Page 1

"0

~

~

~

..... •

URHEILU

Z

\ O.

"'O,va.·

ISSN 0356-059 VOL16.

1917

j&

.:

No 4.1977


17.10.77

Puheenjohtajan palsta

URHEILU

SUKELTAJA 17.10.1977

siv 3 4 5 6 7 8 10-11 12 13 14-15 16 17 18

Puheenjohtaja Kiviläjästä viikinkialukseksi Sattumia ... Merivoimien sukeltajakurssi Sam makot Ry Park Victory by n ight L-taulukko J.Y. Cousteau Hulluimmat syvyydet Biskopso -77 Pingvin 10 v. Oslon kisat Koulutusjaosto tiedottaa

KANSI: KEIKKUMISTA AALLOILLA. V. WAHLROS

UR--8UK OY Uusi osoitteemme 24.10 alkaen

Teollisuuskatu 34 20520 Turku 52, puh. 921-376700, myymälä Rauhankatp 5.

Niin se vain syksy tuli. Kesä tosiaan meni kauniita Ilmoja odotellessa ohi huomaamatta. Matkustellessani Norjassa ja siellä keskustellessani paikallisten viranomaisten ja tuttavieni kanssa suomalaisista urhellusukeltajista, tuli eräs seikka esille jota ei aina muisteta kun liikutaan ulkomailla. Sukeltamaan ei voi mennä joka paikassa missä haluaa. Kullakin maalla on omat lakinsa kuten meilläkin. Pohjois Norjassa valittivat viranomaiset sitä, että ulkolalset eivät käy Ilmoittautumassa kun he tulevat sukeltamaan. On muistettava, että siellä sukellettaessa tarvitaan lupa viranomaisilta. Tämän lisäksi tarvitaan myös paikallisen maanomistajan lupa jonka alueella sukelletaan. Erimielisyydet paikanpäällä eivät yleensä pääty hyvin joten on parasta selvittää nämä asiat etukäteen. Menneen kesän aikana liikkui siellä sukeltajia jotka eivät olleet ilmoittautuneet viranomaisille. Tosin viranomaiset kyllä tiesivät näidenkin liikkeet. Tällä kerralla he, omien sanojensa mukaan, katsoivat läpi sormien. Seuraavalla kerralla saattaa jo käydä huonommin. Kun lUkutte vierailla paikkakunnilla sukeltamassa niin katsokaa, että teidät toivotetaan tervetulleiksi uudelleenkin samoille paikoille. Nyt kun aletaan suunnittelemaan jo vuoden -78 kesäretkiä on syytä muistaa, kysytään jo etukäteen kaikki tarvittavat luvat. Kun saavutaan paikanpäälle käydään ilmoittamassa viranomaisille sukellusaikeistamme, näin vältymme ikävIItä selvittelyIItä jälkikäteen. Tällä pienellä toimenpiteellä ovat kaikki tyytyväiSiä eikä kuulu valituksia hämäräperälslstä sukeltajista.

Sukelluskesä -77 alkaa päättyä, joidenkin osalta on jo päättynytkin. Eihän mikään hyvä kestä loputtomiin. Ilmat eivät oikein suosineet mutta muuten on ollut vaihteleva kesä. Huhutiedot kertovat uusista hylkylöydöistäkin vähän siellä sun täällä. Ensimmäinen asia joka tulee mieleen hylyistä, on tarpeettomat tavaran nostot, mikäli ette osaa tai viitsi kunnostaa nostettua "matkamuistoa" niin älkää nostako mitään, antakaa olla pohjassa. Tosin joskus vaatii ehkä itsekuria olla tuomatta "aarteita" ylös kun näkee miten muut kantavat vanhoja messinkihanoja, ruostuneita ämpäreitä ym. Ei ollut mieltäylentävä näky sekään moottoripyörä jonka joku porukka nosti Hindenburgista suurella työllä. Sinne sekin jäi Fagerholman rantakallion kaunistukseksi. Oli kuulemma pyörässä jotain vikaa kun ei lähtenyt käyntiin, kyllähän sitä kunnon sotapyörän olisi pitänyt. Eihän 30 vuotta meressä saa olla mikään este. Toinen ehkä tärkeämpi on laiminlyöty turvallisuus. Nuoret hurjat miehet kun eivät kuulu taulukoiden pariin. Eräskin kaveri veti Utössä 27 metrissä 50 min ja kehui olleensa 3 metrin dekassakin "vähän aikaa". Sama veikko tuli 4 tunnin väliajan jälkeen .Lohmissa alas Hindenburgille, jäi parinsa kanssa kiinni mastossa olevaan troollin (josta oli varoitettu) pääSivät sillä kertaa irti, mutta sukellusaika oli taas melkoinen. Lupasi jatkaa dekoaikaansa "huomenna" olis meinaan kirveellä töitä. Huhupuhe kertoo että Korpoossa on joku ostanut rantapalstan mutta ei kalavesiä. Kaveri kuulemma vetää salkoon sukeltajanlipun että kalastajat kiertäisivät hänen rantansa. Asiasta on tehty ilmoitus paikallisille viranomaisille jotka yrittävät asiaa selvittää. KylIä kait jokaisen pitäisi tietää milloin sukeltajan lippua tai levyä käytetään. Väärinkäyttö koskee meitä kaikkia. Mutta kukapa niiden huhujen perään ... Eka

"Make" Vallema

3


saatossa niin haurastunut, että vain paksuimmat lankut (Ievein 44 cm) kestävät pintaan tuonnin. Aluksen tunnistamisessa tärkeää roolia näytellyt köli on kuitenkin säilynyt erittäin hyvin. - Löydöksiä on tutkittu mm C 14 menetelmällä Helsingin Yliopistossa ja näin on aluksen ikä voitu määrittää luotettavasti, kyseessä on epäilemättä vanhin tiedossa oleva hylkymme. Manu toimi harvinaisen "fiksusti" ... Tutkija Risto Halme Merihistorian toimistosta toteaa, että Manu Törösen toiminta löytöjensä ilmoittamisessa on ollut tavanomaisesta poikkeavaa. Ensinnäkin hän ei perustanut kotimuseota löytämistään ruukuista, vaan lähetti ne asiantuntijoiden tutkittaviksi. Toiseksi hän tajusi, että kiviröykkiöllä ja ruukuilla saattaisi olla jotain tekemistä keskenään ja ilmoitti havainnoistaan Merihistorian toimistoon. Hän ei näin menetellessään voinut tietää löytöjensä todellista arvoa. Tiedot johtivat kuitenkin, ulkonaisesti vähäisinäkin, erittäin merkittävään meriarkeolog iseen löytöön. Hylkyilmoitukset Merlhistorian toimistoon

MARKKU SALO: Urheilusukeltaja Manu Törönen toimitti kesällä 1975 Museoviraston Merihistorian toimistoon Virolahdelta löytämänsä ruukun. Löytö johdatti toimiston tutkijat Suomen vanhimman hylkylöydön, 800-1000 vuotta vanhan viikinkilaivan, jäljille. Tutkija Risto Halme Merihistorian toimistosta painottaa, että urheilusukeltajien tulisi ilmoittaa kaikki, vähäisinä pitämänsäkin , hylkylöydöt Merihistorian toimistoon. Manu Törönen sukelteli Virolahdella myös kesällä 1976. Hän teki tällöin uuden ruukkulöydön. Samoin hän löysi tasaiselta hiekkapohjalta, n. 10 metrin syvyydestä, kiviröykkiön, josta pisti esiin pari laudan kappaletta. Hän ilmoitti löytönsä jälleen Merihistorian toimistoon. Ruukku osottautui samanlaiseksi, kuin aiempi löytö, joka oli todettu 1400 luvulta peräisin olevaksi Reininmaalaiseksi viiniruukuksi. Kiviröykkiö puolestaan osottautui viikinkilaivan hylyksi. Vanha satamapaikka? - Manun ruukkulöydöt sekä tieto hylkyä muistuttavasta kasasta tekivät paikasta Merihistorian toimiston tämän kesän tärkeimmän tutkimuskohteen, kertoo tutkija Risto Halme Merihistorian toimistosta. Paikan ulkoiset luonnonolosuhteet, mm lähde, antoivat aiheen olettaa, että kyseessä olisi keskiaikainen ankkuripaikka. Pohjan huolellinen inventointi ei kuitenkaan tuottanut lisäesineistöä. Näin voitiin olettamus vanhasta ankkuripaikasta jättää. - Niinpä tutkimus keskittyi täysin Manun löytämään röykkiöön, jota asiantuntijankin oli vaikea ~nsi silmäyksellä havaita hYiJyksi, muistelee Halme.

4

Yksityiskohdat todistivat viikinkialukseksi Hylyn tarkempi tutkimus antoi tutkijoille nopeasti viitteet hylyn alkuperästä. - Mm aluksen pohjatukissa olleet kevennysleikkaukset olivat viikinkiajalle tyypillisiä. Aluksen hyvin säilyneen kölin T-kirjaimen muoto tuki myös olettamusta viikinkihylystä, toteaa Halme. Aluksen muutkin piirteet ovat hyvin saman kaltaisia, kuin esimerkiksi Roskildessä Tanskassa tehdyssä ns. Skuldelev laivalöydössä. Roskildestä on löydetty viisi 1000-1100 luvulla väyläesteeksi upotettua viikinkialusta. - Myös Virolahden tapauksessa on alus ilmeisesti tahallaan upotettu kyseiseen paikkaan. Hylyssä on ollut kiviä niin paljon, ettei kyseessä mitenkään voi olla tämän n. 10-12 metriä pitkän hylyn painolasti. Liittyypä tähän hylkyyn vähän romantiikkaakin. Kansantarun mukaan nimittäin hylyn välittömässä läheisyydessä olevassa Siikasaaressa asui muinoin viikinki ... ihan totta! Hylky hyvin säilynyt Aluksen tammirungosta on säilynyt n. 70 %. Puu on kuitenkin vuosisatojen

Suomen vesiltä on tarkat tiedot ainoastaan n. 400 hylystä. Halmeen mukaan kortistoitujen hylkyjen lukumäärää voitaisiin huomattavasti lisätä. Tällöin kerhojen kuin myös yksittäisten sukelluksen harrastajien olisi kuitenkin otettava entistä paremmin tavakseen tehdä hylkyilmoitus Merihistorian toimistoon. - Minusta tuntuu, että meillä pitäisi olla yhdysmies kullakin SVUL: n urheilusukellUSjaoston toimialueella. Tämä henkilö voisi kerätä alueen harrastajien vuosittain tekemät löydöt yhteen ja lähettää tiedot meille Helsinkiin. Näin löydöt tulisivat myös meidän tietoomme, sanoo Halme. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että myös pohjasta tehdyistä yksittäisistä löydöistä on ilmoitettava MerIhistorian toimistoon jos on aihetta epäillä, että löydöllä on historiallista arvoa (huom. saviruukut esimerkiksi). viruukut esimerkiksi). Opiksi Ja ojennukseksi Virolahden viikinkihylyn löytyminen on oiva esimerkki siitä, ettei arvokkaan hylyn välttämättä tarvitse olla takila ehjänä säilynyt purjelaiva tai luuloteltuja rikkauksia mukanaan kuljettanut kuninkaallinen jahti. Hyvin harvoin urheilusukeltaja on pätevä arvioimaan hylyn ikää saati sitten sen arvoa. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen epäilyttäväkln hylkyhavainto saatetaan Merihistorian toimiston tietoon. Kenties juuri Sinä olet viime kesänä nähnyt vihertävässä hämyssä sukelluslamppusi valokiilassa lautakasan, josta tulisi seuraava lenkki meriarkeologiamme toistaiseksi kovin harvaan ketjuun.


I I I PEKKA J. SOINIO: Meitä oli kolme: vaimo, noviisi ja minä. Tarkoitus oli koeajaa noviisin uudet, mutta tyypiltään hänelle jo kurssilta tutut laitteet. Yrityksemme oli samalla novi isin ensimmäinen merisukellus laitteilla. Kolmeen pelleen menimme hilpeästi veteen, joka näytti melko selkeältä rannasta katsoen. Pohdittuamme ensin noviisin painovyön tarvetta, huomasimme tehneemme ensimmäisen virheen: Uuden sukeltajan selässä roikkui raskas ja hankala tuplakymppitransistori. Ja kotona olisi ollut yhden pullon reppu. Mutta se oli siellä. Tälle vahingolle emme katsoneet voivamme mitään: innokkaan pojan oli saatava ihan itte kokeilla uunituoreita laitteitaan. Painovyö jätettiin kuitenkin rannalle. Koska tiesin noviisimme olevan nuori, voimakas kaveri, joka on hyvä uimari ja jo kymmenkunta vuotta sekä kotona että ulkomailla harrastanut perusvälinesukellusta, en älynnyt pitää häntä silmällä erikoisesti painotuksen suhteen. Tämä oli toinen virhe. Uimme jonkun matkaa ulos rannasta. Kolmas virhe: uusi elementti pitäisi ottaa hissukseen rannasta käsin alas. Totesimme kaiken olevan OK ja sukelsimme. Näkyvyys ilmeni huomattavasti heikommaksi kuin mitä olimme rannasta ja vedessäkin arvioineen. Koska olimme sopineet, että heti ylös, kun yksikin kaveri katoaa näkyvistä, ja kun näin molemmat - vaikkakin vain metrin, parin päässä - katsoin, että voimme jatkaa harjoitusta silmä erikoisen tarkkana. Meni kohtalaisen mukavasti, ja muta pöllysi noviisin tehdessä tuttavuutta hieman hallin pohjasta eroavan materiaalin kanssa. Luonnollisesti: olihan kokemuksemme vain 45-10-0 tuntia, oiir'imlme innoissaan laajeni hiukan IiiKuitenkin keskinäinen sopimus ja pullahdimme 4-5 metonneksi tonkimasta pinneuvottel.un ja päähakemaan välinarun ja alkaa sukellusta. hasentään oli vain annoin siunaukseni katseltuani pojan joustavaa sukeltelua. Tämä oli seuraava virhe, joka 011 tehdä meille hi"'tJiHa\t~I" sen.

Ja sitten tehtiin taas virhe. Sidoimme itsemme samaan paksuhkoon pehmeään, liian pitkään naruun kaikki kolme niin, että noviisi tuli keskimmäiseksi. Päätettiin seurata rantaa kompassin mukaan ja painuttiin pimentoon. Syvyys oli tuolloin 5-6 metriä, ei siis mitenkään päätä huimaava. Sukelsimme leveässä rivissä nokka miltei muodossa, koska pohja ei muuten kunnolla näkynyt. Kun tämä alkoi tuntua pitkäveteiseltä eikä pohja alkanut odotuksesta huolimatta nousta, päätin kivuta hiukan kurkistamaan, minne omaviritteinen marssi-sukelluskompassi oli meidät houkutellut. Ja olihan se. Toiset lupsahtivat ylös pian perässäni ja totesivat saman: Olimme loitonneet viistosti rannasta ja etäisyyttä sinne oli yllättäen kertynyt viitisenkymmentä metriä, mielestäni aivan turhan paljon uudelle kaverille. Päätimme sukeltaa suoraan rantaa kohti. Otin suunnan kompassiin, varmistin, että ajatus oli yhteinen, annoin merkin ja vastaanotin kuittaukset. Huitaisin räpylät taivaalle ja annoin mennä 120 kiloni massalla kohti maaemon uumenia. Saatuani suunnan aloin hiljalleen lipsutella eteenpäin odotellen toisia. Mutta ketään ei tullut. Narussa tuntui lievää nykimistä, mutta ei mitään tunnistettavaa. Mietin hetken, ja kun muutosta nykimiseen ei tullut, arvelin toisten jostain syystä uivan pinnalla, ja nykimisen johtuvan siitä. Jotenkin kuitenkin tuli pieni epäilys, ja räpylöin itseni ylös. Nykiminen alkoi selvitä. Noviisi polskutteli tarmokkaasti, mutta epämääräisesti, ja vaimo yritti serveerata hänelle suukapulaa. Se kuitenkin putosi, ja pOika yritti sanoa jotain. Sain sen verran selvää, että loppukin ilmeni hänen räpiköimisestään: Poikahan oli hukkumaisillaan, tai ainakin jotain sinnepäln. Laskin äkkiä ilmaa nostoliiviini, ja samalla kun hän tarrasi minuun käsin ja etsin hänen suukapulansa ja tyrkyttää sitä hänelle. Siitä saatava ilma ei kuitenkaan laskin lisää ilmaa liiviin ja ohimennen painovyön - sekä omani että hänen - pudottamista. Se kuitenkin alkoi tuntua turhalta, koska py~\liimrrIA kohtalaisesti pinnalla. Minun vaikea liivin ja miehen yhteispluri~:atukst:tss,a, mutta kun lopettaa kiireellisen maihinsuunnistuksen!, jäi enemmän aikaa

hengittämiseen, ja tilanne alkoi helpottua. Killuimme kuin orava ja poikanen liivini varassa ja haukoimme pahimman läähätyksemme vähitellen ohi. Sitten aloin taas pOlskutella maihin päin vaimon varmistaessa vieressä liiveineen. Pian oltiin jo siinä jamassa, että noviisi otti itse kapulansa suuhun, hellitti jalkansa ja toisen kätensä minusta, painoi maskinsa veteen ja alkoi uida. Olimme sotkeutuneet köyteemme, mutta se ei kuitenkaan estänyt uimasta. Kannatteiin poikaa toisella kädellä - pääasiassa enää antaakseni turvallisuuden tunnetta - ja niin olimme hetken päästä rannassa. Siellä selvisi syy. Juuri lähtiessäni sukeltamaan oli noviisi yrittänyt sanoa minulle jotain, ottanut suukapulan suustaan ja kadottanut sen selkänsä taakse. Snorkkeli ei tullut mieleen tai tuntui väärältä vehkeeltä veden nielemisen seassa. Ylipaino, jota ilmeiSEtsti koko vyöllinen, alkoi tehdä myyräntyötään. Hätäännys lisääntyi, ja minun naruni, joka sentään onneksi ylsi hyvin pohjaan, tuntui vetävän häntä alaspäin. Vaimokaan ei heti tajunnut, että oli kehittymässä todellinen hätätilanne. Oli tosiaan helpottavaa, kun kaikki melko onnellisesti oli ohi, vedennielemisyskä antoi perään, ja huomasimme selvinneemme vöinemme kaikkinemme. Ja mikä parasta, noviisl totesi, että on pian päästävä uudelleen veteen. Mitä sitten opimme tapahtunresta? Vaikka emme joutuneetkaan pudottamaan painovöitämme, on syytä opetella se. Jo siksikin, että hukkuneilJa sukeltajilla on useimmiten vyö edelleen tiukasti uumilla. Sen pudottamista ei hädissään muista, ellei harjoituksella pidä alitajuntaansa selvillä tästäkin mahdoll isuudesta. Uusi sukeltaja on uusi sukeltaja, oli hän sitten vaikka olympiauimari. Noviisin ensimmäinen avovesikokemuksen olisi tapahduttava tutun ja luotetun oman kouluttajan johdolla. Sukellustaito sisältää pelottavan määrän sellaista tietoa joka on erehtymättä saatava ulos tarvittaessa. Ja muuta tuo kokemus antoi pohdittavaksi. senkin voinut omaksua ilman t811alslta käytännön koettai Ps. Noviisimme ensimmäinen ostos oli regun kiinnitysnaru ja säästökohde nostoliivi.

5


MERIVOIMIE SUKELTAJAKURSSI Merivoimien Sukeltajakurssia on viime aikoina esitelty mm Urheilusukeltaja-lehden kesäkuun numerossa. Haluan nyt Hsävalaista kurssia tämän vuoden varusmiesoppilaana ja urheilusukeltajana. Kurssin sisältö on muuttunut siitä, mitä se vielä 5-10 vuotta sitten oli. Aiemminhan kurssilla pyrittiin pääasiassa oppimaan ainoastaan sukeltamaan ja tätä harjoiteltiin usein mielenkiintoisten hylkyjen parissa eri puolilla maamme rannikkoa. Tämä oli tietenkin urheilusukeltajien kannalta erittäin mukavaa. Koulutuksen kehittyessä aikaa kurssikin nyt saada yhä enemmän sotilaallisia muotoja. Tärkeimpänä sodan ajan tehtävänä sukeltajilla on miinojen etsintä ja tuhoaminen. Eri etsintämenetelmiin tutustuminen ja niillä harjoittelu muodostavat nykyään kurssin olennaisen osan. Etsintää harjoittelimme mm ruutukalustolla ja kumiveneellä hinattavalla hinauskelkalla eli glelderilla. Ei hylkyjäkään ole vielä täysin unohdettu. Kurssin kohokohdaksi muodostui 1915 uponneella miinalaiva Ladogalla vietetty viikko Sotamuseon toimeksiannosta. Valitettavasti tämä jäikin lähes ainoaksi hylyksi, johon kurssin aikana pääsimme tutustumaan. Sukellustunteja raivaajasukeltajalinjalla (n. 5 kk) tuli 50-60, mikä määrä mielestäni on aivan riittävästi. Joidenkin mielestä ehkä vähä ~sen tuntimäärän korvaavat suuret sukellussyvyydet (usein 30-40 m) sekä vaativat olosuh-

6

teet. Kurssia haittasi sopivan aluksen puute, mikä osaltaan vähensi toimintamahdollisuuksia. Toivon mukaan lähiaikoina valtion niukoista määrärahoista riittäisi rahaa oman tarkoituksenmukaisen aluksen hankkimiseen. Varusmiehelle sukeltajakurssi on mielekäs tapa käyttää osa varusmiesaikaa hyödyksi siviilielämää silmälläpitäen. On kuitenkin syytä karsia mielikuvat, -että me täällä vain sukeltelemme, emmekä muuta teekään. Oppitunteja ja kuntoilua on varsinkin kurssin alkuaikoina paljon. Ruotuväki-lehdesSå

olleen sanonnan kantahenkilökunta-: ja varusm iesoppi laiden samanarvoisuudesta korvaisin sanonnalla, että saamme saman sukeltajakoulutuksen. Varusmies on aina varusmies, sukeltajakurssiIlakin! Positiivisena pidän kuitenkin sitä, että välit kouluttajiIn muodostuvat läheisemmiksi kuin . yleensä armeijassa kurssin pienuuden (alle 20 oppilasta) vuoksi. Urheilusukeltajalle kurssi antaa pätevän sukeltajakoulutuksen kevytlaitteilla vaatimatta mitään pohjatietoja sukeltamisesta. Aivan aloittelevalIe urheilusukeltajalle jo suojasukeltajalinjan (n. 2 kk) suorittaminen on mielestäni riittävä, mutta muutaman vuodenkin jo sukeltaneelle suosittelen pidemmän raivaajasukeltajal injan läpikäym istä. Tämä sisältää suojasukeltajalinjan ja vasta tällöin pääSimme ja totuimme sukeltamaan syvemmälle. Erityisesti arvostan kurssilla turvallisuusmääräysten tarkkaa noudattamista ja päähän pänttäämistä. Oma henkihän tässä kyseessä on. Pieniltä tapaturmilta ei kuitenkaan voinut välttyä, tekevällehän sattuu, ja lääkäriä tarvittiin muutaman tärykalvon puhkeamiseen ja hematomaan. Syinä tapaturmiin olivat tottumattomuus kuivapukuun ja huolimattomuus laskeuduttaessa. Tärkeimpänä turvallisuuslaitteena oli aina käytössä ollut sukellusliina avustajalle ja usein saatavilla oli myös puhelin . Näin kurssin jälkeen pistää ihan ajattelemaan, miten hatarilla tiedoilla ja taidoilla sitä lyhyen urheilusukeltajakurssin jälkeen lähti sukeltamaan yhtä kokemattoman kaverin kanssa. Aina ei ollut kokenutta sukeltajaa valvomassa edes pinnalla. Kokonaisuutena kurssi on ollut mielenkiintoinen ja opettava ja suosittelen sitä kaikille piakkoin varusmiespalvelustaan aioittavilIe. Kurssille voi pyrkiä kaikista joukko-osastoista ja sopivin palvelukseenastumisaika on alkuvuosi tai Reservin Aliupseerikoulun suorittavilIe lokakuu.

Teemu Kerola Sukeltajakurssi 35


Sammakot ~

":~ ~>i

~~M.A~~

;J'iv Å:~IIC.'i L.."

ry: n

kesätoimintaa Jo toisen kerran peräkkäisinä vuosina suuntasivat Jyväskyläläissukeltajat matkansa Norjaa Kirkenesin seuduille. Lämpimät suhteet takaavat siellä kelistä rIIppumatta hyvän retken. Viikko heinäkuun alusta huiskahti nopeasti perillä sukelluksen merkeissä. Vanha tuttumme m/s Blau Baum oli paikallaan ja takasi miellyttävän ja ensikertalaisille jännänkin harjoittelukohteen avovesi olosuhteissa. Tämä "sininen puuhan" on lojunut jo vuosikymmeniään merkkinä sodan mielettömyydestä. Samoin oli siellä tilaisuus harjoitella lentokoneen ohjaimia pohjassa. Hyvin liikkuivat vieläkin. Tärkeimmäksi tehtäväksi jäi kuitenkin paikkakuntalaisten mielialan muuttaminen suomalaissukeltajla kohtaan. Oli viime vuotisen peruja korvan takana joittenkin käynti. Paikkakunnan kadonneista ankkureista suurin osa saatiin takaisin omistajilleen, jonka osasivat oivasti korvata punertavalla kalan IIhalla. Löytyihän sitä, vaikka huono on vuosi ollut lohen suhteen. Lopullisen silauksen antoi suhteillemme se, että etsinnöillämme onnistuimme löytämUn erään hukkuneen kalastajan. "Prollekin" kävi antamassa opastusta meille viimekuussa va-suunnlstuksessa, joten sekin alue koulutuksessa on paikattu. Kiitos Prollel Hallikausi alkaa täydellä tohinalla samoinkuin seurakoulutus teoriapuoleIlakin. Siinä ohella antaa vipinää sopivasti. SMräpyläkllpailujen järjestelyt. Joten sitten tavataan! Ps. Vernerlflä terveisiä ystävilleen.

NOSTETTUJA MERIKARTTOJA KUIVATELLAAN RANTANIITYLLÄ.

7


Olimme jo viikon verran sukeltaneet ympäri Park Victoryä päivisin ja odotelleet sopivan tyyntä iltaa yösukellusta varten. Utössa oli myös tamperelaisia sukeltajia leirillä ja olimme sopineet heidänkin tulostaan mukaan sukellukselle. Vihdoin viimein tuli tyyni ilta. Lauantai-iltana tilttasi, tuuli kuoli ja maininkikin tasoittui siedettäväksi. Sovittiin, että tapaamme muut kello 23. aikaan ja sitten mennään yhdessä alas. Marlanasta lähti neljä sukeltajaa ja samoin leiriitä. Veneet kiinnitettiin poijuihin ja valmistauduttiin sukellukselle. Valmistelut kävivät rutiinilla ja tottumuksen antamalla nopeudella. Tarkastettiin lamput, kenties tavallista huolellisemmin, kerrattiin reittisuunnitelma ja sukellusaika. Myyryn jäännöstyppi lyhensi sukellusaikaa ja jätti myös pohjakierroksen Iyhemmäksi. Mutta muuten reitti oli tavanomainen "esittelykierros". OK merkit ja lamput pimeinä, mustassa meressä vaaleana luikertelevaa ~öyttä komentosilIalie, jossa tasapainoitettiin puvut ja sytytettiin lamput. Todettiin, että Myyryllä oleva "Superi" oli melkein liiankin tehokas "tunnelmavaloksi". Yhtenä kiiltomatona sitten paarpuurin reelingin yli ja hitaasti kohti "fööriä", vaikka polku oli jokaiselle tuttu, aiheutti laidan repeämä muutamille trlpin alakertaan. Yhdessä kuitenkin kokoonnuttiin keulaan. Ensimmäiset loikkasivat "tyhjyyteen" ja antoivat painua kohti pohjaa. "Toinen aalto" seurasi valojen hidasta tanssia niiden hiljalleen hämärtyessä ja vihdoin pysähtyessä, valokliiat näyttivät vihertäviltä mustassa meressä ja ylöspäin käännettyinä ne olivat kuin vihreitä tähtiä. Me, jotka olimme pohjalla odottamassa tuimme laitteerhme ja selkämme, kuka keulan savivallia, kuka pohjaa

8

vasten ja katselimme tähtisadetta ylhäältä. Keulan mahtavuus tuli esiin "Superin" voimakkaassa valossa ja muut lamput olivat kuin saattueena ympärillä. Syvällä kylmässä vedessä ja hiljaisuudessa solisivat poistoilman kuplat kuin seireenien laulu. Painottomana leijuessaan tuntui olo jotenkin epätOdelliselta. Hopeiset kuplavanat vain nousivat kohti yläpuolella olevaa näkymätöntä pintaa. Raikka Likitalo antoi lähtömerkin ja kiiltomato lähti liikkeelle pitkin laivan sivua pohjan tuntumassa. Nousin ylöspäin muutaman metrin ja sammutin lamppuni. Alapuolella meni kiiltomato, joka poukkoili sinne tänne, etupäässä tuntosarvina Telle ja Raikka, päällä Myyry superinsa kanssa ja muut sitten jonon jatkona. Näky oli kuin jostakin sadusta. Kiirehdin paikalleni ja sainkin muut kiinni laivan ahterissa. Muistin, että laivan nimeä ei kukaan ollut tarkistanut ja pudottauduin pari metriä partaalta. Joiku seurasi kyynärtuntumassa ja yhdessä luimme - - RK V,'C - --valkoisella maalattuna ruosteiseen teräkseen. Yksi toisensa jälkeen alkoivat valot häipyä, joten mekin nousimme ja suuntasimme toisten perään . Styrpuurin reelinkiä-keskilaivaan, portaita ylös ja laivan poikki konehuoneen kuilun yli nousuköydelle, vilkaisu kelloon ja sovittu aika alkoi olla täysi. Yhteenlasku kertoi, että kaikki olivat paikalla ja saatoimme nousta pakollisen dekoajan jälkeen ylös veneisiin. Marianasta sukellusta seuranneet kertoivat, että valot olivat näkyneet vasta nousun alettua komentosillalta ja, että dekoajan oli meri ollut kuin tulessa. Kahdeksan sukeltajaa valoineen saa aikaan melkoisen kuplimisen ja valoleikin. Jälleen saato~mme kirjata yhden luvun kokemustemme kirjaan. Saavuttivatko kaikki mukana olleet tavoitteen-

sa Jäi epAselvlksi, oliko kaikille edes selvillä mitä me yösuketluksella etsimme. Jokaisella laivahylyllä on oma tunnelmansa, ilmeensä ja sen tavoittaminen tuo sukeltamiselle sitä "jotain", jotain muuta kuin koluaminen ruosteisen raudan joukossa. Aarteiden etsimisen aika on ohi ja sukeltaminen pyritään kokemaan eli "henkinen" puoli on voimakkaampi kuin "aineellinen". Yhteiset retket ovat saaneet uutta sisältöä ja myös tavoitteet ovat muuttuneet. Yösukelluksella pitäisi olla aikaa, aikaa nautiskella sukeltamisesta, painottomuudesta, poistokuplien sOlinasta, oman veren tai olisiko se meren "äänestä", pitäisi tuntea sen sykintä. Kohde, sen "aarteet" ovat sivuseikka. Tunnelma on se joka pitäisi tavoittaa. Mahdollisuus saada olla yksin ja kuitenkin osallistua. Seurata ryhmää valokehän rajamailta ja liittyä mukaan leikkiin oman lamppunsa kanssa. Tuntea hyvä sukellustoveruus. Turvallisuutta ei saa missään mielessä laiminlyödä ja ennen kuin yösukellukset edes voidaan ottaa ohjelmaan on sukeltajien totuttava toisiinsa ja luotava yhteinen tekniikka. Kirkkaat valot luovat turvallisuutta ja ovat omiaan tutkimus ja etsintätyössä. Kaikesta huolimatta muodosti yhteinen yöretki j'Parkille" kokemuksen, joka ei hevillä unohdu. Uskon, että ainakin osa saavutti sen tunnelman ja "fllliksen", jota olimme hakemassa. Se on Parkillakin erilainen kuin Plussalla, Hindenburgissa tai jossain muualla missä olemme sukeltaneet. Kokekaa se hyvien sukellustoverien kanssa, etsikää Teille tutuissa kohteissa niille ominainen flilis niin löydätte ehkä sukeltamisellenne uutta ilmettä ja sisältöä. Eivät "arkeologiset tutkimukset" rautasahan ja sorkkaraudan kanssa ole ainoita tapoja sukeltaa hylyissä.


FINN-SUIT

eli lokakuun viimeinen viikko!

TULE TUTUSTUMAAN TULEVAN KAUDEN UUTUUKSIIN JA TEKEMÄÄN ENNENNÄKEMÄTTÖMÄN EDULLISIA KAUPPOJA! 1JU1II11 PIIlNllLMIIUllrTlITII

IUlTllrrMdOUKJINII

Scubapro edustaa huippuun kehitettyä tekniikkaa ja varmuutta. Huolellisesta työstä kertoo jo laitteiden viimeistelty ulkonäkökin. Tule tutustumaanl Scubapro-Iaitteita voit nähdä myös maailman suosituim~ missa sukelluskeskuksissa, missä laatua arvostetaan.

Uusimme sukelluskoulumme laitteiston kokonaisuudessaan ja myymme käytetyt 10 litran ja 2X7litran laitteet pois. Kaikki täyttä terästä, tottakai!

Q I:J

&rmI.IIf1fl1f)t\\ MflMPRON UUDIN rlLVlPII'NOru~-JII NOSlDUlV1N

Tule sovittamaan. Scubapro-Iaitteiden esittelyn vuoksi on takkienkin hinta sovitettu edulliseksi.

Ifn

- ..

joka täysin poikkeaa ennen tunnetuista malleista. Scubapro on kärjessä tuotesuunnittelussakinl

.- WAR~"J

, HYVJiii TAVARAA

HYUY." VIIPNIW

/(j.,. .......,.·UHlN~,.,.1M

Suursiivouksessa löytyi paljon yllätystavaraa, kuten mallipukuja, liivejä, sukkia, käsineitä, huppuja, joitakin mittareita, lamppuja, solkia, paitoja ja sen sellaista. Nyt ne saa hakea pois pikkurahalla! .~ 1

~~t.1 ~ ~~,..,

Vauhtiviikolla 24-29.10.-77 on liikkeemme auki arkisin klo 9.00-19.00 ja nyt myös lauantaina klo 9.00-14.00.

FlDn-5UIT ~

Pajalahdentie 9,00200 Helsinki 20, puh. (90) 6922358


TAULUKKO t. ~~t~r~~;:I. !Syvyys lusaika il. (m)

etapoinousua

3 4,5 6 7,5

-

9

10,5 12 15

310 200 100

r/ff'/% 21 24 27 .. 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57

60

I

50 40 30 25 20 15 10 10 5 5 5 5 5

Sukelluksen kokonaisalkaylösnousuun asti sekä ryhrnämerkintä.

SUKELI p ....kk ••• vart.n (L-

Sukelluksen kesto (min.) ja ryhmämerkinnät ennen pinnassaoloväliaikaa.

G 'H I J K L M N 0 B C D E 60 120 210 300 35 70 110 160 225 350 25 50 75 100 135 180 240 325 20 35 55 Z: 100 125 160 195 245 3i5 95 120 145 170 205 250 ! 310 75 15 30 45 5 15 25 40 50 60 80 J<>9. 120 140 160 190 "'20~ 270 -310 5 15 25 30 40 50 70 80 100 110 130 1150 170 ''":vO - 10 1~ 25 30 40 50 60 70 80 90 100 10 15 20 25 30 40 50 55 60 5 10 15 20 30 35 40 45 50 5 10 15 20 25 30 35 40 5 10 12 15 20 25 30 7 10 15 20 22 25 5 5 10 13 15 20 - 5 10 12 15 5 8 10 - 7 10 II

A

.

~.

r--

-

t±5

.-

0

Ö

<13

'"'"<13

C" :lIi

2~

~i e»-

L

1

~:I

K

c

IIC 11·-

::a e»

I

fI)

t

H F

t

E

D

t

0,10 0: ..5 0:046 1,29 1:30 2:28 2:29 3:57 3:58 7:05 7:06 12:00

t

0:10 0:5.. 0,10 0:55 1:09 1:57 0:10 1:10 1,58 1:39 2,38 3:22 0:10 1:"0 2:39 3:23 2:10 2:"9 5:.48 6:32 2:11 2:50 11 5:"9 6:33 12:00 12,00 2:00 12:00

t

t

TAULUKKO 2.

t 0,10 0,"0 0,"1 1,15 1:16 1:59 2:00 2:58 2:59 ":25 4,26 7:35 7:36 12,00

t

J

... c:a.

G

c :.;:

TAULUKK~

E ,<13 E

Pinnassaoloajan jäi seuraavassa suunni

t

0,10 0:33 0,10 0:3" 0:36 0,59 0:37 UlO 1:06 1:29 1:07 1:30 1:A1 2,02 1:'2 2:03 2,23 2: .... 2,'5 3:43 3:21 3: .... ":49 5:12 ":50 5:13 7:.59 8:21 8:00 8,22 12:00 12:00

t 0:10 0:31 0:32 0:5" 0:55 1:19 1:20 1,"7 1:"8 2:20 2,21 3:0" 3,05 4:02 ":03 5:40 5:"1 8:"0 8:"1 12:00

0:10 0:28 0:29 0:"9 0:50 1:11 1:12 1:35 1:36 2:03 2:0" 2,38 2:39 3:21

t 0:10 0:26 0;27 0,"5

.c

>-

a::

N

t

t

0:10 0:23

0

~

t

g~~~ g;~

N

-+

0:10 0:25 0:26 0:42 0:"3 0:59

0:25 0:39 0:40 0:5"

0:37 0:51 0:52 1:07

M L

-+

-+

300

O,~5

1,08 1:2"

K J

-+ -+

200

I

-+ -+ -+ -+ -+

220 104 68

M

Elli .c: IIJ

B

ei. ,<13

0

E~

C

c: c:

:11'0

t

<13

~= II

5 5

ESIMERKKI (MERKITT Ensimmäinen sukellus: varten saadaan ryhmä, Pinnassaoloväliaika 2!i Toinen sukellus: suunr selti sukellukselta toll suoraa nousua tehtiess

c:

';0

!

5

0:10 12:00

QI

~

I

-

A

C

~ .JI{.

OH.JEITA L·TAULUKOr. Etsi kYSHssäoleva tai rempi arvo. Suurin suositeltava nOl Ryhmämerkintä "astaa typpeä liukenee kudok keltajan ollessa pinnas Toisen sukelluksen taF, va huomioon tyPPiYIiAI mistä siinä syvyydess kaesaa . Ryhmämerkinnän saam sen aikana mitattuun I Jotta saataisiin suurin tävä suurimmasta mah todettavissa taulukossa

1:11

?~~ ~;~ U~ i;:~ 1:19 1,39 1,"0 2:05 2,06 2:3"

1:05 1,25 1,26 1,"9

1:31 1,.). 1:5.. 2,18

IYS

300 170

1:"4 204 2:05 2,29

H

~:!~ ~:~ 2:48 ~:~ 3,22 ~~gg 3:09 3:3" 3:52 ~;~~ ":17

G F E

~;R ~:~

3:53

A,A9

~:~ ~~:

154 75 50

4:50 6:18 6:19 9:28 9;29 12:00

5:17 6:4" 6,"5 9:5.. 9:55 12,00

0 C B

--+-

":20 ":36 5:"8 6:02 5:"9 6:03 8:58 9:12 8:59 9:13 12:00 12:00

-+ -+

105 52 35

A

-+

1~~ 2:20 2,53 2,5" 3:36

5:0" 0:32 6:33 9:43 9:44 12,00

Pinnassaoloväliaika (tunti: min.).

5ukell

d::,I~,~tu !

230 145 200 124 155 102 300 135 85

70 35 23 10

28

i

I'Iil

Jotta toisen sukelluksen ai~ hennelaan ensimmäisen $ UI lusalasla, toisen sukellu ssy. EnSimmäisen sukelluksen .. suoraa nousua,

SYVIMMÄT SUKELLUSTAULUKOT Suurin saav. syvyys

Sukellusaika

metriä

min.

g

15 m

12 m

6S

68

70

15 20 2S 30

9m

3 3 8

1

2 3 3

2 3 '7 17

1 2

J J 5

3 3 11 17

2 2

3 2 7

1 J 14 18

2 3

1 3 3 8

1 1 15 18

1

~.

6m 1 04 7 16 18

1

1~

15 20 2S 5 10 15 20 2S 5 10 15 20 2S 5 10 15 20 25

NousuGika

Suurin SQGV. syvyys

Sukellusaika

3m

min.

metri<t

min.

1 5 10

1~

19

26

.f()

39 48 3 5 15 2B 041 04

62 79 7 11 204 +4 66 8

Pys<thdysajac (min.) seuraavissa etopeissa

1~

60

SYVIMMÄT SUKELLUSTAULUK ")T

12

75

78 20 32 +4 04 5 22 J5 17 5 1 23 37 49~~

12 8 13 31 57 78 10 14 35 62 83

80

85

5 10 15 20 2S 5 10 15 20 2S 5 10 15 20 2S 5 10 15 20 5 10 15 20

PysähdysajQt (min.) seurGGvissQ etGpeissa 1S m

12 m

1 2 3

1

2 3 3

9m

1 3 3 10 2 2 3 12

1 2

2 2 2

3 3 6 14

1

2 3

3 3 7

2

1 3 2

3 3 10

NousuaikG

6m

3m

min.

..

5 6 2l 39 51 4

10

5 16 18

j 8 18 17

j 9 17 21 2 3 11 17 3 14 18

81

1()

26

41 54

..

53

.. 12 31 17 4 19 35 50

92

10

97 11 2l 52 80 12 31 60

81


LLUSTAULUKKO

I ETAPPINOUSUTAULUKKO

11• •ukellus.en suo ..anousua L- taulukko).

OEKOHPRESSIO

'KON pynOÄ VARTEN: tai lähin sitä suurempi syvyys taulukoista, samoin sukellusaika tai sitä lähinnä suu-

I

l nousllnopeus pintaan 18 mimin. Istaa typpiylijäämää, joka on kerääntynyt sukeltajan kudoksiin. On huomioitava, että udoksi \n mybs alle 9 m:n syvyyksissa. tfengitettäessä ylijäämä haihtuu vähitellen su-

Suurin so.o.v. syvyys

SukellusClikCl

metri4

min.

12

innan• •

!'I tapatttutssa alle 12 tunnin kuluttua edellisestä sukelluksesta sukeltajan on otetta,iylijäämi. Taulukossa 3 typpiylijäämä on muutettu sukellusajaksi, joka vastaa oleusl, jO"a toinen sukellus tapahtuu. Tämä aika on ns. "käytetty" sukelluksen al-

Jaamla.ul toisen sukelluksen jllkeen on lisättävä "käytetty" aika toisen sukellukJun sukellusaikaan. lurin Itllittu sukellusaika toisen sukelluksen yhteydessä. on käytetty aika vähennetmlhdo. lsesta syvyyden sallimasta sukellusalasta. Suurin sallittu sukellusaika on tossa 1 toisessa sarakkeessa sekä taulukossa 3 alimmassa rivissä.

.lIul : 18 m. sukellusaika 45 mln. lue taulukosta 50 min). Pinnassaoloväliaikaa hml",-, ntl H. a 2:45 /H4 - 3:20) antaa pinnassaoloväliajan jälkeen ryhmämerkinnän D. luunntt,ftl.l sukellussYVY-jS 23 m (24) merkitsee 18 mln. käytettyä sukellusaikaa edelli1 101"" sukelluksen alkaessa. Suurin sallittu sukellusaika toisen sukel/uksen aikana

15

18

21

tlesd on 40-18=22 min.

2-4

jälk inen typpiylijäämä, muunnettu jo käytetyksi sukellusajaksi unnitellussa sukellussyvyydessä (min.).

l

I 12

15 181 21 ~ 27 30 33 36 39 241 160 1117 96 80 70 62 55 50 44 iI 213 ,142 107 87 73 64 57 51 46 40 187 124 97 80 68 58 52 47 43 38 JOO 1 ~1 111 1 88 72 61 53 ' 48 42 39 35 wo l J8! 99 79 64 54 47 43 ' 38 35 31 j

42 45 48 51

54 57

27

40 38 36 34 31 30 38 35 33 31 35 32 31

29 28

30

29 27 26

32 30 28 26 25 24 33

29 27 26 24 22 21

170 116 87 70 57 48 43 38 34 32128 26 24 23 22 145 101 76 61 50 43 38 34 31 I 281 25 23 22 20 19 124 SZ 66 52 43 38 33 30 27 25 22 20 19 18 17 102 131 56 44 37 32 29 26 24 I 21 19 18 17 16 15

20 19 18 17

36

16 15 14 13

28 24 22 20 18 16 15 14 13 13 12 11 49j 38 30 26 23 20 18 16 15 13 12 12 11 10 10 10 37129 24 20 c:fi 16 1 14 13 12 11 10 9 9 8 8 8 --r-.1 25 1 21. 17 15 13 11 10 10 9 8 7 7 6 6 6 6 5 5 4 4 4 4 171 13 11 91 8 7 7 6 6 71I 61 5 4 4 3 3 3 3 2 2 21 2 2 2

39

85 61 47 36 31 68 50

35 23 10

-

200 100 60 50 I

idj

30 25 20 15 10 10

51 5

5

5

-42

45

5

aikana saataisiin suurin sallittu sukellusaika vapaata nousua varten selville, väsUkelluKsen yhteydessä käytetty aika (typpiylijäämä) suurimmasta sallitusta sukelJssyvyyden huomioonottaen.

1

48

I

!O

'1m

I

6m

I

--- - - -

--2 8 --- ---

50

KO

9

200 230 270 100-110 120 140 180 240 60 70 80 100 120 160 50 60 70 90 110 140 40-

Pys4hdYSCljClt (min.) seurClClvissCl etopeissCl

"käytetyt" sukellusajat, jotka sijaitsevat taulukossa 3 yli mustan vIIvan, eivät salli 52

LENTOKIELTO SUKELLUKSEN JÄLKEEN SUKELLUKSEN

0 ... '1m 0 ... '1m '1m 0 ... '1m

O.

9 ... 36 m yli yli vii yli

36 36 36 36

m m m m

0 ... yli yli yli

1 1 1 1

LENTÄMISEN

h h h h

0 4h 0 ... 4h 4 ... 8h yli 8 h

4500 m 1500 m 4500 m rajoittamaton

kaikki sukelluksee

yli 8 h

rajoittamaton

kaikki sukellultset

0 ... 4h 4 ... 8h 8 ... 12 h yli 12 h

300 m 1500 m 4500 m rajoittamaton

55

58

60 80 100 140 30 40 50 60 90 25 30 40 50 60 20 25 30 40 60 15 20 30 40 60 10 15 20 25 30 40 10 15 20 25 30 40 5 10 15 20 30 40 5 10 15 20 30 5 10 15 20 25 5 10 15 20 5 10 15 20

2 11 26

--18

--2 9

--2 18 --

2

-

5 22

3 10

2

2 5 16

5

2 8 19

2

1 3 11

--_. 2 4 7

2

1

2

-

3 S

1 4 6

3m 0 7 15 0 3 5 10 29 -47 0 2 7 1-4 26 48

0 8 1-4 23 -41 56 0 10 17 31 46 69 0 7 18 25 48

0 3 15 24 28 0 3 7 21 36 0 2 14 25 45 0 1 4 10 18 25 0 6 1-4 21 26 0 1 3 7 24 33 0 1 4 11 25 0 2 5 15 23 0 6 17 0 3 7 20

AikCl ensimm4iseen etappiin

NousuClikCl

min.

min.

0,5 0.5 0.7 0,7 0.7 0,7 0.7 0.8 0.8 0.8 0.8 0.8 1,0 1,0 1.0 0,8 0,8 1.2 1,2 1,0 1,0 1,0 1.3 1,3 1.3 1,2 1.5 1.5 1,3 1,3 1,7 1,7 1.5 1.5 1.8 1.8 1.7 1,5 2.0 2.0 2,0 1.8 1.8 2,2 2.2 2.0 2.0 1.8 2,3 2,3 2,2 2.2 2.0 2.5 2,3 2.3 2,2

2,3

2.5 2.8 2.8 2,7

0.7 7.5 15.5 0,8 3,7 5,7 10.7 29.7 47.7 1,0 2.8 7.8 1-4,8 26.8 48.8 1,2 9,0 15.0 2-4,0 43.8 64,8 1.3 11,2 18,2 34.0 58,0 96,0 1.5 8,3 19.3 26,3 67,2 1.7 4,5 16.5 27,3 38,3 1,8 4,7 8.7 24.5 55.5 2,0 3,8 15,8 31.7 70,5 2,2 3,0 6,0 12,0 22,8 36,8 2.3 4,2 8.2 18,0 28.0 45.8 2.5 3,3 5,3 11.2 34.2 59.0 2,7 7.3 16.3 40.2 2.8 4,7 9.5 21.5 3·4,3 3.0 5.8 11.7 25.5 3.2 6,8 13.8 30,7

Kertousryhrn6 N N

0 L

L M M

0 Z J K L M N

Z

J

K L

N

0 Z I

K L N

0 Z H

J

L M

0 H I

K L N

G H

J

L

N

F H

J

L

0 E F H

J

M N E

I

J

K

N C

E G H L

N' D F H

J

M D

F H J

L D I

K D I

K

Reittikoneissa on palnelstetun matkustamon ansiosta suurin esiintyvä. nä.ennä.inen leneokorkeus 2400 m. Yllöoleva taulukko tullee koskemaan lähinnä urheilukoneilla tehtdviä sukellus retkiä. Royal Navy / Miles 1965.

11


ja hänen työnsä Michael Allaby kirjoittaa arvovaltaisessa "New Scientist" lehdessä (21. 7. 77) Cousteau: sta tiedemiehen näkOkulmasta toisin sanoen hieman kriittisesti - eli lyhennettynä n-ä in: - Jaques-Yves Cousteau - luonnonsuojelumies, filmien kautta miljoonille tuttu, on elävä legenda. 120 miljoonaa ihmistä näkee hänen jokaisen TV-filminsä. Hän on tehnyt 65 filmiä, kirjoittanut 30 kirjaa sekä artikkeleita maailmaan suuriin aikakauslehtiin. Menestymisen myOtä hänellä on valtava auktoriteetti, ja hänen tilmelssään kalkki asiat kerrotaan tarkasti hänen sanoilIaan. Filmit ovat selvää viihdettä ja sentakia tehoavat suureen yleisOOn, mutta samalla ne pyrkivät antamaan asiatle- toa ja luonnonsuojelupropagandaa Cousteaun oman kaavan mukaan. Hänen näkemyksensä maailmasta ja sitä uhkaavista vaaroista esitetään yksinkertaisella mutta voimakkaalla tavalla, mutta katsoja ei yleensä pysty arvioimaan hänen sanomaansa pätevyyttä. Cousteau Itse on hiljainen,_rentoutunut, erittäin älkykäs ja yleis-sivistynyt. Hän rakasti uimista ja sukeltamista jo lapsena ja teki ensimmäisen VAfilminsä jo 1936 yhdessä Philippe Talllez: In kanssa. Kolmas Cousteaun "muskettisoturelsta oli Fråderic Dumas. -Ensimmäiset filmit tehtiin ilman hengityslaitetta, tämä kehitettiin v. 1942 yhdessä Emile Gagnonln kanssa, jonka puukaasukäyttOlstä autoa varten kehitettyä regulaattorla voitiin melkein sellaisenaan käyttää sukelluksessa. 1950 Cousteau osti kuuluisan Calypson, vanhan mIinaanraivaajan, 1956 hän erosi laivastosta kapteenina. Hän oli silloin jo tunnettu filmintekijä, sukellus- ja teknisellä alalla toimi kaksi hänen perustamaansa järjestOä. 1972 011 taloudellisesti valkea vuosi, Ranskan valtio vähensi avustuksia, tutklmuspäälllkkO prof. Jaques Chouteau erosi, ja Cousteau määrättiin rajoittamaan toimintaansa filmaamlseen ja kirjo ittamiseen. Cousteaun filmit ovat loistavaa vIIhdettä, mutta tieteellisesti vailinaisia. Kuva sukeltajasta rolkkumassa valaan evästä on huomiota herättävä, mutta sIInä kalkki. Kaksi turklshyljettä vangittiin tarkoituksella kesyttää ne, ja tämä oli hyvännäkOistä TV-ssä, mutta tieteellinen arvo yrltyk estä on vähintäin kyseenalainen. Jopa hänen Ih-

12

meellinen tilmlnsä pikku mustekalojen naima- "orglasta"jättl paljon kysymyksiä joko kysymättä tai vastauksetta. Calypso jätti paikan filmauksen jälkeen eikä enää palannut. Jokaisella Calypson reissulla on neuvonantajana mukana yksi tiedemies, käsillä olevan teeman asiantuntija. Mutta retkien tieteellinen arvo on kuitenkin jäänyt melko vähäiseksi. Cousteau näkee itsensä uranuurtajana, hän avaa tien, toiset saavat seurata ja tehdä varsinaisen tyOn. Hänellä ei ole tieteellisiä päämääriä niinkuin Heyerdahl tai Hans Hass - joka on julkaissut 135 tieteellistä artikkelia, kun tas Cousteau ei ole julkaissut yhtään. Teknisellä alalla Cousteau on joko Itse keksinyt tai pannut vireille joukon merkittäviä uudistuksia. Annostelija 011 ensimmäinen, huipentuma 011 vedenalainen asumus tarkoituksella selvittää pitkän veden alla olon fysiologiset vaikutukset elimistOOn . Joka vuosi hän on muuttanut ja uudistanut Calypson laitteistoa, ja monta hänen kehittämäänsä menetelmää ja laitetta on otettu kaupalliseen käyttOOn. Merkille pantavaa on, että vaikka hän ottaa aina vain yhden tiedemiehen mukaan, hänellä on joukko niin päteviä ja hyvin koulutettuia sukeltajla että he saisivat korkeast i palkattua tyOtä mistä tahansa.

Pitkän taistelun jälkeen Cousteau on saanut tuotanto-järjestOnsä lopettamaan kalastusaseiden valmistuksen, mutta epäilemättä maailman viiden miljoonan laitesukeltajan vedenalaiselle ympäristOlle aiheuttamat vahingot johtuvat osittain hänen tekemästään propagandasta. Itse hän on ainoastaan sodan aikana ampunut kalaa, saadak- " seen perheelleen ja ystävilleen ruokaa. Cousteaun mielestä petokaloja ei saisi kalastaa lainkaan, vaan meri voi muka jatkuvasti antaa Ihmisille ruokaa vain "marikulttuurin" kautta - sIIs kasvattamalla merilevää jota syOtetään karjalle. Tällaiset väitteet ovat hänelle tyypilliset, ja joskus myOs ristiriitaiset . USA: ssa on perustettu "Cousteau Society", luonnonsuojelujärjestO joka arveltiin saavan 250.000 jäsentä jo ensimmäisen toimintavuoden aikana, lopullisen jäsenmäärän olevan useampia miljoonia. Tarkoituksena on kerätä kaikki muut alan järjestOt Cousteau Societyn helman alle, mutta kalkki aikaisemmat yritykset saada luonnonsuojelulle katto-organisaatiota ovat epäonnistuneet - Euroopassa ainakin on onnistuminen varsin epätodennäkOlnen . Kaiken kaikkiaan Cousteau on ainutlaatuinen, lumoava, joskus varsin ärsyttävä hahmo. Prolle Jansson


Hulluimmat syvyydet Kevättalvella kantautui meillekin asti tieto siitä, että Jaques Mayolon rikkonut haamurajan. Ns. "vapaasukelluksen" syvyysennätys on nyt 100 m (330 feet) sukellus kesti 3 minuuttia 39 sekuntia. CMAS:n tiedekomitea on nyt julkaissut tarkemmat tekniset tiedot ennätyssukelluksesta, vaikka näitä ennätyksiä ei kirjatakaan. Toukokuun 77 Triton referoi seuraavasti: Sukellus ei ollut täysin vapaa, vaan niin sanotusti vaihtelevasti painotettu (variable boyancy): alas suurilla painoilla - 33 kg ja ylös poijulla. Ranskalainen firma SOS oli rakentanut kuvan mukaisen laitteen nimenomaan tätä ennätysyritystä varten. Laitteessa on alasmenoa varten painot (N) syvyysmittari(D) sekuntikello (T) ja yhdellä kädellä hoidettava käsijarru (P,v,E) sekä ylös nousua varten täyttöpullolla (8) varustettu ilmapoiju (F). YOGA on kuulemma edelleen herra Mayol'in suorituskyvyn lähde, tätä sukellusta auttoivat lisäksi akupunktio ja valkosipuli (!) Mayol väittää, että yogatekniikka korvaa ylihengityksen ennen sukellusta. Hänellä on oma"gurunsa", Georges Orosco, laamalainen ja itämaisen lääketieteen sekä tiibettiläisen yogan opiskelija, joka antaa hänelle täydellisen rentoutumisen sekä ennen sukellusta että sen aikana. Tritonissa selitetään lisäksi niitä perusteita, joiden mukaan näin syvä vapaasukellus on fysiologisesti mahdollinen. Olen jo aikaisemmin Mayol'n ennätyksiä referoidessani viitannut hapenpuutteen vaikutuksesta aivoihin. Tämä 100 metrin. haamuraja lienee niin syvällä, ettei enempiä ennätysyrityksiä enää kaivata. Ors

Sven Löfström, Box 14,33541 Tampere 54 Puh. 931-59955, myynti suoraan 53761

MAAN SUURIN LIPPUALAN ERIKOISLIIKE PALVELUKSESSANNE Valmistamme pienolslippuja Ja -viireJä, seuramerkkejä, kulkuelipPuja, kansallispukuja ja isännänviirejä. KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ. OTTAKAAPA YHTEYTTÄ.

13


Telttakylä Biskopsön koulun pellolla pystytettiin kiireellä kaatosateen vetäessä välillä henkeä. Muulloin sateiden välillä kuivattiin telttoja päältä ja sisältä.

Ruokaa katosi nälkäisten sukeltajien vatsoihin. Sateista huolimatta ulkona.

Oivallista räpyläuintiharjoitusta. Vesipalloa aallokossa.

Harjoitusten jälkeen rannan narut notkuivat kuivasukelluspuvuista. vlsta Puku kun 011 pakollinen, alin pintaveden lämpö 12,5 astetta. Kesähän oli lyhyt ja vähäluminen.


••

BISKOP 0 1977 Koko maata käsittävä snorkkelisukellusleiri järjestettiin toisen kerran taalintehtaan edustalla olevassa Biskopsön saarella. Mukana oli 40 alle 16 vuotiasta perusvälinesukeltajaa. Pääosa oli Turusta tai sen lähiympäristöstä, mutta kaukaisimmat olivat lähteneet mukaan Kemistä asti. Leirin järjesti SVUL: n Varsinais-Suomen piiri yhdessä SUSL: n nuorisovaliokunnan kanssa.

Leiriläiset osallistuivat myös jokainen väyläajoharjoituksiin. Kuvassa alus ei ole karilla.

Kaunis ilma ylläUi vasta kun leiri oli purettava ja lähdettävä pois. Ilmasta huolimatta mieli yhtä maassa kuin telttoja pystytettäessä.

15


10 VUOTTA

SUKELLUSKERHO

LAHTI - FINLAND THE MEMBER OF THE FINNISH SPORTDIVERS FEDERATION

Kesällä 1967 toimi Lahdessa aktiivinen sukellusteami, jonka kokoajana oli ollut "Jaska" Puhakka~ Ensimmäinen varsinainen kokouspöytäkirja on päivätty 27. 11. 1967. Silloin valittiin kerhon puheenjohtajaksi "Jaska" Puhakka ja sihteeriksi Juha Lankinen muiden jäsenten ollessa: Raimo Lankinen, Jorma Linqvist, Veikko Nordman ja AlfErik Swanson. luotiin 3Alussa kerholle vuotisohjelma, käsittäen seuraavaa: kerhon nimeä ja toimintaa tehtäisiin tunnetuksi erilaisilla tempauksilla niin urheilusukeltajien kuin kotipaikkakunnan (Lahti) ihmisten, viranomaisten ja järjestöjen keskuudessa. Tempaukset olivat seuraavanlaisia: Vuosi 1967 - Salpausselän kisaviikolla järjestetty sukellusnäyttely - TV 1 : ssä esitetty filmi sukellus-

kerho PINGVIINISTÄ - Perustettu Järvipelastusseuran alaosastoksi sammakkomiesjaosto - Auton ajo jäihin - Sukellussuunnistusviesti Vääksy-Lahti kestäen 24 h /21 km Vuoden -67 tempauksista auton jäihinajo ja sukellussuunnistusviesti saivat kiitettävästi julkisuutta. Kummassakin tilaisuudessa paikanpäällä oli radio, televisio, lehtimiehet ja parikolme tuhatta katsojaa. Sukellussuunnistusviesti mainitaan myös GuinnessinSuuri Ennätyskirjassa n: 0 2 .. Vuosi 1968 - Pidetty sukelluskurssi - Hallirallikilpailu (ensimmäinen Suomessa) - . Lahden messuilla oma osasto Lentokoneiden etsintä alkaa - Jokainen seuran jäsen käynyt

SPR: n ensiapukurssin Vuoden -68 tapahtumisista Halliralli (ruskeine kirjekuorineen), messuilla mukanaolo ja lentokoneiden etsintä oilivat ne suurtapahtumat. Pingvin kerhon kehittämä Halliralli sai sukellusväen hyväksymisen ja niitä järjestettiinkin neljänä talvena peräkkäin. Lentokoneiden etsintä sai myös radion, television, ja lehdistön mielenkiinnon, tosin sen ollessa laajimmillaan vasta seuraavana vuonna. Vuosi 1969 - Rakennettiin sukellusvene "PINGVIN"U-1 - Toimittu maanteillä ensiapuautoina juhlapyhinä - Lentokoneiden etsintää jatkettu Vuonna -69 oli sukellusvene se joka meinasi aiheuttaa kansainvälisen kriisin. Onhan Suomea kielletty rakentamasta moisia härveleitä (Pariisin rauhansopimus v. 1947) Näillä tempauksilla saavutettiin sekä ystäviä että suhteita erilaisiin järjestöihin. Tämän jälkeen toimintamme painopiste on siirtynyt itse sukeltamiseen sen eri muodoissa (kalastukseen, Va-valokuvaukseen, VA-kaitafilmaukseen ja sukellusmatkoihin etelään). Etenkin kalastuksessa kerhomme jäsenet ovat menestyneet palkintorikkaasti. Kaitafilmauksessa olemme tehneet muutamia filmejä. Yhden joka kertoo sukeltamisen aikeista (perusvälineistä) sekä pari filmiä eri sukelluskohtaista. Ulkomaansukellusmatkoja kerhomma jäsenet ovat tehneet ahkerasti: Bahama-saaret, Chile, Cran Canaria, Eilat, Jordan, Irlanti, Mallorca, Monaco J. Y. Cousteaun akvaario-museo, Norja, Rohdos, Ruotsi, Turkki. Nykyinen jäsenmäärämme on 24 henkeä, josta johtokuntaan kuuluvat: Puh.joht. Kyösti Tissari, sihteeri Juha Vanhanen, Sakari Halme, Martti Marttinen, Jorma Meriläinen ja Ari Puhakka. 10 vuotias sukellusterveisin PINGVIINIT Ari Puhakka


OSLON P -KISAT 5-6.3.1977

ANTTI AHVEN Oslossa pidettiin 1.-PM räpyläuintija laitesukelluskilpailut 5.-6. 3. 77. Suomesta lähti matkaan kuusi kilpailijaa. Jyväskylän Delfiineistä oli mukana Eija Hokkanen ja minä, Saaristomeren Sukeltajista Vesa Raita, Jukka Lappalainen Ja nuori Pekka Lukkarinen, sekä Hannele Spring Helsingin Urhei1usukeltajista. Osloon matkustettiin kolmella eri tavalla: Hokkanen, Lukkarinen ja minä liikuimme autolla, Raita ja Spring matkustivat junalla, ja Lappalainen lentäen. Oslossa olimme kaikki kilpailupäivän aattona joten meillä oli riittävästi aikaa keskittäytyä voimankoitokseen muun Pohjolan räpyläkaartin kanssa. Kilpailut pidettiin Oslon uudessa 50metrin uimahallissa, joka ei oikein sopinut laite- ja vapaasukellukseen, koska se oli keskeltä 5 m syvä, ja reunoilta vain 1,2 m. Kilpailuja hallitsivat ruotsalaiset ja norjalaiset, mutta jäi hän meillekin 6 mitalia. Hokkanen saavutti 100 m: n laitesukelluksessa kultamitalin ja hopean 50-m : n vapaasukelluksessa. Minä voitin 50 m: n vapaasukelluksen ja sain hopeamitalit 100- ja 400 m: n laitesukelluksessa, pronssin sai Suomen viestijoukkue (Lappalainen, Lukkarinen, Raita, Ahven) 4 x 200 m: n viestissä. Kilpailut olivat rasittavat, koska melkein kaikissa lajeissa oli alkuerät sekä loppukilpailut. Kaikki joukkueessamme eivät pystyneet saavuttamaan loppukilpailuissa alkuerien aikoja ja sen lisäksi Hokkanen ja Spring keSkeyttivät yhdessä loppu-uinneissa, tämä kaikki johtui kilpailurutiinin puutteesta ja suuresta hermopaineesta. Joukkueemme teki tukuttain uusia ennätyksiä, mutta silti jäimme epävirallisessa joukkuekilvassa kolmenneksi. Jos olisimme saaneet matkaan kaikki SM-kilpailujen voittajat, olisi miesten viestissä sijoitus ollut parempi, ja ehkä muitakin mitaleja tullut lisää. Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että onnistuimme hyvin ja haluan kiittää Vesa Raidan siskoja Leenaa ja Pirjoa avusta ja majoituksesta Oslon Holmenkollenissa.

Tulokset Naiset 100 m räpyläuinti 1) Pia Strandt Ruotsi 54,4, 2) Li II Hemmingsen Norja 55,8, 3) Laila Niel-

senTanska56,5,6)HanneleSp~ingSuomi

58,1,7)EijaHokkanenSuomikeskeyttialkuerässä 55,6 (SE) 200 m räpyläuinti 1) Pia Strand Ruotsi 1.59,4, 2) Kari Tryde Norja 2.05,5, 3) Anne Simonsen Tanska 2.06,4. 800 m räpyläuinti 1) Pia Strandt R 8.57,3, 2) Kari Tryde N 9.40,4,3) Anne Simonsen T 9.41,1, 4) Hannele Spring S 9.54,8 (SE). 50 m vapaasukellus 1) Lil Hemmingsen N 22.8, 2) Eija Hokkanen S 23.1, 3) Birthe Kyde T 25.8, 100 m laitesukellus 1) Eija Hokkanen S 58.1 (SE), 2) Anna Simon'Sen T 58.7, 3) Kari Tryde N 59.4 Miehet 100 m räpyläuinti 1) Hans Ljungberg R 48.4, 2) Tommi Andersson R 48.6, 3) Peter Svendson R 49.1, 5) Jukka Lappalainen S 49.2, 7) Vesa Raita S 50.7.

200 m räpyläuinti 1) Håkon Nordvik N 1.47,2, 2) Tommi Andersson R 1.49,4, 3) Hans Ljungberg R 1.50,8, 6) Vesa Raita S 1.55,8 alkuer. 1.54,2 (SE) 1500 m räpyläuinti 1) Håkon Nordvik N 15.31,1, 2) Sven Olov Olander R 16.35,5, 3) Hans Nielsen T 16.54,4, 5) Pekka Lukkarinen S 19.40,9 50 m vapaasukellus 1) Antti Ahven Suomi 19.5 PE, SE, 2) Hans Ljungberg R20.1, 3) Tom Halvorson N 20.3. 100 m laitesukellus 1) Hans Ljungberg R 47.4, 2) Antti Ahven S 48.3, 3) Robert Magnuson R 50.7 400 m laitesukellus 1) ,Sven Olov Olander R 4.03,4 PE, 2) Antti Ahven S 4.14,8 SE, 3) Hans Ljungberg R 4.16,8. 4 x 100 räpyläuinti naiset 1) Norge 3.53,8, 2) Danmark 4.01,6 1 x 200 1) Sverige 7.25,1,2) Norge 7.32,0,3) Finland 7.51,3, 4) Danmark 7.55,2 1) Sven Olov Olander Sverige 4.03,4 PE, 2) Antti Ahven F inland 4.14~S SE", 3) Håns Ljungberg Sverige 4.16,8.

17


KOULUTUS· VALIOKUNTA TIEDOTTAA Kalkki Kyselyt on kyselty. Tuloksia on saatu ja kouluttajakorttejaan kyselevät kaikki, tai ei kaikki, osa oli jo saanut. Jos et ole saanut, voit kuulua johORkin ao. ryhmistä.

1. Omaat kouluttajapätevyyden, mutta et ole vastannut kyselyyn. Saat korttisi vastattuasi ja lähetettyäsi tarvittavat kuvat 2. Olet vastannut, mutta kuvat puuttuvat. Lähetä kuvat! 3. Omaat kouluttajapätevyyden, mutta

et ole saanut ko. kyselyä. Pyydä liiton toimistosta kyselykaavake ja vastaa. Liitä kuvat mukaan ja saat korttisi Kyseiset toimintaohjeet koskevat myös luokkatarkastajia. Toimi nopeasti, takarajana pidetään vuoden loppua.

OSTETAAN •• •• MYYDAAN VAIHDETAAN Myydään uusi Nokia kuivasukelluspuku, mk 1.300,-, kunnossa oleva Aga Oivatorlaite, 2 x 7 1. teräspullot, mk 800,-. Puh. 975-22041 Aarne Mikkonen.

KOULU TAJIE

o

URHEILU

SUKELTAJA Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENni .PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI M ETSA VUORI Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098 t. 921-333600 Toimitussihteeri Vesa Eronen Saarijärventie 14 C 12 40200 Jvväskvlä 20 Puh t 941- 12980 k 941-214471 Ilmoitukset Tellervo Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14

I TO ÄIVÄT

90-4550044 Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

3-4.12. HOTELLI VALTATIE 1 PAIMIO

Vuosikerta

36 mk

Ilmoitushinnat :

KOULUTTAJAT -

1/6 sivu

LUOKKATARKASTAJAT

1/3 sivu 1/2 sivu 1/1 sivu Lisävärit å

Osallistuminen 50:- mk (kouluttajakansio) Majoitus aterioineen n. 102: - mk Ilmoittautuminen 30.10. mennessä pankkisiirtolomakkeella.

~AN\<:

---d

~~!!~~ISIIRTO

. "\>O!;'TI

Maksetaan TILILLE N:o

I "S<i i>-:!> M&:AJ("-, 3Lt

saa-ja-n

1<: I

- -II.~-,-U-OMCtJ uawr:u..u,uI-'. LU1I"O I Topc&..'~",s.~..,,, "t\ A

- - - - - - - - 4 -- --

~rj~äiän osoite

- - - - - ----j

M/A.lr\ ~t:UU~LÄ'NC"" P-Ä~w."".lA

309567 4

~ fV1

~

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerilIe. Lehti postitetaan niille rekisterOidyille sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Teksti- ja ilmoitusmateriaalin oltava viimeistään lehden käytettävissä seuraavasti:

~CV&..\J~.l\b~

O'P\~TOPÄ'\li."\

~~~~nja

HAJOITV5. VAo.Avs OSA\J01T'O ,,"0- ..

C.

Allekirjoitus

Toimitus jättää ' kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään.

MakseJaan TIlILTA N:o

Osoitteenmuutokset pyydetään lähettämään liiton toimistoon.

Pankin merk.

Lähettäjän pankki ja konttori

mk Kassaleima

KuluI

liiton · toiminnanjohtaja Leila Jakobsson puh. toimeen 4737257 os. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry., Topeliuksenkatu 41 A 00250 Helsinki 25.

C 52

3.11 .010 1917- 02

18

mk mk mk mk mk

Kustantaja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

IImoittautuneille tarkempi ohjelma myöhemmin tiedustelut J. Moisala 921-787656 Saajan pankki ja kl)nttori

230 340 620 770 250

TOSITE LÄHETIÄJÄN PANKILLE

Keski-Poh janmaan Kirjapaino Oy Kokkola


Elokuvasta

A AT

DE

Arvoisa sukelluksen ystävä kilpailuun teattereissa olevaa kilpailulipuketta käyttäen. Sen voitte jättää mainittuihin teattereihin tai Kultakönnin Helsingin myymälään, Kaivotaloon. Kultakönni on Rolex-kellojen yksinmyyjä Suomessa. Sen kellovalikoimat ovat suuret ja monipuoliset. Niissä on luonnollisesti muitakin tunnettuja kellomerkkejä uusimmista kvartsidigitaalikelloista kaikkein korkealuokkaisimpiin kronometrikelloihin saakka. Uskomme, että käynti "Syvyyden saalistajissa" ja Kultakönnissä on Teillekin mielenkiintoinen tutustuminen.

Rolex Oyster rannekellot ovat maailman hienoimmiksi arvosteltuja kuuluisia sveitsiläisiä kelloja. Niiden joukossa on Rolex Oyster Submariner, erittäin varma ja luotettava sukeltajien kello, joka on nyt myös mukana maailmanlaajuisen maineen saavuttaneessa elokuvassa "Syvyyden saalistajat". Suomessa tämä elokuva aloittaa kierron Helsingissä lokakuussa elokuvateattereissa Boston ja Savoy. Elokuvissa kävijöille järjestetään kilpailu, jossa on palkintona tuo arvokas Rolex Oyster Submariner. Tekin voitte osallistua Tervetuloa

KULTAK«NNI HELSINKI, TAMPERE, LAHTI, VALKEAKOSKI


Täten kaikille tiedoksi olkohon, että Suomen UrheilusukeltaJain Liitto ry pitää

SYYSIUOSIKOKOUKSEI Jyväskylässä 1977..11-19.

Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan muun kokousmateriaalin lähetyksen yhteydessä seuroille. Varaa alustavasti jo aikaasi mukanaoloon. Kokouksen yhteydessä pidetään sukeltajanparlamentti tavoitekeskustelun merkeissä.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Järjestää avoimet

SM-HALLIMESTARUUSKILPAILUT Jyväskylän Uimahallissa 1977-11-19 lauantaina alkaen klo 9.00~ ~

LAJIT:

~nl.t~ja

rontton

Maksetaan

Sukellus 25 m naiset Sukellus 50 m miehet Laitesukellus 200 m naiset Laitesukellus 400 m miehet Räpyläuinti 50 m alle 14 v. Räpyläuinti 100 m naiset Räpyläuinti 400 m miehet Räpyläuinti 100 m alle 16 v. Räpyläuinti 100 m miehet Viesti 4 x 100 naiset Viesti 4 x 100 miehet

nLILLE N:o ~tan

nimI. osoita ja puhelin

1--

Nisulan Osuuspankki St. 502 040 13 Sammakot ry Jyväskylä

LAheltäj4n nimi ja osoite

PANKKISIIATO Tiedotuksia

8 4 3 418 2

Osallistumismaksu SM-hallikilp.77

..................... seuran nimi X

30 mk =

••••••••••

Alle. kirjoitus Maksetaan

iI

0

••••••••

Lajikohtainen nimi lue t telo lähetetty postit seQ

TIlILTÄN:o W1ettajan pankki ja kontton ._ _ ~; Kassale,ma

Pankin mert<'1

mk Pankm kuluI

CS2 3.11.010 197~1

A 6847-9

TOSITE LÄHETTÄJÄN PANKILLE

IImoiUautumiset: Osallistumismaksu 30 mk/kilpailija. Ilmoittautuminen kirjallisesti os. Sammakot ry/Juha Varakas Rinnetie 1 C 31 40900 Säynätsalo. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 1977-11-10 saakka. Tiedustelut: sama, puh. n:o 941-741824. Paineilmapulloissa ei saa olla 4 v 11 kk vanhempaa leimausta. Lääkärintodistus pakollinen. Alle 15 vuotias ei saa käyttää kahdenjalan potkittavaa räpylää. Samoin alle 14 vuotiaan räpyiän maksimipituus 40 cm. Kilpailujen aikana noudatetaan CMAS sääntöjä niissä puitteissa kuin on mahdollista. Ei pullon täyttömahdollisuutta. Ajan salliessa kilpaillaan myös kumisin tehdasvalmisteisin perusvälinein.

1


Urheilusukeltaja 1977 4  
Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you