Page 1

Setlementti 2 | 2017

ROHKEUS VAATIA MUUTOSTA

Muutos vaatii rohkeutta kohdata ja välittää


SETLEMENTTI 2 / 2017

04

04 Sateenkaariseniorin haaveena on suvaitsevainen vanhuus

Tasa-arvoinen avioliittolaki toi hyväksynnän rakkaudelle.

08 Kansi Muutos vaatii rohkeutta kohdata ja välittää 12 Yritykset heräävät setlementtityölle 13 Satavuotias setlementtiliike kerää tarinoita 20 Setlementti, pois piilosta!

08

Rikhard muistaa päivän, kun kohtaaminen muutti elämän.

VAKIONA

21 Terveisiä maailmalta Unkarissa kansalaisyhteiskunta kamppailee oikeuksistaan

03 PÄ Ä K i R J o i T U s Rauhantekoja yhdessä Setlementtiliikkeessä puolustamme rauhaa glokaalisti, Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen muistuttaa.

07 K O L U M NI Rohkaisun merkitys 20-vuotias kunnallisvaltuutettu Anna Rukko muistuttaa miten valtava voima rohkaisulla on.

14 S e tl e m e ntt i a s unn o t r a k e nta a y h t e i s öjä

Sukupolvienkortteli on kyläyhteisö keskellä kaupunkia. Asukasviestintää uudella tavalla. Suomen monikulttuurisin ravintola sijaitsee Sukupolvienkorttelissa.

19 TÄ SS Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia.

22 SE T L E M E N T I T k a n s i k u va

ANU

R ANTONEN

2 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

Tietoa setlementtiliikkeestä ja suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen .


PÄ Ä K I R J O I T U S

Rauhantekoja yhdessä

P e n tt i L e mm e ty i n e n to i m i t u s j o h ta j a S e t l e m e n t t i l i i t to

Suomen Setlementtiliitto täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Osana juhlintaamme isännöimme kansainvälisen setlementtiliikkeen suuren konferenssin kesäkuussa. Silloin odotamme vieraaksemme satoja setlementti-ihmisiä eri puolilta maailmaa. Saamme silloin jakaa omastamme sekä kuulla heidän työstään, tavoitteistaan ja toiveistaan. Mutta myös peloista ja vaikeuksista. Maailma ei nimittäin ole helppo paikka. Unkarin setlementtiliike puolustaa kaduilla kansalaisyhteiskunnan oikeutta olla olemassa. Maan hallitus haluaa rajoittaa ja estää kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä leimata erityisesti kansainväliset järjestöt vieraan vallan agenteiksi. Venezuelassa setlementti-ihmiset uhmaavat hallituksen tankkeja ja vesitykkejä puolustaessaan ihmisten oikeuksia ruokaan ja turvaan. Siellä setlementin päätehtävä tällä hetkellä on järjestää kouluihin yksi lämmin ateria päivässä. Monelle lapselle se on päivän ainoa. Ruokaa ei ole kaupoissa tai jos onkin, se on niin kallista, ettei sen hankintaan ole mahdollisuuksia. Uusin jäsen kansainväliseen setlementtiperheeseen on saatu Marokosta. Tämä suuri nuorisotyötä tekevä järjestö on jokunen vuosi sitten ollut aktiivinen Arabikeväässä. Sitten he pettyivät liikehdinnän politisoitumiseen ja ääri-ilmiöiden syntyyn. He halusivat liittyä setlementtiliikkeeseen, koska tahtovat verkottua eurooppalaisten kanssa ja rakentaa dialogia islamilaisen ja länsimaisen maailman välille. Nämä esimerkit kertovat setlementti-ihmisistä rauhantekijöinä. Leppoisina aikoina rauhaa on helppo puolustaa, mutta tiukan paikan tullen se on vaarallista ja vaativaa. Paikallisuus, lokalismi, on aina ollut setlementtiliikkeelle tärkeä arvo. Olemme puolustaneet sitä niin tarmokkaasti, että paikallisten setlementtien suurta joukkoa on vaikeata hahmottaa valtakunnanlaajuiseksi ja yhtenäiseksi liikkeeksi. Voisimmeko lokalismin sijaan ottaa käyttöön sanan glokalismi? Se tarkoittaa, että voi yhtä aikaa olla paikallinen ja maailmanlaajuinen. Voi kehittää omaa paikkakuntaansa ja siellä tehtävää työtä ja samaan aikaan ymmärtää maailmamme ja vastuumme laajasti. Kun me näin teemme, me kannustamme toisiamme eteenpäin. Alueellisten ja toiminnallisten reviirien puolustamisen sijaan me iloitsemme kaikkien työstä. Yhteenlasketutkaan voimamme ja resurssimme eivät milloinkaan ole riittäviä vastaamaan kaikkeen siihen, mitä meidän rauhantekijöinä pitäisi.

Seuraa Setlementtiliittoa Facebookissa! www.facebook.com/setlementtiliitto

Setlementti

Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i , Sturenkatu 11 A, 4.krs., 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi p ä ä t o i m i t t a j a , Jaana Kymäläinen, jaana.kymalainen@setlementti.fi, 050 5772262 T o i m i t u s s i h t e e r i , Pihla Ruuskanen, pihla.ruuskanen@setlementti.fi M u u t o i m i t u s k u n t a : Susanna Raunio, Suvi Pärnänen U L KOASU JA TAITTO , Jaakko Bashmakov TI L AUKSET, lehti@setlementti.fi, vaihde 010 837 5500 P a i n o , Next Print Oy, Helsinki, 2017, ISSN 1797-4119

3 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


Sateenkaariseniorin haaveena on

suvaitsevainen T e k s t i

E s s i

vanhuus

S i l j o r a n ta

Monien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten ikääntymiseen liittyy pelko yksinäisyydestä ja siitä, ettei saa vanheta yhdessä oman kumppanin kanssa. Aina ei uskalleta kertoa, että kotona on samaa sukupuolta oleva puoliso. Rakkaus syttyi

Leena Ruuskanen, 65, ja Jaana Holmström, 64, ovat olleet rekisteröityneessä parisuhteessa 11. syyskuuta 2015 alkaen, mutta seurustelu on kestänyt vuosikymmeniä. He tapasivat pääkaupunkiseudulla kun Leena ohjasi bi-ryhmää, johon Jaana myös kuului. He huomasivat nauttivansa toistensa seurasta. Pian pari rakastui tulisesti ja päätti alkaa seurustella. – Elokuun kuutamossa olimme naisten leirillä ja rakkaus leimahti. Mentiin sitten kihloihin Kreetalla ja ostettiin sormukset, Jaana kertoo. – En ajattele, että sukupuoli olisi toisessa kauhean tärkeää vaan se, millainen se ihminen on, Jaana kuvaa. Jaanalla on aiemmasta avoliitostaan aikuiset

4 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

lapset ja jo lapsenlapsikin. Leenalla ei ole omia lapsia, mutta Jaanan lapsista on tullut osa hänen perhettään. Yhdenvertainen avioliittolaki astui voimaan 1. maaliskuuta 2017. Seuraavaksi pari aikoo mennä naimisiin.

