Tavoitteita kaikkiin Suomen kuntiin

Kuntavaalit ovat kieltenopetukselle keskeinen vaikuttamisen paikka. SUKOL on laatinut omat vaalitavoitteensa: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit.

Teksti OUTI VILKUNA, ANNA HALME kuva painetussa lehdessä ja näköispainoksessa AINO SUTINEN

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4. Kuntavaalit ovat koulutuksen kannalta tärkeät vaalit, sillä kunnat päättävät itsenäisesti monista koulutuksen ja opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Kieltenopetuksessa tämä tarkoittaa muun muassa päätöksiä kielitarjonnasta, ryhmäkokovaatimuksista ja opettajien palkkaamisesta. SUKOL on laatinut omat tavoitteensa kuntavaaleihin. Tavoitteet ja niihin liittyviä blogitekstejä on julkaistu osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/ (suora linkki tavoitteisiin myös: bit.ly/SUKOL_ kuntavaalit). Ennen äänestyspäätöstä jokainen kieltenopettaja voi halutessaan haastaa oman kuntansa ehdokkaita ottamaan näihin tavoitteisiin kantaa.

Tavoite 1: Oikeus oppia kieliä

”Jottain tarvii tehä, ja nopiasti!” kirjoittaa Oulun seudun kieltenopettajat OSKO ry:n hallitus SUKOLin blogissa. Pohjois-Suomen lapsilla ja nuorilla on OSKOn mukaan hälyttävän rajalliset mahdollisuudet opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia ensimmäiseltä luokalta lähtien. OSKO vetoaa kuntapäättäjiin: opiskelun yhdenvertaisuus on taattava asuinpaikasta riippumatta.

Huoltajia OSKO kehottaa vaatimaan lapsilleen samoja lähtökohtia kuin eteläisemmän Suomen suurissa kunnissa, sillä mahdollisimman varhain hankittu monipuolinen kielitaito kehittää ajattelua ja valmistaa tulevaisuuden osaajia. Kyse ei ole pelkästään taloudellisista resursseista vaan myös tahtotilasta. OSKOn hallitus kirjoittaa:

Tampere ja Hyvinkää toimivat erinomaisena esimerkkinä siitä, mitä voidaan tehdä, kun tahtoa riittää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Näissä kunnissa noin 50 % kodeista valitsi lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksan, ranskan tai espanjan viime syksynä.

Samaan aikaan Oulussa kaikki ekaluokkalaiset aloittivat englannin, ja neljäsluokkalaisista vain murto-osa pääsi aloittamaan A2-kielen opiskelun. ”Herätys Pohjois-Suomi! Olemme putoamassa kielitaidon kelkasta”, varoittavat oululaiset kieltenopettajat.

Yhdenvertaisuus ei nykyisellään toteudu. Tarvitaan pitkäjänteisempää, tulevaisuuteen tähtäävää kielipolitiikkaa. Kunnat tulisi velvoittaa tarjoamaan useampia A1-kieliä ja turvaamaan A2-kielen opetus.

Tavoite 2: Kuka opettaa?

Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja on kelpoinen opettamaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Huolta on herättänyt se, että näillä vuosiluokilla kieltenopetusta on siirretty aineenopettajilta sellaisillekin luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta tai edes halua kielen opettamiseen. Kielitaitoiseksi kasvaminen edellyttää pitkää ja systemaattista kielipolkua pedagogisesti pätevän kieltenopettajan opastamana.

SUKOL toteutti yhdessä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajat ry:n kanssa syyskuussa 2021 kyselyn, joka käsitteli A- ja B1-kielen opetuksen toteutusta. Tuloksista kävi ilmi, että varhennettua A1-englannin, -ruotsin ja -suomen kielen opetusta oli osoitettu suurelta osin luokanopettajille samoin kuin kuudennella luokalla alkavaa B1-kielen opetusta. Tilanne ei ole sittemmin muuttunut. Katoavia A2-kieliä opettivat vastaajista lähes yhtä lailla luokan- kuin aineenopettajat. A2-kielten tarjoaminen on opetuksen järjestäjille vapaaehtoista, ja yhä enenevässä määrin niiden tarjoamisesta on luovuttu säästösyihin vedoten. Näin alueellista kielitarjontaa on kavennettu käytännössä minimiin, pelkän englannin opetukseen.

Kuntien on luotava edellytykset sille, että vieraita kieliä on mahdollista opiskella alakoulusta lähtien kieltenopettajan johdolla.

Tavoite 3: Kunnat yhteistyöhön

SUKOLin hallituksen jäsen Sari Juvonen muistuttaa SUKOLin blogissa:

Kun näinä epävakaina aikoina puhutaan kielellisestä huoltovarmuudesta tai työpaikkojen kielivaatimuksista, on selvää, että suomalaiset nuoret ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Kun yritykset sanovat korostavansa monipuolista osaamista tai puolustusvoimat kertoo tarjoavansa kansainvälisiä työmahdollisuuksia usean kielen osaajille, vain osalla nuorista on ässä takataskussa.

Juvonen korostaa, että kuntien tulisi tarkastella kielistrategiaansa joustavasti ja etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotta kunnan koko ei rajoittaisi mahdollisuuksia ja nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet oppia vieraita kieliä.

Koulutus on kuntien päätehtävä, nyt kun sosiaali- ja terveydenhuolto on siirretty kunnilta hyvinvointialueille. Kielikoulutus on kunnan arvovalinta. Kuntien tulee vahvistaa kielistrategiassaan kielikoulutusohjelma, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.

Tavoite 4: Lukio ja ammatillinen toinen aste

Lukion ja ammatillisen toisen asteen kieliopintojen tarjonta ja laajuus herättää huolta. Jatko-opiskelun ja työelämän kannalta on keskeistä, että opiskelijoille turvataan yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa oppimäärä ja saada laadukasta opetusta.

Lukiolakia uudistetaan parhaillaan. Lausunnossaan SUKOL painotti, että muutosten keskelläkin tulisi säilyttää kieltenopetuksen riittävät resurssit, jotta opiskelijoiden kielelliset taidot eivät heikentyisi ja kansalliskielten asema säilyisi vahvana suomalaisessa koulujärjestelmässä. Erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneiden todellinen jatko-opintokelpoisuus on vaarassa kieltenopetuksen supistamisen myötä. Hallituksen rahoitusleikkausten aiheuttamista säästöistä jopa neljännes kohdistui suoraan koulutukseen. Resurssit eivät riitä turvaamaan työssä ja jatko-opinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. Tämä tieto vahvistui kyselystä, jonka SUKOL teki ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille syys–lokakuussa 2024. Esimerkiksi toisessa kotimaisessa kielessä ammatillisen toisen asteen opiskelijan olisi saavutettava jatko-opintojen ja työelämän vaatimat valmiudet alle 12 opetustunnissa. Ongelma ei koske ainoastaan toista kotimaista kieltä, vaan useimmat ammatillisen toisen asteen kielten kurssit ovat pelkkä pintaraapaisu. Lisätietoja SUKOLin kyselystä: sukol.fi/ ajankohtaista/opetuksen-maara-on-niin-pieni-etta-havettaa/. Kielitaito edistää työelämään kiinnittymistä. Laaja-alainen koulutustarjonta ja kieltenopiskelun jatkumon varmistaminen lisää kuntien veto- ja pitovoimaa, jotka ovat keskeisiä pienenevien ikäluokkien Suomessa.

Tavoite 5: Opettajan pedagoginen vapaus

SUKOLin varapuheenjohtaja Minna Närvä kirjoittaa SUKOLin blogissa opettajan pedagogisesta vapaudesta, johon kuuluu olennaisesti oikeus valita käyttämänsä oppimateriaali:

Samalla opettaja on vastuussa siitä, että valitut materiaalit tukevat oppimista ja vastaavat opetussuunnitelman tavoitteita. Etenkin toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on tuonut merkittävän muutoksen opetuksen järjestäjän taloudelliseen tilanteeseen, mikä pahimmillaan rajoittaa opetusmateriaalin valintamahdollisuuksia merkittävästi.

Jos pelkkä raha ratkaisee, vaarassa ei ole ainoastaan pedagoginen vapaus vaan myös täydennyskoulutus. Närvän mukaan opettaja on loistava esimerkki elinikäisestä oppijasta, jonka osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Mahdollisuudet ja resurssit valitettavasti vaihtelevat kunnan ja opetuksen järjestäjän mukaan. Jollain paikkakunnalla jokaiselle opettajalle on varattu vuosittainen täydennyskoulutusraha, kun taas toisaalla kollega joutuu kustantamaan koulutuksensa itse. Tämä vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen työnantajana.

Kuntien tulee taata opettajille pedagoginen vapaus ja tukea opettajien osallistumista omaa opettajuuttaan vahvistavaan täydennyskoulutukseen.

Tavoite 6: Oman äidinkielen opetus

Oman äidinkielen hallinta edistää koulun opetuskielen oppimista ja integraatiota ja parantaa koulu- ja työelämävalmiuksia. Tutkimukset osoittavat, että vahva äidinkielen osaaminen voi vaikuttaa myönteisesti yleisiin oppimistuloksiin, koska oppilas pystyy siirtämään äidinkielensä kautta oppimiaan ajattelun ja oppimisen taitoja muihin oppiaineisiin, myös vieraisiin kieliin.

Kieli on avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Kun oppilaat saavat ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltään ja kielellisiä taitojaan, heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan – niin koulussa tai työelämässä kuin vapaa-ajalla. Oman kielen kautta syntyy myös yhteyksiä perheeseen ja yhteisöön, mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä.

Riittävät resurssit ovat edellytys sille, että oman äidinkielen opetuksesta tulee vaikuttavaa ja merkityksellistä. Järkevän kokoiset ryhmät mahdollistavat yksilöllisemmän opetuksen, jossa oppilaan kielelliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tämä ei ole vain pedagoginen valinta vaan investointi tulevaisuuteen: oppilas, joka saa laadukasta opetusta, on vahvoilla niin koulussa kuin elämässä.

Oman äidinkielen opetus tulee taata kunnissa, ja ryhmäkoot tulee pitää maltillisina.

Tavoite 7: Kielistrategia ja Suomen turvallisuus

Ajankohtaiset kansainväliset kriisit ovat nostaneet kieli- ja kulttuuriosaamisen tärkeyden uudella tavalla esille. Kielellisestä huoltovarmuudesta huolehtiminen on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Suomi on EU:n ja Naton jäsenmaa, ja menestyksekäs toiminta kansainvälisissä yhteisöissä, verkostoissa ja projekteissa edellyttää laadukasta ja monipuolista kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Tällä hetkellä kuitenkin Suomessa työmarkkinoilta poistuu ihmisiä, joilla on parempi kielitaito kuin sinne tulevilla.

Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty paljon, mutta kielikoulutusta ei johdeta tutkimuksen pohjalta. Hankkeiden ja projektien sijaan tarvitaan kestävää kuntarahoitusta. Kieltenopetuksen järjestämisen velvoittavuutta tulisi lisätä ainakin suuremmissa kunnissa. Suomelta puuttuu vieraiden kielten kansallinen strategia, jonka laatimisella on jo kiire.

KUNTAVAALITAVOITTEET –KOMMUNALVALSPROGRAM 2025

SUKOLin kuntavaalitavoitteissa korostetaan kuntien roolia monipuolisen kielitaidon turvaajina. Tavoitteet suomeksi ja ruotsiksi: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit