Urheilusukeltaja 4 1976

URHEILU LOKAKUU

N:o 41976

iedes. . .....

JaaveslJa tulipalopakkanen häiritse Poseidonsukeltajaa.

Pi:iäedustaia:

F n

PRiRIRhdfmtip. 9 . 00200 Helsin ki ?o. nlJh (90) R~ ? ?:iFlR

PUHEENJOHTAJALTA

TOIMITUSSIHTEERIL TÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Kulunut toim intakausi alkaa lähestyä loppuaan. Auttamattomasti mieleen tulevat seuraavan vuosikokouksen henkilövalinnat.

Omalla kohdallani ei ole ongelmia.

Kouvolan kokouksessa jo ilmoitin toimivani vain tämän vuoden nykyisessä tehtävässäni. Haluaisinkin muistuttaa seuroja siitä, että kun valitsette ehdokkaita johtokuntaan, tulisi kiinnittää huomiota heidän mahdollisuuteensa myös toimia. Johtokunnassa työskentely vaatii sekä matkustamista että hyvää yhteistyöhenkeä , johtoportaaseen' kuuluminen edellyttää työskentelyä lIIton puolesta. Ikävä kyllä useimmiten löytyvät pahimmat siitä joukosta, jotka vähiten ottavat osaa toimintaan. Monta kertaa on arvosteltu sitä, että kokouksia on pidetty muualla ku in Helsingisså, ja sen lähiympäristössä. Olemme kuItenkin sen tosiasian edessä, että seuroja on kautta koko Suomen . On kohtuutonta vaatia aina samoja henkilöitä matkustamaan pitkiä matkoja, vaan pyrkiä jakamaan matkat kaikk ien kesken.

Kulunutta toimikautta ajatellen, IOytyy sieltä positiivisiakin puolia. Apu nani on ollut sellaisia henki lOltä, joiden kanssa on ollut Ilo työskennellä. Ilman heidän apuaan en varmaan olisi selviytynyt tästä toim ikaudesta .

Johtokunta on kokoontunut useimmin ku in mitä alunperin oli suunniteltu. Katsoin asioiden hoidon sitä vaativan, jotta kaikki pysyisivät paremmin perillä asioista ja päämU ristä.

Toimintamme on laajentunut ehkä liiankin nopeasti. Tama taas Johtaa sIIhen, että seurojen ja liiton välinen toiminta on pakosta polkenut paikoillaan.

Tämä välivuosi, joksi tätä nimitln silloin Kouvolan kokouksessa, on ollul paikallaan. Nyt on pyritty jArJesttmään liiton sisäinen toiminta järjestykseen Ja jossakin määrin ehkä päästy tuloksllnkino Ehkä seuraavan vuoden voisi, suunni tella seurojen ja liiton väliseksi toimin tavuodeksI. Täytyy vain toivoa ettei tule mltäAn takapakkia, joka Jarrottaisi toImintaamme .

Kesä on takanapäin, vaikka meillä sukeltajilla avovesikausi vielä jatkuukin. Näin syksyn tultua kerätään kesän sato talteen. Siksipä täältä toimituksesta taas kerran pyyntö Teille räpyläkansa . Olkaa ystävällisiä ja lähettäkää kesäkertomuksianne sekä kuvia sukellusharrastuksestanne . Kukaan ei ole seppä syntyessään, joten tilkka rohkeu tta Ja homma käy. Ihan vaikka omin sanoIn. Mitä laajemmalta tekstiä tulee, sitä paremmin lehtemme edustaa meitä kaikkia .

Ja kiitokset Teflle, jotka oleUe lehteämme avustaneet. Seuraava eli joulukuun numeron viimeinen tekstien jättöpäivä on 10.11 , joten kynät käteen.

Seuraavien paikkakuntien kerhojen sihteereille tiedoksi: Mikkeli, Savonlinna, Joensuu, Varkaus , Kuop io, Iisalmi , Kajaani , Kokkola, Oulu, Kemi ja Rovaniem i. Joudun työni pUOlesta joskus käymään paikkakunn illanne ja mielelläni passaisin , j os mahdollista, halIiharjoituspäivi ks1. Olisitteko ystävällisiä ja lähettäisltte postikortilla tiedot päivistä ja ajoista. Tavattaisiin!

Päätoimittaj a kirjoitti ke~åkuun numerossa mm. ' Kun joku rikkoo rauhan, tu omitaan kaikki" . Tämä on valitettava tosiasia. Jälleen on kesän toiminnan tiimoilta kalkunut negatIIvisia uutisia toimitukseenkin. JOkainen menkööt 11seensä, ja mietti kööt olisiko vo inut käyttäytyä toisin. Tällä menolla meiltä loppuu pian rantautum isalueet. Ja mitä terveisten kaivertam iseen tulee, voisi· vat ne oJIa kaiverrettuna vaikka oman hyyskän sei nään, kuin rakkaan laivavanhu ksen pintaan sen viimeisellä lepopaikal la. Teoloog isestl ajatellen pyhäi nhäVäi stystä. Myös Norjasta on ku ulun ut kaikuja . ..

Osol11aa kurlnalafsuuden puutetta ja nimenomaan itsekurin , koska samanlaIsia tapauksia joudutaan pui maan vuodesta toiseen , Millblnkahan me tulemme aikuis iksi? Minä ja te!

Hyviä lämpfJsukelluksia

Kesäkin on sitten oh i, sukelluskesänä kait tavanomainen , kuka oli enemmän vedessä,kuka vähemmän.

Hangossa oli kesälelri , tuloksena yksi uusi hylkylÖytö museovirastolle ja pari näyttöä vastuuntunnottomuudesta. Toinen hortoilee pienellä kumiveneellään yökauden etsimässä " Eira"a ja aiheutti hälyytyksen merivartiostolle.

Toinen "rike" kohdistui koko leiriin , sukellusturvallisuusluennot jäivät pitämättä, luennoitsija kun ei lupauksistaan huol imatta suvainnut saapua koko lei rille. Olikohan leiriläisten aliarvostusta, vai mitä. Olisi tarvittu tekoja , ei lupauksia Kalkki kunnia Keijo Vanhalalle , joka sai leirin kuitenkin mallikkaasti läpi, al'usmurheista huolimatta. Hankolaisten " MIA" ja Jussin " KUKOURI" kantoivat sukeltajia pitkin ja poikin saaristoa, josta heille kaunis kiitos .

Kalastuski lpai lu ja räpyläuinnitkin vietiin rutiinilla lävitse. Huippukalaksi nousi Antti Ahvenen yli 5 kiloi nen hauki. Leiristä v ielä. Uskon Ja toivon, että ensi kesänä leiri on nistuu vielä paremmin, kaikki pitävät sanansa. Räpylä on entistä ehompi ja leiriläisiä tosi paljon .

Ja nyt se tärkeäm pi asia. Kohta on liittomme 20-vuotisjuhlakokous. Henkilövalinnat ovat jälleen edessä. Johtokun tamme tyOkenttä paisuu ja paisuu vuosi vuodelta. Eri tehtäviin me tarvitsemme joukkoa, Joka saa Jotain aikaan.

'Osa nykyisistä on erovuorossa. Heidän tilalleen on saatava vereksiä voim ia, on saatava henkilöitä. jotka tiedostavat vastuunsa Ja myös seisovat sen takana.

Ei johtokunnan " t uoli" saa olla paikka, j ossa ajetaan oman minän korostamista. Vaan se on palkka, jossa tehdään työtä meidän kaikkien hyväksI. Nyt aloitetut työt kantavat hedelmäA vasta vuosien kuluttua. Tämän vuoksi on erovuoroisuu s hyvä. Aina on joku "vanha" mukana, Joka tietAA mitä on työn alla.

Tänä syksynä on erovuorossa monta pitkään mukana ollutta. Monta kokousta on kulu neisi in vuosiin mahtunut.

Paljossa on saatu olla mukana. Jos yhteinen asia on vienyt vapaa-aikaa ja energiaa, on se varmasti myös antanut paljon . Hyviä tovereita, ikimuistoisia yhdessäolon hetkiä ja paljon muuta.

Yhtenä eroavana, toivon että vaaleissa käy tetään harkintaa, johtokunnan yksimielisyydes tä ja aktlviteetista riippuu koko liittomme toiminta, on mu istettava että yhteen hi ileen puhaltamalla saadaan aikaan " kunnon ro ihu".

Ja lopuksi: Valtiovalta näki hyväksi supistaa urheilumäärärahoja. Supistus tuntui meidänkin pussissamme. Se piireihin li ittyminen kun on vieläkin kompastuskivenä. Mitä enemmän meitä on "vi ral lise$ti" sitä paremmat mahdollisuudet on liitollamme saada "voitto kotii n" rahakakun jakamisessa. Ottakaamme nyt tavoitteeksi "kaikki mukaan pii ri toimi ntaan" . Raha kun ratkaisee liittotason to/m innoissakin .

Se siitä.

Eka

Make

URHEILU

SUKELTAJA 27 . 10. 1976 3 PuheenjOhtaja 4-5 Miinalaiva Ladoga 6 Haavoittuva saaristo 7 IImoittelua 8- 9 The Finnish Sealions 10 Suomen sukelluslääkäriyhdistys ssittäytyy 13 Margaritana Margaritifera 14-15 BiskopsO 17 Sukellusviikonloppu Tu r,ussa 18 N icht Oiver 19 Järvi-Suomen leiri 20-21 Van ha troolarl muistelee 22-25 Elvytystapahtuma 26 Kort Sammanfattning

Vesa

3

MIINALAIVA "LADOGA" Krimin sodan jälkeen aloitti Venäjä laivastonsa vahvistamisen. V. 1869 laskettiin vesille Baltian laivatelakalta PietarissaPanssarifregatti MININ, joka oli vahvasti panssaroitu ja varustettu voimakkaalla tykistöaseistuksella (4 kpl 8", 8 kpl 6" ja 14 kpl kevyttä tykkiä).

Minin oli tyypillinen ns. välikausialus, joka oli varustettu purjealuksen takilalla ja 5300 hv: n höyrykoneella, joka antoi sille 10 solmun nopeuden. Alus oli kooltaan huomattavan suuri sen pituuden ollessa 98 m , leveyden 16 m ja syväyksen 8 m .

Sota-alusten kehitys 011 kuitenkin nopeaa ja aluksessa suoritettiin laajoja muutostöitä Kronstadtin telakalla, missä se muutettiin miinalaivaksi. Sen panssarointia, takilaa ' ja tykistöaseistusta vähennettiin ja alus varus-

4

tettiin 4: lIä 3"-tykillä sekä miinaruumalla, johon mahtui 800 miinaa.

LADOGA-nimisenä miina- ja estealuksena se palveli Venäjän keisarillisessa laivastossa, jonka vanhin palveluksessa oleva sota-alus se oli ensimmäisen maailmansodan puhjetessa.

Ladogan ollessa paluumatkalla Utön vesiltä miinoitustehtävlstä, se ajoi öron sisääntuloväylällä 14. 8. 1915 saksalaisen UC-4 sukellusveneen viikko aikaisemmin laskemaan miinoitteeseen. Ladoga upposi kolmessa tunnissa 40 m: n syvyyteen 1 mpk: n päähän öron eteläkärjestä. 1920-luvulla aluksesta nostettiin 2 tykkiä, mutta pian tämän jälkeen hylky jäi unohduksiin.

Vuoden 1975 syksyllä turkulaisen urheilusukeltajaseuran Marlin-Clubin sukeltajat löysivät Ladogan hylyn, joka

kuten kaikki Suomen aluevesiltä löydettävät sota-alusten hylyt kuuluvat v: Ita 1939 peräisin olevan asetuksen mukaan Puolustusministeriölle. Ladogaa on tutkittu kesän 1976 ajan Sotamuseon johdolla, joka samalla valvoo hylkyyn suoritettavia sukelluksia ja myöntää tarvittavat sukellusluvat. Tällä hetkellä Ladoga on rauhoitettu pelkästään tieteellistä tutkimustyötä varten ja sukelluslupa on yleisen käytännön mukaan myönnetty vain hylyn löytäjille sekä valtion tutkimusviranomaisille.

Ladogasta on nostettu tähän mennessä verrattain runsaasti sekä aluksen varusteita että henkilökunnalle kuuluneita esineitä, joista on tarkoitus järjestää Ladogaa esittelevä näyttely Sotamuseossa v 1977 aikana.

Markku Melkko

Kesällä -75 oli useasti turkulaisissa sukelluspiireissä puheenaiheena venäläinen sotalaiva Ladoga. Aluksesta ei kuitenkaan tiedetty juuri mit~än, vain se, että alus oli tuhoutunut miinaan ajossa ensimmäisen maailmansodan aikana jossain örön eteläpuolella. Kuitenkin tuona kesänä oli hylkyä etsitty uutterammin kuin koskaan ennemmin.

Kaikuluotaimien piirturit olivat piirtäneet metreittäin örön vesien pohjamuotoja saamatta kuitenkaan merkkiäkMn uponneesta hylystä. Kunnes 23 päivänä elokuuta turkulaista urheilusukell uskerho MarII n Club'a onnisti.

Olimme saapuneet paikalle, örön eteläpuolelle, saadun vihjeen perusteella ja aloittaneet luotauksen. Kaikuluotain oli piirtänyt vain tasaista pohjaa syvyyden vaihdellessa 30 ja 50 metrin väliUä noin tunnin ajan, kun paperille ilmestyi vihdoin selvä piikki, jonka aiheuttaa esim rautahylky . Otimme kierroksen uudestaan ja piikki uusiutui, jolloin pudotl mme ankkurin ja koesukeltaja lähti tarkistamaan piikin aiheuttajaa. Ei ollut riemulla rajaa, kun Pekka tuli plnnaJle ja ilmoitti köyden olevan kiinn i Isossa rautamastossa. Olimme löytäneet Ladogan , vaikkakaan emme olleet asiasta vielä silloin aivan varmoja. Ensimmäisten sukellusten aikana kuitenkin totesimme hylyn olevan sotalaivan, koska alus oli aselstettu.

Muutoin alus näytti ehjäitä ja mikä parasta, se oli pystyssä. Vettä oli kannelle 33 metriä, ja näkyväisyys noin 3 metriä. Teimme löydöstä ilmoituksen viranomaisille ja pyysimme lupaa jatkaa sukeltamista hylyssä. Sotatieteen Laitokselta saimmekin heti luvan sekä ohjeet hylyn tutkimiseksi. Syksyn aikana varmistui kuvavertailujen avulla aluksen nimeksi Ladoga, mutta vasta nimen löytyminen peräpeilistä todisti sen.

Syksyllä teimme toisenkin hylkylöydön Ladogan vierestä sillä ankkuroidessamme Ladogaan, osuikln ankkurimme hylyn vieressä olevaan noin 11 metriseen laivaveneeseen . Tämä apuvene on kuulunut Ladogaan, sillä siitä on todisteena isot taavetit aluksen paapurin puoleisella kyljellä. Ah,ls on rautarunkoinen ja höyrykonekäyttöinen.

Varsinainen tutkimustyö Ladogassa

: '34

\

,

'

ttrrltgulI, btto f\'. (""trtlAAlbtr., IIlla, bf'f otll"!'. A'urhmb liUf( 1" btulldlt J)lluh.

I :',. .

I,

1

I ,,

1

\' 11 1.

1I.llm,,,,

.!~!

"'" ·'R",,,,. U",tr,..bootlftbtrO!II".

"~lug.b"r9" Ullb ,'S,.men' IIctI<lttlnI'"" II. !IIIbtH'lud)lllolflon.

mä~ .. nb bio !U nn d"r"U3"9rupP' ml! hn iIbrlInI

imi ltr,ua. rn unb

ber X . tyrolliU. 2u-30 sm norbm'ltrid) 1!lIMa. ~..

