Sukeltaja 5 2000

SUOMEN URHEIlUKIRJAST

SUKELTAJA I 2 3 4 ~

·2000

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI

Sisältö

Päätoimittaja

Henrik Renvall i memoriam , , , , , , , , , . , , , , , , , . , , , , , , , . , , .4 Pääkiryoitus " " " " " " " " " " " " " " " . " " " , . " . 5 Sukelluskoulutuksen tulevat standardit , , , , , , , , , , , , , , , , . , , ,6 Rannalta ulkoriutalle , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , , , , , , . , , ,8 Merivoimat aluevalvontalaista , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , 14 Lappeenrannan pelastuslaitos vesipelastusharyoituksessa '" 16 Taistelusukeltajankoe """", ... , ........ , .. ......... 18 PM-sisu ...... .... .. . . . , . , , , , , , , , .. , , . , , , . , , , , , , , , , ,20 Väinön Alfred, , , , , , , , , , , , ... , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , , .22 Vuoden sukeltaja Heif<.kj Hämäläinen... ".", . """ ",. ,24 Merenkulun historiaa talteen """""""""""'" ,26 Utö -Itämeren silmä, , , , , , . , . , , , , ..... , , , . , , , , , , , , , . ,28 BSA -koulutusta ja toimintaa Englannissa """"". , ." ,29 Inarinjärvellä etsittiin ja löydettiin ", ..... """"" ,." .32 Räpyläuinnin MM-kisat " ... ,.", ."""""" ..... ".34 Räpyläuinti-infoa . , . , , , . , , , , , , , .. , .... , , , , , . , , , . , , .36-37 Norppasivut """ ,."" .. ,. ,. ". "" "" "",., .38-41 Historia 2 , .".""""" """ ., .. "", . "" """ .42 Porin Urheilusukeltajat 25 v "."."""",.""" .. ".44 Vuoden 2000 kuvakisa ratkennut , , . , , , , , , , , . , , , , , , , . , , .45 Merimuseo toivoo avointa yhteydenpitoa , , , , , , , . , , , , , . , . .46 Uppopalloinfoa , , , , , , , , , , , , , , , . , , , , , , , , , , . , , , , , , , . , , .48 Uutuustuotteita - infoa . . , .. " "" " " """""" ." .50 Haloo, haloo, puhelu toimistosta " " """ """"" ." .52 Perättömiä huhuja """, . "". "" " ." ",." " " ".53 Myydään - Tapahtumakalenteri , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , .54

Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku puh, koti 02-239 1098, työ 0105424317 Toimitussihteeri

Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 33100 Tampere puh, ja fax koti 03-223 8876 leena,koivumaki@pp.inet.fi Ilmoitusmyynti

Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61, 20500 Turku puh, ja fax 02-251 3141,0400-920 855 Puheenjohtaja Jouko Laitinen puh, 03-5320788,050-676 10 Toiminnanjohtaja

Brita Ikävalko puh, työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita,ikavalko@susl,slu,fi Koulutuspäällikkö

Mika Rautiainen puh, työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika,rautiainen@susl,slu,fi Liitto- ja nuorisosihteeri

Riku Verkkomäki puh, työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu,fi

Kannen joulupukin kuvaaja: Jari Pynnönen

r---------------, I I IImestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu 200 I Nro Ilmestyy IImoitusaineistopvm Teksti 05,01 , 27,12 1 helmikuussa 05,03.

26,02 2 huhtikuussa 07,05, 30,04 3 kesäkuussa 03.09, 27,08 4 lokakuussa 05,11, 29,10 5 joulukuussa

I I I I I IL _______________

I I I I I I

~

Toimitus jättää ki~oittajille vastuun heidän mielipiteistään,

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Radiokatu 20,00093 SLU Puh, 09-3481 2258,09-3481 2257 .~~~ Fax 09-3481 2516 "~~L e-mail:office@susl,slu,fi 44,""(JO"~"~024 internet www,susl.fi Painotuote

.~

Paino: HansaprintTurku

HANSAPRINT TURKU/40184812000

Henrik Renwall in memoriam

Yksi onjoukosta poissa 15.1 1.2000 saavutti minut tieto, että liittomme entinen puheenjohtaja, lääket.lis. Henrik Renwall oli poistunut keskuudestamme vaikean sairauden murtamana Ruotsissa.

Nykyisille sukeltajapolville hän on vain nimi historian ki~an lehdillä.

Meille vanhemmille hän oli edelleen se sama ystävä kuin aikaisemminkin, välimatka uuteen kotimaahan oli vain jä~estelykysy­ mys.

Aikoinaan Henkka oli menestynyt kilpauimari ja aktiivikautensa jälkeen monta vuotta kilpauimareitten kilpailulääkäri.lnnostuttuaan sukeltamisesta hän syventyi uuteen harrastukseensa samalla perusteellisuudella kuin kaikkiin puuhiinsa. Liittotasolla hän toimi ensin liiton sihteerinä, ja puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1974. Myöhemmin hän toimi kouluttajana ja alullepanijana koulutusjä~estelmämme yhtenäistämiselle ja kehitykselle. Monet olivat ne kokoukset, joissa yhteistä asiaa puitiin milloin Jyväskylässä, Kokkolassa ja jopa Valleman asuntovaunussakin.

Me muistamme hänet innostavana ja ystävällisenä kaverina, joka jaksoi aina löytää asioista ne positiivisemmatkin puolet.

Ystävän lähtö on liian suuri asia verhottavaksi sanoihin, tai kätkettäväksi surun harsoihin.

Se painaa hiljaiseksi.

'-

,

PÄÄKI.RJiO ':::'.,r,

...

Mihin menet, sukeltaja?

Varthän, dykare?

Vuosi 2000 oli merkittävä monellakin eri tavalla. Meistä sukeltajista tehtiin : Aret 2000 var betydande på många olika sätt. Dykarna ansågs nästan som melkein rikollisia, joiden tekemisiä täytyy valvoa ja rajoittaa. Melkoinen : brottslingar, vars aktiviteter måste övervakas och begränsas. Ett märkvärpäätöskummallisuus, kun me kuitenkin olemme elävinämme sivistysval- : digt beslut, vi lever ju ändå i ett välfårdssamhälle. På sista tiden har jag dock tiossa.Yiime aikoina olen alkanut ihmetellä sen sivistyksen tasoa. Edeskäy- : bö~at tvivla på graden av välfård. Riksdagsmännen får ett lönelyft på flevät nostavat paikkojaan tonnikaupalla, kun taas tavallisen dyykkarin pitäisi : ra tusen, medan en vanlig dykare måste nöja sig med ett par procent Bentyytyä johonkin prosenttiin, pariin. Polttonesteiden hinta on pöyristyttävä : sinpriset är skyhögt, och den ansvarige ministerns kommentar "Kör mindja asiasta vastaavan ministerin kommentti "Ajakaa vähemmän, ellette jak- : re om ni inte orkar betala" hör tili samma klass som en vi ss skärgårdsmisa maksaa" kuuluu samaan luokkaan kuin erään saaristolaisministerin pa- : nisters förargelse över att dykarna vågade opponera sig mot ett lagförsheksunta siitä, että sukeltajat uskalsivat nousta tsaarinaikaista lakialoitetta : lag från tsartiden. Det att vissa politiker lovade sina representanter att unvastaan. Se, että eräät poliitikot lupasivat edustajilleen puoltavansa asiaam- derstöda vårt ärende och sedan vände kappan efter vinden är van Iigt, i alme ja srtten käänsivät takkinsa on tavallista, ainakin toisille jotka eivät ole Ia för sådana som aldrig i hela srtt utfört ett hederligt arbete. elämänsä aikana tehneet päivääkään rehellistä työtä.

En annan sak som berör oss alla och som fått mycket utrymme i olika meToinen asia, joka koskee meitä kaikkia, on paljon tilaa eri medioissa saanut dier är det omtvistade vraketVrouw Maria. Det anses "oerhört fräckt" att jupakka Vrouw Marian hylyn ympärillä tapahtuneista kannanotoista. Onhan de hittills så beskedliga dykama vågade kräva sina rättigheter angående un"ennenkuulumatonta", että tähän asti kiltisti eläneet sukeltajat uskalsivat ryh- dervattensobjektet I åratal har vi respekterat den IOO-åriga gränsen och tyä vaatimaan oikeuksiaan vedenalaisista löydöistä puhuttaessa Vuosikau- • snällt efterföljt tillståndspraxisen, som ibland verkat något godtycklig. Nå, sia me olemme kunnioittaneet 100 vuoden rajaa ja kiltisti noudattaneet det som händer omkring Den Gamla Frun behöver nödvändigtvis inte bejoskus vähän mielivaltaiselta tuntunutta lupakäytäntöä No,Vanhan Rouvan röra den gemene dykaren, alla viII ju inte vrakdyka, åtminstone inte i börympärillä tapahtuneet asiat eivät välttämättä koske Sukeltaja Jokamiestä, ei- jan. väthän kaikki halua sukeltaa hylyissä, ainakaan aluksi.

Det tredje ärendet är något positivare. Arets svarta saldo uppgår tili en Kolmas asia onkin srtten positiivisemgi. Musta saldo on tämä vuonna yksi omkommen dykare i hemlandet och mig veterligen tre utomlands. Säkotimaassa ja tietääKseni kolme ulkomaillcc Turvallisuuskasvatus on kanta- kerhetsfostran har burit vacker frukt, eftersom saldot har blivit betydligt nut kaunista hedelmää, onhan saldo merkittävästi pienentynyt Tässä työs- rriindre.Yi tycks vara på rätt väg inom detta arbete. sä me tunnumme olevan oikealla tiellä!

Det är sedan en annan sai< om vå!it aroete uppskattas. På ett annat stäJArvostetaanko tekemäämme ;työtä on sitten toinen asia Toisaalla lehdes- I~ i denr:la tidning ger en fi:amstående person inom idrotten på förbundets sä oleva lainaus erään meri'kittäyässä asemassa uriheilun Rarissa olevan begär.ar.l ett utIåtar:lde om dY\<ama Vi tyc;:ks fortfarande anses vara lite myshenkilön Ruheista ja ~änel'i1 vastaukSensa liiton edustajan yhte>;denottoon tiska o<öh vår hobby lär vara farlig såväl for sarphället -sor:n for oss själva: antaa selvän kwali1 si~ mitä meistä vieläl<in ajcttellaan.lYle ~uKel!1!icrt olem~af1 tycks heft glörnma det osynliga 'arbete som vi bedriver tillsammans me edelleenkin jotain ol'Itoja kummallisuuksia,joiaen harrästtls on yhteis- rnec!l den FrMlIi~ räddningstjänstera och mårnga andra gruppertill f0m,lån kunnalle ja meille itselletntneJ<in ~linen. Unol'idetäati se rläI$ymäten työ fOIf äa aJlniänna j0tUme teemmeN'aP.eRä:1il ~a\moner:\ ~un 1Bh0f;j kanssa ytilteiseksi hy;v.äksL

oam.

Med:j,u1hälsnlngar; Jouluisin t erveisin

. ~;. '"

.

:~.

CEN TC 329 / WG 3

(Recreational Diving Services)

Sukelluskoulutuksenja sukelluspalvelujen tuleva eurooppalainen standardi Sukelluskoulutuksen eurooppalaista CEN-standardia on n. 1,5 vuoden ajan valmistellut kansainvälinen työryhmä CEN TC 329 I WG 3 (Recreational Diving Services).

Suomea työryhmässä edustavat Suomen Standardisoimisliiton (SFS) nimeäminä Mika Rautiainen SUSL:sta ja Immi Wallin PADI Finlandista.

Tähän alkuperäissuunnitelmaan lisättiin sitten ensimmäiseksi taitotasoksi luokka, jossa sukeltaja on saanut sellaisen alkeiskoulutuksen, että hän voi sukeltaa avovedessä kouluttajan jatkuvassa valvonnassa.

Tämänhetkisen tilanteen mukaan luonnos sukelluskoulutusta koskevaksi standardin osioksi, jonka työryhmä päätti 7.10.2000 antaa viralliselle lausuntokierrokselle sisältää seuraavat alakohdat

Työryhmän tavoitteet Työryhmä valmistelee esityksen harrastesukeltamista koskevaksi CENstandardiksi. Standardi tulee sisältämään sukelluskoulutusta, kouluttajakoulutusta sekä palvelunta~oajia ja sukelluskeskuksia koskevat osiot.

Standardi tulee määrittelemään tietyt taitotasot ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset Kukin koulutusj~estelmä sitten osoittaa, miten heidän koulutusj~estelmänsä ja luokitusjä~estelmänsä suhteutuu näihin määriteltyihin taitotasoihin.Tarkoitus siis ei ole sinänsä luoda kurssiohjelmaa, joka kaikkien koulutusjä~estelmien olisi pakko ottaa käyttöön tai edes määrätä tiettyjä sukeltajaluokkia, vaan luoda käyttökelpoinen työkalu eri koulutusjä~estelmien keskinäisten erojen ja yhtäläisyyksien vertailuun sekä laatutason määrittelyyn.

Standardin tarkoitus on varmistaa EU:n perusperiaatteiden mukainen sukeltajien ja sukelluskouluttajien vapaa liikkuminen kaikissa EU-maissa ja mahdollistaa entistä paremmin sukelluskouluttajien työskentelymahdollisuudet myös muualla kuin kotimaassaan.

Toisaalta kyseessä ovat erittäin vahvasti myös kuluttajansuoja-asiat, standardeilla halutaan vahvistaa sukelluskoulutukselle ja sukelluspalveluille hyväksyttävät laatu- ja turvallisuustasot.

TASO 1 (LevelI, Supervised Diver): - alkeiskoulutettu sukeltaja, jonka on avovedessä sukellettava kouluttajan jatkuvassa välittömässä valvonnassa - SUSL:n ja CMAS:n koulutusohjelmassa ei löydy tätä tasoa vastaavaa koulutusta - useilla muilla koulutusjä~estelmillä kuitenkin vastaavuuksia löytyy. ainakin BSAClla, PADI:lla, NAUI:lla, SSI:llä,ACUClla sekä Ranskan ja Saksan liitoilla on koulutusohjelmissaan lähinnä sukelluskeskuksien ohjattuun sukellustoimintaan osallistumisen mahdollistavia kursseja.

- tämän tason minimivaatimukset keskittyvät käytännön toimintaan.Teoreettinen opetus on hyvin vähäistä, lähinnä tasolla, että oppilaalle kerrotaan mitä saa tehdä ja mitä ei, mutta ei kerrota minkä vuoksi.

- tason I olemassaolo on tärkeää, koska kyseessä on varsinkin Välimeren alueella voimakkaasti kasvava sukellusbisneksen muoto. Sisämaasta kotoisin olevat ihmiset hankkivat itselleen lyhyen alkeiskoulutuksen sukeltamisesta ja saavat näin mahdollisuuden vedenalaisten elämysten kokemiseen kesälomiensa aikana sukelluskouluttajan suorassa valvonnassa.

TASO II (LeveI2, Autonomous Diver): Sukelluskoulutusta koskeva standardi Työ on aloitettu sukelluskoulutusta koskevasta standardista.Alun perin oli tarkoitus määritellä kaksi sukeltajan taitotasoa: a) itsenäinen sukelt~a, eli sukeltaja, joka voi sukeltaa toisen vähintään samantasoisen sukeltajan parina ilman ulkopuolista valvontaa sekä b) sukellusvanhin, eli sukeltaja, joka kykenee johtamaan ja suunnittelemaan sukellustapahtumia ja ottamaan vastuun muitten sukeltajien turvallisuudesta.

,

- peruskoulutettu sukeltaja, joka kykenee avovedessä sukeltamaan vähintään samantasoisen sukeltajan parina ilman ulkopuolista valvontaa, mikäli kyseessä ovat samanlaiset tai paremmat olosuhteet kuin missä hän on saanut koulutuksensa.

- vaikka SUSL:n PI-sukeltajan teoreettiset tiedot ja käytännön taidot riittäisivätkin muuten mainiosti tämän tason saavuttamiseen, PI jäisi nykyisellään kuitenkin tason II alapuolelle, koska CMAS:n standardeissa määritel-

:r;-·-'··..,6~~r'

__ ,,"J:!.~~ .. •~~:Q1MY:~~.~.-:.t-.'

;:-' - "'_.~

.

CEN TC 329 / WG 3

(Recreational Diving Services)

lään, että PI-tasoinen sukeltaja saa sukeltaa ainoastaan vähintään P3-tasoisen sukeltajan valvonnassa.

- vasta P2-sukeltaja hyväksyttäisiin tasoa II vastaavaksi. P2-sukeltajan tiedot ja taidot ylittävät kuitenkin huomattavasti tasolle II asetetut vähimmäisvaatimukset.

- PADI Open Water Diver hyväksyttäisiin tason II sukeltajaksi, koska hän saa PADI OWD:n määritelmän mukaan sukeltaa toisen samantasoisen sukeltajan parina

TASO III (LeveI3, Dive Leader): - sukellusvanhintaso - esim. PADI Divemaster ja BSAC Dive Leader vastaisivat tätä taitotasoa - jos SUSL:n P3-koulutuksen pääsyvaatimuksena olisi ensiapukoulutus, myös P3 vastaisi tätä tasoa - lisäksi Suomessa tulevat aiheuttamaan hankaluuksia merivoimien sukelluskurssin suorittaneille ilmeisesti historiallisista syistä myönnettävät P3-kortit Koska näille henkilöille ei opeteta läheskään kaikkia standardin vaatimia asioita (mm. harrastesukellusvälineistä, tasapainotusliiveistä, sukellustietokoneista, sukellusjohtamisesta, harrastesukelluksen turvaohjeista jne.) vaarana voi olla että SUSL:n P3-luokka ei kokonaisuudessaankaan katsota täyttävän standardin vaatimuksia. Esim. Ruotsissa tätä ongelmaa ei ole, koska Ruotsin merivoimissa koulutettavat sukeltajat saavat myös asianmukaisen koulutuksen harrastesukeltamiseenkin. Lisäksi heille myönnetään ainoastaan P2-kortti.

Virallinen lausuntokierros voi kestää vuodesta puoleentoista vuotta. Tämän jälkeen työryhmä käsittelee saamansa perustellut muutosesitykset. minkä jälkeen standardi lähtee mahdollisesti hyväksyttäväksi. Aikaisintaan valmista pitäisi tulla ehkä kolmen vuoden kuluttua.

Kouluttajakoulutus Kouluttajakoulutuksen standardin käsittely on vasta alullaan. Toistaiseksi voidaan varmasti sanoa vain että eräs kouluttajakoulutuksen pääsyvaati-

muksista tulee olemaan ensiapukoulutus.Tämä meidän on otettava huomioon myös SUSL:n kouluttajakoulutuksessa.

Todennäköisesti kouluttajakoulutuksen standardi tulee sisältämään apukou Iuttaj atason , kouluttajatason ja mahdollisesti ehkä myös kouluttajien kouluttajatason. Ongelmana on se, että koulutusjä~estelmästä riippuen sekä kouluttajauran aloittaminen että kouluttajien kouluttamiseen pätevöityminen tapahtuu kovin erilaisilla menetelmillä, ja voikin olla varma löytää samanlaisia universaaleja yhtymäkohtia osaamis- ja taitotasoissa kuin mitä on mahdollista löytää sukeltajien ja "varsinaisten" kouluttajien kohdalla.

Sukellusalan palvelunta~oajat Kolmantena osana standardikokonaisuutta tulevat olemaan "sukellusalan palvelunta~oajia" koskevat määräykset Näitä palvelun~oajia ovat sukelluskoulut ja -keskukset, ja sopimustilanteessa (erityisesti kurssitilanteissa, mutta tietyin ehdoin myös reissunjä~estelyissä jne.) toimittaessa myös sukellusseurat.

Sukellusalan palvelunta~oajien standardissa määriteltäisiin mm. siitä, kuka voi toimia sukelluskouluttajana tai sukellusoppaana, millaiset pätevyysvaatimukset asetettaisiin sukelluskeskuksen toiminnasta vastaaville henkilöille jne.

Entä sitten?

Kuten sanottu, standardien valmistuminen ja lopullinen hyväksyminen tulee viemään vähintään kolme vuotta, oletettavasti enemmänkin. Niinpä mihinkään kovin nopeisiin mullistuksiin ei tarvitse varautua. Kyseessä ovat lisäksi minimistandardit, joten aina on mahdollista vaatia oman jä~estelmän sisällä enemmän kuin mitä standardi sellaisenaan edellyttää. Näin standardi ei esimerkiksi pakota laskemaan SUSL:n koulutuksen laatua, jos joku olisi sellaista pelännyt.

Itse asiassa muutamissa yksittäisissä asioissa standardin voimaanastuminen velvoittaa SUSL:n korottamaan omia vaatimuksiaan. Tämä on tietenkin hyvä asia, koska se heijastuu osaltaan myös sukellusturvallisuuteen. ~

teksti Mika Rautiainen kuva Jari Pynnönen

NALTA ULKORIUTALLE

eli sukellus halki koralliriutan

Biologisetja fysikaaliset tekijät muovaavat koralliriuttoja.

Syntyy vyöhykkeitä, biotooppeja,joilla elää niille ominainen eläin-ja kasvilajisto.

Jos unohtaa hetkeksi värien loistonja kaikkialla näkyvän elämän runsauden, voi kenties havaita vyöhykkeiden vaihtumisen toisikseen kuljettaessa rannalta kohti ulkomerta. Tässä artikkelissa lähdemme sukellukselle halki Punaisenmeren tyypillisen rantariutan.

Mutta Punainenmeri ei ole punainen,joten mistä moinen nimi?

Hieman yllättäen syylliseksi paljastuu punaisten väripigmenttien peittämä sinilevä Trichodesmium erythreum. Satunnaiset leväkukinnot värjäävät veden punaiseksi. Ei syytä huoleen, todennäköisesti vesi on tällä kertaa kirkastaja näkyvyys erinomainen.

Kun seisoo Siinain rannalla ja katsoo horisonttiin katoavaa punahiekkaista aavikkoa, tulee väistämättä mieleen ajatus: miten Punaisenmeren pinnan alla voi olla niin värikäs ja monimuotoinen maailma? Kristallinkirkas, lähes neljän prosentin suolavesi sisältää hädin tuskin mitattavissa olevia pitoisuuksia kasvulle välttämättömiä ravinteita, mutta vedenalainen elämä hakee runsaudessa vertaansa Tosin Punaisenmeren riuttojen sanotaan olevan enää

muisto ajoista, jolloin edesmennyt kapteeni Cousteau ensimmäisen kerran sukelsi niillä. Ainakin voimakkaasti kasvanut sukellusturismi on jättänyt jälkensä vedenalaiseen maailmaan, ne ovat valitettavan usein silmin nähtävissä.

Poimin rannan hiekalta kotilon. Pikaisesti vilkaistuna se näyttää tyhjäitä. Pyörittelen kuorta hetken kädessäni, ja huomaan jonkin liikahtavan syvällä kotilon sisällä. Mietin kuinkahan moni on epähuomiossa

poiminut muistoksi tyhjän kotilonkuoren, laittanut sen taskuunsa, pyöritellyt sitten sormissaan, tuntenut yhtäkkiä liikettä ja säikähtänyt perinpohjaisesti? Mieleeni tulee ainakin kaksi tuttavaa, jotka kotilonkuorta asuntonaan kuljettava erakkorapu on onnistunut säikäyttämään. Voi vain ihmetellä, miten vähän tiedämmekään meren elämästä ja sen iImentymismuodoista Kotiloihin koskeminen on muutenkin epäilyttävää: esimerkiksi harmittoman nä-

köisen keilakotilon (Conus textile) pistosta väitetään hengenvaaralliseksi. Koralliriutoilla sukellettaessa nyrkkisääntönä kannattakin pitää: "älä koske mihinkään". Tähän voisi vielä lisätä seuraavat: "älä poimi mitään mukaasi", "älä ruoki ketään", "älä häiritse ketään" ...

Eroosion voimat Rannan valkoinen hiekka ei ole kivestä hioutunutta. Tuhatvuotinen

eroosio on jauhanut sen elävien eliöiden tukirangoista: kotilon ja simpukan kuorista, koralleista, aIkueliöiden rangoista. Eroosio on koralliriutan vihollinen: se kuluttaa kasvavia korallimuodostelmia, jopa elävien korallien rankoja. Eroosio ei ole pelkästään mekaanista, tuulen synnyttämien aaltojen ja virtausten rasitusta: bioeroosiolla tarkoitetaan elävien eliöiden riuttaan kohdistuvaa kulutusta. Papukaijakalat ovat kaikkien tuntema esimerkki. Ne laiduntavat suurissa parvissa kivien ja korallien pinnoilla kasvavia leviä Vahvojen leukojen rouskutus kantautuu pitkälle veden alla, sukeltaessa sen kuulee alati, vaikka papukaijakaloja ei näy mailla halmeilla. Modemi versio bioeroosiosta on muuten sukeltaja, joka pöllyttää räpylöillä pohjaa ja potkii koralleja, ottaa niistä tukea ja vahingoittaa niiden elävää kudosta altistaen paljaan rangan eroosion voimille.

Aivan rantaviivan tuntumassa, vuoroveden vaikutuspiirissä kohoaa matalia aallokon hiomia korallikivimuodostelmia, joihin räpylät jalassa taapertava sukeltaja helposti kom-

pastuu. Ne ovat muistona ajasta,jolloin elävä riutta kasvoi tällä nimenomaisella kohdalla. Veden pinnan nousun tai maaperän vajoamisen myötä varsinainen koralliriutta kasvaa nyt sadan metrin päässä rantaviivasta. Rannan pieni kallio jatkuu veden alle. Se ta~oaa levilIe tervetulleen kasvualustan muutoin epävakaassa ympäristössä: aallokko pölIyttää pohjan hiekkaa villisti, samentaen näkyvyyden alle puoleen normaalista.Tämä rannan levävyöhyke on kotina monenlaisille eliöille, joita harva edes huomaa. Laitesukeltamiseen vyöhyke on liian matala, ja snorklaajakin etsii mieluusti parempia näkyvyyksiä ja vilkkaampaa elämää. Varsinkin yöaikaan tasku- ja erakkoravut sekä kotilot taapertavat esiin koloistaan. Päiväsaikaan välskärikalojen parvi saattaa liikkua aivan rantavedessä nyppien ravinnokseen leviä

Hiekkapohjan elämää Hieman etäämmällä ja syvemmällä näkyvyys paranee hiekan laskeutuessa pohjalle. Aallokko ei vaikuta

Punaisenmeren lähes neljän prosentin suolavesi sisältää hädin tuskin mitattavissa olevia pitoisuuksia kasvulle välttämättömiä ravinteita, mutta vedenalainen elämä hakee runsaudessa vertaansa! samalla voimalla pohjan asukkaisiin.

Siellä täällä kituuttaa pieniä korallinalkuja. Sinitäpläinen nauhakeihäsrausku (Taeniura Iymma) pöllähtää ylös pohjalta ja pakenee outoa, kuplia puhaltavaa ilmestystä. Laji on endeeminen Punaisellemerelle. Suomeksi sanottuna sitä ei tavata maailmassa mistään muualta kuin tältä mereltä. Noin viidennes Punaisenmeren tuhannesta kalalajista on endeemisiä, joten tällaisen kotoperäisen kalan tapaaminen ei ole mikään harvinainen sattuma Raidallinen magnuksenraputokko (Amblyeleotris sungami) päivystää valppaana asuinkolonsa suulla. Se katoaa hetkessä onkaloonsa, jos sukeltaja uskaltautuu liian lähelle. Kolo pohjahiekassa on kalalle elintärkeä

suojapaikka mutta hieman yllättäen se ei osaa kaivaa sitä itse.

Niinpä tokko on ratkaissut ongelman Iyöttäytymällä yhteen rakennustaitoisen pistooliravun (Alpheus) kanssa. Rapu hoitaa ruumiillisen työn, raputokko taas vastapalvelukseksi pesäkolon vartioinnin. Tämä sopii mainiosti lähes sokeaIle ravulle. Riittää, että liikkuessaan kolon ulkopuolella se pitää pitkän antenninsa kalan kyljessä kiinni. Jos vaara yllättää, kosketusyhteys katkeaa kalan paetessa koloon. Sekunnin sadasosassa rapu ymmärtää liittyä seuraan. Ehkäpä huomasit että raputokon tieteellinen lajin imi on löy-

täjänsä professori Magnuksen nimi takaperin.

Matkamme jatkuu yhä kauemmas rannasta, kohti riuttaa.Tätä rannan ja varsinaisen riuttamuodostelman väliin jäävää hiekkavyöhykettä kutsutaan laguuniksi. Lähes kaikista koralliriutoista voidaan erottaa enemmän tai vähemmän selkeä laguuni.

Tokkojen ja rauskujen lisäksi laguunissa tapaa usein huulikaloja ja mulloja. Mullon tunnistaa leuan alla olevasta viiksisäikeestä, jolla se haistelee ja kaivelee pohjan hiekkaa herkkupalojen toivossa. Merimakkaran ulostamia hiekkapötköjä on helppo

ruohoniitty. Meriruohot, kuten nämä kilpikonnaruohot (Thalassia testudinum) edustavat niitä harvoja korkeampia kasveja, jotka ovat kyenneet palaamaan maalta takaisin mereen. Ensisilmäyksellä autiolta näyttävästä ruohikosta ei kannata uida ohi. Ruohikkoon ei kuitenkaan sovi mennä makaamaan - sopivasti tasapainottamalla voi laskeutua aivan pohjan tuntumaan.Tästä perspektiivistä saattaa nähdä ruohikossa asustavat meri hevoset tai keltavihreän antennikrotin (Antennarius pictus). Hyvällä tuurilla paikalle kauhoo kilpikonnaruohoa ravinnokseen

tamia runkokuntia. Porites kasvaa parhaimmillaan 9 mm vuodessa.

