Steveco 3 2017

henkilรถstรถlehti

3 | 2017

STEVECO

p ä ä k i rj o i t u s

Kyberiä ilmassa

S i s ä l ly s lu e t t e lo

Turvallisuuskampanjaan liittyen Stevecossa on meneillään panostuksia tietoturvaan, kyberturvaan ja tietosuojaan, jotka kaikki ovat osa turvallisuutta paitsi yleensä yhteiskunnassa, myös Steveconkin tapaisessa yrityksessä. Kun automatisaatio ja digitalisaatio astuvat yhä enemmissä määrin kuvaan mukaan työelämässä vaikuttaen tapaan tehdä töitä ja työkaluihin millä työtä tehdään, on myös näiden työkalujen ”työturvallisuuteen” kiinnitettävä huomiota.

Tuskin kukaan on välttynyt uutisilta tai uhkakuvilta, jotka em. asioihin liittyvät. Milloin on henkilötietoja päässyt internettiin tai roskalavoille paperimuodossa, työasemia kytketty bottiverkkoihin tai on jopa epäilyksiä jääkaappien tietoturvallisuudesta IoT:n myötä. Maerskin kokoisen yrityksen halvaantuminen kesällä globaalisti päiväkausiksi haittaohjelman päästyä tietoverkkoon ja työasemiin viimeistään herätti siihen minkälaisia vaikutuksia yrityksen toimintaan näillä asioilla voi olla.

Käsitteinä tietoturvallisuuden ja tietosuojan merkittävin ero yritysmaailmassa on, että kyberturvallisuus on erilaisia teknisiä menetelmiä ja käytäntöjä, joilla ulkopuolisten pääsy yrityksen tietojärjestelmiin tai tietojen pääsy vääriin käsiin estetään, käytännön esimerkkeinä palomuurit, virustorjunta ja kulunvalvonta. Tietosuoja tulevan EU tietosuoja-asetuksen perusteella tarkoittaa sitä, miten suojataan yksittäisen henkilön tai henkilöiden tietojen pääsy ulkopuolisille tai ettei henkilötietoja ole turhaan yrityksessä käytössä tai säilytetä ilman selkeää tarvetta.

Kyberturvallisuuden osalta Steveco osallistui satamaoperaattorin roolissa valtioneuvoston kanslian yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisten toimijoiden kyberturvallisuusselvitykseen. Yleisenä havaintona oli internetin nouseminen yhteiseksi haavoittuvuustekijäksi mm. rahaliikenteen, energiatuotannon ja lentoliikenteen kannalta. Stevecon osalta se tarkoittaa, että internetin kaatuessa tai halvaantuessa mm. sähköpostiliikenne ja edi/xml -sanomaliikenne lakkaavat, jolloin tavaravirtoihin liittyviä tietoja ei enää saada tai voida lähettää. Tämän vaikutukset ovat varsin raflaavat. Valtio onkin perustanut erityisen kyberviraston miettimään miten internetin toimivuus taataan Suomen osalta.

Stevecossa tehtiin vuonna 2003 ensimmäinen tietoturvariskikartoitus, jossa analysoitiin erilaisia riskitekijöitä satamaoperointitoiminnan jatkuvuuden kannalta.

Kartoituksen perusteella aloitettiin mm. palvelin- ja tietoliikennepalveluiden ulkoistaminen, jolla päästiin tuettuun 24/7 -toimintaan. Kartoitus päivitetään vuosittain tilanteen mukaiseksi. Tietoturvallisuuden osalta nyt on meneillään mm. uuden palomuuripalvelun ja tarjoajan käyttöönotto, jonka myötä saadaan suorituskykyä ja uusia työkaluja verkkoliikenteen seurantaan ja analysointiin.

Meillä on meneillään myös HR-osaston kanssa erillinen EU tietosuojalain voimaantulemiseen liittyvä projekti, jonka tuloksena saadaan dokumentoitu tilannekuva ja prosessi lain vaatimusten täyttämisestä Stevecolla sekä nimetään tietosuojavaltuutettu, joka valvoo erilaisten henkilötietojen oikeanlaista käyttöä ja tekee ilmoituksen havaituista tietoturvaloukkauksista.

Työntekijöille tullaan tekemään erilaisia tietoiskuja tietoturvasta ja tietosuojasta. Intranetistä tietohallinnon sivuilta löytyy jo nyt varsin kattava ”company policy” -ohjeistus asian tiimoilta. Tietosuojan osalta sinne lisätään ensi kevään aikana dokumentaatio ja ohjeita käyttäjille.

Jukka Soininen tietohallintopäällikkö

2

Pääkirjoitus ..................................... 2 Kolmossivun uutisia ...................... 3 Palvelusvuosijuhla ......................... 4 10 kysymystä kumppanille ......... 7 Stevecolainen: Esa Kuivanen ....... 8 Opiskelu rytmittää Miian ja Lauran arkea ................... 10 Meri opettelee tuntemaan satama-alaa ................................... 11 #Hästägejä ja laivan lastausta ..... 12 Älliä etsimässä .............................. 14 Työturvallisuus ............................... 15 Viikkopäiväkirja: Antti Sipola ........ 18 Syyskisan ratkaisu ja joulukisa .... 19 Sata kuvaa – sata ulkoilua ........... 20 Historian havinaa 1997 ................ 22 Joulutoivotukset ............................. 23 Ristikko ........................................... 24

Kansikuva: Janne Leppänen STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2017.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231, faksi 05 232 3205 Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle Päätoimittaja: Elina Harjama

Internet: www.steveco.fi

Toimitusneuvosto: Laura Hasko Heli Hyttinen Anu Karnaattu Anni Koivula-Knutas Anne Leppänen Marja Lähteenoja Elina Pajunen Ari-Jussi Paronen Petri Rantala Eija Suntio Antti Sipola Teijo Töttö

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.

kolmossivun uutisia

n Stevecon Oy:n hallituksen marraskuun kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan uudeksi puheenjohtajaksi Veli-Jussi Potkan. Aiempi puheenjohtaja Asser Ahleskog jatkaa hallituksen jäsenenä.

Veli-Jussi Potka Stevecon hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi

Veli-Jussi Potka oli Steveco Oy:n hallituksen jäsen vuosina 1993 – 2011 Stora Enso Oyj:n edustajana ja hän palasi Steveco Oy:n hallitukseen uudelleen keväällä 2017. Stora Enso Oyj:ssä Veli-Jussi Potka toimi sekä taloushallinnon että pakkausliiketoiminnan johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän työskentelee itsenäisenä konsulttina ja on Potka Partners Oy:n toimitusjohtaja.

Satamamiljöö on Pitkäselle varsin tuttu

Lauri Pitkänen aloitti Saimaa Terminalsin tuotannonsuunnittelijana Haminassa marraskuussa.

n Lauri Pitkänen aloitti tuotannonsuunnittelijana Oy Saimaa Terminals Ab:n Haminan yksikössä marraskuun puolivälissä. Pitkänen valmistui logistiikkainsinööriksi vuonna 2003 ja on sen jälkeen ja opiskeluaikanaankin työskennellyt satamamiljöössä ihan viimeisiä aikoja lukuun ottamatta. Saimaa Terminalsille hän siirtyi maakaasuputkitehtaalta.