2>11, IV. (!J,.

Id}mnbH unb bi. YJII. j}lotliU, lIli",n 111 llJIoH 1IcftU~ !Jlug. a,u9' flä",n .0011 l!ibou OUI nod) 1ItfItIf ,,'" "O~ltft "'1. WUn

,6ii""". ,IIf'II,...... "'"',_ _ ul<t""""""

. "'Ii'1 "011) ~\i<1I1. b" ty.lnb _' .....1., f

C1'1t UllMllltdlla' oor '8"nbigulIg b• • • ~ !iIlinbou blt Ql"ÖI. 0"5, ull b I.d}s !DIin.n tom.n an aI. ~ .Tllo ·.nlglng nur 'JlOp"A,i"'1II llJllnnllnll' • b e.ti ... fl . . . "nb murb. {onor pt ~Rl. Ik lIU.,. ~1lnI ,rio ..... n~. ... ~.. brn OllllUq,1 brr .1111 29.

1 ...., bm 1IIvJ!~ ..-ltnra 6tNm ,. ~1I1 2. Ulugult ~.-. ~U ~". s,. IIfI!M', « bos !Jabnoonrr oon tllIdM 1INjIlJd) I!tttAII! ' jU . . . . . . . . . . .

D6tt1._

""!ta

~ ~'f: iiI ii ii;!~ _·~..uc.'11"1j.

IOIO.nben Xage gi ng ,U 10', !topUånr.utnont 6~r, or. !lblölung Il1r

.u 2~' in ben !l!oum amildJ.n 2>IIgtrorl unb !!lengtflar. ,UO ." tom

unsel_b'n ln b.r.j}innifd)tn !DIeerl>li/.n bin.in, braud)t. '<lt m.nig.6o,. m,iI.n oar IloA aWI unln au gtbrn unb lonb t.tn'rlti !Il,moIf)une .or, bolGr . . , flItI Mr-U ~ 10 ba& b.. Cllnbrlng.n l>ti bem l8c!Irf r ~ mod)t•. Obmol)( bomll 311 «d)n.n mar, ba& ftdj ouf ber Jd 0t6 • M . . belonb. gi... bn ~nl lIi. aul 1000 m lit 1)o1'lll. . . ." unb morl ~ in ~klI It\no IPDiII StIIIm. .... . . 01" Xosen mar bas ." ~Itau pmir. JInm ... CkU.,. ..... aum X.iI l!lJIIIItnt II' IIcmIm aar, - ' " . . . . . . IInIkItfIlIft 'Selauung tkn IlntJ'iulII !DIr II ~ ~ 'gpjlnllItItc ... <lrbautr iWft't , mUC'll !iIla1f.. 1IIT l&IGit 011,. !1m 14. (15.?) !lugult 1i.1 bOB ,9,081. olin ~ ~'.

6000 t, moi"". lo, b," im .Sngdml Ihll' 1Q!IIIInm ~ .-". aul ,h" ber U.!8oot.,!DItn,n lId ,lIItI nad) bRlSnri*1I

!Bo"'.

+./:

t~:' ANmowa

• tl·.

*"

.ff

I1IIIllInltHI

"* .,..,

_n

22i ' osu.Gr. 1II1un.fff....... g _

.

1

.ue." ......""", Ift5.

Valokopio saksalaisesta sukellusvenesodankäyntlselostuksesta.

"LADOGA" JA MARLIN CLUB alkoi vasta tänä kesänä kolmen, viikon kestävän leirin merkeissä. Ensimmäinen leiri oli jo toukokuun 29 päivänä.

Leirien aikana olemme tutkineet aluksen komentosillan ja merenkulkuhytin, josta löysimme mm. erittäin hienon ja hyvin säilyneen sekstantin läätikoineen ym. merenkulkuvälIneistöä. Toisena alueena ofemme tutkineet hylyn peräosassa sijaitsevia upseeritIloja, josta olemme nostaneet erilaisia valaisimia, sekä kristalli että posliiniastioita. Pienenä erikoisuutena mainittakoon aluksesta nostetut äänilevyt, jotka nostet-

tuamme puhdistimme sekä äänitimme nauhalle. Levyt ovat venäläistä valmistetta, tOisellepuolelle äänitettyjä, mutta esim. "troikan" sävel soi puhtaasti levyllä. . Viimeiselle leirille osallistui myöskin Laivaston sukeltajakurSSi, joka nosti hylystä mm. kompass ikaapi n. Samalla leirillä oli myöskin mukana filmiryhmä, joka kuvasi nostotöitA televi sioelokuvaa varten , joka esitettäneen ensi talven aikana televisiossa. Viimeisen leirin aikana keskittyi tutkimustyö keulaosaan , jossa ovat laivan varastot. Löysimme mm. "merimiesarkkuja", jotka sisälsivät . henk. kohtaisia tavaroita mm. suomalaisia ja venäläisiä rahoja.

Keulasta löytyi myöskin lasipulloja, joissä o"levat pikkelssit olivat täysin säilyneitä, sekä soodaves.i pulloja joissa maku oli vielä tallella.

Tällä hetkellä tutkimustyö on vielä kesken sillä aluksen kaksi alempaa kerrosta ovat vierä tutkimatta, mutta ensi kesänä on tarkoituksenamme tunkeutua niihin.

Marlln Club psta topi Teriö

5

HAAVOITTUVA SAARISTO Maamme rannikko on rikkonainen mutta kaunis kaikkine saarineen ja luotoineen. Luonto on ulkosaariston luodoilla karua, sileitä kallioita, matalia ruohikon tai katajikon peittämiä kareja.

Sisäsaaristo reheviä , lehti- ja havupuita kasvavia saaria . Kauniita suojaisia lahdenpoukamia, joissa auringon valo siivilöityy puiden lehtiverhon läpi ja heijastelee kuvajaistaan tyynessä vedessä. Salmia, saarten välissä, jotka suorastaan houkuttelevat seikkailuretkilIe. Ihmiset, jotka siellä asuvat ovat ystävällisiä ja avuliaita. Koska he tietävät miten armoton meri voi olla, ottavat he aina apua tai satamaa tarvitsevan lämpimästi vastaan. Ankara luonto ja sen kovat elinehdot ovat painaneet heihin merkkinsä , mutta aina on väsyneelle ja meren murjomalle veneilijälle lämmin kädenpuristus ja kahvikupponen löytynyt.

Näin on ollut , mutta lämmin kädenpuristus on vaihtunut taskussa puristettuun nyrkkiin, kahvikupposen saa itse keittää. Miksi näin? Muutamat viime vuodet ovat riittäneet pilaamaan ne vanhat hyvät suhteet , joita on vuos ikausien henkilökohtaisilla kontakteilla saatu aikaan . On aika ikävää , kun saaressa , jossa olet parikymmentä vuotta käynyt ystävänä, isäntä istuu tuvan penk illä ja lähtee toiseen h.uoneeseen sisään tullessas i ja sanoo mennessään: " Hyvästi, me ei on enää mitään asiaa ."

M itä sitten on raaristossa tapahtunut? Kauni it sileät rantal<alliot on pilattu nuotioilla , lahdenpoukamat heittele-

6

mällä pohjat täyteen muovipusseja ja pulloja. Lehdot, joissa ennen valo siivilöityi oksaston lävitse , on revitty. Puista on katkottu oksat. Papereita on heitetty joka paikkaan ja ennen niin kaunis luonto on pilattu. Ei ole ihme , että saaristolaiset ovat katkeria. Lain mukaan saa rantautua, mutta kohteliasta on kysyä siihen lupa. Sen sai ennen, makkaran- tai kalanpaistonuotiollekin sait ennen luvan, kuinkahan nyt mahtaa olla.

Keitä me tästä saamme kiittää.

Omaa itseämme. Kauniin ja ainutlaatuisen saariston vapaus alkaa olla menetettyä. Toiset ottavat sieltä elantonsa. Toiset vain mellastavat. On kummallista miten kaupungissa asuva perhe villiintyy saaristossa. Koirien annetaan ajaa lampaita ja jäniksen poikasia.

Perheen kultaiset lapset ~mpuvat ilmakivääreillään laulu linnut. Kiinn i saaduilta linnunpoikasilta. puhkotaan silmät tai katkotaan siivet. Perunankuoret heitetään laidan yli mereen, pullot ja kaljapurkit rantakivikkoon . Korkeintaan roskat kerätään veneessä muovikassiin , joka heitetään, minnekäs muualle kuin , ankkuripoukaman rantaveteen.

Tuliko omaan nilkkaan . Edellisessä lehdessä vihjailin tästä asiasta . Nyt se on karvasta tode llisuutta. Ulkosaaristolaiset kertoivat ryhmästä, jonka koirat olivat juoksuttaneet lampailta jalat rikki kivikossa . Lapset, ne äidin kullat , huutaneet koko YÖf), ja muutenkin metelöineet. On valitettavaa , että kun kaupungista lähdetään saaristoon lomalle,

niin lomaa otetaan myös käytöstavoista. Se on kuitenkin väärin . Kyllä sama järjestys pitää olla vieraissa kuin kotonakin. Ikävä kyllä, myös vanhempien käytöstavat ovat lomalla. Ei voida lapsia syyttää jos veneilijän jäljiltä rantakallioita löytyy laatikkokaupalla tyhjiä viinapulloja, puut on koristettu varmuusesineillä ja terveys-siteillä. Käytettyjä vc-papereita kuljettelee lämmin kesätuuli pitkin rantaa. On mieltä ylentävää nousta maihin pitkän ajomatkan jälkeen, kun ranta on kuin kaatopaikka.

Ei ole ihme, että saaristolaiset ovat yrmeitä meill~.

Mikä riivaa ihmisiä , mikä saa heidät tekemään niin. Nykyaikako? Vai ajattelemattomuutta?

Joka tapauksessa, oli kuinka hyvänsä . Meidän olisi sukeltajina ja saariston käyttäjinä huolehdittava siitä, että ainakin meidän veneidemme jälkiä ei tarvitse kenenkään parsia. Roskat joko poltetaan tai kuljetetaan pois . Rannat puhdistetaan ja jätetään koskemattomiksi. Ne " pakolliset" metsäs.säkäyntien jäljet ja jätteetkin kun voidaan helposti kätk~ä jonkun kiven tai mättään alle.

Me o lemme helposti erottuva ryhmä saariston käyttäjiä , joten toimiamme myös seurataan . Hoitakaamme asiamme siten , että voimme häpeämättä sanoa olevamme sukeltajia. Nyt sitä ei aina vo i tehdä. Mellastamisella ja roskaamiselle me joudutamme saariston sulkem ista. Meillä kuten muillakin veneilijöillä on paljon parantamisen varaa.

OSTETAAN - MYYDÄÄNVAIHDETAAN Tämä pal~ta on kaJkkien lehtemme lukijoitten käytetlävissä. Ilmoitustekstit on toimitettava tOimi tussihteerjflemme kirjallisina. Lehti laskuttaa Jlmoituksll?ta mk 5,- per rivi.

Halutaan ostaa 12-lItfalsen ter'apullon

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY

KANTOTELINE Pyydln kohl. soittamaan nume-

roon 90--418541 klo 17-20.

Ostan kahdet 2x7 I

POSEIDON PAINEILMALAITTEET Harry HoIland Puh. vlrka-alt. (90)1862840.

Halutaan ostaa hyväkuntoinen P. Hyvlrlsen aIkaisemmin harmaasta kllltlviplntalsesta kumlsta valmistama

SAMMAKKOMIEHEN PEE-HOO KUIVAPUKU. Seppo Pirinen RIomaa 73900 RAUTAVAARA

Pakinoitsija Plin palstalta Helsingin Sanomista lainattua:

Kympin huuli: Sukeltajat ovat kuulemma lakon partaalla. Työnantajat ovat näet alkaneet vaatia kellokortteihin vesileimoja.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO r. y. YLlMÄÄRAINEN YLEINEN KOKOUS pidetään perjantaina 12.11.1976 alkaen klo 19 Tampereen UImahalIitalon kokoustilassa, osoite Kortelahdenkatu 26, 2 kerros. Kokouksessa päatetään liiton toimintasäännön 4§ 12§, 15§, 19§ ja 20§: n muuttamisesta.

Johtokunnan muutosehdotus postitetaan seurojen edustajille. Johtokuhnta

SUOMEN UAHEILUSUKELTAJAIN LIITTO r. y.

SÄÄNTOMÄÄRAINEN SYVSKOKOUS (vaalIkokous) sunnuntaina 28. 11. 1976 alkaen klo 11.30 Turussa Hamburger Börs'ssä, osoite Kauppiaskatu 6. Kokouksessa käsiteIlaAn sääntöjen määrAämien asioiden lisäksi liiton toJmintasäännön 4§, 12§, 15§, 19§ ja 20§: n muutokset.

LIITON 20-VUOTISJUHLAA vietetään samassa paikassa jo lauauantaina 27. 11. alkaen klo 19.00 (Impivaaran ulmahalHssa pide1tävien räpytäuinnin SM-hallikilpailujen jälkeen) Kokouksen esi1yslistan ym. asiapaperit sekä 20-vuotisjuhlien ohjelma lähetetään seurojen edustajille eri'kseen posti1se.

Johtokunta

UUTTA - UUTTA -

UUTTA

Tällä palstalla tulemme esittelemään alan uutuustuotteita. Kuvat ja tuotetiedot on toimitettava ilmoitusasioittemme hoitajalle.

ILMOlnAUTUMINEN

UPPOPALLO

MEST ARUUSSARJAAN

Tiedot oltava toimistossa 15. 11. 1976 mennesä Sarjamaksu 150:- joukkue. liiton toimistosta maksuohjeita.

Ilmoittautum inen Flnn~Suft esUtel1 kesäkuussa ammat11sukeltajien odqUarTlan uutuuden, Aquadyne DMC-7 -sukelluskypärAn Kypåråssä on va-puhellnta varten slsäänrakennetut kuulokkeet ja sitä on saatav~ssa myös seoskaasusovellutuksena .. Aquadyne DMC-7 -kypArl on työsuojeluviranomaisten hyväksyma. Hln·· ta mk 7.500.-.

Suom.n UrhellusukeltajaJ" UfHo ry.

Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki 25

7

1966-1976 Kesällä' 1964 alkoi eräs sukelluksesta kiinnostunut nuorimies nimeltä Altti Laakso etsiä itselle'en sukelluskavereita. Ja samaan aikaan oli asialla muitakin sukellusalokkaita mm. Timo Puska, Taisto Kästämä, Kurt Nyberg. Niihin aikaan asiasta kiinnostuneet löysivät ystävänsä sukellustarvikeliikkeistä, sekä Suomen Urheilusukeltajat r/y: stä.

Näin kävi silloinkin vuosi vierähti sukellustaitoja kehittäessä. Syntyi kuin itsestään 4 "vihreää sukeltajaa" käsittävä iskuryhmä, joiden ajatukset, mielipiteet sekä hilpeä sukellusmieli oli kuin yhteen luotu. Jo vuonna -65 kesällä päätettiin ns. lyödä päät yhteen ja perustaa oma pieni, mutta tehokas kerho.

Syyskesän kuluessa alettiin keksiä sopivaa nimeä kerholle ja loppujen lopuksi päätettiin antaa hieman kansainväliseltä haiskahtava nimi The Finnish Sealions. Ja niin elokuun 17 päivänä pantiin valmiiksi leivottu anomus yhdistysrekisterlin sääntöineen. Mutta eihän se oikein ottanut onnistuakseen, kuitenkin useiden sinnikkäiden yrItysten seurauksena sinetöitiin kerhomme yhdistysrekisteriin tammikuun 241966. Tämän jälkeen anoimme Suomen urheilusukeltajain liiton jäsenyyttä 16.

