Miten jäsen voi vaikuttaa liiton toimintaan?

Vastaus otsikon kysymykseen on yksinkertainen: jokainen jäsen voi vaikuttaa vastaamalla vuotuiseen jäsenkyselyyn, joka lähetetään tammikuussa. Seuraava askel vaikuttamisen tiellä on aktiivinen osallistuminen liiton ja yhdistysten toimintaan – vaikkapa liittokokousedustajana.

Teksti ANNA HALME kuva SUKOL RY

SUKOLin jäsenille lähetetään vuosittain tammi–helmikuussa linkki jäsenkyselyyn, johon vastaaminen kestää lyhimmillään muutaman minuutin. Tänä vuonna kyselyvastaukset kerättiin jo tammikuun aikana, ja parhaillaan on käynnissä niiden analysointi ja käsittely SUKOLin hallituksessa. Monivalintakysymysten pylväät ja vapaaehtoisten avovastausten tekstit tutkitaan tarkkaan hallituksen lisäksi myös esimerkiksi liiton strategian päivitystä valmistelevassa työryhmässä. Tempukseen liittyviä palautteita taas tarkastellaan lehden toimitusneuvostossa, ja niistä kerätään vinkkejä tuleviin numeroihin.

Jäsenkyselyn 2025 tuloksia

Jäsentyytyväisyyttä seurataan etenkin kyselyn aloituskysymyksen kautta. Kysymys kuuluu: Kuinka mielelläsi suosittelet SUKOLin jäsenyyttä kollegallesi? Vastauksista lasketaan vuosittain niin sanottu Net Promoter Score, jossa korkeimpia arvosanoja 9–10 antaneiden prosenttiosuudesta vähennetään matalimpia arvosanoja 1–6 antaneiden pronsenttiosuus. Tämä arvo hieman laski vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Näiden lukujen perusteella tyytymättömyys SUKOLin toimintaan näyttää hieman kasvaneen. Toisaalta melko tyytyväisten eli arvosanan kahdeksan antaneiden määrä nousi samana aikana 28,6 prosentista 33 prosenttiin. Toki edellisen jäsenkyselyn tekemisen aikaan alkuvuodesta 2024 takana oli suuria voittoja: lisätunti B1-kieleen ja lyhyiden kielten aseman parantaminen todistusvalinnassa. Tämä lukuvuosi on ollut kieltenopetukseen liittyvien päätösten kannalta hiljaisempaa eloa, ja ehkä siksi liiton toiminta ei ole näkynyt jäsenistölle tarpeeksi.

Kuten verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta voi lukea, lausuntoja, kannanottoja, tapaamisia ja yhteistyötä on kuitenkin myös toimintavuonna 2024–2025 ollut runsaasti. Liiton edustajat ovat muun muassa tavanneet opetusministeriön virkamiehiä ja opetusministeriä itseäänkin. Puheenjohtaja Outi Vilkuna on mukana yliopistojen SaRaVe-verkostossa, joka pääsi laatimaan visiota kielikoulutuksen tulevaisuudesta opetusministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -ryhmälle – tämä vaikuttamisen paikka on erittäin tärkeä, ja sen saavuttaminen on määrätietoisen työn tulosta.

Vaikuttamissuunnitelma ohjaa

SUKOLin hallituksen vuosittain laatimaan vaikuttamissuunnitelmaan poimitaan painopistealueita tai päätavoitteita jäsenkyselystä. Nyt käynnissä on toimikauden 1.7.2024–30.6.2025 vaikuttamissuunnitelma, jonka neljä painopistettä on nostettu vuoden 2024 jäsenkyselyn vastauksista: 1. Kieliaineiden ryhmäkokovaatimukset 2. Kieltenopettaja alakoulussa 3. Valinnaiskielten tarjonta 4. Ammatillisen kieltenopetuksen resurssit. Näitä on pyritty edistämään erilaisissa kannanotoissa, tapaamisissa ja mediatiedottamisessa.

Kuten verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta voi lukea, lausuntoja, kannanottoja, tapaamisia ja yhteistyötä on kuitenkin myös vuosina 2024–2025 ollut runsaasti.