– Olen ollut Nurmisella, Stellalla Kantasatamassa ja Hietasessa pyörittämässä autobisnestä, myös Valdoringilla, siihen saakka, kun liikenne alkoi hiljalleen hiipua. Voisi sanoa, että siirryin Suomen pienimmästä ahtausliikkeestä Suomen suurimpaan.

– Opiskeluaikana tein kesätöitä rullakontitusten tarkastajana ja Kotkan sataman nostureitakin olen aikanaan korjaillut.

Putkitehdas oli kyllä ihan erilainen työympäristö kuin satama.

– Paljon on opeteltavaa, että tietää oikeat kontaktit ja paikat sekä työtavat ja tutustuu uusiin ihmisiin, vaikka minulla entuudestaan onkin paljon tuttuja stevecolaisten keskuudessa.

Pitkänen on kotkalainen ja koripallotaustainen. - KoPon miehiä, hän naurahtaa.

Oman pelaamisen ohella Pitkänen valmentaa 08-syntyneiden poikien korisjoukkuetta KTP:n väreissä ja 11-syntyneiden poikien futisjengiä Kotkan nappuloissa. Omat pojat pelaavat näissä joukkueissa: kaksoset korista ja kuopus jalkapalloa.

– Mahdollisimman paljon yritämme myös olla mökillä Tammiossa. -eh

Päivi pyörittää nyt resursseja n – Paljon on uutta opeteltavaa, mutta työ on mielenkiintoista ja päivät menevät nopeasti, kertoo marraskuun alussa palkanlaskijan tehtävistä resurssikeskukseen resurssikoordinaattoriksi siirtynyt Päivi Kiviranta.

Päivillä on metsätalousinsinöörin koulutus. Hän työskenteli jonkin aikaa sahoilla, mutta 2005 oli edessä ihan toisenlaiset kuviot ensin HMT:n ja sittemmin Stevecon tuotannonsuunnittelijana Haminassa.

Pääkonttoriin palkanlaskijaksi Päivi siirtyi vuonna 2013.

Työ tuotannonsuunnittelijana ja nyt resurssikoordinaattorina ovat Päivin mukaan kaksi eri maailmaa.

– Tuotannonsuunnittelussa askaroidaan lastien parissa, mutta tässä palettia pyörittävät henkilöresurssit.

Alkuvaiheessa Päivi on tehnyt töitä päivävuorossa. - Siirryn vuoroon, kunhan ensin opin kaikki työt. -eh Päivi Kiviranta siirtyi resurssikoordinaattoriksi marraskuun alussa laskettuaan stevecolaisten palkkoja reilun neljän vuoden ajan.

3

Palvelusvuosijuhla

Kotkan Höyrypanimolla 7.11.2017

Steveco Oy;n ja Suomen Satamatekniikka Oy:n palvelusvuosijuhlaa vietettiin perinteisin menoin Kotkan Hörypanimolla marraskuussa.

Palvelusvuosijuhlakuvat: Janne Leppänen

30 vuotta Heikki Jääskeläinen Juha Dufva Janne Eerola Jukka-Pekka Eerola Juha Gertsch

Kimmo Heiliö Markku Hyytiäinen Arto Jämsen Kari Järvinen Pasi Järvinen

Markku Kurvinen Klaus Laine Pekka Lindholm Juha Nyholm Vesa-Heikki Renlund

4

Kari Saari Hannu Vanhala Jari Virolainen

Toimitusjohtaja Henri Kuitunen totesi tervehdyspuheessaan, että vuosi on ollut hieno: Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä ja talouden pyörät ovat lähteneet liikkeelle. – Se on tarkoittanut työtä Stevecolle ja kaikille stevecolaisille.

40 vuotta Ritva Johansson

20 vuotta Kimmo Anttila Anssi Hellberg Kimmo Hanttu Tommi Honkanen Jarkko Hulmi

Petri Hurtta Marko Härmä Piia Karppanen Kari Korjus Tommi Luukkonen

Petri Lääti Toni Oleander Miia Timperi Mika Tulikoura Jani Turkia

5

Pekka Ulmanen Petri Vehviläinen Tuula Villi Mika Vulkko

10 vuotta Anni Byckling Rami Heikkinen

Lena Laine Ville Paronen Sari Puonti

Tomi Rautio Helena Rytinki

Suomen Satamatekniikka Oy 10 vuotta 20 vuotta Jaakko Hankavuori Jukka Husu Tiina Holanti Olli Laakso

6

Teemu Ahtiainen Jari Tilli Jani Turtiainen

10

yhteistyössä

kysymystä kumppanille

Lotta Roos Arctic Container Oy / MV Container Service Group Oy

5. Mitä harrastat vapaa-ajalla?

Sisustan ja vietän aikaa perheeni kanssa

1.Kuka olet, mitä teet?

Lotta Roos, toimitusjohtaja

7. Mistä jouluruoasta pidät eniten?

Kalkkuna, jonka itse valmistan

2. Mikä on vaikuttanut ammatin valintaasi?

Haluan vaikuttaa asioihin ja oppia uutta

8. Mitä olet toivonut Joulupukilta?

En vielä mitään (haastattelu tehtiin 1.12.)

6. Miten vietät tulevaa Joulua?

Perheen kanssa rauhallisesti

9. Jos voisit olla supersankari, kuka olisit?

Hit Girl

3. Mistä pidät eniten työssäsi?

Vaihteleva työ, ei ole kahta samanlaista työpäivää

10. Mitä odotat tulevaisuudelta?

Rauha maassa ja kaikilla hyvä tahto

4. Oletko hyvä ongelman ratkaisija?

Koen olevani, haen perusteet asioille ennen ratkaisua

Teksti: Vesa-Heikki Renlund Kuva: Lotta Roosin arkistosta

7

Teksti: Annamari Typpö

Kuvat: Esa Kuivanen, Annamari Typpö

stevecolainen

Tanssiharrastus on hyvää vastapainoa työlle, sanoo Vuosaaressa ahtaajana ahkeroiva Esa Kuivanen.

Esa ja tanssipari Leena Pirjamo Marseillen MM-kisoissa lokakuussa 2017.

Rock

rohkeutta

and roll on ollut osa Esa Kuivasen elämää 70-luvun lopulta lähtien, jolloin hän innostui Teddy & The Tigersin innostamana 50-luvun musiikista. Pitkään kyse oli vain musadiggailusta; tanssi tuli mukaan 2000-luvun alkuvuosina.

and rollin tahdissa. Tanssiote on avoin, ja oleellista on eläytyminen, improvisointi ja tulkinta.

Työssä kuin työssä on tietysti välillä huonojakin päiviä. Hyvä harrastus auttaa pääsemään niistä yli.

– Jivestä olin kuullut, mutta boogie woogie oli minulle uutta. Ilmoittauduin kuitenkin alkeisiin ja sille tielle jäin.

– Ilman tanssimista elämä olisi aika tylsää, kun olen tällainen yksineläjä. Olen saanut älyttömän paljon kavereita tanssipiireistä, Esa kertoo.

– Erosin vuonna 2001 ja keksin, että tanssiharrastuksen avulla voisi päästä tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen, tuolloin Haminassa asunut Esa paljastaa.

