Sukeltaja 1999 4

SUKELTAJA

I 2 3 11 5

·1999

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JASENLEHTI

Sisältö

Päätoimittaja

Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24,2031 oTurku puh, koti 02-239 1098, työ 0105424317

Pääkiryoitus """""""""",.", ." . .. ,., ... , .. , . . ".4 Ystävämme on poissa , , , , , , , , , , , , , . , , . , , , . , , , , , .. , , . . , , . , , .5 Vuosisadan etsintä päättyi """""" . . " , ." . , ... " ., . ', ., ,6 St.Mikael-hylky on saanut suoja-alueen ", . ' .. ','., .. . , . . ,. , .. , 10 Hylyt poijuun , , , , , , , , , , , , , , , , , . , , , , , , . , .. , , , . , . . , , , , , .. , , , 1 1 Svea-mamman opissa, , , , , , , , , , . , , , , , . . , , , . , , . , . , . , . . , . , . , , 12 Suunnistamaan """", . "." " "" .. ,'.' ".,' ." .. ' . .. " 14 Sukelluspariesittely """"",'.'"" . . , ' .. ".,' . . , . . ,' . . " 16 Paalulöytöjen historiaa """"'.'""",'.'""'.',,,,'.',, 18 Hylyt netissä """"",.".,'.'" . """"""""",.", 19 Norppasivut , , , , , , , , . , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , , , , , , , , , , , , , . , , ,22 Lakeuden kutsu , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , , , , , , , , , ,24 Uusia kolmen ämmän kouluttajia """",'.'""""",'.', ,25 Sukelluspuisto """"""""""",.,'.'""""""", ,26 Erkki Siiriiän kiryan esittely """""""" . """ " """" ,27 Räpyläuinnin kansainvälisiä koitoksia , , , , , , , , , , , , . , , . , , , , , , , , , ,28 Töölönlahden yli, , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , , . , , . , , , . , , . , , , , , , . , , .30 Auto , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . , , . , , , . , , . , , . , , , , , , . , , , , , , . , , .30

Toimitussihteeri

Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 331 00 Tampere puh, ja fax koti 03-223 8876 e-mail:sukeltaja-Iehti@susl.fi Ilmoitusmyynti

Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61, 20500Turku puh, ja fax 02-251 3141,0400-920855 Puheenjohtaja

Jouko Laitinen puh, 03-5320788,050-676 10 Toiminnanjohtaja

Brita Ikävalko puh, työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita.ikavalko@susl,slu,fi

Sukellusreissu Noryaan ",."."""",."""."""",.".32 Sukelluksia Kyproksella """"" . ".".", . "."""",.".34 Maakravut Mursujen vieraana """,.".""".""".".".35 Haloo, haloo, puhelu toimistosta , , , , , , . , , . , , , , , , . , , , , , , , , , , , , .37

Koulutus- ja nuorisopäällikkö

Mika Rautiainen puh, työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika,rautiainen@susl,slu,fi

Myydään """""""""",.""""""."""""".38 Tapahtumakalenteri "." . """."."."""."""."",.38

Liittosihteeri Kannen kuvat Cmas arf<jstosta

r---------------, Ilmestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu I Nro Ilmestyy Ilmoitusaineistopvm Teksti I 1 02,02, 08,01 , 29,12 I 06,04, 05,03.

2 23.02 3 04,06, 06,05, 23.04 I 4 01,10, 03.09, 24,08 I 5 03.12.

03.11.

22.10 I Vuosi kerta 180 mk IL _______________

I I I I I I I

~

Riku Verkkomäki puh, työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu,fi Toimitus jättää ki~oittajille vastuun heidän mielipiteistään,

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Radiokatu 20,00093 SLU Puh, 09-3481 2258,09-3481 2257 Fax 09-3481 2516 e-mail:office@susl.slu.fi .!f'''I 441 ~:;.~ 024 internet www.susl.fi

•

Painotuote

Paino: HansaprintTurku

HANSAPRlNTTURKU/400920/1999

Ystävämme Erkki Mutenia • on pOIssa Vapunpäivänä sain viestin poismenostasi. Olit menehtynytJeesiöjokeen vajonneen pilkkijän etsintäsukelIuksessa vapunaattona.

19.12.1957 - 30.4.1999

Mainospällikkö Erkki Mutenia ehti toimia monissa jä~estöissä työnsä ohessa. liikunta, rakkaus luontoon ja "mereen" sai hänet mukaan perustamaan Sodankylän Urheilusukeltajia. Hän toimi sihteerinä 1993-1996, norppatoiminnan vetäjänä vuodesta 1993 alkaen ja SUSL:n nuorisovaliokunnassa vuonna 1996. Nuoret olivat erityisen lähellä Erkin sydäntä. Hän jaksoi puuhata ja keksiä nuorille mielekäs...-,-~ tä tekemistä ja nuorten mukana hän sai vanhemmatkin innostumaan norppatoiminnasta ja teki siitä koko perheen harrastuksen. Erkki toimi seuransa, Sodankylän Urheilusukeltajien, koulutustehtävissä ja suunnittelussa, "Mitä ensi kesänä".

"Pienten projektien" myötä hän oli hankkimassa seuralle kalustoa, joskus nopeaankin tahtiin toteamalla: "Asioilla on tapana jä~estyä."

Erkin auttamishalu näkyi muussakin kuin urheilusukelluksen parissa. Hän halusi hoitaa asiat niin, että kaikilla oli mukavaa ja aina jotain kotiin vietävää. Joskus ns.' 'hulluja ajatuksia" pohdittiin ja puntaroitiin, ja kaikkihan ne olivat toteuttamiskelpoisia.

Erkki uskalsi elää vuorokauden jokaisen tunnin heittäytyen luottavaisena elämän virtaan. Sen koskiin ja suvantoihinkin haaveillen sapattivuodesta, jolloin hän eläisi vain itselleen ja perheelleen. Ja voisi näyttää mahdollisimman monelle maailman, joka on vain sukeltajien tavoitettavissa.

Tämä vedenalainen maailma otti sinut hellään syleilyynsä toisten srtä huomaamatta.

Ystävää muistaen

p.p.

JA RAUMAN LAITESUKELTAJIEN 20-VUOTISJUHLA RAUMALLA 20.-21.11.1999

c

==-

C

II1II

Laitesukeltajat

18.00 (RLS 20-vuotta huomionosoitukset Kalliohovissa) 19.00 Illanvietto ravintola Kalliohovissa. Ohjelman lisäksi nautimme illallisen seisovasta pöydästä Dagen efter-bändin säestämänä ja Pukspröötin kyydittämänä

"SUKELLA PUISTOON" Ilmoittautuminen Rauman Ammatti-instituutin auditoriossa (Satamakatu 19) Syyspäivien avaus Uiton toimiston terveisiä Suomen Merimuseon puistohanke ja muita Merimuseon kuulumisia tutkija Salla-Maaria Tikkanen Kahvitauko Suomalaiset sukelluspuistot SUSL:n puheenjohtaja Jouko Laitinen Raumanmeren kansallispuistohanke Rauman ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen Tutustuminen raumalaiseen puunjalostusteollisuuteen ja merenkulkualan koulutukseen

Sunnuntai 21.1 1.1999 Suomen Urheilusuke/tajain Uiton Syyskokous Rauman Ammatti-instituutin auditoriossa (Satamakatu 19)

Hotelli Kalliohovi tarjoaa osallistujille majoitusta yhden hengen huoneessa 300 mk/vrk ja kahden hengen huoneessa 400 mk / vrk. Hintaan sisälty,y aamiainen, iltapäiväsauna ja paikoitus hotellin paikoitusalueella.

Majoitusvaraukset suoraan hotelli Kalliohoviin 02-838 81 . Ruonetta tilatessasi mainitse osallistuvasi SUSL:n syyspäiville.

TERVETULOA RAUMALLE! .........

-

~~

~i

"I,;~-roor-

PÄÄ K I -'~ 11

J

uoja-alueilla sukeltamista ollaan kieltämässä kokonaan.

Puolustusministeriön uuden aluevalvonta-Iakialoitteen mukaan voimassa oleva käytäntö, jonka mukaan sukeltaminen suoja-alueilla on kiellettyä vain ulkomaalaisilta, aiotaan muuttaa siten, että sukeltaminen alueilla on tasapuolisesti kielletty kaikilta, myös Suomen kansalaisilta.

Suoja-alueiden koko on karkeasti arvioiden yli tuhat neliökilometriä Usäksi suoja-alueet sijoittuvat syvyysalueiltaan parhaille sukelluspaikoilleVoidaankin arvioida, että kiellon piiriin jää noin kolmannes Suomenlahden urheilusukellukselIe sukelluskelpoisista vesistä. Haitta urheilusukellukselle on merkittävä. Samainen laki tullee kieltämään mm. hylynetsintään käytettävän viistokaikuluotaimen käytön kaikkialla Suomen vesillä.

Asiallisia perusteita sukeltamisen kieltämiselle on vaikea keksiä. Lakialoitteen taustalla olevan aluevalvontatoimikunnan mietinnön mukaan sukeltaminen suoja-alueilla halutaan kieltää, koska uskotaan sukellustoiminnan aiheuttavan vaurioita valvontalaitteille ja tiedonsiirtojä~estelmille .

Myöskin mietinnön mukaan on tarpeellista rajoittaa toimintaa, joka häiritsee aluevalvontaan käytettäviä laitteita tai paljastaa niiden sijainnin.

Ainoitakaan tapausta, jossa urheilusukeltaja olisi vaurioittanut kyseisiä laitteita, ei tunneta.Ajatuskin sukeltajasta tahallaan rikkomassa pohjassa kohtaamiaan kaapeleita tuntuu vieraalta ja vaaralliselta, eikä nonmaalien ihmisten toimintatapoihin kuuluvalta.

Huonohko näkyvyys merissämme taas aiheuttaa sen, että jonkin valvontaj~estelmän paljastaminen edellyttäisi suuren määrän sukelluksia ja sukeltajia toimimaan pitkään samalla alueella Urheilusukeltajilla ei ole tarvetta eikä resursseja kyseiseen toimintaan.

Lakialoitteessa olevaa sukelluskieltoa perustellaan myös sillä, että yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan henkilöitä ei saa erotella kansalaisuuden perusteella yleisesti. Koska sukeltamista ei voida sallia suoja-alueilla vain Suomen kansalaisille, se pitää kieltää kaikilta. On hämmästyttävää, että totaalinen kielto katsotaan olevan yhdenvertaisempaa, kuin tässä tapauksessa sukeltamisen salliminen kaikille kansalaisuudesta riippumattaVarsinkin, kun ulkomaalaiset eivät varsinaisesti ryntää sukeltamaan meidän vesillemme, parempia olosuhteita löytää helposti muualta. Ulkomaalaisten Suomessa tekemien sukellusten määrä lienee muutamia kymmeniä vuodessa.

Lakialoitteen laatijat eivät omasta aloitteestaan kysyneet SUSL:n mielipidettä asiasta. Tilaisuus lausunnon antamiseen kuitenkin saatiin SUSL:n omasta pyynnöstä.

Lausunto on nyt toimitettu puolustusministeriöön annetussa viikon määräajassa.

Lausunto on nähtävissä liiton kotisivuilla.

Lakialoite etenee eduskunnan käsiteltäväksi syys- lokakuun aikana Sitä ennen on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta urheilusukeltajien mahdollisuuksia sukeltamiseen merialueilla ei rajata olennaisesti. Sen jälkeen noudatetaan lakia.

SUSL urheilusukelluksen edunvalvojana käyttää luonnollisesti kaikki mahdollisuutensa vaikuttaa lain sisältöön. Sen lisäksi on tärkeää, että jokainen, jolla on yhteyksiä mm. kansanedustajiin, ottaisi asia esiin heidän kanssaan, jotta urheilusukeltajien näkemys asiassa tulisi otetuksi huomioon.

Edunvalvonta on pitkäjänteistä toimintaa, eikä useinkaan kovin näkyvää. Suhteita luomalla ja laillisesti toimimalla saavutetaan asema, jossa urheilusukelluksen etuja voidaan oikeasti ajaa. On tärkeää, että meitä kuunnellaan, kun meillä on sanottavaa.

S

_

R~IE: N

:-to;-- ...• '

ykning inom skyddsområden skall förojudas helt.

Enligt försvarsministeriets nya lagförslag om regionai övervakning skall dykning inom skyddsområden som är förojudet endast för utlänningar i framtiden även gälla finska medborgare.

Enligt en grov bedömning är storleken på skyddsområdena över tusen kvadratmeter. Dessutom befinner sig skyddsområdena med tanke på djupet på de bästa dykplatserna. Man uppskattar att ca en tredje del av Finskaviken dykdugliga vatten skulle hamna inom föroudets gränser. Det är en stor nackdel för sportdykningen.

En liknande lag lär också förojuda bl.a. användning av grafiskt ekolod i vraksökning i alla finska vatten.

Det är svårt att hitta sakliga argument för en förojudning av dykning. Enligt betänkandet som avgivits av kommitten för den regionala övervakningen som ligger bakom lagförslaget viii man förojuda dykning i skyddsområden eftersom man anser att dykverksamheten skadar övervakningsanordningarna och dataöverföringssystemet. Enligt betänkandet är det nödvändigt att begränsa sådan verksamhet som stör apparater som används för regional övervakning eiler avslöjar deras läge.

Man känner inte tili ett enda fall där en sportdykare skulle ha skadat de ifrågavarande apparaterna. Redan tanken på att en dykare avsiktligt skulle förstöra kablar som han ser på botten förefaller både främmande och skrämmande; en normal människa fungerar inte på det sättet. På grund av den dåliga sikten i våra hav skulle det kräva att många dykare utför ett stort antal dykningar inom samma område en mycket lång tid för att ett övervakningssystem skulle kunna avslöjas.

Sportdykare har inget behov och inga resurser för en dylik verksamhet.

Lagförslaget motiverar också dykföroudet med jämlikhetsprincipen enligt vilken människor på grund av nationalitet inte får särskiljas. Eftersom man inte kan tillåta dykning inom skyddsområden enbart för finländare måste man förojuda det för alla. Det är förvånansvärt att ett totalföroud anses vara jämlikare än om man i detta fall skulle tillåta dykning för alla oberoende av nationalitet. I synnerhet då utlänningar inte i första hand brådstörtat kommer för att dyka i våra vatten; bättre förhållanden hittar man lätt på andra ställen. Utlänningar lär göra ett tiotal dykningar i Finland om året.

De som gjorde upp lagförslaget tog inte på eget initiativ kontakt med Finska Sportdykarföroundet och frågade vår åsiktVi fick ända möjlighet att uttala oss på vår egen begäran. Utlåtandet har sänts tili försvarsministeriet inom den utsatta tiden på en vecka. Utlåtandet kan läsas på föroundets hemsidor.

Lagförslaget skaJl behandlas av riksdagen i september eiler oktober. Före det måste vi göra allt vi kan för att sportdykarnas möjligheter att dyka i havsområden inte begränsas märkbart. Efter det följer vi lagen.

Finska Sportdykarföroundet i egenskap av sportdykningens intressebevakare utnyttjar naturligtvis alla möjligheter att påverka lagens innehåll. Dessutom är det viktigt att alla som har kontakter tili riksdagsmän skulle ta upp saken med dem och framföra sportdykarnas åsikter.

Intressebevakning är ett långsiktigt aroete och ofta inte alltför synligt. Genom att skapa kontakter och handla lagligt når vi en ställning där sportdykningens intressen kan främjas. Det är viktigt att man Iyssnar på oss när vi har nånting att säga.

D

Onnittelut BritalIe! lehtiväkija muut sukeltajat

mU5fum

Vuosisatojen etsintä päättyi Saaristomeren kolmiYlaisuus täyttyi

Saaristomeri tunnetaan maamme monipuolisimpana hylkyalueena.

Lukemattomat haaksirikot sen alueella on vuosisatojen aikana tapahtunut. Läheskään kaikista ei ole säilynyt mitään tietoa, saati sitten edes haaksirikkopaikkaa. Näistä laivakohtaloista on ki~oitettu paljonkin vuosien varrella. Tunnetuimpia haaksirikkoja ovat: Hanneke Wrome v.1468 Maria Sophia de la Gardie v.1664 Borstön Sankt Mikael v. I 747 Trunsjön Vrouw Maria v.lnl Nordstiernan v.1809 Harald Haarfaager v.1891 Ladoga v. 19 15 Lohmin Hindenburg v.1942 Utön Park Victory v.1946 monista muista puhumattakaan.

Kuuluisimpia ovat tietenkin "aarrelaivat" Sankt Mikael ja Vrouw Maria, muunlaista mainetta ovat taas keränneet "Kirottu laiva, Ladoga" ja Utön Park Victory. joka nousee joka vuosi lehtien otsikoihin.

Borstön Sankt Mikael Maamme karikkoisilta ja vaarallisilta rannikkovesiltä tunnetaan muutamia varsinaisia aarrelaivoja, jos kriteeriksi otetaan laivojen kuljettama

lasti. Tunnetuin ja jo löydetty on Borstön Sankt Mikael.

Tähän asti lähes arvokkaimmaksi kokonaisuudeksi osoittautunut laiva on ehjä ja makaa lasteineen päivineen noin viidenkymmenen metrin syvyydessä paikassa, jonne se lokakuisena myrsky-yönä vuonna 1747 painui.

Mutta aloittakaamme alusta. Lokakuun 12. päivänä AD 1747 lastasi Sankt Mikael -niminen laiva Amsterdamin suuressa satamassa sekalaista tavaraa vietäväksi Pietariin. kapteeni vertasi rahtipapereitaan ja teki merkintöjä Tanskan tullia varten. Mukaan näytti tulevan myös itsevaltiaalle keisarinnalie kuuluvat vaunut, joista ei tarvitsisi tullia maksaa. Tosin kapteenin papereista ei löytynyt tullivapautustodistusta, jonka mukaan eri maiden kruunupäät myönsivät toisilleen tullivapauden, mutta se ei kapteenia huolettanut.

Tullimaksu palautettaisiin seuraavan matkan yhteydessä. Lastiluettelo jäljennettiin sitten Helsingörissä tulliki~oihin taksoitusta varten. Nämä tulliki~at ovat myöhemmin olleet monen tutkijan tietolähteenä vanhoja asioita pengottaessa.

Merihaaveri syksyllä 1747 Kapteeni Amiel sai laivansa lasta-

tuksi ja lähti matkaan. Muutaman päivän pu~ehduksen jälkeen oltiin Helsingörin luona ja kapteeni soudatti itsensä maihin tehdäkseen tulliselvityksen. Annettuaan vaaditut selvitykset ja maksettuaan tullin olivat muodollisuudet hänen kohdaltaan taas tällä kertaa ohi.

Laiva jatkoi matkaansa ja myöhemmin se eksyi reitiltään ja ajautui pimeässä Borstön karikoille.Törmättyään karille se sai suuren vuodon keulaansa ja painui meren hiljaiseen syliin niin nopeasti, etteivät peräosan hytissä nukkuneet ihmiset ehtineet edes ulos.

Törmäyksessä murskautunut ulkolaudoitus laivan vesilinjassa vahvistaa törmäysolettamusta. Koska sisägarneeraus on ehjä, on kaikki ruumassa ollut lastikin tallella. Yöllistä onnettomuutta tukee sekin, etteivät edes saarelaiset tienneet hylystä ennen kuin vasta I 950-luvulla.

Laivan löytäminen Kalastajat olivat olleet silakkaverkoilla ja verkkoköyttä Iyhennettäessä pääsi jokin lenkki solahtamaan pimeässä meressä vaanivan mas-

ton ympärille, ja jäi siihen kiinni.

Ankkurilla naarattaessa huomattiin, että pohjassa oli hylky. Muutamaa vuotta myöhemmin oli laivaston sukeltajakurssi lähitienoilla ja heitä pyydettiin paikalle katsomaan.

Sukeltajat kertoivat pohjassa olevan ehjän kolmimastoisen vanhan laivan. Aluksi suhtauduttiin laivaan vähätellen, mutta myöhemmin käsitykset muuttuivat. Ruotsalainen harrastelijameriarkeologi ja sukeltaja Gösta Boijner kuuli hylystä ja tarjoutui tutkimaan sitä yhdessä museoviraston kanssa. Nämä tutkimukset paljastivat kyseessä olevan monella tavalla arvokkaan löydön. Lähes ehjä laiva oli jo sinänsä mielenkiintoinen asia - ja lisäksi vielä lasteineen.

Kun tutkimusleirin lopulla sukeltajat tunkeutuivat keittokatoksen jätteiden läpi laivan kannen alle ja mustassa pimeydessä haravoiden nostivat tavaroita ja mutaa nostolaatikoihin, koettiin laatikoita pinnalla tutkittaessa varsinainen pommi. Sukeltajat olivat sattuneet särkemään jonkin puulaatikon, jossa oli ollut pakattuna kultakelloja, nuuskarasioita ja muuta pientä.

".-.

~<

Identifioiminen Kun tieto arvokkaasta hylystä alkoi levitä, kulki huhu myös maisteri Christian Ahlströmin korviin. Hän innostui asiasta ja päätti yrittää selvittää laivan tarinan.

"En osaa sanoa, milloin päähäni pälkähti ajatus koettaa identifioida tämä hylky - yritys, joka sinisilmäisyydessään lähentelee suureellisuutta.

Mutta hulluthan ryntäävät sinne minne enkelit pelkäävät mennä. Siitä on nyt monta vuotta. Haluamatta muissa suhteissa verrata itseäni enkeliin minun täytyy sanoa että jos silloin olisin tiennyt sen minkä nyt tiedän, olisin tuskin aloittanut.

Mutta enhän voinut tietä että tehtäväkseni ottama historiallinen salapoliisin työ veisi minut kuuteen maahan takanani matkan varrella kohtaamieni historiantutkijoiden ja arkisto- ja museomiesten epäluuloiset ja osanotlavat päänpudistukset. Mutta ihminen on, kuten kaikki tietävät, äärimmäisen optimistinen olento."

Onneksi ei Ahlström tiennyt etukäteen urakkansa suuruutta. Sillä ehkä selvitys olisi jäänyt tekemättä ja me ihmettelisimme vieläkin laivan taustaa ja nimeä samalla tavalla kuin ihmetellään Kotkan St Nikolaita. Eihän siitäkään ole varmoja tietoja vaikka laivaa on tutkittu lähes neljäkymmentä vuotta.

Ahlström alkoi tutkia arkistotietoja 1700-luvulta ja löysikin lupaavan vinkin. Lähempi tutkimus osoitti kuitenkin, että kyseessä ei voinut olla nyt löydetty hylky. Pettymys tällä kertaa.Tutkimus jatkui.

Ratkeamaton arvoitusko?

Hylyn sijainti poissa normaaleilta reiteiltä ja kaukana saariston sisällä ihmetytti, ja mikseivät saaristolaisetkaan tienneet siitä mitään. Arvoituksia ja kysymyksiä riitti. Nostettujen tavaroiden mukana oli ohut puulevy,jonka teksti tuki olettamusta, että laiva oli matkalla Pietarin eikä Turkuun.

Seuraava vaihe oli lähteä tutkimaan tanskalaisia tulliluetteloita, joihin oli jo satoja vuosia merkitty kaikiki tullia maksaneet alukset. Mutta kaikkien luetteloiden läpi kahlaaminen olisi ollut niin suuri työ, että se oli jätettävä.

Eräs pöytäki~a kertoi, että yleisessä huutokaupassa myytyjä tavaroita oli löydetty rannoilta Nauvon ulkosaaristosta. Pöytäkirjan mukaan

haaksirikko olisi tapahtunut edellisenä syksynä eli 1747. Huutokauppa koski maihin ajautuneen matkalaukun sisältöä: "Missä oli ollut joitakin wanhoja pito ja liinawaattehia ja eräitä muita esinehiä, joista mainittakoon: saksalainen wirsikirja, I franskalainen ja yxi saksalainen rucouski~a."

Pöytäki~a antoi viitteen siitä, että laiva ja miehistö olivat olleet ulkomaalaisia.Ahlström matkusti jälleen Tanskaan tutkimaan vanhoja tulliki~oja, mutta mikään hollantilainen laiva ei sopinut kuvaan. Tuskastuneena hän jatkoi etsimistään.

Vanhat tullikirjat kertovat 16. lokakuuta 1747 oli tullitarkastusaseman ohittanut laiva, jonka laivurin nimi oli Carl Poulsen Amiel.

"Carl Pouls, Amiel Pietarista. Tuli Amsterdamista, aikoo Pietariin mukanaan: 1000 naulaa Tupakkia 1 1/2 riksiä 18 killinkiä 100 naulaa Kristalli-sokuria 1 1/2 riksiä 100 naulaa Zinoberia 1 1/2 riksiä 130 naulaa Turkinlautaa 1 1/2 riksiä 13 killinkiä 45 pakkaa kattuunia 1 1/2 riksiä 13 killinkiä 21 kappaletta Tammilankkuja 17 killinkiä 1 härkätynnyri Wiinietikkaa 12 killinkiä 1/6 kippuntaa Kapakalaa 16 riksiä 2 killinkiä 1/8 tynnyriä Silliä 2 killinkiä 1322 riksin edestä Kauppakamaa 16 riksiä 2 killinkiä 1pottu Italian Wiiniä 2 riksiä 1 härkätynnyri Ylämaan Wiiniä 1/2 riksiä Maksetaan laiwurille 1 riksi Jää 26:12 Majakkaraja: 23 killinkiä"

"Kauppakama" joka oli arvioitu 1.322 Tanskan riikintaalerin arvoiseksi, herätti mielenkiintoa. Rahamäärä oli kaksi- tai kolminkertainen tavalliseen verrattuna. "Kauppakama" oli yksinkertaisesti tanskalaisten käyttämä nimitys niille erilaisille rihkamatavaroille, joita oli käytössä Venäjän ja miksei myös muiden maiden ylimystöllä. Lastiluettelosta puuttuivat Keisarinnan kärryt ja mahdollisesti hänelle kuuluva muu rahti.Tullipäällysmies oli ilmeisesti uskonut laivuria.

Tai keisarinnalIe menevästä osasta oli tehty eri kuitti, jota ei kuitenkaan ole löytynyt.

Lopullinen varmistus vielä puuttui.

Eri arkistotutkimuksia piti jatkaa ja sieltä se varmistus löytyi. Muutamaa kuukautta myöhemmin oli kuningas Fredrik I lähettänyt ki~een uskolliselle alamaiselleen tullikamarin johtajalle, kreivi von Ostenille.

Kuninkaallinen kirje Tämä ki~e on ki~oitettu saksaksi, joka vielä 1700-luvulla oli Tanskassa yleisesti käytetty hovi- ja kansliakieli. Suomeksi käännettynä se on suunnilleen seuraava: Frederik viides, Jumalan armosta Tanskan, No~an, wendein ja goottein kuningas, Scheswigin, Holsteinin, Stormarnin ja Dittmarchenin herttua, Oldenburgin ja Delmenhorstin kreivi.