Vanhimmat yhdyskunnat saattavat olla lähes tuhat vuotta vanhoja! Jos korallin pinnasta ottaa kädellä kiinni, tappaa välittömästi sata tai tuhat polyyppia. Korallin pinta muuttuu ensin valkoiseksi, sitten siihen alkaa kasvaa vihreää levää. Pahimmassa tapauksessa bakteeri-infektio tuhoaa koko korallin.

Suuren korallin vieressä on pienempi korallimuodostelma. Sen päällä kököttää valtava, ihmisen pään kokoinen simpukka. Ei mikä tahansa simpukka, vaan yksi yhdek-

lä, mutta periaate on sama: levät yhteyttävät ja tuottavat siten isännälIe ravintoa. Levä saa vastapalvelukseksi suojan saalistajilta ja yhteyttämiseen välttämättömiä ravinteita ja hiilidioksidia, joita muodostuu isännän aineenvaihdunnan myötä. Itse asiassa tätä ravinteita kierrättävää yhteiseloa pidetään koko koralliriutan syntymisen perusedellytyksenä - ilman leväosakasta koralli ei kykene kasvamaan eroosion kuluttavaa vaikutusta nopeammin. Sama toisinpäin: leväsymbionttien ansiosta jättiläissimpukka kykenee kasvamaan metriseksi ympäristössä, jossa ravinteita on niukasti.

Korallipuutarhat

seurata, itse eläin löytyy muutaman räpylänpotkun päästä. Pian vastaan tulevat ensimmäiset korallimuodos~elmC!.t, pienet pilarit, joita kymmenet erilaiset korallit kasvattavat. Laguunin kalat hakeutuvat mieluusti näiden pilarien ympäristöön suojaa ja ravintoa etsimään.

Meriruoh0aja jättiläisiä Muutaman kymmenen metrin päässä pohjaa peittää tiivis vihreä men.

käyttävä liemikilpikonna (Cheionia mydas).

Viiden metrin syvyydessä kasvaa valtava, kaksimetrinen kivikoralli.

Tunnistan sen Porites -suvun edustajaksi. Parvi keltasaha-ahvenia (Anthias squamipinnis), joita joskus kultakaloiksikin kutsutaan, pyörii levottomasti muodostelman yllä, kadoten korallin koloihin sukeltajan lähestyessä. Kivikorallit ovat yhdyskuntia: satojen, tuhansien tai kuten tässä tapauksessa miljoonien yksittäisten korallipolyyppien muodos,

.',';'

sästä tunnetusta jättiläissimpukkalajista (Tridacna). Suurimmat löydetyt jättiläissimpukan kuoret painoivat lähes 250 kiloa! Tämä yksilö on tuskin viisi kiloinen, mutta veden alla sekin näyttää valtavalta. Jättiläissimpukoilla ja koralliriutan rakennusmestareilla, kivikoralleilla on jotain yhteistä. Nimittäin nerokas symbioosi pienten panssarisiimalevien kanssa. Simpukat viljelevät leviä kuorten välistä kohti auringonvaloa työntyvän vaipan onteloissa. Koralleilla leväviljelmät ovat solujen sisäl-

Sata metriä rannasta laguunin pohjasta kohoaa runsaasti korallipilareita ja yksittäisiä jättiläiskoralleja. Kirjava joukko kaloja pörrää sukeltajan ja korallien ympärillä. Osa seurailee kuplien puhaltajaa: ne ovat valitettavasti oppineet, että ajoittain pohjaa pöllyttävä räpylöitsijä saattaa jättää jälkeensä jotain syötäväksi kelpaavaa. Osa sukeltajista jopa ruokkii kaloja, vaikka se on eettisesti epäilyttävää ja yleensä myös laissa kielletty.

Pohja viettää yhä syvemmälle, kunnes saavumme riutan laguuninpuoleiselle seinämälIe. Se on lukemattomien kivi- ja pehmeiden korallien, tulikorallien, sienieläinten, sammal eläinten, simpukoiden, kotiloiden, äyriäisten, meritähtien ja kalojen kansoittama. Pehmeät korallit eivät jätä jälkeensä kiinteää kalkkirankaa kivikorallien tavoin. Ne eivät siis osallistu riutan muodostamiseen, mutta ovat kuitenkin tärkeä osa elävän koralliriutan lajistoa.

Riuttamuodostelma kohoaa kohti pintaa.Aivan pinnan tuntumassa se muuttuu tasaiseksi kivikorallipuutarhaksi. Tätä osaa kutsutaan riuttatasanteeksi. Maisemaa hallitsevat erilaiset pensas-, tuli-, aivo- ja hirvensarvikorallit. Ne viihtyvät pinnan lähellä kovassa virtauksessa ja auringonpaisteessa. Osa niistä saattaa jopa jäädä kuiville laskuveden aikaan. Koralli- ja saha-ahvenet parveilevat ruskeiden, vihreiden ja violettien kivikorallien seassa Korallit saavat vihreän- ja ruskean sävyiset värinsä symbioosileviltään, siniset, liilat ja punaiset värit puolestaan kehittyvät auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavista pigmenteistä. Tyvenellä kelillä riuttatasanne on ihanteellinen paikka snorklailuun, koska

Koralliriutoilla sukellettaessa nyrkkisääntönä kannattaakin pitää: "älä koske mihinkään". Tähän voisi vielä lisätä seuraavat: II älä poimi mitään mukaasi II, II älä ruoki ketään "älä häiritse ketään" ...

II ,

vesi on kirkasta ja matalaa ja elämää on runsaasti.

Merenpuoleiset riutanosat Aivan riuttatasanteen ulkoreunalla avomeren aallokko murtuu riuttaa vasten. Huonolla kelillä tänne ei sukettajalla ole asiaa. Aaltojen suurin energia pelkistyy riutan reunaan, joten riutta suojaa koko rantavyöhykettä ja sen ihmisiä eroosiotta. Keskimäärin virtaukset ovat liian kovia jopa koralleille, joten reunamalla kasvaa ainoastaan punaisia kivenkovia korallileviä. Syvemmällä riutan ulkoreunalla olosuhteet vakiintuvat, vaikka virtaukset ovat edelleen voimakkaita.Täällä sukeltaja kohtaa ulapan vierailijat barrakudat, piikkimakrillit, lepakkokalat, hait ja paholaisrauskut. Rinteessä asusta<f runsain joukoin merivuokkoja ja niiden potttavien lonkeroiden seassa eläviä vuokkokaloja. Niitä lähestyvä sukeltaja saa osakseen vihaisia pyrähdyksiäVuokkokala pörhistää eviä ja käy

uhittelemassa aivan maskin edessä kalojen maailmassa ei ratkaise suuri koko vaan rohkeus.

Kolmenkymme~en metrin syvyydessä riutan ulkoreunalla kivikorallit käyvät vähiin, koska valo ei riitä enää niiden symbioottiselle levilIe. Riutta päättyy jälleen hiekkapohjaan, joka viettää loivasti syvyyksiin. Tätä vyöhykettä kutsutaan ulko- tai eturiutaksi. Sen tyypillisiä asukkaita ovat sarveiskorallit, värikkäät pehmeät korallit, hiusmeritähdet, mureenat, simput ja suuret meriahvenet. Siellä täällä sinisessä hämäryydessä kohoaa korkeiden korallipilarien jylhiä muotoja. Kookas tumma hahmo lähestyy etualaita. Teen jälleen tuttavuutta erään Punaisenmeren tavaramerkin kanssa: lähes kaksi metrinen napoleonkala, oikealta nimeltään kyhmyhuulikala (Cheilinus undulatus), osoittaa kiinnostusta. Kenties sitä houkuttavat kuplat, tai mahdolliset makupalat Katseet kohtaavat, ja totean mielessäni, että kananmunia ei ole tarjolla ja että ne eivät ole kyhmyhuulikalan luonnol-

lista ravintoa. Kyhmyhuulikalan tarina on surullinen: kannat ovat taantuneet voimakkaasti ryöstökalastuksen takia. Hong Kongilaiset ravintolat maksavat omaisuuksia tästä maailman suurimmasta huulikalalajista. Lihaa myydään 200 dollarin kilohinnalla. Aasiassa kyhmyhuulikalan huulista saa maksaa vielä sata dollaria enemmän - raukat uskovat niiden lisäävän potenssia. Kiinassa uhrataan omaisuuksia, jotta kyhmyhuulikalaa voitaisiin ta~oilla häissä.

Kalan pyytämiseen käytetään usein kovia otteita. Ahdistettu Napoleonkala kiilaa itsensä korallien sekaan, josta se saadaan esille repimällä korallit kappaleiksi. Kun kalan pää näkyy, se ja siinä sivussa hehtaari koralliriuttaa, myrkytetään natriumsyanidilla - jälkeen jää runsaasti kuolleita eläimiä. Katselen hetken ystävääni, joka poistuu nälkäisen tai ainakin hieman pettyneen näköisenä paikalta.

Kirkas vesi hämää kotimaassaan sukeltamaan tottuneen turistin. 30 metriä on 30 metriä, vaikka sukel-

taisi tislatussa vedessä. Paine alkaa tehdä tepposia, mittarikin kertoo, että on aika palata ihmisten ilmoille.

Vinkkaan sukellusparille ja nousu kohti karua, kuivaa maata alkaa. ~

teksti Markus Dernjatin kuvatJ &J Nurminen

World Leaders in Diving EquiplDent Teehnology

I(ONGSBERG SIMRAD

.

TARWIILL Oy

~_

~

milrl!J®

VedenalaisteknUkka

Pl 58, ( Kirunkuja 5 ),21201 Raisio Puh. (02) 4364400 - Fax (02) 4373110 Sähköposti: tarwell@kolumbusJi rauli.lahteenmaki@tarwellJi

I

YKSI OVI. KAl:KKI URHEILUMATKAT. Suomen Olympiaurheilun virallinen matkatoimisto hoitaa Salt Lake Cityn kisakoneen lisäksi lukuisat muut arvokisajoukkueet määränpäähänsä. Ja tietysti myös yleisön!

TAAS ON TULOSSA HUIPPUJÄNNITTÄVIÄ UUTUUSMATKOJA, ESIM. • Jalkapallon MM-karsinta, Englanti-Suomi 23.-25.3.2001 • Jääkiekon MM-kisat Saksa, Hannover 28.4.-13.5.2001 • Yleisurheilun MM-kisat Kanada, Edmonton 3.-12.8.2001 • Ruotsi-Suomi YU-maaottelu Göteborg 1.-2.9.2001 • Talviolympialaiset USA, Salt Lake City 2002 • Kesäolympialaiset Kreikka, Ateena 2004 • ManU Jalkapallomatkat • Formulamatkat Kysy lisää!

lO\ i"

Sukellusvarusteet Sukelluslaitteet ja Sukellusjärjestelmät Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut Liittimet ja Huolto

FlNLAND ol,..,.,....tMlhm

t'<

~ 4.~ SUOMEN MATKATOIMISTO

www.sml.fi Puh. (09) 18262061 , fax 18262320, ma- pe 9-17 email sports.production@sml.fi Puhelinmyynli 010 826 8000 (paikallispuhelun hinnalla) ma-pe 8-19, 10 10-15

SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle . taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turoaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

1) .,

POlijOIA-YHTIÖf

Merivoimien Esikunta tiedottaa

Merivoimat alkaa vastata • suoJaaluevalvonnasta

Väylä

Ei-suoja-alue1

I I

• •

o •

o

o

• • o

Komentajat Ilpo Bergholm ja Risto Haimila Merivoimien esikunnasta informoivat aluevalvontalain soveltamisen tuoreita vaiheita myös SUSL:n vuosikokouksessa lokakuussa.

Kuvat Leena Koivumäki Aluevalvontalain kokonaisuudistus valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uusi aluevalvontalaki ja sitä täydentävät aluevalvonta-asetus ja suoja-alueasetus astuvat voimaan 1.1.2001.Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti laki koskee myös Suomen kansalaisia, kun tällä hetkellä voimassaoleva säädäntö kohdistuu ulkomaalaisiin.

Uusi aluevalvontalaki tulee rajoittamaan tiettyjä toimintoja, ei liikku-

mista sinänsä. Lain 4. luvussa säädetään suoja-alueista, joita ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan jä~estämisen kannalta tärkeät, rajoiltaan tarkkaan määritetyt Suomen aluevesien osat sekä suojaalueilla noudatettavista toimintarajoituksista. Rajoitukset koskevat mm. sukeltamista käyttäen hyväksi sukelluslaitetta, kalastusta tietyn tyyppisillä laitteilla sekä liikkumista puolustusvoimien alueiden läheisyydessä sil-

loin kun maihinnousu merkityille alueille on lain nojalla kielletty. Sanottu toiminta olisi sallittua vain erikseen myönnetyllä luvalla.

Asetukset Aluevalvontalain täytäntöönpanoa varten ovat valmisteilla.

Valmistelutyöhön kuuluvat mm. suoja-alueiden rajojen yksityiskohtainen määrittely ja lupamenettely.

Nykykäytäntöön verrattuna alueiden lukumäärä ja kokonaispinta-ala pienenee. Alueiden sijoittamisessa

on otettu huomioon aluevalvonnan turvaamisen näkökohdat. Alueet sijaitsevat pääsääntöisesti aluemerelIä.Alueiden rajoja määriteltäessä on kuultu mm. sukeltajajä~estöjä. Suoja-alueille jää joitakin sukellustoiminnan kannalta mielenkiintoisia kohteita, joille sukeltaminen tulee olemaan luvanvaraista.

Oheisessa suoja-aluetta kuvaavassa piirroksessa on pyritty tuomaan esiin suoja-alueisiin liittyviä näkökohtia, jotka tulee ottaa huomioon sekä lupia anottaessa että myönnettäessä. Aluevalvontaviranomaisen lupa ei esimerkiksi oikeuta sukeltamaan Museoviraston tai Sota-

···-~ I I .A ~····

~{~~~~~~~rt~~~·~~.~·~_·

~ uoja-alueisiin liittyviä näkökohtia

Suoja-alue

ka

r

.. ' • .. '

100 m

.' .' .

. .

•• - .J

, ,• ,

••

• •

I

•

Merikaapeliverkosto

•

I

• •

,•

,,.

I

• •

•••

I

••

M/S Museovirasto "100"

I

•

I

•

• •

-• ,

...... ••

I

I

Vedenalaise

•

alvontajärnsorikenttä

,

.... .

,

.~

I

•

•

"

,

• •

M/S Avoin

- .. - .. _.. -.. .. - .. - .. _.. _.. - .. _.. _..........

I

• •

,,.

M/S Sotamuseo

Vävlä museon hallinnassa olevilla hylyillä.

Lisäksi suoja-alueella sijaitsee yleensä sotilasalue, johon liittyy 100 metrin lähestymiskielto. Luvan myöntäminen selkeästi määriteltyihin kohteisiin, kuten hylky tai saaren ranta sekä matalikko, ei aiheuttane ongelmia. Lupahakemusten käsittely ja ratkaisu tulee olemaan merivoimien aluevalvontavastuussa olevien joukko-osastojen vastuulla. Näitä ovat Kotkan Rannikkoalue, Suomenlahden Meripuolustusalue ja Saaristomeren Meripuolustusalue. Lupamenettely on tarkoitus luoda mahdollisimman joustavaksi sisältäen mm. määräajaksi myönnettävät lu-

vat sekä yksinkertaistetun menettelyn. Yksinkertaistettu menettely on tarkoitettu joustavuuden lisäämiseksi kertaluonteisissa yksittäistapauksissa. Lupa-anomuslomake on valmisteilla ja se tullaan jakamaan asetuksen voimaantulon jälkeen valvontaviranomaisten palvelupisteiden lisäksi puolustusvoimien internet-sivuilla (www.mil.fi) sekä alan harrastaja- tai ammatinha~oittajajä~estöille. ~ Komentaja Ilpo Bergholm tiedottaja, Merivoimien esikunta

Lupamenettely on tarkoitus luoda mahdollisimman joustavaksi sisältäen mm. määräajaksi myönnettävät luvat sekä yksinkertaistetun menettelyn. Yksinkertaistettu menettely on tarkoitettu joustavuuden lisäämiseksi kertaluonteisissa yksittäistapauksissa.

SisäasiainministeriÖnjärjestät.ässä Vesusukellus 2000 Harjoitus kuvasi tilannetta, jossa karille ajanut matkustajalaiva oli ajautunut matalikolle.

Loukussa oli useita "matkustajia", sekä sukellustyötä vaikeuttamassa mm. huonekaluja.

Sukeltajat kuljetettiin vartiolaivo Merikarhulle,joka toimi harjoituksen johtokeskuksena sekö tukialuksena.

Tausta Pelastusviranomaisille suunnattu vesipelastusha~oitus jä~estettiin Kotkassa 13 - 14.9.2000. Ha~oituksen jä~estelyistä vastasi sisäasiainminis-

teriö yhdessä Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Ha~oituksen tarkoituksena oli testata viranomaisten pelastussukellusvalmiutta valtakunnallisesti. Ha~oituksen toteuttamisen vaikutti mm. Finn+Baltic-puskuproomun kaatuminen Hangon edustalla vuonna 1990.

Toiminta Lappeenrannan pelastus laitos vastaanotti 13.9.2000 klo 8.26 virka-

apupyynnön, jossa pyydettiin pelastussukeltajia ja vedenalaiseen työhön tarkoitettua kalustoa. Päivystävän palomestarin toimesta ko. pyyntöön vastattiin ilmoittamalla pelastuslaitoksen sukellusryhmä sekä kalusto.

Sukellusryhmä oli valmiina lähtöön pelastuslaitoksen yksiköllä klo 9.15 ja arvioitu saapumisaika Mussalon satamaan noin klo 10.45.

Ryhmän saapuessa Mussalon satamaan, oli siellä jä~estetty jatkokuljetus kokoontumispaikalle paikallisen meripelastusseuran aluksella. Kokoontumispaikalla Kuusisen sotilassatamassa suoritettiin varsinainen ilmoittautuminen ha~oitukseen. Sukellusryhmistä muodostettiin jouk-

eenrannantusksen IIusryhmän intaseloste harj oituksesta kueita ilmoittautumisjä~estyksessä.

Joukkue käsitti 15-20 pelastussukeltajaa eri pelastuslaitoksilta.

Ilmoittautumisen jälkeen odotettiin Kuusisen satama-alueella joukkueen toimintakäskyä siirtymisestä venekuljetuksin sukellustukialus MerikarhuIle. Merikarhulla ha~oituksen johto antoi joukkueenjohtajille/varajohtajille tilannekuvauksen, jonka jälkeen saatiin määräys valmistautua sukellukseen. Joukkue oli valmiudessa Merikarhun kannella odottaen venekuljetusta varsinaiselle sukelluskohteelle.

Kuusisen satama-altaassa sijainnut sukelluskohde - pelastusopiston hylkysimulaattori - oli jaettu kolmeen eri lohkoon. Joukkue jaettiin kol-

meen kumiveneeseen tukialuksella joille oli määrätty sukelluskohde/lohko. Ryhmämme sukelluskohde oli portaikko jossa sijaitsi mm. paineovi. Kohteessa oletettiin olevan ilmataskuja. Pelastamista varten ryhmällä oli käytössä nk talkkarinmaski mahdollisia pelastettavia varten. Kohteesta löydettiin yksi menehtynyt (nukke). Sukellusajaksi oli määrätty 10 minIsukeltaja , syvyys 8 m.

Joukkueemme sukellukset loppuivat sukelluskohteella noin klo 15.30 jonka jälkeen suoritettiin tarvittavat huoltotoimenpiteet Kuusisen satama-alueella. ~

teksti ;a kuvat Matti Pöntinen Lappeenrannan pelastuslaitos

Turvatoimet harjoituksessa Osallistujat Ha~oitukseen osallistuu ainoastaan Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja Pelastuslaitoksen sukeltajia. Kaikkien sukelluksiin osallistuneiden tulee olla sukelluskoulutettuja ja emo organisaatioissa sukellustehtävissä palvelevia sukeltajia ja heillä tulee olla voimassa oleva sukelluslääkärintodistus.

Onnettomuush~oitukseen saapuvat sukeltajat jaetaan joukkueisiin, joille nimetään johtajat sekä kukin joukkue kolmeen sukeltajaryhmään, jossa kussakin on nimetty ryhmän johtaja.

Noudatettavat varo- ja turvamääräykset Onnettomuusha~oituksessa noudatetaan seuraavia määräyksiä: Puolustusvoimien 'Varomääräykset sukellettaessa", Pelastuslaitoksen ''Turvaohjeet palokuntien vesisukellukseen".

Kaikkien sukeltajien on tunnettava oman organisaation käyttämä turvamääräys ja lisäksi tutustuttava ennen sukeltamista muiden käyttämiin määräyksiin. Myös h~oituksen turvaohjeeseen on tutustuttava.

Sukellusjoukkueen johtaja kertaa oleellisimmat osat määräyksistä ennen sukelluksia. Tärkeitä ovat vedessä käytettävät käsi-, köysi- ja valomerkit, sukellustehtävän suoritus, turvasukeltajien toiminta sekä johtaminen pinnalta (turvaköysi tai puhelinyhteys Kaikilta sukeltajilta tarkastetaan varustus ennen sukellusta ryhmänjohtajan johdolla. Kukin sukeltaja antaa ryhmänjohtajalle lähtöilmoituksen jossa ilmoittaa nimensä, tehtävän, suurimman sallitun sukellussyvyyden (10m), käytetyn sukelluslaitteen sekä laitteensa ilmamäärän. Kaikki sukellukset suoritetaan "suoranoususukelluksina", jolloin ei etappipysähdyksiä tarvita.

Kullakin sukeltajalla on oltava oma avustajansa, joka ylläpitää yhteyden omaan sukeltajaan turvaköydellä vähintään kahden minuutin välein tai puhelimella. Mikäli käytetään puhelinta on mahdollisen puheyhteyden katkettua käytettävä köysi merkkejä Mikäli käytetään langatonta puhelinta on tämän lisäksi kuitenkin käytettävä turvaköyttä.

Harjoitusken erityismääräykset Sukelluksien aikana simulaattorin välittömässä läheisyydessä on jatkuvasti turvasukeltajaryhmä joka koostuu ryhmän johtajista sekä kahdesta sukeltajasta (1 +2).

Muut turvajärjestelyt Lääkäri päivystää jatkuvasti emälaiva Mursulla varsinaisina ha~oituspäivinä.

Lääkärille on varattava lähtövalmiudessa oleva kumivene. Lääkärin veneessä on oltava paarit. Helikopteri tulee olla valmiudessa helikopterikentällä Ambulanssi varataan ha~oituksen ajaksi satama-alueelle. Emälaiva Mursun siirrettävä painekammio on oltava käyttövalmiina.

Turvasukeltajien kumiveneessä tulee olla hapenantovälineet sekä ensiapuettä viestivälineet.Turvasukeltajilla on oltava varahengitysventtiili (vararegulaattori) omissa sukelluslaitteissa.

Turvasukeltajien veneen tulee olla niin lähellä simulaattorissa ha~oittelevan ryhmän venettä, että yhteys voidaan pitää vaikka puheella.

Satama-alue eristetään muulta vesiliikenteeH:ä ja merkitään vedenalaisen sukellustyön merkein.

Toimenpiteet onnettomuustapauksessa Ha~oitusvuorossa oleva joukkueen tai ryhmän johtaja ilmoittaa välittömästi onnettomuuden havaittuaan tai epäiltyään turvasukeltajaryhmälle tapahtumasta.llmoitus tehdään puheradiolla tai huutamalla.Turvasukeltajaryhmän johtaja välittää tiedon turvasukeltajien johtajalle ja käskee omat sukeltajansa tilanteen mukaiseen toimintaan. Ha~oituksessa noudatetaan merivoimien käyttämää kuljetussuunnitelmaa, johon on merkitty ha~oitukseen liittyvien kulkuneuvojen, sairaalan sekä hoitokammion hälytysperiaatteet. sijainnit ja yhteystiedotTurvasukeltajien johtaja vastaa kuljetussuunnitelman laatimisesta yhteistoiminnassa lääkärin kanssa.

Turvasukeltajaryhmä vastaa siitä että uhri saadaan turvallisesti pintaan.

Lääkäri johtaa ensiavun antamisen, ja mahdollisen evakuoinnit toteutetaan kuljetussuunnitelman mukaisesti Sukellusryhmän johtaja vastaa siitä että uhrin sukelluspöytäki~a täytettynä toimitetaan uhrin mukana jatkohoitoon.

Uhrin sukelluslaitteet tulee säilyttää onnettomuushetken asetuksissa (venttiileitälvast. ei saa sulkea).Turvasukeltajien johtaja vastaa sukellusvarusteiden talteen ottamisesta jatkotutkimuksia varten. ~

Otteita harjoituksen ohjeesta

Taistelusukeltajankoe Merivoimien sukeltajakurssi kouluttaa kaikki puolustusvoimien sukeltajat. Kurssilla koulutetaan vuorovuosina 12-20 raivaaja- tai taistelusukeltajaa. Raivaajasukeltajat koulutetaan merimiinojen etsintään, tunnistamiseen ja tuhoamiseen, kun taas taistelusukeltajat koulutetaan tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin saaristo- ja rannikko-olosuhteissa.

Vuonna 2000 on koulutuksessa ollut taistelusukeltajakurssi, joka on numeroltaan SukK 76. Kurssin vahvuus on moninaisten vaiheiden jälkeen muodostunut 12 sukellusoppilaaksi.

Lokakuuhun mennessä oppilaille oli opetettu perustiedot ja -taidot, mitä heille suunniteltujen tehtävien suorittaminen vaatii. Käynnissä oli koulutuksen sovellettu vaihe, missä opittuja asioita kokeiltiin käytännössä yhteistoimintaha~oituksissa muiden joukkojen kanssa. Perinteen mukaan koulutuksen tässä vaiheessa jä~estetään taistelusukeltajakoe, jonka tarkoituksena on mitata ovatko oppilaat taidoiltaan ja ennen kaikkea asenteeltaan niitä sotilaita, jotka sijoitetaan reservissä taistelusukeltajiksi. Kyse oli siis taas kerran omien rajojen etsimisestä ja niiden ylittämisestä.

Koe alkoi lokakuun 2. päivänä klo 07.45 sukeltajakurssin johtajan pitämällä alkupuhuttelulla. Puhuttelun sanoma ei jäänyt kenellekään epäselväksi.Testi tuli olemaan fyysisesti erittäin vaativa. Kurssin johtaja korosti myös ryhmähengen merki-

tystä. Ryhmä on aina yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, eli kaveria ei jätetä.

Itse koe jakaantui eri vaiheisiin. Ennen jokaista vaihetta käskettiin reitti, kulkuväline/etenemismuoto ja määräaika. jos saapui kontrollipisteeseen etuajassa oli mahdollista saada lepohetki, jonka aikana voi syödä, vaihtaa varusteita tai levätä.

Varsin pian kävi selväksi, että taukopaikalla ehti juuri ja juuri lämmittää ruokansa myrskykeittimellä ennen seuraavalle osuudelle lähtöä.

Ensimmäinen osuus suoritettiin marssimalla noin kymmenen kilometriä, jonka jälkeen siirryttiin meren rantaan valmistautumaan sukellukseen. Sukellusosa muodostui noin kahden kilometrin va-suunnistuksesta (Iaitteena Dräger LAR Vhappilaite), joka päättyi erääseen saareen. Tältä saarelta piti vajaan kahden tunnin sukelluksen päätteeksi siirtyä takaisin alkupisteeseen varustuksen kanssa. Siirtyminen käsitti puolen kilometrin pintauinnin sekä parin kilometrin marssin. Koe alkoi hiljalleen päästä vauhtiin.

Sukellusta seurasi nopea kuivamuonatankkaus ja lähtö pintauintiosuudelle. Uitava matka oli 4,5 kilometriä, jonka aikana todettiin, että joskus matkakin voi vauhdin sijasta tappaa. Eteneminen oli kiduttavan hidasta (alle kilometri tunnissa), mikä sai matkan tuntumaan loputtomalta. Viimeisimmät uimarit hinattiin kuivalle maalle partiotovereiden voimin pimeän jo laskeuduttua

Upinniemen ylle. Oli aika lähteä melomaan.

Kanootteihin lastattiin taisteluparin varustus. Edessä oli 15 kilometrin siirtyminen. Aikaa oli varattu alle kolme tuntia, mikä ei ole paljon, kun prtää suunnistaa pilkkopimeässä saaristossa. Melontaosuus ei sentään rasittanut uinnin runtelemia jalkoja.

Syykin selvisi pian. Seuraavasta pisteestä alkoi 25 kilometrin marssi, joka päättyi aamun sarastaessa kanooteille. Taas asetuttiin kanootteihin ja siirryttiin jo tutuksi tullutta reittiä pitkin takaisin.Tässä vaiheessa alkoi väsymys jo painaa. Yksikanootti jatkoi käännöspisteestä suoraan kaislikkoon. Molemmat taistelijat olivat nukahtaneet kesken melomisen.

Ajatusmaailma oli supistunut yhteen toiveeseen: LEPO! jäljellä oli enää saaristosuunnistus.

Kymmenen kilometriä saarelta toisele välillä uiden, välillä marssien.

Ajatusmaailma oli supistunut yhteen toiveeseen: LEPO! Neljän loputtoman tunnin jälkeen näkyi edessä kouluttaja, joka käski nousta ajoneuvoon. Koe oli päättynyt.