3 -66. Kun oltiin saatu kerhon asiat järjestykseen päätettiin lisätä jäseniä noin 10 henkeen, ja niin saatiinkin silloin kerhon toiminta täyteen käyntiin.

Koko kesä sukelIettiin ahkerasti, oli liiton järjestämä leiri Högsorassa. Aurinkoinen lämmin kesä suosi silloin sukeltajia. Vuonna -67 keväällä tapahtui seuraava suurempi tapahtuma kun alettiin suunnitella kesälle vähän jatkoa ja saatiinkin loisto idea. Uintikilpailu heti jäitten lähdettyä, oli useita mah ... dollisuuksia joista yksi ' oli Porvoon joki. Pantiin toimeksi hieman informaatiota ympäriinsä ja homma lähti pyörimään kuin itsestään.

Ajankohta oli huhtikuun loppupuolella, osanottajia oli peräti 17, joista oman kerhon jäseniä 6 henkeä. Näyttää siltä, että siitä onkin tu11ut erittäin positiivinen tapahtuma kesää odotelles-

8

sa, jonka paikallinen Murena R/y onkin kunnialla hoitanut jatkossa.

Kesä meni jälleen harrastelun merkeissä, mutta ilman paineilmaa sukeltaminen ei oikein . onnistu, joten otettiin päämääräksi kompressorin hankkiminen kovan säästämisen jälkeen voitiinkin sitten kompressori tilata.

Päätettiin ostaa heti alkuun kunnon peli, ranskalainen Bernard 200 IImin.

Se muutti kerhomme toiminnan paineilmojen suhteen, eikä enää tarvinnut olla arkipäivä ja liikkeiden aukioloaika saadakseen ilmaa.

Vuonna -69 kesällä järjestimme yhteistyössä Merlkissa r/y: n kanssa viikon mittaisen leirin örsär nimisessä saaressa Helsingin itäpuolella lähellä Emäsaloa. Osanotto oli suuri, ilmat suosivat aurinkoa - tyyntä ja elämä hymyili. Joulukuussa järjestimme suuret yleiset joulujuhlat Lauttasaaren poliisien majalla, jossa syötiin puuroa, laulettiin joululauluja ja oli siellä myös joulupukkikin. Monen jäsenen mieli teki kuitenkin kotimaan vesien ulkopuolelle, joku ehdotti Etelää mutta Pohjoinen voitti. Aloitettiin suunnitella sukel-

lusretkeä jäämerelle, innostus oli valtava, kohteena oli Kirkenes .. Jo aijemman kirjeenvaihdon tuloksena oli luotu suhteet Kirkenäs Froskemans klubiin, jonka puheenjohtajana toiminut Steinar Oshaug otti meidät lämpimästi vastaan ja kertoi Pohjois' Norjan sukellusolosuhteista ja näytti hyvän paikan, jossa voisimme leiriytyä.

Olosuhteet yllättivät meidät täysin positiivisesti, jopa niin paljon, että alettIIn suunnitella uutta retkeä. Vadsö: hön, joka sijaitsee Ruijan niemellä.

Mukana suunnittelemassa oli muunmuassa Ahveniston vesipedot, mutka osottautul niin sukelluksien kuin VAfilmaukslenkln osalta erinomaiseksi.

Saavuttihan Kallu Pohjoismaiden VAfilmikilpailussa hopeaa, filmillä mikä oli otettu Vadsössä. Meillä oli myös mukana autoissa La-radiopuhelimet ja totesimme niiden tarpeellisuuden autojen ja veneiden välisessä liikenteessä. Saatujen kokemuksien perusteella päätimme lisätä kerholaisten keskuudessa LA-puhelimia ja talven aikana saimme kokoon seitsemän laitetta.

Samaan aikaan oli liikkeellä suunni-

SUOMEN UHHEILUSUKELTAJAIN LIITO

20 • JU L• JA TUHUIIIMPIVAAHASSA 27. 11. 1976 KLO 15.00 Pohjoismaiden hienolmmassa uimahallIssa .

ORION-maija edottaa kiinnitystä.

SVUL::n Varsinais-Suomen SukelfusJaos tempaisee jälleen .

- Räpyläulnti Kaikki matkat - Vapaasukellus: Miehet 50 m, naiset 25 m - Lalt.e sukellus; Laite eri oslneen vapaa, kunhan vain on Suomessa hyväksytty Kilpailu suoritetaan CMAS:in sääntöjen mukaan.

Kilpailun Järjestäjien harras toivomus: Ennakkollmofttautumlset ajoissa Ja niin pian kuin mahdollista. (Palkintohankintojen Ja muiden Järjestelyjen vuoksi).

Sääntötiedustelut: Peter Jansson 921-402561. ilmoittautuminen: UR-SUK 921-337790, Niemelä 921-19944.

RAUTAINEN KISA RAUTAISILLE SUKELTAJILLE. (Onko muuten lääkärintodistus kunnossa.)

telma Etelään suuntautuvista sukellusretkistä ja niin lähtikin 6. kerhomme jäsentä sekä Ahveniston vesipetoja, että Merikissoja MallorcalIe. Koulutus alkoi myös kiinnostaa kerhon jäseniä ja tähän mennessä olemme läpivieneet useampia kursseja, joista suurin kiitos kuuluu Puskan TimolIe ja Laakson AlUlle, sekä monelle muulle aktiiviselle kerhon jäsenelle, jotka saivat myös aikaan jo kauan · kaivatun TV: ssä nähdyn sukelluslippua käsittelevän informaatio filmipätkän, josta

kiitos myös Hannu Karpolle.

Käytyämme Ruotsin länsirannikolla Lillgöpingin urheilusukeltajien vieraana kaksi kertaa ensin kesällä ja sitten seuraavana pääsiäisenä, totesimme että siellä yhtyvät Suomen kesän lämpö ja jäämeren eläin ja kasvi rikkaudet.

Kerhomme hankki myös veneen ei kovin suuri, mutta vene kuitenkin. Se on kumivene 5 m pitkä ja 2 m leveä, ja siihen 20 hv perämoottorin. Se on osottautunut erittäin käteväksi näin pienelle kerholle, koska liikumme pal-

jon paikasta toiseen.

Paljon on 10 v. aikana tapahtunut on monta naurua ja hauskaa hetkeä vietetty urheilusukeltajaystävien kanssa, on pale.ltu ja laulettu I paistettu makkaraa lelrinuotioiden äärellä. Mutta jotain on tapahtumassa. Suomalainen urheilusukellus eJää vaikeaa murroskautta, joka ehkä on koetellutkin monen vanhan sukellusveteraanin päreitä, "k aikkine rajoituksineen ja sääntöineen, mikä taas on ymmärrettävää huimasti liSääntyneen harrastajakannan johdosta, vaikka harrastajien määrä lisääntyy niin jotain olemme menettäneet, mutta mitä?

Se on helppoa kun vertaa 10 v. takaisia leiritunnelmia tämän päivän tunnelmiin, niin huomaa että ns. Partiofaismainen henki, sellainen niinsanottu "me" henki on poissa. Se on kai tämän hetken korkean elintason mukanaan tuoma ongelma. Vanhemman sukeltajan on ehkä vaikeaa ymmärtää, mutta ei se ole aina tarkoitus kaikkia ymmärtää, vaan t4ytyy koettaa kestää.

Kaikista huolimatta ei kuitenkaan ole syytI menettää toivoa, vaan jatkaa sukeltamista ja pitää se "Me" henki mielessä. 10 v. "historia ei ole kovinkaan mahtavaa luettavaa, mutta toivoisin kuitenkin, että tulisi päivä jolloin voisimme kirjoittaa artikkelin 25-50 tai 100 v. juhlan kunniaksi Urheilusukeltajien luettavaksi oman kerhomme puolesta.

Näissä merkeissä Kallu Karaslahti The Finnis Sealions r/y:n puolesta.

9

muita henkilöitä, jotka ovat huomattavalla tavalla edistäneet yhdistyksen toimintaa." Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus.

Joukkoomme kuuluu myös edustajia työsuojeluhallituksesta Tampereelta.

Lähitavoitteenamme on saada jäsentemme sukelluslääketieteellinen tledontsso nousemaan niin paljon, että'; he pystyvät toimimaan sukelluskurssien opettajina ja neuvonantajina toimipaikkakunnillaan. Olemme järjestäneet kahtena syksynä kaksipäiväiset opintopäivät, joilla on käsitelty sukeltajantautia, korvavaurioita, lääkärIntarkastusten sisältöä ja suori tustapaa, sukellusonnettomuuksien selvittelyä ja t ilastointia jne. Valtion taholta on ryhSuo men sukellusll.klrlyhdlstys perustettIIn lokakuussa 1975. Se tuli jatkadytty viime aikoinakiitettävlin toimenmaan kaksi vuotta toimineen Suomen UrheilusukeltaJain liiton alaisen sukelluspiteisi in ammattisukeltajien koulutukIllklrltolmlkunnan työtä. Yhdistys muodostettIIn täyttämään sitä suurta sukelsen ja painekammiohoidon saattamiluslllkelleleemstl tyhjiötä, joka on vallinnut maassamme. seks i kansainvälisesti turvalliselle tasolle. Keväällä 1974 sekä merivoimat että valtion palo-opisto hankkivat uusia keltajaa, joista paikallisten kerhojen SukellusurheIlu. samoi n kuin amkaksivaihepainekammioita hoitokamkautta kuuluu yl i 2000 urheilusukeltamattisukeft us, on alkanut kehittyä nomioiksi vanhanaikaisten yksiosaisten jain liittoon. lisäksi maassamme toipeaa vauhtia viimeisten viiden vuoden kammioitten tilalle. Tulevina vuosina mii yksityisiä ja teollisuuslaitosten :aikana. Sukellukseen liittyvä lääketiede palveluksessa olevia puol iammattilais- toivotaan maahamme saatavan useita on pakon sanelemana muotoutunut sukeltajia, joiden varsinainen toimeen- kannettavia kuljetuskammioita, joissa omaksi erikoisalakseen. Ihminen ei ole tottunut elämään jatkuvasti ulkoisen tulo on sukelluksen ulkopuolelta. viedään sukeltajantautia tai ilmatulppaa sairastava potilas hoit<>kammioon. piiriin luetaan paineen alaisena sukellusolosuhteissa . Ammattisukeltajien myös valtion ja kuntien palveluksessa , Kannettavissa painekammioissa voitai muussa yllpainetyössä. Tämä on daan hoitaa myös vaikean häkämyrkyselvä riski ihmisen terveydelle. Sukelolevat pelastussukeltajat. luslääketiede tuntee monia erikoisSukelluslääkäriyhdistys aloitti toi- tyksen saanutta potilasta menestykselongelm ia, kuten syvyyshumala, sukelmintansa tietoisena siitä, ettei sen jä- lisesti. Tällaisen järjestelmän ylläpitätajantauti , endogeeninen hyperkapnia senille koidu työstään paljoa enempää miseen tarvitaan runsaasti lääketieteelsisäsyntyinen hiilid ioksidin keräytymä. ku in suuri kiitos. Lähdimme keh ittä- listä erlkoistietoa ja koulutettua henkimään maamme sukeltajille mielekästä lökuntaa. Yhdistyksemme eräänä tärNopeat paineen vaihtelut saattavat vaurioittaa tärykalvoja ja aiheuttaa huilääketieteell istä tarkastusjärjestelmää keänä tehtävänä on ollut ja on edelleen mausta jopa tajuttomuutta sekä hukkuharrastusmielessä. Tavoitteenamme on toimia tämän organisaation oleellisena joskus tulevina vuosina tarjota sukelta- osana. miskuolemia.

SUOMEN SUKELLUSLÄÄKÄRIYHDISTYS ESITTÄYTYY

Menneen vuosikymmenen aikana valtamerten syvyyksien tutkiminen ja niiden rikkauksien käyttöön otto on ollut entistä määrätietoisempaa. Teknologia ja fysiologia kulkevat käsi kädessä etsittäessä keinoja, joiden turvin ihmistä voitaisiin pitää kauemmin ja syvemmällä hengissä. Kuluneitten vuosien kokemus osoittaa, että syvyysteknologiaa ei voida harrastaa ilman ihmisen läsnäoloa syvyyksissä. Sukeltajia ja sukellusaluksia tarvitaan enenevässä määrin jopa Suomen ja Itämeren alueella. Maassamme tulisi seurata sukelluksen kehitystä pitkälti yli urheilusukelluksen tasovaatimusten. · Korkeassa paineessa tehtävän tunnel ityön aiheuttamat ongelmat ovat tulleet maassamme tämän vuoden aikana ylipainelääketieteen intressipIiri in. Metrotunnelin rakentaminen aina 20-30 metrin syvyyteen saattaa vesivuodon tapahtuessa vaatia työskenteTällaisen lyä ylipaineolosuhteissa. työn vaat ima turvajärjestelmä on m ittava ja sitoo työskentalypaineesta riippuen huomattavan määrän lääkäri- ja sairaanhoitohenkilökuntaa. Työntekijöitten ongelmat muistuttavat suuresti syväsukellusta.

Maassamme arvioidaan olevan tällä hetkellä 300-400 ammatti sukeltajaa.

Armeijan taistelusukeltajakou lutuksen saaneiden määrä ei ole fiedossa. Suomessa on lisäksi noin 3500 urheil usu-

10

jilIemme koko maan kattava sukelluslääkäriverkosto, johon jokainen sukeltaja voisi paikkakunnallaan ottaa yhteyttä.

Valmiiksi laadittuina ovat ohjeet ammatti- ja urheilusukeltajien tarkastuksiin liittyvistä laboratorio- ja röntgen. tutkimuksista. Urheilusukeltajain liiton kautta jaetaan kaikille liiton alaisille kerhoi lIe lääkärintarkastuskaavakkeita, jotka sukeltajaoppilaat toim ittavat omalle lääkärilleen . Suomessa vaaditaan urheilusukeltajilta kansainvAlIsen käytännön mukaan lääkärintarkastus sukelluskurssille tultaessa sekä uusintatarkastus sukellusuran aikana joka toi nen vuosi tai aina 20 sUkellustunnfn jälkeen . lisäksisukeltajan olisi kAyt4vA tarkastuksessa jokaisen pitkAalkalsen sairauden jälkeen. Asetuksen mukaan ammattisukeltaja tulisi tarkastaa kaksi, kolme kertaa vuodessa. NAmA tarkastukset ovat huoma1tavastl laajemmat kuin . urheilusukeltajien vastaavat.

SukelluslAAkäriyhdlstys osallistuu huomattavassa mUrln urheflusukelta.. jain liiton kerhojen enslapukoulutukseen sekA sukellusonnettomuuksien ehkäisyyn Ja nIIden selvitystyöhön .

Yhdistyksessåmme 011 vuoden vaihteessa 27 jäsenta. joista aktHvlsestl sukellus ta harrastavia kolme neljäsosaa.

Tällä hetkellä kaikki ovat IUkAreltä mutta yhdfstyksemme sMntöjen mukaan Jäseniksi voidaan ottaa "myös

Yhdlstyksemme alkukehityksestä johtuen on ollut luonnollista, että meillä on ollut kiinteät suhteet Suomen urheilusukeltajain liittoon. Viime vuosien aikana liiton kilpailuhenki on entisestään kasvanut ja tämä on tuonut erikoisongelm ia, joista kirjallisuuden mukaan ei ole tarkempaa tietoa. Vaativat urheilusuoritukset paineilmaa hengltettäessä ylipaineolosuhteissa ovat urheilufysiologian neitseellistä tutkimusaluetta. Urheilusukeltajat harrastavat myös vedenalaista suunnistusta sekA laitesukellusta allasolosuhteissa, jolloin nopeus J!l keatAvyys m4A1'Mvät tuloksen. Tulevina vuosina sukellusIUketledeUA harrastavIIta kolleegoilta vaaditaan entistä enemmän perehtymistä urheIlufysiologisiIn ongelmiin .

