Steveco 1 2024

STEVECO

HENKILÖSTÖLEHTI 1 / 2024

Mussalon työhuoneeni pöydällä on kasa vanhoja henkilöstölehtiä.

Vaikka moni on varmasti sitä mieltä, ettei ahtausmaailmassa ole tapahtunut kovinkaan paljoa muutosta, on se ja kehittymisen tarve ovat olleet henkilöstölehdissäkin tapetilla viimeiset 40 vuotta. Esimerkiksi vuoden -82 Ahtausviestissä kerrotaan, kuinka ATK-toiminta on kovasti kehittynyt ja miltä osin se tulee kehittymään tulevanakin aikana. Vuoden 2014 Steveco-lehdessä puolestaan pohditaan vahinkojen määrän vähentämistä sekä työturvallisuuskehitystä.

Kaikki edellä mainitut teemat ovat edelleen tapetilla nyt, kun eletään vuotta 2024. Terminä ATK on vaihtunut IT:ksi ja uskon, että etenkin pidempään firmassa mukana olleet ovat nähneet melkoisen muutoksen IT (ATK) maailmassa, jos miettii 80-luvun ja tämän päivän eroa. Työturvallisuus niin ikään on ottanut harppauksia eteenpäin ja sen merkitys korostunut entisestään, että meistä jokainen pääsee töistä terveenä kotiin. Tätä kirjoittaessa maaliskuun lopulla -24 alkuvuoden työtapaturmatilastot näyttävät hyvältä, eli töitä on onnistuttu tekemään verrattain turvallisesti. Tässä yhteydessä vanha sanonta ”jokainen tapaturma on liikaa” on mielestäni osuva, sillä joka kerta kun tapaturma töissä sattuu, tapah-

tuu työkaverille jotakin ikävää. Ollaan jokainen jatkossakin tarkkana, noudatetaan ohjeita sekä raportoidaan turvallisuuspuutteista.

Kehittäminen ja kehittyminen on avainasemassa alallamme tänäkin päivänä ja myös jatkossa. Tekemällä asiat samalla tavalla kuin ennen tuloskin on hyvin usein samanlainen kuin ennen. Kehittäminen on hedelmällisintä silloin, kun sitä tehdään yhdessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Mussalon konttiterminaalissa yhdessä henkilöstön kanssa sovittu ja käyttöönotettu uusi toimintamalli. Vaikka uusi toimintamalli otettiin käyttöön vastikään helmikuun -24 alussa, voi jo nyt todeta sen tuoneen tehokkuutta ja positiivista vaikutusta yksikön toimintaan.

Kehittäminen ja kehittyminen on yrityksenä pärjäämisemme elinehto myös jatkossa. Toiveenani onkin, että ollaan avoimia uusille toimintatavoille, pohditaan niiden kehittämistä yhdessä ja mikä tärkeintä – säilytetään koko ajan tekemisessä rento ja hyvä meininki! Kevät tekee tuloaan, jäät lähtevät (pian ei kestä enää kuin pilkkijän) ja ennen kuin huomaammekaan ollaan jo kesässä. Siispä lopuksi mukavaa kesän odotusta jokaiselle!

– Tapsa

Kansikuva: Marko Tuokko

STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2024. Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231 www.steveco.fi

Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle palkkahallinto@steveco.fi tai p. (05) 23 231

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka

Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.

Päätoimittaja: Elina Harjama

Taitto: CheckPoint Production Oy

Toimitusneuvosto: Katja Hitchman

Heli Hyttinen

Anu Karnaattu

Tuomas Tiainen

Elina Pajunen

Ari-Jussi Paronen

Päivi Pirtilä

Petri Rantala

Eija Suntio

Teijo Töttö

Tapani Tolonen

TOIMITUSJOHTAJAN

Ari-Pekka Saari, toimitusjohtaja, CEO

Hyvät stevecolaiset,

Vaikeina aikoina on tärkeää olla avoin ja rehellinen.

Jo kolmatta vuotta peräkkäin Steveco kohtaa ulkoisia iskuja, jotka syvästi haavoittavat yhtiötä. Olemme joutuneet ottamaan vastaan seuraukset näistä toimintaamme raastavista tapahtumista voimatta vaikuttaa niihin. Arjessamme tämä on näkynyt työmäärän vähenemisenä – viime vuonna peräti miljoonalla tonnilla.

Kulurakenteemme ja toimintamallimme on rakennettu Venäjän transitoliikenteen kukoistuskauden liikenteille ja Suomen viennin suuremmille työmäärille. Valitettavasti tilanne vaikuttaa muuttuneen pysyvästi, emmekä voi enää jatkaa entiseen tapaan. On selvää, että meidän on mukauduttava uusiin olosuhteisiin ja löydettävä keinoja muuttaa toimintaamme vastaamaan nykytilannetta. Siksi käynnistimme tehostusohjelmat tulosyksiköissä viime vuonna ja siksi muutosneuvottelut ovat nyt käynnissä.

Tiedän, että muutos voi tuntua pelottavalta ja epävarmalta, mutta meidän on uskottava itseemme ja kykyihimme näiden haasteiden edessä. Meillä on voimaa ja osaamista tehdä tarvittavat muutokset ja kehittää yhteistä työpaikkaamme eteenpäin.

Yhtiömme arvot, reilu meininki, vastuullisuus ja tavoitteellinen kehittäminen, ohjaavat meitä tässä muutoksessa. Meidän on yhdessä löydettävä kestäviä ja kannattavia ratkaisuja, jotka tukevat näitä arvoja.

Olen ylpeä jokaisesta teistä, jotka olette sitoutuneet tekemään Stevecosta entistä paremman ja vahvemman yrityksen. Uskon vahvasti, että yhdessä voimme voittaa haasteet ja luoda menestyksekkään tulevaisuuden yhtiöllemme.

