Urheilusukeltaja 4 1976 by Sukeltajaliitto ry

URHEILU

Kulunut toim i ntakausi alkaa lähestyä loppuaan. Auttamattomasti mieleen tulevat seuraavan vuosikokouksen henkilövalinnat.

Omalla kohdallani ei ole ongelmia. Kouvolan kokouksessa jo ilmoitin toimivani vain tämän vuoden nykyisessä tehtävässäni. Haluaisinkin muistuttaa seuroja siitä , että kun valitsette ehdokkaita johtokuntaan, tulisi kiinnittää huomiota heidän mahdollisuuteensa myös toimia. Johtokunnassa työskentely vaatii sekä matkustamista että h yvää yhteistyöhenkeä , johtoportaas een ' kuuluminen edellyttää työskentelyä lIIton puolesta. Ikävä kyllä useimmiten löytyvät pahimmat siitä joukosta, jotka vähiten ottavat osaa toimintaan. Monta kertaa on arvosteltu sitä, että kokouksia on pidetty muualla ku i n Helsingis så, ja sen lähiympäristössä Olemme kuItenkin sen tosiasian edessä, että seuroja on kautta koko Suomen On ko htuutonta vaatia aina samoja hen kilöitä matkustamaan pitkiä matkoja, vaan pyrkiä jakamaan matkat kaikk ien kesken.

Kulunutta toimikautta ajatellen, IOytyy sieltä positiiv i siakin puolia. Apu nani on ollut sellaisia hen ki l Oltä, joid en kanssa on ollut Ilo työs kennellä. Ilm an heidän apuaan en va rmaa n olisi selviytynyt tästä to im ikaudesta Johtokunta on kokoontunut useimmin ku i n mitä alun per in oli suunniteltu. Katsoin asioiden hoi don sitä vaat ivan, jotta kaikki py syisivä t pa remmin perillä asioista ja pääm U ristä.

Toimintamme on laajentunut ehkä liiankin nopeasti. Tama taas Johtaa sIIhen, että seurojen ja liiton välinen t oiminta on pakosta polkenut paik oillaan. Tämä välivuosi, joksi tätä nimi tln silloin Kouvolan kokouksessa, on ollul paikallaan. Nyt on pyritty j ArJesttmään liiton s i säinen toiminta järjestyk seen Ja jossak i n määrin ehkä päästy tulok sllnkino Ehkä seuraavan vuoden voisi, suunni tella seurojen ja liiton väli seksi toimin tavuodeksI. Täytyy vain to ivoa ettei t ule mltäA n takapakk ia , joka Jarrotta isi t oImintaamme

Make

URHEILU

SUKELTAJA

27 10. 1976

3 PuheenjOhtaja 4-5 M i inalaiva Ladoga 6 Haavoittuva saaristo 7 IImoittelua 8- 9 The F i nnish Sealions 10 Suomen sukelluslääkär iyhdistys ssittäytyy 13 Margaritana Margaritife ra 14- 15 BiskopsO 17 Sukellusviikonloppu Tu r,us sa 18 N i ch t Oiver 19 Järvi -Suomen leiri 20-21 Van ha troolarl muistelee 22-25 Elvytys t apahtu m a 26 Kort Sammanfat tning

TOIMITUSSIHTEERIL T Ä

Kesä on takanapäin, vaikka meillä sukeltajilla avovesikausi vielä jatkuukin. Nä i n syksyn tultua kerätään kesän sato talteen. Siksipä täältä toimituksesta taas kerran pyyntö Teille räpyläkansa Olkaa ystävällisiä ja lähettäkää kesäkertomuksianne sekä kuvia sukell usharrastuksestanne Kukaan ei ole seppä syntyessään, joten tilkka rohkeu tta Ja homma kä y. Ihan vaikka omin sanoIn. Mitä laajemmalta teks tiä tulee, sitä paremmin lehtemme ed u staa meitä kaikkia

Ja kiitokset Tefll e , jotka oleUe lehteämme avustaneet. Seuraava eli joulukuun numeron viimeinen tekstien jättöpä i vä on 10 11 , joten kynät käteen. Seuraavien paikkakuntien kerhojen sihteereille tiedoksi: Mikkeli, Savonl i nna, Joensuu, Varkaus , Kuop i o, Iisalmi , Kajaan i , Kokkola, Oulu, Kemi ja Rovaniem i. Joudun työni pUO lesta joskus käymään paikkakunn i llanne ja m i elelläni passaisin , j os mahdollista , halIiharjoituspäivi ks1. Olisitteko ystävällisiä ja lähettä isltte pos tikortilla tiedot päivistä ja ajoista. Tavattaisiin! Päätoimittaj a kirjoitti numerossa mm. ' Kun joku rikkoo rauhan, tu omitaa n kaikki" Tämä on valitettava tosiasia. Jälleen on kesän t oiminnan tiim oilta kalkunut negatIIvisia uutisi a toimitukseenkin. JOkain en menkööt 11seen sä , ja mie tti kööt oli sik o vo i nut käyttäytyä toisin. Täll ä menoll a meiltä lop p uu pian rantautum isalueet. Ja mitä te rveisten kai vertam iseen tulee, voisi· vat ne oJIa kaiverre ttuna vaikka o man hyyskän sei nään, kuin rakkaan l aivavanhu ksen pintaan sen viimeisellä lepopaika l la. Teolo og i ses tl ajatellen pyhäi nhäVäi stys tä. Myös N orja sta on ku ulun ut kaik u ja Osol11aa kurlnalafsuuden puutetta ja nimenomaan i tsekurin , koska sama nlaIsia tapauksia jou dutaan pui maan vuodesta toiseen , M illblnkahan me tulemme ai kuis iksi? Minä ja te!

Hyviä lämpfJsu kelluksia Ve sa

PÄÄTOIMITTAJALTA

Kesäkin on sitten oh i, sukelluskesänä ka i t tavanomainen , kuka oli enemmän vedessä,kuka vähemmän.

Hangossa oli kesälelri , tuloksena yksi uusi hy l kylÖytö museovirastolle ja pari näyttöä vastuuntunnottomuudesta. Toinen hortoilee pienellä kumiveneellään yökauden etsimässä " Eira " a ja aiheutti hälyytyk sen merivartios t olle To i nen "rike" k ohdi stui koko le i riin , sukellusturvallisuusluennot jä i vät pitämättä , l uennoitsija kun ei lupauksistaan huol i matta suvainnut saapua koko lei r ille Olikohan leir i läisten aliarvostust a, vai mitä. Olisi tarvittu tekoja , ei l upauksia

Kalkki kunnia Keijo Vanhalalle , joka sai leir i n kuitenkin mallikkaasti läpi, al'u smurheista h uoli matta. Hankolaisten " MIA" ja Jussin " KUKOURI" kantoivat sukeltajia pitk i n ja poikin saaristoa, josta heille kaun i s kiitos

Kalastuski l pai lu ja räpyläuinnitkin vietiin rutiinilla lävitse. Huippukalaksi nousi Antti Ahvenen yli 5 kiloi nen hauk i Leiristä v i elä Uskon Ja to ivon, että ensi kesänä leiri on nistuu vielä paremmin, kaikki pitävät sanan sa Räpylä on entistä ehompi ja leiril äisiä tosi paljon Ja nyt se tärkeäm pi asia. Kohta on liittomme 20-vuotisjuhl akokous. Henk ilövalinnat ovat jälleen edessä. Johtokun tamme tyOkenttä pai suu ja paisuu vuosi vuodelta Eri tehtäv iin me tarvitsemme joukkoa, Joka saa Jotain aikaan. ' Osa nykyisistä on erovu o rossa. Heidän tilalleen on saa tava vereksiä voim ia, on saatava henkilöitä jotka tiedostavat vast uunsa Ja myös se isovat sen takana. Ei johtokunnan " t uoli" saa olla paikka , j ossa ajetaan oman minän k orostamista. Vaan se on palkka, jossa t ehdään työtä meidän kaikkien hyväksI. Nyt a loitetut työt kantavat hedelmäA vasta vuosien kulu tt ua. Tämän vuoks i on erovuoroi suu s hyvä. Aina on joku "vanha" mukana, Joka tietAA m itä on työn alla.

Tänä syksynä on erovuorossa monta pitkään mukana ollutta. Monta kokousta on kulu nei si i n vuosiin mahtunut. Paljossa on saa tu olla mukana Jos yhteinen asia on vienyt vapaa-aikaa ja energ i aa , on se varmasti myös antanut paljon Hyviä tovereita, ikimuistoisia yhdessäolon hetkiä j a paljon muuta Yhtenä eroavana, toivon että vaaleissa käy t etään harkintaa , johtokunnan yksimielisyydes t ä ja aktlv i teetista riippuu koko liittomme toiminta, on mu i stettava että yhteen hi i leen puhaltamalla saadaan ai kaan " kunnon ro i hu ".

Ja lopuksi: Valtiovalta näki hyväksi supistaa urheilumäärärahoja. Supistus tuntui meidänkin pussissamme. Se piire i hin li i ttyminen kun on vieläk i n kompastuskivenä. Mitä enemmän meitä on " vi ral li se$t i" s i t ä paremmat mahdollisuudet on liitollamme saada "voitto kot ii n " raha kaku n jakam i sessa Ottakaamme nyt tavoitteeksi "kaikki mukaan p ii ri toim i nt aan " Raha kun ratkaisee lii t totason to/m i nnoissakin

Se siitä.

Eka

Krimin sodan jälkeen aloitti Venäjä laivastonsa vahvistamisen. V. 1869 laskettiin vesille Baltian laivatelakalta PietarissaPanssarifregatti MININ, joka oli vahvasti panssaroitu ja varustettu voimakkaalla tykistöaseistuksella (4 kpl 8", 8 kpl 6" ja 14 kpl kevyttä tykkiä). Minin oli tyypillinen ns. välikausialus, joka oli varustettu purjealuksen takilalla ja 5300 hv: n höyrykoneella, joka antoi sille 10 solmun nopeuden. Alus oli kooltaan huomattavan suuri sen pituuden ollessa 98 m , leveyden 16 m ja syväyksen 8 m

Sota-alusten kehitys 011 kuitenkin nopeaa ja aluksessa suoritettiin laajoja muutostöitä Kronstadtin telakalla, missä se muutettiin miinalaivaksi. Sen panssarointia, takilaa ' ja tykistöaseistusta vähennettiin ja alus varus-

MIINALAIVA "LADOGA"

tettiin 4: lIä 3"-tykillä sekä miinaruumalla, johon mahtui 800 miinaa. LADOGA-nimisenä miina- ja estealuksena se palveli Venäjän keisarillisessa laivastossa, jonka vanhin palveluksessa oleva sota-alus se oli ensimmäisen maailmansodan puhjetessa. Ladogan ollessa paluumatkalla Utön vesiltä miinoitustehtävlstä, se ajoi öron sisääntuloväylällä 14. 8. 1915 saksalaisen UC-4 sukellusveneen viikko aikaisemmin laskemaan miinoitteeseen. Ladoga upposi kolmessa tunnissa 40 m: n syvyyteen 1 mpk: n päähän öron eteläkärjestä. 1920-luvulla aluksesta nostettiin 2 tykkiä, mutta pian tämän jälkeen hylky jäi unohduksiin. Vuoden 1975 syksyllä turkulaisen urheilusukeltajaseuran Marlin-Clubin sukeltajat löysivät Ladogan hylyn, joka

kuten kaikki Suomen aluevesiltä löydettävät sota-alusten hylyt kuuluvat v: Ita 1939 peräisin olevan asetuksen mukaan Puolustusministeriölle. Ladogaa on tutkittu kesän 1976 ajan Sotamuseon johdolla, joka samalla valvoo hylkyyn suoritettavia sukelluksia ja myöntää tarvittavat sukellusluvat. Tällä hetkellä Ladoga on rauhoitettu pelkästään tieteellistä tutkimustyötä varten ja sukelluslupa on yleisen käytännön mukaan myönnetty vain hylyn löytäjille sekä valtion tutkimusviranomaisille. Ladogasta on nostettu tähän mennessä verrattain runsaasti sekä aluksen varusteita että henkilökunnalle kuuluneita esineitä, joista on tarkoitus järjestää Ladogaa esittelevä näyttely Sotamuseossa v 1977 aikana. Markku Melkko

Kesällä -75 oli useasti turkulaisissa sukelluspiireissä puheenaiheena venäläinen sotalaiva Ladoga. Aluksesta ei kuitenkaan tiedetty juuri vain se, että alus oli tuhoutunut miinaan ajossa ensimmäisen maailmansodan aikana jossain örön eteläpuolella. Kuitenkin tuona kesänä oli hylkyä etsitty uutterammin kuin koskaan ennemmin. Kaikuluotaimien piirturit olivat piirtäneet metreittäin örön vesien pohjamuotoja saamatta kuitenkaan merkkiäkMn uponneesta hylys tä. Kunnes 23 päivänä elokuuta turk ulaista urheilusukell uskerh o MarII n Club ' a onnisti. Olimme saapuneet paikalle, örön eteläpuolelle, saadun vihjeen perusteella ja aloittaneet luotauksen. Kaikuluotain oli piirtänyt vain tasaista pohjaa syvyyden vaihdellessa 30 ja 50 metrin väliUä noin tunnin ajan, kun paperille ilmestyi vihdoin selvä piikki, jonka aiheuttaa esim rautahylky Otimme kierroksen uu des taan ja piikki uusiutui, jolloin pudo tl mme ankkurin ja koesukeltaja lähti tarkistamaan piikin aiheuttajaa. Ei ollut riemulla rajaa, kun Pekka tuli plnnaJle ja ilmoitti köyden olevan kiinn i Iso ssa rautamastossa. Olimme lö ytäneet Ladogan , vaikkakaan emme ollee t asiasta vielä silloin aivan varmoja. Ensimmäisten sukellusten aikana kuitenkin totesimme hylyn olevan sotalaivan, koska alus oli aselstettu. Muutoin alus näytti ehjäitä ja mikä parasta, se oli pystyssä. Vettä oli kannelle 33 metriä, ja näkyväisyys noin 3 metriä. Teimme löydöstä ilmoituksen viranomaisille ja pyysimme lupaa jatkaa sukeltamista hylyssä. Sotatieteen Laitokselta saimmekin heti luvan sekä ohjeet hylyn tutkimiseksi. Syksyn aikana varmistui kuvavertailujen avulla aluksen nimeksi Ladoga, mutta vasta nimen löytyminen peräpeilistä todisti sen.

Syksyllä teimme toisenkin hylkylöydön Ladogan vierestä sillä ankkuroidessamme Ladogaan, osuikln ankkurimme hylyn vieressä olevaan noin 11 metriseen laivaveneeseen Tämä apuvene on kuulunut Ladogaan, sillä siitä on todisteena isot taavetit aluksen paapurin puoleisella kyljellä. Ah,ls on rautarunkoinen ja höyrykonekäyttöinen.

