Page 1

Setlementti 3 | 2017

ROHKEUS OPPIA UUTTA

Isän ikävä vei aikuisiän löytöretkelle Olemme suomen suurin opistoverkosto! Vimmartissa ei kerhoilla


SETLEMENTTI 3 / 2017

04

04 Ilman musiikkia elämästä katoaa rytmi

Vimmartissa rummut soivat vaikka ilman jalkoja

08 Kansi Elämänmittainen isän ikävä 12 Setlementtiopistoista oppia, kasvua ja sydämen sivistystä

08

13 Hyvinvointia "kätten töillä"

Saksalaisen sotilaan lapsi Pertti Hartikainen selvitti juurensa aikuisiällä

21 Terveisiä maailmalta Perusoikeuksien alennustila: Venezuelan perustuslaki vaarassa

VAKIONA 03 PÄ Ä K i R J o i T U s Annetaan äänemme kuulua Mistä haluamme, että 100-vuotias setlementtiliike tunnetaan, kysyy Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.

07 K O L U M NI

Sivistys mitataan arjessa, kirjoittaa Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski.

14 S e tl e m e ntt i a s unn o t r a k e nta a y h t e i s öjä Setlementtirockia juhlittiin monisukupolvisesti Yhteisöllisyys sai muuttamaan Setlementtiasunnoille Yhteisötaide avasi ovet naapuriin

18 TÄ SS Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia.

22 SE T L E M E N T I T

Tietoa setlementtiliikkeestä ja suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen .

K a n n e n k u va : J o u n i P o r s a n g e r

2 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17


PÄ Ä K I R J O I T U S

Annetaan äänemme kuulua Viime syksynä tähän aikaan tuskin kukaan vakavissaan ajatteli, että Donald Trumpista voisi tulla USA:n presidentti. Mutta niin vain kävi. Viime kuukaudet koko maailma on hämmentyneenä ja kauhuissaan seurannut, miten muuria suunnitellaan, rotuviha leimahtaa, sotaisa retoriikka rehottaa ja maailman mahtavimman valtion päämies voi sumeilematta esittää yksinkertaistettuja ja vaihtoehtoisia totuuksia, joita voidaan hyvällä syyllä kutsua myös valheiksi. Näitä levitetään tehokkaasti kuuluisan twiittaamisen lisäksi esimerkiksi hänen oman tietotoimistonsa kautta. Suomessa valmistaudumme omaan presidenttikisaamme tulevana talvena. Joukossa on hämmentävä ehdokas. Trumpin tiedotusta seuraava nuori, sanavalmis, kirkassilmäinen ja hymyilevä nainen liittyy eurooppalaisten populistipoliitikkojen joukkoon julistamalla mm. maamme rajojen sulkemista, kansallismielisyyttä ja monikulttuurisuuden vaarallisuutta yhteiskunnallemme. Hän sanoo vastustavansa maahanmuuttoa, koska ei halua slummeja Suomeen. On yksinkertaistettua sanoa, että luonnonvoiman tavoin maahanmuutosta seuraa slummiutuminen. Niin on maailmalla toki käynyt, mutta setlementtiliikkeessä tiedetään, että muitakin vaihtoehtoja on. Arvioidaan, että tämä ehdokas voi hyvinkin pärjätä vaalissa.

P e n tti Le m m et y i n e n to i m i t u s j o h ta j a S e t l e m e n t t i l i i t to

Satavuotisjuhlaansa valmistautuva setlementtiliike on tosipaikan edessä. Olemme aloittamassa yhtenäisenä liikkeenä tunnettuutemme vahvistamiskampanjaa. Meidän pitää yhdessä päättää, mistä haluamme meidät tunnettavan. Sen lisäksi että haluamme nostaa tietoisuuteen kaiken hyvän ja arvokkaan paikallistasolla tehtävän setlementtityön, on meidän syytä sanoa paljon muutakin. Jos jätämme leiviskämme käyttämättä ihmisoikeusjärjestönä, rauhanliikkeenä ja universaalia sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaativana kansalaisjärjestönä, emme tee oikeutta itsellemme, historiallemme emmekä tulevaisuudelle. Sieltä käsin meidän tämän päivän toimiamme aikanaan arvioidaan.

Seuraa Setlementtiliittoa Facebookissa! www.facebook.com/setlementtiliitto

Setlementti

Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e tl e m e n tt i - l e h t i , Sturenkatu 11 A, 4.krs., 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi p ä ä t o i m i tta j a , Jaana Kymäläinen, jaana.kymalainen@setlementti.fi, 050 5772262 T o i m i tuss i h t e e r i , Pihla Ruuskanen, pihla.ruuskanen@setlementti.fi M uu t o i m i tusku n ta : Susanna Raunio, Suvi Pärnänen U L K O A S U J A T A I T T O , Jaakko Bashmakov T I L A U K S E T, lehti@setlementti.fi, vaihde 010 837 5500 P a i n o , Next Print Oy, Helsinki, 2017, ISSN 1797-4119

3 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


T e k s t i S u v i Pä r n ä n e n

”Noiduttuun luutarhaan mä vein kissan parhaan, tänä yönä se tulee takaisin”. Ramonesin Lemmikkihautuumaa on yksi Grillin soittamista kappaleista.

K u vat J a a k k o B a s h m a k o v

Grilli on tamperelainen bändi, josta teki totta Vimmart. Oppilaitoksen vahvuus on se, ettei rajoja tunneta. Kuka tahansa on tervetullut.

E

nsin oli rockbändi. Nimen ”Grilli” keksi myöhemmin bändin laulusolisti Mikael Bashmakov, sillä kiire ei ollut. Tärkeintä oli päästä soittamaan. Soittolistassa on paljon suomalaista musiikkia, lähinnä punkkia ja rockia. Tällä hetkellä mennään covereilla, mutta haaveissa ovat myös omat kappaleet. Grillin keikkakalenterissa on monta varausta, mutta bändin pojat eivät panisi pahakseen myös hieman vilkkaampaa kiertue-elämää. Kokoonpano on noussut lavalle jo mm. Pakkahuoneella, Tampere-talolla ja Vastavirta-klubilla.

Ei mitään kerhoilua Grillin treenikämppä on Tampereella sijaitseva Vimmart. Vimmart on yhdenvertaisen taiteen oppilaitos, jonka yhtenä taustatahona on Setlementti Tampere ry. Oppilaitos tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden taiteiden opiskeluun. Pääpaino on musiikissa, mutta opetusta ollaan laajentamassa nyt myös muihin taiteen lajeihin. Tällä hetkellä muista taideaineista on tarjolla lyhytkursseja. Erityisen Vimmartista tekee se, ettei se rajaa opetuksen ulkopuolelle ketään. Opiskelemaan voi hakea ihan jokainen riippumatta iästä, sukupuolesta tai vaikkapa erityistarpeista. Nuorin opiskelija on ollut viisivuotias tyttö ja vanhin 84-vuotias,

4 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

pianotunneilla käyvä leskirouva. Perinteisesti erityistä tukea tarvitsevat ihmiset ovat olleet tavoitteellisen taideopetuksen ulottumattomissa, eikä mahdollisuutta opiskeluun ole juuri ollut. Tähän ongelmaan Vimmart on tuonut ratkaisun. – Opetus on oppilaslähtöistä, ja huomioimme esimerkiksi motoriset haasteet. Täällä mahdollisuus opiskeluun on oikeasti kaikilla, kertoo opettaja Karoliina Lehtinen. Nuotteja opetellaan kuvionuottimenetelmän avulla. Siinä perinteisten nuottien sijaan käytetään erivärisiä kuvionuotteja. Moni opiskelija on myöhemmin oppinut lukemaan myös tavallisista nuoteista. Menetelmä on melko uusi, mutta erittäin toimiva. Menetelmä on kehitetty Resonaarissa Helsingissä 90-luvulla. – Jos osaa värit, oppii myös kuvionuottimenetelmän. Se on niin paljon selkeämpi, ja oppilaat pääsevät heti soittamaan, Lehtinen sanoo. Vimmartissa osa opiskelijoista käy vain yksityistunneilla tai bändiopetuksessa, osa sekä että. Opiskelu yhdistää. Suurin osa opiskelijoista löytääkin opiskelijoista ne ihmiset, joiden kanssa halutaan perustaa yhteinen bändi. Opiskelijoita on tällä hetkellä noin 70 ja yhtyeitä kymmenen. Opettajia on neljä. – Musiikkityylejä on laidasta laitaan: punk-


Ilman musiikkia el채m채st채 katoaa

rytmi B채ndin viikottaiset treenit menossa.

