4 minute read

Ranskankielisen utopian äärellä

Ranskanopettajien maailmankongressin kansainvälisessä tunnelmassa keskusteltiin ranskanopettajan ammatin murroksesta. Kongressi antoi mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä kollegoiden kesken.

Teksti ja kuvat VEERA TOIVONEN

Ranskanopettajien maailmankongressi Les utopies francophones en tous genres järjestettiin Ranskan Besançonissa heinäkuussa 2025. Edellinen kongressi oli järjestetty virtuaalisesti vuonna 2021, mutta aiemmasta ”lähitapaamisesta” oli 9 vuotta – ja jo 25 vuotta siitä, kun kongressi oli järjestetty edellisen kerran Ranskassa. Henkilökohtaisille kohtaamisille, verkostoitumiselle ja kouluttautumiselle olikin suuri tilaus. Tästä todisti kongressin osallistujamäärä: noin 1 400 ranskanopettajaa, jotka edustivat 105 eri kansallisuutta. Kongressin järjestää Fédération internationale des professeurs de français (FIPF) eli Kansainvälinen ranskanopettajain liitto, jonka sääntömääräisessä kokouksessa todettiin, että ei edes YK pysty keräämään yhtä monipuolista, monikulttuurista ja monikielistä joukkoa päättämään yhteisesti koulutusasioista.

Kongressipaikkana toimi Besançonissa sijaitsevan Franche-Comtén yliopiston kampusalue, joka kokosi yhteen opetusluokat, luentosalit ja ranskan kieleen, Ranskan eri alueisiin, kirjallisuuteen ja ranskan opetukseen keskittyneen messutapahtuman. Francophonie eli ranskankielinen yhteisö voidaan nähdä utopiana kansainvälisesti, mutta Franche-Comtén yliopistossa se on ja oli koulutuspäivien ajan konkretiaa ja elävää elämää. Yliopisto on sitoutunut vahvasti frankofonian edistämiseen.

Ranskanopettajan ammatti muutoksessa

Kongressi toimi opettajuuden ja opettajien työtilana. Opettajat käsittelivät ammattinsa muutoksia: alan vetovoiman laskua, epävarmuutta, teknologisia muutoksia ja pedagogisia käytäntöjä. Tekoäly ja teknologian käyttö osana opetusta oli useiden paneelikeskustelujen aiheena.

Ranskanopetuksen ala houkuttelee yhä vähemmän nuoria maailmanlaajuisesti, totesi FIPF:n puheenjohtaja Cynthia Eid kongressin aikana pitämissään puheissa. Huomattavaa on, että moni nuori opettaja vaihtaa alaa noin viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. ”Tärkein tavoite kongressin aikana olikin vaihtaa ja jakaa hyviä käytäntöjä kollegoiden kanssa mutta myös viestiä opettajien kesken kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen”, jatkoi Cynthia Eid kannanotoissaan kongressin tavoitteista.

Monipuolista ohjelmaa

Seitsemän päivän ohjelma oli erittäin monipuolinen. Jokaisena päivänä oli mahdollisuus seurata esitelmiä tai osallistua työpajoihin aamusta iltaan. Maailmankongressin pääteemaa ”Ranskankieliset utopiat kaikissa muodoissaan” käsiteltiin neljän alateeman kautta: kielellinen moninaisuus, kirjoittamisen käytännöt, kirjallisuus ja ranska ammatillisena kielenä. Mukana oli myös kirjailijoita kuten Wilfried N’Sondé, Véronique Tadjo, Richard Palachak ja besançonilainen Jacky Schwartzmann. Päivien aikana oli yli 20 konferenssia, 20 paneelikeskustelua ja 200 pedagogista työpajaa.

Iltaohjelmaan sisältyi juhla- ja kulttuuritapahtumia, ja työpajojen lisäksi oli tarjolla retkiä lähialueen historiallisiin kohteisiin, opastettuja kierroksia luonnossa tai museokäyntejä. Besançon on ollut 1800-luvulta lähtien merkittävä kirjallisuuden sekä sosiaalisen ja feministisen vaikuttamisen kaupunki. Kaupungissa ovat vaikuttaneet kirjailijoista muun muassa Victor Hugo, Stéphane Mallarmé ja Colette, ja paikkakunnan syntyperäisiä ovat sosiaalisen utopian filosofian perustajat Charles Fourier ja Joseph Proudhon sekä radikaalifeministi Jenny d’Héricourt. Jokainen kongressiosallistuja sai kortin, jolla pystyi liikkumaan ilmaiseksi kaupungin julkisissa liikennevälineissä sekä vierailemaan maksutta kaupungin kaikissa nähtävyyksissä ja museoissa.

Kansainvälistä kongressiväkeä Caravelle-palatsin sisäpihalla –osallistujat edustivat 105 eri kansallisuutta.

RANSKANOPETTAJIEN KATTOJÄRJESTÖN UUTISIA

KONGRESSIN yhteydessä oli Kansainvälisen ranskanopettajain liiton FIPFin sääntömääräinen suurkokous, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Kokouksessa valittiin järjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat tuleville vuosille. FIPFin puheenjohtajana jatkaa Cynthia Eid Ranskasta, ja varapuheenjohtajiksi valittiin Giedo Custers Belgiasta ja Adil Elmahdi Marokosta.

FIPFin tärkein tavoite on kehittää mentorointijärjestelmää ranskanopettajien kesken ja olla tiiviisti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ranskan kielen asemasta eri maissa.

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry eli APFF on kansainvälisen kattojärjestön jäsen. Maailmanlaajuinen järjestö on jaettu alaosastoihin, ja Suomi kuuluu Commission de l’Europe de l’Ouestiin eli Länsi-Euroopan komissioon. CEO:n etätapaamisia on 2–3 kertaa vuodessa, ja lisäksi vuosittain pidetään lähitapaaminen jossakin Euroopan maassa.

Suomen ranskanopettajain yhdistyksellä on myös tiiviit yhteydet lähialueiden kollegoihin. Tapaamme etänä Baltian ja Pohjoismaiden ranskanopettajia muutaman kerran vuodessa. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan pohjoismaisiin keskusteluihimme, olethan yhteydessä yhdistyksemme sihteeriin, apff.ranskanmaikat@gmail.com.

Cynthia Eid ja Veera Toivonen

Kirjoittaja: Veera Toivonen

Veera Toivonen (kuvassa oikealla) on kieltenopettaja ja Suomen ranskanopettajain yhdistys ry:n puheenjohtaja. Kuvassa vasemmalla hänen vieressään on ranskanopettajien maailmanjärjestön FIPFin puheenjohtaja Cynthia Eid.

Paikallisen kirjakaupan ikkunaa. ”Livre = vivre” on suomeksi ”kirja = elää”. Lukemisen tärkeyttä ajattelulle, kirjoittamiselle ja tilannetajun kehittymiselle korostettiin useissa kongressin puheenvuoroissa.
This article is from: