SARAVE-hanke kehittää yliopistoopintojen saavutettavuutta

Yliopistojen saksan, ranskan ja venäjän yksiköt ovat yhdistäneet voimansa SARAVE-hankkeessa. Kolmivuotisen hankkeen aikana pilotoidaan koulutusuudistus, joka avaa saksan ja ranskan opinnot kielellisesti erilaisista taustoista tuleville opiskelijoille.

Teksti PAULA AUKEE, LEENA KOLEHMAINEN, MARJUT JOHANSSON, MIKA LÄHTEENMÄKI

Kieltenopetuksen yksipuolistuminen peruskoulussa ja lukiossa on johtanut siihen, että yhä harvempi voi hakea yliopistoihin opiskelemaan muita vieraita kieliä kuin englantia. Yliopistoissa kielten tutkinto-ohjelmien opiskelijamäärät ovat laskeneet, ja kieliasiantuntijoiden määrän vähentyminen on yhteiskunnallinen huolenaihe. Vakava tilanne on ollut esillä erilaissa selvityksissä, mielipidekirjoituksissa ja artikkeleissa.

Yliopistojen kieliaineiden yhteinen SARAVE-hanke purkaa ongelmaa pilotoimalla uuden koulutusavauksen, joka mahdollistaa saksan ja ranskan tutkinto-opiskelun yliopistossa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa. Uusi koulutus alkaa syksyllä 2026.

Kielten opintoihin ilman aiempaa osaamista

SARAVE-hanke kehittää yliopistokoulutuksen saavutettavuutta avaamalla saksan ja ranskan tutkintokoulutuksen myös niille hakijoille, joilla ei ole aiemmin hankittua osaamista näissä kielissä. Saksan ja ranskan kouluopetus on vähentynyt, minkä vuoksi yliopistojen hakijamäärät ovat laskeneet. Koska kielten kouluopetus toteutuu alueellisesti ja sosiaalisesti epätasavertaisesti, kaikki halukkaat eivät nykytilanteessa edes pysty hakemaan yliopistolliseen koulutukseen. Ratkaisu myös mahdollistaa yliopistollisen koulutuksen muista taustoista suomalaiseen koulujärjestelmään siirtyneille. Alkuperäinen, aikaisemmin hankittua kielitaitoa edellyttävä hakuväylä säilyy uudistuksen rinnalla.

Kun aiemmin hakijoilta edellytettiin lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista, syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin voivat hakea myös hakijat, joilla on vähän tai ei lainkaan saksan ja ranskan opintoja taustalla. Muutos voi tuntua radikaalilta, mutta se ei ole täysin uusi: esimerkiksi ranskan ja venäjän yliopisto-opiskelu oli mahdollista aloittaa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa 1980- ja 1990-luvuilla. Åbo Akademissa puolestaan on voinut jo pitkään hakea saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempia kieliopintoja.

Saksan kielessä koulutusuudistukseen osallistuvat tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot. Ranskan kielessä mukana ovat Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Tampereen yliopisto, jossa saksa on pääaineena ja ranska sivuaineena, ei osallistu. Itä-Suomen yliopisto, jossa saksa ja ranska ovat molemmat sivuaineita, ei myöskään osallistu tähän uudistukseen.

Venäjän kieli on mukana uudistuksessa vain Jyväskylän yliopistossa, jossa venäjän yksikkö päätti lähteä mukaan saksan ja ranskan kanssa.

Kun aiemmin hakijoilta edellytettiin lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista, syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin voivat hakea myös hakijat, joilla on vähän tai ei lainkaan saksan ja ranskan opintoja taustalla. Muutos voi tuntua radikaalilta, mutta se ei ole täysin uusi: esimerkiksi ranskan ja venäjän yliopisto-opiskelu oli mahdollista aloittaa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa 1980ja 1990-luvuilla.

Hakeminen vieraiden kielten yliopisto-opintoihin

Yliopistoihin hakeminen vaatii hakijoilta ja opoilta entistä enemmän tarkkuutta, sillä eri yliopistojen hakukohteet ja valintakriteerit ovat näissä kielissä erilaisia.

Osassa hakukohteista tulee olemaan vain yksi hakukohde, johon kaikki saksan ja ranskan hakijat voivat hakea riippumatta siitä, onko heillä aiempia kieliopintoja vai ei (Oulu, Turku ja Åbo Akademi). Helsinki ja Jyväskylä kuitenkin lanseeraavat rinnakkaiset hakukohteet: alkeistasolta lähtevän koulutuksen ja perinteisen hakukohteen, jossa hakijoilta vaaditaan aiempaa kielitaitoa.

Uudet hakukohteet tulevat ensimmäistä kertaa hakuun kevään 2026 yhteishaussa. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja hakukohteista julkaistaan Opintopolku.fi-sivustolla marraskuun 2025 loppuun mennessä.

Hankkeen aikana seurataan ja dokumentoidaan eri toteutustapojen toimivuutta. Jatkosta päätetään, kun hankkeen tuloksista saadaan tietoa.

Tammikuussa 2025 verkoston toiminta laajeni hankkeeksi, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. SARAVE-hankkeen tavoitteet kumpuavat verkoston alkuperäisistä päämääristä: kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen jatkuvuuden turvaaminen Suomessa, kielikoulutuksen kestävyyden lisääminen sekä yliopisto-opintoihin hakemisen joustavoittaminen.