Vuosi 2023 lyhyesti

AHTAUSMÄÄRÄ

10,3 M TONNIA

Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 136,0 miljoonaa euroa ja se laski -8,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Emoyhtiön liikevaihto oli 126,3 miljoonaa euroa, laskua -8,6 % edellisvuodesta. Liikevaihtoon vaikuttivat merkittävimmin käsiteltyjen määrien pienentyminen ja ahtausalan työtaistelu sekä merirahtien määrän ja hinnan lasku. Toimintavuosi oli tappiollinen. Työturvallisuuden kehittyminen jatkoi parantumistaan edellisestä vuodesta, tapaturmataajuuden asettuessa vuonna 2023 tasoon 33. Merkittävintä oli tapaturmista aiheutuvien poissaolopäivien oleellinen lasku. Tuotantoyksiköissä pidettävillä valistuskampanjoilla lisätään tietoisuutta ja ennaltaehkäistään tapaturmien syntymistä.

KONTIT

454 000 KPL

LIIKEVAIHTO 136 M€

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

822

Steveco Oy 660

HENKILÖSTÖKULUT 59,7 M€ MAKSETUT PALKAT 48,9 M€

Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun edellisestä vuodesta, ollen konsernitasolla reilut 8 %. Yhtiössä käynnistettiin tuotannon työnjohtajille työkykyjohtamisen valmennusohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää ennakoivaa ja henkilöstöstä välittävää esihenkilötyötä.

Yhtiö on varautunut eläköitymisiin ja käynnisti vuoden 2023 kaksi erillistä oppisopimuskoulutusohjelmaa, toinen työnjohtajille ja toinen ahtaajille.

IT-hankkeissa on panostettu mm. digitalisaatiostrategian mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja kehitetty asiakasrajapinnassa yritysten välistä sanomaliikennettä. Tullin järjestelmäuudistus teetti paljon muutostöitä ja testausta. Teknisen tietoturvatason nostamiseen ja kyberturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Satamayksiköissä käytettäviä toiminnanohjausjärjestelmien kehitystyötä jatkettiin tavoitteena tehostaa kokonaisprosessien ohjausta ja hallintaa saapuvasta liikenteestä aina ahtaukseen saakka. Toukokuussa alkoi VTT:n koordinoima EU-projekti Admiral, johon osallistumme 20 muun eurooppalaisen tahon kanssa. Hankkeessa kehitetään koneoppimisen hyödyntämistä toiminnan suunnittelussa ja sen vaikutuksia tehokkuuteen ja työkonepäästöihin. Projekti jatkuu vuoteen 2026.

Konsernissa on sertifioidut standardien ISO 9001, ISO 14001 JA ISO 45001 mukaiset laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, jotka muodostavat toimintajärjestelmän perustan.

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen työkoneissa on yksi Steveco-konsernin keskeisistä tavoitteista.

Steveco-konserni on liittynyt kansalliseen Energiatehokkuussopimukseen tavoitteenaan vähentää energiakulutusta 7,5 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Energiatehokkuutta parantavien investointien ansiosta tavoite saavutettiin jo vuoden 2017 aikana. Led-valaisin investointeja on jatkettu vuosittain aina vuoteen 2023 saakka, jona aikana energiankulutus on laskenut 17 % vuoden 2015 tasosta.

Ensimmäiseen uuden ajan henkilöstötilaisuuteen Kotkan

Seurahuoneelle saapui kourallinen väkeä, mutta toisessa tilaisuudessa sali oli jo täynnä. Seuraavien, myöhemmin tänä vuonna järjestettävien tilaisuuksien konsepti on vielä auki.

Tolonen aloitti uuden tavan parantaa tiedonkulkua

Konttiterminaalien yksikönjohtaja Tapani Tolonen piti kaksi henkilöstötilaisuutta Kotkan konttiterminaalin väelle tammikuussa. Kotkan Seurahuoneella kahvikupin ääressä pidettyihin tilaisuuksiin osallistuttiin omalla ajalla. Miten ja missä tilaisuuksia jatkossa järjestetään - ja niitä järjestetään ainakin kerran vielä tänä vuonna - on vielä auki.

Tolonen kertoi menneestä vuodesta numeroiden valossa, kuluvan talven tilanteesta ja tulevista näkymistä, jotka nykyisessä maailmantilanteessa ovat melkoisen usvan peitossa.

Mitä sitten pitää tehdä, että toiminta olisi kannattavaa, se kun on edellytys mm. investoinneille? Myynti tekee omaa työtään sopimusten ja hintojen parissa, mutta omalla tekemisellä omassa terminaalissa on valtavan iso merkitys. Puhuttiin työturvallisuudesta ja sairauslomia aiheuttavista työtapaturmista. Myös vahingoista, joiden alentaminen on kohtuullisen helppo keino parantaa tulosta. Puhuttiin työn tehostamisesta ja uusista toimintamalleista. Oman toiminnan operatiivinen kehittäminen onkin ottanut askeleita alkuvuon-

na. Tästä hyvänä esimerkkinä yhdessä henkilöstön kanssa sovitut uudet toimintatavat Mussalossa.

Tiedonkulkua ja palautekulttuuria

Lopuksi paneuduttiin syksyllä toteutetun henkilöstötutkimuksen antiin. - Palautetta on tullut, että tulokset eivät ole johtaneet mihinkään. Se varmasti on vaikuttanut siihen, että vastausprosentti jäi todella alhaiseksi, Tolonen totesi.

Viikkokatsauksilla ja turvatuokioilla sekä henkilöstötilaisuuksilla haetaan toivottua parannusta tiedonkulkuun. Työntekijöiden kuuleminen on osa sitä, samoin kasvokkain jaettu tieto erilaisten pöydille jaettavien paperitiedotteiden sijaan.

Palautteen antamisen kulttuuri on yksi esiin nousseista kehityskohteista. Palaute voi olla joko positiivista tai kehittävää. Todettiin, että sekä palautteen antaminen että sen vastaanottaminen ovat taitolajeja.

Tolonen kirjasi kehityskohteeksi myös mm. koulutusasiat. -eh

Enemmän kuin neljän

työnjohtajan pilotti

Stevecolla käynnistettiin työkykyjohtamisen muutoshanke viime syksynä. Siihen liittyen Kotkan tuotantoyksiköissä aloitettiin ahtaajien kanssa käytävien työkuntokeskustelujen siirtäminen työnjohtajien, ensimmäisessä vaiheessa pilottiryhmän neljän työnjohtajan vastuulle. He ovat saaneet valmennusta työkykyjohtamiseen sekä työkuntokeskustelujen käymiseen. Kyseisen tehtävän on arvioitu olevan yrityksessä yksi merkittävimmistä työkyvyn ja johtamisen prosesseista, jolla on vaikutusta sekä henkilöstön hyvinvointiin että yrityksen menestymiseen.

Pilottiryhmän työnjohtajat saavat oman työvuoronsa työntekijöiden poissaoloista ns. herätetiedotteen, jonka perusteella he ottavat yhteyttä kyseiseen työntekijään. Herätetiedote toimitetaan aina, kun henkilöllä täyttyy tietty määrä poissaolopäiviä tietyssä ajanjaksossa. Herätetiedote ei sisällä tietoa poissaolon syystä eikä työnjohtajalla ole mahdollisuutta käydä katsomassa sairauspoissaolotodistusta. Työkuntokeskusteluista tehdään muistio, joka tallennetaan henkilöstöhallinnon järjestelmiin.

Miettimisaika ei ollut tarpeen

– Päätin heti osallistua, kun kutsu kävi. En tarvinnut miettimisaikaa, sanoo Tero Kuusela, yksi työkuntokeskustelujen pilottiryhmän työnjohtajista. Hänen kollegansa Mussalon konttiterminaalin toisesta vuorosta, Kai Saarainen, puolestaan sanoo, että suostumuksen antaminen vaati toisenkin puhelinsoiton.

– Aika helppo ratkaisu se lopulta oli. Vaikka en ensimmäisellä puhelulla vielä sataprosenttisesti kyllä vastausta antanut, niin päätös oli jo tehty, mukana ollaan, Kai kertoo.

Samoilla linjoilla oli myös Hietasessa työnjohtajana työskentelevä Petri Hämäläinen: - Kyllä sitä siinä puhelimessa tuli luvattua, että mukana ollaan.

Neljäs pilottiryhmäläinen on Antti Tulokas.

Uusia asioita

Pilottiryhmäläisille puheeksi ottaminen oli osittain uusi asia. Toki toimenkuvaan on kuulunut kommunikointi työyhteisössä, mutta

Freia Oy:n Nuppu Forsmanin vetämät koulutuspäivät ja työpajat antoivat paljon eväitä uuteen tehtävään.

– Mielestäni esimiestyössä on hyvä kohdata työntekijöitä ja jutella kaikkia mahdollisia asioita. Silloin tulee joskus esiin vaikeampiakin juttuja. Joskus pelkkä kuunteleminenkin riittää. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta tämän laajuisesta hankkeesta, mutta ensimmäiset työkuntokeskustelut ovat sujuneet oikein hyvin. Suhtautuminen on ollut positiivista, Tero kertoo.

– Minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia ja olen pyrkinyt olemaan avoin ja luottamuksen arvoinen. Ilman sitä ei kukaan puhu mitään omista asioistaan. Asioita on saatu työntekijöiden osalta eteenpäin ja sille on ollut tarvetta. Pilottiryhmän työ on vasta alussa ja myöhemmin selviää, kuinka paljon tästä on apua. Uskoisin että tästä on paljonkin hyötyä ja toivoisin että homma jatkuisi laajentuen koko Stevecolle henkilöstöryhmittäin, Tero jatkaa.

– Minulla ei ole varsinaista kokemusta virallisten keskustelujen käymisestä, mutta epävirallisia on toki käyty useampia vuosien saatossa, niin työelämässä kuin siviilissäkin, Kai sanoo.

– Ensimmäiset keskustelut ovat mielestäni menneet hyvin. Vastaanotto näille on ollut hyvää ja positiivisella mielellä on keskus-

Pilottiryhmäläiset Petri Hämäläinen, Kai Saarainen ja Tero Kuusela sekä kuvasta puuttuva Antti Tulokas saivat Nuppu Forsmanilta paljon eväitä työkuntokeskusteluihin.

teluja päästy läpi vetämään. Voisi melkein sanoa, että startti ollut odotuksia parempi, Kai jatkaa. - Tässä ollaan lähellä kenttää ja ymmärretään huolenaiheet tai epäkohdat eri tavalla. Jokainen käyty keskustelu lisää omaa rutiinia ja sitä kautta varmasti keskustelujen rentous lisääntyy samalla.

Myös Hietasessa työkuntokeskustelujen startti on alkanut hyvässä hengessä. - Hyvin on suhtauduttu. Vielä en osaa sanoa mitä kaikkea tämä tuo tullessaan, mutta hyvillä mielin ollaan mukana, Petri toteaa ja kertoo olleensa uuden edessä hänkin, mitä tulee ns. virallisten keskustelujen käymiseen.

Kaikki pilottityönjohtajat kertovat saavansa taustatukea keskusteluihin aina tarvittaessa. Sitä saa sekä HR-osastolta että työterveydestä. Lisäksi ryhmän on tarkoitus kokoontua vielä kevään aikana käymään läpi kokemuksia.

Herätteiden lisäksi ennakointia

Pilottiryhmän kouluttamisesta vastanneella Nuppu Forsmanilla oli hyvät pohjatiedot stevecolaisuudesta, sillä hän on aiemmin hoitanut työkuntokeskusteluja Kotkassa ja Vuosaaressa.

Pilottiryhmän ensimmäinen valmennuspäivä oli marraskuun alussa viime vuonna. Silloin käsiteltiin omat roolit ja vastuu osana työkykyjohtamisen kokonaisuutta. Seuraavan kerran ryhmä kokoontui marraskuun lopulla. Joulu ja tammikuussa oli kaksi vahvan työkyvyn työpajaa. Helmikuun alussa oli viimeinen koulutuspäivä ja työnjohdon sparraus uuteen tehtävään.

Vaikka heräte työkuntokeskustelun käymiseen tulee järjestelmästä, Nuppu kehotti pilottiryhmäläisiä pitämään silmät avoimina ja kuuntelemaan herkällä korvalla, jotta mahdolliset hälytysmerkit eivät jää huomaamatta.

– Nyt ollaan kulttuurinmuutosmatkalla. Kun huoli kanssaihmisestä herää, se on ennakointia ja sen huolen voi välittää myös työterveyteen. Heidän ei tarvitse vastata kuin kiitos.

– Kun kysymys on kiusaamisesta, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluhenkilöön, Nuppu jatkoi. - Kiusaamisen ja epäasiallisen käytöksen raja tulee olla kaikille sama.

Viimeisessä koulutuksessa jokainen otti kantaa pilotin vahvuuksiin, mahdollisuuksiin, heikkouksin ja kehitettäviin asioihin sekä uhkiin. Kaikkiin laatikoihin kertyi paljon ajatuksia. -eh

STEVECOLAINEN

Fabrizio Ferrara on innoissaan uudesta työtehtävästään Kotkan konttiterminaalin terminaalipäällikkönä.

KAIKENLAISIA PÄHKINÖITÄ RIITTÄÄ

RATKOTTAVAKSI

Fabrizio Ferrara puki 17 vuotta sitten ensimmäisen kerran Stevecon työvaatteet päälle Kotkan konttiterminaalin tilapäisahtaajana. Sen jälkeen on paljon vettä virrannut Kymijoessa ja Fabi kartuttanut roppakaupalla työkokemusta konsernin toimipisteissä. Välillä tilinauhassa on lukenut palkanmaksajan kohdalla Steveco, välillä Saimaa Terminals. Tammikuun lopulla tänä vuonna ympyrä sulkeutui ja hän palasi alkuperäiseen toimipisteeseensä, tällä kertaa terminaalipäälliköksi.

Kriteerit täyttyivät

Kun konttiterminaalin terminaalipäällikön paikka aukesi viime vuoden lopulla hakuun, Fabi tutkiskeli tehtävään valittavalle asetettuja odotuksia.

– Katsoin aikani kriteereitä ja hain, kun uskoin täyttäväni ne. Hakuprosessi oli kattava ja lopulta tulin tieto, että sain paikan. 29.1.2023 oli ensimmäinen työpäivä.

Konttiterminaalin väki oli Fabille aika isolta osin tuttua jo ennestään ja osan kanssa hän oli ollut jatkuvasti yhteyksissä työtehtävien tiimoilta. Se on ilman muuta yksinkertaistanut siirtymistä konttimaailmaan ja uuteen, laajempaan tehtävään.

– Esimies Tapani Tolonen on ollut koko ajan rinnalla ja porukka on omatoimista.

– Tämä kaikki on älyttömän mielenkiintoista. Käynnissä on kaikenlaisia muutoksia, joita kehitetään tiimin kanssa. Työturvallisuus on aina ollut lähellä sydäntäni ja myös sillä saralla asioita on lähdetty viemään määrätietoisesti eteenpäin.

– Kaikenlaisia pähkinöitä riittää ratkottavaksi ihan joka päivä.

– Myös asiakastyö on mieluista. Tutustun mielelläni uusiin ihmisiin. Olen tosi innoissani, että olen päässyt tähän tehtävään.

IHAN JOKA PÄIVÄ

Ura alkoi kesätilapäisenä

– Olin jättänyt avoimen työhakemuksen Stevecolle ja se oli jo vanhentunutkin, kun Sinikannaksen Arto soitti keväällä 2007 ja kysyi, tulisinko töihin. Olin silloin Sulzerilla töissä, Fabi muistelee.

Työt eivät sillä erää jatkuneet kesää pitemmälle ja talven ajan Fabi teki muita töitä ennen kuin palasi aloittamaan uraa uudelleen seuraavana kesänä.

Vuonna 2009 Fabi siirtyi Stermin kirjoille tilapäiseksi. Kun Sterm hoiti Nord Stream I:n kaasuputkiprojektin laivaukset, Fabi oli projektiin valitussa ryhmässä. Seuraavana vuonna, tarkalleen 31.3.2011 hän sai vakinaistamispaperit.

Opiskelijaksi työn ohella

– Projektin jälkeen kaksi meistä siirtyi ahtaajaksi Vuosaareen ja seuraavat 3,5 vuotta ajelin edes takaisin Kotkan ja Helsingin väliä. Kun avautui mahdollisuus hakea Stermille Haminaan 2015, laitoin nimen hattuun ja minut valttiin. Silloin päätin, että nyt on viimein mahdollisuus opiskella. – Aloitin 2016 syksyllä logistiikan insinöörin opiskelut monimoto-opiskeluna työn ohessa. Pekkaset ja muut vapaapäivät järjestyivät opintojen kannalta tarpeellisiin paikkoihin. Seuraavana keväänä kysyin mahdollisuutta päästä kesäksi työnjohtajan tehtäviin Stevecolle ja sen pestin jälkeen palasin takaisin ahtaajaksi Haminaan.