Haaveena suvaitsevainen vanhuus Homoseksuaaliset teot olivat Suomessa rikoksina rangaistavia vuoteen 1971. Sairausluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1981. Avoimesti seksuaalivähemmistöön kuuluvia alkaa pikkuhiljaa ikääntyä ja siirtyä palvelutaloihin ja hoitolaitoksiin. Tilanne voi pahimmassa tapauksessa ajaa sateenkaariväen takaisin kaappiin. Jos pariskunta ei ole rekisteröinyt parisuhdettaan, ei kumppania kohdella kuin perheenjäsentä, vaikka hän olisi ainoa omainen. Hoitohenkilökunta ja eri palvelutarjoajien ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja perehdytystä yhdenvertaisuutta koskeviin teemoihin. Jaana ja Leena toivovat, että heidät kohdattaisiin vanhustyössä avoimesti ja yksilöllisesti. He neuvovat ihmisiä kysymään avoimesti perhetaustasta ja seksuaalisesta suuntautumisesta – etenkin, jos epäilys herää. Hoitohenkilökunnalla voi esi-


”Kunpa meidät vaan kohdattaisiin ihan tavallisina ihmisinä.”

D

5 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


Leena ja Jaana ovat olleet yhdessä vuosikymmeniä. Kuva: Essi Siljoranta

merkiksi olla vahva epäilys asiakkaan homoudesta mutta asiasta ei uskalleta kysyä. – Toivomme, että joskus, kun emme enää voi asua kotona, pääsisimme ympäristöön, joka olisi suvaitsevainen. Ja että saisimme mennä sinne yhdessä, Jaana kertoo. Naiset kuvaavat laajasti sateenkaarisenioreiden kohtaamia ongelmia. Transihminen ei välttämättä saa toteuttaa itseään. Palvelutalon työntekijät saattavat piilottaa transvestiitilta hameet ja sanoa "täällä ei sitten pistetä hametta päälle". Sateenkaariväki nähdään harmittavan usein vain heidän seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautumisensa kautta. Seksuaalisuus ylikorostuu, ja teemat selvästi hämmentävät vanhustyön tekijöitä. Mitä sateenkaariseniorit sitten toivovat ympäristöltä? – Tiloissa voisi olla julisteita, joissa kerrottaisiin, että tämä on syrjinnästä vapaa alue. Se viestittää, että osataan suhtautua asiallisesti. – Transvestiiteilta vanhuksilta voi kysyä, haluatko tänään laittaa huulipunaa tai miten haluaisit pukeutua, Leena ehdottaa. – Monet meidän sukupolvemme ihmiset ovat eläneet aikaa, jolloin homoseksuaalisuus oli rikos. Monet ovat hyvin arkoja kertomaan omasta taustastaan, kun tulevat palvelutaloon. Myös vanhusyhteisölle asia voi olla arka ja siitä on hyvä puhua yhteisesti, jotta kaikki tulevat hyväksytyksi yhteisöön, Leena toivoo.

Rakastettava arki On olemassa tiettyjä juttuja, mitkä johtuvat transihmisyydestä, korjausoperaatioista ja hormonilääkityksistä. Ne olisi hyvä huomioida mutta muuten sateenkaariseniorit odottavat, että heidät otettaisiin vastaan ihan tavallisina ihmisinä.

6 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

– Oli koskettava päivä, kun yhdenvertainen avioliittolaki astui voimaan. Tunsimme saavamme vihdoinkin täydet kansalaisoikeudet nyt varttuneemmassa iässä. – Tietenkin toivon, että pääsisimme Lennun kanssa samaan hoitolaitokseen, Jaana toivoo. – Niin ja samaan huoneeseen, että ei jouduttaisi eroon toisistamme. Minulla on edelleen kova halu pitää Jaanaa kädestä kiinni, kun nukutaan. Olisi se nyt surkeata, ettei enää vanhuksena voisi tehdä sitä. Toivon, että sitä hellyyttä ja lämpöä voisi edelleen osoittaa toisilleen siellä, ja se olisi hyväksyttyä, täydentää Leena. – Oli koskettava päivä, kun yhdenvertainen avioliittolaki astui voimaan. Tunsimme saavamme vihdoinkin täydet kansalaisoikeudet nyt varttuneemmassa iässä. Kyllä meitä herkisti, kun päätimme, että menemme vielä avioliittoon. Toivottavasti saamme elää loppuelämämme yhdessä. Pari koettaa tehdä heille mukavia asioita ja toteuttaa haaveitaan. Ruuhkavuodet ovat ohi ja nyt he voivat keskittyä itseensä ja toisiinsa. Talvehtiminen Espanjassa on eräs toteutuneista haaveista. – Olemme suunnitelleet että menemme allekirjoittamaan avioliittokaavakkeen ja sitten menemme syömään ravintola Piparkakkutaloon. Rakastamme rauhallista arkea ja toivomme, että saamme pitää siitä kiinni vielä pitkään.


KOLUMNISTINA A nna R ukko

Rohkaisun merkitys Kuinka monta hyvää ajatusta jää toteuttamatta? Entä kuinka monta projektia jää edes aloittamatta siksi, että tarvittava alkuvauhti jää saamatta? Tätä asiaa löydän itseni välillä miettimästä. Pahoin pelkään, että hyvin monta. Liian moni hyvä aie jää ajatustasolle, koska pieni kannustava ja eteenpäin vievä töytäisy jää uupumaan. Kun keväällä 2013 sain kuningasajatuksen hyväntekeväisyysprojektistani uuden lastensairaalan hyväksi, olin monella tapaa onnekas. Vierelläni oli ihminen, joka rohkaisi kokeilemaan. "Mitä menetettävää sinulla olisi?", äitini kysyi. Olin juuri esittänyt hänelle ajatukseni, että alkaisin huutokaupata itse tekemiäni koruja ja ohjaisin rahat uuden lastensairaalan hyväksi. "Jos et kokeile et voi onnistuakaan. Sitä paitsi minusta ajatuksesi on loistava. Anna mennä vaan." Tuo äidiltä saamani rohkaisu oli se voima, joka sai ideani muuttumaan suunnitelmaksi. Ja suunnitelman lopulta enter-näppäimen painamiseksi. En tiennyt yhtään mitä olisi edessä – nousukiito vai mahalasku.

