Page 1

Setlementti Rohkeus antaa ääni

4 | 2017

Kun nyrkki ei enää puhu Yhteiskäytössä tiloja, tavaroita ja naapuriapua

Auttaminen maistuu

alkoholia paremmalta


SETLEMENTTI 4 / 2017

04

04 Kansi Jos taivasta on, en halua mennä sinne Auttaminen krapulaisena, maistuu alkoholia päihdeongelmiinsa paremmalta 09 Kohti päivää, jolloin nyrkki ei enää puhu

apua saanut Mohamed Jama sanoo.

09

12 Tarinoita setlementeistä 20 Tervettä työtä

Paikkoja, joissa sätitään, tuomitaan – niitä riittää. Aggredissa asiakas on arvokas, vaikka takana olisi raju väkivaltarikos.

21 Terveisiä maailmalta Houston – Neigbourhood Centers have solutions! 23 Setlementtiteesit

VAKIONA 03 PÄ Ä K i R J o i T U s Yhteinen kertomuksemme jatkuu Kertomuksemme jatkuu, vaikka Setlementti-lehti päättyy, muistuttaa Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.

K a n n e n k u va : H e e d o L e e

07 K O L U M NI

Setlementtiliike on aikansa tulkki ja sosiaalisen kysymyksen ratkaisija, sanoo professori emerita Briitta Koskiaho.

14 S e tl e m e ntt i a s unn o t r a k e nta a y h t e i s öjä Uudenlainen asumistapa tarjoaa työn ja kodin. Yhteiskäytössä tiloja, tavaroita ja naapuriapua. Mitä on yhteisöllisyys Setlementtiasunnoilla? Vuokrat alenevat ja vastikkeet pysyvät ennallaan vuonna 2018.

18 TÄ SS Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia.

22 SE T L E M E N T I T

Tietoa setlementtiliikkeestä ja suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen .

2 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7


PÄ Ä K I R J O I T U S

Yhteinen kertomuksemme jatkuu

Kädessäsi on viimeinen nykymuotoinen Setlementti-lehti. Ensi vuonna lehti ilmestyy vielä kerran satavuotiaan Setlementtiliiton juhlanumerona, silloin suomen- ja englanninkielisenä. Lehti on jaossa myös ensi kesäkuussa järjestettävässä kansainvälisen setlementtiliikkeen konferenssissa Helsingissä. Lehden jälkeen Setlementtiliiton viestintä keskittyy sähköisiin viestimiin. Setlementti-lehti on yksi vanhimmista suomalaisista järjestölehdistä, alun perin nimeltään Yhdysside. Yhdysside ilmestyi ensi kerran vuonna 1929. Sitä toimitettiin yhtäjaksoisesti 88 vuotta, myös läpi sotavuosien. Yhdysside ja Käsi kätehen -laulukirja olivat vuosikymmenten ajan setlementtiliikkeen näkyvät tavaramerkit. Ne vahvistivat liikkeen yhtenäisyyttä ja olivat tärkeitä ihmisten sisäisen maailman rakentajia. Kuten kaikkina aikoina, tämä viimeinenkin Setlementti-lehti tarttuu yhteiskunnan ajankohtaisiin aiheisiin. Dialogin vaikeus ja välttämättömyys, ihmisten välinen eriarvo, eri tavoin ajattelevien ihmisten etääntyminen toisistaan ja samalla toivon ja luottamuksen rakentaminen ovat ajasta toiseen samoina pysyneitä teemoja. Yhdysside ja Käsi kätehen ovat hienoja sanoja. Niistä setlementtityössä on aina ollut kysymys. Ihmisten välisen yhteyden, myötätunnon ja ystävyyden rakentamisesta, toisen käteen tarttumisesta. On aina tiedetty, että vain niiden kautta maailma muuttuu paremmaksi.

P e n tt i L e m m e ty i n e n to i m i t u s j o h ta j a S e t l e m e n t t i l i i t to

Nyt päättyvä lehti jää arvokkaaksi osaksi suurta setlementtikertomusta. Kertomus jatkuu nyt toisin tavoin. Kiitos kaikille lehden tekijöille ja niille, jotka ovat kertoneet oman tarinansa ja antaneet liittää sen osaksi yhteistä kertomusta.

Seuraa Setlementtiliittoa Facebookissa! w w w.facebook.com/setlementtiliitto

Setlementti

Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e tl e m e n tt i - l e h t i , Sturenkatu 11 A, 4.krs., 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi p ä ä t o i m i tta j a , Jaana Kymäläinen, jaana.kymalainen@setlementti.fi, 050 5772262 T o i m i tuss i h t e e r i , Pihla Ruuskanen, pihla.ruuskanen@setlementti.fi M uu t o i m i tusku n ta : Susanna Raunio, Suvi Pärnänen U L K O A S U J A T A I T T O , Jaakko Bashmakov T I L A U K S E T, lehti@setlementti.fi, vaihde 010 837 5500 P a i n o , Next Print Oy, Helsinki, 2017, ISSN 1797-4119

3 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Mohamed Jama pakeni lapsena sisällissotaa. Aikuisena edessä on uusi vihollinen: alkoholi. Traumatisoituneet turvapaikanhakijat helpottavat oloaan liian usein viinalla ja huumeilla. Silti apua ei juuri ole saatavilla.

Auttaminen maistuu alkoholia paremmalta T e k s t i S u v i Pä r n ä n e n K u vat H e e d o L e e

O

n perjantaiaamu, vuosi 1988 ja ensimmäinen lomapäivä koulusta. Tuona päivänä somalialainen Mohamed Jama on 10-vuotias ja puhkeaa sisällissota. Perhe sinnittelee kaupungissa viikon, kunnes pakenee maaseudulle. On sunnuntai heinäkuussa 1990. Vanhemmat aavistavat sodan saavuttavan pääkaupungin ja päättävät lähettää Mohamedin ja hänen nuoremman veljensä turvaan. Mukaan lähtee veljesten täti. Pikkupojan silmin Moskova on sumuinen ja tukahduttava. Kun juna saapuu seuraavana päivänä Suomeen, on kesä ja kaunista. Luonto ja puhdas ilma tekevät vaikutuksen. N niin kuin neekeri. Mohamed on 11-vuotias ja opettelee suomen kieltä Tampereella. Aapisen esimerkit ovat nykylukijasta puistattavaa kuultavaa, mutta pieni Mohamed saa niiden avulla nopeasti kielestä kiinni. Hän on muita luokkalaisia vanhempi ja suorittaa yläasteen kahdessa vuodessa. Parin vuoden kuluttua äiti, isä ja kaksi nuorempaa sisarusta pääsevät Suomeen. Lukio ei maistu, mutta merkonomin opinnot tulevat valmiiksi. Vuodet vierivät. Jama on kokoonpanija, laivasiivooja, kerrostalosiivooja, mansikanpoimija ja töissä kaupassa. Mansikkapelloilla kyykkii ihmisiä ympäri Suomen ja maailman. Niillä pelloilla Jama kuulee kaikenlaisia kieliä ja oppii sen, kuinka tärkeää mo-

4 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

nimuotoisuus on. Erilaisuudesta huolimatta kaikki voivat tulla toimeen.

Uusi taistelu On maaliskuun 6. päivä ja vuosi 2017. Mohamed Jama on toipuva alkoholisti ja käynyt juuri läpi kuuden viikon katkaisuhoidon. Nyt hän laskee laukkunsa Oskelakodin lattialle. Ennakkoluulot ovat kovat. Pian mies kuitenkin kääntää takkinsa. – Tämä on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Oskelakoti on yksi parhaimmista asumismuodoista päihdekuntoutuksessa. Tämä tukee ihmisten arjenhallintaa, ajankäyttöä, vastuunkantoa ja kannustaa toimeliaisuuteen. Erityisen Oskelakodista tekee Jaman mukaan se, ettei siellä sallita päihteitä. Osa ystävistä on päätynyt toisenlaisiin paikkoihin. Niihin Jama käy välillä viemässä pussin leipää ja puhumassa, että hakisivat apua. Arkeen kuuluvat myös päivätyö, puoliso, lapset ja pitkään sairastelleen isän hoitaminen. Työ Somaliseuran koordinaattorina tuntuu tärkeältä. Nyt tavoitteena on integroida somalinaisia entistä paremmin Suomeen. Naisen paikka kapeutuu helposti kotiin. – Olen monen tätini kasvattama ja saanut


”Suomessa ei ole yhtään somalinkielistä päihde kuntoutuspaikkaa, vaikka somali on yksi suurimmista kieliryhmistä.”