Jalosukuinen Neuwos, uskollinen palwelia! Meille on asiaan kuuluwasti salaneuwoxemme, Saksan kanslian ylisihteeri ja ritari Johann Sigmund von Schulin esittänyt että howissamme toimiwa Wenäjän keisarillinen ministeri Panin on saattanut hänen tietoonsa, että Helsingörissä olewan oikeusneuwoxemme Hansenin ilmoituxen mukaan on Amsterdamista laiwuri Carl Paulsen Amielin mukana Pietariin lähetetty ja 3. laaticcoon pacattu karrioli tarvikkeineen ja siloineen etc: joka on ollut osoitettu Wenäjän keisarinnalIe ja on sille Juutinraumassa määrätty ja maxettu tullia 7 rikjsiä 22 killinkiä hopiassa jolloin hän on anonut että koska nämä tawarat Wenäjän keisarinnan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut oliwat, tällaista tullimaksua ei pitäisi periä sen huomaawaisuuden takia jota ruhtinaat tawallisesti toisillensa osoittawat, ja jos se jo olisi peritty pitäisi se palautettaman. Konsa nyt taipuwainen olemme mainitulle Wenäjän keisarinnalIe huomaawaisuuttamme osoittamaan koskien näitä hänelle osoitettuja ja Juutinrauman läwitze kulkeneita tawaroita, niin kuuluu täten kaikkein armollisin tahtomme ja käskymme sinulle, jotta maxaisit takaisin mainitun tullimaxun suuruudeltaan seitsemän riikintaaleria ja 22 killinkiä hopiassa yllä mainitulle oikeusneuvos Hansenille.Tämän mukaan sunun tulee toimia ja jäämme suopeixi kuninkaallisessa armossamme.

Annettu kuninkaallisessa residenssissämme Kristianborgissa sinä 4. päiwänä joulukuuta 1747.

Fredrik R Koska Borstön hylystä oli löytynyt karriolin osia ja ruumassa oli vielä pyörät, alkoi palapeli olla seiväVain laivan nimi puuttui. Tarvittiin vielä jonkin verran päättelemistä ja salapoliisin työtä ennen kuin arkistot jälleen luovuttivat salaisuuksiaan.

Vanhoista kirjoista löytyi tieto että kapteeni Carl P.Amiel pu~ehti lai-

valla, jonka nimi oli St.Mikael. Identifiointi oli siltä erää päättynyt.

Mitä muuta, kuin lastiluettelossa olleet tavarat oli laivan ruumassa ei ole vieläkään selvinnyt. Hylyllä on sukellettu milloin minkinlaisen syyn va~olla. Ovatko kaikki nostetut esineet päätyneet museovirastoon tai onko niistä edes olemassa yhtenäistä luetteloa on sitten jo toinen asia. Laivasta on tiettävästi nostettu kolmisensataa esinettä, joista ainakin suuri osa on 1700-luvun Meissen-posliinia, kauniita käsin maalattuja lautasia, erilaisia kuppeja, juomakannuja ja pienoispatsaita.Aikaisemmin nostettuja tavaroita ovat kultakellot, Jaakobin sauva (vanha navigointiväline) ja paljon muuta.

Nostetuista esineistä on Suomenlinnaan koottu mielenkiintoinen näyttey.

Toinen tärkeä löytö, Vrouw Maria Vuosisatoja kestänyt etsintä päättyi kesällä, kun Trunsjön Vrouw Maria vuodelta 1771 löytyi. Niihin aikoihin vaikutti Venäjän maalla hallitsijatar Katariina Suuri, keisarinna, joka raisuilla otteillaan kohosi vanhan Venäjän kenties parhaimmaksi hallitsijaksi.

Arvon keisarinna oli alun perin saksalainen prinsessa, joka jä~esti itsensä naimisiin pehmeäpäisen perintöruhtinas Pietarin kanssa, joka ajan tapojen mukaan menetti henkensä muutaman vuoden kuluttua häistä.

Leski huudatti itsensä keisarinnaksi ja näin alkoi naisvaltikka heilua pajarien ja ruhtinaiden hovissa. Sen lisäksi että keisarinna oli taitava hallitsija, hän suosi merkittävällä tavalla myös taiteita. Häntä voidaan pitää niiden mittaamattoman arvokkaiden kokoelmien perustajan, joita me tavalliset kuolevaiset voimme käydä nykyisessä Leningradin Talvipalatsissa ihailemassa.

Keisarinnan asiamiehet liikkuivat ympäri Eurooppaa ja raportoivat suurista taidehuutokaupoistaVuonna 1771 sai hänen hollantilainen hovihankkijansa kuulla, että tunnetun puutavarakauppiaan Braacampsin perilliset alkoivat muuttaa rahaksi edesmenneen suuret kokoelmat. Keisarinna ei tietenkään voinut itse lähteä huutokauppaan, eikä luottanut välittäjiinsäkään, vaan määräsi Haagin suurlähettiläs Golitsyn hoitamaan kaupat kotiin. Raha kun ei ollut mikään ongelma.

Matka alkaa Samalla varattiin suuri osa Vrouw Maria -nimisen laivan lastitilasta käytettäväksi keisarinnan ja muutamien muiden hovilaisten ostamien tavaroiden ja taulujen kuljettamiseksi turvallisesti perille Pietariin. Kaupat tehtiin ja laiva lastattiin. Aikanaan se aloitti matkansa kohti kaukaista päämääräänsä. Hollantilaisen laivan lokiki~a, jonka sittemmin maisteri Ahlströn löysi monen mutkan jälkeen Turun kaupungin arkistosta, kertoo koruttomalla tavallaan matkan edistymisestä. Sama tutkija kaivoi Helsingörin tulliarkistosta lastiluettelon, jonka mukaan laivuri Reymund Lourenz maksoi tullia: Hollantilainen alus No 508 (von Ostens bind, 1771) 23. syysk Reymund Lourens Amsterdamista, sieltä Pietariin lastinaan: 85 562 Naulaa Sokuria

kakuuta voimme selvittää osan laivan lastia. Se on suurelta osin yhtenevä Helsingörin tulliluettelon kanssa. Ymmärrettävistä syistä johtuen määrät vaihtelevat. Niinpä nyt kun laiva on löydetty, saattaa ruumassa odottaa todellisia yllätyksiä.

Venäjän keisarinna ja hovin ylimykset eivät tyytyneet tapahtuneeseen.

Alkoi ki~eenvaihto diplomaattitasolla; ki~eistä osaa säilytetään Tukholmassa ja niiden sanomaa ymmärtävälle paljastuu monivaiheinen ja värikäs maailma. Ki~eistä voidaan saada käsitys sen ajan hovimiesten ja diplomaattien vaikeuksista selvittää lähes itsevaltiaan Keisarinnan vaatimuksia niin, ettei vaan päästä syyttämään vastapuolta välinpitämättömyydestä. Venäjän silloinen ulkoasian ministeri Nikita Panin jopa lähetti Turkuun majuri Thierin ottamaan huostaansa ja hoitoonsa laivasta pelastetun omaisuuden.

Majuri vaan ei saanut asioitaa hoidettua, sillä pelastetut tavarat ja parseelit olivat tullivarastossa odottamassa huutokauppaa.

VROUW MARIA

160 riksiä 21 kill.

17 980 Naulaa Krappia 16.5 riksiä 18 kill.

4 700 naulaa Brasilpuuta 1.5 riksiä 21 kill.

1 220 Naulaa Pumpulia 4,5 riksiä 4 kill.

3 230 Naulaa Indigoa 24 riksiä 12 kill.

2 Naulaa Neuromalankaa - riksiä 1 kill.

39,75 kippuntaa Spiauteria 19,5 riksiä 12 kill.

2,33 kippuntaa Wiinkiweä - riksiä 14 kill.

0,5 kippuntaa Juustoa - riksiä 2 kill.

20 riissiä Paperia - riksiä 8 kill.

0,5 tynn. Silliä 0,5 tynn. Kapakalaa2 riksiä 2 kill.

0,75 tynn. Woita - riksiä 4 kiHo 219 Pakkaa Werkaa 20,5 riksiä 2kill.

491 Pakkaa Kattuunia 19 riksiä 9 kill.

16 Pakkaa holl. Palttinaa 0,5 riksiä 15 kill.

2 Pakkaa Kamariliinaa - riksiä 8 kill.

Kauppakamaa 9783 riksin arvosta 97,5 riksiä 17 kill.

Laiwurin yksityiswarasto 14,5 riksiä 15 kill.

Majakkaraha 4 riksiä

Naula on 425 grammaa, kippunta puolestaan 40 naulaa eli 170 kiloa: tynnyri oli astiamitta, 125 litraa.

Krappi on punaista väriainetta, samoin wiinkiwi, kun taas indigo on tummansinistä. Brasilpuu on trooppinen puulaji, spiauter eräänlaista sinkkiä, kattuuni ohutta kaksiniitistä, tavallisesti kuviolliseksi painettua puuvillakangasta ja kamariliina baristin tapainen kangaslaatu.

Matka jatkui Falstenin ohi kohti Bornholmia, joka sivuutettiin "Iauwantakia 28. Keskiviikkona 2_ päivällä kello 2 nähtiin Gottland".

Arkistoon kopioitu lokiki~a kertoo: "Kello 5 näimme Östergarnin Lounaassa arwatenkin kolmen ja puolen mailin päässä. Ensimmäisenä wahtina kurssi Pohjoiskoillinen, distanssi kolme ja puoli mailia, aamuwahtina kurssi Pohjoiskoillinen distanssi neljä mailia. Torstaki 3. dito, kurssi Koillisesta piiru Pohjaan, dis-

Vihjeitä mielikuvitukselle

tanssi 6 mailia tuuli Etelälounainen kello 2 kurssi Koillisesta piiru Pohjaan, kahdeksan mailia ja tuuli kääntyi suuntaan Lännestä piiru Pohjaan, se oli puuskittainen. Kun pidimme rukousta noin kello puoli 8 oli kaksi miestä kannella ja me purjehdimme mitään näkemättä sokealle karille emmekä aluksi muuta ajatelleet kuin että uppoaisimme, kun paha hyökyaalto irrotti meidät karilta ja laiwa oli kuitenkin tiiwis, näimme lisäksi ympärillämme pahoja tyrskyjä, joita wäistää koitimme, kun samalla osuimme toiseen sokeaan kariin, kuhun kowasti törmäsimme ja menetimme peräsimemme, sekä osan perä-wantaasta; kun me sen ylitse päässeet olimme huomasimme laiwassa pahan wuodon, luotasimme emmekä tawanneet pohjaa, saimme poikittain näkywiin tyrskyn, pääsimme suurella waiwalla sen ohitse, lutasimme taas, laskimme ankkurin, joka pitkän aikaa antoi periksi, laskimme ulos koko köyden jolloin se vihdoin alkoi pitää, tuuli kyllä kowasti ja pumppasimme koko yön

mahdollisimman paljo."

Se siitäVrouw Marian matka alkoi olla tehty Miehistökin tajusi tämän ja yritti pelastaa mitä pelastettavissa oli, ja kertomuksensa mukaan pelasti lastiruumasta tynnörit jotka oli merkitty 33 - 42 ja Kirstun IBG 1. Sen jälkeen he soutivat turvaan meren aalloilta. Pelastaminen jatkui parin päivän ajan ruumanluukusta koukkimalla, koska laiva makasi täkkiä myöten ankkureiden varassa.

Kunnes sitten alkoi taas nousta kova myrsky. Keskiviikkona myrsky laantui, mutta laivaa ei enää löytynytkään. Meri oli ottanut omansa.

Laivuri Lourenz lähti saaristolaisten mukana ja ilmestyi muutaman päivän kuluttua Turkuun Nostarius Pubicuksen puheille jättääkseen oikeudelle meriselityksen, jonka turkulainen laikimies Isac Moberg oli tehnyt miesten kertomuksen perusteella.

Arkistojen kertomaa Siitä pelastettujen tavaroiden luettelosta, joka löytyy 26. päivältä 10-

Majuri Thierin kaipaamia keisarinnan tauluja ei mainittu pelastettujen tavaroiden luettelossa. Ehkä aluksen mukana olleet taulut ja patsaat olivat syvällä laivan uumenissa. paras peruste arvokkaan lastin katoamiselle on venäläisten innokas kirjeenvaihto. Päästäkseen asiasta eroon ja säilyttääkseen hyvät suhteet mahtavaan Venäjän hoviin meni Kustaa 111 jopa niin pitkälle, että antoi osan tavaroista jäädä julkisen huutokaupan ulkopuolelle, mikä oli täysin vastoin tavanomaisia periaatteita.

Kylmää vettä niskaan Keväällä paikalle lähetettiin Sukelluscompagnian oma mies arvioimaan huhupuheita laivan löytämisestä ja etsimisestä. Carl Fithien kirje ei anna turhia kuvitelmia enempää Sukelluscompagnialle kuin herroille Parooneillekaan.

Ki~eitä vaihdettiin vielä muutama kerran, mutta ammattimiesten kanta oli yksiselitteinen. Lähdekirjallisuuden rivien välistä voidaan lukea jo ennen esiin tuomani ajatuksen suuresta epäonnistumisen pelosta, ja ehkä sen vuoksi kielteinen kanta pelastukseen nähden. On otettava huomioon että sen ajan "plongeurit" sukelsivat sukelluskellolla, jo-

ka ei ehkä erikoisemmin houkutellut 30 sylen syvyisille sukelluksille avomerellä.

Ajatellaanpa rahallista arvoa Eräiden lähteiden mukaan keisarinna Katariina oli maksanut tavaroista 50.000 - 80.000 ruplaa. Koska hallitsijoiden tavarat olivat tullivapaita Helsingörissä, ei ole tarkempaa arviota käytettävissä. Muiden ylimystön jäsenten tavarat sisältyvät nimikkeelle "kauppakamaa",joka sekin oli tavattoman suuri 9783 riksiä.Tämän jälkeen on helppo arvioida laivan lastin arvo jonnekin 100.000 ruplan tienoille, sillä huomioon on otettava myös ne numeroidut tynnörit jotka pelastettiin ja jotka Ahlströmin mukaan sisälsivät määrittelemätöntä hopeaa.

Koska tynnyrit oli numeroita 33 42 herää jälleen kysymyksiä - vai herääkö?

Kun vielä tiedetään, että Ruotsin lähettiläs Venäjällä anoi kruunulta rahaa 20.000 ruplaa uuden lähetystön rakentamiseksi, saadaan jonkinlainen kuva Vrouw Marian lastin arvosta.

Etsintöjä vuosien varrelta Ensimmäisiä etsijöitä olivat tietenkin saaristolaiset, jotka jo seuraavana talvena kertoivat löytäneensä hylyn kolmenkymmenen sylen syvyydestä. Keväällä suoritettu etsintä ei kuitenkaan tuottanut tulosta.

50-luvulla, kun Sankt Mikael oli löytynyt, etsi Bojner myös Vrouw Mariaa, mutta turhaan. Sen jälkeen ovat asialla olleet monet muut,jotkut ryhminä, ja myös yksittäisiä veneitä on ollut silloin tällöin ajamassa oletetulla alueella.

80-luvun lopulla trallattiin muutamia syvänteitä ja toisaalla vedettiin kameraa pitkin pohjaa. Tavallisten kaikuluotaimien avauskulma oli 2 5 astetta, joten kaiuttamalla löytyminen olisi ollut sattuman kauppaa.

Sivukaikujen tultua mukaan kuvaan tehtiin ensimmäinen vakavasti otettava etsintä vuonna 1998, jolloin kahden viikon leirillä haravoitiin suuret alueet ja löydettiinkin yhtä ja toista.

Seuraava leiri oli sitten vielä paremmin järjestetty ja organisoitu.

Helsingissä perustettiin Pro Vrouw Maria -yhdistys, joka paneutui tosissaan asiaan. Erilaisissa arkistotutkimuksissa saatiin tohtori Christian

Ahlströmin johdolla apua Hollannista, josta löytyi mm. Vrouw Marian kauppaki~at pari vuotta ennen haaksirikkoa. Tehty työ kantoi kaunista satoa. Heti leirin aluksi löytyi etsitty alus jo kolmen tunnin kaiuttamisen jälkeen. Aivan varmoja ei kohteesta oltu, kertoi projektista vastannut Rauno Koivusaari. Vasta kun alhaalla oli käyty ja verrattu näkymiä arkistojen kertomiin yksityiskohtiin, saatettiin soittaa tohtori Ahlströmille ja kertoa ilouutinen.

Yhdistyksen sukeltajat kävivät alhaalla kaiken kaikkiaan toistasataa kertaa. He kuvasivat ja piirsivät laivaa ja tutkivat erilaisia yksityiskohtia niin ruumassa kuin kannellakin. Lastista saatiin sen verran selvää, että ainakin liitupiippuja on ruumassa tuhansia. Mitä muuta laivasta löytyy on sitten tulevaisuuden asia, kuten jatkotutkimuksetkin. Tällä erää ei Museovirastolla ole rahaa, mutta ensi vuodeksi on luvassa ainakin sen verran, että päästään tekemään tutkimussuunnitelmia. Mistään suuremmista esinenostoista tai koko laivan nostamisesta ei kannata vielä edes haaveilla. Ensimmäinen vaihe Pro Vrouw Maria -projektista on toteutunut, laiva on löytynyt.

Vanhenevana sukeltajana en voi muuta kuin onnitella hyvin tehdystä työstä.

Ja kolmas meren uhri On parkki Nordstiernan, joka vuonna 1809 marraskuussa löysi matkansa pään Borstön eteläisissä vesissä.

Laivanhylky on aina oma maailmansa ja vain harvoin se pystytään identifioimaan heti löydön tapahduttua. Nordstiernanin vaiheita pystytään kuitenkin seuraamaan jonkinverran taaksepäin ja ainakin uppoamisesta tähän päivään.

Taustatietoja Wohlgastissa rakennettiin noin 1803-1804 98 lastin laiva, jonka omisti tukholmalainen kauppias Bernhardt Beskow. Luultavasti myös kapteeni M.C. Barthellillä oli osuutensa laivasta. Pääasia on että laivan kapteeni oli sanottu M.C. Barthell. Hänen poikansa Johann Michael palveli laivalla perämiehenä muiden jäädessä nimettömiksi. Koko miehistö oli: kapteeni, perämies, puosu, tim puri, matruusi, kokki ja kahdeksan merimiestä. Melko suuri miehistö siis.

-

"'tff··

.

Matkasuunnitelmaja kuinka siinä kävi Vapaasti käännettynä kertovat pöymeriselityksestä liitteineen meille seuraavaa: "Vuonna 1809 16. päivänä joulukuuta klo 4 iltapäivällä, saapui alleki~oittaneen virkaatekevän maistraatin sihteerin, joka myöskin hoitaa julkisen notaarin tehtäviä tässä kaupungissa, luokse peramles (Coopwardie Styrmannen) Johan Michael Barthell, joka kuului hänen äskettäin kuolleen isänsä kapteeni Martin Cristian Barthellin päällikkyydessä pu~ehtineen parkkilaivan Nordenstiernasksi kutsutun miehistöön. Laiva oli kotoisin Wolhgastista ja matkalla hamppu-, pellava- ja talilastissa Riiasta New Yorkiin Pohjois-Amerikkaan. Hän kertoi että mainitulla matkalla, kovia säitä, sumua, pyryä ja myrskyä oli esiintynyt, minkä seurauksena laiva oli joutunut tuuliajolle ja ajautunut Suomen saaristoon, lähellä Utöstä itään sijaitsevaa Borstötä, missä se oli useamman kerran törmännyt kareihin, minkä seurauksena alus oli saanut niin pahoja vuotoja, että se lopuksi kaatui ja upposi jolloin lasti ja vaadittavat asiakirjat oli menetetty sekä kapteeni Barthell menettänyt henkensä; kaiken tämän halusi perämies Barthell minulle ilmoittaa, vakuutuksenantajien, laivan ja lastin omistajien tai kenelle asia kuuluukaan, suhteen siitä mitä laivalle ja lasti lIe tapahtui, lisäksi hän luovutti minulle laivassa pidetyn 10-

täki~at

kiki~an."

Nordenstiernanja sukeltaja Suckman Saarelaisten keskuudessa tarina laivasta eli sitkeästi, mutta hylyn paik-

ka unohtui. Uudestaan sen löysi tämän vuosisadan alussa Borstössä vaikuttanut torskargubbin Andersson, joka piikki hylyn luota monta jollaIIista turksaa.

Näin paikallistettiin laiva uudestaan ja saarelaisten kautta siitä kiinostui Suckman-niminen sukeltaja, joka "Myran"-nimisellä laivallaan kierteli pitkin saaristoa. Vuosina 1924 ja 1925 hän suoritti "tutkimuksia" Nordenstiernalla. Hän räjäytti kannen auki ja repi loput palasiksi höytyvinsseillä päästäkseen käsiksi hamppu- ja talilastiin. Räjäyttämisen jälkeen kävi kuten saattoi odottaakin, vanha kaunis pu~elaiva romahti lopullisesti kasaan. Jo karille ajautuessaan se oli kärsinyt kovia. Läheisen saaren kallioissa on muuan matalampi kohta, josta laivan kerrotaan tulleen yli ja että vielä hiljakkoin olivat syvät hankautumat kalliossa todisteena. Tiedä häntä, saattaapi ollakin.

Perusteluja Oheinen tarina kertoo oleellisen osan Nordenstiernan parkin tuhosta. Sukeltajat ovat vierailleet lähes tuhotun vanhan laivan luona moneen - moneen otteeseen. Laivasta on vuosikymmenien aikana nostettu paljon erilaista tavaraa.

Ankkuri Borstön kalliolla, erilaista esineistöä saaren museossa ja Turun Maakuntamuseossa, jonka suojassa oli myös Nordenstiernan nimelle omistettu näyttely. Vaikka "Nortti" ei ole aarre laiva sanan ekonomisessa merkityksessä, on hän ollut sitä sukelluskohteena ja puolustaa paikkaansa tässä kolminaisuudessa. ~ Eka Metsävuori Piirros: 517 Kuvat: EM

St.Mikael-hylky on saanut suoja-alueen r - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , ovat

oma-aloitteisesti 2~'Ofl' seuranneet hylyllä tapahtuvaa liikehdintää ja valvoneet hylyn turvallisuutta, ja Museovirasto arvostaa tätä vastuun ottamista. Suoja-aluetta ehdotettaessa pidettiin kuitenkin välttämättö+ mänä, että viranomaisten mahdollisuutta ja juridista oikeutusta St.Mikaelin valvontaan parannetaan, eikä valvonta ole yksityisten kansalaisten ", + varassa.

Tällä hetkellä Suomen vesialueella on siis yhteensä kaksi rauhoitettua hylkyä, joita suojaa sukelluskiellollaan mää+ + rätty suoja-alue: St.Mikaelin lisäksi Kotkan edustalla olevalla StNikolailla. venäläisellä v.1790 Ruotsinsalmen meritaistelussa uponneella sotalaivalla, on ympärillään suoja+ alue. St.Nikolain suojaalueen rajat määrättiin O'''''',u .

I 970-luvulla, ja alueen .' ""1" rajat ulottuvat 300 metrin päähän hylystä. Su\I kelluskielto tarkoittaa sitä, että näitä hylkyjä ympäröivällä alueella ei saa sukeltaa ilman Museoviraston merimuseon kirL - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ' j a l l i s t a lupaa. ViranomaiLounais-Suomen ympäristökeskus kael upposi 1747 matkallaan Ams- silla on oikeus poistaa suoja-alueilon toukokuun lopussa 1999 Muterdamista Pietariin. ta sellaiset sukeltajat ja alukset. joilMuseovirasto haluaa suoja-alueen la ei tällaista lupaa ole. Luvattomia seoviraston esityksestä määrännyt avulla turvata hylyn säilymistä. Suo- sukeltajia rangaistaan sakoIla. maiSaaristomerellä Nauvossa Borstön eteläpuolella sijaitsevan St.Mikaelja-alueen rajojen määräämisen pe- nittakoon, että minkä tahansa kiinrusteluna on se, että rungoltaan ko- teän muinaisjäännöksen tahallisesta hylyn suoja-alueen rajat Suoja-alueen ulkorajat ovat pohjoisessa konaisena säilynyt hylky on laivan- turmelemisesta voidaan rikoslain Båtskärskobbama (kIäppama), idäsrakennuksen historian tutkimuksen mukaan tuomita sakkoon tai eninsä Slätbåda, etelässä Tråkobbarna kannalta arvokas ja hylystä on löy- tään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. ja lännessä Rödkläppen. Tällä alutynyt kulttuurihistoriallisesti erittäin Äskettäin löydetylle Vrouw Mariaeella kielletään kaikki sellainen sumielenkiintoista esineistöä. Mui- hylyllä tullaan mitä todennäköisimkellustoiminta ja alusten ankkuroinnaisjäännöskohteina esineistöä si- min myös anomaan suoja-aluetta. sältävät muinaismuistolain vastai- Muilla rauhoitetuilla hylyillä tapahti. joka ei liity viranomaisten suorittamiin väylä- ja tutkimustöihin tai seen toimintaa ja "katsoa saa vaan tuvaa virkistyssukellus- tai katseluMuseoviraston oikeuttamaan ja ohei koskea" -periaatteen unohtami- sukellustoimintaa meri museo ei rajaamaan sukellustoimintaan. St.Miseen. Borstön paikalliset asukkaat joita. Näiden virkistyssukellusten .t:!"'ltl'

Ilo • • IL ·

osalta meri museo toivoo kuitenkin edelleen, että niistä ilmoitettaisiin etukäteen museolle (puh. 09-1 35 5471, fax. 09-135 4991, email maijaJast@rba.fi), jotta museo voi ilmoittaa sukelluksista merivartiostoille. Näin säästytään merimuseon käsityksen mukaan mahdollisilta epäselviltä tilanteilta kentällä. ja on myös kiinnostavaa tietää. millä kohteilla vieraillaan innokkaimmin (ykkösenä tuntuu olevan keulakuvahylky Hangon läntisellä selällä)Vaikka virkistyssukellukset eivät vaadi paperisotaa, niin muistetaan kuitenkin, että vanhojen hylkyjen varsinaiseen tutkimiseen tarvitaan muinaismuistolain mukainen lupa.

Lupa-asioita hoitaa meri museossa Maija Fast (yhteystiedot edellä). merimuseo pitää tarkoituksenmukaisena sitä. että hylkysukellusasioita selkiytetään: merkittävimpiä ja vahingonteolle alttiimpia hylkyjä suojataan suoja-alueilla, kun taas muilla hylyillä sukeltamista ei rajoitetaVirkistys- tai katselusukellusten pelisääntönä on se, että muinaisjäännöstä ei millään tavalla muuteta tai vahingoiteta, eikä esineitä tai rakenneosia siirrellä tai nosteta.

Suoja-alueet rajoittavat sukeltamista ja voivat siksi tuntua sukeltajista ärsyttäviltä. Täytyy kuitenkin muistaa. että vanhat hylyt ovat lain rauhoittamia muinaisjäännöksiä ja osa Suomen vedenalaista kulttuuriperintöä. Museoviraston Suomen merimuseon lakisääteinen tehtävä on suojella vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Suoja-alueet selkiyttävät tiettyjen merkittävien kohteiden valvontaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on vain muutamia sukelluskielIossa olevia kohteita; suojaalueista ei koskaan tule mikään kaikkien hylkyjen suojaamisen yleiskeino. Merimuseon mielestä tärkein keino suojella hylkyjä on avoin ja toimiva yhteistyö urheilusukeltajien kanssa. Olennaista on myös luoda toimiva systeemi vesirakennusasioiden seuraamiseen.