Kieliaineiden ryhmäkokovaatimuksista SUKOLin hallitus on muun muassa laatinut syksyllä 2024 kolme kertaa vetoomuksen Helsingin kaupungille. Kaupungin tavoitteena oli nostaa kaikkien kieliryhmien aloituskoko 15 oppilaaseen, mutta tämä saatiin estetyksi. Ryhmäkokoihin tuli pieni nosto, sillä välys nousi 12–15 oppilaasta 13–15 oppilaaseen, mutta jatkossakin koulut saavat itse päättää ryhmäkoosta 13–15 oppilaan välillä. Alakoulussa kieliä opettavien todellinen kelpoisuus ja valinnaiskielten eri oppimäärien tarjonta herättää paljon huolta, ja näitä SUKOLin edustajat ovat tuoneet esiin esimerkiksi opetusministerin tapaamisessa marraskuussa. Ammatillisen kieltenopetuksen tilanteesta tehtiin syksyllä 2024 kysely, jonka tuloksista laadittu tiedote meni hyvin läpi mediassa muun muassa Helsingin Sanomissa 1.11.2024 (juttu valitettavasti vain tilaajille https://www.hs.fi/suomi/art-2000010802562.html). Vaikuttamissuunnitelman teemoja on niin ikään sisällytetty kuntavaalitavoitteisiin ja edistetty sitä kautta.

Uusimman jäsenkyselyn mukaan samoja aiheita pidetään edelleen tärkeinä. Seuraavan kauden vaikuttamissuunnitelmaan 2025–2026 uudeksi ykköstavoitteeksi olisi kyselyn perusteella nousemassa kielten arvostuksen parantaminen, jota halusi korostaa hieman yli puolet eli 51,4 % jäsenkyselyn vastaajista.

Terveiset Liittokokouksesta

Teksti Salla Kosunen

SUKOLIN jokasyksyinen liittokokous järjestettiin 9.11.2024 SUKOLin toimiston kokoustiloissa Helsingissä. Liittokokous on SUKOLin ylin päättävä elin ja oivallinen tilaisuus piiri- ja kieliyhdistysten edustajille tavata toisiaan. Marraskuisena lauantaiaamuna kokoukseen saapuikin 36 jäsenyhdistyksen liittokokousedustajaa ympäri Suomen – paikalla oli edustajia aina Lapista Turkuun ja Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan. Mukana olivat lisäksi SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna, suurin osa SUKOLin muusta hallituksesta ja SUKOLin toimiston väki.

Päivä alkoi juhlallisissa tunnelmissa palkintojenjaolla: Vuoden kieltenopettaja ja Vuoden kieliteko -tunnustukset jaettiin perinteiseen tapaan ja samoin kieltenopettajien kansainvälisen kattojärjestön myöntämä FIPLV Award. Varsinaisessa liittokokouksessa käytiin läpi muun muassa liiton edellisen kauden (1.7.2023–30.6.2024) toimintakertomus ja tilinpäätös sekä uuden toimintakauden (1.7.2024–30.6.2025) toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Keskustelu kävi vilkkaana, ja esimerkiksi tiedotuksesta kieltenopiskelijoille vaihdettiin runsaasti ajatuksia ja jaettiin vinkkejä. Ohjelman loppupuolella liittokokousedustajat jakautuivat pienryhmiin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Päivän päätteeksi kokouksessa pohdittiin yhdessä sitä, mihin SUKOLin pitäisi yrittää tulevaisuudessa esimerkiksi kannanottojen avulla vaikuttaa.

Tiiviin ja inspiroivan päiväohjelman lomassa hallituksen varapuheenjohtaja Minna Närvä veti osallistujille taukojumpan, jotta kotimatkalle ei tarvinnut lähteä kankein hartioin.

Tänä vuonna liittokokous kokoontuu jälleen marraskuussa, 8.11.2025. Ehkä nähdään siellä!

KUKA VOI TOIMIA LIITTOKOKOUSEDUSTAJANA?

Liittokokousedustajana voi toimia SUKOLin jäsenyhdistyksen jäsen, jonka yhdistyksen hallitus on valinnut liittokokousedustajaksi. Tiedonkulun kannalta on tarkoituksenmukaista, että kyseessä on yhdistyksen puheenjohtaja tai sihteeri, mutta myös muut jäsenet voivat tulla valituiksi liittokokousedustajiksi. Liittokokousedustajien kausi on kolmivuotinen. Jos liittokokousedustaja ei pääse itse osallistumaan kokoukseen, voi hänen tilalleen osallistua yhdistyksen ilmoittama varaedustaja.

Liittokokouksessa voi päästä äänestämäänkin (kuva liittokokouksesta 2019).