Taistelusukeltajakoe 2000 kesti 36 tuntia. kaikki sukeltajakurssi 76:n op-

pilaat suorittivat kokeen hyväksytysti läpi. Seuraava päivä alkoi poikkeuksellisesti vasta kahdeksalta. joka-aamuinen aamulenkki oli peruttuo ~

teksti ;a kuva SukK 76:n taistelusukelta;aoppilaat

TULE SUKELTAMAAN KIRKKAUDESTAAN KUULUISALLE PURUUEDELLE !

Järjestämme Käytössäsi on

- opastetut sukellusretket ja -leirit - kevättalvella avantosukelluksia - 12m pitkä ja 4m leveä tukialus - sukelluksen ja veneilyn hallitseva kippari - paineilmakompressori - runsaasti sukelluskohteita

Etäisyys esim. Helsingistä 350 km, Joensuusta 100 km

PURUUEDEN RETKEILY TIMO JA EEVA TYNKKYNEN KESÄLAHTI Puh. 013-371 793,0400-778439 http://personaLinet. fi/palvelu/puruvedenretkei Iy

EI Ghonamy Diving Center - Red Sea -Hurghada, Egypt

HURGHADA/KEVÄT 2001 pAlVARETKI 30 USD /h, 2 sukellusta 5 pÄlvAN PAKETTI 145 USD /h, 11 sukellusta LIVEABOARD SAFARIT 5vrk, min. 12 henkeä, Pohjoinen 75 USD /h Ivrk Etelä! Quser/ Marsa Alam 90 USD /h Ivrk Lisätiedot: ( myös suomeksi) elgho@hurghada.ie-eg.com

www.red-sea.comlelghonamy fax + 2065 544 861

Kamerat sukelta;ille

SEA&SEA Nikonos Aquatica Käy!eHyjä ja uusia VA-kameroita VA-kamerahuo/to

Evell Oy

~ FOTOALAN ERIKOISTYÖT

Avoinna ma-pe 09.00-16.00 Kielotie 4-6, PL 96 01301 Vantaa Puh. 09-873 5066, Fax 09-873 5077

PAINOVYÖPANKKI Kyse oli siis taas kerran omien rajojen etsimisestä ja niiden yl ittäm isestä.

Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön.

Tapahtumaraportti on aina tehtävä. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh. 09-3481 2257

Matti Pwkkö vasemmalla, Pasi Rainesalo oikealla

"PM -S·ISU" Ei vilahdustakaan kuuluisasta Mäkelänrinteessä riehuvat laa nostavat Pasin ohi paikalTanskalaisesta turskasta, ei mielessäni, laukaisen. Turska listen hylkeiden. Pasi voittaa kahden kilon kampeloita, suu on lävistetty. ensimmäisenä Suomalaisena vain täynnä meduusaa.Toinen Rantaudun Tanskalaisesta le- PM-hopeaa Suomen ulkokilpailupäivä on käynnissä ja väkeitosta. Katseeni nousee puolella. Hyvä Pasi! Turskakiahdistus valtaa märkäpuvun. tyypilliseen tapaan kohti kil- dutus palkitaan ja Matti riisVirtsainen mieli haluaisi men- pailijoiden suuriita saaaliita. tää PM-pronssia. nä virran mukana rantaan, jo- Mutta rannalla lojuu vain Kiitos Itämeri, kiitos Suomen hon on jo moni no~alainen muutamia kampeloita. Sitten sukelluskalastajat! ~ ajelehtinut. Miksi kidutan it- merestä nousee suuri suoteksti Matti Pyykkö seäni? Miksi sukellan hiekka- malainen, Pasi Rainesalo. Pasi kuvat Jukka Rapo sumuun? Puhallan snorkkelini on aiheuttanut konkurssin tyhjäksi ja katson rantaa, jossa Tanskalais-Saksalaiselle pakashuoltajamme Eero heiluttaa tekalatuotannolle. Hienot Suomen lippua. Perkele, pe- turskat ja kymmenen kampePasi ja kilon karisiika riksi ei anneta.

Viimeinen tunti kuluu. Poijussa vain muutanma kampela.

Turska missä olet? 140 sukellusta jo taulussa, eikä petoa ole näkynyt. Pohkeet alkavat olla kiveä kun huomaan hahmon lipuvan allani. Onko se Saksan rajalta rantautunut bratwust vai onko se? Sukellan kohti hiljaa lipuvaa, isopäistä olentoa. Suoristan käteni. Tähtään, mutta miksi en laukaise? PM-kisojen jännitys purkautuu käteeni. Viime talven lukemattomat treenit

KESÄN 2000 KILPAILUJEN TULOKSET

10.6. Dödörens Cup Hanko 1Jukka Levonen RMSK 2. Jyr1<i Vanne RMSK

3. Jan Koskinen Team Kampela

1.-2.7. Porkkala Cup 1. Pasi Rainesalo Team Kampela

2. Jukka Rapo Team Kampela 3. Matti F'yy\d<ö Team Kampela

22.7. Jaskan Muistokisa Urajärvi 1. Pertti laakso RMSK 2. Peke Niemelä Lahden Pin~init 3. Kyösti Tissari Lahden Pin~init

SM-Kisat Rauma 29.-30.7.

1. Jukka Levonen RMSK 2. Matti Pyykkö Team Kampela 3. Peke Niemelä Lahden Pingviinit

Rauman mestaruuskilpailut 12.8.

Norjalainen turska

1. Le""nen Jukka RMSK 2. Kimmo Hehkun RMSK

Hanko Cup 2.9.

1. Jukka Rapo Team Kampela 2.Pertti Laakso RMSK 3. Peke Niemelä Lahden Pingviinit

PM-kisatTanska, 9.-10.9. Sonderborg 1. Jesper Södegren Tanska 2. Pasi Rainesalo Suomi 3. Matti Pyykkö Suomi

Alfredin keulakuva, jonka Likitalo löysi keulan alta hiekasta. Vain kruunu näkyi hiekan päälle, kun se herätti mielenkiinnon. Keulakuva on nyt konservoituna Vänön kappelissa.

Krimin sodan jälkeen olivat Saaristomeren laivaväylät jokseenkin huonosti merkityt, viitat olivat hävinneet, osakummeleista oli sortunut mereen tai muuten vain tuhottu. Mutta kaupankäynninja merenkulun oli siitä huolimatta jatkuttava.

VinönAl re~ Kaukaiseen Pietariin tuotiin joka tapauksessa erilaisia tarvikkeita lännestä. Kauppaita eivät sotkuiset väylät häirinneet, hehän maksoivat merenkulkijoille siitä, että he ottivat riskin ja hoitivat kuljetukset perille. Pietari oli Lontoosta katsottuna lähes Siperiassa ja sinne oli helppo myydä esimerkiksi hiiltä, jota saarivaltakunnasta louhittiin melkoisia määriä.

Hiilikauppa kukoisti ja oli kukoistanut jo kymmeniä vuosia. Sen ympärille oli luotu jopa oma laivatyyppi, "collier-brig", joka raskaskulkuisena soveltui hyvin hiilien kuljetukseen.

Alfredin matka Joskus loppuvuodesta oli eräs näistä mustista laivoista lastattu Englannissa ja ottanut suunnan kohti itää ja kaukaista Pietaria. Syksyinen meri oli pakottanut laivan kulkemaan ensin avomerta Utön vesille ja sieltä sisään saaristoon. Voidaan kuvitella, että raskaasti meressä vaaruva alus ei ollut niitä kaikkein parhaita pur-

jehtijoitakaan, koska se oli tarkoitettu viemään suurta lastia hitaasti ja varmasti perille. Nopeus oli suuren lastinkuljetuskyvyn rinnalla toisarvoinen tekijä.

Koska saarten suojassa kulkeva väylä ei ehkä ollut niitä parhaiten merkittyjä oli laiva jossain matkan varrella käynyt nokkaisemassa jotain kivikkoa. Ainakin kaulasteevin ja kölin kulmassa on siitä selvät jäljet. Muuten laivan runko oli ehjä. Hitaasti oli matka taittunut ja ehkä jossain vaiheessa laivurin mitta täyttyi ja hän ohjasi aluksensa jonkin verran sivuun väylältä Stora Hästskärin kohdalla,Vänön kylän lähellä.

Saarelaiset kertovat, että suuri laiva ankkuroi eräänä iltapäivänä outoon paikkaan ja saarelaisten tultua kysymään tarvitaanko apua olivat kannella olleet miehet ajaneet heidät aseilla uhaten pois pelkäsivät tietenkin että saaristolaiset plundraisivat laivan.Aamulla olivat miehet olleet poissa ja vain mastot olivat puhkaisseet meren tyynen pinnan.

Rantalain mukaan ko~asivat saarelaiset mitä vietävissä oli, eli pinnan päällä olleen takilan ja kenties muutaman metrin pinnan allakin olevaa osaa.

Paikalla jossa Alfred lepää on 1820 metriä vettä, joten laiva itse oli tavallisilta saarelaisilta tavoittamattomissa. Koska vedenpäällinen osa ko~attiin pois jäi laiva vain saarelaisten muistiin ja kenties haluttiinkin unohtaa.

Hiilennostoa vuosisadan alussa Ensimmäinen maailmansota alkoi ja sitten myös aikanaan loppui. Saaristossa kierteli sukeltaja Suckman Myran -nimisellä alukseIlaan nostaen erilaista tavaraa sieltä täältä. Hän kuuli myös "Alfredista" ja löysi alas mennessään ehjän laivan, joka oli täydessä hiililastissa. Myranin höyryvinsseillä revittiin kansi auki ja koko lasti nostettiin proomuun. Sai-

22

.,

.~

',,- -

.

vatko saarelaiset korvauksen yhteistyöstä, on asia josta ei puhuta.

Alfredja urheilusukeltajat Turkulaisten aloitettua sukeltamisen Saaristomerellä paljastui Alfredinkin kohtalo. Vänöläiset muistivat hylyn paikan ja neuvoivat uuden polven sukeltajat paikalle. Laivassa mahdollisesti vielä olleet jumprut, blokit, ankkurit ja muu irtain tavara muutti pikkuhiljaa vuosien saatossa kotimuseoiden kätköihin. Ankkurit tapasin 70-luvun lopulla eräästä va-

Tällaiseksi on Museovirasto Alfredin luokitellut ja kyllä se aika pitkälle paikkansa pitääkin.

rastosta,josta niillä oli vaihdettu veneilytarpeita.

Vanhan pu~elaivan hylyn kävi kuitenkin samoin kuin muidenkin. Mielenkiinto laantui, kun muualta löytyi uusia kohteita Nautic Club piirteli ja mittaili laivaa aikansa, mutta tokkopa siitäkään tuli sen valmiimpaa kuten niistä myöhemmistäkään mittaus ja piirtämis-sukelluksista joiden kohteeksi Vanha Herra on joutunut. Raportointi ei ehkä ole ollut se päällimmäinen ajatus. Alfred jäi sukeltajille erääksi mukavimmista hyIyistä, olihan syvyys lähes ihanteellinen ja laiva oli selväpiirteinen kokonaisuus.

Tuhottu kohde Itse sain kunnian ja myös ilon sukeltaa Alfredilla joskus 60-luvun loppupuolella, jolloin se oli vielä suhteellisen ehjä. Keulapakka ol i kokonainen ja peräpäässäkin olivat peräpeilin ikkunat paikallaan. Vain kannen oli Suckrnan repinyt ja sen jätteet lojuivat rungon vieressä pohjassa sekavana kasana.

Myöhemmin löytyivät laivan nimikilpi ja Raikka Likitalon pitkään käteen tarttui keulan läheltä hiekasta keulakuvan kruunu.Tosin siinä kruunussa oli koko keulakuvakin kiinni.

Mantereen rotaryt innostuivat ja pyysivät museovirastolta luvan res-

tauroida kuvan ja sitten myöhemmin sai Vanha Herra kunniapaikan Vänön kappelissa oven päällä. Tarkoitus oli nostaa myös jonkin verran tammea alttaria varten, mutta sen projektin toteuttaminen jäi, kun sukeltajat eivät innostuneet ilmaiseen työhön. Tosin Vanhan Herran ympärillä tapahtuneen hässäkän aikana unohtui myös sukeltajienkin osuus sen keulakuvan pelastamisessa.

Alfred nykyään Laivavanhus on nykyisin surkeassa kunnossa. Se ei ole kestänyt satojen ankkurointien mu~omista. Alfredilla

on sukellettu milloin suurilla kaIjaaseilla, troolareilla ja hinaajilla unohtamatta tavallisia pienveneitäkään.

Kuulimme kerran VHF keskustelun kun pienveneen kippari kysyi suureita tukialukselta "Mihin ankkuroitte?" "Me ankkuroimme aina suoraan kohteeseen" oli vastausVaikka paikalla on vettä vain parikymmentä metriä rikkoo alas putoava, satakiloinen ankkuri aina jotain. Jollei ankkurointi vielä riitä, revitään sama rauta vinssillä ylös. Jos mukaan tulee muutama lankku niin mitä sillä on väliä, saatiinhan bongattua upea hylky ja hieno sukellus. OJ Eka Metsävuorl

Puoliso kertoo vuoden sukeltajasta Armas työ- ja taistelupari ei ole kovin hyvä kehumaan itseään, joten minä häneltä kysymättä teen sen ylpeänä hänen puolestaan.

Sukellus alkoi Savonlinnassa Aloitimme sukelluksen yhdessä viidentoista vanhoina. Harrastimme silloin intohimoisesti paitsi toisiamme, myös valokuvausta. Luimme ilmoituksen vedenalaisen valokuvauksen kurssista ja halusimme sille mukaan. Kurssille edellytyksenä oli kuitenkin laitesukellustaidot ja kumpikaan meistä ei tietenkään sukeltanut laitteilla - jo nuoren iänkään vuoksi. Lähdimme mukaan Savonlinnan Urheilusukeltajien toimintaan ja kävimme kurssinkin yhdessä heti kun ikä riitti.

Savonlinnan urheilusukeltajat oli innostavan toimiva porukka nuorelle aloittavalIe sukeltajalIe. Olimme mukana ha~oituksissa, kaikissa tapahtumissa, leireillä, pelasimme uppopalloa, harrastimme järviarkeologiaa... Kesät suorastaan asuimme sukelluslaiva Axel von Fersenillä, jolla seilasimme ympäri Saimaata. Meillä oli siellä oma nimikkopunkkakin edessä ylhäällä vasemmalla. Miten ihmeessä nukuimme monet kesät yhdessä reilun puolen metrin levyisellä laverilla?

Epäonnea merivoimissa Rakkaan harrastuksen innoittamana Heikki pyrki kutsuntojen käydessä merivoimiin ja halusi siellä tietysti sukelluskurssille. Sisämaan poikia ei hevillä laivastoon huolittu, mutta arvovaltaisen tahon suositukset etevän ja ansioituneen sukeltajan puolesta auttoivat asiaa (näin muistelisin). Sukelluskurssin pääsykokeissa tsemppi oli kova, mutta se katkesi onnettomuuteen pääsykokeitten välisenä yönä täyspakkauksen kanssa ryynätessä ja hävisi viimeistään sairaalassa. Lääketokkurainen mies oli hyvin onneton kokeitten ja sitä myötä sukelluskurssin mennessä ohi. Vähän asiaa auttoi myöhemmin Merisotakouluun pääseminen ja kuljettajanhommat sukeltajien emäalus Mursulla.

Innostava kouluttaja Minusta sukeltaminen oli lainaveh-

muissa palkitun Heikin kokemusten kirjo vertaistaan.

Vuoden sukeltaja 2000 ••

••

••

HEIKKI HAMALAINEN keillä kylmää ja hankalaa ja jäinkin vähitellen leirikokiksi, seuraneidiksi ja huoltojoukkoihin. Heikki sen sijaan jatkoi eteenpäin, keräili tähtiä ja kouluttautui kouluttajaksi. Ensin hän koulutti CMAS- systeemissä ja myöhemmin myös PADllla. Kouluttaminen jatkuu edelleen. Heikki on hyvä kouluttaja - ainakin luulen kuulleeni niin. Hän on tarkka, ehdottoman nipo turvallisuusjutuissa ja samalla huumorintajuinen, helposti ymmärrettävä ja innostava.

Seuratoiminnassa ensin Savonlinnassa ja sittemmin uudessa kotikaupungissa Lahden Pingviineissä Heikki on ollut innokas osallistuja ja kouluttaja, tosin viime vuosina aktiivisuus on hiipunut ajan puutteeseen.Aiemmin Heikki osallistui paljon myös SUSLin tapahtumiin, nykyään emo syystä lähinnä seurailee tapahtumia aktiivisesti.

Kiinnostuksena meriarkeologiaja tekniikka Savonlinnan ajoilta on peräisin Heikin innostus arkeologiaan. Olavin-

linnan virrassa riitti tutkimista, samoin Laitaatsalmessa. Saimme olla mukana upeilla leireillä Astuvansalmessa ja Ruokolahdella Käyhkään kanavan luona. Astuvansalmeen Ristiinaan on palattu vielä monta kertaa myöhemminkin. Heikki mm. kokosi eräänä talvena ryhmän ystäviä ja jä~esti pohjan kartoituksen jäältä käsin mittaamalla. Heikki on myös opiskellut meriarkeologiaa. Merimuseo on myöntänyt miehelle pronssisen ja hopeisen ansiomerkin ansioista tällä saralla.

Heikki on luonnonlahjakkuus kaikessa, mikä liittyy tekniikkaan. Niinpä laitesukellustekniikkakisat ovat hänellä erityisen innostuksen aihe.

Niissä hän on pä~ännyt erittäin hyvin. Muutamina viime vuosina pariksi on vakiintunut Rami Toivonen ja kaverukset ovat napanneet yhden suomenmestaruuden (olikohan vuosi -98) ja sijoittuneet muuten aina kärjen tuntumaan. Tänä vuonna työ ja perhe estivät kisaan pääsyn ja se oli katkera paikka!Varsinkin kun vielä aivan viime tipassakin soiteltiin ja pyydettiin mukaan.

Mieheni sukellusreissut ulkomailla on varmaan laskettavissa yhden käden sormilla. Heikki on erinomai-

sen sopeutunut sukeltamaan Suomessa: kylmä, pimeä ja muta eivät ainakaan työtä haittaa. Olen joskus seurannut hänen touhuamistaan parin metrin syvyisessä ahtaassa mutakuopassa pää alaspäin ja kaikki kävi oikein rauhallisesti, ammattitaitoisesti ja hyvin. ÄllistyttävääTällaisiako kaikki sukeltajat ovat?

Leipätyö vedessä Heikin alkuperäinen ammatti on puualan suunnittelija, mutta vetinen harrastus on vienyt miehen ja koko perheen. Heikki suoritti aikanaan myös kevytsukeltajan ammattitutkinnon. Sukellustöitä - lähinnä etsintöjä ja tarkastuksia - hän tekee aika paljon yrityksessämme.Yrityksen nimi on Pinnalla, mutta Heikki on pääasiassa pinnan alla Pinnalla järjestää veteen liikuntaan ja lapsiin liittyvää koulutusta ja tapahtumia sekä tekee uimaleluja.

Tämän lisäksi - tai tästä huolimatta - Heikin päätyö on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitossa: hän vetää projektia, jolla polkaistaan käyntiin lasten- ja nuorten hengenpelastuskerhotoimintaa Suomessa.

Kesäisin ei meinaa sukeltamiseen

Kuvat Ojamon louhoksessa. Heikki ottaa vastaan Inofocuksen kevytsuke/tajan ammattitutkinnon suorituksia marraskuussa 2000.

Kuvat Petri Puromies.

Heikki Hämäläinen Norppaohjaaja, CMAS M2, PADI OWSI, K,:evytsukeltajan ammattitutkinto, Kansainvälinen Hengenpelastajantutkinto ILS. Reserviläistoiminta Reserviupseeriliitto, Vauvauinti, Uimaopetus, uimaopettajien koulutus, Vesi pelastus Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (nykyinen työnantaja), Tintti kirjat, pienoismallit. Heikin luettelemat ansiot: vaimo Niina Kettunen, viisi villiä poikaa ja yksi villi tyttö, museoviraston merimuseon pronssinen ja hopeinen ansiomerkki.

elää vedestä jäädä enää aikaa, sillä kesät menevät Suomea kiertäessä SUHin "Viisaasti vesillä" - valistus- ja hengenpelastuskiertueen mukana, jonka vetäjä Heikki on ollut.

Kyllä työ ja perhe rajoittavat harrastamista, se on sanottava. Nykyisin Heikki tuskin sukeltaa enää harrastuksena tai virkistykseksi - kaikki liittyy enemmän tai vähemmän työhön. Onneksi ei voi sanoa, että hyvä harrastus on mennyt pilalle, kun siitä on tullut työ - paremminkin voi olla iloinen, että joku maksaa siitä, mitä voisi tehdä ilmaiseksikin tai olisi voinut ennen asuntolainaa ja suurta perhettä?

Veden perhe Asuntolainasta puheen ollen; olemme juuri ostaneet ison vanhan talon joen rannasta. Sukeltajallahan täytyy olla vesi aivan rannassa - mieluummin omassa. Ympäristö on aivan ihana kaikelle vesiharrastamiselle. Lahden pingviinien mukana olemme saaneet olla mukana upeilla jokiuinneilla monena keväänä.

Nyt aiomme jä~estää niitä omasta rannastamme.

Olemme olleet vesi-ihmisiä moni-

puolisesti: uineet sisällä ja ulkona kesät ja talvet, sukeltaneet, seilanneet, surffanneet, vesihiihtäneet, ajaneet skoottereilla, kalastaneet, meloneet, hyppineet... Lapsemme ovat olleen uimassa ja sukeltamassa vauvasta lähtien, jotkut heistä ovat jopa syntyneet veteen oman isän toimiessa kätilönä. Nyt vanhin poikamme, erinomainen sukeltaja ja juniorihengenpelastaja on kahdentoista ja Heikki haaveilee saavansa minut ja poikansa mukaan seuraavalle sukelluskurssilleen.Ympyrä sulkeutuu ja laajenee kuin renkaat vedessä... ~ Niina Kettunen

m

;9.3

~~~ -~3-T1ME Suunto Vyper ~ 1990,Suunta Stinger ~

3590,·

obra 3500,· 'Suunto Spyder 2480,· Suunto Favor Lux S 1450,· Suunto Octopus II 890,· Meiltä myös huoltopalvelu ja käytön opastus

Sea Safety Scandinavia Ltd Mannerheimintie17, 00250 HELSINKI puh. 09-4544 600 emailsea.safety@saunalahtLfi

.. :=

.. ,

-~-

Merenkulkuhallituksen tiedote 11.10.2000 Merenkulkuhallinnon rakennusperinnön inventoinnin kenttätyö saatu päätökseen Helsingin Svarttbådanin majakka.

Kuva Museoviroston arkistosta.

Merenkulun historiaa talteen Historialliset merimerkit ja luotsipaikat ovat huomattava liikennehistoriallinen kokonaisuus ja näkyvä osa varsinkin ulkosaariston kulttuurimaisemaa. Kiinnostus niitä kohtaan lisääntyy jatkuvasti.

Museovirasto ja Merenkulkulaitos aloittivat vuonna 1996 merenkulkuhallinnon rakennusperinnön inventoinnin tavoitteena tunnistaa rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet ja määritellä niiden suojelutarpeet. Nyt hankkeeseen liittyvät kenttätyöt on saatu päätökseen.

Inventoinnissa selvitettiin kattavasti historialliset majakat, niihin kuuluvat henkilökunnan asuinalueet sekä luotsivartiorakennukset ja vai ottomat tunnusmajakat. Lisäksi dokumentoitiin esimerkinomaisesti avainkohteisiin liittyviä uudempia rakennuksia ja rakennelmia.valikoiden

kohteiksi otettiin kummeleita, loistoja jne. Rakennusten ja rakennusryhmien lisäksi inventoitiin muutamia toiminnallisia kokonaisuuksia, kuten historiallisia väyläosuuksia.

Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella tarkastettiin lähes 130 luotsiasemaa, 45 majakkaa, 44 tunnusmajakkaa sekä kymmeniä kummeleita, loistoja ja muita merimerkkejä.

Inventoinnin alustavien tulosten perusteella Suomen historialliset majakat ovat vielä tällä hetkellä suhteellisen hyvässä kunnossa. Automatisoinnista johtuen niiden jatkuva huolto on kuitenkin loppunut ja rapistuminen on alkanut. Muutospaineita ovat aiheuttaneet myös käytön ja omistussuhteiden muutokset. Kivistä kasatut, usein valkoisiksi kalkitut päivämerenkulun kiintopis-

teet kummelit eivät ole kovin uhanalainen rakennusryhmä, mutta osa historiallisista kummeleista on viime vuosikymmenten aikana purettu ja korvattu betonisilla kaivonrengaskummeleilla.

Usein yli 20-metriset, puiset tai kiviset pookit eli tunnusmajakat ovat omaleimainen rakennusryhmä. Ne ovat myös kansainvälisesti mielenkiintoinen, muualta lähes kadonnut rakennusryhmä. Niitä on säilynyt huomattavan paljon Pohjanlahden rannikolla. Yleisintä loistomallia, kahdeksankulmaista valurautakoppia edeltänyt pyöreä kojumalli on erittäin harvinainen. Rannikon luotsiasemaverkko on harventunut jatkuvasti.vartiotuvat ovat jääneet kalastajien ja mökkiläisten käyttöön ja monet niistä ovat tuhoutuneet.

Historiallisten merimerkkien ja luot-

sipaikkojen inventoinnin kenttätöiden tulosten analysointi on parhaillaan käynnissä ja kerätyt tiedot viedään talven aikana tietokantaan. Inventointiraportin ja tietokannan valmistuttua Merenkulkulaitos ja Museovirasto aloittavat merenkulun rakennusperintöön liittyvän suojeluohjelman valmistelun. Tavoitteena on saada aikaan samantyyppinen suojelusopimus kuin on tehty valtakunnallisesti arvokkaista rautatieasema-alueista.

Myös kenttätöitä pyritään jatkamaan. Seuraavaksi on tarkoitus siirtyä sisävesiväylien, järvien ja jokien varsille. ~

"''''.J'u.u~_ olosUhteemme asettavat kovia vaatimuksia

varusteille. Helposti jäätyvät ja vapaapuhaltavat regut ovat vaarallisia ja pilaavat hyvät sukellusreissut Ota sinäkin käyttöösi Apeks, joka on osoittautunut toimivaksi regu1aattof,~ksi vaativissa o10suhteissamme. Sen kuiva jäätymissu0ja, aU0stajan 1ämmönvaihdin ja vapaapuhallusFis~ä vähentävä Venturi ~/" säät0 teKevät ;.\pe~sista luotettavan.

Apeks on erittäin ~elppohengifteinen. " -------.---................. - ~:~bar)

jG;

S_

Sen ANSTI-testitulokset .. ~ 12~5~:r:s ovat markkinOl'den y1"1- " .. -- .. ---.. ---------.. -- .. --- - '(mja2Smbar) liW1Jrstyö voimaisesti parhaat. . ....... ----------------- - ~::a3,OJ/l) LaadUkkaalle regulle annetaan tietenmn sen laatua vastaavan takuun - kaikille Apeks-reguille myönnetään ikuinen takuu.

Apeks on erinomainen valinta myös tekniikkasukellukseen.

Hanki sinäkin nyt Apeks TX-100 edulliseen syyshintaan. Se on varma valinta. Takuulla.

Iso-Kraaselin majakka Raahen seudulta.

Kuva Museoviraston arkistosta.

Lisätietoja: tutkija Harri Nyman, puh. (09) 4050 9686, harri. nyman@suomenlinna.fi ja yli-intendentti Mikko Härö, puh. (09) 4050 9489, mikko.haro@nba.fi Laajempi tiedote ja valokuvia Museoviraston www-sivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/news/lehdisto/2000/syksyOO/ merim.htm

KIITÄMME KAIKKIA ILMOTTAJIAMME VUODEN 2000 YHTEISTYÖSTÄ SUKELTAJA-LEHTI

Kaup.an päälle iso regulaukku, arvo 160.-

Kysy melltä myös muita Al?eksin tuotteita; regut, säiliöventtiilit, mittarit, Octo+, pukuventtIilit.

Va_SlOAsiivoDsl

Haull.- + 10 b -'aullia" 380,Valälifn~seac UOlurv 250Kai. penlSvlllne8t -20%

Ota yhteyttä, lähetämme

kuvastDrv'hinnastDn!

II

När;pesvägern 9, 642(!)(!) f>uh. 06-2243590, 0400-56J8e€>.

Utö on saariryhmä.joka ensimmäisenä tervehtii merenkulkijaa hänen pyrkiessään Itämereltä saariston suojaan. Aikoinaan se oli saariryhmä,jossajurmolaiset pitivät lampaitaan ja kävivät kalassaja hyljejahdissa. Karit ja luodot olivat olleet heille tuttujajo kauan, kun ensimmäiset merenkulkijat etelästä omaksuivat Itämeren pohjoisen purjehdusreitin Utön kautta, luultavasti I200-luvulla.

Utö - Itämeren silmä Utön "majakka", kiwistä korkia röykkiö, edustaa 1200-lukua.

Se vesialue, jonka me tunnemme Itämeren nimellä on ollut jo lähes tuhat vuotta tunnettu ja käytetty kauppareitti läntisen ja itäisen maailman välillä. Kauppareitit ulottuivat Novgorodiin ja jopa kaukaiseen Konstantinopoliin asti.

Vanhimmat tunnetut kauppamiehet olivat viikinkejä, jotka tekivät kauppaa novgorodilaisten kanssa, ja joiden väitetään pu~ehtineen Venäjän jokia pitkin aina Mustalle merelle ja Konstantinopoliin asti. Koska novgorodilaiset kauppiaat eivät osanneet lukea ja ki~oittaa riimuki~oi­ tUsta, he eivät tienneet keitä hu~at pohjanmiehet olivat. vaan nimittivät heitä va~ageiksi, ja meri, jota pitkin kauppatuttavat tulivat. sai nimen "Va~azskoje More".

Viikingeistä hansakauppiaisiin Viikingit olivat pääosin no~alaisia ja myöhemmin myös ruotsalaisia merenkulkijoita ja kauppiaita, jotka sotai san luonteensa vuoksi herättivät pelkoa koko pohjolassa Sosialisointi- ja demoralisointiretkiä tehtiin ahkerasti Tanskaan ja Englantiin. Vanhemman oikeudella todettiin: "Se, mikä oli sun, on nyt mun ja mää teen sillä, mitä mä tahdon", oli kyse sitten naisista tai muusta tavarasta.

Varsinainen idäntie, "austrvegr", tunnettiin jo tuhatluvulla, ajoittuuhan maamme ainoa tunnettu viikinkihylkykin samalle aikajaksolle. Kuivan

ISOO-Iuvulla oli "luotain merkkinä masto,jonka nokassa tynnöri."

maan löytöjä onkin jo runsaammin.

Riimuki~oituksista on voitu selvittää, että idän matkaajat kokoontuivat Kotiin saarelle, pu~ehtivat viisi päivää Birkaan ja jatkoivat sieltä Venäjälle. Sen, missä viikinkien Birka sijaitsi ja miten sieltä jatkettiin Venäjälle, on tulkinnanvaraista. Riimukirjoitukset eivät ole yksiselitteisiä - ei ole ihme, etteivät novgorodilaisetkaan osanneet niitä lukea.

Vaikka viikinkien kapparetki oli niin tunnettu ja paljon käytetty, että se mainitaan jo I 120-luvulla Italiassa piirretyssä arabiankielisessä Idrisikartassa, jäi se unohduksiin. Novgorodilaisten kauppiaiden tavoin eivät germaanitkaan kyenneet selvittämään pohjanmiesten idäntien salaisuuksia.

Hansakauppiaiden tilauksesta toimitti Adam Bremeniläinen pu~eh­ dusoppaan Mare Balticumin alueesta 1200-luvulla. jostain syystä kulki ainoa turvallinen reitti Kööpenhaminasta Lyypekin ja Räävelin kautta Nevan suulle. Pohjoisen puolen kulkuvedet määriteltiin pu~eh­ duskelvottomiksi, sillä laivat, jotka yksinään eksyivät saaristoon, eivät useinkaan palanneet.

Pohjoinen reitti Itämerelle Vuosikymmenet kuluivat ja Tukholmassa asuvat saksalaiset porvarit kävivät kauppaa ja rikastuivat. Kävi ilmi, etteivät pohjoiset kulkuvedet 01-

vuodelta 1644 kertoo, että Utö oli paikka, jossa kiwiraunion wierellä poltetaan tulia, jotka päiwänwalolla sawulla ja yöllä walolla waroittawat waarallisista wesistä ja kiwistä.

Edellisen ko~attu painos oli johan Hahnin "Sjö kartes bok" vuodelta 1748. Utön mainittiin olevan "korkia kallio, jonka päälle on kiweistä laJurmolaiset kalastajat soivat dottu torni".Tulien polttamisesta ei I600-luvulla tehtäväkseen tulien puhuta mitään. Merenkulku kuitenpolttamisen laiwain opastukseksi. kin vilkastui, poltettiin Utössä sitten tulia tai ei. Luotseja oli määrätty saaleetkaan täysin kelvottomia. Satama reen lisää ja vedenviljaa kerättiin nyt satamalta selvittivät laivurit karik- neljään taloon. Aikaisemmat kaksi tilaa oli mahtikäskyllä jaettu neljäksi. koista väylää.

Tukholmalaisia porvareita muutti Vuonna 1753 oli kuninkaallisen kaukaiseen Finlandiaan ja vähitellen luotsi laitoksen johtajana herra alkoivat myös hansalaivat kulkea yhä Strömerona Hänen määräyksestään pohjoisempia reittejä, kunnes tu- ja turkulaisten kauppiaiden painoslemme jo Utön, Itämeren silmän, tuksesta päätettiin Utön saarille ravesille. jälleen oikaistiin, miksi mennä kentaa oikea majakka, kivitorni, jonollenkaan Ahvenanmaalle? Lyype- ka huipulla oli puinen Iyhtysuojus. kistä ja Danzigista kun lyhin tie Suo- Varmuuden vuoksi säilytettiin vielä men Turkuun kulki Itämeren poikki mahdollisuus ulkotulien polttamiUtön kohdalta saariston suojaan ja seen.

Majakka rakennettiin ja kaikki olivat sieltä Auran kaupunkiin. tyytyväisiä, kunnes saaristolaiset saivat mahdollisuuden tutustua saksaUtö - meri merkki laisten räjäytys- ja hävitysvimmaan.

Turkuun saapuvalle Armon vuonna 1809 ilmestyi Utön Vasta vuonna 1260 toimitettu "Na- edustalle risteilijä, josta souti maivigatio ex Dania per Mare Balticum" hin hampaisiin asti aseistautunut mainitsee Utön reitin vaihtoehto- miesryhmä. Saksalaisella perusteeIna Adam Bremeniläisen eteläiselle lisuudella miinoitettiin majakka, eikä kulkutielle. Kyseisen oppaan mukaan risteilijän poistuttua saarella ollut Utö oli "ryhmä matalia luotoja tahi mitään ehjää jäljellä. kallioita, joista suurimmalle on la- Aikanaan sekin kahina päättyi ja sidottu kiwistä korkia röykkiö". Seu- viilimerenkulkukin pääsi jaloilleen. raavan kerran löydämme mainin- Luotsimajuri Brodd oli se herra, jonan Utöstä Lucas janszoon Wagha- ka rakennutti seuraavan majakan. naersin pu~ehdusoppaasta vuodel- Mahtava kivilinna otettiin käyttöön ta 1584. Silloin oli "Iuotoin merkki- jo vuonna 1817. Ulkonaisesti majakka ei ole sen jälkeen muuttunut, nä masto, jonka nokassa tynnöri".

Noin vuonna 1540 Utö asutettiin. tekniikaltaan kylläkin. Enää ei tarvitKaksi jurmolaista kalastajaa määrät- se veivata raskaita puntteja ylös tiin kuninkaallisella käskykirjeellä muutaman tunnin välein, ei tarvitse muuttamaan saarille ja toimimaan täyttää öljylamppuja iltaisin. Autotarvittaessa kruunun luotseina. Hei- matiikka huolehtii, että Itämeren sil~ dät velvoitettiin myös polttamaan mä palaa. teksti ja piirrokset saarella tulia "Laiwain opastuksekEka Metsävuori si". Niinpä johan Månszon "sjöbok"