QJ Maija Fast

"Ei siellä ole koskaan mikään poUu pysynyt kauan."

"Ei sitä voi poUuttaa, sittenhän siellä alkavat käydä muutkin kuin me."

"PoUu houkuttelee sinne kokemattomia sukeltajia,ja sitten sattuu onnettomuuksia: Vastaväitteet eivät vakuuttaneet, vaan asiaa piti kokeilla. Kaksitoista pääkaupunkiseudun seuraa ja yksi sukellusliike päättivät yrittää pienimuotoista yhteistyötä hylkyjen merkitsemiseksi kiinnittymiskelpoisilla poijuilla.Talvella alkanut projekti tähtäsi alunperin vain Söderskärin eteläpuolella lepäävän Alcan poijuttamiseen. Poijutarvetta tuntui löytyvän muualtakin, joten toukokuisissa talkoissa Vantaalla valmistuivat lopulta poijut myös RaimoRagnarille, Coolaroolle, Klaus 01dendorfille ja Erkille eli Johanna Oelsnerille. Viimeksimainittua lukuunottamatta hylyt poijutettiin kuluneen kesän mittaan.

Halvalla mutta huolella Kun vaihtoehtoja pohdittiin talvisissa sähköpostikeskusteluissa, osalta seuroista tuli toivomuksia myös kohteiden poijuttamisesta pysyvillä jääpoijuilla. Kustannussyistä päädytt iin kuitenkin ensin kokeilemaan sitä, kuinka väliaikaiset poijut pitäisivät pintansa kulumista ja varkaita vastaan. Poijut rakennettiin 200-litraisista tynnyreistä, jotka täytettiin styroksilla upottamisen estämiseksi ja tiivistettiin polyuretaanispraylla.

Poijuinsinöörimme Jarmo Kuusisen piirustuksien mukaisesti kunkin tynnyrin pohjaan oli ensin lisätty sojottamaan toista metriä pitkä, 16millisestä teräksestä tehty silmukkapultti, joka pultattiin lankunpätkään tynnyrin sisälle. Köysi asetettiin kulkemaan hylystä silmukkapultin kautta pikkukanisteriin, joka on helppo nostaa tukialukseen.

Paikan päällä köydet on pyritty asentamaan mahdollisimman pystysuoraan, jolloin pystyasennossa

HyIyt ••

pOIJUUn

keikkuva tynnyri toimii eräänlaisena iskunvaimentajana.

Rakenteen vuoksi onkin toivottavaa, että tukialuksia ei kiinnitettäisi isoon tynnyriin, vaan nimenomaan tynnyrin toverina keikkuvaan kanisteriin. Jos kanisteria ei ole, köyden vapaan pään pitäisi kuitenkin olla näkyvissä.

Omalaatuinen rakenne on toivon mukaan omiaan ehkäisemään poijujen varastamista, sillä poijut ovat taatusti uniikkitavaraa ja helposti tun nistettavissa.

Tarvikkeet tulivat hyvin halvoiksi.2025-mm:n vahvuiset köydet, tynnyrit, silmukkaputtit sekä talkootilat saatiin ilmaiseksi. Kunkin hankkeeseen osallistuvan tahon maksuosuudeksi jäi lopulta vaivaiset 70 markkaa.

Suuri kiitos kuuluu niille, jotka lisäksi ta~osivat työpanoksensa poijunrakennustalkoisiin osallistumisen tai poijujen asennuksen muodossa.

Oppiakin on saatu Oppiakin on saatu. Coolaroolta ja Klaus Oldendorfilta poijut ovat kadonneet.

Klaus Oldendorlilla on kuitenkin jäljellä toinen, vahva ja kunnolla kiinnitetty köysi isossa kanisterissa.

Seurat huolehtivat? nimikkohylyiltään? poijut talveksi pois, ja talven aikana köysiin saatetaan lisäillä kettinkejä ja muita hiertymistä vähentäviä ratkaisuja.

Rahasto pystyyn?

Vaikka nämä talkoopoijut eivät ehkä osoittautuisikaan pitkäikäisiksi. projekti on osoittanut, että seuroilla ja sukellusyrittäjillä riittää yhteistyöhalua. Poijuhankkeen kuluessa tul i esiin ajatus rahastosta, jonka turvin soveliaat hylkykohteet. erään sukeltajan sanoin ainoat korallim-

me, voitaisiin poijuttaa. Kunnollinen poijutus helpottaisi kaikkien sukeltamista ja suojelisi haurastuvia hylkyjämme ankkureilta. Jos jonkinlai-

nen rahasto joskus perustetaan, asennettavat poijut olisivatkin sitten järeää tavaraa, isoimmatkin tukialukset pitäviä ja talven kestäviä.

Siinäpä työsarkaa yli seura- ja koulutusjä~estelmärajojen, merenkulkulaitostakaan unohtamatta. ~ teksti Susa Heikkinen, kuvaaja Mauri Tamminen

Viiden hylyn hankkeessa olivat mukana Bottom Club. Finnairin Sukeltajat, H20, Hydromania, Keski-Uudenmaan Sukeltajat. Kupla, Nousu, Sub Aqua Club Marinus, Sukeltajat, Urheilusukeltajat, Vantaa Divers, Voimasukeltajat sekä helsinkiläinen sukellusliike Seven Seas.

SEVEN SEAS OY * 'adl .ukellu.kurult * Sukellu.retket * Villnemyyntl Ja -"uokrau. peru."illneet alkaen 550,* Lalte- Ja pukuhuollot

Selt. J. ky.y lI.ii I

Puh.llm.t: (09) 5&11 5920 0400-"7 199, 040-5112 044 Fax:(09) 5&t1 5921

Ke.tul •• O.t.,1 K.lnul.ud •• kuJ. 4, 00940 H.I.lnkl

SEVEN SEAS OY

kauaa odotella, ja vanhassa laivastokoulussa sijainnut majoitus hiljeni jo varhain ulkoa satama-altaan suunnasta kantautuneeseen kohinaan. Laiturissa Gotland-Iuokan sukellusvene puhalsi paineilmojaan kesäyöhön.

Kakkospäivä alkoi henkilökohtaisen sukellusvarustuksen kokoamisella.

Jokainen kuittasi käyttöönsä nylonkuivapuvun sekä tutun ruotsalaisvalmisteisen 2x4-laitepaketin kantolaitteineen ja sukeltajapuhelimineen. Erikoisuutena laitteissa oli selkätelineeseen liitetty wings-mallinen liivi, jonka lähes 40 litran kellutuskapasiteetti oli tarvittaessa

SVEA-MAMMAN OPISSA Sukelluskoulutusta Ruotsin Merivoimissa Suuri tavarahissi pysähtyi Submarine Escape Training -tornin ylimpään kerrokseen ja purki sisältään ryhmän uikkareihin ja numeroituihin uimalakkeihin sonnustautuneita sukeltajia. Ryhmä kerääntyi pyöreän koulutusaltaan reunalle ja kurkisteIi uteliaasti alas kirkkaaseen veteen.

Altaan valaistu pohja loisti 18 metrin syvyydessä, ja matka alas näytti todella pitkältä.

Pian allaskouluttajien esittelyn jälkeen oli joukko asettunut numerojä~estykseen, ja ensimmäisen kursslpalvan pelastautumisharjoitus saattoi alkaa. Ruotsin Merivoimien sukeltajakoulun A-sertifikaattikurssi 922 oli pyörähtänyt käyntiin.

Karlskronan S.E.1-torni on lajissaan pohjoismaiden vanhin. Vuonna 1945 käyttöönotettu rakennus on ollut mukana luomassa myös kansainvälistä yhteistyötä vedenalaisen pelastautumisen alalla. Muistona tornissa vierailleista sukellusyksiköistä oli koulun messin seinällä mittava kokoelma tunnuksia läheltä ja kaukaaTälläkin toukokuun lopun viikolla näkyi laivastoaseman liepeillä joukko eksoottisia aasialaiskasvoja.

Vuosien varrella on Karlskrona päässyt nauttimaan myös hiukan toisenlaisesta kansainvälisestä kiinnostuksesta. Paikallisten hyvässä muistissa on vielä vuosi 1981, jolloin neuvostoliittolainen whiskyluokan sukellusvene U-137 teki kuuluisan vierailunsa Karlskronan edustalle.

Whisky on the rocks Karlskronan laivastoasemalla Ruotsin etelärannikolla sijaitsevan Marinens Dykarskolan varsinaisena tehtävänä on kouluttaa sukeltajia maan merivoimien tarpeisiin. Lisäksi koulu vastaa siviilisukeltajille Ruotsissa annettavasta ammattimaisesta sukelluskoulutuksesta. Tähän koululla on hyvät edellytykset, sillä viereiseen Karlskrona Örlogsbas:iin tukeutuva sukellusvenelaivue tuottaa sukeltajakoululle asiantuntevaa henkilöstöä ja ta~oaa sen käyttöön laajaa yleistä vedenalaisosaamista.

Alhaalla altaalla Sukeltajien koulutuksessa ha~oitte­ lutorni tekee mahdolliseksi kurssien yhtenä läpäisyvaatimuksena olevan vapaanousuha~oituksen turvallisen suorittamisen. Brittien Royal Navy:n oppeihin perustuva pelastautumiskoulutus on varsin järjestelmällisesti toteutettu ja se lisää sukeltajan luottamusta omiin kykyihinsä veden alla.

Teorialuennolla ja vajaan metrin syvyydestä tehdyillä ha~oituksilla alkaneen ensimmäisen päivän tavoit-

teena oli ha~aannuttaa kurssilaiset tekemään hallittu vapaanousu 18 metrin syvyydestä tilanteessa, missä hengittäminen laitteesta ei ole enää mahdollista. Ha~oitus eteni vaiheittain, ja syvyyttä ja sukellusvarustuksen määrää lisättiin vähitellen.

Laskeutumiseen ja välivedessä oleskeluun käytettiin sähkövinssillä liikuteltavaa "märkäkelloa", joka on puolivälistä avoin sukelluskello. Kellossa sukeltajat voivat keskustella normaalisti ja käydä harjoituksen vaiheet läpi veden alla vielä ennen suoritusta. Mahdollisten onnettomuustapausten varalta oli altaan vieressä sijaitseva toinen koulun kahdesta monipaikkaisesta painekammiosta käyttövalmiudessa, ja ha~oitusta valvoi paikalla lääkäri.

Jokaista ha~oitusnousua seurasi välittömästi poistuminen altaasta ja hetken jutustelu lääkärin kanssa mahdolliseen keuhkovaurioon viittaavien oireiden toteamiseksi. Lisäksi sukeltajan tuli kyetä lausumaan kuuluvalla äänellä nimensä heti pintaan noustuaan. Tämä osoitti, että ulospuhallus oli tapahtunut nousun aikana hallitusti, ja keuhkoissa oli vielä ilmaa jäljellä.

Viikon varrelta Alkuaavisteluista huolimatta kaikki selviytyivät ensimmäisen päivän teoriakokeesta ja allasha~oitukses­ ta kunnialla. Illalla ei unta tarvinnut

enemmän kuin riittäväTäyttämistä varten oli liivi varustettu erillisellä pikku pullolla. Muuhun välineistöön kuului ryhmäkohtainen pintailmavarustus pullopaketteineen, jakopaneleineen ja letkuineen. Lisäksi mukaan tuli sangollinen nauloja, nippu kakkosnelosta sekä sahoja ja vasaroita.

Totuttautumissukellukset tehtiin laivastoaseman satama-altaassa. Puulaatikkojen nikkarointi pintailmavarustuksessa lähes nollanäkyvyyden vallitessa toi mieleen silmät ummessa huhkitun veistotunnin. "Dykaren lämna botten!" -käsky kaikui kuulokkeissa, kun laatikkoon lyötiin vielä viimeisiä nauloja, ja luomusta alettiin uittaa rantaan raadin arvioitavaksi.

Syväsukelluspäivänä kurssi pääsi muun muassa verestämään taitojaan solmujen teossa. Kohmeisin sormin 40 metrin syvyydessä väsätyt paalusolmut ja muut viritelmät palauttivat varmasti jokaiselle mieleen, miltä puolelta lammesta noussut käärme kiersikään puun!

Syväsukelluksilla konkretisoituivat myös pintailman käytön vahvuudet.

Liikkuminen alhaalla oli ilmaletkusta huolimatta ketterää, kun selässä oli varalla vain kevyt 2x4 -litran pullopaketti.

Menneistä ajoista muistuttamassa oli tapa, jolla sukellusprofiilit ajoitettiin. Nykyisten suositusten I Om/min -maksiminousunopeu-

teen verrattuna tuntui 18m/min nopeus hui malta; eikä vähiten sukellustietokoneen mielestä, jonka piippaus soi korvissa vielä pinnallakin.

Viikon kallistuessa loppupuolelle tuli kurssille tutuksi myös vedenalaisten putkiliitosten tekeminen, samoin toiminta nostosäkkiä käytettäessä. Huolimatta eteläisen Itämeren hyvistä näkyvyysolosuhteista, oli osa tehdyistä liitoksista ensialkuun sen näköisiä, että kylmä- ja kuuma vesi olisivat kyllä menneet siinä putkistossa sekaisin! Satama-altaassa toteutetun etsintäha~oituksen olosuhteet taas olivat "syvemmältä" kuin vesi, missä ha~oitus tapahtui.

Upottavalle mutapohjalle viritettyä muovikettinkiruudukkoa möyriessä oli suuntaa osoittava pintailmaletku hyvänä apuna.

Viimeisen kurssipäivän aamuna joukko kokoontui koulun alakerran painekammiolle. Johdatuksena ohjelmassa olleeseen alempaan matematiikkaan kurssi lastattiin 10paikkaiseen kammioon, joka paineistettiin nopeaan tahtiin 50 metrin syvyyteen.vuorossa oli sekä matemaattista- että keskittymiskykyä koetellut painekammiokoe.

Kammioon syöksyvä ilma kohisi putkistossa ja hengittäminen kävi raskaammaksi. Lämpötila kohosi niin, että T-paita alkoi olla liikaa, ja tiheä ilma oli lähes käsin kosketeltavissa.Yritykset puhua päättyivät yhteiseen naurunremakkaan - kuulosti kuin kammiota lastattaessa mukaan olisi livahtanut myös Kalle Anka.

Todellinen hiki nousi otsalle, kun laskutoimituksia sisältänyt tehtäväpaperi jaettiin, ja kello laitettiin käyntiin. Numerosa~a "16, 13, 10, 13, 10,7 ... " ei millään tuntunut jatkuvan loogisesti, eikä luku 54 ottanut jakautuakseen kolmella. Mielenkiintoinen kokemus, joka sai miettimään yksinkertaisempienkin laskutoimitusten onnistumistodennäköisyyttä vaikkapa syvän ja pimeän laivahylyn uumenissa ulospääsyreitin käännöksiä laskettaessa.

Mitä kurssilta?

Kurssi saatiin päätökseen lähes alkuperäisen ohjelman mukaisesti.

Ajanpuutteen vuoksi ainoastaan siirrettävän kaksi paikkaisen painekammion käyttöha~oituksesta jouduttiin luopumaan, ja viimeistä harjoitusta seuranneen lyhyen tauon jälkeen kurssi kokoontui päättöti-

laisuuteen, missä jaettiin A-sertifikaattiin oikeuttavat pätevyyski~at.

Yleiseurooppalaisen E.D.T.C:n (European Diving Technical Committee) ohjeiston mukainen A-sertifikaatti antaa Ruotsin Työsuojeluhallituksen myöntämän kelpoisuuden kevyellä paineilmavarustuksella tapahtuvaan sukeltamiseen 30 metrin syvyyteen. Pintailmavarustusta käytettäessä syvyysraja on 40 metriä.

Ruotsissa A-sertifikaatti on edellytyksenä muun muassa museoviranomaisten organisoimiin meriarkeologisiin tutkimusprojekteihin osallistuville-, samoin rannikkovartioston ja poliisin sukeltajille.

Miten kurssille?

Vuosittain jä~estettäville kursseille haetaan suoraan Marinens Dykarskolan tai Bergassa Tukholman läheisyydessä toimivan Merivoimien Sukelluskeskuksen kautta. Kurssille vaaditaan CMAS XXX-sukeltajakortti sekä voimassaoleva ensiaputodistus.

Lisäksi hakija käy läpi päivän mittaisen "SUB 3" -lääkärintarkastuksen testeineen Bergassa ja suorittaa hyväksytysti kurssia edeltävän teoriakokeen.

Q.1 Pekka Simula psimula@mozart.inet.co.th

Lisätietoja A-sertifikaattikoulutuksesta: Örlogsskolorna Marinens Dykarskola Sox 527,8-371 23 Karlskrona Email: mdykskol.karlskrona@swipnet.se Internet: www.mil.se/forband/os/dyk www.mil.se/marin/mtc/dykeri

Urheilusukellusta Ahvenanmaalla

Oletko kiinnostunut sukelluksesta?

Haluatko saada opastusta hylyille ja löytää sukelluspaikkoja?

Tule mukaan sukeltajaveneeseemme Maarianhaminassa!

Asu Sirius Dyk'in vierasmajassa Sukelluskeskuksessa.

495 markan vuorokausihinta sisältää majoituksen ja 2 sukellusta UmatäyttöiDeeu.

Tenetuloa! Jan-Ola ja Annika Buddy Phone -puhelimia, uusi hinta rT95,_~ _ _ ....u_jIIjesdjl:

Sirius dyksVH Järsö, 22100 Mariehamn Puhlfax (018) 19019, GSM 040 584 5122 E-mail: jan-olakarlsson@a1com.a1and.fi www.a1and.netlsiriusdykJ

·stamaan

Kesän sukellussuunnistuksen SM jäi taas kerran toteutumatta. Samoin kävi edellisenä kesänä. Huolimatta etukäteisilmoittelusta ja luvassa olevista hyvistä palkinnoista ei paikalle saapunut yhtään SM osallistumismaksun maksanutta kilpailijaa. Pastorin pytystä tietenkin kilpailtiin, mutta kisa jäi seuran sisäiseksi, vaikka sekin on avoin kilpailu. Onko Helsingin Urheilusukeltajien maine sukellussuunnistajina niin kova, ettei kukaan uskalla tulla munaamaan itseään?

Sellaiset terveiset vain poissaolleil-

le, että kyllä meidänkin tasossamme on paljon parantamisen varaa ja yksi keino olisi se, että saataisiin vastusta.

Yhteensä kilpailussa oli yhdeksän yrittäjää.

Jos kuitenkin ...

Laitan tähän oheen mitä kannattaisi tehdä, jos sattuisi iskemään halu tulla ensi vuonna pokkaamaan palkinto omaan kaappiin.

Jos on sopiva paikka, jossa käydä harjoittelemassa, mittaa sinne 10

metrin rata kahden tolpan tai poijun väliin ja katso kompassilla tai kartasta mittaamalla sen suunta.

Opettele suunnistamaan se molempiin suuntiin katsomatta kertaakaan pinnalle. Tämän voi tehdä ilman laitettakin. Laske laitteen kanssa uiden montako potkuparia tarvitset matkaan. Sitten kun poiju osuu joka kerran otsaan, ryhdy lisäämään suorituksen nopeutta.

Mikäli sopivaa ha~oittelupaikkaa ei ole, käytä hyväksi sukellusreissujen loppuaikaa ja loppuilmoja. Katso kompassilla jokin sopiva kivi, nie-

mennokka tms, arvioi matka siihen ja suunnista edestakaisin. Jos tulet pintaan kohdasta, josta on uitavaa tukialukselle, ota suunta ja suunnista sinne kolmen metrin syvyydessä.

Jos ei ole ilmaa, ui snorkkelilla katsomatta kertaakaan pinnalle.

Suurin virhe tavallista sukeltajakompassia käytettäessä on se, että kompassia pitää huomaamattaan vinossa, jolloin ruusu ei liiku (vrt.

Ananaksen "suunnistusohjeet" Sukeltaja 3/99). Totuttele pitämään kompassi pienessä ylös-alas liikkeessä ranteella ja liikuttele sitä tasossa sivusuunnassa. Tällöin ruusun tulee liikkua vapaasti leijuen. Jos pohjaa ei näy tai on muuten sameaa, tarkkaile kompassia taukoamatta. Pelkästään tällä ohjeella saavutat jo kohtalaisen tarkkuuden.

Seuraava SM ja/tai Pastorin pytty kilpaillaan 2.7.2000 Urheilusukeltajien kesäleirillä näillä näkymin Äggskärin saaressa Porvoon edustalla.

Tarkemmat tiedot saa keväällä minulta. SM kilpailu toteutuu vain, jos on riittävästi ilmoittautumismaksun ajoissa maksaneita. Lisenssikin vaaditaan. ~

Antti Saarnio Kesän 1999 Pastorin pytyn mitalistit I

Mikko Vartiainen 00 toisen kerran peräkkäin)

2.

3

Roy Nurmi (hallitseva Suomen mestari) Hannu Manner (seniOO)

HUIPPUTUOTTEET SUPEREDULLISIN HINNOIN! !

PAINOVYö + 10 kg lyijyä

SYYSTARJOUKSET:

180,-

• Silikonimaski,snorkkeli Mares umpikantaräpylät. ... ..... .... .... 330,• Silikonimaski, snorkkeli, avokantaräpylät (Mares, Aquaflash, X-press, Marina), kengät ................ alk. 600,• Märkäpuku, 2-osainen, 7mm Titanium, painovyö terässoljella, 10 kg lyijyä, kengät, käsineet .................... .. .. 1600,• Sporasub täydellinen laitepaketti ... ..... ............................ .. .. 5500,• Mares täydellinen laitepaketti ............ .................... .. .... alk. 5800,• Kuivapuku + kokokasvomaski + VA-puhelin ........ .. .alk. 10000,Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa löytyy !

ACQUATICA Sisäänkäynti RIMPITIE 2 / Särkiniementie 10 70700 KUOPIO Puh. (017) 282 3333 Fax (017) 282 3313

Sll.IKONIMASKI + SNORKKELI

170,-

Toimitamme kaikki varusteet postiennakolla. Toimitusaika erikoistuotteista 2-3 viikkoa. Kaikki takuutuotteita, huoltomahdollisuus ja neuvonta.

PYYDÄ sÄHKÖPOSTITARJOUS !

E-mail: acquatica@pp.inet.fi http://personal.inetJi/yritys/ acguatica ,.,)

,.

.-." -."'\.

Strsmsholmen Sjssportsenter Täyden palvelun sukelluskeskus, jossa pääset sukeltamaan kelissä kuin kelissä

* *

Kirkkaat vedet Hylkyjä, kanjoneita, ke/ppimetsää, drop off -sukelluksia, seal colony, virtasukelluksia ym.

Monipuoliset majoitustilat kaikenkokoisille ryhmille sekä hyvät keittomahdollisuudet.

Varusteiden myynti ja vuokraus.

W"~~~~~a~~if W~~~~~ifJ@~~~~~~if~ VARUSTEMVYNTI: Splro, Ur6uit, Suunta, P06eidon, Dive Rite, Dacor, Cre66i, Polar, Pur6uit, Mare6, Spora, OMS, DSI, Aga, Apek6 ...

VARUSTEHUOLTO: Laitekat6a6tuk6et,6ukellu6Iaitehuollot, pukukorjauk6et ...

TEKNIIKKA: Laitteiden happipe6ut, 6ällii5pe6ut + Teknikka6ukellu6varu6teet + Syvä6ukellu6varu6teet • SUKELLUS • RETKEILY • KALASTUS • • ASEET JA AMPUMATARVIKKEET • • RESERVILÄIS- JA TURVAVARUSTEET •

Contact US! tel +4771298174 fax +4771298318 e-mail post@stromsholmen.no www.stromsholmen.no

Tero Sinkkonen - Raatekankaantie 1, Joen6uu puh/ fax (013) 285240, GSM 0505722690

HUONOJA OLOSUHTEITA EI OLE OLEMASSA - ON VAIN VÄÄRIÄ VARUSTEITA! ! !

EI Ghonamy

Divina Center

Red Sea,~urghada, Egypt Unohtumattomat elämykset Punaisen Meren kristallinkirkkaissa ja lämpimissä vesissä, trooppisten kalojen ja korallien väriloistossa.

Päiväretket ja safarit 20 vuoden kokemuksella.

Päivä retket Safarit Siinai MarsaAlam Brothers Island

150 USDI vkol hlö 400 USDI vkol hlö 500 USDI vko/hlö 800 USDI vkol hlö

Tiedustelut ja varaukset EL Ghonamy I Riitta fax +2065 544861 email: elgho@hotmail.com Lisätietoja myös Hannele Khalil gsm: 050 5377805

SEEHAN KOHPRESSORIT KOMPRESSOREIDEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATTIMET TÄ·YTTÖLETKUT TÄ·YTTÖUITTIMET

KAIKKIEN SUKELLUSLAITEMERKKIEN AIRSCAN TESTAUS JA HUOLTO OY DIVETECH LTD PUH (09) 2224700 RATASKUJA 1 FAX (09) 2222571 03100 NUMMELA

SUKELLUSPARIESITTELYSSÄ

BRITA IKÄVALKO Kuka ja mistä olet?

Olen syntynyt Vaasassa muutama vuosikymmen sitten, tyypillinen "hurri pohjalainen". "Sen kyllä huomaa", sanovat ilkeämieliset, Vaasan veri kun ei vapise .. Vietän menevää sinkkunaisen elämää kasvatettuani kolme menevää lasta maailmalle.

Miten kiinnostuit lähtemään urheilusukeltajien toiminnanjohtajaksi. Ethän itse ole koskaan sukeltanut?

Näin ilmoituksen Hesarissa ja päätin hakea paikkaa. Olin jo saanut tarpeekseni koulumaailmasta ja ajattelin, että olisi kiva tehdä rahasta sitä mitä aina on harrastanut jä~estötoimintaa. Kaikki muut 13 hakijaa olivat sukeltajia ja MIEHIÄ.

Urheilusukellus oli jonkin verran tuttua, sillä ex-mieheni oli kurssin käynyt ja lapset olivat jo heti mukana nuorisotoiminnassa. Olin alkuunpanija Keski-Uudenmaan Sukeltajien perustamiselle, laitoin semmoisen pienen ilmoituksen (omalla rahalla!) lehteen, jolla etsittiin urheilusukelluksesta kiinnostuneita. Seuran toiminta oli alusta asti aktiivista ja mukavaa, ja sitä seuratessani innostuin lajista ihan oikeasti. Kiitos Veli-Matti, ja edelleen menestyvä seura.

Sinulla on aiempaakin vahvaa taustaa liikuntatoimesta) Liikunta harrastuksena (pesäpallo, yleisurheilu, pikaluistelu ja naisvoimistelu) ja ammattina vei mukaan jä~estötoimintaan jo 16-vuotiaana.

