

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI
Sisältö
Henrik Renvall i memoriam , , , , , , , ,
, , . , , .4
Pääkiryoitus """"""""""""""".""",.".5
Sukelluskoulutuksen tulevat standardit ,
Rannalta ulkoriutalle ,
Merivoimat aluevalvontalaista
, , ,6
,8
, 14
Lappeenrannan pelastuslaitos vesipelastusharyoituksessa '" 16
Taistelusukeltajankoe """", , , 18
PM-sisu ...... ....
Väinön Alfred, , , ,
,20
.22
Vuoden sukeltaja Heif<.kj Hämäläinen... ".", """ ",. ,24
Merenkulun historiaa talteen """""""""""'" ,26
Utö -Itämeren silmä, , , , , , , . , , , , , , , , , , , , , , , , ,28
BSA -koulutusta ja toimintaa Englannissa """"". , ." ,29
Inarinjärvellä etsittiin ja löydettiin ", """"" ,." .32
Räpyläuinnin MM-kisat " ,.", ."""""" ".34
Räpyläuinti-infoa , . , , , . , , , , , , , , , , , , , . , , , , , .36-37
Norppasivut """ ,."" ,. ,. ". "" "" "",., .38-41
Historia 2 , .".""""" """ ., "", "" """ .42
Porin Urheilusukeltajat 25 v "."."""",.""" ".44
Vuoden 2000 kuvakisa ratkennut , , . , , , , , , , , . , , , , , , , , , .45
Merimuseo toivoo avointa yhteydenpitoa , , , , , , , . , , , , , . , . .46
Uppopalloinfoa , , , , , , , , , , , , , , , . , , , , , , , , , , . , , , , , , , . , , .48
Uutuustuotteita - infoa , " "" " " """""" ." .50
Haloo, haloo, puhelu toimistosta " " """ """"" ." .52
Perättömiä huhuja """, . "". "" " ." ",." " " ".53
Myydään - Tapahtumakalenteri , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , .54
Kannen joulupukin kuvaaja: Jari Pynnönen
IImestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu 200 I I I Nro Ilmestyy IImoitusaineistopvm Teksti I I 1 he lmikuussa 05 ,01 , 27 , 12 I I 2 huhtikuussa 05,03. 26,02 I I 3 kesäkuussa 07,05, 30,04
4 lokakuussa 03.09, 27,08 I 5 joulukuussa 05,11, 29,10
Päätoimittaja
Erkki Metsävuori
Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku puh, koti 02-239 1098, työ 0105424317
Toimitussihteeri
Leena Koivumäki
Kaarikatu 5 A 2, 33100 Tampere puh, ja fax koti 03-223 8876 leena,koivumaki@pp.inet.fi
Ilmoitusmyynti
Reijo Vainio
Uudenmaankatu 10 B 61, 20500 Turku puh, ja fax 02-251 3141,0400-920 855
Puheenjohtaja
Jouko Laitinen puh, 03-5320788,050-676 10
Toiminnanjohtaja
Brita Ikävalko
puh, työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita,ikavalko@susl,slu,fi
Koulutuspäällikkö
Mika Rautiainen
puh, työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika,rautiainen@susl,slu,fi
Liitto- ja nuorisosihteeri
Riku Verkkomäki
puh, työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu,fi
Toimitus jättää vastuun heidän mielipiteistään,
SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN
LIITTO RY
Radiokatu 20,00093 SLU
Puh, 09-3481 2258,09-3481 2257
Fax 09-3481 2516
e-mail:office@susl,slu,fi 024 internet www,susl.fi
Paino: HansaprintTurku
15.1 1.2000 saavutti minut tieto, että liittomme entinen puheenjohtaja, lääket.lis. Henrik Renwall oli poistunut keskuudestamme vaikean sairauden murtamana Ruotsissa.
Nykyisille sukeltajapolville hän on vain nimi historian lehdillä. Meille vanhemmille hän oli edelleen se sama ystävä kuin aikaisemminkin, välimatka uuteen kotimaahan oli vain mys.
Aikoinaan Henkka oli menestynyt kilpauimari ja aktiivikautensa jälkeen monta vuotta kilpauimareitten kilpailulääkäri.lnnostuttuaan sukeltamisesta hän syventyi uuteen harrastukseensa samalla perusteellisuudella kuin kaikkiin puuhiinsa. Liittotasolla hän toimi ensin liiton sihteerinä, ja puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1974. Myöhemmin hän toimi kouluttajana ja alullepanijana kouyhtenäistämiselle ja kehitykselle. Monet olivat ne kokoukset, joissa yhteistä asiaa puitiin milloin Jyväskylässä, Kokkolassa ja jopa Valleman asuntovaunussakin.
Me muistamme hänet innostavana ja ystävällisenä kaverina, joka jaksoi aina löytää asioista ne positiivisemmatkin puolet.
Ystävän lähtö on liian suuri asia verhottavaksi sanoihin, tai kätkettäväksi surun harsoihin. Se painaa hiljaiseksi.
Vuosi 2000 ol i merkittävä monellaki n eri tavalla. Meistä sukeltaj ista tehtiin : melkein rikollisia, joiden tekemisiä täytyy valvoa ja rajoittaa. Melkoinen : päätöskummallisuus, kun me kuitenkin olemme elävinämme sivistysval- : tiossa.Yiime aikoina olen alkanut ihmetellä sen sivistyksen tasoa Edeskäy- : vät nostavat paikkojaan tonnikaupalla, kun taas tavallisen dyykkarin pitäisi : tyytyä johonkin prosenttiin, pariin. Polttonesteiden hinta on pöyristyttävä : ja asiasta vastaavan ministerin kommentti "Ajakaa vähemmän, ellette jak- : sa maksaa" kuuluu samaan luokkaan kuin erään saaristolaisministerin pa- : heksunta siitä, että sukeltajat uskalsivat nousta tsaarinaikaista lakialoitetta : vastaan. Se, että eräät poliitikot lupasivat edustajilleen puoltavansa asiaamme ja srtten käänsivät takkinsa on tavallista, ainakin toisille jotka eivät ole elämänsä aikana tehneet päivääkään rehellistä työtä.
Toinen asia, joka koskee meitä kaikkia, on paljon tilaa eri medioissa saanut jupakka Vrouw Marian hylyn ympärillä tapahtuneista kannanotoista. Onhan "ennenkuulumatonta", että tähän asti kiltisti eläneet sukeltajat uskalsivat ryhtyä vaatimaan oikeuksiaan vedenalaisista löydöistä puhuttaessa Vuosikau- • sia me olemme kunnioittaneet 100 vuoden rajaa ja kiltisti noudattaneet joskus vähän mielivaltaiselta tuntunutta lupakäytäntöä No,Vanhan Rouvan ympärillä tapahtuneet asiat eivät välttämättä koske Sukeltaja Jokamiestä, eiväthän kaikki halua sukeltaa hylyissä, ainakaan aluksi.
Kolmas asia onkin srtten positiivisemgi. Musta saldo on tämä vuonna yksi kotimaassa ja tietääKseni kolme ulkomaillcc Turvallisuuskasvatus on kantanut kaunista hedelmää, onhan saldo merkittävästi pienentynyt Tässä työssä me tunnumme olevan oikealla tiellä!
Arvostetaanko tekemäämme ;työtä on sitten toinen asia Toisaalla lehdessä oleva lainaus erään meri'kittäyässä asemassa uriheilun Rarissa olevan henkilön Ruheista ja vastaukSensa liiton edustajan yhte>;denottoon antaa selvän kwali1 mitä meistä vieläl<in ajcttellaan lYle olemme edelleenkin jotain ol'Itoja kummallisuuksia,joia en harrästtls on yhteiskun nalle ja meille itselletntneJ<in Unol'idetäati se rläI$ymäten työ j0tUme teemmeN'aP.eRä:1il 1Bh0f;j kanssa ytilteiseksi hy;v.äksL
Jouluisin t erveisin
Aret 2000 var betydande på många olika sätt Dykarna ansågs nästan som brottslingar, vars aktiviteter måste övervakas och begränsas. Ett märkvärdigt beslut, vi lever ju ändå i ett välfårdssamhälle. På sista tiden har jag dock tvivla på graden av välfård. Riksdagsmännen får ett lönelyft på flera tusen , medan en vanlig dykare måste nöja sig med ett par procent Bensinpriset är skyhögt, och den ansvarige ministerns kommentar "Kör mindre om ni inte orkar betala" hör tili samma klass som en vi ss skärgårdsministers förargelse över att dykarna vågade opponera sig mot ett lagförslag från tsartiden. Det att vissa politiker lovade sina representanter att understöda vårt ärende och sedan vände kappan efter vinden är van Iigt, i alIa för sådana som aldrig i hela srtt utfört ett hederligt arbete.
En annan sak som berör oss alla och som fått mycket utrymme i olika medier är det omtvistade vraketVrouw Maria Det anses "oerhört fräckt" att de hittills så beskedliga dykama vågade kräva sina rättigheter angående undervattensobjektet I åratal har vi respekterat den I OO-åriga gränsen och snällt efterföljt tillståndspraxisen, som ibland verkat något godtycklig Nå, det som händer omkring Den Gamla Frun behöver nödvändigtvis inte beröra den gemene dykaren, alla viII ju inte vrakdyka, åtminstone inte i början.
Det tredje ärendet är något positivare Arets svarta saldo uppgår tili en omkommen dykare i hemlandet och mig veterligen tre utomlands. Säkerhetsfostran har burit vacker frukt, eftersom saldot har blivit betydligt rriindre.Yi tycks vara på rätt väg inom detta arbete.
Det är sedan en annan sai< om vå!it aroete uppskattas. På ett annat stäJi denr:la tidning ger en fi:amstående person inom idrotten på förbundets begär.ar.l ett utIåtar:lde om dY\<ama Vi tyc;:ks fortfarande anses vara lite mystiska o<öh vår hobby lär vara farlig såväl for sarphället -sor:n for oss själva: tycks heft glörnma det osynliga 'arbete som vi bedriver tillsammans rnec!l den räddningstjänstera och mårnga andra gruppertill f0m,lån fOIf äa aJlniänna oam.
Med:j,u1hälsnlngar;
Sukelluskoulutuksen eurooppalaista CEN-standardia on n. 1,5 vuoden ajan valmistellut kansainvälinen työryhmä CEN TC 329 I WG 3 (Recreational Diving Services).
Suomea työryhmässä edustavat Suomen Standardisoimisliiton (SFS) nimeäminä Mika Rautiainen SUSL:sta ja Immi Wallin PADI Finlandista.
Työryhmän tavoitteet
Työryhmä valmistelee esityksen harrastesukeltamista koskevaksi CENstandardiksi. Standardi tulee sisältämään sukelluskoulutusta, kouluttajakoulutusta sekä ja sukelluskeskuksia koskevat osiot. Standardi tulee määrittelemään tietyt taitotasot ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset Kukin sitten osoittaa, miten heidän ja suhteutuu näihin määriteltyihin taitotasoihin.Tarkoitus siis ei ole sinänsä luoda kurssiohjelmaa, joka kaikkien olisi pakko ottaa käyttöön tai edes määrätä tiettyjä sukeltajaluokkia, vaan luoda käyttökelpoinen työkalu eri koukeskinäisten erojen ja yhtäläisyyksien vertailuun sekä laatutason määrittelyyn.
Standardin tarkoitus on varmistaa EU:n perusperiaatteiden mukainen sukeltajien ja sukelluskouluttajien vapaa liikkuminen kaikissa EU-maissa ja mahdollistaa entistä paremmin sukelluskouluttajien työskentelymahdollisuudet myös muualla kuin kotimaassaan.
Toisaalta kyseessä ovat erittäin vahvasti myös kuluttajansuoja-asiat, standardeilla halutaan vahvistaa sukelluskoulutukselle ja sukelluspalveluille hyväksyttävät laatu- ja turvallisuustasot.
Sukelluskoulutusta koskeva standardi
Työ on aloitettu sukelluskoulutusta koskevasta standardista.Alun perin oli tarkoitus määritellä kaksi sukeltajan taitotasoa: a) itsenäinen eli sukeltaja, joka voi sukeltaa toisen vähintään samantasoisen sukeltajan parina ilman ulkopuolista valvontaa sekä b) sukellusvanhin, eli sukeltaja, joka kykenee johtamaan ja suunnittelemaan sukellustapahtumia ja ottamaan vastuun muitten sukeltajien turvallisuudesta
Tähän alkuperäissuunnitelmaan lisättiin sitten ensimmäiseksi taitotasoksi luokka, jossa sukeltaja on saanut sellaisen alkeiskoulutuksen, että hän voi sukeltaa avovedessä kouluttajan jatkuvassa valvonnassa.
Tämänhetkisen tilanteen mukaan luonnos sukelluskoulutusta koskevaksi standardin osioksi, jonka työryhmä päätti 7.10.2000 antaa viralliselle lausuntokierrokselle sisältää seuraavat alakohdat
TASO 1(LevelI, Supervised Diver):
- alkeiskoulutettu sukeltaja, jonka on avovedessä sukellettava kouluttajan jatkuvassa välittömässä valvonnassa
- SUSL:n ja CMAS:n koulutusohjelmassa ei löydy tätä tasoa vastaavaa koulutusta
- useilla muilla kuitenkin vastaavuuksia löytyy. ainakin BSAClla, PADI:lla, NAUI:lla, SSI:llä,ACUClla sekä Ranskan ja Saksan liitoilla on koulutusohjelmissaan lähinnä sukelluskeskuksien ohjattuun sukellustoimintaan osallistumisen mahdollistavia kursseja.
- tämän tason minimivaatimukset keskittyvät käytännön toimintaan.Teoreettinen opetus on hyvin vähäistä, lähinnä tasolla, että oppilaalle kerrotaan mitä saa tehdä ja mitä ei, mutta ei kerrota minkä vuoksi.
- tason I olemassaolo on tärkeää, koska kyseessä on varsinkin Välimeren alueella voimakkaasti kasvava sukellusbisneksen muoto. Sisämaasta kotoisin olevat ihmiset hankkivat itselleen lyhyen alkeiskoulutuksen sukeltamisesta ja saavat näin mahdollisuuden vedenalaisten elämysten kokemiseen kesälomiensa aikana sukelluskouluttajan suorassa valvonnassa
TASO II (LeveI2, Autonomous Diver):
- peruskoulutettu sukeltaja, joka kykenee avovedessä sukeltamaan vähintään samantasoisen sukeltajan parina ilman ulkopuolista valvontaa, mikäli kyseessä ovat samanlaiset tai paremmat olosuhteet kuin missä hän on saanut koulutuksensa.
- vaikka SUSL:n PI-sukeltajan teoreettiset tiedot ja käytännön taidot riittäisivätkin muuten mainiosti tämän tason saavuttamiseen, PI jäisi nykyisellään kuitenkin tason II alapuolelle, koska CMAS:n standardeissa määritel-
lään, että PI-tasoinen sukeltaja saa sukeltaa ainoastaan vähintään P3-tasoisen sukeltajan valvonnassa.
- vasta P2-sukeltaja hyväksyttäisiin tasoa II vastaavaksi. P2-sukeltajan tiedot ja taidot ylittävät kuitenkin huomattavasti tasolle II asetetut vähimmäisvaatimukset.
- PADI Open Water Diver hyväksyttäisiin tason II sukeltajaksi, koska hän saa PADI OWD:n määritelmän mukaan sukeltaa toisen samantasoisen sukeltajan parina
TASO III (LeveI3, Dive Leader):
- sukellusvanhintaso
- esim. PADI Divemaster ja BSAC Dive Leader vastaisivat tätä taitotasoa
- jos SUSL:n P3-koulutuksen pääsyvaatimuksena olisi ensiapukoulutus, myös P3 vastaisi tätä tasoa
- lisäksi Suomessa tulevat aiheuttamaan hankaluuksia merivoimien sukelluskurssin suorittaneille ilmeisesti historiallisista syistä myönnettävät P3-kortit Koska näille henkilöille ei opeteta läheskään kaikkia standardin vaatimia asioita (mm. harrastesukellusvälineistä, tasapainotusliiveistä, sukellustietokoneista, sukellusjohtamisesta, harrastesukelluksen turvaohjeista jne.) vaarana voi olla että SUSL:n P3-luokka ei kokonaisuudessaankaan katsota täyttävän standardin vaatimuksia. Esim Ruotsissa tätä ongelmaa ei ole, koska Ruotsin merivoimissa koulutettavat sukeltajat saavat myös asianmukaisen koulutuksen harrastesukeltamiseenkin. Lisäksi heille myönnetään ainoastaan P2-kortti.
Virallinen lausuntokierros voi kestää vuodesta puoleentoista vuotta. Tämän jälkeen työryhmä käsittelee saamansa perustellut muutosesitykset. minkä jälkeen standardi lähtee mahdollisesti hyväksyttäväksi. Aikaisintaan valmista pitäisi tulla ehkä kolmen vuoden kuluttua.
Kouluttajakoulutus
Kouluttajakoulutuksen standardin käsittely on vasta alullaan. Toistaiseksi voidaan varmasti sanoa vain että eräs kouluttajakoulutuksen pääsyvaati-
muksista tulee olemaan ensiapukoulutus.Tämä meidän on otettava huomioon myös SUSL:n kouluttajakoulutuksessa Todennäköisesti kouluttajakoulutuksen standardi tulee sisältämään apukou Iuttaj atason , kouluttajatason ja mahdollisesti ehkä myös kouluttajien kouluttajatason. Ongelmana on se, että riippuen sekä kouluttajauran aloittaminen että kouluttajien kouluttamiseen pätevöityminen tapahtuu kovin erilaisilla menetelmillä, ja voikin olla varma löytää samanlaisia universaaleja yhtymäkohtia osaamis- ja taitotasoissa kuin mitä on mahdollista löytää sukeltajien ja "varsinaisten" kouluttajien kohdalla. Sukellusalan Kolmantena osana standardikokonaisuutta tulevat olemaan "sukellusalan koskevat määräykset Näitä ovat sukelluskoulut ja -keskukset, ja sopimustilanteessa (erityisesti kurssitilanteissa, mutta tietyin ehdoin myös jne.) toimittaessa myös sukellusseurat.
Sukellusalan standardissa määriteltäisiin mm. siitä, kuka voi toimia sukelluskouluttajana tai sukellusoppaana, millaiset pätevyysvaatimukset asetettaisiin sukelluskeskuksen toiminnasta vastaaville henkilöille jne. Entä sitten?
Kuten sanottu, standardien valmistuminen ja lopullinen hyväksyminen tulee viemään vähintään kolme vuotta, oletettavasti enemmänkin Niinpä mihinkään kovin nopeisiin mullistuksiin ei tarvitse varautua. Kyseessä ovat lisäksi minimistandardit, joten aina on mahdollista vaatia oman sisällä enemmän kuin mitä standardi sellaisenaan edellyttää. Näin standardi ei esimerkiksi pakota laskemaan SUSL:n koulutuksen laatua, jos joku olisi sellaista pelännyt
Itse asiassa muutamissa yksittäisissä asioissa standardin voimaanastuminen velvoittaa SUSL:n korottamaan omia vaatimuksiaan. Tämä on tietenkin hyvä asia, koska se heijastuu osaltaan myös sukellusturvallisuuteen.
teksti Mika Rautiainen kuva Jari Pynnönen
Kun seisoo Siinain rannalla ja katsoo muisto ajoista, jolloin edesmennyt horisonttiin katoavaa punahiekkais- kapteeni Cousteau ensimmäisen ta aavikkoa, tulee väistämättä mie- kerran sukelsi niillä. Ainakin voimakleen ajatus: miten Punaisenmeren kaasti kasvanut sukellusturismi on pinnan alla voi olla niin värikäs ja jättänyt jälkensä vedenalaiseen maamonimuotoinen maailma? Kristal- ilmaan, ne ovat valitettavan usein linkirkas, lähes neljän prosentin suo- silmin nähtävissä. lavesi sisältää hädin tuskin mitatta- Poimin rannan hiekalta kotilon. Pivissa olevia pitoisuuksia kasvulle kaisesti vilkaistuna se näyttää tyhvälttämättömiä ravinteita, mutta ve- jäitä. Pyörittelen kuorta hetken kädenalainen elämä hakee runsau- dessäni, ja huomaan jonkin liikahtadessa vertaansa Tosin Punaisenme- van syvällä kotilon sisällä. Mietin ren riuttojen sanotaan olevan enää kuinkahan moni on epähuomiossa
poiminut muistoksi tyhjän kotilonkuoren, laittanut sen taskuunsa, pyöritellyt sitten sormissaan, tuntenut yhtäkkiä liikettä ja säikähtänyt perinpohjaisesti? Mieleeni tulee ainakin kaksi tuttavaa, jotka kotilonkuorta asuntonaan kuljettava erakkorapu on onnistunut säikäyttämään. Voi vain ihmetellä, miten vähän tiedämmekään meren elämästä ja sen iImentymismuodoista Kotiloihin koskeminen on muutenkin epäilyttävää: esimerkiksi harmittoman nä-
Biologisetja fysikaaliset tekijät muovaavat koralliriuttoja. Syntyy vyöhykkeitä, biotooppeja,joilla elää niille ominainen eläin-ja kasvilajisto. Jos unohtaa hetkeksi värien loistonja kaikkialla näkyvän elämän runsauden, voi kenties havaita vyöhykkeiden vaihtumisen toisikseen kuljettaessa rannalta kohti ulkomerta. Tässä artikkelissa lähdemme sukellukselle halki Punaisenmeren tyypillisen rantariutan. Mutta Punainenmeri ei ole punainen,joten mistä moinen nimi? Hieman yllättäen syylliseksi paljastuu punaisten väripigmenttien peittämä sinilevä Trichodesmium erythreum. Satunnaiset leväkukinnot värjäävät veden punaiseksi. Ei syytä huoleen, todennäköisesti vesi on tällä kertaa kirkastaja näkyvyys erinomainen.
köisen keilakotilon (Conus textile) pistosta väitetään hengenvaaralliseksi Koralliriutoilla sukellettaessa nyrkkisääntönä kannattakin pitää: "älä koske mihinkään". Tähän voisi vielä lisätä seuraavat: "älä poimi mitään mukaasi", "älä ruoki ketään", "älä häiritse ketään" ...
Eroosion voimat
Rannan valkoinen hiekka ei ole kivestä hioutunutta. Tuhatvuotinen
eroosio on jauhanut sen elävien eliöiden tukirango ista: kotilon ja simpukan kuorista, koralleista, aIkueliöiden rangoista. Eroosio on koralliriutan vihollinen: se kuluttaa kasvavia korallimuodostelm ia, jopa elävien korallien rankoja Eroosio ei ole pelkästään mekaanista, tuulen synnyttämien aaltojen ja virtausten rasitusta: bioeroosiolla tarkoitetaan elävien eliöiden riuttaan kohdistuvaa kulutusta Papukai jakalat ovat kaikkien tuntema esimerkki Ne laiduntavat suurissa parvissa kiv ien ja korallien pinnoilla kasvavia leviä Vahvojen leukojen rouskutus kantautuu pitkälle veden alla, sukeltaessa sen kuulee alati, vaikka papukaijakaloja ei näy mailla halmeilla Modemi versio bioeroosiosta on muuten sukeltaja, joka pöllyttää räpylöillä pohjaa ja potkii koralleja, ottaa niistä tukea ja vahingoittaa niiden elävää kudosta altistaen paljaan rangan eroosion voimille.
Aivan rantaviivan tuntumassa, vuoroveden vaikutuspiirissä kohoaa matalia aallokon hiomia korallikivimuodostelmia, joihin räpylät jalassa taapertava sukeltaja helposti kom-
pastuu. Ne ovat muistona ajasta,jolloin elävä ri utta kasvo i tällä nimenomaisella kohdalla. Veden pinnan nousun tai maaperän vajoamisen myötä varsinainen koralliriutta kasvaa nyt sadan metrin päässä rantavi ivasta Rannan pieni kallio jatkuu veden all e Se levilIe tervetulleen kasvualustan muutoin epävakaassa ympäristössä: aallokko pö lIyttää pohjan hiekkaa villisti , samentaen näkyvyyden alle puoleen normaalista.Tämä rannan levävyöhyke on kotina monenlaisille eliöille, joita harva edes huomaa. Laitesukeltamiseen vyöhyke on liian matala, ja snorklaajakin etsii mieluusti parempia näkyvyyks iä ja vilkkaampaa elämää. Varsinkin yöaikaan tasku - ja erakkoravut sekä kotilot taapertavat esiin koloistaan. Päiväsaikaan välskärikalojen parvi saattaa liikkua aivan rantavedessä nyppien ravinnokseen leviä
Hiekkapohjan elämää
Hieman etäämmällä ja syvemmällä näkyvyys paranee hiekan laskeutuessa pohjalle. Aallokko ei vaikuta
Punaisenmeren lähes neljän prosentin suolavesi sisältää hädin tuskin mitattavissa olevia pitoisuuksia kasvulle välttämättömiä ravinteita, mutta vedenalainen elämä hakee runsaudessa vertaansa!
samalla voimalla pohjan asukkaisiin Siellä täällä kituuttaa pieniä korallinalkuja Sinitäpläinen nauhakeihäsrausku (Taeniura Iymma) pöllähtää ylös pohjalta ja pakenee outoa, kuplia puhaltavaa ilmestystä Laji on endeem inen Punaisellemerelle. Suomeksi sanottuna sitä ei tavata maailmassa mistään muualta kuin tältä mereltä. Noin viidennes Punaisenmeren tuhannesta kalalajista on endeemisiä, joten tällaisen kotoperäisen kalan tapaaminen ei ole mikään harvinainen sattuma Raidallinen magnuksenraputokko (Amblyeleotris sungami) päivystää valppaana asuinkolonsa suulla. Se katoaa hetkessä onkaloonsa, jos sukeltaja uskaltautuu liian lähell e Kolo pohjahiekassa on kalalle elintärkeä
suojapaikka mutta hieman yllättäen se ei osaa kaivaa sitä itse. Niinpä tokko on ratkaissut ongelman Iyöttäytymällä yhteen rakennustaitoisen pistool iravun (Alpheus) kanssa. Rapu hoitaa ruum iillisen työn, raputokko taas vastapalvelukseksi pesäkolon vartioinnin. Tämä sopii mainiosti lähes sokeaIle ravulle Riittää, että liikkuessaan kolon ulkopuolella se pitää pitkän antenninsa kalan kyljessä kiinni. Jos vaara yllättää, kosketusyhteys katkeaa kalan paetessa koloon. Sekunnin sadasosassa rapu ymmärtää liittyä seuraan Ehkäpä huomasit että raputokon tieteellinen lajin imi on löy-
täjänsä professori Magnuksen nimi takaperin.