Musiikki nostaa fiilistä Ahtaajan työt Esa aloitti vuonna 1984 Haminassa, ensin tilapäisenä, sitten oppisopimuskoulutuksen kautta vakituisena vuonna 1988. Vuosaaressakin on vierähtänyt jo yhdeksän vuotta. Alalle hänet houkutteli ahtaajana niin ikään työskennellyt isä.

Tie vei ensin lavatanssikurssille. Varsinaiseksi kohtaloksi koitui Tykkimäen lavalla Kouvolassa silmiin osunut ilmoitus tanssiseura Kotkan Hyrrien boogie woogie -kurssista. Boogie woogie on paritanssi, jota tanssitaan alkuperäisen rhythm and bluesin ja swing-pohjaisen rock

– Satamailmapiiri on aina ollut mieluisa.

Työympäristö on terve ja porukalla hyvä huumori, Esa kiittää.

8

Harrastus on hyvää vastapainoa raskaalle ahtaajan työlle.

– Olen pääasiallisesti ulkotöissä puortimiehenä. Seisoskelen päivät pitkät laivan kannella tai laiturilla radiopuhelin kädessä ja kypärä päässä, kelillä kuin kelillä. Siinä pysyy virkeämpänä kuin konetyössä, mutta jalkoihin se käy. Siksi on hyvä päästä illalla irrottelemaan.

Kun panee kunnon musat soimaan, alkaa fiilis nousta.

Kilpatanssi sytytti kipinän Boogie woogien makuun päässyt Esa jatkoi tanssimista Kotkan Hyrrien riveissä myös alkeiskurssin jälkeen. Helsinkiin muutettuaan hän löysi uudeksi seurakseen Suomen suurimman tanssiseuran Cometsin ja sieltä itselleen kilpatanssiparin. Harrastus siirtyi seuraavalle tasolle: kilpaura alkoi syksyllä 2013 senior-luokassa ja vei mukanaan.

– Se oli niin hauskaa, että kipinä syttyi, Esa nauraa.

Sittemmin tutuksi ovat tulleet niin SM- kuin PM-lattiatkin, ja kisoissa on käyty Tanskaa ja Norjaa myöten. Tähänastinen ura huipentui lokakuussa Ranskan Marseillessa järjestettyihin MM-kilpailuihin.

– Senioreilla ei ole virallista maajoukkuetta, mutta Suomella oli sinne kolmen parin kiintiö ja me pääsimme parini Leenan kanssa mukaan.

Sijoitus oli kovatasoisessa 24 parin kilpailussa toiseksi viimeinen, mutta kokemus Esan mukaan kiva ja opettavainen.

– Se oli sellainen tämän harrastuksen unelmajuttu.

Lenkkeilemällä lisätreeniä Juuri nyt Esa totuttelee uuteen tanssipariin. Harrastus vaatii sitoutumista eivätkä kaikki jaksa kovaa tahtia.

– Meillä on kilpatreenit kahden viikon välein. Jäsenmaksun maksaneet saavat lisäksi varata seuran salilta 1,5-tuntisia pätkiä kerran viikossa. Sitten on vielä kahden viikon välein yksityisopetusta sopimusvalmentajaparin johdolla. Hiomme kuvioita ja tekniikkaa, Esa kertoo.

Fyysisesti rankka tanssiharrastus vaatii hyvää kuntoa. Esa treenaa lenkkeilemällä. Silti intoa riittää myös tanssipaikkojen kiertämiseen viikonloppuisin.

– Käyn myös rockabilly-bileissä ja jamboreissa, joita järjestetään aika paljon Helsingissä ja lähiseudulla. Helmikuussa lähden Torremolinosiin rockabillyfestareille.

Esiintyminen innostaa MM-kisamatka ei sammuttanut Esan tanssijanoa. Kilpailuharrastus jatkuu uuden parin kanssa. Sijoitustavoitteita ei ole, tärkeintä on jatkuva kehittyminen.

Tanssiminen harjoittaa Esan mukaan myös aivoja, mikä ei ole huono juttu työnkään kannalta.

– Töissä pitää olla tarkkana, ettei käy vahinkoja.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin tanssin tuoma ilo ja rohkeus.

– On kivaa päästä esiintymään yleisön eteen, kun on ensin päässyt jännityksestä eroon. Olen vähän lapsenmielinen ja uskallan heittäytyä. En enää mieti, mitä muut ajattelevat, Esa sanoo.

Muita ahtaajia tanssilattioilla tapaa harvoin. Yhden työkaverin Esa on onnistunut houkuttelemaan mukaan. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä aloittaa.

50-lukuinnostus näkyy myös Esan kotona. Seinillä on muun muassa suursuosikki Elviksen ja Marilynin kuvia

9

– Minäkin aloitin yli nelikymppisenä, Esa muistuttaa.

Laura Vanhala on tuore stevecolainen: hän aloitti toukokuussa kesätyöt laskutuksessa ja tuli syyskuun lopussa valituksi haussa olleeseen laskuttajan tehtä-

Opiskelu rytmittää nyt Miian ja Lauran arkea

Opiskelu työn ohella, lähiopetuspäivät sekä omaehtoinen ilta- ja viikonloppulukeminen, on kova ponnistus, joka vaatii luonnetta ja kovan motivaation läheisten tukea unohtamatta. Stevecolla on paraikaa kaksi laskuttajaa, joiden aiemmista opiskeluista on vierähtänyt jo vuosia, mutta nyt se täyttää heidän vapaa-aikaansa.

– Elämä on töissä käyntiä ja opiskelua.

Jos on joitakin muita suunnitelmia, ne pitää sisällyttää hyvissä ajoin aikatauluun, sanoo Miia Hassel-Lindström.

– On pakko ajatella, ettei tämä ole ikuista, jatkaa Laura Vanhala.

Maanantaisin ja tiistaisin työpäivän päätyttyä Laura hurauttaa autolla Haminan sijasta Porvooseen, jossa hän opiskelee Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Tradenomiksi Laura valmistuu mitä todennäköisimmin keväällä 2019.

Kotkalaisen Miian perjantait tai lauantait tai molemmat ovat tästä syksystä alkaen kuluneet tietojohtamisen maisteriopinnoissa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja tarkoituksena on suorittaa kauppatieteiden maisterin tutkinto.

Intensiiviopetus on vain pieni osa koko touhua: käytännössä opiskeluun menee kaikki töiltä liikenevä aika, sillä 120 opintopistettä tulee saada kasaan kahdessa vuodessa.

Opiskelu on nyt erilaista Miia ja Laura ovat molemmat valinneet jo peruskoulun jälkeen astetta haasteellisemman opiskelun eli he ovat käyneet lukion ja kauppaopiston rinnakkain. Miia jatkoi opiskeluja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja valmistui vuonna 2005 taloushallinnon tradenomiksi.

Pari viikkoa ennen valmistumistaan hän aloitti työt Stevecon kirjanpidossa, josta siirtyi seuraavana vuonna laskutukseen.

Mikä sitten sytytti kipinän jatkaa opiskeluja 12 työvuoden jälkeen? - Haluan kehittää itsenäni ja saada paremmin esiin

10

vahvuuksia, joita en ole päässyt hyödyntämään.

Laura siirtyi ylioppilastodistus ja yo-merkonomin tutkinto plakkarissa työelämään. Hän työskenteli mm. huolitsijana Centoksella Haminassa. Centoksen vuosiin sisältyvät myös puolen vuoden pesti yhtiön Saksan toimipisteessä Hampurin liepeillä sekä esikoistyttären Emman syntymä vuonna 2008. Perhe kasvoi vielä kahdella tyttärellä: Aada syntyi 2011 ja kuopus Fiia 2014. Viime talven Laura oli perhevapaalla ja se oli hänestä hyvä tapa palauttaa mieleen opiskelurutiinit – Opiskelu on nyt erilaista kuin nuorempana, jolloin pyrkimys oli usein päästä mahdollisimman vähällä. Tämän ikäisenä opiskelun on aloittanut omasta tahdosta, eikä siitä muuten mitään tulisikaan. Välillä tulee kyllä mieleen, että olisihan tämän voinut aikaisemminkin tehdä.

– Halusin tradenomin tutkinnon tulevaisuuden turvaamiseksi, sillä sitä vaaditaan nykyisin joka paikkaan. Pyrin saa-

maan sellaiset arvosanat, että opiskelua voi myöhemmin vielä vaikka jatkaakin.

Järjestelyjä ja aikatauluttamista Työn ohella opiskelu vaatii järjestelyjä sekä luopumisia. Miia on useimmiten perjantait pois töistä ja ne päivät ovat hänen viime kesän lomapäiviään. Miia on laskenut niiden riittävän läpi ensimmäisen opiskeluvuoden niin, että talviloman hän voi pitää varsinaisena lomana.

– Välillä viikonpäivien merkitys hämärtyy. Hyvä kun muistaa onko työpäivä vai ei. Kotona tähän järjestelyyn on sopeuduttu hyvin. Stevecolla ahtaajana työskentelevä aviomies Jani on hyvällä omalla tunnolla aamuvuoroviikoilla mennyt iltaisin harrastuksiinsa taatakseen opiskelurauhan ja joka toinen viikko hän on illat töissä, Miia toteaa.

Myös Lauran aviomies Simo tekee kaksivuorotyötä eli joka toinen viikko rientävät mummo ja kummit lapsenhoitoapuun, kun Laura on Porvoossa. – Viikolla illat menevät kuskatessa lapsia harrastuksiin ja viikonloppuisin teen koulutehtäviä. Toiset kurssit vaativat enemmän töitä ja toiset vähemmän. Ihmeen hyvin kaikki on sujunut, mutta pesistreenit kyllä lisäävät haasteita.

Pesäpallo pyörittää Vanhalan perhettä isoilla kierroksilla, sillä aviomies Simo pelaa HP:ssa ensi kaudella Superpesistä ja tyttäret Emma ja Aada ovat pesäpalloilijoita hekin.

Miialla ja Lauralla ei tällä hetkellä ole juurikaan aikaa omille harrastuksille.

– Käyn lenkkeilemässä ja pyrin järjestämään sille aikaa säännöllisesti, jotta päivät eivät mene vain sisätiloissa, Miia sanoo.

– Täytyy sanoa, että koulu on nyt päätoiminen harrastus ja sen ohella koitan välillä käydä kävelemässä tai juoksemassa. Ja pesäpallo on omalla tavalla minunkin harrastus, Laura toteaa. -eh

Meri opettelee tuntemaan satama-alaa ja stevecolaisia toimintatapoja – Minusta on ollut tosi mukavaa ja mielenkiintoista aloittaa stevecolaisten työterveyshoitajana. Satamaala ei ole minulle entuudestaan tuttu eli opettelen nyt hiljalleen Stevecon toimintatapoja ja tutustun henkilökuntaan, kertoo työterveyshoitaja Meri Koponen.

Hän aloitti Vuosaaren stevecolaisten työterveyshoitajana tänä syksynä.

Merin työterveyshoitajan ura alkoi vuonna 2011 ja sitä ennen hän työskenteli sairaanhoitajana Helsingissä eri osastoilla. Diacorilla hän ehti toimia työterveyshoitajana kolme vuotta ennen kuin Diacor ja Terveystalo yhdistyivät viime kesänä.

– Asun itsekin Vuosaaressa. Omaa työhyvinvointiani hoidan liikunnalla, terveellisellä ja säännöllisellä ruokavaliolla sekä luonnossa liikkumalla. Pyöräilen lähes kaikki työmatkat ja käyn kahdesta neljään kertaan viikossa kuntosalilla.

Lisäksi kiinnitän huomiota riittävään lepoon ja unen saantiin.

Vuosaaren yksikön henkilöstön työterveyden palvelupiste on Herttoniemen Terveystalo, mutta päivystystapauksissa on mahdollisuus käyttää myös muita Terveystalon toimipisteitä.

Kotkassa ja Haminassa päivystysvastaanotto Vuosaaren henkilöstölle tuotetaan ensisijaisesti Kotkan Työterveys Oy:n omilla asemilla kuten tähänkin asti. -eh

Opiskelevien laskuttajiemme Lauran ja Miian työpisteet ovat vierekkäin Kipparinkulmassa.

11

Meri Koponen aloitti Vuosaaren stevecolaisten työterveyshoitajana tänä syksynä. Toistaiseksi kukaan ei ole vielä houkutellut häntä trukin tai lukin kyytiin nosturiin kapuamisesta puhumattakaan. (Kuva: Petteri Lautamies)

#Hästägejä ja laivan lastausta

n Cursorissa vietettiin 22. marraskuuta Cursor kyläilee -päivää. Jalkauduimme päiväksi töihin seudun yrityksiin. Yritykset olivat saaneet itse kutsua meidät kylään, ja esittää samalla toiveita, millaisen cursorilaisen haluaisivat vierailulle. Steveco oli toivonut sosiaalisen median osaajaa, joka innostaisi työntekijöitä somettamaan ja bloggaamaan. Työskentelen Cursorin matkailupuolella (Visit Kotka-Hamina) kehittämishankkeiden sekä markkinoinnin ja sisällöntuotannon parissa, joten sain kunnian suunnistaa marraskuisena keskiviikkona Stevecon pääkonttorille.

Yläkuvassa Tiia-Mari Eilola ja Päivi Nygren-Laitinen kävivät läpi LinkedInin ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia.

Alakuvassa Janne Rintala näytti, millaisia laivan lastauksen etenemistä seurataan toimintakeskuksesta käsin.

12

KYLÄSSÄ Tämä oli minulle itse asiassa jo kolmas vierailu Stevecon huudeilla tänä vuonna.

Kesäkuussa kävimme kollegani kanssa tutustumassa Stevecon toimintaan Mussalossa ja Hietasessa. Heinäkuussa olin vastaanottamassa risteilijävieraita.

Nyt pääsin näkemään taas uusia puolia, kun Elina Harjama kierrätti minua taustatoimintojen parissa. Päivän tärkein työtehtäväni oli kuitenkin henkilöstön somesparraus.

seen. Työn puolesta tulee twiittailtua jo tarpeeksi, mutta esimerkin vuoksi päätin aktivoitua myös itse omalla Twittertililläni. En pidä Twitterin hektisyydestä, joten sen takia se ei kuulu suosikkeihini.

Onneksi nykyisin on olemassa TweetDeck, jossa voi valita esimerkiksi vain tietyt hästägit tai tilit, joiden twiitit näkee kätevästi yhdellä vilkaisulla ja kaikki ”turha” suodattuu pois.

#työntekijälähettiläs Työntekijälähettiläs. Somelähettiläs.