5 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


”Haluan ottaa elämän raakana. Jos taivasta on, en halua mennä sinne krapulaisena.” →

heiltä paljon rakkautta. Olen ylpeä sukuni naisista, he ovat aina olleet vahvoja. Nyt Jama haluaa antaa saamansa hyvän takaisin. On aika auttaa maahanmuuttajanaisia ja suomalaista yhteiskuntaa. Hän haluaa auttaa ihmisiä näkemään, kuinka kulttuuri ja uskonto ovat kaksi eri asiaa. – Kun maahanmuuttajat sopeutuvat Suomeen, kaikki voittavat. Meillä on hienoja perinteitä ja hieno kulttuuri.

Hoitoon pääsy on etuoikeus Jamalla on taito katsoa elämää myös huumorin kautta. – Olen integroitunut Suomeen juoppoutta myöten. Sitten mies vakavoituu ja sanoo, ettei syytä alkoholismistaan ketään. – Alkoholinkäyttöni lähti lapasesta. Se ei ole kulttuurin tuotos, olen itse sairastuttanut itseni. Jama kokee olevansa etuoikeutettu. Hän on oppinut uuden kotimaansa kielen ja päässyt sen avulla hyvin kiinni yhteiskuntaan. Kun viina vei miestä, hyvin taipuvan suomen vuoksi hänen oli helpompaa päästä päihdekuntoutukseen. Kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole. – Suomessa ei ole yhtään somalinkielistä päihdekuntoutuspaikkaa, vaikka somali on yksi suurimmista kieliryhmistä. Jaman mukaan turvapaikanhakijoiden riski jäädä päihdekoukkuun on suuri. – Traumatisoituneita on todella paljon. He yrittävät lääkitä itseään päihteillä. Osa on toiminut myös huumekuriireina. Tästä ei puhuta tarpeeksi. On yhteiskunnalle kallista, jos päihdeongelmat jäävät hoitamatta. Jaman mukaan Suomeen tarvitaan vertaistukiryhmiä, joissa osallistujat voisivat käyttää omaa äidinkieltään. Hän itse olisi kiinnostunut vetämään somalinkielistä ryhmää kerran viikossa. Päihdeongelmat koskettavat koko perhettä ja yhteisöä. – Kiitän puolisoani, joka on patistanut tutkimaan alkoholinkäyttöä ja on kestänyt paljon. Hän on päästänyt minut liian helpolla. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen.

Näkisipä isä minut nyt On sunnuntai lokakuussa 2017. Mohamed Jaman isä kuolee. Ikävän keskellä lohduttaa tieto, että isä sai nähdä poikansa muutoksen. – Vaikka isä kuoli, sain saattaa hänet hautaan kunniakkaasti, selvin päin. Olen nyt perheeni pää ja minun pitää myös käyttäytyä sen mukaan, olla malliesimerkki sisaruksilleni. Isääni pidettiin hyvänä miehenä, mutta en voi täyttää hänen saappaitaan. Suru olisi ennen sammunut alkoholilla, mutta ei enää. – Haluan ottaa elämän raakana. Minun ei tarvitse tarttua alkoholiin ja hukuttaa suruani. Jos taivasta on, en halua mennä sinne krapulaisena. On päivä lähitulevaisuudessa. Suomessa saa apua päihdeongelmiin, puhui sitten suomea, ruotsia, englantia, venäjää, arabiaa tai jotain muuta kieltä. Mohamed Jama vetää kerran viikossa somalinkielistä päihderyhmää, josta saa tietoa päihteiden vaaroista ja ongelmien ehkäisystä. Jama on muistanut isänsä neuvon: tee asioita ihmisten eteen.

6 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

Oskelakoti • Kalliolan setlementin omistama miehille tarkoitettu 12-paikkainen päihdehuollon kuntouttava asumispalveluyksikkö. • Sijaitsee Helsingissä Malmin kaupunginosassa. • Asiakkaat tulevat pääsääntöisesti päihdehuollon eri laitos- ja hoitoyksiköiden kautta. • Toiminut vuodesta 1974 alkaen. • Tiedustelut puh. 050 300 3202


KOLUMNISTINA B riitta K oskia h o

Setlementtiliike

– aikansa tulkki ja sosiaalisen kysymyksen myötäratkaisija Mitä tulee mieleen setlementtiliikkeestä: Manchesterin köyhälistökorttelit ja vapaaehtoiset ratkaisemassa köyhien jokapäiväisiä ongelmia, yritystä saada asukkaille kansalaistaitoja näiden selviytymiseen heikoissa oloissa tehtaiden tupruttaessa ilmaan sakeaa hiilipölyn kyllästämää savua. Satavuotiaan Suomen historiaan tämä liike ilmaantui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Rakennettiin uutta tasavaltaa ja pyrittiin luomaan koherenttia yhteiskuntaa. Julkisen vallan sosiaalipolitiikka keskittyi 1920-luvulla työelämäkysymyksiin. Vastakkaisilla puolilla taistelleet työnantajat ja työntekijät piti saada puhaltamaan yhteen hiileen, jotta teollista Suomea saatiin rakennettua maatalousvaltaisissa oloissa. Teollisuuspaikkakunnille syntyi setlementtiliikkeen kansalaissivistyksellistä toimintaa, joka pyrki saamaan nuorta polvea kasvamaan oikealle tielle. Tässä pyrkimyksessä sekoittuivat sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet sekä mielekkään harrastustoiminnan tarjoaminen teollisuuspaikkakuntien lapsille ja nuorille. Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että anglokulttuurista peräisin olevat pelastusarmeija, partioliike ja setlementtitoiminta sisälsivät samoja aineksia hieman eri tavoin painottaen. Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa julistivat pelastusarmeijalaiset. Sopan jakaminen jäi sivummalle setlementtiliikkeen ja partiolaisten toiminnassa. Korostettiin erilaisten kansalaistaitojen opettamista nuorille kansalaisen aluille sekä yhdessä toimimisen välineitä. Setlementtiliikkeessä painottui sosiaalisen kansalaisuuden opetus, partioliikkeessä ehkä enemmän sotilaskasvatuksesta peräisin olevien taitojen opetus. Kaikkien kolmen historiallisesta taustasta löytyy kristillisten arvojen kunnioittaminen. Hyvinvointivaltion kehittyessä, ennen kaikkea toisen maailmansodan jälkeen, sosiaalinen tehtävä, joka oli ollut kaikkien kolmen takana, valui lainsäädännön kehittyessä entistä enemmän julkisen vallan hoidettavaksi sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön avulla. Joskus 1980-luvulla luultiin jo saavutetun sellaisen tilan, jossa ns. kolmatta sektoria eli kansalaisjärjestöjä ja -toimintaa ei enää tarvita sopan ja saippuan tehtävissä. Niille jää vapaa-ajan käytön organisointitehtävä.

→ 7 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Seuraavan vuosikymmenen lama kuitenkin opetti, että sosiaalisen kysymyksen ratkaiseminen ei taidakaan onnistua yksinomaan julkisten toimijoiden keinoin. Siitä lähtien kolmannen sektorin toimijuus on ollut tunnustetussa asemassa Suomenkin siirtyessä tämän vuosituhannen puolella uuteen julkisen vallan asemointiin. Julkinen valta ei enää pyrikään hoitamaan sosiaalisen kysymyksen ratkaisemista itsevaltiaan tavoin vaan luovuttaa tärkeitä tehtäviä erityisesti kaupallisille toimijoille ja siinä sivussa myös kolmannen yhteiskunnan niille toimijoille, jotka ryhtyvät kaupalliseen suhteeseen julkisen sektorin kanssa. Samaan aikaan olemme myös suomalaisessa yhteiskunnassa tulleet hyvin kompleksiseen yhteiskunnan tilaan. Globaalit virtaukset kohtaavat paikalliset ongelmat. Taloudelliset toimijat ovat sekä kansainvälisiä että paikallisia toimijoita yhtä aikaa. Väestö virtaa maasta ja maanosasta toiseen, ei vain turisteina tai siirtolaisina vaan entistä useammin pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Ennakoidaan, että ilmaston nopea muutos tulee vaikuttamaan nykyiseen tasapainotilanteeseen entistä enemmän sitä horjuttaen monin eri tavoin. Toisaalta digimaailman vaikutus ihmisten kaikkeen toimintaan maapallolla tullee olemaan suuri. Tästä kaikesta seuraa, että ihmiset alkavat entistä enemmän kokea olevansa hukassa. Mielenterveydelliset ongelmatkaan eivät ole vähentyneet hyvinvointivaltiollisena aikakautena. Eläessämme jälkihyvinvointivaltiollisessa maailmassa tarvitaan taas entistä enemmän henkilökohtaista tukea ja neuvontaa, jotta erityisesti ne, joiden on turvauduttava ulkopuoliseen apuun, selviäisivät kansalaisina monimutkaistuvissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Digimaailma tuottaa hankaluuksia niille, jotka eivät ole pienestä pitäen tottuneet sen vaatimiin ehtoihin. Se on hankalaa myös monille vammaisille tai vanhuuden vuoksi heikentyneitä taitoja omaaville kansalaisille. Maahanmuuttajia ei ole koulutettu toimimaan uuden yhteiskuntansa ehdoilla. Niinpä kansalaistaitoja aikoinaan opettaneille kansalaisliikkeille, kuten setlementtiliikkeelle, tulee taas näiden taitojen opettamistehtävä eteen entistä vaativampana. Jo nyt on olemassa hankkeita, joissa kansalaistaitojen vahvistaminen on agendalla. Valtiovarainministeriöllä on digitukihanke AUTA ja Helsingin Diakonissalaitoksella on etsivän nuorisotyön Vamos-hanke, jossa autetaan syrjäytyneitä nuoria. Kunnat voivat hakea vastaaviin hankkeisiin valtionavustusta. Päihdekuntoutujille on suunnattu kokemusasiantuntijoita ja Tampereella alkaa työllistämiskokeilu ”oikealla tiellä”, jossa työttömille suunnataan henkilökohtaisia omavalmentajia. Tällaisten auttaja/tukija -toimien lisäksi avuttomassa tilanteessa oleville voidaan osoittaa tai määrätä edunvalvoja oikeudellisia asioita varten. Pöhinää siis on, mutta kansalaisten asioitten ajajan ja auttajan toiminnan koordinointi on vailla organisointia. Tällaisen tehtävän pitäisi lähteä kansalaisten intresseistä, ei julkisen vallan tai kaupallisen toimijan, kuten on esimerkiksi palveluohjaajan tehtävässä. Kysymys on pienen nykyihmisen taitojen vahvistamisesta, kuten tapahtui siinä toiminnassa, jota setlementtiliike historiansa alkuvaiheissa harjoitti. Tässä olisi sille taas haastetta. Professori emerita Briitta Koskiaho on julkaissut teoksen "Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä" Setlementtijulkaisujen sarjassa vuonna 2014.

8 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

Kohti päivää, Aggredi on vaikea sana, joka tarkoittaa loikkaa eteenpäin. Kuopion Setlementti Puijolassa se tarkoittaa luottamuksellista keskustelua ja kohtaamista. Täällä asiakas on arvokas, vaikka takana olisi raju väkivaltarikos.

I

so mies, isot nyrkit. Kun nämä nyrkit ovat puhuneet, on jälki ollut rumaa – hirvittävän usein. – Takana on melkoinen matka – huume-, väkivaltaja omaisuusrikoksia. Kuusitoista vankilatuomiota. Eka kakku tuli, kun olin kuudentoista, mies kertaa mustaa menneisyyttään. Toista käsivartta koristaa tatuointi: iholla juoksevat kaunokirjaimet muodostavat pojan nimen. Tatuointi jatkuu päivämäärällä, jolloin poika syntyi ja jonka jälkeen elämä alkoi kääntyä sivuluisusta uuteen suuntaan. Nyt mies istuu sohvalla Setlementti Puijolan Aggredissa Kuopion Hapelähteenkadulla. Vastapäätä pöydän takana ovat Aggredin työntekijät Arja Airaksinen ja Pasi Raatikainen. Puhutaan elämästä, jälleen kerran. – Olen käynyt täällä toistakymmentä kertaa. Aina kun lähden pois, olo on entistä kevyempi. Huomaan pohtivani uudella tavalla elämääni ja ratkaisujani, mies sanoo. Hän aikoo jatkaa käyntejään niin kauan kuin Aggredin tarjoama tuki tuntuu tärkeältä. – Saan täältä konkreettista apua. Tärkein apu on ollut oivallus, että elämässä oikeasti voi ratkoa asioita muutenkin kuin nyrkeillä. Olen tullut sinuiksi myös entisten paskojen tekemisteni kanssa. Taakse on jäänyt paljon hukkaan mennyttä aikaa, 45-vuotias mies huokaa.

Keskustelu on aina luottamuksellista Juuri nyt miehen elämä on aika hyvin reilassa. Edellisestä vankilakeikasta on kolme vuotta. Kuivilla hän on ollut yli vuoden. – Keskustelut Aggredissa rauhoittavat minua. Se on tosi tärkeää. Kun oppii rauhoittumaan, elämäkin hahmottuu paremmin, mies ruotii.


, jolloin

nyrkki T e k s t i j a k u vat K atj a H e d b e r g

ei enää puhu

”Me emme tuomitse asiakasta, olipa taustalla kuinka rajuja tekoja tahansa”, Arja Airaksinen ja Pasi Raatikainen sanovat.

9 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


nyrkki →

ei enää puhu

Aggredi on vaikeasti lausuttava sana, joka tarkoittaa loikkaa tai syöksyä eteenpäin. Juuri tätä Aggredi tekee: tukee ja auttaa eteenpäin ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet väkivaltaiseen tekoon kodin ulkopuolella. Tai jotka kokevat, etteivät hallitse omaa väkivaltaisuuttaan. Käytännössä Aggredi-työ on hoidollista keskustelua. Kun Arja Airaksinen ja Pasi Raatikainen tapaavat asiakkaansa, kohtaamisessa on aina jotain ainutlaatuista. – Kaikki lähtee luottamuksesta. Me emme raportoi viranomaisille. Meille voi vapaasti kertoa elämästään ja tuntemuksistaan, Airaksinen sanoo. – Jokainen keskustelu on yksilöllinen, Raatikainen lisää.

”Kun tunsin itseni jälleen ihmiseksi” Hoidollinen keskustelu tarkoittaa myös, ettei asiakasta tuomita, oli taustalla kuinka raju teko tahansa. Tämä on yksi asia, joka houkuttaa sohvalla nyt istuvan miehen Aggrediin, pitkän ajomatkan takaa.

10 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

– Pitäisi olla enemmän tällaisia paikkoja, jossa saa myönteisyyteen perustuvaa apua. Jossa voi tuntea itsensä taas ihmiseksi ja jopa arvokkaaksi, mies kiittää. Paikkoja, joissa sätitään, tuomitaan ja vatkataan tehtyjä tekoja – niitä riittää. Miten ihminen semmoisessa paikassa muuttuisi, hän kysyy ja painottaa, kuinka vaikeaa on irrottautua väkivaltakuvioista ja tunnustaa tarvitsevansa apua. – On tyypillistä ajatella, ettei kova jätkä apua kaipaa. Juuri tämän takia Aggredin kaltaisia paikkoja pitäisi olla tiheämmin. Apu ja avun tarvitsija ehkä löytäisivät toisensa. Arja Airaksinen painottaa, ettei mikään muutos tapahdu itsestään. – Henkilön täytyy itse haluta muutosta. Pitää olla motivaatio ja pyrkimys irrottautua entisestä. Tämän jälkeen me autamme eteenpäin. Aggredi on matalan kynnyksen palvelua: kuka vain voi poiketa Hapelähteenkadulle. Entä jos ovi ei käy, eikä asiakas löydä paikalle? – Silloin me menemme asiakkaan luo. Vierailemme vankiloissa ja sairaaloissa.