5 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


”Kun bändihommista on taukoa, elämästä menee rytmi ihan sekaisin.” →

– Soittotaidon karttumisen lisäksi Grillissä parasta on toisten kannustaminen, Lehtinen kehuu.

Musiikki on kaikki

kia, iskelmää, hip hoppia, lastenlauluja, poppia, klassista… Oppilaat ovat mukana suunnittelussa, ja teemme nuotit siihen musiikkiin, jota he itse haluavat. Tämä ei ole mitään kerhoilua, vaan ihan oikeaa opiskelua, Lehtinen jatkaa. Oppilaskyselyissä oppilaitokselle ropiseekin kehuja. Lehtisen mukaan Vimmart on saanut ”mielettömät pisteet”. Erityistä kiitosta on tullut hyvästä tunnelmasta, opetuksesta ja opettajista.

Neljä vuotta yhdessä Viiden jäsenen Grilli on tehnyt musiikkia yhdessä nyt neljä vuotta. Viime vuonna Grillin muusikot soittivat yhdessä muiden Vimmartin oppilaiden kanssa Tampereella järjestetyn Pilke Stay up late -tapahtuman taustabändissä. Yhtye säesti konsertissa tunnettuja muusikoita kuten Heikki Helaa, Pauli Hanhiniemeä ja Pentti Hietasta. – Yritämme tehdä itsestämme mahdollisimman hyviä, Grillin laulaja Mikael Bashmakov sanoo. Samaan hengenvetoon Mikael myöntää jännittävänsä monia esiintymisiä. Esitystä on pyöriteltävä mielessä ennen keikkaa ja sen jälkeen. Tarkka analysointi on kannattanut. Mikaelin isä Jaakko Bashmakov sanoo, että vuosien kuluessa poikien musiikillinen kehitys on ollut huimaa. – Parhaimmillaan joissain konserteissa kaikki toimii täydellisesti ja on yhteys yleisöön. Se on hieno hetki. Välillä tulee kylmät väreet. Muusikoista on kuoriutunut vaikka mitä. Opettaja Karoliina Lehtinen vahvistaa asian. Musiikin harrastaminen on kehittänyt monen opiskelijan keskittymistä, toisten kuuntelemista ja huomioon ottamista. Bändityöskentely vahvistaa sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Tämä näkyy myös tässä viiden nuoren miehen rockbändissä, josta ei yhteishenkeä puutu. Samalla kokoonpanolla on menty koko ajan, jo neljä vuotta.

Kaikille Grillin jäsenille musiikki on iso osa elämää. Rajoituksetkin ovat vain hidasteita, sillä esimerkiksi rumpali Matias Lahtisen rummut soivat myös ilman jalkojen apua. Soittotekniikka sähkörummuilla on seitsemän vuoden kehittelyn tulosta. Rumpalille musiikki on ollut selvä valinta. Ilman sitä tuntuu, kuin jotain puuttuisi. – Tämä merkitsee minulle kaikkea. Kun bändihommista on taukoa, elämästä menee rytmi ihan sekaisin. Lahtisen hymy on leveä, kun puheeksi tulevat bändiin liittyvät haaveet. – Unelmani on päästä soittamaan Hartwall Arenalle ja Olympiastadionille. Rima on juuri siellä, missä sen kuuluukin olla: vain taivas kattona.

6 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

Grilli-bändin muusikot vasemmalta oikealle. Laulaja Mikael, kitaristi Sami, rumpali Matias, basisti Joel ja kosketinsoittaja Matias.

Vimmart

Yhdenvertaisen taiteen oppilaitos Tampereelta. Tarjoaa yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta musiikissa. Lisäksi vaihtuvia lyhytkursseja. Syksyllä tulossa sambaa, kuvataidetta, työpaikkakuoroa ja säveltämistä. Lukukausimaksu TPO-opintoihin 300 euroa. Ei pääsy- tai tasokokeita. Vimmartia ylläpitää Yhdenvertaisen taiteen oppilaitoksen tuki ry. Yhdistyksessä ovat mukana kolme järjestöä: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Setlementti Tampere ja Tampereen kehitysvammaisten tuki. Vimmartin bändien keikkavaraukset: info.vimmart@gmail.com www.vimmart.fi | facebook: Vimmart ry Lisätietoa kuvionuoteista: www.resonaari.fi

Grilli

Kosketinsoittaja Matias Nurmi | Kitaristi Sami Saxman | Basisti Joel Kasurinen | Laulaja Mikael Bashmakov | Rumpali Matias Lahtinen |


KOLUMNISTINA PIRKKO RUUSKANENPA R R U K O S K I

Sivistystä mitataan arjessa Maailman ongelmia ei voi ratkoa sormituntumalla, totesi kapellimestari Esa-Pekka Salonen Helsingin Sanomissa 10.8.2017 ja arvioi tieteellisten tosiasioiden kieltämisen olevan strutsitaktiikkaa. Mikä sitten neuvoksi, kun populismin seireenien laulut johdattavat väheksymään tutkitun tiedon ja sivistyksen merkitystä, laittamaan strutsin tavoin pään kainaloon? Yhtä oikopolkua ei ole, mutta elinikäinen oppiminen ja yhdessä toimiminen antavat erinomaisia työvälineitä ymmärtää muuttuvaa maailmaa ja hahmottaa omaa roolia siinä.

Setlementtiliitolla oli taannoin hanke, jossa luotiin kuntalaisten kuulemiseen liittyvä kansalaisvaikuttamisen toimintamalli. Kansanvalistusseura myötäili tätä mallia toteuttaessaan viime keväänä 28:lla paikkakunnalla kansalaiskeskustelusarjan pääasiassa kansalaisopistoissa. Eritaustaiset kuntalaiset pohtivat sitä, millaisessa Suomessa olisi hyvä elää. Uskon, että molemmissa järjestöissä huoli oli yhteinen. Ohipuhuminen ja toisistaan etääntyvissä kuplissa eläminen, joka näyttäytyy kykenemättömyytenä kuulla toista mieltä olevaa ihmistä.

Viimeaikaisissa keskusteluissa paitsi faktoja, myös sivistystä on jouduttu puolustamaan. Sivistyksen väheksyminen kuvastaa pelkoa, kun ei ole riittävästi eväitä käsittää maailmaa, jossa pysyvyys on harvinaisempaa kuin muutos. Parhaimpia eväitä pelon poistamiseksi on tieto ja kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa. Dialogi, jossa rakennetaan yhteistä tulevaisuutta ja pohditaan, miten olemme tulleet siksi, mitä olemme ja mitä on hyvä tavoitella.