pitää etukäteen spekuloida kaikki ne 101 tapaa miten voimme juuri tässä asiassa epäonnistua? Ihanko oikeasti pitää toimia itsensä tai läheisensä tuomarina? Entäpä jos demonien maalaamisen sijaan kehottaisimme kokeilemaan? Eikö meistä itse kukin voisi miettiä sitä, miten avaamme kaverille ovia sen sijaan että pyrimme sulkemaan niitä? Etenkin me nuoret haemme vielä itseämme ja vahvuuksiamme. Olemme kokemattomia ja joskus avuttomiakin. Kuitenkin vain kokemalla ja kokeilemalla meistä tulee kokeneita aikuisia. Aina ei voi onnistua, mutta epäonnistuminenkin on arvokas kokemus. Siitä voi oppia, kunhan ei jää muserretuksi. Itselleni olenkin lanseerannut noita tilanteita varten lauseen: Kokeilin ja nyt en onnistunut. Kokeilen uudestaan. Anna Rukko on 21-vuotias vasta valittu Espoon kaupunginvaltuutettu. Hän nousi julkisuuteen kerättyään itse tekemillään koruilla suuren summan rahaa uudelle lastensairaalalle.

Ala-asteen toisella luokkamme osallistui Espoon kaupungin järjestämään piirustuskilpailuun. Piirsimme jokainen tulevaisuuden kulkuvälineet ja päätimme sitten yhdessä, kenen työ kisaan lähetettiin. Keneltäkään kysymättä opettajani sujautti kuoreen myös minun piirustukseni. Ja kuinka ollakaan, sain kutsun palkintojen jakoon. Tuolloin toisella luokalla sain sen tärkeän rohkaisevan kokemuksen; opettaja uskoi minuun ja taitoihini. Yhä edelleen piirtäminen ja taiteen eri muodot ovat minulle tärkeitä asioita. Joitain vuosia sitten sain idean järjestää ison Harlem Shake -tempauksen Kampin kauppakeskuksessa. Silloin minua rohkaisi oma ikätoverini ja ilman häntä tempaus jäänyt järjestämättä. Rohkaisun ansiosta olen uskaltanut ottaa ensimmäiset juoksuaskeleet noustakseni siivilleni. Koruprojektistani tuli menestys. Ei vain tuloksen takia vaan myös minun itseni takia. Olen oppinut valtavasti erilaisia asioita, verkostoitunut, saanut mahdollisuuksia ja erilaisia hienoja kokemuksia. Ja mikä parasta – olen tullut nähdyksi. Olen saanut itsevarmuutta ja rohkeutta tehdä ja sanoa. Olen saanut uskoa siihen, että minulla ja mielipiteilläni on väliä. Silloin uskaltaa jatkaa vaikka välillä epäonnistuisikin. Menestyneinkin meistä on ollut aloittelija. Jokainen ihminen ja erityisesti nuori tarvitsee rohkaisua. Jokainen meistä voi olla se rohkaisija. Jostain syystä pelkäämme epäonnistumista. Monesti sekä oma että kaverin asenne on jo valmiiksi lannistava. Ihanko oikeasti

7 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


Muutos vaatii

rohkeutta kohdata ja välittää T e k s t i

P i h l a

Ru u s k a n e n

k u va

ANU

R ANTONEN

Rikhard uskoo välittämisen voimaan, koska hänestäkin on välitetty. Lähiötyössä muutoksen mahdollisuus lähtee rohkeudesta kohdata ihminen ihmisenä.

”A

uttakaa häntä. Todennäköisesti muuten seuraavalla kerralla toteatte hänet kuolleeksi.” Näin sanoi Rikhard lääkärille eräänä iltana, jota on vaikea olla muistamatta. Hän oli saanut puhelinsoiton, joka oikeastaan olisi kuulunut hätäkeskukselle. Soittaja oli mies, jonka hän oli tavannut pari kertaa lähiötalo Hakassa. Työntekijänä Rikhard oli mennyt juttelemaan. Mies oli ottanut hänen numeronsa. Kuukauden kuluttua Rikhard sai mieheltä sekavan puhelinsoiton. Mies oli ha-

8 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

kattu ja kasvot puukotettu, hengenlähtö oli lähellä. Rikhard Blomerus, 26, työskentelee Linnalan Setlementin nuorisoyhdistyksessä Savonlinnassa. Hän oli mukana perustamassa viime syksynä avattua lähiötalo Hakaa. Hänelle puukotetun miehen tarina on yksi niistä monista, joita hän on kuullut ja kohdannut työssään lähiötalo Hakassa. Tällä kertaa tarina päättyi onneksi hyvin. Sairaalasta mies oli päässyt kuntoutukseen. Mies oli soittanut Rikhardille ja kiittänyt siitä että Rikhard välitti.


”Ihminen kaipaa kohtaamista ihminen ihmiselle. Sitä ettei arvoteta eletyn elämän tai rähjäisen ulkonäön takia.” 9 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


...muutos... Kohtaa ihminen ihmisenä Lähiötalossa Hakassa asukkaita on kokoontunut kahville. Moni heistä tulee, koska tarjolla on maksuton aamupala. Hakasta piti tulla alle 29-vuotiaiden kohtaamispaikka. Toisin kävi. Paikan löysivät

10 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

alueen asukkaat, joita iän sijaan yhdistää pettymys yhteiskunnan turvaverkkoon. Monella kävijällä on taustallaan erilaisia päihdeongelmia, velkaantumista ja asunnottomuutta. Yhteys viranomaisiin on katkennut ja asiakkuuksia on takana useisiin eri virastoihin.


Lähiötalo Hakan toiminta on vähentänyt alueella aikaisemmin ilmenneitä levottomuuksia. Kuva: Rikhard Blomerus

– Byrokratia, Rikhard sanoo päätään pudistellen. – Yhteiskunnassamme päätöksenteko on ajautunut liian kauas ihmisten arjesta, jolloin lainsäädäntö ei välttämättä tunnista ihmisen parasta. Rikhardin mielestä tämä näkyy apua tarvitseville pirstaleisena palvelujärjestelmänä ja pitkinä odotusaikoina. – Luottamushan siinä murenee viranomaisiin, kun pompotellaan luukulta toiselle. Minulle soittanut mies oli menettänyt luottamuksensa viranomaisiin täysin. Muutenhan hän olisi soittanut ambulanssin, Rikhard jatkaa. Työ Hakassa on henkisesti ja fyysisesti rankkaa. Lähiötalossa töitä tehdään omalla persoonalla, eikä tunteita jätetä kotiin. On välitettävä toisesta ja ymmärrettävä hänen hätänsä, jotta voi aidosti auttaa. – Ihminen kaipaa kohtaamista ihminen ihmiselle. Sitä ettei arvoteta eletyn elämän tai rähjäisen ulkonäön takia. Välittämällä ja kuuntelemalla, keskittymällä tämän ihmisen tarinaan, rakennetaan luottamus. Vasta sen jälkeen voidaan alkaa kartoittaa millaista apua asiakas tarvitsee, Rikhard korostaa.

Mahdollisuuksien tasa-arvo kuuluu kaikille Romanitaustansa vuoksi Rikhard on saanut kokea nimittelyä, vähättelyä ja poissulkemista. Setlementtitoiminnassa häntä ei ole arvotettu etnisyyden tai muun ulkoisen piirteen takia, vaan keskiössä on ollut kiinnostus siihen kuka hän on, mitä haluaa tehdä ja oppia. Nuoresta iästään huolimatta Rikhard tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut mukana

setlementtityössä jo 21 vuotta. – Kyllä nämä kokemukset motivoivat minua tähän työhön. Uskon välittämisen voimaan, koska minustakin on välitetty. Syksyllä 2016 hallitus teki historiallisen päätöksen jäädyttämällä kansaneläkkeen ja työttömyysturvan indeksikorostukset. Käytännössä tämä näkyy monen pienituloisen lompakossa parin kympin miinuksena. Rikhard on nähnyt seuraukset, ja lähiötalo Hakalle se on tarkoittanut nälkäisempiä ihmisiä. Tarpeeseen vastattiin aamupuurolla ja ruokajakelulla. Rikhard on pettynyt poliitikkoihin ja on vihainen. Poliitikkojen pitäisi hävetä. Leikata nyt kaikkein heikompiosaisemmilta. Halu muuttaa asioita sai Rikhardin asettautumaan ehdolle kuntavaaleissa. Puolueeksi hän valitsi Perussuomalaiset. Moni on kysynyt miksi ihmeessä, koska puolue tunnetaan mediassa rasistisista lausahduksistaan. Rikhard ymmärtää hämmennyksen. Puolueeseen hänet ajoi halu vaikuttaa myös puolueen sisällä. – Halusin näyttää olevani perus-suomalainen. Sillä että olen romani, ei saa olla merkitystä. Meille kaikille on annettava sama mahdollisuus, Rikhard muistuttaa. – Silloin yhdenvertaisuus on toteutunut, kun ihminen unohtaa kuuluvansa johonkin tiettyyn vähemmistöön tai viiteryhmään ja kokee olevansa vain ihminen ihmisten joukossa.

Lähiötalo Haka Sijaitsee Savonlinnan Haka-alueella, jossa on kaupungin alhaisin vuokrataso. Kohtaamispaikka, joka tukee alueen asukkaiden yhteistoimintaa. Työntekijä auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia asukkaita löytämään sopivan ammattilaisen, joka voi auttaa asukasta löytämään ratkaisun tai apua ongelmaansa. Hakassa työskentelee useita tukityöllistettyjä.

11 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


Yritykset heräävät setlementtityölle

Teksti Pihla Ruuskanen

Kalliolan Nuorissa töitä tehdään haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa. Nyt yhdistyksessä on käynnistynyt uusia nuorten äitien ryhmiä. Se onnistui yritykseltä saadulla lahjoituksella. Kalliolan Nuoret ry:n toimintaa rahoittavat STEA, eli entinen Raha-automaattiyhdistys, sekä Helsingin ja Espoon kaupungit. Uutena rahoitusmuotona ovat tulleet erilaiset yritysyhteistyöt. Yritysyhteistyön perinteisin muoto lienee rahalahjoitukset, mutta erityisesti viime vuosina moni yritys haluaa rahan sijaan lahjoittaa työntekijöidensä osaamista tai aikaa. – Suomessa yrityksistä on puuttunut takaisin antamisen kulttuuri. Sekä omistajat että työntekijät saavat lisää merkitystä työllensä, kun tietävät palvelevansa muitakin päämääriä kuin pelkkää rahan tekemistä, Meri-Tuuli Nevala Havain oy:stä kertoo. Havain oy on auttanut Kalliolan Nuoria esimerkiksi verkkonäkyvyyden parantamisessa. Yhteistyö on hyvin alussa, mutta kummatkin ovat kokeneet yhteistyön hyödylliseksi. – Olemme saaneet itsellemme hyvän mielen, kun tiedämme auttavamme tärkeää työtä tekeviä ihmisiä, Nevala jatkaa.

Konkretisoi lahjoituksen vaikutus Viime vuonna Kalliolan Nuoret perusti yritysyhteistyön avulla verkkokaupan varainhankinnan tueksi. Silloin mietittiin paljon miten tuoda lahjoittajille esiin erilaisten lahjoitussummien merkitys toiminnalle. Pelkän rahalahjoituksen sijaan eurot konkretisoitiin toiminnaksi, jotta lahjoittaja näkee selkeästi oman lahjoituksensa merkityksen.

Usko omaan erityisyyteesi ja tarjoa omaa osaamistasi Yritysyhteistyöstä haaveilee moni kolmannen sektorin toimija. Monessa yhdistyksessä vaikeaksi koetaan yrityksen kiinnostuksen herättäminen. Kalliolan Nuorissa yhteyttä on otettu saman arvomaailman jakaviin yrityksiin. – Kun yhteys saadaan, sovimme tapaamisen. Tapaami-

12 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

Kalliolan Nuoret järjestävät vuosittain Kalliola Rockin, joka kerää tuhansia eri-ikäisiä ihmisiä viettämään yhteistä puistojuhlaa

sessa kerromme keitä me olemme, mitä yritykseltä toivoisimme, mitä me voimme heille tarjota ja mitä lahjoituksella saadaan aikaan, kehittämispäällikkö Milla Holmberg kertoo. – Setlementtityössä meidän on hyvä muistaa valtavan laaja osaamisemme. Sitä osaamista voi tarjota vastalahjana yrityksille. Yritysyhteistyö on vasta aluillaan, mutta kehittämiseen varattu aika on kannattanut. Viime vuonna koettiin jopa hämmentynyttä riemua, kun Espoon Tyttöjen Talo sai kymmenien tuhansien lahjoituksen kosmetiikkayritys Lumenelta. Se oli iso juttu. – Varanhankintamme on toistaiseksi ollut vielä pienimuotoista. Tällaisella summalla saamme vastattua nuorilta nousseisiin tarpeisiin käynnistää uutta ryhmätoimintaa, Milla iloitsee.