Nyrkkikundissakin on paljon hyvää Millaista on työkseen kohdata väkivaltarikoksia tehneitä tai omaa väkivaltaisuuttaan pelkääviä?


Aggredissa vastassa on työntekijöiden lisäksi usein koira. ”Turre rauhoittaa. Sen mukanaolo karistaa rooleja, kuoren alta paljastuu helpommin aito ihminen”, Airaksinen ja Raatikainen tietävät.

– Helppoa, vastaa Arja Airaksinen. Tässä työssä mennään aina kohti parempaa. Heitämme asiakkaalle muutoksen pallon, jonka hän haluaa ottaa vastaan. Hänellä on tarve korjata elämäänsä, ja juuri tästä muutos alkaa. Usein on helppo ymmärtää, miksi asiakkaan elämässä kävi huonosti. Joskus tuntuu, ettei väkivallalle edes ollut vaihtoehtoa. Pasi Raatikainen uskoo, että jokaisesta ihmisestä on löydettävissä hyvää. – Ihmisarvo on sama kaikilla. Asiakkaan tekoa ei tarvitse hyväksyä, mutta syihin ja seurauksiin pureutuessa häntä voi ymmärtää. Mitä hoidollinen keskustelu tarkoittaa? Mistä puhutaan, kun Aggredissa puhutaan? – Puramme väkivaltaisuuteen liittyviä asioita. Voi olla hyvin valaisevaa pohtia, mistä kaikki alkoi, mitä oikeasti tapahtui, Airaksinen ja Raatikainen sanovat. Väkivallan tekijälläkin voi olla tärkeää sanottavaa.

”Kerrankin pystyn puhumaan pelkäämättä” Aggredi-toimintaa on ollut Puijolassa kaksi ja puoli vuotta. Asiakkaita on ollut 42, joukossa neljä naista. Asiakkaat löytävät Aggrediin usein Kuopion vankilan vapauttamisyksikön tai muiden vankiloiden kautta. Myös päihdepsykiatrian puolelta asiakkaita ohjataan Aggrediin. Osa asiakkaista käy juttelemassa kerran, kaksi. – Suurin osa jää pidemmäksi aikaa. Eräs asiakas on käynyt 17 kertaa, Airaksinen selaa tilastoja, joissa on myös asiakaspalautteita:

~

”Ensimmäisen kerran sain mahdollisuuden kertoa asioistani pelkäämättä seuraamuksia.” ”Hienoa, kun ette sano, että olet aggressiivinen ja että etkö voisi rauhoittua.”

~

”En ole ennen kokenut, että minua oikeasti kuunnellaan.”

~

Aggredissa on kokeiltu myös toiminnallisia menetelmiä.

~

makkaraa. Luonnossa pintaan voivat nousta elämän ainoat onnelliset muistot – kalareissu isovanhempien kanssa tai marjaretki sisarusten kanssa.”

~

”Tällaiset muistot herkistävät ja ohjaavat keskustelua syvällisemmälle tasolle.”

Väkivallasta tulee yhteiskunnalle iso lasku

Pasi Raatikainen ja Arja Airaksinen työssään – keskustelemassa väkivaltaisen rikostaustan omaavan asiakkaan kanssa. ”Olin ennen herkästi syttyvä kundi. Täällä minusta on tullut rauhallinen mies. Kun rauhoittuu, pystyy hahmottamaan elämäänsä uudella tavalla”, asiakas pohtii Aggredissa saamaansa hyötyä.

Aggredi-toimintaa on Kuopion lisäksi Helsingissä. Oulussa väkivaltatyötä tehdään nimellä ViaVis. Oulun Setlementti Vuolle hallinnoi viime vuonna alkanutta Radinet-hanketta, jota myös Aggredi Kuopio oli suunnittelemassa. Radinetissa luodaan toimintamallia radikalisoituneille henkilöille, jotka haluavat irtautua ääriajattelusta ja ääritoiminnasta. Airaksinen ja Raatikainen painottavat valtavaa taloudellista yhteiskunnallista säästöä, jos yksikin rikollinen pääsee irti väkivallan polultaan. – Puhumattakaan, mitä se tarkoittaa suvulle, perheelle ja muille läheisille. Rahassa ei voi edes mitata, mitä väkivaltaisuuden loppuminen inhimillisestä näkökulmasta tarkoittaa.

”Olemme kalastaneet ja paistaneet nuotiolla

11 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Toimintaan osallistunut

”Työttömien löytöretki -ryhmässä oivalsin jälleen kerran, mikä voima on positiivisuudella. Miten tärkeää onkaan löytää omia voimavaroja, hyviä puolia itsestään ja kokea nähdyksi ja hyväksytyksi tulemista. Ihmisissä on valtavasti potentiaalia, kun heitä palvellaan ja kuullaan oikeasti.” Jyvälän Setlementti ry, Löytöretki-ryhmä

Työntekijä

Toimintaan osallistunut

”Meidän valttimme on setlementtierityisyys. Se on kykyä kohdata ihmisiä stereotypioiden ja lokeroiden ulkopuolella. Tehtävämme on purkaa rajoittavia laatikoita, koska se mahdollistaa jokaisen persoonan kukkaan puhkeamisen.” Joensuun Setlementti

”Muutimme lastenlastemme lähelle. Setlementin toiminnan kautta olemme saaneet uuden ystäväpiirin.” Joensuun Setlementti, Rajaton Ikä -seniorityöprojekti

Setlementin työntekijä

”Päivittäin työntekijät kohtaavat erilaisten rikosten uhreiksi joutuneita ihmisiä. Kohtaamisissa on tärkeää kuunnella ihmistä, kuulla kulloisenkin ihmisen asia ja keskittyä juuri siihen. Meidän työmme on auttaa, jotta ihmisten oikeusturva toteutuisi ja he voisivat jatkaa elämäänsä eteenpäin sekä toipua rikoskokemuksestaan mahdollisimman hyvin. Parasta palautetta on, kun asiakas rikosprosessin jälkeen tuntee tulleensa kuulluksi ja saaneensa asiansa käsitellyksi oikeudenmukaisesti. Asiakkaiden antama palaute saa meidät työntekijätkin jaksamaan ja uskomaan työmme merkitykseen.” Setlementti Tampere, Rikosuhripäivystys

Toimintaan osallistunut

Mikä olisikaan parempi tapa kotoutua ja tutustua suomalaisiin kuin vapaaehtoistoiminta. TuttaVatoiminnassa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet maahanmuuttajat saavat rinnalleen parin, jonka kanssa tutustua ja toimia vapaaehtoisena erilaisissa tehtävissä. ”Mahtava että saan auttaa toisia ihmisiä. Yksin en olisi uskaltanut mennä vapaaehtoiseksi. TuttaVan kanssa oli helppo lähteä toimimaan” Vuolle Setlementti

Setlementtityö

koskettaa 12

R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7


Vapaaehtoinen

Suomalainen setlementtiliike juhlii ensi vuonna 100-vuotista taivaltaan. Tänä aikana liikkeestä on kasvanut yksi maamme merkittävimmistä valtakunnallisista sivistys- ja sosiaalisen työn tekijöistä. Työn vaikutus tuntuu ja näkyy monella elämänalueella lapsuudesta vanhuuteen. Setlementtityössä kosketamme kymmeniä tuhansia ympäri Suomen.

