielen ja kulttuurin opetusta, kaikenlaista apua ja tukea. Nyt hän haluaa auttaa niitä yksinäisiä naisia, jotka ovat samantapaisessa tilanteessa kuin hän aikanaan.

Mies ratkaisee Naistari on etsinyt rahoitusta, jotta Assi voitaisiin palkata työntekijäksi yksikköön. Naistarin johtaja Kirsti Viljanen sanoo, että tarve palkatulle thai-

6 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017

tukihenkilölle on ilmeinen. Hänen arvionsa mukaan pelkästään Tampereella ja sen ympäristössä on kymmeniä thai-naisia, jotka tarvitsisivat apua. – Maahanmuuttokeskustelu on nykyään keskittynyt turvapaikanhakijoihin. Keskustelusta ovat unohtuneet esimerkiksi ne naiset, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton kautta, hän muistuttaa. – Jos ongelmiin joutuneita naisia voitaisiin auttaa jo siinä vaiheessa, kun asiat eivät ole kärjistyneet, vältyttäisiin monelta isolta ongelmalta. Tämä olisi myös taloudellisesti kannattavaa, Kirsti Viljanen arvioi. Tilastokeskuksen mukaan vielä pari vuotta sitten Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolet oli muuttanut maahan perheen tai rakkauden vuoksi. Vuonna 2015 suomalaisen miehen ja ulkomailta tulleen naisen välisiä avioliittoja solmittiin vajaat 2000. Eniten suomalaiset miehet menivät naimisiin Thaimaasta, Venäjältä ja Virosta tulleiden naisten kanssa. Suomeen avioituneet tuhannet thainaiset jäävät yleensä kotouttamispalveluiden ulkopuolelle, koska heidän oletetaan pääsevän kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan miehensä avulla. Eron yhteydessä paljastuu naisten todellinen tilanne. Milla Lumio teki muutama vuosi sitten Poliisiammattikorkeakoululle tutkimuksen Suomeen avioituneista thai-naisista. Selvitys osoitti, että ”hyvän” aviomiehen kanssa vaimon kotoutuminen sujuu yleensä vaivatta. Mies auttaa ja avaa ovia suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos kohdalle sattuu mies, joka kohtelee vaimoaan huonosti ja pitää häntä eristyksissä, vaimolla on hyvin vähän keinoja päästä ulos tilanteestaan. Kirsi Viljanen kertoo nähneensä hyvin paljon ikäviä tapauksia. – Kerran tänne tuli iäkäs ja huonokuntoinen mies, jolla oli nuori thai-vaimo mukanaan. Hän työnsi vaimonsa ovesta sisään ja sanoi, että opet-


”En ollut esimerkiksi koskaan kulkenut paikallisbussilla tai käynyt Kelassa tai työvoimatoimistossa. Kaikki piti opetella alusta alkaen. Elämä oli tosi pelottavaa ja yksinäistä.” takaa tälle suomea. Kysyimme, miksi hän on mennyt naimisiin ihmisen kanssa, jonka kanssa ei pysty edes kommunikoimaan. Mies vastasi, että on halvempi ottaa vaimo Thaimaasta, kuin maksaa suomalaisesta kotipalvelusta.

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisia elämäntilanteita läpikäyneet tai niissä olevat saavat tukea toisistaan. Vertaistuessa korostuu toista kunnioittava ilmapiiri, kokemusasiantuntijuus ja sen jakaminen. Setlementit tarjoavat monenlaisia vertaistuen muotoja, joista tässä muutama esimerkki.

Näköalat puuttuvat Kun kuuntelee Daun ja Assin tarinoita, on helppo uskoa, että thai-naisille elämä Suomessa voi pahimmillaan olla valtava pettymys. Molemmat naiset tapasivat tulevan miehensä Thaimaassa. Heille syntyi kuva siitä, että mies on hyvä ja että Suomessa odottaa parempi elämä. Kun kotimaassa on hiljaisesti hyväksytty naisten lähtö paremman elämän perään, avioituminen suomalaisen kanssa ei tuntunut moraalisesti vaikealta päätökseltä. – Aloin ymmärtää, minkälaisen ihmisen kanssa olen mennyt naimisiin vasta, kun aloin oppia suomea. Järkytyin siitä, mitä ja miten mieheni puhui. Hän oli hirveän ilkeä. Nyt haaveilen siitä, että ainakin poikani saisi paremman elämän, pystyisi aloittamaan opiskelun ja voisi hankkia itselleen kunnon ammatin. Minä jouduin tekemään miehelleni orjatyötä. Myös poikani joutui töihin mieheni firmaan ilman palkkaa. Mies ei ole edes vakuuttanut poikaani tapaturman varalta, Dau kertoo. Miksi sitten naiset ovat ottaneet näin valtavan riskin ja menneet vähäisen tuttavuuden jälkeen naimisiin vieraasta kulttuurista olevan ihmisen kanssa ja muuttaneet hänen kanssaan toiselle puolelle maailmaa? – Minun ei ole sitä vaikea ymmärtää, Kirsti Viljanen vakuuttaa. – Kotona naiset ovat kärsineet kurjuudesta ja näköalattomuudesta. Thaimaassa naisten asema on aivan toinen kuin täällä. Monet kulttuurisidonnaiset periaatteet tuntuvat meistä suomalaisista oudoilta. Tällaisia ovat esimerkiksi kunniakysymykset. Jos vaikkapa kasvattiäiti myy tyttärensä prostituoiduksi, tytär ei voi valittaa, vaan hänen on alistuttava tilanteeseen, koska on sen velkaa kasvattiäidilleen lapsuusajan huolenpidosta. Dau ja Assi istuvat Naistarissa vierekkäin. He ovat kiitollisia siitä, että voivat olla tässä nyt ja tehdä muutakin kuin alistua.

Vertaistukea kohtaamispaikoissa Mikkelin Setlementti järjestää ikäihmisille vertaistuellista ryhmätoimintaa arkisin neljässä kohtaamispaikassa. Yhdessä suunniteltuun toimintaan sisältyy esimerkiksi kulttuuria ja liikuntaa, kielitaidon ylläpitoa, erilaisia harrasteryhmiä, muistin ja aivotoiminnan virkistystä, keskusteluryhmiä ja henkilökohtaista tietotekniikan ohjausta. Ryhmätoimintaa järjestävät vertaisohjaajat, joita toiminnassa on mukana noin 70.

Tukea rikostaustaisille ja heidän läheisilleen Kuopiossa Setlementti Puijolan Tukikeskus Mahkusta vertaistukea saavat rikostaustaiset ja heidän läheisensä. Vertaistukiryhmässä ryhmäläiset saavat mahdollisuuden jakaa tuntemuksiaan turvallisesti ilman tuomitsemista. Ryhmät kokoontuvat ryhmäläisten ehdoilla, ja niissä on mukana ohjaaja.

Vapaaehtoisten vertaisryhmät Vuolle Setlementin AVEK-toiminnassa Oulussa ikäihmisten arjen tukena toimii vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoimintaa tuetaan ohjatuilla vertaistukiryhmillä, joissa vapaaehtoiset voivat jakaa kokemuksia ja saada tukea toisiltaan. Vertaisryhmät kokoontuvat säännöllisesti noin kuusi kertaa vuodessa, ja lisäksi yhteyttä pidetään suljetussa Facebook-ryhmässä.

Daun tekemät paperikoristeet piristävät Naistarin tiloja.

7 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


DIALOGIA!/VIITTAKIVI

haastattelu : L i i sa

O j ala

”Dialogi

Arjen filosofi ja Aalto yliopiston professori Esa Saarinen puhui seminaarissa siitä, mitä dialogisuus merkitsee itse kunkin elämässä. Mitä filosofi ajattelee dialogista ja mitä se hänelle merkitsee?