Varsinainen tutkimustyö Ladogassa

WUn "'Ii'1 "011) b" ty.lnb _' 1 f ,6ii""" C1'1t UllMllltdlla' oor '8"n bi gulIg b•••,IIf'II,...... "'"',_ _ !iIlinbou blt Ql" ÖI. 0" 5, ull b I.d}s !DIin.n tom.n an aI .Tllo .nlglng nur 'JlOp A,i"'1II llJllnnllnll'

Valokopio saksalaisesta sukellusvenesodankäyntlselostuksesta.

"LADOGA" JA MARLIN CLUB

alkoi vasta tänä kesänä kolmen, viikon kestävän leirin merkeissä. Ensimmäinen leiri oli jo toukokuun 29 päivänä. Leirien aikana olemme tutkineet aluksen komentosillan ja merenkulkuhytin, josta löysimme mm. erittäin hienon ja hyvin säilyneen sekstantin läätikoineen ym. merenkulkuvälIneistöä. Toisena alueena ofemme tutkineet hylyn peräosassa sijaitsevia upseeritIloja, josta olemme nostaneet erilaisia valaisimia, sekä kristalli että posliiniastioita Pienenä erikoisuutena mainittakoon aluksesta nostetut äänilevyt, jotka nostet-

tuamme puhdistimme sekä äänitimme nauhalle. Levyt ovat venäläistä valmistetta, tOisellepuolelle äänitettyjä , mutta esim. "troikan" sävel soi puhtaasti levyllä.

Viimeiselle leirille osallistui myöskin Laivaston sukeltajakurSSi, joka nosti hylystä mm. kompass ikaapi n. Samalla leirillä oli myöskin mukana filmiryhmä, joka kuvasi nostotö itA televi sioelokuvaa varten , joka esitettäneen ensi talven aikana televisiossa Viimeisen leirin aikana keskittyi tutkimustyö keulaosaan , jossa ovat laivan varastot. Löysimme mm. "merimiesarkkuja", jotka sisälsivät henk. kohtaisia tavaroita mm. suomalaisia ja venäläisiä rahoja. Keulasta löytyi myöskin lasipulloja, joissä o"levat pikkelssit olivat täysin säilyneitä, sekä soodaves ipulloja joissa maku oli vielä tallella.

Tällä hetkellä tutkimustyö on vielä kesken sillä aluksen kaksi a l empaa kerrosta ovat vie rä tutkimatta, mutta ensi kesänä on tarkoituksenamme tunkeutua niihin.

Marlln Club psta topi Teriö

Maamme rannikko on rikkonainen mutta kaunis kaikkine saarineen ja luotoineen. Luonto on ulkosaariston luodoilla karua, sileitä kallioita, matalia ruohikon tai katajikon peittämiä kareja. Sisäsaaristo reheviä , lehti- ja havupuita kasvavia saaria Kauniita suojaisia lahdenpoukamia, joissa auringon valo siivilöityy puiden lehtiverhon läpi ja heijastelee kuvajaistaan tyynessä vedessä. Salmia, saarten välissä, jotka suorastaan houkuttelevat seikkailuretkilIe. Ihmiset, jotka siellä asuvat ovat ystävällisiä ja avuliaita. Koska he tietävät miten armoton meri voi olla , ottavat he aina apua tai satamaa tarvitsevan lämpimästi vastaan. Ankara luonto ja sen kovat elinehdot ovat painaneet heihin merkkinsä , mutta aina on väsyneelle ja meren murjomalle veneilijälle lämmin kädenpuristus ja kahvikupponen löytynyt.

Näin on ollut , mutta lämmin kädenpuristus on vaihtunut taskussa puristettuun nyrkkiin, kahvikupposen saa itse keittää. Miksi nä i n? Muutamat vi ime vuodet ovat riittäneet pilaamaan ne vanhat hyvät suhteet , joita on vuos ikausien henkilökohtaisilla kontakteilla saatu aikaan On aika ikävää , kun saaressa , jossa olet parikymmentä vuotta käynyt ystävänä, isäntä istuu tuvan penk i llä ja lähtee to i seen h uoneeseen sisään tullessas i ja sanoo mennessään: " Hyvästi, me ei on enää mitään asiaa ."

M i tä sitten on raaristossa tapahtunut? Kauni i t sileät ranta l<alliot on pilattu nuotioilla , lahdenpoukamat heittele-

HAAVOITTUVA SAARISTO

mällä pohjat täyteen muovipusseja ja pulloja. Lehdot, joissa ennen valo siivilöityi oksaston lävitse , on revitty. Puista on katkottu oksat. Papereita on heitetty joka paikkaan ja ennen niin kaunis luonto on pilattu. Ei ole ihme , että saaristolaiset ovat katkeria. Lain mukaan saa rantautua, mutta kohteliasta on kysyä siihen lupa. Sen sai ennen, makkaran- tai kalanpaistonuotiollekin sait ennen luvan, kuinkahan nyt mahtaa olla.

Keitä me tästä saamme kiittää. Omaa itseämme. Kauniin ja ainutlaatuisen saariston vapaus alkaa olla menetettyä. Toiset ottavat sieltä elantonsa. Toiset vain mellastavat. On kummallista miten kaupungissa asuva perhe villiintyy saaristossa. Koirien annetaan ajaa lampaita ja jäniksen poikasia. Perheen kultaiset lapset ilmakivääreillään laulu linnut. Kiinn i saaduilta linnunpo i kasilta. puhkotaan silmät tai katkotaan siivet. Perunankuoret heitetään laidan yli mereen, pullot ja kaljapurkit rantakivikkoon Korkeintaan roskat kerätään veneessä muovikassiin , joka heitetään, minnekäs muualle kuin , ankkuripoukaman rantaveteen.

Mikä riivaa ihmisiä , mikä saa heidät tekemään niin. Nykyaikako? Vai ajattelemattomuutta?

Joka tapauksessa, oli kuinka hyvänsä Meidän olisi sukeltajina ja saariston käyttäjinä huolehdittava siitä, että ainakin meidän veneidemme jälkiä ei tarvitse kenenkään parsia. Roskat joko poltetaan tai kuljetetaan pois Rannat puhdistetaan ja jätetään koskemattomiksi. Ne " pakolliset" metsäs.säkäyntien jäljet ja jätteetkin kun voidaan helposti jonkun kiven tai mättään alle.

Me o l emme helposti erottuva ryhmä saariston käyttäjiä , joten toimiamme myös seurataan Hoitakaamme asiamme siten , että voimme häpeämättä sanoa olevamme sukeltajia. Nyt sitä ei aina vo i tehdä. Mellastamisella ja roskaamiselle me joudutamme saariston sulkem i sta. Meillä kuten muillakin veneilijöillä on paljon parantamisen varaa.

Tuliko omaan nilkkaan Edellisessä lehdessä vihjailin tästä asiasta Nyt se on karvasta tode ll isuutta. Ulkosaaristolaiset kertoivat ryhmästä , jonka koirat olivat juoksuttaneet lampailta jalat rikki kivikossa Lapset , ne äidin kullat , huutaneet koko YÖf), ja muutenkin metelöineet. On valitettavaa , että kun kaupungista lähdetään saaristoon lomalle , niin lomaa otetaan myös käytöstavoista. Se on kuitenkin väärin Kyllä sama järjestys pitää olla vieraissa kuin kotonakin. Ikävä kyllä, myös vanhempien käytöstavat ovat lomalla. Ei voida lapsia syyttää jos veneilijän jäljiltä rantakallioita löytyy laatikkokaupalla tyhjiä viinapulloja, puut on koristettu varmuusesineillä ja terveys-siteillä. Käytettyjä vc-papereita kuljettelee lämmin kesätuuli pitkin rantaa. On mieltä ylentävää nousta maihin pitkän ajomatkan jälkeen, kun ranta on kuin kaatopaikka. Ei ole ihme, että saaristolaiset ovat yrmeitä

OSTETAAN - MYYDÄÄNVAIHDETAAN

Tämä on kaJkki en lehtemme lukijoitten käytetlävissä. Ilmoitustekstit on toimitettava tOimi tussihte erjflemm e kirjallisina Lehti laskuttaa Jlmoituksll?ta mk 5,- per rivi.

Halutaan ostaa 12-lItfalsen ter'apullon KANTOTELINE

Pyydln kohl. soittamaan numeroon 90--418541 klo 17-20.

Ostan kahdet 2x7 I POSEIDON PAINEILMALAITTEET

Harry HoIland Puh. vlrka-alt. (90)1862840.

Halutaan ostaa hyväkuntoinen P. Hyvlrlsen aIkaisemmin harmaasta kllltlviplntalsesta kum lsta valmistama SAMMAKKOMIEHEN PEE-HOO KUIVAPUKU.

Seppo Pirinen RIomaa 73900 RAUTAVAARA

Pakinoitsija Plin palstalta Helsingin Sanomista lainattua:

Kympin huuli: Sukeltajat ovat kuulemma lakon partaalla. Työnantajat ovat näet alkaneet vaatia kellokortteihin vesileimoja.

UUTTA - UUTTA - UUTTA

Tällä palstalla tulemme esittelemään alan uutuustuotteita. Kuvat ja tuotetiedot on toimitettava ilmoitusasioittemme hoitajalle

SUOMEN

URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY

esUtel1 kesäkuussa ammat11sukeltajien odqUarTlan uutuuden , Aquadyne DMC-7 -sukelluskypärAn Kypåråssä on va-puhellnta varten slsäänrakennetut kuulokkeet ja sitä on myös seoskaasusovellutuksena Aquadyne DMC-7 -kypArl on työsuojeluviranomaisten hyväksyma. Hln·· ta mk 7.500.-.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO r. y. YLlMÄÄRAINEN YLEINEN KOKOUS pidetään perjantaina 12.11.1976 alkaen klo 19 Tampereen UImahalIitalon kokoustilassa, osoite Kortelahdenkatu 26, 2 kerros. Kokouksessa päatetään liiton toimintasäännön 4§ 12§, 15§, 19§ ja 20§: n muuttamisesta. Johtokunnan muutosehdotus postitetaan seurojen edustajille. Johtokuhnta

SUOMEN UAHEILUSUKELTAJAIN LIITTO r. y. SÄÄNTOMÄÄRAINEN SYVSKOKOUS (vaalIkokous) sunnuntaina 28. 11. 1976 alkaen klo 11.30 Turussa Hamburger Börs'ssä, osoite Kauppiaskatu 6. Kokouksessa käsiteIlaAn sääntöjen määrAämien asioiden lisäksi liiton toJmintasäännön 4§, 12§, 15§, 19§ ja 20§: n muutokset.

LIITON 20-VUOTISJUHLAA vietetään samassa paikassa jo lauauantaina 27 11. alkaen klo 19.00 (Impivaaran ulmahalHssa pide1tävien räpytäuinnin SM-hallikilpailujen jälkeen) Kokouksen esi1yslistan ym. asiapaperit sekä 20-vuotisjuhlien ohjelma lähetetään seurojen edustajille eri 'kseen posti1se. Johtokunta

ILMOln

AUTUMINEN

UPPOPALLO MEST ARUUSSARJAAN

Tiedot oltava toimistossa 15. 11. 1976 mennesä

Sarjamaksu 150:- joukkue. liiton toimistosta maksuohjeita.

Ilmoittautum inen

Suom.n UrhellusukeltajaJ" UfHo ry.

Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki 25

1966-1976

Kesällä' 1964 alkoi eräs sukelluksesta kiinnostunut nuorimies nimeltä Altti Laakso etsiä itselle'en sukelluskavereita. Ja samaan aikaan oli asialla muitakin sukellusalokkaita mm. Timo Puska, Taisto Kästämä, Kurt Nyberg. Niihin aikaan asiasta kiinnostuneet löysivät ystävänsä sukellustarvikeliikkeistä, sekä Suomen Urheilusukeltajat r/y: stä. Näin kävi silloinkin vuosi vierähti sukellustaitoja kehittäessä. Syntyi kuin itsestään 4 "vihreää sukeltajaa" käsittävä iskuryhmä, joiden ajatukset, mielipiteet sekä hilpeä sukellusmieli oli kuin yhteen luotu. Jo vuonna -65 kesällä päätettiin ns. lyödä päät yhteen ja perustaa oma pieni, mutta tehokas kerho.

Syyskesän kuluessa alettiin keksiä sopivaa nimeä kerholle ja loppujen lopuksi päätettiin antaa hieman kansainväliseltä haiskahtava nimi The Finnish Sealions. Ja niin elokuun 17 päivänä pantiin valmiiksi leivottu anomus yhdistysrekisterlin sääntöineen. Mutta eihän se oikein ottanut onnistuakseen, kuitenkin useiden sinnikkäiden yrItysten seurauksena sinetöitiin kerhomme yhdistysrekisteriin tammikuun 241966. Tämän jälkeen anoimme Suomen urheilusukeltajain liiton jäsenyyttä 16. 3 -66. Kun oltiin saatu kerhon asiat järjestykseen päätettiin lisätä jäseniä noin 10 henkeen, ja niin saatiinkin silloin kerhon toiminta täyteen käyntiin. Koko kesä sukelIettiin ahkerasti, oli liiton järjestämä leiri Högsorassa. Aurinkoinen lämmin kesä suosi silloin sukeltajia. Vuonna -67 keväällä tapahtui seuraava suurempi tapahtuma kun alettiin suunnitella kesälle vähän jatkoa ja saatiinkin loisto idea. Uintikilpailu heti jäitten lähdettyä, oli useita mah dollisuuksia joista yksi ' oli Porvoon joki. Pantiin toimeksi hieman informaatiota ympäriinsä ja homma lähti pyörimään kuin itsestään.

Ajankohta oli huhtikuun loppupuolella, osanottajia oli peräti 17, joista oman kerhon jäseniä 6 henkeä. Näyttää siltä, että siitä onkin tu11ut erittäin positiivinen tapahtuma kesää odotelles-

sa, jonka paikallinen Murena R/y onkin kunnialla hoitanut jatkossa.

Kesä meni jälleen harrastelun merkeissä, mutta ilman paineilmaa sukeltaminen ei oikein onnistu, joten otettiin päämääräksi kompressorin hankkiminen kovan säästämisen jälkeen voitiinkin sitten kompressori tilata.

Päätettiin ostaa heti alkuun kunnon peli, ranskalainen Bernard 200 IImin. Se muutti kerhomme toiminnan paineilmojen suhteen, eikä enää tarvinnut olla arkipäivä ja liikkeiden aukioloaika saadakseen ilmaa.

Vuonna -69 kesällä järjestimme yhteistyössä Merlkissa r/y: n kanssa viikon mittaisen leirin örsär nimisessä saaressa Helsingin itäpuolella lähellä Emäsaloa. Osanotto oli suuri, ilmat suosivat aurinkoa - tyyntä ja elämä hymyili. Joulukuussa järjestimme suuret yleiset joulujuhlat Lauttasaaren poliisien majalla, jossa syötiin puuroa, laulettiin joululauluja ja oli siellä myös joulupukkikin. Monen jäsenen mieli teki kuitenkin kotimaan vesien ulkopuolelle, joku ehdotti Etelää mutta Pohjoinen voitti. Aloitettiin suunnitella sukel-

lusretkeä jäämerelle, innostus oli valtava, kohteena oli Kirkenes Jo aijemman kirjeenvaihdon tuloksena oli luotu suhteet Kirkenäs Froskemans klubiin, jonka puheenjohtajana toiminut Steinar Oshaug otti meidät lämpimästi vastaan ja kertoi Pohjois ' Norjan sukellusolosuhteista ja näytti hyvän paikan, jossa voisimme leiriytyä.