"Setlementtiliikkeen perusarvot, yhteisöllisyyden voimistava vaikutus sekä yksilöllisyyden ja moninaisuuden arvostaminen, sopivat hyvin omaan ajatusmaailmani. Olen toiminut kymmenisen vuotta setlementissä vapaaehtoisena. Tämä "työ" on tärkein harrastukseni. Setlementiltä olen saanut paljon tukea ja koulutusta. Vapaaehtoisena olen esimerkiksi avustanut ja vienyt ikäihmisiä ulos, osallistunut ystäväpiiritoimintaan, saattohoitoon ja toiminut kehitysvammaisten ja maahanmuuttajien kanssa. Koen saaneeni paljon vain olemalla ihminen ihmiselle. Vapaaehtoistyö on merkityksellistä. Se rakentaa ystävyyssuhteita ja luo henkistä hyvinvointia. Niin meille tekijöille, kuin sen vastaanottajille, jotka ovat usein yksinäisiä ja vaikeissa elämänvaiheissa kamppailevia kanssaihmisiä." Jyränkölän Setlementti

Avunsaajan perheenjäsen

Jampan aluetuvan kävijä

"Louhelan toiminta on tuttua jo omasta lapsuudesta. Olen ollut heidän järjestämillään kesäleireillä. Nyt asun yksin ja kaipaan tekemistä. Olen monesti lukenut lehdestä, että aluetuvalla on torstaisin ruokapäivä, mutta en ole uskaltautunut käymään. Kannatti tulla, kotiruoka maistui!" Setlementti Louhela, Järvenpää

”Vapaaehtoisen uimahalliavustajan apu helpotti siinä, että mieheni pystyi asumaan kotona pidempään. Hän pääsi liikkumaan ja uimahallille vapaaehtoisen kanssa. Muuten siitä ei olisi tullut mitään, sillä itse en pääse pukuhuoneiden puolelle häntä auttamaan. Vapaaehtoisen apu oli ihan korvaamatonta.” Setlementti Louhela

Vapaaehtoinen

Seppo: Jäätyäni eläkkeelle minulle oli itsestään selvää, että haluan olla vapaaehtoisena Jyränkölän setlementissä. Ulkoilla vanhusten kanssa ja pitää heille seuraa. Näinä vapaaehtoistyön vuosina olen saanut kohdata monia ihania ystäviä, esimerkiksi Jukan. Setlementin kautta kouluttauduin myös saattohoitoon. Olen konkreettisesti saanut kokea olevani tarpeellinen kuolevan ihmisen vierellä olija.

Vapaaehtoista kaivannut

Jukka: Selkäni takia minulla on ollut jo kauan vaikeuksia liikkumisessa. Lopulta kotiseurakuntani diakonissa ehdotti, että hän kysyisi minulle apua Jyränkölästä. Sillä tavalla kohtasin vapaaehtoisen Sepon. Käytössäni oli terveyskeskuksen kolmipyörä, mutta olin tullut araksi lähteä liikenteeseen. Kokeilimme pyörää jo ensimmäisellä tapaamisellamme. Seppo tarkkaili ajoasentoani ja ehdotti, että hän tekisi minulle käsillä veivattavan pyörän. Epäilin idean toimivuutta. Seppo ei, ja hän rakensi minulle käsikäyttöisen pyörän alusta alkaen. Sitä testattiin ja paranneltiin, kunnes se oli minulle sopiva. Pienen totuttelun jälkeen opin ajamaan. Seppo sai minut rohkaistumaan kokeilemaan kävelyäkin nurmikolla. Olen onnistunut kävelemään jo lyhyen matkan yksin.Odotan aina innolla torstaita, jolloin Seppo tulee. Jyränkölän Setlementti, Heinola

Työntekijöitä setlementtiliikkeessä on noin 5600. Toimintaan osallistuu noin 3000 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset työskentelivät vuonna 2017 noin 73 000 tuntia. Setlementtiliikkeessä tavoitimme noin 130 000 yksittäistä henkilöä. Tämän vuoden aikana etsimme ihmisiä ja tarinoita numeroiden takaa koko 100-vuotisen historian ajalta. Kiitos kaikille tarinoita lähettäneille! Koostamme juhlavuodeksi 2018 tarinoista julkaisun. Pysy kuulolla! Voit myös osallistua kampanjaan somessa tunnisteella #setlementti100.

13 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Uudenlainen asumistapa tarjoaa työn ja kodin – ja naapuriapua Brandon 20, muutti Vantaan Havukosken Setlementtiasunnoille syyskuussa. Brandonille asunto on ensimmäinen oma koti. Kodin hän jakaa kämppiksensä Muhammedin kanssa. Yhdessä asumisen lisäksi nuoret tekevät naapurustossa töitä. Kyseessä on uudenlainen nuorille suunnattu kokeilu.

B

randon kuuli Setlementtiasunnoista ensimmäistä kertaa huomatessaan Homma himaan -ilmoituksen, jossa etsittiin nuoria muuttamaan kimppakämppään. Asunnon lisäksi samalla saisi osa-aikaisen työpaikan. Työtehtävinä oli auttaa samassa talossa asuvia asukkaita erilaisissa arjen askareissa. – Hain mukaan saman tien. Tämä oli minulle hyvä tapa itsenäistyä. En tuntenut Vantaalta ennestään ketään. Ajattelin että työn kautta pääsen tutustumaan myös naapureihin, Brandon kertoo. Brandon onkin viihtynyt uudessa kodissaan hyvin. Erityisesti kiitosta saavat talon yhteiset tilat, eli asukastila, kuntosali ja saunat. – Asukastila on hyvä juttu. Voi vaihtaa kuulumisia muiden asukkaiden kanssa. Minulla ei ole omaa tietokonetta ja

14 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

olenkin käynyt tietokoneella asukastilassa. Kuntosalikin on ollut käytössä, Brandon jatkaa.

Nuoret auttavat arjen askareissa

Homma himaan -kokeilun myötä nuoret ovat tutustuneet naapureihin, jota Brandon toivoikin. Työtehtävät ovat olleet erilaisia arjen askareita yhdessä asukkaiden kanssa. Työtunteja nuorilla on 20 kuukaudessa. He saavat työstään palkkaa 300 euroa. Ennen töiden aloitusta talon yhteisökoordinaattori AnneMarie järjesti asukkaille kyselyn ja yhteisen tutustumishetken. – Jokainen asukas sai kyselyn, jossa kerrottiin kokeilusta ja kysyttiin millaista apua arkeen kaipaisi. Kokeilu on herättänyt naapurustossa uteliaisuutta, ja apukin on kelvannut, AnneMarie iloitsee. Brandon ja Muhammed ovat esimerkiksi tampanneet mattoja, auttaneet huonekalujen kasaamisessa, ulkoiluttaneet koiraa, asentaneet digiboxin ja siivonneet varaston. – Olimme myös keskustelukaverina eräälle nuorelle aikuiselle. Se oli mukavaa ja erilaista. Oltiin hänen luonaan, juotiin kahvia ja pelattiin wiitä, Brandon kertoo. Kalervo, 68, pyysi pojilta apua tietotekniikassa. – Tietokoneen navigaattori vaati päivitystä, ja pyysin pojat apuun. Tämä on hyvä kokeilu. Pojat voivat auttaa kaikessa mitä he nyt vain osaavat. Pikkuhiljaa nuoret ovat tulleet asukkaille tutuksi. Nuorten kimppa-asuminen on sujunut hyvin eikä mitään häiriöitä ole ollut. Asukkaat ovat antaneet naapuriapua itsekin. Pojat ovat saaneet naapureilta esimerkiksi imurin ja keittiövälineitä. – Alkuun kokeilu vaati kyllä selvittämistä mistä onkaan kyse. Ei tällaiseen avunsaantiin olla oikein totuttu. Minua on ilahduttanut, että myös aremmat asukkaat ovat uskaltautuneet pyytämään pojilta apua, yhteisökoordinaattori AnneMarie kertoo.

Kokeilu saa kiitosta

Nuorilta Homma himaan -kokeilu saa kiitosta. – Tämä kokeilu on hieno mahdollisuus nuorelle. Saa rahaa ja pääsee tutustumaan naapureihin. Tämä on hyvä tapa opetella itsenäistä asumista. Tällä työllä osoitamme myös miten tärkeää toisen auttaminen on, Brandon kertoo. Yhteisökoordinaattori Anne-Marie on samaa mieltä. – Naapurien tunteminen ja naapuriapua on kullanarvoista. Se luo aivan erilaista turvallisuutta asumiseen. On hyvä palata vähän taaksepäin ja muistaa että myös läheltä voi saada apua. Toivottavasti kokeilu kannustaa naapuriavun antamiseen ja madaltaa kynnystä myös avun vastaanottamiseen. T e k s t i P i h l a Ru u s k a n e n


Nykyään Brandonilla on myös tietokone. Hän sai sen käytettynä naapuriltaan paria kahvipakettia vastaan. Kahvipaketitkin luovutettiin asukastilalle yhteisiin kahvihetkiin.