~~~~~~~~~~~~

Hope Cove: Mikä meni pieleen?

Pelastusharjoituksia kouluttajan johdolla.

Kuvat Vesa Mustalahden albumista

BSAC koulutusta ja toimintaa Englannissa BSAC eli British Sub-Aqua Club on koko Brittein saaret kattava sukellusorganisaatio (oikeammin sukellusseura), joka mainostaa itseään seuraavasti: "The largest dive club in the world". Tämä varmasti prtänee paikkansa, koska muut sukellusorganisaatiot, kuten esim. PADI ja CMAS, toimivat taas erilaisin periaattein. BSACn katto-organisaation alla toimii lukuisia pieniä seuroja jotka vastaavat koulutuksesta. Närtä pienempiä seuroja srtten löytyykin jopa yllättävän pienistäkin kaupungeista ja kylistä, muun muassa Englannin lounaisrannikolta.

Koulutukseen Itselläni oli erinomaisen hyvä tilaisuus tutustua, ja myös aktiivisesti osallistua, BSACn toimintaan opiskelujeni lomassa Plymouthissa lukukaudella 1999-2000. Plymouthia kutsutaan jopa Englannin "sukelluspääkaupungiksi",joten heti alkoi tuntua siltä että olin tainnut valita oikean opiskelupaikkakunnan.

Saavuin Englantiin juuri sopivasti syyskuun puolessavälissä, jolloin sukelluskausi siellä tuntui olevan parhaimmillaan. Ainakin koulutustoiminta keskittyi tuohon lomien ul-

kopuoliseen aikaan,joten aloin kuumeisesti etsiä seuraa jonka kanssa kouluttautua eteenpäin. Lähtiessäni Plymouthiin olin sukeltanut vain kaksi vuotta ja PADI:n peruskurssin jälkeen en ollut murta kursseja käynytkään.

Jo toisen viikon aikana lirtyin yliopiston sukellusseuraan (Universrty of Plymouth Sub-Aqua Club) ja pian alkoikin jokaviikkoiset seurakokoukset. Pari ensimmäistä tiistaikokoontumista meni englantilaisrttain tyypillisesti olutta siemaillessa ja suuremmin siinä ei kyllä sukelluksestakaan puhuttu. Aloin jo pikkusen tus-

kastua, että tätäkö tämä nyt srtten on. Lopulta meille uusille jäsenille jä~estettiin kuitenkin luento jossa meidät muissa organisaatioissa koulutetut sukeltajanalut käännytettiin BSACn oppeihin. Ensireaktioni oli että mikä hemmetin BSAC ja huomasin että vastapuolen reaktio oli hyvin pitkälti se sama eli: "ai taas norta ki~ekurssin käyneitä PADI-sukeltajia".Yleinen käsityshän Englannissa tuntuu olevan että kaikki PADl-sukeltajat ovat käyneet jossain Karibialla kolmen päivän tehokurssin ja tulevat srtten uhoamaan että sukeltajia tässä ollaan.Yrrtin ainakin

Suomen osalta näitä harhakuvia oikaista ja kutsuinpa heidät Suomenkin suttuisiin ja kylmiin vesiin sukeltamaan, mutta eipä suurta suosiota ehdotukseni saavuttanut. Tuntuivat he lopulta ymmärtävän että olosuhteet täällä ovat kautta vuoden "hieman" Karibiaa arktisemmat.Toki esitteIin myös ylpeänä kuvia kesältä -99, jolloin vedimme helteessä aluspukua sun muuta ylle veneen kannella. Englannissahan säätyyppiä on vaan kahdenlaista: sataa ja tuulee tai sitten sataa ja tuulee oikeen rankasti.

Harjoitusta, harjoitusta Minut käännytettin PADI OWD:stä BSAC Club Diveriin mikä on siellä ensimmäinen koulutustaso. Päätin sitten aloittaa BSACn koulutien, koska koulutus ei erikseen mitään maksanut (poikkeuksena erikoiskurssit eli SDCt - Skill Development Courses) ja PADI koulutusta seura ei antanut. Hyvin pian kävi ilmi että teoriaa, puhumattakaan käytännön ha~oituksista jotka tähtäsivät Sports Diver tutkintoon (seuraava taso), jä~estettin vain satunnaisesti yliopiston seuran puitteissa Siitä syystä päätin hieman vauhdittaa asioita ja liityin toiseen seuraan (BSACTotnes). Siellä olikin sitten toinen meininki eli olutta siemailtiin tiistain sijasta keskiviikkona ja teorialuennot alkoivat melkein heti.

Vaivasin kouluttajia tasan tarkkaan niin kauan että he lupautuivat luentoja jä~estämään ja joskus sain jopa yksityisopetusta, koska muita oppilaita ei ollut paikalle ilmaantunut.

Hyvänä tukena minulla oli puolalainen vuokraemäntäni joka oli seuran entisiä jäseniä. Olin siis seuran historian toinen ulkomaalaisjäsen ja se josta joku, nimeni jossakin listassa nähtyään, totesi: 'Who the heli is that?". Satuin istumaan siinä vieressä ja vaan totesin että se olen minä.

Pientä punaa taisi nousta kysyjän kasvoille. Eipä ne ole suomalaiset nimet briteillekkään helppoja.

Kaikki teoria, jo perustasotta lähtien, on hyvin paljon painottunut sukeltajan pelastamiseen, mitä pidin erittäin hyvänä asiana. Ha~oittelimme avustettua nostoa (controlled boyant lift), parihengitystä, ilman jakamista ym. eräässä läheisessä kaivoksessa (New England Quarry) ennenkuin siirryimme mereen kalojen seuraksi. Merkittävää koulutuksessa oli myös se että tekohengitykseen pinnassa ja parin hinaami-

Land's End:Takanani näkyy Longships-majakka. seen käytettiin paljon aikaa. Näissä ha~oituksissa tuli kyllä mm. suusta nenään hengitys hyvinkin tutuksi partaisen(!) sukellusparini kanssa.

Epämiellyttävintä oli kuitenkin hetki jolloin sukellusparisi upotti sinun pääsi veden alle pitäen huulensa edelleen sinun nenäsi ympärillä.Tällä testattiin oliko "tiiviste" nenän ympärillä tarpeeksi hyvä. Jos ei ollut, sait tietenkin vettä nenästä sisään ja ponnautit itsesi äkkiä pintaan. Kaivoksen vesi oli talvella noin seitsemänasteista, joten tunnin session jälkeen alkoi olla jäsenet aika turtana.

Yleensä pidettiin kahden sukelluksen/ha~oituksen välissä pieni lounastako ennen kuin jatkettiin taas h~oituksia. Päivän päätteeksi käytiin ha~oitukset vielä läpi takkatulen äärellä paikallisessa China Housessa.

Silloin myös alleki~oitettiin kurssisuorituski~at (BSAC Qualification Record Book). Niistä käy ilmi kaikki ne ha~oitukset mitä olet tehnyt, milloin, missä ja kenen kanssa. Tämä on sukelluskorttiakin tärkeämpi dokumentti, ja usein se ainoa todistus omasta koulutuksestasi. Sukelluskortin saat vain pyydettäessä erillistä korvausta vastaan.

Huomattuani kuinka kauan teoriat ja käytännön ha~oitukset tulisivat viemään aikaa, päätin aloittaa samanaikaisesti tekemään myös Dive Leadertutkintoa.Tämä ei toki ollut normaali käytäntö mutta ei kukaan pahaksikaan pistänyt. Yliopistolla tein niin paljon kuin pystyin ja sitten toisessa seurassa 10put.Totnes seuran Dave Topley (Advanced Instructor) oli lähes aina valmiina auttamaan koulutuksessa ja mahdollisti lopulta sen että sain molemmat tutkinnot

tehtyä. Jotta Suomeen tullessani koulutustouhuni olisi tunnustettu liityin vielä SM:han (Sub-Aqua Association eli Isossa-Britanniassa toimiva CMAS:n alainen sukelluksen kattoj~estö) ja sain myös vastaavan CMAS tutkinnon (=CMAS P2). PAOla vastaava tutkinto on käytännössä Rescue Diver, mutta mielestäni näitä kahta ei voi kovinkaan hyvin verrata erilaisten kurssisisältöjensä vuoksi. Myös britit kokevat usein ongelmia ulkomaille mennessään, koska BSAC tutkintoja ei tunnusteta. Usein ovat jopa kouluttajat joutuneet ensin introsukellukselle jonkun huomattavasti kokemattomamman sukellusoppaan kanssa ennen kuin heidät on hyväksytty muille sukelluksille. Olimme yliopiston seuran kanssa helmikuun alussa Punaisella merellä (Sharm ei Sheikhissä) ja siellä tällaisia ongelmia ei ollut, koska sukellusoppaatkin olivat brittejä. Tällä hetkellä brittien pitämiä BSAC kouluja löytyy kyllä Välimeren alueelta ja joitakin jopa kauempaakin

Vaihtelevat sukellusolosuhteet Kaiken kaikkiaan koulutus tuntui erittäin tehokkaatta ja jä~estelmälli­ seltä. Koska olosuhteet ovat hyvin erilaiset Englannin kanaalin tuntumassa kuin täällä Itämeren laidalla, on selvää että eroja löytyy myös varustuksessa. Puvuista lähtien lähes kaikki on erilaista (ei huppuja ja puvun ulostuloventtiili on hihansuulla), ei mielestäni kuitenkaan yhtään huonompaa. Pakollisia varustuksia esim. yliopiston sukelluksilla

olivat 5MB:t (Surface marker buoy) eli pintapoijut, joilla seurattiin missä sukelluspari kulloinkin liikkuu. Tätä poijua sitten suojasi toisetta puolelta yliopiston isompi vene, kumiveneen varmistaessa etäämmällä. Tämä siksi että alueella oli vilkasta laivaliikennettä. Lisäksi meillä oli varailmana aina kolmen litran ponypullo kahdentoista litran pullon kyljessä kiinni. Syvyysraja näillä sukelluksiIla oli käytännössä n. 22m johtuen aikaisempien vuosien valitettavista onnettomuuksista. Yksityiskohtia en kyllä tiedä.

Kaikki sukellukset yliopistolla olivat BSAC '88 Decompression taulukoiden suoranousujen rajoissa, mutta muiden seurojen kanssa (Totnes, Plymouth Sound) tehtiin myös joitakin dekosukelluksia. Turvallisuusnäkökohdat olivat aina hyvät ja happi sekä radiopuhelin kulki aina veneessä mukana. Joissakin tasapainotusliiveissä käytettiin vielä pientä pulloa (emergency cylinder) joka hätätilanteessa täyttäisi liivin ilmalla, mutta itse totesin sen käytännössä jopa vaaralliseksi. Yhdellä hylkysukelluksella (The Maine) parini nimittäin käsitti merkkini väärin ja avasi pikkupulloni täysin ja meinasi lähettää minut korkkina pintaan 25 metristä. Tilanteesta selvittiin, mutta liivissäni ei ole enää pikkupulloa ja itse asiassa en edes tuonut sitä Suomeen.

Sukelluksille lähdettiin yleensä kumiveneillä ja lähimmät hylyt olivat noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä. Juuri koskaan ei voinut etukäteen tietää mille sukelluspaikalle lopulta voisimme mennä, koska olosuhteet olivat aina aika ar-

Sennen Cove: Ei palmuja, mutta kirkasta vettä. vaamattomat. Lisäksi esim. suurimmalla osalla hylyistä voi sukeltaa vain slack waterin aikana eli silloin kun vuorovesi ei käytännössä liiku mihinkään.Tämä aika vaihtelee eri paikoissa ja sen saa selville tietyistä taulukoista. Se oli aina sukellusvanhimman (Dive Marshall) tehtävä selvittää ja laskea nämä joskus monimutkaisetkin vuorovesilaskelmat. Jos ajoitus meni pieleen, ei sukellus kovan virran vuoksi ollut enää nautinnollista. Näin kävi mm. silloin kun tein syvimmän (42m) sukellukseni Englannissa Riversdale-hylyllä. Pohjan tuntumassa virtaa ei tuntunut, mutta shotlinea ylös meneminen oli vähän toinen juttu. Koko köysi tärisi ja heilui ja dekoissa, kuudessa ja kolmessa metrissä, joutui pitämään kaksin käsin kiinni tärisevästä ja hakkaavasta köydestä pysyäkseen oikeassa syvyydessä. Lopulta emme saaneet edes shottipainoa vedettyä ylös veneestä käsin, koska yhä voimistuva virtaus imi shottipoijua pohjaa kohti.

Suosittelen säävarauksil1 Enimmäkseen sukeltaminen Englannin lounaisrannikolla oli todella hienoa ja vuoden ehdoton kohokohta oli Land's Endin sukellukset vappuviikonloppuna, jolloin Englannissa on aina Bank Holiday. Laskimme veneet ja ajoimme Runnel Stonelle, jossa voi ihailla lähes kaikia kalalajeja mitä Brittein saarilta löytyy.

Runnel Stone on ikäänkuin vedenalainen vuorenhuippu joka nousee jostakin n.40 metristä kuuteen metriin. Sieltä löytyy myös hylkyjä

kuten The City of Westminster n.

20-32 metristä ja hylkytavaraa löytyy hyvin laajalta alueelta. Vesi ei brittien mukaan ollut tyypillisen kirkasta, joten näkyvyys oli "vain" noin 15m. Minun mielestäni kuitenkin aivan mahtava paikka! Puolet suunnitelluista sukelluksistamme jouduimme kuitenkin peruuttamaan suurten maininkien vuoksi. Meri oli muutoin tyyni, mutta minulle kerrottiin että maininki ulottuisi aina kolmeenkymmeneen metriin saakka, joten olo olisi kuin pesukoneessa ja sukeltaminen olisi vaarallista (Sennen Cove, ks. kuva).Tämä sattui olemaan juuri koko vuoden aurinkoisin viikonloppu, joten oli todella harmi ettemme päässeet sukeltamaan kaikkiin hienoihin paikkoihin kuten Land's Endistä näkyvälle Longships - majakalle (ks. kuva).

Normaalisti näkyvyys Plymouthin ympärillä oli 3-8 m, mutta aivan sydäntalvella ehkä vähemmän. Hienoja kohteita on paljon ja voin mainita mm. seuraavat: Mewstone, Eddystone, S/S James Eagan Lane, S/S Maine,The Elk (hylky) ja koko alue SaJcombin (kylä) t ienoilla. Englantiin ei ehkä välttämättä kannata lähteä pelkästään sukelluslomalle, koska olosuhteet voivat estää sukelluksen jopa kokonaan. Sitävastoin jos on aikomus oleskella siellä pitempäänkin niin kannattaa ehdottomasti mennä myös veden alle. Tunnen vain lounaisimman Englannin sukelluspaikkoja, mutta esim. Skotlannissa on vielä kirkkaammat ja kylmemmät vedet ja erityisesti Scapa Flow on brittien suosituimpia su-

kelluskohteita Se on ensimmäisen maailmansodan saksalaisten sotalaivojen hautausmaa ja sieltä löytyy kaiken kaikkiaan 74 sotalaivan hylkyä. Onhan siinä sitten jo vähäksi aikaa katsomista!

Jos haluatte tietää jostakin enemmän niin ottakaa yhteyttä niin voin antaa joitakin kontaktitietoja lähinnä k1ubeihin Plymouthissa. Olisi myös

kiva jos BSAC-kouluttautuneet ottaisivat yhteyttä ja kertoisivat vähän omista kokemuksistaan. Hyvää alkutalven jatkoa kaikille ja muistakaahan että sukelluskausi ei ole vieläohi. ~ Vesa Mustalahti Turun NMKY suk.jaos vmustala@abo·fI 050-516 9486

SUKELLUKSEN KATTOJÄRJESTÖjÄ ISOSSA-BRITANNIASSA Isossa-Britanniassa toimivat seuraavat harrastesukelluksen kattojärjestöt: - British Sub-Aqua Club (BSAC). Kansallisella tasolla toimiva yhdistys, jonka alajaostoja (branches) on kaikkialla maassa. BSAC ei kuulu jäsenenä CMAS:iin eikä mihinkään muuhunkaan sukellusalan kansainväliseen kattojärjestöön.

- BSAC International. BSAC:n koulutusjärjestelmää noudattava järjestö joka toimii useissa kymmenissä maissa kautta maailman. Pääasiassa levinnyt Englannin vanhoihin siirtomaihin ja muutoin brittiläisen imperiumin entisessä vaikutuspiirissä olleisiin maihin, mlJtta nykyään saavuttanut jalansijaa jo muuallakin (esim. Japanissa). Toimii kaupallisten sukelluskeskusten kautta.

- Sub-Aqua Association (SM). Isossa-Britanniassa toimiva CMAS:n alainen sukelluksen kattojärjestö.

- British Underwater Sports Association (BUSA).

Isossa-Britanniassa toimiva CMAS:n alainen kattojärjestö, jonka alle kuuluvat sukelluksen kilpailulajit.

- Scottish Sub-Aqua Club (ScotSAC). Skotlannissa toimiva yhdistys, jonka alajaostot toimivat Skotlannin eri paikkakunnilla. ScotSAC ei kuulu jäsenenä mihinkään kansainväliseen kattojärjestöön.

Lisäksi Britanniassa tarjotaan kaupallisissa keskuksissa koulutusta ainakin PADI:n, NAUI:n, SSI:n, IANTD:n TDI:n, PSA:n ja GUE:n kautta.

• -

.'J..

,...

,~"'.I'~-

'.'

Inarinjärvellä etsittiinja löydettiin ••

••

YHTEISTYOTA YHTEISEKSI HYVAKSI ••

Pimenevässä syyskuun illassa väkeä kuhisee Veskoniemen kalasataman laitureilla kuin muurahaisia keossaan. Reppuja, makuupusseja ja nyssyköitä kannellaan veneisiin. Väkeä on paljon mutta askeleet laitureilla ovat määrätietoisen ripeitä. Järvietsintä- ja pelastusha~oitus Inari 2000 on alkamassa.

Ennen kuin näin pitkälle on päästy on tapahtunut paljon. Monet uutterat aivot ja kädet ovat tehneet työtä jopa helmikuusta alkaen. On otettu yhteyttä viranomaisiin, saatu kunnalta tukilupaukset, neuvoteltu vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, on tiedotettu, on koulutettu. Viimeksi ennen lähtöä pidettiin koko moni-

kymmenpäiselle porukalle 2,5 tunnin luento. Niin on ollut syytä tehdäkin - ollaan aloittamassa Suomen suurinta sisävesiha~oitusta. Mukana yhteensä parikymmentä venekuntaa ja noin kahdeksankymmentä henkilöä. Luento-osan päätteeksi ha~oitukseen osallistujat jaettiin venekuntiin. Kaikki I I sukeltajaa kerättiin Nyyssölän Jannen veneeseen.

Kuinka moni veneilijöistä on ajanut pimeällä saattueessa? Siihenkin saatiin nyt tuntumaa kun illan vaihtuessa mustaksi yöksi lähdettiin etenemään tutkaveneen opastamana kohti Piekanasaaren tukikohtaa.

Edellämme välkkyi kolmentoista veneen valkoisten, punaisten ja vihrei-

den valojen tasainen nauha. Takaa näkyi vielä neljän veneen valojono.

Pimeä tekee tehtävänsä tutuillakin vesillä. En ollut ainoa joka päivän valjettua yritti arvailla mistä saImesta yöllä ajettiin.

Hätääntynyt puhelu jostakin Etsintäha~oituksen lähtökohta on se kun aiemmin iltapäivällä n. klo 16.00 aikoihin on aluehälytyskeskukseen tullut hätääntynyt puhelu.

Naishenkilö on kertonut kanoottiseurueen joutuneen merihätään.

Kanootit ovat voimakkaassa aallokossa joutuneet erilleen toisistaan .

. "~":t., ~~~~~.,.- <';..

. <IL~~,·-:t~"::l

Tapahtumapaikka on jossakin Kasarilla, Inarin suurimmalla selällä! Soittaja ei pysty tarkentamaan olinpaikkaansa, saaren kokoa, ulkonäköä, nimestä puhumattakaan. Toinen kanootti on ilmeisesti ajautunut jollekin toiselle saarelle. Puhelimesta loppuu akku ...

Etsintätyön johto kuuluu poliisille, joka nimeää Heimo Kyrön operaation johtoon. Heimo kuulee tehtävästään vasta satamassa ja joutuu valmistautumatta tilanteeseen, niin kuin tositilanteessakin joudutaan.

Poliisiveneessä Heimo miettii kuumeisesti miten käskyttää joukot Piekanasaaressa niin että oikeat ohjeet menevät perille synkän mustassa ' •

<\.~~.'

"

yössä, ettei ha~oituksesta tule tositilannetta.

Sukeltajien veneessä on vielä rento tunnelma. Kun nyt sinne saareen päästäisiin, siellä kun on kuulemma iltapalat kahveineen odottamassa.

Käskynjaon jälkeen sitten selviää ohjelma siitä eteenpäin. Pientä hilpeyttä herätti, kun joku hoksasi että ne kaikenlaisesta räsystä täytetyt, uhreiksi muotoillut, haalarit, "kylmäkalIet", "arskat" - miten niillä olikin jo niin monta nimeä - unohtuivat satamaan. Samalla tehtiin suunnitelma että Kotikankaan Seppo hakee ne busterilla aamulla jotta pääsevät esittämään osansa loppuun saakka.

Pienkanasaaressa yltyvässä vesisateessa käskyjaon jälkeen yöetsintään osallistuvat venekunnat lähtevät liikkeelle puolenyön aikaan. Etsintään osallistuvat vain veneet joissa on siihen sopiva varustus, tutkat ja yhdessä myös yökiikari.jokaisessa veneessä on nimetty kippari, navigoija ja tähystäjiä sekä riittävät valonheittimet jokaisella aluksella oma etsintäalueensaVesisade haittaa näkyvyyttä ja selällä käy yllättäen melkoinen puhuri.

Inarinjärven tunnetusti kivikkoiset rannat eivät varmastikaan houkuttele rantautumista pimeällä. Etsintäryhmät pitävät yhteyttä poliisiin.

Sihteerinä toimiva Ta~a Lindtman ki~aa tapahtumat pöytäki~aan. On tiedossa, että kanoottien kaatuessa erilaista tavaraa saattaa löytyä rannoilta ja kari koi Ita. Voi vain kuvitella kuinka huonosti maastonvärinen ka-

nootti näkyy pimeässä.

Ne veneet miehistöineen joissa ei ole riittävää varustusta yöetsintään pysyttelevät tukikohdassa ankkuroituina.

Sateesta johtuen porukka livahtaa iltasen "5aatuaan veneiden hyttien lämpimään. Sukeltajaryhmä pystyttää vielä pari puolijoukkuetelttaa, jotta aamunkoitteessa rantautuville etsijöille olisi suojaa ja lämmintä.

Tehtävän suoritettua mekin pääsemme jä~estäytymään jannen veneen hytteihin levolle. Virkuimmatkin siinä alkoivat hiljentyä kun Sami ilmoitti herätyksen tulevan jo klo seitsemän aamulla. joskus viiden aikana Samin kännykän pirinä herättää porukan, Heimo siellä ilmoitti, että saamme nukkua tunnin pidempään, että ei tarvitse nousta kuin kahdeksalta!!

Sukeltajat töihin Nukkuessamme veneet ovat kierrelleet alueitaan ja luovineet karikoissa. Rajavartioston vene on menettänyt puolet tehostaan moottorivian vuoksi ja miehistö sijoiteltu muihin etsintäaluksiin.Yksi vene on kokeillut pohjan kestävyyttä ja palaillut muina miehinä saareen. järvipelastusyhdistyksen Pookin moottori on pettänyt ja jättänyt kastin ajelehtimaan Etsijät ovat palanneet tukikohtaan neljän aikoihin. Löydetyt uhrit ovat saaneet vammojensa ja hypotermiansa mukaisen ensiavun. Etsijätkin

ovat saan et aikaa parin tunnin lepoon.

Aamun valjetessa ja etsintöjen uudelleen käynnistyessä etsintään osallistuvia veneitä on jo kolminkertainen määrä. Uudet etsittävät odottavat. Selviää että hukassa on edelleen kanootteja melojineen. Etsintöjä helpottaa lähes tyyni ja aurinkoinen sää. Inarinjärvi esittelee parhaat puolensa.

Sukeltajaryhmä jaetaan kahteen venekuntaan ja siirrymme lähemmäksi paikkaa mistä yöllä etsittävät ovat löytyneet.

Rantaudumme, virittelemme laitteet valmiiksi, keitämme kahvit ja odottelemme. Puolen päivän aikaan Sami saa ilmoituksen että on löytynyt merkkejä josta päätellen kaksi kanoottia on kaatunut ja onnettomuuden uhrit menehtyneet. Suuntaamme siis kohti mainittua karikkoa.

Etsittävä alue ruudutetaan poijuilla ja vedenalaiset etsinnät voidaan aloittaa. Olen oman ryhmäni sukellusvanhin. Ensimmäinen ruutu on aika matalaa, ehkä enimmillään kolme metriä ja näkyvyys on hyvä.

Ruudun haravoimiseen sektori et-

sinnöin menee aikaa parikymmentä minuuttia ja ilmoitan Samille homman hoidetun.

Samalla kuulen että molemmat uhrit on jo löydetty. joten palailemme kumiveneellämme tukialukselle.Tällä kertaa Inarinjärvi luovutti uhrinsa suosiolla.

On osoitettu että PAT, poliisi, rajavartiolaitos , SPR, VaPePa, sukeltajat, seurakunta, järvipelastusyhdistys, palolaitos, VPKt sekä muut vapaaehtoiset ja viranomaiset pystyvät tekemään hyvää työtä yhdessä. ~ Teksti ja kuvat Hilkka Kurvinen

PAT, poliisi, rajavartiolaitos , SPR, VaPePa, sukeltajat, seurakunta, Järvipelastusyhdistys, palolaitos, VPK:t sekä muut vapaaehtoiset ja viranomaiset pystyvät tekemään hyvää työtä yhdessä.

Harjoitusta johtava poliisi miettii kuumeisesti miten käskyttää oikeat ohjeet perille synkän mustassa yössä niin, ettei harjoituksesta tule tositilannetta.

S.su3.esel

MERIDIESELIT

Sisu meri- - 20-sarja: teho 63-235 hv diesel- 612-sarja: teho 230-310 hv mallisto: - 645-sarja: teho 410 hv Saaristokuljetukset ammattitaidolla.

Käytössämme hinaajat, työlautat, proomut, erikoissukellusvarusteita, paineilmakompressoreita.

Myös vuokrataan.

Maan kattava huoltoja varaosapalvelu o Sisu-aggregaatit maa- ja merikäyttöön o Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita

q~

o

Myynti ja huolto: Tiemestarinkatu 5, 20360 Turku Puh. 02-253 9502 tai 0400-528 285 Erik Nylund fax. 02-253 9506

SEEMAN KOMPRESSORIT KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODAlTIMET TÄ YITÖLETKUT TÄYITÖLlIlTIMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORlÖLJYT PIENPAKKAUKSISSA. OY DIVETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

PUH. (09) 222 4700 FAX (09) 2222571 GSM 040 505 1146

E-mail: jouko.askola@divetech.fi

Venäjänja Kiinan johdolla Räpyläuinnin maailmanmestaruuskilpailut uitiin 1.- 9. lokakuuta kesäisessä Palma de Mallorealla Sää oli kuin Suomessa kesällä, lämpöä 23-26°C, melko tuulista ja yhtenä päivänä satoi.

Joukkueessa uivat Kimmo Ko~a. Sami Sorri, Timo Suominen, Janne Toivola, Johanna Salmela ja Noora Kuusivuori. Kisat uitiin ulkoattaassa, jonka veden lämpötila harjoituspäivänä oli vain + 21°C, mistä kaikki joukkueet heti älähtivät. Onneksi vesi saatiin lämmitetyksi varsinaisiin kilpailuihin normaaliksi eli 25-26-asteiseksi.

Odotuksiin ei ylletty Kilpailujen päätuomarina toimi sama kolumbialainen tuomari kuin edellisissä kisoissa Kolumbiassa, joten sama diskvalifiointien tahti jatkui. Joukkueemme uinnit eivät sujuneet aivan odotetulla tavalla.

Suomen ennätyksiä syntyi vain kaksi; 100

m laitesukelluksessa heti avauksessa Noora sukelsi uudeksi naisten ennätykseksi 46,98 ja viimeisenä kisapäivänä Janne 400 m laitesukelluksessa uudeksi miesten ennätykseksi 3.15,54.

Tällä kertaa jäimme ilman mitalia mutta tarkalla se oli, sillä Timo jäi paraatilajissaan 50 m räpyläuinnissa pronssista vain 0,0 I sekuntia. Sami sijoittui samassa lajissa omalla ennätyksellään viidenneksi jääden Timosta 0,05 sekuntia. Samin ehkä parhaassa lajissa 50 m sukelluksen B-finaalissa hän ho~ahti lähdössä ja hyppäsi jaloilleen altaaseen. Siitä huolimatta päätuomari hylkäsi Samin törkeän varaslähdön vuoksi!?

Kilpailuihin osallistui yhteensä 320 uimaria 41 maasta Kuhunkin lajiin lyhyillä matkoilla osallistui 50-60 kilpailijaa ja pidemmilläkin 30-40 kilpailijaa. Eri syistä hylättyjä kilpailusuorituksia kertyi yhteensä 53 kpl. Luvussa ei ole mukana itse keskeyttäneitä.

Maxim Maximov poistumassa oltaalta rikottuaan kiinalaisten ennätyksen 400m laitesukelluksello. Hänen kantomansa super-räpylä on venäläisten kehittämä tuote, jonka hinta tämän uinnin jälkeen kipusi 300 USD:sta 1000 USD:iin. Torino ei kerro tuliko kauppoja ...

Tulokset MAAILMANMESTARUUSKILPAILUT 1.-9.10.2000 Tulokset (kolme param sekä suomalaisten sijo~ukset) 50 M SUKELLUS NAISET 1.

UuQi Kiina 17.41 2.

Zhu Baozehn Kiina 17.87 NME 3.

Anastasis joteheneva Venäjä 18.12 50 M SUKELLUS MIEHET 1.

Venäjä Euguenl Sko~enko 15.27 2.

15.41 David landi Italia Alexei Viazigine Venäjä 15.41 12.

Timo Suominen Suomi 16.25 16.

Sami disq .•alkuerässä 16.13 Alkuerässä S~en ko ui uuden NME 15.15. joka on samalla myös yleisen sarjan EE. 100M lAJTESUKEULUS NAISET 38,29 1.

LiuQi Kiina 39,65 2.

Zhu Baozehn Kiina 40,64 3.

Christina Papoutsidi Kreikka 20.

Noora Kuusivuori Suomi 46,98 SE 100M LAITESUKELLUS MIEHET 1.

33,02 Eugueni Sko~enko Venäjä ME 2.

Maxim Maximov 33,26 Venäjä 3.

Zhaoji Kiina 33,96 27.

Suomi 40,28 Kimmo Koria 400 M lAJTESUKELLUS NAISET WuXiaohui 115,95 Kiina 3.21,53 2.

Olga Taldonova Venäjä 1 Chen Cuiyuan Kiina 3.22.14 25.

Noora Kuusivuori Suomi 159,34 400 M LAJTESUKELLUS MIEHET 1.

Maxim Maximov Venäjä 2.50.66 ME 2.

Serguei Dokovtchaeu Venäjä 2.56.19 Chen Bin .

1 Kiina 2.57.12 18. janne Toivola Suomi 115,54 SE 800 M LAJTESUKELLUS NAISET Xu Xiaohui 6.52,76 1.

Kiina 2.

Chen Cuiyuan Kiina 6.57.82 6.59,67 3. julia Uspenkaya Ukraina 21.

Noora Kuusivuori 8.22,83 Suomi 800 M LAITESUKELLUS MIEHET 1.

Serguei Dokoutehaeu Venäjä 6.17.00 6.19,20 2 Chen Cuiyuan Kiina 3.

Igor Sapkykin Venäjä 6.23,20 Janne Toivola Suomi .keskeytYS 75Om, ilma loppui 50 M RAPYLAUINTI NAISET 1.

UuQi 19,28 Kiina Suzanne jentzsch 19.90 2 Saksa Anastasia Kotchneva Venäjä 19.97 1 31. johanna Salmela Suomi 22.72 Alkuerässään Kotehneva ui uuden EE:n 19.67 50 M RÄPYLÄUINTI MIEHET 1.

Eugueni Sko~enko Venäjä 16.81 2.

David landi Italia 17.29 3.

Georgios Hatziagorou Kreikka 17.65 4.

Timo Suominen Suomi 17,66 5.

Sami Sem 17,71 Suomi Alkuerässä Sko~enko ui uuden NME 16,73 100M RÄPYLÄUINTI NAISET UuQi Kiina 42,53 2.

Zhu Baozehn 43,48 NME Kiina 44,26 1 Suzanne jentzsch Saksa 100M RÄPYLÄUINTI MIEHET 1.

Venäjä 37.74 Eugueni Skorienko 2.

Venäjä Sergei Akhapov 38.52 1 David undi Italia 38.77 12 Sami Sorri Suomi 40.52 21.

TImO Suominen 4201 SuomI 200 M RÄPYLÄUINTI NAISET 1.38,23 1.

Udia Goriateheva Venäjä 2.

Suzanne jentzseh 1.38,29 Saksa Bettina Möller 1.38,90 1 Saksa 22.

Johanna Salmela Suomi 147.20 200 M RÄPYLÄUINTI MIEHET 1.

Sergei AkhapOlf Venäjä 1.26,22 2.

Sven Gallaseh Saksa 1.28.16 1.28,81 1 llia Somov Venäjä 29.

Kimmo Koria Suomi 1040.05 400 M RÄPYLÄUINTI NAISET WangYan 128,5S 1.

Kiina 2.

Bettina Möller 3.31 .62 Saksa 3.

Elena Grateheva Venäjä 3.31.71 27. johanna Salmela Suomi 3.51.98 400 M RÄPYLÄUINTI MIEHET 1.

DiffiMos Bazos Kreikka 108.68 Dimftrios Tomais 108,81 2 Kreikka 3. 11 ,70 1 Sergei Akhapov Venäjä 4.

Mikhail Tehertehenko Venäjä 3.1201 NME 18. janne Toivola Suomi 124.27 800 M RÄPYLÄUINTI NAISET 7.13,36 1.

Ekaterina Pol~o Venäjä 2.

Elena Grateheva Venäjä 7.17.54 1 Kiina 7.22.72 vvang!'an 800 M RAPYLAUINTI MIEHET 1.

DimitriosTomais Kreikka 6.36.84 2.

Nobert Savannya Unkari 6.42.31 1 Mikhail Tehertehenko Venäjä 6.46.48 NME 1500 M RÄPYLÄUINTI NAISET 13.56,53 NME 1.

Ekaterina Po I ~ Venäjä

$om

,.

Japanin uimaritytöt yrittivät kovasti piirittää Suomen poikia. "Hyökkäyksen kohteena" tässä Kimmo Korya Espanjan miesuimareilla oli hyvä syy piirittää Noora Kuusivuorta. Espanjolit laativat kisojen naisuimareiden Top-I 0 -listan ja voittajaksi tuli, kuten kuva osoittaa - Noora!

,.

Kilpailut olivat erittäin kovatasoiset ja niissä saavutettiin yhteensä kaksi uutta ME-, kaksi EE- sekä kuusi nuorten ME-tulosta.

Nykykäytännön mukaisessa mitali- ja A-finaalisijoitusten määrän mukaisessa maiden välisessä paremmuustilastossa paras maa oli Venäjä, toisena Kiina ja kolmantena Kreikka. Oma joukkueemme sijoittui kahdella A-finaalisijoituksellaan 14:ksi. Lisäksi joukkueemme sai neljä B-finaalisijoitusta.

Joukkueen johtajana toimi Kalervo Rehnbäck ja huoltajana KaleviTurkka, joka toimi parina päivänä myös erilaisissa tuomaritehtävissä. Lisäksi mu-

kana oli Brita Ikävalko, joka osallistui CMAS:n räpyläuintikomission kokoukseen 3.10. Brita huolehti jälleen joukkueen hyvinvoinnista äidillisesti. ~

teksti ja kuvat Kalevi Turkka

2.

Eva Mihailidou

3.

Hana Vykoukalova 1500 M RÄPYLÄUINTI 1.

Nobert Savannya

Kreikka Tsekki MIEHET Unkari Kreikka Kreikka NAISET 2.55.34 43.94 45.07

13.59.75 14.12.19

12.46.61 12.55.90 13.08.63 Dimitrios Bazos 4Xl00 M RU-VIESll Kiina Zhu Saomen liang Minfeng 44.45 Wu Xiaohui Liu Qi 41.88 2.

Venäjä 2.57.33 45.06 Irina Egoroushkina 44.29 Tatiana Komarova Tatiana Shkompletova 44.60 Anastasia Kotchneva 43.38 Kreikka 2.58.71 3.

Evdoxia Pavlidou 47.04Katerina Papadogianni 43.93 Christina Papovtsidi 43.95 Theodora Sehidou 43.79 MIEHET 4X 100M RU-VIESTI 1. ~n~ DI~ lIia Somov 39.36 Maxim Maximov 37.7 1 Eugveni Sko~enko 37.28 Sergvei Akhapov 37.40 2.

Kiina D3.93 Huang jiandong 39.98 LiYong 37.12 39.50 Zhao ji 37.33 Hu Hailong 3.

Kreikka 2.36.87 38.57 Dimitrios Bazos 39.41 Georgios Hatzi.gorou Michael Papadopoulos 40.08 Dimitrios Toma~ 38.81 9.

Suomi 2.47.38 2.

Dimltrios Tomais

3.

Sami Soni

Kimmo Ko~a 4X2OO M RU-VIESTI 1.

Kiina liuQi Wang Yan 2.

Saksa Suzanne jentzsch Christine MUller 3.

Venäjä Anastasia Gloukhikh Elena Gratcheva 4X2OO M RU-VIESTI I ,Venäjä llia Somov AlexeiViazigine Kreikka 2.

Georgias Hatziagorov Dimitrios Bazos 3.

Italia Luca Tonelli Fabio Picchi

40.67

Timo Suominen

40,91

43.17 janne Toivola 42.63 NAISET 6.36.60 1.39,79 Li Qianping 1.40.64 1.38.30 Wu Xiaahui 1.37.87 6.37.59 1.38.79 Antje Zwimer 140.34 1.40.47 Bettina MUller 1.37.99 6.38.54 1.42.75 Irina Egorovshkina 1.39.00 1.38.94 lidia Goriathev. 1.37.85 MIEHET 5.51 ,25 1.28.24Serguei Dokovtchaeu 1.27.79 1.28.57 Serguei Akhapov 1.26.65 5.55.89 1.28.57Georgios GeorgiadlS 1.29.73 1.29.27 Dimitrios Tomais 1.28.37 5.59.41 1.29.87 Andrea Grazioli 1.30.54 1.29.2 1 Francesco Ture.to 1.29,79

Eugeni Skoryenko - syntynyt /984 - oli kisojen paras uimari. Hän paransi useita maai/manennätyksiä

Räpyläuinnin kansainväliset kilpailusäännöt CMAS:n kansainvälisissä kilpailusäännöissä räpyläuinti määritellään seuraavasti: "Räpyläuinnilla ymmärretään uimaräpylöitä käyttävien urheilijoiden etenemistä veden pinnalla tai vedessä vain lihasvoimaa käyttäen. Vedenalaisen työntövoiman saa saada aikaan vain kilpailijan lihasvoimalla, siis käyttämättä mitään moottorilla tai lihasvoimalla toimivaa laitetta. Sukelluslajeissa käytetään ainoastaan paineilmalaitetta" Räpyläuinnin kilpailuvälineistöön kuuluvat mono- tai stereoräpylät, uimalasit, snorkkel i, regulaattori ja paineilmapullo. Nykyään käytetyin räpylämalli on ns. monoräpylä, jonka levyosa on valmistettu lujitemuovista ja kenkäosa kumista molemmille jaloille. Räpylöiden levyjä on useaa jäykkyysastetta riippuen

uitavan matkan pituudesta ja uimarin voimista. Lyhyillä matkoilla käytetään jäykempää levyä ja pitkillä notkeampaa. Lisäksi sukelluslajeissa levy taipuu tasaisesti koko pituudelta kun taas pintauinnissa levy on jäykempi tyvestä ja notkeampi kärjestä. Räpylän kokoa ei ole säännöillä rajoitettu. Potkiminen tapahtuu delfiinipotkuin käsien ollessa ojennettuina kämmenet päällekkäin suoraan eteenpäin korvien tasolla.

Vauhti vedessä voi nousta jopa yli 3 m/s. Parhaat kilpailuräpyiät valmistetaan käsityönä Venäjällä. SnorkkeIi on tehty taivutetusta pyöreästä muoviputkesta, jo4 on yleensä varustettu otsapannalla. Putken maksimipituus on 48 cm ja sisähalkaisija enintään 23 mm. Laitesukelluslajeissa teräksiset tai alumiiniset pai-

neilmapullot voivat olla tilavuudeltaan 0,5 litrasta ylöspäin sukellettavan matkan pituudesta riippuen.

Pulloa pidetään sukellettaessa suoraan eteenpäin ojennettujen käsien jatkeena.

Räpyläuinti jaetaan kolmeen erilaiseen lajiin: - pintauinti eli räpyläuinti, jossa käytetään snorkkelia - pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman paineilma- laitetta - pinnan alla tapahtuva laitesukellus paineilmalaitetta käyttäen Kilpailumatkat räpyläuinnissa ovat sOm, 100m, 200m, 400m, 800m, IsOOm ja 18s0m sekä 4x I OOm ja 4x200m:n viestit, hengenpidätyssukelluksessa 50 m (alle 14-vuotiailla

25m) ja laitesukelluksessa 100m, 400m ja 800m.

Ikäryhmät: A yleinen, ei ikärajoituksia B I 6 - 17 vuotiaat C 14 - I 5 vuotiaat D 12 - I 3 vuotiaat Eli vuotta ja nuoremmat V veteraanit Suomessa on käytössä vain yksi Vluokka 35 vuotta ja vanhemmat.

Ikäryhmä määräytyy syntymävuoden, ei syntymäpäivän mukaan. Samassa lajissa ei kuitenkaan voi kilpailla kuin yhdessä ikäryhmässä kerrallaan. ~

=

lähde http://www.nic.fi!-finswim/

r·-:::--='='·:-==,::::,,7.=":'-:::~

I! II :1 Ii

Paljon asiaa

räpyl.~ui~nista loydat

internet-siv~lta.

)1

II l' Ii

II http://www.nlc·fI/ 1i \l.

-finswim/ )i ~::::::::..===-::=.--=---=-=:...J

Mallorcan MM-turnauksessa lokakuussa joukkueen huoltajana toiminut Brita Ikävalko setvimässä Timo Suomisen ja Kimmo Korjan - kahden kovan tason nuoren uimarin - kjsapapereita. Takana joukkueenjohtaja Kalervo Rehnbäck hieroskelee käsiään - mitä mahtaa olla kjikarissa.

••

••

SUOMEN PARHAAT RAPYLAUIMARIT Suomen ylivoimaisesti valovoimai- . simmat räpyläuimarit ovat Ari Palve, joka nykyään toimii Tanskan uintimaajoukkueen päävalmentajana, ja Sami Sorri sekä nuoret Timo Suominen ja Kimmo Ko~a.

Ari Palve (* 1963) on saavuttanut I 990-luvulla eri arvokisoissa henkilökohtaisia mitaleja yhteensä kaksi kultaa, yhden hopean ja kuusi pronssia.

SM-kisoissa Ari on uinut vuodesta 79 vuoteen -96 ja saavuttanut kaikkiaan henkilökohtaisia mitaleja 44 kultaa, 9 hopeaa ja 2 pronssia. PMtasolla Ari on saavuttanut vastaavasti 29 kultaa, 8 hopeaa ja 8 pronssia. Ari, joka hiljalleen lopettelee mahtavaa aktiiviuraansa, saavutti vielä tänä vuonna (v. 2000) PM-kisoissa 100 m laitesukelluksessa kultamitalin ja 50 m sukelluksessa hopeamitalin tuloksin, jotka reilusti alittivat MM-kisojen A-rajat.Aria ei kuitenkaan ilmoittamiensa työesteiden vuoksi ilmoitettu joukkueeseemme MM-kisoihin. Arin tehtyä kesällä sopimuksen Tanskan Uimaliiton kanssa hänen tilanteensa muuttui ja hän oli kisoissa mukana mutta Tanskan räpyläuintijoukkueen valmentajana.

Suomen toinen tähti on Sami Sorri (* 1975), joka vastaavasti arvokisoissa on saavuttanut yhden hopeamitalin ja seitsemän pronssimitalia. SM-kisoissa Sami on uinut vuo-

desta -89 ja saavuttanut tähän mennessä henkilökohtaisia mitaleita 44 kultaa, 8 hopeaa ja 4 pronssia. PMkisoissa vastaava saldo on 26 kultaa, 2 hopea ja 5 pronssia.

Lisäksi Sami voitti 1999 Sotilasurheilun MM-kisoissa meri-5-ottelun maailmanmestaruuden ja kuluvan vuoden vastaavan Euroopan mestaruuden sekä sijoittui MM-kisoissa hopealle.

Suomen tämän hetken lupaavin nuori räpyläuimari on Timo Suominen (* 1983) Kouvolasta. Timo on uinut räpyläuintia kilpaa vasta vuodesta 1997 ja on jo kansainvälisellä huipulla. Lyhyen uransa aikana hän on saavuttanut jo henkilökohtaisia arvokisamitaleja yhden MM-hopean ja kaksi EM-hopeaa, SM-mitaleja 15 kultaa ja yhden hopean sekä PMmitaleja 14 kultaa. Tämän vuoden PM-kisoissa Timo alitti 50 m:n räpyläuinnissa voimassa olevan maailman ennätyksen mutta sen on sen jälkeen Venäjän Eugueni Sko~enko (* 1984) jo alittanut.

Timoa vuotta nuorempi Kimmo Ko~a (* 1984) samoin Kouvolasta aloitti SM-kisoissa jo vuonna 1996 ja siitä asti saalistanut henkilökohtaisia SM-mitaleja I 3 kultaa ja I I hopeaa sekä PM-kisoista 6 kultaa, 8 hopeaa ja 2 pronssia. Kuluvan vuoden nuorten EM-kisoissa hän saavutti yhden 5. ja 6. sijan.

Muita kansainvälisen tason räpyläuimareitamme ovat Janne Toivola (* 1966) Jyväskylästä keskipitkillä ja pitkillä matkoilla, Johanna Salmela (* 1976) Kouvolasta keskipitkillä matkoilla ja Noora Kuusivuori (* 1979) Tampereelta laitesukelluksessa.

Muita lupaavia nuoria ovat Jim Holmbäck (* 1983) Kokkolasta, Aki Helander (* 1984) Hämeenlinnasta, Paula Rossi (* 1983), Laura Lehto (* 1984), Marko Kolsi (* 1985) ja Riina Kupari (* 1986) Jyväskylästä, Henna Virransola (* 1984) Suolahdesta sekä kaksoset Eveliina ja Kris-

tiina Salo (* 1984) Tampereelta, Tia Hietanen (* 1983) Porista ja Hanna Sippola (* 1985) Kouvolasta.

Tämän vuoden löytö on Lauri Pajari (* 1987) Kouvolasta, joka ensimmäisissä SM-kisoissaan saavutti heti kaksi kultamitalia ja rikkoi niissä lajeissa ikäistensä Suomen ennätykset. PM-kisoissa tahti vain parani, tuloksena 5 pronssimitalia kaksi vuotta vanhempien sa~assa ja 4 lajissa ikäistensä Suomen ennätykset. ~

Kalevi Turkka räpyläuintivaliokunnan sihteeri

RÄPYLÄUINNIN SM-KISAT 10.2 - 11.2.2001 Tampereella Tampereen Uinti keskuksessa Tarkemmat tiedot seurapostissa.

Tiedustelut Kalevi Turkka 0400-959002 e-mail kturkka@koti.tpo.fi Tervetuloa kilpailemaan ja kannustamaan!

Räpyläuintivaliokunta

TOIMINTAA LASTEN JA NUORTEN EH DOI LLA Vuosi 2000 on ollut mielenkiintoinen sukellusvuosi monella taholla.

Yhteiskunnallisesti on mietitty turvallisuustekijöitä niin yksilö- kuin maanpuolustuksellisellakin tasolla.

Aluevalvontalaki tulee kummittelemaan harrastajien kiusana ja aika näyttää kuinka lain ja sen valvojien kanssa tullaan toimeen. Lehtemme edellisissä numeroissa on paljon tietoa ko. laista ja sen rajoituksista sukeltamisessa.

Nuorisosukeltamiseen tämä vaikuttaa onneksi vain vähän, sillä suurin osa nuorisosukeltamisesta tapahtuu valvotusti uimahalleissa. Toimintaa on kuitenkin pyritty laajentamaan myös laitesukelluspuolelle. Monissa seuroissa nuoret sukeltajat ovat aktiivisesti mukana. Esimerkiksi Porissa Pastuskerissa järjestetty NEMO2000 leiri mahdollisti nuorille kokemattomille turvallisen laitteilla sukeltamisen kokeneiden sukeltajien opastuksella avovedessä.

Muiden seurojen ohella mm. Nautie-Club ry Turusta on viime vuosina puhunut paljon nuorten puolesta. Esimerkiksi nuorison yhteisretki etelän kirkkaisiin vesiin on ollut seuran haaveena jo vuosia.

Nyt kaivataankin yhteistoimintaa seurojen välillä turvallisten ja mielenkiintoisten sukellusretkien aikaansaamiseksi. Oman paikkakunnan ns. matalat sukelluskohteet esim. PI sukeltajille alkavat olla kovin tuttuja ja halu tutustua muiden seurojen nuorisoon ja sukelluskohteisiin on kasvanut.

Jos teillä sukellusseurassanne on nukkuvaa laitesukelluskortitettua nuorisoa, hyvä keino mukavaan herätykseen on kutsua omille tutuille vesille vierailijoita, poikia ja tyttöjä muista seuroista vaikkapa leirin muodossa. Nuoret eivät tarvitse kovinkaan ihmeellisiä puitteita yhdessä olemiseen. Tila, jossa nukkua makuupussissa, paikka missä syödä eväät ja muutama kokenut sukeltavalvomaan sukellusturvallisuutta.

Hiihtäminen on hauskaa! Ryhmän yhteistoimintaan yllytti rosti, jossa oli määrä hiihtää altaan päästä päähän. Hoksaamista oli, jos huomasi "hiihdellä" pinnassa, eikä pumpannut 4 metrissä. Kaverin apu oli kullanarvoista, teki homman miten päin voin. Kuva kesän I 999 Tampereen norppaleirin halJirollista.

Tässä onkin jo paljon eväitä kokemusta janoaville nuorille.

Leikkimieliset norpparallit Nuorisosukellus ei edellytä kilpailemista, vaan jokaisella toimintaan mukaan tulevalla on mahdollisuus kokea vedenalaisen maailman kiehtovuus omista lähtökohdistaan.

Kuitenkin kilpailuista kiinnostuneille on paljon mahdollisuuksia koitoksiin. Uppopallo ja räpyläuinti ovat lajeja, joissa voi edetä kilpailu-uralla vaikka mihin. Meillä löytyy paljon erittäin hyviä esimerkkejä. Uppopalloilijat ovat menestyneet kansainvälisilläkin uima-altailla ja räpyläuimareistaTimo Suominen Kouvolan Vesikoista on hyvä esimerkki siitä, kuinka norpasta on kehittynyt MM-tason räpyläuimari, joten esikuvia ei tarvitse kaukaa hakea.

Leikkimieliset norppa- eli hallirallit ovat sitä kattavinta nuorisotoimintaa valtakunnallisten leirien ohella.

Vuosittain Suomen Umeilusukeltajainliitto jä~estää jonkun jäsenseuransa kanssa kilpailuja, jossa lap-

set pareittain testaavat hoksottimiaan ja taitojaan altaalla. Rastimuotoisissa tehtävissä kokeillaan fyysistä kuntoa, käsinäppäryyttä, ongelmien ratkaisuvalmiutta tietoja ja taitoja vapaasukeltamisesta ja ensiavusta sekä hälytyksen tekemisestä.