Kokemusta on kertynyt seuratoiminnan kaikilla tasoilla, jopa ison yleisseuran puheenjohtajana. Luottamustoimintaa piiritasolla, liittotasolla, kunnallisessa liikuntatoimessa, urheiluopistossa, eikä loppu vieläkään häämötä ... Liikuntahallinnon tutkinto työn ohessa 1986 oli varsin merkittävä apu tähän nykyiseen työhöni.

SUSL:n toiminta lienee sinun aikanasi rutkasti muuttunut.

On, on valtavasti. Muistan suuren hämmästykseni, kun kouluttajat valittiin tehtävään., Ilmoitin heti, että näin ei voi olla, pitää kouluttaa, kouluttaa, kouluttaa ... Ja seuroille pitää tehdä koulutusmateriaalia, kansain-

väliset kortit pitää ottaa käyttöön.

Tein lopputyönäni LHT:llä kehittämissuunnitelman, josta sain jopa stipendin - mutta "vanhat herrat" sanoivat"Hoida sä kuule vaan se toimisto, niin me hoidetaan tää sukeltaminen". Vuodatin pettyneenä muutaman naisellisen kyyneleen ja otin uuden taktiikan. Nyt meillä on kaikki se mitä 1986 olin suunnitelmaani pannut. Kiitos pojat ja Helena, teidän ansiostanne. Kiinnostuneet saavat nähdä tämän historiallisen paperin jos haluavat.

Olet ollut Suomen räpyläuimareiden mukana monissa kansainvälisissä kisoissa. Ja henkilökohtaista luottamustakin on tullut.

Olen ollut ja taidan vieläkin olla räpyläuimareiden "varaäiti", vuodesta 1987 on yhdessä reissattu kansainvälisissä kilpailuissa. Kale on ollut useimmilla niistä mukana, tehtävät on kristillisesti jaettu ja ikinä ei olla riidelty. Pohjoismaat ja saksalaiset aloittivat käännytystyön, jospa lähtisin kansainvälisiin hommiin? Kaikkien yllätykseksi tulin valituksi CMAS:n räpyläuintikomiteaan toiseksi suurimmalla äänimäärällä, blondi tunnettiin jo niissä piireissä.

Jäsenyys komiteassa jatkuu vielä kaksi vuotta, jatkosta ei sitten tiedä.

Kale Rehnbäckin ja sinun liittovuosiin liittyy paljon yhteisiä asioita?

Kyllä, Kale on ennakkoluuloton vanhapoika, joka silloisena puheenjohtajana valitsi naisen näin miehiseen lajiin työhön.

"Kokemukset liikunnan alalla", sanoi Kale, mutta uskon, että hän sai siitä valinnasta vähän "pyyhkeitä". Kalen puheenjohtajakausi loppui aika pian, mutta yhteistyömme on jatkunut räpyläuinnin ja yleensä kilpailulajiemme parissa katkeamatta. Olemme viikoittain puhelinyhteydessä.

Kuvaile Kalea ihmisenä.

Rehellinen ja luotettava, joo ja loistava kokki!

Kale on aina ollut matkustelevan joukon sivistynein. Olemme saaneet nauttia Kalen historian harrastuksesta, meille on pidetty luentoja milloin Moskovan punaisella torilla tai Cantonin Kiinan täysinäisessä junassa. On annettu kirja käteen ja sanottu "lue". Pakko on ollut lukea, kun ei muuten ole kehdannut ki~aa palauttaa.

Pitkään on Vuonna 1986 Brita sai ensi töikseen SUSL:n 3D-vuotisjuhlan järjestämisen.

Kymmenen vuotta myöhemmin SUSL:n 40-vuotisjuhlassa Britalla oli ilo hoitaa näin miellyttävällä tavalla suhteita liitosta ulospäin - Peter Tallbergin käsivarsilla.

Ollaanhan me joskus oltu eri mieltä, mutta san ottavat on sanottu suoraan ja sen koommin asioihin ei ole palattu, vert. uppopallon EM 1985. Kalen kanssa on ollut tosi mukavaa ja helppoa tehdä näitä hommia.

Mitä saamaasi huomionosoitusta arvostat eniten?

Vaikea vastata, olen saanut kaikenlaisia huomionosoituksia. Sydäntäni lämmittää tällä hetkellä eniten se, että työvaliokunnan jäsenet keskellä viikkoa jä~estivät itselleen vapaata (työaikana) ja tulivat onnittelemaan merkkipäivänäni. Kiitos pojat, vaikka teidän hän ei pitänyt tietää mitään!

Mikä elämässä on mielestäsi tärkeintä ja parasta?

Ehdottomasti hyvä terveys ja läheiset ihmiset, lapset ja lastenlapset.

Mielenkiintoinen työ ja siinä viihtyminen on minulle erittäin tärkeätä.

Iloitsen joka aamu kun saan lähteä ajamaan Hesaan työpaikalleni. Harrastusten ja työn myötä tulleet ystävät ja tuttavat ovat suuri rikkaus.

Olen syntynyt onnellisten tähtien alla.

Mitä teet mieluiten silloin kun et ole työtehtävissä.

Luen ja liikun (vaihtelevalla menestyksellä).Ja töllötän urheilua TV:stä.

Brita Ikävalko

•

Kalervo

Rehnbäck

NykyiYleYl SUSLYl toimiYlYlaYljohtaja Brita Ikävalko ja eYltiYleYl puheeYljohtaja Kalervo RehYlbäck ovat liittotyöYl pitkäaikaisia kOYlkareita. MOYlessa liemessä - YliiYl yhdessä kuiYl erikseeYl - keitettyjä kovaYl tasoYl urheilujohtajia.

yhdessä räpylöity Kal/el/a on aina painavaa sanottavaa räpyläuinnin puolesta.

"Meidän jengi" matkustaa, vas. Sami Sorri, Kale Rehnbäck, Janne Toivola, Brita Ikävalko, Ari Palve

KALE REHNBÄCK Kuka ja mistä olet Olen työurani päättänyt upseeri.

Jäin viimeiseen palveluspaikkaani, kotisaarelleni Korppooseen vuonna 1989.

Olit SUSL:n puheenjohtaja. Kuvaile SUSL:n toimintaa silloin. Mikä oli mielestäsi silloin tärkeää?

Vuoteni liiton puheenjohtajana olivat 1981 - 1986. Alkuun olimme

taloudellisesti melkoisen ahtaalla.

Tilanne korjattiin. Kaksi tärkeintä teemaa olivat nuorten ja naisten toiminnan virittäminen uudelle tasolle.

Mikä on ammattitaustasi?

Synnyin rannikkotykistöön ja elin siinä pääosan työvuosistani.

Miten ajauduit räpyläuintiin?

Vuodesta 1976 olin voimakkaasti mukana uppopallossa. Pelasin Vesi-

koissa ja Sukeltajat 78:ssa. Kuvaan tulivat mukaan erilaiset vetäjän tehtävät. Oman patteriston johtaminen keskeytti kolmeksi vuodeksi harrastusmahdollisuudet. Kun 1989 jäin eläkkeelle, Kalevi Turkka ja Helena Jaatinen kutsuivat minut räpyläuintivaliokuntaan. En osannut panna vastaan. Aloin samalla toimia taas uppopallovaliokunnassakin.

"Päälajisi" on nyt siis räpyläuinti. Miten koet niiden aseman liitossa ennen ja nyt. Ja mitä Suomen räpyläuinnilIe kuuluu?

Päälajikseni muuttui räpyläuinti, kun muut valiokunnan jäsenet halusivat minut puheenjohtajaksi. Uppopallo on kyllä yhtä hyvin perustein jälleen päälaji. Olen CMAS:ssa uppopallovaliokunnan varapuheenjohtaja. Molemmat lajit ovat yhtä hyviä urheilusukeltajan lajeja.

Kaikki lajit ovat samassa oravanpyörässä: menestys tuo rahaa, mutta menestystä ei saavuteta ilman rahaa. Se laji, jossa seurat ymmärtävät satsata rahaa valmentajiin, menestyy. Opiskelin itsekin uppopallon puolella SVUL:n A-valmentajaksi.Yksi pääsky ei paljoa tee. Räpyläuinnin puolella on kiinteä yhteys uimaliiton valmentajiin ja ulkomaiseen valmennukseen. Jos räpyläuimarien kotiseurat lopulta uskovat valmentajakoulutuksen tärkeyden, on tulevaisuus taattu. Kummassakin lajissa on käytetty seurojen rahaa ilman tajua perusasioiden vaatimuksista Liitto on seurojen yhteyselin. Liitto kokoaa maajoukkueet niiden seurojen jäsenistä, joilla on esittää hyviä kilpailijoita. Liitto nimeää maajoukkueiden valmentajat parhaista seurojen valmentajista.

Joskus liitolla on ehkä rahaa paikata päävalmentajat. Sitten, kun on saavutettu kylliksi menestystä.

Suomen räpyläuinnille kuuluu nyt hyvää. Olemme saavuttaneet kansainvälistä menestystä Nuori Suomi

-Cup on tuonut monta uutta lupaavaa tyttöä ja poikaa valmennuspiireihin. Toistan, että seurojen on hoidettava valmentajapuoli. SLU:n ja Suomen Uimaliiton kurssit ovat perusasia. Räpyläuinnin erikoisniksit voi oppia vasta perusasioiden tultua selviksi.

Hyvää kuuluu siksikin, että räpyläuinti on ehdolla näytöslajiksi Ateenan olympialaisiin.

Brita Ikävalkon ja sinun liittovuosiin liittyy paljon yhteisiä asioita?

Britan kanssa on ehditty tehdä yhtä jos toista. Kun aikoinaan valitsimme uutta toiminnanjohtajaa, oli Brita haastattelujen jälkeen selvä voittaja. Kuljimme yhdessä ja erikseen, ja tiesin aina että tulosta syntyy Opin luottamaan "sukeltajapariini".

Kuvaile Britaa ihmisenä.

Brita on iloinen ja virkeä. Oivaltava ja määrätietoinen. Ja Brita tekee sen missä tahansa tällä planeetalla; hoitaan maajoukkueen ja liiton asiat.

Mitä saamaasi huomionosoitusta arvostat eniten?

SUSL:n kultainen ansiomerkki.

Mikä elämässä on mielestäsi tärkeintä ja parasta?

Se, että on saanut pysyä terveenä.

Ja on saanut elää monipuolista elämää.Ammatin lisäksi on ollut mahdollisuus hyvään harrastukseen: urheilusukellukseen alalajeineen.

Mitä teet mieluiten silloin kun et toimi sukellusurheilun parissa?

Liikun luonnossa jalan ja pyörällä.

Rassaan kasvimaata. Rakentelen maatalossa tarvittavia varastoja.

Ko~aan vanhaa taloa. Olen mukana vapaapalokunnan ha~oituksissa.

Kuvat sukel/usparin albumeista

Paalulöytöjen historiaa.

Jatkoa edellisestä lehdestä

Kirj. Kalle Virtanen

Projektin synty Perehdyttyän iValgjärven tutkimushistoriaan kiinnostuin kohteesta yhä enemmän. Aloin pohtia miten järven pohjalla lepäävistä rakenteista voisi saada paremman kokonaiskuvan helpottamaan muinaisjäännösalueen tulkintaa. Tiesin, että johan Rönnby oli Gotlannissa käyttänyt menestyksellisesti viistokaikuluotainta samantapaisen kohteen dokumentoinnissa Koska, viistokaikutekniikka oli vielä kehittynyt näiden tutkimusten suorittamisen jälkeen päätinkin alkaa edistämään hanketta paremman kokonaiskuvan kuvan luomiseksi Valgjärven muinaisjäännösalueesta. Seuraavaksi tiedustelin ystävältäni ja minullekin Viron ja Baltian arkeologiaa opettaneelta virolaiselta arkeologilta Andres Tvaurilta hänen suhtautumistaan hankkeeseen. Huolimatta kiireistään mm.Tarton yliopiston tutkijana ja väitöski~astipendiaattina lupautui Andres toimimaan yhteistyötahona hankkeessa, vaikkei varmasti kokenutkaan vedenalaista arkeologiaa varsinaisesti omimmaksi alueekseen. Myöhemmin löytyi Tartosta yhteistyökumppaniksi sitten myös vedenalaiseen arkeologiaan suuntautunut arkeologian opiskelija Maili Roio.

Kesän 1997 aikana minulle ta~outui niinikään tilaisuus keskustella hankkeestani Viron museoviraston pääjohtajan jaan Tammin sekä Viron merimuseon vedenalaisesta tutkimuksesta vastaavan Vello Mässin kanssa. Esitellessäni ajatuksiani ns. ei kajoavan tutkimuksen suorittamisesta Valgjärvellä yhteistyössä virolaisten kontaktieni kanssa suhtautui pääjohtaja Tamm hankkeeseen suopeasti.Vello Mäss lupasi puolestaan avustaa asiantuntemukseIlaan projektia niin paljon kuin muilta työkiireiltään ehti.

Työryhmä Oli tullut aika alkaa kartoittaa resursseja projektin läpiviemiseksi.

Suomen merimuseon sukellustutkimuksissa olin jo aikaisemmin tutustunut Oy Baltic-Eyen ottamiin viistokaikukuviin ja yhtiön omistajiin.

Valgjärven viistokaiuttamisesta sopivan ajankohdan koittaessa sovittiinkin heidän kanssaan. Seuraavaksi

hankkeeseen mukaan liittyi minulle Helsingin yliopiston meriarkeologian kursseilta tuttu tietojenkäsittelytieteen pääaine opiskelija Markku Luoto. Tulin meriarkeologisen seuran syysretkellä kertoneeksi Markulle projektista jolloin hän heti ilmaisi kiinnostuksensa hanketta kohtaan. Hetken aikaa asiaa haudottuaan ja selvitettyään Markku liittyi täysipainoisesti hankkeeseen, ottaen vastuulleen kolmiulotteisen maIlin valmistamisen tietokoneelle järven pohjamaisemasta.

Tiesin tarvitsevani kohteella myös takymetriä saavuttaakseni haluamani dokumentointi tarkkuuden. Oma takymetrin käyttökokemukseni ei kuitenkaan ole toistaiseksi kovin kummoinen, joten meidän piti löytää laitteen hyvin hallitseva kaveri mukaan työryhmään. Puhuin asiasta opiskelukavereilleni, joista osa oli Helsingin yliopiston jordanian Petrassa käynnistämillä arkeologisilla tutkimuksilla tutustunut teknisen korkeakoulun maanmittausosastolla opiskelevaan jaakko Latikkaan ja kehottivat minua kääntymään tämän puoleen asiassa. jaakko oli lisäksi aloittanut edellisenä vuonna opinnot HY:n arkeologian laitoksella ja vaikutti siis kaikinpuolin hyvin potentiaaliselta kandidaatilta "maanmittariksemme". Niinpä otinkin yhteyttä Jaakkoon joka piti ajatusta takymetrin käytöstä vedenalaisen muinaisjäännöksen dokumentoinnissa kiinnostavana ja lupautui mukaan projektiin "takymetri" mieheksi.

Helsingin edustalla sijaitsevan Kron Prins Gustav Adolfin hylyn tutkimuksissa olin vielä tutustunut lähinnä televisiodokumentteja tekevään Semiosis Oy:n porukkaan. Tiesin heidät myöskin eräänlaisiksi "estofiileiksi" mm. yhtiön aikaisemmin tekemien Viro aiheisten televisiodokumenttien perusteella. Tiedustelinkin Semiosis Oy:ltä mahdollista kiinnostusta lähteä tekemään tutkimuksistamme Valgjärvellä pienimuotoista dokumenttiohjelmaa. Ehdotukseni otettiin kiinnostuksella vastaan ja ohjelma aihe saatiin samoin tein kaupatuksi myös Yle:n tiedeohjelma Prismaan.

Ohjelma esitetään kesäkuun toisena päivänä ja siinä käydään 25 minuutin ajassa läpi suomalaisen meriarkeologian viimeisimpiä tutkimushankkeita Valgjärven toimiessa dokumentin pääaiheena. Valgjärven tutkimusten korostunut asema ohjelmassa huolimatta siitä, ettei se varsinaisesti ole suomalaista meriarkeologiaa vaan sijaitsee maantieteellisesti eteläisessä

naapurimaassamme Virossa, johtuu nimenomaan tutkimuksissa sovellettavien uusien metodien kiinnostavuudesta.

Tutkimusprojektin tavoitteet Mitä uutta metodiikkaa Valgjärvellä sitten on tarkoitus käyttää? Tavoitteenamme on viistokaiuttaa koko järven alue mahdollisimman tarkkaan. Koska rakenteiden jäännökset kuitenkin sijaitsevat osaksi niin matalassa vedessä, etteivät ne välttämättä näy viistokaikukuvassa on niitä tarkoitus dokumentoida myös digitaalivideokameralla. Takymetrillä puolestaan luodaan pohjan malli matalikosta jolla rakenteet sijaitsevat sekä muodostetaan peruskoordinaatisto alueelle. Edellä luetelluista välineistä yksikään ei kuitenkaan sinänsä ole uusi. Uutena nähdäkseni voi sensijaan pitää tapaa, jolla aiomme käyttää kyseisiä välineitä.Ajatuksena on viedä järven pohjalle n. puolen metrin korkeudelle pohjasta asemoitavia purjeveneiden tutkaheijastimia muistuttavia joka suuntaan heijastavia metalli kuvioita, jotka näkyvät video- ja viistokaikukuvissa. Nämä heijastimet mitataan "paikoilleen" takymetrillä ja mittanauhoilla. Tietäessämme täten heijastimien sijainnin toisiinsa nähden voimme yrittää kalibroida viistokaikukuvaa ja siinä näkyviä rakenteita mahdollisimman tarkoiksi. Heijastimet toimivat samalla tavoin myös paikantamis- ja kalibrointikeinoina muokattaessa digitaalivideokuvasta kuvamosaiikkia kuvan käsittelyohjelman avulla. järven pohjalla sijaitsevista rakenteista pyritään näin luomaan mahdollisimman tarkka dokumentaatio, joka liitetään sitten tarkkuus GPS:n avulla globaaliin koordinaatistoon. Vedenalaisesta maisemasta siinä sijaitsevine rakenteineen luodaan kerätyn materiaalin perusteella lopuksi myöskin kolmiulotteinen malli tietokoneelle.

Dokumentaation perimmäisenä tarkoituksena on valmistuessaan auttaa meitä tulkitsemaan Valgjärven vedenalaista muinaisjäännösaluetta.

Mikäli saamme luvan ja taloudelliset resurssimme antavat myöten tulemme lisäksi ottamaan muutamia ajoitusnäytteitä eri ikäisten rakenteiden ajoituksen varmentamiseksi.

Projektin tämänhetkinen vaihe Tähän mennessä olemme käyneet

luonnonkauniilla Valgjärvellä kaksi kertaa. Ensimmäinen käyntimme ajoittui samanaikaiseksi marraskuussa olleiden, jopa -17 asteeseen yltäneiden pakkasten kanssa. Käynnin tuloksena vedimme takymetrillä peruslinjan sukeltamalla paikantamiemme paaluasumuksen jäänteiden keskelle helpottamaan orientoitumistamme alueelle seuraavalla kerralla. Saimme samalla myös varsin käyttökelpoista vedenalaiskuvaa rakenteista.

Toinen vierailumme Valgjärvelle osui samanaikaiseksi helmikuun puolenvälin jälkeisen matalapaineen ja lumimyrskyn kanssa.Tavoitteenamme oli tällä kertaa takymetrin ja jatketun prismakepin avulla luodata matalikko, jolla paaluasumuksen jäännökset sijaitsevat. Tavoite täyttyikin ilmasta huolimatta varsin hyvin. Kairasimme alueelle 535 avantoa joiden sijainnin ja syvyyden tallensimme takymetrillä. Näiden tietojen perusteella valmistetaan parhaillaan mallia asuinmatalikon topografiasta. Tämän lisäksi kartutimme myöskin vedenalaista videokuvamateriaaliamme kohteesta.

Projektinjatko Tutkimukset Valgjärvellä jatkuvat heti jäiden lähdettyä viistokaiutuksella ja videodokumentoinnilla sekä niihin liittyvillä mittauksilla. Tutkimusten edistymistä voi seurata myös Internet-osoiteessa: WW'W.gs.helsinki.fi/-mluoto/valg Tulevat tutkimukset tuovat epäilemättä tullessaan useita haasteita ja ongelmia joita emme tällä hetkellä edes osaa hahmottaa. Olen kuitenkin luottavainen sen suhteen, että pysymme päätavoitteessamme eli uuden tiedon tuottamisessa Valgjärven vedenalaisesta muinaisjäännösalueesta. Projektin saattamiseen nykyiseen vaiheeseensa ja sen vieminen kohti tavoitteitaan kolmen opiskelijan voimin ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman useiden avustavien tahojen mukana oloa. Omat oppilaitoksemme ovat luonnollisesti olleet osaltaan luomassa meille edellytyksiä edetä projektissa. Lisäksi olemme saaneet materiaalista apua myös Suomen meri museoita ja Länsiuudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocukselta.

Ennenkaikkea ovat tutkimusedellytyksiä kuitenkin olleet luomassa yksrtyiset yrrtykset Leica Nilomark Oy, Sony Finland Oy, Suunto Oy, Viking Life-saving equipment Oy Finland sekä Sea Safety Oy. QJ

Kaikki hylkysukettajat muistavat varmaan vuoden 1996 kirjatapahtuman. Silloin ilmestyi PäiviVaherin, jari Hyvärisen ja jukka Saaren ki~a Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä Yhtäkkiä siihen asti tarkkaan varjeItua hylkytietoa olikin tarjolla kokonaisen ki~an verran, Suomenlahden ja Saaristomeren kartat olivat täynnä hylkypisteitä ja osaan hylyistä löytyi tarkat paikannusohjeetkin. Ki~a toi rivisukeltajankin saataville paljon tietoa erilaisista hylyistä.

Mutta vaikka ki~an tekijät olivatkin yrittäneet tehdä työnsä mahdollisimman huolellisesti ei tämän kokoinen teos ole koskaan virheetön.

Epätarkkuudet ja puutteet varmaankin ovat kiusanneet ki~an tekijöitä enrten, mutta uutta painosta tämän kokoisesta julkaisusta ei kannata tehdä, vaikka vanha on loppu.

Uusi painos myös vanhenisi taas sitä mukaa kun tie omäärä karttuu ja uusia hylkyjä löydetään.

Intemetin kehittyminen viime vuosina on tuonut esille täysin uuden tavan julkaista tietoa. Huomattavasti ki~an valmistelu- ja painokuluja pienemmällä panoksella voidaan julkaista suuria määriä tietoja Lisäksi tieto voidaan organisoida haettavaksi paljon tavallista ki~aa joustavammaIla tavalla. Koska alun perinkin tekijöiden ajatus oli saattaa hylkytietoa kaikkien saataville eikä pyrkiä rahalliseen voittoon alettiin miettiä ki~an materiaalin viemistä nettiin.

Mutta netti ei ole staattinen ja yksisuuntainen julkaisukanava niin kuin ki~a Www-sivuilla materiaalin päivittäminen on olennaisesti helpompaa kuin paperilla ja mukaan voidaan ottaa kaikenlaisia tiedonmurusia, jorta ki~an painokseen ei voida sisällyttää Kommentit ja oi-

"yIyt netissä ~~~ . . kaisut menevät paremmin perille niin että seuraava lukija saa oikeaa tietoa. Mutta mikä parasta kaikki www-sivujen käyttäjät voivat osallistua sivujen kehrttämiseen. Pitkin Suomenniemeä on suuri joukko hylkyharrastajia, joiden pöytälaatikoista löytyy mrttaamattoman arvokasta tietoa vesiemme hylyistä.

Mitä jos saataisiin perustettua kansallinen interaktiivinen sukeltajien keskrtetty hylkyarkisto, joka käyntiin polkaistuansa olisi rtseään ruokkiva prosessi? Eikö kaikkien vapaasti käytettävissä oleva hylkykortisto olisi kaikkien sukeltajien etu? Mitä, jos olisi paikka, johon jokainen halukas voisi kantaa omat tiedonmurusensa vastavuoroisesti muiden käytettäväksi?

Näistä läh ökohdista syntyi Virhe!

Ki~ainmerkkiä ei ole määrrtelty. eli hylyaiheiset www-sivut,jotka avattiin suurelle yleisölle kesäkuun viimeisenä päivänä. Näin aluksi sivuille on siirretty suuri osa Hylkyjä-kirjan materiaalista. Hylkytietoja voi etsiä nyt karttojen ja aakkosellisen luettelon avulla.jatkossa tietoja on mahdollista tarkastella myös erilaisten hakujen avulla esimerkiksi

pääryhmän, merialueen, merikartan, hylkytyypin tai yIyn iän perusteella.

Sivut ovat siis nyt vasta alussa ja jatkokehitysideoita on enemmän kuin ehdimme toteuttaa. Palautetta on myös tullut hyvin, lähinnä tukea ajatukselle mutta myös konkreettisia uusia hylkytietoja sekä oikaisuja tietoihin, jotka nyt on mahdollista ko~ata Kevään rypistys sivujen kuntoon laittamiseksi vei kuitenkin meh vähäksi aikaa ja seuraavat suuremmat päivitykset tulevat talvikaudella, jolloin sukettajat ahkeroivat tietokoneen ääressä.

Sivujen tekeminen vaatii paljon työtä, josta vain pieni osa on materiaalin muotoilua nettijulkaisua varten. Tekijäporukan hylkytuntemus painottuu Suomenlahdelle ja Saaristomerelle, joten kaipaisimme mukaan sivuja tekemään hylkytutkimuksen ihmisiä myös eri puolilta Suomea meri- ja järvialueitta. Toivoisimme myös alan harrastajilta kuvia ja muuta materiaalia, joilla sivuista saadaan entistä paremmat.

Materiaalin julkaisussa on periaatteena se, että kunnia pitää antaa sille, jolle kunnia kuuluu. Käytän-

nössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkiin tietOihin pyritään saamaan mukaan tieto siitä, mistä ja keneltä tiedot ovat peräisin.

Tässä vaiheessa sivut sisältävät tietoja lähinnä tunnetuista hylyistä ja sukelluskohteista Työn alla on toinen osio, johon on tarkoitus kerätä hajanaista arkistomateriaalia haveritapahtumista aakkostettuna aluksen nimen mukaan. Tämä arkisto palvelisi nimenomaa hylkytutkijoita, joiden mahdollisuutena olisi tarkistaa täältä kaikki nnetut tähänastiset lähteet, sekä vastavuoroisesti luovuttaa halutessaan materiaaliaan muiden kollegoiden käyttöön. www.hylyt.netin ilmaisen käytön mahdollistaa Suomen Urheilusukeltajain Liiton ja PADI:n toimintatuki, sivujen sijioittaminen Saunalahden Serverin palvelimelle sekä jatkossa toivottavasti myös mainostulot. Sivujen alkuvaiheessa mukana ovat olleet Päivi Vahe '. jari Hyvärinen,jukka Saari,Teppo Kurki ja jukka Sulku. ~

~w.hJIJt.n ,:

\/ '-

\

Suomen SUURIH pukukauppa TARJOAA I

U RS U I T Säätötilauspuvut JA NYT MYYMME NIIN EDULLISESTI. ET TA TARJOUKSEN KERROMME HENKIL6KOHTAISESTI !I! ~ ~

PADI

1.

