Työnohjausta kieltenopettajille

SUKOLin työnohjausryhmä tuki ammatti-identiteettiä ja auttoi löytämään työelämälle suuntia.

Teksti ANNA HALME kuva CHRIS KREYMBORG / ISTOCKPHOTO

Kiinnostaako työminän ja työkokemusten pohdinta tai voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto? Kaipaako ammatillinen identiteetti vahvistamista? Työnohjaus voi auttaa.

Joitakin vuosia sitten SUKOLiin alkoi tulla viestejä siitä, että kieltenopettajan ammatti-identiteetti ei ainakaan enää nykyoloissa säily muuttumattomana läpi työuran. Työnkuva ja tehtävät muuttuvat, ja valinnaiskielten opetus on monin paikoin vähentynyt siinä määrin, että osa opettajista miettii jopa alanvaihtoa. Päätös ei ole helppo varsinkaan, jos vanha rakkaus kieliin, kulttuureihin ja opettamiseen on edelleen tallella.

Nuorille opettajille ja opettajaksi opiskeleville oli jo aikaisemmin järjestetty SUKOLin työnhakukoulutusta ja mentorointia, ja tarjontaa haluttiin laajentaa työssä pidempään olleille kieltenopettajille. Ryhmämuotoista työnohjausta järjestettiin ensimmäistä kertaa viime lukuvuotena, syyskuusta 2022 tammikuuhun 2023. Palautteen mukaan työnohjaus onnistui hyvin ja siitä oli hyötyä osallistujille.

Mitä työnohjaus on?

Ryhmämuotoisen työnohjauksen toinen vetäjä Päivi Klinga tiivistää, että työnohjaus on pysähtymistä työn äärelle: ”Se on työn rakenteiden, työn tekemisen ja oman työpersoonan tutkimista ja kehittämistä. Parhaimmillaan työnohjaus selkeyttää, tuo vaihtoehtoja näkyväksi, vahvistaa ja oivalluttaa.”

Työnohjaus voi olla yksilö- tai ryhmäohjausta. Ryhmätyönohjauksen etuna on, että se antaa tilaisuuden keskinäiseen oppimiseen ja merkitykselliseen vuorovaikutukseen ryhmässä. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen ovat apuna herättämässä osallistujien omia oivalluksia.

Työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä, ajatuksia, kokemuksia ja tunteita tunnistetaan ja jäsennetään yhdessä työnohjaajan kanssa. Työnohjaaja on ohjattavan tukena, mutta lähtökohtana ovat ohjattavan tarpeet ja tavoitteet. ”Joskus on hyvä pysähtyä ja antaa itselle aikaa pohdinnalle”, Klinga sanoo. ”Joskus taas olemme tilanteessa, jossa pohdintaa on jo tehty ja on aika saada omat suunnitelmat liikkeelle. Silloin työnohjauksen tavoitteena voi olla tavoitteiden saavuttamisen tukeminen.” Työnohjausta on perinteisesti käytetty myös haastavien tilanteiden selkeyttämiseen ja purkuun.

Työnohjaus on luottamuksellista, ja jokainen osallistuja päättää itse, mitä asioita jakaa ja miten avoimesti niistä kertoo. Työnohjaaja tuo ulkopuolisen näkökulman, mutta hän ei anna suoria ohjeita tai neuvoja. Sen sijaan hän kysyy ja keskustelee ja samalla auttaa ohjattavia löytämään omia ratkaisujaan.

Kiireetön hetki arjen keskellä

Opettajan arki on kiireistä, ja normaalioloissa se ei tarjoa tilaisuuksia pohdintaan ja reflektioon. Työnohjaus antaa tähän mahdollisuuden. Ohjaustapaamisissa teemana voi olla esimerkiksi työssä jaksaminen ja palautuminen tai työroolit ja omien rajojen tutkiminen. Tärkeitä aiheita ovat myös omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto sekä vuorovaikutuksen tutkiminen ja kehittäminen.

SUKOLin työnohjauksessa painotettiin erityisesti ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista. Ryhmässä tutkittiin työminää ja tunnistettiin kuormitustekijöitä ja niiden kanssa toimimista. Tarkemmat teemat ja tavoitteet määriteltiin yhdessä ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa.

Työnohjaus on aina useamman tapaamiskerran oppimisprosessi, ja SUKOLin ryhmässä lähi-, etä ja hybriditapaamisia oli yhteensä kuusi. Keskustelun lisäksi ryhmässä käytettiin toiminnallisia työskentelytapoja, jotka avaavat ajattelua, herättävät tunteita ja mahdollistavat oppimisen.

Pintaraapaisukin voi riittää

SUKOLin työnohjaukseen osallistunut kieltenopettaja Sirpa on toiminut työssään parinkymmenen vuoden ajan. ”Koen, että tämä kokonaisuus oli toki pintaraapaisu, mutta silti se sai ajatteluani korjautumaan paremmille urille”, hän sanoo.

Sirpa päätti hakeutua työnohjausryhmään, koska hän oli huolissaan hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Viimeiset vuodet olivat olleet rankkoja, ja ammatillinen identiteetti alkoi olla hukassa. ”Työnkuva ja oppilasaines ovat muuttuneet, työkuorma kasvanut. Kiireen tuntu on jatkuvasti läsnä, ja tekeminen on suorittamista. Jatkuvat uudistukset mutta myös tunnollinen ja ahkera ote työntekoon olivat imeneet mehut ja kadottaneet fokuksen, mihin oikein keskittyä ja miten”, hän kertoo. Innostus, iloisuus ja työnteon mielekkyys olivat vähentyneet, ja tilalle oli tullut ajoittainen epävarmuus ja riittämättömyyden tunne.