Ongelmaksi on muodostunut osallistuvien seurojen vähäisyys. Korkeintaan 10 seuraa 200:sta osallistuu lapsineen näihin yhteistapaamisiin.Tapaamiset ovat kuitenkin hyviä ohjaajienkin kannalta, sillä ralleissa voi ammentaa tietoa ja ideoita omaan hallikauden suunnitteluun ja ohjelmien tekemiseen.

Haasteita antaa myös valtakunnallisen hallirallin jä~estäminen ja tieto halukkuudesta jä~estää tapahtuma otetaan liitossa kiitollisena vastaan.

Tukea ja opastusta hallirallin jä~es­ tämiseen saa nuorisovaliokunnalta.

Vuoden norppaja norppaohjaaja SUSL valitsee vuosittain Vuoden Norpan ja Norppaohjaajan jäsenseurojen esitysten pohjalta. Ehdotuksia näihin on tullut viime vuosina

hyvin niukalti, joten on ilmeistä, että tietoisuus valinnasta on vähentynyt tai unohtunut. Toimivia ja menestyneitä, reiluja norppia ja ohjaajia halutaan liitossamme kannustaa, joten tehkääpä nuorisovaliokunnalle ehdotuksia.

Nuori Suomi ry Seurojen nuorisotyö pohjautuu Nuori-Suomi -ideologiaan, jossa pyritään saamaan elämyksiä liikunnasta, riippumatta siitä, minkä lajin parissa toimitaan. Olemme sitoutuneet noudattamaan Operaatio Pelisääntöä, joka tähtää tasapuoliseen, jokaista lasta huomioivaan toimintaan. Tämän onnistumiseksi seurat lähettävät 15 vuotta täyttäneitä halukkaita jäseniään urheiluliittojen jä~estämille ohjaajakursseille.

Näitä kursseja on järjestetty myös meillä. Viimeisin oli Kajaanissa halliraIlin yhteydessä. Kursseilta saa startin ohjaamiseen ja tietoa Nuori Suomi ry:n periaatteista.

Vapaa-sukellusluokkien SI-S3 kurssimateriaalit ovat kurssikansiossa. Tietoa saa nuorisovaliokunnalta ja SUSL:lta.

RÄPYLÄUINNIN NUORI SUOMI CUPKISAT 7.10.2000 PORISSA 25 m sukellus C-pojat monoräpylät 1.

Marko Kolsi A-KUs 25 M SUKELLUS D-POjAT MONORÄPYLÄ 1.

Timo Metsäjoki RLS 25 M SUKELLUS D-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Jerry Lammasniemi DTP 2.

Nicolas Lammasniemi DTP 3. jesse Lammasniemi DTP 25 M SUKELLUS D-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Minna Lepikkö RLs 25 M SUKELLUS D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT I.Alisa Mattsson Purs 25 M SUKELLUS C-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Riina Kupari A-KUs 2.

Hanna Sippola Vesikot 3.

Elise Mattson PUrs 4.

Laura Hietanen DTP 5.

Piia Lepikko RLs 50 M SUKELLUS B-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Eveliina Salo TaUrsu 2.

Paula Rossi A-KUs 3.

Tia Hietanen DTP 4.

Hanna Sippola Vesikot 5.

Kristiina Salo TaUrsu 6.

Eveliina Nygren DTP 50 M RÄPYLÄUINTI D-POjAT STEREORÄPYLÄT 1. jerry Lammasniemi DTP 2. jesse Lammasniemi DTP 3.

Nicolas Lammasniemi DTP 6.

Timo Metsäjoki RLs 50 M RÄPYLÄUINTI D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT 1.

Minna Lepikkö RLs 2.

Alisa Mattsson PUrs 3.

Ines Lammasniemi DTP 50 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT MONORÄPYLÄT 1.

Marko Kolsi A-KUs 50 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Riina Kupari A-KUs

24,3 Sippola Hanna Vesikot 24,6 Elise Mattsson PUrs 4.

Laura Hietanen DTP 28,0 28,0 4.

Piia Lepikko RLs 100 M RÄPYLÄUINTI B-POjAT MONORÄPYLÄT 1.

Marko Kolsi A-Kus 48,3 100M RÄPYLÄUINTI B-POJAT STEREOAAPYLÄT 1. jerry Lammasniemi DTP 1.10,2 2. jesse Lammasniemi DTP 1.12,8 3.

Nicolas Lammasniemi DTP 1.12,9 100 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT MONORÄPYLÄT 52,3 1.

A-KUs Laura Lehto 2.

Paula Rossi 53,3 A-KUs DTP 3.

Tia Hietanen 54.0 54,4 4.

Elise Mattsson PUrs 5.

Kristiina Salo 54,7 TaUrsu 55,3 6.

Hanna Sippola Vesikot 7.

Eveliina Nygren 55,6 DTP

2.

9.2 13,7 12,2 13,6 13,7 12,0 14,0 10.0 10.4 10,4 11,4 11,4 22,8 22,8 23,0 23,2 23.5 24,7 30.0 31,6 32,0 32.2 29,5 3 1,7 47,2 21,9 24,0

3.

Sinettiseurat Nuori Suomi ry kannustaa urheiluseurojen nuorisotyön laadun parantamista ja lasten tasapuolista huomioimista ohjaus- ja valmennustilanteissa. Hyvän laadun merkkinä seura "ylennetään" Sinettiseuraksi. Sinetin saaneet seurat ovat nuorisoseurojen aatelia ja ylläpitävät reilua ja virikkeistä toimintaa lasten ja nuorten hyväksi. Näitä seuroja on jo meillä sukeltavillakin harrastajilla.Tampereen Urheilusukeltajat ry, Bothnia Gulf Divers ry, Mikkelin Urheilusukeltajat, Rauma Repola Diving Club, Keski-Uudenmaan Sukeltajat, Rauman laitesukeltajat, Sodankylän Urheilusukeltajat ry ja Kouvolan Vesikot ry.

Nuoresta Suomesta ja liitosta saat sinettiseuroista tietoa. Jos seurasi nuorisotyö täyttää vaadittavat laadunvalvontakriteerit. hae seuralIesi Sinettiä.

Rohkeasti niukaan Vetoan seurojen nuorisotyöntekijöihin ja päättäjiin; OSALLlSTUKM JARJESTETTÄVIIN TAPAHTUMIIN!!! Antakaa lapsille mahdollisuus tutustua muihin seuroihin, toisiin harrastekavereihin. ja -paikkoihin. Yhdessä on mukava toimia ja sukellusystävät eripuolella Suomea ovat rikkaus.

Kaikki täysillä mukaan toimimaan lasten ehdoilla - lasten parhaaksi. ~ Heidi Hietanen, Nuorisovaliokunta kuvat Leena Koivumäki

8.

Laura Hietanen DTP 1.01,6 200 M RÄPYLÄUINTI C-POjAT MONORÄPYLÄT 1.

Marko Kolsi A-KUs 1,44,4 200 M RÄPYLÄUINTI C-POjAT STEREORÄPYLÄT 1. jerry Lammasniemi DTP 2.28,5 2. jesse Lammasniemi DTP 2.33,6 3.

Nicolas Lammasniemi DTP 2.35,6 200 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Hanna Sippola Vesikot 2.00,4 2.

Laura Hietanen DTP 2.13,6 200 M RÄPYLÄUINTI AVOIN MONORÄPYLÄT 1.

Laura Lehto A-Kus 2.00,3 2.

Tia Hietanen DTP 2.01,1 400 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT MONORÄPYLÄT 1.

Marko Kolsi A.-KUs 3.59,4 400 M RÄPYLÄUINTI B-POjAT STEREORÄPYLÄT 1. jerry Lammasniemi DTP 5.53,8 2. jesse Lammasniemi DTP 5.55,4 3. Nicolas Lammasniemi DTP 5.56,9 400 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Laura Lehto A-KUs 4.14,2 2.

Eveliina Salo TaUrsu 4.17,0 3.

Tia Hietanen DTP 4.28,1 4.

Hanna Sippola Vesikot 4.28,2 5.

Laura Hietanen DTP 4.54.1 4X50 M RÄPYLÄUINTI SEKAVIESTI B-IKÄLUOKKA, joukkueessa oltava vähintään 2 tyttöä 1.

A-KUs 1, 1.37,5 Rossi Paula, Laura Lehto, Riina Kupari, Marko Kolsi 2.

DTP 1.48.5 Hietanen Tia, Lammasniemi jerry Hietanen Laura, Nygren Eveliina Kiitokset osallistujille ja toimitsijoille sekä kannustusjoukoille Toivottaa DivingTeam Pori ry

a..

::J 0 NS-cup

-ZZ -~ Suolahdessa 20.1.2001 Z 0 ::J ::J

::5 en Tiedustelut eI: Jouko Sorri >a.. 0 0400-644 449

:«eI: ::JZ

RÄPYLÄUINNIN NUORI SUO-

Ml CUP 21.10.2000 TAMPEREELLA TULOKSET 25 M SUKELLUS D-POJAT MONORÄPYLÄT 1.

Timo Metsäjoki RLs 13.28 25 M SUKELLUS D-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Nicolas LammasniemiDTP 14,64 2.

14,75 Jesse Lammasniemi DTP 3.

Jussi Halme RRDC 15,95 4.

Antti Tuure 16,69 RRDC 5.

16,71 Joel Hakkarainen RRDC 6.

Miro Luodes TaUrsu 16.5 M Hannes Mattila RRDC disq.

25 M SUKELLUS D-tytöt monoräpylät 1. Suvi Puranen 11,75 A-KUs 2.

Minna Lepikkö RLs 11,86 25 M SUKELLUS D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT 1. Alisa Mattsson 14,40 PURS 25 MSUKELLUS C-POJAT MONORÄPYLÄT 1.

Marko Kolsi A-KUs 10,03 10,79 2.

Markus Puranen A-KUs 11,73 3. Niki Luodes TaUrsu 25 M SUKELLUS C-POJAT STEREORÄPYLÄT Ei osallistujia 25 M SUKELLUS C-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Elise Mattsson PURS 10,75 2.

Riina Kupari 10,88 A-KUs 3.

Hanna Sippola 11,00 Vesikot 11,64 4.

Piia Lepikkö RLs 5.

Sara Manninen 11,90 KoU Katri Isovirta 6.

A-Kus 12,15 7.

Laura Hietanen 12,36 DTP 25 M SUKELLUS C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osallistujia 50 M SUKELLUS B-POJAT MONORÄPYLÄT 1. Timo Suominen Vesikot 17,92 50 M SUKELLUS B-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Arttu Mantere RLs 29,55 50 M SUKELLUS B-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Laura Lehto A-Kus 22.14 2.

Henna Virransola A-KUs 22.59 3.

Eveliina Salo TaUrsu 22.65 4.

Kristiina Salo 22,98 TaUrsu 5.

Hanna Sippola Vesikot 23,04 6.

Paula Rossi 23,12 A-KUs 7.

Tia Hietanen DTP 23.24 8.

Eveliina Nygren 25,27 DTP 50 M SUKELLUS C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osallistujia 50 M SUKELLUSAAVOIN MONORÄPYLÄT 1.

Anne Mehtola TaUrsu 26,36 100 M LAITESUKELLUS B-POJAT Ei osanottajia 100 M LAITESUKELLUS B-TYTÖT 1.

Laura Lehto A-Kus 48,66 SE 2.

Eveliina Salo TaUrsu 50,62 51,89 3.

Kristiina Salo TaUrsu 400 M LAITESUKELLUS A AVOIN 1.

Paula Rossi A-Kus 4.05,53 SE 2.

Eveliina Salo TaUrsu 4.09,24 3. Kristiina Salo TaUrsu 4.33,32 50 M RÄPYLÄUINTI D-POJAT MONORÄPYLÄT Ei osanottajia 50 M RÄPYLÄUINTI D-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Joel Hakkarainen RRDC 29,03 2.

Miro Luodes TaUrsu 29,66 3.

Nicolas Lammasniemi DTP 30,51 4.

Jesse Lammasniemi DTP 31,68 5.

Jussi Halme RRDC 32.04 6.

Timo Metsäjoki RLs 33,55 7.

Hannes Mattila RRDC 35,34 8.

Antti Tuure RRDC 35,71 50 M RÄPYLÄUINTI D-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Suvi Puranen A-KUs 28,19 50 M RÄPYLÄUINTI D-TYTÖT STEREORÄPYLÄT 1.

Minna Lepikkö RLs 29,75 2.

Alisa Mattsson PURS 32,16 3.

Leija Luodes TaUrsu 33,08 50 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT MONORÄPYLÄT

1, Marko Kolsi A-KUs 20,71 2.

Markus Puranen A-KUs 23.45 50 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Niki Luodes TaUrsu 24,28 50 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Riina Kupari A-KUs 23,63 2.

Elise Mattsson PURS 23,74 3. Hanna Sippola Vesikot 24, 10 4.

Laura Hietanen DTP 25,97 5.

Sara Manninen KoU 26, 17 6.

Katri Isovirta A-KUs 26, 18 7.

Piia Lepikkö RLs 28,38 50 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osanottajia 50 M RÄPYLÄUINTI A AVOIN MONORÄPYLÄT 1.

Ville Matikainen A-KUs 22,40 2.

Tia Hietanen DTP 24,19 3. Eveliina Nygren DTP 26, 18 4.

Tiina Lönnmark A-Kus 28.23 100 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT MONORÄPYLÄT 1. Timo Suominen Vesikot 43,82 100 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Arttu Mantere RLs 1.01,38 2.

Miro Luodes TaUrsu 1.04,70 100 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Laura Lehto A-KUs 50,28 2.

Henna Virransola A-KUs 52,39 3. Hanna Sippola Vesikot 53,64 4.

Tia Hietanen DTP 54,49 5.

Elise Mattsson PURS 54,79 6.

Eveliina Nygren DTP 56,89 8.

Sara Manninen KoU 58.50 9.

Laura Hietanen DTP 1.01.42 A-Kus 1.03,66 10Tiina Lönnmark 100M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT STEREORÄPYLÄT 1.

Minna Matikainen A-KUs 1.01,2 1 100M RÄPYLÄUINTI A-AVOIN MONORÄPYLÄT 1.

Ville Matikainen A-KUs 49,97 200 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT MONORÄPYLÄT 1.

Marko Kolsi A-KUs 1,4 3,87 2.

Markus Puranen A-Kus 2.00,72 200 M RÄPYLÄUINTI C-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Niki Luodes TaUrsu 2.15,47 2.

Nicolas Lammasniemi DTP 2.35,64 3. Jesse Lammasniemi DTP 2.37,58 200 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Hanna Sippola Vesikot 1.56,43 2.

Sara Manninen KoU 2.03,79 3. Elise Mattsson PURS 2.05,55 4.

Laura Hietanen DTP 2.12.31 5.

Anne Mehtola TaUrsu 2.13,09 200 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osanottajia 400 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT MONORÄPYLÄT Ei osanottajia 400 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT STEREORÄPYLÄT 1.

Jesse Lammasniemi DTP 5,48, 10 2.

Nicolas Lammasniemi DTP 5,48,58 400 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT MONORÄPYLÄT 1.

Laura Lehto A-KUs 4.02.01 2.

Eveliina Nygren DTP 4.30,79 400 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT STEREORÄPYLÄT Ei osanottajia 4X50 M RÄPYLÄUINTI SEKAVIESTI C-IKÄLUOKKA joukkueessa oltava vähintään 2 tyttöä 1.

A-KUs, 1.33,1 M Katri Isovirta, Markus Puranen Riina Kupari, Marko Kolsi 4X50 M RÄPYLÄUINTI SEKAVIESTI B-IKÄLUOKKA, joukkueessa oltava vähintään 2 tyttöä 1.

A-KUs, 1.38,2 M Suvi Puranen, Paula Rossi Henna Virransola, Laura Lehto 2.

TaUrsu 1,42,7 M Niki Luodes.Anne Mehtola Kristiina Salo, Eveliina Salo 3.

DTP 1,48,37 Jesse Lammasniemi, Laura Hietanen Eveliina Nygren,Tia Hietanen

NORPPARALLI 4.11-5.11 .2000 KAJAANIN KORPIKIERUKAT

NUORI SUOMI TIEDOTTAA

TYTÖT 7-9v suor.aika sakot kok.aika 1.

TAMPEREEN URH.SUK/SODANKYLÄN URH.SUK. 7 m 29 s 8 m 29 s Vuohensilta Silja ja Hirvonen Anna-Katri 3 10 min 50.72 Sodankylän Urheilusukeltajat 2.

7min 50.72s

3.

4.

Tiina Jänkälä ja Anna-Katri Hirvonen Mäntän seudun Urheilusukeltajat Annele Kangasjärvi ja Ilona Puska Mäntän seudun Urheilusukeltajat Anniina Kangasjärvi ja Jaana Puska

POJAT7-9v 1.

TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT Leopold Ringbom ja Jaakko Laine 2.

Mäntän seudun Urheilusukeltajat Jesse Saarinen ja Ville Ropinen 3.

Mäntän seudun Urheilusukeltajat Juuso Pajukko ja Jyrki Jokela

8min 39.75s

4 12min 39.75s

9min 45.4ls

514min 45.4ls

7min 15.215

o 7min 15.215

5min 17.355

2 7min 17.355

I Omin 53.285

414min 53.285

TYTÖT 10-12v 1.

KAINUUN URHEILUSUKELTAJAT 6min I 3.065 Inka Keinänen ja Jonna Juntunen 2.

Keski-Uudenmaan Sukeltajat 7min 46.655 Eveliina Korppi-Tommola ja Milla Korppi-Tommola 3.

Mäntän seudun Urheilusukeltajat 7min 33.805 Marika Vallin ja Emmi Viita-Aho Rauman Laitesukeltajat 7min 50.395 4.

Krista Ruohonen ja Jutta Viljanen 5.

Sodankylän Urheilusukeltajat 8min 59.41 s Hanna Jänkälä ja Anniina Aikio 6.

Sodankylän Urh.suklRauman Laitesuk.

9min 46.255 Tiia-Maria Välimaa ja Melina Curiqueo 7.

Sodankylän Urheilusukeltajat 8min 49.905 Elisa Junttila ja Anne Seppälä 8.

Sodankylän Urheilusukeltajat 9min 20.285 Niina Jänkälä ja Anniina Ma~ala 9.

Mäntän seudun Urheilusukeltajat 9min 21.765 lida Nummela ja EmmiViita-Aho 10.

Mäntän seudun Urheilusukeltajat 9min 59.975 Laura Kytömäki ja Laura Kangas I 1.

Rauman Laite5ukeltajat I Omin 4 I .7 I 5 Reea Ruohonen ja Rosana Curicueo 12.

Mäntän seudun Urheilusukeltajat I Omin 46.69s Maija Puska ja Krisse Rapatti 13.

Mäntän seudun Urheilusukeltajat I Omin 40.955 Kaisa Tuohilampi ja Heidi Mastomäki POJAT 10-12V 1.

RAUMAN LAITESUKELTAJAT 6min 00.755 Timo Metsäjoki ja Lenni Luoto 2.

Sodankylän Urh.suk.lMäntän seudun Urh.suk. 6min 40.875 Teemu Kinnunen ja Marko Mielonen 3.

Kainuun Urheilusukeltajat 8min 5.255 Juha Uusitalo ja Jaakko Moilanen 4.

Rauman Laitesukeltajat 7min 17.815 Henri Miesko5ki ja Timo Metsäjoki 5.

Keski-Uudenmaan Sukeltajat 8min 44.125 Sami Laine ja Eeva Kärkkäinen 6.

Rauman Laitesukeltajat 8min 59.905 Santeri Koivula ja Eetu-Petteri Kulmala 7.

Sodankylän Urheilusukeltajat 8min 27.56s Teemu Kinnunen ja Tapani Tomperi TYTÖT 13-15V I RAUMAN LAITESUKlDIVINGTEAM PORI 5min 42.28s Emma Viskari ja Laura Hietanen 7min 16.445 2.

Keski-Uudenmaan Sukeltajat Eeva Kärkkäinen ja Johanna Laine 7min 14.295 3.

Rauman Laitesukeltajat Piia Lepikkö ja Minna Lepikkö 4.

6min 47.325 Sodankylän Urheilusukeltajat M~a Torvinen ja Riika-Stiina Hirvonen 5.

Rauman Laite5ukeltajat 8min 41.20s Maija Kuusisto ja Sanna Sinervo 6.

Rauman Laitesukeltajat 8min 47.915 Heta Torkkeli ja Emma Heino POJAT I 3-15V 1.

JOENSUUN URH.5UKlMÄNTÄN SEUD.URH.SUK. 3min 12.625 Lauri Pihlasvaara ja Mika Norojärvi 2.

Rauman Laitesukeltajat 3min 21.445 Antti Elo ja Petri Sinkkonen 3.

Kainuun Urheilusukeltajat 2min 25.205 Sami Juutinen ja Joonas Juntunen

\

2 8min 13.065 8min 46.655 2 8min 33.80s 2 9min 50.385

Seuratoiminnan pai kall istuella oli lähes 900 hakijaa Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n viime vuonna käynnistämä paikallistukihanke on innostanut tänäkin vuonna lähes 900 urheiluseuraa hakemaan lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa tukirahaa. 477 seuraa haki tukirahaa alle 13-vuotiaiden lasten seuratoimintaan, jossa tavoitteena on kehittää lasten toiminnan laatua ja lisätä lasten harrastusmahdollisuuksia urheiluseuroissa 13-19 -vuotiaille tukirahaa haki 409 urheiluseuraa, joiden tavoitteena on rahan avulla synnyttää harrasteurheilutoimintaa urheiluseuroihin.

Rahaa haettiin kaikkiaan yli 12 miljoonaa markkaa ja jaettavana on 2, I miljoonaa. Lisäksi Sonera tulee kannustamaan urheiluseuroja tavarakannustein. Lapsia ja nuoria tukirahaan kohdistuneissa hakeneissa on mukana kaikkiaan 73 000. Hakemukset edustivat 45 eri lajia. eniten hakemuksia tuli yleisurheilu-, jalkapallo ja jääkiekkoseuroista

210min 59.415 2 I I min 46.255 4 12min 49.905 4 13min 20.28s 413min 21.765 4 13min 59.975

Lasten liikunnan paikallistuen saajat julkistettiin marraskuun lopussa järjestetyissä maakunnallisissa tilaisuuksissa.

Lisätietoja Nuori Suomi ry, Pasi Mäenpää puh. (09) 3481 2222 tai Eija Alaja 0400 617 531.

414min 41.715 4 14min 46.695 5 15min 40.955

I 7min 00.755 2 8min 40.875

..~

2 10min 5.255

I I

310min 17.815 4 12min 44.125

Tilaa

0412min 59.90s

PRO NUORI SUOMI

5 13min 27.565

8min 16.445

I!

2 9min 14.295

I

o 5min 42.285

3 9min 47.325

! \

-kannusteet ja palkitse omaa seuraväkeäsi TIlaukset: SLU I myyntipalvelu puh. (09) 34812266

I I

I .

I )

,-._. __ .__._. ___. J

4 l2min 41.205 4 12min 47.925 4.

5.

3min 12.625 0 6.

0 3min 21.44s

7.

3min 25.205

8.

Kainuun Urheilusukeltajat Tuomas Ruuskanen ja Kimmo Juutinen Joensuun Urheilusukeltajat An5si Vaakanainen ja Aku Pihlasvaara Mäntän seudun Sukeltajat Tapio Helminen ja Henri Kari Tampereen Urheilusukeltajat Lasse Rindell ja Samu Ahvenjärvi Mäntän seudun Urheilusukeltajat Ilkka Vierinen ja Mika Morojärvi

2min 28.575

3min 28.575

3min 50.005

0 3min 50.00s

2min 55.255

3min 55.255

4min 05.785

0 4min 05.785

3min 40.195

4min 40.195

Mitä Scipio Africanus sanoi kun hän näki senaattori Caton pottlamassa papereita hiilivaikealla?

-m

· t rl·a 2 ISO H

- Karttaako hävität?Tietysti,Vatanen virnisti hölmistyneelle naamalleni.

Aloin ihmetellä ääneen mitä hemmettiä jotkut vanhan Rooman tapahtumat liikuttavat sukelluksesta kiinnostunutta persoonaani.vatanen siihen, että kansa ilman historiaa on kuin ihminen ilman muistia. johon

minä, että kun pystyisikin unohtamaan eräitä töppäyksiä elämästään niin olisi kevyempi olo.

- Niin aina,Vatanen tuumi hiljalleen tuijottaen tuopin pohjaa. Hänen ajan uurtamat kasvonsa olivat siten muovatut. että tyhmempikin kykeni niiltä lukemaan sanattoman kysymyksen: "Mistä tuohon saataisiin täytettä?"

Vinkkasin edeskäyvän paikalle ja tiedustelin tilausta odoteltaessa mikä sai hänen kajakillisuutensa miettimään historiaa. Kerroin vielä muistavani, että sukeltajien keskuudessa tämä asia oli kohtalaisen hyvin järjestyksessä. Liitto oli mm. muutama vuosi sitten teettänyt varsin pätevän historian ja tiesin monen seuran panneen omasta menneisyydestään tietoja nippuun. Kerroin kuinka olin nähnyt vuosien varrella monta mukavasti tehtyä seurahistoriikkia.

- Hyvä hyvä, Vatanen lausui ja tarkoitti sillä, että: Ole sinä poikanen hiljaa kun ikä ja kokemus puhuu.

r

M3 M2 M1

83 82 81 MNx M8yvä Innofocus M2 Erityisryhmät

- Siis, hän jatkoi,Asiat ovat nyt joltisellakin mallilla, mutta mitenkä sitten kun aikaa kuluu hieman enemmän? Tarkoitan, että harrastuksemme on vielä melkoisen nuori. Historiallisessa katsannossa viisikymmentä vuotta ei ole paljon mitään. Historian tietojen keräilyn pitäisi olla säännöllistä. jonkun olisi tehtävä sitä koko ajan. Muutoin käy niin, että aikanaan kirotaan, että neljänkymmenen ensimmäisen vuoden ajalta on tietoja ja sen jälkeen ei mitään. Eihän sellainen vetele. Mistähän ne seurahistoriikit sitten löytyvät?

Aloin päästä jyvälle ja nyökyttelinVatanen sanoi: - Nyt sentään lähes kaikki alkuaikojen pioneerit ovat vielä hengissä. Heistä jokaista pitäisi haastatella. Kerätä heidän muistojaan, kuviaan, kaskujaan, laulujaan ...

- Nyt alat päästä asian ytimeen, laulujen perään olen aikaisemminkin kuuluttanut, innostuin.

Vatanen ei häiriintynyt.

- Liitto voisi antaa tehtävän sitä varten asetettavalie sanokaamme vaikka sukellusneuvokselle, jolle tämä vaativa kulttuurin sarka uskottaisiin, Vatanen lausui venytellen ja tuijotti hajamielisen näköisenä seiniä.

- Siitäkö se kenkä puristikin, puuskahdin, Sinulla taitaa olla sopiva neuvosehdokas katsottuna aina kun satut peilin eteen.

Kerrankin Vatanen vaikeni. Keventääkseni tunnelmaa kysyin puolestani minäkin häneltä historiaa: - Sanopa kuka historian henkilö oli se, joka aikoinaan osallistui Genesaret in järven ympärijuoksukilpailuun ja tuli ensimmäisenä maaliin, mutta diskattiin kun osoittautui, että hän oli oikaissut järven yli?

- En tunne miestä, sanoi Pietari jeesusta,Vatanen vastasi monimielisesti. ~

Ananas

SUSL 2001 KortitetLit sukeltajat

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 7 22 21 20 18 4 4 8

1998 1999 13 8

15 37

11 25 20

134 149 246 253 778 1054

142 78 378 274 1167 1195

78 274 1195

11 71 131

19 28 148

21 30 161 5

63 56

30 115

28 136

59 120

61 97

50 91

31 95

294 517

120 397 785

136 403 915

163 435 965

102 393 765

169 386 805 16 40 135

15 27

39 35

20 39 162 19 11

952 1454 1639 1746 1438 1519 1292 1534

21 30 165 8

16

5 18

87 22

66 16

66 16

1742 1607

1603

Nx 8yvä Yht. P.1 ... M3

2000*

* arvioitu määrä vuoden 2000 lopussa perustuen 18.10.2000 tilanteeseen

9

16 15

KAMERANNIDEON VESI KOTELOT Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.

Hinnat:

Meiltä märkäja kuivapuvut, tule tutustumaan

490; -1960; Maahantuonti ja myynti:

FOTO BÖGELUND Eteläranta 20, 00130 Helsinki

p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5,05830 Hyvinkää Puh/fax (019) 454 597

REGUJEN HUOLLOT Spiro, Mares, Poseidon, Sherwood, Sporasub

HUOLLATA REGUSI TALVIKAUDEKSI KUNTOON! LAHDEN SUKELLUSKESKUS UW ACTIONS OY Yhdyskatu 39,15200 Lahti - Puh. (03) 733 1181, fax 7331180 GSM 0500 437 175 - E-mail: actions@saunalahtLfi

POhjoisranta 2, 00170 Helsinki Puh. (09) 622 55 44 Fax (09) 6220 1333 www.divein.fi

Porin Urheilusukeltajat 25 v

Oijospa oisit saanut olla mukana ....

Seura elämä on siitä hassua, että'se liikkuu ikään kuin sykäyksittäin eteenpäin. Näinä aikoina vietämme useamman seuran syntymäpäiviä ja syytäkin on juhlia kun seura saavuttaa esim 25 vuoden iän kuten Porin Urheilusukeltajat lokakuun viimeisenä lauantaina.viime aikoina lähes jokaisessa lehdessä on ollut tarinoita vuosijuhlia viettävistä seuroista, eikä voi kuin hattua nostaa ja kunnioitusta toitottaa seuroille jotka ovat pysyneet yhdessä ja kasassa vuosia. Useat avioliitotkaan eivät kestä koossa kuin muutaman vuoden ja ne sentään solmitaan yleensä rakkaudesta toiseen ihmiseen.

Sukellusseura perustetaan useimmiten puhtaasta tarpeesta saada "vi-

rallinen" lupa sille, että pompitaan vieraiden ihmisten kanssa eripuolilla maata ja maailmaa useimmiten puolipukeissa ja vähäjärkisenä. No kait se onkin juuri se juju miksi porukka pysyy yksissä.. Selväähän on, että erimielisyyksiä mahtuu aina matkalle, eikä mikään elo voi olla niin yksinkertaista kuin historiat kertovat Ei olisi normaalia jos välillä ei tulisi vekkiä rakkauteen.

Sukellusseuran toimintamekanismi on usein täysin erilainen kuin perinteisen urheiluseuran. On turha yrittää analysoida asiaa sen kummemmin, mutta vaikuttavimpia syitä lienee se, että seuran perustaa yleensä muutama toiveikas henneri joka ajattelee samalla tavalla ja hil-

jalleen mukaan tulee uutta porukkaa jotka ajattelevat samalla tavalla tai heidät kasvatetaan seuran kulttuuriin siten, että hekin alkavat ajatella samaan suuntaan kuin perustajat Urheiluseura taas perustetaan useinkin siksi, että saadaan kilpailla keskinäisestä paremmuudesta ja se taas on tunnetusti sairasta ja siinä tulee hiki.

25 vuotta sukellusta jajazzia Kaikki tämä ei liity Porin Urheilusukeltajien 25 v juhliin oikeastaan mitenkään, paitsi että alkutarina on ollut samanlainen kuin lähes kaikilla muillakin suomalaisilla sukellusker-

hoilla.vuonna 1975 kuljettiin leveälahkeisissa farkuissa ja kukkapaidoissa, vannottiin rock, rauha ja rakkaus aatteen nimiin. Erikoista, että joku saa päähänsä ruveta sukeltamaan juuri tuolloin. Varsinkin kun elää kaupungissa joka elää vain kesällä ja senkin ajan vain heinäkuussa kun on jazzit.

Hyvin ovat kuitenkin pä~änneet ja menestyneet maailman tyrskyissä.

Positiivista on, että perustajajäseniäkin on vielä mukana toiminnassa eikä kaikkia ole hukattu loputtomilla hylkyreissuilla. Tulevaisuutta taas edustaa norppatoiminta joka antaa potkua tulevaan ja pienenä lisänä helpottaa kunnallisien avustusten hakemisessa. Myös vanhojen ja

Vuoden 2000 kuvakisa ratkennut VedeYlalaiseYl SM-kuvakisaYl yhteeYlveto Vuoden 2000 kuvakisa oli jälleen kerännyt mukavan osanottajamäärän tuottamaan luovaa valokuvaustaidetta. Kisan arvosteluraati oli jälleen kerran vaikeiden valintojen edessä; arvosteltavana oli monta hyvää yksittäistä kuvaa ja sa~aa. Kuitenkin on todettava, että jälleen kerran kuvasajojen tuottaminen on aiheuttanut osallistujille suuren urakan. Hyviä ideoita on ollut paljon mutta sa~ojen eheys on jäänyt osittain vaillinaiseksi. Moni lupaavasti alkanut s~a ei jaksanut kantaa loppuun asti.Arvosteluraati sai kuitenkin pitkän uurastuksen jälkeen kuvat paremmuusjä~estykseen.

Diasarja 1.jukka Nurminen, kuvasa~alla: Hiidenkivet, Ulpukoiden tanssi ja järven-neidon valtaistuin 2.Vesa Niemi, kuvasa~alla:Virta 3. Markku Laurikainen, kuvasa~alla: Vauvaikä I II ja 111 Voittajasa~an pehmeys, värit ja idea toimi läpi koko sa~an. Maailma. jossa sukeltaja tekee löytö retken on juuri sellainen, joka saa katsojan eläytymään kuviin ja sen tuomaan maailmaan.

PARAS YKSinÄINEN DIAKUVA: Hiidenkivet oli diasa~an yksittäisissä kuvissa myös raadin mielestä paras. Kuva, jonka pehmeys ja pastillinsävyinen maailma pysäytti katsojan kuvan sukeltajan kanssa tutkimaan mystistä maailmaa.

KUNNIAMAININTA:Jari Pynnösen diakuva, Ajanpeili oli toteutettu huumorilla mutta antoi myös vakavan ajattelevan kannanoton. Pyöreään maskaukseen sovitettu kenkä kulki jostakin, jonnekin. Kuva pysäytti raadin ja sai ajoittain vilkas'takin ajatuksen vaihtoa.

Paperikuvasarja

myös nuortenkin palkitseminen on järkevää. Prenikat ja mitalit voivat olla joidenkin mielestä turhanaikaisia eikä niillä todellakaan sukelleta, mutta kyllä se vaan sydäntä lämmittää kun muistetaan työstä jota useimmat tekevät hyvinkin epäitsekkäästi ja pyyteettömästi. Kunnia puurtajille.

Porilaisten yhtenä erikoisuutena, todellisen hylyn etsimisinnon lisäksi, on tietysti jazzien aikana toteutetut jazz sukellukset jollekin mukavalle kohteelle. Ei mitään rasittavaa, mutta niin nautinnollista.

Mitäpä opin sen lisäksi, että Porissa on lääkäreitä jotka tekevät sairaan tarkkoja tarkastuksia, varsinkin jos on tuttu jo armeijan ajoilta, bändi joka esiintyi yllätti niin täydellisesti että alta pois. Sehän oli todella hyvä. Punaista merta ei voi kuivata kertakäyttömukilla ja kala näköjään

kuuluu aina ruokavalioon kun ollaan sukeltajien kanssa liikenteessä.

Yleisesti mieleen tuli se, ettei seuroilla ole paljoa ongelmia kun saavat olla vaan rauhassa ja keskenään.Toisaalta ongelmat alkavat juuri siitä kun ollaan vaan ja köllötellään keskenään.Tulee sisäsiittoisuutta ja hiljaiselo kostautuu. Suomalaiset sukellusseurat saisivat pitää itsestään hieman enemmän meteliä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

SUSL on mainio kanava vaikuttaa asioihin, eikä asioista todellakaan tarvitse olla samaa mieltä vaan parempi olisikin jos jäsenet hiukan kyseenalaistaisivat asioita. Sitä sanotaan demokratiaksi. ~

I . Markku Laurikainen, kuvasa~alla: Come back I II ja 111 2. jari Pynnönen, kuvasa~alla: Hei, mitä nuo tekevät, Snif sinf ja Eihän tuota voi katsoa 3.Vesa Niemi, kuvasa~alla: Ravun retki Voittajasa~assa oli mystinen jopa avaruusmainen tunnelma, sa~a kesti yhtenäisenä ilman ristiriitaisuuksia. On todettava, että paperi kuvissa ei taso sa~ojen suhteen yltänyt diojen tasolle.

PARASYKSInÄINEN PAPERI KUVA: jari Pynnösen Kuva: Hei mitä nuo tekevät, oli teknisesti täysosuma.Tässä kuvassa on "ratkaiseva hetki" näytellyt suurta osuutta kuvaustilanteessa. Ravun tutkiva katse kohdistuu suoraan katsojaan. Kuvan terävyys, sommittelu ja toteutus oli kokonaisuudessaan raadin mieleen.

Risto Rutqvlst kilpailun päätuomari Toimituksen lisäys:Tulokset tulivat lehden juuri painoon mennessä, joten kuvia ei vielä eho ditty saada mukaan, mutta toivon mukaan nitä päästään ihailemaan lehdessä 1/200 1.

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa pituus n. 5 cm

Jari Autio

seuratoimintavafiokunta kuvat 'Emeritus Diver' Tapio Huttunen

220,-

(ilman ketjua)

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Mitäpä muuta enää sanoisin kuin Hyvää Joulua ja seuratoimintavaliokunta kiittää kuluneesta vuodesta.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Pitäjänmäentie 21 00370 HELSINKI

P. 09-565 1855 Toimitamme

~s

~.~.~~~l-r. -~~ ~ ~ ••:!w.. __ • L. 1 t ..