Yhdessä pohtiminen harjaannutti yhteisten ratkaisujen löytämiseen, joista yhtenä tärkeänä asiana nousi kaipuu yhteisöllisyyteen. Pohdinta siitä, miten elinolot voitaisiin säilyttää tai luoda sellaisiksi, että voitaisiin elää kelvollisesti yhdessä hyvää elämää, viestivät vilpittömästä tahdosta tulla itse kuulluksi ja halusta kunnioittaa toisia. Yhdessä rakennettavassa luottamuksen ilmapiirissä voi ottaa pään pois piilosta, heittäytyä ennakkoluulottomaksi ja kurkottaa johonkin, jota ei vielä ymmärrä ja jonka kohtaaminen tietää muutosta itsessä ja ympäristössä Yksilön näkökulmasta katsottuna sivistyksen väheksymisellä aliarvioidaan ihmistä ja hänen kykyään oppia. Tämän väheksymisen osoittavat turhaksi ne yli miljoona opiskelijaa, jotka tavalla tai toisella kartuttavat omaa osaamistaan vapaan sivistystyön piirissä. He tuottavat henkilökohtaisen kehittymisensä ohessa hyvinvointia ja hyötyä yhteiskunnalle vahvistaessaan taitojaan elää toisia ja ympäristöä kunnioittaen, sivistyneesti. Vapaa sivistystyö, se kun on jo perusperiaatteiltaan osallistavaa ja yhdessä olemiseen, tekemiseen ja vaikuttamiseen ohjaavaa toimintaa. Sivistys on itse asiassa monen asian summa, eikä mikään taho tai ala voi sitä yksin luoda. Toisille sivistys löytyy tiedosta ja oppimisesta, toisille se voi kummuta sosiaalisista vuorovaikutusta suosivasta henkisestä hyvinvoinnista ja luontoa arvostavista elinoloista. Eikä sivistys ole vain juhlan rekvisiittaa tai tietoa. Sivistys on miten, ei mitä. Sivistys näyttäytyy parhaimmillaan jokapäiväisissä kohtaamisissa toisten ihmisten kanssa tässä ja nyt; kotona, kadulla, kaupassa tai työpaikoilla. Kutsun sitä arkisivistykseksi, jonka tärkeimmät tekijät olemme me itse. Arkisivistys on kykyä elää sopusoinnussa muiden ihmisten ja luonnon kanssa, jolloin on voitava luottaa toisiin ihmisiin, heidän tahtoonsa ja ymmärrykseensä oikeasta ja väärästä. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski on Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja.

7 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


an n ns ä Ru do lf Eh m Pe rtt i, hä ne n isä el ä. ja äi ti Sa ar a Ni em ee t. ko sk aa n tava nn t Pe rtt i ja isä ei vä

8 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17


T e k s t i M i a S i v u l a

K u vat J o u n i P o r s a n g e r j a P e rt t i H a rt i k a i s e n a l b u m i

Pertti Hartikainen kaipasi lapsuudessaan isää, jonka sylissä hän olisi voinut istua, ja joka olisi kuunnellut kaikki pienen pojan tärkeät asiat.

Elämänmittainen

isän ikävä – Isättömyys on leimannut koko elämääni, sanoo Pertti Hartikainen, 72. Hartikainen oli seitsemän, kun hän sai tietää, että isä oli saksalainen sotilas. Aikuisiällä Hartikainen ryhtyi etsintätyöhön. Olisiko isä vielä elossa, ja tiesikö hän, että hänellä oli Suomessa poika? Hartikainen pääsi Rudolf-isän jäljille vasta, kun isä oli jo kuollut. Etsintätyö kuitenkin palkitsi niin, että nyt Hartikainen auttaa muita saksalaissotilaiden lapsia etsimään omaa isäänsä.

ikisen ihmisen tässä kylässä! Minä vastasin että kyllä, mutta minä olenkin asunut täällä 70 vuotta. – Ystävät ja tutut merkitsevät minulle hirveän paljon. On kertakaikkisen hieno homma, että voin sanoa vastaantulevalle kaverille, että terve! Hartikainen selailee olohuoneen ison pöydän ääressä albumia. Vanhojen ja uudempien valokuvien lomassa on lääninhallituksen kirjoittama todistus ja lehti-ilmoitus. Ne mullistivat 7-vuotiaan Pertin elämän.

Luja rakkaus kotiseutuun

Kesän mittainen rakkaus

Setlementtiliiton hallituksessa viime vuoteen saakka toiminut Pertti Hartikainen ja hänen puolisonsa Elsa asuvat Kemijoen varressa Rovaniemen Saarenkylässä. Jokivarsi on vehreä ja vehmas, ja punamullan värisen kodin pihapiiri kotoisa ja rauhallinen. Koti ja kotikaupunki Rovaniemi ovat Hartikaiselle niin tärkeitä, ettei hän aio muuttaa täältä koskaan pois. – Kesällä juttelin erään tutun rouvan kanssa katukahvilassa. Monta ystävää ja tuttavaa kulki siitä ohi. Rouva tuumasi, että Pertti, sinähän tunnet joka

Kemijoen varresta kotoisin ollut Saara Niemelä oli 19, kun hän synnytti esikoislapsensa evakkoleirillä Ruotsin Burträskissä. Vuosi oli 1945, ja Lapin sota oli juuri päättymässä. Saara oli rakastunut kotikylässään Oikaraisessa työskennelleeseen lapsen isään, saksalaiseen Rudolf Ehmanniin. Hän oli komea, Saaraa kymmenen vuotta vanhempi alikersantti. Kun Saara joutui evakkoon, rakastavaiset jättivät jäähyväiset. Se oli heidän viimeinen tapaamisensa. Rudolf palasi sodan jälkeen kotimaahansa ja meni naimisiin ennen sotaa tapaamansa leskirouvan

9 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


...isän ikävä... →

kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä, mutta ei poikaa, jollaista Rudolf olisi kovasti toivonut. Saara puolestaan palasi sodan jälkeen Oikaraiseen yksivuotiaan poikansa kanssa. Hän kirjoitti Rudolfille kirjeen ja kertoi lapsesta, mutta ei saanut koskaan vastausta. Menikö kirje perille, ja saiko Rudolf tietää, että Saara oli tullut raskaaksi ja synnyttänyt hänen lapsensa? Sitä kukaan ei tiedä.

Bertilistä tuli Pertti Saara-äiti oli antanut evakkoleirillä poikavauvalleen nimeksi Bertil Rudolf. Ehkä hän ajatteli, että nimi toisi muistoja ihanasta kesästä Rudolfin kanssa? Kuka tietää, jos isä ja poika vielä tapaisivat ja heistä tulisi perhe? Mutta kun poika tuli kouluikään, Saaran ajatukset olivat muuttuneet. Hän ei tiennyt edes, oliko Rudolf kuollut vai elossa. Saara päätti vaihtaa pojan nimen, jotta häntä ei kiusattaisi koulussa. Bertil Rudolfista tuli Pertti Antero. Nimenmuutos julkaistiin sen ajan säädösten mukaisesti paikallislehdessä. – Muutamat luokkatovereiden vanhemmat näkivät ilmoituksen. Yhtäkkiä minua alettiin poikaporukoissa nimitellä sakemanniksi ja saksalaisen äpäräksi, Hartikainen kertoo. – Pahaltahan se tuntui. Seitsemänvuotias Pertti tajusi, että Allan, jonka kanssa äiti oli mennyt sodan jälkeen naimisiin, ei ollut hänen oikea isänsä. Toisaalta se tuntui luonnolliselta. Ei Pertti ollut häntä koskaan isäksi kutsunut, Alluksi vain. Pertti kyseli äidiltä omasta isästään useaan otteeseen vuosien varrella, mutta äiti ei halunnut kertoa. Vasta kun Pertti oli nuori aikuinen, äiti suostui kertomaan isän nimen.