”D

ialogissa on kysymys vuorovaikutteisesta ajattelusta, jonka kautta syntyy uutta ymmärrystä. Lähtökohtana on osapuolien kunnioitus toisiaan kohtaan. Dialogi on eräänlaista dynaamista nöyryyttä, joka kohottaa inhimillistä toimintaa seuraaville tasoille ei-valtapyyteisen, järkiuskoisen ja rauhanomaisen rikastavuuden ehdoin. Dialogissa ihminen tiedostaa, että jokainen on erehtyväinen, jokaisen näkökulma on yksipuolinen ja jokainen on enemmän toisten tukemana.”

Mitä harhaluuloja ja väärinkäsityksiä dialogiin liittyy? ”Yksi keskeinen väärinkäsitys sanoo, että dialogi on ajanhukkaa ja että lopputulos ratkaisee. Kuvitellaan, että prosessilla, millä lopputulos saavutetaan, ei ole merkitystä. Kuvitellaan, että kurvit voidaan oikaista. Kuitenkin ihmistodellisuudessa vain harvoin päästään parhaisiin tuloksiin yksipuolisesti tai julistuspohjalta. Dialogi rikastaa ja rakentaa tulevaa – usein tavoilla, jotka ylittävät odotukset. Mutta dialogi edellyttää, että osapuolet suostuvat astumaan sen taikapiiriin ja kuuntelemaan toisiaan.”

Miksi dialogi kiinnostaa aina vaan, jo Antiikin Kreikasta lähtien? ”Kyse on ihmisenä olevuuden fundamentista. Ihmisinä meissä on halu kasvaa ja kehittyä. Olemme sosiaalisia olentoja, jotka jaamme elämäämme toisten kanssa valtavan monimutkaisissa systeemikokonaisuuksissa. Koska kaikissa inhimillisissä ympäristöissä on monikerroksista kompleksiteettia, me tarvitsemme dialogia, jotta voimme elää toistemme kanssa systeemiälykkäästi. Dialogi on toivon työväline ihmisille, jotka haluavat elää yhdessä kohti parempaa tulevaisuutta.”

heed o S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

Miten voimme vai voimmeko vaikuttaa oman päämme sisäiseen dialogiin. Kannattaako se?

Millaisia dialogin tekijöitä itse olette vaimosi Pipsan kanssa? ”Dialogi Pipsan kanssa on tehnyt itsestäni mitä olen. Se jatkuu ja rikastaa koko ajan.”

k uva

I

Onko onnistunein päätös dialogille aina yhteisymmärrys? ”Tärkeintä on, että osapuolten ymmärrys lisääntyy. Joskus yhteisymmärrystä ei voida saavuttaa käytettävissä olevan ajan puitteissa. Mutta pienikin yhteisymmärrys on parempi kuin ei mitään.”

”Oman pään sisäinen dialogi on syytä jatkuvasti haastaa. Itsereflektio on välttämätöntä, koska meitä uhkaa jatkuvasti itsepetos ja älyllinen laiskuus. Oman työni ytimessä on halu luoda luentomuotoisia tilanteita, jotka mahdollistaisivat poikkeuksellisen inspiroivan elämysympäristön osallistujien ajattelulle ja henkiselle kasvulle oman ajattelun kehittymisen kautta.”

8 S etlementti

ja jokainen näkemys on tulkinta. Ihminen kuvittelee omien ajatustensa peilaavan suoraan asioiden todellista tilaa eikä näe omien hahmotustensa vinoutumia ja yksipuolisuuksia.”

Miksi dialogisuus ja vuoropuhelu on joskus vaikeaa? ”Ihmisten on erittäin vaikea käsittää muuta totuutta kuin omaansa. Tai edes tajuta, että jokainen totuus on osatotuus

lee

Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyötä tekevä Viittakivi Oy järjesti 16.3.2017 Kulttuuritalolla seminaarin, jonka otsikkona oli Dialogia! – Siitä puhe mistä puute. Päivän aikana pohdittiin muun muassa sitä, minkälaisia muotoja dialogi on saanut tämän päivän Suomessa. Ajatuksia aiheesta olivat jakamassa muun muassa kansaedustaja ja Euroopan rahainstituutin tuore puheenjohtaja Pekka Haavisto, sosiaalipedagogiikan yliopistolehtori Sanna Ryynänen, turvapaikanhakijoiden kotimajoitusverkoston perustaja, pappi Marjaana Toiviainen sekä filosofi Esa Saarinen.

on toivon työväline”

1|2017


DIALOGIA!/VIITTAKIVI

Arjen

pantomiimia Viittakiven järjestämän Dialogia! – Siitä puhe mistä puute -seminaarin yhteydessä julkaistiin yrityksen vuosikirja 2015–2016. Se on ensimmäisiä tosipohjaisia kuvauksia vastaanottokeskustoiminnasta Suomessa.

S

uomessa on tehty säännöllistä vastaanottokeskustoimintaa parinkymmenen vuoden ajan. Kun syksyllä 2015 käsittämättömän suuri kansainvaellus Eurooppaan ja Suomeen toteutui, ei kenelläkään ollut laadittuna yhtenäistä ohjeistusta tästä palvelumuodosta. Kaoottiselta vaikuttanut vastaanottokeskusten käynnistäminen perustui pääasiassa sattumanvaraiseen toimijoiden innostukseen ja osaamiseen. Viittakiven vuosikirja osoittaa, että reilun vuoden mittaisesta toiminnan käynnistämisestä, ylläpidosta ja alasajosta selvittiin kuitenkin hyvin.

”Matkan varrella on ollut ilo huomata, kuinka varsinkin lasten ja nuorten sekä perheen isien ja äitien kanssa asioiminen ja keskustelut voidaan käydä enenevässä määrin suomen kielellä.” Kirjan toimittanut Sirkku Lindstam oli Viittakiven Lahden vastaanottokeskuksen johtajana 2015–2016. Kirja on ensimmäisiä tosipohjaisia kuvauksia vastaanottokeskustoiminnasta.

Suomen Setlementtiliittoon kuuluva Viittakivi perusti syksyllä 2015 kolmen kuukauden aikana kaksi hätämajoitusta ja viisi vastaanottoyksikköä, jotka myöhemmin muotoutuivat kolmeksi vastaanottokeskuskokonaisuudeksi. Lahden ja Heinolan keskukset suljettiin loppuvuonna 2016, ja Savonlinnan toiminta lakkaa kesällä 2017. Toiminta tarjosi noin sadalle työntekijälle erimittaisia työjaksoja samalla,

kun majoitettiin vajaat tuhat turvapaikanhakijaa. ∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙∙ Viittakiven vuosikirja 2015–2016 on ensimmäisiä suomalaisia kirjoja, jossa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa kokemuspohjaisesti. Koska Viittakivi perusti useita keskuksia, antaa kirja laaja-alaisen kuvan työstä, jota tehtiin eri tavoin eri paikkakunnilla, kuitenkin samoin tavoittein. Kertojina toimivat pääasiassa keskusten työntekijät, jotka ovat kantasuomalaisia sekä aiemmin Suomeen tulleita maahanmuuttajia. Yhtä vapaaehtoisesti Irakiin palannutta perhettä haastateltiin heidän kotiinpaluunsa jälkeen. Muina kertojina ja tiedon antajina ovat olleet Maahanmuuttoviraston sekä eri viranomaisten edustajat. Tapahtumia tarkastellaan myös tutkimuksen näkökulmasta, sillä Viittakivi teki tiivistä yhteistyötä mm. kolmen eri yliopiston kanssa. Kirjassa kerrotaan vastaanottokeskuksen arjesta. Tärkeää on ollut kuvata erilaisia ratkaisumalleja arkisten toimien hoitamiseksi, jotta vastaavanlaisen massaliikehdinnän toteutuessa uudelleen olisi jokin mallikertomus jo olemassa. Reilun vuoden aikana ehti tapahtua valtavan paljon asioita. ”Tapahtui kerran keittiössä laitosruokailun aikoihin: Riisin valmistuksessa aikoivat asukkaat valuttaa riisistä keittoveden pois huoneestaan hakemansa lakanan lävitse. Siinä sitten pantomiimilla elehdittiin, että näin ei voi tehdä. Tietenkään siinä tilanteessa ei ollut tulkkia, joten kekseliäisyyttä tarvittiin. No, nopeasti reikävuoka kehiin ja riisi siihen valumaan. Ei mennyt sekään ihan nappiin, koska seuraavaksi reikävuoka olikin lattialla ja riisiä kaadettiin siihen jo kovaa vauhtia. Taas aikalisä ja monitahoisella elehtimisellä saatiin lopulta vuoka lavuaarin päälle. Loppu hyvin, kaikki hyvin, ruoka oli erinomaisen maukasta.”