Kaikki ovat viestijöitä. Työnantajamielikuva rakentuu sosiaalisessa mediassa.

Varmasti melkein jokainen on kuullut edellä mainitut termit ja lausahdukset.

Työnantajastaan myönteistä sanaa sosiaalisessa mediassa levittävä työntekijä on kullanarvoinen. Enää ei riitä, että vain viestintäalan ihmiset jakavat edustamiensa yritysten sisältöjä, vaan kaikkien toivotaan viestivän.

Somettamisesta ja työntekijälähettiläsajattelusta ei myöskään kannata ottaa turhaa stressiä. Itse ajattelen monesti niin, että tärkein motiivini ei ole niinkään työnantajan edustaminen kuin se, että kehitän omaa osaamistani. Kuulun esimerkiksi oman alan ryhmiin Facebookissa ja Linkedinissä. Ryhmissä saan saman alan ihmisiltä monesti omiin töihini ideoita ja ratkaisuja, joita en välttämättä olisi koskaan itse tullut ajatelleeksi. Siinä sivussa luon tietysti myös jollain tasolla työantajamielikuvaa, mutta alkuperäiset tavoitteeni ovat täysin itsekkäät.

Aloitin päivän Kehittämis- ja laatupäällikkö Laura Haskon kanssa. Pohdimme yhdessä, miten Laura voisi hyödyntää ammatillisesti erityisesti Twitteriä ja LinkedIniä. Mietimme myös aiheita blogikirjoituksiin. Maallikkona osasin ehkä antaa uusia näkökulmia Lauralle tuttuihin aiheisiin. @haskolaura innostui lisäksi haastamaan @heikkijaaskela1:n twiittauskilpailuun! Kaksi viikkoa aikaa. Piste per twiitti. Lisäksi Elina antaa laatupisteitä. Palkintona Heikki tarjoaa lounaan.

Koska suutarin lapsilla ei ole kenkiä, niin enpä ole itsekään aiemmin Twitterissä käyttänyt henkilökohtaista tiliäni muuta kuin tiettyjen keskustelujen seuraami-

Moni miettii myös, että missä kanavissa pitää olla? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. LinkedIn on ikään kuin CV ja Twitter taas hektisempi kanava, jossa käydään keskustelua ajankohtaisista asioista. Facebook on monelle varmasti henkilökohtaisin kanava, mutta toisaalta sielläkin voi olla esimerkiksi oman alan ryhmiä, joissa käydään hyvää keskustelua ja jaetaan alan kuulumisia. Kaikissa kanavissa ei tarvitse olla. On parempi olla kunnolla edes yhdessä kuin vasemmalla kädellä kaikissa. Itselle luontevimmat kanavat löytää vain kokeilemalla.

#laivaonlastattu Somesparrausten jälkeen kiertelin Elinan kanssa eri osastoilla. Maallikkona osasin ajatella, että Stevecolla on varmasti ainakin myynti-, laskutus ja huolintaosastot, mutta enpä olisi osannut kuvitella, että on myös esimerkiksi ”lastinluovutusosasto” ja ”konttivarikkoosasto”. Pääsin myös näkemään, miten oikeassa elämässä lastataan laivaa, kun Janne Rintala näytti, miten lastausta seurataan tietokoneelta käsin. Tähän asti olin lastannut (ja upottanut) laivoja lähinnä niissä kuuluisissa peleissä. Itselle täysin vieraita termejä vilisi ihmisten kuvaillessa osastojensa toimintoja. Sain kuitenkin jonkinlaisen käsityksen, mitä taustalla tapahtuu.

Yhden päivän aikana en aikeistani huolimatta ehtinyt ottaa haltuun kaikkia Stevecon työtehtäviä, mutta opin paljon uutta satamamaailmasta. Toivottavasti sain myös innostettua stevecolaisia somettamaan. Tätä kirjoittaessa en vielä tiedä kumpi voitti twiittauskilpailun, mutta liekö voittajalla väliä, koska Heikki tarjoaa lounaan joka tapauksessa.

Twiittailemisiin!

@

tiiamarieilola

https://www.linkedin.com/ in/tiiamarieilola/  Seuraa oman seutusi menoa: Instagram: @visitkotkahamina, #visitkotkahamina Facebook: Visit Kotka-Hamina Twitter: @kotkahaminafi

www.cursor.fi

Laura Hasko ja Heikki Jääskeläinen sopivat kahden viikon twiittauskisasta (Kuva: Tiia-Mari Eilola)

Auli Nyman kertoi, mitä depot eli konttivarikko tarkoittaa ja minkälaisia työtehtäviä osastolle kuuluu.

Piia Virta avasi Tiia-Marille lastinluovutuksen saloja.

13

Intelligence Hunt2

- ÄLLiä etsimässä Teksti: Laura Hasko Kuva: Jari Hämäläinen, Photographer, Arctech Helsinki Shipyard

Nuorissako on tulevaisuus? Steveco otti osaa kansainväliseen Intelligence Hunt 2 –projektiin, jossa mukaan hakeutuneet opiskelijat etsivät noin kahden kuukauden ajan ratkaisuja yritysten tehtävänantoihin. Projekti huipentui 14.11. järjestettyyn finaaliin. Finaalissa Helsingissä oli mukana kaikkiaan noin 200 osallistujaa, jotka edustivat 28 eri kansallisuutta.

Kolmetoista yritystä julkaisi oman tehtävänantonsa ja opiskelijat hakivat yritysten tiimeihin. Steveco sai kaksi tiimiä, jotka molemmat etsivät vastausta kysymykseen: ”Kuinka parantaa energiatehokkuutta satamaoperoinnissa?”

Kummassakin tiimissämme oli kolme opiskelijaa, jotka eivät tunteneet toisiaan entuudestaan ja asuivat Lahdessa, Turussa, Vaasassa ja Saksan Bremenissä.

Stevecokaan ei ollut tuttu paitsi yhdelle opiskelijalle sukulaissuhteiden kautta. Kommunikointi tapahtui Facebookin ja Skypen välityksellä ja tietoja kaivettiin internetistä ja yritysten taustamateriaaleista.

Sanotaan, että kaikki maailmassa on jo keksitty. On vain kysymys siitä, kuinka asioita yhdistellään. Tämän projektin perusteella tähän voi uskoa. Opiskelijat tarjosivat kekseliäitä yhdistelmiä ratkaisuista, jotka eivät tarkastelleet satamaoperointia sen perinteisistä kulmista. Ratkaisut osattiin perustella ja taustoittaa konkreettisiksi askeliksi satamaoperoinnin ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Yhtään täysin itsestään selvää ratkaisua ei tarjottu, vaan tehtäväksemme jää selvittää asioita edelleen, esimerkiksi Xamkin koordinoimassa INTOPort –hankkeessa. Olemme suurten kysymysten äärellä. Tiedämme, ettei perinteinen diesel ole tulevaisuuden polttoaine. Mutta

14

emme pysty vaihtamaan koko konekantaamme kerralla. Opiskelijat toivat esille hybridimoottorit, energiantalteenotot koneissa, satamassa tapahtuvan energiantuotannon, vihreän imago jne. Ehdotetut ratkaisut olivat hyvin monialaisia.