Yhteistyötä vuodesta 2024

SARAVE-hankkeen taustalla on kaikkien suomalaisten yliopistojen saksan, ranskan ja venäjän yksiköiden yhteistyöverkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2024. Mukana ovat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Yhteistyö kumpusi yliopistojen humanististen tiedekuntien dekaanien aloitteesta. Verkoston tavoitteena on vaikuttaa kielikoulutuspolitiikkaan ja edistää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten opiskelua Suomessa kaikilla tasoilla.

Verkosto on järjestänyt kaksi paneelikeskustelua. Ensimmäinen paneeli oli Kielitieteen päivillä Jyväskylässä toukokuussa 2024. Toinen, Kielitaito tulevaisuustaitona -seminaari järjestettiin Helsingissä marraskuussa 2024 yhteistyössä lukion kieltenopetuksen kehittämishankkeen (LUKKI) kanssa. Lisäksi verkoston jäsenet ovat antaneet haastatteluja sekä julkaisseet kannanottoja, mielipidekirjoituksia ja lausuntoja.

VISIOITA

HELMIKUUSSA 2025 SARAVE-verkoston jäsenet laativat yhteistyössä SUKOLin kanssa visioraportin, jonka pohjalta tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -kehittämishankkeelle lausunto vieraiden kielten osaamisen tulevaisuusnäkymistä Suomessa.

Visioraportti Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa on saatavilla SUKOLin sivuilla: https://sukol.fi/ajankohtaista/vieraiden-kielten-opiskelun-ja-osaamisen-taso-suomessa/.

Yliopistorajat ylittävää opetusyhteistyötä

Alkuvaiheessa SARAVE-verkosto keskittyi opetusyhteistyön aloittamiseen yliopistojen välillä. Elokuussa 2024 solmittiin ristiinopiskelusopimukset, joiden ansiosta saksan, ranskan ja venäjän opiskelijat voivat valita opintoihinsa kursseja kumppanuusyliopistoista. Palaute on ollut myönteistä: laajempi kurssitarjonta ja erikoistumiskurssit ovat palvelleet opiskelijoita, ja kasvaneet osallistujamäärät ovat motivoineet opettajia.

Tammikuussa 2025 verkoston toiminta laajeni hankkeeksi, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. SARAVE-hankkeen tavoitteet kumpuavat verkoston alkuperäisistä päämääristä: kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen jatkuvuuden turvaaminen Suomessa, kielikoulutuksen kestävyyden lisääminen sekä yliopisto-opintoihin hakemisen joustavoittaminen. Keskeisiksi toimenpiteiksi kiteytyivät edellä kuvatun koulutusuudistuksen pilotointi sekä yliopistojen välisen opetusyhteistyön jatkaminen ja kehittäminen. Hanke jatkuu 31.7.2028 saakka.

Vaikuttamistyötä unohtamatta

Yliopistokoulutusten avaaminen kielellisesti moninaisista taustoista tuleville hakijoille turvaa kieliasiantuntijuuden jatkuvuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Ongelman juuret ovat kuitenkin syvemmällä: vastuu kieltenopetuksesta on siirtynyt Suomessa yhä korkeammalle koulutusasteelle. Lisäksi viime vuosikymmenten koulutuspoliittiset ratkaisut ovat vähentäneet muiden vieraiden kielten kuin englannin opetusta kouluissa ja yliopistoissa.

Vuonna 2025 julkaistu verkoston jäsenten laatima tutkimusartikkeli kuvaa muutoksia vieraiden kielten yliopisto-opiskelussa Suomessa. Turun yliopiston tutkijoiden Outi Veivon, Soili Norron ja Marjut Johanssonin (2025) tutkimusartikkeli Less or more widely studied languages – How has language specialist education in Finland changed in twenty years? kuvaa peruskoulun ja lukion vieraiden kielten opetuksen vähentymisen vaikutuksia opiskelijoiden yliopistokoulutuksen rekrytointiin 2000-luvulla. Tutkimuksesta käy ilmi, että englannin kielen opiskelijoiden osuus on kasvanut muiden kielten kuten ruotsin, saksan ja ranskan kustannuksella. (Artikkeli on julkaistu teoksessa: Freiderikos Valetopoulos ym. toim.: Linguistic and Intercultural Landscapes in the European Higher Education Frankfurt a.M.: Lang.)

Kuten Tempus-lehden pääkirjoituksessa 2/25 todetaan, Suomen kieltenopetus on käännekohdassa. SARAVE-hanke jatkaa vaikuttamistyötään suunnan muuttamiseksi.

SARAVE (2025–2028) on yliopistojen yhteinen kieliaineiden kehittämishanke, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana ovat saksan, ranskan ja venäjän kielten tutkintokoulutusta tarjoavat yliopistot: Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot ja Åbo Akademi. Hanketta johtavat ranskan kielen professori Marjut Johansson (Turun yliopisto), saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto) ja venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto). Koordinaattorina toimii Paula Aukee (Jyväskylän yliopisto, paula.h.aukee@jyu.fi). Lisätietoa hankkeesta: https://www.jyu.fi/sarave.