9 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


Positiivista poweria tukihenkilötoiminnasta Hämeen Setlementissä toimivia tukihenkilöitä yhdistää halu auttaa ja oppia uutta.

H

ämeen Setlementin vapaaehtoinen Juhani Heino on toiminut tukihenkilönä syyskuusta 2016 alkaen. Juhani kiinnostui tukihenkilötoiminnasta sen jälkeen, kun oli käynyt vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen. – Toivoin pääseväni ulkomaalaistaustaisen henkilön tukihenkilöksi, koska eri kulttuurit ja maat kiinnostavat, Juhani kertoo. Iisa Korkeila taas halusi lasten ja nuorten OmaKamuksi. – Hyvät ja rankat vaiheet ovat korostaneet entistä enemmän, mitä oikea aito välittäminen on. Koen, että kun mua on autettu, niin mä voin auttaa muita. Kun pistää hymyn ja ilon kiertämään, niin se löytää aina takaisin, Iisa sanoo. – Kamu on aikuinen, tasapainoinen ihminen, joka on tukena ja kaverina lapsen tai nuoren arjessa. Hän viettää aikaa tämän kanssa ja tekee asioita, joita pikkukamu haluaa tehdä. Jokainen kamusuhde on erilainen.

Erityistaitoja ei tarvita

Kamu ja pikkukamu nauttivat talvipäivästä luisteluretkellä.

Juhani Heino kertoo, että hänen tukihenkilötapaamisensa ovat ennen muuta keskustelua, kuuntelemista ja ajatusten vaihtoa. – Autan tarvittaessa myös esimerkiksi hakemusten täyttämisessä. Keskustelujemme kautta olen oppinut paljon tuettavan kotimaan kulttuurista, urheilusta, ruuasta... Ylipäänsä mahtavia uusia asioita! Yllätyksenä voi pitää sitä, kuinka paljon toiminnasta saa takaisin itselleen hyvänä mielenä ja positiivisena "energialatauksena", Juhani kertoo. Iisa on iloinen kokemuksista, joita kamuna oleminen on hänelle tähän mennessä tuonut.

– On ihana huomata, että lapsi nauttii yhdessäolosta ja onnellisuus oikein hehkuu ulospäin! Siinä tulee itsellekin niin hyvä olo. Suosittelen tätä kaikille, joita kiinnostaa vapaaehtoistyö ja uudet kokemukset! Tukihenkilö ei tarvitse erityistaitoja, vaan jokainen vapaaehtoinen toimii omana persoonanaan, omin tiedoin ja taidoin. – Hyvä tukihenkilö on avoin, kuunteleva ja ennakkoluuloton. Hän on valmis ottamaan asioista selvää ja oppimaan uutta, Juhani sanoo.

Tarve kasvussa Hämeen Setlementin toiminnanjohtaja Sanna Airaksinen haluaa panostaa tukihenkilötoimintaan. – Tänä vuonna toimintaa kehitetään erityisesti yhdessä eri järjestöjen ja kaupungin palveluiden kanssa, jotta kohderyhmiä pystytään laajentamaan. Tarve on koko ajan kasvava. Tähän mennessä Hämeenlinnassa on järjestetty kaksi OmaKamu-koulutusta, joihin vapaaehtoiset ovat löytäneet hyvin. OmaKamun toiminnanjohtaja Pekka Puukko on tyytyväinen yhteistyöhön. – Hämeen Setlementti on omalla toimintaalueellaan vahva vaikuttaja, ja sitä kautta ihmiset ovat löytäneet OmaKamu-toiminnan hienosti. On selvää, että OmaKamun kaltaisella varhaisen tuen toiminnalla on Hämeenlinnan alueella hieno tulevaisuus, kun työtä tehdään yhdessä Hämeen Setlementin kaltaisten sitoutuneiden ja luotettavien toimijoiden kanssa. T e k st i

Je n n a

L u o to

Ja n hu n e n

Hämeen Setlementin tukihenkilötoiminta

Kuva

M i n n a

Hämeenlinnan aikuisille suunnattu tukihenkilötoiminta sai vuonna 2016 täydennystä, kun Hämeen Setlementti solmi yhteistyösopimuksen pääkaupunkiseudulla toimivan lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa harjoittavan OmaKamu ry:n kanssa. Tällä hetkellä tukihenkilöitä on yhteensä noin 30. He saavat työhönsä koulutusta, tukea ja ohjausta sekä ovat osa Hämeen Setlementin vapaaehtoisten yhteisöä. Tukihenkilötoiminta on kehitetty Tukiverkko-projektina. Nykyisin se on Hämeenlinnan kaupungin ostopalvelu.

10 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017


KOLUMNI

Lainsuojaton ja laiton

Kuva

P e r tt i

N i s o n e n

Tarvitsemme vastuullista päätöksentekoa turvapaikanhakijoiden hakemuksiin. Nykyisellä käytännöllä olemme tulleet kriittiseen ja vakavaan vaiheeseen niin ihmisoikeudellisesti kuin ihmisarvoisestikin. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt, jotka ovat tulleet sotaa käyvistä maista, ovat joutuneet erityisen vaikeaan tilanteeseen. Pitkään virkamiehenä ja pakolaistyössä mukana olleena minulle herää kysymys, minkälaiseen toimintaan Suomi on nyt ryhtynyt. Toimimmeko niin, etteivät ihmisoikeudet, ihmisarvo ja kokonaisvaltainen näkemys toteudu? Olemme luoneet nykyisellä lainsäädännöllä uuden ihmisryhmän, joka joutuu elämään pimennossa vailla toivoa ja elämänhallintaa. Nämä ihmiset

valitsevat kuitenkin mieluummin tämän vaihtoehdon kuin paluun Irakiin tai Afganistaniin. Sillä kuoleman uhka ja pelko ovat vieläkin suurempia. Suomessa ei ole edes yhteistä nimitystä henkilölle, joka on saanut jo kaksi kielteistä päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Viranomaiset kutsuvat näitä henkilöitä laittomasti maassa oleviksi, toiset paperittomiksi, toiset suojattomiksi. Henkilö voi viettää ”lopullisen” kielteisen päätöksen jälkeen 30 vuorokautta Maahanmuuttoviraston kustantamassa vastaanottokeskuksessa. Tämän jälkeen hän joutuu poistumaan keskuksesta. Minne – lainsäädännön mukaan henkilön lähtömaahan/kotimaahan! Tämä on ymmärrettävää, jos maa on turvallinen. Mutta jos maassa käydään

