Lukiolaisten käsityksiä ääntämispalautteesta

Palaute on olennainen osa vieraan kielen ääntämisen oppimista, koska se lisää oppijan tietoisuutta oman ääntämisensä vahvuuksista ja heikkouksista. Yleiset, usein toistuvat ääntämisvirheet kannattaa koota koko ryhmälle annettuun yhteispalautteeseen.

Teksti PÄIVI VIRKKUNEN ja MINNALEENA TOIVOLA kuva iStockphoto

Vieraan kielen opetuksessa annettu palaute voi olla positiivista tai korjaavaa. Positiivinen palaute antaa opiskelijalle myönteistä tukea ja lisää motivaatiota opiskelun jatkamiseen, ja sitä opettajan on usein helppoa antaa.

Korjaavan palautteen antaminen voi tuntua vaikealta, koska puhe koetaan niin henkilökohtaiseksi kielitaidon osaksi. Jos korjaavaa palautetta antava opettaja vain korjaa oppijan tuottaman virheellisen muodon mutta ei selitä virhettä tarkemmin, saattaa käydä niin, että oppija ei ymmärrä, minkä virheen teki, eikä opi oikeaa ääntämistä. Korjaava palaute, joka sisältää esimerkiksi tietoa äänteistä ja niiden tuottamisesta, johdattelee oppijaa virheen havaitsemisen jälkeen oikeaan ääntämiseen.

Myös korjaavaa palautetta toivotaan

Juuri valmistuneessa tutkimuksessamme selvitimme, miten tärkeänä suomalaiset lukio-opiskelijat pitävät hyvää vieraan kielen ääntämistä ja miltä he haluavat itse kuulostaa. Selvitimme myös heidän ajatuksiaan ja toiveitaan ääntämisen opetuksessa saatavasta palautteesta. Kyselyyn vastasi 1 953 äidinkieleltään suomenkielistä lukiolaista Helsingistä, Turusta ja Kuopiosta.

Selkeä enemmistö (80 %) kyselyyn vastanneista lukiolaisista arvosti hyvää ääntämistä ja toivoi, että heidän ääntämisensä olisi mahdollisimman samanlaista kuin äidinkielisillä puhujilla. Kyselyyn vastanneet lukiolaiset tiedostivat, että vaikka positiivinen palaute antaa rohkeutta puhua ja ylläpitää taitoja, he oppivat ääntämään paremmin, kun he saavat opettajalta myös korjaavaa palautetta.

Yhteispalautteeseen yleiset virheet

Miten opettaja voisi parhaiten antaa korjaavaa ääntämispalautetta siten, että se olisi hyödyllistä ja kannustavaa? Vastausten perusteella opiskelijat arvostavat opettajan suoruutta, ystävällisyyttä ja rehellisyyttä. Koko ryhmälle annettuun palautteeseen kootaan yleiset, usein toistuvat ääntämisvirheet. Opiskelijat arvostavat myös henkilökohtaista palautetta ja ymmärtävät, että siitä voivat hyötyä muutkin opiskelijat, jotka tekevät mahdollisesti samanlaisia ääntämisvirheitä.

Oppijoiden äidinkielet ja muut opitut kielet vaikuttavat oppimiseen. Opettaja voi pohjustaa palautettaan kertomalla äidinkielen siirtovaikutuksesta, jonka vuoksi tietyt virheet ääntämisessä ovat muita yleisempiä. Äidinkielemme vaikuttaa siihen, miten kuulemme ja tuotamme opiskelemamme kielen äänteitä ja prosodiaa. Kannattaa korostaa sen tärkeyttä, että kaikki uskaltaisivat puhua, sillä ääntämistä oppii vain harjoittelemalla.

Opettaja voi pohjustaa palautettaan kertomalla äidinkielen siirtovaikutuksesta, jonka vuoksi tietyt virheet ääntämisessä ovat muita yleisempiä.

Foneettinen osaaminen sekä tieto ääntämisestä ja sen oppimiseen vaikuttavista seikoista auttavat opettajaa ääntämisen opettamisessa, ja samoin ne auttavat selkeän ja konkreettisen korjaavan palautteen antamisessa. Opetuksen apuna voi käyttää foneettista kirjoitusta (esimerkiksi IPA), jonka avulla puhetta voidaan kuvata ilman kielen ortografan mahdollista häiritsevää vaikutusta. Opettaja voi myös tarjota oppijalle artikulatoriseen fonetiikkaan ja opiskeltavan kielen ääntämiseen liittyvää tietoa, jonka perusteella oppija osaa korjata ääntämistään, sillä runsaskaan harjoittelu ei välttämättä auta, jos ei tiedä, miten äänteet pitäisi artikuloida. Metakielellinen keskustelu ja foneettisten termien käyttäminen tekevät palautteesta tarkkaa, mutta termien ja niiden merkitysten täytyy olla tuttuja, että niistä on hyötyä.

Avoin keskustelu ja kielitietoisuus avuksi

Pieni osa tämän tutkimuksen vastaajista kertoi, ettei halua opettajan korjaavan mitään ääntämisvirheitä. Olisi tärkeä selvittää syyt tällaiseen toiveeseen, sillä moniin ääntämispalaut- teeseen liittyviin asioihin voi vaikuttaa palautteen laadulla tai palautteenantotekniikalla. Opettaja nojaa palautteenannossa omaan oppijatuntemukseensa, mutta luokassa kannattaa myös keskustella palautekäytänteistä yhdessä. Tällöin opettaja saa käsityksen siitä, millaisia toiveita opetusryhmällä on palautteen suhteen, ja opiskelijoiden voi olla helpompi ottaa palautetta vastaan.

Luokassa olisi hyvä käydä avointa keskustelua siitä, millaisia malleja ääntämisen oppimisessa käytetään, ja muistuttaa, että opiskelijoilla voi olla keskenään hyvin erilaisia tavoitteita ja että aina tavoitteet eivät harjoittelun jälkeenkään täyty. Tavoitteiden asettaminen vaikuttaa siihenkin, millaisiin piirteisiin opettaja kiinnittää huomiota palautetta antaessaan.

Foneettisen tiedon lisäksi yleinen kielitietoisuus ja kielenoppimisprosessin ymmärtäminen auttavat opiskelijaa hahmottamaan, mitä ääntämistä opittaessa tapahtuu, ja hyväksymään, että oppiminen ei käy hetkessä.

Kohti ääntämistavoitteita

Kyselyyn vastanneiden suomalaisten opiskelijoiden näkemykset osoittavat, että vieraiden kielten lukio-opetuksessa on syytä lisätä ääntämisen opetusta ja ääntämisestä annet- tavaa palautetta. On hyvä muistaa, että ääntämispalautteen antaminen osana opetusta on taito, joka opettajilla on mutta johon voi myös hakea täydennyskoulutusta tai vinkkejä.

Opiskelijoilla voi olla hyvin erilaisia tavoitteita ääntämisensä suhteen, mutta he eivät välttämättä etene niitä kohti, jos palautetta ei anneta tai se on yksipuolista. Me tutkijat toivomme, että tulokset lisäävät keskustelua ääntämistavoitteista ja rohkaisevat opettajia antamaan positiivisen palautteen lisäksi opiskelijoiden toivomaa korjaavaa, oppimista edistävää ääntämispalautetta. Mielestämme jokaisella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus pyrkiä omaan ääntämistavoitteeseensa, ja tämä olisi tärkeää ottaa huomioon kaikessa kieltenopetuksessa.

Kirjoittajat: Päivi Virkkunen ja Minnaleena Toivola

Päivi Virkkunen ja Minnaleena Toivola ovat Helsingin yliopiston tutkijoita. Heidän tutkimusartikkelinsa ”Lukio-opiskelijoiden käsityksiä vieraan kielen ääntämisen opetuksessa saadusta palautteesta” on julkaistu keväällä 2023 AFinla-teeman numerossa 15: https://journal.fi/afinla/article/view/121255. Virkkusen aiempi artikkeli ”Ääntäminen ja miten sitä opetetaan” on ilmestynyt Tempuksen numerossa 4/2020.