– Sain hoidettua koulun nopeasti, mutta opinnäytetyön tekeminen venähti. Tein sen parityönä Ville Häyrysen kanssa ja molemmilla oli työesteitä tehdä nopeammin. Hyvä sitä tuli, aiheena oli Portnet-järjestelmän vaikutus Itämeren turvallisuuteen

(Yksi ikkuna turvallisuuteen – Merialusten ilmoitusmenettelyjen vaikutus Suomen aluevesien turvallisuuteen).

– Saimme vinkin tutkia Itämeren alusten saapumismenettelyitä ja päätimme ottaa rajauksen turvallisuusaspektiin. Haastattelimme työhön agentteja ja meklareita ympäri Suomen.

Fabi valmistui logistiikkainsinööriksi tammikuussa 2021.

Selluterminaaleissa lähes kuusi vuotta

Ennen opiskelujen päättymistä ja terminaalipäällikön pestiä Fabi ehti toimia Mussalossa selluterminaaleissa työnjohtajana. – 2018 tammikuussa tuli mahdollisuus päästä eteenpäin työuralla ja aloitin työnjohtajana Mussalossa B-laiturilla. Käsittelimme Metsä-Fibren sellua kahdeksan ahtaajan ja kahden työnjohtajan porukalla. Se meni tosi hienosti.

Sitten valmistuivat D-laiturin varastot.

– Sellun parissa tein töitä kaikkiaan joitakin päiviä vaille kuusi vuotta.

Liikunnasta virtaa

Työ terminaalipäällikkönä tiesi siirtymistä vuorotyöstä päivätyöhön, mutta silti – huolimatta usein pitkäksi venyvistä työpäivistä – Fabi ehtii pitää kiinni liikunnallisista vapaa-ajanharrastuksistaan nelilapsisen uusperheen, koiranpennun ja omakotitalon ohella.

– Vapaa-aikana pelaan tosi paljon tennistä ja padelia ja käyn kuntosalilla. -eh

STEVECOLAINEN

Iida Lampikari ajoi rekkaa ennen ahtaajan oppisopimuskoulutusta.

MIESVALTAISELLA ALALLA EI VOI OLLA MIELENSÄPAHOITTAJA

Ensin Iida Lampikari opiskeli lähihoitajaksi, mutta pian kiinnostus koneisiin ja moottoriajoneuvoihin veti pitemmän korren ja hän hakeutui Imatralle Saimaan ammattiopistoon suorittamaan yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon.

– Koulutus kesti vain kahdeksan kuukautta, koska aiemmat opinnot otettiin huomioon. Valmistuttuani pääsin vakituiseen työpaikkaan Kiitosimeonille.

– Ajoin lähialueilla ja pääsin aina yöksi kotiin nukkumaan, mutta työ oli epäsäännöllistä. Monesti jouduin soittamaan päiväkotiin, että tulen vasta myöhemmin hakemaan lapset.

Kolmen rekkavuoden jälkeen eteen tullut tieto alkavasta ahtaajan oppisopimuskoulutuksesta oli mahdollisuus päästä säännölliseen vuorotyöhön. Koska satamatyö itsessään ja sen lisäksi isot koneet vetivät puoleensa, Iidan päätös – tultuaan satojen hakijoiden joukosta valituksi kurssille - irtisanoutua vakituisesta työpaikasta oli lopulta helppo.

– Olin ensin kesän tilapäisenä Hietasessa, mutta koska töitä oli aika vähän tarjolla tilapäisille, tein välillä rekkahommiakin.

Ei miesten, vaan kaikkien vaatimukset täyttävien työtä

Kun oppisopimuskoulutusta oli kestänyt puoli vuotta, Iidan ajatukset uudesta urasta olivat positiiviset.

– Olen tykännyt tosi kovasti. Työ on monipolista ja olen päässyt oppimaan uusia asioita ja haastamaan itseään.

Tykkään myös siitä, että työ on fyysistä.

– Tässä työssä pitää olla kiinnostusta koneisiin ja atk-taitoihin ja käsien likaantuminen ei haittaa. Fyysistä kuntoa tarvitaan, eikä saa pelätä korkeita paikkoja.

– Kaiken lisäksi tarvitaan huumorintajua, sillä miesvaltaisella alalla ei voi olla mielensäpahoittaja. Mutta missään nimessä ahtaajan työ ei ole ”miesten työtä”.

Iida ensimmäisen vuoden kotisatama oppisopimuskoulutuksessa on Hietanen.

– Olen ajanut pikkutrukkia ja rullakonetta. EK-koulutus alkaa maaliskuussa ja pääsen ajamaan vetomestaria. Koneiden ajamisen lisäksi olen päässyt tekemään käsin ahtausta, surrausta, kasettien huputusta sekä laivalla tehtäviä surraustöitä ja apumiestehtäviä.

– Ensimmäiset näytöt ovat huhtikuussa ja syksyllä kesälomakauden jälkeen on edessä vaihto Mussaloon konttiterminaaliin. Siellä suoritan tutkinnon muut osat. Oma kesälomani alkaa toukokuun puolivälissä.

Täyttä elämää

Iida asuu kahden pikkupoikansa ja kolmen koiransa kanssa Haminassa vuosi sitten ostamassaan omakotitalossa. Hevosta perheeseen ei nyt kuulu, vaikka niitä Iidalla on ollut lähes koko ikänsä.

– Olisihan tuossa pihamaata…

Kun aikaa on, Iida käyttää koiriaan näyttelyissä ja hoitaa omaa kuntoaan liikkumalla. -eh

KOKO HENKILÖSTÖN

TIETOSUOJAOSAAMINEN PÄIVITETÄÄN

Erkko Saarinen ja Armi Hämäläinen-Mainas ovat olleet tieto suojaasioiden kimpussa pian puolen vuoden ajan. Armi on selvittänyt, haastatellut, kysellyt ja tallentanut tietoja, joista muodostuu ajan tasalle päivitetty tietosuojaohjeistus.

Tietosuoja-asetus, eli Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation), astui voimaan 25. toukokuuta 2018. Asetus on suunniteltu antamaan yksilöille enemmän hallintaa omista henkilötiedoistaan ja varmistamaan, että yritykset ja organisaatiot käsittelevät henkilötietoja asianmukaisesti ja turvallisesti.

GDPR-asetus määrittelee muun muassa periaatteet, missä tilanteissa ja miten henkilötietoja tulee kerätä, käsitellä ja miten asianmukaiset turvatoimet henkilötietojen suojaamiseksi tulee järjestää.

Marraskuussa 2023 käynnistettiin tietosuojakatsaus, jonka tarkoituksena on arvioida GDPR-asetuksen eheyttä ja toimivuutta Steveco-konsernissa. Tehtävän sai hoitaakseen vuorotteluvapaalta juuri palannut huolitsija Armi Hämäläinen-Mainas. Hänen tuutorinaan – jos sitä nimitystä tässä yhteydessä voi käyttää – toimii vastuullisuus- ja kehityspäällikkö Erkko Saarinen. Armi on perehtynyt kuluneiden kuukausien aikana laajasti yhtiön eri toimintoihin, toimintatapoihin ja erityisesti miten tietosuojan alaista tietoa käsitellään eri osastoilla. Esimiehet ovat saaneet istua kerran jos toisenkin Armin haastateltavina ja onpa sähköpostikyselyjä kimurantteine kysymyksineen tullut muillekin.

Tietosuojaan on tullut vuosien varrella tarkennuksia. Stevecon omien ohjeiden ajan tasalle päivittämisen lisäksi tavoitteena on muokata ohjeistus käyttäjäystävällisemmäksi. Kun projekti on aikanaan saatu valmiiksi ja ohjeistus hyväksytyksi, ne päivitetään Pollariin.

Tietosuojakatsaus on tarkoitus saattaa valmiiksi huhtikuun aikana. Sen jälkeen alkavat henkilöstön koulutukset. Millaisina koulutuspaketteina ne toteutetaan eri henkilöstöryhmille, se on vielä suunnitelmien asteella.

Satamaympäristöön kuulumattomat löydökset kertoivat omaa hiljaista tarinaansa.

ONKO TOISEN ROSKA TOISEN AARRE?

Tätä pohdiskelin, kun kävin läpi jäteastioita ja lavoja Hietasen satamassa. Mutta miten päädyin analysoimaan roskalavoille päätyviä jätevirtoja? Tiedättekö, kun tulee sellainen olo, että elämälle pitää tehdä jotain? Minulle sellainen tuli ja pääkaupunkiseudulla asuvan ystäväni jäteopintojen inspiroimana päädyin tutkimaan Suomen Ympäristöopiston (SYKLI) tarjoamia koulutuksia. Ensimmäisenä koulutuspäivänä marraskuussa 2021 kouluttaja puhui jätehuollon tulevaisuudesta Teamsissä. Huomasin nyökytteleväni kuvaruudulle ja muistan ajatelleeni, että ”jätteet ja kierrätys ovat niin mun juttu”. Seuraavassa Teamsissä tehtiinkin jo HOKS eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma.

Varsinaista osallistumispakkoa lähitunneille ei ollut, mutta liukumavapai-

den mahdollistamana kävin Malmin koulutustiloissa. Sattui niin onnekkaasti, että löysin kurssilta toisen kotkalaisen ja kuljimme lähitunneille yhteiskyydillä. Lounastauoilla nautittiin Malmin lounaskuppiloiden tarjonnasta ja ehtipä siinä hieman tutustua muihin kurssilaisiin. Taisin minä Kotkassa muutaman kerran bilettääkin opiskelijahenkeen.

Huomasin pian, että kaikki muut opiskelijat olivat jo tavalla tai toisella jätealalla ja puhuivat sujuvaa jätettä, olivat työnantajansa kustantamina ja työajalla opiskelemassa. Välillä oli haastavaa napata keskustelusta kiinni. Nyt voin sanoa, että se onnistuisi! Jätehuollon perusasiat ovat selkeytyneet, perehdyinhän opintojeni aikana jätehuollon lainsäädäntöön, jätehuoltojärjestelmiin ja materiaalivirtoihin, keräysvä-

lineisiin, syntyviin jätejakeisiin, kustannuksiin ja jäteturvallisuuteen. Niiden pohjalta kirjoitin 37-sivuisen Hietasen sataman jätehuoltokartoituksen. En pysynyt opintojeni tavoiteaikataulussa ja helmikuun 2023 kakkukahvit vaihtuivat tammikuun 2024 valmistujaislounaaseen Vastuullisuus- ja kehittämispäällikkö Erkko Saarisen kanssa. Hän toimi opinnäytetyön työpaikkaohjaajana. Se lounas maistui erityisen hyvältä! Sen jälkeinen valmistujaisdinneri vielä paremmalta.

Jotta päästiin lounaaseen asti, se vaati kymmeniä opintojen ohjauksia Syklin kouluttujan ja Erkon kanssa. Piti hakea tietoa ja lukea, haastatella alihankkijoita ja yrityksen väkeä ja sekä iltaisin ja viikonloppuisin kirjoittaa sekä turhautua kirjoittamisesta, mutta ennen kaikkea jalkautua jätteen pa-

Teksti ja kuvat: Katja Hitchman

Rautaromua: onnistunut kierrätys!

riin useamman jätekartoituskävelyn verran. Vaihtelevat sääolosuhteet haastoivat kartoitusta ja myös lajittelun onnistumista. Yläfemmat vielä vahtimestarille ja kalustomiehelle Hietaseen! Muistan ihmetelleeni jätelavojen määriä ja sisältöjä, koska jätelavoista puuttuivat lähes kokonaan ohjetarrat tai kieltotaulut. Availin jätesäkkejä, tutkin sisältöjä, selvittelen mistä kohteesta ja kenen toimesta jätteet päätyivät astioihin ja minne ne lähtivät jatkokäsittelyyn. Erityisesti lavat olivat syöneet mitä ihmeellisimpiä asioita. Jätelavoilta bongatut ja selkeästi satamaympäristöön kuulumattomat löydökset kuten puutarhakalusteet, omenasäkit ja laminaattijämät kertoivat omaa hiljaista tarinaansa. Toisaalta välipuut, liinat, muovikulmat ja pohjapaperit kertoivat

siitä, mitä työtä Hietasen varastoissa tehdään ja käsipaperit, pahvimukit ja muovikääreet, että taukoja pidetään. Positiivinen havainto oli huomata, että paperinkierrätys toimii. Sitä on tehty jo pidemmän aikaa ja siihen on totuttu. Paitsi, että kopiopaperin käärepaperit kuuluvat joko kartonkikeräykseen tai energiajätteeseen. Metallikeräys toimi hyvin, niin hyvin, että sinne tuodaan kotitalouksissa syntyvää kierrätysmetallia. Täydestä lavasta saadaan tuloa työntekijöiden kahvikassaan.

Tässä valossa otsikon toisen roska on toisen aarre on juurikin näin. Mitä enemmän metallikeräykseen kertyy metallia, sitä enemmän kahvikassasta saadaan nautiskella. Laivankaan rantaan jättämät romumetallit eivät haittaa. Joku toinen

Jätteenkuljetuksesta vastaava yhtiö lajittelee sotkuisen sekajätelavan jäteasemallaan ja hyötyy siitä. Lajittelu pitäisi tehdä jätteensyntypaikalla ja ottaa säästyvät eurot firman omaan kassaan.

Hietaseen luvatta jätetty jätelaji harmittaa enemmän! Jätteenkuljetuksesta vastaava yhtiö puolestaan lajittelee jäteasemallaan meidän sekajätelavoja ja hyötyy siitä. Tämä lajittelu tietenkin pitäisi tehdä jätteensyntypaikalla, koska sekajätteen käsittelymaksu on kaikkein kalleinta. Jätelainsäädäntö on kattavaa ja perustuu sekä EU-säädöksiin että kunnallisiin huoltomääräyksiin, mutta suomalaisten lajitteluhalukkuudessa olisi parantamisen varaa. Pitäkäämme mielessä, että roska on oikein kierrätettynä arvokas resurssi!

Kirjoittajalla on ympäristöalan erikoisammattitutkinto resurssitehokkuudesta ja erityinen tunteenpalo lajittelua ja toimivaa jätehuoltoa kohtaan.

Sania Mäntynen teki Katjalle osuvan onnittelukortin valmistumisen kunniaksi.

Katjan valmistujaisdinnerin juhlaskumppa.

Kuva: Sania Mäntynen

Mantsis-kuljettajat harjoittelivat hätäpoistumista

Stermin Mantsis-kuljettajat Mussalosta ja Haminasta kokoontuivat maaliskuun ensimmäisellä viikolla harjoittelemaan hätäpoistumista Mantsisen-materiaalinkäsittelykoneesta.

Kouluttajana toimineen Mikko Mannisen johdolla kuljettajat tutustuivat ensin välineisin ja niiden oikeaoppiseen ja turvalliseen käyttöön teoriassa. Sen jälkeen harjoiteltiin poistumista nosturista Mikon ohjeiden mukaan.

Turvallisuus on yhteinen asiamme

Työn tekemisen tulee olla terveellistä ja turvallista. Neuvoja turvalliseen työskentelyyn löydät Pollarin Turvallisuus- ja työsuojelusivustolta. Sivut sisältöineen on suunniteltu ja laadittu varmistamaan, että pääsemme joka päivä terveenä kotiin.

Tunnetko pelastussuunnitelman? Tiedätkö, mitä tehdä hätätilanteessa? Pelastussuunnitelma antaa selkeät ohjeet, miten toimia kriisitilanteessa.

Pollarista löytyvät kattavat ohjeet turvalliseen työskentelyyn. Opit käyttämään oikeita suojavarusteita ja

noudattamaan turvallisuussääntöjä, mikä vähentää riskejä ja parantaa työympäristön turvallisuutta.

Kaikki turvallisuusmääräykset ovat tärkeitä. Niistä hengenpelastavat säännöt koskevat kaikkein vakavimpia hengenvaarallisia tilanteita yrityksessämme. Hengenpelastavien sääntöjen on tarkoitus korostaa vastuullisuutta sekä turvallisuusmääräysten noudattamisen tärkeyttä. Käy tutustumassa Pollarin Turvallisuus- ja työsuojelusivustoon! Se on tehty sinua varten.

Työpaikkaselvitysryhmä

Työpaikkaselvityksessä

Uusissa ja vanhoissa turkeissa on ergonomiseen työskentelyyn liittyviä eroja ja vaikka kehitys kehittyy, vanhoissa on joitakin ominaisuuksia, jotka soisi löytyvän uusistakin. Marko Alanko toi työpaikkaselvitykseen käyttäjän näkökulman.

pureuduttiin ahtaajien varastotyön kuormituksiin

Stevecolla tehdään vuosittain eri henkilöstöryhmiin ja työtehtäviin kohdistuvia työpaikkaselvityksiä. Niissä työterveyshuolto selvittää ja arvioi työn ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden sekä arvioi millainen merkitys niillä on työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Työterveyshuolto antaa työnantajalle suosituksia, miten työoloja voitaisiin parantaa ja työntekijöiden työkykyä edistää.  Viimeisin työpaikkaselvitys tehtiin helmikuussa Kotkan konttiterminaalissa. Tavoitteena on arvioida ahtaajan varastotyöstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaaroja, -haittoja, kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä arvioida niiden merkitystä terveydelle ja työkyvylle.