SukelluslAlketledettA harrastavat Joutuvat ongelmien eteen, jotka koskevat sekA ammattl- ja urheiJusukeltajia ettA hulppusukelJusurheilijoita. Yhd istyksemme on pien i verrattuna siihen työsarkaan, Joka on edesd. Toivomme tukea Ja kannustusta valtiovallalta, lääkiriyhdistyksIItA j a kaikilta niiltä, jotka haluavat toi mia maamme sukeltajien työkyvyn, tu rvallisuuden ja terveyden hyväkSi.

21 . 4.76

Arto Lahti (1.1.)

Henrik Renvall (1.1.)

Sven Löfström, Box 14, 33541 Tampere 54 Puh. 931-59955, myynti suoraan 53761

MAAN SUURIN LIPPUALAN ERIKOISLIIKE PALVELUKSESSANNE Valmlstamme pienoislippuja )a -vIIrejä, se'uramerkkejä, kulkuelIppuja, kansalllspuku)a Ja Isin~änviirejä .

KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ.

OTTAKAAPA YHTEYTTÅ.

Hyvinkään Urheilusukeltajat r. y: n uusi tukialus PELA hankittiin seuralle 23. 3. -76 aikaisemmin RYSÄ lI:n osoittauduttua runsaalle käyttäjämäärälle Illan pieneksi.

Aluksen satamapalkka on Helsingin Moottorivenekerhon rannassa.

Tekniset tiedot: Pituus Leveys Syväys Uppouma Kone HUippunopeus Matkanopeus

13,5 m 4,0 m 0,9 m 7 tn S'can ia~ ,~-SO hp ~';Jl 12 solmua .~.

10.

Alus on rekisteröity 30 hengelle ja varustettu BAUER korkeapainekompressorilla (220-330 bar), sekä LApuhelimella, jonka kutsu on "PELA".

PELA on rakennettu Summassa Tim'perin veistämöllä 1969 ja ollut aikaisemmin ammattikäytössä.

Hyvl nkään Urheilusukeltajat r.y. järjestU aluksella sukellusretkiä pää·aslassa Helsingin, Porvoon ja Porkkalan merialueilla.

M/S PELA

Lähempiä tietoja aluksen retkistä merelle antaa: Erkki Nurminen puh 914/ 10219 Aarre NllnimAki puh 914/14633

11

Partio Aitta Oy Helsinki, Urheilu Saarinen lahti, Freetime Shop Oy Turku. Pyöräkellari Oy Turku , Helmer Karlsson Oy Porvoo, Er~·Urhellu Joensuu, A . Par1ckola & K:nl Lappeenranta City Kulma Kemi, Urherlulllke Pallo Vaasa . Kalastus ja Venetarvlke Rauma, E. Hatakka & K:nl Imatra, UrheIluaitta Oy Kokkola , Kone Akro Tornio, Asel E. Jalonen Salo. esine ja Venetarvlke Kuopio, Harrastekesku$ Tampere, laakson UrheIlukauppa 'Salo, UrheIlukeskus Nokia. Hangon Urheilu Hanko E. VIItanen Hanko Keskusmarket Raahe. Erä\ettu Mikkeli. UrhelJuväUne Kauniainen, Urhellullrke B. Borg Tammisaari, Sura & K:nl Uusfkaupunkl.

12

MARGARITANA MARGARITIFERA

HARRI DAHLSTRöM

asiassa kaikkialla maailmassa on tiedetty slmpukan ja helmen yhteys. S'UOlTlessa elää kuitenkin jokihelmisimpuKansallislaulun tekstissä esiintyvä sana maamme köyhyydestä kultaa kai- kan , ohella puolenkymmentä muuta makeanveden simpukkalajia. Siten ne, vattaessa on muuttunut aikojen kujotka ·perintätiedon nojalla 1a uteliailuessa sananlaskuksi. Taloudellisessa suuttaan ovat erilalsla simpukoita mielessA olemme toki kehittyneet avalHaet, ovat usei n avanneet vAarAn kansai nvälisestikin nols1a ajoista lajin. Helmiä ei ole oll utkaan. mutta yhä pitää' paikkansa tletyssa JokJhetmlsimpukan he1mlpllolsuus rniele$sA Ia.ulun vIIttaus luonnonvarol(jos puhutaan myynUkelpoJsesta tavahln: ne voisivat olla huomattavasti runrasta) val'htelee. Se on ollut jota1<ln saammat, jos Itse saisimme mAArAtä. puolen tai ytlden promi llen luokf:(aa "Ku ltaa" ei ole sanottavasti löytynyt.

Useat k·alvoksemme toimivat kansaln- , ke.sklmäärln. On ollut melkoinen sattuma, Jos kuka tabansa slmpukolden välisen hi nnanmuodostukiien aiheutta,; mien ja aset1amlen alarajojen kahden avall ija on oikopäätä löytänyt helmeo Ja paässyt innostumaan asiasta. Kaikpuolen. Enta s,ltten helmet? ' kialla sielläkään , missä helmiä alJ<aKullan ohella muuan harvoista "ar.. naan , ennen rauholtusta_totuttUn pyyvokkalsta" luonnonvaroistamme on oltämään, ei IAheskään ole aina osattu lut jOklhel mi,slmpukka (Ma'rgarltana erottaa oikeata lajia muiden Joukosta. margarltlfera). Parista sen kallelm,masOn saatettu avata summassa kaikki ta helmestä on ·a.Jka,naan maksettu hinta, joka ylitta-A rahanarv,.oindekslen mu,: ' makean veden lajit, J<;)lta eteen on satt unut. kaan laskien 30 000 nykyistä markkaa.

Meikäläinen simpukka ja sen helmi NlltA on joskus ahnehdlttu Ihnokkaastl on tunnettu siis lähinnä siellä, missä kuJn kultaa Lapissa aikanaan eivätkA he1menpyynti jostaki n syystä pAAsi saalIstuspaikat ole suinkaan keskittykäyntiin. Usein tamA tapahtui muualta neet yksin Lappiin. Kuvitelmat rikastutulleen' henkilön aloitteesta. Helmenmisesta OIIat ku itenkin helmisimpupyyntijokia on aikanaan ollut maan etekan pyytäjien kohdalla, samaten kuin lä- ja länsirannikolla, I1Arajan pinnassa. useimpien ku llankalvaJlenkln osa:Jta, Tampereen seuduilla, Pohjois-Pohjanjääneet sUkoiksi unelmlksl. maan slsäoslssa, Kainu ussa ja LapisKultakuume ja helmfkuume ovat sa. luonteeltaan molemmat sellaisia, että Pyy;ntl varsinkin matalissa ves'l ssä useimpien niihin sortuneiden ja pysykehfttyf palkka paikoin tqdelllseksl vlmmAksi anniksi on UlAnyt luonnonoryöstöpyy,nniksl Padottiln kapeat jokllosuhteiden tuntemuksen kehittymiväylät. Kun vesi laski, p01mlttiln simnen . Taloudellisessa mielessä on usein pukat pois. Kun vesi aikoi tulla padon saatu kokea melkoinen pettymys: toyli , siirryttiin toiseen palkkaan., johon teamus siltA. ettA tämAntapalnen puu011 sopiva rakenaa uusi pato. haon arpap'ellä kuten kalastusktn moPyyntlkelpoi'nen kanta saatettIIn tAllä ,nastl. tavoin hävi ttää melkein kokonaan Ennen yleinen laji useiksi v,uoslkymmenlksl. laji on hiJoklhelmlsfmpukka on kaikesta har- daskasvuinen. Katsofaan, "että se ,e l8 vlnatsuudestaan huolimatta (helmen lähes tai satavuotiaaksI. Tässä lAss1. kantaJana) ollut varsln yleinen pohjaa- alku suurin pituus hlpoa 15 sentin' maksimla. lälnlaJI maamme vlrtaavfssa vesl~sä.

Sitä, on ollut lähes kaikkialla ja se on Pitkä Ikä heikko kohta ' ollut yleinen koko Euro,opassa.Elaimen tuntemus on kUItenkin IIl1tynyt Joklhelmisimpukka on nllvfAfnen yleensä he'lmien tuntemukseen ja helmutta muist uttaa jossakin määrin, menpyynnin tuntem u ksee n ~ Siksi se on suhteessaan ihm'iseen , maapallon keollut alueellisesti läikiUäistä. Itse hittämää suurinta imettäväistä : valasKuka tuntee helmlslmpukan?

ta. Se siis elää vanhaksi kuin vaJas. Se tuntuu ybtähelpol ta hävittää, kun s.ef) eli npiiriin päästään käsiksi. Mutta se ·ei kuitenkaan ole tAssä mielessä ' aivan niin helppo hävittää - pyynnillå.

Jos senSijaan otetaan mukaan ' ihmi~ sen muut luontoon vaikuttavat toimen~ piteet, häviämisvaaran yhlälAlsyydet alkavat taas .iJmetä. . .. .', . ' .

Sim pu'kan pyynnin osalta ontos.ia;sja, että se on aina 'kohdistunut suun .. nilleen neljännesvuosisadan. län saavuttanelslin kantoihin ja sitä vanhempiin . Nämä on saatettu hyvinkin tehokkaasti juurlttaa ·vesistä. t ätä nuoremmat slmpukat ovat kuitenkin aina jääneet vesiin ryöstOpyynninkin jAlkeen.

Niitä on erittäin vaikea,ta löytää suuriin verrattuna. Tuskin koskaan ne ovat samalla lailla havaittavissa, näkyvissä.

Sitä paitSi niistä on turha 'etsiä helmiä, j6ten ne ovat tästäkin syystä saaneet jäAdä rauhaan. Uusi täys ipainoinen kanta kasvaa kuitenkin ylen '.. hitaasti luonn.ossa ja hel met s.en mukana:, Siksi on saatettu arvioida, että koko laji on hävinnyt. Johtopäätösten teko helposti havaittavissa olevasta kannasta on kuitenkin koko kannan osalta varsin usein osuva harhaan .

Nilviäisillä, kuten kaloillakin, on omat vaa. Imuksensa veden laatuun nähden. Tähän seikkaan ei tässä yhteydessä ole tarvis suoraan puuttua. K~l a­ kantojen kautta havaitsemme ihm isen tehokkuuden tässä suhteessa paljon paremmin .

Jokihelm isimpukka käyttää väliisäntänään kaloja, 10hikaloja ja erinäisiä. särkikal oja, mm. mutua. El1ei toukka tavoita Itselleen väli-isäntää, siitä ei ikinä tule 25 vuoden kuluttua mahdollfsen helm iaihion kan.tajaa, slmpukkaa (suhde tässä si is ehl;ä 1 : 2000). TAysikasvuisina pidettävist~ naaraista keskikokoisen vuotuinen lisäa,i~y.mismah­ doHisuus teoriassa kuitenkin on n.

506 .000 t oukkaa . Tämän verran se las-k~ kudun y'hteydessä mätimunia maaHmalle. Kannan vuotuinen lisaäntym inen riippuu suuresti paitsi hedelolÖlttymisestä, s ii tä, miten runsaasti touklila on tavoitettavissaan kaloja väl ijatkuu siv. 16

13

Istahtaessamme perjantaina 30. pllvänä h$lnlkuuta lIt$pAivAItA IInJa-auton penkille T1l811ntentaan rannassa, oven sulkeutuessa ja auton Ilhtlessl. kohti Turkua ymmArSlmme varmasti toistemme sydlmen pohjasta tulleen toteamuksen: "Onnellisesti ohi". KetkA me?

No, ensinnäkin Sirpa, ympärivuorokautinen köksämme, Joka varmasti voimakkaimmin sai kokea snorkkelisukeltajan koko nälän valtavuuden noiden viiden päivän aikana. Sitten me muut: Jallu, Pekka-poosu ja minä (kirjoittaJa).

Viiden päivän ajan olimme tehneet töitä sanan varsinaisessa merkityksessä aamulla kahdeksasta iltaan kahteenkymmeneen saakka. Kohteenamme oli tusinan verran suupalUeja snorkkellsukeltajla ja voitte olla varmoja, että hiljaisuuden laskiessa Blskopsön entisen kansakoulun maisemiin me Istuimme saunassa ja nautimme löylystä ja hiljaisuudesta ja rauhasta, jota ei yksikään ääni rikkonut. Muut olivat Jo saunassa olleet. Hyvä ohje tlmAn tusinan hlljentämiseksi. Voi muuten olla ylelspäteväkin neuvo. Pannaan sakkl hetkeksi hyvin lämmltettyyn saunaan. Kun hiki on noussut pintaan ultetaan porukka viileässä merivedessä ja 88unoltetaan uudelleen. Tltl toistetaan noin tunnin ajan, jonka jAlkeen sakki tlytetään kuumalla kaakaolla ja volleivillä ja kaadetaan petiin ennen nukahtamlsta.

"Tlällä ei tehdä muuta kuin syödään", oli erään leirllälsen kommentti hänen astellessaan ruokajonoon. PitU paikkansa ihan tarkkaan. Syötiin melkoinen kasa ruokaa alkaen lätylstä päätyen sienikeittoon, Jota kaikki rakastlvat juustokeittoa enemmän. Mutta Ihan varmasti tehtiin muutakin. Lukuunottamatta Iltoja, jotka olivat yleensä vapaat, päivät olivat tarkoin ohjelmoldut kaikella mitä hyvän snorkkelisukeltajan tulee tietää harrastuksestaan. PerehdyUiin kertausluontolsesti välineisiin sekä teoriassa että käytännössä. TutkaIJUin sUkeltaJan fysiologiaa la muuta terveyteen ja kuntoon IIIttyvU.. Piirin koulutusohjaaja Jarkko Ranlnen pistäytyi yhtenA iltapAJvAnA puhumassa 11haskuntoharjolttelusta Ja pistlpä lopuksI.. pojat lenkille Ja vihAn harjoittamaan IIhaslilkuntaakln kuntopiIrissä.

Harppuunan klslt1ely maaliinampumlskokellulneen oli ehkä suosituin ja sltl kaikki olisivat latkaneet palelemlsesta huolimatta.

SuunnlstusharJoJtuksissa taas huomattiin, ettA harjoittelu on kaiken A ja 0, muuten joutuu uiskentelemaan runsaasti ylimääräistä hakeutuessaan takaisin harharetkiltä. Poosu, Pekka, olikin sitten yhden koko päivän heltseasA opettaessaan tälle opinhaluiselle tuslnalle sukeltajan tarvitsemia sOlmuJa Ja multa merenkulussa tarvittavia köysltemppuja kuten pJelssauksta Ja rlhmauksla. Kun lisäksi sekA enslmmllsenä päivänä että vlimelsenl pllvAnA pidettiin tietojen ja taitojen mlttaustl-lalsuus sekä kirjallisesti että vIImeisenä päivlnl myöskin käytAnnössl oU todettava, ettei viiteen päivään enem· pää asIaa olisi enää mal)tunutkaan.