Olosuhteet yllättivät meidät täysin positiivisesti, jopa niin paljon, että alettIIn suunnitella uutta retkeä. Vadsö: hön, joka sijaitsee Ruijan niemellä. Mukana suunnittelemassa oli muunmuassa Ahveniston vesipedot, mutka osottautul niin sukelluksien kuin VAfilmaukslenkln osalta erinomaiseksi. Saavuttihan Kallu Pohjoismaiden VAfilmikilpailussa hopeaa, filmillä mikä oli otettu Vadsössä. Meillä oli myös mukana autoissa La-radiopuhelimet ja totesimme niiden tarpeellisuuden autojen ja veneiden välisessä liikenteessä. Saatujen kokemuksien perusteella päätimme lisätä kerholaisten keskuudessa LA-puhelimia ja talven aikana saimme kokoon seitsemän laitetta.

Samaan aikaan oli liikkeellä suunni-

SUOMEN UHHEILUSUKELTAJAIN LIITO JU L • JA 20 •

TUHUIIIMPIVAAHASSA

Pohjoismaiden hienolmmassa uimahallIssa

27. 11. 1976 KLO 15.00

ORION-maija edottaa kiinnitystä.

SVUL::n Varsinais-Suomen SukelfusJaos tempaisee jälleen

- Räpyläulnti

Kaikki matkat - Vapaasukellus: Miehet 50 m, naiset 25 m - Lalt esukellus; Laite eri oslneen vapaa, kunhan vain on Suomessa hyväksytty

Kilpailu suoritetaan CMAS:in sääntöjen mukaan.

Kilpailun Järjestäjien harras toivomus: Ennakkollmofttautumlset ajoissa Ja niin pian kuin mahdollista. (Palkintohankintojen Ja muiden Järjestelyjen vuoksi).

Sääntötiedustelut: Peter Jansson 921-402561. ilmoittautuminen: UR-SUK 921-337790, Niemelä 921-19944.

RAUTAINEN KISA RAUTAISILLE SUKELTAJILLE. (Onko muuten lääkärintodistus kunnossa.)

telma Etelään suuntautuvista sukellusretkistä ja niin lähtikin 6. kerhomme jäsentä sekä Ahveniston vesipetoja, että Merikissoja MallorcalIe.

Koulutus alkoi myös kiinnostaa kerhon jäseniä ja tähän mennessä olemme läpivieneet useampia kursseja, joista suurin kiitos kuuluu Puskan TimolIe ja Laakson AlUlle, sekä monelle muulle aktiiviselle kerhon jäsenelle, jotka saivat myös aikaan jo kauan · kaivatun TV: ssä nähdyn sukelluslippua käsittelevän informaatio filmipätkän, josta

kiitos myös Hannu Karpolle.

Käytyämme Ruotsin länsirannikolla Lillgöpingin urheilusukeltajien vieraana kaksi kertaa ensin kesällä ja sitten seuraavana pääsiäisenä, totesimme että siellä yhtyvät Suomen kesän lämpö ja jäämeren eläin ja kasvi rikkaudet. Kerhomme hankki myös veneen ei kovin suuri, mutta vene kuitenkin. Se on kumivene 5 m pitkä ja 2 m leveä, ja siihen 20 hv perämoottorin. Se on osottautunut erittäin käteväksi näin pienelle kerholle, koska liikumme pal-

jon paikasta toiseen.

Paljon on 10 v. aikana tapahtunut on monta naurua ja hauskaa hetkeä vietetty urheilusukeltajaystävien kanssa, on pale.ltu ja laulettu I paistettu makkaraa lelrinuotioiden äärellä. Mutta jotain on tapahtumassa. Suomalainen urheilusukellus eJää vaikeaa murroskautta, joka ehkä on koetellutkin monen vanhan sukellusveteraanin päreitä, "kaikkine rajoituksineen ja sääntöineen, mikä taas on ymmärrettävää huimasti liSääntyneen harrastajakannan johdosta, vaikka harrastajien määrä lisääntyy niin jotain olemme menettäneet, mutta mitä? Se on helppoa kun vertaa 10 v. takaisia leiritunnelmia tämän päivän tunnelmiin, niin huomaa että ns. Partiofaismainen henki, sellainen niinsanottu "me" henki on poissa. Se on kai tämän het ken korkean elintason mukanaan tuoma ongelma. Vanhemman sukeltajan on ehkä vaikeaa ymmärtää, mutta ei se ole aina tarkoitus kaikkia ymmärtää, vaan t4ytyy koettaa kestää.

Kaikista huolimatta ei kuitenkaan ole syytI menettää toivoa, vaan jatkaa sukeltamista ja pitää se "Me" henki mielessä. 10 v. "historia ei ole kovinkaan mahtavaa luettavaa, mutta toivoisin kuite nkin, että tulisi päivä jolloin voisimme kirjoittaa artikkelin 25-50 tai 100 v. juhlan kunniaksi Urheilusukeltajien luettavaksi oman kerhomme puolesta.

Näissä merkeissä Kallu Karaslahti The Finnis Sealions r/y:n puolesta.

SUOMEN

SUKELLUSLÄÄKÄRIYHDISTYS

ESITTÄYTYY

Su o m en s ukellusll.klrlyhdlstys perustettIIn lokakuussa 1975. Se tuli jatkamaan ka k si vuotta toim ineen Suomen UrheilusukeltaJain liiton alaisen sukellusIllklrltolmlkunnan työtä. Yhdistys muodostettIIn täyttämään sitä suurta sukelluslllkelleleemstl tyhjiötä, joka on vallinnut maassamme.

Sukell usurheIlu. samoi n kuin ammattisukeft us , on alkanut k eh i ttyä nopeaa vauhtia viimeisten viiden vuoden :aikana. Sukellukseen liittyvä lääketiede on pakon sanelemana muotoutunut omaksi erikoisalakseen. Ihminen ei ole tottunut e l ämään jatkuvasti u l koisen paineen ala i sena sukellusolosuhteissa tai muussa yllpa i netyössä. Tämä on selvä riski ihmisen terveydelle. Sukelluslääketiede tuntee monia erikoisongelm i a, kuten syvyyshumala, sukeltajantauti , endogeeninen hyperkapnia sisäsyntyinen hiilid i oksidin keräytymä. Nopeat paineen vaihtelut saattavat vaurioittaa tärykalvoja ja aiheuttaa huimausta jopa tajuttomuutta sekä hukkumiskuolemia.

Menneen vuosikymmenen aikana valtamerten syvyyksien tutk i minen ja niiden rikkauksien käyttöön otto on ollut entistä määrätieto i sempaa. Teknologia ja fysiologia kulkevat käsi kädessä etsittäessä keinoja, joiden turvin ihmistä voitaisiin pitää kauemmin ja syvemmällä hengissä. Kuluneitten vuosien kokemus oso i ttaa , että syvyysteknologiaa ei voida harrastaa ilman ihmisen läsnäoloa syvyyksissä. Sukeltajia ja sukellusaluksia tarvitaan enenevässä määrin jopa Suomen ja Itämeren alueella. Maassamme tulisi seurata sukelluksen kehitystä pitkälti yli urheilusukelluksen tasovaat i musten. ·

Korkeassa paineessa tehtävän tunnel i työn aiheuttamat ongelmat ovat tulleet maassamme tämän vuoden aikana ylipainelääketieteen i ntressip Iiri i n. Metrotunnelin rakentaminen aina 20-30 metrin syvyyteen saattaa vesivuodon tapahtuessa vaatia työskentelyä ylipaineolosuhte i ssa. Tälla i sen työn vaat i ma turvajärjestelmä on m i ttava ja s i too työskentalypaineesta riippuen huomattavan mää rän l ääkäri - ja sairaanhoitohenkilökuntaa Työntekijöitten onge l mat muistuttavat suurest i syväsukellusta.

Maassamme arv i oidaan olevan tällä hetkellä 300-400 ammatt i sukeltajaa. Armeijan taiste l usukeltaj akou l utuksen saane i den määrä ei ole fi edossa. Suomessa on lisäksi noin 3500 urheil usu-

keltajaa, joista paikallisten kerhojen kautta kuuluu yl i 2000 urheilusukeltajain liittoon. lisäksi maassamme toimii yksityisiä ja teollisuuslaitosten palveluksessa olev i a puol i ammattilaissukeltajia, joiden varsinainen toimeentulo on sukelluksen ulkopuolelta. Ammattisukeltajien piiriin luetaan myös valtion ja kuntien palveluksessa , olevat pelastussukeltajat.

Sukelluslääkäriyhdistys aloitti toimintansa tietoisena siitä, ettei sen jäsenille koidu työstään paljoa enempää ku i n suuri k i itos. Lähdimme keh i ttämään maamme sukeltajille mielekästä lääketieteell istä tarkastusjärjestelmää harrastusmielessä. Tavo i tteenamme on joskus tulevina vuosina tarjota sukeltajilIemme koko maan kattava sukelluslääkäriverkosto, johon jokainen sukeltaja voisi paikkakunnallaan ottaa yhteyttä.

Valmiiksi laadittuina ovat ohjeet ammatti- ja urheilusukeltajien tarkastuksiin liittyvistä labo ratorio- ja röntgentutk i muksista. Urheilusukeltajain liiton kautta jaetaan kaikille l iiton alaisille kerhoi lIe lääkärintarkastuskaavakkeita, jotka sukeltajaoppilaat toim i ttavat omalle lääkärilleen Suomessa vaaditaan urheilusukeltajilta kansainvAlIsen käytännön mukaan lääkär i ntarkastus sukelluskurssille tultaes sa sekä uusintatarkastus sukellus uran aikana joka to i nen vuosi tai aina 20 sUkellustunnfn jälkeen lisäksisukel tajan olisi kAyt4vA tarkastuksessa jokaisen pitkAalkalsen sairauden jälkeen. Asetuksen mukaan ammattisukel taja tulisi tarkastaa kaksi, kolme kertaa vu odessa. NAmA tarkastukset ovat h uoma1tavastl laajemmat kuin urhe ilusukeltajien vastaavat. Sukellus lAAkäriyhdlstys osallistuu huomattavassa mUrln urheflusukelta ja i n liiton kerhojen enslapukoulutukseen sekA sukellusonnettomuuksien ehkäisyyn Ja nIIden selvitystyöhön

Yhdisty ksessåmme 011 vuoden vaihteessa 27 jäsenta. joista aktHvlsestl sukellus ta harrastavia kolme neljäsosaa Tällä hetkellä kaikki ovat IUkAreltä mu tta yhdfstyksemme sMntöjen mukaan Jäseniksi voidaan ottaa "myös

muita henkilöitä , jotka ovat huomattavalla tavalla edistäneet yhdistyksen toimintaa." Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus. Joukkoomme kuuluu myös edustajia työsuojeluhallituksesta Tampereelta Lähitavoitteenamme on saada jäsentemme sukelluslääketieteellinen tledontsso nousemaan n i in pa l jon, että'; he pystyvät toimimaan sukelluskurssien opettajina ja neuvonantajina toimipaikkakunnillaan. Olemme järjestäneet kahtena syksynä kaksipäiväiset opintopäivät, joilla on käsitelty sukeltajantautia, korvavaurioita, lääkärIntarkastusten sisältöä ja suori tustapaa, sukellusonnettomuuksien selvittelyä ja t i lastointia jne. Valtion taholta on ryhdytty viime aikoinakiitettävlin toimenpiteisi i n ammattisukeltajien koulutuksen ja painekammiohoidon saattamiseks i kansainvälisesti turvalliselle tasolle Keväällä 1974 sekä merivoimat että valtion palo-opisto hankkivat uusia kaksivaihepainekammioita hoitokammioiksi vanhanaikaisten yksiosaisten kammioitten tilalle. Tulevina vuosina toivotaan maahamme saatavan useita kannettavia kuljetuskammioita, joissa viedään sukeltajantautia tai ilmatulppaa sairastava potilas hoi t<>kammioon. Kannettavissa painekammioissa voidaan hoitaa myös vaikean häkämyrkytyksen saanutta potilasta menestyksellisesti. Tällaisen järjestelmän ylläpitämiseen tarvitaan runsaasti lääketieteellistä erlkoistietoa ja koulutettua henkilökuntaa. Yhdistyksemme eräänä tärkeänä tehtävänä on ollut ja on edelleen toimia tämän organisaation oleellisena osana.

Yhdlstyksemme alkukehityksestä johtuen on ollut luonnollista, että meillä on ollut kiinteät suhteet Suomen urheilusukeltajain liittoon. Viime vuosien aikana liiton kilpailuhenki on entisestään kasvanut j a tämä on tuonut erikoisongelm i a, joista kirjallisuuden mukaan ei ole tarkempaa tietoa. Vaativat urheilusuoritukset paineilmaa hengltettäessä ylipaineolosuhteissa ovat urheilufysiologian neitseellistä tutkimusaluetta. Urheilusukeltajat harrastavat myös vedenalaista su unnistusta sekA laitesukellusta allasolos uhteissa, jolloin nopeus J!l keatAvyys m 4A1'Mvät tuloksen. Tulevina vuosina sukellusIUketledeUA harrastavII ta kolleegoilta vaaditaan entistä enemmän perehtymistä urheIlufysiologisiI n ongelmiin SukelluslAlketledettA harrastavat Joutuvat ongelmien eteen, jotka koskevat sekA ammattl - ja urheiJusukeltaj i a ettA hulppusukelJ usurheilijo i ta Yhd i styksemme on p i en i verrattuna siihen työsarkaan, Joka on edesd. Toivomme tukea Ja kannus tusta valti ovallalta , lääkiriyhdistyksIItA j a k a i k i lta niiltä , jotka haluavat to i mia maamme sukeltajien työkyvyn, tu rv a llisuuden ja t erveyden hyväkSi.

21 4.76

Arto Lahti (1.1.)

Henrik Renvall (1.1.)

Hyvinkään Urheilusukeltajat r. y: n uusi tukialus PELA hankittiin seuralle 23. 3. -76 aikaisemmin RYSÄ lI:n osoittauduttua runsaalle käyttäjämäärälle Illan p i eneksi.

Aluksen satamapalkka on Helsingin Moottorivenekerhon rannassa.

Tekniset tiedot:

Pituus

Leveys

Syväys

Uppouma

Kone

HUippunopeus

Matkanopeus

13,5 m 4,0 m 0,9 m 7 tn S'can hp 12 solmua 10

Sven Löfström, Box 14, 33541 Tampere 54 Puh. 931-59955, myynti suoraan 53761

MAAN SUURIN LIPPUALAN ERIKOISLIIKE PALVELUKSESSANNE

Valmlstamme pienoislippuja )a -vIIrejä, se'uramerkkejä, kulkuelIppuja, kansalllspuku)a Ja

KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ. OTTAKAAPA YHTEYTTÅ.