Matkamme jatkuu yhä kauemmas r annasta, kohti riuttaa Tätä rannan ja varsinaisen r iuttamuodostelman väliin jäävää hiekkavyöhykettä kutsutaan laguuniksi. Lähes kaikista koralliriutoista voidaan erottaa enemmän tai vähemmän selkeä laguuni Tokkojen ja rauskujen lisäksi laguunissa tapaa usein huul ikaloja ja mulloja. Mullon tunnistaa leuan alla olevasta viiksisäikeestä, jolla se haistelee ja kaivelee pohjan hiekkaa herkkupalojen toivossa Merimakkaran ulostamia hiekkapötköjä on helppo
seurata, itse eläin löytyy muutaman räpylänpotkun päästä. Pian vastaan tulevat ensimmäiset korallimuodospienet pilarit, joita kymmenet erilaiset korallit kasvattavat. Laguunin kalat hakeutuvat mieluusti näiden pilarien ympäristöön suojaa ja ravintoa etsimään.
Meriruoh0aja jättiläisiä
Muutaman kymmenen metrin päässä pohjaa peittää tiivis vihreä men .
ruohoniitty. Meriruohot, kuten nämä kilpikonnaruohot (Thalassia testudinum) edustavat niitä harvoja korkeampia kasveja, jotka ovat kyenneet palaamaan maalta takaisin mereen Ensisilmäyksellä autio lta näyttävästä ruohikosta ei kannata uida ohi. Ruohikkoon ei kuitenkaan sovi mennä makaamaan - sopivasti tasapainottamalla voi laskeutua aivan pohjan tuntumaan.Tästä perspektiivistä saattaa nähdä ruohikossa asustavat meri hevoset tai keltavihreän antennikrotin (Antennarius pictus) Hyväll ä tuurilla paikalle kauhoo kilpikonnaruohoa ravinnokseen
tamia runkokuntia. Porites kasvaa parhaimmillaan 9 mm vuodessa. Vanhimmat yhdyskunnat saattavat olla lähes tuhat vuotta vanhoja! Jos korallin pinnasta ottaa kädellä kiinni, tappaa välittömästi sata tai tuhat polyyppia. Korallin pinta muuttuu ensin valkoiseksi, sitten siihen alkaa kasvaa vihreää levää Pahimmassa tapauksessa bakteeri- infektio tuhoaa koko korall in.
Suuren korallin vieressä on pienempi korallimuodostelma. Sen päällä kököttää valtava, ihmisen pään koko inen simpukka Ei mikä tahansa simpukka, vaan yksi yhdek-
lä, mutta periaate on sama: levät yhteyttävät ja tuottavat siten isännälIe ravintoa Levä saa vastapalvelukseksi suojan saalistaji lta ja yhteyttämiseen välttämättömiä ravinteita ja hiilidioksid ia, joita muodostuu isännän aineenvaihdunnan myötä. Itse asiassa tätä ravinteita kierrättävää yhteiseloa pidetään koko koralliriutan syntymisen perusedellytyksenä - ilman leväosakasta koralli ei kykene kasvamaan eroosion kuluttavaa vaikutusta nopeammin. Sama toisinpäin: leväsymbionttien ansiosta jättiläissimpukka kykenee kasvamaan metriseksi ympä r istössä, jossa ravinteita on niukasti.
käyttävä liemikilpikonna (Cheionia mydas)
Viiden metrin syvyydessä kasvaa valtava, kaksimetrinen kivikoralli. Tunnistan sen Porites -suvun edustajaksi. Parvi keltasaha-ahvenia (Anthias squamip innis), joita joskus kultakaloiks ikin kutsutaan, pyörii levottomasti muodostelman yllä, kadoten korallin koloihin sukeltajan lähestyessä. Kivikorallit ovat yhdyskuntia: satojen, tuhansien tai kuten tässä tapauksessa miljoonien yksittäisten korallipolyyppien muodos-
sästä tunnetusta jättiläissimpukkalajista (Tridacna) Suurimmat löydetyt jättiläissimpukan kuoret painoivat lähes 250 kiloa! Tämä yksilö on tuskin viisi kiloinen, mutta veden alla sekin näyttää valtavalta. Jättiläissimpukoilla ja koralliriutan rakennusmestareilla, kivikoralleilla on jotain yhteistä. Nimittäin nerokas symbioosi pienten panssarisiimalevien kanssa. Simpukat viljelevät leviä kuorten välistä kohti auringonvaloa työntyvän vaipan onteloissa Koralleilla leväviljelmät ovat solujen sisäl-
Sata metriä rannasta laguunin pohjasta kohoaa runsaasti korallipilareita ja yksittäisiä jättiläiskoralleja. Kirjava joukko kaloja pörrää sukeltajan ja korallien ympärillä Osa seurailee kuplien puhaltajaa: ne ovat valitettavasti oppineet, että ajoittain pohjaa pöllyttävä räpylöitsijä saattaa jättää jälkeensä jotain syötäväksi kelpaavaa. Osa sukeltajista jopa ruokkii kaloja, vaikka se on eettisesti epäilyttävää ja yleensä myös laissa kielletty. Pohja viettää yhä syvemmälle, kunnes saavumme riutan laguuninpuoleiselle seinämälIe. Se on lukemattomien kivi- ja pehmeiden korallien, tulikorallien, sienieläinten, sammal eläinten, simpukoiden, kotiloiden, äyriäisten, meritähtien ja kalojen kansoittama. Pehmeät korallit eivät jätä jälkeensä kiinteää kalkkirankaa kivikorallien tavo in Ne eivät siis osallistu riutan muodostamiseen, mutta ovat kuitenkin tärkeä osa elävän koralliriutan lajistoa. Riuttamuodostelma kohoaa kohti pintaa.Aivan pinnan tuntumassa se muuttuu tasaiseks i kivikorall ipuutarhaksi Tätä osaa kutsutaan riuttatasanteeksi. Maisemaa hallitsevat erilaiset pensas-, tuli-, aivo- ja hirvensarvikorallit. Ne viihtyvät pinnan lähellä kovassa virtauksessa ja auringonpaisteessa Osa niistä saattaa jopa jäädä kuiville laskuveden aikaan. Koralli- ja saha-ahvenet parveilevat ruskeiden, vihreiden ja violettien kivikorallien seassa Korallit saavat vihreän- ja ruskean sävyiset värinsä symbioosileviltään, siniset, liilat ja punaiset värit puolestaan kehittyvät auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavista pigmenteistä. Tyvenellä kelillä riuttatasanne on ihanteellinen paikka snorklai luun, koska
vesi on kirkasta ja matalaa ja elämää on runsaasti.
Aivan riuttatasanteen ulkoreunalla avomeren aallokko murtuu riuttaa vasten. Huonolla kelillä tänne ei sukettajalla ole asiaa. Aaltojen suurin energia pelkistyy riutan reunaan, joten riutta suojaa koko rantavyöhykettä ja sen ihmisiä eroosiotta. Keskimäärin virtaukset ovat liian kovia jopa koralleille, joten reunamalla kasvaa ainoastaan punaisia kivenkovia korallileviä. Syvemmällä riutan ulkoreunalla olosuhteet vakiintuvat, vaikka virtaukset ovat edelleen voimakkaita.Täällä sukeltaja kohtaa ulapan vierailijat barrakudat, piikkimakrillit, lepakkokalat, hait ja paholaisrauskut. Rinteessä asusta<f runsain joukoin merivuokkoja ja niiden potttavien lonkeroiden seassa eläviä vuokkokaloja. Niitä lähestyvä sukeltaja saa osakseen vihaisia pyrähdyksiäVuokkokala pörhistää eviä ja käy
uhittelemassa aivan maskin edessäkalojen maailmassa ei ratkaise suuri koko vaan rohkeus.
metrin syvyydessä riutan ulkoreunalla kivikorallit käyvät vähiin, koska valo ei riitä enää niiden symbioottiselle levilIe. Riutta päättyy jälleen hiekkapohjaan, joka viettää loivasti syvyyksiin. Tätä vyöhykettä kutsutaan ulko- tai eturiutaksi. Sen tyypillisiä asukkaita ovat sarveiskorallit, värikkäät pehmeät korallit, hiusmeritähdet, mureenat, simput ja suuret meriahvenet. Siellä täällä sinisessä hämäryydessä kohoaa korkeiden korallipilarien jylhiä muotoja. Kookas tumma hahmo lähestyy etualaita. Teen jälleen tuttavuutta erään Punaisenmeren tavaramerkin kanssa: lähes kaksi metrinen napoleonkala, oikealta nimeltään kyhmyhuulikala (Cheilinus undulatus), osoittaa kiinnostusta. Kenties sitä houkuttavat kuplat, tai mahdolliset makupalat Katseet kohtaavat, ja totean mielessäni, että kananmunia ei ole tarjolla ja että ne eivät ole kyhmyhuulikalan luonnol-
Koralliriutoilla sukellettaessa nyrkkisääntönä kannattaakin pitää: "älä koske mihinkään". Tähän voisi vielä lisätä seuraavat: II älä poimi mitään mukaasi II, II älä ruoki ketään II , "älä häiritse ketään" ...
lista ravintoa. Kyhmyhuulikalan tarina on surullinen: kannat ovat taantuneet voimakkaasti ryöstökalastuksen takia. Hong Kongilaiset ravintolat maksavat omaisuuksia tästä maailman suurimmasta huulikalalajista. Lihaa myydään 200 dollarin kilohinnalla. Aasiassa kyhmyhuulikalan huulista saa maksaa vielä sata dollaria enemmän - raukat uskovat niiden lisäävän potenssia. Kiinassa uhrataan omaisuuksia, jotta kyhmyhuulikalaa voitaisiin häissä. Kalan pyytämiseen käytetään usein kovia otteita. Ahdistettu Napoleonkala kiilaa itsensä korallien sekaan, josta se saadaan esille repimällä korallit kappaleiksi. Kun kalan pää näkyy, se ja siinä sivussa hehtaari koralliriuttaa, myrkytetään natriumsyanidilla - jälkeen jää runsaasti kuolleita eläimiä. Katselen hetken ystävääni, joka poistuu nälkäisen tai ainakin hieman pettyneen näköisenä paikalta.
Kirkas vesi hämää kotimaassaan sukeltamaan tottuneen turistin. 30 metriä on 30 metriä, vaikka sukel-
taisi tislatussa vedessä. Paine alkaa tehdä tepposia, mittarikin kertoo, että on aika palata ihmisten ilmoille. Vinkkaan sukellusparille ja nousu kohti karua, kuivaa maata alkaa teksti Markus Dernjatin kuvatJ &J Nurminen
Oy
VedenalaisteknUkka
Pl 58, ( Kirunkuja 5 ),21201 Raisio
Puh. (02) 4364400 - Fax (02) 4373110
Sähköposti: tarwell@kolumbusJi rauli.lahteenmaki@tarwellJi
Sukellusvarusteet
Sukelluslaitteet ja Sukellusjärjestelmät
Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit
Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut
Liittimet ja Huolto
Suomen Olympiaurheilun virallinen matkatoimisto hoitaa Salt Lake Cityn kisakoneen lisäksi lukuisat muut arvokisajoukkueet määränpäähänsä. Ja tietysti myös yleisön!
TAAS ON TULOSSA HUIPPUJÄNNITTÄVIÄ UUTUUSMATKOJA, ESIM.
• Jalkapallon MM-karsinta , Englanti-Suomi 23.-25 3.2001
• Jääkiekon MM-kisat Saksa, Hannover 28.4.-13.5.2001
• Yleisurheilun MM - kisat Kanada, Edmonton 3.-12.8.2001
• Ruotsi-Suomi YU-maaottelu Göteborg 1.-2.9.2001
• Talviolympialaiset USA, Salt Lake City 2002
• Kesäolympialaiset Kreikka, Ateena 2004
• ManU Jalkapallomatkat
• Formulamatkat Kysy lisää!
SUOMEN MATKATOIMISTO www sml.fi
Puh. (09) 18262061 , fax 18262320, ma - pe 9-17 email sports production@sml.fi Puhelinmyynli 010 826 8000 (paikallispuhelun hinnalla) ma-pe 8-19, 10 10-15
Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin Kaikilla vesillä!
Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.
Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.
Lisenssi antaa taloudellista turoaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.
Merivoimien
Väylä
Komentajat Ilpo Bergholm ja Risto Haimila Merivoimien esikunnasta informoivat aluevalvontalain soveltamisen tuoreita vaiheita myös SUSL:n vuosikokouksessa lokakuussa. Kuvat Leena Koivumäki
Aluevalvontalain kokonaisuudistus valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uusi aluevalvontalaki ja sitä täydentävät aluevalvonta-asetus ja suoja-alueasetus astuvat voimaan 1.1.2001.Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti laki koskee myös Suomen kansalaisia, kun tällä hetkellä voimassaoleva säädäntö kohdistuu ulkomaalaisiin.
Uusi aluevalvontalaki tulee rajoittamaan tiettyjä toimintoja, ei liikku-
mista sinänsä. Lain 4. luvussa säädetään suoja-alueista, joita ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan kannalta tärkeät, rajoiltaan tarkkaan määritetyt Suomen aluevesien osat sekä suojaalueilla noudatettavista toimintarajoituksista. Rajoitukset koskevat mm. sukeltamista käyttäen hyväksi sukelluslaitetta, kalastusta tietyn tyyppisillä laitteilla sekä liikkumista puolustusvoimien alueiden läheisyydessä sil-
loin kun maihinnousu merkityille alueille on lain nojalla kielletty. Sanottu toiminta olisi sallittua vain erikseen myönnetyllä luvalla.
Asetukset Aluevalvontalain täytäntöönpanoa varten ovat valmisteilla. Valmistelutyöhön kuuluvat mm. suoja-alueiden rajojen yksityiskohtainen määrittely ja lupamenettely.
Nykykäytäntöön verrattuna alueiden lukumäärä ja kokonaispinta-ala pienenee. Alueiden sijoittamisessa
Ei-suoja-alue1
Ion otettu huomioon aluevalvonnan turvaamisen näkökohdat. Alueet sijaitsevat pääsääntöisesti aluemerelIä.Alueiden rajoja määriteltäessä on kuultu mm. Suoja-alueille jää joitakin sukellustoiminnan kannalta mielenkiintoisia kohteita, joille sukeltaminen tulee olemaan luvanvaraista. Oheisessa suoja-aluetta kuvaavassa piirroksessa on pyritty tuomaan esiin suoja-alueisiin liittyviä näkökohtia, jotka tulee ottaa huomioon sekä lupia anottaessa että myönnettäessä. Aluevalvontaviranomaisen lupa ei esimerkiksi oikeuta sukeltamaan Museoviraston tai Sota-
Suoja-alue
Merikaapeliverkosto
Vedenalaise alvontajärnsorikenttä
Vävlä
museon hallinnassa olevilla hylyillä. Lisäksi suoja-alueella sijaitsee yleensä sotilasalue, johon liittyy 100 metrin lähestymiskielto. Luvan myöntäminen selkeästi määriteltyihin kohteisiin, kuten hylky tai saaren ranta sekä matalikko, ei aiheuttane ongelmia. Lupahakemusten käsittely ja ratkaisu tulee olemaan merivoimien aluevalvontavastuussa olevien joukko-osastojen vastuulla. Näitä ovat Kotkan Rannikkoalue, Suomenlahden Meripuolustusalue ja Saaristomeren Meripuolustusalue. Lupamenettely on tarkoitus luoda mahdollisimman joustavaksi sisältäen mm. määräajaksi myönnettävät lu-
vat sekä yksinkertaistetun menettelyn. Yksinkertaistettu menettely on tarkoitettu joustavuuden lisäämiseksi kertaluonteisissa yksittäistapauksissa. Lupa-anomuslomake on valmisteilla ja se tullaan jakamaan asetuksen voimaantulon jälkeen valvontaviranomaisten palvelupisteiden lisäksi puolustusvoimien internet-sivuilla (www.mil.fi) sekä alan harrastaja- tai
Komentaja Ilpo Bergholm tiedottaja, Merivoimien esikunta
Lupamenettely on tarkoitus luoda mahdollisimman joustavaksi sisältäen mm. määräajaksi myönnettävät luvat sekä yksinkertaistetun menettelyn. Yksinkertaistettu menettely on tarkoitettu joustavuuden lisäämiseksi kertaluonteisissa yksittäistapauksissa.
Sukeltajat kuljetettiin vartiolaivo Merikarhulle,joka toimi harjoituksen johtokeskuksena sekö tukialuksena.
Pelastusviranomaisille suunnattu veKotkassa 13 - 14.9.2000. vastas i sisäasiainministeriö yhdessä Etelä-Suomen lääninha ll ituksen kanssa. tarkoituksena oli testata viranomaisten pelastussukellusvalmiutta valtakunnallisesti. toteuttamisen vaikutti mm Finn+Baltic-puskuproomun kaatuminen Hangon edustalla vuonna 1990.
Lappeenrannan pelastus laitos vastaanotti 13.9 2000 klo 8.26 virka-
apupyynnön, jossa pyydettiin pelastussukeltajia ja vedenalaiseen työhön tarkoitettua kalustoa. Päivystävän palomestarin toimesta ko. pyyntöön vastattiin ilmoittamalla pelastuslaitoksen sukellusryhmä sekä kalusto.
Sukellusryhmä oli valmiina lähtöön pelastuslaitoksen yksiköllä klo 9.15 ja arvioitu saapumisaika Mussalon satamaan noin klo 10.45.
Ryhmän saapuessa Mussalon satamaan, oli siellä jatkokuljetus kokoontumispaikalle paikallisen meripelastusseuran aluksella. Kokoontumispaikalla Kuusisen sotilassatamassa suoritettiin varsinainen ilmoittautuminen Sukellusryhmistä muodostettiin jouk-
Harjoitus kuvasi tilannetta, jossa karille ajanut matkustajalaiva oli ajautunut matalikolle. Loukussa oli useita "matkustajia", sekä sukellustyötä vaikeuttamassa mm. huonekaluja.
kueita
Joukkue käsitti 15-20 pelastussukeltajaa eri pelastuslaitoksilta. Ilmoittautumisen jälkeen odotettiin Kuusisen satama-alueella joukkueen toim intakäskyä siirtymisestä venekuljetuksin sukellustukialus MerikarhuIle. Merikarhulla johto antoi joukkueenjohtajille/varajohtajille tilannekuvauksen, jonka jälkeen saatiin määräys valmistautua sukellukseen. Joukkue oli valmiudessa Merikarhun kannella odottaen venekuljetusta varsinaiselle sukelluskohteelle. Kuusisen satama-altaassa sijainnut sukelluskohde - pelastusopiston hylkysimulaattori - oli jaettu kolmeen eri lohkoon. Joukkue jaettiin kol-
meen kumiveneeseen tukialuksella joille oli määrätty sukelluskohde/lohko. Ryhmämme sukelluskohde oli portaikko jossa sijaitsi mm. paineovi. Kohteessa oletettiin olevan ilmataskuja. Pelastamista varten ryhmällä oli käytössä nk talkkarinmaski mahdoll isia pelastettavia varten. Kohteesta löydettiin yksi menehtynyt (nukke). Sukellusajaksi oli määrätty 10 minIsukeltaja , syvyys 8 m
Joukkueemme sukellukset loppu ivat sukelluskohteella noin klo 15.30 jonka jälkeen suoritettiin tarvittavat huoltotoimenpiteet Kuusisen satama-alueella teksti ;a kuvat Matti Pöntinen Lappeenrannan pelastuslaitos
osallistuu ainoastaan Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja Pelastuslaitoksen sukeltajia. Kaikkien sukelluksiin osallistuneiden tulee olla sukelluskoulutettuja ja emo organisaatioissa sukellustehtävissä palvelevia sukeltajia ja heillä tulee olla voimassa oleva sukelluslääkärintodistus. saapuvat sukeltajat jaetaan joukkueisiin, joille nimetään johtajat sekä kukin joukkue kolmeen sukeltajaryhmään, jossa kussakin on nimetty ryhmän johtaja.
Noudatettavat varo- ja turvamääräykset
noudatetaan seuraavia määräyksiä: Puolustusvoimien 'Varomääräykset sukellettaessa", Pelastuslaitoksen ''Turvaohjeet palokuntien vesisukellukseen".
Kaikkien sukeltajien on tunnettava oman organisaation käyttämä turvamääräys ja lisäksi tutustuttava ennen sukeltamista muiden käyttämiin määräyksiin. Myös turvaohjeeseen on tutustuttava. Sukellusjoukkueen johtaja kertaa oleellisimmat osat määräyksistä ennen sukelluksia. Tärkeitä ovat vedessä käytettävät käsi-, köysi- ja valomerkit, sukellustehtävän suoritus, turvasukeltajien toiminta sekä johtaminen pinnalta (turvaköysi tai puhelinyhteys
Kaikilta sukeltajilta tarkastetaan varustus ennen sukellusta ryhmänjohtajan johdolla. Kukin sukeltaja antaa ryhmänjohtajalle lähtöilmoituksen jossa ilmoittaa nimensä, tehtävän, suurimman sallitun sukellussyvyyden (10m), käytetyn sukelluslaitteen sekä laitteensa ilmamäärän. Kaikki sukellukset suoritetaan "suoranoususukelluksina", jolloin ei etappipysähdyksiä tarvita. Kullakin sukeltajalla on oltava oma avustajansa, joka ylläpitää yhteyden omaan sukeltajaan turvaköydellä vähintään kahden minuutin välein tai puhelimella. Mikäli käytetään puhelinta on mahdollisen puheyhteyden katkettua käytettävä köysi merkkejä Mikäli käytetään langatonta puhelinta on tämän lisäksi kuitenkin käytettävä turvaköyttä.
Harjoitusken erityismääräykset
Sukelluksien aikana simulaattorin välittömässä läheisyydessä on jatkuvasti turvasukeltajaryhmä joka koostuu ryhmän johtajista sekä kahdesta sukeltajasta (1 +2).
Lääkäri päivystää jatkuvasti emälaiva Mursulla varsinaisina Lääkärille on varattava lähtövalmiudessa oleva kumivene. Lääkärin veneessä on oltava paarit. Helikopteri tulee olla valmiudessa helikopterikentällä Ambulanssi varataan ajaksi satama-alueelle. Emälaiva Mursun siirrettävä painekammio on oltava käyttövalmiina.
Turvasukeltajien kumiveneessä tulee olla hapenantovälineet sekä ensiapuettä viestivälineet.Turvasukeltajilla on oltava varahengitysventtiili (vararegulaattori) omissa sukelluslaitteissa.
Turvasukeltajien veneen tulee olla niin lähellä simulaattorissa ryhmän venettä, että yhteys voidaan pitää vaikka puheella.
Satama-alue eristetään muulta vesiliikenteeH:ä ja merkitään vedenalaisen sukellustyön merkein.
Toimenpiteet onnettomuustapauksessa oleva joukkueen tai ryhmän johtaja ilmoittaa välittömästi onnettomuuden havaittuaan tai epäiltyään turvasukeltajaryhmälle tapahtumasta.llmoitus tehdään puheradiolla tai huutamalla.Turvasukeltajaryhmän johtaja välittää tiedon turvasukeltajien johtajalle ja käskee omat sukeltajansa tilanteen mukaiseen toimintaan. noudatetaan merivoimien käyttämää kuljetussuunnitelmaa, johon on merkitty liittyvien kulkuneuvojen, sairaalan sekä hoitokammion hälytysperiaatteet. sijainnit ja yhteystiedotTurvasukeltajien johtaja vastaa kuljetussuunnitelman laatimisesta yhteistoiminnassa lääkärin kanssa.
Turvasukeltajaryhmä vastaa siitä että uhri saadaan turvallisesti pintaan. Lääkäri johtaa ensiavun antamisen, ja mahdollisen evakuoinnit toteutetaan kuljetussuunnitelman mukaisesti
Sukellusryhmän johtaja vastaa siitä että uhrin täytettynä toimitetaan uhrin mukana jatkohoitoon.
Uhrin sukelluslaitteet tulee säilyttää onnettomuushetken asetuksissa (venttiileitälvast. ei saa sulkea).Turvasukeltajien johtaja vastaa sukellusvarusteiden talteen ottamisesta jatkotutkimuksia varten.
Otteita harjoituksen ohjeesta
Merivoimien sukeltajakurssi kouluttaa kaikki puolustusvoimien sukeltajat. Kurssilla koulutetaan vuorovuosina 12-20 raivaaja- tai taistelusukeltajaa. Raivaajasukeltajat koulutetaan merimiinojen etsintään, tunnistamiseen ja tuhoamiseen, kun taas taistelusukeltajat koulutetaan tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin saaristo- ja rannikko-olosuhteissa.
Vuonna 2000 on koulutuksessa ollut taistelusukeltajakurssi, joka on numeroltaan SukK 76. Kurssin vahvuus on moninaisten vaiheiden jälkeen muodostunut 12 sukellusoppilaaksi.
Lokakuuhun mennessä oppilaille oli opetettu perustiedot ja -taidot, mitä heille suunniteltujen tehtävien suorittaminen vaatii. Käynnissä oli koulutuksen sovellettu vaihe, missä opittuja asioita kokeiltiin käytännössä muiden joukkojen kanssa. Perinteen mukaan koulutuksen tässä vaiheessa taistelusukeltajakoe, jonka tarkoituksena on mitata ovatko oppilaat taidoiltaan ja ennen kaikkea asenteeltaan niitä sotilaita, jotka sijoitetaan reservissä taistelusukeltajiksi. Kyse oli siis taas kerran omien rajojen etsimisestä ja niiden ylittämisestä.
Koe alkoi lokakuun 2. päivänä klo 07.45 sukeltajakurssin johtajan pitämällä alkupuhuttelulla. Puhuttelun sanoma ei jäänyt kenellekään epäselväksi.Testi tuli olemaan fyysisesti erittäin vaativa. Kurssin johtaja korosti myös ryhmähengen merki-
tystä. Ryhmä on aina yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, eli kaveria ei jätetä.
Itse koe jakaantui eri vaiheisiin. Ennen jokaista vaihetta käskettiin reitti, kulkuväline/etenemismuoto ja määräaika. jos saapui kontrollipisteeseen etuajassa oli mahdollista saada lepohetki, jonka aikana voi syödä, vaihtaa varusteita tai levätä. Varsin pian kävi selväksi, että taukopaikalla ehti juuri ja juuri lämmittää ruokansa myrskykeittimellä ennen seuraavalle osuudelle lähtöä.
Ensimmäinen osuus suoritettiin marssimalla noin kymmenen ki lometriä, jonka jälkeen si irryttiin meren rantaan valmistautumaan sukellukseen. Sukellusosa muodostui noin kahden kilometrin va-suunnistuksesta (Iaitteena Dräger LAR Vhappilaite), joka päättyi erääseen saareen. Tältä saarelta piti vajaan kahden tunnin sukelluksen päätteeksi siirtyä takaisin alkupisteeseen varustuksen kanssa. Siirtyminen käsitti puolen kilometrin pintauinnin sekä parin kilometrin marssin. Koe alkoi hiljalleen päästä vauhtiin.