.•..

DIVE-CENTER PIRTTILÄ OY +~+~

/:.:

::~~/!:

HINNASTO Perusvälineet Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym.

Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep Optiikkalinssit maskiin 1 kpl/ Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki Liivit ja pullot Oceanic Sute 2, kevlar Ranger Tekno Speleo Krio NTX Pro IST-5000 12 Lteräs 200bar. (porsas) 12 Lteräs 300bar.

8 Lteräs 300bar.

15 Lteräs 200bar. (porsas) 10 L teräs 300bar.

Tuplapullot 200/300bar.

Regulaattorit Mares Abyss MR 22 200/300bar.

Poseidon Jetstream 300bar.

Poseidon Cyklon 300bar.

Spiro Arctic jäätymissuojalla 200bar.

Apex TX-50 Servere 200/300bar.

Spiro Ranger 200bar.

Oceanic Delta Sub-zero Oceanic Gamma DX-3 Omega DX-3 Laitepakettitarjoukset (sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Poseidon Jetstream 300bar Arctic 200bar/300 bar Apex 300bar Abyss 22 300bar Seaman 300bar Storm 200bar Oceanic Delta

450,200,400,200,100,50,2000,2500,2500,1000,1800,1000,1600,1600,1600,1600,1600,3500,2200,1700,kysy!

1800,1800,800,3000,2900,3100,-

5550,5300,5300,5700,5300,3900,5900,-

Painovyöt Seaquest haulivyö taskuilla Seaquest pikalukolla Seaquest perusvyö Lyijypainot 1 kg Kompressorit Bauer Mariner 200/300bar, bansiini Bauer Capitano 200/300bar, bensiini Bauer Junior 200/300bar Utilus 10 200/300bar Mariner 300bar, sähkö Kaeser 240 200/300bar Subair 300bar Happianalysaattori Automaattinen Bauer vesi pOisto L & W160, sähkö L & W190, bensiini L & W300/450 sähkö Bauer suodatin Mariner L & Wsuodatin 300/450 Valaisimet Tekno Pro 50 Wladattava Chrystal 2 25 W UK-1200 15W/30W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick Metallin etsimet Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ-20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280 Puukot Wenoka iso 1ST Ranger Keramic puukko Jakoavain puukko

200,100.80,15,42000,38000,18000,30000,40000,40000,36000,2500,10000,28000,30000,60000,200,400,1600,1400,600,200,300,1800,100,28000,5000,6500,5900,5000,300,200,150,200,100,-

KAUPALLISET EHDor käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. K{!.ikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETISSA: http://members.tripod.com/-wasser_spielen

HINNASTO Octot Aretie ApexTX-40 ApexTX-50 1ST Conshelf 22 Poseidon Mittarit ja combot Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi Combo sis. paine ja syvyys mittarin Kompassi ranne SK-7 Painemittarin letku Painemittari Syvyysmittari Ponymittari Tietokoneet Favor Airlux 300bar. Suunto Suunto EON 300bar. LUX Mares Guardian Suunto Solution Alpha Suunto Favor PC-Interfaee + ohjelmisto Benemee + PC Vyper XTC-100 Data + Nitrox Alfa Nitrox Bene Nitrox Varustekassit 1ST Super Pae W Deepsea iso reppu malli 1ST Traveloe reppu Poseidon regulaattoripussi Sukelluspuhelimet Buddy Phone STX-1 00 langaton pinta puh.

Buddy Phone Agan sovitteella Buddy Phone Original Varaosat Mares Kello 200m Mares Paineilmaharppuuna Citizen

800,700,800,400,250,800,800,600,300,200,350,250,180,2000,2900,2900,1500,1000,750,990,2200,3000,2900,2200,990,400,500,300,50,6500,2900,3500,-

EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLlNEKAUPPAI

500,600,400,-

OMER harppuuna, iso Narukela 80m AGAn Paineletku Paineilma hälytin Regulaattorin ja mittarin letkut Liivin letku Pullovyö Henkari kuivapuvulle Oeton suojus Letkun pidike Oeeanie lippalakki Letkuadapterit Merkkipoijut Sukeltajan lippu Poseidon lippalakki KelaA-reel Kuivahanska 5-sormi, lämminvuori ~dapterit letku Pulloventtiili Tuplapulloventtiili Reguletku 2, 10m Puvut Seeman 7mm neopreeni U.S. Divers Glasier Daktor Aretiea puolikuiva Starter 7mm Mares Titan 7mm Shortie 3mm. lyhyet lahkeet ja hihat Jumpsuit 3mm Aretie hansikkaat 6.5mm Aretie kengät 6.5mm 5-sormihansikas 3mm Aquasport kuiva puku Viking Pro kuivapuku kumi 1000 Viking Pro U ,Oeeanie Aera Polar 905 + aluspuku Seeman kuivapuku Viking aluspuvut alk.

Aluspuku Rnfill Kokokasvomaskit Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, letku, langaton puhelin Teehnisub :Seuba full mask blaek kumi Seuba full mask silikoni

900,400,300,300,200,130,100,100,20,20,50,40,100,200,100,400,300,40,250,500,300,1300,1500,2000,1000,1500,400,600,200,200,100,3100,5500,3500,3500,4200,3500,400,700,-

6000,1300,450,500,-

KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETISSÄ: http://members. tripod.com/-wasser_spielen

Epistä huija Lieneekö koskaan enempää buuattu järjestäjille valtakunnallisella norppaleirillä kuin Tampereen Kaupunkiseikkailussa heinäkuisena helleiltana.

Tehtäväksi oli annettu kaataa paloruiskulla puomin päällä kököttäneet juomatölkitTyyleissä löytyi ja ympärillä tsemppaavalta omalta ryhmältä sateli ohjeita - ja kello kävi! Kun tämä ja monta muuta riemukasta rastia oli loppuun suoritettu, esiteltiin "mistä aita oli matalin".Tölkkirastin suunnitellut jiipee EI suinkaan täyttänyt paloämpäriä vedellä. Hän EI pumpannut kuumeisesti letkusta vettä kaataakseen tölkit. Vaan hän KÄVELI tölkkien luo ja pukkasi ne paloruiskun päällä kumoon!!! ja norpat HIUKAN buuasivat.

Mutta.Tehtävähän oli KAATAA, eikä keinoja oltu rajattu. Kilpailun sykkeessä vain unohtui, että kaikki on sallittua mikä ei ole kielletty. Eli maltti ja vielä kerran pieni miettiminen olisi ollut siinäkin valttia. Olisivatkohan majoituskoulun pihalla kalustoineen vierailleet Tampereen pelastuslaitoksen palomiehet hoksanneet jekunl Malttia vaaditaan myös niiltä Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry, Tampereen seudun alaosaston (huh nimihirviötä) kouluttajilta, jotka Petri Keski-Korpelan johdolla esitte ivät palveluskoirien vesipelastustaitoja. Kun koira noutaa

aallokosta veneen tai veneestä pudonneen uhrin rantaan, on temppuja täytynyt opetella kerran jos toisenkin. jopa koiran omistavat norpatkin olivat haltioissaan. KeskiKorpela tähdensi, että näin voimakkaaseen aallokkoon koirat eivät aina lähde ollenkaan. Mutta meidän norppaleiriläisille ne esittelivät taitojansa tyylipuhtaasti myrskyä uhmaten.

Yli 80 norppaa ja ohjaajaa kokoontui erilaiselle norppaleirille etsimään leirielämyksiä kesäisestä kaupungista. Niitä kertyi kosolti niin delfinaariosta, akvaariosta kuin TV2:stakin, jonka studioiden, maskeeraushuoneiden ja varastojen sopukoihin utelias joukko upposi vaivatta. ja kiitosmaininnalla selvittiin, vaikka yhdessä sovittu: Pidetään kädet taskussa eikä mihinkään kosketa, oli välillä unohtua. Pikku Kakkosen näyttelystä löytyi tuttuja TV-hahmoja kaikenikäisille.

Hikeä altaassa Leirin ohjelmaan kuului myös norpparalli. Nyt ei kilpailtu seuroittain eikä pareittain, vaan tehtävärata selvitettiin siinä ryhmässä, johon leirin alussa oli jakauduttu. Eli uusien, eri puolilta Suomesta tutuksi tulleiden kavereiden kanssa. Taas pistettiin hoksaaminen koetukselle. Kun matalasta päästä lähdettiin hiihtämään Iyijytetyin suksin, ei olisi tarvinnut yrittää hiihtää neljässä metrissä enää pohjaa myöten, vaan "suksia" olisi saanut pinnassakin. Vain yksi neljästätoista ryhmästä hoksasi kepposen.

Pohjaa myöten suksiminen vaati koko 4-5 -henkisen ryhmän keuhkoja.

Hirvittävän hiihtourakan päälle täytyi vielä jaksaa lyödä naula välivedessä kelluneeseen pölkkyyn. ja vetää Vesikirppua altaan toisessa päässä keikkuneen poijun takaa yhtä ryhmäläistä vetäen - tai tuupaten, tyyli oli jälleen vapaa. Mutta kiivas.

Loput, lauantain hallirallista jälkeen mahdolliset voiman rippeet rutistettiin illan Mekapailuissa Tamperetalolla. Ensin esitettiin koko leirin ajan mietitty ryhmän yhteinen ohjelma. ja lopuksi BAlLADIIN kunnon diskotyyliin; tiskijukka, kunnon musa jättiämyrein ja huippuluokan valotehosteet. jos meno ei maittanut. sai viihdyttää itseään paikalle roudattujen pelikoneiden tarjonnalIa.

Näkemisiin ensi kesänä Päätösjuhlassa palkittiin yhtä sun toista hyvää leiriläistä. Koko leirin ajan touhua seuranneet "vakoojat" olivat päättämeet seuraavaa: Parhaaksi ryhmäksi valittiin Titaanit: Ohjaajat Timo Lepistö ja Antti Rannos Mäntän Seudun Urheilusukeltajista, sekä norpat Annukka Hujanen Saimaan Norpista, Hanna

Huusko Oulun Vesimiehistä,Teemu Kettula Partiosukeltajista, Eija Kleimola Bothnia Gulf Diversista ja Tiina Paananen Diving Team Porista.

Kaikista mukavista norpista parhaaksi valittiin Jussi Eerio Bothnia Gulf Diversista. Hän oli koko leirin ajan iloinen, ystävällinen ja ryhmässä innostava. Mm. hallirallissa hänen kannustukseilaan katsottiin olleen olennainen osuus parhaaseen ryhmäaikaan. Ja kun hän hallirallin tuoksinassa tönäisi vahingossa kaveria, muisti hän pyytää heti anteeksi. Parhaaksi norppaohjaajaksi valittiin Tia Hietanen Diving Team Porista.

Vihonviimeisenä ennen jäähyväisiä Diving Team Pori sai puheenvuoron ja toivotti kaikki Suomen norpat ensi kesänä Poriin Nemo 2000 -leirille. Kannattaa siis tutustua tuohon Jules Vernen mainioon Kapteeni Nemoon, tuttavuudesta on ensi kesänä hyötyä. Mutta siitä tarkemmin talvemmalla.

Leiri oli erilaisuudestaan huolimatta - tai ehkä juuri siksi - onnistunut.

Lapset pitivät järjestetystä ohjelmasta kovasti. Plussaa tuli kivoista palomiesten vierailusta,TV2:sta, leiristä yleensä. Negatiivistakin saldoa tuli: perinteisiä miinuksia tuli käveIymatkoista, liian aikaisesta nukkumaan menosta ja ruuasta.Tiedä sitten, miten hienosti kotonaan syödään ... Ruoka oli tavallista, mutta monipuolista ja maittavaa. Santsatakin sai. Eikä jälkiruokalistalta puuttunut edes jätskiä.

Leirin jä~estäjä Tampereen Urheilusukeltajien uskollinen taIkooporukka Reijo Salon johdolla toteuttivat hienosti leirijä~estelyt. Majoituskoulun mahdollisiin ulkopuolisiin häiriköihin vamistauduttiin ennakoita, sillä Valkeakosken Urheilusukeltajat tottuneesti vartioivat ympärivuorokautisesti Tammelan koululla. Näiden kaikkien kullanarvoisten talkoovoimien ansiosta norpat saivat keskittyä olennaiseen - hauskan ja muistoja antaneen leirin viettämiseen.

Qj teksti ja kuvat Leena Koivumäki

!/ell.

l... ellJ. 01.. ~.(tJ~· eI-.. ~~~o~/ ~!/jl ;rlhn ~Vjl dtU

,~,

~CYil ~~---'lJ

.. · Nuon. Suoml. -0 h·JaaJa. Kesalnen kurssi pidettiin Tampereella Varalan urheiluopistossa 2.-4.7. Matka kotoisesta Järvenpäästä sujui mukavasti junassa, ja kun illan suussa oltiin perillä, päästiin heti opiston maukkaan aterian kimppuun. Majoittumisen ja huoneen hienouksiin tutustumisen jälkeen alkoi varsinainen ohjelma.

Itsensä voittamista käsiteltiin, ja halukkaat pääsivät mm. kokeilemaan IS-meriseltä kallioseinämäitä köysien varassa laskeutumista. Aloitusiltana käytiin vielä polskimassa puolitoistametrisessä altaassa ja illan päätteeksi saatiin vielä iso läjä opinto- ja opetusmateriaalia.

Ensimmäinen päivä oli melko tiiviisti ohjelmoitu, mutta niin oli toinenkin. Lauantaiaamuna pitikin herätä (vähän turhan) aikaisin, kahdeksan aikoihin, aamiaiselle. Ja koko päivä oli tupattu täyteen toimintaa!

Suunniteltiin junnuharkkoja, sukellettiin (tylsän matalalla) altaalla, kuunneltiin ja ki~oitettiin muistiin tärkeitä asioita kurssien pitämisestä

*It~

v

~~ .'C) (J . ~; (J~

sun muusta. Illalla oli vielä hikinen lenkkikin ja palloilusaliohjelma.Täytyihän päivän päätteeksi käydä vielä Tampereen kaupunkiakin katsastamassa.

Sunnuntain herätys tuntui taas vähän aikaiselta. Sunnuntaina oli vielä taitorata altaalla ja vähän juttua jatkotoiminnasta.

Yhden viikonlopun kestänyt NSohjaajakurssi alkoi olla lopuillaan.

Kurssilta lähti kotiin yksitoista uutta Nuori Suomi -ohjaajaa. Kouluttajina toimivat Verkkomäen Riku ja Häkkisen Sari. Heille kiitokset mukavanlaisesta ohjauksesta. Kaiken kaikkiaan kurssi oli ihan mukava kokemus ja jäi hän sieltä muistiin muutama ihan mukavanoloinen ideakin Qj junnujen ohjaamiseen.

Hermanni Jansson Keski-Uudenmaan Sukeltajat

: •••••,e. . . . . . . . . . . . . . . . ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :

Räpyläuintileiri aloitteleville räpyläuimareille Kouvolassa 29.·31.10.1999 Hinta 380 mk sisältää hotellimajoituksen, ~uokailun, uimahallimaksut ja ammattitaitoisen valmennuksen. Mukaan mahtuu 15 uimaria, kuitenkin max 3/seura.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vemma Pynnönen 05-363 3002 tai 0400-557 765

a.. ::>

() (J)

Z

Rauman uimahallissa 23. i O. klo 12.00 IImoittautumiset Lasse Heino 02-822 2772 Tampereella 4.12 IImoittautumiset Kalevi Turkka 03-265 2160 tai 0400-959 002

Lifesaver Club Nuorten Hengenpelastuskerho

Ohjaajakurssi 26.-28. //./999

Tampereella 10 tuntia teoriaa ja 6 tuntia allasharjoituksia.

Kurssin vetäjänä Heikki Hämäläinen Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta.

Kurssin hinta 400 mklhlö.

Kukin kurssilainen vastaa omasta majoittumisestaan ja ruokailuistaan.

SUSL maksaa 10 ensimmäiseksi ilmoittautuneen kurssimaksun (max. 1hlölseura).

Kurssille otetaan enintään 20 henkilöä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset SUSL:n toimistoon 09-3481 2569.

Lakeu kutsu eli laitesukelluksen SM Kaatialassa.

Pohjalaiset ovat kuuluisia äkkipikaisuudestaan ja erilaisesta huumorintajustaan. Huonossa tapauksessa saa kyydityksen rajalle ja jos hyvin käy, pesäpallomailasta sopupelin jälkeen. Entä tarjoillaanko Kuortaneella alastomalle miehelle baarissa?Yhteydet ovat hieman outoja kun puhutaan sukelluksesta, mutta näistä ja monista muista asioista puhuttiin laitekisojen jäikipelissä. Matkasta ei puuttunut vauhtia ja tiukkoja tilanteita.viuhahduksista puhumattakaan.

Laitekisa ei ole jä~estäjille mikään kakunpalanen vaan rataa suunnitellaan pitkään ja hartaasti. Fyysisesti radan rakentamiseen tarvittava työ vie noin kolme miestyöviikkoa. Jos tekemässä on parikymmentä henkeä selvitään ehkä parissa päivässä.

Isommassakin seurassa saattaa tehdä tiukkaa löytää tekijät. Kaikilta tämä ei onnistu.

Alkumutinoista rasteille Kaatialaan saapui kuusi paria vaikka ilmoittautuneita oli enemmän. Harmitti, sillä Lakeuden Sukeltajat olivat tehneet kovasti työtä kisan eteen.

Kilpailuhermoja ei selvästikään ole kaikilla, toisaalta taso oli sitäkin parempi. Kilpailun tiedotustilaisuudessa yritettiin saada aikaan riitaa kinaamalla pikkuasioista, mm. siitä saadaanko radalla eroja riittävästi ja onko rata tarpeeksi vaativa. Porukka hiljeni kun Claes Björksten Suunnoita aloitti tietoiskun parista sukeltajan teknisestä apuvälineestä.

Epäilyksen siemen oli kylvetty.

Suunto antoi kilpailijoiden käyttöön

uudet huippuvekottimet eli Vyper sukellustietokoneen ja SK-l kompassin. Tietokonetta käytettiin antamaan kontrollitietoa sukellussyvyyksistä ja tietenkin tehtävien suorittamiseen. Koneeseen piti painaa muistipisteitä tietyissä kohdin ja sukeltaa määräsyvyydellä tiettyjä matkoja. Koska kisassa oli myös suunnistusrasti, eikä kompassi kuulu turvamääräysten edellyttämään varustukseen, tasapuolisuuden nimissä kaikilla oli samanlainen kompassi.

Kallistuskulmankaan ei pitänyt olla ongelma. Tehtävät alkoivat yksinkertaisella ilmankulutuslaskulla ja paritarkastuksen kautta päästiin veteen.

Köysimerkeillä aloitettiin. Toinen rasti oli palikkatestin nykysovellus, eli kännyköistä akut pois ja takaisin.

Sotkemassa oli yksi ringo jonka akku ei lähde ilman työkaluja. Seuraavaksi saavuttiin lentokoneelle, joka piti havainnoida ja painaa tiedot muistiin. Siivissä oli paikallaan ohjukset ja pohjalla it-kkn hylsyjä. Seuraava rasti oli viimeinen pinnan alIa ja sieltä piti kääntyä länteen ja sukeltaa suoraan tietylle poijulle, josta nousu pinta ja parin hinaus rantaan. Painovyön pudotus maalissa, vastaukset lentokonetta koskeviin kysymyksiin ja sukeltajanlipun mittojen täydentäminen niin rata oli suoritettu. Aikaa parilta kului hommaan keskimäärin 26 minuuttia ja keski syvyys oli peräti 12 metriä. Maksimisyvyys kuitenkin pysyi alle 15 metrinä kaikilla.

Helppo ja simppeli rata, jonka läpikäynti oli kakunpalanen, vaikkakin ilmeistä päätellen ainakin osa olisi kaivannut regua, joka hengittää

puolestasi. Esimerkiksi köysimerkkien muistaminen yllättäen on vaikeaa, kun edellisen kerran niitä on tarvinnut ehkä talvella. Virheitä tuli kuitenkin todella vähän. Kännyköiden kokoaminen oli jokapäiväistä leipää ja onnistui yli odotusten, paitsi parilta joka ei edes kajonnut moisiin vekottimiin. Perusteluna oli, että viestintävälineiden käyttö kilpailussa oli kiellettyä. Säännöt oli luettu, mutta vaikka Lepistön Petri on kiero ratamestari, niin ei sentään kaikkea saanut toteuttaa.

Kännykkärasti sekoitti muutaman kilpailijan päätä sen verran, että lähtivät rastilta väärään suuntaan. Lentokoneen oli kilpailua varten rakentanut Niemen Harri. Siipiin oli kiinnitetty ilmasotakoululta lainatut 68 mm ohjukset (4 kpl),ja alueelle kylvetty hylsyjä. Ideana tietysti oli, ettei koneeseen saati ammuksiin kosketa (ks. sukeltaja ja laki, sotahylky ja itsesuojeluvaisto). Sukeltajathan toimivat kuin pitääkin, eli ohjuksissa vedettiin leukoja ja niihin nojattiin rennosti. Kun muuten oli onnistuttu kiertämään aluetta siten, että ohjukset olivat paikallaan poistuttaessa rastilta, potkaistiin ainakin yksi räpylällä irti. Lakeuden sukeltajat suunnittelivat koneen jättämistä pysyvästi louhokseen kunhan sopiva sijoituspaikka löytyy, kone kun sattuu olemaan kelluva. Eihän se muuten ilmassakaan pysyisi.

Suunnistustehtävä yllätti monetYllättävää on, että huippuvehkeelläkin onnistutaan tarkasta ohjeesta huolimatta tekemään 90 - 180 asteen virhe. Uintimatka poijulle oli lyhyt n.

30 metriä, mutta vaikeutta lisäsi se, että piti osua tarkalleen oikealle

poijulle. Hinaus ja painovyön irrotus oli selkeätä kaikille. Ongelmia kasaantui kun koneesta esitettiin kysymyksiä. Kansallisuustunnus sekoittui erääseen keskieurooppalaiseen maahan ja väärään aikakauteen.Tosin yhteys oli ymmärrettävä, kyllä silti historiaa pitäisi edes vähän tuntea. Siipien väli osattiin arvioida hyvin.Tosin teki mieli rokottaa täydet virheet parilta, jolla oli matkassa mittanauha ja saivat silti liian suuren tuloksen. Lipun tunsivat kaikki parit, lukuunottamatta paria joka sotki värit väärin päin. Mitoissa oli pieniä heittoja mutta käyttötarkoitus oli selvillä.

Jälkeenpäin ajatellen helppo rata.

Harmittaako kun et ollut mukana.

Kannatti osallistua Tuloksia laadittaessa meillä oli hauskaa kuin pikkupoikana puuceen alIa tanssilavan takana. Kilpailijoiden tekemät pikku mokat kirvoittivat kyyneleet silmänurkasta useamman kerran. Parhaat mokat kerrotaan pitkinä talvi-iltoina selkosilla tulien loimussa haikeasti lämmintä kesää muistellen.Tulokset kuitenkin saatiin eikä voittajaakaan tarvinnut arpoa.

Tasaisen kilpailun voitto meni selvästi Joensuuhun, viimevuotisesta Sinkkoset petrasivat huomattavasti.

Protestiajan piilotteiin leirintäalueella, joten saatoimme ryhtyä palkintojen jakoon aikataulussa. Palkintopöytä ei ollut mikään turha puutarhakoriste, vaan sen päällä oli tavaraa yli 10.000 markan arvosta.

Itse kilpailusta pääpalkintoina olivat mitalit. Lisäksi kukin sai valita pöy-

· dältä jotain kotiin vietävää. Apeksin lahjoittama TD I 00 huippuregu, kuten Suunnon nitroxkoneet kiinnostivat. Pöydältä löytyi CD-radionauhuri, leatherman, nurmikkotrimmeri, walkman, valaisin, t-paitoja ja hyvää mieltä. Ojalan Kaitsu lahjoitti huutokaupattavaksi Apeksin TD I 00 regun eli vekottimen, joka oikeastaan hengittää sinun puolestasiVedätystä oli ilmassa, mutta loppujen lopuksi regu lähtiYlitornioon lähes ilmaiseksi.

Kuten kaikissa kilpailuissa, asiaan kuuluu jälkipeli, mutta nyt puhuttiin kyllä enemmänkin tuotevastuista, harmaatuonnista, hinnoista ja vastakkaisesta sukupuolesta. Saunottiin, saunassa ei muuten kirottu tai käytetty huonoa kieltä kuin kerran kukin. Sitä oppii nopeasti siistimään kielensä kun on oikeat opetusmenetelmät. Kiitos Tero, vaimo ei vieläkään usko jälkien alkuperää. ja syötiin pyttistä, jota muuten oli riittävästi. Pyttis osoittautui helpoksi Tulokset 1. Sinkkonen - Sinkkonen.

2. Auvinen - Ki~avainen.

3. Hämäläinen - Toivonen, 4. Mustonen - Hyyrynen, 5. Oikkonen - Lautanen, 6. Kajaus - Härö,

ja hyväksi sukeltajamuonaksi. Kiitos Kokin Parhaille lopputuloksen takaamisesta. Saunan jälkeen Kuortane koki sukeltajien invaasion ja vapisee vieläkin.

Tiedämme nyt sen, ettei kannata lähteä puhumaan pesäpallosta ja sopupeleistä tai viuhahtamaan paikkakunnan tanssiravintolassaVoi tulla lähtö ulos.Joko ilman vaatteita tai vaatteet päällä.

Katse kesään 2000 Ensi kesänäkin kisat pitäisi jä~estää.

Onko seurasi kiinnostunut vastaanottamaan tehtävän, joka takaa vaikeuksia, kyyneliä, perheriitoja ja muita ikimuistoisia hetkiä. Vai aiotteko oleilla vain itseksenne. Lisätietoja saat Pitkolta, eli jari Autio e/o anne.autio@tpu.fi tai 040-556 9536. ~

Meiltä märkäja kuivapuvut, tule tutustumaan

teksti Jari Autio kuva Ari Lehtimaa

loensuun Urheilusukeltajat ry 1<iteen Urheilusukeltajat rr Lahden Pingviinit ry/SUH Oulun Vesimiehet ry Joensuun Urheilusukeltajat ry Oulun Vesimiehet ry

-23p -33p -31 P 42p -52 53p

M3-kouluttajakurssilIe suunnistaessani 9.6.99 mietin, minne ihmeeseen olen pääni työntänyt. Päässä surisivat mietteet edellisistä kouluttajakursseistaja siitä mitä ihmettä tuleva kurssi tuo tullessaan. Päällimmäisenä tietysti mietitytti vastuukysymykset.

Uusia Kolmen ämmän kouluttajia Kisakalliosta Kouluttajakurssi kesti neljä päivää sisältäen erikoiskurssien ja P3-kurssin läpiviemistä.Asioita tuli pureskeItua niin pienissä ryhmissä kuin yhdessäkino Keskustelua käytiin välillä varsin kiivastikin, mutta mielipiteiden vaihdoista saatiin arvokkaita vinkkejä tulevaa varten. Varsin monipuolisiksi keskustelut teki kouluttajataustamme, sillä osa meistä oli puhtaasti PADIN puolelta tulleita ja osa perinteisen seurakanavan kautta. Käytännössä M3-kouluttajan taitoja harjoittelimme Ojamon kaivoksessa Sukeopas II kurssin vieraina. Näitä käytännön ha~oitteita suorittaessamme huomasimme, että huomion on oltava koko ajan siinä mitä tekee, sillä se ainoastaan takaa turvalliset

puitteet sukeltamiselle. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta vierailleet kouluttajat pistivät meidät varsinaiseen puristukseen, ja takataskuun jäikin aimo annos vesipelastusta ja ensiapua.

Kurssin antina jäi paljon uusia haasteita ja vastuuta ja ideoita, joita tuli paljon keskusteluista muiden kouluttajien kanssa. Mielipiteidenvaihto nousikin yhdeksi merkittävistä kanavista oppia uutta. Kouluttajien arviot (Kari Lainio, Mika Rautiainen ja Jorma Onjukka) kurssin suorittamisesta otti vastaan seuraavat kurssilaiset: Petri Ha~u,Timo Karttunen, Sari Häkkinen, jussi Sila, Matti Anttila ja Mikael Österblad. ~ Sari Häkkinen

Puh. 09-622 55 44 Fax. 09-622 49 49 Pohjoisranta 2 00170 Helsinki

Sukelluspuisto tuo eloa harmaaseen maisemaan Hei, tää on pintajuttu - pohjassa!!!!

Kuva Heikki Marvo

Nosturimies Eino Laisti oli ahkerasti mukana kellotalkoissa.

KlNa Mika Kqrhu

RaumaYl sukelluspuistoYl kello Aurelia täytetääYl vedelläjokaiseYl sukellusvierailuYljälkeen.

Suomalaiset sukellusharrastajat sen tietävät james Bond -elokuvat antavat väärän kuvan sukeltamisesta.

Pari vuotta kestäneen projektin myötä Rauman edustalle, Riskonpöllän läheisyyteen on syntynyt Rauman sukelluspuisto. Sukelluspuiston ideana on parhaimmillaan opettelu ja koulutus. Pienelle alueelle on saatu turvalliseen ympäristöön paljon nähtävää vähän luontoa avustaen. "Puistolla yritämme opettaa ihmisille, että meren pohjassa olevat aarteet voi jättää sinne sukeltajia varten. Ei niitä tarvitse nostaa aina ki~ahyllyihin", sanoo Rauman laitesukeltajien puheenjohtaja Lasse Heino ja viittaa viimekesäiseen jupakkaan jönköping-hylyn ympärillä. jönköpingistä tapeltiin tunnetun surulIisin seurauksin muutama peninkulma Riskonpöllän sukelluspuistosta.

Rauman sukelluspuisto keskeiset nähtävyydet ovat I 00 vuotta sitten uponnut kuunari Siiwo, sukelluskello Aurelia ja 65 vuotta vanha troolari Delfin. Riskonpöllän saareen on tehty venepaikat ja sieltä portaat alas puiston syvyyksiin.

Delfin upotettiin puistokalustoa täydentämään viime kesänä, kun se oli tehty turvalliseksi moottori ja

polttoaine poistamalla. "Delfin on löytänyt oikean asentonsa merivirtojen myötä.

Upottuaan viime kesänä se oli vielä pystyasennossa kölillään, nyt se on jo oikealle puolen kyljellään. Miellyttävää on ollut todeta, että se on saanut ympärilleen kasvillisuutta ja onpa pieni ahvenparvikin jo pesiytynyt hylyn ympärille." Sukelluspuiston kohteista Siiwo on hieman etäämmällä.Tämän kesänä aikana Siiwo sai veneen kiinnityspoijun.

Tähän asti ongelmana on ollut, että suositun sukellushylyn luo ankkuroiminen on aiheuttanut myös hylylle tuhoja. Kiinnistyspoijun ansiosta sukettajat löytävät Siiwon helpommin, eikä aikaa tuhlaannu turhaan "naaraamiseen".

Ikkuna tuo valoa sukelluskelloon Tämän kesän suurprojekti Rauman Laitesukeltajille on ollut sukelluskellon asentaminen sukelluspuistoon. Sienimäinen kello on kököttänyt puistossa heinäkuun alusta lähtien. Laitesukeltajien Tapani "Mano" Mannosen suunnittelema 2350 kiloa painava teräskello valmistettiin seuran omin vapaaehtoisvoimin raumalaisella konepajalla pitkin talvea. Raumalaiset metalli,- maalausja meri kuljetusalan yritykset sponsoroivat kellon valmistamisessa sen verran, että Lasse Heinon mukaan

'.

~:_

kellon lopullinen hinta seuralle oli "joitakin tuhansia".

Ihan ongelmitta ei sukelluskellon upotus kesällä sujunut. Laitesukeltajat olivat jä~estäneet 20-vuotistaipaleen ja sukelluskellon valmistumisen kunniaksi oikean lehdistötilaisuuden pienvenesatamaan kesäkuun lopussa. Niin vain kyseinen päivä sattui olemaan se ainoa kesäkuun myrskypäivä, joten kellon kastetilaisuus ja laskeminen sukelluspuistoon sai jäädä. Kello asetettiin paikalleen viikkoa myöhemmin ihanteellisen tyynissä olosuhteissa.

- Sukelluskellon sijoittaminen sujui helposti. Merenpohjapaikatta vaadn:tiin tasaisuutta, mutta koska olemme sukelleelleet alueella jo vuosia, oli maasto tuttua ja paikka löytyi saman tien.Aureliaksi nimetyllä sukelluskellossa on ilmaa 1,5 kuution verran.

Kerrallaan kellon alle mahtuu taukoa pftämään jopa neljä syvyyksiin intoutunutta. Sukelluskellossa oleva 30-senttinen pyöröikkuna on osoittautunut oivaksi ratkaisuksi. Ikkunan myötä valoa pääsee kellon sisään sen verran, ettei lisävaloja kellon sisällä tarvita. Kello täytetään vedellä aina sukelluskäynnin jälkeen kellon katosta olevasta venttiilistä. Tämän vuoksi on sukeltajan syytä tulla kellon luo varasäiliön kanssa, jonka sisällön hän voi tyhjentää kelloon. Esimerkiksi seitsemän litran ja 200 millibarin varasäiliöstä tulee ilmaa 1400 litraa.

- Ilman tyhjentämisellä estetään se, ettei kukaan sukeltaja vedä henkeensä vanhaa ja käytettyä ilmaa

26

vaan ihan tuoretta, sanoo Heino.

Kello on noin kuuden metrin syvyydessä. joten ilman laitteitakin sinne pääsee. Tyhjennettävä sukelluskello estää myös pikkupoikia kokeilemasta mitään uhkarohkeita temppuja.

Lasse Heino on ollut tyytyväinen sukelluspuiston ensimmäiseen kesään.

- Sukelluspuisto on tähän saakka vastannut tavoitteitamme. Kohtuullisen harmaa pohja on saanut mielenkiintoisia kohteita. Eikä hylkysukelIuskaan ole niin ilmoista kiinni kuin aikaisemmin. Ensi kesän suunnitelmiin kuuluu nykyistä perusteellisempi ohjaava köysirata puistoon.

Heinon mukaan myös sukellussuunnistusradan suunnittelu on käynnissä, ja Tampereen Kaukajärvellä ollaan käyty ideoita hakemassa.

Ensi kesänä venekuljetuksia ?

Normaalihevosvoimin puistoon pääsee vajaan puolen tunnin merimatkalla Rauman pienvenesatamasta. Vaikka raumalaisilla on laskettu olevan eniten veneitä asukasta kohden Suomessa, löytyy myös heidän maakrapuja. Miten veneetön pääsee paikalle?

- Ensi kesäksi on suunnitteilla viikkosukelluksia paikallisen veneseuran kanssa. Suunnitelman toteutuessa on venelaiturilla kerran viikossa kuljetus Riskonpöllän vesille niin oman seuran jäsenille kuin ulkopaikkakuntalaisille. Rauman sukelluspuisto toimii täysin epäkaupallisessa hengessä. Lasse Heino toivookin, että vierailevat sukettajat myös kohtelevat puistoa sen arvonsa mukaisesti.

Suomen Urheilusukettajain liitto järjestää liittokokouksen 20. marraskuuta Raumalla. Sukeh:ajapäivien yksi puheenaihe on sukelluspuistot Suomessa. Rauman Laitesukettajat tuovat Riskonpöllän syvyyksistä sukelluskello Aurelian paikan päälle. ~

Jukkapekka Var;onen

Sukelluksen monet tasot Erkki Siiriiän uusi pienoisromaani, Honduras, syvät vedet, on kuvaus siitä, miten tavallisesta sukeltajasta tehdään tosisukeltaja. Tosisukeltajuus on paljon enemmän - tai oikeastaan kaikkea muuta - kuin pelkkä tekninen sukellussuoritus. Tosisukeltajuus on oppimista riippumattoman ajattelun kautta tuntemaan taipumuksensa ja toteuttamaan niitä. Kyky jättää hiekkalaatikoIla opitut tappelutaidot taakseen ja ottaa uusi suunta ja astua tosielämään.

Ki~assa sukelletaan sekä mereen, liiankin syvälle, että itsetuntemuksen ja elämäntaidon oppimiseen.

Itsestään vastuun ottamisesta sukelluksenopettaja Gerhard antoi meidän koulutuksemme mukaan varsin kyseenalaista shokki hoitoa sukelluksessa aloittelijalle. Eikä yhdessä tehdyn tosisukellusten syvyyskään olleet enää kohtuullinen.

Ki~a ei kuitenkaan mässäile vaarallisten rajojen ylittämisillä. Lukiessa tuli noista kohtauksesta pikemminkin mieleen suureen, kauniiseen illuusioon päättyvä elokuva Abyss.

Satu siis romaanissa myös sijansa saakoon. Lumoavan koralliriuttojen

••••••• ••

a!rn[)[J)(])[}

faunan kuvaukset ja henkisten arvojen pohdinta sen sijaan saivat lukijan jättämään turvamääräyksiä korville lyövät sukellukset toisarvoisiksi. Jokainen lukija tietysti tulkitsee ki~aa omasta näkökulmastaan.

Honduras, syvät vedet on kuvaus rauhalliseen keskiamerikkalaiseen kylään ajautuneesta sukellusoppaasta, hänen oppilaansa tiestä kohti tosisukeltajuutta. Sillä, kuten Gerhard sanoo: Meren alla aukeavat ihmismielen syvyydet.

PolarBears DS3X Disicoverv on vahva, 350 gr/m2 Trilam naattipuku. Se on jo kymmenen vuoden aikana Suomessa todistanut kestävänsä kovimmissakin olosuhteissa. Puvussa on mansettirenkaat vakiona, kiinteä neopreenihuppu, Apeks-venttiilit.

Hartia- tai etuvetoketjulla. Väri kokomusta, sininen tai musta/sininen.

Miesten vakiokoja on 14, naisten 6, ja vielä mittatilausmahdollisuus

~~\:~~S·.I II.

ovh Kirjan kustantaja on Karprint Oy.

03150 Huhmari ISBN 952-9748-30-2 LK

&'da9J~ >$PUNAISELlAMEREUÄ Professional DMng lnsfrucfOl alK;f!·" - Underwafer F!~~r09JOP"Wt'-:;:f~:,;::. __ p ----,.?:~.:~~r7::,~.... .<L

.'.

.:.

MARKKINOIDEN KC7KjfjjfNli<

EILAT:

600 •

Aluspuvut: Lunar teddypuku 570,-, AP-100 puku 990,-, TAU 4-kerrospuku 990,12litl200 bar säiliöt: Faber lyhyt malli, halk. 203 mm, Seac CE- ja EN-hyyäksytty din/int-venttiili ilman varailmaa. Säiliöt leimattu 5/99 (10 v.leima). PohjaslJoja.

Raj.erä 24 kpl tähän hintaan • •-

15aO

Haulipussivyö + 10 kg irto"hauleja" 370,Valaisin Seac Luxury, 3 par, halog....270.-

se:5b

Huippuregu

APAekSaTX0100

2 Sukellussafarit ia lähdöt: Vuosituhannen viimeinen Oskun Punaisenmeren 2Ov. I Suomenkieliset peruskurssit:

14.11 ., 12.12., 24.1.00, 12.3.00

Jatkokurssit: 21.11., 30.1 .00, 19.3.00, 9.4.00 "Noviisimatkat": 31.10., 28.11., 16.1.00,6.2.00 ia 26.3.00

•••••••••••••••••••••••••••••••••••

•

Muutama liivi superhypernettohintaan.

Kysy!

RÄPYLÄUINNIN

KANSAINVÄLISIÄ KOITOKSIA

RÄPYLÄU

5th JUNIOR WORLDCHAMPIONSHIPSOFFINSWIMMING

~~Y:;~~~O~~O~O ~~?~~~O~'~I~ EM-KISO

pailut käytiin 2.-9.8 1999 Strasbourgissa Ranskassa. Kilpailuun saapui 24 maata , joista eksoottisimmat joukkueet saapuivat Colombiasta ,Argentiinasta ja Mexikosta .

Kilpailuiden suurimmista joukkueista vastasivat Venäjä, Columbia ja Italia kaikki 16 uimarin joukkueilla.

Meidän pienen, mutta tehokkaan joukkueemme muodostivat: Timo Suominen, Kimmo Ko~a ja Laura Lehto.

Joukkueemme kovimmasta panoksesta vastasi Timppa , joka saavutti historiallisen MM- hopean 50 m räpyläuinnista. Mitalin arvoa kuvaa se, ettei aikaisemmin nuorten tasolla ole saavutettu mitalia MM ja EM tasolla.Timon muutkin sijoitukset olivat hyviä vaikka epäonneakin oli hieman matkassa mukana. 100m ru / 5 , 50m sukellus / 9 , 50m ru / 2.

Kimmo urakoi kilpaluissa neljällä eri matkalla, 100m ru/ 17 ,200m ru / 14 , 50m ru / I I ,50 suk.120.

Laura suoritti ensiesiintymisen MM tasolla ja tulokset olivat kohtalaiset ensikertalaiselle. 100m ru/ 25 ,50m ru/ 25 , 50m suk./ 20 . Mikä hienointa mitalin lisäksi jokainen uimarimme teki kilpailuissa yhden uu-

Nuorten MM-tulokset

100 RÄPYLÄUINTI MIEHET 1. Skorzenko Evguen, RUS 2. Galli RJccardo ITA 3, Yuan Haifeng CHN S. Timo Suominen FIN 17. KOfja Kimmo FIN 200 RÄPYLÄUINTI MIEHET 1. Kaiser Sven GER 2. Di Q,ng CHN 3, Richlllo Gabor HUN 14. Kimmo Ko~a FIN 50 RÄPYLÄUINTI NAISET 1. Wangj,e CHN 2. Yang Yuq,ong CHN 3. Buis Rosal na NED 25. Lehto Laura FIN 50 SUKELLUS NAISET 1. Yang Yuqiong CHN 2. Kozl""a Mana RUS 3. Luo jingJlng CHN 20. Laura Lehto FIN 100 RÄPYLÄulNn NAISET 1. Wang jie CHN 2. Lanina Irina RUS 3, Buis Rosal'na NED 25. Lehto Laura FIN 50 RÄPYLÄUINTI MIEHET 1. Galli Riccardo ITA 2. Suominen Timo FIN 3, YuangHaifeng CHN II. Ko~a K,mmo FIN 50 SUKELLUS MIEHET 1. Skorzenkko Evgeni RUS 2. Papadopoulos. M. HEL 3, Yuang Haifeng CHN 9. Suominen Timo FIN 20. KOfja KJmmo FIN

39.07 39.44 40.28 41.84 44.06 1.31.77 1.32.67 1.33.43 1.39.95

PM

PM

20.55 20.68 20.98 23.40 18.64 19.38 19.72 21 .39

PM

46.03 46.18 46.50 51.34 17.63 18.72 18.78 19.74 16.49 16.74 16.79 16.82 18.32

ME

myös pohjoismaiden ennätys. Uudet ennätykset olivat: TIMPPA 100m ru 41.84 , Kimmo 200 m ru / 1.39.95 ,Laura 50m suk. /21.39 .

Näin Suomi sijoittui kokonaiskilpailussa kuudenneksitoista.

Kilpailun kovuudesta kertoo Timpan hopeamatkalla tehty uusi MMennätys 17.63 jonka ui Riccardo

tiVenäjä, toinen Kiina ja kolmas Unkari.

Haluan kiittää kaikkia maajoukkue tehtäviin osallistuneita uimareita , valmentajia ja huoltajia kuluneesta kaudesta. Kausi oli raskas, mutta tuotti hienon tuloksen.

"KIITOS"!!!

VEMMA, räpyläuintivaliokunta

50 metrin räpyläuinnin mitalikolmikko Timo Suominen, Riccordo Galli jo Yang Hoifeng. Kuva Vemma

Euroopan mestaruuskilpailut uitiin 12.-19. heinäkuuta helteisessä Ateenassa. Lämpöä oli parhaimmillaan avajaispäivänä 38 °C va~ossa.

Joukkueessa uivat Ari Palve, Sami EUROOPANMESTARUUSKILPAILUT 12.· 19.7.·99 Ateenassa. Kreikassa Tulokset (kolme parasta sekä suomalaisten muut sijoitukset) 50 M SUKELLUS MIEHET Venäjä 1. Misa Anissimov 15.57 2. David Landi Italia 15.76 3, Sam, Sonri Suomi 15,79 8. Ari Palve Suomi 16.65 100M LAITESUKELLUS NAISET 1. S. Barkawitz Saksa 42.41 2. j. Semenchenko Ukraina 43.73 3. B. Erdody Unkari 43.87 21 . Noora Kuusivuori Suomi 48.38 100M LAITESUKELLUS MIEHET Venäjä 1. Maxim Maximov 34.27 EE 2. Misa Anissimov Venäjä 35.50 3, K. Marsalek Tsekki 36.24 4. Sami Sarri Suomi 36.53 8. Ari Palve Suomi 37.30 400 M LAITESUKELLUS NAISET Tanska 1. Lene Axelsen 3.23.84 PE 2. j. Semenchenko Ukraina 3,24.03 3, S. Barkawitz 3.27.13 Saksa 16. Noora Kuusivuori Suom 3.52.44 800 M LAITESUKELLUS NAISET 1. j. Uspenkaya Ukraina 7.14.19 Tanska 2. Lene Axelsen 7.14.21 PE 3, K.Honsu Tsekki 7.17.78 13. Noora Kuusivuori Suomi 8.03.36 800 M LAITESUKELLUS MIEHET 1. S. Dokoutheaev Venäjä 6.23.13 2. R. Kantona Unkari 6.27.90 3, A Asimakopoulos Kreikka 6.29.52 15. janne Toivola Suomi 7.10.62 50 M RÄPYLÄUINTI NAISET Venäjä 1. Svetlana Ganza 19.90 2. Theodora Sehidou Kreikka 20.08

3, H. Kolourkova 19. johanna Salmela 50 M RÄpyLÄulNn 1. Sergei Akhapav 2. David Landi 3, K. Marsalek

TsekkJ Suomi MIEHET Venäjä Italia Tsekki

10. Timo Suominen

Suomi

20.46 22.24

SE

17.24 17.30 17.46 18.31 PElB

16. S.mi $onri Suomi Alkukilpailuissa $onri ui tuloksen 18.05. jolla oli 9.

Som jätti s..finaalin uimatta ja keskittyi pian B·finaa· Iin Jälkee~. uitav:~an 4x I 00 m:n viestiin.

100 M RAPYLAUINTI 1. Theodora Sehidou 2. H. Kolourkova 3. S.jenusch 19. johanna Salmela 100 M RÄPYLÄUINTI 1. Sergei Akhapav 2. Misa Anissimov

3. LucaTonelli 9. Sami Sorri 23. Timo Suominen

200 M RÄPYLÄUINTI 1. 0. Konaleva 2. Bettina Muller 3, 0. Keiko 16. johanna Salmela Alkukilpailussa Salmela ui 400 M RÄPYLÄUINTI 1. Bettina Muller

2. E. Gratcheva 3, j. Semenchenko 19. johanna Salmela 400 M RÄPYLÄUINTI 1. Dimitrios Bazos 2. D imitrios Tomais 3, Nobert Savannya 16. janne Toivola

NAISET Kreikka Tsekki Saksa Suomi

44.18 45.11 45.50 48.54

MIEHET Venäjä Venäjä Italia Suomi Suomi

NAISET Venäjä Saksa Venäjä Suomi

1.46.69 NAISET Saksa Venäjä Ukraina Suomi

MIEHET Kreikka Kneikka Unkari Suomi

37.62 38.76 38.77 39.7S 43.28 1.39.11 1.39.40 1.39.67 1.48.26 SE 3,32.51 3.35.17 3.35.66 3,52.72 3,10.18 3,13.11 3,15.49 3,24.55

8UO M RÄPYLÄUINTI 1. Dimrtrios Bazos 2. Dimltnos Tomals 3, Nobert Savannya 15. janne Toivola 4XlOO M RU·VIESn

MIEHET Kneikka Kreikka Unkari Suomi MIEHET

6.40.29 6.44.25 6.48.04 7.12.92 2.33,70 2.35.56 2.38.60 2.42.78 PE

1. Venäjä 2. ltali.

3, Saksa 6. Suomi Som, Palve, Suominen,Toivola

PM·tulokset: (kolme parasta sekä suomalaisten muut sijoitukset)

50 M SUKELLUS 1. Laura Lehto 2. Maria Melin

C·TYTÖT

3.

Ruotsi Suomi

Frida Prästlngs

4. Dina EI·Nenaey 50 M SUKELLUS 1. Kimmo Karja 2. Aki Helander 3. Eddi Olesen 50 M SUKELLUS 1. Rikke Laursen 2. Stine Dragsb.,k

3. Tia Hietanen 4. Emilia Frantsi 50 M SUKELLUS 1. Timo Suominen

2.

3, 50 1.

2.

3, 4.

jim Holmbäck Tobias Ihleberg M SUKELLUS

Suomi

Ruotsi

21 .66 21.96 23.27 23.65

PE

C·POJAT Suomi Suomi Tanska

18.37 20.06 20.49

B-TYTÖT Tanska Tanska Suomi Suomi

21.70 21.81 23.34 24.69

B·POjAT Suomi Suomi Ruotsi

16.70 19.35 20.62

A-NAISET

Johanna Salmela Lene Axelsen Ewelina Siren

Suomi

Satu Lahtisalo

Suomi

Tanska Ruotsi

21 .07 21.27 2 1.73 22.53

PE

RÄPYLÄUINNIN

KANSAINVÄLISIÄ KOITOKSIA

SUOMI EDELLEEN YLIVOIMAINEN RÄPYLÄUINNIN POHJOISMAISISSA MESTARUUS KISOISSA ESPOOSSA

INNIN

B-tyttöjen voitokas viestijoukkue: Henna Virransola, Eveliina Salo, Emilia Frantsi ja Sara Manninen.

Kuva Kalevi Turkka

Sorri,Timo Suominen, janne Toivola, johanna Salmela ja Noora Kuusivuori. Joukkueen johtajana toimi Jouko Laitinen ja huoltajana allekirjoittanut. Sami Sorri saavutti pronssimitalin 50 m:n sukelluksessa ja jäi vain 0,03 sekuntia hopeamitalista.

Muutenkin kisat menivät kohtuullisen mukavasti. joukkueemme saavutti yhteensä 5 A-finaalisijoitusta ja 9 B-finaalisijoitusta. Maiden välisissä pistesijortuksissa Suomi sijoittui miesten osalla 9. ja naisten osalla 16, kokonaissijortus molemmat mukaan lukien oli 14.0sanottajamaita oli yhteensä 23.

Kuvat ja teksti Kalevi Turkka 50 M SUKELLUS A-MIEHET 1. Sami Sorri Suomi 2. Ari Palve Suomi 3. Valter Olander Ruotsi 100M LAITESUKELLUS 1. Lene Axelsen Tanska 2. Ewelina Siren Ruotsi 3. Helle Axelsen Tanska 100M LAITESUKELLUS

1. Sami Sorri

Suomi

2. Valter Olander 3. Ari Palve

Ruotsi Suomi 400 M LAITESUKELLUS 1. Lene Axelsen

Tanska

400 M LAITESUKELLUS 1. Pontus Olander 2. Kenneth Iversen

Ruotsi Tanska

3. Patnk Nordvall Ruotsi 800 M LAITESUKELLUS Tanska 1. Lene Axelsen A-miehet 800 m laitesukellus 1. Pontus Olander Ruotsi 2. janne Toivola Suomi 3. Kenneth !versen Tanska 50 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT 1. Laura Lehto Suomi 2. Anna Tjemgren Ruotsi 3. Anna Samuelsson Ruotsi 4. Riina Kupari Suomi 50 M RÄPYLÄUINTI C-POjAT 1. Kimmo Ko~a Suomi 2. Dennis Lukjanovic Ruotsi 3. Aki Helander Suomi 50 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT 1. Rikke Laursen Tanska 2. D,na EI-Nenaey Suomi 3. SlIne DragsbiEk Tanska Suomi 4. T,. Hietanen

16. 16 16,76 16.87 A-NAISET 45.77 49.21 59.19 A-MIEHET 37.36 37.49 RE 37.54 A-NAI5ET 3.39.05 A-MIEHET 3.18.70 3.25.76 3.47.32 A-NAISET 7.35.74 7.07.35 7.08.83 7.18.05 23.07 23.68 24.15 24.32 19.66 20.32 21,1 8 22.99 24,04 24.28 24.63

SE

PE

SElD

Räpyläuinnin Pohjoismaiset mestaruuskilpailut urtiin Espoonlahden uimahallissa toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Kilpailujen käytännön jä~estelyistä vastasi Sukellusseura H20 nyt jo SM-kisojen antamalla rutiinilla. Valrtettavasti laitelajit ja pitkät matkat potevat edelleen osanottajapulaa.

Suomi ylitti viimevuotisen mitalisatonsa vielä reilusti ollen suorastaan 50 M RÄPYLÄUINTI 1. Timo Suominen 2. jim Holmbäck 3. Tobias Ihleberg 50 M RÄPYLÄUINTI 1. johanna Salmela 2. Ewelina Siren 3. Satu Lahtisalo 50 M RÄPYLÄUINTI 1. Sami Som 2. Vatter Olander 3. Ari Palve 100 M RÄPYLÄUINTI 1. laura Lehto 2. Anna Samuelsson 3. Riina Kupari 100M RÄPYLÄUINTI 1. Kimmo Ko~a 2. Dennis LukjaOOVlc 3. Aki Helander 100M RÄPYLÄUINTI 1. Rikke Laursen 2. Stine DragsbiEk 3. Elin Samuelsson 4. D ina EI·Nenaey 5. Emilia Frantsi 100 M RÄPYLÄUINTI 1. Timo Suominen 2. jim Holmbäck 3. Tobias Ihleberg 100M RÄPYLÄUINTI 1. Johanna Salmela 2. Lene Axelsen 3. Ewelina Siren 4. Satu lahtisalo 100M RÄPYLÄUINTI 1. Sami Som 2. Valter Olander

B·POjAT Suomi Suomi Ruotsi A·NAISET Suomi Ruotsi Suomi A·MIEHET Suomi Ruotsi Suomi C-TYTÖT Suomi Ruotsi Suomi C·POJAT Suomi Ruotsi Suomi B-TYTÖT Tanska Tanska Ruotsi Suomi Suomi B-POjAT Suomi Suomi Ruotsi A·NAISET Suomi Tanska Ruotsi SUOrnf A-MIEHET Suomi Ruotsi

18.49 21.05 22,30

PE

22.40 23,46 24.92 18.30 18.50 18.60 50.58 53.69 53.80 43.94 45.56 46.17 49.73 51,75 54.04 54.42 55.34 42.89 47.31 49.19 49.96 50.27 51.00 53.57 40.93 41.27

PE SElD

ylivoimainen. Henkilökohtaisissa lajeissa joukkueemme sai yhteensä 26 kultamrtalia, 13 hopeamitalia ja 16 pronssimitalia, Tanska vastaavasti I 3 kultaa, 10 hopeaa ja 7 pronssia ja Ruotsi 2 kultaa, 15 hopeaa ja 12 pronssia.