Ikävät asiat oli parempi unohtaa Saksalaisten sotilaiden lapsia on arvioitu syntyneen Suomeen noin 700–1000. Hartikaisen mukaan todellinen luku on todennäköisesti paljon suurempi. – Saksalaisen isän lapsen tausta lakaistiin monessa perheessä pois silmistä niin, että äidin uusi puoliso otti lapsen omiin nimiinsä. Lapsen taustasta

vaiettiin, Hartikainen kertoo. Hän pohtii, joutuivatko saksalaisten sotilaiden lapset jollain tapaa jopa sotasyyllisiksi. – Ehkä sitä katkeruutta, mikä Lapin sotaan liittyi, yritettiin jollain tapaa käsitellä meidän kauttamme. Sotahan oli monella tapaa mieletön, kun rinnakkaiseloon tottuneet ihmiset joutuivat yhtäkkiä kääntymään toisiaan vastaan. Koko ajatusmaailma meni nurin. Moni nainen löi sodan jälkeen masennuspuuskassaan uuniin kaikki kirjeet ja yhteydenotot, joita lapsen saksalaisen isän kanssa oli ollut. Ikävät asiat haluttiin unohtaa. Salailu ja vaikeneminen siirtyi osittain myös saksalaisten sotilaiden lapsille itselleen. Vaikka oma tausta oli tiedossa, siitä ei haluttu puhua.

Samat kokemukset yhdistivät Kaikki eivät kuitenkaan halua vaieta. Hartikaisen suuren olohuoneen pöydän ääressä perustettiin yksitoista vuotta sitten yhdistys, Saksalaisten sotilaiden lapset ry. Sen tarkoituksena on auttaa suomalaisia etsimään saksalaista isäänsä ja mahdollisia sukulaisia. Hartikainen toimii yhdistyksen puheenjohtajana. Moni entinen koulukaveri on ottanut Hartikaiseen yhteyttä ja halunnut selvittää taustaansa. – Villiltä tuntuu se, että me saksalaisten sotilaiden lapset emme tienneet toisistamme mitään kouluaikoina. Nyt tiedän, että meitä saattoi olla seitsemänkin lasta samalla luokalla. Saksalaisen isän henkilöllisyyden tai olinpaikan selvittäminen alkaa yleensä kirjallisella yhteydenotolla saksalaiseen Deutsche Dienststellen toimistoon. Selvitystyö voi viedä puoli vuotta. Jos isän nimi sekä syntymäaika tai -paikka ovat tiedossa, todennäköistä on, että isä löytyy joko elossa tai edesmenneenä.

Etsintätyö voi tuottaa pettymyksen Mutta vaikka isä löytyisi, kaikki jälkeläiset eivät ole viraston yhteydenotosta iloisia. Toiset kieltävät antamasta ollenkaan yhteystietoja uudelle suomalaiselle sukulaiselle tai suhtautuvat tietoon lehtolapsesta muuten vain jäätävästi.

10 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

Kaksoiskansalaisuuden saaminen ja lämmin suhde siskoon Rosemarieen ovat löytöretken suurimpia aarteita. Hartikaisen mielestä asenteet saksalaisten lapsia kohtaan ovat nykyään hyvin myönteisiä. Hän on saanut paljon hyvää palautetta siitä, että on kertonut omasta taustastaan.


Onnellisiakin tarinoita on. – Tiedän tapauksia, joissa saksalainen isä on tavannut aikuisen suomalaisen lapsensa ja ollut hänestä hyvin ilahtunut. Sellaisiakin tarinoita tiedän, joissa saksalaissotilaan lapsi on otettu niin lämpimästi vastaan, että hän on vaihtanut sukunimensä isän sukunimeksi. Hartikaisen etsintätyö toi tulokseksi kaksi pikkusiskoa, Rosemarien ja Brigitten. Sisarussuhde varmennettiin Rosemarien kanssa DNA-testillä, joka antoi 96-prosenttisesti varman tuloksen. Rudolf oli kummankin isä. Hartikainen sai kaksi vuotta sitten kaksoiskansalaisuuden ja harkitsi hetken, muuttaisiko sukunimensä Ehmanniksi. Oma perhe pisti kuitenkin kampoihin. – Se tuntui heistä liian oudolta. Lopulta tulin itsekin siihen tulokseen, että koska ihmiset tuntevat minut Hartikaisena, siksi jään. Identiteettini on suomalainen ja tapani suomalaiset, vaikka kyllä minusta löytyy myös saksalaista suoraviivaisuutta. Hartikaisella on isästä monta valokuvaa. Suhde vielä elossa olevaan Rosemarieen on lämmin. – Se tuntuu todella hienolta. Vaikka en ehtinyt tavata isää, omaan itseen ja olemiseen on laskeutunut jonkinlainen rauha. Olen tehnyt ison henkisen reissun. Sen myötä olen myös oppinut ymmärtämään itseäni paremmin. – En ehtinyt nähdä isää elossa, mutta tieto hänestä rauhoittaa. Nyt olen kauhean kiitollinen kaikesta, mitä elämässäni on ollut ja on.

Kuka? Pertti Hartikainen, 72

• Ensimmäinen kosketus Setlementtiyhdistykseen Rovaniemen Rovalan poikakerhossa 50-luvulla Rovalan hallituksen jäsen yli 20 vuotta • Setlementtiliiton hallituksen jäsen 2008–2016 • Sai Setlementtiliiton kultaisen ansiomerkin • vuonna 2000 • Sai Suomen Valkoisen Ruusun I asteen ristin vuonna 2012 • Perheeseen kuuluvat puoliso, kaksi aikuista lasta sekä kolme lastenlasta Tärkeä elämän oppi: ”Yhdeksän ihmistä tietää aina • enemmän kuin yksi.”

Lisätietoa Saksalaisten sotilaiden lapset ry:stä: http://www.saksalaistensotilaidenlapset.com/

11 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Setlementtiopistoista oppia, kasvua ja sydämen sivistystä

T e k s t i : P i h l a Ru u s k a n e n

Haluaisitko oppia tekemään erilaisia lettejä, puhua espanjaa tai tehdä oman sarjakuvan? Setlementtiliike on Suomen suurin yksityisten opistojen verkosto. Erilaisia uusia ja mielikuvituksellisia taitoja voi opetella 16 kansalaisopistossa ympäri Suomen. Siitä on lähes sata vuotta , kun perustettiin ensimmäinen setlementin ylläpitämä kansalaisopisto. Tuolloin elettiin teollistumisen aikaa ja moni muutti maaseudulta kaupunkiin tehdastöihin. Uudenlaisessa ympäristössä kaivattiin uusia taitoja kodin arkeen ja töihin. Tuolloin Kalliolan setlementistä lähetettiin liikkeelle viesti, joka oli avoin kaikille kiinnostuneille. Viestissä opiskelusta kiinnostuneita kutsuttiin kokoontumaan talon aulaan. Ihmisiä löysi paikalle pari sataa. Kokoontumisessa etsittiin arjesta nousevia opetuksen tarpeita, minkä jälkeen setlementti etsi vapaaehtoisia opettajia kurssien järjestämiseen. Ensimmäiset kurssit olivat esimerkiksi kirjanpitoa, teknistä piirustusta ja musiikkia. Ja näin oli syntynyt Kalliolan setlementin kansalaisopisto.

Sydän, pää ja käsi Kansalaisopistotoiminta on valtion tukemaa vapaata sivistystyötä. Toiminnan tarkoitus on tukea ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan. Laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa* kartoitettiin vapaan sivistystyön yhteiskunnallisia hyötyjä myös taloudellisesti. Suomen osalta havaittiin kansalaisopistoon sijoitetun euron tuottavan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn. Kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, vähenevät esimerkiksi yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot. Kansalaisopistojen merkitystä kuvaavat osuvasti sanat ”sydän, pää, ja käsi”, sanoo

Setlementtiliiton opintotoiminnan asiantuntija Regina Järg-Tärno. – Opinnoissa kehittyy tiedollisesti ja taidollisesti, mutta kasvaa myös ihmisenä ja kansalaisena. Vapaa sivistystyö tarjoaa ympäristön, jossa oppiminen ei ole suoritusperusteista vaan nojaa yksilön omaan haluun oppia ja kasvaa. Opiskelija saa mielekästä sisältöä arkeen ja kokemuksen yhteisöön kuulumisesta, Järg-Tärno jatkaa.

Letityskursseista kieliin Kuten lähes sata vuotta sitten, setlementtien kansalaisopistojen erityispiirteitä ovat edelleen paikallisuus ja yhteisöllisyys. Kurssitarjonta vaihteleekin paikkakuntien välillä. Opistoissa seurataan tarkkaan uusia trendejä ja ihmisten toiveita kurssien sisällöistä. – Kalliolan kansalaisopistossa viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet lapsen ja aikuisen yhteiset kursit, kuten tenavajumpat, vauvalatino ja minitaitelijat. Uutuutena tullut Dance80Fitliikuntakurssi varattiin myös äkkiä loppuun, opiston rehtori Ilona Maaperä kertoo. Äänekoskella uusista taidoista kiinnostuneita ovat saaneet liikkeelle esimerkiksi joogan eri muodot ja kahvipusseista tehdyt koriste- ja hyötyesine-kurssit. Lasten ja nuorten puolella suosittuja ovat olleet sarjakuvakurssi sekä parkour. – Koskelan rooli alueella on suuri, sillä setlementti vastaa koko kunnan kansalaisopiston kursseista. Opiston yhteydessä toimivat

12 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

* Jyri Manninen, BeLL=Benefits of Lifelong Learning. Tutkimukseen osallistuivat Suomen lisäksi Espanja, Italia, Saksa, Romania, Slovenia, Sveitsi, Tsekki, Serbia ja Britannia. Kyselyssä oli mukana 8646 henkilöä.


kuvataide- ja tanssikoulut, Koskelan kansalaisopiston rehtori Paula Nieminen-Lehto sanoo.

Setlementtiys rikastuttaa Kansalaisopiston ja setlementin yhteistyö tuo lisää mahdollisuuksia. – Toiminnat ikään kuin maustavat toisiaan. Meillä esimerkiksi on ollut opistossa opiskelevien senioreiden ja päiväkodin lasten yhteisiä tapahtumia, Turussa toimivan Auralan rehtori Sannaleena Härkönen kuvaa. Isommilla paikkakunnilla on kehitetty erityisesti maahanmuuttajien tarvitsemia kursseja kuten kieltenopiskelua, ruuanlaittoa ja kodinhoitoa. Opiskelusta on tehty soveltavaa. Kokkailun yhteydessä opetellaan ruuanlaittoon liittyviä sanoja ja jutellaan ruuanlaiton eroista. Kalliolan setlementissä on parhaillaan alkamassa kansalaisopiston ja kansalaistoiminnan yhteiskurssi maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille, jossa ryhmä harjoittelee teatteri-ilmaisua ja valmistaa esityksen. – Teatterin harrastamisen lisäksi kurssin aikana tutustutaan toiseen kulttuuriin ja saadaan kokemuksia yhdessä toimimisesta. Tämä on vapaan sivistystyön ytimessä, Kalliolan rehtori Ilona Maaperä toteaa.

Hyvinvointia kätten töillä

T e k s t i : P i h l a Ru u s k a n e n

Käsillä tekeminen on nyt trendikäs harrastus. Erityisesti kierrätysmateriaaleista valmistetut esineet ja korut ovat suosittuja taitoja. Tämä näkyy myös kansalaisopiston kursseilla. Einillä on takanaan 25 vuotta kansalaisopiston opettajana. Käsitöiden suosio on ollut kasvussa jo

Hyvinvointia käsitöistä

joitain vuosia, mutta tällä hetkellä voisi puhua jopa buumista. Joka neljäs 25–65-vuotias suomalainen harrastaa käsitöitä vähintään viikoittain, selviää Taideteollisuusliitto Taidon vuosi sitten tekemästä tutkimuksesta. Erityisesti nuoret ovat löytäneet käsityöt. Suosion kasvu näkyy myös kansalaisopistoissa. Eini Kestilä on ollut Rovaniemen kansalaisopiston opettajana jo 25 vuotta. Posliinimaalauksen opettajaksi tulleen Einin kurssitarjonta on vuosien varrella lisääntynyt lasin käsittelyyn, lasimaalaukseen ja korujen valmistukseen. Nykyisin suositun opettajan kursseilla valmistuvat kulhot vanhoista ikkunanlaseista aina trendikkäisiin lusikoista tehtyihin koruihin. Innostuksissaan Eini on suunnitellut käytetyistä hopealusikoista myös Rovalan logon muotoisen korun.

Käsitöiden on tutkitusti todistettu lievittävän stressiä ja tehostavan esimerkiksi käsi-silmäkoordinaatiota ja hienomotorisia taitoja. Eini muistuttaa myös sosiaalisen kanssakäymisen hyödyistä. – Erityisesti monille ikäihmisille kurssit ovat merkityksellisiä sosiaalisia tapahtumia. Käsillä tekemisen lomassa jutellaan ja kerrotaan arjen iloista ja suruista. Mieli pysyy virkeänä samalla kun valmistuu joululahjoja sukulaisille. Eini kiittelee Rovaniemen kansalaisopiston yhteisöllistä henkeä. – Ihmiset ovat toisilleen ystävällisiä ja avuliaita. Uusille ideoille ollaan avoimia, mikä on käsitöiden intohimoiselle harrastajalle tärkeää. Eini opettaa tälläkin hetkellä 13 erilaisella kädentaitojen kurssilla.

Jokainen osaa jos on kädet Kuvassa Eini. Taustalla kansalaisopiston opiskelijatöiden näyttely keväällä 2014. Koruja voi tehdä myös pyörän sisäkumista

Eini itse etsii uusia aiheita käsitöihin kiertämällä käsityömessuja Suomessa ja ulkomailla, alan lehdistä ja tietysti internetistä. Innostus ”kätten töihin” on tarttunut äidiltä ja isältä, ja nuorempana hän työskenteli konekutojana. Opettajana Eini haluaa auttaa ja innostaa opiskelijoita löytämään käsillä tekemisen ilon. Moni saattaa mielessään miettiä, että olisipa hauskaa osata, mutta ei rohkene tulla kurssille. Eini muistuttaa, että jokainen oppii. – Eräs opiskelija oli kiinnostunut posliinimaalauksesta, mutta harmitteli, kun ei osaa piirtää. Sanoin, että emme me kurssilla piirrä, vaan maalaamme. Ja jos ”ei osaa” maalata, voidaan ottaa valokopio pohjaksi. Eli kaikki kyllä oppivat ja osaavat, jos vain on kädet.

13 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


SETLEMENTTIASUNNOT R A K E N TA A Y H T E I S ÖJ Ä

Setlementtirockia

juhlittiin monisukupolvisesti Vuosittainen Setlementtirock järjestettiin tänä vuonna 7.9. Sukupolvienkorttelissa Helsingissä. Koko perheelle suunnatussa tapahtumassa juhlittiin ilman ikärajoja. Tapahtumassa esiintynyt ”mummobändi” Riskiryhmä kannusti kaikkia rohkeasti opettelemaan ja kokeilemaan uutta. – Aloitimme kaikki musiikinsoiton 65-vuotiaina aivan tyhjältä pohjalta, bändin jäsen Kaisa sanoo. Osittain siitä juontaa juurensa bändimme nimikin, nyt 75-vuotias Kaisa jatkaa. Setlementtirockissa pääsi myös itse kokeilemaan soittamista. Kortteliin on hankittu oma musiikkistudio, jossa alkaa soittotaidottomille tarkoitettu Rock Hubs -toiminta. – Rock yhdistää. Soitonopetuksessa hyödynnetään värejä ja muotoja, joten soittamaan voi oppia aivan jokainen. Sen huomaaminen on soittajille hyvin voimaannuttavaa, toiminnasta vastaava opettaja Tuulikki Laes kertoo. Live-musiikki ja toiminnallinen ohjelma kokosivat yhteen noin 400 juhlijaa, joista nuorin vierailija oli kaksi kuukautta. Musiikin lisäksi ohjelmassa oli esimerkiksi helmikorupaja, yhteisötaidetta, selfiepiste ja Ravintola Polun tarjoamia maksuttomia herkkuja.