Alus on rekisteröity 30 hengelle ja varustettu BAUER korkeapainekompressorilla (220-330 bar), sekä LApuhelimella, jonka kutsu on "PELA".

PELA on rakennettu Summassa Tim'perin veistämöllä 1969 ja ollut aikaisemmin ammattikäytössä.

Hyvl nkään Urheilusukeltajat r.y. järjestU aluksella sukellusretkiä pääaslassa Helsingin, Porvoon ja Porkkalan merialueilla.

Lähempiä tietoja aluksen retkistä merelle antaa:

Erkki Nurminen puh 914 / 10219 Aarre NllnimAki puh 914/14633

M/S PELA

Part i o Aitta Oy Helsinki , Urheilu Saarinen lahti , Freetime Shop Oy Turku. Pyöräkellari Oy Turku , Helmer Karlsson Oy Porvoo , Joensuu , A Par1ckola & K: nl Lappeenranta City Kulma Kemi, Urhe rl ulllke Pallo Vaasa Kalastus ja Venetarvlke Rauma , E. Hatakka & K : nl Imatra, UrheIluaitta Oy Kokkola , Kone Akro Torn i o , Asel E Jalonen Salo esine ja Venetarvlke Kuopio , Harrastekesku$ Tampere , laakson UrheIlukauppa 'Salo , UrheIlukeskus Nokia Hangon Urheilu Hanko E VIItanen Hanko Keskusmarket Raahe Erä\ettu Mikkeli UrhelJuväUne Kaunia i nen , Urhellullrke B Borg Tammisaari , Sura & K:nl Uusfkaupunkl.

Kuka tuntee h el mlslm pukan?

Kansallislaulun tekstissä esiintyvä sana maamme köyhyydestä kultaa ka ivattaessa on muuttunut aikojen kuluessa sana n lasku ksi. Taloudellisessa miel essA olemme toki kehitty neet nols1a ajoista kansai nvälisestikin mutta yhä pitää' pa ikkan sa tl etyssa rniel e$sA Ia.ulun vIIttaus luonnonva rolhln: ne voisivat olla huomattavasti runsaammat, jos Itse saisimme mAArAtä. "Ku ltaa" ei ole sanottavasti löytynyt. Useat kalvokse m me toimivat kansa l n- , välisen hi nnanmuodostukiien aiheutta,; mien ja aset1amlen a larajojen ka hd en puolen. Enta s,ltten h e l met? '

Kull an ohella muuan harvoista "ar vokk alsta" luo nnonvaroi stamme on ollut jOklhel mi ,slmpukka (Ma'rgarltana ma rgarltlfera). Parista sen kallelm ,masta helmestä on a.Jka,naan maksettu hint a, joka ylitta-A rahanarv,.oindekslen mu,: ' kaan laskien 30 000 nykyistä markkaa NlltA on joskus ahnehdlttu Ihnokkaastl ku Jn kultaa Lapissa aikan aan eivätkA saa lIstuspaikat ol e suinkaan keskittyneet yksin Lappiin. Kuvitelmat rikastumisesta OIIat ku i tenkin helmisimpukan pyy täjien kohdalla, samaten kuin useimpien ku llankalvaJlenkl n osa:J ta, j ääneet sUkoik si unelmlksl.

Kultakuume ja he lmfku ume ovat l uonteeltaan molemmat sellaisia, että useimpie n niihin sortuneiden j a pysyvlmmAksi anniksi on UlAnyt lu onnonolosuhteiden t untemuksen kehittyminen Taloudellisessa mielessä on usein saatu kokea melkoinen pettymys: tot eamus siltA. ettA tämAntapalnen puuhaon arpap'ellä kuten kalastusktn mo,nastl.

Ennen yleinen laji Joklhelmlsfmpukka on kaikesta harvlnatsuudestaan huolimatta (helmen kantaJana) ollut varsln yleinen pohjaalälnlaJI maamme vlrtaavfssa Sitä, on ollu t lähes kaikkialla ja se on ollut yle inen koko Euro,opassa.Ela imen t u ntemus on kUItenkin IIl1tynyt yleensä he'lm ien tuntemukseen ja helmenpyynnin Si ksi se on ollut a l ueelli sest i läikiUä i stä Itse

MARGARIT ANA MARGARITIFERA

asiassa kaik k ialla maailmassa on tiedetty slmpukan ja helmen y htey s. S'UOlTlessa elää kuitenkin jokihelmisimpukan , ohella puolenkymmentä muuta makeanveden simpukkalajia. Sit en ne, jotka ·perintätiedon n oja lla 1a utelia isuuttaa n ovat eril alsl a simpukoita avalHaet, ovat usei n avanneet vAarAn lajin Helmiä ei o l e oll utkaan. JokJhetmlsimpukan he1mlpllolsuus (jos puhutaan myynUkelpoJsesta tavarasta) val'hte lee. Se on ollut jota1<ln puolen tai ytlden p romi ll en l u o kf:(aa ke.sklmäärln. On ollut melkoinen sattuma, Jos kuka tabansa slmpukolden avall ija on oikopäätä löytänyt helmeo Ja paäs s yt inn ostum aan asiasta Kaikkiall a sie lläkään , missä helmiä alJ<anaan , ennen rauhol tus ta _ totuttUn pyytämään, ei IAheskään ole a in a o sattu erottaa oikeata laji a muiden Joukosta. On saatettu avata summassa kaikki makea n veden lajit, J<;)lta eteen on satt unut.

Meikäläinen simpukka ja sen helm i on tunnettu siis lähinnä siellä, missä he1menp yyn ti jostaki n syystä pAAsi käyntiin. Usein tamA tapahtu i muualta tulleen ' henkilön aloitteesta Helmenpyyntijokia on aikanaan ollut maan etelä- ja länsirannikolla , I1Arajan pi nnassa Tampereen seu duilla, Poh jois- Pohjanmaan slsäoslssa, Kainu ussa j a Lapi ssa.

Pyy;ntl varsinkin mata lissa ves'lssä kehfttyf palkka paik oin tqdelllseksl ry ö stöpyy,nniksl Padottiln kapea t joklväylät. Kun vesi laski, p01mlttiln simpukat pois. Ku n vesi aikoi tulla padon yli , siirryttiin t oiseen palkkaan ., johon 011 sopiva rakenaa uusi pato.

Pyyntlkelpo i'nen kanta saatettIIn tAllä tavoin hävi ttää melkein kokonaan useiksi v,uoslkymmenlksl. laji on hidaskasvuinen. Katsofaan, "että se ,el8 lähes tai satavuotiaaksI. Tässä lAss1. alku suurin pituus hlpoa 15 sentin' maksimla

Pi tkä Ikä heikko koht a '

Jok lhel misimpu kka on nllvfAfnen mutta mu i s t uttaa jossakin määrin, suhteessaan i hm'i seen , maapallon kehittämää suurinta imettäväistä : va l as-

HARRI DAHLSTRöM

ta Se siis elää vanhaksi kuin vaJas. Se tuntuu y btähelpol ta hävittää, kun sef) eli n piiriin päästään käsiksi. Mutta se ei kuitenkaan ole tA ssä mielessä ' aivan niin helppo hävittää - pyynnillå Jos senSijaan otetaan mukaan ' sen muut lu ontoon vaikutt avat piteet , häv iämisvaaran yhlälAlsyydet alkava t taas .iJmetä. .', ' Sim pu 'kan pyyn nin osalta ontos.ia;sja, että se on aina 'kohdistunut suun nilleen neljännesvuosisadan län saavutt anelsli n kantoihin ja sitä vanhempiin Nämä on saatettu hyvinkin teh okkaasti juurlt taa vesistä. t ätä nuoremmat s lmpukat ovat kuitenkin ai na jäänee t ves iin ryöst Opyy nninkin jAlkeen. Niitä on e rittäin vaikea,ta löytää suuriin verrattuna. Tuskin koskaan ne ovat samalla lailla havaittavissa, näkyvissä Sitä paitSi niistä on turha 'etsiä helmiä , j6ten ne ovat tästäkin syystä saaneet j äAd ä rauhaan. Uusi täys ipainoinen kanta kasvaa kuit enki n ylen ' hitaasti luo nn ossa ja hel met sen mukana:, Siksi on saatett u arvioida, että koko laji on hävinnyt. Johtopäätösten teko helposti havaittavissa olevasta kannasta on kuitenk in koko kannan osalta varsin usein osuva harhaan

Nilviäisillä , kuten kaloillakin, on omat vaa Imuksensa veden laatuun nähden. Tähän se ikkaan ei tässä yhteydessä ole tarv i s suoraan puuttua. kantojen kautta havaitsemme ihm i sen tehokkuuden tässä suhteessa paljon paremmin

Jokihelm i simpukka käyttää vä liisäntänään kaloja , 10hikaloja ja erinäisi ä särki kal oja , mm. mutua. El1ei toukka tavoita Itselleen väli- i säntää, siit ä e i i kinä tule 25 vuoden kuluttua mahdollfsen helm iaihi on kan.t ajaa , slmpukkaa (s uhde t ässä si i s eh l;ä 1 : 2000) TAys ikasvuisina naaraista keskikoko i sen vuotuinen doHi suus teoriassa kuitenkin on n 506 000 t ouk kaa Tämän verran se laskudun y'hteydessä mätimunia maa Hmalle. Kannan vuotuinen lisaäntym i nen riippuu suuresti paitsi hedelolÖ lttymisestä , s ii tä , miten runsaasti touk l ila on t avoitettavissaan kaloja väl ijatkuu siv. 16

Istahtaessamme perjantaina 30. pllvänä h$lnlkuuta lIt$pAivAItA IInJa-auton penkille T1l811ntentaan rannassa, oven sulkeutuessa ja auton Ilhtlessl kohti Turkua ymmArSlmme varmasti toistemme sydlmen pohjasta tulleen toteamuksen: "Onnellisesti ohi". KetkA me? No, ensinnäkin Sirpa, ympärivuorokautinen köksämme, Joka varmasti voimakkaimmin sai kokea snorkkelisukeltajan koko nälän valtavuuden noiden viiden päivän aikana. Sitten me muut: Jallu, Pekka-poosu ja minä (kirjoittaJa). Viiden päivän ajan olimme tehneet töitä sanan varsinaisessa merkityksessä aamulla kahdeksasta iltaan kahteenkymmeneen saakka. Kohteenamme oli tusinan verran suupalUeja snorkkellsukeltajla ja voitte olla varmoja, että hiljaisuuden laskiessa Blskopsön entisen kansakoulun maisemiin me Istuimme saunassa ja nautimme löylystä ja hiljaisuudesta ja rauhasta, jota ei yksikään ääni rikkonut. Muut olivat Jo saunassa olleet. Hyvä ohje tlmAn tusinan hlljentämiseksi. Voi muuten olla ylelspäteväkin neuvo. Pannaan sakkl hetkeksi hyvin lämmltettyyn saunaan Kun ' hiki on noussut pintaan ultetaan po-

••• rukka viileässä merivedessä ja 88unoltetaan uudelleen. Tltl toistetaan noin tunnin ajan, jonka jAlkeen sakki tlytetään kuumalla kaakaolla ja volleivillä ja kaadetaan petiin ennen nukahtamlsta. "Tlällä ei tehdä muuta kuin syödään", oli erään leirllälsen kommentti hänen astellessaan ruokajonoon. PitU paikkansa ihan tarkkaan. Syötiin melkoinen kasa ruokaa alkaen lätylstä päätyen sienikeittoon, Jota kaikki rakastlvat juustokeittoa enemmän. Mutta Ihan varmasti tehtiin muutakin. Lukuunottamatta Iltoja, jotka olivat yleensä vapaat, päivät olivat tarkoin ohjelmoldut kaikella mitä hyvän snorkkelisukeltajan tulee tietää harrastuksestaan. PerehdyUiin kertausluontolsesti välineisiin sekä teoriassa että käytännössä. TutkaIJUin sUkeltaJan fysiologiaa la muuta terveyteen ja kuntoon IIIttyvU.. Piirin koulutusohjaaja Jarkko Ranlnen pistäytyi yhtenA iltapAJvAnA puhumassa 11haskuntoharjolttelusta Ja pistlpä lopuksI.. pojat lenkille Ja vihAn harjoittamaan IIhaslilkuntaakln kuntopiIrissä. Harppuunan klslt1ely maaliinampumlskokellulneen oli ehkä suosituin ja

Solmuhar:lollul meneIIIIIn sltl kaikki olisivat latkaneet palelemlsesta huolimatta.

Suunnls t usharJoJtuksissa taas huomattiin, ettA harjoittelu on kaiken A ja 0, muuten joutuu uiskentelemaan runsaasti ylimääräistä hakeutuessaan takaisin harharetkiltä. Poosu, Pekka, olikin sitten yhden koko päivän heltseasA opettaessaan tälle opinhaluiselle tuslnalle sukeltajan tarvitsemia sOlmuJa Ja multa merenkulussa tarvittavia köysltemppuja kuten pJe l ssauksta Ja rlhmauksla. Kun lisäksi sekA enslmmllsenä päivänä että vlimelsenl pllvAnA pidettiin tietojen ja taitojen mlttaustl-lalsuus sekä kirjallisesti että vIImeisenä päivlnl myöskin käytAnnössl oU todettava, ettei viiteen päivään enem· pää asIaa olisi enää mal)tunutkaan.

Ei todella pllvUn. mutta kun otetaan yö avuksi. Suomen UrhellusukeltaJaln Liitolla 011 annettavanaan kullekin osalIistuJa1le erityinen kunniakirJa, Jossa todettiin sen saajan saavuttaneen Jotakin. Ekan kanssa 011 jo ennen leiriä sovittu saavutuksen olleen "räpyIAvarpaan arvon". Ja tottahaQ toki tämAn edestä 011 tehtävä muutakrn kuin syötä- Syöminen kuului myös ohjelmaan

Kuntopllrt kokoontui aina vllllll

Sirpan komennossa

Eikä me pojat pelätty yhtlän

vä ja käytävä saunassa.