Eräs opiskelijoiden ideoista oli jo tutkittava, kun siitä oli tehty aloite Stevecon sisällä. Ehkä kaikki tosiaan on jo keksitty. Vaikka osaamme oman hommamme, on välillä hyvä antaa tilaa uusille ajatuksille. On hyvä myöskin tarjota niitä muiden pureskeltaviksi, sisäisesti aloitetoiminnan kautta tai opiskelijana uusiin avauksiin.

Intelligence Huntin myötä sain tutustua kuuteen älykkääseen nuoreen ja vähemmän nuoreen opiskelijaan, joilta opin paljon avarakatseisuutta, sain paljon lisää uteliaisuutta kaikkea uutta ja jo aiemminkin keskittyä kohtaan. Maailma on lopulta pieni paikka ja meidänkin terminaalimme sijaitsevat heti jonkun toisen takapihalla, ja niiden ympäristöstä on pidettävä huoli. Ideoita kaivataan.

Satamien turvallisuuspäivä

t y ö t u rva l l i s u u s

2.10.2017

 Satamien turvallisuuspäivä alkoi aamulla Vuosaaresta. Työsuojeluvaltuutetut Ari Paronen ja Lassi Lesojeff toimivat toimitusjohtaja Henri Kuitusen oppaina (Kuva: Arto Kauppila).  Arto Kauppila, Henri Kuitunen, Rauli Pohjola ja Niko Arola kierroksella Mussalon konttiterminaalissa Kotkassa.

 Mussalon konttiterminaalin paperivarastossa jututettavana työnjohtaja Jussi Airikka.

 Hietasen iltavuoro kokoontui vuoron alussa kuppilaan kuulemaan työsuojelupäällikkö Jukka Malmin pitämää turvavarttia.

Steveco osallistui laajalla rintamalla lokakuun 2. päivän ensimmäiseen satamien turvallisuuspäivään. Sekä aamu- että iltavuorot aloitettiin turvallisuuskatsauksilla, joissa käytiin läpi päivän teema: pystyssä pysyminen sekä näkyminen ja näkeminen. Konttorin väelle järjestettiin saman sisältöiset tietoiskut Ankkurissa ja toimipisteittäin Mussalossa, Vuosaaressa ja Kouvolassa.

Tietoiskujen lisäksi yhtiön ja yksiköiden johto kiersi terminaaleissa.

15

 Pääkonttorin väelle järjestettiin kolme turvavarttia Ankkurissa. Muissa toimipisteissä esimiehet huolehtivat varttien pitämisestä.

Muista

Stevecolla on tälle vuodelle asetettu tavoite päästä tapaturmataajuudessa lukuun 39 tai alle. Marraskuussa näytti siltä, että tavoite on mahdollista saavuttaa.

Tapaturmataajuudella tarkoitetaan sairauslomaan johtaneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta.

heijastin!

Muista Satamien turvallisuuspäivän teemana oli pystyssä pysymisen lisäksi näkyminen ja näkeminen. Jotta näkyminen ei olisi heijastimien puuttumisesta kiinni, stevecolaiset varustettiin päivien pimentyessä Vakuutusyhtiö Ifin avustuksella ns. jousiheijastimilla. Se kiertyy näppärästi ranteeseen, käsivarteen, nilkkaan, laukun kahvaan…

Heijastimien moninaisia käyttötapoja esittelevät depot-raportoinnin Netta Kolehmainen, Taru Virolainen, Karola Leponen, Sinikka Tulokas, Esa Pulkkinen ja Sari Bergman.

(Kuva: Auli Nyman)



Stevecon työsuojeluvaltuutetut 2018 – 2019 Kotka Ahtaajat: Jari Olli 1. vara Harri Holopainen 2. vara Tiina Harjumaaskola Toimihenkilöt: Tero Kuusela 1. vara Roy Hagel 2. vara Heli Härkönen

Helsinki Ahtaajat: Ari-Jussi Paronen 1. vara Lasse Lesojeff 2. vara Jussi Suomalainen Toimihenkilöt: Mika Borg 1. vara Tino Seppälä

Vaaranpaikka!

Tee turvallisuushavainto

Turvallisuushavaintoja on tehty tänä vuonna jo 275 kpl (4.12.2017 tilanne). Vuonna 2016 turvallisuushavaintoja tehtiin 94 kpl. l Havaintojen avulla kehitetään työympäristöä, työmenetelmiä, koneita ja laitteita turvallisemmiksi l Turvallisuushavaintoja voi tehdä sähköisesti www.steveco.fi -sivujen kautta l Pollarissa sähköinen lomake on Turvallisuus ja työsuojelu –sivuilla -> Turvallisuushavainnot l Turvallisuushavainnon voi hyvin toimittaa Kauppilan Artolle myös sähköpostilla tai tekstarilla

16

Turvallisuushavaintojen tekeminen onnistuu uusien www-sivujen kautta samaan tapaan kuin vanhoillakin sivuilla. Klikkaa Stevecolaiset ja pääset kirjautumissivulle.

t y ö t u rva l l i s u u s

Defi neuvoo SUOJAKYPÄRÄ päähän kohdistuvat iskut

SILMÄSUOJAIN pöly, tuuli, sade

KUULOSUOJAIN kun melu yli 85 db

maallikkoelvyttäjää

Stevecolle hankittiin lokakuussa neljä defibrillaattoria eli sydäniskuria. Ne on sijoitettu pääkonttorissa sekä tuotantoyksiköissä Kotkassa ja Helsingissä pääsisäänkäyntien läheisyyteen näkyvälle paikalle. Tarra ulko-ovessa kertoo ohikulkijoillekin, että rakennuksessa on elvytyslaite.

H

SUOJAKÄSINEET viillot, lika, kylmyys

TURVAJALKINEET puristuminen, iskut, kylmyys

Suojakypärän käyttö Kypärän tarkoituksena on suojata henkilön päätä kaaduttaessa sekä putoavilta esineiltä.

Stevecolla on siirrytty 4.12.2017 alkaen suojakypärän käyttövelvoitteeseen seuraavasti Kypärä tulee olla päässä - sosiaalitiloista työpisteeseen liikuttaessa - kaikissa käsiahtaajan työtehtävissä laivoilla, varastoissa ja kentillä - leukahihna tulee olla kiinnitettynä - työkoneissa ei ajon aikana tarvitse käyttää kypärää, mutta matkalla työkoneeseen ja sieltä poistuttaessa sitä tulee käyttää - työkoneissa on kypärän säilytyspaikka - koskee myös muuta henkilöstöä liikuttaessa työpisteissä - vierailijoiden isäntien on huolehdittava heidän kypärien käytöstä työalueilla liikuttaessa

17

aminaKotkan Satama Oy on luvannut hankkia myös porttirakennuksiin defibrillaattorit. Vastaavia laitteita näkee yhä useammassa paikassa kauppakeskuksissa ja marketeissa.

Hankitut defibrillaattorit ovat ns. neuvovia maallikkodefibrillaattoreita, eli ne opastavat auttajaa suomenkielisin ääni- ja tekstiohjein vaihe vaiheelta toimimaan oikein. Auttajan ei tarvitse itse päätellä tarvitseeko autettava defibrillaatioiskua, vaan kone tekee päätöksen tarvitaanko iskua antaa vai ei. Käyttäjän tehtäväksi jää laitteen ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaisesti toimiminen.

Laitetoimittaja opasti joka ysiköissä joukon stevecolaisia defin käyttöön. Lisäksi ensiapukoulutuksen käyneet ovat tutustuneet laitteeseen. Hätätilanteessa on tietysti etua, jos laite on jollain lailla tuttu, mutta sen kanssa pärjää tarvittaessa ihan ummikkokin.

Viikkopäiväkirja Antti Sipola Vastaava työnjohtaja Suomen Satamatekniikka Oy / Steveco Oy kiinteistöt Maanantai Ylös sängystä klo 06.00, niin kuin aina arkisin. Aamulla normaalit lapsiperheen aamutoimet. Lapset tarhaan ja kouluun. Töissä klo 07.40. Päivä menee pitkälti toimistohommissa. Stevecon ja Satamatekniikan laskujen tarkastusta ja hyväksyntää sekä kulujen kirjaamista kirjanpito-ohjelmaan. Samalla tutustun muutamaan turvallisuushavaintoon ja järjestelen niiden kuntoon saattamista.

Lisäksi on yhden varastohallin palotarkastus iltapäivällä. Illalla on pojan jumppa Huutjärven koululla. Koirien lenkitystä ja kotiaskareita.

Tiistai Aamu etenee samoin kuin maanantaina. Töissä paperitöiden ja kone- ja kiinteistöasioiden hoitamisen lisäksi Hietasen varastojen korjauskohteiden katselmus alihankkijan kanssa. Iltapäivällä laskujen tekoa yhteistyökumppaneille konepäätemyynneistä ja konevuokrista.

Klo 14.00 tutkitaan KCT:n toimintakeskuksen ilmanvaihdon ongelmia Caverionin LVI-asentajan kanssa. Loppupäivästä päivitän kiinteistöpuolen työlistaa ja suunnittelen niiden toteutusta. Illalla tyttären vienti ja haku tanssiharkkoihin Kotkaan.

Keskiviikko Tänään työt alkavat jo klo 04.00. Kerään Satamatekniikan koneiden tuntilukemat manuaalisesti (Mussalo & Hietanen). Tämän jälkeen tuntien syöttö tiedostoihin + koneiden huoltotarpeen laskeminen ja kartoitus. Koneiden organisointia ja konesiirtojen järjestämistä sellulaivaa varten kuuluu myös päivän ohjelmaan.

Illalla tyttären vienti ja haku trampoliinitreeneihin Mussaloon. Myöhään illalla käyn itsekin vähän jumppaamassa Pyhtään Yrityksen kuntosalilla.

Torstai Aamulla päivitän uusien koneiden huolto-ohjeita ja työpaketteja. Samalla tilataan konelaitevalmistajalta varaosapaketti uusia lukkeja varten ja pohditaan muutamien parannusten toteuttamista.

Klo. 10.00 käyn tutustumassa melko pahoin kolaroidun Shuttlen vaurioihin ja pohdimme korjaamotyönjohtajan kanssa korjausten toteuttamista. Myöhemmin teen kiinteistökohteiden kunnossapitotilauksia eri toimijoilta ja sovin radiopuhelin korjauksia ja tarvikehankintoja. Illalla koirien lenkitystä, saunomista ja TV:n katselua.

työpäivä menee toimistohommissa. Illalla on ohjelmassa koko perheen ruokakauppareissu.

Perjantai Heti aamusta suuntaan Vuosaareen Cargotecin huoltosopimuspalaveriin. Lisäksi käyn alihankkijan kanssa läpi VCT:n lukkiparkkiin tehtäviä muutoksia. Loppu

Sunnuntai Aamupäivällä vaihdan autoihin talvirenkaat. Illalla menen Tekulle pelaamaan sählyä.

18

Lauantai Klo 07.15 lähden jäähallille pelaamaan kaukalopalloa. Iltapäivällä teen pihatöitä kotona ja mummolassa. Illalla lenkkeilyä ja saunomista.

Hei, työmatkaautoilija!

Missä joulukoira luuraa?

oontui Haminassa Oletko koskaan miettinyt millainen autoilija olet ja miten käyttäydyt erilaisissa mielentiloissa?

Myöhässä tapaamisesta, ruuhkat, tietöiden pysäytykset, väsymys, työasioissa vaeltavat ajatukset tai uteliaisuus taskussa piipannutta puhelinta kohtaan. Näistä on meistä monen työmatkat tehty.

Miten sinä toimit näissä tilanteissa?

Voitko omalta osaltasi edistää työmatkasi turvallisuutta?

Joulua odotellessa on sopiva aika etsiskellä lehden sivuille piiloutunut joulukoira.

Lähetä vastauksesi vasemmalta 1. varapuheenjohtaja Erkki autio, Jussi sarvikas joko oheisella kupongilla StevecoPotka, Jyrki vekkilä, Berit Hägerstrand-Åvall, Jouko oksanen lehden toimitukseen (Steveco Oy, johtaja asser ahleskog, 2. varapuheenjohtaja tapani sointu Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka, voit lähettää ristikon ratkaisun saari, tomi Rauto ja Henri kuitunen. samassa kuoressa), sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi tai Viisi ajatusvaihetta Pollarin sähköisellä lomakkeelturvallisempaan autoiluun la. Vastauksien palautus viimeis- Joulukoira Pysähdy pohtimaan seuraavia tään 28.2.2018. Osallistuneiden löytyi sivulta: asioita: kesken arvotaan Steveco-tuote1. Tunnustele. Millainen fiilis palkintoja.

ous pidettiin tälkouksen jälkeen in Haminan toijelulla.

sinulla on? Kiire vai ei kiirettä.

Voitko myöhästyä hetken, jotta pääset turvallisesti perille?

Ota hetki aikaa ja hengitä syvään.

Rauhoitu ennen liikenteeseen menoa.

a arkea

2. Mieti. Tunnetko reitin vai

Nimi: Yhteystiedot:

tarvitsetko navigaattorin?

Onko reitilläsi odotettavissa ruuhkaa ja millainen on sää?

olemmilla ovat 3. Häiriötekijöiden hiljentäminen.

Onko autossasi huomionkaappana joreita vuodesta eli voitko hiljentää puhelimen tai voitko puhua puhelun vasta ole ajamisen tae virheetjälkeen? u mukava kuulla.i- kiito jaraniitä isoli ka t 4. Ennakoi. Mitä liikenteessä vaintoja oli paljon n sa i anvara telee yrityksen auditoinnissa Syyskhaastateltavina ollut sattum n tapahtuu? Miten liikenne etenee? o a is k n na e llä kertaa sa en perintein olleille! d Tä h . a le ö st o st Mitä muut tekevät? Pidätkö turvak ö u il k jo n kstien kolmossiSyksyn he ntienvälin? kautta laaetsiminen te a piileksi nlöytyi: n a a n S Mikä on turvallisinta? sa y. tt n kehityskohtiakin poikkeamien ja asiakaspa e tu d li y ssa a lö sesti v a arkea -jutu hyvin se oli n ja sa o ta it is n e n in io tu Arv . Käytä hetki myös matkan ikaantuoli vikaan laatua n ja 5jälkeen kehitetään, joittamassa uditoija piti v kerääm on kirkoskevien sekä erilaisten asiakirjojen a sk ä a n H ä e ra rk u tä La sekä nyt tässä hetkessä. vulla rityisen meni näin: E se u la amoille. o k o k Mitä voit itse tehdä hallitaksesi ja ja eri yksiköiden ista korjavälisen m siin kansiin” yhteyden tiivis ta olla.kiirettä tai mieltäsi? it o m il ta neista koneis Turvallisia kilometrejä ratin takana!

ntoa, johtoa ja laaalo inspecta sertiTeksti: Lauri Kosonen, Vakuutusyhtiö If sä kahden päivän aan Hietasen toiuditoija haastatteli

Erityisen tärkeänä auditoija piti vikaantuneista koneis si seuraavia Onnetar suo uttaneita: gin pala n o p u k tamista korjaamoilla. ilmoittamatta jättäminen aihe u il a p il k Hamina , n e in sk a V i Kalev kavan työturvallisuusriskin, jos tällaisella koneella l Kotka Tapio Tikka, a in m a vi, H Lasse La ajoon. laatu-, ympäristöja turvallisuusasioita tulla amaan uuden19 sovelluksen alle, jossa turvahavainto daan entistä tehokkaammin käsitellä.

1oo kuvaa – 1oo ulkoilua Suomi 100 v -juhlavuoden viimeinen tempaus on ulkoilun ja valokuvaamisen yhdistäminen. Tavoitteena on kerätä ainakin sata ulkoilukuvaa itsenäisyyspäivään mennessä. Kuvan lähettäneille on arpaonnen osuessa kohdalle luvassa joulukinkkuja ja herkkuämpäreitä.

Anu Karnaattu

Tiina Lankinen

Eija Suntio

Maarit Jolkkonen

Elina Harjama

Heidi Lippo

Jukka Malm

Heli Hyttinen

Saija Malm

Jarmo Wuorlinna

Arto Kauppila

Jukka Pajunen

Lehden painoon mennessä matkaa sataan kuvaan oli vielä jonkun verran. Tällä aukeamalla osa kuvista jo nyt nähtäväksenne.

Päivi Pajunen

Simo Manninen

Vesa Korpioja

Hanna Metsola Simo Korpioja

Jouni Rinne ja Bamse

Tiina Holanti

Sanna Kangas

Mari Repo

Simo Haltsonen Laura Hasko

Pirjo Roimola

Pauliina Lahti

Piia Virta

Saana Järvinen

#stevecoliikkuu

H i s t o r i a n h av i n aa

1997

Kaksikymmentä vuotta sitten Stevecolla aloitti kolmentoista positiivisen, asioita ja ihmisiä pelkäämättömän ja työympäristönsä kehittämisestä kiinnostuneen henkilön ryhmä Sisäisinä kehittäjinä.

Ryhmän oli tarkoitus olla henkilöstön palaute-, idea- ja aloitekanava ja sen tuli pitää yhtiön johto tietoisena kehityksen tilasta kentällä ja paljon muuta, mm. olla organisaation omatuntoja. Harmillista kyllä, ryhmän toiminnasta ei ole juurikaan muistikuvia, mutta olin tuolloin 1997 vasta toista vuotta stevecolainen eli täytyy olla ylpeä valinnasta.

Työturvallisuusasiat ovat aina ajankohtaisia ja ne olivat esillä vuoden 1997 Steveco-lehden kakkosnumerossakin. Silloinen suojelupäällikkö Ilpo Gunnar ja työsuojelutarkastaja Ilpo Minkkinen kehottavat erityisesti vanhoja konkareita varovaisuuteen. ”On totta, että uusille työntekijöille sattuu usein pikku haavereita. Kuitenkin vakavat onnettomuudet johtuvat liian rutiininomaisesta toiminnasta. Usko siihen, ettei mitään voi sattua, on joskus liian vahva”. Ilpot muistuttavat haastattelussaan myös siitä, että viime kädessä jokainen vastaa omasta työturvallisuudestaan.

Työsuojelu nousi esille myös 1997 eläköityneen Antti Pirtilän haastattelussa. Pirtilä aloitti työt satamassa 1955, jolloin työsuojelu oli vielä vähäistä. ”Etelä-Amerikasta tuli laivoja, joissa oli vuotia suoraan teurastuksesta, suolaan käärittyinä. Ne vasta olivat limaisia ja haisivat. Tänä päivänä ei kukaan edes koskisi niihin. Ja oli paljon muitakin sellaisia hommia, joita ei yksinkertaisesti enää saisi tehdä. Mutta silloin pidettiin itse itsestä huolta, siinä oli se työsuojelu.”

Joskus tuntuu, että ahtaajien heijastava vaatetus on ollut arkipäivää iät ajat, mutta itse asiassa ns. varoitusvaatteet täyttävät tänä vuonna kaksikymmentä vuotta. ”Haminalaiset ovat edelläkävijöitä työsuojeluvaatetuksessaan.

Liivien käytöstä saatujen hyvien kokemusten perustella lähes kaikille Haminan sataman stevecolaisille on hankittu uudet varoitusvaatteet”. Heijastinliivejä oli tätä ennen käytetty vuoden ver-

22

ran ja työnjohtajilla oli sini-keltaiset varoitusasut olleet käytössä jo parin vuoden ajan.

Lukkien tulosta Stevecon konttiterminaaliin on myös tänä vuonna kulunut täydet kaksikymmentä vuotta. ”Rajusti kasvava konttiliikenne vaatii kaluston uusimista ja syksyn aikana Hietasessa liikkuukin jo viisi lukkia.” Näin kertoi Hietasen työpäällikkö Tapio Mattila. Niinpä. 20 vuotta sitten Kotkan konttiterminaali oli vielä Hietasessa. Samaan aikaan Haminassa avattiin oma konttiterminaali juhlavin menoin. -eh

Hauskaa joulua Hyvää joulua ja oikein onnellista uutta vuotta 2018 Rauhallista joulun aikaa ja onnea uudelle vuodelle 2018 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018

Haminan Ahtaustyöntekijät ry

Toivottavat Ammattiliitto Pron Stevecon toimihenkilöt

yyy

yyy

Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y.

Toimikunta

Kotkan Sataman Eläkeläiskerho toivottaa

toivottaa jäsenistölleen ja koko Stevecon henkilökunnalle rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta jäsenille ja lukijoille

Haminan Satamatyönjohtajat Pro ry

yyy Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018

yyy Kotkan Satamatyönjohtajat Pro r.y.

yyy Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta jäsenistölle ja heidän perheenjäsenilleen sekä kaikille stevecolaisille

yyy Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018 kaikille stevecolaisille perheineen! toivottaa AKT:n toimihenkilöt

yyy yyy

Helsingin Ahtaustyöntekijät r.y.

yyy

Haminan sataman eläkekerho toivottaa

Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta 2018

ja onnellista vuotta 2018 23

RISTIKKO 3/2017 Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme jälleen kolme esinepalkintoa.

Ristikon 3/2017 palautus 28.2.2018 mennessä Elina Harjamalle Kipparinkulmaan (osoite PL 44, 48101 Kotka).

Nimi Osoite Ristikon 2 / 2017 palkitut Reijo Koskinen, Virolahti Marja Lähteenoja, Hamina Mirja Karjalainen, Kotka

Seuraava Steveco ilmestyy syyskuussa. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden viimeistään 3.4.2018 osoitteella Stevecolehti, PL 44, 48101 Kotka tai sähköpostitse elina. harjama@steveco.fi.

Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon.