Sukeltaja 3 2008

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 3/08

W W W . S U K E LTA JA . F I

6€

AHVENANMAA HYLKYJÄ JA LOMAA

763177-0803

6 414887 631778

PAL.VKO 2008-32

08003

POIJU TURVAA snorkkelisukeltajan retken SUKELLUS PÄÄSEE MERIMUSEOON | STRØMSHOLMENIN PARHAAT PAIKAT MIKSI TRIMIKSI? | SUKELLUSKUVALLA EILATIIN | NÄIN TUTKITAAN VEDEN ALLA

“We deliver what divers expect”

www.suunto.com

Suunto D4 Designed with the dynamic water sp sports enthusiast in mind, the Suunto D4 is an advanced wristop dive computer with intelligent free diving features. It has a full decompression capability and extensive memory functions. It is also a total timepiece with dual time function, calendar date and many other special features. Suunto D4 is constructed from a lightweight composite material and has a sleek design.

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 3/08

W W W . S U K E LTA JA . F I

6€

AHVENANMAA HYLKYJÄ JA LOMAA

PAL.VKO 2008-32

763177-0803

6 414887 631778

08003

POIJU TURVAA snorkkelisukeltajan retken

VAKIOT

PÄIVITYKSET

6

TYRSKYT: kirkas Karjala, paras palkitaan kuvausreissulla Punaisellemerelle, viileiden vesien isosimppu, Strømsholmenin TOP 3.

16

AHVENANMAAN hylyt ovat lähellä.

22

KOTKAN UUSI Merikeskus Vellamo avautuu heinäkuussa.

24

PERSOONA: Aleksi Flinkmanin lajiksi valikoitui vapaasukellus.

28

TURVASUKELTAJA toimii tiukan suunnitelman mukaan.

26

NORPPA: kesän vesilelut koekäytössä.

30

KOTIKONSTEIN tutkimussukeltajaksi.

34

KUVA-ALBUMI: kuvakilpailun satoa.

36

TRIMIKSI sopii syvälle.

39

ENTÄ JOS – oppia oikeasta tilanteesta.

38

POIJU ON snorklaajan vakuutus.

40

VARUSTEET kamera, aurinkosuojaa ja sukelluskamaa.

42

PÄIVÄKIRJA: Markus Korpela.

SUKELLUS PÄÄSEE EE MERIMUSEOON | STRØMSHOLMENIN PARHAAT PAIKAT MIKSI TRIMIKSI? | SUKELLUSKUVALLA EILATIIN | NÄIN TUTKITAAN VEDEN ALLA

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU www.sukeltaja.fi Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi

Toimitus Kumppania, Susanna Kallama Torikatu 7 A, 38700 Kankaanpää puh. 040 587 2445 susanna.kallama@kumppania.fi Toimitusneuvosto Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Jouko Laitinen, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Iida Räty

KUVA: TOM BLOMBERG

Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi

Varusteuutuuksia sivulla 40.

Ulkoasu Kirma Visual Kannen kuva Pekka Tuuri Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156, vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Repro Faktor Oy Paino Hämeen Kirjapaino Oy ISSN 1237-1688

16 AHVENANMAALLA ON HYLKYJÄ KAIKILLE SUKELTAJILLE. YLI 40 METRISSÄ LEPÄÄVÄ S/S HELGE ON TEKNIIKKASUKELTAJAN KOHDE. HELGEN KATTOIKKUNASSA LASIRUUDUT OVAT VIELÄ OSITTAIN JÄLJELLÄ.

Välineet valmiina sukellukseen

Viikonloppu järvellä

Melkein mökillä!

10 m 10 km

where-are-you.fi Ajoit sitten korpeen tai keskustaan, töihin tai tuntureille, Nissanin maailmankuulu 4x4-teknologia varmistaa, että matkanteko on turvallista kaikissa tilanteissa ja kaikkina vuodenaikoina. Missä sinä olet? Näytä meille ja voita osoitteessa www.where-are-you.fi Varaa koeajo lähettämällä ilmainen tekstiviesti NAVARA, PATHFINDER tai X-TRAIL numeroon 18130.

SHIFT_capabilities

Navara alk. 35 450 €, käyttöetu alk. 545 €, vapaa autoetu alk. 710 €. Pathfinder alk. 54 200 €, käyttöetu alk. 815 €, vapaa autoetu alk. 980 €. X-TRAIL alk. 34 200 €, käyttöetu alk. 535 €, vapaa autoetu alk. 700 €.

EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: Navara: 9,8 - 10,2 l/100 km, 264 - 276 g/km. Pathfinder: 9,8 - 10,2 l/100 km, 264 - 276 g/km. X-TRAIL: 7,1 - 9,6 l/100 km, 190 - 230 g/km. Hintoihin lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvien autot lisävarustein.

Pääkirjoitus jouko.laitinen@sukeltaja.fi

SEURA ON SUKELTAJAN KOTI

Uudet sukeltajat ovat saaneet hiljan korttinsa. Parhaimmillaan he ovat lähdössä reissuille ja sukelluksille intoa ja itseluottamusta puhkuen valmiina kokeilemaan taitojaan ja harjoittelemaan lisää. Toisaalta uuden harrastuksen alkutaival saattaakin olla karikkoinen. Kurssin avovesiviikonloppu voi olla vaativuudessaan yllättävä. Luottamus omiin kykyihin on koetuksella. Uskallanko itse ollenkaan, kun se onkin noin rankkaa? Onko tämä kuitenkaan minua varten?

Tämä on se kriittinen hetki: jos heitä ei nyt saada innostumaan mukaan sukeltamaan ja sitoutettua seuran toimintaan, lentävät räpylät nurkkaan varmasti ja jälleen on menetetty mahdollinen harrastaja. Seurat satsaavat niin paljon resursseja koulutukseen, että näin ei saa käydä.

Ottakaa uudet sukeltajat siipienne suojaan, taluttakaa kädestä pitäen veteen, rohkaiskaa ja tukekaa ne ensimmäiset sukellukset. Suunnitelkaa myös aloittelijoille sopivia retkiä helppoihin, leppoisiin kohteisiin, ja lastatkaa laiva tai auto tutuilla kouluttajilla; tuttuus luo turvallisuutta. Kynnys lähteä mukaan kokeneiden, osaavien sukeltajien silmien alle on vaikea ylittää, kun pohja pöllyää vääristä potkuista, kaasu loppuu ankaran liivin ajamisen tuloksena ja usko omaan osaamiseen olematon. Kun sitten vihdoin uusi sukeltaja hihkuu onnellisena lumpeiden keskellä hienon sukelluksen jälkeen, seuralaiset voivat tyytyväisinä hykerrellä, että taas koukutettiin yksi, ja tuosta muuten tehdään seuralle sihteeri. Uudet tekijät tuovat uutta voimaa ja ideaa yhteiseen kassaan.

Ja sinä, tuore räpyläpari, seura on uusi kotisi. Sieltä löydät samanmieliset ihmiset, sukellusperheesi. He toivottavat sinut tervetulleeksi ja auttavat talon tavoille. Kotiuduttuasi kannattaa ryhtyä osallistumaan talon töihin, oli se sitten pullojen täyttöä tai sihteerintointa. Avaa suusi ja ehdota retkiä ja toimintaa, siten pääset vaikuttamaan itse, mihin jäsenmaksusi käytetään. Seuratoiminta on yhdessä tekemistä yhteiseksi hyväksi – ja lisäksi hauskaa!

OTTAKAA UUDET OT S SUKELTAJAT MUKAAN JA MENKÄÄ YHDESSÄ PINNAN ALLE.

Hyvää sukelluskesää räpyläkansalle!

JOUKO LAITINEN, päätoimittaja

KASVO Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

I I D A R ÄT Y, J Ä R V E N PÄ Ä VESI ON KUULUNUT Iidan elämään jo lapsuudesta, joten sukeltaminen ei ollut yllättävä

harrastus.

– Olisiko ollut vuosi -96, kun päädyin uintiharrastuksen loputtua S1-kurssille ja siitä norppiin. Iän karttuessa lähdin mukaan laitesukellukseen. Vesi on kokonaisvaltainen elementti, joka luo erilaisen maailman, kuin missä on tottunut elämään. Ehkäpä ”se suuri tuntematon” on yksi veden alle vetävistä vieteistä.

Sukelluskokemusta Iidalle on kertynyt Välimereltä ja kotimaasta.

– Viimeisin ulkomaanmatka Kroatiassa oli sukeltamisen kannalta antoisin, sillä nähtävää oli paljon, niin erikoisia luolamuodostumia kuin hylkyjäkin. Nyt tahtoisin lähteä koluamaan Suomen kohteita. Kesän tavoite on kier-

tää muutamat louhokset ja muut kiehtovat kohteet. Ulkomaan toivekohde on Islanti.

Iida on seuransa Keski-Uudenmaan Sukeltajien norppaohjaaja.

– On haastavaa keskittyä, ohjata ja suunnitella jokainen hallikerta huolella. Ohjaan enimmäkseen 3–6-vuotiata minikuutteja, joiden kanssa täytyy miettiä huolellisesti ja yksilökohtaisesti jokainen leikki ja harjoite. Palkitsevaa ohjaamisessa on lapsilta ja vanhemmilta saatu palaute, niin sanallinen kuin sanatonkin.

Iida avustaa Sukeltaja-lehteä Norppasivujen tekemisessä. Hän myös osallistuu lehden sisällön suunnitteluun toimitusneuvoston jäsenenä.

5

KUVA: PASI LENSU

Valkiajärven rapu poseeraa.

KIRKASTA JA KALAISAA Keski-Karjalassa, erityisesti Kiteellä ja Kesälahdella on lukuisia sukeltajien suosimia kirkkaita vesistöjä. Tunnetuimpia näistä ovat Puruvesi, Pyhäjärvi ja Valkiajärvi. Lisäksi erityisesti Kiteen ympäristössä on useita kirkasvetisiä, runsaskalaisia lampia. Vesistöt ovat karuja, ja kasvillisuus niukkaa. Kala- ja rapukannat ovat sitä vastoin runsaita, mikä luo erinomaiset olosuhteet sukelluskuvaukselle.

Keski-Karjalan vesistöissä ei ole juurikaan esimerkiksi Etelä-Saimaalle tyypillisiä kalliojyrkänteitä tai muita korostuvia luonnonmuotoja. Rannat ovat usein loivia, mutta poikkeuksiakin löytyy kuten Pyhäjärvellä, missä jyrkät rantapenkat ja kalliot jatkuvat noin 27 metrin syvyyteen. Samoin Valkiajärven rannat ovat pohjoispuolella varsin jyrkkiä aina 34 metriin saakka. Vesistöjen kirkkautta kuvaa se, että lamppua ei yleensä tarvita. Valoisaan aikaan sukellettaessa Pu-

6 S U K E LTA J A 3 / 0 8

ruvedessä ja Valkiajärvessä valaisin on käytännössä aina tarpeeton ja Pyhäjärvessäkin valo on tarpeen vasta yli 18 metrin syvyydessä.

Vesistöt soveltuvat hyvin myös aloittavalle sukeltajalle.

Sukeltamaan pääsee usein ilman venettä esimerkiksi Pyhäjärven Syrjäsalmessa ja Valkiajärvellä. Sen sijaan muihin Pyhäjärven ja Puruveden sukelluskohteisiin pääsee vain veneellä. Alueella toimii kaksi aktiivista sukellusseuraa, Keski-Karjalan Sukeltajat ja Puhoksen Sukeltajat, joilta saa tarvittaessa opastusta ja lisätietoa paikallisista sukelluskohteista. Puruvedellä sukeltamisesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä sukellusretkiä järjestävään Puruveden Retkeilyyn, jonka kautta pääsy Puruveden parhaille kohteille onnistuu helposti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . E R N O O L K KO N E N

LUKUVINKKI UUDET RGBM-NOUSUTAULUKOT VERKKOKAUPASTA

HYLKYSUKELTAJAT ITÄMERELLÄ

Muoville laminoidut Sukeltajaliiton RGBM-nousutaulukot ovat nyt tilattavissa verkkokaupasta. Taulukot on laadittu erityisesti Suomen kylmiin olosuhteisiin sopiviksi.

S Silloin ennen Aikaisempina vuosina on uusien sukeltajien opetus useimmiten jätetty ”Her” ran huomaan”, elikkä lyöty noviisin selkään paineilmalaite ja potkaistu mereen. Mikäli kaveri pääsi sieltä omin avuin ylös, hän osasi sukeltaa. ” H. Alopaeus, Urheilusukeltaja N:o 9 1969

Itämeren hyvin säilyneitä hylkyjä esittelevä kirja liittyy SVT:n sarjaan ”Vrakletarna”, joka esitetään kesällä YLE2:lla. Jaksoja voi katsella etukäteen nettitv:ssä www.svt.se. Kirjaa on tehty rinnakkain TV-sarjan kanssa, ja niissä käsitellään samoja hylkykohteita.

Hylkyjen tarinat alkavat lyhyellä historiallisella katsauksella haaksirikkoon johtaneisiin tapahtumiin.

Itse uppoaminen kuvataan ja joissain tapauksissa kerrotaan myös tapahtuman jälkiselvittelyistä. Kirjan pääpaino on 1900-luvulla uponneissa hylyissä.

Kirjan kuvitus on upea. Hienoille vedenalaiskuville on annettu paljon tilaa. Kaikuluotainkuvat ja historialliset valokuvat laivoista ennen niiden uppoamista täydentävät kokonaisuutta. Karttapiirrokset ovat hyvin ylimalkaisia, lähinnä ne kertovat vain missä Itämeren osassa hylky sijaitsee; tarkempia sijaintitietoja ei anneta. Myöskään hylkypiirroksia tai -karttoja ei ole, joten varsinaiseksi hylkyoppaaksi tätä kirjaa ei ole tarkoitettu.

Kaiken kaikkiaan kirja antaa hyvän yleiskatsauksen Itämeren hylkyjen historiaan. Sukeltaja tietysti kaipaisi yksityiskohtaisempaa hylkyinformaatiota, mutta sitä on toisaalta saatavilla muualtakin. Kirja on helppolukuinen ja runsas, ja korkealaatuinen kuvitus tekee siitä helposti lähestyttävän ei-sukeltavalle lukijallekin. Kirja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Kirja on saatavissa myös ruotsinkielisenä nimellä Vrak i Östersjön – förlorade för världen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . M I K A R AU T I A I N E N

TAPAHTUMAKALENTERI

Björn Hagberg, Jonas Dahm, Carl Douglas, suom. Mika Siimes, Nemo 2008

Saatavilla on: • Suoranousutaulukko paineilmalle • Suoranousutaulukko EAN28-, EAN32- ja EAN36-nitroksiseoksille • Etappinousutaulukko paineilmalle ja EAN28-, EAN32-, EAN36-nitroksiseoksille www.sukeltaja.fi/verkkokauppa

14.06. Kaunissaari, Kotka Kaunissaari Open, sukelluskalastuksen ja sukelluskuvauksen kilpailut 28.06. Hanko Dödörens Cup, sukelluskalastuksen kaikille avoin cup-kilpailu 05.07. Nauvo Saaristomeri open, sukelluskalastuksen kaikille avoin cup-kilpailu 11.7. Jyväskylä Vapaapudotus 2008 -vapaasukellusleiri

17.7. Padasjoki Valtakunnallinen norppaleiri 26.7. Rauma Sukelluskalastuksen SM-kilpailut ja Rauma Open 02.08. Lahti Jaskan muistokisat, sukelluskalastuksen kaikille avoin cup-kilpailu 26.10. Kirkkonummi Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup

Lisätietoja sekä tuoreet tapahtumatiedot www.sukeltaja.fi/kalenteri Sukeltajaliiton toimisto on avoinna 1.6.–31.8. klo 8–15.

Olemme suljettuna 7.7.–27.7. Hyvää sukelluskesää kaikille!

7

MAALAUS: HÅKAN SJÖSTRÖM

Mikä: Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle 1898 valmistunut matkustajahöyrylaiva, pituus 60 metriä, leveys 9,5 metriä.

Missä: Kokkolan ulkopuolella, noin 20 kilometriä Tankarin majakalta länteen.

Kohtalo: Saksalainen sukellusvene upotti 29.8.1916

Håkan Sjöström on turkulainen merimaalari, jonka töitä on esillä merimuseoissa ja kokoelmissa ympäri maailmaa.

Höyrylaivojen historiaan voi tutustua Turun höyrylaivoista kertovalla sivustolla www.turkusteamers.com

WELLAMO – SYVIEN VESIEN KAUNOTAR Tankarin majakan länsipuolella, Kokkolan edustalla, noin 50 metrin syvyydessä lepää matkustajahöyrylaiva Wellamon hylky. Laiva oli elokuun 29. päivänä 1916 matkalla Sundsvallista Kokkolaan, kun saksalainen sukellusvene U47 pysäytti sen ja määräsi miehistön pelastusveneisiin.

Tämän jälkeen sukellusvene upotti Wellamon. Hylky löydettiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla, mutta kohteen syvyyden vuoksi nostoaikeet hautautuivat ja kiinnostus sen myötä. Wellamo löydettiin uudestaan vuonna 1977 Kokkolan Merisaukkojen uurastuksen tuloksena.

Wellamo on kahden tunnin ajomatkan päässä mantereesta, joten huonolla säällä siellä ei voi sukeltaa; tuulta 10 metriä sekunnissa on jo yläkanttiin. Kohde on syvällä ja vesi tummaa, eli hyvä lamppu on syytä olla mukana. Muutenkin kohde sopii vain kokeneelle sukeltajalle.

Hylky on hieman vasemmalla kyljellään perästä katsottuna ja hyvin säilynyt. Mastot olivat aikanaan noin 30 metrissä, mutta troolari veti ne alas, ja etumasto löytyy nykyään Himangan satamasta. Hylkyä on vuosien varrella siivottu, joten ulkopuolella on turvallista sukeltaa. 1. luokan ruokasalia on tutkittu, ja sieltä on löydetty muun muassa kauniita astioita. Sisälle hylkyyn ei ole syytä mennä, sillä katosta roikkuva laudoitus on turvallisuusriski.

8 S U K E LTA J A 3 / 0 8

Hylky on ehjä, joten siitä saa hyvän käsityksen siitä, kuinka kaunis laiva Wellamo on ollut. Menneistä ajoista kertovia yksityiskohtia, kuten messinkisiä ovenkahvoja, kannattaa etsiä. Jyrkkää keulaa kannattaa pysähtyä katsomaan ylös valoa vasten.

Wellamolle laskeutui vuonna 1977 ensimmäisenä Arvo Hyytiä Merisaukoista.

– Oli se mahtava tunne, sukellusurani hienoimpia kokemuksia, eläkepäiviä viettävä Arvo muistelee.

Viime vuonna Merisaukoissa juhlittiin Wellamon löytymisen 30-vuotispäivää sukeltamalla hylylle, ja löytäjäkin kävi tervehtimässä ”omaansa”.

– Taisi olla viimeinen sukellukseni Wellamolle, kun ei tässä iässä enää raskaissa varusteissa kiipeillä, hän toteaa. Sukeltaminen jatkuu kuitenkin ystävällisemmissä vesissä, viimeksi talvella Phuketissa, Thaimaassa.

Wellamolle pääsee sukeltamaan esimerkiksi ottamalla yhteyttä Kokkolan Urheilusukelluskerho Merisaukot ry:hyn.

Lähde: Eka Metsävuori: Wellamo – pohjassa lepäävä kaunotar, artikkeli Urheilusukeltaja-lehdessä nro 1 1979 ................................................................. KRISTIINA KARILA

ERIKOISPALKINTO LUVASSA VUODEN SUKELLUSKUVAN 2008 KUVAAJALLE

Tänä vuonna ei järjestetä erillistä SM-kuvakilpailua, vaan PM-kilpai-

Matkanjärjestäjät ovat taas ottamassa Eilatin talvilomakohteekseen, joten suomalaisten kuvaajien on nyt helpompi suunnitella osallistumista laajemminkin tähän kansainväliseen ja kasvavaan sukelluskuvauskilpailuun. www.sandiskredsea.com

KUVA: JAAKKO ALAHIIRO

Jaakko Alahiiron ”Kajastus” tuli kolmannelle sijalle SM-kuvakilpailun valoa käsittelevässä teemasarjassa.

Vettenalaiset vehkeet Joensuusta On aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan...

Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot: • regulaattorihuollot • happipuhdistukset • säiliöiden pesut ja puhdistukset • kuivapukuhuollot • vetoketjujen ja mansettien huollot/vaihdot

Ovela mittarijuotikas vaanii Isosimppua.

luun lähetetyt kuvat arvostellaan ja joukosta poimitaan Vuoden Sukelluskuva 2008. Kilpailukutsu löytyy Sukeltaja 2/08 -lehdestä sekä internetistä osoitteesta: www.sukeltaja.fi -> tapahtumakalenteri

• kompressorien happipuhdistukset • kaasunsekoituslaitteiden suunnittelu ja valmistus

ERÄRAATE

proudly designed & made in carelia, Finland Ukkolantie 4, 80130 Joensuu, puh. 013 285 240, 050 572 2690 IANTD SUKELLUSKOULUTUS

KUVA: NIKO NAPPU

Osallistumalla Sukeltajaliiton sukelluskuvakilpailuun voi nyt myös päästä sukellusmatkalle Eilatiin.

Vuoden Sukelluskuvan 2008 ottanut kuvaaja lähtee marraskuussa 2009 Sukeltajaliiton edustajana kilpailemaan SanDisk Red Sea -kilpailuun. Matkapalkintoa ei voi vaihtaa rahaksi tai luovuttaa toiselle. Jos Vuoden Sukelluskuvan ottanut henkilö ei ota palkintoa vastaan, se arvotaan eri sarjojen voittajien kesken.

KALAJUTTU

ISOSIMPPU (Rötsimpa) Myoxocephalus scorpius Simppukalat 20–30 cm Rakkolevärannalla, sinisimpukoiden välistä pilkistää kuhmuinen pää. En meinannut ensin huomata koko otusta. Kala päästi kuitenkin aivan viereensä, ja silloin huomasin sukelluslampun valossa sen kylkievien kauniin kuvioinnin. Olin sukeltamassa kevättalvella, ja törmäsin ilmeisesti kutuasuiseen isosimppuun.

Hedelmöitettyään mätimunat isosimppukoiras vartioi munaryppäässä olevaa jälkikasvuaan. Tässä voi olla syy siihen, että pääsin näinkin lähelle ottamaan kuvan.

Isosimppu on viileiden vesien laji, jota ei tavata makeavetisimpien jokisuistojen luota. Se on kaikkiruokainen, mutta pohjaeläimet ja pienet kalat ovat sen pääasiallista ravintoa.

Mielestäni kevättalvi on otollisin aika sukeltajalle löytää tämän lajin edustajia. Isosimppu sulautuu hyvin pohjaa vasten, joten sen löytää rauhallisesti pohjaa tarkkaillen. Isosimppu voi joskus myös möllöttää jopa pystysuorilla kalliopinnoilla jotenkin painovoimaa uhmaten.

Kuvassa, aivan kylkievän alapuolella olevan vaalean sinisimpukan päällä, on raidallinen mittarijuotikas. Se on kalojen yleinen loinen. Tämä yksilö on juuri aikeissa käydä pahaa aavistamattoman isosimpun kimppuun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N I KO N A P P U

KUVA: ÅLANDS TOURIST BOARD, HANNU VALLAS

ITÄMERI SAIRASTAA Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on luokitellut Itämeren uhanalaiseksi vesialueeksi. Itämeri on mereksi nuori ja keskeneräinen, nuorempi kuin Egyptin suuret pyramidit, ja siksi biotyypiltään äärimmäisen haavoittuva. Itämeren vesi on vähäsuolaista murtovettä. Siinä elämään sopeutuneiden lajien kirjo ja määrä on pieni, joten pienikin muutos olosuhteissa saattaa järkyttää biologista tasapainoa ja olla kohtalokas jollekin lajille.

Itämeren vesi vaihtuu hitaasti, joten se ei pysty puhdistamaan itseään sitä vauhtia kuin sinne kulkeutuu ravinteita ja saasteita. Sen valuma-alueella elää noin 90 miljoonaa ihmistä nopeasti kehittyvissä yhdyskunnissa, joiden jätteiden loppusijoituspaikka on ollut Itämeri.

Lannoitteet, asutuksen jätevedet, teollisuuden päästöt, ilmansaasteet, laivaliikenteen saasteet sekä merenpohjasta vapautuvat ravinteet saastuttavat merta jatkuvasti – yrityksistä huolimatta kuormitusta ei ole pystytty rajoittamaan.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen. Jäätyminen on tärkeä osa meren ekologiaa, joten sen puuttumisella on seurauksensa. Leudot talvet lisäävät vesisateita, jotka huuhtovat rannoilta maa-ainesta ja sen mukana ravinteita mereen. Lisääntyvä makean veden määrä muuttaa veden suolapitoisuutta, jolloin suolaisempaan veteen so-

10 S U K E LTA J A 3 / 0 8

peutuneet lajit ovat vaarassa. Sään ääri-ilmiöt, kuten helteet, myrskyt, trombit ja sumu lisääntyvät, ja vaikuttavat myös Itämereen. Pohjoisen Jäämeren sulaminen saattaa mullistaa koko Skandinavian tilanteen.

Koko meriluonto muuttuu pinnan ylä- ja alapuolella.

Nykyisellä paljon puhetta, vähän tekoja -strategialla ei Itämeren likaantumista enää pysäytetä. Kaikkia mereen liittyviä suojelumääräyksiä on vielä paljon kovennettava verotuskeppien, pakkolakien ja avustusporkkanoiden avulla. Yksityisiä kuluttajia, käyttäjiä, yhteisöitä ja valtiota tarvitaan mukaan ilmastotalkoisiin.

Suomalaisten talonmiehenvastuu on huolehtia ainakin Suomenlahdesta ja Suomen omasta sisämerestä, Saaristomerestä, Suomen suurimmista raiskioiksi päästetyistä vesipelloista. Jos muutamme suhtautumistamme totaalisesti ja saamme muut Itämeren valtiot mukaan, ehkä lastenlastenlapsemme voivat vielä nähdä puhtaan sinisen Itämeren ja elää täysillä sen aalloilla, aalloissa ja rannoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I L P O V. S A L M I

Kirjoittaja on helsinkiläinen vararehtori emeritus ja Sukeltaja-Killan jäsen. Koko artikkeli on luettavissa verkossa www.sukeltaja.fi > Resurssipankki > Artikkelit. Katso myös Sukeltaja-Kilta -linkin alta kirjoittajan pitämä puhe Sukeltajaliiton 50-vuotisjuhlassa.

TOP 3 Strømsholmen, Norja 1. Virtasukellukset 2. Føllingen 3. Midtfjordsfallet

KUVAT: SUSANNA KALLAMA

Strømsholmen Sjøsportsenterin isäntä Olav Magne Strømsholm järjestää myös tappajavalassafareja ja sukellusmatkoja huippuvuorille.

HELPOSTI VETEEN NORJASSA Norjan Strømsholmen on piskuinen saari vuonon suulla Atlanterhavsveien eli Atlannin tien varrella Kristiansundin ja Molden välissä. Paikka on saanut nimensä siinä jo usean sukupolven ajan asuneen Strømsholmsuvun mukaan. Paikan nykyinen isäntä Olav Magne Strømsholm vaihtoi perinteisen kalastuselinkeinon sukeltamiseen.

1

Virtasukellukset Nautin itse eniten virtasukelluksista. Kun pääsee virran vietäväksi, kaikki muu unohtuu. Mikään muu ei pyyhi niin hyvin stressiä ja kiirettä pois. Talvella, kun on hiljaista ja rauhallista, teen usein virtasukelluksen mereltä vuonoon. Virta on upea myös yöllä.

2

Føllingenin kapeat kanjonit ja rehevä kelppimetsä tarjoavat joka kerta eri-

laisen kokemuksen. Paikasta löytyy paljon vaihtoehtoisia sukellusreittejä, joissa syvyys vaihtelee 4–13 metriin.

Auvon sukellusbussin ajoaikataulu osoitteesta:

www.puurtinen.À

3

Midtfjordsfalletista löytyy negatiivinen seinämä, joka muodostaa uskomattoman upean maiseman. Sukellussyvyys on 30–35 metriä. Paikka on herkkä tuulelle, ja sinne pääsee sukeltamaan vain kesällä, kun on aivan tyyntä.

Wasser Spielen A.Puurtinen Tmi Puh. 050-5178351 wasser.spielen@elisanet.À Venekaupan huipputarjoukset jatkuvat!

Beneteau 500 Sundeck, Beneteau 550 Cabin, Beneteau 650 Antares

Yhteystiedot Auvo Puurtinen Ky Juvantie 10 51900 Juva

Puh. 015-451884 Fax. 015-451885 puurtinen@elisanet.À myynti@puurtinen.À

KUVA: MARKO MOILANEN

Kahdeksan seuralaista on juuri saanut kasteen valtamerisammakoksi Norjan Senjalla. Jouni ja Maarit kuvassa keskellä.

Nuijapäitä, Konnia ja Kurnuja altaan täydeltä aloittamassa uutta sukellusvuotta tammikuussa 2008.

KUVA: PETRI KATKO

SAMMAKKOMIEHISTÄ ON MONEKSI Sukellusseura Sammakot ry Jyväskylästä täytti tänä keväänä 40 vuotta. Seuran perusti 1968 innokas seitsemän sammakkomiehen joukko, joista yksi poseerasi mainostoimistossa perusvälineet päällä kyykkien logomme suunnittelua varten. Laitesukelluksen taitoja kartutettiin monipuolisin harjoituksin kesät talvet. Sammakot pääsi vuonna 1984 jopa valtakunnalliseen julkisuuteen Kymmenen uutisten tehdessä 1 minuutin ja 6 sekunnin jutun jääsukelluskurssiltamme. Viranomaisyhteistyö vapaaehtoisen pelastuspalvelun muodossa käynnistyi heti alkumetreillä. Valtiovalta on hyötynyt Sammakoista myös henkilökohtaisemmalla tasolla, kun seuralaisemme poimivat koskesta presidentti Urho Kekkosen kadonneen taskumatin 1974.

KOKO PERHEEN HARRASTUKSEKSI

Vuosien saatossa seura kasvoi ja toiminta monipuolistui.

Leiritoimintaa on suunniteltu erityisesti hylyt ja kissakalat mielessä väikkyen. Jokakesäiset Norjan leirit ovat kasvaneet muutaman miehen telttaleireistä koko perheen tapahtumiksi, joissa sukelletaan noin 50 hengen voimalla. Junioritoiminta alkoi sukeltajien lasten huviksi,

12 S U K E LTA J A 3 / 0 8

mutta on vuosikymmenten kuluessa paisunut. Nykyisin junnuja on aktiivisesti mukana noin 70. Sammakoiden junioritoiminta on saanut myönteistä palautetta muun muassa Nuoren Suomen Sinettiseuran arvon ja Liiton Vuoden 2007 Norppaseuraksi valinnan muodossa.