Homma Himaan on Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen koordinoima projekti, jossa Setlementtiasunnot on yksi yhteistyökumppaneista. Projektissa kehitetään palvelua, joka tukee nuoria itsenäisen elämän alkuun takaamalla nuorille sekä asunnon että työtä. Palvelun avulla on tarkoitus yhdistää asuntoa ja työtä kaipaavat nuoret, sekä ne, jotka näitä pystyvät tarjoamaan.

Vuokrat alenevat ja vastikkeet säilyvät ennallaan vuonna 2018 Setlementtiasunnot Oy:n vuokrat ja Setlementtiasumisoikeus Oy:n vastikkeet eivät ensi vuonna nouse. Vuokrat alenevat keskimäärin 0,5 % ja vastikkeet säilyvät ennallaan. Yhtiöt järjestivät syksyllä budjeteista infotilaisuudet asukastoimikuntien edustajille, jotka antoivat lausunnot budjetteihin. Setlementtiasunnot Oy ja Setlementtiasumisoikeus Oy noudattavat vuokra- ja vastikemäärityksissä omakustannusperiaatetta

15 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Yhteiskäytössä tiloja, tavaroita ja naapuriapua

T

iistaiaamuna kaksi rouvaa saapuu Helsingin Kalasataman asukastilaan mukanaan leivontatarvikkeet. Tiistai on nimittäin se päivä, kun iltapäivällä asukastilaan kokoontuu kolmisenkymmentä asukasta. Sitten kahvitellaan, nautitaan itseleivotuista herkuista ja vain jutellaan. Niin se oli jo vuonna 2013 kun Riitta, 64, puolisoineen muutti taloon. Tiistaikahvien lisäksi talossa on muitakin asukkaiden organisoimia avoimia ryhmiä, joissa voi tutustua muihin asukkaisiin. Kun on yhteisiä tiloja, yhdessä tekeminen on helpompaa.

T e k s t i P i h l a R u u s k a n e n

Sähköauto ja kolmen rouvan kauppareissu

Kerran viikossa Riitta avaa kännykkäsovelluksen ja vuokraa itselleen korttelin käytössä olevan sähköauton. Yhdessä parin muun talon rouvan kanssa he hoitavat autolla viikon ruokaostokset. Uskalikkona Riitta ajaa. – Oman auton pitäminen on kallista ja kaupungissa sille on melko vähän käyttöä. Kun Setlementtiasunnot hankki korttelin yhteiskäyttöön sähköauton, luovuimme puolisoni kanssa omasta autosta, Riitta kertoo. Auton vuokra on 5 euroa tunti. Jos kaupassa aikaa kuluu noin kolme tuntia ja meitä maksajia on kolme, tulee auton vuokraaminen edullisemmaksi kuin julkisilla, Riitta jatkaa. Välillä Riitta on vuokrannut auton ja vienyt naapurin lääkäriin. – Olen oppinut tuntemaan talon asukkaita ja arvostan sitä paljon.

Yhteiskäyttö on luonut yhteisön

Kalasatamassa kahden talon yhteiskäytössä on auton ja asukastilan lisäksi muita tiloja ja tavaroitakin. Yhteisessä käytössä on kuntosali, pesutupa ja saunaosasto. Asukastilassa on tietokone ja sieltä voi lainata vaikkapa verenpainemittaria, ompelukonetta tai poraa. – Ja asukastilaan tulee Helsingin Sanomat, Riitta lisää.

16 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

Yhteiskäyttö on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti. On huomattu, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse. Jakaminen on ekologista, säästää rahaa ja tuo lisätilaa kaappeihin. Erilaisten digitaalisten sovellusten avulla jakamisesta ja naapuriavusta on tullut entistä helpompaa. Myös tilojen yhteiskäyttö lisääntyy vauhdilla. Tilat ovat arvokas resurssi, jotka mahdollistavat ihmisten kohtaamista ja yhdessä tekemistä. Riitalla on tästä hyvä esimerkki. Se oli tiistai ja tiistaikahvit, kun hän tutustui nykyisin kauppareissulla hänen kanssaan käyviin rouviin. – Meille on muodostunut tänne tiivis yhteisö. Jos jotakuta ei ole nähty vähään aikaan, käydään kysymässä, onko kaikki hyvin. Jos joku on sairaana, on hänelle tehty ruokaa. Tai jos ei osaa käyttää poraa, naapuri on porannut taulun seinään, Riitta luettelee. Yhteisöllisyys tuo turvaa eikä tarvitse tuntea yksinäisyyttä. Tiiviissä yhteisössä on myös haasteensa. – Olemme kaikki yksilöitä eli erilaisia, jonka takia ristiriidoiltakaan ei aina voi välttyä. Siihen pitää vaan tottua, etteivät kaikki tee asioita kuten itse tekee, Riitta sanoo ja jatkaa: naapurilta voi kysyä apua ja aina on seuraa, jos niin haluaa. Ei tätä voi kuin arvostaa.

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

”Naapurilta voi kysyä apua silloin kun sitä tarvitsee”


”Ruoka yhdistää. Siksi asukastilan keittiössä on kiva järjestää yhteisiä kokkaushetkiä.”

”Tykkään käydä teatterissa, mutta yksin ei tule lähdettyä. Perustimme kulttuurikerhon. Nyt ei tarvitse käydä yksin ja saan vielä ryhmäalennusta.”

”Talollamme on toiminut jo kolme vuotta kuvataideryhmä. Maalata ei tarvitse osata. Tarkoitus on viettää aikaa yhdessä ja pitää mieli virkeänä.” ”Olemme koonneet Setlementtiasuntojen eri talojen asukkaista yhteisen kalakerhon. Täältä kaupungistakin löytyy hyviä paikkoja fisustaa.” ”Vuosittain järjestettävässä Setlementtirockissa tapaan eri talojen asukkaita. On kiva tutustua muihin asukkaisiin ja kuulla millaista toimintaa eri talojen asukastiloissa on.”

”Perjantaisin kokoonnumme asukkaiden kanssa asukastilaamme pullakahveille virkkaamaan. Virkatut liinat koristavat nyt asukastilaamme.”

”Kokoonnumme silloin tällöin asukastilaan yhteisiin illanviettoihin. Tilaan hankittiin asukkaiden toiveesta karaokelaitteet.”

Mitä yhteisöllisyys on Setlementtiasunnoilla?

T

ulevaisuudessa yhä useampi ihminen asuu yksin tai kaksin. Jo nyt trendinä on ollut rakentaa tiiviisti ja yhä pienempiä asuntoja. Asuntokokojen pienentyessä, elintilojen ei tarvitse pienentyä. Siksi kaupunkiasumiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua. Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Kimmo Röngän mielestä naapurustoa voisi ajatella oman kodin jatkeena. – Setlementtiasunnoilla asukastilat ovat asukkaille kuin olohuoneita. Samoin korttelin ja kaupunkiympäristön kuuluisi tuntua yhteiseltä tilalta, jossa saa olla ja tehdä. Suomessa erityisesti yksinasujat kokevat yksinäisyyttä.

– Pitäisikin puhua enemmän kotoa lähtemisestä, Rönkä jatkaa. Yhteiset tilat mahdollistavat ihmisten kohtaamisia ja yhdessä tekemistä. Taloon, kortteleihin ja kaupunkiin tarvitaankin tiloja, toimintaa, tekemistä ja tapahtumia. Sellaista joka houkuttelee omasta asunnosta ihmisten pariin. Millaista yhteistä tekemistä Setlementtiasuntojen taloilta sitten löytyy? Juttelimme Setlementtiasuntojen asukkaiden ja yhteisökoordinaattoreiden kanssa. Saimme runsaasti erilaisia esimerkkejä yhteisöllisestä asumisesta.

17 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


TÄ S S Ä J A N Y T

Democracy, Is It In Danger?

IFS Conference in Helsinki

Kansainvälinen setlementtityön konferenssi Kalliolan setlementtitalossa 6.-8.6.2018! Tapahtuma huipentuu Suomen Setlementtiliiton 100-vuotisjuhlaan, jossa juhlitaan suomalaista setlementtityötä.

Hyvinkään Setlementti Hyvinkään Setlementtiyhdistyksessä juhlitaan myös ensi vuonna, kun yhdistys täyttää 20 vuotta. Vapaaehtoisten voimin toimiva yhdistys haluaa yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä sekä vähentää koettua yksinäisyyttä. Setlementissä tehdäänkin säännöllisenä toimintana ystäväapua ja asiointiapua. Viikoittain kokoontuu keskusteluryhmiä ja yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa järjestetään luentosarjoja ajankohtaisista aiheista. Kaksi kertaa vuodessa vapaaehtoiset järjestävät kaksipäiväisen Hae Pois -kierrätystapahtuman. Tapahtuma kerää yhteen tavaroistaan luopujat ja tavaroita tarvitsevat. Tänä syksynä vapaaehtoisia järjestelyissä oli mukana 55 ja viikonlopun aikana vapaaehtoistyötä tehtiin yli 900 tuntia.

Kevään Setlementtipäiviä vietetään Linnalassa Kevään 2018 Setlementtipäiviä vietetään Linnalan Setlementissä Savonlinnassa 26.-27.4.2018. Liittokokous järjestetään 26.4. klo 9-12. Illalla vietetään Linnalan 80-vuotisjuhlia. Lisätietoja alkuvuodesta Setlementtiliiton kotisivuilta osoitteesta www.setlementti.fi

18 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

Setlementti-lehden julkaiseminen päättyy Setlementti-lehden historia alkaa vuodesta 1929. Silloin lehti ilmestyi Yhdysside-nimellä toimintamme perustajan Sigfrid Sireniuksen päätoimittamana. Vuosien varrella nimi muuttui Setlementtilehdeksi, mutta sisältö säilyi samalla linjalla. Lehti on kertonut setlementtitoiminnasta Suomessa ja maailmalla sekä ottanut kantaa yhteiskuntamme epäkohtiin. Lehden levikki on kuitenkin ollut pieni, ja julkaiseminen kannattamatonta kehitystyöstä huolimatta. Tämän vuoksi Setlementtipäivillä marraskuussa 2017 liittokokous päätti lakkauttaa Setlementti-lehden julkaisemisen. Ensi vuodesta lähtien setlementtiliikkeen tarinoita ja kuulumisia voi lukea Setlementtiliiton verkkosivuilta ja muista sähköisistä välineistä. Vuonna 2018 Setlementtiliitto julkaisee Setlementti100-julkaisun. Julkaisu on katsaus setlementtityöhön menneiltä vuosikymmeniltä sekä tarkastelee myös tulevaisuuden näkymiä. Ensi kesänä, 6.-8.6.2018, Helsingissä on kansainvälisen Setlementtiliiton IFS:n konferenssi. Julkaisu jaetaan myös konferenssissa, minkä vuoksi tarinat ovat suomeksi ja englanniksi. Julkaisun voi tilata Setlementtiliiton viestinnästä: tiedotus@setlementti.fi, 050 577 2262.


TĂ„ S S Ă„ J A N Y T

Our 2018 conference "Democracy, Is It In Danger? will be held June 6th to 8th in Helsinki, Finland. The conference deals with the democracy and community work issues. We will together with our IFS member organisations around the world co-create an exciting taylormade program for you which focuses on a country comparisons and possibilities and values of community work and democracy issues in our everyday life. National and international experts will have lectures and panel discussions. Practical approaches and best-practice examples will be presented in workshops. Visits to the fieldwork will allow the opportunity to get to know practical examples in Helsinki and surroundings and to speak to the employees of the location. It is place for people all over the world

to meet, to learn from each other, strenghten networks for social community work, to make us belong. A full conference program with examples from all over the world and site visits to amazing projects in Helsinki will be available online soon. Please follow our steps with developing the programme: http://www.ifsnetwork.org/ifs/news/latest/

19 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Tervettä työtä Hyvä työympäristö ei ole vain vähäisiä sairauspoissaoloja. Se koostuu avoimuudesta, motivaatiosta ja turvallisuudesta.

A

voin, turvallinen ja motivoiva työympäristö vähentää sairauspoissaoloja. Lääkärikeskus Aavan toimitusjohtaja Raija Tapio kertoo, että Aavan taustalla on vahva ajatus hyvästä työympäristöstä. Oma 20 vuoden ura talossa auttaa ymmärtämään paremmin sekä asiakkaita että henkilökuntaa. – On helpompi johtaa ja keskustella, tulla ymmärretyksi. Tämä liittyy varmasti myös perheyrityksen toimintaan. Meillä vaihtuvuus on tosi pientä. Tämä on lämminhenkinen paikka, jossa on turvallista tehdä työtä.

Tervettä verotusta Setlementtiliitto, Setlementtiasunnot, Setlementtiasumisoikeus ja Viittakivi siirtyivät Aavan työterveysasiakkaiksi kesäkuussa. Valintaan vaikutti erityisesti Aavan vastuullisuus verotuksessa ja ympäristöasioissa. – Aavalle verojen maksaminen Suomeen on kunnia-asia. Olemme suomalainen perheyritys, jonka jokainen veroeuro jää kotimaahan, Tapio kertoo. Arvojen ja hyvinvointikulttuurin merkitys on Tapion mukaan korostunut viime aikoina selvästi. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä. – Tehtävämme on auttaa ihmisiä onnistumaan työssään. Miten tämä sitten tehdään? Positiivinen kierre syntyy olemalla läsnä, kannustamalla, kehittämällä yrittämisen kulttuuria ja nostamalla esiin onnistumisen kokemuksia. Terve yrityskulttuuri näkyy positiivisesti myös työn tuloksissa. – Haluamme, että lämminhenkisyys huokuu asiakkaalle. On sääli, jos asiakas kokee, ettei hän ole tärkeä.

saa olla avoin ja myös eri mieltä. Kipeistäkin asioista täytyy voida puhua ja esittää tarpeen tullen myös kritiikkiä. Esimiehen ja alaisen kommunikaatio on kaikki kaikessa. – Tarvitsemme turvallisen ilmapiirin ja ympäristön, jossa on hyvä olla, elää ja tehdä työtä. Psyykkisen ja fyysinen turvallisuuden ohella taloudellinen turva on tärkeää. Turvallisuutta ajattelemme usein vasta menetettyämme sen. On tärkeämpää mitata työntekijöiden motivaatiota kuin sairauspoissaoloja. Kun työ tarjoaa riittävästi haasteita ja vaikutusmahdollisuuksia, motivaatio kasvaa. Kun saamme tukea ja arvostusta ympäriltämme, uskomme itseemme ja tekemiseemme vahvemmin. – Sisäinen motivaatio syntyy merkityksellisen tekemisen kokemuksesta. Kun saamme mahdollisuuden toimia itsenäisesti, sitoudumme tekemiseen paremmin. Tapio ottaa esimerkiksi oman työpaikkansa Aavan, jossa motivaatiotekijöihin on satsattu erityisen paljon. – Meidän tekemisen kulttuuriimme kuuluu mahdollisuus edetä uralla ja saada uusia haasteita. On ihanaa nähdä, kun ihminen puhkeaa kukkaan. T e k s t i S u v i Pä r n ä n e n

Terveitä ihmisiä Tapion mukaan ihmisen hyvinvointi rakentuu kolmesta peruspilarista, jotka ovat merkityksellinen tekeminen, yhteisöllisyys ja turvallisuuden tunne. Ilman näitä perustarpeita ihminen ei voi hyvin. Perusasiat kannattaa laittaa kuntoon: lepo, ruoka ja liikunta. Täydellinen työympäristö muodostuu kuitenkin ennen kaikkea johtamisesta ja työpaikan kulttuurista. Hyvässä työpaikassa

20 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

Lääkärikeskus Aava • Perustettu 1964 • Yli 1000 työtekijää, 12 toimipistettä, 9 paikkakunnalla • Setlementtiliiton, Setlementtiasuntojen, Setlementtiasumisoikeuden ja Viittakiven työterveyspalvelut 1.6.2017 alkaen


TERVEISIÄ M A A I L M A LTA

Houston – Neigbourhood

Centers have solutions! Oletko koskaan miettinyt, kuinka nopeasti vapaaehtoisvoimin voidaan perustaa 10 000 hengen hätämajoitus? Ja vielä sellainen, jossa perustarpeiden, kuten ruuan, sängyn, vaatteiden ja katon pään päällä, lisäksi on myös kaikkea muuta? Esimerkiksi koulu, harrastuksia, kulttuuria, urheilua sekä tukipalveluita helpottamaan kotiinpaluuta. Houstonissa hurrikaani Harveyn iskettyä BakerRipleyn naapurustokeskus sai puhelun paikalliselta Harrisin piirikunnan tuomari Ed Emmettiltä. Emmett kysyi onnistuisiko pieni paikallinen naapurikeskus perustamaan hätäkeskuksen. BakerRipleyn keskus otti haasteen vastaan ja selvisi siitä alle 24 tunnissa. Keskuksessa ollaan tietenkin vuosien varrella totuttu erilaisiin koettelemuksiin. Aluetta ja sen asukkaita koettelevat luonnonkatastrofit. Alueella asuu myös paljon paperittomia perheineen, joita viranomaiset etsivät. Tukitoimia ja toimintamalleja on kehitetty yksilöille ja yhteisölle. Paperittomille on tarjolla esimerkiksi pankkipalveluita. Hurrikaaneihin liittyviin hätätilanteisiin on varauduttu niin, että myös alueen sadoilla järjestöillä on vakituinen paikka kriisikeskuksessa. Kriisin sattuessa toimintaohjeet ovat selvät, ja kolmannen sektorin toimijat osaavat hakeutua hätäkeskukseen päivystysvuoroihinsa. Toukokuussa Kansainvälisen Setlementtiliiton IFS:n hallitus pääsi tutustumaan BakerRipleyn arkeen ja paikallisen kriisikeskuksen toimintaan. Pitäisikö tämä olla kaiken ydin? Yhteistyön ja arjen toimintojen keskittyminen siihen, kun jotain tapahtuu?

IFS:n hallitus tutustui BakerRipleyn naapurustokeskuksen toimintaan ja viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyömalliin kriisitilanteissa.

Ei missään nimessä. Jopa päinvastoin. BakerRipleyn eläköityvä ja karismaattinen toiminnanjohtaja Angela Blanchard oli avainhenkilö hurrikaani Harveyn aikana. – Meidän täytyy lopettaa varautuminen kriiseihin. Ei ole mitään keinoa estää ihmisten liikkeelle lähtöä myrskyjen, sotien ja monien muiden tilanteiden takia. Meidän on opittava luomaan vastaanottavaisia ja ketterästi apua tarjoavia paikkoja hädän keskelle joutuneille. Ja rakentamaan polkuja kotiinpaluuseen, hän totesi jälkeenpäin. BakerRipleyn keskeinen ajatus on olla vahvuuksille rakennettu yhteisö. Heidän tehtävänään on auttaa apua tarvitsevia oppimaan, ansaitsemaan ja saamaan kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Toivomme kovasti, että tapaamme Angela Blanchardin ensi vuonna IFS:n kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä. Olemme kutsuneet hänet kertomaan meille tarinoita BakerRipleyn huikeasta ja innostavasta toiminnasta. Tervetuloa mukaan innostumaan ja oppimaan uutta! BakerRipley tarjoaa alueen asukkaille esimerkiksi seuraavia palveluja: • lasten päivähoito • peruskoulu, jonka vahvuus ja ylpeys on monikulttuurisuus • kielikurssit • integraatio- ja kotiutumispalvelut • klinikka- ja hammashoitopalvelut • rikosuhripalvelut • valmiusneuvonta hurrikaanien varalle • paperittomien perheiden neuvontapalvelut • paperittomien pankki- ja pankkitilipalvelut R e g ina J ä r g - T ä rno

Setlementtiliiton opintotoiminnan asiantuntija ja Kansainvälisen Setlementtiliiton, IFS:n, koordinaattori

Kansainvälisen Setlementtiliiton IFS:n konferenssi ”Democracy – Is It In Danger?” on Helsingissä Kalliolan setlementtitalossa 6.-8. kesäkuuta 2018. Ohjelma: ifsnetwork.org

21 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


SETLEMENTTILIIKE SUOMESSA

Suomen Setlementtiliitto

Kalliolan setlementti Helsinki, 0102795080

Parkanon setlementti Parkano, 04070683405

0108375500

Kalliolan Nuoret Helsinki, 0405007928

Pohjois-Kymen Setlementti Voikkaa, 0407021646

Setlementtiasunnot Oy 0108375300 Setlementtiasumisoikeus Oy 0108375300 Viittakivi Oy 0108375500

Setlementit Ahjolan Setlementti Tampere, 0445538400 Akaan setlementti Akaa, 0451365 257 Auralan Setlementti Turku, 0503167702

Korson Setlementtinuoret Vantaa, 0409342500

Rientolan Setlementti Tampere, 0449744476

Koskelan Setlementti Äänekoski, 0400115360

Rovalan Setlementti Rovaniemi, 0404873019

Kuopion Setlementti Puijola Kuopio, 0505548877

Rovalan Nuoret Rovaniemi, 0407354600

Kurikkalan Setlementti Kurikka, 0442372480

Saukkolan Setlementti Tampere, 0407026642

Setlementti Kyröskoskela Kyröskoski, 0447160633

Seinäjoen Seudun Setlementti Seinäjoki, 0503671458

Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö Tampere, 0442830189

Setlementti Tampere Tampere, 0331418500

Lievestuoreen Setlementti Lievestuore, 0407349392

Auralan Nuoret Turku, 0451289806

Lievestuorelan Nuoret Lievestuore, 0405877336

Apuomena Lohja, 0193695650

Linnalan Setlementti Savonlinna, 01551180

Harjulan Setlementti Lahti, 038725130

Linnalan Nuoret Savonlinna, 0440200240

Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hy vinkää, 0505013175

Setlementti Louhela Järvenpää, 0408380632

Hämeen Setlementti Hämeenlinna, 0505126087 Joensuun Setlementti Joensuu, 0451483887

Mikkelin Setlementti Mikkeli, 0505293361

Jyränkölän Setlementti Heinola, 0447972400

Otsolan Setlementti Pori, 026301500

Jyvälän Setlementti Jy väskylä, 014217202

Oulun Setlementtinuoret Oulu, 0400832344

Kainulan setlementti Kajaani, 0401488591

22 R o h k e u s va at i a m u u to s ta

I

S e t l e m e n t t i

S e t l e m e n tt i y h t i ö t

Siivikkalan Nuoret Ylöjärvi, 0449790234 Toimelan setlementti Helsinki, 096229580 Toivola-Luotolan Setlementti Kemi, 0405152743 Tornion Setlementtinuoret Tornio, 0505254218 Setlementti TunturiIa Kemijärvi, 016821343 Setlementti Ukonhattu Leppävirta, 0443898200

Luotolan Nuoret Kemi, 0407032554

4 | 2 0 1 7

S e t l e m e n tt i l i i tt o

Suomen Setlementtiliitto on sosiaalisen ja sivist yst yön kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdist ykset. Setlementtiasunnot Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy ja Viittakivi Oy. Yrit ykset ovat yhteiskunnallisia yrit yksiä ja jäseninä yhteiskunnallisten yrit ysten liitossa ARVOssa.

S e t l e m e n tt i ty ö

Suomessa tehtävä setlementtit yö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtit yö käynnist yi kaupunkisosiaalit yön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivist ykselliseen kehit ykseen tähtääviä uusia t yömuotoja. Suomessa setlementtit yö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon.

S e t l e m e n tt i a r v o t

Setlementtiliikkeen perusar vot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenver taista yhteiskuntaa. Ar vot ovat rohkeus ja luottamus, paikallisuus ja yhteisöllisy ys, yhdenver taisuus ja oikeudenmukaisuus. Setlementeissä t yöskenteleviä ihmisiä yhdistää halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hy väksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat ar vostavan kohtaamisen.

Sovinto Helsinki, 0447097717

YHTEY S TIE D OT

Vaasan Setlementtiyhdistys Vaasa, 063196600

Setlementtilehti: Viestintäjohtaja Jaana Kymäläinen jaana.kymalainen@setlementti.fi 0505772262

Vuolle Setlementti Oulu, 085554011

Muut yhteystiedot verkkosivuilta: w w w.setlementti.fi w w w.setlementtiasunnot.fi w w w.viittakivi.fi


23 S e t l e m e n t t i

4 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s va at i a m u u to s ta


Setlementti-lehti 4/2017  
Setlementti-lehti 4/2017  
Advertisement