Pitkään me tätä "kastamista" pohdimme. Onko se tarpeellinen? Onko liian raaka tapa panna pojat tekemään joitakin perinte i siä kastamistemppuja. Päätimme kuitenkin antaa pienen kasteen ja kun s i tten yöllä istumme ja porukalla joimme myöhäis- ta i varhalatot esimme ettei kastamlnen su inkaan ol/ut väArään osunut toimenpide. Pojat Jotka hetki si tten olivat vähän peloissaan se i ssee t Itse Iku T urson edessä kaatamassa su ihlnsa SI rpan parasta keItosta oli vat t odella " reppavia". Kuka ei oHut yh tään pelännyt kuka taas 011 kokoajan tiennyt minne viet IIn j ne EmmekA me tode llakaan aikoneet ketAAn pelol ella JOkainen sai varmasti heratessUn t iedon kuka herättAjä oli Ja mikä 011 homman n i mi K oettakaa kuitenk in itse k uvitella 1s1\Jvanne ka'ntopaareilla selskan pullo Jalk ojenne reg u laattorl suussa Ja sokea maskl pAAssA yhden aikaan yOI'II Kun sllten pUset )alolllesl Joudut kosteaan Ja ummehtuneessen , jossa ilmoitetaan ettei IKU Tursolla ole tapana keskust-ella kenen kUn kanssa , joka seI soo maalla, n Un ettl siltA vaan veteen VAhAn tietystI tilanne rauholttuu kun havaitsee tulevansa lasketuks l nllkkaJaan myöten lämplmlAn vesl saav ll n. MelllA ei Juuri vaikeuksia ollu t. Kai kk i o lisi mennyt mitä parhaimmin , mutta emme tahtoneet saada

kavereita hereil le. Klytännölllsestl kat'soen saimme oikein ahkerotda saadaksem me unet karistetuiksi kastett avi en silmistä. Liekö alussa mainituilla nukutusohjeiUa ollut oma osansa. Kun tarkastelimme yhdessä lei r in aikana saavutettuja tu l oksia, voimme todeta jokaisen oppineen ainakin jotakin Miten tusina oli viihtynyt, jäi meille osittain arvoltukseksi. Yleisimmät kysymykset, jotka koskettelivat mahdollista pidennystä ja ens i kesän leiriä antoivat ku it enkin jonkinlaisen tunteen siitä, että leiriläiset otivat tyytyväisiä Mitä me sitten opimme? Leiri oli ensimmäinen laatuaan meille , emmekä ole tietoisia , onko meillä Suomessa ai· kaisemmin vastaavia järjes t etty. Vaikka olikin sovittu , että leiri on vapaakaikIlle alle 16 vuotiaille harrastajille , ei muualta maasta osa1llstujla ollut. Sekä hyVä, että vahinko! Toisaalta oli mlele- ' kästä kokeilla tämänlaatulsta junioritoimintaa pienellä ryhmällä ja saada siitä arvokkaita kokemuks ia. Kun enslkesänä järjestetään SVUL: n VarsinaisSuomen piirin urheilusukellusjaoston toimesta BISKOPSö-77 , olemme valm iita ottamaan vastaan hu6mattavasti suuremman osalli st u jajoukon. Toivottavasti silloin on m yÖS k i n mahdollisuus v iettää pitemp i ai ka leiril lä,koska tällö i n lei riaika antaa enemmän jokaiselle.

JOUKO MOISALA

Jatkoa slv. 13••.

isänniksi ja kuinka paljon tavoitettavl ssa olevat isännät voivat näitä kutsumattomia vuokralaisia sijOittaa. SlJs suuresti sekä isäntäkalojen runsaudesta että niiden koosta.

Jo heikonlainenkin ihmisen taholta tuleva, kalakantoihin kohdistUVa muutos voi siis aikaansaada voimakkaan vaihtelun tai muutoksen simpukkakannan lisääntymistehokkuudessa, vaikka nilviäistä itseään ei vedestä pyydettälsi yhtään kappaletta. Toisaalta, suotuisissa olosuhteissa (vaikkapa ihmisen järjestämissä) simpukoita voisi olla jokien pohjat paikoin niin täynnä, että niiden väliin olisi vaikeata yrittää työntää käden sormia. Niin suuria ovat normaali tai epänormaali hukkaprosentti ja teoreettinen lisääntymisteho. Rauhoitettu 15 vuotta

Niiden tietojen nojalla, jotka simpukanpyytäjiltä saatiin aikanaan niiden esiintymisestä kerätyksi, rauhoitettiin jokihelmisimpukka puolentoista vuosikymmentä sitten. Slitä lähtien se on saanutkin olla suhteellisen rauhassa. On kuitenkin otettava huomioon, että tiedot kerääntyivät nimenomaan entisiltä ja silloisilta helmenpyyntialueilta ja helmenpyytäjiltä. Nämä jättivät osan tietojansa ilmoittamatta, kuten myöhemmin on voitu varsin aukottomasti osoittaa. Kuitenkin virallisen simpukkapolitiikan on ollut pakko operoida tuolloin kerättyjen tietojen pohjalta. Siten siis myös siltä pohjalta, mitä tuolloin haluttiin antaa tiedoksi viranomaisille tai muille "kysyjille" nimenomaan pyyntikelpoisiksi ehtineistä kannoista. Kaikkia pyytäjiä ei tietysti edes tavoitettu vastaajiksi.

On varmaa, että simpukkakannat ovat tuhoutuneet monista vesireiteistä niiden biologisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi ja että olemassa on paljon enemmän kantoja kuin rauhoituspäätöstä muotoiltaessa osattiin odottaa. Samaten on varmaa se, että useissa ryöstöpyynnin kohteina olle/ssa vesissä kannat alkavat näkyvästi voimistua. Toisaalta esimerkiksi piisami on siellä täällä saattanut saada aikaan varsin mittavia tuhoja. Mutta ryöstöpyytäjä-plisaminkin keräämissä kuorlkasoissa on aivan valtaosaltaan vain 'täysikasvuisten' yksilöiden kuoria. Toisaalla kannat ovat voineet pysyä suunnilleen ennallaan ja näyttää siltä, että piisami simpukoita saalistaessaan -useimmin asustelee sellaisten vesien' rannoilla, jotka eivät ole aivan pikkupuroja. Suurehkot ja suuret joet sekä jä rvet ovat sen saalistusalueita ja silloin se tekee tuhojaan prosentuaaJisesti laskien enemmän muiden makeanveden slmpukkalajlen kuin jokihelmisimpukan parissa. Täten siellä, missä biologisia muutoksia vedessä ei ole tapahtunut ja missä joklhelmisimpukkaa ei ole arvattu juuri koskaan pyytää tai esimerkiksi sellaisissa vesissä, joissa on tal>ahtunut vähäistä olosuhteiden huonontumista,

saattaa vieiä esiintyä varsin runsaita kantoja.

Helmisimpukan merkitys

Edellä olevasta nähdään selvästi, että Joklhelmislmpukka ei ole mikään muusta luonnosta eri Itään oleva kummallisuus, vaikka siinä olisikin sisällä 10000 nykymarkan arvoinen helmi. Tai pienempI. Sellainen himottu.

Päinvasto i n , kannat eri puolilla maata, sukupuuttoon kuolemiset jne. kuvastavat varsin terävästi vesien yleistä tilaa tai kehitysvaihetta.

Planktonin käyttäjänä nilviäiset, kuten tämäkin, ovat monin verroin tehokkaampia kuin kalat ja siten esimerkiksi lihantuotos hehtaarilta voisi olla aivan toista luokkaa. Tämän eläimen lihaa aikanaan syöneet väittävät sitä varsin herkulliseksi. Taitavalla käsittelyllä s1l'Iä voisi siten olla melkoinen merkitys eläinvalkuaisen lähteenä.

Ensimmäiset helmenviljelykokeet maailmassa tehtiin juuri tällä simpukkalajilla. Silloin todettiin, että helmenviljely kay päinsä ja että se voi olla kannattavaa. Japanilainen helmiteollisuus on jokihelmisimpukoilla Euroopassa suoritettujen tutkimustulosten sovellutusta.

Lajin toukilla ei näytä olevan kaloille sanottavaa merkit ystä, vaikka ne näissä loisivatkin. Eri simpukkalajeja (loisivia) tutkittaessa ympäri maailmaa ei ole voitu havaita mitään sanottavaa epäsuotuista vaikutusta kalakannoissa, joita toukat kAyttävatisäntinään. Toukat viipyvät isännlssAän kiinni muutamia kesäis i ä viikkoja, jolloin kalojen paras syönnöskausi meillä on parhaillaan menossa ja jolloin kalat siten ovat hyvin vastustuskykyisiä.

Tieteelliselle tutkimukselle simpukoilla on tietysti merkitystä. Olipa kysymyksessä sitten tämä tai tuo lajI. Kuinka paljon ja millä tavalla tästä jokihelmisimpukån kohdalla tulee olemaan käytännöllistä hyötyä, sen tuleetulevaisuus osoittamaan. Kuitenkin

erinäisiä työhypoteesin luontoisia olettamuksia tähän suuntaan on jo tehty. Tietoja talteen

Jotta viidentoista vuoden hiljaisuuden jälkeen ruvettaisiin saamaan jonkinlaista yleiskäsitystä tilanteesta jokihelmisimpukoiden kohdalla, on käynnistetty tutkimus niiden kantojen kartoittamiseksl. Tässä ei riitä se, että sanotaan niitä olevan tuolla tai täällä, vähän tai paljon. Tarvitaan vihje siitä, missä niitä on havaittu ja paikallinen laskenta, jotta edes karkeita arvioita päästään suorittamaan. rauhoituspäätökseen johtaneesta tutkimuksesta on epäiltävissä, että jokihelmisimpukkaa esiintyy laajoilla puroalueilla - Pohjanlahteen laskevien jokien latvoilla koko lahden pituudelta. Edelleen niitä on ilmeisesti joissakin saastumattornissa, Suomenlahteen laskevissa joissa. Myös Pohjois-Karjalasta niitä pitäisi löytyä, eräiden tietojen nojalla. Missä päin sitä ei aivan tarkasti tiedetä. Keski-Suomi on tätä nykyä valkea läiskä simpukkakartalla, mutta tuntuu mahdottomalta, että eläin puuttuisi alueen lukuisista puhtaista virroista ja puroista erityisesti siellä, mistä sitä ei ole koskaan pyydetty, koska sitä on esiintynyt kaikkialla näiden vesistöalueiden ympärillä. On suunniteltu jokihelmislmpukan yleistämistä siellä, missä se käy päinsä, erityisesti sellaisiin vesiin, joista se syystä tai toisesta tuntuu hävinneen pelkän 'rYOstöpyynnin' ansiosta. Tällaiseen ryhtyminen laajassa mitassa vaatii kuitenkin nykyistä paljon enemmän tietoa.

Näyttää siltä, että eri vesistöjen kannat ovat olleet täysin erossa toisistaan joko jää kaudesta tai siitä lähtien, jolloin vesistöt viimeksi muuttivat laskusuuntaa. Vuolaissa virroissa simpukka voi hoitaa jälkikasvunsa vain loisi malla nousukalassa, ei laskevassa, ja nämä kalat taas ovat useimmiten varsin kotijokiuskollisia. Kaikesta tästä' johtuen

on oletettavissa, että kannat ovat vuosituhansien kuluessa kehittyneet siksi paljon eri suuntiin, että suuria biologisia, rodullisia eroja voi olla olemassa. Kuinka näin pitkä kannan biologinen orientoituminen asumaveden kemian mukaan on alkanut haitata paikallisten kantojen siirtokelpoisuutta esimerkiksi jollakin 500-1000 kilometrin matkalla pohjoisesta etelään, sopeutumiskelpoisuutta uuteen veteen, siitä ei ole tietoa, mutta eräät ilmiöt luonnossa viittaavat siihen suuntaan, että tällaista on hyvinkin voinut tapahtua. Kuinka eri vesistöt ovat vaikuttaneet simpukan perinnölliseen kasvunopeuteen jne. siitäkään ei ole tietoa. Kuitenkin eri ikäisiä yksilöitä käsittävät siirtoistulukset voisivat olla tehokkaita joidenkin heikkojen kantojen suhteellisen nopeaksi vahvistamiseksi.

Näiden asioiden selvittäminen on jokseenkin yhtä mielekästä kuin metsänkasvuun kohdistuva tutkimus, sillä eläimen teoreettinen tuottokyky 'viljelyn' kannalta on huikeasti suurempi hehtaaria kohden kuin esimerkiksi männyn, rahassa laskettuna.

Kaikissa tapauksissa vahvat helmisimpukkakannat merkitsisivät lisätuottoa vesihehtaaria kohti siitä, mikä se muuten olisi tai on. Tässä voi olla yksi tulevan vesieläintaloutemme kulmakiviä. On muistettava näet, että simpukat eivät juuri kilpaile kalojen kanssa, mutta sen sf}aan runsaina esiintyessään merkitsevät erlty lses ti nuorina ravintoa monille kalalajeille.

SUKELLUS· VIIKONLOPPU TURUSSA

Turussa tapahtuu jälleen. Turkulai- kelpaa) Hamburger Börs'in historialliset saivat kunnian toimia Liittomme siin suojiin, jaetaan kiertopalkinnot, 20-vuotis juhlien järjestäjinä. Juhlien naulataan liiton lippu ja vietetään yhympärille kytkeytyykin nyt tavallista teistä iltaa (kts. ilm. takasivulla). Pyyenemmän tapahtumia. Aamupäivällä detty ennakkovaraus myös tarkoittaa avataan koululaiva Suomen Joutsenel- sitä, että paikat varataan ajoissa. la URHEllUSUKElTAJA 56-76 näyt- Sunnuntaina on sitten vuorossa vaately joka kertoo tapahtumista ja koh- Iikokous. Kokoonnumme valitsemaan teista kuluneiden vuosien varrelta. liitollemme uusia tOimihenkilöitä ensi IItapälväUä on Impivaaran hallissa kaudelle. Käyttäkäämme harkintaa rApylAuinnln SM-kilpailut jo toisen Kokouksen jälkeen on vielä mahdoliikerran. Palkinnoista mainittakoon lil- '>. suus tutustua maamme laivanrakenton Uudet mitallit jotka ovat taiteilija nukselliseen harvinaisuuteen parkki Henry Forssellin suunnittelemat. sekä SIGYN'iin. kiertopalkintojen joukkoon lahjoitettu Ohjelmaa siis on, toivommekin että ORION-malja. Maljan säännöt ja kuva myös muualta maasta tulisi osanottajia julkaistiin N:o 2/76. runsaasti mukaan. Täyttäähän liittomLauantai-iltana kokoontuu sukellus- me vain kerran 20-vuotta ja naulataankansa JUHLA-ASUISENA(farkut eivät han lippummekin vain kerran.

KALASTUSKILPAILUISSA HUOMIOIT AVAA

Julkaisimme huhtikuun Urheilusukeltaja-Iehdessä VAkalastuksen säännöt. Sääntöjen 12. pykälässä on paha virhe. Kuha 4 pisto 37 sm. on oikein, lehdessä ollut arvo 22 cm ka-Iasta on laiton, niin pientä kuhaa ei saa ottaa ylös.

SYKSYN RAJU SESONKITARJOUS 15% ALENNUS KAIKISTA

URSUIT märkäpuvuista

Nyt jos koskaan kannattaa sijoittaa - ja hankkia tosi edullisesti huippuluokan Ursuit märkäpuku. Sukellukseen, vesihiihtoon, purjehdukseen, vesileikkeihin

Ursuit märkäpuvut on valmistettu korkealuokkaisesta Rubatex-materiaalista. Ne on suunniteltu kestämään pohjoisten vesien vaativia olosuhteita. Hyvin hoidettuna on Ursuit puvun kestoikä noin 10 vuotta .

• ja

Käsittäen pullot, regulaattorit ja telineet Ihan totta - nyt 1 5 % alle normaalihintojen.

TARJOUSAIKA PÄÄTtyy 30. 11.

Pidä kiirettä! Tämän halvemmaksi eivät hinnat tule - pikemminkin ne pyrkivät jatkuvasti kohoamaan. Tule tutustumaan tosi koviin syysetuihin - esittelemme Sinulle samalla uuden Ursuit purjehduspuvun!

MUISTAI

Helsinkiläinen Urheilusukeltajat ry teki viime kesänä troolarillaan Räpylä V:llä kolmen viikon sukellusmatkan. Matkan aikana käytiin mm Hangossa, Utössä, Jormos sa, Kökarissa, viivytt iin viikko Lii to n sukellusleirillä Ahvenanmaalla ja palailtiin hilja ll een Naantalin ja Utön kautta Helsinkiin. Oheinen kertomus on matkan alkutaipaleelta.

Illalla pysähdymme Hästö Busön luona Inkoossa, laskemme koulun ja valmistaudumme yösukellukseen 010suhteeJ ovat hyvät, ilma on kirkas ja tyyni, aluksen alla on syvyyttä 15 metriä kaikuluotaimen mukaan. Kippari toimii sukellusvanhimpana ja hän tekee kirjurin kanssa sukellussuunnitelman. Lähtijät merkitään pareittain kirjurin lähtölistalle Me,rkitään kunkin parin laitteiden ilmamäärä muistiin ja, vaikka syvyyttä on turvallisen tuntuisesti 15 metriä, päätetään, että sukellusaika on kaikille 10 minuuttia ja parit lähtevät vuorotellen aina seuraavan parin ollessa turvasukeltajina aluksen kannella. Aletaan valmistautua. Puukko kiinn.i.tetään jalkaan , sitten syvyysmittari, kello, kompassi ja laite selkään. Vielä painovyö, räpylät jalkaan ja hansikkaat käteen. Vyöt kiristetään, tarkistetaan varailmansäätimen asento ja laitetaan maski kasvoille. Hengitysventti i fi on käden ulottuvilla, pullon painemittari helposti käsillä Ne, joilla on tasapainotusliivi, ovat tarkastaneet sen täyttöpullon paineen.

"NIGHT DIVER"

Kiipeän veneen reelingille ja loiskasen veteen maskista pidellen. Sukellusparini odottaa siellä kärsivällisesti, vaikkakin varmasti jo palellen. Vesi aikaa hitaasti tunkeutua pukuuni , se tuntuu märältä, ei kylmältä, ihoni lämpö ehti i lämm i ttää veden,jota puvun raoista. laite ei tunnu painavan selässä. Parini ojentaa minulle väliköyden toisen pään, jonka ki i nnitän ranteeseeni. ' Kaikki hyvin? Vastaan sa-riiafl'änlerkil1ä: - OK Peukalolla merkki ataspäin, johon vastaan: OK ja alas. Seuraamme veneen ' ankkuriköyttä alaspäin. Jo kolmen metrin syvyydessä on minun tasattava painetta korvissani. Vähän myöhemmin uudestaan ja kun olen vetänyt Itseni yhdeksäån metriin saan taas tasata paineen Oikea korva t uottaa hankaluuksia Nykäisen köydestä ja näytän korvaa h i. Parini , joka ' menee edellä , pysäh t yy j a odottaa,

kunnes saan korvani aukeamaan. Alkuun olin saanut vetää itseän i alaspäin vaijerista, mutta nyt alan hitaasti vajota. Puku t i ivistyy ihoani vasten Kuulen oman hengitykseni äänen ja uloshengityskuplat porisevat ympärilläni Vesi on harmaata ja sameaa. Ankkurin kHnnit ysköys i on ku i n köysi t odellisuuteen utuisessa , hiljai sessa maassa Sukellu spari ni valaisee lampullaan poh jaa. Sllna se on , vaalenruskeana , täynnä simpukoita pienJ nä rypäleinä h iekkapohjassa. Parini näyttää syvyys l ukemaa mittari staan : 15 metr iä Onko kalkkJ hyvi n , hän kysyy J<alkk i hyvi n , vastaan samall a merkill ä Ui mme pohjan suuntaises ti. Li i kkeet veden all a ovat h idastettu j a , ra jattomuuden tunne va ltaa SUke ltajan , j oka li ikkuu Poseidonin valtakunnassa Nyt parini va laisee pohjassa nukkuvaa ka l aa. Se

on simppu, nu rjama inen eturuum i s , kapea pyrstö ja pii kikkäät evät. Etenemme vielä kunnes' parini näyttää peukalollaan y l ös ja osoittaa kelloaan. Nousemme suoraan ylös ja puhalramme ulos paineista ilmaa. Pinta aikaa jo ve tää p,u,o leensa Vesi vaalenee ja pinta näkyy peilinä yläpuolella. Nyt läpäisemme sen. KeHo on 24. Sukellus on päättynyt. A l us on lähe ll ä , u i mme sille. K i rjuri merk i tsee tufoaikamme paperiinsa Nousem me pystysuoria tikkaita kannelle Keho tuntuu raskaalta ja varusteet kin pa i navat. Sen sij aan mieli o n kevyt , sukellu s on on n istunut , novHsin ensim mä i nen yösukellus. Yhteispe li pari n k anssa sujui , painotus oli oikea ja su keltam i nen nautittavaa ja helppoa Mer kitsen sukelluspäiväkirjaan i 10 mln yösukellusta. Nopea yhteen lasku ker t oo , että noviisin ensimmäi nen sukellustunt i alkaa täyttyä.

LEENA HYVÄRINEN

Leiri Ilhdhsl kala.tamaan.

Järvi-Suomen sukellusleiri 1976

Jlrvl-Suomen sukellusleiri pidettIIn 13-15.08.76 Punkaharjulla. Savonlinnan UhrelIusukeltajien toimiessa IslntinA. Ajatus yhtelsestA sukelluslelristA JArvI-Suomen seurojen kesken syntyi LIiton taf.vlpAlvUlA Joutsassa. Leiri! ryhdyttIIn jArjestelemUn jo aikaisin kevUIla. nIIn, ettA hyvlssa ajoin ennen leirin alkua olivat kaikki asiat kunnossa. Jo ennakkotIedustelut JAsenseurollta antoivat vIItteitä runsaasta osanotosta, mutta sittenkin osanottajien runsaus yllAttl mieluisasti JArjestljAt. Yli 50 sukeltajaa Ja reilut toinen puoli suu rempia ja plenemplA avustajia kokoontui Tuunaansalmen lomakeskukseen sukelluksen merkeissä. Kuopion porukka saapui kahdella aluksella ja Varkauden porukka Hiisi-Iaivallaan. Jyväskyläläiset ja joensuulaiset saapuivat maakulkuneuvoilla. Lisäksi oli pari autolastillista Helsingin poikia tutustumassa sl,lolattomaan veteen. Le irin IsAntlnl toimi Antti Mutikainen Ja sukelluspUlllkkOnA Esko Mikkonen.

Leirin ohjelmassa lauantaina .alkupalaverin ja "tervetulialssukelluksen " jAlkeen 011 IItapAlvAIIA kalastusta ja illalla pimeIsukellusta. Ennen plmeAsukellusta Jouko Askola Palo-oplstolta piti mielenkIIntoisen esltelmAn sukel.Iusturvalllsuudesta Ja kertoili aJankohtaisia asioita aukellusrlntamalta. Sunnuntaiaamuna pakatUln laitteet aluksiin ja ajettIIn reilu tunti Salmaa',la ja ankkurol1Un Hlrvolan selA"e kallio. /' jyrkin teen v,lereen. Kirkasta vetta Ja syvyyttAkin tuntui rllUlvAn 1arpeeksl.

OLETKO MUISTANUT:

A. Tapaturmailmoitus :

Onko kerhollasi liitosta saatavia tapaturmailmoituskaavakkeita? Ovatko · kalkki tapaturma 't ja pienetkin uhkaavat tilanteet ilm oitettu liiton toimistoon?

B. LI.klrtnto0t81uS:

Onko Sinulla voimassa oleva lääkärintodistus? Kilpailijat tutkitaan , vuosUlaln, muut kahden vuoden välein.

C. Kontrolllk'ynnlt: Muistatko aina vakavam man sairauden jAlkeen. esim. pltkittynyt flunssa, kAydl IAAkArintarkast uksessa ennen sufteltam Ista?

D. EnslGpuvalmius: Hallitsetkoens iaputoimenpiteet kuten hapen an non ja elvytysoperaatiot? Haluatko itseäsi autettavan niillä tiedoilla ja taidoilla mitä Sinulla nyt on?

Suke ll'usIAak:1ritoimikunnan pu01esta Arto Lahti

Askola pitiulkoUmaesltyksenl esitelmin aukeUu.turftlJlauucr..u.

Hyvl, mutta harvoin nlhtY 'Y ksltylskohta rannek6yd

Koho wet •• 16y••t yl&a, eikl sotkeentumisen vaaraa ole.

VANHA TROOlARI

MUISTELEE KOHOKOHTIA

RÄPYLÄ V:N

ELÄMÄSTÄ JA

YMPÄRILTÄ KEIJO VANHALA

Nykyplllvllnl on kerhomme toiminta pyörinyt paljolti 1913 syksyIII hankitun 1ukialuksen , AAPYLA V: n ymplrlllä. Sen myötll on Jaettu nIIn Ilon kuin surunkin pAlvAt. Troolarlln on pistetty lukemattomia työtunteja, mutta niinpä harmaavarpusesta on sukeutunut valkeakylklnen kaunotar, jonka renesanssla elettIIn kesäUa 1975. Aluksen alkuperäisestä koneesta saatIIn kesällä 1974 Irti vain kahdeksan relssua , sitten puolIvuosisataa ylittInyt konevanhus väsähti lopullisesti , ja aikoi uuden koneen rakentamisen aika. Torstaina 19. 6. 1975 klo 15 45 poistuivat Scan-Auton remonttfmlehet AäpyllJtA. Kerhoveneen volmanlAhteenA 011 nyt uusittu Scania Vabls SLD 11 , JOka -anto1 275 ahtlmella vahvistettua hevosvoimaa. EnsimmAiselle retkelle uudella koneella lähdettiin heti perjantaiaamuna. Suuntana oli edelliseltä kesältä tuttu östra Tlstron aivan Hangon tuntumassa. 36 kerholaista nautti sydämensä pohjasta juhannuksesta ja ennenkaikkea siltä, että Aäpylä oli jälleen kAyttökunnossa. Kaikki olivat "menopUllA" vielä paluumatkallakin.

Paluun Jälkeen troolarla vlriteltiin pitkää matkaa Silmälläpitäen. Meininki oli osallistua Iilton Järjestämälle Ahvenanmaan leirille. Konetta trimmattiin, kompassi tarkkuutettlln, hankittiin 11sO merlkorUeja. varaslo l ta tuotiin komprenss l t ja muita varusteita jne. Lauan1aJna 28.6 aikoi retki, Joka olikin yhtä Juh1aa koko kolmen vIIkon ajan Alkuun matkalla pidettiin yösukellukset Ja seuraavana plJvAnA poikettiin ens l n _Hangossa Ja sItten Eiralla. Maanantaina tehtiin vIImeistely töitä kompressorellle, suorltettJIn IIsAhankintoja Ja tankaUlln Aluksella 011 muutenki n normaali puulalva-aJan tahti koko menomatkan. Osa porukkaa tiivisti täkklä, toinen ryhmä viimeisteli bryggan sisätiloja. Maalattlinpa koko alus ulkopuolelta VänOssä. Likitalon Aaikka puistellkin päätään moiselle tyOntahdille, eikä ottanut uskoakseen, että

Urheilusukeltajat ry Helsingistä 011 siinä matkalla liiton leirille.

- Koko porukka 011 ahneena työlle, mikä varmasti on outo piirre kyseiselle yhteisölle.

Alfredilta Vänöstä siirryttiin Jurmon kautta Utö'ön, missä suoritettiin kolmet onnistuneet sukellukset ParkVictoryllä. Seuraava yö pidettiin tuulta Kökarissa, josta Irroittauduttiln aamuyöstä. Maarianhaminan Länsisatamaan saavuttiin puolelta päivin ja Bomarsundin leirisaareen Prästö'ön seuraavan päivän illalla yht'aikaa kokkoialaisten kanssa - tosin eri suunnilta. Viikko vierähti nopeasti leirin tehtävissä. Viikon päästä Räpylä otti suunnan Kumlinge'en. Remmaressa saunottiln ankarasti leirin pölyjä ja nautIttiin ravlntelln antimista. VIImeinen relssuvllkkö aloitettiin aamuna TS: n ollessa 140 Gustav Dalenllle ja sieltä edelleen tuttua reittiä Kökarln kautta Utö'ön. Jälleen parit hyvät sukellukset Park Victoryllä, ja sitten tankkaamaan Korpo Ström'llIe. Keskiviikkona etslskeltiln turhaan Hindenburgla Klllingholmilla, ja Jatkettiin matkaa Pikku-Nauvoon. Kyseltiin Keson telakan hintoja ja aikatauluja. Naantallln saavuttiin yömyöhällä. Seuraavana päivänä pudoteltiin Ukko-Pekan sillan ali. Veneen porukka jännitti mahtuuko masto alitse ja kippari pelkäsi pohjan kolinaa kapelkossa. Kalkki onnistui. laskettiin koukku veteen varttia vaille keskiyöllä. Seuraavana päivänä käytiin Alfredilla ja Hangossa oltiin sopivasti Illansuussa. Paluumatkalla yövyttlin vielä vIImeisen kerran Porkkalan vesillä StorTräskö'ssä, ja perillä koti satamassa, Lauttasaaressa, oltiin suunnitelmien mukaan sunnuntal-lttana klo 21.00 , Koko Räpylän miehistö muistutti peloittavastl passlkuvlaan, mutta olipa takana tapahtumarikas reissu kaikkine lisukkeineen, josta kalpeankuvan antavat oheiset potretit. 'i'

Ennen ja jälkeen kosmetiguen.

Halpaa huvia joka kävi omaan nilkkaan.

ELVYTYSTOIMINT A HUKKUMIST APAUKSISSA

IYlela'l

Ufnnlnopetus on aina tähdännyt Ihmishengen sAllyttAmlseen tai sen pelaatamlseen. Siksi monipuolisen uIntItaidon opetukseen kuuluvat .olennaisena osana hengenpelastustaitojen sekä elvytysmenetelmien opetus.

VIIme vuosikymmenen alussa maassamme k4yUOOn hyvAksytyt elvytysmenetelmAt, puhalluselvytys (suustasuuhun) ja palnantaelvytys (ulk. sydänhieronta), ovat yksinkertaisimmat ja tehokkaimmat ensiapukeinot hukkumistapauksissa sekä myös kaikissa niissä onnettomuustapauksissa , joissa hengitys on heikentynyt laltal pysAhtynyt sekä sydämen toiminta lakannut. Hukkumisen lisäksi voi syynA hengltyks,en ja sydämen ol,la sähköisku, häkä- tai muu kaasumyrkytys Ja liikenne- ym. tapaturma. PlenUlä lapsilla voivat kurkunpUhän )a hengItysteihin Joutuneet vieraat esineet myOs aiheuttaa hengityksen pysähtymisen.

Kaikissa mainituissa tapauksissa voidaan ensiapuna kA yttU puhalJusmenetelmU ja Jos myOs sydämen toiminta on lakannut, sekä puhallus- että painantamenetelmU. Lllkenne- ym. tapaturmien yhteydessä on painantaelvyty,ksessA noudatettava erityistä varovaisuutta, jos epäJUUn uhrin rintakehän olevan vaurloltunut.

II Hukkumlnen

Hukkumisella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa henkilö menehtyy jouduttuaan veden alle. Aikaisemmin näitä tapauksia jaet1J1n eri ryhmIIn rIIppuen siltä, tapahtuiko hukkuminen suolaiseen vai makeaan veteen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat selvittäneet, että hukkuminen on patofysiologisesti erittäin monimutkainen tapahtuma ja tapahtumamekanismin mukaan Jaetaan hukkuneet neljAAn tai vIIteen ryhmAAn:

1. Hukkunut on henkilö, Joka veden alle jouduUuaan on kuoUut hapenpuuttaeseen Joko vetta asprrolneena tai eI.

2. "Near drowned" - melkein hukkunut on henkilö, joka on Pelastunut veden alta Joko vettä asplrolneena tai ei.

3. SekundUrlsestl hukkunu ton henkilö, joka kuolee hukkumistapaturman myOhAlskompllkaatlolhln (keuhkopohO)

4. Hukkunut kuolee a) vagaaJisesta jn-; hlbiitiosta, b) hyperventllaatiosta. .

5. Veteen Joutunut on kuollut muista syistä ja Jäänyt veden varaan (rnfark1lt, selkäydinvammat).

Mielenkiintoiset ryhmllt ovat 2-4, joita tAssI yhteydessä tullaan lähemmin tarkastelemaan, sfllä kuolleifle emme mahda mitään ja muihin tautei-

hin kuolleet eivä1 myOskAAn kuulu tämän esityksen pIIrIIn.

Ku ,non kysymys melkein hukkuneista, on erotettava, onko hukkumIstapahtuma sattunut makeassa vai suolal· sessa vedessä. Hukkumlsessa on aina pääasiallinen mekanismi hapenpuute, joten käytAnnOssl eroavalsuus makean Ja suolaisen hukkumlstapaukslssa on erittAln pienI. TäYSin rIIppumatta silti, joutuuko hukkunut makeaan vai suolaiseen veteen, noin 1020 % kaikista hukkuneista tai lähes hukkuneista saavat heti veteen jouduttuaan voimakkaan larygospasmin eli kurkunpään kouristuksen, joka estää veden pääsemisen keuhkolhln. Tämä kouristus on nälssA tapauksissa pysyvää I'aatua eikä myOhemmAssäklån vaiheessa laukea, joten näissä tapauksissa ei edes pitkän vedessAolon jälkeen IOydetä keuhkoista vettä tai muita epäpuhtauksfa. NAln ollen voidaan olettaa, että joka kymmenenneHä veden alle joutuneella pelastuessaan ei ole vettä keuhkoissa, vaan mahdollinen hengittämättömyys, tajuttomuus tai sydänpysähdys johtuu puhtaas tI hapenpuutteesta. Näissä tapauksissa puhallus- ja painantaelvytyksellä saadaan hukkunut vaivatta toipumaan. RlpeAnä toiminnalla on kaikki mahdollisuudet täydelliseen elvytykaeen Ilman myOhälskompllkaatlolta. Hukkuneen Iästä ja veden Ilmpötllasta rIIppuen onnlstuneisiin pelastus- ja elvytystolmenpltelsiin on alkaa noin 10-30 minuuttia.

2.1. Hukkuminen makeassa vedessä

Hukkumistapaus makeaan veteen, jossa vesi tulee keuhkolhln, tapahtumamekanismi muuttuu täysin. Suomessa kaikki hukkumistapaukset tapahtuvat makeaan veteen, koska Suomenlahden ja Pohjanlahden suolapitoisuus on niin vähäinen, ettei voida pUhua suolaisesta vedestä.

Aikaisemmin tietomme hukkumistapauksista pohjautui lähinnä tutkimuksiin ko irIIla, lampall1a Ja sloilla, joista oli saatu erittäin tarkka kuvaus hukkum lstapahtumasta. Pelastustoiminnan kehittyminen on kuitenkIn tuonut viime vuosina luku isia elvytyskeJpofsia "near drowned" -tapauksia saJraaJolhln. Elvytyks-en yhteydessä suoritetuissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, ettei ihmisen hUkkumistapahtuma ole suoraan verrattavissa eläinkokeissa saatuihin tuloksIIn. TArke l mmät eroavuudet johtuvat lähinnä siitä, että hukkumistapauksissa ihm lskeuhkoihin tunkeutuu hyvin harvoin suur ia vesimAAriA. Jotta selviä muutoks ia tapahtuiSi, täytyy keuhkoihln tu lla noin 11 ml nestettä ruumiinpainon 1 kiloa kohtI, tätä suu-

rempi määrä pahentaa tilannetta aina n. 44 ml :aan saakka, jonka jälkeen suureneva määrä ei enää aiheuta muutoksia. Makean veden joutuessa alveoleihin tapahtuu kaksi asiaa: a) Aspiroitu vesi imeytyy nopeasti, kapJillaareihin ja kiertävä vesimUrI lisääntyy. Suolapitoisuuden aleneminen, jonka johdosta osmo l ar/teetti muuttuu, aIheuttaa hemolyysin, Joka vapauttaa suuria määriä kallumia punaisista verisoluista. Voimakas kallumin nousu yhdessä voimakkaasti laskevan hemoglobiinimäärän kanssa aiheuttaa herkästi kammiovärinän tukahtumaisillaan olevaan sydämeen. Kiertävässä veressä on osoitettavissa voimakas lasku kalsiumissa, natriumlssa, kloorissa ja proteilneissa. Nämä muutokset esiintyvät. aluksi yksinomaan valtimoveressä ja tasaantuvat kapiHaareissa, mutta jos aspiroitu vesimäärä ylittää 22 ml/kg, muuttuvat myös laskimoarvot. Mikäli hukkuva tässä vaiheessa saadaan pinnalle ja resuskltaatio on tehokasta, häviävät elektrolyyttlvajaukset verestä tunnissa. B) Aspiroitu makea vesi liuottaa alveoleissa olevaa pinta-aktiivista ainetta (ns. pulmonary surfactant), joka yhdessä veden kanssa muodostaa lukuisia pieniä vaahtopisaroita, jotka tukkivat alveolit ja aiheuttavat keuhkojen toiminnan pysähtymisen ja numisen. Täten suuria alueita keuhkoista painuu kokoon ja sen johdosta syntyy veren ohivlrtausta, jolloin veri ei enää hapetu ja täten kiertävän veren happi pitoisuus laskee. Syntyy hapenpuute ja respiratoorlnen asldoosl (happamoituminen). Muutos voi tapahtua nopeasti tai myös hitaasti kehittyen vasta vuorokausien jälkeen ja kuolema johtuu hapenpuutteesta. Vain harvoin on pystytty osoittamaan ihmisillä kammiovärinää.

2.2. Hukkuminen suolaisessa vedessä Suomessa tällä tarkastelulla on lähinnä akateemista mielenkIIntoa, koska emme koskaan näe tämänlaatuisia tapauksia. Kulku on päinvastainen kuin makeassa vedessä.

Jos suolaista vettä joutuu alveolelhin, diffuntoituu suuria määriä nestettä verestä alveoJeihin ja kiertävässä veressä aiheutuu täten hemokonsentraatlo, kohonnut plasmaproteilnlmäärä sekä kohonneet määrät natriumia, kalsiumia ja klooria. Kyseessä on siis vaikea keuhkoödeemi, joka muistuttaa melkoisesti kardiologista ödeemiä. Tämä aiheuttaa suurilla alueilla atelektaasla ja myös tässä tapauksessa oikealta vasemmalle ohivirtausta, josta seurauksena on hypoxemia (happipitoisuuden

Leo Stjernvall Hannu Vikman

aleneminen) ja asidoosi. Suolaisessa vedessä ei voida havaita hemolyysiä eikä kammiovärinää. Pääongelma hukkuReissa on siis valtimoveren happipitoisuuden aleneminen siitä johtuen sekä metabolinen että pulmonaalinen asidoosi.

2.3. Hukkuminen Suomenlahdella ja Pohjanlahdella

Näissä tapauksissa emme näe elektrolyyttimuutoksia, mutta meriveden suolapitoisuus on niin pieni, että reaktio keuhkoalveolien pinta-aktiivisten aineiden kanssa tapahtuu ja kehittyy kuva, joka muistuttaa makeassa vedessä hukkumista, jossa keuhkoihin on tunkeutunut vain vähäinen määrä vettä. Muutoin kehityksen kulku on sama kuin edellä kerrotussa.

2.4. Edellisistä poikkeavat hukkumiset

Ennen kuin ryhdytään tarkastelemaan, mihin hoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä hukkuneen pelastamiseksi, on kai syytä kosketella myös ryhmiä 3, 4 ja 5.

Ryhmä 3, joka sisältää myöhäishukkuneet, ansaitsee erityistä huomiota, koska on hyvin usein aluksi resuskitaatiotoimenpiteistä hyvin elpyvä potilas, joka sitten vähitellen, joskus jo ensimmäisten minuuttien aikana, toiset ensimmäisten vuorokausien aikana, uudestaan menettävät tajuntansa, saavat hengitysvaikeuksia ja menehtyvät, mikäli tähän tilanteeseen ei etukäteen olla varauduttu. Näissä tapauksissa kuolema johtuu hapen puutteesta sekä vaikeasta asidoosista, ts. veressä happoemästasapaino muuttuu happamen puolelle ja ilman tehokkaita hoitotoimenpiteitä potilas menehtyy. Tämän vuoksi jokainen hukkunut, jolle on suoritettu onnistunut resuskltaatlo, on lähetettävä sairaalaan tarkkailtavaksi vähintään vuorokaudeksi, jolloin välitön hoito voidaan aloittaa ilman kohtalokkaita viivytyksiä.

Ryhmä 4 muodostaa vasta viime vuosina esille tulleen ryhmän hukkumistapauksia. Vagaalinen inhibiitio johtuu tai saa alkunsa kylmän veden koskettaessa äkkiä uhrin kasvoja, hartioita ja rinnan aluetta. Useimmiten ovat kyseessä nuoret miehet, jotka käytettyään alkoholia ovat heittäytyneet kylmään veteen tai lähteneet uimaan. Kuolema seuraa noin 2-3 uintivedon jälkeen ilman minkäänlaista kuolinkamppailua, sydän vain pysähtyy. Näissä tapauksissa vain erittäin nopea toiminta voi pelastaa uhrin, koska tässä hukkumistapahtuma alkaa sydänpysäyksellä. Tällöin aivotoiminnan säilymiseen on aikaa vain korkeintaan 5-10 minuuttia, minkä jälkeen elvytystoimenpiteet on tuomittu epäonnistumaan.

Tähän ryhmään kuuluvat myös ns. hyperventilaation uhrit. Kyseessä ovat yleensä nuoret miehet, jotka yrittäessään sukeltaa pitkään hengittävät tätä ennen syvään useita kymmeniä kertoja. Tässä vaiheessa verestä dlffuntoituu suuri määrä hlilidioksiidia, eikä hapen norma.ali imeytymlnen paljon lisäänny. Jos sitten veden alla suoritetaan uintiliikkeItä tai muuten rasitetaan kehoa, vähenee happea verestä nopeammin kuin hiilidioksidiarvot nousevat. Uhri menettää tajuntansa ennen kuin hillidioksldista riippuva hengitysrefleksi

pääsee toimimaan ja uhri menehtyy veden alla. Tästä johtuen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto -on kieltänyt kaikki pituussukelluskilpailut sekä vähentänyt pituussukelluksen suoritusvaatimuksia kokeissaan. Ryhmään 5 on kerätty kuolemantapaukset vedessä, joissa kuolinsyy johtuu ulkoisista tai sisäisistä vammoista. Tavallisin syy on sydäninfarkti, jossa elvytys tietysti voi onnistua. Toinen pahempi tapausryhmä on selkäydinvauriot varomattomasta veteen hyppäämisestä tai putoamisesta. Niskaranka murtuu ja uhri joutuu joko täysin tai osittain halvaantuneena veden varaan. Näissä tapahtuu hukkuminen, mikäli ulkopuolinen pelastaja ei pääse apuun. Tällöin on erityisesti huomioitava, että resuskitaation aikana ei vioiUunutta selkäydintä enää vaurioiteta enempää. 111 Hukkuneen pelastaminen

Ainoastaan ripeä, määrätietoinen ja oikein suunnattu pelastustoiminta voi olla hyödyksi. Koska aina on kyse minuuteista, vain lähin paikalla oleva voi olla 100-prosenttisesti hyödyksi. Puhalluselvytys on täysin tehokasta kaikissa tapauksissa, joissa yleensä on odotettavissa apua resuskitaatiosta, mikäli elvytys aloitetaan välittömästi, kun uhrin pää on saatu vedenpinnan yläpuolelle. Välittömästi suoritetut puhallukset ovat huomattavasti tärkeämmät kuin pari minuuttia myöhemmin aloitettu puhalluselvytys ja ambulla. Yhtään sekuntia ei ole hukattavissa. Puhalluselvytystä on jatkettava kunnes saadaan tyydyttävä oma hengitys käyntiin. Jos uhri on saanut runsaammin vettä keuhkoihin, puhallus menetelmää on aika-ajoin jatkettava aina sairaalaan pääsyyn saakka, vaikka uhrin hengitys olisikin alkanut toimia. Mikäli mahdollista näissä tapauksissa hapen antaminen ambulla tai vastaavalla on suositeltavaa. Kuljetus tapahtuu ambulanssiIla, jossa elvytys voi kuljetuksen aikana keskeytyksettä tapahtua.

Puhalluselvytyksessä on huomioitava: 1. oikea pään asento, 2. ilman pääsy vapaasti keuhkoihin, rintakehän liike pitää olla selvästi nähtävissä, jos kyseessä on pieni lapsi, on varottava liian voimakasta puhallusta, ts. on arvioitava rintakehän liikkeet ja tyydyttävä selvään mutta ei ylisuureen liikkeeseen. Tässä suhteessa harjoitus Annenukella antaa hyvän tuntuman.

Painantaelvytys on aina aloitettava, jos seuraavat oireet on havaittavissa hukkuneella:

1. Kaulavaltimon syke ei tunnu

2. Mustuaiset ovat laajentuneet eivätkä reagoi valolle

3. Raajojen ihonväri on sinipunerva

PUHALLUSMENETELMÄ

hengitystoiminnan elvytllmlseksi

Hengitystoiminnan heikentymisen ja/tai pysähtymisen syynä voi olla hukkuminen, häkä- tai muu kaasumyrkytys, sähköisku, liIkennetapaturma, vieraan esineen joutuminen hengitysteihin tahi jokin sairaskohtaus. Kaikissa mainituissa tapauksissa on puhalluselvytyksen nopea aloittaminen välttämätöntä. Elvytystä aloittaessasl menettele seuraavasti:

- Tarkista nopeasti katsomalla tai kuuntelemalla hengiUääkö potilas.

Ellei hän hengitä, aloita heti puhalluselvytys. Aseta potilas selälleen pää alaviistoon, jalat mieluummin ylös jonkin tuen päälle.

- Purista potilaan sieraimet kiinni. Taivuta hänen päätään voimakkaasti taakse nostaen toisella kädellä potilaan niskan alta ja painaen nenää puristavalla kädellä hänen otsastaan. Pidä potilaan pää koko elvytyksen ajan voimakkaasti taaksetaivuteUuna.

- Paina suusi tiiviisti potilaan suuta vasten ja puhalla ilmaa hänen keuhkoihinsa normaalin hengityksesi tahdissa n. 16-20 kertaa minuutissa. Puhallettavan ilmamäärän on oltava vain hieman normaalihengitystä suurempi.

- Seuraa katseellasi, että potilaan rlntakehä (el vatsa) nousee puhalluksen vaikutuksesta,. Jos ilma ei mene keuhkoihin, poista nopeasti mahdollinen este (tekohampaat, lieju tms.) sormellasi potilaan suusta, taivuta jälleen päätä taakse ja suorita puhallus. Ellei ilman kulku vieläkään ole vapaa, taivuta vielä päätä taakse, sulje potilaan suu ja puhalla hänen sieraimiinsa. .- Jos potilas on pieni lapsi, riittää pelastajan suu tavallisesti peittämään potilaan suun ja sieraimet, joten sieraimia ei silloin suljeta. Ilmaa on myös puhallettava varoen ja koko ajan rintakehän liikkeitä seuraten, koska pienet keuhkot voivat revetä liian voimakkaasta puhalluksesta. Puhallusten määrä on n. 20-25 kertaa minuutissa.

Elpyneen mutta yhä tajuttoman potilaan hengitystiet on pidettävä siirtojen ja kuljetusten aikana vapaina ja häntä on myös tarkkailtava jatkuvasti, jotta elvytys mahdollisen tilan huononemisen tapahtuessa voidaan aloittaa heti uudelleen. Hengitystiet pysyvät helposti avoimina, kun päätä pidetään taaksetaivutetussa asennossa.

PAINANTAMENETELMÄ

sydlmen toiminnan ja verenkierron elvytUlmiseksi

Kahden puhalluksen jälkeen tunnustele nopeasti valtimon sykettä potilaan 'kau'laHahenkitorven vierestä tai ranteesta ja totea, toimiiko potilaan sydän. Sykkeen tuntee helpommin kaulavaitimosta ja sen löytää painamalla sormenpäillä "aataminomenan" molemmilta puolilta. Jos syke tuntuu selvästi, jatka hengityksen elvyttämistä puhallusmenetelmällä. Jos sykettä ei lainkaan tunnu, suorita heti terävä isku potilaan rintakehään rintalastan kesklalakolmanneksen rajalle. Jos kysymyksessä on sydänvärinä, saattaa isku palauttaa sydämen oikeaan rytmiin. PAINANTAELVYTYSTA KAYTTAESSASI TOIMI VAROEN, JOS EPAILET POTILAALLA RINTAKEHAN VAMMOJA (liikenneonnettomuus tai muu vastaava tapaturma).

Suorit.a jälleen kaksi puhallusta, joiden jälkeen tunnustele nopeasti uudelleen sykettä. Ellei sitä vieläkään tunnu, ryhdy heti samanaikaisesti sekä hengityksen että sydämen toiminnan ja verenkierron elvyttämiseen vuorottaisilla sarjoilla puhalluselvytystä ja rintalastan painantaa.

Jos olet yksin onnettomuuspaikalla: - puhalla ilma esitetyllä tavalla potilaan keuhkoihin kaksi (2) kertaa, - paina heti sen jälkeen kymmenen (10) kertaa peräkkäin potilaan rintalastan keskialakolmannesta molemmin --;)

käsin, jos potilas on aikuinen. Rintalastan tulee painua joka kerralla sisään n. 3-5 cm: ä, jotta elvytys olisi tehokasta.

Jos potilas on pieni lapsi, suorite· taan painallus sormenpäillä ja rintakehän on painuttava tällöin n. 2 cm: ä.

Toista kahden puhalluksen ja kymmenen painalluksen sarja kymmenessä sekunnissa, yhteensä n. 12 puhallusta ja 60 painallusta minuutissa.

Jos onnettomuuspaikalla on kaksi pelastajaa, menetellään kuten edellä on selostettu:

- toinen puhaltaa kaksi kertaa ilmaa potilaan keuhkoihin, minkä jälkeen toinen painaa kymmenen kertaa rintalastan keskialakolmannesta. Nämä toimenpiteet toistetaan kuusi kertaa minuutissa. Pelastajan väsyessä vaihdetaan tehtäviä nopeasti.

Sekä puhallusmenetelmää että puhallus- ja painantamenetelmää käytettäessä on tärkeää, että rytmi koko elvytyksen ajan säilyy oikeana ja tasaisena. Elvytystä on jatkettava, kunnes potilas virkoaa tai hänet saatetaan asianmukaiseen hoitoon. Hoitoon saatettaessa kaikki siirrot on suoritettava nopeasti rytmin säilymisen vuoksi ja pelastajan on jatkettava elvytystä siihen saakka, kun vastuuseen siirtyvä ryhtyy sitä suorittamaan.

YHTEINEN TUNNUS JOKAISEN AUTOON

TARROJA

TllATT AVISSA

LIITON TOIMISTOSTA

TOPELIUKSENK. 21 A 00250 HELSINKI 25.

Tarran hinta 1 :-, mutta ei yksittäistilauksia.

Tarkista hengittääkö potilas riittävästi - nouseeko Ja laskeeko rintakehä - kulkeeko ilma sisään ja ulos

Jos hengitys on puutteellista, kasvojen väri harmaan kalpea. huulet siniset

AVATTAVA HENGITYSTIET

Oikea asento

jos potilas ei hengitä kohota leukaa (Kuva 3)

jos potilas ei hengitä

PUHALLETTAVA

- oikeat otteet, huulien tiiviys - Puhalla kaksi kenaa jos potilas hengittää kylkiasento

T.årkista meneekö ilma oikeaan paikkaan - nouseeko I,a'skeeko rintakehä

Jos ilma ei mene perille - tarkista oikeat otteet - puhdista suu ja nlelu

Puhalla uudelleen kaksi kertaa kun puhallukset onnistuvat, ta'rkista toimiiko sydän

- tunnustele syke kaulavalJtimolta

Jos sydän toimii

Jatka puhaltamista oman hengityksen tahdissa

Jos sydän ei toimi

Iske heti napakasti nyrkillä rintalastan alapuoliskoon

(Kuva 4)

(Kuva 5)

(Kuva 7)

(Kuva 8) (Kuva 9)

ULKOINEN VERENKIERRON ELVYTYS ALOITETTAVA

- oikea paillantakohta - rintalastan alapuolisko

- oikea käden asento

- oikea rytmi

Paina 10 kertaa

- jatka rytmiä 2 puhalfusta 10 painallusta

Jos auttajia on kaksi tai useampia rytmi on, sama

(Kuva 10) (Kuvat 11 Ja 12)

(Kuvat 13 Ja 14)

Elvytystä ja potilaan tilan seuraamista on jatkettava kunnes elintoiminnat palautuvat tai hänet saatetaan asianmukaiseen hoitoon tai kun elvyttäjän voimat loppuvat.

Apua!

APUVOIMIA HÄLYTETTÄVÄ

APUA!

KUlljetuKl:>en järjestämiseen ajoneuvo

- kuljetuksen aikainen hoito ja tarkkailu vastaan ottavan sairaaLan informointiin

YLLÄPIDÄ ELVYTYSTAITOASI

KORT

SAMMANFA TTNING

Ordtöranden Make Vallema täster uppmärksamheten på att många platser åter blir lediga inom styrelsen - bland dem också ordförandeposten. Minns att Du bör stöda inval av sådana personer som har tid och vilja att verkligen arbeta tör vårt förbund!

Redaktionssekreteraren efte rtyser material. Skriv om den gångna ' sommarens , dykupplevelser. Så har några dykare (lgen ) burlt sig illa åt. Mal'l har brutJt mot takt och ton, stört f"den eiler brutlt mot lagen. Mlnns att Dltt uppförande stAmplar hela dykarkåren.

Huvudredaktören kommenterar först sommarlägret i Hangö. I stort sett gick allt väl fastän dAligt väder och vissa plumpar i protokollet fOrekom. Han fäster också vAr uppmärksamhet på fOrbundets penningproblem. Nu då SVUL-FRIF får mindre anslag vore det dubbelt viktigt att alla organiserar sig inom distrikten.

PA sld 4-5 berättar Martti Melkko och Topi Teriö om M inbåten "Ladoga". En grupp från MarIIn Club i Abo fann vraket - som gått på en mina 1915 utanför Utö. Vraket undersOks nu i enlighet med vår marina lagstiftning av fOrsvarsministeriet I samråd med Marlin Club.

PA sld 6 finner Du ett upprop om vår Sårbara Skärgård Låt översätta, och diskutera gärna saken inom din klubb.

På std 8-9 beråttar Kallu Karaslahti om klubben The Finnish Sealions som i år fyller 10 Ar. Man började så smått redan 1974 men år 1966 i januari blev klubben registrerad och samtidigt flck man också mera medlemmar, tillsammans eU tiotal. Samma år ingick Sealions ocksA i värt förbund. Ar 1967 tog Sealionsinitiativet tili det s.k. "Borgå Avloppet" som nu sköts av Murena med den äran. FöJjande år var det så dags för egen kompressor och utökade dykn ing ar. Rätt snabbt fick man smak tor dykarresor, fOrst inom Finland men sedan också utomlands bl.a. Norge, Mallorca och Svenska västkusten . VI gratule{ar Sealions!

Sld 10 presentation av DykarläkarfOreningen. LAt översäha och gå igenom detta i klubbregi. Sld 11 presentation av Hyvinge Sportdykares fartyg Ml S Pela PA sld 13 och 16 berättar Harri Dahlström om Stora Flodpärlmusslan Margaritana Margaritifera. Denna stora mussla är sällsynt hos oss men fOrekommer. Tidigare fanns den Overallt i strömmande vatten I hela ' Europ8, men det faktum att man funnlt tina pArlor under djurets skal blev rätt tort ödesdigert - också i Finland har man fAngat musslorna, trämst i Lappland. Musslorna växer långsamt och uppnår "pärlstorlek" först vid ca 25 års ålder. Djuren lever också påtagligt länge. Blott någon promille av musslorna innehåller pArlor varför stora mångder mAste dödas innan man erhåller 10n fOr mOdan. DeUa i kombination med den långsamma tillväxten och miljOförstöringen har gjort Margaritana så sällsynt. översättning rekommenderas.

PA sld 14-15 BiskopsO 1976ett annorlunda dykläger. översättning rekommenderas.

PÄ 'sld 17 reterat över fOrbundets 20-års jubileumsprogram i Abo. Lördagen 27. 11. börjar med en dykutställning i Suomen Joutsen och försätter på eftermiddagen med mästerskapstävlingar. På kvällen samlas dykarfolket på Hamburger BOrs tili stor jubileumsfest. På sOndagen fOljer fOrbundets höstmöte och på eftermiddagen har man ännu möjllghet att besöka Sigyn. Alla med.

Sld 18 "N icht Diver" en berättelse om att börja dyka.

Sld 19 kort referat Over InsjOlägret 1976 samt minnesIista. Hur är det med Läkarintyg m.m.?

PA sldoma 20- 21 beräUar Keijo Vanhala frAn Urheilusukeltajat r.y. om föreningens båt, trålaren Räpylä.

Sldorna 22- 25 upptar en detaljerad redogörelse fOr UpplivningsfOrsOk vid drunkningsolyckor tAt Oversätta och låt deUa bli minst en klubbaftons tema!

Henrik Rosenius

URHEILU SUKELTAJA

Toimitusn euvo sto

ORA PATOHARJU

PENTTI PU HAKKA

HENRIK ROSENIUS

HENRIK RENVALL

MAURI VALLEMA

ERKKI METSAVUORI

Päätoimittaja

Erkki Metsävuori

Kustavintle 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098

Toimitussihteeri

Vesa Eronen

Saarijärventie 14 C 12 40200 Jyväskylä 20 Puh t 941-12980 k 941-214471

Ilmoitukset

Tellervo ' Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-175844

Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Vuosi kerta

Ilmoitushinnat : 1/6sivu 1/3 sivu 1/2sivu 1/1 sivu Lisävärit å

Kustantaja

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerilIe. Lehti postitetaan niille rekisterOidyille sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakofla liiton toimistosta.

Toimitus jättää kirjoittaj ill e vastuun heidän m i elipiteistään.

Liiton toimistonhoitaja Leila Jakobsson puh. toimeen 418611/157 os. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry , Topeliuksenkatu 41 A 00250 Helsinki 25.

Ra')

s EN HEILU KELT AIN LI I

2 • 27 .-28. 11. 1976

TU RU SSA

OHJELMA

LAUANTAI 27. 11.

12.00 TEMPAUS,URHEILUSUKEL TAJA 56-76 NÄ YTTEL Y SUOMEN JOUTSEN ELLA

15-18.00 SM-HALLlMESTARUUSKILPAILUT IMPIVAARASSA

19 00 KOKOONTUMINEN HAMBURGER BÖRS

19 30 PALKINTOJEN JAKO TERVEHDYKSET LIITOLLE

20.30 JUHLAILLALLINEN

21 30 LIITON LIPUN NAULAUS KUNNIANOSOITUKSET ILLANVIETTO SUKELTAJAIN TAPAAN SUNNUNTAI 28. t 1.

08-09 00 KAHVIAAMIAINEN

09-1 0 00 VALIOKUNTIEN KOKOUKSET

10-11.30 JOHTOKUNNAN KOKOUS 11 30 20- VUOTIS-SYYSKOKOUS

13.00 LOUNAS HERKKUPÖYDÄSTÄ

14.00 SYYSKOKOUS JATKUU

15.00 UI3HEILUSUKELTAJA56-76

NA YTTEL Y SULJETAAN [..

15.30 TUTUSTUMINEN

"PARKKI SIGYN "

JUHLAILLALLINEN

DIVERS sOUP

Ä Y RIÄISIÄ JA KATKARAPU J A

FILLET OF BEEF 'ST NIKOLAI

MERIHÄRKÄÄ , RIISIPETILLÄ RANSKALAISET PERUNAT , SA L AATTI

FINNISH DIVING WATER

KAHVI TAI J ÄÄ TELÖ

50,- MK + JUOMAT MAUN MUKAAN

SITOVAT ENNAKKOVARAUKSET LIITON TOIMISTOON 22. 11 MENNESSÄ

KAUPPIASKA TU 6 TURKU 921-20861

JUHLAILLALLINEN KAHV IAAMIAINEN LOUNAS MAJOITUS 2 HENGEN HUONEISSA 130 ,-/HENK

HUONEVARAUKSET 22 .1 1 76 MENNESSÄ 9 2 1-20861 " SU K EL T AJA T "