sotaa, eikä paluun mahdollisuutta ole, käytäntö on kohtuuton. Irak ja Afganistan ovat edelleen sotaa käyviä maita ja näiden maiden väkivallasta kuulemme uutisia päivittäin. Palautussopimuksia Suomella ei näihin maihin ole. Pakkopalautuksia kuitenkin toteutetaan Suomesta. Todellisuudessa näistä henkilöistä tulee suojattomia. He haluavat kadota maan alle, jotta heitä ei poisteta maasta vastentahtoisesti ja sanota heidän osallistuvan vapaaehtoisen paluun prosessiin. Suomalaista lainsäädäntöä on muutettu sillä perusteella, että maamme vetovoimaisuus vähenisi. Emme halua houkutella enää turvapaikanhakijoita Suomeen. Monet raja-aidat EU-alueella ovat toki jo suurena esteenä tänne tulolle. Väliaikainen oleskelulupa humanitäärisin perustein on poistettu kokonaan suomalaisesta statusluokituksesta vuonna 2015. Tämä on saanut aikaan vaikean tilanteen, mikä ei ole yhteiskuntamme eikä myöskään suojaa vaille jäävien henkilöiden etu. Tämä muutos koskettaa niin perheitä, lapsia kuin yksittäisiä henkilöitä. Nyt olisi tärkeää ottaa vastuu näistä ihmisistä ja kokonaistilanteesta. Tarvitaan rohkeutta ratkaista ongelma. Jos humanitääristä perustetta väliaikaiseen oleskelulupaan ei haluta ottaa uudelleen käyttöön, niin ei-turvallisten maiden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden

tulisi saada opiskelu- tai työlupaperusteinen väliaikainen oleskelulupa. Tähän tulisi kiireesti resursoida ohjausta ja neuvontaa. Meillä tulisi olla rohkeutta puolustaa luovuttamatonta ihmisoikeutta ja ihmisarvoa. Jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi ihmisenä. Vaikeassa tilanteessa olevat paperittomat henkilöt ja perheet eivät pysty itse hoitamaan omaa asiaansa. On liian yksioikoista ja kylmää tehdä heidän elämänsä päätös ja lähettää heidät vastentahtoisesti vapaaehtoiseen paluuseen, toivottomuuteen, pelkoon ja jopa kuolemaan. M a r j a

P e n t i k ä i n e n

Kansainvälinen suojelu ja integraatio -toimialan johtaja, Diakonissalaitos

11 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


TESTAMENTTIL AHJOITUS

T e k st i

j a

k uva

T i i n a

M a k k o n e n

”Ihanaa että saan opiskella!”

Jos kongolaistaustainen Junias Kanyinda voisi sanoa yhden sanan muutamia vuosia sitten Helsingissä kuolleelle Anja Strömbergille, se sana olisi ”KIITOS”.

J

unias Kanyindan elämä oli raskasta Kongossa, mutta ei se ole kevyttä Suomessakaan. Hän asuu Vantaalla ja pyörittää yksin kolmilapsisen per- heen arkea. – Herään joka arkiaamu viideltä. Hoidan lapset tahoilleen ja sitten lähden Helsinkiin kouluun tai työpaikalle. Olen väsynyt, mutta tyytyväinen, Junias kertoo. Opiskeleminen on hänelle unelmien täyttymys. Nuorena Kongossa hän opiskeli pari vuotta journalistiikkaa, mutta joutui jättämään opinnot kesken, kun ei pystynyt maksamaan korkeita opiskelumaksuja. – Opiskelin jatkuvassa nälässä, ja minun oli keksittävä kaikenlaisia keinoja, jotta pystyin käymään luennoilla. Joka paikkaan piti maksaa erikseen. En jaksanut sitä enää. Oli pakko etsiä töitä. Pääsin YK:hon, jossa olin töissä siihen asti, kun tulin Suomeen mentyäni naimisiin. Junias Kanyinda on asunut Suomessa nyt kymmenen vuotta. Viime vuodet hän on suorittanut merkonomin tutkintoa oppisopimuksella Suomen Setlementtiliitossa.

Kielet kiinnostavat Juniksen tarina kietoutuu Anja Strömberg -nimiseen helsinkiläisnaiseen, joka otti vuoden 2010 alussa yhteyttä Setlementtiliittoon ja kertoi haluavansa testamentata omaisuutensa liitossa tehtävälle nuorisotyölle. Hän halusi viimeisenä tahtonaan edistää oikeudenmukaisuutta, sitä, että kaikilla nuorilla olisi samanlaiset mahdollisuudet opiskeluun. Juniaksen koulutusta maksetaan nyt Anjan testamenttaaman asunnon tuotoilla. – Anja Strömberg teki koko elämänsä töitä ansaitakseen, ja sen ansiosta minulla on nyt työtä ja saan opiskella. En löydä sanoja kertomaan, miten kiitollinen olen, Junias Kanyinda sanoo. – Suomalaiset ihmiset eivät ymmärrä, mikä etuoikeus on, kun saa opiskella ilmaiseksi. Setlementtiliitossa Junias tekee toimistosihtee-

12 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017


rin töitä. Muun muassa hänen kielitaidostaan on liitolle paljon hyötyä. Kongolaisena hän on käynyt koulunsa ranskaksi. Myös englanti taipuu hyvin – ja tietysti suomi. – Olen vieläkin arka puhumaan suomea. Kun vaikkapa kokouksessa haluaisin sanoa jotain, en uskalla, kun pelkään että teen kielioppivirheitä. Olen vähän perfektionisti, Junias nauraa. – Haluaisin merkonomin tutkinnon jälkeenkin jatkaa opintoja. Olisi hienoa päästä vielä joskus kieltenopettajaksi. Lapset ovat minulle kaikki kaikessa. Olen kunnianhimoinen ja haluan näyttää, että selviän. Muitakin suunnitelmia Juniaksella on tulevaisuuden varalle. – Olen saanut Setlementtiliitolta niin paljon, että haluan vielä joskus antaa kaiken takaisin. Perustan oman setlementtitalon. En vielä tiedä, milloin tai mihin, mutta olen päättänyt, että joskus sen vielä teen, Junias vakuuttaa.

Ks. Juniaksen oma videoblogi: https://www.youtube.com/ user/junekanyi/videos

”Anja Strömberg teki koko elämänsä töitä ansaitakseen, ja sen ansiosta minulla on nyt työtä ja saan opiskella.”

Lapset Ronny, Miah ja Amon saavat Juniaksen ponnistelemaan paremman elämän puolesta. Kuva on Juniaksen itsensä ottama.

13 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


SETLEMENTTIASUNNOT

Setlementtiasunnot Oy, Kalliolan setlementti ja Salon kaupunki tukevat yhteistyönä nuoria turvapaikan saaneita Salossa. Nuoret tulevat Saloon Kalliolan setlementin alaikäisille suunnatuista asumispalveluista. Salossa nuoret pääsevät muuttamaan omaan asuntoon, jossa kussakin asuu yksi tai kaksi nuorta. Vuokranantajana toimii Setlementtiasunnot, joka vuokraa asunnot vapailta markkinoilta ja siitä edelleen nuorille. Ilman välikättä nuorten olisi vaikea hankkia vuokra-asuntoa itselleen. Salossa vuokrat ovat edullisia, sillä kaupungissa on paljon tyhjillään olevia asuntoja. Ensimmäiset turvapaikan saaneet nuoret muuttivat Saloon marraskuussa 2016. Asuntoja pystytään tarjoamaan 24 – 30 nuorelle. Kaikkien paikkojen odotetaan täyttyvän kesään mennessä. Välivuokraaminen on Setlementtiasunnoille kokonaan uudenlainen toiminnan muoto.