Sukellusta seurasi nopea kuivamuonatankkaus ja lähtö pintauintiosuudelle. Uitava matka oli 4,5 kilometriä, jonka aikana todettiin, että joskus matkakin voi vauhdin sijasta tappaa. Eteneminen oli kiduttavan hidasta (alle kilometri tunnissa), mikä sai matkan tuntumaan loputtomalta. Viimeisimmät uimarit hinattiin kuivalle maalle partiotovereiden voimin pimeän jo laskeuduttua
Upinniemen ylle. Oli aika lähteä melomaan. Kanootteihin lastattiin taisteluparin varustus. Edessä oli 15 kilometrin siirtyminen. Aikaa oli varattu alle kolme tuntia, mikä ei ole paljon, kun prtää suunnistaa pilkkopimeässä saaristossa. Melontaosuus ei sentään rasittanut uinnin runtelemia jalkoja. Syykin selvisi pian. Seuraavasta pisteestä alkoi 25 kilometrin marssi, joka päättyi aamun sarastaessa kanooteille. Taas asetuttiin kanootteihin ja siirryttiin jo tutuksi tullutta reittiä pitkin takaisin.Tässä vaiheessa alkoi väsymys jo painaa. Yksikanootti jatkoi käännöspisteestä suoraan kaislikkoon. Molemmat taistelijat olivat nukahtaneet kesken melomisen.
Ajatusmaailma oli supistunut yhteen toiveeseen: LEPO!
jäljellä oli enää saaristosuunnistus. Kymmenen kilometriä saarelta toisele välillä uiden, välillä marssien. Ajatusmaailma oli supistunut yhteen toiveeseen: LEPO! Neljän loputtoman tunnin jälkeen näkyi edessä kouluttaja, joka käski nousta ajoneuvoon. Koe oli päättynyt. Taistelusukeltajakoe 2000 kesti 36 tuntia. kaikki sukeltajakurssi 76:n op-
pilaat suorittivat kokeen hyväksytysti läpi Seuraava päivä alkoi poikkeuksellisesti vasta kahdeksalta. joka-aamuinen aamulenkki oli peruttuo teksti ;a kuva SukK 76:n taistelusukelta;aoppilaat
Kyse oli siis taas kerran omien rajojen etsimisestä ja niiden yl ittäm isestä.
Järjestämme - opastetut sukellusretket ja -leirit - kevättalvella avantosukelluksia
Käytössäsi on - 12m pitkä ja 4m leveä tukialus - sukelluksen ja veneilyn hallitseva kippari - paineilmakompressori - runsaasti sukelluskohteita
Etäisyys esim. Helsingistä 350 km, Joensuusta 100 km
PURUUEDEN RETKEILY
TIMO JA EEVA TYNKKYNEN
KESÄLAHTI Puh. 013-371 793,0400-778439 http://personaLinet. fi/palvelu/puruvedenretkei Iy
Diving Center - Red Sea -Hurghada, Egypt
HURGHADA/KEVÄT 2001
pAlVARETKI 30 USD /h, 2 sukellusta
5 pÄlvAN PAKETTI 145 USD /h, 11 sukellusta
LIVEABOARD SAFARIT 5vrk, min. 12 henkeä, Pohjoinen 75 USD /h Ivrk
Etelä! Quser/ Marsa Alam 90 USD /h Ivrk
Lisätiedot: ( myös suomeksi) www.red-sea.comlelghonamy elgho@hurghada.ie-eg.com fax + 2065 544 861
Kamerat sukelta;ille
Käy!eHyjä ja uusia VA-kameroita VA-kamerahuo/to
Avoinna ma-pe 09.00-16.00
Kielotie 4-6, PL 96 01301 Vantaa
FOTOALAN ERIKOISTYÖT Puh. 09-873 5066, Fax 09-873 5077
Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Tapahtumaraportti on aina tehtävä. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh. 09-3481 2257
Ei vilahdustakaan kuuluisasta Mäkelänrinteessä riehuvat Tanskalaisesta turskasta, ei mielessäni, laukaisen. Turska kahden kilon kampeloita, suu on lävistetty. vain täynnä meduusaa.Toinen Rantaudun Tanskalaisesta lekilpailupäivä on käynnissä ja väkeitosta. Katseeni nousee ahdistus valtaa märkäpuvun. tyypilliseen tapaan kohti kilVirtsainen mieli haluaisi men- pailijoiden suuriita saaaliita. nä virran mukana rantaan, jo- Mutta rannalla lojuu vain hon on jo moni muutamia kampeloita. Sitten ajelehtinut. Miksi kidutan it- merestä nousee suuri suoseäni? Miksi sukellan hiekka- malainen, Pasi Rainesalo. Pasi sumuun? Puhallan snorkkelini on aiheuttanut konkurssin tyhjäksi ja katson rantaa, jossa Tanskalais- Saksalaiselle pakashuoltajamme Eero heiluttaa tekalatuotannolle. Hienot Suomen lippua Perkele, pe - turskat ja kymmenen kamperiksi ei anneta. Viimeinen tunti kuluu. Poijussa vain muutanma kampela. Turska missä olet? 140 sukellusta jo taulussa, eikä petoa ole näkynyt. Pohkeet alkavat olla kiveä kun huomaan hahmon lipuvan allani. Onko se Saksan rajalta rantautunut bratwust vai onko se? Sukellan kohti hiljaa lipuvaa, isopäistä olentoa. Suoristan käteni. Tähtään, mutta miksi en laukaise? PM-kisojen jännitys purkautuu käteeni. Viime talven lukemattomat treenit
laa nostavat Pasin ohi paikallisten hylkeiden. Pasi voittaa ensimmäisenä Suomalaisena PM-hopeaa Suomen ulkopuolella. Hyvä Pasi! Turskakidutus palkitaan ja Matti riistää PM-pronssia. Kiitos Itämeri, kiitos Suomen sukelluskalastajat! teksti Matti Pyykkö kuvat Jukka Rapo
Pasi ja kilon karisiika
Norjalainen turska
KESÄN 2000 KILPAILUJEN TULOKSET
10.6. Dödörens Cup Hanko
1Jukka Levonen RMSK
2. Jyr1<i Vanne RMSK
3. Jan Koskinen Team Kampela
1.-2.7. Porkkala Cup
1. Pasi Rainesalo Team Kampela
2. Jukka Rapo Team Kampela
3. Matti F'yy\d<ö Team Kampela
22.7. Jaskan Muistokisa Urajärvi
1. Pertti laakso RMSK
2. Peke Niemelä Lahden
3. Kyösti Tissari Lahden
SM-Kisat Rauma 29. -30.7.
1. Jukka Levonen RMSK
2 Matti Pyykkö Team Kampela
3. Peke Niemelä Lahden Pingviinit
Rauman mestaruuskilpailut 12.8.
1. Le""nen Jukka RMSK
2 Kimmo Hehkun RMSK
Hanko Cup 2.9.
1. Jukka Rapo Team Kampela
2.Pertti Laakso RMSK
3. Peke Niemelä Lahden Pingviinit
PM -kisatTanska, 9.-10.9. Sonderborg
1. Jesper Södegren Tanska
2. Pasi Rainesalo Suomi
3. Matti Pyykkö Suomi
Krimin sodan jälkeen olivat
Saaristomeren
laivaväylät jokseenkin huonosti merkityt, viitat olivat hävinneet, osakummeleista oli sortunut mereen tai muuten vain tuhottu. Mutta kaupankäynninja merenkulun oli siitä huolimatta jatkuttava.
Kaukaiseen Pietariin tuotiin joka tapauksessa erilaisia tarvikkeita lännestä. Kauppaita eivät sotkuiset väylät häirinneet, hehän maksoivat merenkulkijoille siitä, että he ottivat riskin ja hoitivat kuljetukset perille. Pietari oli Lontoosta katsottuna lähes Siperiassa ja sinne oli helppo myydä esimerkiksi hiiltä, jota saarivaltakunnasta louhittiin melkoisia määriä. Hiilikauppa kukoisti ja oli kukoistanut jo kymmeniä vuosia. Sen ympärille oli luotu jopa oma laivatyyppi, "collier-brig", joka raskaskulkuisena soveltui hyvin hiilien kuljetukseen.
Alfredin matka
Joskus loppuvuodesta oli eräs näistä mustista laivoista lastattu Englannissa ja ottanut suunnan kohti itää ja kaukaista Pietaria. Syksyinen meri oli pakottanut laivan kulkemaan ensin avomerta Utön vesille ja sieltä sisään saaristoon. Voidaan kuvitella, että raskaasti meressä vaaruva alus ei ollut niitä kaikkein parhaita pur-
jehtijoitakaan, koska se oli tarkoitettu viemään suurta lastia hitaasti ja varmasti perille. Nopeus oli suuren lastinkuljetuskyvyn rinnalla toisarvoinen tekijä. Koska saarten suojassa kulkeva väylä ei ehkä ollut niitä parhaiten merkittyjä oli laiva jossain matkan varrella käynyt nokkaisemassa jotain kivikkoa. Ainakin kaulasteevin ja kölin kulmassa on siitä selvät jäljet. Muuten laivan runko oli ehjä. Hitaasti oli matka taittunut ja ehkä jossain vaiheessa laivurin mitta täyttyi ja hän ohjasi aluksensa jonkin verran sivuun väylältä Stora Hästskärin kohdalla,Vänön kylän lähellä. Saarelaiset kertovat, että suuri laiva ankkuroi eräänä iltapäivänä outoon paikkaan ja saarelaisten tultua kysymään tarvitaanko apua olivat kannella olleet miehet ajaneet heidät aseilla uhaten pois pelkäsivät tietenkin että saaristolaiset plundraisivat laivan.Aamulla olivat miehet olleet poissa ja vain mastot olivat puhkaisseet meren tyynen pinnan.
Alfredin keulakuva, jonka Likitalo löysi keulan alta hiekasta. Vain kruunu näkyi hiekan päälle, kun se herätti mielenkiinnon. Keulakuva on nyt konservoituna Vänön kappelissa.
Rantalain mukaan saarelaiset mitä vietävissä oli, eli pinnan päällä olleen takilan ja kenties muutaman metrin pinnan allakin olevaa osaa.
Paikalla jossa Alfred lepää on 1820 metriä vettä, joten laiva itse oli tavallisilta saarelaisilta tavoittamattomissa. Koska vedenpäällinen osa pois jäi laiva vain saarelaisten muistiin ja kenties haluttiinkin unohtaa.
Ensimmäinen maailmansota alkoi ja sitten myös aikanaan loppui. Saaristossa kierteli sukeltaja Suckman Myran -nimisellä alukseIlaan nostaen erilaista tavaraa sieltä täältä. Hän kuuli myös "Alfredista" ja löysi alas mennessään ehjän laivan, joka oli täydessä hiililastissa. Myranin höyryvinsseillä revittiin kansi auki ja koko lasti nostettiin proomuun. Sai-
. , ',,- -.
vatko saarelaiset korvauksen yhteistyöstä, on asia josta ei puhuta.
Turkulaisten aloitettua sukeltamisen Saaristomerellä paljastui Alfredinkin kohtalo. Vänöläiset muistivat hylyn paikan ja neuvoivat uuden polven sukeltajat paikalle. Laivassa mahdollisesti vielä olleet jumprut, blokit, ankkurit ja muu irtain tavara muutti pikkuhiljaa vuosien saatossa kotimuseoiden kätköihin. Ankkurit tapasin 70-luvun lopulla eräästä va-
rastosta, josta niillä oli vaihdettu veneilytarpeita.
Vanhan hylyn kävi kuitenkin samoin kuin muidenkin. Mielenkiinto laantui, kun muualta löytyi uusia kohteita Nautic Club piirteli ja mittaili laivaa aikansa, mutta tokkopa siitäkään tuli sen valmiimpaa kuten niistä myöhemm istäkään mittaus ja piirtämis-sukelluksista joiden kohteeksi Vanha Herra on joutunut Raportointi ei ehkä ole ollut se päällimmäinen ajatus. Alfred jäi sukeltajille erääksi mukavimmista hyIyistä, olihan syvyys lähes ihanteellinen ja laiva oli selväpiirteinen kokonaisuus.
Tuhottu kohde
Itse sain kunnian ja myös ilon sukeltaa Alfredilla joskus 60-luvun loppupuolella, jolloin se oli vielä suhteellisen ehjä. Keulapakka ol i kokonainen ja peräpäässäkin olivat peräpeilin ikkunat paikallaan. Vain kannen oli Suckrnan repinyt ja sen jätteet lojuivat rungon vieressä pohjassa sekavana kasana
Myöhemm in löytyivät laivan nimikilpi ja Raikka Likitalon pitkään käteen tarttui keulan läheltä hiekasta keulakuvan kruunu.Tosin siinä kruunussa oli koko keulakuvakin kiinni Mantereen rotaryt innostuivat ja pyys ivät museovirastolta luvan res-
tauroida kuvan ja sitten myöhemmin sai Vanha Herra kunniapaikan Vänön kappelissa oven päällä. Tarkoitus oli nostaa myös jonkin verran tammea alttaria varten, mutta sen projektin toteuttaminen jäi, kun sukeltajat eivät innostuneet ilmaiseen työhön. Tosin Vanhan Herran ympäri llä tapahtuneen hässäkän aikana unohtui myös sukeltajienkin osuus sen keulakuvan pelastamisessa.
Alfred nykyään
Laivavanhus on nykyisin surkeassa kunnossa Se ei ole kestänyt satojen ankkurointien Alfredilla
Tällaiseksi on Museovirasto Alfredin luokitellut ja kyllä se aika pitkälle paikkansa pitääkin.
on sukellettu milloin suurilla kaIjaaseilla, troolareilla ja hinaajilla unohtamatta tavallisia pienveneitäkään. Kuulimme kerran VHF keskustelun kun pienveneen kippari kysyi suureita tukialukselta "Mihin ankkuroitte?" "Me ankkuroimme aina suoraan kohteeseen" oli vastausVaikka paikalla on vettä vain parikymmentä metriä rikkoo alas putoava, satakiloinen ankkuri aina jotain. Jollei ankkurointi vielä riitä, revitään sama rauta vinssillä ylös. Jos mukaan tulee muutama lankku niin mitä sillä on väliä, saatiinhan bongattua upea hylky ja hieno sukellus. OJ Eka Metsävuorl
Puoliso kertoo vuoden sukeltajasta
Armas työ- ja taistelupari ei ole kovin hyvä kehumaan itseään, joten minä häneltä kysymättä teen sen ylpeänä hänen puolestaan.
Sukellus alkoi Savonlinnassa
Aloitimme su kelluksen yhdessä viidentoista vanhoina. Harrastimme silloin intohimo isesti paitsi toisiamme, myös valokuvausta. Lu imme ilmoituksen vedenala isen valokuvauksen kurssista ja halusimme sille mukaan. Kurssille edellytyksenä oli kuitenkin laitesukellustaidot ja kumpikaan meistä ei tietenkään sukeltanut laitteilla - jo nuoren iänkään vuoksi. Lähdimme mukaan Savonli nn an Urheilusukeltajien toimintaan ja kävimme kurssinkin yhdessä heti kun ikä riitti
Savonlinnan urheilusukeltajat oli innostavan toimiva porukka nuorelle aloittavalIe sukeltajalIe. Olimme mukana kaikissa tapahtumissa , leireillä, pelasimme uppopalloa, harrastimme järviarkeologiaa Kesät suorastaan asuimme suke ll uslaiva Axel von Fersenillä, jolla seilasimme ympäri Saimaata. Meillä oli siellä oma nim ikkopunkkakin edessä ylhäällä vasemmalla Miten ihmeessä nukuimme monet kesät yhdessä reilun puolen metrin levyisellä laverilla?
Epäonnea merivoimissa
Rakkaan harrastuksen innoittamana Heikk i pyrki kutsuntojen käydessä merivoimiin ja halusi siellä tietyst i sukelluskurssille. Sisämaan poikia ei hevillä laivastoon huol ittu, mutta arvovaltaisen tahon suositukset etevän ja ansioituneen sukeltajan puolesta auttoivat asiaa (näin muistelisin). Sukelluskurssin pääsykokeissa tsemppi oli kova, mutta se katkesi onnettomuuteen pääsykokeitten välisenä yönä täyspakkauksen kanssa ryynätessä ja hävisi viimeistään sairaalassa. Lääketokkurainen mies oli hyvin onneton kokeitten ja sitä myötä sukelluskurssin mennessä ohi. Vähän as iaa auttoi myöhemmin Merisotakouluun pääseminen ja kuljettajanhommat sukeltajien emäalus Mursulla.
Innostava kouluttaja
Minusta sukeltaminen oli lainavehmuissa
palkitun Heikin kokemusten kirjo vertaistaan.
keillä kylmää ja hankalaa ja jäinkin väh itellen leirikokiksi, seuraneid iksi ja huoltojoukkoihin. Heikki sen sijaan jatkoi eteenpäin, keräili tähtiä ja kouluttautui kouluttajaksi. Ensin hän koulutti CMAS- systeemissä ja myöhemmin myös PADllla. Kouluttaminen jatkuu edelleen. Heikki on hyvä kouluttaja - ainakin luulen kuulleeni niin Hän on tar kka, ehdottoman nipo turvallisuusjutuissa ja samalla huumorintajuinen , helposti ymmärrettävä ja innostava. Seuratoiminnassa ensin Savonlinnassa ja sittemmin uudessa kotikaupungissa Lahden Pingviineissä Heikki on ollut innokas osallistuja ja kouluttaja, tosin viime vuosina aktiivisuus on hiipunut ajan puutteeseen.Aiemmin Heikki osallistui paljon myös SUSLin tapahtumi in, nykyään emo syystä lähinnä seurailee tapahtumia akti ivisesti
Kiinnostuksena meriarkeologiaja tekniikka
Savonlinnan ajoilta on peräisin Heikin innostus arkeologiaan. Olav in-
linnan virrassa riitt i tutkimista, samoin Laitaatsalmessa. Saimme olla mukana upeilla leireillä Astuvansa lmessa ja Ruokolahdella Käyhkään kanavan luona. Astuvansalmeen Ristiinaan on palattu vielä monta kertaa myöhemminkin. Heikki mm. kokosi eräänä talvena ryhmän ystäviä ja pohjan kartoituksen jäältä käsin mittaamalla Heikki on myös opi skellut meriarkeologiaa Merimuseo on myöntänyt miehelle pronssisen ja hopeisen ans iomerkin ansioista tällä saralla. Heikki on luonnonlahjakkuus kaikessa, mikä liittyy tekniikkaan. Niinpä laitesukellustekniikkakisat ovat hänellä erityisen innostuksen aihe Niissä hän on erittäin hyvin Muutamina viime vuosina pariks i on vakiintunut Rami Toivonen ja kaverukset ovat napanneet yhden suomenmestaruuden (olikohan vuos i -98) ja sijoittuneet muuten aina kärjen tuntumaan. Tänä vuonna työ ja perhe estivät kisaan pääsyn ja se oli katkera paikka!Varsinkin kun vielä aivan viime tipassakin soiteltiin ja pyydettiin mukaan. Mieheni sukellusreissut ulkomailla on varmaan laskettavissa yhden käden sormilla. Heikki on erinomai-
sen sopeutunut sukeltamaan Suomessa: kylmä, pimeä ja muta eivät ainakaan työtä haittaa. Olen joskus seurannut hänen touhuamistaan parin metrin syvyisessä ahtaassa mutakuopassa pää alaspäin ja kaikki kävi oikein rauhallisesti, ammattitaitoisesti ja hyvin. ÄllistyttävääTällaisiako kaikki sukeltajat ovat?
Leipätyö vedessä
He ikin alkuperäinen ammatti on puualan suunnittelija, mutta vetinen harrastus on vienyt miehen ja koko perheen. Heikki suoritti aikanaan myös kevytsukeltajan ammattitutkinnon. Sukellustöitä - lähinnä etsintöjä ja tarkastuksia - hän tekee aika palj on yrityksessämme.Yrityksen nimi on Pinnalla, mutta Heikki on pääasiassa pinnan alla Pinnalla järjestää veteen liikuntaan ja lapsiin liittyvää koulutusta ja tapahtumia sekä tekee uimaleluja.
Tämän lisäksi - tai tästä huolimatta - Heikin päätyö on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitossa: hän vetää projektia, jolla polkaistaan käyntiin lasten- ja nuorten hengenpelastuskerhotoimintaa Suomessa Kesäisin ei meinaa sukeltamiseen
Kuvat Ojamon louhoksessa. Heikki ottaa vastaan Inofocuksen kevytsuke/tajan ammattitutkinnon suorituksia marraskuussa 2000. Kuvat Petri Puromies.
Heikki Hämäläinen Norppaohjaaja, CMAS M2, PADI OWSI, K,:evytsukeltajan ammattitutkinto, Kansainvälinen Hengenpelastajantutkinto ILS. Reserviläistoiminta Reserviupseeriliitto, Vauvauinti, Uimaopetus, uimaopettajien koulutus, Vesi pelastus Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (nykyinen työnantaja), Tintti kirjat, pienoismallit. Heikin luettelemat ansiot: vaimo Niina Kettunen, viisi villiä poikaa ja yksi villi tyttö, museoviraston merimuseon pronssinen ja hopeinen ansiomerkki.
jäädä enää aikaa, sillä kesät menevät Suomea kiertäessä SUHin "Viisaasti vesillä" - valistus- ja hengenpelastuskiertueen mukana, jonka vetäjä Heikki on ollut.
Kyllä työ ja perhe rajoittavat harrastamista, se on sanottava. Nykyisin Heikki tuskin sukeltaa enää harrastuksena tai virkistykseksi - kaikki liittyy enemmän tai vähemmän työhön Onneksi ei voi sanoa, että hyvä harrastus on mennyt pilalle, kun siitä on tullut työ - paremminkin voi olla iloinen, että joku maksaa siitä, mitä voisi tehdä ilmaiseksikintai olisi voinut ennen asuntolainaa ja suurta perhettä?
Asuntolainasta puheen ollen; olemme juuri ostaneet ison vanhan talon joen rannasta. Sukeltajallahan täytyy olla vesi aivan rannassa - mieluummin omassa. Ympäristö on aivan ihana kaikelle vesiharrastamiselle. Lahden pingviinien mukana olemme saaneet olla mukana upeilla jokiuinneilla monena keväänä. Nyt aiomme niitä omasta rannastamme. Olemme olleet vesi-ihmisiä moni-
puolisesti: uineet sisällä ja ulkona kesät ja talvet, sukeltaneet, seilanneet, surffanneet, vesihiihtäneet, ajaneet skoottereilla, kalastaneet, meloneet, hyppineet... Lapsemme ovat olleen uimassa ja sukeltamassa vauvasta lähtien, jotkut heistä ovat jopa syntyneet veteen oman isän toimiessa kätilönä. Nyt vanhin poikamme, erinomainen sukeltaja ja juniorihengenpelastaja on kahdentoista ja Heikki haaveilee saavansa minut ja poikansa mukaan seuraavalle sukelluskurssilleen.Ympyrä sulkeutuu ja laajenee kuin renkaat vedessä...
Niina Kettunen
Merenkulkuhallinnon rakennusperinnön
inventoinnin kenttätyö saatu päätökseen
Helsingin Svarttbådanin majakka. Kuva Museoviroston arkistosta.
Historialliset merimerkit ja luotsipaikat ovat huomattava liikennehistoriallinen kokonaisuus ja näkyvä osa varsinkin ulkosaariston kulttuurimaisemaa. Kiinnostus niitä kohtaan lisääntyy jatkuvasti.
Museovirasto ja Merenkulkulaitos aloittivat vuonna 1996 merenkulkuhallinnon rakennusperinnön inventoinnin tavoitteena tunnistaa rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet ja määritellä niiden suojelutarpeet. Nyt hankkeeseen liittyvät kenttätyöt on saatu päätökseen.
Inventoinnissa selvitettiin kattavasti historialliset majakat, niihin kuuluvat henkilökunnan asuinalueet sekä luotsivartiorakennukset ja vai ottomat tunnusmajakat. Lisäksi dokumentoitiin esimerkinomaisesti avainkohteisiin liittyviä uudempia rakennuksia ja rakennelmia.valikoiden
kohteiksi otettiin kummeleita, loistoja jne. Rakennusten ja rakennusryhmien lisäksi inventoitiin muutamia toiminnallisia kokonaisuuksia, kuten historiallisia väyläosuuksia. Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella tarkastettiin lähes 130 luotsiasemaa, 45 majakkaa, 44 tunnusmajakkaa sekä kymmeniä kummeleita, loistoja ja muita merimerkkejä.
Inventoinnin alustavien tulosten perusteella Suomen historialliset majakat ovat vielä tällä hetkellä suhteellisen hyvässä kunnossa. Automatisoinnista johtuen niiden jatkuva huolto on kuitenkin loppunut ja rapistuminen on alkanut. Muutospaineita ovat aiheuttaneet myös käytön ja omistussuhteiden muutokset. Kivistä kasatut, usein valkoisiksi kalkitut päivämerenkulun kiintopis-
teet kummelit eivät ole kovin uhanalainen rakennusryhmä, mutta osa historiallisista kummeleista on viime vuosikymmenten aikana purettu ja korvattu betonisilla kaivonrengaskummeleilla.
Usein yli 20-metriset, puiset tai kiviset pookit eli tunnusmajakat ovat omaleimainen rakennusryhmä. Ne ovat myös kansainvälisesti mielenkiintoinen, muualta lähes kadonnut rakennusryhmä. Niitä on säilynyt huomattavan paljon Pohjanlahden rannikolla. Yleisintä loistomallia, kahdeksankulmaista valurautakoppia edeltänyt pyöreä kojumalli on erittäin harvinainen. Rannikon luotsiasemaverkko on harventunut jatkuvasti.vartiotuvat ovat jääneet kalastajien ja mökkiläisten käyttöön ja monet niistä ovat tuhoutuneet. Historiallisten merimerkkien ja luot-
sipaikkojen inventoinnin kenttätöiden tulosten analysointi on parhaillaan käynnissä ja kerätyt tiedot viedään talven aikana tietokantaan. Inventointiraportin ja tietokannan valmistuttua Merenkulkulaitos ja Museovirasto aloittavat merenkulun rakennusperintöön liittyvän suojeluohjelman valmistelun. Tavoitteena on saada aikaan samantyyppinen suojelusopimus kuin on tehty valtakunnallisesti arvokkaista rautatieasema-alueista.
Myös kenttätöitä pyritään jatkamaan. Seuraavaksi on tarkoitus siirtyä sisävesiväylien, järvien ja jokien varsille.
Iso-Kraaselin majakka Raahen seudulta. Kuva Museoviraston arkistosta.