Setlementtityötä voit tukea esimerkiksi kertalahjoituksella. Lue lisää www.setlementti.fi/ lahjoita

k u v a t K a ll i o l a n N u o r e t

Kalliolan Nuorissa lahjoitusvaroilla on käynnistetty uusia äiti-vauva -ryhmiä. Ryhmissä käsitellään vauvaperheissä esiin nousevia aiheita.


13 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


SETLEMENTTIASUNNOT R A K E N TA A Y H T E I S ÖJ Ä

14 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7


Sukupolvienkortteli on kyläyhteisö keskellä kaupunkia Helsingin Jätkäsaaren Sukupolvienkortteli valmistui maaliskuussa ja asukkaat ovat nyt asettuneet koteihinsa. Uusi talo alkaa tuntua tutulta ja yhteisöllisyyttä on alettu rakentaa. Avajaisia juhlistettiin asukkaiden kanssa brunssilla.

ovat! Muutama innokas asukas on jo ilmoittautunutkin opastamaan muita ompelupisteessä, joka on talopesulan kulmauksessa”, kertoo korttelivalmentaja Miia Karppinen. Korttelissa on jo järjestettykin erilaista toimintaa: mm. asukaskahvit, kierrätyspäivät, pääsiäisaskartelua, pilatesta, joogaa, sekä asukkaiden itse organisoimia kävelylenkkejä ennen lenkkisaunaa.

”Onko täällä vielä vapaita asuntoja? Ystävät jotka käyneet kylässä, haluaisivat myös muuttaa tänne.”

”Onhan tää kuin taivaassa! Niin hieno talo!”

Yhteisöllinen kaupunkiasuminen on ratkaisu yksinäisyyteen

Erilaisissa yhteisissä tiloissa voi kuntoilla, musisoida, jutella, viettää aikaa, tutustua naapureihin, lukea päivän lehden tai juoda kupposen kahvia. Pihan rakentaminen jatkuu vielä kesäkuun loppuun saakka. Talossa toimii myös Ravintola Polku, jossa on mahdollista syödä kotiruokaa eri puolilta maailmaa – Gambiasta, Vietnamista, Afganistanista, Iranista, Perusta, Kreikasta ja Thaimaasta. Sukupolvienkorttelissa työskentelee korttelivalmentaja Miia Karppinen, joka auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämisessä ja ylläpitämisessä. Kortteli muodostuu kolmesta eri rakennuksesta (Setlementtiasunnot, Hoas ja As. Oy Hyväntoivonpuisto) ja Jätkäsaaren Setlementtiasuntojen talossa työskentelee myös yhteisökoordinaattori Elina Kolari. ”Asukkailta on kerätty ajatuksia ja ideoita alkavaan yhteiseen toimintaan ja vastauksia olemme saaneet kiitettävästi, ihanan aktiivisia

Kortteli on suunniteltu eri-ikäisten ja eri tavalla asuvien toiveita kuunnellen. Ideana oli keskittää kolmen talon yhteistiloja yhteen paikkaan, jolloin yhteistiloista saatiin isompia, parempia ja monipuolisempia. Kortteli on samalla kyläyhteisön paluu kaupunkiin. Ihmisten osaamiset, taidot ja intohimot yhdistyvät vapaa-ajan tekemisessä, harrastuksissa ja tapahtumissa. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit ja vanhukset elävät ja asuvat kaikki samassa korttelissa. Jätkäsaaren Sukupolvienkorttelissa yhteisöllisyys on yhteisiä tiloja, yhteinen piha, yhteistä tekemistä ja tapahtumia. Asukkaat voivat elää vapaasti omaa elämäänsä Sukupolvienkorttelissa, mutta kenenkään ei tarvitse olla yksin. Korttelissa yhteisöllisyys lähtee asukkaista: mitä asukkaat osaavat, taitavat, tietävät ja mitä he haluavat jakaa toistensa kanssa. Sukupolvienkortteli kiinnostaa myös muita, ulkomaita myöten on jo monet vierailuajankohdat sovittu.

→ 15

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


SETLEMENTTIASUNNOT R A K E N TA A Y H T E I S ÖJ Ä

→ Yhteiskunnalliset vaikutukset jopa 1,3 miljoonaa

Tutkija Saila Tykkyläinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta toteutti Setlementtiasuntojen taloilla keväällä 2016 tutkimuksen asumismallin yhteiskunnallisista vaikutuksista julkistalouden vuosittaisiin säästöihin. Arvioinnin mukaan henkilökohtainen tuki ja asumisneuvonta tukevat taloudenhallintaa ja estävät asumisen purkuja sekä häätöjä. Taloyhteisöllä, yhteisillä tiloilla ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksilla näyttää tutkimuksen mukaan olevan merkitystä kaikille asukkaille. Luottamus ja osallistuminen sekä asumisen vaikutus hyvinvointiin on korkealla tasolla. Asukkaiden toimintakyky säilyy pitempään, naapuriavun määrä lisääntyy, turvallisuuden tunne vahvistuu ja yksinäisyyden tunne vähenee erityisesti seniori-ikäisten keskuudessa. Monipuolisen ja aktiivisen osallistumisen, tyydyttävien ihmissuhteiden ja ympäristöä kohtaan tunnetun luottamuksen tiedetään myöhentävän laitoshoidon tarvetta ja olevan yhteydessä hyvinvointiin muista taustatekijöistä riippumatta. Yhteisökoordinaattorin ja taloyhteisön tuottama kokonaishyöty yhteiskunnalle on tämän arvion perusteella vähintään 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.

Asukasviestintää uudella tavalla "Täähän on tosi hyvä!", iloitsi Havukosken asukas uusista digitaalisista porrasnäytöistä. Kokeilu on aloitettu One4Allin kanssa Setlementtiasuntojen toimistossa sekä viidessä talossa: Viikki, Muurala, Havukoski, Kiltakartano ja Jätkäsaaren Sukupolvienkortteli. Näiden talojen kokemusten jälkeen näyttöjä asennetaan myös muihin taloihin. Tiedottamisen lisäksi näytön kautta voidaan varata tiloja ja toimintoja. Asumiseen liittyviä asioita, tapahtumia ja aktiviteettejä voidaan viestiä asukkaille reaaliaikaisesti ja sen avulla voi tehdä esimerkiksi kyselyjä. Toukokuussa otettiin asukaskäyttöön porrasnäyttöjen lisäksi uusi asukasviestintäapplikaatio PNT®mobile, jossa on monia asumista ja viestintää tukevia toimintoja, mm. tilojen varauskalenterit. Sovelluksen voi ladata Androidille ja iOSille ja se on käytettävissä myös selaimella. Sen kautta voi mm. ilmoittaa asukkaiden kesken erilaisia asioita ja vaikka osallistua virtuaaliseen kirpputoriin.