Viesteissä vastaavasti Suomelle 7 kultaa, I hopea ja I pronssi, Tanskalle 2 kultaa, I hopea ja I pronssi sekä Ruotsille 4 hopeaa ja I pronssi. Eli Suomi sai yhteensä 64 mitalia, Tanska 34 ja Ruotsi 34 mitalia.

Uusia Suomen ennätyksiä syntyi yhteensä 17, joista 8 oli myös uusia Pohjoismaisia ennätyksiä.

Kalevi Turkka 3. Aleks Danmark Tanska SUomI 200 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT

43.21 48.09

1. laura lehto

Suomi

2. Anna TJemgren 3. Kristiina Salo 200 M RÄPYLÄUINTI 1. KimmoKo~ 2. Eddi Olesen 3. Aki Helander 200 M RÄPYLÄUINTI I . Rjkke Laursen 2. Stine Dragsb",k 3. Eveliina Salo 4. Henna VirTansola 200 M RÄPYLÄUINTI 1. Timo Suominen 2. Tobias Ihleberg 3. jim Holmbäck 200 M RÄPYLÄUINTI 1. johanna Salmela 2. Outi Nieminen 3. Helle Axelsen 200 M RÄPYLÄUINTI 1. Sami Sorri 2. Kenneth !versen 3. Janne Toivola 400 M RÄPYLÄUINTI 1. laura Lehto 2. Anna Tjemgren 3. Kristiina Salo 400 M RÄPYLÄUINTI 1. Eddi Olesen 2. Aki Helander 3. Marko Kolsi 400 M RÄPYLÄUINTI 1. Rikke laursen 2. Eveliina Salo

Ruotsi Suomi C-POjAT Suomi Tanska Suomi B-TYTÖT Tanska Tanska Suomi Suomi B-POjAT Suomi Ruotsi Suomi A·NAISET Suomi

1.53.75 1.54.73 1.57.94

4, Jaan Viitala

Suomi Tanska A·MIEHET Suomi Tanska Suomi C-TYTÖT Suomi Ruotsi Suomi C-POjAT Tanska Suomi Suomi B-TYTÖT Tanska Suomi

1.41.71 1.43.21 1.46.69

PE

1.48.50 1.53.45 2.00.27 2.03.02 1.41.19 1.48.36 1.49.24

SE

1.48.86 2.00.06 2.02.11 1.33.95 1.35.61 1.35.91 4.04.95 4.12.20 4.13.24 3.45.69 3.50.85 4.03.32 3.52.99 4.18.18

5E

400 M RÄPYLÄUINTI B·POjAT SuomI 1. Ville Matikainen 3.51.45 2. Tobias Ihlelberg Ruotsi 3.57.75 Daniel Nilsson Ruotsi 4.58.88 3.

400 M RÄPYLÄUINTI A-NAISET Tanska 1. Lene Axelsen 3.54.85 2. Satu Lahtisalo Suomi 4.10.53 3. Outi Nieminen Suomi 4.15.06 400 M RÄPYLÄUINTI A-MIEHET 1. janne Toivola Suomi 3.27.46 2. Kenneth lversen Tanska 3.27.48 3. Valter Olander Ruotsi 3.43.88 800 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT Tanska 8.03.74 1. Rikke Laursen Tanska 8.37.16 2. S~ne Dragsb"'k Suomi 8.46.00 SE 3. Kristiina Salo 4. Evcliina Salo SUOrnf 8.50.88 800 M RÄPYLÄUINTI A-NAlSET 1. Lene Axefsen Tanska 8.02.48 2. Johanna Salmela Suomi 8. 12.88 1500 M RÄPYLÄUINTI A-MIEHET I , Kenneth Iversen Tanska 14.00.76 14.31.56 2. Janne Toivola Suomi Tanska 3. Tommas Salomonsen 14.56.50 4X 100M RÄPYLÄUINTIVIESTI C·TYTÖT PE 1. Suomi 3.33.03 Dina EI-Nenaey 55.32 54.29 Kristiina Salo Riina Kupari 53.41 Laura Lehto 50.01 2. Ruotsi 3.36.94 RE 4X 100M RÄPYLÄUINTIVIESTI C·POjAT 1. Suomi 3.17.43 Marko Kol~ 51 .55 Aki Helander 47.23 Rami Mustonen 53.90 Kimmo K~a 44.75 2. Ruotsi 3.40.09 4Xl00 M RÄPYLÄUINTIVIESTI B·TYTÖT 1. Suomi 3.43.66 Henna VirTansola 54,47 Eveliina Salo 55.79 Emilia Frantsi 55.91 Sara Manninen 57,49 A-NAISET 4X 100M RÄPYLÄUINTIVIESTI 1. Tanska 3.27.75 2. Ruotsi 3.35.1 1 3. Suomi 3.42.28 Outi Nieminen 55.31 Laura Bambibi 1.0 1.79 Satu Lahtisalo 54.87 50.31 johanna Salmela 4Xl00 M RÄPYLÄUINTIVIESTI A-MIEHET 1. Suomi 2.47.93 AriPa!ve 41.11 janne Toivola 43,41 Timo Suominen 41.31 SamiSom 41.46 Ruotsi 2.56.05 2. Tanska 3.02.65 4X200 M RÄPYLÄUINTIVIESTI B·TYTÖT 1. Suomi 8.40.97 Henna Virransola 2.03.68 Emilia Frantsi 2.24.91 Sara Manninen 2.07.40 2.04.98 Kristiina Salo 4X2OO M RÄPYLÄUINTIVIESTI B-POJAT 1. Suomi 7.51.94 Kimmo Ko~ 1.52.46 jim Holmbäck 2.03.50 Timo Suominen 1.55,39 Aki Helander 2.00.59 4X2OO M RÄPYLÄUINTIVIESTI A-NAISET 1. Tanska 7.33.91 2. Suomi 7.58.06 Dina EI-Nenaey 2.02.26 Satu Lahtisalo 2.01.87 Outi Nieminen 1.58.62 johanna Salmela 1.55.31 A·MIEHET 4X200 M RÄPYLÄUINTIVIESTI 1. Suomi 6.39.39 Sami Som 1.34.03 janne Toivola 1.35.70 jaan Viitala 1.51 .06 Ari Pa!ve 1.38.60 6.44.51 2. Tanska 3. Ruotsi 6.54.31 lkäryhmiensä kansainvälisesti parhaasta tuloksesta palkittiin: Laura Lehto Suomi 100m C·tytöt SF 50.58 Kimmo Ko~a Suomi 50m C-pojat Ap 18.37 B-tytöt Rikke laursen Tanska 800m SF 8.03.74 Timo Suominen Suomi B·pojat 16,70 50mAP A-naiset Lene Axelsen Tanska 7.35.74 800m 1M A-miehet Sami Som Suomi 50m AP 16.16

R ÄPY L Ä UIN NlN

K 0 TIM A I 5 I A

KOI T 0 K 5 I A'!P-'"

Eka TölikaYllahdeYl simmausskaba Hespiksestä FogeliYlsjuYlgaaYl ja takaisiYl

Töölönlahden yli Ensimmäinen uintikilpailu Töölönlahden yli pidettiin 19.8.1999.

Sa~oja oli kolme: Monoräpylä, stereoräpylä ja tavallinen vapaauinti.

Kisan järjesti Stadin Slangi ry, ikinuorten vanhojen helsinkiläisten yhdistys. Kutsu tuli niin viime tinkaan, että paikalle ehdittiin saada

vain neljä räpyläuimaria. Kumpaankin sa~aan kaksi miestä.

Matka lahden yli ja takaisin on noin 600 metriä. Vesi oli lämmintä. Minun 7 mm märkäpukuni oli aivan liikaa. Muut olivatkin vi isaasti kevyemmin puettuja.

Monosa~an voitti Sami Sorri ja ste-

- Jarruta! Karkaisin hädissäni.

Vatanen ei edes hätkähtänyt, vaan painoi lisää kaasua ja käänsi jyrkästi oikealle. Pujahdimme rekan ja linjurin välistä hiuksia nostattavan pienestä raosta ja edessämme oli taas hetken tyhjä kaista.

- Mitä hemmettiä sinä oikein ka~ut?

Hyvinhän siitä mahtui,Vatanen murahti saatuaan luisuvan autonsa taas jotten kuten hallintaansa.

- Ensi kerralla menen bussilla, mutisin mutta Vatanen kuuli.

- Bussit ajelevat kolareita harva se päivä. Palkkaavat nykyään kaiken maailman kokemattomia kun kokeneille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Minä en ole ajanut kolaria yli kolmeenkymmeneen vuoteen, Vatanen murahti lauhkeasti.

Mitäpä siihen sanomaan. Tyydyin puristamaan nenä valkoisena auton kauhukahvaa. Siinä istuessani aloin muistella vuosien varrella tapaamiani sukeltajia ja heidän autojaan ja ajotapojaan. Usein oli ennenkin tullut pannuksi merkille, että sukeltajan tunsi tavallista nopeammasta

Auto autosta ja vallankin tavanomaista ripeämmästä ajotyylistä.

Kun ennen vanhaan oli tapana tehdä Liiton pyhän päivän retki jonnekin Länsi-Suomen saaristoon, sinne mentiin vauhdilla ja ajan tavan mukaan kesärenkailla. Perille päässeet kertoivatkin sukellusten jälkeen iltaa istuessamme jänniä tarinoita tulomatkasta. Pääkallokelit, lumituiskut ja upottavat mutaiset pikkumaantiet olivat urhealie ratinvääntäjäsammakolle ainoastaan mielenkiintoinen haaste ja ankeaa arkea piristävä vastakohta, ei huolen tai pelon aihe.

Muistin kuinka kesällä ajettiin Hangon rantabulevardia seitsemän henkeä pienessä urheiluautossa ja ainoastaan kauniiden tyttölasten kohdalla nopeus putosi alle kah-

reosa~an Roy Nurmi, ajat vastaavasti 6.05 ja 8.20. Itse tulin vähän hitaammin perässä, mutta toinen palkinto oli kuitenkin varma.

Jä~estäjä kansanedustaja Klaus Bremer lupasi, että kisasta tulee perinne ja minä puolestani, että sinne tulee ensi vuonna paljon räpylä-

deksankympin. Olipa eräskin ovelus asentanut autoonsa piilotetun kaiutinlaitteen, jolla saattoi ihailevat ajatuksensa ohi kulkevien kauniimman sukupuolen edustajien Ga samalla koko muun katuyleisön) tietoon. Huumoria ymmärtämättömät virkavallan edustajat olivat kuulemma sittemmin pakottaneet luopumaan laitteesta.

Muistin, kuinka piikkinokkamosseen mahtui kahden perheen leirintätarpeet ja viikon eväät sekä kahden sukeltajan välineet ilman sen kummempia kitinöitä. Selvyyden vuoksi lienee mainittava, että myös kyseiset henkilöt mahdutettiin mukaan.

Kattokuormasta pidettiin kiinni kaarteissa ja jarrutettaessa avoimien ikkunoiden kautta. Puolensa silläkin, että ennen vanhaan kesäisin

Kansanedustaja Klaus Bremer (vas) onnittelee voittoja Roy Nurmea.Antti Saarnio näyttää olevan ylen tyytyväinen kakkossijaansa.Kuva Pirkko Saarnio. uimareita, joten ota tämä haasteena. Palkintopuolikin oli jä~estykessä ja ensi vuodeksi on meininki vielä lisätä sponsorien panosta. ~ Antti Saarnio

oli lämmin ilma.

Kun auton etujarruja ei ehditty korjata ennen leirille lähtöä, asia hoidettiin siten, että vieressä istuva hoiti jarrutukset käsijarrulla.Jos hän ei sattunut heti kuulemaan "irti" komentaa, saatiin komeita luisuja kaarteissa. Niitä oli taas rattoisaa muistella leirinuotiolla.

Kun huhtikuun toisella viikolla mentiin Pihlajasaareen sukeltamaan, ajettiin tietysti perille asti autolla. kesärenkaat eivät ensin tahtoneet oikein saada otetta sileästä sulavan jään pinnasta kun railasta purskahteli vettä jäälle. Mutta kun auto oli saatu kerran vauhtiin, niin sitten mentiin mukavasti.vähän viileä kyyti tietysti oli kun pakettiauton sivuovet pidettiin kaiken varalta auki.

Puolensa silläkin, että ennen oli kunnon talvia.

- Ihanhan tämä toi mieleen vanhat hyvät ajat, kiitteiin Vatasta perillä. Äijä loi perääni hölmistyneen katseen. ~ Ananas

_.... _... .-

Si.,ä. ti~dä.t I<LI 1<3. c> 1~t - sinä tiedät mitä haluat Sinulle ei ole vaihtoehtoja. Valitset aina oikein, sellaista joka vastaa juuri sinun vaatimuksiasi.

Sinä, joka sukellat, ei tarvitse koskaan miettiä minkälaisia varusteita käytät.

Tiedät, että vain Viking Pro 1000 vastaa vaatimuksiasi. Varmuus ja sopivuus.

Ja jotain mitä on vaikea määritellä, tunne.

TRELLEBORG Protective Products Division Sox 1520, 271 00 Ystad Tel 0411-67940, fax 0411-15285 Internet www;trelleborg.com/protective

~I

ESPOO: Keihäsrinne 3' 8 2, TEL: 09-5471500 FAX : 09-547 TURKU: Pääskykalliontle 13, 21420 I!.IETO TEL: 02-489500 FAX 02-4895011

Sukellus kelppimetsän poluilla oli jännittävää.

Kuva: Seppo Helle

juksaa ja sain saaliiksi sairaan ison ..... pohjan.

Kissakala!

Sukellusoppaan neuvomaan niemen nokkaan sukelsimme seuraavana päivänä. Jyrkänne alkoi pinnasta ja jatkui vähään reiluun kolmeenkymppiin, jossa oli mm. meriahvenia ja kissakaloja.

Paikassa oli myös rasvakaloja, jotka olivat outoja, sillä ne möllöttivät

Sukellusreissu Norjaan Keväiselle sukellusretkellemme osallistuivat Seppo, Ilppo, Juhana, Petri ja Mikko. Retkieväiksi tyhjensimme Helsingin tukun makkaroista ja suklaasta. Lähtö oli tosin epävarmaa edelliseen iltaan asti, jolloin matka-auton vaihdelaatikko oli vielä auki. Kaikkien onneksi ihmemies Petri McGyver kuitenkin ko~asi sen.

Lapualta haimme kompuran ja kumpparin, jotka Kraaterisukeltajat ry Uohon Petri kuuluu) meille ystävällisesti lainasivat. Matka jatkuiVaasaan ja sieltä laivalla Uumajaan.

No~aan Kristiansundiin ajoimme yli yön. Tietullien kohdalla yksi viekas sukeltaja meni auton takaosaan Iymyämään, ja näin onnistuimme säästämään rahaa tärkeämpiin kuluihin. Perillä meitä odotti yllätys, sillä pääsiäisen takia oli kaikki lomamökki kylät suljettu.Ajelimme ristiin rastiin, kunnes löysimme Strömsholmenin Sjösportcenterin. Totesimme paikan mainioksi sukellustukikohdaksi ja aloitimme massiivisen tinkimisoperaation sadenkin hinnan tingittyä sopivalle tasolle.

Asetuimme taloksi ja kun olimme siirtämässä kompuraa asemiin totesimme sen kokeneen raskaita tappioita matkan aikana. Ilmansuodattimen putki oli katkennut mutta korjasimme sen kätevästi jeesusteipillä, pätkällä narua ja pyhän hengen voimalla. Jeesus-teippi oli muu-

tenkin reissussa ahkerasti käytössä.

Ko~asimme sillä myös kumiveneen pohjan ja särkyneet räpylänsoljet.

Koottuamme kumiveneen päivä oli jo ehtinyt niin pitkälle, että ehdimme sukeltaa vain kerran, sukelluskeskuksen rannasta. Syvyyttä oli enimmäkseen alle kymmenen metriä, mutta dyykki oli silti varsin vaikuttava, sillä pohjasta löytyi elämää aivan eri tavalla kuin Suomesta. Heti, kun panin pään veden alle, törmäsimme merisiiliin ja sen jälkeen sukellus sujui rapuja ja meritähtiä tutkiessa. Näkyvyyttä oli parhaimmillaan kymmenisen metriä.

Noin sadan metrin päässä rannasta oli hylky, jonka aluksi katsoimme peruslautakasaksi, mutta kuultuamme sen olevan parisataa vuotta vanha viikinkilaivan hylky, mielenkiinto heräsi uudella tavalla. Illalla sukelluskeskuksessa esiteltiin delfiinielokuvia laajakankaalle.

Sukelluskeskuksen henkilökunta jakoi avoimesti tietoa lähellä sijaitsevista sukelluskohteista. Saimme lainaksi mapin, jossa oli kuvia parhaista sukelluskohteista, niiden kuvaukset ja sijainnit.

Merisiilien uusi koti Seuraavana päivänä kävimme sukeltamassa paikassa, jossa kasvoi runsaasti kelppiä. Sukeltelu "polku-

ja" pitkin tiheässä kelppimetsässä oli jännää! Illalla kävimme vielä yösukelluksella, jolloin löysimme hylättyjä rapumertoja roikkumassa kannatinnarusta parin metrin korkeudella pohjasta. Ne olivat kasvaneet täyteen levää ja merisiilit pitivät majaansa niissä. Näimme myös maailman laiskimman kalan, simpun.

Se on ilmeisesti varma suojaväristään, koska ei sananmukaisesti eväänsä liikauttanut. vaikka sen nosti pohjasta. Paikalla hengaili myös paljon rapuja, tapasimme mm. melkein lautasen kokoisen herra Taskuravun.

Seuraavaan aamuun heräsimme puolen päivän aikaan, ja kun olimme reippaasti hieroneet unihiekat silmistämme, lähdimme innosta puhkuen sukeltamaan tulomatkalla bongaamaamme hylkyyn. Se oli mitättömän kokoinen ja hajalla, mutta siellä oli hyvä ottaa valokuvia koska valo riitti matalalla hyvin. Urheat kalamiehetkin saivat paikalta pari kampelaa evääksi.

Päivän toisen sukelluksen teimme Alppetoppenilla, vedenalaisella karilla, josta jatkuu rinne ainakin neljäänkymppiin. Törmäsimme isoon turskaparveen, jotka eivät juurikaan säikkyneet sukeltajia, vaan päästivät uteliaan sukeltajan jopa metrin etäisyydelle. Kävin seuraavana aamuna aikaisin paikalla uittamassa turska-

pohjassa kuin ylensyöneet porsaat, eivätkä juuri uiskennelleet. Ne olivat muutenkin aika kummallisen muotoisia ja näköisiä.

Joissain vaiheessa joku sai päähänsä, että kokeillaan valmistaa merisiileistä muhennosta, ne kun kuuluvat oleva ranskalaisten kulinaristien herkkua. Yhden koesiilin jälkeen herkuttelijatkin ymmärsivät, ettei siilejä sovi syödä ja ajatus jäi onneksi sikseen. merisiilit herättivät myös syvällisiä pohdintoja siitä, että hylkääkö merisiili kasvaessaan kuortaan?

Seuraavana aamuna, noin kelo puoli yksi, reippaat sukeltajat alkoivat pikkuhiljaa valmistella sukeltamaan lähtöä. Petri, Ilppo ja Juhana lähtivät tutkimaan Pekonikenttä -nimistä hylkyraatoa, ja varsinaiset sankarisukeltajat, eli Seppo ja minä lähdimme nostamaan edellisellä sukelluksella löytynyttä punttivyötä.

Pekonikenttä oli kuulemma mainio hylky.

Hamstrausta virrassa Päivän seuraava sukellus tehtiin tukikohdasta kivenheiton päässä sijaitsevaan virtaan. Virta oli kapeassa salmessa ja se meni lasku- ja nousuveden mukaan eri suuntiin.

Virta kuljetti sukeltajaa noin puoli

kilometriä ja oli parhaimmillaan niin voimakas. että sitä vastaan uiminen olisi ollut meille treenatuille atleeteillekin melko vaativa suoritus. Kumivene seurasi siis aina pinnasta käsin sukeltajien kuplia ja poimi heidät kyytiinsä sukelluksen päätteeksi.virrassa oli paljon elukoita. joita ei muualla näkynyt. Tapasimme mm. pehmytkoralleja. joita kutsutaan deadmans handeiksi. Virran toisessa päässä oli pohja täynnä uistimia.

Sieltä niitä pystyi keräilemään kuin kaupan hyllyltä. Rannalle oli nimittäin rakennettu liikuntavammaisille onkipaikka. ja sen edustalle oli jäänyt paljon uistimia.

Ensimmäinen sukellus siellä oli painajainen. koska taskut tulivat täyteen uistimia. Ja vielä kun molemmat kädet olivat täynnä uistimia. ei niitä enää pystynyt keräilemään. vaikka pohjakin oli niitä vielä täynnä... Seuraavalle sukellukselle otin laukun mukaan ja keräsin sen täyteen. yhteensä seitsemän kiloa uistimia.

Virta oli niin heikko. että sukelsimme peräti kolme kertaa peräkkäin.

Paikka ei tosin ollut kaikkein turvallisin sukelluspaikka. sillä yhden sukellusparin poijuköysi sotkeutui salmen läpi kulkeneeseen köyteen.

ja virta oli paina köyteen sotkeutuneet sukeltajat pinnan alle näiden noustessa pintaan. Tilanteesta selvittiin kuitenkin säikähdyksellä.

Vaihteeksi hylkysukellus Altair-hylylle menimme keskuksen mukana. koska hylkyä oli vaikea löytää. ellei siellä ollut aikaisemmin käynyt.Altair on pohja ylöspäin makaava iso rautalaiva. jossa oli massiivinen nelilapainen potkuri vielä tallella. Kukin lapa oli melkein sukeltajan mittainen. Hylky sijaitsi vähän reilun kolmenkymmenen metrin syvyydessä. Ensimmäinen sukellusparini uuvahti kesken kaiken valittaen pahaa oloa ja jouduin hakemaan vaihtoparin pinnasta. Hänkin tosin pian väsähti pahaa oloa ja kylmää valittaen. ja koska veneessä ei ollut norjalaisten padi-pellejen lisäksi muita vaihtomiehiä. loppuivat minunkin sukellukseni siihen.

Illalla Seppo ja Juhana kävivät vielä sukeltamassa lahdella ja näkivät (kuulemma) valtavan kissakalan.ltse pääsin kokeilemaan skurf-boardia. jonka Björn minulle ystävällisesti lainasi. Se on surffilaudan ja wake-boardin sekoitus ja kokeile-

minen oli hauskaa. vaikken mikään mestari ollutkaan.

Seuraavana aamuna kävimme sukeltamassa drop-off -tyyppisessä paikassa. Paikka on tosi jyrkkä rinne. parinkymmenen metrin päässä rannasta pohjan voi bongata 140 metrin syvyydessä. Emme tosin voineet sukeltaa ihan pohjaan asti. sillä kelloni ei siedä yli sadan metrin syvyyttä... Dyykki oli sairaan siisti. Rinteessä viihtyi näet paljon jos jonkin näköisiä kummajaiskaloja ja paljon rapuja. Yksi rapu ei sietänyt käpelöimistäni ja protestoi aimo nipistyksellä sormien päähän.Yllätyin ravun saksien voimaa. sillä se puristi reiän sekä seitsemän millin vahvuiseen hanskaan että sormen päähän. Hienon sukelluksen jälkeen olimme valmiit pakkaamaan kamat kasaan.

Takkuinen kotimatka Haikeiden jäähyväisten jälkeen nostimme kytkintä ja sanoimme heihei No~an kirkkaille vesille. kissakaloille ja hylyille. Matkan Kristiansundista Uumajaan kului aikaa parikymmentä tuntia. Matkan varrella pidimme pari lepo-. ruoka- ja autonrassailutaukoa. Pakettiauton ve-

toakseli nimittäin tippui tielle kello kolme yöllä. Tuplaseiskat osoittautuivat käteviksi auton pukeiksi ja niiden ansiosta tähtimekaanikkomme Seppo korjasi vetoakselin alle tunnissa. Muuten ajomatka sujui kommelluksitta. jos ei lasketa mukaan kahta kertaa jolloin bensa pääsi loppumaan.

Pysähdyimme kerran myös no~a­ laiselle nakkikioskille soittamaan suutamme ja toteamaan. että norjalaisista grilliruuista ei ole mihinkään!

Laivamatka sujui tuttuun tapaan leppoisasti seisovassa pöydässä ylen syöden. Emme myöskään unohtaneet tax-free -ostoksia. sillä kunnon sukeltajina tiedostimme a.d:n tähdellisyyden.

Koska laiva oli perillä vasta myöhään yöllä. yövyimme Petrin mökillä ja aamulla lähdimme kohti Helsinkiä. Matkalla palautimme lainaamamme varusteet Kraaterisukeltajille. Heille vielä suurkiitos tavaroiden lainasta!

Matkan kokonaiskulut olivat noin 2000 mk per nenä. johon sisältyi ruuat, majoitus. matkat. ilmat, sukellusreissut, tuliaiset ja mutamat nakkikioskisafkat Q.1 Mikko Vartiainen

~SHERUlOOD

-.,SCUBA

INTEGROIDUT TASAPAINOLlIVIT

Gear To Take You There Zeagl9'S I nregrared Release Systems glve Ihe diver a means of easily looding and removing weights from the 00 and of releasing weights in an emergency.