Kortteli keräsi kiitosta Idea eri sukupolvien yhteisestä korttelista kiinnosti ja sai liikkeelle rockaajia kauempaakin. Moni ihasteli erityisesti talon yhteisiä tiloja. – Asun vähän kauempana, mutta viihdyn täällä. Tämä on

14 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

aivan loistava kortteli, kun erilaiset ihmiset asuvat yhdessä. On kiva tuntea naapurinsa, ja yhteiset tilat helpottavat tutustumista, 26-vuotias opiskelija kertoo. Juhlimaan olivat saapuneet myös Havukosken Setlementtiasuntojen asukkaat. – Tultiin kaikki yhdessä vähän isommalla porukalla. Nämä tilat on ihan upeat. Mukavaa kun voi musiikin lomassa askarrella ja tutustua uusiin ihmisiin, Leena, 68, sanoo. Havukoskelaiset Ritva, 80, ja Tuula, 70, pääsivät yllättäen kurkistamaan myös talon asuntoon. – Tutustuimme herkuttelun yhteydessä pariin täällä asuvaan rouvaan. Yllättäen tämä toinen rouva kutsui meidät kotiinsa kylään. Kahvittelimme ja rupattelimme sitten hänen luonaan pari tuntia, Ritva ja Tuula kertovat innostuneina. – Moni asuu yksin ja tuntee itsensä yksinäiseksi. Tällaisia yhteisiä tiloja ja tapahtumia tarvitaan, Leena summaa. Setlementtirockia on järjestetty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Päihteettömässä ja maksuttomassa koko perheen tapahtumassa moni Setlementtiasuntojen asukas pääsee tapaamaan muita ”setlementtiläisiä”. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin uudessa Sukupolvienkorttelissa, jossa kolmen talon asukkaille on tehty runsaasti yhteisiä tiloja kuten asukastila, esiintymisalue, musiikkistudio ja kuntosali. Lue lisää www.sukupolvienkortteli.fi T e k s t i : P i h l a Ru u s k a n e n K u vat: H e e d o L e e


ASUKKAAN TA R I N A

Yhteisöllisyys

sai muuttamaan Setlementtiasunnoille Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Kansainvälisen Naapuripäivän aikaan vuonna 2014 vierailin tekemässä juttua senioriasumisoikeustalosta Hyvinkäällä. Asukastupa oli täynnä porukkaa, haastattelupäivä kun sattui soppapäiväksi. Parissa tunnissa minulle selvisi, että tänne tahdon tulla, kun jään yksin. Seuraavalla viikolla hain kaupungilta asumisoikeusjärjestysnumeron.

Iso kuva ylhäällä: Sukupolvienkorttelin asukastila muuntui esiintymislavaksi. Esiintymässä Kuningasidea. Pieni kuva: Helmikorupaja innosti ikään katsomatta.

Tämän vuoden maaliskuussa vanha kotini myytiin ja pääsin muuttamaan Martinkartanoon Hyvinkäälle. Tuparit pidettiin asukastuvassa huhtikuussa. Myönnän kyllä, että alkuun oli outoa. Koti kun oli 30 m2 aiempaa pienempi ja ympärillä uudet huonekalut. Melko pian huomasin, että parkkiruutuun ajaessani talon pihapiiri kukkineen, hyötykasviviljelmineen ja puutarhakalusteineen antoi tunteen kotiintulosta. Kevättalkoissa istutettu omenapuukin kantaa nyt satoa. Martinkartanossa on 28 asuntoa. Yhteisöllisyys on sana, joka parhaiten kuvaa talon elämää. Täällä asuu pariskuntia, sinkkumiehiä ja -naisia, kaikki +55v. Kerroin avoimesti mieheni kuolemasta ja sain myötätuntoa. Muistin oikein, täällä ollaan

15 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


ystävällisiä ja autetaan toinen toista ja ymmärretään, että jonain päivänä voi itse tarvita apua. Jokainen asukas on tervetullut lauluryhmiin, pihakahville, lenkkisaunaan ja uudelle neuvotaan pesukoneen käyttöniksit. Meidän taloa on siunattu emännällä, joka on taitava ja rakastaa ruoanlaittoa. Soppapäivät jatkuvat edelleen ja ovat mainio apu yksinelävän ruokalistaan. Elokuun loppuun mennessä Asukastuvassa on ollut yli sata tilaisuutta, erilaisia lounastilaisuuksia, nimi- ja syntymäpäiviä ja monen moisia talkoita. Yhteishengestä voisi olettaa, että asukkaat olisivat ennestään toisilleen tuttuja. Ei ollenkaan, sillä kun talo vuonna 2013 valmistui, asukkaat tulivat pitkin poikin Uuttamaata. Totta on, että rakentava yhteisöllisyys tarvitsee toimivan, idearikkaan asukastoimikunnan, sitoutuneita vastuuhenkilöitä, jotka motivoivat asukkaita yhteistyöhön. Jokainen elää omaa elämäänsä, ja osallistuu yhteiseen toimintaan, kun haluaa. T e k s t i : M a rt i n k a rta n o n a s u k a s P i r k k o K o i v i s to K u va : P i r k k o K o i v i s to

16 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

Perinteiselle kesäteatteriretkelle tehtiin 22 pipoa. Sillä sai euron alennuksen lipusta.

Yhteisökoordinaattori tukee ja tuuppaa hyvään Setlementtiasunnoilla yhteisökoordinaattori huolehtii hyvän asuinyhteisön ja yhteisöllisyyden edellytyksistä. Yhteisökoordinaattori auttaa asukastoimikuntaa ja asukkaita suunnittelemaan talon yhteistä toimintaa, esim. kerho- ja harrastetoimintaa sekä talon tapahtumia. Lisäksi he tukevat, auttavat ja neuvovat erilaisissa asumiseen liittyvissä asioissa.


Projekti nytkähti liikkeelle helmikuussa 2017. Taitelijat Heini Inkeri, Alma-Ruut Karjalainen ja Ilona Karppanen päättivät aloittaa Setlementtiasuntojen yksiön käytön tutustumalla talon asukkaisiin. Niinpä Piilikujan ja Ormuslinnan talojen asukastiloissa järjestettiin useita ”avoimia ovia” eri teemoilla kuten koti, luova kirjoittaminen ja lapsuus. Useimmiten keskustelu lähti rönsyilemään kahvikupposen äärellä arvaamattomiin suuntiin. Samalla talojen asukkaat ja taiteilijat tutustuivat toisiinsa, ja toteutettavan taideteon teemat alkoivat hahmottua. Ideoita teosten aiheisiin taitelijat keräsivät myös tuomalla asukkaille uudenlaisia kokemuksia. He rakensivat yksiöön TILA-installaation, jossa sisäänastuja näkikin tavallisen kodin sijaan jotain aivan muuta. – Tilakokemuksen juoni oli, että sisäänastuja voi jättää elämänsä rappukäytävään ja tarkastella rauhassa elämäänsä. Halutessaan sai kirjoittaa kirjeen itselleen menneisyyteen johonkin tiettyyn ikävuoteen, taiteilijat kertovat.

Tervetuloa kotiini

Yhteisötaide avasi ovet naapuriin

Setlementtiasuntojen yksiön Malmilla sai kahdeksaksi kuukaudeksi käyttöönsä kolme taitelijaa. Taitelijoiden ainoana tavoitteena oli toteuttaa taideteos tai tapahtumia yhdessä asukkaiden kanssa. Matkan varrella asukkaita on ollut mukana reilut sata. Mikä olikaan lopputulos?

Kahdeksan kuukauden yhdessä vietetyn ajan lopputuloksena syntyi kaksi taiteellista teosta, Sopu – näytelmä kostonhimosta -esitys sekä Tutustu minuun -kotimonologiesitys. Kotimonologiesitys syntyi asukkaiden toiveesta tuntea naapurinsa. Keskusteluissa huomattiin, etteivät naapurit juurikaan vietä yhdessä aikaa, vaikka molemmilla taloilla on omat asukastilat. Kotimonologeissa osa asukkaista avaa kirjaimellisesti ovensa naapureille ja kutsuu heidät sisään. – Tutustu minuun -kotimonologissa esiintyvät asukkaat jakavat jotain omasta elämästään – perehdyttävät yleisön esimerkiksi oluen panemisen saloihin tai kertovat, kuinka löysivät yhteyden vanhaan kämppäkaveriin 40 vuoden takaa, taiteilijakolmikko kertoo. – Esityksen muoto on vaellusteatteria, eli konkreettisesti kuljemme asunnosta toiseen. Kukin esiintyjä saa kertoa valitsemansa tarinan omassa kodissaan, Heini, Alma ja Ilona jatkavat. Malmin yksiössä keskusteltiin myös naapurisovusta ja Monte-Criston kreivistä. Niin syntyi Sopu – näytelmä kostonhimosta. Esitys kysyy, mitä anteeksiantaminen vaatii anteeksiantajalta ja voiko todellista unohdusta ja sopua kanssaihmisten kanssa edes saavuttaa.

Yhteisö on yhteisötaiteen ydin Lähtiessään projektiin mukaan eivät taiteilijatkaan tienneet, mitä tulee tapahtumaan. Yhteisötaiteessa päämääränä ei välttämättä ole taidenäyttely tai performanssi, vaan itse yhteisöllinen prosessi. – Yhteisötaide on taidetta, jota tehdään yhteisön kanssa ja yhteisöä varten. Tärkeintä on prosessi, joka tuota taiteellista ulostuloa kohti vie – se, että tehdään yhdessä, nautitaan yhdessäolosta ja levitetään keskustelun ilmapiiriä ympäristöön, taiteilijakolmikko tiivistää. Osallistava taideprojekti toteutettiin yhteistyössä Helsingin Malmilla sijaitsevien Malmin Setlementtiasuntojen ja Ormuslinnan asukkaiden kanssa. Projektia tukivat Helsingin kaupungin kulttuurikeskus ja Cirko – Uuden sirkuksen keskus.

17 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


TÄ S S Ä J A N Y T

Uusin setlementti

on Akaassa

Setlementtiliike kasvoi jälleen keväällä, kun Akaaseen Pirkanmaalle perustettiin uusi setlementti. Setlementti haluaa parantaa kaupungin kulttuuritarjontaa ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotiutua Akaalle. Setlementissä tehdäänkin yhteistyötä Toijalan vastaanottokeskuksen kanssa. Yhteistyöhankkeessa Setlementtiliiton omistaman Viittakivi Oy:n kanssa taas etsitään keinoja turvapaikanhakijoiden osaamisen

18 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

tunnistamiseen ja työllistymisen helpottamiseen. Akaan Setlementissa on huomattu tarve myös lähiötuville, joissa paikalliset voisivat tavata ja järjestää yhdessä erilaista toimintaa. Akaan Setlementin puheenjohtaja Kai Kiviranta tuntee setlementtityön jo ennestään, sillä hän on ollut mukana Pirkanmaan setlementtityössä yli kymmenen vuotta. Moni tuntee Kain myös kitaristina suomalaisista bluesja jazzpiireistä ja erilaisten tapahtumien järjestäjänä. Kiviranta toimi yli 20 vuotta blues- ja jazztoimittajana Radio Moreenissa. Akaan Setlementin yhtenä tavoitteena on akaalaisen kulttuuritarjonnan monipuolistaminen. Setlementissä suunnitellaan parhaillaan yhteistyössä Pirkanmaan Elokuvakeskuksen kanssa uudentyyppisiä elokuvailtoja, joissa elokuvien ohjaajat vierailevat näytöksissä kertomassa elokuvista.


TÄ S S Ä J A N Y T

Kalliolan setlementtitalo sai oman stencilin Kalliolan setlementtitalossa Helsingissä on tänä vuonna työstetty talolle uutta visiota. Visiossa kaupunkilaiset toivoivat tiloilta luovuutta, vehreyttä ja lämminhenkisyyttä. Talon tiloja kehitetäänkin nyt niin, että talossa yhä useampi voisi pitää erilaisia taidenäyttelyitä ja talon tilat toisivat esiin erilaisia taiteenmuotoja. Elokuussa tilojen ilme eteni harppauksella, kun tunnettu virolainen katutaiteilija Edward Von Longus maalasi talon sisälle ja julkisivuun strencil-teokset. Stencil on katutaiteenmuoto, jossa teos tehdään kerrostamalla sapluunoita. Teokset ovat saaneet paljon positiivista palautetta, ja Kalliolan setlementtiä on kiitelty rohkeasta avauksesta. Syyskuussa myös talon aula saa uuden sisustuksen ja seinämaalauksen. Seuraa talon toimintaa Facessa: kalliolansetlementtitalo/

Save the Date 17.11. Conference ”Diversity in Adult Education” Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden viime vuosina nopeasti kasvanut määrä haastaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän. Maahanmuuttajien nopea integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on kaikkien etu. Minkälaisia esimerkkejä Euroopasta löytyy maahanmuuttajien aikuiskoulutukseen osallistumisen lisäämiseksi? Miten hyvät käytännöt saadaan käyttöön Suomessa? Kansanvalistusseura järjestää 17.11.2017 kansainvälisen konferenssin, jossa esitellään hyviä käytäntöjä Euroopasta maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen sujuvoittamiseksi. Konferenssissa päättäjät, viranomaiset ja kansalaisjärjestöjen edustajat pääsevät tutustumaan esimerkkeihin ja ottamaan niitä käytännön kokeiluun. Konferenssi ”Diversity in Adult Education” järjestetään 17. marraskuuta klo 9–15 Helsingissä (Paasitorni, Paasivuorenkatu 5). Tapahtuma on maksuton ja englanninkielinen. Ilmoittautumiset osoitteessa http://bit.ly/2wxBGx4. Lisätiedot: EAEA-tiedottaja Helka Repo, 040 511 2475, helka.repo@kvs.fi

19 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


TÄ S S Ä J A N Y T

Parhaassa iässä kaiken aikaa Jokaisen tulisi voida elää terveessä, turvallisessa ja ikäystävällisessä ympäristössä. Paikassa, jossa saa näkyä, kuulua ja olla osallisena. Setlementin lokakuinen Parhaassa iässä -kampanja toimii ikäystävällisyyden puolesta. Kampanjan viesti yksinkertaisuudessaan on se, että me kaikki olemme aina parhaassa iässä. Tule kampanjakaveriksi siivittämään keskustelua ikäystävällisyydestä ja ikäsyrjinnästä kampanjan Facebook-sivuille jo syyskuun 15. päivä lähtien!