16 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7


Ravintolan henkilökunnassa on työntekijöitä Gambiasta, Vietnamista, Afganistanista, Iranista, Perusta, Kreikasta ja Thaimaasta.

Suomen monikulttuurisin ravintola sijaitsee Sukupolvienkorttelissa t e k s t i

L i i s a

Oj a l a

Ravintola Polku yhdistää hyvän ruuan, opiskelun ja työkokemuksen kartuttamisen. Kesän kynnyksellä 12.6. Sukupolvienkorttelissa avaa ovensa Suomen monikulttuurisimmaksi ravintolaksi tituleerattu Ravintola Polku. Hanke on yhteiskunnallisen yrityksen Viittakiven kehittämä konsepti, jolla tuetaan uusien suomalaisten työllistymistä. Ravintola Polun tarkoituksena on paitsi tarjota maukasta ruokaa ja ensiluokkaista palvelua, myös mahdollisuuksia uusille suomalaisille kehittyä ja työllistyä ravintola-alan ammattilaisina aidossa työympäristössä. Jo alkuvaiheessa ravintolassa työskentelee ihmisiä alunperin kahdeksasta eri maasta.

Kansainvälinen henkilökunta koostuu seitsemää eri kansallisuutta edustavista uusista suomalaisista. Kansainvälisyys näkyy lautasella – Ravintolan ruokalistalla on monen kulttuurin kotiruokaa, ja henkilöstön kulttuuritausta näkyy asiakkaidemme lautasella, kertoo palvelupäällikkö Tiina Solas. Ravintolan ruokalista kunnioittaa suomalaista ruokakulttuuria, mutta yhdistää siihen monikulttuurisen henkilökunnan makumaailmoja ja kulttuuriperintöä. Yhteiskunnallisen yrityksen arvomaailma näkyy myös ruuan ekologisuudessa ja eettisyydessä. – Pyrimme valitsemaan ruokalistallemme satokausien tuotteita, lähiruokaa ja luomua aina kun se on mahdollista. Tulevina vuosina tulemme lisäksi saamaan osan keittiön raaka-aineista suoraan omalta pellolta Perhon osuuskunnasta, jonka perustajajäsenenä Viittakivi on, Tiina Solas jatkaa. Inspiraatiota ravintolan toiminnan suunnitteluun haetaan paitsi omilta työntekijöiltä myös korttelin asukkailta. Ravintola sijaitsee Sukupolvienkorttelin asukastilan vieressä, joka mahdollistaa monenlaisen yhdessä tekemisen asukkaiden kanssa, esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisen. Ravintola Polun taustalla on Setlementtiliiton yhteiskunnallinen yritys Viittakivi Oy. Ravintola sijaitsee osoitteessa Länsisatamankatu 34, 00220 Helsinki. Lisätietoja www.ravintolapolku.fi

17 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


TÄ S S Ä J A N Y T

Nuoret kävivät setlementeissä yli 700 000 kertaa Setlementtiliiton lapsi- ja nuorisotyö kokosi ensimmäistä kertaa kaikilta setlementeiltä tiedot lapsi- ja nuorisotyön volyymistä. Nuorten käyntikertoja oli huikeat 700 000 ja toiminnassa oli mukana 40 000 nuorta. Setlementeissä lapsi-ja nuorisotyötä tehdäänkin laaja-alaisesti. Nuorisotyön muotoja ovat avoin toiminta, ennaltaehkäisevä nuorisotyö sekä erityisnuorisotyö. Setlementeiltä tiedot keräsivät kunkin alueen lapsi- ja nuorisotyön aluepäälliköt. Aluepäälliköt tarjosivat tukensa tietojen kokoamisessa setlementeille ja kävivät suuressa osassa setlementtejä paikan päällä. Tiedot raportoitiin opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka on yksi suurimmista setlementtien lapsi-ja nuorisotyön rahoittajista.

18 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

Setlementti-lehti siirtyy teemanumeroihin Setlementti-lehden uutena toimitussihteerinä on aloittanut Pihla Ruuskanen. Pihla on viimeisten vuosien ajan osallistunut aktiivisesti lehden juttujen kirjoittamiseen ja sen kehittämiseen. Uuden toimitussihteerin myötä lehdessä siirrytään teemanumeroihin. Teemat ovat nostoja satavuotiaan setlementtiliikkeen strategiasta. Seuraava setlementti-lehti ilmestyy syyskuussa teemalla ”Rohkeus oppia uutta koko ikänsä”.


TÄ S S Ä J A N Y T

Esittelyssä Jyvälän Setlementti Jyväskylässä sijaitseva Jyvälän setlementti tukee eri-ikäisten jyväskyläläisten hyvinvointia monin tavoin. Keskeisiä toimintamuotoja ovat kasvatus, koulutus, ja sosiaaliset hankkeet. Jyvälän kansalaisopistossa voi opiskella ja harrastaa esimerkiksi kädentaitoja, musiikkia tai vaikkapa pilatesta. Avoimessa kohtaamispaikassa eri-ikäiset asukkaat tutustuvat ja toimivat yhdessä. Tarjolla on myös monenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joista Mummola on ollut suosittu. Mummolassa mummot, papat ja lapset kohtaavat yhteisen mukavan tekemisen lomassa. Tällä hetkellä setlementissä on käynnissä kolme hanketta. Oiva ja Ilona -toiminnassa toteutetaan ja kehitetään sukupuolisensitiivistä erityisnuorisotyötä. Avaimet onnistumiseen -koulutus tarjoaa kieli- ja kulttuuriopetusta 17–29-vuotiaille maahanmuuttajille, joilla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa. Jyvälän monikulttuurisessa iltakoulussa opetellaan suomea jutustelun, leikin ja yhteisen tekemisen avulla. Jyvälän Setlementti sijaitsee Jyväskylässä, osoitteessa Palokunnankatu 16. Toiminnanjohtaja-rehtorina on Helena Huovila. Lisätietoja: jyvala.fi, facebook.com/jyvalansetlementtiry

Isosisaruksesta iloa ja tukea lapsen arkeen Setlementtien isosisarustoiminnassa peruskouluikäiset lapset saavat luotettavan aikuisen kaverin iloksi ja tueksi arkeen. Isosisaruus on vapaaehtoistoimintaa, johon setlementit tarjoavat koulutusta ja toiminnanohjausta. Isosisaruskurssin vapaaehtoisen opas avaa isosisaruustoiminnan taustaa ja periaatteita, kertoo tarinoita sisaruksista sekä sisältää erilaisia sisaruutta tukevia tehtäviä. Opas on tehty Ahjolan ja Joensuun Setlementtien, Luotolan Nuorten sekä Suomen Setlementtiliiton yhteistyönä. Painettua opasta voi tilata maksutta Setlementtiliitosta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: tiedotus@setlementti.fi. Mainitse viestissä tilaamiesi oppaiden määrä.

19 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


Setlementtien tulisi ottaa rohkeammin kantaa ja nostaa esiin hienoja tarinoitaan. Nämä viestit nousivat esiin kevään Setlementtipäivillä. T e k s t i

S u v i

Pä r n a n e n

Setlementti,

pois piilosta! M

Yhdessä setlementtiliike on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä.

aailma on monimutkainen paikka. Sen suurimmat haasteet voidaan kuitenkin tiivistää kolmeen: teknologian murros, globaali keskinäinen riippuvuus ja kestävyyskriisi. Kuinka Setlementtiliike voi olla ratkaisemassa näitä ongelmia? Muun muassa tätä pohdittiin kevään Setlementtipäivillä Jyvälän Setlementissä 27.-28.4. – Suuret kansainväliset järjestöt voivat olla ongelmissa tällaisten muutosten edessä. Tarvitaan kykyä toimia monimutkaisissa ympäristöissä, ennakointiasiantuntija Elina Kiiski-Kataja Sitrasta sanoo. Vuolle setlementin toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen näkee vahvuutemme selvästi.

20 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

– Vieroksun vertailua muihin järjestöihin. Rikkautemme on se, että olemme osaava, monipuolinen porukka vauvasta vaariin. Palveluskaalaamme kuuluu kaikki. Valoisia näkymiä loivat myös Setlementti Puijolan toiminnanjohtaja Eija Teerineva, mainostoimisto Måndagin perustaja ja Setlementtiliiton liittohallituksen jäsen Arto Sivonen sekä Jyvälän Setlementin toiminnanjohtaja Helena Huovila. He olivat mukana Setlementtipäivillä pidetyssä paneelikeskustelussa. Kaikki korostivat rohkeuden merkitystä. Ajat ovat vaikeat, mutta setlementtiliike on vahva toimija, jonka työ ulottuu jo nyt ympäri Suomen ja maailman. Meidän tulisi järjestönä ottaa kantaa entistä aktiivisemmin, avoimemmin ja rohkeammin. Arto Sivonen patisti järjestöjä tuomaan esille hienoja tarinoitaan, joista setlementtiliikkeessä ei todellakaan ole pulaa. Tämä tuo lisää tunnettuutta ja selkeyttää järjestön roolia. Tärkeintä kaikessa tekemisessä on idea. Sen tulisi olla relevantti, omaperäinen ja muistettava. Kun idea on selvillä, pitäisi kokoon haalia osaavien tekijöiden joukko. – Setlementti voisi olla vahva mielipidevaikuttaja. Arvot teoiksi ja sitten sanomaan ne rohkeasti ääneen, Sivonen kannusti. Panelistit muistuttivat myös yhteistyön tärkeydestä. – Energiaa ei tulisi tuhlata keskinäiseen kisailuun, korosti Eija Teerineva. – Meidän tulee verkostoitua, emme pärjää yksin. Miten oikeasti tuemme toisiamme? Pitäisi jakaa konkreettisia asioita, eikä vain puhua niistä, kiteytti Helena Huovila. Mitäpä siihen lisäämään. Taikasana maailman muuttamiseen on: yhdessä!


TERVEISIÄ M A A I L M A LTA

Unkarin hallitus

kansalaisjärjestöjen kimpussa – sisarjärjestömme mukana protesteissa Kevään Setlementtipäiville osallistujat lähettivät yhteisen tervehdyksen unkarilaiselle ÉLETFA Segítő Szolgálat Egyesület -järjestölle. Sisarjärjestömme on osallistunut Unkarissa kansalaisten ja järjestöjen suuriin mielenilmauksiin, joissa vastustetaan Victor Orbánin hallinnon kaavailemia lakimuutoksia. Muutokset kaventaisivat järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Ulkomaista rahoitusta saaville tahoille uusi laki tarkoittaisi rekisteröitymisvelvoitetta. Esikuva kiistellylle lakiesitykselle löytyy Putinin Venäjältä, jossa vastaavan kaltainen agenttilaki on ollut voimassa joitain vuosia. Setlementtipäivillä alustanut professori Mikko Mäntysaari kuvasi osaltaan myös Unkarin aikojen ja arvojen muutosta. Hän kertoi tavanneensa 1980-luvulla silloista Unkarin hallintoa kritisoineen ryhmittymän edustajia Budapestissä. Tästä ryhmittymästä kehittyi Orbánin Fidesz-puolue, josta on vuosien myötä kasvanut tiukka vallanpitäjä. Fidesz, kuten monet populistiset puolueet, väittävät toteuttavansa kansan tahtoa. Avointa ja kriittistä keskustelua kuitenkin kaihdetaan. Lakimuutoksella hallinto saisi lisää valtaa puuttua avoimeen tiedonvälitykseen, kriittisiin huomioihin ja nykyisin riippumattomiin tutkimuksiin. – Nykyinen meininki herättää ikäviä muistoja vuosien takaa. Erilaisten ryhmien rekisteröinti ja leimaaminen tuovat mieleen toisen maailmansodan aikaisen Unkarin ja mm. juutalaisten kohtelun, toteaa Péter Giczey ÉLETFA-järjestöstä. Monet järjestöt eri puolilta maailmaa ovat tukemassa unkarilaista kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toimintavapautta. Euroopan komissio on puuttunut tilanteeseen ja aloittanut rikkomusmenettelyn Unkarin hallintoa vastaan. Hallinnon tavoitteena on mm. sulkea yksityinen ja ”riippumaton” Central European University -yliopisto. CEU-yliopisto on yhdysvaltalais-unkarilaisen miljardööri George Soroksen perustama ja rahoittama. ”I stand with CEU” -rintamerkkejä käyttäviä on ahdisteltu yleisillä paikoilla mm. julkisessa liikenteessä ja baareissa. Toukokuussa Unkarissa jatkettiin mielenosoituksia tunnuksin ”Emme vaikene” ja ”Opettamisvapaus”. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (17.5.2017) Unkarin hallintoa kehotettiin kumoamaan turvapaikanhakijoiden ja kansalaisjärjestöjen vastaiset lait. Kehotus koski myös yhteisymmärryksen etsimistä Yhdysvaltain viranomaisten kanssa,

12. huhtikuuta pidetyssä rauhanomaisessa mielenosoituksessa ihmiset muodostivat sydämen, jossa lukee kansalaisjärjestöjä tukeva CIVIL.

jotta CEU-yliopisto pystyisi jatkamaan toimintaansa. Sisarjärjestömme Péter Giczey näkee myös hyviä piirteitä viimeaikaisessa kehityksessä. – On hyvä, että yhä useammat ovat havahtuneet kyseenalaistamaan hallituksen toimintaa. Olen jopa hiukan toiveikas tulevan kehityksen suhteen, Péter toteaa.