Ei todella pllvUn. mutta kun otetaan yö avuksi. Suomen UrhellusukeltaJaln Liitolla 011 annettavanaan kullekin osalIistuJa1le erityinen kunniakirJa, Jossa todettiin sen saajan saavuttaneen Jotakin. Ekan kanssa 011 jo ennen leiriä sovittu saavutuksen olleen "räpyIAvarpaan arvon". Ja tottahaQ toki tämAn edestä 011 tehtävä muutakrn kuin syötä-

14

' Kuntopllrt kokoontui aina vllllll •••

Solmuhar:lollul meneIIIIIn

Syöminen kuului myös ohjelmaan

~ISKOPSO 1976

JOUKO MOISALA

Eikä me pojat pelätty yhtlän...

Sirpan komennossa

PotkuparIharjoIttelua ..•

vä ja käytävä saunassa.

Pitkään me tätä "kastamista" pohdimme. Onko se tarpeellinen? Onko liian raaka tapa panna pojat tekemään joitakin perinteisiä kastamistemppuja.

Päätimme kuitenkin antaa pienen kasteen ja kun sitten yöllä istumme ja porukalla joimme myöhäis- tai varhalateetämm,.~, totesimme ettei kastamlnen suinkaan ol/ut väArään osunut toimenpide. Pojat Jotka hetki sitten olivat vähän peloissaan seisseet Itse Iku Turson edessä kaatamassa su ihlnsa SIrpan parasta keItosta olivat todella " reppavia". Kuka ei oHut yhtään pelännyt kuka taas 011 kokoajan tiennyt minne vietIIn j ne. EmmekA me todellakaan aikoneet ketAAn pelol ella. JOkainen sai varmasti heratessUn tiedon kuka herättAjä oli Ja mikä 011 homman nimi .

Koettakaa kuitenkin itse kuvitella 1s1\J.vanne ka'ntopaareilla selskan pullo Jalkojenne vallssa~ regulaattorl suussa Ja sokea maskl pAAssA yhden aikaan yOI'II. Kun sllten pUset )alolllesl Joudut Jonn~kkln kosteaan Ja ummehtuneessen , jossa ilmoitetaan ettei IKU Tursolla ole tapana keskust-ella kenen kUn kanssa, joka seIsoo maalla, nUn ettl siltA vaan veteen . VAhAn tietystI tilanne rauholttuu kun havaitsee tulevansa lasketuksl nllkkaJaan myöten lämplmlAn vesl saavlln. MelllA ei Juuri vaikeuksia ollut. Kaikki olisi mennyt mitä parhaimmin , mutta emme tahtoneet saada

kavereita hereille. Klytännölllsestl kat'soen saimme oikein ahkerotda saadaksem me unet karistetuiksi kastettavien silmistä. Liekö alussa mainituilla nukutusohjeiUa ollut oma os.ansa.

Kun tarkastelimme yhdessä leirin aikana saavutettuja tu loksia, voimme todeta jokaisen oppineen ainakin jotakin.

Miten tusina oli viihtynyt, jäi meille osittain .arvoltukseksi. Yleisimmät kysymykset, jotka koskettelivat mahdollista pidennystä ja ensi kesän leiriä antoivat kuitenkin jonkinlaisen tunteen siitä, että leiriläiset otivat tyytyväisiä.

Mitä me sitten opimme? Leiri oli ensimmäinen laatuaan meille, emmekä ole tietoisia, onko meillä Suomessa ai· kaisemmin vastaavia järjestetty. Vaikka olikin sovittu , että leiri on vapaakaikIlle alle 16 vuotiaille harrastajille, ei muualta maasta osa1llstujla ollut. Sekä hyVä, että vahinko! Toisaalta oli mlele-' kästä kokeilla tämänlaatulsta junioritoimintaa pienellä ryhmällä ja saada siitä arvokkaita kokemuksia. Kun enslkesänä järjestetään SVUL: n VarsinaisSuomen piirin urheilusukellusjaoston toimesta BISKOPSö-77, olemme valmiita ottamaan vastaan hu6mattavasti suuremman osallistujajoukon. Toivottavasti silloin on myÖSkin mahdollisuus viettää pitempi aika leiril lä,koska tällöin leiriaika antaa enemmän jokaiselle.

15

Jatkoa slv. 13••. isänniksi ja kuinka paljon tavoitettavl.ssa olevat isännät voivat näitä kutsumattomia vuokralaisia sijOittaa. SlJs suuresti sekä isäntäkalojen runsaudesta että niiden koosta.

Jo heikonlainenkin ihmisen taholta tuleva, kalakantoihin kohdistUVa muutos voi siis aikaansaada voimakkaan vaihtelun tai muutoksen simpukkakannan lisääntymistehokkuudessa, vaikka nilviäistä itseään ei vedestä pyydettälsi yhtään kappaletta. ·Toisaalta, suotuisissa olosuhteissa (vaikkapa ihmisen järjestämissä) simpukoita voisi olla jokien pohjat paikoin niin täynnä, että niiden väliin olisi vaikeata yrittää työntää käden sormia. Niin suuria ovat normaali tai epänormaali hukkaprosentti ja teoreettinen lisääntymisteho.

Rauhoitettu 15 vuotta Niiden tietojen nojalla, jotka simpukanpyytäjiltä saatiin aikanaan niiden esiintymisestä kerätyksi, rauhoitettiin jokihelmisimpukka puolentoista vuosikymmentä sitten. Slitä lähtien se on saanutkin olla suhteellisen rauhassa.

On kuitenkin otettava huomioon, että tiedot kerääntyivät nimenomaan entisiltä ja silloisilta helmenpyyntialueilta ja helmenpyytäjiltä. Nämä jättivät osan tietojansa ilmoittamatta, kuten myöhemmin on voitu varsin aukottomasti osoittaa. Kuitenkin virallisen simpukkapolitiikan on ollut pakko operoida tuolloin kerättyjen tietojen pohjalta.

Siten siis myös siltä pohjalta, mitä tuolloin haluttiin antaa tiedoksi viranomaisille tai muille "kysyjille" nimenomaan pyyntikelpoisiksi ehtineistä kannoista. Kaikkia pyytäjiä ei tietysti edes tavoitettu vastaajiksi.

On varmaa, että simpukkakannat ovat tuhoutuneet monista vesireiteistä niiden biologisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi ja että olemassa on paljon enemmän kantoja kuin rauhoituspäätöstä muotoiltaessa osattiin odottaa. Samaten on varmaa se, että useissa ryöstöpyynnin kohteina olle/ssa vesissä kannat alkavat näkyvästi voimistua. Toisaalta esimerkiksi piisami on siellä täällä saattanut saada aikaan varsin mittavia tuhoja.

Mutta ryöstöpyytäjä-plisaminkin keräämissä kuorlkasoissa on aivan valtaosaltaan vain 'täysikasvuisten' yksilöiden kuoria. Toisaalla kannat ovat voineet pysyä suunnilleen ennallaan ja näyttää siltä, että piisami simpukoita saalistaessaan -useimmin asustelee sellaisten vesien' rannoilla, jotka eivät ole aivan pikkupuroja. Suurehkot ja suuret joet sekä jä.rvet ovat sen saalistusalueita ja silloin se tekee tuhojaan prosentuaaJisesti laskien enemmän muiden makeanveden slmpukkalajlen kuin jokihelmisimpukan parissa. Täten siellä, missä biologisia muutoksia vedessä ei ole tapahtunut ja missä joklhelmisimpukkaa ei ole arvattu juuri koskaan pyytää tai esimerkiksi sellaisissa vesissä, joissa on tal>ahtunut vähäistä olosuhteiden huonontumista, _

16

saattaa vieiä esiintyä varsin runsaita kantoja.

Helmisimpukan merkitys

erinäisiä työhypoteesin luontoisia olettamuksia tähän suuntaan on jo tehty.

Tietoja talteen

Edellä olevasta nähdään selvästi, että Joklhelmislmpukka ei ole mikään muusta luonnosta eri Itään oleva kummallisuus, vaikka siinä olisikin sisällä 10000 nykymarkan arvoinen helmi. Tai pienempI. Sellainen himottu.

Päinvastoin, kannat eri puolilla maata, sukupuuttoon kuolemiset jne. kuvastavat varsin terävästi vesien yleistä tilaa tai kehitysvaihetta.

Planktonin käyttäjänä nilviäiset, kuten tämäkin, ovat monin verroin tehokkaampia kuin kalat ja siten esimerkiksi lihantuotos hehtaarilta voisi olla aivan toista luokkaa. Tämän eläimen lihaa aikanaan syöneet väittävät sitä varsin herkulliseksi. Taitavalla käsittelyllä s1l'Iä voisi siten olla melkoinen merkitys eläinvalkuaisen lähteenä.

Ensimmäiset helmenviljelykokeet maailmassa tehtiin juuri tällä simpukkalajilla. Silloin todettiin, että helmenviljely kay päinsä ja että se voi olla kannattavaa. Japanilainen helmiteollisuus on jokihelmisimpukoilla Euroopassa suoritettujen tutkimustulosten sovellutusta.

Lajin toukilla ei näytä olevan kaloille sanottavaa merkit ystä, vaikka ne näissä loisivatkin. Eri simpukkalajeja (loisivia) tutkittaessa ympäri maailmaa ei ole voitu havaita mitään sanottavaa epäsuotuista vaikutusta kalakannoissa, joita toukat kAyttävatisäntinään. Toukat viipyvät isännlssAän kiinni muutamia kesäisiä .. viikkoja, jolloin kalojen paras syönnöskausi meillä on parhaillaan menossa ja jolloin kalat siten ovat hyvin vastustuskykyisiä.

Tieteelliselle tutkimukselle simpukoilla on tietysti merkitystä. Olipa kysymyksessä sitten tämä tai tuo lajI. Kuinka paljon ja millä tavalla tästä jokihelmisimpukån kohdalla tulee olemaan käytännöllistä hyötyä, sen tulee tulevaisuus osoittamaan. Kuitenkin

Jotta viidentoista vuoden hiljaisuuden jälkeen ruvettaisiin saamaan jonkinlaista yleiskäsitystä tilanteesta jokihelmisimpukoiden kohdalla, on käynnistetty tutkimus niiden kantojen kartoittamiseksl. Tässä ei riitä se, että sanotaan niitä olevan tuolla tai täällä, vähän tai paljon. Tarvitaan vihje siitä, missä niitä on havaittu ja paikallinen laskenta, jotta edes karkeita arvioita päästään suorittamaan. ~,Huolimatta rauhoituspäätökseen johtaneesta tutkimuksesta on epäiltävissä, että jokihelmisimpukkaa esiintyy laajoilla puroalueilla - Pohjanlahteen laskevien jokien latvoilla koko lahden pituudelta. Edelleen niitä on ilmeisesti joissakin saastumattornissa, Suomenlahteen laskevissa joissa. Myös Pohjois-Karjalasta niitä pitäisi löytyä, eräiden tietojen nojalla. Missä päin sitä ei aivan tarkasti tiedetä. Keski-Suomi on tätä nykyä valkea läiskä simpukkakartalla, mutta tuntuu mahdottomalta, että eläin puuttuisi alueen lukuisista puhtaista virroista ja puroista erityisesti siellä, mistä sitä ei ole koskaan pyydetty, koska sitä on esiintynyt kaikkialla näiden vesistöalueiden ympärillä.

On suunniteltu jokihelmislmpukan yleistämistä siellä, missä se käy päinsä, erityisesti sellaisiin vesiin, joista se syystä tai toisesta tuntuu hävinneen pelkän 'rYOstöpyynnin' ansiosta. Tällaiseen ryhtyminen laajassa mitassa vaatii kuitenkin nykyistä paljon enemmän tietoa.

Näyttää siltä, että eri vesistöjen kannat ovat olleet täysin erossa toisistaan joko jää kaudesta tai siitä lähtien, jolloin vesistöt viimeksi muuttivat laskusuuntaa. Vuolaissa virroissa simpukka voi hoitaa jälkikasvunsa vain loisi malla nousukalassa, ei laskevassa, ja nämä kalat taas ovat useimmiten varsin kotijokiuskollisia. Kaikesta tästä' johtuen

HelmenpyytlJI VenhaJlrv.ml

I.K. INHA 1894

on oletettavissa, että kannat ovat vuosituhansien kuluessa kehittyneet siksi paljon eri suuntiin, että suuria biologisia, rodullisia eroja voi olla olemassa.

Kuinka näin pitkä kannan biologinen orientoituminen asumaveden kemian mukaan on alkanut haitata paikallisten kantojen siirtokelpoisuutta esimerkiksi jollakin 500-1000 kilometrin matkalla pohjoisesta etelään, sopeutumiskelpoisuutta uuteen veteen, siitä ei ole tietoa, mutta eräät ilmiöt luonnossa viittaavat siihen suuntaan, että tällaista on hyvinkin voinut tapahtua. Kuinka eri vesistöt ovat vaikuttaneet simpukan perinnölliseen kasvunopeuteen jne. siitäkään ei ole tietoa. Kuitenkin eri ikäisiä yksilöitä käsittävät siirtoistulukset voisivat olla tehokkaita joidenkin heikkojen kantojen suhteellisen nopeaksi vahvistamiseksi.

Näiden asioiden selvittäminen on jokseenkin yhtä mielekästä kuin metsänkasvuun kohdistuva tutkimus, sillä eläimen teoreettinen tuottokyky 'viljelyn' kannalta on huikeasti suurempi hehtaaria kohden kuin esimerkiksi männyn, rahassa laskettuna.

Kaikissa tapauksissa vahvat helmisimpukkakannat merkitsisivät lisätuottoa vesihehtaaria kohti siitä, mikä se muuten olisi tai on. Tässä voi olla yksi tulevan vesieläintaloutemme kulmakiviä. On muistettava näet, että simpukat eivät juuri kilpaile kalojen kanssa, mutta sen sf}aan runsaina esiintyessään merkitsevät erltylsesti nuorina ravintoa monille kalalajeille.

SUKELLUS· VIIKONLOPPU TURUSSA

Turussa tapahtuu jälleen. Turkulai- kelpaa) Hamburger Börs'in historialliset saivat kunnian toimia Liittomme siin suojiin, jaetaan kiertopalkinnot, 20-vuotis juhlien järjestäjinä. Juhlien naulataan liiton lippu ja vietetään yhympärille kytkeytyykin nyt tavallista teistä iltaa (kts. ilm. takasivulla). Pyyenemmän tapahtumia. Aamupäivällä detty ennakkovaraus myös tarkoittaa avataan koululaiva Suomen Joutsenel- sitä, että paikat varataan ajoissa. la URHEllUSUKElTAJA 56-76 näytSunnuntaina on sitten vuorossa vaately joka kertoo tapahtumista ja koh- Iikokous. Kokoonnumme valitsemaan liitollemme uusia tOimihenkilöitä ensi teista kuluneiden vuosien varrelta.

IItapälväUä on Impivaaran hallissa kaudelle. Käyttäkäämme harkintaa ... rApylAuinnln SM-kilpailut jo toisen Kokouksen jälkeen on vielä mahdoliikerran. Palkinnoista mainittakoon lil- '>. suus tutustua maamme laivanrakenton Uudet mitallit jotka ovat taiteilija nukselliseen harvinaisuuteen parkki Henry Forssellin suunnittelemat. sekä SIGYN'iin. kiertopalkintojen joukkoon lahjoitettu Ohjelmaa siis on, toivommekin että ORION-malja. Maljan säännöt ja kuva myös muualta maasta tulisi osanottajia julkaistiin lehdess~ N:o 2/76. runsaasti mukaan. Täyttäähän liittomLauantai-iltana kokoontuu sukellus- me vain kerran 20-vuotta ja naulataankansa JUHLA-ASUISENA(farkut eivät han lippummekin vain kerran.

KALASTUSKILPAILUISSA HUOMIOIT AVAA Julkaisimme huhtikuun Urheilusukeltaja-Iehdessä VAkalastuksen säännöt. Sääntöjen 12. pykälässä on paha virhe.

