YLIOPISTOJEN YHTEISHANKE
SARAVE-hanke kehittää yliopistoopintojen saavutettavuutta Yliopistojen saksan, ranskan ja venäjän yksiköt ovat yhdistäneet voimansa SARAVE-hankkeessa. Kolmivuotisen hankkeen aikana pilotoidaan koulutusuudistus, joka avaa saksan ja ranskan opinnot kielellisesti erilaisista taustoista tuleville opiskelijoille. Teksti PAULA AUKEE, LEENA KOLEHMAINEN, MARJUT JOHANSSON, MIKA LÄHTEENMÄKI
K
ieltenopetuksen yksipuolistuminen peruskoulussa ja lukiossa on johtanut siihen, että yhä harvempi voi hakea yliopistoihin opiskelemaan muita vieraita kieliä kuin englantia. Yliopistoissa kielten tutkinto-ohjelmien opiskelijamäärät ovat laskeneet, ja kieliasiantuntijoiden määrän vähentyminen on yhteiskunnallinen huolenaihe. Vakava tilanne on ollut esillä erilaissa selvityksissä, mielipidekirjoituksissa ja artikkeleissa. Yliopistojen kieliaineiden yhteinen SARAVE-hanke purkaa ongelmaa pilotoimalla uuden koulutusavauksen, joka mahdollistaa saksan ja ranskan tutkinto-opiskelun yliopistossa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa. Uusi koulutus alkaa syksyllä 2026.
Kielten opintoihin ilman aiempaa osaamista SARAVE-hanke kehittää yliopistokoulutuksen saavutettavuutta avaamalla saksan ja ranskan tutkintokoulutuksen myös niille hakijoille, joilla ei ole aiemmin hankittua osaamista näissä kielissä. Saksan ja ranskan kouluopetus on vähentynyt, minkä vuoksi yliopistojen hakijamäärät ovat laskeneet. Koska kielten kouluopetus toteutuu alueellisesti ja sosiaalisesti epätasavertaisesti, kaikki halukkaat eivät nykytilanteessa edes pysty hakemaan yliopistolliseen koulutukseen. Ratkaisu myös mahdollistaa yliopistollisen koulutuksen muista taustoista suomalaiseen koulujärjestelmään siirtyneille. Alkuperäinen, aikaisemmin hankittua kielitaitoa edellyttävä hakuväylä säilyy uudistuksen rinnalla. Kun aiemmin hakijoilta edellytettiin lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista, syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin voivat hakea myös hakijat, joilla on vähän tai ei lainkaan saksan ja ranskan opintoja taustalla. Muutos voi tuntua radikaalilta, mutta se ei ole täysin uusi: esimerkiksi ranskan ja venäjän yliopisto-opiskelu oli mahdollista aloittaa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa 1980- ja 1990-luvuilla. Åbo Akademissa puolestaan on voinut jo pitkään hakea saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempia kieliopintoja. Saksan kielessä koulutusuudistukseen osallistuvat tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin Helsingin, Jyväskylän, Oulun
20
TEMPUS 4 / 2025
ja Turun yliopistot. Ranskan kielessä mukana ovat Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Tampereen yliopisto, jossa saksa on pääaineena ja ranska sivuaineena, ei osallistu. Itä-Suomen yliopisto, jossa saksa ja ranska ovat molemmat sivuaineita, ei myöskään osallistu tähän uudistukseen. Venäjän kieli on mukana uudistuksessa vain Jyväskylän yliopistossa, jossa venäjän yksikkö päätti lähteä mukaan saksan ja ranskan kanssa.
Kun aiemmin hakijoilta edellytettiin lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista, syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin voivat hakea myös hakijat, joilla on vähän tai ei lainkaan saksan ja ranskan opintoja taustalla. Muutos voi tuntua radikaalilta, mutta se ei ole täysin uusi: esimerkiksi ranskan ja venäjän yliopisto-opiskelu oli mahdollista aloittaa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa 1980ja 1990-luvuilla. Hakeminen vieraiden kielten yliopisto-opintoihin Yliopistoihin hakeminen vaatii hakijoilta ja opoilta entistä enemmän tarkkuutta, sillä eri yliopistojen hakukohteet ja valintakriteerit ovat näissä kielissä erilaisia. Osassa hakukohteista tulee olemaan vain yksi hakukohde, johon kaikki saksan ja ranskan hakijat voivat hakea riippumatta siitä, onko heillä aiempia kieliopintoja vai ei (Oulu, Turku ja Åbo Akademi). Helsinki ja Jyväskylä kuitenkin lanseeraavat rinnakkaiset hakukohteet: alkeistasolta lähtevän koulutuksen ja perinteisen hakukohteen, jossa hakijoilta vaaditaan aiempaa kielitaitoa.