HYVÄÄ SEURAA JA HAUSKOJA MUISTOJA

Jokavuotisen peruskurssin kautta seuraan tulee uusia innokkaita sukeltajia. Viime keväänä peruskurssin suorittaneet ja syksyllä jatkokurssin käyneet Maarit Paunonen ja Jouni Keskinen kiittelevät seuraa laadukkaasta koulutuksesta ja turvallisesta sukeltamisesta. Pinnan päällä osataan ottaa myös rennosti. Ensimmäiseltä kesäleiriltä Norjasta jäi hauskoja muistoja erityisesti leirikasteesta sekä siitä, kuinka lämpimästi aloittelijat otettiin mukaan toimintaan.

Sammakot ry juhlisti 40-vuotista taivaltaan Jyväskylässä 25.4. Hienostuneissa juhlissa palkittiin seuramme aktiiveja ja muisteltiin aikaisempia vuosia. Iltaa jatkettiin rennommissa merkeissä tanssin pyörteissä. Lisää juhlatunnelmia löydät osoitteesta www.sammakot.com. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . M I N N A K AT KO

SAMMAKOT RY KIITTÄÄ TOIMINTAAMME TUKENEITA: • Auvo Puurtinen • Exit Oy • Midare Oy • Rautatyö Kröger Oy • A-Puu Oy • Profiili Oy • Jyväskylän Vanha Apteekki • Rengas Nuora Oy • LVI asennus Timo Raatikainen • K-Supermarket Kotikenttä

KOLUMNI – ROY NURMI KUULUAKO VAI EIKÖ KUULUA, SIINÄPÄ KYSYMYS

Haluaisin kuitenkin oikaista yleisen väärinkäsityksen. Puhutaan, että seuran jäsen maksaa Liiton maksua, tai ei maksa. Kukaan seuran kautta Liittoon kuuluva henkilö ei maksa Liiton jäsenmaksua. Henkilö maksaa seuran jäsenmaksua ja seura Liiton jäsenmaksua. Seuran jäsenmaksu Liitolle määritellään sen mukaan, paljonko seurassa on jäseniä, mutta siihen yhteys näiden maksujen välillä jääkin. Jos joku seura ei maksa jäsenmääräänsä vastaavaa Liiton jäsenmaksua, toimii se väärin, sekä nykyisten sääntöjen että kevätkokouksessa käsitellyn sääntömuutosesityksen mukaan.

Keskustelu alkaa siitä, kun yksittäiset jäsenet miettivät, saavatko he Liitosta jäsenmaksuaan vastaavan määrän palveluita, eli kannattaako kuulua vai ei. Henkilötasolla voi toki miettiä, kannattaako kuulua seuraan vai sukeltaa soolona, mutta Liiton jäsenseurassa kuulutaan Liittoon automaattisesti, valinnanmahdollisuutta ei ole. Koska Liitto on jäsenseurojensa yhteenliittymä, ei ole mielekästä miettiä, kannattaako Liittoon kuuluminen tietyn

yksittäisen jäsenen kannalta. Joku saa paljonkin palveluita ja joku ei mitään, mutta seuran kannalta ratkaisevaa on miettiä, saako seura kokonaisuutena Liitolta jäsenmaksuaan vastaavan määrän yhteisten asioiden hoitoa. Ellei saa, ei Liittoon ole pakko kuulua. Siitä päättävät tietysti kunkin seuran jäsenet, eli demokratia toimii. Seura joko on Liiton jäsen tai ei ole, mutta seura ei voi olla ”puoliksi” Liiton jäsen.

Liiton jäsenmaksua ei ole pakko määritellä jäsenmäärän mukaan.

Maksu voitaisiin jättää kokonaan perimättä, jos joku keksii vaihtoehtoisen rahoitustavan. Maksu voisi myös olla tasamaksu kaikille seuroille. Suunnilleen tonnilla per seura päästäisiin nykyiseen jäsenmaksukertymään. Sopisi ainakin minun seuralleni, säästyisi pitkä penni. Olemme kuitenkin yhteisesti sopineet, että suhteellisen reilu tapa on periä jäsenmaksua seuran koon mukaan, mutta jos seuran koolla ryhdytään kikkailemaan, ei homma enää toimi.

Nyt kevätkokous oikaisi tärkeimmät epäkohdat jäsenmaksuperusteesta määrittelemällä uudet nollamaksuluokat rinnakkais- ja kannattajajäsenyyksiä varten.

Toivoisin, että seuraavassa vuosikokouksessa pystyisimme jo yhdessä sopimaan myös isoista linjoista siten, että kaikki kantavat oman reilun osuutensa yhteisten asioiden kustannuksista.

Roy Nurmi Urheilusukeltajat ry

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU ELI VAPEPA-SUKELTAJAKURSSI 19.–21.9.2008 TAMPEREELLA VARALAN URHEILUOPISTOSSA Kurssilla opitaan ne tiedot ja taidot, jotka sukeltaja tarvitsee toimiessaan viranomaisten pyynnöstä VAPEPAn tehtävissä.

Kurssilla on oltava mukana täydellinen avovesisukellusvarustus, kuivapuku ja lisäksi mahdolliset vedenalaisen etsinnän laitteet ja varusteet. Kurssille mahtuu 16 hlöä.

KUVA: RAUNO VIHRIÄLÄ

Haluaisitko sinä maksaa vähemmän veroja tai jopa itse määritellä, mikä olisi sopiva osuutesi yhteisten asioiden hoidosta? Niin minäkin, mutta pahus kun eduskunnassa ovat sopineet puolestamme, miten kunkin veroprosentti määritellään.

Eihän tästä kukaan pidä, mutta taitaa olla ainoa toimiva tapa asian hoitamiseksi.

Liiton kevätkokouksessa keskusteltiin toista vuotta peräkkäin siitä, miten joissain seuroissa osa jäsenistä haluaa kuulua Liittoon ja osa ei. Maksuistahan siinä on kyse. Jos kaikki kuuluvat, maksaa se seuralle enemmän. Pahus sentään.

Minunkin mielestäni pienempi maksu olisi kivempi.

Hinta 150 euroa. Ilmoittautuminen 15.7.2008 mennessä www.sukeltaja.fi/kalenteri tai suoraan kurssin vastuukouluttajalle, kari.savolainen@sukeltaja.fi, puh. 010 424 1310

SUKELTAJALIITTO puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi

SÄÄNTÖMUUTOS SIIRTYI SYKSYYN Liiton kevätkokouksessa Tampereella päätettiin vuoden 2009 jäsenmaksuista. Liiton sääntöjen muuttamisesta kokous ei vielä tehnyt päätöstä, vaan sääntömuutosesitys palautettiin äänestyksen jälkeen hallitukselle edelleen valmisteltavaksi. Muutosta käsitellään tulevassa syyskokouksessa. Kokouksen pöytäkirja löytyy www.sukeltaja.fi -resurssipankista kansiosta Kevätkokous.

maan havainnoistaan Merentutkimuslaitokselle. Näin saadaan ajantasaista tietoa vesistöjen tilasta tutkijoiden käyttöön. Seminaarin lopuksi nähtiin esitys siitä, kuinka Liiton ensiapuvälineistöä käytetään sukellusonnettomuuksissa.

Kari Lainio esitteli sukeltajille suunnattua DAN-ensiapukoulutusjärjestelmää ja kertoi seurojen mahdollisuudesta sen käynnistämiseen.

VAPAASUKELLUSTA, ENSIAPUA JA ITÄMERTA

EHDOLLE HALLITUKSEEN

Seminaariosuudessa vapaasukeltajat Simo Kurra ja Kalle Rajala kertoivat, miten vapaasukellusharjoittelua voi hyödyntää laitesukelluksessa. Vapaasukelluskoulutusta on jo saatavilla seuroille, lisätietoja saa vapaasukellusvaliokunnalta simo.kurra@sukeltaja.fi.

Kirsti Sariola-Tarnanen piti esityksen Itämeri-hankkeen edistymisestä. Paikallisia Ympäristöagentti-koulutuksia järjestetään nyt aluksi neljällä paikkakunnalla.

Niissä koulutetaan sukeltajia ja asiasta kiinnostuneita havainnoimaan vesiympäristöä ja raportoi-

Sukeltajaliiton syyskokouksessa lokakuussa valitaan jäseniä Liiton hallitukseen. Seurojen hallitusten ja jäsenten toivotaan miettivän keskuudestaan sopivia henkilöitä tähän tehtävään. Näkemys Liiton toiminnasta ja sen kehittämisestä on hyväksi, samoin kokonaiskuva paikallisista tarpeista. Ensi syksynä valitaan Liiton puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi sekä hallituksen jäsenet.

Olisiko sinulla näkemystä ja halua vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon Liiton hallituksessa? Ota yhteys ehdollepanotoimikuntaan.

SUKELTAJALIITON JÄSENMAKSUT VUONNA 2009

• aikuisjäsenet 22,50 euroa • norpat 10,50 euroa – norppia ovat vuosina 1995–2002 syntyneet • kuutit 0 euroa – kuutteja ovat vuonna 2003 tai myöhemmin syntyneet • rinnakkaisjäsen 0 euroa – rinnakkaisjäsen maksaa yhden seuran kautta Liiton maksun, voi olla rinnakkaisjäsenenä muissa seuroissa.

• seuran kannattajajäsen 0 euroa Seuran kannattajajäsenet eivät saa Sukeltaja-lehteä, eivätkä voi ottaa Sukeltajaliiton jäsenilleen tarjoamaa vakuutusta.

• Liiton henkilöjäsen 65 euroa • Liiton tukijäsen 1 000 euroa • Liiton yhteisöjäsen maksaa kortitettavista oppilaistaan ikäryhmän mukaan.

Yhteystiedot: Risto Sajaniemi puheenjohtaja puh. 0400 448 218 risto.sajaniemi@sukeltaja.fi Lilli Pykäläinen puh. 040 5709 683 lilli.pykalainen@sukeltaja.fi Kari Back puh. 0400 396 712 kari.back@sukeltaja.fi

Jorma Onjukka puh. 040 5535 600 jorma.onjukka@sukeltaja.fi Kirjallisten esitysten tulee olla 5.9.2008 mennessä Sukeltajaliiton toimistossa, Radiokatu 20, 00093 SLU. Ohjeet ja ehdollepanolomake löytyvät sivuilta: www.sukeltaja.fi resurssipankista kohdasta Syyskokous.

SYYSKOKOUSSEMINAARI 18.–19.10.

JÄRVENPÄÄSSÄ

KUVA: MARI PIHLAJA-KUHNA

Syyskokous ja siihen liittyvä seminaariosuus järjestetään Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry:n 30-vuotisjuhlan yhteydessä. Seminaaripäivän starttaa vauhdikkaasti viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski. Päivän aikana käydään myös ihmisen äärirajoilla ja kohdataan vaarallisia merieläimiä.

14 S U K E LTA J A 3 / 0 8

La 18.10.

klo 13.00–16.00 seminaari Järvenpää-talossa

Su 19.10.

syyskokous Next Hotelli Rivolissa. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.15.

Tervetuloa päättämään Liiton hallituksen kokoonpanosta ja uusista säännöistä!

VUODEN PARHAAT ESIIN Esitykset Vuoden Sukeltajaksi, Vuoden Seuraksi ja Vuoden Norppaseuraksi tulee toimittaa Liiton toimistoon 5.9. mennessä.

Palkitsemissäännöt ovat luettavissa Resurssipankissa www.sukeltaja.fi

KUVA: JUHA NURMISEN ALBUMI

TUKEA NUORILLE TIEDONJULKISTUSPALKINTO SUKELTAJALLE John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, Juha Nurminen, palkittiin huhtikuussa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla Itämeren historiaan, kulttuuriin ja suojeluun kohdistuneesta elämäntyöstä. Sukeltajaliitto onnittelee lämpimästi Juhaa ja kannustaa samalla kaikkia sukeltajia mukaan toimimaan puhtaamman Itämeren puolesta.

Seurat voivat hakea Nuorelta Suomelta seuratoiminnan kehittämistukea toiminnan kehittämiseen 15.10.2008 mennessä.

Hakulomakkeet ja hakukriteerit julkaistaan Nuoren Suomen nettisivuilla kesäkuussa. www.nuorisuomi.fi

,&4 / 665664#*,*/*5 XXX FTTFOVPUP GJ

TEKSTI KATI VIINIKKA KUVA ÅLANDS TOURIST BOARD, PETER KARLSSON

AHVENANMAA

NAUTISKELIJAN SAARIMAAILMA AHVENANMAA ON KOTIMAINEN HYLKYPARATIISI, JOSSA SUKELTAJA NÄKEE HELPOSTI HYVIN SÄILYNEITÄ HYLKYJÄ. MEREN POHJASSA MAKAAVAT LAIVAT OVAT PALA AHVENANMAAN VÄRIKÄSTÄ MERENKULUN HISTORIAA.

16 S U K E LTA J A 3 / 0 8

Ahvenanmaa on Suomen maakunta, jolla on itsehallinto. Virallinen kieli on ruotsi, jota puhuu äidinkielenään 92 prosenttia väestöstä. Suomea äidinkielenään puhuu viisi prosenttia. Väkiluku on 26 530 ja pinta-ala 6 784 km2. Ahvenanmaa muodostuu 16 kunnasta. Ainoa kaupunki Maarianhamina toimii hallintokeskuksena.

17

AHVENANMAAN HYLKYSUKELLUSKOHTEITA Plus Tämä 70 metriä pitkä, kolmimastoinen rautaparkki upposi myrskyssä vuonna 1933. Kohtuullisen hyvin säilynyt suomalainen alus lepää kyljellään 17–36 metrin syvyydessä Maarianhaminan edustalla Hertronklubbin ja Korsön saaren välissä. Hylky on poijutettu perästä ja keulasta, ja siellä on paljon nähtävää mm. keulakuva, rikauksen yksityiskohtia, plokeja ja neitsyitä. Plus on Ahvenanmaan suosituin sukelluskohde. Se nimettiin DYK!-lehdessä 3/1999 Skandinavian kymmenen parhaan hylyn joukkoon.

18

S U K E LTA J A 3 / 0 8

AHVENANMAAN SAARIMAAKUNTA koostuu 6500 saaresta, jotka muodostavat erittäin vaikeasti navigoitavan alueen. Saaristo on toiminut Ruotsin ja Suomen välillä kauppaväylänä, ja kaikkine saarineen ja luotoineen se on aina ollut suuri vitsaus merenkulkijoille. Moni laiva on joutunut päättämään matkansa meren pohjaan. Tästä syystä Ahvenanmaan saaristo on Itämeren hylkyrikkaimpia alueita. Ahvenanmaan vesillä on tapahtunut yli 500 tunnettua haaksirikkoa.

Itämeren ainutlaatuisten vesiolosuhteiden, lähinnä matalien suolapitoisuuksien vuoksi vanhat puuhylyt säilyvät hyvin ja teräshylyt ruostuvat hitaasti.

Tämän ja tiukan lainsäädännön ansiosta hylyt ovat Ahvenanmaan vesillä erittäin koskemattomia.

joko Helsingistä tai Turusta. Saarimaakuntaan on mahdollista kulkea myös omalla veneellä. Ahvenanmaa on tottunut ottamaan vastaan vierailijoita, ja turistipalvelut ovat kunnossa. Yöpymispaikkoja on paljon ja valinnanvaraa löytyy.

ELÄVÄÄ HISTORIAA

Ahvenanmaan sukelluskohteet ovat pääasiassa hylkyjä. Kohteet sijaitsevat yleensä melko lyhyen venematkan päässä. Sukellusloma Ahvenanmaalla on erinomainen tilaisuus kerätä hylkysukelluksia ja tutustua samalla merihistoriaan. Hylyissä näkee hyvin säilyneitä yksityiskohtia, kuten laivakelloja, ruoreja, sähkötinlaitteistoja ja muita esineitä, joita yleensä näkee vain merimuseoissa.

Maarianhaminan länsisatamassa sijaitseva museolaiva Pommern on maailman ainoa alkuperäisessä asussaan säilytetty nelimastoparkki. Se on hieno muistomerkki Ahvenanmaan merenkulusta ja ylpeästä menneisyydestä. Suosittu sukelluskohde, kolmimastoinen rautaparkki Plus muistuttaa paljon

Ahvenanmaa ottaa vieraat vastaan avosylin.

HELPOSTI LÄHELLE

Ahvenanmaa on erinomainen sukelluskohde myös sijaintinsa ansiosta. Sinne on helppo lähteä, kun matkoihin ei tarvitse varata paljoa aikaa. Sukellusporukka matkaa yksinkertaisimmin lautalla

Helgen skailetti (kattoikkuna) sisältä kuvattuna 50–55 metrissä. Katto on kadonnut aikojen saatossa.

Helge Saksalainen sukellusvene upotti Helgen vuonna 1915. Hylky sijaitsee Ahvenanmaan eteläpuolella, Flötjanin majakalta etelään 45–54 metrin syvyydessä.

Kolmimastoinen puuhöyrylaiva on 61 metriä pitkä ja 8,5 metriä leveä. Hylky on lähes pystyasennossa kovalla hiekkapohjalla.

Aluksen keski- ja takaosat ovat vaurioituneet. Sisäosat ovat lähes koskemattomia, joten sukellus on todellinen matka menneisyyteen.

Syvyytensä vuoksi kohde sopii kokeneelle seoskaasusukeltajalle.

KUVA: TOM BLOMBERG

Hindenburg Alus toimi jäänmurtajana Saksan kuninkaallisessa armeijassa. Tämä 51 metriä pitkä ja 13 metriä leveä laiva tarjoaa sukeltajille monenlaisia kiinnostavia yksityiskohtia. Miinaan osunut Hindenburg makaa 37–47 metrin syvyydessä meren pohjassa. Sukellus hylylle vaatii sukeltajalta vahvaa kokemusta.

13.00 Tervetuloa sukeltajat! puheenjohtaja Veli-Matti Korppi-Tommola 13.05 Sitä saa mitä tilaa - puhekoneen kehonkielikoulu viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski 13.35 Vapaasukeltajat fyysisillä äärirajoilla vapaasukeltajat Simo Kurra ja Kimmo Lahtinen 14.05 Merten vaarallisimmat eläimet meribiologi, intendentti Markus Dernjatin 14.35 Tauko 15.00 Ajankohtaista Sukeltajaliitolta: Sukeltajat talkoisiin Tansaniaan & Uusi liikunnan ammattitutkinto seuratoimijoille 15.55–16.00 Päätössanat

18.00–18.45 Onnittelut kabinetti 5, ajanvarauslista kabinetin ovessa 19.00 Juhlaillallinen juhlakabinetit 1–3 Syksyn parhaat arpajaiset juontaa MeriTuuli Lindström 22.00 Yökerho Heven aukeaa Sukeltajaliiton syyskokous sunnuntaina 19.10.

10.15–10.45 Valtakirjojen tarkistus 11.00 Syyskokous Juhlaseminaari: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää, rautatieaseman vieressä, 150 m Next Hotelli Rivolista.

Iltajuhla, syyskokous ja majoitus: Next Hotelli Rivoli, Asema-aukio, Järvenpää, huonevaraukset hotellista, p. (09) 27141 tai rivoli@nexthotels.fi, mainitse varatessasi KeskiUudenmaan Sukeltajat 30 v.

Majoituksen hinta: 2hh 96 e/vrk ja 1hh 89 e/vrk sisältäen runsaan aamiaisen, aamusaunan ja -uinnin sekä tilaussaunat ja altaan lauantaina klo 16.30–18.

Tutustumisretki Maarianhaminan satamassa olevaan museolaiva Pommerniin antaa hyvät pohjatiedot sukellukselle suositulle Plus-hylylle.

Juhlaillalliselle ilmoittaudutaan maksamalla illalliskortti 36 e / hlö Keski-Uudenmaan Sukeltajien tilille 509209–4431032.

Merkitse maksuun nimesi ja seurasi.

KUVA: ÅTB, SEBBA SÖDERGÅRD

Varaukset ja ilmoittautumiset viimeistään 21.9.2008.

Lisätiedot: vm.kt@kolumbus.fi

Kaskelot Tämä kaksimastoinen alus ajoi karille Maarianhaminan edustalle vuonna 1970. Kaskelot sijaitsee aivan Nederlandin hylyn naapurissa. Alusten välillä olevan ohjausköyden avulla löydät toiselle. Molemmilla on myös poiju.

Nederland Hollantilainen kanavaproomu upposi joulukuussa vuonna 1917 Marhällanin luona. Alus oli viemässä katukivilastia Hangosta Hollantiin. Hylky lepää noin 22 metrin syvyydessä.

Sen pituus on noin 25 metriä ja leveys noin 5 metriä.

Balder Vuoden 1928 lokakuisen myrskyn seurauksena suuntansa menettänyt alus löydettiin vasta 2001.

Balder on mahdollisesti yksi parhaiten säilyneistä balttilaisista puulaivoista.

Kohde sopii kokeneille sukeltajille. Vaatimuksena on Trimix-koulutus sekä vähintään 100 sukelluskertaa.

Sukellusta Ahvenanmaalla Sportdykarklubben Nautilus: www.nautilus.ax www.divealand.com www.hagge.nu www.aland.net/siriusdyk/ suomi/index.html Ahvenanmaan sukelluslupa: www.sukeltaja.fi –> Resurssipankki –> Lomakkeet Ahvenanmaan matkailuinfo www.visitaland.com 20

S U K E LTA J A 3 / 0 8

Kaskelotin kyljen väri näkyy vielä kohtuullisen syvälläkin 20–25 metrissä.

Pommernia. Ennen sukellusta Plussalle kannattaakin tehdä tutustumisretki Pommernin eri osiin; siten saa hyvän käsityksen tulevasta sukelluselämyksestä.

VÄHEMMÄN LEVÄÄ, ENEMMÄN NÄKYVYYTTÄ

LUVANVARAISTA SUKELLUSTA

Ahvenanmaalla tarvitaan luvat sukeltamiseen, joten sukelluskohteet ovat säilyneet hyvin ja hylkyjen ryöstelyltä on vältytty. Sukellusluvat voi hankkia itse Ahvenanmaan maakuntahallitukselta yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Sivusto ja hakemus ovat ruotsin kielellä.

Sukelluslupahakemus löytyy myös Sukeltajaliiton nettisivuilta resurssipankista.

Hakemuslomakkeeseen kirjataan hakijan yhteystiedot.

Liitteeksi tarvitaan lista lupaan kuuluvista sukeltajista, kopiot sukeltajien ajokorteista tai passeista sekä sukelluskorteista.

Lisäksi tarvitaan merikartan kopiot alueista, joille lupaa haetaan. Sukelluskohteiden lisäksi merikortista kannattaa hakea sukelluslupa myös yöpymispaikkojen ympäristöön. Merikarttakuviin kannattaa vetää reilu alue tiedossa olevan hylyn uppoamispaikan

Sukellusluvat tulee hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen matkaa.

Näkyvyyden kannalta parasta sukellusaikaa Ahvenanmaalla on kevät ennen vesien lämpenemistä sekä syksy elokuusta aina joulukuulle. Virtaukset eivät yleensä ole voimakkaita.

Näkyvyys on toki yleensä kelvollinen myös kesäaikaan.

Ahvenanmaalla on levää kuten Saaristomerellä, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Ahvenanmaa onkin hyvä vaihtoehto etsiä näkyvyyttä, jos Saaristomereltä sitä ei löydy. Sukelluspaikkana Ahvenanmaa sopii kaikille, sillä hylkykohteista löytyy valinnanvaraa niin kokeneille kuin vähemmän kokeneillekin sukeltajille.

KUVA: TOM BLOMBERG

tai sukelluskohteen ympärille. Näin on mahdollista suunnitella korvaavia sukelluksia, jos aiotulle kohteelle ei pääse vaikkapa huonon kelin takia. Luvan käsittely vie muutaman viikon, joten asiaa ei kannata jättää viime tippaan. Valmiit tiedot edellisestä sukellusreissusta ovat myös suuri apu seuraavalla hakukierroksella.

SUKELLUSKESKUKSILTA PALVELUPAKETTI

Yksinkertaisimmin sukellusmatka Ahvenanmaalle onnistuu yhteistyössä paikallisten ammattisukellusoppaiden kanssa. He huolehtivat tarvittavista luvista ja suunnittelevat sukelluspäivät. Keskukset palvelevat sekä ryhmiä että yksittäisiä sukeltajia. Parin kolmen sukeltajan porukka voi päästä sukeltamaan hyvin lyhyelläkin varoitusajalla.

Sukella Helsingin urheilulääkäriasemalle !

Liikuntaan ja urheiluun perehtyneiden lääkäreiden suorittamat lääkärintarkastukset sekä tarvittaessa tutkimuslaboratoriossa tehtävät tutkimukset mm. keuhko- tai sydäntilanteen selvittämiseksi varmistavat sukeltajalle turvallisen ja mukavan elämysharrastuksen! Myös ylirasitustutkimukset ja ravitsemusasiantuntijapalvelut.

Plussan ohjaushytin lähellä laskeutuvat portaat lastikannelta perään.

Syvyyttä on noin 25 metriä.

KUVA: TOM BLOMBERG

Ajanvaraus: puh (09) 434 2100 Paasikivenkatu 4, 00250 Helsinki

www.urheilulaakariasema.fi

MUSEOESINEISTÖ KUVAT SUOMEN MERIMUSEO, ANNA HAVERINEN JA IST VAN BOLGAR MERIMAISEMA, HAVAINNEKUVA ARKKITEHTITOIMISTO LAHDELMA & MAHLAMÄKI

Suomen merimuseon uudet toimitilat sijaitsevat Kotkan satamaan rakennetussa Merikeskus Vellamossa.

HYLKYLÖYTÖJÄ JA SUKELLUSMUISTOJA AURINGOSSA KYLPEVÄ SATAMA AVAUTUI ULJAANA EDESSÄMME. PILOTTI KAPUSI MÄRSSYKORIIN, A N NOSTI KIIKARIN SILMILLEEN JA HUUDAHTI INNOISSAAN: ”KAIKKI TÄKILLE – TÄMÄ TEIDÄN ON NÄHTÄVÄ!”

TEKSTI ISMO MALINEN

HELSINGIN HYLKYSAARESTA

Kotkan kan kantasatamaan muuttaSuomen merimuseo avaa nut Suom Merikeskus Vellamossa ovensa M 11.7.2008. Merimuseon uudessa 11.7.200 päänäyttelyssä on runsaasti nähtävää päänäyttelys sukeltamisesta ja varsinkin ja koettavaa suk

hylyistä kiinnostuneille. Jo itse rakennukseen tutustuminen on Kotkan matkan arvoista. Arkkitehtonisesti ainutlaatuisen uudisrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Lahdelma. Aaltoa muistuttavan katon alle majoittuvat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo. Rakennuksesta löytyy myös opetus- ja seminaaritiloja, 200-paikkainen auditorio, 100-paikkainen ravintola Laakonki ja museokauppa Plootu.

Painetta alentava La Spirotechnique Cousteau-Gagnan valmistama Aquilon -regulaattori on1960-luvun puolivälistä, jolloin Jorma Katrama osti regulaattorin Pariisista. Lau Godtin sukelluslamppu ja arkku ovat 1970-luvulta. Italialainen sukellusnaamari on Ralf Tötterstömin 1960-luvulla käyttämä.

22 S U K E LTA J A 3 / 0 8

TARINOITA MERELTÄ ME

Merikeskus V Vellamon elämykselliset ja toiminnalliset näyttelyt tarjoavat monenlaisia näkökulmia merenkulun, tarjo Kotkan Kotka ja Kymenlaaksonkin historiaan. Esineistä, ihmisistä ihmis ja tapahtumista kerrotaan tarinoita, jotka herättävät menneen eloon ja peilaavat sitä nykyherätt aikaan ja j tulevaan. Aiheita lähestytään teemoittain.

Toimintapisteiden avulla kävijöille tarjotaan mahdolliToimintap suus tehdä asioita myös itse.

Suomen merimuseo kertoo päänäyttelyssään Suomen merenkulun historiasta paneutuen merenkulkijoiden laivojen kehitykseen, merikauppaan ja laivaelämään, laiv matkustamiseen. Hylyistä nostettuja esineitä on sijoitettu matkustamise kohtiin päänäyttelyä. Yksi vaikuttavimmista kokouseisiin kohtii naisuuksista on kohta, jossa kerrotaan navigoinnin epäonnistumisesta. Siinä merenkulun tragedioita esitellään muun muassa vuonna 1747 uponneen St. Mikael -hylyn ja siitä

peräisin olevan esineistön avulla. Esillä on muun muassa Meissenin posliinia ja lastina olleiden kaksipyöräisten hevosvaunujen säilyneet osat alkuperäiseen asuunsa koottuna.

Kymenlaakson museossa on mahdollista tutustua Ruotsinsalmen meritaistelun historiaan ja lukuisiin St. Nikolai -hylyn esineisiin. Kymenlaakson museon ja Suomen merimuseon museoveneitä ja -laivoja on esillä Merikeskus Vellamon suuressa keskihallissa sekä ulkopuolella museolaiturissa.

Laiturissa olevaan vuonna 1907 valmistuneeseen höyryjäänmurtaja Tarmoon pääsee tutustumaan kesäisin.

Tietokeskus Vellamo avataan yleisölle syyskuussa 2008. Sieltä löytyvät molempien museoiden kirjastojen lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoum llun Kotkan Merikirjasto ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskkus Palmenian Kotkan yksikkö. Molempien museoiden laajoihin valokuvajja muihin arkistoihin on mahdollista tutustua tammikuusta 2009 lähtien.

SUKELLUSMUISTOT TALTEEN S

S Sukeltajaliitto, Suomen merimuseo ja Meriarkeologian yksikkö käynnistivät vviime vuoden lopulla hankkeen, jossa vanhaa sukellusvarustusta sekä meriaarkeologiaan liittyviä muistoja kerätään Suomen merimuseon kokoelmiin.

Näin tulevillakin sukeltajilla on mahdollisuus tutustua urheilusukeltamisen N aalkuaikojen laitteisiin ja niihin liittyviin monipuolisiin tarinoihin. Tarinoiden myötä sukelletaan myös suomalaisen meriarkeologian alkuvaiheisiin. d Kokoelmiin on saatu jo paljon mielenkiintoista esineistöä ja muutamia henkilöitä on haastateltu, mutta paljon on vielä tekemättä. Jos itselläsi on, h ttai muuten tiedät 1950-70-lukujen sukellusvälineistöä tai muuta aineistoa, niin ota yhteyttä Suomen merimuseoon tai Museoviraston Meriarkeologian n yyksikköön. Katsotaan yhdessä onko joukossa sellaista, jotka olisi hyvä ottaa Merimuseon kokoelmiin. Kokoelmiin otetaan erityisesti esineistöä, joiden M valmistaja ja käyttäjät ovat tiedossa. Jos esineisiin liittyy kertomuksia urheilusukeltamisen alkuajoista, niin myös se lisää kiinnostavuutta.

Osa kokoelmiin saaduista esineistä tulee esille vuonna 2009 Suomen merimuseon päänäyttelyn yhteyteen avattavaan Oppimisen olohuonekokonaisuuteen, jossa kerrotaan tarkemmin muun muassa meriarkeologiasta ja meriarkeologisen esineistön konservoinnista. Esineistö on tutkijoiden ja harrastajien tutkittavissa museon tiloissa etukäteen sopimalla.

Sukellusmuistot talteen -projektin yhteyshenkilöt: Esineistö: Suomen merimuseo Tutkija Ismo Malinen puh. (09) 4050 9052 tai 040 832 4372 ismo.malinen@nba.fi

KUVA: JUSSI TIAINEN

Haastattelut: Suomen merimuseo Tutkija Riikka Alvik puh. (09) 4050 9063 riikka.alvik@nba.fi

Tammipintainen portaikko johdattaa kävijät Merikeskus Vellamoon.

Yhteystiedot, aukioloajat ja lippujen hinnat: www.merikeskusvellamo.fi ja www.merimuseo.fi

Meriarkeologian yksikkö Yli-intendentti Marja Pelanne puh. (09) 4050 9050 marja.pelanne@nba.fi Sukeltajaliitto Sari Nuotio puh. (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

Kouluttajaksi Taitoa - tietoa - oppimisen riemua SNORKKELISUKELLUSKOULUTTAJA- JA LAITESUKELLUSKOULUTTAJAKURSSIT EERIKKILÄN URHEILUOPISTOLLA 1. jakso 12.–14.9.2008 snorkkelisukelluskouluttaja- ja laitesukelluskouluttajakurssi 2. jakso 26.–28.9.2008 snorkkelisukelluskouluttaja- ja laitesukelluskouluttajakurssi 3. jakso 10.–12.10.2008 vain laitesukelluskouluttajakurssi Snorkkelisukelluskouluttajakurssin hinta 450 euroa Laitesukelluskouluttajakurssin hinta 795 euroa Ilmoittautuminen 11.8.2008 mennessä Liiton toimistoon office@sukeltaja.fi Kouluttaja on vedenalaisen maailman asiantuntija!

Lähde sinäkin pyrstö vipattaen kohti uusia seikkailuja!

SUKELTAJALIITTO puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi

ALEKSI FLINKMAN, JYVÄSKYLÄ K U VAT: H E L I L AU K K A R I N E N

PELIVÄLINEENÄ OMA KEHO ALEKSI FLINKMAN ON HARRASTANUT URHEILUA PALJON JA MONIPUOLISESTI. VAPAASUKELLUKSESTA 16-VUOTIAALLE RYMYPOJALLE LÖYTYI RAUHALLINEN LAJI.

TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVA KIMMO LAHTINEN

MITEN JA MILLOIN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

MITEN TREENAAT?

Minusta tuli sukeltaja viime syksynä, kun vaihdoin lajia koripallosta vapaasukellukseen. Sitä ennen olin ollut vuosia sitten vuoden mukana norppatoiminnassa. Koripalloa pelasin noin kuusi vuotta, tosin ehdin pelata siinä välissä myös jääkiekkoa ja futista. Koripallossa olin yleensä meidän joukkueen ”rymy”, jolle aina sattui tai tapahtui jotain, joten jääpusseja kului.

Koripalloon kyllästyttyäni aloin muistelemaan, että eikös sellainenkin laji ole, missä sukelletaan ilman laitteita sairaan syvälle.

Freediving Team of Finlandin ja Jyväskylän Delfiinien sivuja katsellessani tajusin, että sama Kimmo on molempien seurojen jäsen.

Soitto Lahtisen Kimmolle ja seuraavana päivänä hallille kokeilemaan. Tässä sitä ollaan sitten koukussa vapaasukellukseen.

Minulla kävi tuuri, että Lahtisen Kimmo treenailee Jyväskylässä. Hallilla tulee käytyä noin 3–4 kertaa viikossa. Siellä Kimmo neuvoo ja ohjeistaa minua, mitä pitää tehdä ja mitä ei. Räpylätekniikkaa ja sen eri variaatioita tulee harjoiteltua aika paljon näin alkuvaiheessa. Käyn myös juoksemassa säännöllisesti.

MIKSI VAPAASUKELLUS?

KILPAILET MYÖS, VIIMEKSI VAPAASUKELLUKSEN SM-KISOISSA MAALISKUUSSA HELSINGISSÄ. MITEN MENI JA MILTÄ KISATAPAHTUMA TUNTUI?

Pääsyy lajin vaihtoon olivat erilaiset urheiluvammat, joita tuli jatkuvasti. Tuntui myös, että koripallossa oli kaikki koettu ja nähty, joten 6 vuotta pallon pomputusta alkoi riittää minulle.

Olen koko ikäni asunut Päijänteen rannalla veneillen ja kalastellen, joten vesi ei ole aivan vieras asia, ja sukeltaminen on aina kiehtonut jollain tavalla. Sukelluslajeista esimerkiksi uppopallo ei kiinnostanut pätkääkään, koska koripallossa sain kolhuja ja kosketuksia aivan tarpeeksi. Tällä hetkellä vapaasukelluksessa viehättää ehkä eniten sen erilaisuus lajina. Se on yksilölaji, jossa oma keho toimii pelivälineenä.

MITÄ KAVERIT TUUMAAVAT UUDESTA HARRASTUKSESTASI?

Kaikkihan sitä ihmetteli, kun aloitin vapaasukelluksen. Kukaan ei käytännössä tiennyt, mitä vapaasukellus on, joten heille piti hieman selventää mitä siinä tehdään. Vanhemmat ihmiset jaksoivat taas muistuttaa, että miten vaarallista hengenpidätys on aivoille.

MITÄ MUUTA HARRASTAT?

Kitaraa olen soitellut jo useamman vuoden. Syksyisin käyn metsästämässä isäni kanssa. Kesät menevät veneillessä ja lenkkeillessä.

24 S U K E LTA J A 3 / 0 8

VAPAASUKELLUS VAATII TIETYNLAISTA MIELEN HALLINTAA. MITEN HARJOITTELET TÄTÄ ASIAA?

Pyrin tekemään paljon toistoja pidemmille matkoille ja ajoille, jotta hommaan tulisi tietynlainen rutiini ja sitä kautta ylimääräinen jännitys katoaa. Vielä en mitään joogailua harrasta, mutta ei sitä tiedä vaikka sellaiseenkin joskus innostuisi.

Kisat oli todella hyvin järjestetty, ainakin kisaajan näkökulmasta.

Vapaasukeltajat ovat todella ystävällistä porukkaa, ja neuvoja sain enemmän kuin tarpeeksi. Itse kisa meni minun osaltani oikein hyvin. Tavoitteenani oli tehdä puhtaat suoritukset ja parantaa omia ennätyksiä, ja tässä onnistuin kohtuullisen hyvin. Koska nämä olivat toiset kisat, oli myös jännitys sen mukainen, joten se toi vähän lisäväriä tunnelmaan ja näkyi myös suorituksissa positiivisesti.

Odotan jo kovalla innolla seuraavia kisoja, olivat ne sitten altaassa tai avovedessä, siellä ollaan joka tapauksessa.

MITÄ TAVOITTEITA SINULLA ON VAPAASUKELLUKSESSA?

Harrastan vapaasukellusta omaksi ilokseni niin kuin muutakin urheilua. Kisat tulevat hyvänä kakkosena, joista olisi mukava saada myös menestystä hieman myöhemmin ihan motivaation kannalta. Näin alkuun kisat antavat minulle todella paljon positiivisia kokemuksia huonoista sijoituksista huolimatta. Tosin huono on ehkä sanana väärä, koska sijoituksilla ei ole mitään väliä minulle tällä hetkellä. Pitkäaikaisempi tavoite tai haave olisi kisata MM-tasolla.

JO

?

K O TAI

Maski vai räpylät?

Maski, että näkisi jotain.

Allas vai avovesi?

Ilman muuta avovesi. Kaakeleita tulee talvisin katseltua aivan tarpeeksi.

Sukellus räpylöillä vai ilman?

Vaikea sanoa. Varmaankin räpylöillä, koska niillä pääsee kovempaa.

Pituussukellus vai syvyyssukellus?

Syvyyttä en ole ehtinyt paljoa harjoittelemaan, mutta vastaan silti syvyyssukellus, koska se tehdään avovedessä.

Suuri sininen vai pieni punainen?

Suuri sininen. Minulle se tarkoittaa vettä.

Norppa vai delfiini?

Delfiini, koska se on vaan siistimmän näköinen.

25

norppa

KUVAT: IRENE SAVOLAINEN, SUSANNA KALLAMA

Vesileluja myyvät verkkokaupat: Lelukeisari www.lelukeisari.fi Suomalainen vesiliikuntainstituutti Oy, www.vesiliikunta.com verkkokauppa www.mulletoi.com

VESILELUT KUULUVAT KESÄÄN MITÄ UUTTA JA HAUSKAA VESILEIKKEIHIN LÖYTYY VERKKOLELUKAUPOISTA? MITÄ NIILLÄ VOI TEHDÄ?

DÄ?

SUKELLUSSEURA NOUSU RY:N ISOMMAT NORPAT TARTTUIVAT TOIMEEN JA TESTASIVAT KOLMEN VERKKOKAUPAN VESILELUJA. Super Soaker -vesipyssy nousi suosikiksi jopa siinä määrin, että kahdelle pyssylle piti määrätä vuorot. Erityisesti testaajat kiittelivät vahvaa vesisuihkua, joka lensi pitkälle, muttei sattunut iholla.

Beach Ball -pingismailoista saatiin oivat kilvet, joilla puolustauduttiin ankaralta tulitukselta. Myös puhallettava krokotiili ja delfiini sopivat suojautumiseen. Tosin Hermanni, 15, kommentoi tähän: ”Eikös delfiininmetsästys ole kiellettyä?”

Delfiini ja korkotiili saivat kovaa kyytiä, kun niitä käytettiin uimahyppyjen laskeutumisalustoina. Hyvin kuitenkin kestivät höykytyksen.

Atso ja Pyry, 11 kehittelivät leikin: ”Toinen on delfiinin selässä ja toinen kaataa sen, ja se joka pääsee kiipeämään takaisin delfiinin selkään ja on oikeassa asennossa ensimmäisenä, on voittaja.”

Gel Surfer -frisbee osoittautui liito-ominaisuuksiltaan erinomaiseksi, ja sillä pelattiin myös pesistä uimalauta mailana.

Mira, 15, ja Mimi, 16, pitivät vesijuoksuvöitä mukavina käyttää ja ideoivat hippaleikin ne päällä.

Kelluvat naamat sopivat hyvin vesisuihkulta suojautumiseen, ja niillä sai myös roiskittua vettä toisten päälle. Hermanni hoksasi, että ne 26 S U K E LTA J A 3 / 0 8

myös lentävät hyvin!

Kelluvat palapelit eivät oikein tähän ikäryhmään kolahtaneet; tosin hupaisasti pyörillään kelluva autopala herätti kiinnostusta.

Vesilentopallo on kesäleikkien kestosuosikki, ja puhallettavan verkon avulla siihen saa aitoa fiilistä. Verkko sopi täsmälleen kahden radan väliin. Parhaiten toimivat 3–4 hengen joukkueet.

Pienemmät pelaajat nousivat isompien olkapäille, ja pari toimi mi yhdessä: hieno tapa treenata yhteistyötä! Ainoa haittapuoli oli verkon täyttämisen äyttämisen vaivalloisuus, johon helpotusta tarjoarjoaa jalkakäyttöiöinen pumppu. . . . . . IRENE S AV O L A I NEN

NORPPA Kuinka kauan olette harrastaneet norppatoimintaa?

Waltteri on harrastanut vuoden ja Viivi puoli vuotta. Äiti vei hallille ja osti meille räpylät, maskin ja snorkkelin.

Mikä siinä on hauskinta?

Waltteri: Hauskinta on parisukellus, esteradat, pohjaan sukellukset ja krooliuinti maskilla ja snorkkelilla. Ulkomailla on kiva seurata värikkäitä kaloja. Valokuvaan myös kertakäyttökameralla, ja avovedessä etsin aarteita.

Viivi: Hauskinta on pinnalla sukeltaminen, veteen hyppääminen, nopeasti uiminen räpylöillä, selkäuinti ja haiuinti sekä hyppääminen aikuisen olkapäiltä veteen.

Mitä kivaa teet kesällä vedessä tai muutenkin?

Waltteri: Uin ja istuskelen kelluvassa sammakkotuolissa ja kaverin kanssa mökillä pidetään salsakerhoa. Salsa on surffilaudan puolikas, jota rakentelemme ja hypimme sen päältä veteen. Roiskutan siskon päälle vettä. Myös soutaminen pikku jollalla on kivaa.

Viivi, 5, ja Waltteri Moisio, 8, Sukellusseura H2O, Helsinki

KUVA: KIRSI ALANEN

SUKELTAVAT SISARUKSET VIIVI JA WALTTERI MOISIO

Viivi: Pyörähtelen pinnalla, ja olen uimarannalla rakentamassa hiekkalinnaa.

Veneily on kivaa, mutta ei pomppivalla nopealla veneellä.

Harjoittelua: Hengenpelastajat elvyttävät sukeltajaa.

HENGENPELASTAJA ON VAPAASUKELTAJAN TURVA VAPAASUKELTAJIEN JA TURVASUKELTAJIEN YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ MYÖS LAJIN SÄILYMISEN KANNALTA. TEKSTI SIMO KURRA KUVAT LAURI LILJA

PITUUSSUKELTAJA TULEE 125 metrin käännökseen, tulossa oma ennätys! Vauhti kiihtyy selvästi. Turvasukeltajana toimiva Joona kiihdyttää pysyäkseen kannoilla, tämä on kriittinen hetki. Sukeltajan keuhkoista purkautuu ilmaa ja hän pintautuu. Joona tarkkailee hänen kasvojaan; nyt ei näytä hyvältä. Sukeltaja alkaa vajota hervottomana veden alle. Kuuluu kimakka pillin vihellys, Joona syöksyy kannattelemaan sukeltajaa ja aloittaa pelastustoimet.

Tilanne on turvasukeltajien harjoituksista ennen vapaasukelluksen SM-kisoja.

Vapaasukelluskilpailujen lähtökohtana on tinkimätön turvallisuus. Maaliskuun SM-kilpailuissa siitä huolehti Niilo Rytin johtama 28 S U K E LTA J A 3 / 0 8

erikoiskoulutettujen hengenpelastajien ryhmä, nyt jo kolmatta kertaa.

Niilon ja vapaasukellusvaliokunnan yhteistyö käynnistyi vuonna 2004 vapaasukelluskurssilta, jolle hän oli tullut hankkimaan lisää tietoa lajista. Hengenpelastajien keskuudessa vapaasukelluksesta ei tuolloin paljoa tiedetty ja sukeltajia pidettiin todellisena riskiryhmänä. Vapaasukellusharrastajille tällainen yhteistyö on tärkeää, sillä hyvä tiedonkulku hengenpelastajien ja harrastajien välillä mahdollistaa lajin harrastamisen myös jatkossa.

TURVALLISUUS ON SUUNNITTELUA

– Suurin työ kilpailuturvallisuuden järjestämisestä on näkymätöntä

suunnittelutyötä: riskien laskemista, turvallisuussuunnitelman ja henkilökunnan toimintaohjeiden laatimista, kouluttamista ja turvatiimin testaamista, Niilo Ryti kertoo.

– Myös kilpailijoita arvioidaan etukäteen. Sukeltaja, jolla on ollut tapana vetää suoritus liian pitkälle, saattaa korostua turvatiimin lähtölistoissa.

Kilpailujen aikana huippuunsa hiottu turvajärjestelmä toimii automaattisesti.

– Koko kilpailualue, kuten turvallisuushenkilökunnan tehtävätkin, on jaettu hallittaviin osiin. Hätätilanteessa jokaisella henkilöllä on vain yksi tehtävä, kuten märkäpuvun auki leikkaaminen. Näin toiminnasta saadaan varmaa ja stressitilanteen luomat inhimilliset virheet vähenevät, kuvailee Niilo Ryti.

– Tilanteita myös harjoitellaan niin paljon, että toimintaohjeet ovat varmasti kaikilla selkäytimessä.

– Hengenpelastuksessa toimenpiteet tehdään yleensä äärimmäisen tehokkaasti ja sykkeellä. Siinä pelataan aina sekunteja vastaan.

Vapaasukelluksessa toimintaa hätätilanteessa rauhoitellaan joskus liikaakin.

Kilpasääntöjen mukaan sukeltajan pitää antaa yrittää selvitä tilanteesta itse, sillä koskeminen johtaa hylkäämiseen.

– Ammattilaiselle uhkaavan tilanteen sivusta seuraaminen voi olla aluksi raskasta, Niilo Ryti myöntää.

– Toimintatavat täytyy hioa siten, että kaikki voidaan tehdä yhtä tehokkaasti, mutta vähemmän dramaattisesti.

Kilpailuissa haasteellisinta on yhdistää kaksi maailmaa.

TIETO KULKEE SALAA

Kisatilanteessa päätösten edellytyksenä on aukoton tiedonkulku.

Ryhmä kommunikoi jatkuvasti keskenään muun muassa erilaisin pilli- ja käsimerkein.

– Näitä merkkejä on jopa 24. Kommunikaatio pyritään pitämään huomaamattomana ulkopuolisilta. Pääosassa ovat kilpailut ja kilpailijat, eivät taustajoukot, hän painottaa.

Niilo Rytin mukaan haasteellista kilpailuissa on yhdistää kaksi maailmaa.

Tapahtuman turvallisuusjohtaminen on dynaaminen tehtävä. Niilo Ryti pyrkii välttämään aktiivista tilannejohtoa ja antaa tiimin toimia, kuten se on koulutettu. Turvallisuuspäällikön rooli korostuu vasta ongelmanratkaisutilanteissa.

– Olen urani aikana nähnyt, kuinka pahasti pelastukset voivat mennä vikaan, ja vedessä virheet kumuloituvat aina. Kenttäjohdon on silloin oltava hereillä. Kun turvatiimin toimintaan ei tarvitse puuttua, tiedän, että olen onnistunut työssäni hyvin, hän toteaa.

Turvasukeltaja seuraa sukeltajaa koko suorituksen ajan.

Lue lisää hengenpelastuksesta: www.rantapelastus.com

29

Monet kasvi-, levä- ja eläinlajit pystyy tunnistamaan vain mikroskoopin avulla, johon pystyy usein myös liittämään kameran. Tässä kuvataan näkinpartaisen vartta.

KUINKA VEDENALAISTA MAAILMAA TUTKITAAN? KAIKILLA TUTKIJOILLA ON OMAT ERIKOISET TUTKIMUSVÄLINEENSÄ JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄNSÄ.

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄNSÄ MONET LAITTEISTA OVAT KALLIITA JA NIITÄ SAA VAIN ULKOMAILTA. OSAN MERIBIOLOGIN TUTKIMUSVÄLINEISTÖSTÄ VOI KUITENKIN ASKARRELLA ITSE. TEKSTI ESSI KESKINEN KUVAT MARI PIHLAJA-KUHNA / METSÄHALLITUS

MERENTUTKIMUSLAITOKSELLA, Geologisella tutkimuskeskuksella ja Suomen ympäristökeskuksella on komeat ulkomerikelpoiset tutkimusalukset vakituisine henkilökuntineen, kaikuluotauslaitteet, moottorikäyttöisillä vinsseillä ja nostureilla toimivat näytteenottolaitteet ja upeat mikroskoopit. Ulkomaalaisilla tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on satojen tuhansien eurojen arvoisia vedenalaisia videokamerajärjestelmiä, sukellusveneitä ja vedenalaisia kenttäasemia. Kaikki meribiologien ja tutkimussukeltajien käyttämät välineet eivät kuitenkaan ole kalliita, ja suurin osa jokapäiväisessä käytössä olevasta tutkimusvälineistöstä on itse rakennettua.

MITEN VEDEN ALLE NÄKEE?

Maalla tapahtuva inventointi on suoraviivaista: jos pitää inventoida metsän puulajit, mennään metsään ja tunnistetaan ympäröivät puut.

30 S U K E LTA J A 3 / 0 8

Kuka tahansa, joka tuntee puulajit, voi hoitaa tehtävän, kunhan vain pääsee paikan päälle. Muistiinpanojen tekeminen on helppoa, voi käyttää kynää ja paperia, kameraa tai halutessaan vaikka videota tai sanelulaitetta. Saappaat pitää olla ja kartta tai GPS ja siinä se sitten onkin.

Jos taas pitää inventoida vedenalainen kasvillisuus, inventoijan ja kasvillisuuden välissä on aina vähintään heijastava ja märkä vedenpinta ja useimmiten myös muutama metri vettä. Inventoijan täytyy päästä ainakin näkemään pinnan alle, mieluiten myös olemaan, jolloin lajiston pääsee näkemään läheltä ja siitä voi tuoda pintaan näytteitä.

Matalia lahtia ja fladoja eli maankohoamisen johdosta merenlahdista umpeen kuroutuvia järviä voi tutkia snorklaamalla tai pysyttelemällä kokonaan kuivilla ja käyttämällä vesikiikaria.

Vesikiikari on nimensä mukaisesti väline, jolla näkee pinnan alle esimerkiksi kumiveneestä käsin. Laite näyttää yläpäästään katkaistulta

Enjoy pure performance

Kenttäolosuhteissa kasvien lajintunnistus on joskus tehtävä ruokalautaselta ja mökin kuistilla.

muoviselta liikenteen varoitustötteröltä, jonka leveämmässä alapäässä on läpinäkyvä lasilevy. Yläpäähän on usein asennettu kuminen silmäsuojus, jolloin turha valo ei pääse häiritsemään katselijaa, ja kahvat, joista kiikaria pidellään sopivalla korkeudella. Hyvän vesikiikarin läpi voi jopa ottaa valokuvia, jos valo vain riittää.

Oman vesikiikarin voi askarrella esimerkiksi ämpäristä ja pleksilasista tai vaikka vanhanaikaisesta kymmenen litran hillopurkista.

Syvemmälle pinnan alle voi kurkistella videokameran avulla. Monet tavalliset säänkestävät turvakamerat kestävät vettä kymmeniin metreihin saakka, jolloin ne voi nauhoittavaan videokameraan tai tietokoneeseen kytkettynä laskea pohjalle ja katsella kuvaa vaikka mukavasti veneen hytissä istuen. Videot voi tallentaa ja purkaa pimeinä talviiltoina, jolloin aurinkoisista rakkoleväniityistä voi vain haaveilla.

Kolmas keino nähdä veden alle ja tallentaa näkymää on tietysti sukeltaa sinne itse ja valokuvata kasvillisuus, pohjanlaatu tai eläimistö. Nykyiset digitaalikamerat vedenpitävine koteloineen mahdollistavat täysin ummikonkin valokuvaamisen, ja pienellä harjoittelulla ammattimaisempaa Nikonostakin oppii käsittelemään niin että kuvista saa jotain tolkkua.

Maskista johtuen veden alla on usein hankala tarkastella hyvin pieniä asioita. Usein makrokuvista löytyy myöhemmin tarkasteltunaa leviä, kotiloita, äyriäisiä tai vaikka polyyppejä, joita veden alla ol-

lessa ei huomannut lainkaan. Jos muistikortti vain antaa myöten, veden alla kannattaa ottaa makrokuvia sellaisistakin pinnoista, joilla ei paljaalla silmällä näe mitään.

ELÄIMIÄ VEDESTÄ MAALLE

Vedessä eläviä eläimiä voidaan tutkia monillakin tavoilla. Jotkut saattavat tietysti osua kameran linssiin tai videokuvaan aivan sattumalta, tai sukeltaja voi kirjata ylös niiden tekemisiä, mutta usein näyte alueen eläimistöstä halutaan saada kuivalle maalle tunnistamista varten. Kalastajat tekevät eräänlaista näytteenottoa päivittäin virittäessään rysiään, vetäessään trooleja ja nostaessaan verkkojaan. Tietyn alueen kalasto tarttuu pyydykseen, nousee ylös merestä ja se voidaan tunnistaa, punnita ja mitata pinnalla.

Veneestä tai tutkimusaluksesta voidaan laskea alas muitakin näytteenottimia kuin kalaverkkoja, jotka tuovat pintaan esimerkiksi tietyn kokoisen alueen pohjasedimenttiä ja sen mukana seuraavat pohjaeläimet. Tällaiset näytteenottimet muistuttavat usein suuria kauhakuormaajan sulkeutuvia leukoja. Välivedessä leijuvaa planktonia voidaan pyytää tietynkokoisilla haaveilla, jotka sulkeutuvat ennalta määrätyssä syvyydessä. Usein samaan näytteenottimeen voidaan liittää planktonhaaveja monille eri syvyyksille, joista kustakin otetaan samalla myös vesinäyte.

Pinnalta operoitavissa näytteenottimissa on kuitenkin se vika, että kun näyte saapuu pintaan,

ABYSS 22

A firm tradition of outstanding engineering and reliability has evolved into a new design.

Mares Abyss has broken every record.

FOR DEMANDING DIVERS Record setting performance in any condition.

Deep-solo-dive at -313 m.

101 divers breathing simultaneously for 40’ from a single MR22 1st stage, 25 divers at -40 m breathing from a single MR22 for 10’.

ALL METAL TECHNOLOGY Metal prevents the freezing effect and dry mouth.

Metal provides greater resistance, durability and longer life.

INPP 100 MT CERTIFICATION Certified with Heliox and Trimix at -100 m through the strictest tests.

Visit maresnordic.com

31

Levänäytteenottimeen eli leväpatteriin on kätevä kerätä levä- ja kasvinäytteitä.

Levänäytteenottimen voi askarrella itse filmipurkeista, silikoniletkusta ja suurista pinseteistä.

ei voi koskaan tietää, minkälaista maasto ja eläimistö on näytteenottimen ympärillä, onko näyte häiriintymätön eli edustaako se pohjaa häiriintymättömässä tilassa vai ehtikö näytteenotin esim. pöllyttää pintaa, ja mitä näytteenottimesta pääsi pakenemaan ennen sen sulkeutumista. Toinen vaihtoehto pinnalta tapahtuvalle sokkona tehdylle näytteenotolle on sukeltajan tuoma näyte. Sukeltajan käyttämiä pohjaeläinnäytteenottimia ovat muun muassa putkinoudin ja paineilmaimuri.

Putkinoudin on yksinkertaisesti pätkä läpinäkyvää viemäriputkea, jonka sukeltaja painaa pohjamutaan, sulkee yläpään kumitulpalla ja vetää putken pohjanäytteineen ylös. Jos sukeltaja toimii varovaisesti eikä pöllytä pohjaa, näyte on hyvä esimerkki häiriintymättömästä pohjasta. Samalla sukeltaja voi kirjata ylös näytepisteen olosuhteet ja sitä ympäröivän vedenalaisen maiseman.

Putkinoudin toimii lähinnä pehmeillä pohjilla, muita pohjia varten on kehitetty omia näytteenottimiaan. Jos hiekkapohjalta halutaan näyte, voidaan hiekkaan työntää metallinen ”astia”, joka suljetaan sen alareunan vakoihin työnnettävällä metallilastalla.

Kovilta pohjilta tai vaikka jään alapinnasta näytteitä voi kerätä paineilmaimurilla, jonka pussin voi vaihtaa jokaisen näytteenottopisteen jälkeen. Pohjalle tai jään alapintaan asetetaan halutun kokoinen kehikko, jonka sisältä kaikki irtoaines ja sen mukana tulevat eläimet imuroidaan verkkopussiin. Kalliopinnoilta näytteitä voi myös kaapia irti lastalla ja oh-

32 S U K E LTA J A 3 / 0 8

jata pussiin. Ahtojäävallin rakosista voi näytteitä imeä suurilla ruiskuilla.

Toimivia ovat suolihuuhteluun käytettävät suuret muoviruiskut.

ENTÄS SE KASVILLISUUS?

Kasvillisuusnäytteet otetaan yleensä sukelluksella. Useat levälajit pystyy tunnistamaan vain mikroskoopin avulla. Sukeltaja voi tietysti tunkea tuntemattomat levämöykyt liivintaskuun tai kantaa verkkokassissa mukanaan purkkeja, joihin säilöö levät, mutta helpoimmin näytteet pysyvät järjestyksessä ns. leväpatruunavyötä käytettäessä. Tämän kätevän näytteenottimen voi itse askarrella vanhoista filmipurkeista, silikoniletkusta, nippusiteistä ja langanpätkistä. Komeuden kruunaavat suuret sukeltajan kouraan sopivat pinsetit. Grillipihdit ovat parhaita vaihtoehtoja. Levänäytteenottimeen voi jokaisen levän säilöä eri filmipurkkiin, kirjoittaa ylös purkin numeron ja vaikkapa vesisyvyyden, ja pinnalla sitten tunnistaa lajin. Suuremmille kasveille verkkopussit ovat käteviä.

Usein kasvillisuusnäyte halutaan ottaa siinä elävien eläinten takia eikä itse kasvin vuoksi. Suurikokoisia ja jämeriä rakkoleväpuskia ja niiden eläimistöä voidaan tutkia tuomalla koko puska eläimineen pintaan. Rakkolevän päälle vedetään mahdollisimman varovaisesti suuri verkkopussi, joka vedetään suppuun levän tyvestä. Levä katkaistaan tai raaputetaan irti kalliosta puukolla, pussi suljetaan, tuodaan pintaan ja huuhdellaan nurinpäin tyhjäksi.

Enjoy pure intelligence

Armeijan lapio ja muoviämpäri toimivat hyvin kun otetaan hiekkanäytettä raekokoanalyysia varten.

Sukeltajan oikein ottama putkinäyte on häiriintymätön.

Sukeltaja törmää usein kasveihin tai leviin, joita ei veden alla pysty tunnistamaan. amaan KenttäolosuhKenttäolosuh teissa tutkimusalustaksi sopii valkoinen lautanen, ja luuppi kulkee helposti matkassa maastoonkin.

Meriajokasniityllä elävistä eläimistä halutaan usein ottaa näyte. Sen voi tehdä periaatteessa millä tahansa pohjaeläinnoutimella, mutta usein kasvien juuristot ovat niin tiukassa ja sen verran syvällä pohjassa, että niiden katkaiseminen on hankalaa.

Lisäksi usein halutaan ottaa näyte vain kasvien lehdillä ja varrella elävistä eläimistä eikä mukaan haluta kasvien juuristossa ja pohjasedimentissä asustelevia lajeja. Tällaiseen tilanteeseen on Åbo Akademissa kehitetty ”giljotiini”, jossa kasvit leikataan poikki tietyltä korkeudelta pohjahiekan päältä. Giljotiinissa on läpinäkyvästä pleksilasista rakennettu tietyn vetoinen kuutio, joka alareunassa leikkausterät sijaitsevat.

Hyvinkin monen metrin mittaisista ahvenvidoista ja merisätkimistä onkin jo hankalampi saada häiriintymätöntä näytettä, mutta yrittäähän voi aina. Jotkut käyttävät pitkiä ja kapeita verkkopusseja, jotka ujutetaan kasvin päälle ja suljetaan tyvestä, toiset käyttävät vyötärönsyvyisessä vedessä pinnalta laskettavaa tietyn tilavuista laatikkoa.

Leviä on myös tutkittu laatoilla, jotka lasketaan keväällä veteen ja joihin ne saavat kiinnittyä kesän mittaan. Syksyllä laatat nostetaan pintaan ja levät voidaan tunnistaa mikroskoopilla.

MITÄ SITTEN KUN LAJI ON PINNALLA?

Suurin osa pohjaeläimistä on niin pieniä, että tunnistaakseen ne, niitä pitää tarkastella mikroskoopilla. Sama juttu on levien kanssa, ja joskus kasvitkin vaativat silmää tarkempaa erottelukykyä.

Laboratoriossa käytetään tietysti mikroskoop-

pia, mutta maasto-olosuhteissa apuun tulee luuppi, jonka saa ostettua vaikkapa kameraliikkeestä.

Luuppi on pienikokoinen ”kiikari” tai suurennuslasi, joka kulkee mukana vaikka taskussa.

Kun laji on tunnistettu, se voidaan säilöä 70-prosenttiseen alkoholiin tai formaliiniin. Eläin voidaan myös pakastaa ja kasvi tai levä kuivata.

Oma herbaario eli kasvio on hyvä apuväline lajintunnistukseen ja hieno saavutus omaan kirjahyllyyn. Välineiksi ei tarvita kuin sanomalehtipaperia kuivaamista varten, tiiliskiviä tai kirjoja painoiksi, pahvia, jolle kasvit liimataan ja teippiä tai kontaktimuovia kasvien kiinnittämiseen. Hyvin kuivattuina ja kiinnitettyinä kasvit ja levät pysyvät hyvinä vuosikymmeniä, ja suurin osa säilyttää prosessissa jopa värinsä.

Pinnalle tuoduista näytteistä voidaan myös ottaa lisänäytteitä. Kaloista voidaan esimerkiksi mitata dioksiinit tai raskasmetallit, levistä klorofylli tai äyriäisistä kuivapaino. Näytteitä mitataan ja punnitaan ja niille tehdään analyysejä.

Kun pienenä haavin lähirannasta mutuja ja piippolimakotiloita, rahtasin ne kotiin vedellä täytettyyn hillopurkkiin ja tutkiskelin niitä lasin läpi, en ollut niin kaukana nykyisestä työstäni meribiologina kuin voisi kuvitella. Ainoana erona tuntuu olevan, että nykyään havainnot pitää kirjata ylös ja niistä pitäisi tuottaa vähintäänkin raportti, jollei jopa julkaisua. Metoditkin ovat matkan varrella hieman sofistikoituneet, mutta asia on silti edelleen sama: veden alla on paljon mielenkiintoista katsottavaa.

PUCK The new Puck series computers are perfect for those in need of pure ease.

A full functioning RGBM dive computer, with one button for all operations, easy to equip in either a wrist unit or console boot.

EASY ACCESS One button controls all operations, in all conditions.

Navigating through programs is extremely simple and intuitive.

SPECIAL FUNCTION MODE The Puck series provide 3 specialized program functions dedicated to your specific needs: Air, Nitrox, Bottom timer.

SUPERIOR DISPLAY READABILITY The display is extremely easy-to-read.

Featuring a high contrast display, illuminated backlight and large data digits.

Visit maresnordic.com

33

KUVA-ALBUMI: HURGHADA, EGYPTI K U VA J A T E K S T I : E R K K I S I I R I L Ä

”Tässä vastavalo-otoksessa suomalainen sukellusopas on laskeutumassa riutalle Egyptin Hurghadassa vuoden 2006 lopulla. Kuva on otettu kalansilmäobjektiivilla, joka on vedenalaiskuvaajan tärkeimpiä työkaluja. Pinnassa näkyvät veneet muodostavat kuvaan viistoja viivoja, mikä luo kuvaan jännitettä. Kuva paranisi hieman, jos sukeltaja uisi kädet rennosti sivulla.

Vedenalaiskuvaajan paras kumppani onkin valokuvan sommittelua ymmärtävä ja yhteistyöhaluinen malli – lähes yhtä tärkeä kuin timantit tytölle.”

34 34 SSUUKKEELTA LTAJJAA 32//0088

TÄMÄ KUVA SIJOIT TUI TOISELLE SIJALLE SUKELLUSKUVAUKSEN SM-KILPAILUN 2007 TEEMASARJASSA ”VALO” .

35

TAIDOT: KAASUNA TRIMIKSI

MIKSI TRIMIKSI? SEOSKAASU- JA TEKNIIKKASUKELTAMINEN OVAT KASVATTANEET SUOSIOTAAN. NITROKSILLA ELI HAPPIRIKASTETULLA ILMALLA SUKELTAMINEN ON JO ARKIPÄIVÄÄ. MYÖS TRIMIKSILLÄ SUKELTAMINEN YLEISTYY KOULUTUSTARJONNAN LISÄÄNTYESSÄ JA SEUROJEN RAKENTAESSA SEOSKAASUTÄYTTÖPAIKKOJA. TEKSTI VIRPI TUUNAINEN KUVA PERRY SUOJOKI

TRIMIKSI ON nimensä mukaisesti kolmen kaasun, hapen, typen ja heliumin seos. Nitroksi on matalampien, alle 35 metrin sukelluksien hengityskaasu. Trimiksi on tarkoitettu syvemmille, yli 35 metrin sukelluksille.

TRIMIKSIN EDUT

Mikä tekee trimiksistä sukeltajalle paineilmaa paremman kaasun syväsukelluksille? Kaksi tärkeintä syytä ovat pienempi narkoosi, joka saadaan korvaamalla osa hengityskaasun typestä heliumilla ja pienempi happimyrkytyksen riski, joka on mahdollista korvaamalla osa hengityskaasun hapesta heliumilla. Lisäksi helium-pohjaiset kaasut ovat kevyempiä hengittää syvällä ja pienempimolekyylisenä ”kudosystävällisempiä”. Helium sitoutuu kudoksiin ja vapautuu niistä typpeä nopeammin.

36 S U K E LTA J A 3 / 0 8

TYPPINARKOOSIN POISTAMINEN TAI PIENENTÄMINEN

Trimiksissä osa syvyyshumalaa aiheuttavasta typestä on korvattu heliumilla, joka on merkittävästi vähemmän narkoottinen kuin typpi.

Otetaan esimerkiksi standardikaasu Tx21/35, jossa on 21 % happea ja 35 % heliumia. Kun paineilmassa typpeä on 79 %, niin esimerkkikaasussa sitä on vain 44 %, eli lähes puolet vähemmän. Jos laskemme Tx21/35:lle ns. vastaavan narkoosisyvyyden esimerkiksi 50 metrin syvyyteen, saamme tulokseksi noin 23 m. Tämä tarkoittaa, että 50 metrissä Tx21/35-trimiksillä sukellettaessa typpinarkoosi on kutakuinkin vastaava kuin sukellettaessa paineilmalla 23 metrissä.

HAPPIMYRKYTYSRISKIN PIENENTÄMINEN

Paineilmalla sukellettaessa hapen osapaineesta johtuva syvyysraja on noin 57 m. Pienentämällä hapen osuutta hengityskaasussa, voidaan

hapen osapaine maksimisyvyydessä pitää turvallisissa rajoissa. Turvallisina rajoina pidetään 1,4 baria sukelluksen maksimisyvyydessä ja 1,6 baria dekompression aikana. Sukellettaessa esimerkiksi 65 metriin sopiva standardikaasu on Tx15/45, eli trimiksi, jossa on 15 % happea ja 45 % heliumia. 65 metrissä Tx15/45-kaasussa olevan hapen osapaine on 1,12 eli reilusti alle 1,4:n, jolloin myös happimyrkytyksen riski on pienempi.

VAATIVAT VARUSTEET

Sukellettaessa syvälle pelkkä heliumin lisääminen hengityskaasun ei riitä. Syväsukeltaminen vaatii harrastesukeltamista enemmän sukeltajalta ja varusteilta. Varusteiden tulee olla syväsukeltamiseen soveltuvat ja sukeltajan täytyy kouluttautua ja ylläpitää tietotaitoaan.

Trimix-sukeltamisessa käytetään tekniikkasukellusvarusteita.

Kaikki keskeiset varusteet on kahdennettu, mutta mitään tarpeetonta ei pinnan alle viedä. Hengityskaasua on oltava mukana riittävästi, myös ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Siksi tekniikkasukeltajalla on selässään tuplapullot suljettavalla välisillalla ja kahdella alentajalla. Pullot ja selän taakse jäävä wings-liivi ovat kiinni kantolaitteessa, joka koostuu metalliselkälevystä ja yhtenäisestä hihnastosta. Tekniikkasukeltaja on virtaviivainen; hänestä ei roiku mitään irrallista, vaan kaikki varusteet on kiinnitetty huolella tai sijoitettu reisitaskuihin.

Trimiksi-sukeltaminen ei ole vain heliumin hengittämistä

tuplapulloista. Syvyyksien kasvaessa myös sukellusten kokonaisajat dekompressioineen kasvavat. Dekompressiovelvoitteita pienennetään dekokaasuilla eli erillisistä pulloista hengitettävillä, tyypillisesti EAN50:lla eli 50 % nitroxilla ja 100 % hapella, joilla nopeutetaan inerttien kaasujen poistumista dekompression aikana.

KOULUTUSTA JA KOKEMUSTA

Ennen trimiksi-kurssia on opeteltava tekniikkasukelluksen perusasiat ja dekokaasujen käyttö. Perusasioista tärkeimmät ovat nosteenhallinta, tiimissä sukeltaminen ja erilaisten ongelmien ratkaisu pinnan alla.

Vaikka helium on typpeä vähemmän narkoottinen, se myös ”kuplii” typpeä helpommin eli esimerkiksi nousunopeuden kanssa ei ole varaa virheisiin haluttaessa välttää sukeltajantauti.

Tekniikkasukelluskurssit, oli sitten kyseessä ”Intro to Technical Diving” tai ”Trimix Diver”, eivät ole nopeita viikonloppukursseja, vaan sukelluksia on useimmiten yhteensä 4–8. Sukellukset jakautuvat riittävän pitkälle ajanjaksolle, jotta kurssilaisille jää riittävästi aikaa omaan harjoitteluun kurssisukellusten välissä.

Trimiksillä sukeltaminen vaatii heliumin, asiallisten varusteiden ja riittävän koulutuksen lisäksi oikeanlaista asennetta ja valmiutta harrastesukeltamista kurinalaisempaan toimintaan sukellusten suunnittelussa sekä sukellettaessa. Vaikka helium on paineilmaa merkittävästi kalliimpi kaasu, kiistattomien etujensa ansiosta trimiksi on syvälle sukellettaessa ainoa oikea ratkaisu.

Pohjolan Sporttiturva - jäsenetu, joka kannattaa käyttää.

- edullinen vakuutus Sukeltajaliiton jäsenille - kattaa Sukeltajaliiton kaikki lajiryhmät - suomenkielinen palvelu sekä vakuutusettä korvausasioissa - voimassa kaikilla vesillä, kotimaassa ja ulkomailla.

Sukella turvallisesti kaikilla vesillä.

Kodin ja perheen vakuutukset

pohjola.fi

Saat Sporttiturvan helposti liiton sivujen kautta, www.sukeltaja.fi. Sukeltajan Sporttiturva on voimassa missäpäin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla). Sukeltajan vakuutus korvaa myös sukeltajantaudin vaatiman painekammiohoidon. Sukeltajaliitto suosittelee.

TAIDOT: SNORKKELISUKELLUS

Lauttamallisen poijun päällä on mukavampi potkia pitkiä ulappaylityksiä.

SNORKKELISUKELTAJAN POIJU SNORKKELISUKELLUS AVOVEDESSÄ ON RETKEILYÄ PARHAIMMILLAAN. KEVEILLÄ VAPAASUKELLUSVARUSTEILLA JA HYVILLÄ RÄPYLÖILLÄ MATKAA TAITTUU NOPEASTI JOPA USEITA KILOMETREJÄ.

TEKSTI JA KUVAT STIG GUSTAVSSON

SNORKKELISUKELLUSRETKEN aikana sukelluksia tehdään usein kymmeniä, jopa satoja. Kohtuullisella harjoittelulla saavutetaan nopeasti riittävä kunto 2–15 metrin syvyyteen tehtäviin, reilun minuutin pituisiin sukelluksiin.

sukelluskalastusta, voi poijujen avulla helpommin säilyttää riittävän turvaetäisyyden. Harppuunakalastajien välillä turvaetäisyyden on oltava vähintään kymmenen metriä silloin, kun harppuunat ovat ladattuna.

SNORKLAAJAA ON VAIKEA NÄHDÄ

MILLAINEN POIJU?

Snorkkelisukeltajaa on lähes mahdoton havaita ilman poijua, joten sitä tulee käyttää aina avovesisukelluksilla. Vesiliikenne on yksi suurimmista snorkkelisukelluksen riskitekijöistä, sillä valitettavan usein veneet ajavat aivan liian läheltä poijua. Mikäli sukeltaja kuulee moottoriveneen ääntä ja hänen on noustava ylös, tulee nousu tehdä poijuköyttä pitkin. Väyliä tulisi välttää. Jos väylä on pakko ylittää, tulee se tehdä poijun päällä tai välittömässä läheisyydessä suurinta valppautta noudattaen. Väyläalueella ei saa milloinkaan sukeltaa.

Poijun avulla snorkkelisukeltaja voidaan löytää, jos sukellusretki kestää yli sovittujen aikarajojen. Kun snorkkelisukelluspari harrastaa

Poijuksi soveltuu hyvin torpedomainen puhallettava laite, jossa on kiinnityspaikkoja. Nykyisin myös lauttatyyppiset poijut ovat yleistyneet parempien lastausominaisuuksien takia. Lautan päällä on myös mukavampi potkia pitkiä ulappaylityksiä. Poijuun voi kiinnittää juotavaa, syötävää, kompassin, kartan ja vaikkapa hätäraketteja. Poijun tulee olla selvästi erottuvan värinen, ja siinä tulee olla sukeltajan lippu.

38 S U K E LTA J A 3 / 0 8

KÖYSI KIINNI PAINOVYÖHÖN

Poijuköysi tulee kiinnittää painovyöhön, jolloin siitä voi tarvittaessa vapautua nopeasti. Snorkkelisukeltaja saattaa tietämättään sukeltaa ali

esteen, johon poijuköysi tarttuu. Tällöin elinehtona on pystyä irtautumaan nopeasti köydestä. Myös snorklattaessa tropiikissa ilman märkäpukua tarvitaan painovyö poijuköyden kiinnitykseen.

Poijuköyden pituus määrittyy halutun maksimisukellussyvyyden mukaan niin, että köysi pidetään kuitenkin aina mahdollisimman lyhyenä. Poijuun kannattaa kiinnittää kerimislaite, johon köyttä voidaan keriä tai vapauttaa tilanteiden mukaan.

Voimakkaasti virtaavat vedet muodostavat poikkeuksia poijunkäyttösääntöihin. Snorkkelisukeltajan ei tule missään tapauksessa sukeltaa voimakkaissa virroissa ilman asiantuntevaa opastusta.

Poijuköyden tulee olla kelluvaa materiaalia, joka ei sotkeudu helposti.

Kuvassa sukelluskalastuksen Suomenmestarit 2005 Kim Jaatinen ja 2007 Jani Kettunen.

ENTÄ JOS..

Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunta käsittelee sukeltamisen riskitekijöitä, riskien hallintaa ja ennaltaehkäisyä.

Kolmen sukeltajan ryhmä suoritti syväsukellusta tekniikkasukellusvarusteilla.

Nousun aikana noin 35 metrin syvyydessä sukeltaja kuuli laitteestaan “poksahduksen“.

Sukeltaja näytti valaisimella parilleen huomiomerkkiä osoittaen samalla pullojaan, jolloin sukelluspari sulki pullojen välisillan. Toisella puolella ollut kolmas sukeltaja havaitsi todellisen vian ja sulki toisen pulloventtiilin kehottaen samalla sukeltajaa siirtymään vara-annostimeen. Kun pulloventtiili saatiin suljettua, avattiin pullojen välisilta.

Ryhmän ripeyden ja osaamisen ansiosta aikaa tapahtumaan kului ainoastaan 5–10 sekuntia. Sukeltaja pystyi suorittamaan sukelluksen loppuun suunnitelman mukaisesti omalla laitteellaan.

Jälkikäteen sukeltajat kokivat

tilanteen hyvin hallittuna, ei hätätilanteena.

Laiterikon aiheutti annostajan letkun halkeaminen alentajan juuresta. Sukelluslaitteiden asiallinen huolto ja säännölliset tarkastukset eliminoivat suuren osan laitehäiriöistä. On kuitenkin muistettava, että huolloista ja tarkistuksista huolimatta tekniseen laitteeseen voi aina tulla ennakoimaton häiriö.

Kouluttautumalla sekä koulutuksessa opittuja toimintatapoja ja taitoja ylläpitämällä voidaan varautua etukäteen myös ongelmien ratkaisuun veden alla. Laadukas koulutus, koulutusta vastaavat sukellukset ja taitojen säännöllinen kertaus ovat turvallisen sukeltamisen perusta, jolloin poikkeavistakin tilanteista voidaan selvitä hallitusti. . . . . . . . . . E R N O O L K KO N E N

Dive4Aid – vapaasukellusta hyvän asian puolesta Suomalaiset vapaasukeltajat sukeltavat hyvän asian puolesta heinä-elokuussa Menorcan saarella Välimerellä. Jussi Lehtonen, Eero Soralahti ja Jyri Vehmaskoski tavoittelevat Suomen ennätyksiä kaikissa vapaasukelluksen syvyyslajeissa. Tempauksen yhteydessä kerätään lahjoituksia MS-taudin ja leukemian tutkimukseen sekä hoitomuotojen kehittämiseen.

Samalla pyritään lisäämään tietoisuutta näistä sairauksista. Kaikki lahjoitukset siirretään keräyksen päätyttyä lyhentämättöminä MS-säätiölle ja Syöpäsäätiölle, jotka käyttävät varat edellä mainittuun tarkoitukseen.

Vapaasukeltajat haastavat koko sukeltavan yhteisön mukaan hyvään työhön. Keräystili: Sukeltajaliitto ry, Nordea 142630-123651 Rahankeräysluvan numero: OKH299A. Luvan on myöntänyt Etelä-Suomen Lääninhallitus Sukeltajaliitto ry:lle.

Keräyslupa on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta ajalla 14.5.–31.12.2008.

www.dive4aid.net 39 KUVA: KIMMO LAHTINEN

varusteet sukellusasu Vesipedon joulutoivelistalle mahtuu aina yhdet uikkarit. Essenuotomallistosta löytyy vaihtoehtoja joka lähtöön: perinteistä, uusinta uutta ja joukosta erottuvaa. Sukeltaja on persoona altaassakin. Lahkeellisen sew black deco -uimapuvun suositushinta on 55 euroa, Sukeltajaliiton jäsenetuna tuotteista saa 20 % alennuksen.

MUKAAN KESÄN LOMAREISSUILLE www.esse-nuoto.fi Atomic T2 -regulaattori on kevyt eli oivallinen matkailevan sukeltajan varuste. Annostajan korkeavirtauskotelo ja säätimen suunnittelu alentavat hengitysvastuksen kaikissa syvyyksissä. Metallinen etukannen rengas, säätövipu, sekä AFC-suoja. Saatavissa DIN- tai Yoke-liittimellä.

Toimitetaan Deluxe-regulaukussa. www.finnsuit.fi

HITTIKAMERA VESI- JA VAUHTILAJEIHIN Digital HERO 3 on pieni, 30 metriin asti vedenpitävä digivideokamera, jolla tallennat tiukimmat treenit ja hauskimmat hetket harrastuksesi parissa. Kameralla voi ottaa myös still-kuvaa. Kameran ovh on 169 €.

Sukeltajaliiton jäsenet saavat tuotteesta 10 € alennuksen tilauskoodilla U7C5P6V5.

Tarkemmat tuote- ja tilaustiedot verkkokaupasta www.sukeltaja.fi

40 S U K E LTA J A 3 / 0 8

VALOA PIMEÄÄN Dive Riten uutuus LED 500 Flashlight valaisee kätevästä koostaan huolimatta 500 Lumen teholla. Paristolla toimivaa lamppua voidaan käyttää joko sauva-mallisena tai johdollisena ”kanisterilamppuna”. Parikymmentä senttiä pitkän lampun halkaisija on 4,5 cm ja se painaa runsaat 300 grammaa. Suositushinta 512 €. www.polarsukellus.fi

EI KOSKAAN NURINPÄIN Aqualunq Bora Bora -märkäpuku on kaksipuolinen, joten sitä ei tarvitse käännellä kuivatuksen jälkeen.

Puku on 4 mm neopreenia. preenia.

Maahantuoja: Ursuk uk Oy

RÄPYLÄT VAIHTOON Divepointin uutuus Propulsionavokantaräpylä on kevyt, mutta tehokas. Saatavilla kolmea kokoa. Värejä esimerkiksi punainen, musta ja sininen.

Hinta 36 €.

PURUVESI ...

SAIMAAN KIRKKAIN HELMI

MERKITSE MUISTIIN VEDEN ALLA Kellumaton aquaSketch -kirjoitus- ja piirtolevy on sukeltavan taiteilijan, tutkijan, kouluttajan tai vesiluontoharrastajan näppärä työväline. Pienempi Minnomalli istuu ranteeseen ja sopii kätevästi muistiinpanojen tekemiseen. Suurempi Palette on piirtäjän työpöytä veden alla: noin 6 metriä vedenkestävää kuultopaperia, 8 värikynää, 2 grafiittikynää, teroitin ja pyyhekumi. www.aquasketch.com

• Sukellusretket ja -leirit • Avantosukellukset • Luonto-opastukset, kalastusretket ja saaristoristeilyt • Viikkosukellukset to 26.6.–7.8.2008

PURUVEDEN RETKEILY

www.puruvedenretkeily.com timo.tynkkynen@puruvedenretkeily.com puh. 0400-778 439 MAJOITU MUKAVASTI hotellihuoneissa, mökeissä tai leirintä- ja asuntovaunualueella, sekä nauti monipuolisista matkailukeskuksen palveluista.

KÄTEVÄ JA KÄYTÄNNÖLLINEN Tämä erittäin pieni ja matala maski sopii niin vapaa- kuin laitesukellukseenkin.

U-Fit-maski on valmistettu mustasta silikonista. Optiikka -0,5 – -6,0. Hinta 32 €.

Maahatuoja Divepoint.

Maa

KARJALAN KIEVARI

www.karjalankievari.fi kievari@karjalankievari.inet.fi puh. (013) 371 421 KESÄLAHTI

Kouluttajaksi Taitoa - tietoa - oppimisen riemua DAN ENSIAPUKOULUTTAJAKURSSI 19.–21.9.2008 NEXT HOTEL RIVOLI, JÄRVENPÄÄ

Hinta: 415 euroa 500 euroa

K U VA : K I M M O L A H T I N E N

AUR AURINKOSUO SUOJA KOKO PÄIV PÄIVÄKSI Riem Riemann P20aurin aurinkosuoja antaa oikein käyte käytettynä vedenke denkestävän suojan 110 tunniksi.

Hajuste Hajusteeton ja rasvaton voide iimeytyy täysin, joten se ei jätä iihoa liukkaaksi ja sopii maskin alla käytettäväksi.

Myynt Myynti: Sokos, Emotionmyym myymälät, apteekit ja luonta luontaistuoteliikkeet.

Pääsyvaatimukset: • Voimassa oleva sukelluskouluttajakortti tai voimassa oleva apukouluttaja- tai Divemaster-kortti, mikäli hakijalla on niiden lisäksi myös ensiapukouluttajapätevyys.

• Voimassa oleva provider-tasoinen DAN-ensiapuluokitus • Voimassa oleva DAN:n jäsenyys ilman majoitusta, sisältäen ruokailut sisältäen majoituksen ja ruokailut

HUOM: Sukeltajaliitto maksaa DAN-ensiapukouluttajakoulutuksen kaikkien niiden kouluttajien puolesta, jotka sitoutuvat järjestämään Sukeltajaliiton lukuun vähintään kolme alueellista DAN DFR -kurssia.

Ilmoittautuminen: mika.rautiainen@sukeltaja.fi 1.9.2008 mennessä.

SUKELTAJALIITTO puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi

41

SUKELLUSPÄIVÄKIRJA: MARKUS KORPELA Päivämäärä, Date

Kerrat/vuosi, Dives/Year

13.8.2000

136/2004

Aika/vuosi, Time/Year

Yhteensä kerrat, Total Dives

Yhteensä aika, Total Time

Sukelluspaikka, Diving Place

Suurin syvyys, Maximum Depth

Alttiinaoloaika, Bottom Time

Sukellusaika, Dive Time

Tammisaaren saariston kansallispuisto

17,6 m

43 min

Pinta-aika, Surface Time

________

Alas klo, Down Time

Suoritetut etapit, Deco Stops

15:18 Ylös klo, Up Time ________

Ryhmä, Group

________

14:35

9 m _________

Paine ennen Pressure Before Paine jälkeen Pressure After

________

Ilmankulutus 1/min.

Air Consumption

________

6 m __________

3 min 3 m __________

Ryhmä, Group

________

Näkyvyys m, Visibility m

Veden lämpö °C Water Temperature °C

Ilman lämpö °C Air Temperature °C

3–4m

14–16 C

18–20 C

Sukellusvanhin, Divemaster

Sukelluspari, Dive Buddy

Mårten Engberg

Pekka Nousiainen

Havainnot, Observations: Oli mukava sunnuntaiaamu, ja olimme Pekan kanssa saapuneet Tammisaareen sukeltamaan Pirayojen kanssa. Tehtävänämme oli tutkia yhteistyönä Metsähallituksen kanssa muutamia vedenalaisia kohteita.

Alas meno oli tavanomainen. Vastassamme oli pohjassa makaavia lankkuja, joista selvästi hahmotti entisen aluksen. Kaaret olivat kaatuneet ja pohjalaudoitus oli siistissä ojennuksessa. Kiersimme Pekan kanssa varovasti hylkyä, ja etsimme jotakin osviittaa siitä, minkälaisesta hylystä nyt olisi kyse.

Katseeni kuitenkin kiinnittyi muuten täysin tyhjässä hylyssä pohjalaudalla makaavaan esineeseen. Se oli vihreä, ympyrän muotoinen, 6–7 cm halkaisijaltaan ja litteä.

Kiinnostuin tästä luonnottomasta täplästä sen verran, että kokeilin sitä sormella.

Huomasin sen olevan irrallinen metallinkappale, ja käänsin sen. Kyseessä oli kuparikolikko, jossa oli nuolet ristissä. Tämä osoittautui aikamoiseksi löydöksi. Löysimme vierestä vielä muutaman kolikon, joita sitten varovasti nostimme tukialus Clausin kannelle. Riemu oli suuri, ja kaikki kolikot päätyivät seuraavalla viikolla Merimuseon hoiviin Hylkysaareen. Kolikot olivat noin vuodelta 1630.

MARKUS KORPELA

• Nousu ry, Espoo / Ekenäs sportdykare Piraya rf, Tammisaari • CMAS P3 Fin 1094 • CMAS M3 Fin 158 • NAUI Course Director #40861 • Vapepa-sukelluskouluttaja • Liittokouluttaja • Sukeltajaliiton hallituksen jäsen vuodesta 2004

42 S U K E LTA J A 3 / 0 8

SUKELTAJALIITTO RY HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ, HALUATKO LISÄTIETOA JÄSENYYDESTÄ, ILMOITUSMYYNNISTÄ TAIKKA YLEENSÄ LIITON TOIMINNASTA? YHTEYSTIEDOT, TAPAHTUMAT JA SEURAT KAUTTA MAAN LÖYDÄT MYÖS INTERNETISTÄ OSOITTEESTA WWW.SUKELTAJA.FI Onko sinulla kiinnostavaa kerrottavaa sukelluksen maailmasta? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

Toi Toiminnanjohtaja Sari Nuotio Sar puh. (09) 3481 2257 pu sari.nuotio@sukeltaja.fi sar

Toi Toimitussihteeri Kris Kristiina Karila puh. 0400 163 262 puh kristiina.karila@sukeltaja.fi kris

Koulutuspäällikkö Ko Mika Mi Rautiainen puh. pu (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi m

Jäs Jäsensihteeri Rik Riku Verkkomäki pu puh. (09) 3481 2258 riku riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Nu Nuorisopäällikkö He Laukkarinen Heli pu (09) 3481 3190 puh. he heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

Ilm Ilmoitusmyynti Ve Veli-Matti Ko Korppi-Tommola pu 050 5840 156 puh. vm vm.kt@kolumbus.fi

SUKELTAJALIITTO RY, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Elämyksiä pinnan alla Kirkkaissa, lämpimissä vesissä ja rikkaassa vedenalaisessa maailmassa sukelluslomasi on parhaimmillaan. Tällä lomalla voit keskittyä lempiharrastukseesi, kehittää taitojasi eritasoisilla kursseilla tai opetella sukeltamaan miellyttävissä olosuhteissa kokeneen kouluttajan johdolla.

Valitse mieleisesi laajasta sukelluskohdetarjonnastamme: Arabiemiraattien Dubai, Costa Rica, Dominikaanisen tasavallan Punta Cana ja Puerto Plata, Egyptin El Gouna, Hurghada ja Sharm el Sheikh, Espanjan Ibiza, Fuerteventuran Corralejo ja Jandia, Gran Canarian Puerto Rico ja Lanzaroten Puerto del Carmen, Israelin Eilat, Italian Sardinia, Sisilian Cefalú, Naxos ja Taormina, Kambodzan Sihanoukville, Kiinan Hainan, Kreikan Agia Pelagia, Korfu, Parga ja Zakinthos, Kroatian Brac ja Makarskan Riviera, Kuuban Guardalavaca, Kyproksen Limassol ja Pafos, Malta, Meksikon Playa del Carmen, Panaman Costa Blanca, Portugalin Madeira ja Porto Santo, Thaimaan Khao Lak, Koh Lanta, Koh Samet, Krabi, Pattaya, Phuket ja Samui, Turkin Bodrum, Fethiye ja Marmaris & Içmeler.

Voit varata seuraaviin kohteisiin sukelluskurssit ja -retket jo Suomessa: Egyptin Hurghada ja Sharm el Sheikh, Israelin Eilat sekä Thaimaan Khao Lak, Koh Lanta, Krabi, Pattaya ja Phuket.

Varaa sukellusmatkasi matkatoimistostasi, puhelinmyynnistämme 010 446 446 tai internetistä www.aurinkomatkat.fi.

760%&/ 665664."--*5

- ¯ : % 0 . " 4 * 0 4 0 * 5 & & 4 5" 8 8 8 & 4 4 & / 6 0 5 0 ' *

46,&-5"+"-**50/ + 4&/4&63"5 +" + 4&/&5 07"5 0*,&65&556+" "-&//6,4&&/ 888 &44&/6050 '* ,"*,*45" 7&3,,0,"61"/ 56055&*45" U`Ybbig Y] _cg_Y hUf^cig!#_UadUb^UhichhY]hU

"-&//64,00%* %*7& '6/ 5 & 0 5 3 "5 , " * 4 & 7"5 + 6 6 3 * 4 * , 4 * & 4 4 & / 6 0 5 0 0 / 4 6 0 . & / 4 6 , & -5" + " - * * 5 0 / 7" - * / 5"

Ib]Xcfg # 9ggYbichc D]ghYYbdc`_i ( # D@ *% $'%$% BIAA9@5 :]b`UbX Di\Y`]b $&$ %(( &- +$ :U_g] $&$ %(( &- +% h]`Uig4YggYbichc"Ñ 44 S U K E LTA J A 3 / 0 8