Ensimmäinen Suomessa KOTI T e k st i

Elämä on nyt paljon parempaa kuin ennen, 18-vuotias Mariam ja 16-vuotias Wesman vakuuttavat. Molemmat ovat saaneet turvapaikan Suomesta. Nyt he harjoittelevat setlementtitoimijoiden ja kaupungin tarjoamien tukipalvelujen avulla itsenäistä elämää uudessa kotimaassaan. Mariam on muuttanut Saloon vasta kaksi viikkoa sitten. Hän on saanut oman kodin parin kilometrin päästä keskustasta kerrostalosta. Olohuoneen keskellä on iso matto ja keittiön puoleisella seinällä pieni ruokapöytä. Muita huonekaluja ei vielä ole. Huomion vie värikäs

j a

k uvat

T i i n a

M a k k o n e n

hulavanne, joka nojaa tyhjää seinää vasten. Se on Mariamilla kovassa käytössä ja siksi aina esillä. Olohuoneesta pääsee keittokomeroon ja makuuhuoneeseen, jossa näyttää jo kodikkaalta. Erityisen ylpeänä Mariam esittelee valkoista kampauspöytäänsä. Sellaista hän on aina halunnut. Ruokapöydällä olevat karkit muistuttavat edellisestä viikonlopusta, jolloin Mariamilla oli ensimmäisen kerran vieraita. Kylässä olivat pikkuveli ja hänen kaverinsa. – Kokkaan mielelläni itselleni, mutta myös vieraille. Kaikki tykkäävät tekemästäni qabelista. Siinä on riisiä, naudanlihaa ja mausteita. Rusinat tuovat ruokaan mukavaa makeutta, Mariam selittää.

Lämpöä kylmyydessä Pikkuveli on kaikki, mitä Mariamilla on jäljellä perheestään Afganistanissa. Viisi vuotta sitten talebanit tappoivat Mariamin isän, äidin ja isoveljen. Mariam muutti pikkuveljensä kanssa setänsä luo, jonka mukana nuoret muuttivat Iraniin. Sedän luona sisaruksia kohdeltiin huonosti. Heidät pakotettiin lapsityöhön eikä päästetty kouluun. Nuoret päättivät lähteä pakoon, kun setä ilmoitti, että Mariamin on mentävä naimisiin sedän työkaverin kanssa, jolla on jo yksi perhe ja lapsia. Tuolloin 15-vuotias veli järjesti kaveriensa avulla Pitkän vaeltamisen ja odottamisen jälkeen Mariamilla on lopultakin oma koti.

14 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017

Mariam toivoo saavansa Salosta pian uusia kavereita.


Jyrki Nummisto on tyytyväinen siihen, että Mariam on saanut siistin ja tilavan kodin Salosta.

15


SETLEMENTTIASUNNOT

itsensä ja Mariamin ensin Turkkiin. Kun nuoret olivat päässeet Euroopan puolelle, heitä neuvottiin jatkamaan matkaa Suomeen. He toimivat ohjeiden mukaan ja tulivat Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Odotus palkittiin helpottavalla uutisella pari kuukautta sitten: sekä Mariamille että hänen pikkuveljelleen oli myönnetty oleskelulupa Suomesta. – Vaikka olo tuntuu yksinäiseltä ja kaipaan kotiin, olen kyllä tyytyväinen, että minulla on nyt oma koti täällä Salossa. Täällä on niin lämmintä, Mariam kertoo ja katselee ikkunasta talvista maisemaa.

Turvaa itsenäistymisessä Oleskelupaikan saaneet nuoret asuvat Salossa omillaan, mutta eivät ilman turvaverkostoa. Jokaisella on ohjaaja, johon voi ottaa yhteyttä, kun siltä tuntuu. Tapaamisia järjestetään tarvittaessa useitakin kertoja viikossa. – Teemme nuorten kanssa itsenäistävää työtä. Ohjaamme heitä löytämään itsensä Salon kunnan asukkaiksi, hoitamaan ja ottamaan vastuun omista asioistaan, Kalliolan kannatusyhdistys ry:n johtava ohjaaja Jyrki Nummisto kertoo. Hän hoitaa työkseen Salon tuetun asumisen palveluita. Pääosa nuorista tulee Irakista ja Afganistanista. Kaikki ovat yli 15-vuotiaita. Wesman on yksi nuorimmista asukkaista. Hänelle elämä Salossa on tullut jo tutuksi, sillä hän muutti kaupunkiin ensimmäisten joukossa viime vuoden marraskuussa. Myönteinen turvapaikkapäätös oli tullut elokuussa. Wesman lähti Marokosta pakomatkalle puolitoista vuotta sitten. Kodistaan hän oli paennut huonoa kohtelua jo pari vuotta aiemmin. Ennen lähtöään Eurooppaan hän asui kadulla. Äiti on kuollut, ja isä ei tiedä, missä poika on. Wesmanilla ei ole minkäänlaista yhteyttä kotiinsa. Wesman on vasta 16-vuotias, mutta asuu yksin Setlementtiasuntojen vuokraamassa asunnossa ihan niin kuin Mariamkin. – Päivisin käyn koulussa. Sen jälkeen olen kavereiden kanssa, käyn kuntosalilla, teen kotona koulutehtäviä, laitan itselleni ruokaa ja sellaista ihan normaalia, hän kertoo. – Jos on kysyttävää tai muuta asiaa, soitan ohjaajalleni.

Tulevaisuus täällä Sekä Mariam että Wesman haluavat jäädä Suomeen ja elää täällä ihan normaalia suomalaista elämää, johon kuuluvat muun muassa perhe, lapset ja työpaikka. Wesman ei tiedä vielä tarkkaan, mitä haluaa tehdä isona. Mariamilla ovat suunnitelmat valmiina. – Tykkään opiskelusta. Haluan lähihoitajaksi. Lomilla haluaisin päästä uudelleen niihin kaupunkeihin, joiden läpi kuljin pakomatkallani. Olisi hienoa päästä olemaan ihan tavallinen turisti kaikissa niissä kauniissa paikoissa. Tukipalvelujen järjestäjät uskovat siihen, että nuorten tukeminen on

16 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017

Wesmanin isä tuskin tietää, että pojan elämä on asettunut Suomen Saloon.

työtä koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. – Emme ole aiemmin harjoittaneet välivuokraustoimintaa. Tämä on meille oivallinen pilotti, jota voimme jatkaa myöhemminkin. Ainakin tähän mennessä kaikki on mennyt oikein hyvin, Setlementtiasunnot Oy:n asiakkuuspäällikkö Anna Vuorio vakuuttaa. – Kun teemme kotouttamistyön huolellisesti, saamme Suomeen hyviä työntekijöitä, jotka tuovat monikulttuurisuutta ja väriä tulevaisuuden Suomeen. Tukitoimet ovat ehdottoman tärkeitä, jotta vaikeasti traumatisoitunutta nuorta ei jätetä tyhjän päälle, johtava ohjaaja Jyrki Nummisto muistuttaa. Tämän ymmärtävät myös nuoret. – Kiitän Suomen valtiota ja kaikkia suomalaisia, joilta olen saanut apua. Olen tosi onnekas, että saan olla täällä, Wesman kiittää. Mariamin ja Wesmanin nimet on muutettu.


Uusia yhteisöntekijöitä Setlementtiasunnoilla Ihmisrakas, reipas ja innovatiivinen Miia Karppinen aloitti työt helmikuun lopussa Helsingin Jätkäsaaren Sukupolvienkorttelissa korttelivalmentajana. Miia on koulutukseltaan sosionomi, ohjelmapalveluiden tuottaja ja baarimestari. Hän harrastaa geokätkeilyä, elokuvia ja herkkuja. Haaveena ovat erityispedagogiikan tai sosiaalipolitiikan opinnot yliopistolla.

←Miia ↙Elina ↓Laura

Elina Kolari työskentelee Jätkäsaaren Setlementtiasuntojen yhteisökoordinaattorina Helsingin Jätkäsaaren Sukupolvienkorttelissa. Iloisella ja toimeliaalla yhteisöpedagogilla on takanaan myös rakennusinsinöörin opintoja. Aiemmin Elina on työskennellyt varhaiskasvatuksen parissa. Vapaa-aikana Elina nauttii luonnosta ja käsillä tekemisestä. Laura Hahkala toimii Saunalahden Setlementtiasuntojen yhteisökoordinaattorina Espoossa. Laura on luova ja utelias sosionomi sekä somistaja. Aiemmin Laura on työskennellyt mm. vastaanottokeskuksessa ja on kiinnostunut ihmisistä, tieteistä ja taiteista.

Härmälänrannan yhteisökorttelissa koeasuttiin virtuaalisesti

Perinteisten tapojen lisäksi tulevaan Härmälänrannan yhteisökortteliin pääsi tutustumaan myös virtuaalisesti VR-laseilla.

Virtuaalitodellisuus (VR) tulee vauhdilla myös rakentamiseen. Tampereen Härmälänrantaan on suunnitteilla yhteisöllinen kerrostalokortteli, johon käyttäjät ovat päässeet tutustumaan virtuaalisesti. Tamperelainen Sky High VR -yhtiö toteutti Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy:n arkkitehtisuunnitelmien pohjalta virtuaalisen mallin, jonka avulla voidaan katsella VR-laseilla korttelin asuntoja, yhteistiloja, pihaa ja lähiympäristöä. Virtuaalisesti voi kävellä pitkin käytäviä, katsella ympärilleen ja miettiä eri reittejä. Samalla voi tutkia, miten auringon valo pihalla siirtyy päivän aikana, muutamaan sekuntiin nopeutettuna. Lisäksi rakennukseen voi tutustua pyörätuolikäyttäjän näkökulmasta ajamalla rakennuksen eri tilojen ja pihapiirin läpi. Tampereen Härmälänrantaan suunnitellaan monisukupolvista ja yhteisöllistä asuinkorttelia. Korttelin vapaarahoitteisen osan (SRV Oy) rakentaminen on jo alkanut ja ARA-rahoitteisen vuokratalon (Setlementtiasunnot Oy) rakentaminen alkaa tänä keväänä. Talot valmistuvat vuosien 2018–2019 aikana. Monisukupolviseen asuinkortteliin tulee kaikenikäisiä asukkaita sekä runsaasti yhteistiloja asukaslähtöistä yhteisöllistä toimintaa varten. Setlementtiasuntojen taloon tulee asumaan myös kehitysvammaisia, jotka saavat asumiseensa yksilöllistä tukea. Lisätiedot: Esa Lindell, Sky High VR, 040 5751 255, esa.lindell@skyhighvr.com, http://skyhighvr.com ja Janne Haverinen, rakennuttajainsinööri, Setlementtiasunnot Oy, 040 5372 459, janne.haverinen@setlementtiasunnot.fi

17 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


MITÄ , KUULUU A TURV PAIKAN ? HAKIJA

VIITTAKIVI

Jäljet päättyvät tähän

Tapasin Starin iloisen kurdiperheen, Begertin, Alin ja heidän Suomessa syntyneen Rahand-vauvansa sekä afganistanilaisen Mahmoudin ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten Viittakiven vastaanottokeskuksessa Heinolassa. Kaikki odottivat turvapaikanhakijoina pääsyä Maahanmuuttoviraston haastatteluun. Tarkoitukseni oli seurata Setlementti-lehden tulevissa numeroissa sitä, miten turvapaikanhakijoiden prosessit etenevät ja elämä asettuu vähitellen uuteen kotimaahan. Suurta toiveikkuutta oli ilmassa. Seuraavassa, kesäkuun numerossa en pystynyt enää kertomaan Irakista tulleen vauvaperheen kuulumisia. Viittakiven ylläpitämästä keskuksesta minulle pystyttiin kertomaan turvapaikanhakijoiden turvallisuuteen vedoten vain, että perhe oli vaihtanut toiseen vastaanottokes-

18 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017

kukseen. Vihjeet eivät auttaneet minua pääsemään perheen uuden olinpaikan jäljille. Mahmoudin tilanne oli ennallaan, Starin perheessä oli koettu shokkiuutinen: kaikki perheenjäsenet olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Lapset hymyilivät kuten ennenkin, mutta aikuiset olivat pettyneitä ja vihaisia. He olivat valittaneet päätöksestä, joka heidän mielestään oli kohtuuton. He eivät voisi missään tapauksessa palata Irakiin. Seuraava lehti ilmestyi syyskuussa. Nyt oli Starin kurdiperhe kadonnut jäljettömiin. Mahmoudkin oli huolestunut. Hän päätteli muiden Afganistanista tulleiden saamien kielteisten turvapaikkapäätösten perusteella, että sama kohtalo odottaa häntäkin. Joulukuun numerossa Mahmoudilla ei ollut paljon uutta kerrottavaa. Viittakiven ylläpitämä vastaanottokeskus oli sulkenut ovensa. Mahmoud oli siirretty asumaan toisaalle Heinolaan odottamaan Maahanmuuttoviraston päätöstä, joka oli tulossa vuoden alkupuoliskolla. Nyt maaliskuussa soitan Mahmoudille tuttuun tapaan. Hän ei vastaa, mikä ei ole lainkaan tyypillistä hänelle. Laitan hänelle tekstiviestin ja pyydän soittamaan, hän ei vastaa. Laitan toisen viestin, jossa pyydän häntä jollain tavoin ilmaisemaan, että on hengissä. En saa vastausta. Oletan että myös Mahmoud on saanut kielteisen päätöksen. Hän ei ole enää Suomessa tai ei uskalla vastata viesteihini. Näin tämän tarinan en olisi toivonut päättyvän. T i i n a

M a k k o n e n


T Ä ss Ä J A N Y T U TA PA H T U NTTISETLEME SSÄ L II K K E E

k uvaa j a

Ta r j a

K o n o la - J o k i n e n

Pirkon eläkkeellelähdön juhlaseminaarissa päätähti esiintyi puvussa, jonka kankaan hän on itse kutonut kansalaisopiston kudontapiirissä. Esityksessään hän kävi läpi, mitä kaikkea 30-vuotinen taival Rovalassa on pitänyt sisällään.

Matin päivän pop up -tapahtuma tarjosi monia tapoja olla mies

Kiitos Pirkolle yhteisistä vuosista!

Matin päivänä 24.2. järjestetty tapahtuma Men not lonely kokosi Kalliolan setlementtitaloon lähes 60 miestä ja poikaa. Tapahtumassa rakennettiin linnunpönttöjä, seurattiin Lahden MM-kisoja, musisoitiin, pelattiin lautapelejä ja kahviteltiin. Soitettiin jopa sahaa! Ideana oli tuoda tamperelainen Miesten Kansalaistalo Mattila yhdeksi iltapäiväksi Helsinkiin. Tampereella talolle kokoontuu säännöllisesti 100 aivan tavallista miestä viettämään aikaa yhdessä. Miehet tekevät, mitä mieleen juolahtaa: uivat, käyvät metsässä, pelaavat jalkapalloa ja kalastavat. Niin Miesten talon kuin Kalliolan setlementtitalon Matin päivän tempauksenkin idea on sama. Tarkoitus on lisätä miesten hyvinvointia yhdessä tekemisen kautta. Toiminta muotoutuu miesten omista toiveista, ei ulkopuolelta annettuna. Tapahtuman järjestivät Miesten Kansalaistalo Mattila, Helsingin Poikien Talo, Kalliolan setlementin kansalaistoiminta ja Suomen Setlementtiliitto.

Rovala-opiston rehtori Pirkko Vuoti-Vainikka on jäänyt eläkkeelle 1.2.2017 alkaen. Pirkko aloitti työt Rovalan kansalaisopiston rehtorina vuonna 1986. Kansalaisopiston lisäksi hän johti välillä myös kansanopistoa, kun 1995 Rovalan kansalais- ja kansanopiston tehtävät yhdistettiin. Vuonna 2010 opistot eriytettiin, ja 2015 yhdistettiin jälleen. Pirkko on harrastanut aktiivisesti laulua ja laulanut vuosikymmenten ajan kansalaisopiston kuoroissa. Hän opiskelee ahkerasti myös kädentaitoja kansalaisopiston ryhmissä. Rovalan Setlementti Ry, kansalaisopisto ja kansanopisto kiittävät Pirkkoa vuosikymmenten tuloksellisesta työstä opistojen ja setlementin hyväksi. Nautinnollisia eläkepäiviä, Pirkko!

S uv i

Pä r n ä n e n

Oikaisu Setlementti-lehden numerossa 4/2016 sivulla 29 oli haastateltu ratkaisukeskeistä työvalmentajaa Lari Karreista. Hänen sukunimensä oli kirjoitettu artikkelissa väärin.

Lennä, lennä hetken tulinen lintu. Tee pesä pilvien väliin. Sitä se onni on, ettei hetkeen katso taakseen, eikä eteen. -Tommy Tabermann-

19 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


T Ä ss Ä J A N Y T U TA PA H T U NTTISETLEME SSÄ L II K K E E

Kevään setlementtipäivät Jyväskylässä

työtään ja mikä on sen rooli muuttuvassa yhteiskunnassa. Liittokokous pidetään aiemmasta käytännöstä poiketen jo torstaiaamuna.

Tämänkeväiset setlementtipäivät pidetään

Ilmoittaudu päiville viimeistään 31.3.

27. – 28.4.2017 Jyvälän Setlementin uusissa

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki

tiloissa Jyväskylässä.

osoitteessa www.setlementti.fi.

Päivien teemana on Rohkeus puolustaa setlementtiarvoja. Kokoontumisen aikana pohditaan muun muassa sitä, millaisessa toimintaympäristössä setlementtiliike tekee

Ilmiöillassa nuorten tulevaisuus Kalliolan setlementtitalon seuraavassa ilmiöillassa etsitään vastausta siihen, mitä pitäisi tehdä, jotta nuorten tulevaisuus olisi paras mahdollinen. Tapahtuma on osa neljän ilmiöillan sarjaa, jonka Kalliolan setlementti tuottaa Suomen juhlavuoden kunniaksi. Ensimmäisen ilmiöillan aiheena oli politiikka ja vaikuttaminen. Syyskuussa puhutaan julkisuudesta ja mediasta ja marraskuussa ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisuudesta. Nuoret ja hyvinvointi -ilta järjestetään Kalliolan setlementtitalossa Helsingissä 15.5. klo 19 – 21. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy.

20 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017

Miksi Lauantaina 21.01.2017 eri puolilla Yhdysvaltoja sadattuhannet ihmiset marssivat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta ja kritisoivat presidentinvaalikampanjassa käytettyä loukkaavaa ja syrjivää asennoitumista ja kielenkäyttöä. Marssin tavoitteeksi ilmoitettiin ”Seisomme puolustamassa oikeuksiamme, turvallisuuttamme, terveyttämme ja perheitämme yhdessä kumppaneidemme ja lastemme kanssa. Tunnistamme, että elinvoimaiset ja moninaiset yhteisöt ovat maamme voimavara.” Yksi marssiin osallistuneista oli newyorkilaisen University Settlementin toiminnanjohtaja Melissa Aase. Julkaisemme hänen henkilökohtaisen näkökulmansa asiaan.


osallistun Naisten marssi -tapahtumaan Washingtonissa? M

inä osallistun itseni vuoksi; oman terveyteni, turvallisuuteni, ruumiillisen koskemattomuuteni ja itsemäärämisoikeuteni sekä oman mielenterveyteni vuoksi. Marssin voidakseni olla edelleen osallistuva, osallinen, tietoinen ja tunnustettu feministi, humanisti ja tämän oman yhteiskuntani, omien yhteisöjeni ja koko maailman jäsen. Marssin sisukkaiden isoäitieni vuoksi. Yksi heistä oli opettaja, jonka Euroopasta tulleet siirtolaisvanhemmat vastaanotettiin aikoinaan hyvin uuteen kotimaahansa. Toinen oli maanviljelijä ja raivaajasukupolvien jälkeläinen. Marssin myös äitini, siskojeni, tyttäreni, veljentytärteni terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Marssin elämässämme olevien miesten ja poikien vuoksi. Miesten sekä poikien kyvyt ja mahdollisuudet viihtyä, kehittyä ja selviytyä liittyvät erottamattomasti naisten mahdollisuuksiin. Marssin, koska sinisen osavaltion punaisen kaupungin (sininen on demokraattisen ja punainen republikaanisen puolueen väri) pienessä valtion koulussa 11-vuotias tyttäreni saa kuulla puhetta, että ”naisen EI KOSKAAN tule olla presidentti”. Marssin, koska vaaleista ei ole käyty asiallista keskustelua, ja ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin muistopäivän viikon tapahtumia kutsutaan mitäänsanomattomasti ”No Name Calling Weekiksi”. •••••• Marssin kaikkien University Settlementiin tulevien ja siellä työskentelevien naisten ja tyttöjen, isoäitien, siskojen, tätien, vauvojen ja heidän perheidensä vuoksi. He tuovat mukanaan uskomatonta moninaisuutta, sinnikkyyttä, voimaa, luovuutta ja inspiraatiota rasismista, köyhyydestä, kodittomuudesta, sosiaalisesta segregaatiosta, perheväkivallasta, maailmanlaajuiseen siirtolaisuuteen liittyvistä pulmista sekä naisvihan ja seksismin runsaista kulttuurisista ja taloudellisista ilmentymistä huolimatta. On etuoikeus saada toimia University Settlementin 130-vuotisen historian ensimmäisenä naisjohtajana. Iloitsen siitä päivittäin. Pidän toimintaa feministisenä, koska köyhyys on aina liittynyt naisiin, se on ollut äitien harteilla. Yhteisömme rakentaminen on hallinnosta ja vallanpitäjistä riippumatta AINOA toivomme. Marssin tuodakseni esiin tyrmistykseni ja vastustukseni naisiin sekä värillisiin, muslimeihin, arabiaa puhuviin, juutalaisiin ja siirtolaistaustaisiin kohdistuvaan vihapuheeseen ja syrjintään, väkivaltaan, uhkailuun ja pelotteluun. Marssin rikosoikeusjärjestelmän uhrien, vammaisten ja LGBQ-ihmisten oikeuksien puolesta ja tuon esiin sitoumukseni kaikin tavoin puolustaa, tuoda näkyväksi ja vaikuttaa, opettaa ja oppia ja saada aikaan muutoksia, kun vihaa ilmenee kotikulmilla.