Sirpa kokee, että työnohjaus helpotti hänen tilannettaan huomattavasti: ”Se palautti takaisin itseluottamusta ja luottoa omaan ammatilliseen osaamiseen.” Ajatukset korjautuivat oikeisiin mittasuhteisiin, kun ryhmä antoi tilaisuuden pysähtyä pohtimaan tähänastisen työuran tekemisiä, kokemuksia ja tunteita. Työnohjaus auttoi näkemään asioissa hyvää ja toi realismia ajatteluun. ”Oivalsin, kuinka monipuolinen oma roolini töissä ja elämässä yleensä on”, Sipa kertoo. Hän sai työkaluja haastavista tehtävistä selviytymiseen ja keinoja työn rajaamiseen, ihmiskohtaamisiin ja palautumiseen. ”Sinänsä osittain jo selkeitä ja päivänselviä asioita, jotka harjoitusten ja keskustelujen kautta kirkastuivat”, hän summaa.

Työnohjaus sopii kaikille

Antoisinta työnohjauksessa oli Sirpan mielestä vertaistuki ja kollegiaaliset keskustelut. Osallistujat eri puolilta Suomea olivat kaikki kieltenopettajia ja jollain tavalla haasteellisessa kohdassa uraansa. ”Parasta olivat eteenpäin vievät keskustelut ja harjoitukset”, hän sanoo. Sirpa kiittää myös ammattitaitoisia työnohjaajia. Rauhallisessa tunnelmassa osallistujat saivat tunteen, että he tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi.

Työnohjauksesta voi hyötyä aivan jokainen, ja se sopii kaikille, jotka haluavat oppia ja kehittyä työssään. Sirpa suosittelee sitä erityisesti uraansa jo useamman vuoden tehneille kieltenopettajille, työelämän solmu- tai käännekohdissa oleville ja uupuneille: ”Opettajille, jotka ovat huomanneet tarvitsevansa vahvistusta, muutosta tai uutta näkökulmaa toimintamalleihinsa tai ammatilliseen pohdiskeluun.”

Sirpa korostaa, että pieni pysähtyminen tai korjausliike kannattaa tehdä ajoissa. Hyvinvoiva opettaja on eduksi oppijoillekin, ja itsensä kehittäminen on osa ammattitaitoa. ”Meitä kieltenopettajia on paljon ja viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia koulumaailmassa. Muiden kokemuksista ja ajatustenvaihdosta saa voimaa. Myös ammattitaitoinen apu ja tuki on joskus paikallaan”, hän muistuttaa.

Sirpan nimi on muutettu aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi.

TOIMINNALLISIA MENETELMIÄ

PÄIVI Klinga kertoo, että SUKOLin työnohjausryhmässä käytettiin paljon toiminnallisia menetelmiä: ”Usein käsittelemme asioita hyvin loogisesti, kognitiivisella tasolla. Toiminnallisten menetelmien kautta saamme mukaan myös tunteiden ja kehon tason.”

Apuna ovat symbolit, jotka voivat olla esimerkiksi kuvakortteja, esineitä tai kielikuvia. Klingan mukaan symbolityöskentely avaa ajattelua: tuttu teema saa symbolien myötä uusia kerroksia ja ulottuvuuksia, nostaa esiin tunteita ja tulkintoja ja tekee näkyväksi uskomuksia. Symbolien käyttö tuo myös etäisyyttä, jolloin haastavien tilanteiden käsittely helpottuu.

Esimerkiksi jos teemana on hyvinvointi, ohjaaja saattaa jakaa tilaan kuvakortteja ja pyytää jokaista valitsemaan 2–3 korttia, jotka kuvastavat hyvinvointia tässä hetkessä, ja 2–3 korttia, jotka kuvastavat tulevaa hyvinvointia. ”Keskustelu jatkuu kuvakorttien kautta, jolloin teema monipuolistuu ja siihen tulee yleensä mukaan enemmän syvyyttä”, Klinga toteaa.

Kehollisista harjoituksista esimerkkinä on läsnäoloharjoitus. Jo muutaman minuutin tietoinen hengitys rauhoittaa hermostoa ja purkaa mahdollista ylivireyttä, ja kun keho rauhoittuu, rauhoittuu myös mieli. Rauhoittuneessa, rentoutuneessa tilassa näkökulmat voivat avautua ja teeman käsittely voi saada uusia ulottuvuuksia.

Esimerkkiharjoitus:

1. Valitse teema, jota haluat tarkastella, esimerkiksi hyvinvointi. Kirjoita paperille, mitä sinulle tulee teemasta mieleen.

2. Tee lyhyt, 3 minuutin läsnäolo- ja hengitysharjoitus: Ota mukava asento tuolissasi. Suorista selkäsi. Pyöräytä hartiat omille paikoilleen. Anna käsiesi laskeutua mukavasti syliisi. Tunne jalkapohjat lattiaa vasten. Tuo huomio hengitykseesi ja anna sen virrata omaan tahtiinsa nenän kautta sisään ja ulos. Hengitys kutsuu sinut tähän hetkeen

3. Kirjoita paperille eri värillä, mitä sinulle nyt tulee mieleen sanasta hyvinvointi.

JATKOA SEURAA?

SEURAAVAN kerran työnohjausta tai uravalmennusta suunnitellaan mahdollisesti lukuvuodelle 2024–2025. Onko sinulla toiveita tai ideoita liiton tarjontaan? Lähetä niitä toiminnanjohtajalle osoitteeseen anna.halme@sukol.fi.

Työnohjauksen toiminnallisten menetelmien apuna voidaan käyttää esimerkiksi kuvakortteja, jotka edistävät keskustelua.