Kieliasiantuntijoiden lähettiläitä luokkahuoneisiin

Kieliasiantuntijat ry:n ja SUKOLin yhteisessä lähettilästoiminnassa opettaja voi saada luokkaansa toisen aikuisen, joka kannustaa kielten pariin.

Teksti ANNA HALME kuva MILI VIITA

Anna-Maria Nylund ja Mili Viita tekevät työtään kielten parissa kääntäjinä. Heitä yhdistää huoli kieltenopiskelun vähenemisestä ja yksipuolistumisesta. Molemmat myös toimivat Kieliasiantuntijat ry:n kielilähettiläinä, joita kieltenopettajat voivat kutsua oppilaitoksiin kertomaan siitä, mitä hyötyä kielten osaamisesta on työelämässä.

Kieliammattilaisen työ on vaihtelevaa

Anna-Maria Nylund perustelee, miksi hakeutui Kieliasiantuntijoiden lähettilääksi: ”Olen itse opiskellut ammattitutkintoa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistolla ja monella eri kielellä ja kertoisin mielelläni, miten kaikesta opiskelusta ja kielistä olen jollain tavalla hyötynyt vuosien saatossa.” Hän on kouluttautunut alun perin restonomiksi ja tehnyt erilaisia kielitaitoa vaativia töitä pankki- ja vakuutusalalla, ja nyt hän täydentää osaamistaan ruotsin kielen kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa. Hänen käyttökielensä ovat ruotsi, suomi, englanti, saksa, ranska ja espanja.

Mili Viita kääntää asiatekstejä, pääasiassa markkinointia ja yritysviestintää englannista, ruotsista, norjasta ja tanskasta suomeksi. ”Käännän paljon verkkotekstejä yrityksille: tuotesivuja, blogiartikkeleja, uutiskirjeitä, ohjeartikkeleita sekä erilaisia raportteja. Myös sovellustekstit ovat viikoittaista sisältöä”, hän sanoo.

Kielitaustastaan Viita kertoo: ”Koulussa luin englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa. Yliopistolla kävin japanin ja norjan kursseja. Olin lukioaikana vaihto-oppilaana Uudessa-Seelannissa ja yliopistoaikana vuoden Ruotsissa. Tanskan olen oppinut työtä tekemällä ruotsin ja norjan pohjalta; lisäksi kävin aikoinaan ruotsinkielisessä työväenopistossa parilla kurssilla.” Kääntäjän työssä huomaa, että eri kielet tukevat toisiaan. Työkielistä tärkein on kuitenkin kääntämisen kohdekieli eli suomen kieli.

Kouluvierailulla opettajan toiveiden mukaan

Viidan mukaan kielilähettilästoiminta on ollut antoisaa: ”Olen saanut jakaa tietoa itselleni rakkaasta ja tärkeästä asiasta ja vastailla kysymyksiin siitä.” Hän on ollut mukana parin vuoden ajan ja pitänyt erilaisia esityksiä opettajien toiveiden mukaan. Esimerkiksi ruotsin tunnilla keskityttiin pohjoismaisten kielten osaamisen merkitykseen, ja yhden lukion englannin ryhmälle Viita piti luovan kääntämisen työpajan, jossa oppilaat saivat kääntää ryhminä mainostekstiä. ”Osa innostui irrottelemaan, kun heitä siihen kannustin”, hän muistelee.

Tiettyyn aiheeseen keskittyvä työpajatyyppinen toteutus voi Viidan mielestä tuoda kiinnostavaa ja erilaista näkemystä kieleen: ”Opetuksessa kääntämistä käytetään pitkälti rakenteiden ja sanaston hahmottamiseksi, eli sillä on hyvin erilainen funktio kuin ’oikeassa’ kääntämisessä.” Hän toteaa, että kääntäminen on yllättävän huonosti tunnettu työ ja ammatti: ”Erityisen huonosti tunnetaan se puoli, miten teknistä ja haastavaa työ on.” Kääntäminen on tekoälyn kehityksen myötä murroksessa. ”Nuorten on tärkeä oppia ymmärtämään, että tekoäly tarvitsee johtajakseen ihmisen, joka valitsee, missä ja milloin sitä käytetään ja miten sekä tarkistaa sen tuotokset”, Viita tähdentää.

Lähettilästoiminnan ansiosta Viita on saanut nähdä pilkahduksen nykylukion arjesta. ”Nuoret ovat fiksuja ja valveutuneita, joten välillä on saatu aikaan hyvää keskustelua etenkin tekoälyyn liittyvistä vastuukysymyksistä”, hän sanoo.

Kannustusta omille poluille

Nylund on kokeillut sekä etä- että lähivierailua. Parasta hänen mielestään on päästä paikan päälle luokkaan: ”Voin näyttää käytännön esimerkkien avulla, miksi edes generatiivinen tekoäly ei tule korvaamaan kaikkia kääntäjiä tai viestijöitä yleensä, mitä sudenkuoppia sen käyttämiseen voi liittyä, ja mihin itse joskus tekoälyä käytän ja mihin taas en.”