Lisätietoja: tutkija Harri Nyman, puh. (09) 4050 9686, harri. nyman@suomenlinna.fi ja yli-intendentti Mikko Härö, puh. (09) 4050 9489, mikko.haro@nba.fi Laajempi tiedote ja valokuvia Museoviraston www-sivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/news/lehdisto/2000/syksyOO/ merim.htm
olosUhteemme asettavat kovia vaatimuksia varusteille. Helposti jäätyvät ja vapaapuhaltavat regut ovat vaarallisia ja pilaavat hyvät sukellusreissut Ota sinäkin käyttöösi Apeks, joka on osoittautunut toimivaksi vaativissa o10suhteissamme. Sen kuiva jäätymissu0ja, aU0stajan 1ämmönvaihdin ja vähentävä Venturi säät0 teKevät luotettavan. Apeks on erittäin
Sen ANS TI-testitulokset .. kki 'd 1" (mja2Smbar) ovat mar nOl en y 1- " - 'liW1Jrstyö voimaisesti parhaat. . .......LaadUkkaalle regulle annetaan tietenmn sen laatua vastaavan takuun - kaikille Apeks-reguille myönnetään ikuinen takuu.
Apeks on erinomainen valinta myös tekniikkasukellukseen.
Hanki sinäkin nyt Apeks TX -100 edulliseen syyshintaan. Se on varma valinta. Takuulla.
Kaup.an päälle iso regulaukku, arvo 160.Kysy melltä myös muita Al?eksin tuotteita; regut, säiliöventtiilit, mittarit, Octo+, pukuventtIilit. Va_SlOAsiivoDsl
Haull.- + 10 b -'aullia" 380,- UOlurv 250Kai. penlSvlllne8t -20% Ota yhteyttä, lähetämme kuvastDrv'hinnastDn!
När;pesvägern 9, 642(!)(!) f>uh. 06-2243590, 0400-56J8e€>.
Utö on saariryhmä.joka ensimmäisenä tervehtii merenkulkijaa hänen pyrkiessään Itämereltä saariston suojaan. Aikoinaan se oli saariryhmä,jossajurmolaiset pitivät lampaitaan ja kävivät kalassaja hyljejahdissa. Karit ja luodot olivat olleet heille tuttujajo kauan, kun ensimmäiset merenkulkijat etelästä omaksuivat Itämeren pohjoisen purjehdusreitin Utön kautta, luultavasti I200-luvulla.
Utön "majakka", kiwistä korkia röykkiö, edustaa 1200-lukua.
Se vesialue, jonka me tunnemme Itämeren nimellä on ollut jo lähes tuhat vuotta tunnettu ja käytetty kauppareitti läntisen ja itäisen maailman välillä. Kauppareitit ulottuivat Novgorodiin ja jopa kaukaiseen Konstantinopoliin asti.
Vanhimmat tunnetut kauppamiehet olivat viikinkejä, jotka tekivät kauppaa novgorodilaisten kanssa, ja joiden väitetään Venäjän jokia pitkin aina Mustalle merelle ja Konstantinopoliin asti. Koska novgorodilaiset kauppiaat eivät osanneet lukea ja tUsta, he eivät tienneet keitä pohjanmiehet olivat. vaan nimittivät heitä ja meri, jota pitkin kauppatuttavat tulivat. sai nimen More".
Viikingeistä hansakauppiaisiin
Viikingit olivat pääosin ja myöhemmin myös ruotsalaisia merenkulkijoita ja kauppiaita, jotka sotai san luonteensa vuoksi herättivät pelkoa koko pohjolassa Sosialisointi- ja demoralisointiretkiä tehtiin ahkerasti Tanskaan ja Englantiin. Vanhemman oikeudella todettiin: "Se, mikä oli sun, on nyt mun ja mää teen sillä, mitä mä tahdon", oli kyse sitten naisista tai muusta tavarasta. Varsinainen idäntie, "austrvegr", tunnettiin jo tuhatluvulla, ajoittuuhan maamme ainoa tunnettu viikinkihylkykin samalle aikajaksolle. Kuivan
ISOO-Iuvulla oli "luotain merkkinä masto,jonka nokassa tynnöri."
maan löytöjä onkin jo runsaammin. on voitu selvittää, että idän matkaajat kokoontuivat Kotiin saarelle, viisi päivää Birkaan ja jatkoivat sieltä Venäjälle. Sen, missä viikinkien Birka sijaitsi ja miten sieltä jatkettiin Venäjälle, on tulkinnanvaraista. Riimukirjoitukset eivät ole yksiselitteisiä - ei ole ihme, etteivät novgorodilaisetkaan osanneet niitä lukea. Vaikka viikinkien kapparetki oli niin tunnettu ja paljon käytetty, että se mainitaan jo I 120-luvulla Italiassa piirretyssä arabiankielisessä Idrisikartassa, jäi se unohduksiin. Novgorodilaisten kauppiaiden tavoin eivät germaanitkaan kyenneet selvittämään pohjanmiesten idäntien salaisuuksia.
Hansakauppiaiden tilauksesta toimitti Adam Bremeniläinen dusoppaan Mare Balticumin alueesta 1200-luvulla. jostain syystä kulki ainoa turvallinen reitti Kööpenhaminasta Lyypekin ja Räävelin kautta Nevan suulle. Pohjoisen puolen kulkuvedet määriteltiin duskelvottomiksi, sillä laivat, jotka yksinään eksyivät saaristoon, eivät useinkaan palanneet.
Pohjoinen reitti
Itämerelle
Vuosikymmenet kuluivat ja Tukholmassa asuvat saksalaiset porvarit kävivät kauppaa ja rikastuivat. Kävi ilmi, etteivät pohjoiset kulkuvedet 01-
Jurmolaiset kalastajat soivat I 600-luvulla tehtäväkseen tulien polttamisen laiwain opastukseksi.
leetkaan täysin kelvottomia. Satama satamalta selvittivät laivurit karikkoista väylää.
Tukholmalaisia porvareita muutti kaukaiseen Finlandiaan ja vähitellen alkoivat myös hansalaivat kulkea yhä pohjoisempia reittejä, kunnes tulemme jo Utön, Itämeren silmän, vesille. jälleen oikaistiin, miksi mennä ollenkaan Ahvenanmaalle? Lyypekistä ja Danzigista kun lyhin tie Suomen Turkuun kulki Itämeren poikki Utön kohdalta saariston suojaan ja sieltä Auran kaupunkiin.
Utö - meri merkki
Turkuun saapuvalle
Vasta vuonna 1260 toimitettu "Navigatio ex Dania per Mare Balticum" mainitsee Utön reitin vaihtoehtona Adam Bremeniläisen eteläiselle kulkutielle. Kyseisen oppaan mukaan Utö oli "ryhmä matalia luotoja tahi kallioita, joista suurimmalle on ladottu kiwistä korkia röykkiö". Seuraavan kerran löydämme maininnan Utöstä Lucas janszoon Waghanaersin vuodelta 1584. Silloin oli "Iuotoin merkkinä masto, jonka nokassa tynnöri".
Noin vuonna 1540 Utö asutettiin. Kaksi jurmolaista kalastajaa määrättiin kuninkaallisella käskykirjeellä muuttamaan saarille ja toimimaan tarvittaessa kruunun luotseina. Heidät velvoitettiin myös polttamaan saarella tulia "Laiwain opastukseksi". Niinpä johan Månszon "sjöbok"
vuodelta 1644 kertoo, että Utö oli paikka, jossa kiwiraunion wierellä poltetaan tulia, jotka päiwänwalolla sawulla ja yöllä walolla waroittawat waarallisista wesistä ja kiwistä. Edellisen painos oli johan Hahnin "Sjö kartes bok" vuodelta 1748. Utön mainittiin olevan "korkia kallio, jonka päälle on kiweistä ladottu torni".Tulien polttamisesta ei puhuta mitään. Merenkulku kuitenkin vilkastui, poltettiin Utössä sitten tulia tai ei. Luotseja oli määrätty saareen lisää ja vedenviljaa kerättiin nyt neljään taloon. Aikaisemmat kaksi tilaa oli mahtikäskyllä jaettu neljäksi. Vuonna 1753 oli kuninkaallisen luotsi laitoksen johtajana herra Strömerona Hänen määräyksestään ja turkulaisten kauppiaiden painostuksesta päätettiin Utön saarille rakentaa oikea majakka, kivitorni, jonka huipulla oli puinen Iyhtysuojus. Varmuuden vuoksi säilytettiin vielä mahdollisuus ulkotulien polttamiseen.
Majakka rakennettiin ja kaikki olivat tyytyväisiä, kunnes saaristolaiset saivat mahdollisuuden tutustua saksalaisten räjäytys- ja hävitysvimmaan. Armon vuonna 1809 ilmestyi Utön edustalle risteilijä, josta souti maihin hampaisiin asti aseistautunut miesryhmä. Saksalaisella perusteeIlisuudella miinoitettiin majakka, eikä risteilijän poistuttua saarella ollut mitään ehjää jäljellä. Aikanaan sekin kahina päättyi ja siviilimerenkulkukin pääsi jaloilleen. Luotsimajuri Brodd oli se herra, joka rakennutti seuraavan majakan. Mahtava kivilinna otettiin käyttöön jo vuonna 1817. Ulkonaisesti majakka ei ole sen jälkeen muuttunut, tekniikaltaan kylläkin. Enää ei tarvitse veivata raskaita puntteja ylös muutaman tunnin välein, ei tarvitse täyttää öljylamppuja iltaisin. Automatiikka huolehtii, että Itämeren silmä palaa.
teksti ja piirrokset Eka Metsävuori
Hope Cove: Mikä meni pieleen? Pelastusharjoituksia kouluttajan johdolla. Kuvat Vesa Mustalahden albumista
BSAC eli British Sub-Aqua Club on koko Brittein saaret kattava sukellusorganisaatio (oikeammin sukellusseura), joka mainostaa itseään seuraavasti: "The largest dive club in the world". Tämä varmasti prtänee paikkansa, koska muut sukellusorganisaatiot, kuten esim. PADI ja CMAS, toimivat taas erilaisin periaattein. BSACn katto-organisaation alla toimii lukuisia pieniä seuroja jotka vastaavat koulutuksesta. Närtä pienempiä seuroja srtten löytyykin jopa yllättävän pienistäkin kaupungeista ja kylistä, muun muassa Englannin lounaisrannikolta.
Itselläni oli erinomaisen hyvä tilaisuus tutustua, ja myös aktiivisesti osallistua, BSACn toimintaan opiskelujeni lomassa Plymouthissa lukukaudella 1999-2000. Plymouthia kutsutaan jopa Englannin "sukelluspääkaupungiksi",joten heti alkoi tuntua siltä että olin tainnut valita oikean opiskelupaikkakunnan. Saavuin Englantiin juuri sopivasti syyskuun puolessavälissä, jolloin sukelluskausi siellä tuntui olevan parhaimmillaan. Ainakin koulutustoiminta keskittyi tuohon lomien ul-
kopuoliseen aikaan,joten aloin kuumeisesti etsiä seuraa jonka kanssa kouluttautua eteenpäin. Lähtiessäni Plymouthiin olin sukeltanut vain kaksi vuotta ja PADI:n peruskurssin jälkeen en ollut murta kursseja käynytkään.
Jo toisen viikon aikana lirtyin yliopiston sukellusseuraan (Universrty of Plymouth Sub-Aqua Club) ja pian alkoikin jokaviikkoiset seurakokoukset. Pari ensimmäistä tiistaikokoontumista meni englantilaisrttain tyypillisesti olutta siemaillessa ja suuremmin siinä ei kyllä sukelluksestakaan puhuttu. Aloin jo pikkusen tus-
kastua, että tätäkö tämä nyt srtten on. Lopulta meille uusille jäsenille kuitenkin luento jossa meidät muissa organisaatioissa koulutetut sukeltajanalut käännytettiin BSACn oppeihin Ensireaktioni oli että mikä hemmetin BSAC ja huomasin että vastapuolen reaktio oli hyvin pitkälti se sama eli: "ai taas norta käyneitä PADI-sukeltajia" Yleinen käsityshän Englannissa tuntuu olevan että kaikki PADl-sukeltajat ovat käyneet jossain Karibialla kolmen päivän tehokurssin ja tulevat srtten uhoamaan että sukeltajia tässä ollaan.Yrrtin ainakin
Suomen osalta näitä harhakuvia oikaista ja kutsuinpa heidät Suomenkin suttuisiin ja kylmiin vesiin sukeltamaan, mutta eipä suurta suosiota ehdotukseni saavuttanut. Tuntuivat he lopulta ymmärtävän että olosuhteet täällä ovat kautta vuoden "hieman" Karibiaa arktisemmat.Toki esitteIin myös ylpeänä kuvia kesältä -99, jolloin vedimme helteessä aluspukua sun muuta ylle veneen kannella. Englannissahan säätyyppiä on vaan kahdenlaista: sataa ja tuulee tai sitten sataa ja tuulee oikeen rankasti.
Minut käännytettin PADI OWD:stä BSAC Club Diveriin mikä on siellä ensimmäinen koulutustaso. Päätin sitten aloittaa BSACn koulutien, koska koulutus ei erikseen mitään maksanut (poikkeuksena erikoiskurssit eli SDCt - Skill Development Courses) ja PADI koulutusta seura ei antanut. Hyvin pian kävi ilmi että teoriaa, puhumattakaan käytännön jotka tähtäsivät Sports Diver tutkintoon (seuraava taso), vain satunnaisesti yliopiston seuran puitteissa Siitä syystä päätin hieman vauhdittaa asioita ja liityin toiseen seuraan (BSACTotnes). Siellä olikin sitten toinen meininki eli olutta siemailtiin tiistain sijasta keskiviikkona ja teorialuennot alkoivat melkein heti. Vaivasin kouluttajia tasan tarkkaan niin kauan että he lupautuivat luentoja ja joskus sain jopa yksityisopetusta, koska muita oppilaita ei ollut paikalle ilmaantunut. Hyvänä tukena minulla oli puolalainen vuokraemäntäni joka oli seuran entisiä jäseniä. Olin siis seuran historian toinen ulkomaalaisjäsen ja se josta joku, nimeni jossakin listassa nähtyään, totesi: 'Who the heli is that?". Satuin istumaan siinä vieressä ja vaan totesin että se olen minä. Pientä punaa taisi nousta kysyjän kasvoille. Eipä ne ole suomalaiset nimet briteillekkään helppoja. Kaikki teoria, jo perustasotta lähtien, on hyvin paljon painottunut sukeltajan pelastamiseen, mitä pidin erittäin hyvänä asiana. avustettua nostoa (controlled boyant lift), parihengitystä, ilman jakamista ym. eräässä läheisessä kaivoksessa (New England Quarry) ennenkuin siirryimme mereen kalojen seuraksi. Merkittävää koulutuksessa oli myös se että tekohengitykseen pinnassa ja parin hinaami-
seen käytettiin paljon aikaa. Näissä tuli kyllä mm. suusta nenään hengitys hyvinkin tutuksi partaisen(!) sukellusparini kanssa. Epämiellyttävintä oli kuitenkin hetki jolloin sukellusparisi upotti sinun pääsi veden alle pitäen huulensa edelleen sinun nenäsi ympärillä.Tällä testattiin oliko "tiiviste" nenän ympärillä tarpeeksi hyvä. Jos ei ollut, sait tietenkin vettä nenästä sisään ja ponnautit itsesi äkkiä pintaan. Kaivoksen vesi oli talvella noin seitsemänasteista, joten tunnin session jälkeen alkoi olla jäsenet aika turtana. Yleensä pidettiin kahden sukellukvälissä pieni lounastako ennen kuin jatkettiin taas Päivän päätteeksi käytiin vielä läpi takkatulen äärellä paikallisessa China Housessa. Silloin myös kurssi(BSAC Qualification Record Book). Niistä käy ilmi kaikki ne mitä olet tehnyt, milloin, missä ja kenen kanssa. Tämä on sukelluskorttiakin tärkeämpi dokumentti, ja usein se ainoa todistus omasta koulutuksestasi. Sukelluskortin saat vain pyydettäessä erillistä korvausta vastaan. Huomattuani kuinka kauan teoriat ja käytännön tulisivat viemään aikaa, päätin aloittaa samanaikaisesti tekemään myös Dive Leadertutkintoa.Tämä ei toki ollut normaali käytäntö mutta ei kukaan pahaksikaan pistänyt. Yliopistolla tein ni in paljon kuin pystyin ja sitten toisessa seurassa 10put.Totnes seuran Dave Topley (Advanced Instructor) oli lähes aina valmiina auttamaan kou lutuksessa ja mahdollisti lopulta sen että sain molemmat tutkinnot
tehtyä. Jotta Suomeen tullessani koulutustouhuni olisi tunnustettu liityin vielä SM:han (Sub-Aqua Association eli Isossa-Britanniassa toimiva CMAS:n alainen sukelluksen ja sain myös vastaavan CMAS tutkinnon (=CMAS P2). PAOla vastaava tutkinto on käytännössä Rescue Diver, mutta mielestäni näitä kahta ei voi kovinkaan hyvin verrata erilaisten kurssisisältöjensä vuoksi. Myös britit kokevat usein ongelmia ulkomaille mennessään, koska BSAC tutkintoja ei tunnusteta. Usein ovat jopa kouluttajat joutuneet ensin introsukellukselle jonkun huomattavasti kokemattomamman sukellusoppaan kanssa ennen kuin heidät on hyväksytty muille sukelluksille. Olimme yliopiston seuran kanssa helmikuun alussa Punaisella merellä (Sharm ei Sheikhissä) ja siellä tällaisia ongelmia ei ollut, koska sukellusoppaatkin olivat brittejä. Tällä hetkellä brittien pitämiä BSAC kouluja löytyy kyllä Välimeren alueelta ja joitakin jopa kauempaakin
Vaihtelevat sukellusolosuhteet
Kaiken kaikkiaan koulutus tuntui erittäin tehokkaatta ja seltä. Koska olosuhteet ovat hyvin erilaiset Englannin kanaalin tuntumassa kuin täällä Itämeren laidalla, on selvää että eroja löytyy myös varustuksessa. Puvuista lähtien lähes kaikki on erilaista (ei huppuja ja puvun ulostuloventtiili on hihansuulla), ei mielestäni kuitenkaan yhtään huonompaa. Pakollisia varustuksia esim. yliopiston sukelluksilla
olivat 5MB:t (Surface marker buoy) eli pintapoijut, joilla seurattiin missä sukelluspari kulloinkin liikkuu. Tätä poijua sitten suojasi toisetta puolelta yliopiston isompi vene, kumiveneen varmistaessa etäämmällä. Tämä siksi että alueella oli vilkasta laivaliikennettä. Lisäksi meillä oli varailmana aina kolmen litran ponypullo kahdentoista litran pullon kyljessä kiinni. Syvyysraja näillä sukelluksiIla oli käytännössä n. 22m johtuen aikaisempien vuosien valitettavista onnettomuuksista. Yksityiskohtia en kyllä tiedä. Kaikki sukellukset yliopistolla olivat BSAC '88 Decompression taulukoiden suoranousujen rajoissa, mutta muiden seurojen kanssa (Totnes, Plymouth Sound) tehtiin myös joitakin dekosukelluksia. Turvallisuusnäkökohdat olivat aina hyvät ja happi sekä radiopuhelin kulki aina veneessä mukana. Joissakin tasapainotusliiveissä käytettiin vielä pientä pulloa (emergency cylinder) joka hätätilanteessa täyttäisi liivin ilmalla, mutta itse totesin sen käytännössä jopa vaaralliseksi. Yhdellä hylkysukelluksella (The Maine) parini nimittäin käsitti merkkini väärin ja avasi pikkupulloni täysin ja meinasi lähettää minut korkkina pintaan 25 metristä. Tilanteesta selvittiin, mutta liivissäni ei ole enää pikkupulloa ja itse asiassa en edes tuonut sitä Suomeen.
Sukelluksille lähdettiin yleensä kumiveneillä ja lähimmät hylyt olivat noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä. Juuri koskaan ei voinut etukäteen tietää mille sukelluspaikalle lopulta voisimme mennä, koska olosuhteet olivat aina aika ar-
Sennen Cove: Ei palmuja, mutta kirkasta vettä
vaa mattomat. Lisäksi esim suurimmalla osalla hylyistä voi sukeltaa vain slack waterin aikana eli silloin kun vuorovesi ei käytännössä liiku mihinkään.Tämä aika vaihtelee eri paikoissa ja sen saa selville tietyistä taulukoista. Se oli aina sukellusvanhimman (Dive Marshall) tehtävä selvittää ja laskea nämä joskus monimutkaisetkin vuorovesilaskelmat. Jos ajo itus meni pieleen, ei sukellus kovan virran vuoksi ollut enää nautinnollista Näin kävi mm. silloin kun tein syvimmän (42m) sukellukseni Englannissa Riversdale-hylyllä. Pohjan tuntumassa virtaa ei tuntunut, mutta shotlinea ylös meneminen oli vähän toinen juttu. Koko köysi tärisi ja heilui ja dekoissa, kuudessa ja kolmessa metrissä, joutui pitämään kaksin käsin kiinni tärisevästä ja hakkaavasta köydestä pysyäkseen oikeassa syvyydessä Lopulta emme saaneet edes shottipainoa vedettyä ylös veneestä käsin, koska yhä vo imistuva virtaus imi shottipoijua pohjaa kohti
Suosittelensäävarauksil1
Enimmäkseen sukeltaminen Englann in lounaisrannikolla oli todella hienoa ja vuoden ehdoton kohokohta oli Land 's Endin sukellukset vappuv iikon loppuna, jolloin Englannissa on aina Bank Holiday. Laskimme veneet ja ajoimme Runnel Stonelle, jossa voi ihailla lähes kaikia kalalajeja mitä Brittein saarilta löytyy. Runnel Stone on ikäänkuin vedenalainen vuorenhuippu joka nousee jostakin n 40 metristä kuuteen metriin. Sieltä löytyy myös hylkyjä
kuten The City of Westm inster n 20-32 metristä ja hylkytavaraa löytyy hyvin laajalta alueelta Ves i ei brittien mukaan ollut tyypillisen kirkasta, joten näkyvyys oli "vain" noin 15m Minun mielestäni kuitenkin aivan mahtava paikka! Puolet suunnitelluista sukelluksistamme jouduimme kuitenkin peruuttamaan suurten main inkien vuoksi. Mer i oli muutoin tyyn i, mutta minulle kerrotti in että main inki ulottuisi aina kolmeenkymmeneen metriin saakka , joten olo ol isi kuin pesuko neessa ja su keltaminen olis i vaarallista (Sennen Cove, ks. kuva).Tämä sattui olemaan juuri koko vuoden aurinkoisin viikonloppu, joten oli todella harmi ettemme päässeet sukeltamaan kaikkiin hienoihin paikkoih in kuten Land's End istä näkyvälle Longships - majakalle (ks. kuva)
Normaalisti näkyvyys Plymouthin ympärillä oli 3-8 m, mutta aivan sydäntalve lla ehkä vähemmän Hienoja kohteita on paljon ja voin mainita mm seuraavat: Mewstone, Eddystone, S/S James Eagan Lane, S/S Maine,The Elk (hylky) ja koko alue SaJcombin (kylä) t ienoilla Englantii n ei ehkä välttämättä kannata lähteä pel kästään sukelluslomalle, koska olosuhteet voivat estää sukelluksen jopa kokonaan Sitävasto in jos on aikomus oleskella siellä pitempäänkin ni in kannattaa ehdottomasti mennä myös veden alle. Tunnen va in lounaisimman Englannin sukelluspaikkoja, mutta esim. Skotlannissa on vielä kirkkaammat ja kylmemmät vedet ja erityisesti Scapa Flow on brittien suosituimpia su -
kelluskohteita Se on ens immäisen maailmansodan saksalaisten sotalaivojen hautausmaa ja sieltä löytyy kaiken kaikkiaan 74 sotalaivan hylkyä. Onhan siinä sitten jo vähäksi aikaa katsomista!
Jos haluatte tietää jostakin enemmän niin ottakaa yhteyttä niin voin antaa joitakin kontaktitietoja läh innä k1ubeihin Plymouthissa. Olisi myös
kiva jos BSAC-kouluttautuneet ottaisivat yhteyttä ja kerto isivat vähän omista kokemuksistaan Hyvää alkutalven jatkoa kaikille ja muistakaahan että sukelluskausi ei ole vieläohi.
Vesa Mustalahti Turun NMKY suk.jaos vmustala@abo·fI 050-516 9486
SUKELLUKSEN KATTOJÄRJESTÖjÄ
ISOSSA- BRITANNIASSA
Isossa-Britanniassa toimivat seuraavat harrastesukelluksen kattojärjestöt:
- British Sub-Aqua Club (BSAC). Kansallisella tasolla toimiva yhdistys, jonka alajaostoja (branches) on kaikkialla maassa. BSAC ei kuulu jäsenenä CMAS:iin eikä mihinkään muuhunkaan sukellusalan kansainväliseen kattojärjestöön.
- BSAC International. BSAC:n koulutusjärjestelmää noudattava järjestö joka toimii useissa kymmenissä maissa kautta maailman. Pääasiassa levinnyt Englannin vanhoihin siirtomaihin ja muutoin brittiläisen imperiumin entisessä vaikutuspiirissä olleisiin maihin, mlJtta nykyään saavuttanut jalansijaa jo muuallakin (esim. Japanissa). Toimii kaupallisten sukelluskeskusten kautta.
- Sub-Aqua Association (SM). Isossa-Britanniassa toimiva CMAS:n alainen sukelluksen kattojärjestö.
- British Underwater Sports Association (BUSA). Isossa-Britanniassa toimiva CMAS:n alainen kattojärjestö, jonka alle kuuluvat sukelluksen kilpailulajit.
- Scottish Sub-Aqua Club (ScotSAC). Skotlannissa toimiva yhdistys, jonka alajaostot toimivat Skotlannin eri paikkakunnilla. ScotSAC ei kuulu jäsenenä mihinkään kansainväliseen kattojärjestöön.
Lisäksi Britanniassa tarjotaan kaupallisissa keskuksissa koulutusta ainakin PADI:n, NAUI:n, SSI:n, IANTD:n TDI:n, PSA:n ja GUE:n kautta.
Pimenevässä syyskuun illassa väkeä kuhisee Veskoniemen kalasataman laitureilla kuin muurahaisia keossaan. Reppuja, makuupusseja ja nyssyköitä kannellaan veneisiin Väkeä on paljon mutta askeleet laitureilla ovat määrätietoisen ripeitä. Järvietsintä- ja Inari 2000 on alkamassa.