Marssin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeen yhtenäisyyden ja ihmisoikeuksien edistämisen, rasismin ja seksuaalisen väkivallan lopettamisen, taloudellisen oikeudenmukaisuuden, fyysisen koskemattomuuden, koulutuksellisten mahdollisuuksien, ympäristönsuojelun puolesta. Nämä kaikki ovat feministisiä asioita, naisten asioita ja meidän kaikkien asioita. Marssin ilmaistakseni tyrmistykseni ja vastustukseni vahingolliselle politiikalle, lainsäädännölle ja taloudenpidolle, joka vie meitä taaksepäin. Ja marssin muun muassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja Yhdysvaltain perustuslain puolesta. •••••• Ja niiden oikeuksien ja poliittisten päätösten puolesta, joita emme ole vielä saavuttaneet... lähipoliisi, rikosoikeuden uudistus, asevalvonta, terveydenhoitouudistus, ”huumeiden vastaisen sodan” lopettaminen, perustoimeentulo, sama palkka samasta työstä, oikeudenmukainen verotusjärjestelmä, panostaminen infrastruktuuriin, tuki aidosti monimuotoiselle, turvalliselle ja edulliselle ruokatuotannolle, jolla myös maanviljelijät tulevat toimeen. Listalle kuuluvat myös reilu maahanmuuttopolitiikka ja inhimillisempi suhtautuminen maailmanlaajuiseen siirtolaisuuteen ja pakolaisiin – ja tietysti myös perustuslain Equal Rights Amendment (naisten oikeuksien turvaamiseksi). Marssin koska en koskaan halua menettää oikeutta turvalliseen aborttiin ja lisääntymisterveyteen liittyviin asioihin. Marssin koska henkilökohtainen on poliittista. ”BLACK LIVES MATTER; EL PUEBLO UNIDO JAMAS SERA VENCIDO; MY BODY/MY CHOICE: NO MEANS NO; WE SHALL OVERCOME (YES, WE CAN); BECAUSE LOVE IS LOVE IS LOVE IS LOVE”. Marssin osoittaakseni vastuuta ja pyytääkseni myös hallitusta osoittamaan vastuullisuutta minua ja koko kansaa kohtaan. Marssin tietoisena siitä, että tämä on vain yksi toiminnan muoto. Paljon muutakin tarvitaan. Marssin näyttääkseni oikeutetun kiukun ja sokean vihan välisen eron. Marssi näyttääkseni tyttärelleni oikean tien ja tavan toimia ja kiittääkseni äitiäni siitä, että hän näytti minulle suunnan. Marssin jotta voin innostuneena luottaa siihen, että voin jakaa syvän toiveeni ja pyrkimykseni muiden ihmisten kanssa. Kuten Marge Piercy on kirjoittanut, “Strong is what we make each other.” (Me ihmiset teemme toisemme vahvoiksi.) Alkuperäistä tekstiä on lyhennetty. M eliss a A a se T E K S T IN

T OI M I T T A N U T

j a

K ä ä n t ä n yt

M att i

C a n tell

21 1 |2017

S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen


SETLEMENTIT

S uomen S etlementtiliitto

Korson Setlementtinuoret Vantaa, 0409342500

Rovalan Setlementti Rovaniemi, 0404873019

0108375500

Koskelan Setlementti Äänekoski, 0400115360

Rovalan Nuoret Rovaniemi, 0407354600

Kuopion Setlementti Puijola Kuopio, 0505548877

Saukkolan Setlementti Tampere, 0407026642

Kurikkalan Setlementti Kurikka, 0442372480

Seinäjoen Seudun Setlementti Seinäjoki, 0503671458

Setlementti Kyröskoskela Kyröskoski, 0447160633

Setlementti Tampere Tampere, 0331418500

Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö Tampere, 0442830189

Siivikkalan Nuoret Ylöjärvi, 0449790234

Setlementtiasunnot Oy 0108375300 Setlementtiasumisoikeus Oy 0108375300 Viittakivi Oy 0108375500

S etlementit Ahjolan Setlementti Tampere, 0445538400 Auralan Setlementti Turku, 0503167702 Auralan Nuoret Turku, 0451289806 Apuomena Lohja, 0193695650 Harjulan Setlementti Lahti, 038725130 Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hy vinkää, 0505013175 Hämeen Setlementti Hämeenlinna, 0505126087 Joensuun Setlementti Joensuu, 0451483887 Jyränkölän Setlementti Heinola, 0447972400 Jyvälän Setlementti Jy väskylä, 014217202 Kainulan setlementti Kajaani, 0407387439 Kalliolan setlementti Helsinki, 0102795080 Kalliolan Nuoret Helsinki, 0405007928

Lievestuoreen Setlementti Lievestuore, 0407349392 Lievestuorelan Nuoret Lievestuore, 0405877336 Linnalan Setlementti Savonlinna, 01551180 Linnalan Nuoret Savonlinna, 0440200240 Setlementti Louhela Järvenpää, 0408380632 Luotolan Nuoret Kemi, 0407032554 Mikkelin Setlementti Mikkeli, 0505293361 Otsolan Setlementti Pori, 026301500 Oulun Setlementtinuoret Oulu, 0400832344 Parkanon setlementti Parkano, 04070683405 Pohjois-Kymen Setlementti Voikkaa, 0407021646 Rientolan Setlementti Tampere, 0449744476

22 S etlementti

I

S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen

1|2017

Toimelan setlementti Helsinki, 096229580 Toivola-Luotolan Setlementti Kemi, 0405152743 Tornion Setlementtinuoret Tornio, 0505254218 Setlementti TunturiIa Kemijärvi, 016821343 Setlementti Ukonhattu Leppävirta, 0443898200 Sovinto Helsinki, 0447097717 Vaasan Setlementtiyhdistys Vaasa, 063196600 Vuolle Setlementti Oulu, 085554011

Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaalisen ja sivist yst yön kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdist ykset.

Setlementtiyhtiöt Setlementtiasunnot Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy ja Viittakivi Oy. Yrit ykset ovat yhteiskunnallisia yrit yksiä ja jäseninä yhteiskunnallisten yrit ysten liitossa ARVOssa.

Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtit yö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtit yö käynnist yi kaupunkisosiaalit yön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivist ykselliseen kehit ykseen tähtääviä uusia t yömuotoja. Suomessa setlementtit yö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon.

Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusar vot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenver taista yhteiskuntaa. Ar vot ovat rohkeus ja luottamus, paikallisuus ja yhteisöllisy ys, yhdenver taisuus ja oikeudenmukaisuus. Setlementeissä t yöskenteleviä ihmisiä yhdistää halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hy väksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat ar vostavan kohtaamisen.

YHTEYSTIEDOT Setlementtilehti: Viestintäjohtaja Jaana Kymäläinen jaana.kymalainen@setlementti.fi 0505772262 Muut yhteystiedot verkkosivuilta: w w w.setlementti.fi w w w.setlementtiasunnot.fi w w w.viittakivi.fi


www.setlementti.fi

Tilaan Setlementti-lehden vuodeksi hintaan 25 euroa. Tilaan Setlementti-lehden kestotilauksena hintaan 25 euroa/vuosi.

Tilaan Setlementti-lehden lahjaksi hintaan 25 euroa. Tilaan Setlementti-lehden kestotilauksena lahjaksi hintaan 25 euroa/vuosi.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaaja Nimi Laskutusosoite Postinumero Postitoimipaikka

Suomen Setlementtiliitto Oy

Lahjan saaja Nimi

Tunnus 5020330

Osoite

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero Postitoimipaikka

www.setlementti.fi

Lahjakortti Hyvä lehden saaja!

Setlementti-lehti

Sinulle on tilattu

lahjaksi.

Setlementti-lehti käsittelee setlementtityön ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä. Lehden kustantaja on Suomen Setlementtiliitto. Antoisia lukuhetkiä Sinulle toivottaa

Setlementti-lehti on Suomen Setlementtiliiton kustantama julkaisu, joka esittelee suomalaisen setlementtiliikkeen tekemää työtä ja keskustelee siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Lehti toimii setlementtiarvojen mukaisesti. Se on myös sitoutunut noudattamaan hyvää lehtimiestapaa. Se kertoo totuudenmukaisesti ja ihmisläheisesti setlementtiliikkeestä ja siinä tehtävästä työstä jokaista yksilöä kunnioittaen. Tiedon hankinnassa tai aineiston muokkaamisessa noudatetaan journalistin eettisiä ohjeita. Toimitussihteeri kokoaa lehteen tulevan aineiston ja muokkaa sen julkaisuvalmiiksi. Toimittajan tekemistä artikkeleista haastateltavat voivat korjata selkeästi virheelliset tiedot. Lehden linjasta päättää päätoimittaja.


Setlementti-lehti 1/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you