20 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

3 | 2 0 17

Syksyn setlementtipäiviä vietetään Helsingissä Setlementtipäivät kokoavat jälleen ympäri Suomen setlementtiläisiä verkostoitumaan, keskustelemaan ja oppimaan uutta. Syksyn setlementtipäivät järjestetään 23.-24.11 Kalliolan Setlementtitalossa. Lisätietoa päivistä Setlementtiliton kotisivuilta osoitteesta www.setlementti.fi


TERVEISIÄ M A A I L M A LTA

Perusoikeuksien alennustila:

Venezuelan perustuslaki vaarassa Venezuelassa vallassa oleva puolue pitää poliittisesta vallastaan kiinni demokratian kustannuksella. Tänä vuonna väkivaltaiseksi ja kuolonuhreja vaatineeksi kärjistynyttä kriisiä värittää paheneva ruokapula. Nykyhallinnon toimenpiteet ja pitkään jatkunut talouden kurjistuminen onkin luonut käsitteen Maduro-dieetti. Presidentti Maduron nimeä kantavaa ”ruokavaliota” joutuu noudattamaan kasvava joukko venezuelalaisia –rahat eivät riitä ruokaan tai sitä ei ole kaupoissa. Nälkä on nyt siis entistä laajemmin eri yhteiskuntaluokkien vaivana eikä ainoastaan köyhimpien kansanosien seuralainen. Edellisessä numerossa kuulimme ÉLETFA Segítő Szolgálat Egyesület -järjestön kokemuksia kansalaisjärjestöjen ahdingosta Unkarissa. Samankaltaisen kehityksen kourissa on myös Venezuela. Venezuelalaisen Somos Comudad -sisarjärjestömme tehtävänä on tarjota terveyspalveluja, koulutusta ja yhteisöllistä järjestäytymistä elämänlaadun parantamiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Yhdistyksen johtaja Verónica Guruceaga toimii myös Kansainvälisen Setlementtiliiton IFS:n hallituksen jäsenenä. Valitettavasti emme tavoittaneet Verónicaa antamaan tilannekatsausta kiristyneestä yhteiskunnallisesta kehityksestä Venezuelassa. Lähestyimme kuitenkin paria Venezuelaa tuntevaa henkilöä kysyäksemme maan nykytilanteesta. Aihe tuntui läheiseltä, vaikka esim. toinen keskustelukumppani onkin tehnyt jo pitkän työuran Suomessa. Korruptio, huumekauppa ja yleinen laittomuus yhdessä talouden heikentymisen kanssa leimaavat tavallisten ihmisten elämää. Kansalaisjärjestöjen ja katolisen kirkon edustajat ovat vahvasti kritisoineet perustuslain muuttamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä oikeuslaitokseen ulottuvaa poliittisesti motivoitunutta nimityspolitiikkaa. Maduron hallinto puolestaan lietsoo ja korostaa ulkoista uhkaa ja tukeutuu taloussuhteissaan Yhdysvaltojen haastajiin. Myös yhä suurempi joukko ihmisiä pyrkii jättämään kotimaansa. Ulkomailla asuvilla on huoli Venezuelaan jääneiden tuttavien ja sukulaisten selviämisestä. Viime vuonna venezuelalaisten turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi merkittävästi esim. Yhdysvaltoihin. Tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt levottomuuksien ja

väkivallan laajentuessa. Tähän soppaan tuo arvaamattoman lisänsä Yhdysvaltojen presidentti Trump. Kerromme lisää kuulumisia Venezuelasta, kun saamme niitä venezuelalaiselta sisarjärjestöltämme. Nyt toivotamme voimia Venezuelaan kollegoillemme!

Civicus-järjestö Kansalaisyhteiskunnan yhteistyöverkosto julkaisee vuosittain maailman kansalaisjärjestöjen tilaa arvioivan raportin. Sen kattavan arvion mukaan monet maailman valtiot ovat asettaneet viime vuosina rajoituksia sille, kuinka paljon niiden omat kansalaisjärjestöt voivat tehdä yhteistyötä ulkomaisten järjestöjen kanssa sekä nakertaneet kansalaisoikeuksia. Tätä taustaa vasten voimme Suomessa arvostaa ja puolustaa niitä toimintamahdollisuuksia, jotka meillä on globaalisti katsottuna olemassa. Vastaavasti osana kansainvälistä setlementtiliikettä opimme lisää eri puolilla maailmaa toimivien setlementtijärjestöjen tilanteista. Lisätietoja: http://www.civicus.org/ The State of Civil Society Report 2017

21 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


SETLEMENTTILIIKE SUOMESSA

S uo m e n S etle m e n ttiliitto

Kalliolan setlementti Helsinki, 0102795080

Parkanon setlementti Parkano, 04070683405

0108375500

Kalliolan Nuoret Helsinki, 0405007928

Pohjois-Kymen Setlementti Voikkaa, 0407021646

Setlementtiasunnot Oy 0108375300 Setlementtiasumisoikeus Oy 0108375300 Viittakivi Oy 0108375500

S etle m e n tit Ahjolan Setlementti Tampere, 0445538400 Akaan setlementti Akaa, 0451365 257 Auralan Setlementti Turku, 0503167702

Korson Setlementtinuoret Vantaa, 0409342500

Rientolan Setlementti Tampere, 0449744476

Koskelan Setlementti Äänekoski, 0400115360

Rovalan Setlementti Rovaniemi, 0404873019

Kuopion Setlementti Puijola Kuopio, 0505548877

Rovalan Nuoret Rovaniemi, 0407354600

Kurikkalan Setlementti Kurikka, 0442372480

Saukkolan Setlementti Tampere, 0407026642

Setlementti Kyröskoskela Kyröskoski, 0447160633

Seinäjoen Seudun Setlementti Seinäjoki, 0503671458

Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö Tampere, 0442830189

Setlementti Tampere Tampere, 0331418500

Lievestuoreen Setlementti Lievestuore, 0407349392

Auralan Nuoret Turku, 0451289806

Lievestuorelan Nuoret Lievestuore, 0405877336

Apuomena Lohja, 0193695650

Linnalan Setlementti Savonlinna, 01551180

Harjulan Setlementti Lahti, 038725130

Linnalan Nuoret Savonlinna, 0440200240

Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hy vinkää, 0505013175

Setlementti Louhela Järvenpää, 0408380632

Hämeen Setlementti Hämeenlinna, 0505126087 Joensuun Setlementti Joensuu, 0451483887

Mikkelin Setlementti Mikkeli, 0505293361

Jyränkölän Setlementti Heinola, 0447972400

Otsolan Setlementti Pori, 026301500

Jyvälän Setlementti Jy väskylä, 014217202

Oulun Setlementtinuoret Oulu, 0400832344

Kainulan setlementti Kajaani, 0401488591

22 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

S et l e m e n tti y hti ö t

Siivikkalan Nuoret Ylöjärvi, 0449790234 Toimelan setlementti Helsinki, 096229580 Toivola-Luotolan Setlementti Kemi, 0405152743 Tornion Setlementtinuoret Tornio, 0505254218 Setlementti TunturiIa Kemijärvi, 016821343 Setlementti Ukonhattu Leppävirta, 0443898200

Luotolan Nuoret Kemi, 0407032554

3 | 2 0 17

S et l e m e n tti l iitto

Suomen Setlementtiliitto on sosiaalisen ja sivist yst yön kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdist ykset. Setlementtiasunnot Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy ja Viittakivi Oy. Yrit ykset ovat yhteiskunnallisia yrit yksiä ja jäseninä yhteiskunnallisten yrit ysten liitossa ARVOssa.

S et l e m e n ttit y ö

Suomessa tehtävä setlementtit yö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtit yö käynnist yi kaupunkisosiaalit yön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivist ykselliseen kehit ykseen tähtääviä uusia t yömuotoja. Suomessa setlementtit yö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon.

S et l e m e n ttia r vot

Setlementtiliikkeen perusar vot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenver taista yhteiskuntaa. Ar vot ovat rohkeus ja luottamus, paikallisuus ja yhteisöllisy ys, yhdenver taisuus ja oikeudenmukaisuus. Setlementeissä t yöskenteleviä ihmisiä yhdistää halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hy väksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat ar vostavan kohtaamisen.

Sovinto Helsinki, 0447097717

YHTEYSTIEDOT

Vaasan Setlementtiyhdistys Vaasa, 063196600

Setlementtilehti: Viestintäjohtaja Jaana Kymäläinen jaana.kymalainen@setlementti.fi 0505772262

Vuolle Setlementti Oulu, 085554011

Muut yhteystiedot verkkosivuilta: w w w.setlementti.fi w w w.setlementtiasunnot.fi w w w.viittakivi.fi


23 S e t l e m e n t t i

3| 2017

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Setlementti-lehti 3/2017  
Advertisement