Both the patented Rlpcord System and the ZI~Touch System release welghts more reliably and from more positions than a conventional belt wilh less risk of entanglement. Unlike a weight ® belt buckle, which con get hid- The first reg ulator createu specifically for cold water diving, the den under your Be vest or move, Blizzard Is the firsl choice of cold water divers everywhere. Its around on your body, Zeagle 's plated fins and heat slnk retain the warmth of your exhaled breath to help prevent freeze-up or second stage free flow. The sealed Integrated Weight System first stage prevents water from entering, practically eliminating doesn't moveyou always know the chance of freeze-up. where it iso Your regulator operates smoothly regardless of the temperature.

d

Blizza(l

Ranger www.ip-a ency.fi

'

Regu,ator

MAAHANTUOJA: IP-AGENCY OY , Palokärjentie 5 - Espoo, puh. 040 501 4012, fax (091 585 5050 JÄLLEENMVYJÄT: HELSINKI: Nordic Oive In, Sea Safety Scandinavia HÄMEENLINNA: Padi Pirttilä JOENSUU: Eräraate JYVÄSKYLÄ: Jyväskylän Fitness Factory KASNÄS lDragsfjärdl: Kasnäs Water Sport LAHTI: UW Actions OULU : Nautilus PORI: West Coast Oiving Center TORNIO: Tornion Sammutinhuolto ja Tarvike

Hylky-ja luolasukelluksia Kyproksella Porvoolaisten sukellusretki Varhain heinäkuisena maanantaiaamuna parinkymmenen hengen seurueemme starttasi Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Kyprosta.

Mukana oli Porvoon sukelluskerho Murenan innokkaita sukeltajia perheineen. Suuntanamme oli Kyproksen Ayia Napa, josta käsin kaikki sukelluksemme oli tarkoitus tehdä.

Ryhmän vetäjämme Hans oli jo etukäteen ollut yhteydessä Ayia Napassa sijaitsevaan sukelluskeskukseen, Sunfish diversiin, ja hoitanut käytännön jä~estelyt, joten me muut pääsimme nauttimaan sukelluksista. Hans oli käynyt aiemminkin sukeltamassa Kyproksella asioiden silloinkin Sunfish Diversin kanssa, joten meidät muutin otettiin vastaan kuin vanhat ystävät.

Majoituimme kolmeen eri hotelliin, jotka olivat kävelymatkan päässä sukelluskeskuksesta. Oli myös helpotus, ettei omia tavaroita tarvinnut raahata joka päivä hotelliIle ellei välttämättä tahtonut - sillä tavarat saattoi jättää turvallisin mielin sukelluskeskuksen tiloihin. Käyttöömme oli varattu autot ja kuljettajat, joten sukelluskohteisiin pääsy sujui kätevästi. Liikenne oli kyllä välillä aika hu~aa ja tiet sukelluskohteisiin usein huonossa kunnossa, mutta meistä heikkohermoisimmatkin selvisivät ilman suurempia traumoja.

Kalatuttavuuksia Ensimmäisenä aamuna suuntasimme Green Baylie, joka oli hyvä aloituspaikka meille vasta-alkajille. Poukamassa oli hyvä testailla välineitä ja tunnustella, miltä tuntuu sukeltaa pitkästä aikaa. Itselleni oli ihana yllätys se, että näkyvyys oli niin hyvä.

Sukeltaminen oli upeaa, sillä tuntui kuin olisi uinut isossa akvaariossa

tarkkailemassa ympärillä uiskentelevia eri kokoisia ja värisiä kaloja.

Toiset kalat uivat pelokkaasti piiloon lämpimiin koloihin, mutta toiset tulivat tekemään tuttavuutta ja uteliaana tarkkailivat, että mikä kumma otus veteen oli tullut heitä katselemaan. Jo ensimmäinen sukellus Kyproksella sai minut vakuuttuneeksi siitä, että sukeltaminen kirkkaissa ja lämpimissä vesissä on sitä, mitä haluan tehdä jatkossakin.

Sukellusporukkamme koostuin hyvin heterogeenisestä joukosta. Mukana oli kouluttajatason porukkaa ja toisaalta meitä vasta-alkajia,joille kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Kaikki sukelluksemme teimme omalla porukalla eli emme tarvinneet sukelluskeskuksen oppaita kuin autonajoon kohteisiimme. Mielestäni tämä jä~estely oli erinomainen, sillä omassa tutussa porukassa sukeltaminen antoi meille vähemmän sukeltaneille turvallisuuden tunnetta, joka olisi varmasti puuttunut oudon porukan keskellä.

Rahtilaivan leposija Ayia Napan lähistöllä oli useita sukelluskohteita, joihin sukeltamisen saattoi aloittaa rannalta. Myöntää täytyy, että sukellusvarusteiden raahaaminen veteen saakka oli raskasta fyysistä työtä, ja juotavaa kului runsaasti ennen kuin oli itse onnellisesti varusteineen vedessä valmiina tutustumaan uusiin vedenalaisiin kohteisiin. Maasto rannoilla oli kivikkoista ja tarkkaan sai katsoa mihin astuu. Sukelluksen jälkeen vaikeatkin maastot unohtuivat ja mielen täytti vain upea tunne mahtavasta sukelluksesta ja kaikesta siitä, mitä oli vedessä nähnyt.Automatkaila takaisin Ayia Napaan kertailtiin

vielä sukelluskokemuksia ja muutenkin pidettiin yllä vahvasti huumoripitoista jutustelua.Yleensä sukellusten jälkeen kokoonnuimme vielä Androthea-hotellin terassille keskustelemaan sukelluksista ja muista mielenkiintoisista aiheista.

Koko sukellusporukka oli erittäin huumorintajuista väkeä, niinpä joka ainoa aamu oli ilo tavata koko porukka sukelluskeskuksessa ja aloittaa päivä heidän kanssaan sukeltamalla.

Useiden rannasta tehtyjen sukellusten lisäksi sukelsimme mereltä Larnakan edustalla makaavalle Zenobia-hylylle muutaman kerran.

Larnakaan, jolle oli vajaan tunnin ajomatka Ayia Napasta, ja sen jälkeen lyhyt venematka hylylle. Zenobia on ruotsalainen rahtilaiva, joka upposi lastissaan vuonna 1980.

Ankkuriköyttä pitkin oli helppo laskeutua hylyn kyljelle ja lähteä kiertämään sitä. Rekkoja näkyi kumollaan ja kettingeistä roikkumassa. Ja rikki menneistä ikkunoista saattoi kurkistella hylyn sisään. Hylyn lähettyvillä näin myös matkan suurimmat kalat ja yhden upean ison meritähden. Kalaparvia oli hylyn lähistöllä useita, ja totesinkin, että joka kerta hylyllä uudelleen vieraillessani näin uusia yksityiskohtia hylystä, erilaisia kaloja ja muita merieläviäSyvyyttä oli 18 - 41 metriä ja täällä huomasi selvästi, miten hyvä näkyvyys hämää, eli ei osaa rekisteröidä syvyyttä. Zenobialle sukeltamista voi suositella kaikille ja nähtävää riittää varmasti useammaksi kuin yhdeksi vierailukerraksi.

Turismiajajuhlaa Sukellusten lisäksi jäi aikaa myös tutustua Kyproksen vedenpäällisiin OSiin. Jotkut kiersivät saarta vuok-

ramotskareilla, mutta itse tein ystävieni kanssa tutustumisretken Larnakaan, ja loppui omasta kävimme vielä retkellä upeaan Troodosvuoristoon.

Yksi matkamme huippuhetkistä oli ryhmänjohtajamme Hansin 50vuotisjuhlien vietto paikallisessa ravintolassa. Ilta oli ikimuistoinen.

Kahden viikon matkamme aikana osa porukasta vaihtui ja saimme myös uusia sukeltajia seuraamme.

Hekin ehtivät sukeltaa useampia kertoja viikon aikana, sillä teimme useana päivänä kaksi sukellusta.Ayia Napan lähistöllä sijaitsevassa sukelluskohteessa riitti monenlaista nähtävää. Ainakin minulle oli varsinainen elämys sukeltaa Caves-nimisen paikan luolissa.

Kaksi viikkoa on mielestäni sopiva pituus sukelluslomalle Kyproksella.

Sukellusten lisäksi jäi aikaa myös muunlaisiin aktiviteetteihin. Suomesta on mahdollisuus ottaa yhteyttä Ayia Napan Sunfish Diverssukelluskohteeseen ja saada heiltä lisäinfoa. Minulle jäi matkastamme todella upea muisto, ja olen varma, että tulemme vielä tekemään lisää tällaisia sukellusmatkoja ulkomaille porvoolaisten sukeltajien kanssa.

Kiitän mukana olleita upeasta sukellusreissusta ja toivotan hyviä sukelluksia kaikille! ~ Virpi Leskelä

Sunfish Divers -sukelluskeskus e-mail: sunfish@cytanet.com.cy http://www.sunfishdivers.com

MAAKRAVUT RAAHEN MURSUJEN VIERAANA Keväällä 1999 tuli epämääräinen sähköposti Raahesta, Harilan Matilta. Siinä mainittiin leiristä, sukeltamisesta ja heinäkuisesta ajankohdasta. Aikani tutkailtuani kyseistä viestiä selvisi minullekin mistä oli kysymys. Olimme saaneet kutsun sukellusleirille Raaheen, Mursujen vieraaksi.

Perjantai 23.7.1999 Aamulla kahdeksan sukeltajaa kokoontui Joensuun Laitesukeltajat ry:n klubille Länsikadulle Joensuuhun. Matkanpäänä heillä oli Raahe ja Raahen Mursut.

Perillä Raahessa ilta alkoi kaikkien leiriläisten esittelyllä ja muilla virallisilla avajaisilla. Luonto näytti meille "maakravuille' , voimansa. Myrskyävä meri pauhasi kovalla voimalla estäen sukeltamaan pääsyn merelle.

Isännät ohjasivat kuitenkin leiriläiset läheiseen Iso-Kraaseliin nuotiolIe ja saunomaan sekä pitämään muuten yhteisiä hetkiä tutustuen toisiimme paremmin.

Maakravut loistivat jälleen tietomäärällään, ja menivät kesken savusanan lämmityksen istumaan lauteille saaden samalla todelliseen savusaunan.lsännät ihmettelivät meidän tapaamme savusaunomiseen.

Lauantai 24.7.1999 Aamu alkoi rauhallisempana kuin pe~antai päättyi - siis tuulen suhteen. Kaikki odottivat innokkaasti merelle pääsemistä. Aamupalan jälkeen aloimme siirtää sukellusvarusteita tukialus Mursu IV:seen.

Kaikkien iloksi meri oli tyyntynyt, jotta matkan teko kohti sukelluskohdetta, ketjuruoppaaja Herkulesta, saattoi alkaa.

Herkules, iso ketjuruoppaaja, oli vuokrattu Saksasta Hailuodon laivaväylän ruoppaukseen kesällä 1988. Ruoppauksen valmistuttua syksyllä, lähdettiin alusta hinaamaan takaisin Saksaan. Myrskyssä hinausköysi kuitenkin katkesi Kalajoen edustalla eikä uutta köyttä voitu kiinnittää ruoppaajaan kovan merenkäynnin takia. Herkules ajelehti pohjoiseen, kunnes kaatui Raahen edustalle ja upposi.

Herkules lepää pohjassa kaatuneena nojaten ketjutorniinsaVettä hyIyllä on maksimissaan 17 metriä ja ensimmäiset rakenteet tulevat vastaan noin neljän syvyydessä. Herkules on hyvä sukelluskohde. Sopii aloittelijoille ja mielenkiintoa riittää kokeneillekin. Pituutta hylyllä on n.

50 ja leveyttä noin 16 metriä.

Matkalla oli kuitenkin vielä jonkin-

moinen aallokko ja joidenkin sukeltajien elimistö alkoi tehdä vastaliikettä aallokkoon nähden. He päättivät yhdessä tuumin jättää sukeltamisen ja keskittyä kalojen ruokintaanValtaosa pääsi kuitenkin sukeltamaan. Sukeltamisen aikana merenkäynti kuitenkin paheni ja sukellukset jouduttiin keskeyttämään.

Saavuttuamme onnellisesti Mursulan eteen aloitettiin varusteiden huoltaminen. Huollon jälkeen oli aika lähteä täyttämään tyhjentyneet vatsalaukut kaupungille Kiinalaiseen ravintolaan.

Ilta alkoi Mursulassa puhdistautumisella iltajuhlaa varten. Isännät olivat jakaneet leiriläiset kolmeen ryhmään, jotka kukin laativat vähintään yhden ohjelmanumeron. Lisäksi paikallinen ohjelmatoimisto laulatti karaokea ja piti huolen musikaalista tuotannosta. Illan aikana oli myös mahdollisuus nauttia letuista ja erilaisista meren antimista, ilman ruokintaa. Kaikki muut yksityiskohdat jääköön leiriläisten keskeisiksi.

Sunnuntai 25.7.1999 Sunnuntaiaamuna merenkäynti oli vieläkin rauhallisempana. Kaikille tuli kiire laittaa varusteitaan lähtökuntoon merelle ja Herkulekselle.

Matka kohteelle meni lauantaita rauhallisemmin keinuen. Tällä kertaa kaikki mukana olleet pääsivät tutkiskelemaan Herkuleksen mielenkiintoista tekniikkaa.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja haikeasti pakkasimme autojamme kotimatkaa varten. Viimeisenä ohjelmassa oli lopettajaiset ja pitkä matka kohti Joensuuta.

Summa summarum Leiri oli todella hauska ja mielenkiintoinen. Meille "maakravuille" viikonloppu oli todellinen elämysmatka. Kaikki saivat kokea jotain semmoista, mitä ei aikaisemmin ole saanut kokenut. Joillekin se merkitsi ensimmäistä meri- ja hylkysukellusta. Oli meren käyntiä, kalojen ruokintaa, mutta ennen kaikkea oli hauskaa hyvässä seurassa Leirin järjestelyt olivat huippuluokkaa, kovasta tuulesta huolimatta. Kukaanhan ei luonnon voimille voi mitään.

Esitän kaikkien mukana olleiden puolesta suuret kiitokset Raahen Mursut ry:lle, leirin johtaja Mursulle Erland Erkka Forsenille, kaikille muille Mursuille sekä pienen pienille Mursuille ja lauantaina mukana olleille Torniolaisille sukeltajille eli KIITOS. Joensuusta mukana oli Mari Hiltunen, Ma~a Kaltiainen, Hanna Karhapää, Kaj Erlund, Mika Järvinen, Mikko Kervinen, Pasi Markkanen ja Ville Varis. ~ Pasi Markkanen, Joensuun Laitesukeltajat ry Tiedot Herkuleksesta: Juha Huhtala, Raahen Mursut ry Kuva Mika Koivisto

TULE SUKELTAMAAN KIRKKAUDESTAAN KUULUISALLE PURWEDELLE !

Järjestämme

EXTREME

~

Käytössäsi on -

opastetut sukellusretket ja -leirit kevättalvella avantosukelluksia 12 m pitkä ja 4 m leveä tukialus sukelluksen ja veneilyn hallitseva kippari paineilmakompressori runsaasti sukelluskohteita

Etäisyys esim. Helsingistä 350 km, Joensuusta 100 km

SLJKf t 1 U~ ... ',[ Iv,:VAIl U

PURUUEDEN RETKEILY TIMO JA EEVA TYNKKYNEN KESÄLAHTI Puh. 013-371793,0400-778439

http://personal .inet. fi/palvelu/puruvedenretkei Iy

SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

-~,.." ...

Ota tUIvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla . Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

..

1)

Lisenssi antaa taloudellista turvaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. My6s sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

POIUOIA-YHTIÖT ••

••

1<0ULUTUSPAIVA KAJAANISSA 27.11.1999 Scandie Hotel Kajanus, Koskikatu 3, Kajaani Pohjois-Suomen Koulutuspäivä pidetään 27. 1 1. 1999.

Paikaksi on tällä kertaa valittu Scandie Hotel Kajanus Kajaanissa.

Päivän hinta on 350 markkaa.

Se sisältää 10 esitelmästä koostuvan ohjelman lisäksi pienen aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvin lisukkeineen. Päivän tarjoilut on sisällytetty hintaan järjestelyjen sujuvuuden varmistamiseksi, mutta illalliskortti tulee ostaa erikseen.

Sen hinta on 80 markkaa.

IImoittautumiset ja illalliskorttitilaukset on tehtävä 12.1 1. mennessä SUSL:n toimistoon.

Huomaathan, että myös mahdolliset peruutukset on syytä tehdä määräaikaan mennessä. Muutoin SUSL perii täyden maksun.

Yöpymisvaraukset tehdään suoraan hotelliin. l(ö yhden hengen huoneessa maksaa 390 markkaa henkilöltä ja kahden hengen huoneessa 220 markkaa henkilöltä. ~otellin

yhteystiedot ovat seuraavat: p'ut\elin (08) 61641, fäX (08) 616 4505, e-mail kajaani@scandic-hotels.com.

OHJELMA 9.00 Ilmoittautuminen alkaa, aamupala 10.00 Avaus kouluttaja Jorma Onjukka, tekninen valiokunta 10. 15 Sukeltamisen suunta - SUSL vuoteen 2005 puheenjohtaja Jouko Laitinen, SUSL 10.45 Mitä tekee CMASI koulutuspäällikkö Mika Rautiainen, SUSL I 1. 15 Rebreatherit kouluttaja Teppo Kurki, Sukellusseura PSK Kupla 1 1,45 Miten Kajaanissa sukelletaanl koulutusvastaava Jouko Keinänen, Kainuun Urheilusukeltajat 12.00 Lounas 13.00 Muutokset vuonna 2000 (Aluekouluttajajärjestelmä, koulutuspäällikkö Mika Rautiainen, SUSL (Turvamääräykset, kouluttaja Jorma Onjukka, tekninen valiokunta 14.00 Norpat toimimaan ohjaaja Maare Siukola, nuorisovaliokunta 14.30 Seoskaasusukeltaminen ja sen turvallisuus seuroissa kouluttaja Teppo Kurki, Sukellusseura PSK Kupla 15.00 Kahvi 15.30 Sukelluskouluttajan ja -oppaan ammattikurssi kouluttaja Arto Sieppi,lnnofocus 16.00 Katsaus tapahtumaraportteihin koulutuspäällikkö Mika Rautiainen, SUSL 17.00 Luennot päättyvät 19.00 Illallinen

36

..

-.

-

ohjaajaa. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistosta ja sitten vaan perustamaan seuraan "Junior lifesaver Clubeja" ja suosio on taattu.

HALOO HALO

Puhelu O toimistosta

Henkilörekisterilaki muuttui 1.6.1999 lukien Suosittelen kaikille seuroille henkilötietolain 523-5291 1999 hankkimista tai lainaamista esim. ki~astos­ ta.

Liiton ylläpitämän jäsenrekisterin tarkoitus on ylläpitää liiton jäsenluetteloa, palvella Sukeltaja-lehden osoiterekisterinä, sekä ylläpitää tietoja ao sukeltajan sukellushistoriasta.

Liiton rekisterissä on vain syntymäaika, joka on erittäin tarpeellinen erottamaan samannimiset toisistaan. Henkilötunnusta käytetään vain vakuutuksen yhteydessä HETL 12 § mukaisesti.

Ansiomitalejaja merkkejä hakemaan Uudet hakemusohjeet ja -lomakkeet ovat valmistuneet. Seurojen olisi hyvä muistaa pitkään vapaaehtoista työtä tehneitä jäseniään.Tarvittaessa ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Sukelluskortit myöhässä Olemme todella pahoillamme korttien viivästymisestä. Haluamme korostaa. että syy ei missään tapauksessa ole kouluttajien.

Kansainvälinen liitto on päättänyt ottaa käyttöön uudet kortti pohjat.

Niissä mm ei ole enää kuvaa. kouluttajan nimi on myöskin uusi lisäys.

Suomen suurimmalle korttien toimittajalle olimme pieni asiakas(vert. esimerkiksi K-kortti) ja palvelukäytäntö sen mukainen.Anteeksipyyntömme on vilpitön.

Uusia seuroja Vaajakosken Uimaseura. Vaajakoski Team Kampela. Helsinki Sukellus-Hossa. Suomussalmi Kyröskosken VPK:n sukeltajat. Kyröskoski

Uusi toimihenkilö toimistoon Toimistossa on aloittanut 10 kkn työsopimuksella Sisko Wiren. Riku Verkko mäen tehtävät on jaettu niin. että aamupäivän hän toimii asiakaspalvelutehtävissä ja iltapäivät on omistettu nuorisotoiminnalle.

Hämeenlinnan Kisa ry. Hämeenlinna ScubaDo. Tampere

Kaikki haluavat aarresukeltajaksi Sukeltaminen on saanut mittaamattoman määrän julkisuutta Vrouw Marian löytymisen jälkeen.

Lisäksi Merimuseossa. Suomenlinnan museossa ja Sotamuseossa on ollut uskomattoman upeita näyttelyitä kesän aikana. Sukeltajien joukossa on huippuosaajia. Salosen Kallen piirrokset kesän huippulöydöstä ja Roope Flinckmannin piirrokset sotamuseon näyttelyssä.

Kuorma-autot Hindenburgin kannella näin eka kertaa. itse kun en ole paikan päälle päässyt niitä ihailemaan.

Tästä kaikesta on seurannut se. että kursseille suorastaan tulvii väkeä. en muista. että seurat olisivat aloittaneet kurssejansa kovin usein jo elokuussa. nyt on asia aivan toisin.

Kansainvälistä kilpailumenestystä Räpyläuimarit ovat menestyneet maailmalla. aikuisten EM-kilpailuista tuliaisena oli EM-pronssi ja nuorten MM-kilpailuista MM-hopeaa.

Hyvä pojat ja kiitos.

Uusia mielenkiintoisia juttuja tulossa!

Erityisryhmien kouluttajakoulutus on vihdoin saatu käyntiin.Tänä syksynä vielä koulutetaan ja perehdytetään noin viisi sukelluskouluttajaa toiminaan liikuntarajoitteisten kanssa allasolosuhteissa. Myöskin introsukellus jä~estetään uimataitoisille liikuntarajoitteisille vielä tänä syksynä.

Lisää infoa myöhemmin.

Lasten hengenpelastusopetus on myöskin lähtenyt käyntiin. ensimmäiselle kurssille kutsutaan 10 NuoriSuomi koulutuksen saanutta

Ansioituneitajäseniämme Jari Hämäläinen Pieksämäen Urheilusukeltajat hopeinen Sirpa Marttinen pronssinen Veikko Marttinen pronssinen Tuomas Turunen.

Kuopion Urheilusukeltajat pronssinen Kari Kankkunen pronssinen CMAS****-kortti Jorma Karhuselle. Kuopion Urheilusukeltajat

Soitellaan - soitellaan

SUOMEN URHE/LUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N

Syyskokous 21.1 1.1999 klo 11.00 Rauman Ammatti-instituutin auditoriossa, Satamakatu 19 Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat sekä johtokunnan ehdottama liiton sääntömuutos.

Kokousedustajilla tulee olla mukana seuran virallisten allekirjoittajien allekirjoittama valtakirja.

Valtakirjojen tarkastus klo 10.00 - 10.45 Tervetuloa!

Johtokunta

O STETAAN - MYYDAÄN

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Ostetaan Citizen Aqualand 2 tai Analog aqualand, loistevalkealla kellotaululla.

0400-807 389

Myydään Ulkomaille muuton vuoksi Ursukin Heavy Light FZ kuivapuku, koko L, väri musta, neopreenihupulla ja kiinteillä 5-sormihanskoilla. UUSI ja KÄYTTÄMÄTÖN! Tingitty hinta 4000 mk. Marko Metsävainio 1PKS - Hyvinkää. puh. 050-453 4919, email: marko.metsavainio@fortum.com PullopakettiTechnisub 2 x 7 litraa, 200 bar. katso 7/98, pohjasuojat, automaattinen varailma, kantolaite h.

1800 mk. Myös vaihto käy. 0400807389 Sukelluslaite AGA-Airi (3.sa~a) 2 x

4 1/300 bar + käyttämätön kokomaski Mk II. Hinta 5000 mk. Puh. 0500-54 720

KUIVAPUKU, neopreeniä. P 040 560 3472 (Helsinki) AGA MK II jäätymissuojattu, silikonimaskilla, asennetut sivupainot.

Käytetty kaksi kertaa. Hinta 6000 mk. Tel. 0405457208, e-mail boriS@aland.net (svenska ei engelska) Myydään sukell ustoimintaan erinomaisesti soveltuvat Good Go AVOVENEETTW200 (6,06 x 2,21 m, Johnson I 15 hv, 800 kg) sekä TF 240 (7,32 x 2,36 m, Volvo Penta 150 hv, 1300 kg). Hp. 70.000/130.000 mk.

040 756 77891 Jukka Paatero.

Myyn erittäin hyväkuntoisen, kaksi kertaa käytössä olleen, Cressi Submärkäpuvun. Koko 38 (olen 167 cm pitkä). Pohjaväri tumman sininen, jossa aniliininpunainen raita.

Mukana tulevat myös hanskat ja sukat, sukissa kova pohja. Lisäksi myyn aniliininpunaiset avokantaiset räpyIät, koko 38-40. Koko paketin hinta 2.500 mk. Puh. 0500-425 0 I 0, Ulla.

I I I

LOKAKUU

23.

29.-31.

NS-CUP Räpyläuintileiri

Rauma Kouvola

MARRASKUU

20.

21.

26.

27.

I I I I I I

Rauman Laitesukeltajien 20-vuotisjuhla SUSL:n Vuosikokous Ohjaajakurssi, Lifesaver Kajaanin Koulutuspäivä

Rauma Rauma Tampere Kajaani

JOULUKUU

NS-CUP

4.

Tampere

TAMMIKUU 2000

8.-9 ..

15.

22.-23.

29.

Riksu-cup Uppopallon SM-sa~a Uppopallon mj-Ieiri Uppopallon I-divari

HELMIKUU

5.

11.-20.

12.-13.

19.2.

19.-20.

L ;6.

Uppopallon SM-sa~a Venemessut Uppopallon mj-Ieiri Helsingin Koulutuspäivä Uppopallon PM Uppopallon I-divari

--------

•

Helsinki Helsinki Oslo

I I I I I I I I I I .J

••••••••••••

Ansiomerkkiohjeetjulkaistaan tulevassa Sukeltaja~lehdessä

•

Pienikokoiselle naiselle SUKELLUSI

PAINOVY()PANKKI Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh 09-3481 2257.

TUOTHAN AJOISSA PUKUSI HUOLTOON, SILLÄ PIAN TAAS SUKELLAT !

KUMISTA VARMUUTTA JO 26-VUOTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5 05830 Hyvinkää

Puh./fax (0 19) 454 597

OSOITTEEN MUUTOS Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa.

Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsen rekisteriin korjatut tiedot eivät korjaa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja.

Muuttajan nimi ...................................................................................................................................................................................

Vanha katuosoite ...............................................................................................................................................................................

Seura ....................................................................................................... Syntymäaika ..................................................................

JäsenlYhteyshenkilö/Koulutusvastaava/Nuorisovastaavavakuutus Uusi osoite .........................................................................................................................................................................................

Puhelin kotiin .....................................................................................................................................................................................

Puhelin työhön (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) .............................................................................

Muutos astuu voimaan .....................................................................................................................................................................

Postita osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20,00093 SLU, voit myös faxata ilmoituksen numeroon (09) 3481 2516.

I ~

o LI) LI)

0'1

e

LL

Q)

U

ro

Q. (/)

by Cressi Sub & Polarsukellus Oy

I

o

M

LI)

0'1

e

LL L..

*

ro ::E

I ~

II

-

..-== .1: -...~

oLI) o

N

Ul

, :::J

c::: (/)

X