Kieliä + tiedettä

Mitä syntyy, kun yhdistetään venäjää, saksaa, maantiedettä ja biologiaa?

Teksti ja kuvat ELINA RÖGÅRD

En varmaan ole ainoa venäjänopettaja, joka viime lukuvuosina on joutunut miettimään ammatillista minäkuvaansa. Vuodesta 2008 lähtien vein lähes vuosittain ryhmiäni Pietariin, mutta nyt rajalla on uusi rautaesirippu. Miten motivoida nuoria valitsemaan venäjä? Lukuvuodeksi 2022–2023 tasan nolla 166:sta seiskaluokkalaisesta valitsi venäjän B2-kieleksi. 120 lukiolaisen joukosta kuitenkin kuusi valitsi alkavan venäjän, jota opetan puolella palkalla.

Heti Venäjän hyökkäyssodan alettua sain viestin Bratislavassa sijaitsevasta Gymnázium Alberta Einsteinova -lukiosta, jossa olin vieraillut oppilasvaihdon myötä kymmenen vuotta aikaisemmin. Slovakialaistunut venäjänopettaja Inna Horvatová tiedusteli, voisimmeko tehdä jotain yhdessä, sillä heidänkään venäjänryhmänsä eivät voineet enää matkustaa Venäjälle, ja koulun kellareihin oli kyhätty kiireessä väliaikaisia opiskelutiloja ukrainalaisille pakolaisille.

Kysyin koulumme biologian ja maantiedon opettajalta Tiina Mölläriltä, olisiko hänellä kiinnostusta Slovakiaan suuntautuvaan yhteistyöhön. Tiina mietti noin sekunnin ja vastasi: ”No todellakin!” Tiina toimii luonnontieteeseen keskittyvän niin sanotun science-polun vastuuopettajana, ja niinpä opintomatkasta Slovakiaan muodostui kurssi, jota tarjottiin venäjän, saksan ja science-polun opiskelijoille.

Useimmiten venäjänopettaja on ainoa aineensa opettaja omassa koulussaan. Siksikin on tärkeää verkottua muiden aineiden opettajien kanssa ja hyödyntää aineidenvälistä synergiaa. Saksa tuli mukaan, koska Bratislava ja Wien ovat lähimpänä toisiaan sijaitsevat pääkaupungit Euroopassa – Tonava yhdistää ne kaksoiskaupungiksi. Nyt emme päässeet matkustamaan Wienistä Bratislavaan katamaraanilla, sillä liikennöinti alkoi vasta huhtikuussa, mutta 55 kilometrin matka Wienin lentokentältä Bratislavaan taittui ryhmältämme sukkelasti bussilla.

Venäjää nextillä levelillä

Opintomatkaryhmämme 17 opiskelijasta kaksi luki saksaa ja kuusi venäjää (heistä kaksi natiivipuhujia), ja loput olivat science-polkulaisia. Kotikielenään venäjää puhuvien rooli oli sovittu etukäteen – he toimivat tulkkeina, sillä slovakialaisessa koulussa opiskellaan venäjäksi kielikylpymetodein. Lukion 1. vuosi on venäjän kieltä, ja siitä eteenpäin lukion loppuun asti osa tiedeaineista opiskellaan venäjäksi. Tämä kielikylpymetodi eroaa huomattavasti koulumme omasta språkbad-linjasta, jossa lapset ovat jo eskarista saakka kylpeneet ruotsin kielessä. Slovakia on länsislaavilainen ja venäjä itäslaavilainen kieli, mutta kielet ovat kuitenkin niin läheiset sukulaiset, että vuo- dessa voi omaksua kielitaidon, jolla voi opiskella sisältöjä venäjäksi. Lähisukulaisuus kävi ilmi myös venäjäntunnilla, jota seurasimme. Omat oppilaani olivat lukeneet 4 kuukautta ja slovakialaiset 6 kuukautta, mutta luonnollisesti slovakit olivat huomattavasti edellä tai nuorisolaisittain ”nextillä levelillä”.

Venäjänopen johdolla havainnoimme katukylttejä: Pozor on slovakiaksi ”varo” tai ” huomio” mutta venäjäksi ”häpeä”. Kylteissä oli h:n ja g:n vaihtelua sekä paljon venäjästä tuttuja sanoja, joissa vain oli vähemmän vokaaleja. Bilsanope auttoi kaupunkiluonnon havainnoinnissa ja vakuutti slovakialaisille, että kyllä Bratislavastakin löytyy senkokoisia lintuja, että ne mahtuvat oppilaittemme tekemään, lahjaksi tuomaamme linnunpönttöön.

Elävää historiaa ja yhteistä nykyaikaa

Slovakialaisnuoret olivat huomaavaisia isäntiä ja emäntiä. He toimivat suomalaisnuorten oppaina kaupungilla, ja kouluaan he esittelivät englanniksi ja venäjäksi. Kaikilla omilla lukiolaisillamme oli Suomea ja lukiotamme Lauttasaaren yhteiskoulua käsittelevät esitykset, jotka osa piti englanniksi ja osa venäjäksi tervetuliaistilaisuudessa. Natiiviopiskelijamme tulkkasivat sekä opettajia että nuoria. Slovakialaisnuoret puhuivat venäjänopettajiaan sujuvampaa englantia, joten he tulkkasivat opettajilleen englannista venäjään ja päinvastoin.

Hrad Devín eli Devínin linna ja Tonavan jokilaakso Karpaattien ja Alppien välissä.

Jokainenhan slaavilaista filologiaa lukenut muistaa kronikat, joita luimme yliopistossa: 800-luvulla eläneet Kyrillos ja Methodios, nuo kreikkalaiset munkkiveljekset, jotka käännyttivät muinaisia slaaveja ja kehittivät kyrillisen nykykirjaimiston edeltäjät, vaikuttivat ennen Kiovaan menoaan – Bratislavassa, Devínin linnassa, joka sijaitsee vuosituhantisesti strategisella paikalla kallion rinteellä 213 metrin korkeudessa Tonavan ja Moravan yhtymäkohdassa. Historiasta tuli todella elävää, kun slovakialaisnuoret esittelivät munkkiveljestenkin tunteman linnan rauniota (miksi raunio – koska Napoleon kävi armeijoineen kylässä vuonna 1809). Huikea linnakieleke konkretisoi Tonavan mahtavuuden Rooman valtakunnan pohjoisrajana, germaanisen ja slaavilaisen Euroopan rajana sekä traagisena rautaesiripun rajana. Vielä vuonna 1989 tšekkoslovakialaiset katselivat linnavuoren rinteeltä Tonavan toisella puolella olevaan Itävaltaan. Osa yritti loikata uiden tai liitovarjoillakin. Linnan jyrkänteen alla oli muistomerkki yli 400:lle kylmän sodan aikana ammutulle loikkarille. Koskaan aikaisemmin oppilaat eivät olleet ottaneet planktonnäytteitä ja tutkineet niitä Suomesta tuoduilla matkamikroskoopeilla näin historiallisissa ja jylhissä maisemissa. Slovakialaiset totesivat, että suomalaisten havainto-opetus on empiirisempää kuin he ovat tottuneet.

Oli hämmästyttävää, miten nopeasti suomalais-slovakialainen parveilu ryhmäytti nuoret vain kahdessa vuorokaudessa, vaikka majoituimme hotellissa. Opintomatkan kolmas ja neljäs päivä vietettiin Wienissä, jonne osa slovakialaisnuoristakin tuli kuultuaan, että Finnair oli siirtänyt yllättäen paluulentomme vuorokauden myöhemmäksi.

Teematehtäviä ja opastusta

Kurssin suorittamiseen liittyi opintomatkan lisäksi omaan aiheeseen tutustuminen ennen matkaa, muun ryhmän opastaminen tästä aiheesta ja isäntänä toimiminen vastavierailun aikana. Suomalaiset nuoret olivat ennen matkaa työstäneet eri teemoja, joita he avasivat matkan aikana muille. Kuulimme Euroopan kulkureiteistä ennen ja nyt sekä siitä, millaisia maantieteellisiä esteitä ja väyliä luonnonmuodostelmat saavat aikaan. Havainnoimme kaupunkiluontoa tunnistamalla lintulajeja Merlin-sovelluksella, ja ihastelimme epifyyttejä, joita lehtimetsävyöhykkeen metsiköt ovat täynnä.

Wienin kahvilakulttuuriin tutustuimme empiirisesti ja historian kautta, kun varasimme pöydät etukäteen Demelistä, Sacherista ja Café Centralista. Wienissä ei voi olla törmäämättä Gustav Klimtin teoksiin, joita myös havainnoimme matkalla. Wienin luonnonhistoriallisessa museossa science-opiskelijat toimivat meille oppaina kertoen fossiileista ja sairauksien historiasta. Vierailimme niin ikään Wirtschaftsuniversität Wienin kampuksella kuulemassa suomalaisen vaihto-opiskelijan kokemuksia yliopisto-opiskelusta ja vaihtarielämästä. Saksanlukijat asioivat ryhmän puolesta luonnontieteellisessä museossa ja Wienin lentokentällä, jossa osa henkilökunnasta ei puhunut englantia – he levittivät vain käsiään ja totesivat: ”My English catastrophe.”

Yksi suomalaisnuorista oli pestattu viralliseksi valokuvaajaksi. Teemme kouluun valokuvanäyttelyn motivoimaan seuraavia vuosiluokkia valitsemaan valinnaisia kieliä ja science-polun kursseja.

Slovakialaiset tulevat vastavierailulle LYKkiin syksyllä vuokrabussilla halki Puolan ja Baltian. Ohjelmassa on autonomian ajan Helsingin esittelyä venäjäksi ja englanniksi sekä toiminnallisia työpajoja – planktonhaaveja ei heitellä nyt Tonavaan vaan Suomenlahteen.

Yleisslaavilainen tervetulotoivotus hleb da sol eli leipää ja suolaa -tervetuliasirituaali kansallispukuisilta slovakkinuorilta.