Ennen kuin näin pitkälle on päästy on tapahtunut paljon. Monet uutterat aivot ja kädet ovat tehneet työtä jopa helmikuusta alkaen On otettu yhteyttä viranomaisiin, saatu kunnalta tukilupaukset, neuvoteltu vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, on tiedotettu, on koulutettu. Viimeksi ennen lähtöä pidettiin koko moni-
kymmenpäiselle porukalle 2,5 tunnin luento. Niin on ollut syytä tehdäkin - ollaan aloittamassa Suomen suurinta Mukana yhteensä parikymmentä venekuntaa ja noin kahdeksankymmentä henkilöä Luento-osan päätteeksi osallistujat jaettiin venekuntiin Kaikki I I sukeltajaa kerättiin Nyyssölän Jannen veneeseen. Kuinka moni veneilijöistä on ajanut pimeällä saattueessa? Siihenkin saat ii n nyt tuntumaa kun illan vaihtuessa mustaksi yöksi lähdettiin etenemään tutkaveneen opastamana kohti Piekanasaaren tukikohtaa. Edellämme välkkyi kolmentoista veneen valkoisten, punaisten ja vihrei-
den valojen tasainen nauha. Takaa näkyi vielä neljän veneen valojono. Pimeä tekee tehtävänsä tutuillakin vesillä En ollut ainoa joka päivän valjettua yritti arvailla mistä saImesta yöllä ajettiin
lähtökohta on se kun aiemmin iltapäivällä n. klo 16 00 aikoihin on aluehälytyskeskukseen tullut hätääntynyt puhelu. Naishenkilö on kertonut kanoottiseurueen joutuneen merihätään Kanootit ovat voimakkaassa aallokossa joutuneet erilleen toisistaan
Tapahtumapaikka on jossakin Kasarilla, Inarin suurimmalla selällä! Soittaja ei pysty tarkentamaan olinpaikkaansa, saaren kokoa, ulkonäköä, nimestä puhumattakaan. Toinen kanootti on ilmeisesti ajautunut jollekin toiselle saarelle Puhelimesta loppuu akku
Etsintätyön johto kuuluu poliisille, joka nimeää Heimo Kyrön operaation johtoon. Heimo kuulee tehtävästään vasta satamassa ja joutuu valmistautumatta tilanteeseen, niin kuin tositilanteessakin joudutaan. Poliisiveneessä Heimo miettii kuumeisesti miten käskyttää joukot Piekanasaaressa niin että oikeat ohjeet menevät perille synkän mustassa
yössä, ettei tule tositilannetta.
Sukeltajien veneessä on vielä rento tunnelma. Kun nyt sinne saareen päästäisiin, siellä kun on kuulemma iltapalat kahveineen odottamassa. Käskynjaon jälkeen sitten selviää ohjelma siitä eteenpäin. Pientä hilpeyttä herätti, kun joku hoksasi että ne kaikenlaisesta räsystä täytetyt, uhreiksi muotoillut, haalarit, "kylmäkalIet", "arskat" - miten niillä olikin jo niin monta nimeä - unohtuivat satamaan. Samalla tehtiin suunnitelma että Kotikankaan Seppo hakee ne busterilla aamulla jotta pääsevät esittämään osansa loppuun saakka. Pienkanasaaressa yltyvässä vesisateessa käskyjaon jälkeen yöetsintään osallistuvat venekunnat lähtevät liikkeelle puolenyön aikaan. Etsintään osallistuvat vain veneet joissa on siihen sopiva varustus, tutkat ja yhdessä myös yökiikari.jokaisessa veneessä on nimetty kippari, navigoija ja tähystäjiä sekä riittävät valonheittimet jokaisella aluksella oma etsintäalueensaVesisade haittaa näkyvyyttä ja selällä käy yllättäen melkoinen puhuri.
Inarinjärven tunnetusti kivikkoiset rannat eivät varmastikaan houkuttele rantautumista pimeällä. Etsintäryhmät pitävät yhteyttä poliisiin. Sihteerinä toimiva Lindtman tapahtumat On tiedossa, että kanoottien kaatuessa erilaista tavaraa saattaa löytyä rannoilta ja kari koi Ita. Voi vain kuvitella kuinka huonosti maastonvärinen ka-
nootti näkyy pimeässä. Ne veneet miehistöineen joissa ei ole riittävää varustusta yöetsintään pysyttelevät tukikohdassa ankkuroituina.
Sateesta johtuen porukka livahtaa iltasen "5aatuaan veneiden hyttien lämpimään. Sukeltajaryhmä pystyttää vielä pari puolijoukkuetelttaa, jotta aamunkoitteessa rantautuville etsijöille olisi suojaa ja lämmintä. Tehtävän suoritettua mekin pääsemme jannen veneen hytteihin levolle. Virkuimmatkin siinä alkoivat hiljentyä kun Sami ilmoitti herätyksen tulevan jo klo seitsemän aamulla. joskus viiden aikana Samin kännykän pirinä herättää porukan, Heimo siellä ilmoitti, että saamme nukkua tunnin pidempään, että ei tarvitse nousta kuin kahdeksalta!!
Nukkuessamme veneet ovat kierrelleet alueitaan ja luovineet karikoissa. Rajavartioston vene on menettänyt puolet tehostaan moottorivian vuoksi ja miehistö sijoiteltu muihin etsintäaluksiin.Yksi vene on kokeillut pohjan kestävyyttä ja palaillut muina miehinä saareen. järvipelastusyhdistyksen Pookin moottori on pettänyt ja jättänyt kastin ajelehtimaan Etsijät ovat palanneet tukikohtaan neljän aikoihin. Löydetyt uhrit ovat saaneet vammojensa ja hypotermiansa mukaisen ensiavun. Etsijätkin
Harjoitusta johtava poliisi miettii kuumeisesti miten käskyttää oikeat ohjeet perille synkän mustassa yössä niin, ettei harjoituksesta tule tositilannetta.
Sisu meri- - 20-sarja: teho 63-235 hv diesel- - 612-sarja: teho 230-310 hv mallisto: - 645-sarja: teho 410 hv Saaristokuljetukset ammattitaidolla. Käytössämme hinaajat, työlautat, proomut, erikoissukellusvarusteita, paineilmakompressoreita. Myös vuokrataan.
ovat saan et aikaa parin tunnin lepoon.
Aamun valjetessa ja etsintöjen uudelleen käynnistyessä etsintään osallistuvia veneitä on jo kolminkertainen määrä. Uudet etsittävät odottavat. Selviää että hukassa on edelleen kanootteja melojineen. Etsintöjä helpottaa lähes tyyni ja aurinkoinen sää. Inarinjärvi esittelee parhaat puolensa.
Sukeltajaryhmä jaetaan kahteen venekuntaan ja siirrymme lähemmäksi paikkaa mistä yöllä etsittävät ovat löytyneet.
Rantaudumme, virittelemme laitteet valmiiksi, keitämme kahvit ja odottelemme. Puolen päivän aikaan Sami saa ilmoituksen että on löytynyt merkkejä josta päätellen kaksi kanoottia on kaatunut ja onnettomuuden uhrit menehtyneet. Suuntaamme siis kohti mainittua karikkoa.
Etsittävä alue ruudutetaan poijuilla ja vedenalaiset etsinnät voidaan aloittaa. Olen oman ryhmäni sukellusvanhin. Ensimmäinen ruutu on aika matalaa, ehkä enimmillään kolme metriä ja näkyvyys on hyvä. Ruudun haravoim iseen sektori et-
sinnöin menee aikaa parikymmentä minuuttia ja ilmoitan Samille homman hoidetun.
Samalla kuulen että molemmat uhrit on jo löydetty. joten palailemme kumiveneellämme tukialukselle.Tällä kertaa Inarinjärvi luovutti uhrinsa suosiolla.
On osoitettu että PAT, poliisi, rajavartiolaitos , SPR, VaPePa, sukeltajat, seurakunta, järvipelastusyhdistys, palolaitos, VPKt sekä muut vapaaehtoiset ja viranomaiset pystyvät tekemään hyvää työtä yhdessä. Teksti ja kuvat Hilkka Kurvinen
PAT, poliisi, rajavartiolaitos , SPR, VaPePa, sukeltajat, seurakunta, Järvipelastusyhdistys, palolaitos, VPK:t sekä muut vapaaehtoiset ja viranomaiset pystyvät tekemään hyvää työtä yhdessä.
o Maan kattava huoltoja varaosapalvelu
o Sisu-aggregaatit maa- ja merikäyttöön
o Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita
Myynti ja huolto:
Tiemestarinkatu 5, 20360 Turku
Puh. 02-253 9502 tai
0400-528 285 Erik Nylund fax. 02-253 9506
KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKIEN HUOLLOT
VARAOSAT
SUODAlTIMET
TÄ YITÖLETKUT
TÄYITÖLlIlTIMET
AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORlÖLJYT PIENPAKKAUKSISSA.
OY DIVETECH LTD PUH. (09) 222 4700
RATASKUJA 1 FAX (09) 2222571
03100 NUMMELA GSM 040 505 1146 E-mail: jouko.askola@divetech.fi
Räpyläuinnin maailmanmestaruuskilpailut uitiin 1- 9. lokakuuta kesäisessä Palma de Mallorealla Sää oli kuin Suomessa kesällä, lämpöä 23-26°C, melko tuulista ja yhtenä päivänä satoi.
Joukkueessa uivat Kimmo Sami Sorri, Timo Suom inen, Janne To ivola, Johanna Salmela ja Noora Kuusivuori. Kisat uitiin ulkoattaassa, jonka veden lämpötila harjoituspäivänä ol i vain + 21°C, mistä kaikki joukkueet heti älähtivät. Onneksi vesi saatiin lämmitetyksi varsinaisiin kilpailuihin normaaliksi eli 25-26-asteiseksi.
Odotuksiin ei ylletty
Kilpailujen päätuomarina toimi sama kolumbialainen tuomari kuin edellisissä kisoissa Kolumbiassa, joten sama diskvalifiointien tahti jatkui. Joukkueemme uinnit eivät sujuneet aivan odotetulla tavalla. Suomen ennätyksiä syntyi vain kaksi; 100
m laitesukelluksessa heti avauksessa Noora sukelsi uudeksi naisten ennätykseksi 46,98 ja viimeisenä kisapäivänä Janne 400 m laitesukelluksessa uudeksi miesten ennätykseksi 3.15,54.
Tä ll ä kertaa jäimme ilman mital ia mutta tarkalla se oli, sillä Timo jäi paraatilajissaan 50 m räpyläuinnissa pronssista vain 0,0 I sekuntia Sami sijoittui samassa lajissa omalla ennätyksellään viidenneksi jääden Timosta 0,05 sekuntia. Samin ehkä parhaassa lajissa 50 m sukelluksen B-finaalissa hän lähdössä ja hyppäsi jaloilleen altaaseen. Siitä huolimatta päätuomari hylkäsi Samin törkeän varaslähdön vuoksi!?
Kilpailuihin osallistui yhteensä 320 uimaria 41 maasta Kuhunkin lajiin lyhyillä matkoilla osallistui 50-60 kilpailijaa ja pidemmilläkin 30-40 kilpailijaa. Eri syistä hylättyjä kilpailusuorituksia kertyi yhteensä 53 kpl. Luvussa ei ole mukana itse keskeyttäneitä
Maxim Maximov poistumassa oltaalta rikottuaan kiinalaisten ennätyksen 400m laitesukelluksello. Hänen kantomansa super-räpylä on venäläisten kehittämä tuote, jonka hinta tämän uinnin jälkeen kipus i 300 USD:sta 1000 USD :iin. Torino ei kerro tuliko kauppoja
Japanin uimaritytöt yrittivät kovasti piirittää Suomen poikia. "Hyökkäyksen kohteena" tässä Kimmo Korya
Espanjan miesuimareilla oli hyvä syy piirittää Noora Kuusivuorta. Espanjolit laativat kisojen naisuimareiden Top-I 0 -listan ja voittajaksi tuli, kuten kuva osoittaa - Noora!
Kilpailut olivat erittäin kovatasoiset ja niissä saavutettiin yhteensä kaksi uutta ME-, kaksi EE- sekä kuusi nuorten ME-tulosta.
Nykykäytännön mukaisessa mitali- ja A-finaalisijoitusten määrän mukaisessa maiden välisessä paremmuustilastossa paras maa oli Venäjä, toisena Kiina ja kolmantena Kreikka. Oma joukkueemme sijoittui kahdella A-finaalisijoituksellaan 14:ksi Lisäksi joukkueemme sai neljä B-finaalisijoitusta.
Joukkueen johtajana toimi Kalervo Rehnbäck ja huoltajana Kalev iTurkka, joka toimi parina päivänä myös erilaisissa tuomaritehtävissä. Lisäksi mu-
kana oli Brita Ikävalko, joka osallistui CMAS:n räpyläuintikomission kokoukseen 3.10. Brita huolehti jälleen joukkueen hyvinvoinnista äidillisesti
teksti ja kuvat Kalevi Turkka
2. Dimltrios Tomais
Venäjä 2.57.33 Tatiana Komarova 45 06 Irina Egorous hkina 44.29
Tatiana Shkompletova 44.60 Anastasia Kotchneva 43.38
Kreikka 2.58.71
Evdoxia Pavlidou 47.04Katerina Papadogianni 43.93
Christina Papovtsidi 43.95 Theodora Sehidou 43.79
lIia Somov 39 36 Maxim Maximov 37.7 1 Eugveni 37.28 Sergvei
39.41
Michael Papadopoulos 40.08 Dimitrios 38 81
Suomi 2.47.38
Sami Soni 40 67 Timo Suominen 40,91
Kimmo 43.17 janne Toivola 42.63
4X2OO M RU-V IESTI NAISET
1. Kiina 6.36.60
liuQi 1.39,79
Wang Yan 1.38.30 Saksa 6.37.59 Li Qianping 1.40.64 Wu Xiaahui 1.37.87
Suzan ne jentzsch 1.38.79 Antje Zwimer 140.34
Christine MUller 1.40.47 Bettina MUller 1.37.99
Venäjä 6.38.54
Anastasia Gloukhikh 1.42.75 Irina Egorovshkina 1.39.00
Elena Gratcheva 1.38.94 lidia Goriathev. 1.37.85
M RU-VIEST I MIEHET I ,Venäjä 5.51 ,25
llia Somov 1.28.24Serguei Dokovtchaeu 1 27.79
AlexeiViazigine 1.28.57 Serguei Akhapov 1.26.65
2. Kreikka 5.55.89
Georgias Hatziagorov 1.28.57Georgios GeorgiadlS 1.29.73
Dimitrios Bazos 1. 29.27 Dimitrios Tomais 1.28.37
3. Italia 5.59.41
Luca Tonelli 1.29.87 Andrea Grazioli 1.30.54
Fabio Picchi 129.2 1 Francesco Ture.to 1.29,79
Eugeni Skoryenko - syntynyt /984 - oli kisojen paras uimari Hän paransi useita maai/manennätyksiä
Räpyläuinnin kansainväliset kilpailusäännöt
CMAS :n kansainvälisissä kilpailusäännöissä räpyläuinti määritellään seuraavasti: "Räpyläuinnilla ymmärretään uimaräpylöitä käyttävien urheilijoiden etenemistä veden pinnalla tai vedessä vain lihasvoimaa käyttäen. Vedenalaisen työntövoiman saa saada aikaan vain kilpailijan lihasvoimalla, siis käyttämättä mitään moottorilla tai lihasvoimalla toimivaa laitetta. Sukelluslajeissa käytetään ainoastaan paineilmalaitetta" Räpyläuinnin kilpailuvälineistöön kuuluvat mono- tai stereoräpylät, uimalasit, snorkkel i, regu laattori ja paineilmapullo. Nykyään käytetyin räpylämalli on ns. monoräpylä, jonka levyosa on valmistettu lujitemuovista ja kenkäosa kumista molemmille jaloille. Räpylöiden levyjä on useaa jäykkyysastetta riippuen
uitavan matkan pituudesta ja uimarin voimista. Lyhyillä matkoilla käytetään jäykempää levyä ja pitkillä notkeampaa Lisäks i sukelluslajeissa levy taipuu tasaisesti koko pituudelta kun taas pintauinnissa levy on jäykempi tyvestä ja notkeampi kärjestä Räpylän kokoa ei ole säännöillä rajoitettu Potkiminen tapahtuu delfiinipotkuin käsien ollessa ojennettuina kämmenet päällekkäin suoraan eteenpäin korvien tasolla. Vauhti vedessä voi nousta jopa yli 3 m/s. Parhaat kilpailuräpyiät valmistetaan käsityönä Venäjällä. SnorkkeIi on tehty taivutetusta pyöreästä muoviputkesta, jo4 on yleensä varustettu otsapannalla. Putken maksimipituus on 48 cm ja sisähalkaisija enintään 23 mm. Laitesukelluslajeissa teräksiset tai alumiiniset pai-
neilmapullot voivat olla t ilavuudeltaan 0,5 litrasta ylöspäin sukellettavan matkan pituudesta riippuen Pulloa pidetään sukellettaessa suoraan eteenpäin ojennettujen käsien jatkeena.
Räpyläu inti jaetaan kolmeen erilaiseen lajiin:
- pintauinti eli räpyläuinti, jossa käytetään snorkkelia
- pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman paineilma- laitetta
- pinnan all a tapahtuva laitesukellus painei lmalaitetta käyttäen
Kilpailumatkat räpyläuinnissa ovat sOm, 100m, 200m, 400m , 800m, IsOOm ja 18s0m sekä 4x I OOm ja 4x200m:n viestit, hengenp idätyssukelluksessa 50 m (alle 14-vuotiailla
25m) ja laitesukelluksessa 100m, 400m ja 800m.
Ikäryhmät:
A yleinen, ei ikärajoituksia
B I 6 - 17 vuotiaat
C 14 - I 5 vuotiaat
D 12 - I 3 vuotiaat
Eli vuotta ja nuoremmat
V veteraanit
Suomessa on käytössä vain yksi Vluokka =35 vuotta ja vanhemmat. Ikäryhmä määräytyy syntymävuoden, ei syntymäpäivän mukaan. Samassa lajissa ei kuitenkaan vo i kilpailla kuin yhde ssä ikäryhmässä kerrallaan.
lähde http://www.nic.fi!-finswim/
http://www.nlc·fI/
Mallorcan MM-turnauksessa lokakuussa joukkueen huoltajana toiminut Brita Ikävalko setvimässä Timo Suomisen ja Kimmo Korjan - kahden kovan tason nuoren uimarin - kjsapapereita. Takana joukkueenjohtaja Kalervo Rehnbäck hieroskelee käsiään - mitä mahtaa olla kjikarissa.
Suomen ylivoimaisesti valovoimaisimmat räpyläuimarit ovat Ari Palve, joka nykyään toimii Tanskan uintimaajoukkueen päävalmentajana, ja Sami Sorri sekä nuoret Timo Suominen ja Kimmo
Ari Palve (* 1963) on saavuttanut I 990-luvulla eri arvokisoissa henkilökohtaisia mitaleja yhteensä kaksi kultaa, yhden hopean ja kuusi pronssia.
SM-kisoissa Ari on uinut vuodesta79 vuoteen -96 ja saavuttanut kaikkiaan henkilökohtaisia mitaleja 44 kultaa, 9 hopeaa ja 2 pronssia. PMtasolla Ari on saavuttanut vastaavasti 29 kultaa, 8 hopeaa ja 8 pronssia. Ari, joka hiljalleen lopettelee mahtavaa aktiiviuraansa, saavutti vielä tänä vuonna (v. 2000) PM-kisoissa 100 m laitesukelluksessa kultamitalin ja 50 m sukelluksessa hopeamitalin tuloksin, jotka reilusti alittivat MM-kisojen A-rajat.Aria ei kuitenkaan ilmoittamiensa työesteiden vuoksi ilmoitettu joukkueeseemme MM-kisoihin. Arin tehtyä kesällä sopimuksen Tanskan Uimaliiton kanssa hänen tilanteensa muuttui ja hän oli kisoissa mukana mutta Tanskan räpyläuintijoukkueen valmentajana. Suomen toinen tähti on Sami Sorri (* 1975), joka vastaavasti arvokisoissa on saavuttanut yhden hopeamitalin ja seitsemän pronssimitalia. SM-kisoissa Sami on uinut vuo-
desta -89 ja saavuttanut tähän mennessä henkilökohtaisia mitaleita 44 kultaa, 8 hopeaa ja 4 pronssia PMkisoissa vastaava saldo on 26 kultaa, 2 hopea ja 5 pronssia.
Lisäksi Sami voitti 1999 Sotilasurheilun MM-kisoissa meri-5-ottelun maailmanmestaruuden ja kuluvan vuoden vastaavan Euroopan mestaruuden sekä sijoittui MM-kisoissa hopealle
Suomen tämän hetken lupaavin nuori räpyläuimari on Timo Suominen (* 1983) Kouvolasta. Timo on uinut räpyläuintia kilpaa vasta vuodesta 1997 ja on jo kansainvälisellä huipulla. Lyhyen uransa aikana hän on saavuttanut jo henkilökohtaisia arvokisamitaleja yhden MM-hopean ja kaksi EM-hopeaa, SM-mitaleja 15 kultaa ja yhden hopean sekä PMmitaleja 14 kultaa. Tämän vuoden PM-kisoissa Timo alitti 50 m:n räpyläuinnissa voimassa olevan maailman ennätyksen mutta sen on sen jälkeen Venäjän Eugueni (* 1984) jo alittanut.
Timoa vuotta nuorempi Kimmo (* 1984) samoin Kouvolasta aloitti SM-kisoissa jo vuonna 1996 ja siitä asti saalistanut henkilökohtaisia SM-mitaleja I 3 kultaa ja I I hopeaa sekä PM-kisoista 6 kultaa, 8 hopeaa ja 2 pronssia. Kuluvan vuoden nuorten EM-kisoissa hän saavutti yhden 5. ja 6. sijan.
Muita kansainvälisen tason räpyläuimareitamme ovat Janne Toivola (* 1966) Jyväskylästä keskipitkillä ja pitkillä matkoilla, Johanna Salmela (* 1976) Kouvolasta keskipitkillä matkoilla ja Noora Kuusivuori (* 1979) Tampereelta laitesukelluksessa.
Muita lupaavia nuoria ovat Jim Holmbäck (* 1983) Kokkolasta, Aki Helander (* 1984) Hämeenlinnasta, Paula Rossi (* 1983), Laura Lehto (* 1984), Marko Kolsi (* 1985) ja Riina Kupari (* 1986) Jyväskylästä, Henna Virransola (* 1984) Suolahdesta sekä kaksoset Eveliina ja Kris-
tiina Salo (* 1984) Tampereelta, Tia Hietanen (* 1983) Porista ja Hanna Sippola (* 1985) Kouvolasta. Tämän vuoden löytö on Lauri Pajari (* 1987) Kouvolasta, joka ensimmäisissä SM-kisoissaan saavutti heti kaksi kultamitalia ja rikkoi niissä lajeissa ikäistensä Suomen ennätykset. PM-kisoissa tahti vain parani, tuloksena 5 pronssimitalia kaksi vuotta vanhempien ja 4 lajissa ikäistensä Suomen ennätykset.
Kalevi Turkka räpyläuintiva liokunnan sihteeri RÄPYLÄUINNIN SM-KISAT 10.2 - 11.2.2001 Tampereella Tampereen Uinti keskuksessa Tarkemmat tiedot seurapostissa. Tiedustelut Kalevi Turkka 0400-959002
Vuosi 2000 on ollut mielenkiintoinen sukellusvuosi monella taholla. Yhteiskunnallisesti on mietitty turvallisuustekijöitä niin yksilö- kuin maanpuolustuksellisellakin tasolla. Aluevalvontalaki tulee kummittelemaan harrastajien kiusana ja aika näyttää kuinka lain ja sen valvojien kanssa tullaan toimeen. Lehtemme edellisissä numeroissa on paljon tietoa ko. laista ja sen rajoituksista sukeltamisessa.
Nuorisosukeltamiseen tämä vaikuttaa onneksi vain vähän, sillä suurin osa nuorisosukeltamisesta tapahtuu valvotusti uimahalleissa. Toimintaa on kuitenkin pyritty laajentamaan myös laitesukelluspuolelle. Monissa seuroissa nuoret sukeltajat ovat aktiivisesti mukana. Esimerkiksi Porissa Pastuskerissa järjestetty NEMO2000 leiri mahdollisti nuorille kokemattomille turvallisen laitteilla sukeltamisen kokeneiden sukeltajien opastuksella avovedessä.
Muiden seurojen ohella mm. Nautie-Club ry Turusta on viime vuosina puhunut paljon nuorten puolesta. Esimerkiksi nuorison yhteisretki etelän kirkkaisiin vesiin on ollut seuran haaveena jo vuosia. Nyt kaivataankin yhteistoimintaa seurojen välillä turvallisten ja mielenkiintoisten sukellusretkien aikaansaamiseksi. Oman paikkakunnan ns matalat sukelluskohteet esim. PI sukeltajille alkavat olla kovin tuttuja ja halu tutustua muiden seurojen nuorisoon ja sukelluskohteisiin on kasvanut.
Jos teillä sukellusseurassanne on nukkuvaa laitesukelluskortitettua nuorisoa, hyvä keino mukavaan herätykseen on kutsua omille tutuille vesille vierailijoita, poikia ja tyttöjä muista seuroista vaikkapa leirin muodossa. Nuoret eivät tarvitse kovinkaan ihmeellisiä puitteita yhdessä olemiseen. Tila, jossa nukkua makuupussissa, paikka missä syödä eväät ja muutama kokenut sukeltavalvomaan sukellusturvallisuutta
Hiihtäminen on hauskaa! Ryhmän yhteistoimintaan yllytti rosti, jossa oli määrä hiihtää altaan päästä päähän Hoksaamista oli, jos huomasi "hiihdellä" pinnassa, eikä pumpannut 4 metrissä. Kaverin apu oli kullanarvoista, teki homman miten päin voin. Kuva kesän I 999 Tampereen norppaleirin halJirollista.
Tässä onkin jo paljon eväitä kokemusta janoaville nuorille.
Leikkimieliset norpparallit
Nuorisosukellus ei edellytä kilpailemista, vaan jokaisella toimintaan mukaan tulevalla on mahdollisuus kokea vedenalaisen maailman kiehtovuus omista lähtökohdistaan. Kuitenkin kilpailuista kiinnostuneille on paljon mahdollisuuksia koitoksiin. Uppopallo ja räpyläuinti ovat lajeja, joissa voi edetä kilpailu-uralla vaikka mihin. Meillä löytyy paljon erittäin hyviä esimerkkejä. Uppopalloilijat ovat menestyneet kansainvälisilläkin uima-altailla ja räpyläuimareista Timo Suominen Kouvolan Vesikoista on hyvä esimerkki siitä, kuinka norpasta on kehittynyt MM-tason räpyläuimari, joten esikuvia ei tarvitse kaukaa hakea.
Le ikki mieliset norppa- eli hallirallit ovat sitä kattavinta nuorisotoimintaa valtakunnallisten leirien ohella. Vuosittain Suomen Umeilusukeltajainliitto jonkun jäsenseuransa kanssa kilpailuja, jossa lap-
set pareittain testaavat hoksottimiaan ja taitojaan altaalla. Rastimuotoisissa tehtävissä kokeillaan fyysistä kuntoa, käsinäppäryyttä, ongelmien ratkaisuvalmiutta tietoja ja taitoja vapaasukeltamisesta ja ensiavusta sekä hälytyksen tekemisestä. Ongelmaksi on muodostunut osallistuvien seurojen vähäisyys. Korkeintaan 10 seuraa 200:sta osallistuu lapsineen näihin yhteistapaamisiin.Tapaamiset ovat kuitenkin hyviä ohjaajienkin kannalta, sillä ralleissa voi ammentaa tietoa ja ideoita omaan hallikauden suunnitteluun ja ohjelmien tekemiseen. Haasteita antaa myös valtakunnallisen hallirallin ja tieto halukkuudesta tapahtuma otetaan liitossa kiitollisena vastaan. Tukea ja opastusta hallirallin tämiseen saa nuorisovaliokunnalta.
SUSL valitsee vuosittain Vuoden Norpan ja Norppaohjaajan jäsenseurojen esitysten pohjalta. Ehdotuksia näihin on tullut viime vuosina
25 m sukellus C-pojat monoräpylät
1. Marko Kolsi A-KUs 9.2
25 M SUKELLUS D-POjAT MONORÄPYLÄ
1. Timo Metsäjoki RLS 13,7
25 M SUKELLUS D-POJAT STEREORÄPYLÄT
1. Jerry Lammasniemi DTP 12,2
2. Nicolas Lammasniemi DTP 13,6
3. jesse Lammasniemi DTP 13,7
25 M SUKELLUS D-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Minna Lepikkö RLs 12,0
25 M SUKELLUS D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT
I.Alisa Mattsson Purs 14,0
25 M SUKELLUS C-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Riina Kupari A-KUs 10.0
2. Hanna Sippola Vesikot 10.4
3. Elise Mattson PUrs 10,4
4. Laura Hietanen DTP 11,4
5. Piia Lepikko RLs 11,4
50 M SUKELLUS B-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Eveliina Salo TaUrsu 22,8
2 Paula Rossi A-KUs 22 ,8
3. Tia Hietanen DTP 23,0
4. Hanna Sippola Vesikot 23,2
5. Kristiina Salo TaUrsu 23.5
6. Eveliina Nygren DTP 24,7
50 M RÄPYLÄUINTI D-POjAT STEREORÄPYLÄT
1. jerry Lammasniemi DTP 30.0
2. jesse Lammasniemi DTP 31,6
3. Nicolas Lammasniemi DTP 32,0
6. Timo Metsäjoki RLs 32.2
50 M RÄPYLÄUINTI D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT
1. Minna Lepikkö RLs 29,5
2. Alisa Mattsson PUrs 3 1,7
3. Ines Lammasniemi DTP 47,2
50 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT MONORÄPYLÄT
1. Marko Kolsi A-KUs 21,9
50 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Riina Kupari A-KUs 24,0
hyvin niukalti, joten on ilmeistä, että tietoisuus valinnasta on vähentynyt tai unohtunut. Toimivia ja menestyneitä, reiluja norppia ja ohjaajia halutaan liitossamme kannustaa, joten tehkääpä nuorisovaliokunnalle ehdotuksia.
Nuori Suomi ry
Seurojen nuorisotyö pohjautuu Nuori-Suomi -ideologiaan, jossa pyritään saamaan elämyksiä liikunnasta, riippumatta siitä, minkä lajin parissa toimitaan. Olemme sitoutuneet noudattamaan Operaatio Pelisääntöä, joka tähtää tasapuoliseen, jokaista lasta huomioivaan toimintaan. Tämän onnistumiseksi seurat lähettävät 15 vuotta täyttäneitä halukkaita jäseniään urheiluliittojen ohjaajakursseille.
Näitä kursseja on järjestetty myös meillä. Viimeisin oli Kajaanissa halliraIlin yhteydessä. Kursseilta saa startin ohjaamiseen ja tietoa Nuori Suomi ry:n periaatteista.
Vapaa-sukellusluokkien SI-S3 kurssimateriaalit ovat kurssikansiossa. Tietoa saa nuorisovaliokunnalta ja SUSL:lta.
2. Sippola Hanna Vesikot
3. Elise Mattsson PUrs
4. Laura Hietanen DTP
4. Piia Lepikko RLs
100 M RÄPYLÄUINTI B-POjAT MONORÄPYLÄT
1. Marko Kolsi A-Kus
100M RÄPYLÄUINTI B-POJAT STEREOAAPYLÄT
1 jerry Lammasniemi DTP 1.10,2
2. jesse Lammasniemi DTP 1.12,8
3. Nicolas Lammasniemi DTP 1.12,9
100 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1 Laura Lehto
2. Paula Rossi
3. T ia Hietanen
4. Elise Mattsson
5. Kristiina Salo
6. Hanna Sippola
7. Eveliina Nygren A-KUs A-KUs DTP PUrs
TaUrsu Vesikot DTP 52,3 53,3 54.0
Nuori Suomi ry kannustaa urheiluseurojen nuorisotyön laadun parantamista ja lasten tasapuolista huomioimista ohjaus- ja valmennustilanteissa. Hyvän laadun merkkinä seura "ylennetään" Sinettiseuraksi. Sinetin saaneet seurat ovat nuorisoseurojen aatelia ja ylläpitävät reilua ja virikkeistä toimintaa lasten ja nuorten hyväksi. Näitä seuroja on jo meillä sukeltavillakin harrastajilla.Tampereen Urheilusukeltajat ry, Bothnia Gulf Divers ry, Mikkelin Urheilusukeltajat, Rauma Repola Diving Club, Keski-Uudenmaan Sukeltajat, Rauman laitesukeltajat, Sodankylän Urheilusukeltajat ry ja Kouvolan Vesikot ry.
Nuoresta Suomesta ja liitosta saat sinettiseuroista tietoa. Jos seurasi nuorisotyö täyttää vaadittavat laadunvalvontakriteerit. hae seuralIesi Sinettiä.
Rohkeasti niukaan
Vetoan seurojen nuorisotyöntekijöihin ja päättäjiin; OSALLlSTUKM JARJESTETTÄVIIN TAPAHTUMIIN!!! Antakaa lapsille mahdollisuus tutustua muihin seuroihin, toisiin harrastekavereihin. ja -paikkoihin. Yhdessä on mukava toimia ja sukellusystävät eripuolella Suomea ovat rikkaus. Kaikki täysillä mukaan toimimaan lasten ehdoilla - lasten parhaaksi.
Heidi Hietanen, Nuorisovaliokunta kuvat Leena Koivumäki
8. Laura Hietanen DTP 1.01,6
200 M RÄPYLÄUINTI C-POjAT MONORÄPYLÄT
1. Marko Kolsi A-KUs 1,44,4
200 M RÄPYLÄUINTI C-POjAT STEREORÄPYLÄT
1. jerry Lammasniemi DTP 2.28,5
2 jesse Lammasniemi DTP 2.33,6
3. Nicolas Lammasniemi DTP 2.35,6
200 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Hanna Sippola Vesikot 2.00,4
2. Laura Hietanen DTP 2.13,6
200 M RÄPYLÄUINTI AVOIN MONORÄPYLÄT
1. Laura Lehto A-Kus 2.00,3
2. Tia Hietanen DTP 2.01,1
400 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT MONORÄPYLÄT
1. Marko Kolsi A.-KUs 3.59,4
400 M RÄPYLÄUINTI B-POjAT STEREORÄPYLÄT
1. jerry Lammasniemi DTP 5.53,8 2. jesse Lammasniemi DTP 5.55,4 3. Nicolas Lammasniemi DTP 5.56,9
400 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Laura Lehto A-KUs 4.14,2 2 Eveliina Salo TaUrsu 4.17,0 3. Tia Hietanen DTP 4.28,1 4. Hanna Sippola Vesikot 4.28,2
5. Laura Hietanen DTP 4.54.1
4X50 M RÄPYLÄUINTI SEKAVIESTI B-IKÄLUOKKA, joukkueessa oltava vähintään 2 tyttöä
1. A-KUs 1, 1.37,5
Rossi Paula, Laura Lehto, Riina Kupari, Marko Kolsi
2. DTP 1.48.5
Hietanen Tia, Lammasniemi jerry
Hietanen Laura, Nygren Eveliina
Kiitokset osallistujille ja toimitsijoille sekä kannustusjoukoille
Toivottaa DivingTeam Pori ry
Jouko Sorri
21.10.2000 TAMPEREELLA TULOKSET
25 M SUKELLUS D-POJAT MONORÄPYLÄT
1. Timo Metsäjoki RLs
25 M SUKELLUS D-POJAT STEREORÄPYLÄT
1. Nicolas LammasniemiDTP
2. Jesse Lammasniemi DTP
3. Jussi Halme RRDC
4. Antti Tuure RRDC
5. Joel Hakkarainen RRDC
6. Miro Luodes TaUrsu Hannes Mattila RRDC
25 M SUKELLUS D-tytöt monoräpylät
1. Suvi Puranen A-KUs
2. Minna Lepikkö RLs
25 M SUKELLUS D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT
1. Alisa Mattsson PURS
25 MSUKELLUS C-POJAT MONORÄPYLÄT
1. Marko Kolsi A-KUs
2. Markus Puranen A-KUs
3. Niki Luodes TaUrsu
25 M SUKELLUS C-POJAT STEREORÄPYLÄT
Ei osallistujia
25 M SUKELLUS C-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Elise Mattsson PURS
2. Riina Kupari A-KUs
3. Hanna Sippola Vesikot
4. Piia Lepikkö RLs
5. Sara Manninen KoU
6. Katri Isovirta A-Kus
7. Laura Hietanen DTP
25 M SUKELLUS C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT
Ei osallistujia
50 M SUKELLUS B-POJAT MONORÄPYLÄT
1. Timo Suominen Vesikot
50 M SUKELLUS B-POJAT STEREORÄPYLÄT
1. Arttu Mantere RLs
50 M SUKELLUS B-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Laura Lehto A-Kus
2. Henna Virransola A-KUs
3. Eveliina Salo TaUrsu
4. Kristiina Salo TaUrsu
5. Hanna Sippola Vesikot
6. Paula Rossi A-KUs
7. Tia Hietanen DTP
8. Eveliina Nygren DTP
50 M SUKELLUS C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT
Ei osallistujia
50 M SUKELLUSAAVOIN MONORÄPYLÄT
1. Anne Mehtola TaUrsu
100 M LAITESUKELLUS B-POJAT
Ei osanottajia
100 M LAITESUKELLUS B-TYTÖT
1. Laura Lehto A-Kus
SE
2. Eveliina Salo TaUrsu
3. Kristiina Salo TaUrsu
400 M LAITESUKELLUS A AVOIN
1. Paula Rossi A-Kus
1, Marko Kolsi A-KUs 20,71
2 Markus Puranen A-KUs 23.45
50 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT STEREORÄPYLÄT
1. Niki Luodes TaUrsu 24,28
50 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Riina Kupari A-KUs 23,63
2 Elise Mattsson PURS 23,74
3. Hanna Sippola Vesikot 24, 10
4. Laura Hietanen DTP 25,97
5 Sara Manninen KoU 26, 17
6. Katri Isovirta A-KUs 26, 18
7 Piia Lepikkö RLs 28,38
50 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osanottajia
50 M RÄPYLÄUINTI A AVOIN MONORÄPYLÄT
1 Ville Matikainen A-KUs 22,40
2. Tia Hietanen
M RÄPYLÄUINTI B-POJAT MONORÄPYLÄT
B-POJAT STEREORÄPYLÄT
,36
SE 13.28 14,64 14,75 15,95 16,69 16,71 16.5 M disq. 11,75 11,86 14,40 10,03 10,79 11,73 10,75 10,88 11,00 11,64 11,90 12,15 12,36 17,92
2. Eveliina Salo TaUrsu 4.09,24
3. Kristiina Salo TaUrsu 4.33,32
50 M RÄPYLÄUINTI D-POJAT MONORÄPYLÄT Ei osanottajia
50 M RÄPYLÄUINTI D-POJAT STEREORÄPYLÄT
1. Joel Hakkarainen RRDC 29,03
2. Miro Luodes TaUrsu 29,66
3. Nicolas Lammasniemi DTP 30,51
4. Jesse Lammasniemi DTP 31,68
5. Jussi Halme RRDC 32.04
6. Timo Metsäjoki RLs 33,55
7. Hannes Mattila RRDC 35,34
8. Antti Tuure RRDC 35,71
50 M RÄPYLÄUINTI D-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Suvi Puranen A-KUs 28,19
50 M RÄPYLÄUINTI D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT
1. Minna Lepikkö RLs 29,75
2. Alisa Mattsson PURS 32,16
3. Leija Luodes TaUrsu 33,08
50 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT MONORÄPYLÄT
RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT STEREORÄPYLÄT
C-POJAT MONORÄPYLÄT
C-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Hanna Sippola Vesikot 1.56,43
2. Sara Manninen KoU 2.03,79
3. Elise Mattsson PURS 2.05,55
4. Laura Hietanen DTP 2 12.31
5 Anne Mehtola TaUrsu 2.13,09
200 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osanottajia
400 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT MONORÄPYLÄT Ei osanottajia
400 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT STEREORÄPYLÄT
1. Jesse Lammasniemi DTP 5,48, 10
2. Nicolas Lammasniemi DTP 5,48,58
400 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT MONORÄPYLÄT
1. Laura Lehto A-KUs 4 02.01
2. Eveliina Nygren DTP 4.30,79
400 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osanottajia
4X50 M RÄPYLÄUINTI SEKAVIESTI C-IKÄLUOKKA joukkueessa oltava vähintään 2 tyttöä
1. A-KUs, 1.33,1 M
Katri Isovirta, Markus Puranen
Riina Kupari, Marko Kolsi
4X50 M RÄPYLÄUINTI SEKAVIESTI B-IKÄLUOKKA, joukkueessa oltava vähintään 2 tyttöä
1. A-KUs, 1.38,2 M
Suvi Puranen, Paula Rossi
Henna Virransola, Laura Lehto
2. TaUrsu 1,42,7 M
Niki Luodes.Anne Mehtola
Kristiina Salo, Eveliina Salo
3 DTP 1,48,37
Jesse Lammasniemi, Laura Hietanen
Eveliina Nygren,Tia Hietanen
TYTÖT 7-9v suor.aika sakot kok.aika
1. TAMPEREEN URH.SUK/SODANKYLÄN URH.SUK. 7 m 29 s 8 m 29 s
Vuohensilta Silja ja Hirvonen Anna-Katri
Sodankylän Urheilusukeltajat
Tiina Jänkälä ja Anna-Katri Hirvonen
Mäntän seudun Urheilusukeltajat
Annele Kangasjärvi ja Ilona Puska
Mäntän seudun Urheilusukeltajat
Anniina Kangasjärvi ja Jaana Puska
POJAT7-9v
1. TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT
Leopold Ringbom ja Jaakko Laine
2. Mäntän seudun Urheilusukeltajat
Jesse Saarinen ja Ville Ropinen
3. Mäntän seudun Urheilusukeltajat
Juuso Pajukko ja Jyrki Jokela
TYTÖT 10-12v
7min 50.72s
8min 39.75s 9min 45.4ls
7min 15.215
5min 17.355
I Omin 53.285
1. KAINUUN URHEILUSUKELTAJAT 6min I 3.065
Inka Keinänen ja Jonna Juntunen
2. Keski-Uudenmaan Sukeltajat 7min 46.655
Eveliina Korppi-Tommola ja Milla Korppi-Tommola
3. Mäntän seudun Urheilusukeltajat 7min 33.805
Marika Vallin ja Emmi Viita-Aho
4 Rauman Laitesukeltajat 7min 50.395
Krista Ruohonen ja Jutta Viljanen
5. Sodankylän Urheilusukeltajat 8min 59.41 s
Hanna Jänkälä ja Anniina Aikio
6. Sodankylän Urh.suklRauman Laitesuk. 9min 46.255
Tiia-Maria Välimaa ja Melina Curiqueo
7. Sodankylän Urheilusukeltajat 8min 49.905
Elisa Junttila ja Anne Seppälä
8. Sodankylän Urheilusukeltajat 9min 20.285
Niina Jänkälä ja Anniina
9. Mäntän seudun Urheilusukeltajat 9min 21.765
lida Nummela ja EmmiViita-Aho
10. Mäntän seudun Urheilusukeltajat 9min 59.975
Laura Kytömäki ja Laura Kangas
I 1. Rauman Laite5ukeltajat I Omin 4 I .7 I 5
Reea Ruohonen ja Rosana Curicueo
12. Mäntän seudun Urheilusukeltajat I Omin 46.69s
Maija Puska ja Krisse Rapatti
13. Mäntän seudun Urheilusukeltajat I Omin 40.955
Kaisa Tuohilampi ja Heidi Mastomäki
POJAT 10-12V
1 RAUMAN LAITESUKELTAJAT 6min 00.755
Timo Metsäjoki ja Lenni Luoto
2. Sodankylän Urh.suk.lMäntän seudun Urh.suk. 6min 40.875
Teemu Kinnunen ja Marko Mielonen
3. Kainuun Urheilusukeltajat 8min 5.255
Juha Uusitalo ja Jaakko Moilanen
4. Rauman Laitesukeltajat 7min 17.815
Henri Miesko5ki ja Timo Metsäjoki
5 Keski-Uudenmaan Sukeltajat 8min 44.125
Sami Laine ja Eeva Kärkkäinen
6. Rauman Laitesukeltajat 8min 59.905
Santeri Koivula ja Eetu-Petteri Kulmala
7. Sodankylän Urheilusukeltajat 8min 27.56s
Teemu Kinnunen ja Tapani Tomperi
TYTÖT 13-15V
I RAUMAN LAITESUKlDIVINGTEAM PORI 5min 42.28s
Emma Viskari ja Laura Hietanen
2. Keski-Uudenmaan Sukeltajat 7min 16.445
Eeva Kärkkäinen ja Johanna Laine
3. Rauman Laitesukeltajat 7min 14.295
Piia Lepikkö ja Minna Lepikkö
4. Sodankylän Urheilusukeltajat 6min 47.325 Torvinen ja Riika-Stiina Hirvonen
5. Rauman Laite5ukeltajat 8min 41.20s
Maija Kuusisto ja Sanna Sinervo
6. Rauman Laitesukeltajat 8min 47.915
Heta Torkkeli ja Emma Heino
POJAT I 3-15V
1. JOENSUUN URH.5UKlMÄNTÄN SEUD.URH.SUK
3min 12.625
2. 3.
Lauri Pihlasvaara ja Mika Norojärvi
Rauman Laitesukeltajat
Antti Elo ja Petri Sinkkonen
Kainuun Urheilusukeltajat
Sami Juutinen ja Joonas Juntunen 3min 21.445 2min 25.205
3 10 min 50.72
4 12min 39.75s 514min 45.4ls
o 7min 15.215
2 7min 17.355
414min 53.285 \
2 8min 13.065 8min 46.655
2 8min 33.80s
2 9min 50.385
210min 59.415
2 I I min 46.255
4 12min 49 905
4 13min 20.28s
413min 21.765
4 13min 59.975
414min 41.715
4 14min 46.695
5 15min 40.955
I 7m in 00.755
2 8min 40.875
2 10min 5.255
310min 17.815
4 12min 44.125
0412min 59.90s
5 13min 27.565
o 5min 42.285 8min 16.445
2 9min 14.295 3 9min 47.325 4 l2min 41.205 4 12min 47.925 3min 12.625 0 0 3min 21.44s 3min 25.205
Opetusministeri ön ja Nuori Suomi ry:n viime vuonna käynn istämä pa ikallistukihanke on innostanut tänäkin vuonna lähes 900 urheiluseuraa hakemaan lasten ja nuorten urhe iluseuratoimintaa tukirahaa. 477 seuraa haki tukirahaa alle 13-vuotiaiden lasten seuratoimintaan, jossa tavoitteena on kehittää lasten toiminnan laatua ja lisätä lasten harrastusmahdollisuuksia urheiluseuroissa 13-19 -vuotiaille tukirahaa haki 409 urheiluseuraa, joiden tavoitteena on rahan avulla synnyttää harrasteurheilutoimintaa urheiluseuroihin
Rahaa haettiin kaikkiaan yli 12 miljoonaa markkaa ja jaettavana on 2, I miljoonaa Lisäksi Sonera tulee kannustamaan urheiluseuroja tavarakannustein Lapsia ja nuoria tu kirahaan kohdistuneissa hakeneissa on mukana kaikkiaan 73 000. Hakemukset edustivat 45 eri lajia. eniten hakemuksia tuli yleisurh ei lu-, jal kapallo ja jääkiekkoseuroista
Lasten liikunnan paikallistuen saajat julkistettiin marraskuun lopussa järjestetyissä maakunnallisissa tilaisuuksissa.
Lisätietoja Nuori Suomi ry, Pasi Mäenpää puh. (09) 3481 2222 tai Eija Alaja 0400 617 531. I
Tilaa PRO
-kannusteet ja palkitse omaa seuraväkeäsi
I I I I ! ! TIlaukset: . I SLU I myyntipalvelu I \ puh. (09) 34812266 )
4. Kainuun Urheilusukeltajat Tuomas Ruuskanen ja Kimmo Juutinen
5 Joensuun Urheilusukeltajat
An5si Vaakanainen ja Aku Pihlasvaara
6. Mäntän seudun Sukeltajat
Tapio Helminen ja Henri Kari
7. Tampereen Urheilusukeltajat
Lasse Rindell ja Samu Ahvenjärvi
8. Mäntän seudun Urheilusukeltajat
Ilkka Vierinen ja Mika Morojärvi
2min 28.575
3min 50.005
2min 55.255
4min 05.785
3min 40.195
3min 28.575
4min 05.785 4min 40.195
ISOrlaH·Mitä Scipio Africanus sanoi kun hän näki senaattori Caton pottlamassa papereita hiilivaikealla?
-m
- Karttaako hävität?Tietysti,Vatanen virnisti hölmistyneelle naamalleni. Aloin ihmetellä ääneen mitä hemmettiä jotkut vanhan Rooman tapahtumat liikuttavat sukelluksesta kiinnostunutta persoonaan i.vatanen siihen, että kansa ilman historiaa on kuin ihminen ilman muistia. johon
minä, että kun pystyisikin unohta-
maan eräitä töppäyksiä elämästään niin olisi kevyempi olo.
- Niin aina,Vatanen tuumi hiljalleen tuijottaen tuopin pohjaa. Hänen ajan uurtamat kasvonsa olivat siten muovatut. että tyhmempikin kykeni niiltä lukemaan sanattoman kysymyksen : "M istä tuohon saataisiin täytettä?" Vinkkasin edeskäyvän paikalle ja tiedustelin tilausta odoteltaessa mikä sai hänen kajakillisuutensa miettimään historiaa Kerroin vielä muistavani, että sukeltajien keskuudessa tämä asia oli kohtalaisen hyvin järjestyksessä. Liitto oli mm muutama vuosi sitten teettänyt varsin pätevän historian ja tiesin monen seuran panneen omasta menneisyydestään tietoja nippuun Kerroin kuinka olin nähnyt vuosien varrella monta mukavasti tehtyä seurahistoriikkia.
- Hyvä hyvä, Vatanen lausui ja tarkoitti sillä, että: Ole sinä poikanen hiljaa kun ikä ja kokemus puhuu.
- Siis, hän jatkoi,Asiat ovat nyt joltisellakin mallilla, mutta mitenkä sitten kun aikaa kuluu hieman enemmän? Tarkoitan, että harrastuksemme on vielä melkoisen nuori. Historiallisessa katsannossa viisikymmentä vuotta ei ole paljon mitään. Historian tietojen keräilyn pitäisi olla säännöllistä. jonkun olisi tehtävä sitä koko ajan. Muutoin käy niin, että aikanaan kirotaan, että neljänkymmenen ensimmäisen vuoden ajalta on tietoja ja sen jälkeen ei mitään. Eihän sellainen vetele. Mistähän ne seurahistoriikit sitten löytyvät?
Aloin päästä jyvälle ja nyökyttelinVatanen sanoi:
- Nyt sentään lähes kaikki alkuaikojen pioneerit ovat vielä hengissä. Heistä jokaista pitäisi haastatella Kerätä heidän muistojaan, kuviaan, kaskujaan , laulujaan
- Nyt alat päästä asian ytimeen, laulujen perään olen aikaisemminkin kuuluttanut, innostuin.
Vatanen ei häiriintynyt.
- Liitto voisi antaa tehtävän sitä varten asetettavalie sanokaamme vaikka sukellusneuvokselle, jolle tämä vaativa kulttuurin sarka uskottaisiin, Vatanen lausui venytellen ja tuijotti hajamielisen näköisenä seiniä.
- Siitäkö se kenkä puristikin, puuskahdin, Sinulla taitaa olla sopiva neuvosehdokas katsottuna aina kun satut peilin eteen.
Kerrankin Vatanen vaikeni Keventääkseni tunnelmaa kysyin puolestani minäkin häneltä historiaa:
- Sanopa kuka historian henkilö oli se, joka aikoinaan osallistui Genesaret in järven ympärijuoksukilpailuun ja tuli ensimmäisenä maaliin, mutta diskattiin kun osoittautui, että hän oli oikaissut järven yli?
- En tunne miestä, sanoi Pietari jeesusta,Vatanen vastasi mon imielisesti
KAMERANNIDEON VESI KOTELOT
Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.
Hinnat: 490; - 1960;
Maahantuonti ja myynti: FOTO
Eteläranta 20, 00130 Helsinki p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund fi
KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN
SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY
Koneenkatu 5,05830 Hyvinkää
Puh/fax (019) 454 597
Spiro, Mares, Poseidon, Sherwood, Sporasub HUOLLATA REGUSI TALVIKAUDEKSI KUNTOON! LAHDEN SUKELLUSKESKUS UW ACTIONS OY
Yhdyskatu 39,15200 Lahti - Puh. (03) 733 1181, fax 7331180 GSM 0500 437 175 - E-mail: actions@saunalahtLfi
POhjoisranta 2, 00170 Helsinki Puh. (09) 622 55 44 Fax (09) 6220 1333 www.divein.fi
Seura elämä on siitä hassua, että ' se liikkuu ikään kuin sykäyksittäin eteenpäin. Näinä aikoina vietämme useamman seuran syntymäpäiviä ja syytäkin on juhlia kun seura saavuttaa esim 25 vuoden iän kuten Porin Urhe ilusukeltajat lokakuun viimeisenä lauantaina.viime aikoina lähes jokaisessa lehdessä on ollut tarinoita vuosijuhlia viettävistä seuroista, eikä voi kuin hattua nostaa ja kunnioitusta toitottaa seuroille jotka ovat pysyneet yhdessä ja kasassa vuosia Useat avioliitotkaan eivät kestä koossa kuin muutaman vuoden ja ne sentään solmitaan yleensä rakkaudesta toiseen ihmiseen.
Sukellusseura perustetaan useimmiten puhtaasta tarpeesta saada "vi-
rallinen" lupa sille, että pompitaan vieraiden ihmisten kanssa eripuolilla maata ja maailmaa useimmiten puolipukeissa ja vähäjärkisenä. No kait se onkin juuri se juju miksi porukka pysyy yks issä.. Se lväähän on, että erimielisyyksiä mahtuu aina matkalle, eikä mikään elo voi olla niin yksinkertaista kuin historiat kertovat Ei olisi normaali a jos välillä ei tulisi vekkiä rakkauteen.
Sukellusseuran toimintamekanismi on usein täysin erilainen kuin perinteisen urheiluseuran. On turha yrittää analysoida asiaa sen kummemmin, mutta vaikuttavimpia syitä lienee se , että seuran perustaa yleensä muutama toive ikas henneri joka ajattelee samalla tavalla ja hilPorin Urheilusukeltajat
jalleen mukaan tulee uutta porukkaa jotka ajattelevat samalla tavalla tai heidät kasvatetaan seuran kulttuuriin siten, että hekin alkavat ajatella samaan suuntaan kuin perustajat Urheiluseura taas perustetaan useinkin siks i, että saadaan kilpailla keskinäisestä paremmuudesta ja se taas on tunnetusti sairasta ja siinä tulee hiki.
Kaikki tämä ei liity Porin Urheilusukeltajien 25 v juhliin oikeastaan mitenkään, paitsi että alkutarina on ollut samanlainen kuin lähes ka ikilla muillakin suomalaisilla sukellusker-
hoilla.vuonna 1975 kuljettiin leveälahkeisissa farkuissa ja kukkapaidoissa, vannottiin rock, rauha ja rakkaus aatteen nimiin. Erikoista, että joku saa päähänsä ruveta sukeltamaan juuri tuolloin. Varsinkin kun elää kaupungissa joka elää vain kesällä ja senkin ajan vain heinäkuussa kun on jazzit. Hyvin ovat kuitenkin ja menestyneet maailman tyrskyissä. Positiivista on, että perustajajäseniäkin on vielä mukana toiminnassa eikä kaikkia ole hukattu loputtomilla hylkyreissuilla. Tulevaisuutta taas edustaa norppatoiminta joka antaa potkua tulevaan ja pienenä lisänä helpottaa kunnallisien avustusten hakemisessa. Myös vanhojen ja
myös nuortenkin palkitseminen on järkevää Prenikat ja mitalit voivat olla joidenkin mielestä turhanaikaisia eikä niillä todellakaan sukelleta, mutta kyllä se vaan sydäntä lämmittää kun muistetaan työstä jota useimmat tekevät hyvinkin epäitsekkäästi ja pyyteettömäst i. Kunnia puurtajille Porilaisten yhtenä erikoisuutena, todellisen hylyn etsimisinnon lisäksi, on tietysti jazzien aikana toteutetut jazz sukellukset jollekin mukavalle kohteelle. Ei mitään rasittavaa, mutta niin nautinnollista. Mitäpä opin sen lisäksi, että Porissa on lääkäreitä jotka tekevät sairaan tarkkoja tarkastuksia, varsinkin jos on tuttu jo armeijan ajoilta, bänd i joka esiintyi yllätti niin täydellisesti että alta pois Sehän oli todella hyvä Punaista merta ei voi kuivata kertakäyttömukilla ja kala näköjään
kuuluu aina ruokavalioon kun ollaan sukeltajien kanssa liikenteessä. Yleisesti mieleen tuli se, ettei seuroilla ole paljoa ongelmia kun saavat olla vaan rauhassa ja keskenään.Toisaalta ongelmat alkavat juuri siitä kun ollaan vaan ja köllötellään keskenään.Tulee sisäsiittoisuutta ja hiljaiselo kostautuu. Suomalaiset sukellusseurat saisivat pitää itsestään hieman enemmän meteliä ni in paikall isesti kuin valtakunnallisestikin SUSL on mainio kanava vaikuttaa asioihin, eikä asioista todellakaan tarvitse olla samaa mieltä vaan parempi olisikin jos jäsenet hiukan kyseenalaistaisivat asioita. Sitä sanotaan demokratiaksi.
Jari Autio seuratoimintavafiokunta kuvat 'Emeritus Diver' Tapio Huttunen
VedeYlalaiseYl SM-kuvakisaYl yhteeYlveto
Vuoden 2000 kuvakisa oli jälleen kerännyt mukavan osanottajamäärän tuottamaan luovaa valokuvaustaidetta. Kisan arvosteluraati oli jälleen kerran vaikeiden valintojen edessä; arvosteltavana oli monta hyvää yksittäistä kuvaa ja Kuitenkin on todettava, että jälleen kerran kuvasajojen tuottaminen on aiheuttanut osallistujille suuren urakan Hyviä ideoita on ollut paljon mutta eheys on jäänyt osittain vaillinaiseksi. Moni lupaavasti alkanut ei jaksanut kantaa loppuun asti.Arvosteluraati sai kuitenkin pitkän uurastuksen jälkeen kuvat
1 jukka Nurminen, Hiidenkivet, Ulpukoiden tanssi ja järven-neidon valtaistuin
2.Vesa Niemi,
3. Markku Laurikainen, I II ja 111 pehmeys, värit ja idea toimi läpi koko Maailma. jossa sukeltaja tekee löytö retken on juuri sella inen , joka saa katsojan eläytymään kuviin ja sen tuomaan maailmaan.
PARAS YKSinÄINEN DIAKUVA: Hiidenkivet oli yksittäisissä kuvissa myös raadin mielestä paras. Kuva, jonka pehmeys ja pastillinsävyinen maailma pysäytti katsojan kuvan sukeltajan kanssa tutkimaan mystistä maailmaa.
KUNNIAMAININTA:Jari Pynnösen diakuva, Ajanpeili oli toteutettu huumorilla mutta antoi myös vakavan ajattelevan kannanoton. Pyöreään maskaukseen sovitettu kenkä kulki jostakin, jonnekin. Kuva pysäytti raadin ja sai ajoittain vilkas'takin ajatuksen vaihtoa.
I Markku Laurikainen, Come back I II ja 111 2. jari Pynnönen, Hei, mitä nuo tekevät, Snif sinf ja Eihän tuota voi katsoa
3.Vesa Niemi, Ravun retki oli mystinen jopa avaruusmainen tunnelma, kesti yhtenäisenä ilman ristiriitaisuuksia. On todettava, että paperi kuvissa ei taso suhteen yltänyt diojen tasolle.
PARASYKSInÄINEN PAPERI KUVA: jari Pynnösen Kuva: Hei mitä nuo tekevät, oli teknisesti täysosuma.Tässä kuvassa on "ratkaiseva hetki" näytellyt suurta osuutta kuvaustilanteessa. Ravun tutkiva katse kohdistuu suoraan katsojaan. Kuvan terävyys, sommittelu ja toteutus oli kokonaisuudessaan raadin mieleen
Risto Rutqvlst kilpailun päätuomari
Toimituksen lisäys:Tulokset tulivat lehden juuri painoon mennessä, joten kuvia ei vielä eho ditty saada mukaan, mutta toivon mukaan nitä päästään ihailemaan lehdessä 1/200 1
(ilman ketjua)
Kysy myös kultaisia sukeltajia.
Mitäpä muuta enää sanoisin kuin Hyvää Joulua ja seuratoimintavaliokunta kiittää kuluneesta vuodesta.
Olen itse sukeltaja. Olen lukenut ja seurannut aika tarkasti tätä hylkyrauhasähläystä. Mieleen juolahtaa väkisin ajatus, että miksi sukeltaja kertoisi hyväkuntoisen hylyn olinpaikan Merimuseolle, jos he heti kieltävät sukellusharrastamisen kohteessa. Merimuseo on monta kertaa "nolannut" itsensä sillä, että rehelliset sukeltajat ovat kertoneet hylyn olinpaikan ja Merimuseo on syyttänyt sukeltajia
siitä että he ovat kajonneet hylkyyn, ja sitten he kieltävät sukelluksen.Tämähän on typerää! Koko sukellusharrastus kärsii kun Merimuseo kieltää kaikki hyvät sukelluskohteet. Hyvin harvat alkavat sukeltaa siksi että haluavat hengittää veden alla. Kaikkihan haluavat nähdä hylkyjä ja kuvitella mitä on tapahtunut, miten ja milloin. Merimuseo on alkanut laittaa itsensä ansaan kun kukaan ei enää uskalla kertoa hylyn olinpaikka.
Merimuseo ei estä virkistyssukelluksia rauhoitetuille eli yli sata vuotta sitten uponneiden alusten hylyille. Pelisääntönä on tietenkin, että muinaisjäännöksiä ei muuteta eikä vahingoiteta sukellusten aikana; kohteen tulee olla vierailun jälkeen samassa kunnossa kuin ennen vierailua. Kaikkien etu on, että vedenalaista kulttuuriperintöä ja muinaismuistolakia kunnioitetaan. Tulevien aikojen harrastesukeltajilta ei pidä tuhota kiinnostavia katselukohteita eikä tulevilta tutkijoilta pidä tuhota tutkimuskohteita. Kohteiden vahingoittaminen hävittää tietoa lopullisesti; vedenalainen kulttuuriperintö ei uusiudu. Merimuseo toivoo saavansa etukäteen vaikkapa puhelimitse tai sähkö postitse tiedon rauhoitetuille hylyille tehtävistä virkistyssukelluksista. Sukellukset tiedotetaan automaattisesti merivartiostoille, jotka ovat itse ilmoittamista ehdottaneet valvonnan selkiyttämiseksi. Merimuseota myös kiinnostaa tietää, millaiset kohteet ovat vilkkaasti vierailtuja.
Suomessa on kolme vedenalaista muinaisjäännöstä, joille on vahvis-
tettu muinaismuistolain perusteella suoja-alue. Nämä kohteet ovat
St.Nikolai Kotkan edustalla (suojaalue määrätty 1976), St.Mikael Nauvon ulkosaaristossa (suoja-alue 1999) ja Vrouw Maria Nauvon ulkosaaristossa (suoja-alue 2000).
Suoja-alue merkitsee sitä, että hylkyä ei voi käyttää virkistyssukelluskohteena. Kaikki sukellustoiminta- ja alusten ankkurointi, joka ei liity Museoviraston ohjaamaan tutkimus- tai sukellustoimintaan tai muiden viranomaisten välttämättömään toimintaan, on suoja-alueella kielletty. Olen ollut itse suojaaluetta St.Mikaelille ja Vrouw Marialle. Tällaiseen poikkeukselliseen suojeluun on ryhdytty, koska molemmat kohteet ovat tutkimukselle erityisen kiinnostavia ja muinaisjäännöskohteina haavoittuvia. Ne ovat rungoltaan poikkeuksellisen hyvin säilyneitä ja ne sisältävät irtoesineistöä. Vrouw Maria on lisäksi koskematon löytökokonaisuus; kaik-
ki hylyn sisältämä tieto on taltioitavissa.
Museoviraston ja merimuseon tehtävänä on kulttuuriperinnön suojelu.Tärkein vedenalaiskohteiden suojelukeino on valistus ja avoin yhteydenpito harrastajasukeltajien ja merimuseon välillä; yksin viranomaiset eivät onnistu suojelutehtävässä. On tärkeää, että sukeltajat voivat käydä katsomassa historiallisia hylkyjä. Sen takia kiinnostavalie Kronprins Gustav Adolfin hylylle Helsingin edustalle avattiin kesällä 2000 vedenalainen puisto muutamia vuosia sen jälkeen, kun hylky oli museolle ilmoitettu. Joidenkin kohteiden kohdalla on kuitenkin asetettava suojelu- ja tutkimusnäkökohdat virkistyssukelluksen edelle. Joka puolella maailmaa tiedetään kokemuksesta, että virkistyssukellustoiminta muuttaa aina muinaisjäännöstä, ja että ikävä kyllä juuri irtoesineet tuntuvat houkuttavan muinaismuistolain unohtamiseen.
Jos oletat, että hylkyilmoituksesta seuraa "sukelluskielto" , niin soita ihmeessä merimuseoon!
Suomen vesialueella on siis satoja vanhoja hylkyjä ja satoja nuorempia hylkyjä, joilla voi sukeltaa. Rungoltaan kokonaisia yli satavuotiaita hylkyjä tunnetaan vähän. Virkistyssukellusten ykköskohteena tuntuu tällä hetkellä olevan ns. keulakuvahylky Trehålskärin saaren luona Hangon läntisellä selällä, ja se on rungoltaan kokonainen rauhoitettu hylky.
Jos löytyy vielä harrastajia, jotka uskovat, että hylkyilmoituksesta seuraa "sukelluskielto", niin soittakaa ihmeessä merimuseoon ja kysykää ja jutelkaa. Kuulen mielelläni, mitä hylkyä tarkoittaa sanoessaan, että hylyn ilmoittajia on syytetty kajoamisesta ja sen jälkeen sukellukset on kielletty. Minut tavoittaa numerosta 09 40509056 (toimiston numero on 09 40509055). Sähköpostiosoite on maijaJast@nbafi. Merimuseon osoite on: Suomen meri museo, Hylkysaari, 00570 Helsinki Qj Maija Fast Suomen merimuseo
1eknoPro kev(ar UIVI1.500,· kfRÄlLYPUSSI Wv(on
Suunto 5,5 l\'tl\'t .. koko 50/5J1.
Oceanic I>e(ta/A(faRfGUf '300 f>ar
Soita autoon 050 517 83 51
EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !
KAUPALLlSEr EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin oidät tä"än TUOTEKUVIA NEr/SSÄ: _spielen
Syyskokous 7.10.2000 Turku
Syyskokouksessa osanotto oli niukka.Todennäköisesti myöhäinen ajankohta sekä Turku-cupin nihkeä osanotto karsi aloituskokoukseen tulijoita. Mitään suuria päätöksiä tuolla ei kuitenkaan tehty.
Valiokunta uudistuu, paikkoja haussa
Tänä vuonna puheenjohtajan paikalla istunut Kari Paananen sanoutuu irti kokonaan tehtävästä. Puheenjohtajaksi ha-
lopussa kiitos seisoo. Pari vuotta sitten muistelen Timo "Patu" Ruohomäen jatkuvasti vastaavalla paikalla hokevan että uusia aktiivisia jakamaan tehtäviä. Olen viimeisen kaksi vuotta toitottanut samaa. Kierretäänkö tässä nyt tyhjää kaivoa vai, kun aina vaan samat naamat raataa vuodesta toiseen ilman kiitosta? Minä annankin tässä nyt ainakin julkisen kiitoksen kanssani valiokunnassa toimineille henkilöille. KIITOS AKTIIVISUUDESTA JA VAPAEHTOISESTA UURASTUKSESTA!!!
Seurat, antakaa kiitosta ja muistaa omia aktiivejanne tavalla tai toisella. Sama hoke- luavien tulee ilmoittaa halukkuutensa nykyiselle valiokunnalle vuodenvaihteeseen mennes-
ja siten siistivän peliä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole alkaa jakaa kortteja pikkurikkeistä. Kyseessä ei ole siis mikään uusi rangaistus, vaan entisen käytännön selkiyttäminen. Varmastikin yhteisen sävelen löytäminen tuomarien keskuudessa tässäkin asiassa vie vähän aikaa.
Ohessa seuraa ohjeet korttien käytöstä. Ohjeet käydään läpi joukkueiden edustajien ja tuomarien palaverissa ennen otteluiden alkua. Ohjeisiin voidaan tehdä muutoksia ja tarkennuksia tarvittaessa kauden aikana.
seura varaa riittävän määrän keltaisia ja punaisia kortteja (3+ 3) sarjakierrokselle (Iaminoitu kartonginpala käy mainiosti).
Kortin antamiseen liittyy luonnollisesti aina kahden minuutin rangaistus. Pelaajan karkottaminen vedestä on äärimmäisin rangaistus, joten sitä tulee käyttää tarkasti harkiten. Jos tuomari ei ole varma antaako rikkeestä keltainen kortti jäähyineen vai suoraan punainen kortti + 2 min, tulee hänen aina antaa keltainen kortti + 2 min.
Kun rangaistusaika on päättynyt, karkotettua pelaajaa ei saa korvata vaihtopelaajalla ottelun jäljellä olevana aikana.
ma - tulkaa mukaan toimintaan - ei ole vieläkään menettänyt tehoaan. Kaikille varmaan löysä. Tuomarivastaavan ja tiedottajan paikalle haluavat voivat myös lähettää tietonsa vuodenvaihteeseen mennessä.
Maajoukkueen edustaja valitaan valmentajien keskuudesta kuin myös sarjapäälliköiden vastaava. Lopullinen kokoonpano päätetään 67.1.200 I Riksu-cupin yhteydessä pidettävässä kokouksessa, jossa kullakin joukkueella on yksi ääni.
Nuorilleja naisille etsitään valmentajaa
Nuorten sekä naisten maajoukkueet etsivät valmentajia. Edelleen halukkaat voivat ilmoittautua valiokunnalle. Valiokunta valitsee valmentajat ehdokkaiden joukosta.
Hyvää alkanutta kaikille! Takanani on nyt kaksi kautta valiokunnan puheenjohtajan tehtäviä. Mitä ollaan saatu aikaan kahdessa kaudessa? Ollaanko kehitytty, poljettu paikallaan, onko uusia juttuja, muuta, mitä??! Siinä joukko selkeitä kysymyksiä, koska heti ei tule mitään vastausta, ollaan ilmeisesti poljettu aika paikallaan. Ideoita on varmasti niin valiokunnalla kuin muillakin aktiivisilla uppopallon ollut mutta varsinainen toteutus on kangerrellut.
Kannustankin kaikkia niitä loistavia ideoidenvetäjiä (esim. nuorisoleirit) yhä vaan jatkamaan, kyllä siitä vielä
tyy seurasta jotain tehtävää missä voi auttaa. Ei aina tarvitse tulla valmiiseen pöytään.
Ruvettuani puheenjohtajan virkaan sanoin viran olevan kohdallani 2vuotinen.Aika on tullut täyteen, enkä tätä lupaustani nyt peru. En jätä uppopallon parissa toimintaa, vaan keskityn enemmän projektiluontoisiin toimiin, sekä jatkan SM- sarjapäällikkönä (ilmeisesti eläkevirka).
Valiokunta etsii siis uutta pj:tä.Jos on hyviä ehdokkaita niin ottakaapa yhteyttä. Uusi valitaan Riihimäki-cupin aikana tapahtuvassa vuosikokouksessa.
Hyviä pelejä toivottaa
Kari "Puacci" Paananen
PS. Valiokunta onnittelee "nuorta" yhä aktiivista Ristolaa 50 vuoden rajapyykin ylittämisestä.
Tällä kaudella otetaan käyttöön myöskin kokeiluluontoisesti keltaisen ja punaisen kortin käyttö. Mitään muutoksia ei kansallisiin tuomarisäännöksiin vielä tehdä, vaan tämä kausi käytetään ko. systeemin "sisäänajoon". Tulevaisuus sitten näyttää, tuleeko käytännöstä pysyvä. Korteilla pyritään selkeyttämään jo säännöistä löytyvää pelaajien varoituspykälää. Tuomarihan on voinut varoittaa pelaajia suullisesti ja tämä varoitus on sitten merkitty pöytäNäitä varoituksia on kuitenkin käytetty melko varovaisesti, joten uuden kortti systeemin toivotaan helpottavan tätä hankaluutta
KELTAINEN KORTII voidaan antaa pelaajalle seuraavissa tapauksissa:
- pelaaja käyttäytyy epäurheilijamaisesti
- pelaaja syyllistyy väkivaltaiseen peliin
- pelaaja rikkoo toistuvasti sääntöjä
Kortin antamiseen liittyy aina kahden minuutin rangaistus, joten sitä ei tule antaa heppoisin perustein.
Jos tuomari ei ole varma antaisiko rikkeestä kortin jäähyineen vai pelkän jäähyn, tulee hänen aina antaa pelkkä 2 min. rangaistus.
Jos pelaaja saa ottelun aikana kaksi keltaista korttia, tulee tuomarin näyttää saman tien pelaajalle punaista korttia, mikä tarkoittaa pelistä karkottamista. Hänet saa korvata vaihto pelaajalla, kun joukkueen 2 min. rangaistus on kärsitty (kuusi vedessä, neljä vaihdossa). Varamiehellä täydentäminen ei ole sallittua.
PUNAINEN KORTII voidaan antaa pelaajalle seuraavissa tapauksissa:
- kahden keltaisen kortin saamisen seurauksena (vrt. edellä)
- pelaaja käyttäytyy törkeän epäurheilijamaisesti
- pelaaja syyllistyy tö rkeän väkivai taiseen peliin, vastustajaa vahingoittaakseen
Pelistä karkottamista, joko kahden keltaisen tai yhden punaisen kortin seurauksena, seuraa aina automaattisesti yhden ottelun pelikielto. J?S pelaaja poistetaan koko turnauksesta, voidaan joukkue täydentää varamiehillä seuraavissa otteluissa. Urheilullisia ja siistejä toivottaen
Jyrki Mutta, tuomarivastaava
Uppopallo pyörähti divisioonatasolla käyntiin marraskuussa. pelataan totuttuun tapaan kaksinkertaisena, ja loppuotteluihin turvaudutaan tarvittaessa.
Molemmissa divareissa pelaa viisi joukkuetta, kuten viime kaudellakin. ovat eläneet jonkin verran, mainittakoon että Ylivieskan urheilusukeltajat ovat nousseet ykkösdivariin ja kakkosdivariin on tullut mukaan uutena Riihimäen urheilusukeltajat. Pori luopui joka tietenkin on harmillista. Ykkösdivaria pelaavat joukkueet ovatAhveniston vesipedot,Tampereen Urh.suk, Kokkolan Merisaukot, Jyväskylän Delfiinit ja Ylivieskan Urh.suk Kakkosdivaria pelaavat PSK Kupla, Hyvinkään Urh.suk, Riihimäen Urh.suk, Saaristomeren sukeltajat ja Tornion Urh.suk
Anna-Kaisa Pohjonen, divaripäällikkö
13.05. HÄMEENLINNA
Najadit - Riihimäen Urh.suk. I -5 17.09.TAMPERE
Najadit - Riihimäen Urh.suk I -5
Najadit - RiihilJläen Urh.suk 2 -3
21.10. RIIHIMAKI
Riihimäen Urh.suk - Najadit 2 - I
Riihimäen Urh.suk - Najadit 4voitti Riihimäki ja hopealle sijoittui Najadit. Paras korintekijä oli Jim Holmbäck Riihimäki 10 korilla.
20- Vuotiaat
13.05. HÄMEENLINNA
Kokkolan Merisaukot - Tampereen Urh.suk 7 -0
Riihimäen Urh.suk - Team PoRa (Pori-Rauma) 9 -1
Tampereen Urh.suk. - Team PoRa 7 - 0
Riihimäen Urh.suk - Kokkolan Merisaukot 0 - 4
Riihimäen Urh.suk - Tampereen Urh.suk 4 - 0
Team PoRa - Kokkolan Merisaukot 0 - 10 (0 - 14)
17.09.TAMPERE
Tampereen Urh.suk - Kokkolan Merisaukot 0 - 10 (0 - I 1)
Riihimäen Urh.suk - Team PoRa (Pori-Rauma) 10 - 0 (luov.)
Kokkolan Merisaukot - Team PoRa 10 - 0 (luov.)
Riihimäen Urh.suk - Tampereen Urh.suk 10 - I (1 I - 1)
Riihimäen Urh.suk - Kokkolan Merisaukot 0 - I
Team PoRa - Ti1mpereen Urh.suk 0 - 10 (luov.)
21.10. RIIHIMAKI
Riihimäen Urh suk - Kokkolan Merisaukot 4 - I
Team PoRa (Pori-Rauma) - Tampereen Urh.suk 0 - 10 (luov.)
Kokkolan Merisaukot - Tampereen Urh.suk 7 - 0
Team PoRa - Riihimäen Urh.suk 0 - 10 (luov.)
Team PoRa - Kokkolan Merisaukot 0 - 10 (luov.)
Tampereen Urh.suk - Riihimäen Urh.suk 0 - 4
Loppuottelu Riihimäki - Kokkola 4-1
LOPPUTILANNE
1. Riihimäki
2. Kokkola
3.Tampere
4.Team Pora
Paras korintekijä Jim Holmbäck Kokkola 14 korilla Tarkemmin (mm. pistepörssi ja taulukot)
<http://www.saunalahti.fi/-vesipeto/uppopallo/tilasto/nuoretOO.shtml>
Turku-Cup
Turku-Cupissa tapahtui kummia.Ahvenisto hävisi loppuotte lussa Riihimäelle.Tiukka kamppailu ratkesi vasta rangaistuspallojen jälkee n Riihimäelle. Ratkaisevan korin teki Reijo Rantamäki.
Ahvenisto - Nuorten Mj 4 - 0
Riihimäki - Psk Kupla 4 - I
Ahvenisto - Saaristomeren Sukeltajat 7 - 0
Riihimäki - Nuorten Mj 2 - 2
Psk Kupla - Saaristomeren Sukeltajat 3 - I
Ahvenisto - Riihimäki 0 - 0
Psk Kupla - Nuorten Mj I - 3
Riihimäki - Saaristomeren Sukeltajat 6 - 0
Ahvenisto - Psk Kupla 3 - 0
Nuorten Mj - Saaristomeren Sukeltajat 9 - I
Lopputulokset
1. Riihimäki
2. Ahveniston Vesipedot
3. Nuorten Maajoukkue
4. PSK Kupla
5. Saaristomeren Sukeltajat
Sarjatilanne I.klerroksen Jälkeen
Ahveniston Vesipedot, Hämeenlinna
Kuopion
Riihimäen Urh,sukeltajat
Tampereen Ott Voi
PSK Kupla. Espoo 1 Helsinki 0
I.KielTOs Hämeenlinna 4-5. 11.2000
Kupla - 1-3
Kupla - Tampere 6-2
Kuopio - Parsuk 4-1
Parsuk - Ahven isto 0-21
Kupla - Ahven isto 0-15
Kuopio - Tampere 1-1
Tampere - Parsuk 0-0 - Parsuk 17-1
Kuopio- Riihimäki
Kuopio - Kupla
Tampere - Ahvenisto
Riihimäki - Ahvenisto
Kupla - Parsuk
Kuopio - Ahvenisto
Tampere - Riihimäki
Holstebrossa, Tanskassa
Suomi voitti PM-kultaa
Ruotsi kaatui loppuottelusa 1-0
Suomen maalin teki Riihimäen Tomi Suomalainen
MARES Frontier- takkiliivi - erittäin hyvä perusliivi - integroidut painolaskut
MARES Plana Avanti- räpylät
MÅRKÄPUVUT Sporasub - 7mm - kaksiosainen
KUIVAPUKU Camaro - 6 mm murskattu neopreeni - irtohuppu
Northem Diver Aqua Pro - trilaminaatti - kiinteä huppu
Uudet mallit tunkevat taas liikkeeseemme ja vanhat mallit lentää ulos poistohintaan !
TULE MEILLE - TÄÄLLÄ ON REILU MEININKI!
Seven Seas Oy www.deepdive7seas.com
Keinulaudankuja 4 B jarmo.mailasalo@deepdive7seas.com 00940 HELSINKI mervi.nertamo@deepdive7seas.com
Tel: +358 9 5613 5920 petterLnystrom@deepdive7seas.com Fax: +358956135921 dive@business.com
Satin-finished stainless steel case. Cambered, scratchresistant sapphire crystal, antireflection coated on both ..............i6 sides. Water-resistant to 500 m (approx. 1700 feet). Satin finished stainless steel bracelet with built-in extension system. Mechanical movement: self-winding mechanical design with ball-bearing-mounted rotor (Eterna invention). 25 jewels. Date window at 3 clock. Black luminous dial with luminous hands. Ratcheted unidirectional bexel, minute graduations, luminous guidemark.
Maahantuoja: Kultakeskus Oy Kellotoimisto puh. 03-65711,faksi 03-6161520, www.kultakekus.fi
ICOM:n laatuun
luotetaan. Valitse sinäkin turvallisuu-tesi vuoksi:
IC-M1euroV
Kännykkäkoko, 280g. Vesitiivis 1m/30min lisälaiteliittimellä.
IC-M3euro
Jämäkkä uutuus, 395g.
IC-M4Seuro
Kiinteästi asennettava perusradiopuhelin.
IC-MS01 euro
Kiinteä radiopuhelin. D-Iuokan DSC lisävarusteena.
UUSI TUOTE
SUKELTAJILLE
AX - JOINT RELAX
- uusi fysiologinen suukappale, joka on suunniteltu lisäämään sukeltajien mukavuutta ja poistamaan päänsärkyä ja leukalihasten jännitystä ja kipua.
JAX on italialainen Quattro Ti Dentech:n viiden vuoden kehitystulos.
JAX on tekninen tuote, jolla on haettu 13 patenttia.
Ominaisuudet:
1. Anatominen: seuraa tarkasti ienmuotoa, ja siinä on esimuotoiltu paikka jokaiselle hampaalle, kulmahampaista viimeiseen takahampaaseen
2. Fysiologinen: puremapalan paksuus ja kulmataso sallii leualle luonnollisen lepoasennon ylläpitämisen mikä poistaa puremisen tarvetta
3. Henkilöllinen: termoplastisen materiaalin etu on se, että sitä voi helposti muotoilla oman hampaiston mukaisesti.Tämän tuloksena puremavoima jakautuu tasaisesti jokaiseen suukappaleen kohtaan, lisäksi JAX pysyy vahvasti kiinni ärsyttämättä ikeniä
4. Hyödyt: leukalihasten rentoutuminen. Leukalihaksiston ja päänsäryn tekijöiden poistaminen.
JAX on CE-hyväksytty ja sillä on vuoden takuu.
JAX myydään kaikissa hyvin varustetuissa sukellusliikkeissä.
Lisätietoja: Loris Borro 050 - 581 2380 Rape
Jälleen uusi, todella kaunisasuinen hylkykirja on nähnyt päivänvalon Otavan kustantamana. Ulkoasultaan on paras mitä olen nähnyt eikä sisällössäkään ole mitään vikaa. tarkoituksena ei ole olla mikään kaiken kattava luettelo rannikoidemme "aarrelaivosta" eikä se sitä olekaan vaan se on paremminkin katsaus niistä. Kaikki esitetyt haaksirikot eivät ole kaikille, varsinkaan nuoremmille sukeltajille tuttuja, edes kuulopuheina. Osa tekstistä on vanhan lämmittelyä, mutta ei se alenna informatiivista antia, koska ennemmin painettuja on vaikea löytää edes antikvariaateista.Toisaalta hyvin kirjoitettua tekstiä on hauska lukea, vaikka sisältö olisi tuttuakin. Sisällöstä nousevat erikoisesti esiin tarinat Hanneke Wromen holkista ja kooste Vrouw Marian paljon medioissa tilaa saaneesta löytöhistoriasta.
Porvoon kultakaleeri, jonka retkestä on lehdessämmekin joskus kerrottu, kuten lähes kaikista muistakin kohteista, on tunnettu,ja eri lähteistä kootut sukelluskertomukset samoin. Aikaisemmin niistä on esiintynyt eri katkelmia, mutta nyt ne ovat koottuina yhteen. Tosiasiat tästäkin kohteesta ovat suhteellisen epätarkkoja. Kunnes joku sukeltaa kyseisellä alueella tai vetää sivukaikua ja "mikäs se toi pättärä on pohjassa".
Borstön Sankt Mikaelkaan ei ole uusi asia, mutta muutamat kuvat nostetuista esineistä ovat, ja tuksen loppu kappaleeseen voin hyvällä omallatunnolla yhtyä 'Venäläi-
Wromen holkin luvun lopussa Koivusaari ottaa kantaa hylyn mahdollisesta paikasta ja vie sen Snappertunan ulkosaaristoon. Sieltä on kuitenkin aika matka Hiittisten rannoille, joista väitetään tavaraa nostetun. Ottamatta sen kummemmin kantaa lähes neljäsataa vuotta vanhoihin asioihin totean vain, että tutkimattomia ovat hylkytavaroiden kulkutiet.
Seuraavana onkin sit-
M;.E,N -R·NN.N N ten todellinen jymy-yl -
osti
/ -; venala lslltä Kanadan Ja maksu, laiva lastillinen , kultaa, lepää Klipperi Orkney:ssä, jonka pitäi': " si olla Hangon ja Gotlannin välillä Laivaa on etsitty arkistoista ja ruotsalainen Forsberg Rauno
Mielenkiintoiseksi nousee S/S Kyr os, jota jönköpingin löytänyt CStar sukelIusyhtiö ets i vuonna 1999. He väittävät. että laiva on löydetty 9 1 metrin syvyydestä mutta varmistukset ovat tekemättä. Lastina pitäisi olla konjakkia ja likööreitä Niinhän pitäisi.
väittää jo paikall ista -
}. neensa sen. Suke ll usten
ja etsinnän raho ittaja vain puuttuu (ol isi ko halukkaita).
sen Sankt Mikaelin hylkyä ei ole vieläkään tutkittu kokonaan", ja omakohtaisesta kokemuksesta voin vain todeta, että nostetut esineet ovat vain pintaraapaisu lastista. Vrouw Marian tarinasta on eri lehdiss ä ollut katkelm ia sen löytymisestä lähtien , nyt ne ovat kokonaisuutena ei kä nippuna lehtileikkeitä jonkun mapin sisällä. Koko tar ina on kuin salapoliis ikertomus, joka etenee askel askeleelta, ensimmäisten esineiden nostoon saakka. Mitä sen jälkeen on tapahtunut onkin sitten toinen asia, jota eivät ole lähteneet ruoti maan. Fiksu asia. De Catherinenkaan tarina ei ole uusi, mutta kuten monet muutkin, se on nyt kokonaisuus. Ko ivusaari kumppaneineen ei ole mukaan vielä paikallistanut itse hylkyä jossa pitäisi olla mukana osa hopealastia. Asia, joka ei tietenkään ole aivan vähäpätöinen seikka.
Toistai seksi Suomessa on ri ittänyt puhdasta vettä melkein joka paikkaan . Kuiten ki n mm. Naantalissa on jouduttu vedensäästökuurille , koska puhdasta käyttövettä ei ole riittävästi. Pohjavesivarat eivät ole loppumattomat eikä pintavesiä voi juoda ilman puhdistustoimenpiteitä. Suomalainen käyttää vuorokaudessa vettä reilut 150 litraa, josta 60 litraa kuluu peseytymiseen ja 40 litraa vedetään vessanpöntöstä alas. Henkilökohtaista vedenkulutustaan on melko helppo vähentää muutamilla yksinkertaisilla t oimenpiteillä. Varsinkin vanhat WC-kalusteet kuluttavat vettä tuhlailevasti, yhdellä nykäisyllä jopa 12 litraa. Uusissa malleissa kulutus on pienempi Vanhankin WC:n säiliön tilavuutta voi pienentää laittamalla sinne vedellä täytetyn ison limupullon: joka ke r ta vedettäessä kuluu vähemmän vettä.
Vähemmän tunnettu on tarina panssarimonitorista nimeltään Rusalka, joka lähti Tallinnasta kohti Helsinkiä ja katosi sen tien. Ei aivan täydell isesti, sillä Helsingin edustalla aIkoi ajelehtia hylkytavaraa ja myöhemmin vielä laivavene Onnettomuus aiheutti melkoisen huhumyllyn, mutta kaikesta aiheuttamastaan kohusta huolimatta "Rusalka" pi il eskelee vielä Suomenlahden syövereissä
Konjakkilaiva jönköping nousee seuraavana meren aalloista. Laivanhan upotti U22. Mutta koko tarinaahan on taas setvitty lehdistössä aikanaan niin paljon, etten siihen sen enempää kajoa.
S/S Kyroksen meri matka eri vaiheineen on melko uskomaton tarina sinänsä Se liittyy läheisesti suke ll usveneen pääll ikkö Vesperi in, joka liikkui Pohjanlahdella miten tahtoi ja kaappasi matkansa aikana pitkän rivin laivoja kuten mm. jönköpingin
Seuraavana esitellään höyrylaiva Antava ja sen 290 tonnia kuparia. Minkälaat uista kupari oli, ja oli ko siitä kulta jo pelkistetty pois, ei ole tiedossa . ja mitä sisäls ivät kansilastina olleet kollit, jo iden ar vo oli lastipapere ide n mukaan suurempi ku in kupar in Hylky on ede ll een löytymättä ja taitaa myös jäädä, meri ei helpolla paljasta salaisuuksiaan Mutta mitä etsittiin Upinniemestä vuonna 1925. Löydettiinkö jotain, ei kerro , mutta palaa asiana vähän myöhemmin kertoen, että kateissa oli venäläisten em igranttien piilottama kulta ja platina-aarre Em igr antit olivat piilottaneet oma isuutensa mereen Vuonna 1934 haett iin taas lupaa etsinnä lle Ensin saksalaiset ja sitten myöhemmin pelastusyhtiö Neptun. kertomuksista osa on tarua ja osa totta kuten aina. Mielestän i on hyvä ja täydentää hyvin joka isen hylkysuke ll uksesta innostuneen nuoren ja miksei vanhemmankin sukeltajan joskus hylkyasioita tutkineena ja niissä sukeltaneenakin uskallan suositella ki rjaa joululukemiseksi ja saa sen lukea muulloinkin
Eka Metsävuori
vähentää, ensinnäkin hankkimalla vettä säästävän suihkun ja toiseksi omilla tottumuksi ll a. Suihku kiinni saippuoinnin ajaksi, eikä turhaa veden juoksutusta, vaan viileä, nopea ja virkistävä peseytyminen - ja taas säästy i kymmeniä litroja puhdasta vettä Veden lämmittäm inen kuluttaa rutkasti ener giaa, joten kuuman veden kanssa kannattaa oll a tarkkana
MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke
Oy Tamsafe Ltd liiketoiminta, tuotteet ja tuotemerkit ovat 21 9 2000 kaupalla siirtyneet Ursuk Oy:n omistukseen.
Pu r suit puku jen valm istus tulee jatkumaan keskeytyksettä Ursuk Oy:n toimitilo issa
Samalla päivämäärällä olemme sopineet Suomen ammatti - ja viranomaissektorille tapahtuvan Pursuit tuotemerkin myynnin ja markkinoinnin keskittämisestä Oy Sea Safety Scandinavia Ltd:lle
Ursuit -tuoteperheen olemassa olevat jakelukanavat säilyvät mui lta os in ennallaan
Oy Tamsafe Ltd aloitti to imintansa vuonna 1993 ja on siitä asti vahvistanut asemiaan ammattisukelluksessa ja pintapelastustehtävissä käytettävien pukujen valmistajana Pursuit on laajasti tunnettu ja arvostettu tuotemerkki, niin kotimaan kuin myös muiden Pohjoismaiden ammattipiireissä
Pursuit jatkaa luontevalla taval la Ursuit -tuoteperheen keh itystä ja tulee entisestään vahvistamaan Ursuk Oy:n asemia alan Pohjoi smaisena markkinajohtajana.
Urheilija joutuu käymään suihkussa ehkä tavallista tallaajaakin enemmän, eikä puhtaudesta olekaan syytä tinkiä. Suihkussakin vedenku lutusta voi
Ansioituneita jäseniämme
CMAS****- sukeltajakortti Antero Parmalle
Hopeinen ansiomitali: Olli Pankka Mikkelin Urheilusuketajat ry, Leo Qvick Mäntän Seudun Urheilusukeltajat ry, Olli Aho, Jukka Grönblom, Jarmo Lehtonen, Arto Mattson ja Jyrki Wahlström Porin Urheilusukeltajat ry, Jorma Viitaniemi, Kai Tuominen, Jukka Levonen, Helge Lampela Raumanmeren Sukelluskerho ry sekä Eero Kärkkäinen Lieksan Urheilusukeltajat
Pronssinen ansiomitali:Veijo Sirviö, Anssi Nykänen Outokummun Urheilusukeltajat ry, Esko Tuunainen, Harri Meino, Harri Männistö Porin Urheilusukeltajat ry, Johan Huldin, Leif Öhman Ekenäs Sportdykare Piray rf, Jari Huhtamäki, Arto Terrimäki, Veikko Häyrynen, Jyrki Mutta, Pekka Joutsen, Jarmo Jokinen, Kari Kutila, Kai-Jukka Juurikivi, Rami Riikonen, Henri Viinikainen, Tero Aulanko,Aki Ojala, Riku Riikonen, Marko Enberg, Jari Hovikorpi, Teemu Vaasvainio, Pertti Latikka, Petri Nieminen, Urvelo Miettinen ja Mikko Rassi Ahveniston Vesi pedot ry Onneksi olkoon kaikille ansioituneille, kiitos panoksestanne urheilusukelluksen hyväksi!
Vuosikokouksessa päätettyä
Seurojen valtuuttamat edustajat valitsivat Jouko Laitisen jatkamaan puheenjohtajan työlästä "postia". Toivotamme kaikki Jokelle onnea matkaan.
Johtokunnan kokoonpano tulevana vuonna on: Jari Autio, Mika Pohjonen, Kari Back. Pekka Kaikumo, Pentti Parkkila,Veli-Matti Pynnönen, Matti Pöntinen, Antti Saarnio sekä varajäsenet Oili Pöyliö ja Petri Lepistö.
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 200 I hyväksyttiin seuroille esitetyssä muodossa.
Patentti- ja rekisterihall ituksen yhdistysrekisteritoimiston esittämät muutokset ja tarkennukset liiton 1999 syyskokouksessa hyväksyttyihin uusiin sääntöihin hyväksyttiin.
Katsaus verotukseen
Suosittelemme, että seurat hankkisivat SLU:n julkaiseman A5 vihkosen, joka kertoo lyhyesti nykyisin osittain sekavasta verokäytännöstä. Hinta on muistaakseni 70 mk ja sitä myydään SLU:n myyntipalvelussa. Lyhyesti muutamia esille tulleita asioita:
Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen ei merkitse sitä, että seura joutuu verovelvolliseksi. Jos seuralla on ennakkoperintärekisteriote, se saa ulkopuoliselta (esim. kunta) korvauksen bruttomääräisenä. Jos seuraa ei ole merkitty rekisteriin, maksaja on velvollinen suorittamaan 12 prosentin ennakonpidätyksen.
Koulutustoiminta on verovapaata silloin kun se kohdistuu omaan jäsenistöön, rajoittamaton asiakaskunta aiheuttaa ongelmia. Kannattaa olla huolellinen kun mainostaa kursseja!
Ei pidä paikkaansa, että tilinpäätöksen ylijäämä aiheuttaa välittömästi veroseuraamuksen. Asioidessaan veroviranomaisten kanssa urheiluihmisten on hyvä muistaa, että verottaja ei välttämättä tunne kovin hyvin liikunta-asioita. Yhteydenottoa kannattaa siis valmistella huolella, että pystyy antamaan omasta asiastaan riittävän laajan ja selkeän kuvan.Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myöskin Britaan ja Mikaan.
Meillä on edellisten vuosien tapaan taas jäsenistössämme henkilöitä, joiden nimi on ÖÖö. Jos sinusta, uudesta vakuutuksenottajasta tuntuu, että henkilötieto-osa on jäänyt palauttamatta, toimi nyt välittömästi. Kaikille niille, joilla on ollut vakuutus ja ne uudet, jotka ovat henkilötietoosansa liittoon palauttaneet. saavat vakuutusyhtiöitä vuoden vaihteessa uuden maksulapun ensi kaudelle. Huom! vanhoja lomakkeita ei saa käyttää ensi vuonna, joten seurojen edustajat pistäkää ne roskiin. Kiitos. Muuten jälleen kerran kauhistelen sitä uhkarohkeutta mitä jäsenistöstämme löytyy, sukelletaan ilman voimassa olevaa vakuutusta. Hinnat 165 mk tai 295 mk eivät ole kovin
JOULURAUHAA, HYVÄÄ JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA toivottaa toimiston tontut
Brita, Mika ja Riku!
Me vakiväki vietämme joululomaa 23.12.-1.1. Tuona aikana toimistossa päivystää uusi työllistettymme Jari Nieminen, joten vain älyttömän kiireelliset asiat voidaan hoitaa, silloinkin tietyllä varauksella, koska kyseessä on uusi työntekijä.
korkeat, "jos jotain sattuu" se sattuu lompakon päälle tai mahdollisiin jälkeenjääneisiin. Ryhdistäytykää nyt ihmeessä, toivoo Scubamother (SCM FIN 000 1).
Perätön huhu!!!!!!
Suomessa liikkuva huhu väittää, että M2- ja M3- kouluttajilta vaadittaisiin pakollinen syväsukelluskurssin suorittaminen sillä uhalla että kouluttajaoikeudet perutaan jos sitä ei suoriteta. Tämä HUHU ON PERÄTÖN. SUSL:lla ei ole mitään tarkoitusta pakottaa ketään sukeltamaan 40 m syvemmälle missään olosuhteissa.
Oppilaspaketin hintaa lasketaan tuntuvasti. 1.1.200 I alkaen PI-oppilaspaketin hinta on 380 mk. PI-kortti tulee jatkossa oppilaalle kotiosoitteeseen postiennakolla ja maksaa 180 mk + toimitus- ja postikulut, eli saman kuin kaikki muutkin aikuisten sukelluskortit.
Henkilökunta pitää kertyneitä vapaita joulun ja uuden vuoden välipäivinä 27-29.12.
Toimistossa päivystää uusi työ llistettymme Jari Nieminen, joten aivan älyttömän kiireelliset asiat voidaan silloinkin hoitaa tietyllä varauksella kun kyseessä uusi työntekijä.
Soitellaan, soitellaan
M1-KURSSI
Aika: 19.-21.1. ja 2.-4.2.
Paikka: Siikaranta-opisto, Kirkkonummi
Hinta: 3450 mk
M1-KURSSI
Aika: 6.-8.4. ja 20.-22.4.
Paikka: Siikaranta-opisto, Kirkkonummi
Hinta: 3450 mk
M3-KURSSI
Aika: 6.-10.6.
Paikka: Tvärminne
Hinta: 3450 mk
NITROKSIKOULUTTAJAKURSSI
Aika: 24.-26.8.
Hinta: 2450 mk
M1-KURSSI
Aika: 7.-9.9. ja 12.-14.9.
Paikka: Avoin (Etelä-Suomi)
Hinta: 3450 mk
M2-KURSSI
Aika: 28.-30.9. ja 12.-14.10.
Paikka: Avoin (Etelä-Suomi)
Hinta: 3450 mk
17.2. Koulutuspäivä, Etelä-Suomi
3.11. Koulutuspäivä, Pohjois-Suomi
"kymmenistä sukeltajien kuolemantapauksista"
Viime aikoina on liikkunut huhuja, joiden mukaan tä· män vuoden aikana olisi kuollut ennätysmäärä sukeltajia. Tämä huhu on kuitenkin täysin perätön. Virheellisen in· formaation liikkeellepanijaksi on saatu jäljitettyä Etelä· Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (ESLU) puheenjohtaja ja Helsingin kepulainen kaupunginvaltuutettu Martti Huhtamäki, joka on katsonut tarpeelliseksi kirjoittaa Kamppi-Eira -lehdessä seuraavasti: "Näin muistutamme niistä monista sukeltamisen vaaroista, jotka ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet jopa kymmenien suomalaisten kuoleman omissa likaisissa vesissämme. Samalla kerätään varoja Suomen Urheilusukeltajien liitolle ja uppopalloi. lijoille."
Todellisuudessa SUSL:n tietojen mukaan vuoden 2000 aio kana Suomen vesissä on tapahtunut YKSI kuolemaan johtanut sukellusonnettomuus, ei "kymmeniä". Ulko· mailla on lisäksi valitettavasti kolmelle suomalaiselle sattunut kuolemaan johtava sukellusonnettomuus tämän vuoden aikana.Yhteensä koko 90·luvun aikana sukeltajien kuolemantapauksia on ollut 28.Vastoin Huhtamäen väi· tettä SUSL ei ole millään tavalla rahastanut yhdelläkään näistä valitettavista sukellusonnettomuuksista
Kun SUSL:n edustaja tiedusteli puheenjohtaja Huhta· mäeltä mihin hänen tietonsa onnettomuuksista perus· tuvat Huhtamäki ilmoitti että hän oli tarkoittanut asian huumoriksi eikä hänen sen vuoksi tarvitse tarkastaa fak· toja. Kun häneltä kysyttiin mitä erityisen humoristista hä· nen mielestään on kuolemaan johtaneissa sukelluson· nettomuuksissa hän ilmoitti että ainoastaan "lukutai· dottomat typerykset" suuttuvat tällaisista asioista.
SUSL on kirjallisesti pyytänyt ESLU:n hallitukselta selvitystä siitä, onko heillä yleisemminkin tapana naures· keila jäsenistönsä kuoleman tapauksille.
Niitä 65 SUSL:n jäsen seuraa jotka toimivat ESLU:n toi · mialueella Uudellamaalla kehotetaan tiedottamaan toi· minnastaan parhaansa mukaan ESLU:lle niin että se voi· si ryhtyä jakamaan vaihteeksi myös asiallista tietoa myös laitesukelluksesta.
Mika Rautiainen SUSL
Sukelluslamppu Akkupaketti kiinnitetään pulloihin, valopää käteen handsfree-toiminnalla Sis. 12 V akku, laturi, muovinen salkku 040-5878141, Reijo Ollila
Me Sukeltajalehden tekijät toivotamme kaikille sukeltajille ja sukellusseurojen toiminnassa mukana touhuaville
OIKEIN HYVÄÄ JA
RAUHALLISTA
JOULUA sekä
TURVALLISTA JA
AKTIIVISTA
SUKELLUS- JA
TOIMINTAVUOTTA
2001! Leena, Reijo ja Eka
OHJEET SÄHKÖISESTI
TOIMITETTAVISTA AINEISTOISTA
KÄYTEITÄ vÄT OHJELMAT
Vastaanotamme Adobe Acrobat PDF-tiedostoja ja FreeHand-, QuarkXpress-, Illustrator- ja PageMaker -dokumentteja. Tallenna raakateksti RTF-muodossa.
FONTIT
Adoben FontFolio 7.1 PostScript tyyppi I-kirjasinleikkaukset. TrueType -kirjasinleikkauksia ei saa käyttää Muut fontit grafiikkamuodossa.
KUVAT JA GRAFIIKKA
Korkearesoluutioisina CMYK-kuvina (256 dpi) EPS- tai TIFF-formaattiin EPS-kuvissa ei voi käyttää DCS-moodia (yhdestä kuvasta 5 eri tiedostoa)
VÄRIT
Väriarvot määritellään prosessiväreinä (CMYK).
PAKKAUS
Macintoshissa CompactPro- tai Stuffit-ohjelma ja PC/Windows-ympäristössä Zip-pakkausohjelma. Pakkauksien tulee olla itsestään purkautuvia.
AINEISTON TOIMITUS
Zip-, CD-ROM, JAlr, tai 3,5" -levykkeellä sekä sukeltaja@bansaprint.fi
VEDOSIfoUS JA TUL OS11USLÄHE11E
Liitä lähetykseen aina tulostuslähete sekä vedos tai värimalli. Vedos voidaan toimittaa myös faksilla: 010 542 4508. Ifarkempia tietoja sähköisten aineistojen toimittamisesta ja linjasiirtoyhteyksistä antavat Kunto Koivulanabo 010 542 4445 ja Timo Virtanen 010 542 3510. Hansaprint Oy
TAMMIKUU
6.1.-7.1. Riksu-Cup
11.1. Uppopallon kilpailut
20.1. Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup
18.1 -19.1. Uppopallon maajoukkueleiri
19.1.-21.1. MI-kouluttajakurssi I.osio
25.1 Uppopallon I-divisioonan kilpailut
27 .1 Liittokouluttajapäivä
HELMIKUU
2.2.-4.2. MI-kouluttajakurssi 2.osio
3.2. Uppopallon kilpailut
10.2 -1 1.2. Uppopallon maajoukkueleiri
10.2.-11.2. Räpyläuinnin SM-kilpailut
Riihimäki
Suolahti
Siikaranta
Helsinki
Siikaranta
Tampere
9.2.-11.2. NS-ohjaajakoulutus ja valtakunnallinen Norpparalli
17.2. Sukeltaja- ja kouluttajapäivät SLU-talo/Helsinki
17.2.-18.2. Uppopallon PM-kilpailut
24.2. Uppopallon I-divisioonan kilpailut
MAALISKUU
maaliskaikana Sinettiseurakierros
3.3. Uppopallon kilpailut
3.3 -4.3. Räpyläuinnin CMAS seurajoukkueiden Maailman Cup Malmö/Ruotsi
17.3. Uppopallon SM-semifinaali
24.4.-25.4. Räpyläuinnin CMAS seurajoukkueiden Euro Cup Unkari
31.3.-1.4. Uppopallon SM-finaali Riihimäki
HUHTIKUU
6.4.-8.4. MI-kouluttajakurssi 1. osio
7.4.- 8.4. Räpyläuinnin PM-kilpailut 8.4. SUSL:n kevätkokous 15.4.-16.4. Uppopallon I-divisioonan kilpailut
20.4.-22.4. MI-kouluttajakurssi 2.osio
21.4 -22.4. Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus 28.4.-29.4. Räpyläuinnin Euro-Party 29.4.-30.4. Uppopallon Vesikko-Cup
Siikaranta Västerås/Ruotsi Lahti
Siikaranta Tampere Unkari Kouvola
Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Tapahtumaraportti on aina tehtävä. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh. 09-3481 2257
• väri tai M/V kamera
• 30m: n kaapeli
• 12VDC tai 230VAC virransyöttö
• vesitiivis 30m saakka