21 S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

I

R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta


SETLEMENTTILIIKE SUOMESSA

S uome n S et l eme n tti l iitto 0108375500

Kalliolan setlementti Helsinki, 0102795080

Parkanon setlementti Parkano, 04070683405

Kalliolan Nuoret Helsinki, 0405007928

Pohjois-Kymen Setlementti Voikkaa, 0407021646

Setlementtiasunnot Oy 0108375300

Korson Setlementtinuoret Vantaa, 0409342500

Rientolan Setlementti Tampere, 0449744476

Setlementtiasumisoikeus Oy 0108375300

Koskelan Setlementti Äänekoski, 0400115360

Rovalan Setlementti Rovaniemi, 0404873019

Viittakivi Oy 0108375500

Kuopion Setlementti Puijola Kuopio, 0505548877

Rovalan Nuoret Rovaniemi, 0407354600

Kurikkalan Setlementti Kurikka, 0442372480

Saukkolan Setlementti Tampere, 0407026642

Setlementti Kyröskoskela Kyröskoski, 0447160633

Seinäjoen Seudun Setlementti Seinäjoki, 0503671458

Auralan Setlementti Turku, 0503167702

Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö Tampere, 0442830189

Setlementti Tampere Tampere, 0331418500

Auralan Nuoret Turku, 0451289806

Lievestuoreen Setlementti Lievestuore, 0407349392

Apuomena Lohja, 0193695650

Lievestuorelan Nuoret Lievestuore, 0405877336

S et l eme n tit Ahjolan Setlementti Tampere, 0445538400

Harjulan Setlementti Lahti, 038725130

Linnalan Setlementti Savonlinna, 01551180

Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hy vinkää, 0505013175

Linnalan Nuoret Savonlinna, 0440200240

Hämeen Setlementti Hämeenlinna, 0505126087

Setlementti Louhela Järvenpää, 0408380632

Joensuun Setlementti Joensuu, 0451483887

Luotolan Nuoret Kemi, 0407032554

Jyränkölän Setlementti Heinola, 0447972400

Mikkelin Setlementti Mikkeli, 0505293361

Jyvälän Setlementti Jy väskylä, 014217202

Otsolan Setlementti Pori, 026301500

Kainulan setlementti Kajaani, 0401488591

Oulun Setlementtinuoret Oulu, 0400832344

22 R o h k e u s

va at i a

m u u to s ta

I

S et l eme n tti

2 | 2 0 1 7

Siivikkalan Nuoret Ylöjärvi, 0449790234 Toimelan setlementti Helsinki, 096229580 Toivola-Luotolan Setlementti Kemi, 0405152743 Tornion Setlementtinuoret Tornio, 0505254218 Setlementti TunturiIa Kemijärvi, 016821343 Setlementti Ukonhattu Leppävirta, 0443898200 Sovinto Helsinki, 0447097717 Vaasan Setlementtiyhdistys Vaasa, 063196600 Vuolle Setlementti Oulu, 085554011

S e t l e m e n tt i l i i tt o

Suomen Setlementtiliitto on sosiaalisen ja sivist yst yön kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdist ykset.

S e t l e m e n tt i y h t i ö t

Setlementtiasunnot Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy ja Viittakivi Oy. Yrit ykset ovat yhteiskunnallisia yrit yksiä ja jäseninä yhteiskunnallisten yrit ysten liitossa ARVOssa.

S e t l e m e n tt i ty ö

Suomessa tehtävä setlementtit yö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtit yö käynnist yi kaupunkisosiaalit yön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivist ykselliseen kehit ykseen tähtääviä uusia t yömuotoja. Suomessa setlementtit yö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon.

S e t l e m e n tt i a r v o t

Setlementtiliikkeen perusar vot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenver taista yhteiskuntaa. Ar vot ovat rohkeus ja luottamus, paikallisuus ja yhteisöllisy ys, yhdenver taisuus ja oikeudenmukaisuus. Setlementeissä t yöskenteleviä ihmisiä yhdistää halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hy väksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat ar vostavan kohtaamisen.

YHTEYSTIEDOT Setlementtilehti: Viestintäjohtaja Jaana Kymäläinen jaana.kymalainen@setlementti.fi 0505772262 Muut yhteystiedot verkkosivuilta: w w w.setlementti.fi w w w.setlementtiasunnot.fi w w w.viittakivi.fi


www.setlementti.fi

Tilaan Setlementti-lehden vuodeksi hintaan 25 euroa. Tilaan Setlementti-lehden kestotilauksena hintaan 25 euroa/vuosi.

Tilaan Setlementti-lehden lahjaksi hintaan 25 euroa. Tilaan Setlementti-lehden kestotilauksena lahjaksi hintaan 25 euroa/vuosi.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaaja Nimi Laskutusosoite Postinumero Postitoimipaikka

Suomen Setlementtiliitto Oy

Lahjan saaja Nimi

Tunnus 5020330

Osoite

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero Postitoimipaikka

www.setlementti.fi

Lahjakortti Hyvä lehden saaja!

Setlementti-lehti

Sinulle on tilattu

lahjaksi.

Setlementti-lehti käsittelee setlementtityön ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä. Lehden kustantaja on Suomen Setlementtiliitto. Antoisia lukuhetkiä Sinulle toivottaa

Setlementti-lehti on Suomen Setlementtiliiton kustantama julkaisu, joka esittelee suomalaisen setlementtiliikkeen tekemää työtä ja keskustelee siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Lehti toimii setlementtiarvojen mukaisesti. Se on myös sitoutunut noudattamaan hyvää lehtimiestapaa. Se kertoo totuudenmukaisesti ja ihmisläheisesti setlementtiliikkeestä ja siinä tehtävästä työstä jokaista yksilöä kunnioittaen. Tiedon hankinnassa tai aineiston muokkaamisessa noudatetaan journalistin eettisiä ohjeita. Toimitussihteeri kokoaa lehteen tulevan aineiston ja muokkaa sen julkaisuvalmiiksi. Toimittajan tekemistä artikkeleista haastateltavat voivat korjata selkeästi virheelliset tiedot. Lehden linjasta päättää päätoimittaja.


Setlementti-lehti 2/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you