~

nakolla .

~~~

~t\~~

toivoo avointa yhteydenpitoa sukelluksen harrastajien kanssa

~

Kysymys Merimuseolle

??

• •

Olen itse sukeltaja. Olen lukenut ja seurannut aika tarkasti tätä hylkyrauhasähläystä. Mieleen juolahtaa väkisin ajatus, että miksi sukeltaja kertoisi hyväkuntoisen hylyn olinpaikan Merimuseolle, jos he heti kieltävät sukellusharrastamisen kohteessa. Merimuseo on monta kertaa "nolannut" itsensä sillä, että rehelliset sukeltajat ovat kertoneet hylyn olinpaikan ja Merimuseo on syyttänyt sukeltajia siitä että he ovat kajonneet hylkyyn, ja sitten he kieltävät sukelluksen.Tämähän on typerää! Koko sukellusharrastus kärsii kun Merimuseo kieltää kaikki hyvät sukelluskohteet. Hyvin harvat alkavat sukeltaa siksi että haluavat hengittää veden alla. Kaikkihan haluavat nähdä hylkyjä ja kuvitella mitä on tapahtunut, miten ja milloin. Merimuseo on alkanut laittaa itsensä ansaan kun kukaan ei enää uskalla kertoa hylyn olinpaikka.

Nimim. PI-sukeltaja

Merimuseo vastaa hylkykohteista huolestuneelle Merimuseo ei estä virkistyssukelluksia rauhoitetuille eli yli sata vuotta sitten uponneiden alusten hylyille. Pelisääntönä on tietenkin, että muinaisjäännöksiä ei muuteta eikä vahingoiteta sukellusten aikana; kohteen tulee olla vierailun jälkeen samassa kunnossa kuin ennen vierailua. Kaikkien etu on, että vedenalaista kulttuuriperintöä ja muinaismuistolakia kunnioitetaan. Tulevien aikojen harrastesukeltajilta ei pidä tuhota kiinnostavia katselukohteita eikä tulevilta tutkijoilta pidä tuhota tutkimuskohteita. Kohteiden vahingoittaminen hävittää tietoa lopullisesti; vedenalainen kulttuuriperintö ei uusiudu. Merimuseo toivoo saavansa etukäteen vaikkapa puhelimitse tai sähkö postitse tiedon rauhoitetuille hylyille tehtävistä virkistyssukelluksista. Sukellukset tiedotetaan automaattisesti merivartiostoille, jotka ovat itse ilmoittamista ehdottaneet valvonnan selkiyttämiseksi. Merimuseota myös kiinnostaa tietää, millaiset kohteet ovat vilkkaasti vierailtuja.

Suomessa on kolme vedenalaista muinaisjäännöstä, joille on vahvis-

tettu muinaismuistolain perusteella suoja-alue. Nämä kohteet ovat St.Nikolai Kotkan edustalla (suojaalue määrätty 1976), St.Mikael Nauvon ulkosaaristossa (suoja-alue 1999) ja Vrouw Maria Nauvon ulkosaaristossa (suoja-alue 2000).

Suoja-alue merkitsee sitä, että hylkyä ei voi käyttää virkistyssukelluskohteena. Kaikki sukellustoiminta- ja alusten ankkurointi, joka ei liity Museoviraston ohjaamaan tutkimus- tai sukellustoimintaan tai muiden viranomaisten välttämättömään toimintaan, on suoja-alueella kielletty.

Olen ollut itse jä~estämässä suojaaluetta St.Mikaelille ja Vrouw Marialle. Tällaiseen poikkeukselliseen suojeluun on ryhdytty, koska molemmat kohteet ovat tutkimukselle erityisen kiinnostavia ja muinaisjäännöskohteina haavoittuvia. Ne ovat rungoltaan poikkeuksellisen hyvin säilyneitä ja ne sisältävät irtoesineistöä. Vrouw Maria on lisäksi koskematon löytökokonaisuus; kaik-

ki hylyn sisältämä tieto on taltioitavissa.

Museoviraston ja merimuseon tehtävänä on kulttuuriperinnön suojelu.Tärkein vedenalaiskohteiden suojelukeino on valistus ja avoin yhteydenpito harrastajasukeltajien ja merimuseon välillä; yksin viranomaiset eivät onnistu suojelutehtävässä. On tärkeää, että sukeltajat voivat käydä katsomassa historiallisia hylkyjä. Sen takia kiinnostavalie Kronprins Gustav Adolfin hylylle Helsingin edustalle avattiin kesällä 2000 vedenalainen puisto muutamia vuosia sen jälkeen, kun hylky oli museolle ilmoitettu. Joidenkin kohteiden kohdalla on kuitenkin asetettava suojelu- ja tutkimusnäkökohdat virkistyssukelluksen edelle. Joka puolella maailmaa tiedetään kokemuksesta, että virkistyssukellustoiminta muuttaa aina muinaisjäännöstä, ja että ikävä kyllä juuri irtoesineet tuntuvat houkuttavan muinaismuistolain unohtamiseen.

Suomen vesialueella on siis satoja vanhoja hylkyjä ja satoja nuorempia hylkyjä, joilla voi sukeltaa. Rungoltaan kokonaisia yli satavuotiaita hylkyjä tunnetaan vähän. Virkistyssukellusten ykköskohteena tuntuu tällä hetkellä olevan ns. keulakuvahylky Trehålskärin saaren luona Hangon läntisellä selällä, ja se on rungoltaan kokonainen rauhoitettu hylky.

Jos löytyy vielä harrastajia, jotka uskovat, että hylkyilmoituksesta seuraa "sukelluskielto", niin soittakaa ihmeessä merimuseoon ja kysykää ja jutelkaa. Kuulen mielelläni, mitä hylkyä ki~oittaja tarkoittaa sanoessaan, että hylyn ilmoittajia on syytetty kajoamisesta ja sen jälkeen sukellukset on kielletty. Minut tavoittaa numerosta 09 40509056 (toimiston numero on 09 40509055). Sähköpostiosoite on maijaJast@nbafi. Merimuseon osoite on: Suomen meri museo, Hylkysaari, 00570 Helsinki . Qj Maija Fast Suomen merimuseo

Jos oletat, että hylkyilmoituksesta seuraa "sukelluskielto" , niin soita ihmeessä merimuseoon!

Kysy myös muista sukellus-tarvikkeista tarjous Arilta!

~~ rmll~TrlllLlÄo,

i'åi)l®

Hämeenlinna, uh.(03) 682 8621, fax 653 7541

,•

,•

•••Tarjoukset voi~assa 2.~.12..2.000 saakka •••

2.00 f>ar1UPLAPUUor "3.2.00,·

FinFiU ALUSPUkU

,•

• 700,· Citizen Prol\'taster #$.LO J#.50,·

E(ite 50 W VALA/SIW 1.600,· SU~1AJAW ..(il>l>u

50,·

1eknoPro kev(ar UIVI1.500,· kfRÄlLYPUSSI Wv(on

30,·

Suunto ~RkÄPUkU 5,5 l\'tl\'t .. koko 50/5J1.

Oceanic I>e(ta/A(fa RfGUf '300 f>ar

Soita autoon

050 517 83 51 EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !

KAUPALLlSEr EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin.

Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin oidät..tä"än TUOTEKUVIA NEr/SSÄ: _spielen

Syyskokous 7.10.2000 Turku

Nuorten sekä naisten maajoukkueet etsivät valmentajia. Edelleen halukkaat voivat ilmoittautua valiokunnalle. Valiokunta valitsee valmentajat ehdokkaiden joukosta.

lopussa kiitos seisoo.

Pari vuotta sitten muistelen Timo "Patu" Ruohomäen jatkuvasti vastaavalla paikalla hokevan että uusia aktiivisia jakamaan tehtäviä. Olen viimeisen kaksi vuotta toitottanut samaa. Kierretäänkö tässä nyt tyhjää kaivoa vai, kun aina vaan samat naamat raataa vuodesta toiseen ilman kiitosta? Minä annankin tässä nyt ainakin julkisen kiitoksen kanssani valiokunnassa toimineille henkilöille.

KIITOS AKTIIVISUUDESTA JA VAPAEHTOISESTA UURASTUKSESTA!!!

Seurat, antakaa kiitosta ja muistaa omia aktiivejanne tavalla tai toisella. Sama hokema - tulkaa mukaan toimintaan - ei ole vieläkään menettänyt tehoaan. Kaikille varmaan löytyy seurasta jotain tehtävää missä voi auttaa. Ei aina tarvitse tulla valmiiseen pöytään.

Ruvettuani puheenjohtajan virkaan sanoin viran olevan kohdallani 2vuotinen.Aika on tullut täyteen, enkä tätä lupaustani nyt peru. En jätä uppopallon parissa toimintaa, vaan keskityn enemmän projektiluontoisiin toimiin, sekä jatkan SM- sarjapäällikkönä (ilmeisesti eläkevirka).

Valiokunta etsii siis uutta pj:tä.Jos on hyviä ehdokkaita niin ottakaapa yhteyttä. Uusi valitaan Riihimäki-cupin aikana tapahtuvassa vuosikokouksessa.

Hyviä pelejä toivottaa Kari "Puacci" Paananen PS. Valiokunta onnittelee "nuorta" yhä aktiivista Y~ö Ristolaa 50 vuoden rajapyykin ylittämisestä.

Puheenjohtajalta

Korttikokeilu

Hyvää alkanutta sa~akautta kaikille!

Takanani on nyt kaksi kautta valiokunnan puheenjohtajan tehtäviä.

Mitä ollaan saatu aikaan kahdessa kaudessa? Ollaanko kehitytty, poljettu paikallaan, onko uusia juttuja, muuta, mitä??! Siinä joukko selkeitä kysymyksiä, koska heti ei tule mitään vastausta, ollaan ilmeisesti poljettu aika paikallaan.

Ideoita on varmasti niin valiokunnalla kuin muillakin aktiivisilla uppopallon ha~oittajilla ollut mutta varsinainen toteutus on kangerrellut.

Kannustankin kaikkia niitä loistavia ideoidenvetäjiä (esim. nuorisoleirit) yhä vaan jatkamaan, kyllä siitä vielä

Tällä kaudella otetaan käyttöön myöskin kokeiluluontoisesti keltaisen ja punaisen kortin käyttö. Mitään muutoksia ei kansallisiin tuomarisäännöksiin vielä tehdä, vaan tämä kausi käytetään ko. systeemin "sisäänajoon". Tulevaisuus sitten näyttää, tuleeko käytännöstä pysyvä.

Korteilla pyritään selkeyttämään jo säännöistä löytyvää pelaajien varoituspykälää. Tuomarihan on voinut varoittaa pelaajia suullisesti ja tämä varoitus on sitten merkitty pöytäki~aan. Näitä varoituksia on kuitenkin käytetty melko varovaisesti, joten uuden kortti systeemin toivotaan helpottavan tätä hankaluutta

Syyskokouksessa osanotto oli niukka.Todennäköisesti myöhäinen ajankohta sekä Turku-cupin nihkeä osanotto karsi aloituskokoukseen tulijoita. Mitään suuria päätöksiä tuolla ei kuitenkaan tehty.

Valiokunta uudistuu, paikkoja haussa Tänä vuonna puheenjohtajan paikalla istunut Kari Paananen sanoutuu irti kokonaan tehtävästä. Puheenjohtajaksi haluavien tulee ilmoittaa halukkuutensa nykyiselle valiokunnalle vuodenvaihteeseen mennessä. Tuomarivastaavan ja tiedottajan paikalle haluavat voivat myös lähettää tietonsa vuodenvaihteeseen mennessä.

Maajoukkueen edustaja valitaan valmentajien keskuudesta kuin myös sarjapäälliköiden vastaava. Lopullinen kokoonpano päätetään 67.1.200 I Riksu-cupin yhteydessä pidettävässä kokouksessa, jossa kullakin joukkueella on yksi ääni.

Uppopallon syysinfoa

Nuorilleja naisille etsitään valmentajaa

ja siten siistivän peliä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole alkaa jakaa kortteja pikkurikkeistä. Kyseessä ei ole siis mikään uusi rangaistus, vaan entisen käytännön selkiyttäminen. Varmastikin yhteisen sävelen löytäminen tuomarien keskuudessa tässäkin asiassa vie vähän aikaa.

Ohessa seuraa ohjeet korttien käytöstä. Ohjeet käydään läpi joukkueiden edustajien ja tuomarien palaverissa ennen otteluiden alkua.

Ohjeisiin voidaan tehdä muutoksia ja tarkennuksia tarvittaessa kauden aikana.

Jä~estävä seura varaa riittävän määrän keltaisia ja punaisia kortteja (3+ 3) sarjakierrokselle (Iaminoitu kartonginpala käy mainiosti).

KELTAINEN KORTII voidaan antaa pelaajalle seuraavissa tapauksissa: - pelaaja käyttäytyy epäurheilijamaisesti - pelaaja syyllistyy väkivaltaiseen peliin - pelaaja rikkoo toistuvasti sääntöjä Kortin antamiseen liittyy aina kahden minuutin rangaistus, joten sitä ei tule antaa heppoisin perustein.

Jos tuomari ei ole varma antaisiko rikkeestä ke~isen kortin jäähyineen vai pelkän jäähyn, tulee hänen aina antaa pelkkä 2 min. rangaistus.

Jos pelaaja saa ottelun aikana kaksi keltaista korttia, tulee tuomarin näyttää saman tien pelaajalle punaista korttia, mikä tarkoittaa pelistä karkottamista. Hänet saa korvata vaihto pelaajalla, kun joukkueen 2 min. rangaistus on kärsitty (kuusi vedessä, neljä vaihdossa). Varamiehellä täydentäminen ei ole sallittua.

PUNAINEN KORTII voidaan antaa pelaajalle seuraavissa tapauksissa: - kahden keltaisen kortin saamisen seurauksena (vrt. edellä) - pelaaja käyttäytyy törkeän epäurheilijamaisesti - pelaaja syyllistyy törkeän väkivai taiseen peliin, vastustajaa vahingoittaakseen

Kortin antamiseen liittyy luonnollisesti aina kahden minuutin rangaistus. Pelaajan karkottaminen vedestä on äärimmäisin rangaistus, joten sitä tulee käyttää tarkasti harkiten.

Jos tuomari ei ole varma antaako rikkeestä keltainen kortti jäähyineen vai suoraan punainen kortti + 2 min, tulee hänen aina antaa keltainen kortti + 2 min.

Kun rangaistusaika on päättynyt, karkotettua pelaajaa ei saa korvata vaihtopelaajalla ottelun jäljellä olevana aikana.

Pelistä karkottamista, joko kahden keltaisen tai yhden punaisen kortin seurauksena, seuraa aina automaattisesti yhden ottelun pelikielto. J?S pelaaja poistetaan koko turnauksesta, voidaan joukkue täydentää varamiehillä seuraavissa otteluissa.

Urheilullisia ja siistejä sa~apelejä toivottaen Jyrki Mutta, tuomarivastaava

DivaripääIlikkö Uppopallo pyörähti divisioonatasolla käyntiin marraskuussa. Sa~at pelataan totuttuun tapaan kaksinkertaisena, ja loppuotteluihin turvaudutaan tarvittaessa.

Molemmissa divareissa pelaa viisi joukkuetta, kuten viime kaudellakin.

Sa~at ovat eläneet jonkin verran, mainittakoon että Ylivieskan urheilusukeltajat ovat nousseet ykkösdivariin ja kakkosdivariin on tullut mukaan uutena Riihimäen urheilusukeltajat. Pori luopui sa~apaikastaan, joka tietenkin on harmillista.

Ykkösdivaria pelaavat joukkueet ovatAhveniston vesipedot,Tampereen Urh.suk, Kokkolan Merisaukot, Jyväskylän Delfiinit ja Ylivieskan Urh.suk Kakkosdivaria pelaavat PSK Kupla, Hyvinkään Urh.suk, Riihimäen Urh.suk, Saaristomeren sukeltajat ja Tornion Urh.suk Anna-Kaisa Pohjonen, divaripäällikkö

Tuloksia Nuorten ja Naisten SM Il-Vuotiaat 13.05. HÄMEENLINNA Najadit - Riihimäen Urh.suk. I - 5 17.09.TAMPERE Najadit - Riihimäen Urh.suk I - 5 Najadit - RiihilJläen Urh.suk 2 - 3 21.10. RIIHIMAKI Riihimäen Urh.suk - Najadit 2 - I Riihimäen Urh.suk - Najadit 4 Sa~an voitti Riihimäki ja hopealle sijoittui Najadit. Paras korintekijä oli Jim Holmbäck Riihimäki 10 korilla.

20-Vuotiaat 13.05. HÄMEENLINNA Kokkolan Merisaukot -Tampereen Urh.suk 7 -0 Riihimäen Urh.suk -Team PoRa (Pori-Rauma) 9 -1 Tampereen Urh.suk. -Team PoRa 7 - 0 Riihimäen Urh.suk - Kokkolan Merisaukot 0 - 4 Riihimäen Urh.suk -Tampereen Urh.suk 4 - 0 Team PoRa - Kokkolan Merisaukot 0 - 10 (0 - 14) 17.09.TAMPERE Tampereen Urh.suk - Kokkolan Merisaukot 0 - 10 (0 - I 1) Riihimäen Urh.suk -Team PoRa (Pori-Rauma) 10 - 0 (luov.)

Kokkolan Merisaukot -Team PoRa 10 - 0 (luov.)

Riihimäen Urh.suk -Tampereen Urh.suk 10 - I (1 I - 1) Riihimäen Urh.suk - Kokkolan Merisaukot 0 - I Team PoRa -Ti1mpereen Urh.suk 0 - 10 (luov.)

21.10. RIIHIMAKI Riihimäen Urh.suk - Kokkolan Merisaukot 4 - I Team PoRa (Pori-Rauma) -Tampereen Urh.suk 0 - 10 (luov.)

Kokkolan Merisaukot -Tampereen Urh.suk 7 - 0 Team PoRa - Riihimäen Urh.suk 0 - 10 (luov.)

Team PoRa - Kokkolan Merisaukot 0 - 10 (luov.)

Tampereen Urh.suk - Riihimäen Urh.suk 0 - 4 Loppuottelu Riihimäki - Kokkola 4-1 LOPPUTILANNE 1. Riihimäki 2. Kokkola 3.Tampere 4.Team Pora Paras korintekijä Jim Holmbäck Kokkola 14 korilla.

Tarkemmin (mm. pistepörssi ja taulukot) <http://www.saunalahti.fi/-vesipeto/uppopallo/tilasto/nuoretOO.shtml> Turku-Cup Turku-Cupissa tapahtui kummia.Ahvenisto hävisi loppuottelussa Riihimäelle.Tiukka kamppailu ratkesi vasta rangaistuspallojen jälkeen Riihimäelle.

Ratkaisevan korin teki Reijo Rantamäki.

Ahvenisto - Nuorten Mj 4 - 0 Riihimäki - Psk Kupla 4 - I Ahvenisto - Saaristomeren Sukeltajat 7 - 0 Riihimäki - Nuorten Mj 2 - 2 Psk Kupla - Saaristomeren Sukeltajat 3 - I Ahvenisto - Riihimäki 0 - 0 Psk Kupla - Nuorten Mj I - 3 Riihimäki - Saaristomeren Sukeltajat 6 - 0 Ahvenisto - Psk Kupla 3 - 0 Nuorten Mj - Saaristomeren Sukeltajat 9 - I Lopputulokset 1. Riihimäki 2. Ahveniston Vesipedot 3. Nuorten Maajoukkue 4. PSK Kupla 5. Saaristomeren Sukeltajat

UPPOPALLON SM-SARJAA Sarjatilanne I.klerroksen Jälkeen

Ott

Voi

Tas

Häv

Maalit

Pisteet

1 0

0 1 0 2 0 1

0 1 2 2 4 4

52-01 20-09 22-05 07-12 09-38 02-47

10 7 6 4 2

Ahveniston Vesipedot, Hämeenlinna Kuopion Urh.suke~ajat

Riihimäen Urh,sukeltajat Tampereen Urh.suke~jat PSK Kupla. Espoo Partiosuke~jat. Helsinki I.KielTOs Hämeenlinna 4-5. 11.2000 Kupla - ~ihi mäkJ 1-3 Kupla - Tampere 6-2 Kuopio - Parsuk 4-1 Parsuk - Ahvenisto 0-21 Kupla - Ahvenisto 0-15 Kuopio - Tampere 1-1

Kuopio- Riihimäki Kuopio - Kupla Tampere - Ahvenisto Riihimäki - Ahvenisto Kupla - Parsuk

Tampere - Parsuk

0-0

Tampere - Riihimäki

~ihimäki - Parsuk

17-1

Kuopio - Ahvenisto

1-0 14-1 0-8 1-2 5-0 0-6 0-1

UPPOPALLON NUORTEN PM·KISOISSA Holstebrossa, Tanskassa Suomi voitti PM-kultaa Ruotsi kaatui loppuottelusa 1-0 Suomen maalin teki Riihimäen Tomi Suomalainen

PADI 5 STAR DIVE CENTER

SEVEN SEAS OY SYVSTARJOUKSIA OVH

MARES Frontier- takkiliivi - erittäin hyvä perusliivi - integroidut painolaskut

3.250 mk

NYT!

2.200 mk

MARES Plana Avanti- räpylät OVH 500 mk

NYT!

MÅRKÄPUVUT Sporasub - 7mm - kaksiosainen

850 mk

OVH 1.450 mk

KUIVAPUKU Camaro - 6 mm murskattu neopreeni - irtohuppu

5.250 mk

Northem Diver Aqua Pro - trilaminaatti - kiinteä huppu

4.950 mk

OVH OVH

350 mk

NYT! NYT!

4.500 mk

NYT!

4.450 mk

Uudet mallit tunkevat taas liikkeeseemme ja vanhat mallit lentää ulos poistohintaan !

TULE MEILLE - TÄÄLLÄ ON REILU MEININKI! Seven Seas Oy www.deepdive7seas.com Keinulaudankuja 4 B jarmo.mailasalo@deepdive7seas.com 00940 HELSINKI mervi.nertamo@deepdive7seas.com Tel: +358 9 5613 5920 petterLnystrom@deepdive7seas.com Fax: +358956135921 dive@business.com

Eterna Monterey

THE DIVER'S WATCH Satin-finished stainless steel case. Cambered, scratchresistant sapphire crystal, antireflection coated on both ............. .i6 sides. Water-resistant to 500 m (approx. 1700 feet). Satin finished stainless steel bracelet with built-in extension system. Mechanical movement: self-winding mechanical design with ball-bearing-mounted rotor (Eterna invention). 25 jewels. Date window at 3 clock.

Black luminous dial with luminous hands. Ratcheted unidirectional bexel, minute graduations, luminous guidemark.

Maahantuoja: Kultakeskus Oy Kellotoimisto puh. 03-65711,faksi 03-6161520, www.kultakekus.fi .-'--," .

-'"~".::

Rape Koivusaarija Mikko Heikkilä

o Suom n rannikon ICOM Markkinajohtaja tarjoaa!

aarrelaivat

ICOM:n laatuun luotetaan. Valitse sinäkin turvallisuu-tesi vuoksi:

Jälleen uusi, todella kaunisasuinen hylkykirja on nähnyt päivänvalon Otavan kustantamana. Ulkoasultaan ki~a on paras mitä olen nähnyt eikä sisällössäkään ole mitään vikaa.

Ki~an tarkoituksena ei ole olla mikään kaiken kattava luettelo rannikoidemme "aarrelaivosta" eikä se sitä olekaan vaan se on paremminkin katsaus niistä. Kaikki ki~assa esitetyt haaksirikot eivät ole kaikille, varsinkaan nuoremmille sukeltajille tuttuja, edes kuulopuheina. Osa tekstistä on vanhan lämmittelyä, mutta ei se alenna ki~an informatiivista antia, koska ennemmin painettuja ki~oja on vaikea löytää edes antikvariaateista.Toisaalta hyvin kirjoitettua tekstiä on hauska lukea, vaikka sisältö olisi tuttuakin.

Sisällöstä nousevat erikoisesti esiin tarinat Hanneke Wromen holkista ja kooste Vrouw Marian paljon medioissa tilaa saaneesta löytöhistoriasta.

Wromen holkin luvun lopussa Koivusaari ottaa kantaa hylyn mahdol-

IC-M1euroV Kännykkäkoko, 280g. Vesitiivis 1m/30min lisälaiteliittimellä.

IC-M3euro Jämäkkä uutuus, 395g.

IC-M4Seuro Kiinteästi asennettava perusradiopuhelin.

IC-MS01 euro Kiinteä radiopuhelin. D-Iuokan DSC lisävarusteena.

t:\INSAI KD

W

PL 156

FIN.()()181 HELSINKI

W Fax.

+358-(0)9·685 3860 +358-(0)9·885 3870

www.insalkoJi

Uutuus

(._--_.__._----_.._----_...._---_..._....__..._---_.....__....__....._._--_.__....._-_.._.•.._." \

UUSI TUOTE SUKELTAJILLE AX - JOINT RELAX - uusi fysiologinen suukappale, joka on suunniteltu lisäämään sukeltajien mukavuutta ja poistamaan päänsärkyä ja leukalihasten jännitystä ja kipua.

Ominaisuudet: 1. Anatominen: seuraa tarkasti ienmuotoa, ja siinä on esimuotoiltu paikka jokaiselle hampaalle, kulmahampaista viimeiseen takahampaaseen 2. Fysiologinen: puremapalan paksuus ja kulmataso sallii leualle luonnollisen lepoasennon ylläpitämisen mikä poistaa puremisen tarvetta 3. Henkilöllinen: termoplastisen materiaalin etu on se, että sitä voi helposti muotoilla oman hampaiston mukaisesti.Tämän tuloksena puremavoima jakautuu tasaisesti jokaiseen suukappaleen kohtaan, lisäksi JAX pysyy vahvasti kiinni ärsyttämättä ikeniä 4. Hyödyt: leukalihasten rentoutuminen. Leukalihaksiston ja päänsäryn tekijöiden poistaminen.

Lisätietoja: Loris Borro 050 - 581 2380

I

SUSL 200~

I

JiSENISTÖN IKÄJAKAUMA

I

1

I

JAX on italialainen Quattro Ti Dentech:n viiden vuoden kehitystulos.

JAX on tekninen tuote, jolla on haettu 13 patenttia.

JAX on CE-hyväksytty ja sillä on vuoden takuu.

JAX myydään kaikissa hyvin varustetuissa sukellusliikkeissä.

lisesta paikasta ja vie sen Snappertunan ulkosaaristoon. Sieltä on kuitenkin aika matka Hiittisten rannoille, joista väitetään tavaraa nostetun. Ottamatta sen kummemmin kantaa lähes neljäsataa vuotta vanhoihin asioihin totean vain, että tutkimattomia ovat hylkytavaroiden kulkutiet.

Porvoon kultakaleeri, jonka retkestä on lehdessämmekin joskus kerrottu, kuten lähes kaikista muistakin ki~an kohteista, on tunnettu,ja eri lähteistä kootut sukelluskertomukset samoin. Aikaisemmin niistä on esiintynyt eri ki~oissa katkelmia, mutta nyt ne ovat koottuina yhteen. Tosiasiat tästäkin kohteesta ovat suhteellisen epätarkkoja. Kunnes joku sukeltaa kyseisellä alueella tai vetää sivukaikua ja "mikäs se toi pättärä on pohjassa".

Borstön Sankt Mikaelkaan ei ole uusi asia, mutta muutamat kuvat nostetuista esineistä ovat, ja ki~oi­ tuksen loppu kappaleeseen voin hyvällä omallatunnolla yhtyä 'Venäläi-

1

I I

0-10 10 20 - 30 30-40v 40-50v.

50 -

1

~1 ]

1

I !

I

Jäseniä yhteensä 11300 Seuroja 206 ........................................................................._.....................................................................................................

50 '. ,~,.

.

, )

_"'_..~~-,_ ..~. __.~.,./

-ft J '

.'j~1\:?~:~~J j"

==- .- 4

,gL. . S;., -l€) M;.E,N -R·NN.NII~@ N 'R ~l

AA ~RE ,~c B~ IV~T

Seuraavana onkin sitten todellinen jymy-yl-

läty~:.:~~!svallat

osti venalalslltä Kanadan Ja maksu, laivalastillinen kultaa, lepää Klipperi Orkney:ssä, jonka pitäisi olla Hangon ja Gotlannin välillä. Laivaa on etsitty arkistoista ja ruotsalainen Forsberg väittää jo paikall istaneensa sen. Sukellusten ja etsinnän rahoittaja vain puuttuu (olisiko halukkaita).

Vähemmän tunnettu on tarina panssarimonitorista nimeltään Rusalka,joka lähti Tallinnasta kohti Helsinkiä ja katosi sen tien. Ei aivan täydellisesti, sillä Helsingin edustalla aIkoi ajelehtia hylkytavaraa ja myöhemmin vielä laivavene. Onnettomuus aiheutti melkoisen huhumyllyn, mutta kaikesta aiheuttamastaan kohusta huolimatta "Rusalka" piileskelee vielä Suomenlahden syövereissä.

Konjakkilaiva jönköping nousee seuraavana meren aalloista. Laivanhan upotti U22. Mutta koko tarinaahan on taas setvitty lehdistössä aikanaan niin paljon, etten siihen sen enempää kajoa.

S/S Kyroksen meri matka eri vaiheineen on melko uskomaton tarina sinänsä. Se liittyy läheisesti sukellusveneen päällikkö Vesperiin, joka liikkui Pohjanlahdella miten tahtoi ja kaappasi matkansa aikana pitkän rivin laivoja kuten mm. jönköpingin.

, / ' -;

~" ~ , ~

': "

:~:;:::-

.~

~ Rauno K01VUSAARf!.

Mikko Hf uam.}.

sen Sankt Mikaelin hylkyä ei ole vieläkään tutkittu kokonaan", ja omakohtaisesta kokemuksesta voin vain todeta, että nostetut esineet ovat vain pintaraapaisu lastista.

Vrouw Marian tarinasta on eri lehdissä ollut katkelmia sen löytymisestä lähtien, nyt ne ovat kokonaisuutena eikä nippuna lehtileikkeitä jonkun mapin sisällä. Koko tarina on kuin salapoliisikertomus, joka etenee askel askeleelta, ensimmäisten esineiden nostoon saakka. Mitä sen jälkeen on tapahtunut onkin sitten toinen asia, jota ki~oittajat eivät ole lähteneet ruoti maan. Fiksu asia.

De Catherinenkaan tarina ei ole uusi, mutta kuten monet muutkin, se on nyt kokonaisuus. Koivusaari kumppaneineen ei ole ki ~an mukaan vielä paikallistanut itse hylkyä jossa pitäisi olla mukana osa hopealastia. Asia, joka ei tietenkään ole aivan vähäpätöinen seikka.

Toistaiseksi Suomessa on riittänyt puhdasta vettä melkein joka paikkaan. Kuitenkin mm. Naantalissa on jouduttu vedensäästökuurille, koska puhdasta käyttövettä ei ole riittävästi. Pohjavesivarat eivät ole loppumattomat eikä pintavesiä voi juoda ilman puhdistustoimenpiteitä.

Suomalainen käyttää vuorokaudessa vettä reilut 150 litraa, josta 60 litraa kuluu peseytymiseen ja 40 litraa vedetään vessanpöntöstä alas. Henkilökohtaista vedenkulutustaan on melko helppo vähentää muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä. Varsinkin vanhat WC-kalusteet kuluttavat vettä tuhlailevasti, yhdellä nykäisyllä jopa 12 litraa. Uusissa malleissa kulutus on pienempi Vanhankin WC:n säiliön tilavuutta voi pienentää laittamalla sinne vedellä täytetyn ison limupullon: joka kerta vedettäessä kuluu vähemmän vettä.

Mielenkiintoiseksi nousee S/S Kyros, jota jönköpingin löytänyt CStar sukelIusyhtiö etsi vuonna 1999.

He väittävät. että laiva on löydetty 9 1 metrin syvyydestä mutta varmistukset ovat tekemättä. Lastina pitäisi olla konjakkia ja likööreitä.

Niinhän pitäisi.

Seuraavana esitellään höyrylaiva Antava ja sen 290 tonnia kuparia.

Minkälaatuista kupari oli, ja oliko siitä kulta jo pelkistetty pois, ei ole tiedossa.ja mitä sisälsivät kansilastina olleet kollit, joiden arvo oli lastipapereiden mukaan suurempi kuin kuparin. Hylky on edelleen löytymättä ja taitaa myös jäädä, meri ei helpolla paljasta salaisuuksiaan.

Mutta mitä etsittiin Upinniemestä vuonna 1925. Löydettiinkö jotain, ei ki~a kerro, mutta palaa asiana vähän myöhemmin kertoen, että kateissa oli venäläisten emigranttien piilottama kulta ja platina-aarre.

Emigrantit olivat piilottaneet omaisuutensa mereen Vuonna 1934 haettiin taas lupaa etsinnälle. Ensin saksalaiset ja sitten myöhemmin pelastusyhtiö Neptun.

Ki~an kertomuksista osa on tarua ja osa totta kuten aina. Mielestäni ki~a on hyvä ja täydentää hyvin jokaisen hylkysukelluksesta innostuneen nuoren ja miksei vanhemmankin sukeltajan ki~ahyllyä. joskus hylkyasioita tutkineena ja niissä sukeltaneenakin uskallan suositella kirjaa joululukemiseksi ja saa sen lukea muulloinkin. ~ Eka Metsävuori

Vedensäästövinkkejä

SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU

Urheilija joutuu käymään suihkussa ehkä tavallista tallaajaakin enemmän, eikä puhtaudesta olekaan syytä tinkiä. Suihkussakin vedenkulutusta voi

vähentää, ensinnäkin hankkimalla vettä säästävän suihkun ja toiseksi omilla tottumuksi lla. Suihku kiinni saippuoinnin ajaksi, eikä turhaa veden juoksutusta, vaan viileä, nopea ja virkistävä peseytyminen - ja taas säästyi kymmeniä litroja puhdasta vettä. Veden lämmittäminen kuluttaa rutkasti energiaa, joten kuuman veden kanssa kannattaa olla tarkkana. ~ MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke

Ursuit -tuoteperhe laajenee Pursuit:lla Oy Tamsafe Ltd liiketoiminta, tuotteet ja tuotemerkit ovat 21 .9.2000 ki ~atulla kaupalla siirtyneet Ursuk Oy:n omistukseen.

Pursuit pukujen valmistus tulee jatkumaan keskeytyksettä Ursuk Oy:n toimitiloissa.

Samalla päivämäärällä olemme sopineet Suomen ammatti- ja viranomaissektorille tapahtuvan Pursuit tuotemerkin myynnin ja markkinoinnin keskittämisestä Oy Sea Safety Scandinavia Ltd:lle.

Ursuit -tuoteperheen olemassa olevat jakelukanavat säilyvät muilta osin ennallaan.

Oy Tamsafe Ltd aloitti toimintansa vuonna 1993 ja on siitä asti vahvistanut asemiaan ammattisukelluksessa ja pintapelastustehtävissä käytettävien pukujen valmistajana. Pursuit on laajasti tunnettu ja arvostettu tuotemerkki, niin kotimaan kuin myös muiden Pohjoismaiden ammattipiireissä Pursuit jatkaa luontevalla tavalla Ursuit -tuoteperheen kehitystä ja tulee entisestään vahvistamaan Ursuk Oy:n asemia alan Pohjoismaisena markkinajohtajana.

H4l00 Ansioituneita jäseniämme CMAS****- sukeltajakortti Antero Parmalle Hopeinen ansiomitali: Olli Pankka Mikkelin Urheilusuketajat ry, Leo Qvick Mäntän Seudun Urheilusukeltajat ry, Olli Aho, Jukka Grönblom, Jarmo Lehtonen, Arto Mattson ja Jyrki Wahlström Porin Urheilusukeltajat ry, Jorma Viitaniemi, Kai Tuominen, Jukka Levonen, Helge Lampela Raumanmeren Sukelluskerho ry sekä Eero Kärkkäinen Lieksan Urheilusukeltajat Pronssinen ansiomitali:Veijo Sirviö, Anssi Nykänen Outokummun Urheilusukeltajat ry, Esko Tuunainen, Harri Meino, Harri Männistö Porin Urheilusukeltajat ry, Johan Huldin, Leif Öhman Ekenäs Sportdykare Piray rf, Jari Huhtamäki, Arto Terrimäki, Veikko Häyrynen, Jyrki Mutta, Pekka Joutsen, Jarmo Jokinen, Kari Kutila, Kai-Jukka Juurikivi, Rami Riikonen, Henri Viinikainen, Tero Aulanko,Aki Ojala, Riku Riikonen, Marko Enberg, Jari Hovikorpi, Teemu Vaasvainio, Pertti Latikka, Petri Nieminen, Urvelo Miettinen ja Mikko Rassi Ahveniston Vesi pedot ry Onneksi olkoon kaikille ansioituneille, kiitos panoksestanne urheilusukelluksen hyväksi!

Vuosikokouksessa päätettyä Seurojen valtuuttamat edustajat valitsivat Jouko Laitisen jatkamaan puheenjohtajan työlästä "postia". Toivotamme kaikki Jokelle onnea matkaan.

Johtokunnan kokoonpano tulevana vuonna on: Jari Autio, Mika Pohjonen, Kari Back. Pekka Kaikumo, Pentti Parkkila,Veli-Matti Pynnönen, Matti Pöntinen, Antti Saarnio sekä varajäsenet Oili Pöyliö ja Petri Lepistö.

Puhelu

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 200 I hyväksyttiin seuroille esitetyssä muodossa.

Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteritoimiston esittämät muutokset ja tarkennukset liiton 1999 syyskokouksessa hyväksyttyihin uusiin sääntöihin hyväksyttiin.

Katsaus verotukseen Suosittelemme, että seurat hankkisivat SLU:n julkaiseman A5 vihkosen, joka kertoo lyhyesti nykyisin osittain sekavasta verokäytännöstä.

Hinta on muistaakseni 70 mk ja sitä myydään SLU:n myyntipalvelussa.

Lyhyesti muutamia esille tulleita asioita: Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen ei merkitse sitä, että seura joutuu verovelvolliseksi. Jos seuralla on ennakkoperintärekisteriote, se saa ulkopuoliselta (esim. kunta) korvauksen bruttomääräisenä. Jos seuraa ei ole merkitty rekisteriin, maksaja on velvollinen suorittamaan 12 prosentin ennakonpidätyksen.

Koulutustoiminta on verovapaata silloin kun se kohdistuu omaan jäsenistöön, rajoittamaton asiakaskunta aiheuttaa ongelmia. Kannattaa olla huolellinen kun mainostaa kursseja!

Ei pidä paikkaansa, että tilinpäätöksen ylijäämä aiheuttaa välittömästi veroseuraamuksen.

Asioidessaan veroviranomaisten kanssa urheiluihmisten on hyvä muistaa, että verottaja ei välttämättä tunne kovin hyvin liikunta-asioita.

Yhteydenottoa kannattaa siis valmistella huolella, että pystyy antamaan omasta asiastaan riittävän laajan ja selkeän kuvan.Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myöskin Britaan ja Mikaan.

Vakuutus asiaa Meillä on edellisten vuosien tapaan taas jäsenistössämme henkilöitä, joiden nimi on ÖÖö. Jos sinusta, uudesta vakuutuksenottajasta tuntuu, että henkilötieto-osa on jäänyt palauttamatta, toimi nyt välittömästi.

Kaikille niille, joilla on ollut vakuutus ja ne uudet, jotka ovat henkilötietoosansa liittoon palauttaneet. saavat vakuutusyhtiöitä vuoden vaihteessa uuden maksulapun ensi kaudelle.

Huom! vanhoja lomakkeita ei saa käyttää ensi vuonna, joten seurojen edustajat pistäkää ne roskiin. Kiitos.

Muuten jälleen kerran kauhistelen sitä uhkarohkeutta mitä jäsenistöstämme löytyy, sukelletaan ilman voimassa olevaa vakuutusta. Hinnat 165 mk tai 295 mk eivät ole kovin

JOULURAUHAA, HYVÄÄ JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA toivottaa toimiston tontut Brita, Mika ja Riku!

korkeat, "jos jotain sattuu" se sattuu lompakon päälle tai mahdollisiin jälkeenjääneisiin. Ryhdistäytykää nyt ihmeessä, toivoo Scubamother (SCM FIN 000 1).

Perätön huhu!!!!!!

Suomessa liikkuva huhu väittää, että M2- ja M3- kouluttajilta vaadittaisiin pakollinen syväsukelluskurssin suorittaminen sillä uhalla että kouluttajaoikeudet perutaan jos sitä ei suoriteta. Tämä HUHU ON PERÄTÖN. SUSL:lla ei ole mitään tarkoitusta pakottaa ketään sukeltamaan 40 m syvemmälle missään olosuhteissa.

Pl - kurssin oppilaspaketti Oppilaspaketin hintaa lasketaan tuntuvasti. 1.1.200 I alkaen PI-oppilaspaketin hinta on 380 mk.

PI-kortti tulee jatkossa oppilaalle kotiosoitteeseen postiennakolla ja maksaa 180 mk + toimitus- ja postikulut, eli saman kuin kaikki muutkin aikuisten sukelluskortit.

Toimisto lomalla joulunaikaan Henkilökunta pitää kertyneitä vapaita joulun ja uuden vuoden välipäivinä 27-29.12.

Toimistossa päivystää uusi työllistettymme Jari Nieminen, joten aivan älyttömän kiireelliset asiat voidaan silloinkin hoitaa tietyllä varauksella kun kyseessä uusi työntekijä. ~ Soitellaan, soitellaan ...

Me vakiväki vietämme joululomaa 23.12.-1.1.

Tuona aikana toimistossa päivystää uusi työllistettymme Jari Nieminen, joten vain älyttömän kiireelliset asiat voidaan hoitaa, silloinkin tietyllä varauksella, koska kyseessä on uusi työntekijä.

SUSL KOULUTTAA

Huhut "kymmenistä sukeltajien kuolemantapauksista" M1-KURSSI Aika: 19.-21.1. ja 2.-4.2.

Paikka: Siikaranta-opisto, Kirkkonummi Hinta: 3450 mk

M1-KURSSI Aika: 6.-8.4. ja 20.-22.4.

Paikka: Siikaranta-opisto, Kirkkonummi Hinta: 3450 mk

M3-KURSSI Aika: 6.-10.6.

Paikka: Tvärminne Hinta: 3450 mk

NITROKSIKOULUTTAJAKURSSI Aika: 24.-26.8.

Hinta: 2450 mk

M1-KURSSI Aika: 7.-9.9. ja 12.-14.9.

Paikka: Avoin (Etelä-Suomi) Hinta: 3450 mk

M2-KURSSI Aika: 28.-30.9. ja 12.-14.10.

Paikka: Avoin (Etelä-Suomi) Hinta: 3450 mk

MUITA TAPAHTUMIA JA KOULUTUSTA 17.2. Koulutuspäivä, Etelä-Suomi 3.11. Koulutuspäivä, Pohjois-Suomi

perättömla.•

II

Viime aikoina on liikkunut huhuja, joiden mukaan tä· män vuoden aikana olisi kuollut ennätysmäärä sukeltajia.

Tämä huhu on kuitenkin täysin perätön. Virheellisen in· formaation liikkeellepanijaksi on saatu jäljitettyä Etelä· Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (ESLU) puheenjohtaja ja Helsingin kepulainen kaupunginvaltuutettu Martti Huhtamäki, joka on katsonut tarpeelliseksi kirjoittaa Kamppi-Eira -lehdessä seuraavasti: "Näin muistutamme niistä monista sukeltamisen vaaroista, jotka ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet jopa kymmenien suomalaisten kuoleman omissa likaisissa vesissämme. Samalla kerätään varoja Suomen Urheilusukeltajien liitolle ja uppopalloi. lijoille."

Todellisuudessa SUSL:n tietojen mukaan vuoden 2000 aio kana Suomen vesissä on tapahtunut YKSI kuolemaan johtanut sukellusonnettomuus, ei "kymmeniä". Ulko· mailla on lisäksi valitettavasti kolmelle suomalaiselle sattunut kuolemaan johtava sukellusonnettomuus tämän vuoden aikana.Yhteensä koko 90·luvun aikana sukeltajien kuolemantapauksia on ollut 28.Vastoin Huhtamäen väi· tettä SUSL ei ole millään tavalla rahastanut yhdelläkään näistä valitettavista sukellusonnettomuuksista.

Kun SUSL:n edustaja tiedusteli puheenjohtaja Huhta· mäeltä mihin hänen tietonsa onnettomuuksista perus· tuvat Huhtamäki ilmoitti että hän oli tarkoittanut asian huumoriksi eikä hänen sen vuoksi tarvitse tarkastaa fak· toja. Kun häneltä kysyttiin mitä erityisen humoristista hä· nen mielestään on kuolemaan johtaneissa sukelluson· nettomuuksissa hän ilmoitti että ainoastaan "lukutai· dottomat typerykset" suuttuvat tällaisista asioista.

SUSL on kirjallisesti pyytänyt ESLU:n hallitukselta selvitystä siitä, onko heillä yleisemminkin tapana naures· keila jäsenistönsä kuoleman tapauksille.

Niitä 65 SUSL:n jäsen seuraa jotka toimivat ESLU:n toi· mialueella Uudellamaalla kehotetaan tiedottamaan toi· minnastaan parhaansa mukaan ESLU:lle niin että se voi· si ryhtyä jakamaan vaihteeksi myös asiallista tietoa myös laitesukelluksesta. ~ Mika Rautiainen

SUSL

MyydääYl

-----------------~------.

Sukelluslamppu Akkupaketti kiinnitetään pulloihin, valopää käteen handsfree-toiminnalla Sis. 12 V akku, laturi, muovinen salkku 040-5878141, Reijo Ollila

TAMMIKUU

Me Sukeltajalehden tekijät toivotamme kaikille sukeltajille ja sukellusseurojen toiminnassa mukana touhuaville OIKEIN HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA sekä TURVALLISTA JA AKTIIVISTA SUKELLUS- JA TOIMINTAVUOTTA 2001!

Leena, Reijo ja Eka

TAPAHTUMAKALENTERI 2001

6.1.-7.1. Riksu-Cup 11.1.

Uppopallon SM-sa~an kilpailut 20.1.

Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup 18.1 . -19.1. Uppopallon maajoukkueleiri 19.1.-21.1. MI-kouluttajakurssi I.osio 25.1 .

Uppopallon I-divisioonan kilpailut 27.1 .

Liittokouluttajapäivä

Riihimäki Suolahti Siikaranta Helsinki

HELMIKUU 2.2.-4.2.

MI-kouluttajakurssi 2.osio

Siikaranta

3.2.

Uppopallon SM-sa~an kilpailut 10.2.-1 1.2. Uppopallon maajoukkueleiri 10.2.-11.2. Räpyläuinnin SM-kilpailut Tampere 9.2.-11.2. NS-ohjaajakoulutus ja valtakunnallinen Norpparalli 17.2.

Sukeltaja- ja kouluttajapäivät SLU-talo/Helsinki 17.2.-18.2. Uppopallon PM-kilpailut Oslo/No~a 24.2.

Uppopallon I-divisioonan kilpailut

MAALISKUU maaliskaikana Sinettiseurakierros Uppopallon SM-sa~an kilpailut Räpyläuinnin CMAS seurajoukkueiden Maailman Cup Malmö/Ruotsi 17.3.

Uppopallon SM-semifinaali 24.4.-25.4. Räpyläuinnin CMAS seurajoukkueiden Euro Cup Unkari 31.3.-1.4. Uppopallon SM-finaali Riihimäki 3.3.

3.3.-4.3.

HUHTIKUU

OHJEET SÄHKÖISESTI TOIMITETTAVISTA AINEISTOISTA KÄYTEITÄ vÄT OHJELMAT Vastaanotamme Adobe Acrobat PDF-tiedostoja ja FreeHand-, QuarkXpress-, Illustrator- ja PageMaker -dokumentteja.

Tallenna raakateksti RTF-muodossa.

6.4.-8.4. MI-kouluttajakurssi 1. osio 7.4.- 8.4. Räpyläuinnin PM-kilpailut 8.4.

SUSL:n kevätkokous 15.4.-16.4. Uppopallon I-divisioonan kilpailut 20.4.-22.4. MI-kouluttajakurssi 2.osio 21.4.-22.4. Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus 28.4.-29.4. Räpyläuinnin Euro-Party 29.4.-30.4. Uppopallon Vesikko-Cup

Siikaranta Västerås/Ruotsi Lahti Siikaranta Tampere Unkari Kouvola

FONTIT Adoben FontFolio 7.1 PostScript tyyppi I-kirjasinleikkaukset.

TrueType -kirjasinleikkauksia ei saa käyttää. Muut fontit grafiikkamuodossa.

KUVAT JA GRAFIIKKA Korkearesoluutioisina CMYK-kuvina (256 dpi) EPS- tai TIFF-formaattiin.

EPS-kuvissa ei voi käyttää DCS-moodia (yhdestä kuvasta 5 eri tiedostoa).

VÄRIT Väriarvot määritellään prosessiväreinä (CMYK).

PAKKAUS Macintoshissa CompactPro- tai Stuffit-ohjelma ja PC/Windows-ympäristössä Zip-pakkausohjelma. Pakkauksien tulee olla itsestään purkautuvia.

AINEISTON TOIMITUS Zip-, CD-ROM, JAlr, tai 3,5" -levykkeellä sekä sukeltaja@bansaprint.fi

VEDOSIfoUS JA TULOS11USLÄHE11E Liitä lähetykseen aina tulostuslähete sekä vedos tai värimalli.

Vedos voidaan toimittaa myös faksilla: 010 542 4508.

Ifarkempia tietoja sähköisten aineistojen toimittamisesta ja linjasiirtoyhteyksistä antavat Kunto Koivulanabo 010 542 4445 ja Timo Virtanen 010 542 3510.

Hansaprint Oy

PAINOVYÖPANKKI Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön.

Tapahtumaraportti on aina tehtävä. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh. 09-3481 2257

eiltä valmis paketti tai r.aken,na itse! liS-6020PSC • väri tai M/V kamera • 3.0 m: n kaapeli • 12VDC tai 230VAC virransyöttö • vesitiivis 30m saakka

11 """",, ASEKOOY

ELEKTRONIIKKAOSAITO

Tinankuja 3, 02430 Masala p. 09-221011 f. 09-22101200 elektroniikka@aseko.fi www.aseko.fi

i

'SUOM.EN URHEILUKIRJO ~ . STADION ~ ODZ5D HELS1NKl