Nylund kokee kielilähettilästoiminnan tärkeäksi tehtäväksi, koska tilastojen valossa kielten opiskelu on vähentynyt pelottavan paljon. Hän haluaa kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä ja löytämään omat polkunsa jatko-opintoihin ja ammattiin. Tärkeintä on saada todistus – arvosanoja ei opintojen jälkeen kukaan kysele. ”Tämän kerron selvästi aina, samalla kun mainitsen sen, että lukio on minusta hyvä vaihtoehto yleistiedolle vähän kaikesta. Jos taas kaipaa konkreettista tekemistä, on ammattikoulu sopiva. Ja jos joku luulee, ettei ammattikoulun käynyt tarvitse äidinkieltä, lukemista, kirjoittamista tai vieraita kieliä mihinkään, on hän kyllä aivan varmasti väärässä”, Nylund toteaa.

Kielitaidon hankkiminen kannattaa aina

Nylund kertoo, että hänellä on tapana kysyä kuulijoilta, keksivätkö he jonkin ammatin tai työn, jossa kielitaitoa ei tarvittaisi. Itse hän ei sellaista keksi: ”Annan kuulijoille myös käytännön esimerkkejä. Jos haluaa esimerkiksi metallialalle, suurin osa käytettävistä koneista on saksankielisiä ja työpaikatkin ovat monikulttuurisia.”

Kielten opiskelu avartaa mieltä ja itseilmaisua. ”Olen eniten huolissani juuri siitä, miten tämän päivän nuoret pystyvät ilmaisemaan halujaan, toiveitaan tai murheitaan, kun ei heillä oikein sanoja siihen tunnu olevan”, Nylund sanoo. Opiskelutilaisuuksiakin on nykynuorilta kavennettu. Nylund muistelee omia lukioaikojaan, jolloin lukiossa alkavaa ranskan kieltä sai opiskella 11 kurssia. Tämä mahdollisti sen, että lukioranskalla pystyi ilman kielialueella oleskelua pääsemään samalle tasolle kuin ne, jotka olivat aloittaneet ranskan kahdeksannella luokalla.

Viita korostaa, että tekoälyn aikakaudella vankka kielitaito ja kielen taju on tärkeä. Jatkuvasti kasvava osa lukemistamme teksteistä on tekoälyn tuotosta, tai niiden tuottamisessa on ainakin jollakin tavalla käytetty tekoälyä. Kielitaitoinen pystyy helpommin tunnistamaan tekoälyn hallusinaatiot, kielellisen manipulaation yritykset ja muut nykyään hyvin tavalliset vaikuttamisen keinot. ”Hyvä kielen hallinta, niin äidinkielen kuin vieraidenkin kielten, on supervoima!” Viita sanoo. ”Omilla aivoillaan ajatteleva ihminen, joka osaa valjastaa tekoälyn hyötykäyttöön mutta ei jää sen rengiksi, on arvokas niin arkielämässä kuin työelämässäkin.”

Kääntäjä Mili Viita on yksi Kieliasiantuntijoiden lähettiläistä.

OPETTAJIEN KOMMENTTEJA

KIELIASIANTUNTIJOIDEN lähettiläät ovat saaneet hyvää palautetta opettajilta, joiden luokissa he ovat vierailleet. Kaksi opettajaa kertoo omista kokemuksistaan viime lukuvuoden kielilähettiläsvierailuista.

Teksti Tytti Kuutti

Kieliasiantuntija vieraili abien valinnaisella, syventävällä koulukohtaisella opintojaksolla. Ryhmäkoko oli noin 25. Etukäteen kerroin opiskelijoille, millainen vierailija meillä on tulossa ja mistä aiheesta.

Lähettiläs oli juuri meille sopiva vierailija, sillä hän osasi tsempata nuoria opiskelijoita eikä saanut yo-kirjoituksia tai korkeakoulua näyttämään liian vaikeilta. Hän kertoi hyviä käytännön esimerkkejä siitä, miten tärkeää on palautua opiskelusta ja mitä voi tehdä sen vastapainoksi. Kuulimme myös erityisesti kielten opinnoista jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Teksti Sari Hämälä

Koulussamme kävi viime syksynä kieliasiantuntijoiden lähettiläs. Hänelle vierailu oli ensimmäinen lähettiläänä, samoin minulle vastaanottavana puolena. Toiveeni oli, että hän kertoisi englanniksi omasta polustaan ja urastaan kielten parissa. Olin vierailuun erittäin tyytyväinen, sillä lähettiläällä oli tosi monipuolinen tausta. Hän keskittyi selittämään ja havainnollistamaan tulkin työtä hyvin opiskelijalähtöisesti; opiskelijat saivat itsekin vähän tuntumaa tulkkaamisesta. Suosittelen samaa ehdottomasti muillekin!

KIINNOSTUITKO? VIELÄ EHDIT!

SYYSLUKUKAUDEN loppuun asti voit kutsua Kieliasiantuntijoiden lähettiläitä luokkaasi. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille tai sellaiseksi suuntautuville. Jos olet kiinnostunut tilaamaan Kieliasiantuntijoiden lähettilään kouluusi, täytä lomake osoitteessa: https://forms.gle/Tro1J16cgnFYRv5b8

Lisätietoja saa myös SUKOLin toimistolta Anna Halmeelta, anna.halme@sukol.fi.