Kuha 4 pisto 37 sm. on oikein, lehdessä ollut arvo 22 cm ka-Iasta on laiton, niin pientä kuhaa ei saa ottaa ylös.

MUISTAI

SYKSYN RAJU SESONKITARJOUS 15% ALENNUS KAIKISTA ... URSUIT märkäpuvuista Nyt jos koskaan kannattaa sijoittaa - ja hankkia tosi edullisesti huippuluokan Ursuit märkäpuku.

Sukellukseen, vesihiihtoon, purjehdukseen, vesileikkeihin ...

Ursuit märkäpuvut on valmistettu korkealuokkai. sesta Rubatex-materiaalista. Ne on suunniteltu kestämään pohjoisten vesien vaativia olosuhteita.

Hyvin hoidettuna on Ursuit puvun kestoikä noin 10 vuotta .

Pidä kiirettä! Tämän halvemmaksi eivät hinnat tule - pikemminkin ne pyrkivät jatkuvasti kohoamaan. Tule tutustumaan tosi koviin syysetuihin - esittelemme Sinulle samalla uuden Ursuit purjehduspuvun!

. • . ja hengitys~aitteista Käsittäen pullot, regulaattorit ja telineet Ihan totta - nyt 15 % alle normaalihintojen.

SUK

TARJOUSAIKA PÄÄTtyy 30. 11.

17

Helsinkiläinen Urheilusukeltajat ry teki viime kesänä troolarillaan Räpylä V:llä kolmen viikon sukellusmatkan.

Matkan aikana käytiin mm. Hangossa, Utössä, Jormossa, Kökarissa, viivytt iin viikko Liiton sukellusleirillä Ahvenanmaalla ja palailtiin hiljalleen Naantalin ja Utön kautta Helsinkiin. Oheinen kertomus on matkan alkutaipaleelta.

Illalla pysähdymme Hästö Busön luona Inkoossa, laskemme koulun ja valmistaudumme yösukellukseen 010suhteeJ ovat hyvät, ilma on kirkas ja tyyni, aluksen alla on syvyyttä 15 metriä kaikuluotaimen mukaan. Kippari toimii sukellusvanhimpana ja hän tekee kirjurin kanssa sukellussuunnitelman.

Lähtijät merkitään pareittain kirjurin lähtölistalle. Me,rkitään kunkin parin laitteiden ilmamäärä muistiin ja, vaikka syvyyttä on turvallisen tuntuisesti 15 metriä, päätetään, että sukellusaika on kaikille 10 minuuttia ja parit lähtevät vuorotellen aina seuraavan parin ollessa turvasukeltajina aluksen kannella.

Aletaan valmistautua. Puukko kiinn.i.tetään jalkaan , sitten syvyysmittari, kello, kompassi ja laite selkään. Vielä painovyö, räpylät jalkaan ja hansikkaat käteen. Vyöt kiristetään, tarkistetaan varailmansäätimen asento ja laitetaan maski kasvoille. Hengitysventti ifi on käden ulottuvilla, pullon painemittari helposti käsillä. Ne, joilla on tasapainotusliivi, ovat tarkastaneet sen täyttöpullon paineen.

LEENA HYVÄRINEN

"NIGHT DIVER" UUSI ARVO SUKELTAJANOVIISILLE

kunnes saan korvani aukeamaan.

Kiipeän veneen reelingille ja loiskaAlkuun olin saanut vetää itseän i alassen veteen maskista pidellen. Sukelpäin vaijerista, mutta nyt alan hitaasti lusparini odottaa siellä kärsivällisesti, vajota. Puku tiivistyy ihoani vasten . vaikkakin varmasti jo palellen. Vesi aiKuulen oman hengitykseni äänen ja kaa hitaasti tunkeutua pukuuni , se tuntuu märältä, ei kylmältä, ihoni lämpö uloshengityskuplat porisevat ympärilehti i lämmittää veden,jota ~ ule~ n1 ul<~lti läni . Vesi on harmaata ja sameaa. Ankpuvun raoista. laite ei tunnu painavan kurin kHnnitysköysi on ku in köysi toselässä. Parini ojentaa minulle väliköydellisuuteen utuisessa, hiljaisessa den toisen pään, jonka ki innitän ran- ·ma.assa. teeseeni. ' Kaikki hyvin? Vastaan saSukellu sparini valaisee lampullaan -riiafl'änlerkil1ä: -OK . Peukalolla merkki pohjaa. Sllna se on , vaalenruskeana, ataspäin, johon vastaan: OK ja alas. täynnä simpukoita pienJnä rypäleinä Seuraamme veneen ' ankkuriköyttä hiekkapohjassa. Parini näyttää syalaspäin. Jo kolmen metrin syvyydessä vyys lukemaa mittaristaan : 15 metriä. on minun tasattava painetta korvissani.

Onko kalkkJ hyvin, hän kysyy . J<alkki Vähän myöhemmin uudestaan ja kun hyvin, vastaan samalla merkillä. Uimolen vetänyt Itseni yhdeksäån metriin me pohjan suuntaisesti. Li ikkeet veden saan taas tasata paineen. Oikea korva alla ovat ..hidastettuja, rajattomuuden tuottaa hankaluuksia. Nykäisen köytunne valtaa SUkeltajan , joka li ikkuu destä ja näytän korvaahi. Parini , joka' Poseidonin valtakunnassa. Nyt parini menee edellä, pysähtyy ja odottaa, valaisee pohjassa nukkuvaa kalaa. Se

18

on simppu, nu rjamainen eturuum is, kapea pyrstö ja piikikkäät evät. Etenemme vielä kunnes' parini näyttää peukalollaan ylös ja osoittaa kelloaan.

Nousemme suoraan ylös ja puhalramme ulos paineista ilmaa. Pinta aikaa jo vetää p,u,oleensa. Vesi vaalenee ja pinta näkyy peilinä yläpuolella. Nyt läpäisemme sen. KeHo on 24. Sukellus on päättynyt. Alus on lähellä, uimme sille. Kirjuri merkitsee tufoaikamme paperiinsa. Nousemme pystysuoria tikkaita kannelle. Keho tuntuu raskaalta ja varusteetkin painavat. Sen sijaan mieli on kevyt , sukellus on onnistunut, novHsin ensimmäinen yösukellus.

Yhteispeli parin kanssa sujui, painotus oli oikea ja sukeltam inen nautittavaa ja helppoa. Merkitsen sukelluspäiväkirjaan i 10 mln . yösukellusta. Nopea yhteen lasku kertoo, että noviisin ensimmäinen sukellustunti alkaa täyttyä.

Järvi-Suomen sukellusleiri 1976

Leiri Ilhdhsl kala.tamaan.

Jlrvl-Suomen sukellusleiri pidettIIn 13-15.08.76 Punkaharjulla. Savonlinnan UhrelIusukeltajien toimiessa IslntinA. Ajatus yhtelsestA sukelluslelristA JArvI-Suomen seurojen kesken syntyi LIiton taf.vlpAlvUlA Joutsassa. Leiri! ryhdyttIIn jArjestelemUn jo aikaisin kevUIla. nIIn, ettA hyvlssa ajoin ennen leirin alkua olivat kaikki asiat kunnossa. Jo ennakkotIedustelut JAsenseurollta antoivat vIItteitä runsaasta osanotosta, mutta sittenkin osanottajien runsaus yllAttl mieluisasti JArjestljAt. Yli 50 sukeltajaa Ja reilut toinen puoli suu.rempia ja plenemplA avustajia kokoontui Tuunaansalmen lomakeskukseen sukelluksen merkeissä. Kuopion porukka saapui kahdella aluksella ja Varkauden porukka Hiisi-Iaivallaan.

Jyväskyläläiset ja joensuulaiset saapuivat maakulkuneuvoilla. Lisäksi oli pari autolastillista Helsingin poikia tutustumassa sl,lolattomaan veteen.

Leirin IsAntlnl toimi Antti Mutikainen Ja sukelluspUlllkkOnA Esko Mikkonen.

Leirin ohjelmassa lauantaina .alkupalaverin ja "tervetulialssukelluksen" jAlkeen 011 IItapAlvAIIA kalastusta ja illalla pimeIsukellusta. Ennen plmeAsukellusta Jouko Askola Palo-oplstolta piti mielenkIIntoisen esltelmAn sukel.Iusturvalllsuudesta Ja kertoili aJankohtaisia asioita aukellusrlntamalta.

Sunnuntaiaamuna pakatUln laitteet aluksiin ja ajettIIn reilu tunti Salmaa',la ja ankkurol1Un Hlrvolan selA"e kallio./' jyrkin teen v,lereen. Kirkasta vetta Ja syvyyttAkin tuntui rllUlvAn 1arpeeksl.

Askola pitiulkoUmaesltyksenl esitelmin aukeUu.turftlJlauucr..u.

OLETKO MUISTANUT: A. Tapaturmailmoitus : Onko kerhollasi liitosta saatavia tapaturmailmoituskaavakkeita? Ovatko · kalkki tapaturma't ja pienetkin uhkaavat tilanteet ilmoitettu liiton toimistoon?

B. LI.klrtnto0t81uS: Onko Sinulla voimassa oleva lääkärintodistus? Kilpailijat tutkitaan , vuosUlaln, muut kahden vuoden välein.

Hyvl, mutta harvoin nlhtY 'Yksltylskohta rannek6yd..... Koho wet •• 16y••t yl&a, eikl sotkeentumisen vaaraa ole.

C. Kontrolllk'ynnlt: Muistatko aina vakavam man sairauden jAlkeen. esim. pltkittynyt flunssa, kAydl IAAkArintarkastuksessa ennen sufteltam Ista?

D. EnslGpuvalmius: Hallitsetkoens.iaputoimenpiteet kuten hapen an non ja elvytysoperaatiot?

Haluatko itseäsi autettavan niillä tiedoilla ja taidoilla mitä Sinulla nyt on?

Sukell'usIAak:1ritoimikunnan pu01esta Arto Lahti

19

VANHA TROOlARI MUISTELEE KOHOKOHTIA RÄPYLÄ V:N ELÄMÄSTÄ JA YMPÄRILTÄ

KEIJO

VANHALA

Nykyplllvllnl on kerhomme toiminta pyörinyt paljolti 1913 syksyIII hankitun 1ukialuksen, AAPYLA V: n ymplrlllä.

Sen myötll on Jaettu nIIn Ilon kuin surunkin pAlvAt. Troolarlln on pistetty lukemattomia työtunteja, mutta niinpä harmaavarpusesta on sukeutunut valkeakylklnen kaunotar, jonka renesanssla elettIIn kesäUa 1975.

Aluksen alkuperäisestä koneesta saatIIn kesällä 1974 Irti vain kahdeksan relssua, sitten puolIvuosisataa ylittInyt konevanhus väsähti lopullisesti, ja aikoi uuden koneen rakentamisen aika.

Torstaina 19. 6. 1975 klo 15.45 poisremonttfmlehet tuivat Scan-Auton AäpyllJtA. Kerhoveneen volmanlAhteenA 011 nyt uusittu Scania Vabls SLD 11 , JOka -anto1 275 ahtlmella vahvistettua hevosvoimaa. EnsimmAiselle retkelle uudella koneella lähdettiin heti perjantaiaamuna. Suuntana oli edelliseltä kesältä tuttu östra Tlstron aivan Hangon tuntumassa. 36 kerholaista nautti sydämensä pohjasta juhannuksesta ja ennenkaikkea_siltä, että Aäpylä oli jälleen kAyttökunnossa. Kaikki olivat "menopUllA" vielä paluumatkallakin.

Paluun Jälkeen troolarla vlriteltiin pitkää matkaa Silmälläpitäen. Meininki oli osallistua Iilton Järjestämälle Ahvenanmaan leirille. Konetta trimmattiin, kompassi tarkkuutettlln, hankittiin 11sO merlkorUeja. varaslolta tuotiin komprensslt ja muita varusteita jne.

Lauan1aJna 28.6. aikoi retki, Joka olikin yhtä Juh1aa koko kolmen vIIkon ajan . Alkuun matkalla pidettiin yösukellukset Ja seuraavana plJvAnA poikettiin ensln_Hangossa Ja sItten Eiralla.

Maanantaina tehtiin vIImeistely töitä kompressorellle, suorltettJIn IIsAhankintoja Ja tankaUlln . Aluksella 011 muutenkin normaali puulalva-aJan tahti koko menomatkan. Osa porukkaa tiivisti täkklä, toinen ryhmä viimeisteli bryggan sisätiloja. Maalattlinpa koko alus ulkopuolelta VänOssä. Likitalon Aaikka puistellkin päätään moiselle tyOntahdille, eikä ottanut uskoakseen, että

20

Halpaa huvia joka kävi omaan nilkkaan.

Urheilusukeltajat ry Helsingistä 011 siinä matkalla liiton leirille.

- Koko porukka 011 ahneena työlle, mikä varmasti on outo piirre kyseiselle yhteisölle.

Alfredilta Vänöstä siirryttiin Jurmon kautta Utö'ön, missä suoritettiin kolmet onnistuneet sukellukset ParkVictoryllä. Seuraava yö pidettiin tuulta Kökarissa, josta Irroittauduttiln aamuyöstä. Maarianhaminan Länsisatamaan saavuttiin puolelta päivin ja Bomarsundin leirisaareen Prästö'ön seuraavan päivän illalla yht'aikaa kokkoialaisten kanssa - tosin eri suunnilta.

Viikko vierähti nopeasti leirin tehtävissä. Viikon päästä Räpylä otti suunnan Kumlinge'en. Remmaressa saunottiln ankarasti leirin pölyjä ja nautIttiin ravlntelln antimista. VIImeinen relssuvllkkö aloitettiin ~euraavana aamuna TS: n ollessa 140 Gustav Dalenllle ja sieltä edelleen tuttua reittiä Kökarln kautta Utö'ön. Jälleen parit hyvät sukellukset Park Victoryllä, ja sitten tankkaamaan Korpo Ström'llIe. Keskiviikkona etslskeltiln turhaan Hindenburgla Klllingholmilla, ja Jatkettiin matkaa Pikku-Nauvoon.

Kyseltiin Keson telakan hintoja ja aikatauluja.

Naantallln saavuttiin yömyöhällä. Seuraavana päivänä pudoteltiin Ukko-Pekan sillan ali. Veneen porukka jännitti mahtuuko masto alitse ja kippari pelkäsi pohjan kolinaa kapelkossa. Kalkki onnistui. Högsårass~ laskettiin koukku veteen varttia vaille keskiyöllä. Seuraavana päivänä käytiin Alfredilla ja Hangossa oltiin sopivasti Illansuussa.

Paluumatkalla yövyttlin vielä vIImeisen kerran Porkkalan vesillä StorTräskö'ssä, ja perillä koti satamassa, Lauttasaaressa, oltiin suunnitelmien mukaan sunnuntal-lttana klo 21.00 , Koko Räpylän miehistö muistutti peloittavastl passlkuvlaan, mutta olipa takana tapahtumarikas reissu kaikkine lisukkeineen, josta kalpeankuvan antavat oheiset potretit. 'i' Ennen ja jälkeen kosmetiguen.

21

ELVYTYSTOIMINT A HUKKUMISTAPAUKSISSA Leo Stjernvall Hannu Vikman

IYlela'l Ufnnlnopetus on aina tähdännyt Ihmishengen sAllyttAmlseen tai sen pelaatamlseen. Siksi monipuolisen uIntItaidon opetukseen kuuluvat .olennaisena osana hengenpelastustaitojen sekä elvytysmenetelmien opetus.

VIIme vuosikymmenen alussa maassamme k4yUOOn hyvAksytyt elvytysmenetelmAt, puhalluselvytys (suustasuuhun) ja palnantaelvytys (ulk. sydänhieronta), ovat yksinkertaisimmat ja tehokkaimmat ensiapukeinot hukkumistapauksissa sekä myös kaikissa niissä onnettomuustapauksissa, joissa hengitys on heikentynyt laltal pysAhtynyt sekä sydämen toiminta lakannut. Hukkumisen lisäksi voi syynA hengltyks,en ja sydämen pysAhtymls~n ol,la sähköisku, häkä- tai muu kaasumyrkytys Ja liikenne- ym. tapaturma. PlenUlä lapsilla voivat kurkunpUhän )a hengItysteihin Joutuneet vieraat esineet myOs aiheuttaa hengityksen pysähtymisen.

Kaikissa mainituissa tapauksissa voidaan ensiapuna kA.y ttU puhalJusmenetelmU ja Jos myOs sydämen toiminta on lakannut, sekä puhallus- että painantamenetelmU. Lllkenne- ym. tapaturmien yhteydessä on painantaelvyty,ksessA noudatettava erityistä varovaisuutta, jos epäJUUn uhrin rintakehän olevan vaurloltunut.

II Hukkumlnen

Hukkumisella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa henkilö menehtyy jouduttuaan veden alle. Aikaisemmin näitä tapauksia jaet1J1n eri ryhmIIn rIIppuen siltä, tapahtuiko hukkuminen suolaiseen vai makeaan veteen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat selvittäneet, että hukkuminen on patofysiologisesti erittäin monimutkainen tapahtuma ja tapahtumamekanismin mukaan Jaetaan hukkuneet neljAAn tai vIIteen ryhmAAn: 1. Hukkunut on henkilö, Joka veden alle jouduUuaan on kuoUut hapenpuuttaeseen Joko vetta asprrolneena tai eI. 2. "Near drowned" - melkein hukkunut on henkilö, joka on Pelastunut veden alta Joko vettä asplrolneena tai ei.

3. SekundUrlsestl hukkunu·ton henkilö, joka kuolee hukkumistapaturman myOhAlskompllkaatlolhln (keuhkopohO).

4. Hukkunut kuolee a) vagaaJisesta jn-; hlbiitiosta, b) hyperventllaatiosta. .

5. Veteen Joutunut on kuollut muista syistä ja Jäänyt veden varaan (rnfark1lt, selkäydinvammat).

Mielenkiintoiset ryhmllt ovat 2-4, joita tAssI yhteydessä tullaan lähemmin tarkastelemaan, sfllä kuolleifle emme mahda mitään ja muihin tautei-

22

hin kuolleet eivä1 myOskAAn kuulu tämän esityksen pIIrIIn. Ku,n on kysymys melkein hukkuneista, on erotettava, onko hukkumIstapahtuma sattunut makeassa vai suolal· sessa vedessä. Hukkumlsessa on aina pääasiallinen mekanismi hapenpuute, joten käytAnnOssl eroavalsuus makean Ja suolaisen v~en hukkumlstapaukslssa on erittAln pienI. TäYSin rIIppumatta silti, joutuuko hukkunut makeaan vai suolaiseen veteen, noin 1020 % kaikista hukkuneista tai lähes hukkuneista saavat heti veteen jouduttuaan voimakkaan larygospasmin eli kurkunpään kouristuksen, joka estää veden pääsemisen keuhkolhln. Tämä kouristus on nälssA tapauksissa pysyvää I'aatua eikä myOhemmAssäklån vaiheessa laukea, joten näissä tapauksissa ei edes pitkän vedessAolon jälkeen IOydetä keuhkoista vettä tai muita epäpuhtauksfa. NAln ollen voidaan olettaa, että joka kymmenenneHä veden alle joutuneella pelastuessaan ei ole vettä keuhkoissa, vaan mahdollinen hengittämättömyys, tajuttomuus tai sydänpysähdys johtuu puhtaas·tI hapenpuutteesta. Näissä tapauksissa puhallus- ja painantaelvytyksellä saadaan hukkunut vaivatta toipumaan. RlpeAnä toiminnalla on kaikki mahdollisuudet täydelliseen elvytykaeen Ilman myOhälskompllkaatlolta. Hukkuneen Iästä ja veden Ilmpötllasta rIIppuen onnlstuneisiin pelastus- ja elvytystolmenpltelsiin on alkaa noin 10-30 minuuttia.

2.1. Hukkuminen makeassa vedessä Hukkumistapaus makeaan veteen, jossa vesi tulee keuhkolhln, tapahtumamekanismi muuttuu täysin. Suomessa kaikki hukkumistapaukset tapahtuvat makeaan veteen, koska Suomenlahden ja Pohjanlahden suolapitoisuus on niin vähäinen, ettei voida pUhua suolaisesta vedestä.

Aikaisemmin tietomme hukkumistapauksista pohjautui lähinnä tutkimuksiin koirIIla, lampall1a Ja sloilla, joista oli saatu erittäin tarkka kuvaus hukkumlstapahtumasta. Pelastustoiminnan kehittyminen on kuitenkIn tuonut viime vuosina lukuisia elvytyskeJpofsia "near saJraaJolhln. drowned" -tapauksia Elvytyks-en yhteydessä suoritetuissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, ettei ihmisen hUkkumistapahtuma ole suoraan verrattavissa eläinkokeissa saatuihin tuloksIIn. TArkelmmät eroavuudet johtuvat lähinnä siitä, että hukkumistapauksissa ihm lskeuhkoihin tunkeutuu hyvin harvoin suuria vesimAAriA. Jotta selviä muutoksia tapahtuiSi, täytyy keuhkoihln tu lla noin 11 ml nestettä ruumiinpainon 1 kiloa kohtI, tätä suu-

rempi määrä pahentaa tilannetta aina n. 44 ml :aan saakka, jonka jälkeen suureneva määrä ei enää aiheuta muutoksia. Makean veden joutuessa alveoleihin tapahtuu kaksi asiaa: a) Aspiroitu vesi imeytyy nopeasti, kapJillaareihin ja kiertävä vesimUrI lisääntyy. Suolapitoisuuden aleneminen, jonka johdosta osmolar/teetti muuttuu, aIheuttaa hemolyysin, Joka vapauttaa suuria määriä kallumia punaisista verisoluista. Voimakas kallumin nousu yhdessä voimakkaasti laskevan hemoglobiinimäärän kanssa aiheuttaa herkästi kammiovärinän tukahtumaisillaan olevaan sydämeen. Kiertävässä veressä on osoitettavissa voimakas lasku kalsiumissa, natriumlssa, kloorissa ja proteilneissa. Nämä muutokset esiintyvät. aluksi yksinomaan valtimoveressä ja tasaantuvat kapiHaareissa, mutta jos aspiroitu vesimäärä ylittää 22 ml/kg, muuttuvat myös laskimoarvot. Mikäli hukkuva tässä vaiheessa saadaan pinnalle ja resuskltaatio on tehokasta, häviävät elektrolyyttlvajaukset verestä tunnissa.

B) Aspiroitu makea vesi liuottaa alveoleissa olevaa pinta-aktiivista ainetta (ns. pulmonary surfactant), joka yhdessä veden kanssa muodostaa lukuisia pieniä vaahtopisaroita, jotka tukkivat alveolit ja aiheuttavat keuhkojen toiminnan pysähtymisen ja kokoonpal~ numisen. Täten suuria alueita keuhkoista painuu kokoon ja sen johdosta syntyy veren ohivlrtausta, jolloin veri ei enää hapetu ja täten kiertävän veren happi pitoisuus laskee. Syntyy hapenpuute ja respiratoorlnen asldoosl (happamoituminen). Muutos voi tapahtua nopeasti tai myös hitaasti kehittyen vasta vuorokausien jälkeen ja kuolema johtuu hapenpuutteesta. Vain harvoin on pystytty osoittamaan ihmisillä kammiovärinää.

2.2. Hukkuminen suolaisessa vedessä Suomessa tällä tarkastelulla on lähinnä akateemista mielenkIIntoa, koska emme koskaan näe tämänlaatuisia tapauksia. Kulku on päinvastainen kuin makeassa vedessä.

Jos suolaista vettä joutuu alveolelhin, diffuntoituu suuria määriä nestettä verestä alveoJeihin ja kiertävässä veressä aiheutuu täten hemokonsentraatlo, kohonnut plasmaproteilnlmäärä sekä kohonneet määrät natriumia, kalsiumia ja klooria. Kyseessä on siis vaikea keuhkoödeemi, joka muistuttaa melkoisesti kardiologista ödeemiä. Tämä aiheuttaa suurilla alueilla atelektaasla ja myös tässä tapauksessa oikealta vasemmalle ohivirtausta, josta seurauksena on hypoxemia (happipitoisuuden

aleneminen) ja asidoosi. Suolaisessa vedessä ei voida havaita hemolyysiä eikä kammiovärinää. Pääongelma hukkuReissa on siis valtimoveren happipitoisuuden aleneminen siitä johtuen sekä metabolinen että pulmonaalinen asidoosi.

2.3. Hukkuminen Suomenlahdella ja Pohjanlahdella Näissä tapauksissa emme näe elektrolyyttimuutoksia, mutta meriveden suolapitoisuus on niin pieni, että reaktio keuhkoalveolien pinta-aktiivisten aineiden kanssa tapahtuu ja kehittyy kuva, joka muistuttaa makeassa vedessä hukkumista, jossa keuhkoihin on tunkeutunut vain vähäinen määrä vettä.

Muutoin kehityksen kulku on sama kuin edellä kerrotussa.

pääsee toimimaan ja uhri menehtyy veden alla. Tästä johtuen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto -on kieltänyt kaikki pituussukelluskilpailut sekä vähentänyt pituussukelluksen suoritusvaatimuksia kokeissaan.

Ryhmään 5 on kerätty kuolemantapaukset vedessä, joissa kuolinsyy johtuu ulkoisista tai sisäisistä vammoista.

Tavallisin syy on sydäninfarkti, jossa elvytys tietysti voi onnistua. Toinen pahempi tapausryhmä on selkäydinvauriot varomattomasta veteen hyppäämisestä tai putoamisesta. Niskaranka murtuu ja uhri joutuu joko täysin tai osittain halvaantuneena veden varaan.

Näissä tapahtuu hukkuminen, mikäli ulkopuolinen pelastaja ei pääse apuun.

Tällöin on erityisesti huomioitava, että resuskitaation aikana ei vioiUunutta selkäydintä enää vaurioiteta enempää.

111 Hukkuneen pelastaminen

2.4. Edellisistä poikkeavat hukkumiset Ennen kuin ryhdytään tarkastelemaan, mihin hoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä hukkuneen pelastamiseksi, on kai syytä kosketella myös ryhmiä 3, 4 ja 5.

Ryhmä 3, joka sisältää myöhäishukkuneet, ansaitsee erityistä huomiota, koska on hyvin usein aluksi resuskitaatiotoimenpiteistä hyvin elpyvä potilas, joka sitten vähitellen, joskus jo ensimmäisten minuuttien aikana, toiset ensimmäisten vuorokausien aikana, uudestaan menettävät tajuntansa, saavat hengitysvaikeuksia ja menehtyvät, mikäli tähän tilanteeseen ei etukäteen olla varauduttu. Näissä tapauksissa kuolema johtuu hapen puutteesta sekä vaikeasta asidoosista, ts. veressä happoemästasapaino muuttuu happamen puolelle ja ilman tehokkaita hoitotoimenpiteitä potilas menehtyy. Tämän vuoksi jokainen hukkunut, jolle on suoritettu onnistunut resuskltaatlo, on lähetettävä sairaalaan tarkkailtavaksi vähintään vuorokaudeksi, jolloin välitön hoito voidaan aloittaa ilman kohtalokkaita viivytyksiä.

Ryhmä 4 muodostaa vasta viime vuosina esille tulleen ryhmän hukkumistapauksia. Vagaalinen inhibiitio johtuu tai saa alkunsa kylmän veden koskettaessa äkkiä uhrin kasvoja, hartioita ja rinnan aluetta. Useimmiten ovat kyseessä nuoret miehet, jotka käytettyään alkoholia ovat heittäytyneet kylmään veteen tai lähteneet uimaan. Kuolema seuraa noin 2-3 uintivedon jälkeen ilman minkäänlaista kuolinkamppailua, sydän vain pysähtyy. Näissä tapauksissa vain erittäin nopea toiminta voi pelastaa uhrin, koska tässä hukkumistapahtuma alkaa sydänpysäyksellä. Tällöin aivotoiminnan säilymiseen on aikaa vain korkeintaan 5-10 minuuttia, minkä jälkeen elvytystoimenpiteet on tuomittu epäonnistumaan.

Tähän ryhmään kuuluvat myös ns. hyperventilaation uhrit. Kyseessä ovat yleensä nuoret miehet, jotka yrittäessään sukeltaa pitkään hengittävät tätä ennen syvään useita kymmeniä kertoja.

Tässä vaiheessa verestä dlffuntoituu suuri määrä hlilidioksiidia, eikä hapen norma.ali imeytymlnen paljon lisäänny.

Jos sitten veden alla suoritetaan uintiliikkeItä tai muuten rasitetaan kehoa, vähenee happea verestä nopeammin kuin hiilidioksidiarvot nousevat. Uhri menettää tajuntansa ennen kuin hillidioksldista riippuva hengitysrefleksi

Ainoastaan ripeä, määrätietoinen ja oikein suunnattu pelastustoiminta voi olla hyödyksi. Koska aina on kyse minuuteista, vain lähin paikalla oleva voi olla 100-prosenttisesti hyödyksi.

Puhalluselvytys on täysin tehokasta kaikissa tapauksissa, joissa yleensä on odotettavissa apua resuskitaatiosta, mikäli elvytys aloitetaan välittömästi, kun uhrin pää on saatu vedenpinnan yläpuolelle. Välittömästi suoritetut puhallukset ovat huomattavasti tärkeämmät kuin pari minuuttia myöhemmin aloitettu puhalluselvytys ja ambulla.

Yhtään sekuntia ei ole hukattavissa.

Puhalluselvytystä on jatkettava kunnes saadaan tyydyttävä oma hengitys käyntiin. Jos uhri on saanut runsaammin vettä keuhkoihin, puhallus menetelmää on aika-ajoin jatkettava aina sairaalaan pääsyyn saakka, vaikka uhrin hengitys olisikin alkanut toimia.

Mikäli mahdollista näissä tapauksissa hapen antaminen ambulla tai vastaavalla on suositeltavaa. Kuljetus tapahtuu ambulanssiIla, jossa elvytys voi kuljetuksen aikana keskeytyksettä tapahtua.

Puhalluselvytyksessä on huomioitava: 1. oikea pään asento, 2. ilman pääsy vapaasti keuhkoihin, rintakehän liike pitää olla selvästi nähtävissä, jos kyseessä on pieni lapsi, on varottava liian voimakasta puhallusta, ts. on arvioitava rintakehän liikkeet ja tyydyttävä selvään mutta ei ylisuureen liikkeeseen.

Tässä suhteessa harjoitus Annenukella antaa hyvän tuntuman.

Painantaelvytys on aina aloitettava, jos seuraavat oireet on havaittavissa hukkuneella: 1. Kaulavaltimon syke ei tunnu 2. Mustuaiset ovat laajentuneet eivätkä reagoi valolle 3. Raajojen ihonväri on sinipunerva PUHALLUSMENETELMÄ hengitystoiminnan elvytllmlseksi Hengitystoiminnan heikentymisen ja/tai pysähtymisen syynä voi olla hukkuminen, häkä- tai muu kaasumyrkytys, sähköisku, liIkennetapaturma, vieraan esineen joutuminen hengitysteihin tahi jokin sairaskohtaus. Kaikissa mainituissa tapauksissa on puhalluselvytyksen nopea aloittaminen välttämätöntä. Elvytystä aloittaessasl menettele seuraavasti: - Tarkista nopeasti katsomalla tai kuuntelemalla hengiUääkö potilas.

Ellei hän hengitä, aloita heti puhalluselvytys. Aseta potilas selälleen pää alaviistoon, jalat mieluummin ylös jonkin tuen päälle.

- Purista potilaan sieraimet kiinni.

Taivuta hänen päätään voimakkaasti taakse nostaen toisella kädellä potilaan niskan alta ja painaen nenää puristavalla kädellä hänen otsastaan. Pidä potilaan pää koko elvytyksen ajan voimakkaasti taaksetaivuteUuna.

- Paina suusi tiiviisti potilaan suuta vasten ja puhalla ilmaa hänen keuhkoihinsa normaalin hengityksesi tahdissa n. 16-20 kertaa minuutissa. Puhallettavan ilmamäärän on oltava vain hieman normaalihengitystä suurempi.

- Seuraa katseellasi, että potilaan rlntakehä (el vatsa) nousee puhalluksen vaikutuksesta,. Jos ilma ei mene keuhkoihin, poista nopeasti mahdollinen este (tekohampaat, lieju tms.) sormellasi potilaan suusta, taivuta jälleen päätä taakse ja suorita puhallus. Ellei ilman kulku vieläkään ole vapaa, taivuta vielä päätä taakse, sulje potilaan suu ja puhalla hänen sieraimiinsa. .- Jos potilas on pieni lapsi, riittää pelastajan suu tavallisesti peittämään potilaan suun ja sieraimet, joten sieraimia ei silloin suljeta. Ilmaa on myös puhallettava varoen ja koko ajan rintakehän liikkeitä seuraten, koska pienet keuhkot voivat revetä liian voimakkaasta puhalluksesta. Puhallusten määrä on n.

20-25 kertaa minuutissa.

Elpyneen mutta yhä tajuttoman potilaan hengitystiet on pidettävä siirtojen ja kuljetusten aikana vapaina ja häntä on myös tarkkailtava jatkuvasti, jotta elvytys mahdollisen tilan huononemisen tapahtuessa voidaan aloittaa heti uudelleen. Hengitystiet pysyvät helposti avoimina, kun päätä pidetään taaksetaivutetussa asennossa.

PAINANTAMENETELMÄ sydlmen toiminnan ja verenkierron elvytUlmiseksi Kahden puhalluksen jälkeen tunnustele nopeasti valtimon sykettä potilaan 'kau'laHahenkitorven vierestä tai ranteesta ja totea, toimiiko potilaan sydän. Sykkeen tuntee helpommin kaulavaitimosta ja sen löytää painamalla sormenpäillä "aataminomenan" molemmilta puolilta. Jos syke tuntuu selvästi, jatka hengityksen elvyttämistä puhallusmenetelmällä. Jos sykettä ei lainkaan tunnu, suorita heti terävä isku potilaan rintakehään rintalastan kesklalakolmanneksen rajalle. Jos kysymyksessä on sydänvärinä, saattaa isku palauttaa sydämen oikeaan rytmiin.

PAINANTAELVYTYSTA KAYTTAESSASI TOIMI VAROEN, JOS EPAILET POTILAALLA RINTAKEHAN VAMMOJA (liikenneonnettomuus tai muu vastaava tapaturma).

Suorit.a jälleen kaksi puhallusta, joiden jälkeen tunnustele nopeasti uudelleen sykettä. Ellei sitä vieläkään tunnu, ryhdy heti samanaikaisesti sekä hengityksen että sydämen toiminnan ja verenkierron elvyttämiseen vuorottaisilla sarjoilla puhalluselvytystä ja rintalastan painantaa.

Jos olet yksin onnettomuuspaikalla: - puhalla ilma esitetyllä tavalla potilaan keuhkoihin kaksi (2) kertaa, - paina heti sen jälkeen kymmenen (10) kertaa peräkkäin potilaan rintalastan keskialakolmannesta molemmin --;)

23

käsin, jos potilas on aikuinen. Rintalastan tulee painua joka kerralla sisään n. 3-5 cm: ä, jotta elvytys olisi tehokasta.

Jos potilas on pieni lapsi, suorite· taan painallus sormenpäillä ja rintakehän on painuttava tällöin n. 2 cm: ä.

Toista kahden puhalluksen ja kymmenen painalluksen sarja kymmenessä sekunnissa, yhteensä n. 12 puhallusta ja 60 painallusta minuutissa.

Jos onnettomuuspaikalla on kaksi pelastajaa, menetellään kuten edellä on selostettu: - toinen puhaltaa kaksi kertaa ilmaa potilaan keuhkoihin, minkä jälkeen toinen painaa kymmenen kertaa rintalastan keskialakolmannesta.

Nämä toimenpiteet toistetaan kuusi kertaa minuutissa. Pelastajan väsyessä vaihdetaan tehtäviä nopeasti.

Sekä puhallusmenetelmää että puhallus- ja painantamenetelmää käytettäessä on tärkeää, että rytmi koko elvytyksen ajan säilyy oikeana ja tasaisena.

Elvytystä on jatkettava, kunnes potilas virkoaa tai hänet saatetaan asianmukaiseen hoitoon. Hoitoon saatettaessa kaikki siirrot on suoritettava nopeasti rytmin säilymisen vuoksi ja pelastajan on jatkettava elvytystä siihen saakka, kun vastuuseen siirtyvä ryhtyy sitä suorittamaan.

.ELVYTYSTAPAHTUMA Tarkista hengittääkö potilas riittävästi - nouseeko Ja laskeeko rintakehä - kulkeeko ilma sisään ja ulos

A-

Jos hengitys on puutteellista, kasvojen väri harmaan kalpea. huulet siniset

AVATTAVA HENGITYSTIET Oikea

asento

jos potilas ei hengitä (Kuva 3) kohota leukaa jos potilas ei hengitä

jos potilas hengittää kylkiasento

PUHALLETTAVA - oikeat otteet, huulien tiiviys - Puhalla kaksi kenaa T.årkista meneekö ilma oikeaan paikkaan - nouseeko I,a'skeeko rintakehä

(Kuva 5)

Jos ilma ei mene perille - tarkista oikeat otteet - puhdista suu ja nlelu

YHTEINEN TUNNUS JOKAISEN AUTOON

(Kuva 4)

(Kuva 7)

Puhalla uudelleen kaksi kertaa

kun puhallukset onnistuvat, ta'rkista toimiiko sydän - tunnustele syke kaulavalJtimolta Jos sydän toimii

u-

(Kuva 8)

Jatka puhaltamista oman hengityksen tahdissa

Jos sydän ei toimi Iske heti napakasti nyrkillä rintalastan alapuoliskoon

. (Kuva 9)

ULKOINEN VERENKIERRON ELVYTYS ALOITETTAVA - oikea paillantakohta - oikea käden asento - oikea rytmi

rintalastan alapuolisko

(Kuva 10) (Kuvat 11 Ja 12)

Paina 10 kertaa (Kuvat 13 Ja 14) - jatka rytmiä 2 puhalfusta 10 painallusta Jos auttajia on kaksi tai useampia rytmi on, sama Elvytystä ja potilaan tilan seuraamista on jatkettava kunnes elintoiminnat palautuvat tai hänet saatetaan asianmukaiseen hoitoon tai kun elvyttäjän voimat loppuvat.

ATARROJA TllATT AVISSA LIITON TOIMISTOSTA TOPELIUKSENK. 21 A 00250 HELSINKI 25.

Tarran hinta 1 :-, mutta ei yksittäistilauksia.

24

I•

Apua!

APUVOIMIA HÄLYTETTÄVÄ APUA!

KUlljetuKl:>en järjestämiseen ajoneuvo - kuljetuksen aikainen hoito ja tarkkailu vastaan ottavan sairaaLan informointiin

YLLÄPIDÄ ELVYTYSTAITOASI

25

KORT SAMMANFATTNING

URHEILU

SUKELTAJA Toimitusn euvosto

Ordtöranden Make Vallema täster uppmärksamheten på att många platser åter blir lediga inom styrelsen - bland dem också ordförandeposten. Minns att Du bör stöda inval av sådana personer som har tid och vilja att verkligen arbeta tör vårt förbund!

Redaktionssekreteraren eftertyser material. Skriv om den gångna ' sommarens, dykupplevelser. Så har några dykare (lgen) burlt sig illa åt.

Mal'l har brutJt mot takt och ton, stört f"den eiler brutlt mot lagen.

Mlnns att Dltt uppförande stAmplar hela dykarkåren.

Huvudredaktören kommenterar först sommarlägret i Hangö. I stort sett gick allt väl fastän dAligt väder och vissa plumpar i protokollet fOrekom. Han fäster också vAr uppmärksamhet på fOrbundets penningproblem. Nu då SVUL-FRIF får mindre anslag vore det dubbelt viktigt att alla organiserar sig inom distrikten.

PA sld 4-5 berättar Martti Melkko och Topi Teriö om M inbåten "Ladoga". En grupp från MarIIn Club i Abo fann vraket - som gått på en mina 1915 utanför Utö. Vraket undersOks nu i enlighet med vår marina lagstiftning av fOrsvarsministeriet I samråd med Marlin Club.

PA sld 6 finner Du ett upprop om vår Sårbara Skärgård . Låt översätta, och diskutera gärna saken inom din klubb.

På std 8-9 beråttar Kallu Karaslahti om klubben The Finnish Sealions som i år fyller 10 Ar. Man började så smått redan 1974 men år 1966 i januari blev klubben registrerad och samtidigt flck man också mera medlemmar, tillsammans eU tiotal. Samma år ingick Sealions ocksA i värt förbund. Ar 1967 tog Sealionsinitiativet tili det s.k.

"Borgå Avloppet" som nu sköts av Murena med den äran. FöJjande år var det så dags för egen kompressor och utökade dykn ing·ar. Rätt snabbt fick man smak tor dykarresor, fOrst inom Finland men sedan också utomlands bl.a. Norge, Mallorca och Svenska västkusten . VI gratule{ar Sealions!

26

Sld 10 presentation av DykarläkarfOreningen. LAt översäha och gå igenom detta i klubbregi.

Sld 11 presentation av Hyvinge Sportdykares fartyg Ml S Pela.

PA sld 13 och 16 berättar Harri Dahlström om Stora Flodpärlmusslan Margaritana Margaritifera. Denna stora mussla är sällsynt hos oss men fOrekommer. Tidigare fanns den Overallt i strömmande vatten I hela ' Europ8, men det faktum att man funnlt tina pArlor under djurets skal blev rätt tort ödesdigert - också i Finland har man fAngat musslorna, trämst i Lappland. Musslorna växer långsamt och uppnår "pärlstorlek" först vid ca 25 års ålder. Djuren lever också påtagligt länge.

Blott någon promille av musslorna innehåller pArlor varför stora mångder mAste dödas innan man erhåller 10n fOr mOdan. DeUa i kombination med den långsamma tillväxten och miljOförstöringen har gjort Margaritana så sällsynt. översättning rekommenderas.

PA sld 14-15 BiskopsO 1976 ett annorlunda dykläger. översättning rekommenderas.

PÄ 'sld 17 reterat över fOrbundets 20-års jubileumsprogram i Abo. Lördagen 27. 11. börjar med en dykutställning i Suomen Joutsen och försätter på eftermiddagen med mästerskapstävlingar. På kvällen samlas dykarfolket på Hamburger BOrs tili stor jubileumsfest. På sOndagen fOljer fOrbundets höstmöte och på eftermiddagen har man ännu möjllghet att besöka Sigyn. Alla med.

Sld 18 "N icht Diver" en berättelse om att börja dyka.

Sld 19 kort referat Over InsjOlägret 1976 samt minnesIista. Hur är det med Läkarintyg m.m.?

PA sldoma 20- 21 beräUar Keijo Vanhala frAn Urheilusukeltajat r.y. om föreningens båt, trålaren Räpylä.

Sldorna 22- 25 upptar en detaljerad redogörelse fOr UpplivningsfOrsOk vid drunkningsolyckor. tAt Oversätta och låt deUa bli minst en klubbaftons tema!

Henrik Rosenius

ORA PATOHARJU PENTTI PU HAKKA HENRIK ROSENIUS HENRIK RENVALL MAURI VALLEMA ERKKI METSAVUORI Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintle 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098

Toimitussihteeri Vesa Eronen Saarijärventie 14 C 12 40200 Jyväskylä 20 Puh t 941-12980 k 941-214471

Ilmoitukset Tellervo ' Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-175844 Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Vuosi kerta

,30 mk

Ilmoitushinnat : 1/6sivu 1/3 sivu 1/2sivu 1/1 sivu Lisävärit å

200 mk 290 mk 530 mk 660 mk 200 mk

Kustantaja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerilIe. Lehti postitetaan niille rekisterOidyille sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakofla liiton toimistosta.

Toimitus jättää kirjoittaj ille vastuun heidän mielipiteistään.

Liiton toimistonhoitaja Leila Jakobsson puh. toimeen 418611/157 os.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry ., Topeliuksenkatu 41 A 00250 Helsinki 25.

Pääedustaja :

Finn -sun"

Paialahdentie 9. 00200 HelRinki ?O nllh (Q()) Ra')

,)~"R

s

EN

HEILU

KELT

2

•

Ory

AIN LI I

27 .-28. 11. 1976

TURUSSA OHJELMA LAUANTAI 27. 11.

12.00

TEMPAUS,URHEILUSUKEL TAJA 56-76 NÄ YTTEL Y SUOMEN JOUTSEN ELLA 15-18.00 SM-HALLlMESTARUUSKILPAILUT IMPIVAARASSA KOKOONTUMINEN HAMBURGER BÖRS 19.00 19.30 PALKINTOJEN JAKO TERVEHDYKSET LIITOLLE 20.30 JUHLAILLALLINEN 21 .30 LIITON LIPUN NAULAUS KUNNIANOSOITUKSET ILLANVIETTO SUKELTAJAIN TAPAAN

SUNNUNTAI 28. t 1.

08-09.00 KAHVIAAMIAINEN 09-1 0.00 VALIOKUNTIEN KOKOUKSET 10-11.30 JOHTOKUNNAN KOKOUS 11 .30 20- VUOTIS-SYYSKOKOUS 13.00 LOUNAS HERKKUPÖYDÄSTÄ 14.00 SYYSKOKOUS JATKUU 15.00 15.30

0..

~ombo[DR[ 01 'V '1 UI

UI3HEILUSUKELTAJA56-76 NA YTTEL Y SULJETAAN [..

TUTUSTUMINEN "PARKKI SIGYN " KAUPPIASKA TU 6 TURKU 921-20861

r II

- - -~ JUHLAILLALLINEN DIVERS sOUP Ä YRIÄISIÄ JA KATKARAPU JA

FILLET OF BEEF 'ST NIKOLAI MERIHÄRKÄÄ , RIISIPETILLÄ RANSKALAISET PERUNAT , SALAATTI

FINNISH DIVING WATER KAHVI TAI JÄÄ TELÖ

50,- MK + JUOMAT MAUN MUKAAN SITOVAT ENNAKKOVARAUKSET LIITON TOIMISTOON 22. 11 . MENNESSÄ

Kokkola 1976 Kesk i-Pohjanmaan Kirjapaino- Oy

JUHLAILLALLINEN KAHVIAAMIAINEN LOUNAS MAJOITUS 2 HENGEN HUONEISSA 130,-/HENK .

HUONEVARAUKSET 22 .1 1. 76 MENNESSÄ 921-20861 " SUKEL T AJA T"