Työpaikkaselvityksessä tehtiin havaintoja mm. valaistuksesta, melusta ja tärinästä. Tapaturmavaaran todettiin olevan ilmeinen ja fyysinen kuormittuminen on päivittäistä.

Psykososiaalista kuormitusta selvittääkseen Työterveys toisti helmikuussa Mussalon satamassa 2021 tehdyn toimiva työyhteisö-kyselyn työpaikkaselvitystä varten. Vastausprosentti oli 37. Kuormitusta on selvimmin johtamiseen liittyen ja se ilmenee lähinnä ärtymisenä ja turhautumisena, mutta ei aiheuta sairauspoissaoloja. Omaan työhön oltiin pääasiassa hyvin tyytyväisiä, motivoituneita ja sitoutuneita. Kehitettävää löytyi pitkä lista.

Yhteenvetona ja johtopäätökseni työolosuhteiden vaikutuksesta henkilöstön

terveyteen ja työkykyyn Työterveyden työpaikkaselvityksen tekijät johtava työterveyslääkäri Helena Rautapää, työterveyshoitaja Marjo Ristola ja työfysioterapeutti Kati Pulli kirjasivat Työolosuhteiden terveysvaikutukset kohdistuvat lähinnä fyysiseen kuormitukseen, tapaturman vaaraan sekä melualtistukseen. Myös dieselpakokaasulle altistuminen tulee huomioida.

Työnantajan vastuulla on huolehtia, että selvitykset tehdään ajallaan ja että raportit ovat yleisesti nähtävillä. Stevecolla se tarkoittaa Pollaria, josta löytyvät työpaikkaselvitykset vuodesta 2013 alkaen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (Henkilöstö  Työterveyshuolto  Työpaikkaselvitykset). -eh

Stermiläiset osallistuivat Volvo-koulutukseen

Volvo Construction Equipment Finland Oy järjesti helmikuun lopulla kaksi Volvo-pyöräkuormaajien käyttö- ja ajotapakoulutusta Kotkassa. Käyttökouluttaja Timo Siirosen vetämiin koulutuksiin osallistuivat Stermin Mussalon selluterminaalin molempien vuorojen ahtaajat. Nelituntiset koulutukset järjestettiin iltavuoroviikoilla normaalityöajan ulkopuolella.

Koulutuksessa käytiin läpi mm. koneiden päivittäiset tarkastukset, hallintalaitteet ja niiden oikeaoppinen käyttö, turvallisuusasiat sekä vinkkejä taloudelliseen ja tuottavaan koneen käyttämiseen.

vasemmalta Marjo Ristola, Heli Hyttinen, Kati Pulli, Helena Rautapää, Kai Saarainen ja Marko Alanko.

Kuva: Tiina Harjumaaskola

Kuva: Tiina

Harjumaaskola

Kerrassaan loistava alkuvuosi työturvallisuuden saralla

Alkuvuoden työturvallisuuskehitys ansaitsee isot kättentaputukset: konsernissa ei sattunut ainoatakaan vakavaa työtapaturmaa, Helsingin konttioperointi sai pidettyä työtapaturmatilastonsa nollilla ja emoyhtiö Stevecon tapaturmataajuus helmikuun jälkeen oli 12.

Talvikaudelle tyypillisiä liukastumisia sattui 18, joista 12 työssä ja kuusi työmatkalla. Ne kirvoittivat niin ikään talvikaudelle tyypillisen keskustelun nastakengistä, puolesta ja vastaan.

Mistä hyvä kehitys sitten synkempien vuosien jälkeen voisi johtua?

– Vuoden alussa käynnistyneet työnjohtajien pitämät turvatuokiot ja tilannekatsaukset ovat varmasti yksi tärkeimmistä tekijöistä, sano turvallisuuspäällikkö Arto Kauppila

– Tietoa viedään kentälle ja muistutetaan vaaran paikoista, esimerkiksi liukkaudesta. – Esimerkiksi Kotkan konttiterminaalissa terminaalipäällikkö käy joka maanantai työnjohdon kanssa asioita läpi ja tiistaiaamuna kello kuusi työnjohtajat pitävät työpisteissä tilannekatsauksen ahtaajille ennen töiden aloittamista.

Muistuttaminen ja tavallisista asioista puhuminen kerta toisensa jälkeen on tärkeää. On hyvä, kun sille on varattu aikaa ja paikka. Kertaus on opintojen äiti. Konsernissa on tehty päätös, että koko henkilöstölle järjestetään seuraavien vuosien aikana työturvallisuuskorttikoulutus. Stevecolle on räätälöity oma koulutuspaketti ja Työturvallisuuskortin kurssinjohtajat ovat suorittaneet Työturvallisuuskeskuksen järjestämän Työturvallisuuskortin

kurssinjohtajakoulutuksen. Ensimmäinen isomman ryhmän koulutustilaisuus järjestettiin maaliskuussa Katja Hitchmanin ja Erkko Saarisen johdolla.

Tapaturmataajuudet

2 kk/2024

• Steveco Oy: 12

• Sterm: 90

• Satamatekniikka: 115

• Konserni: 28

• Mussalo: 14

• Hietanen: 23

• Helsinki: 0

Työsuojelun peruskurssilta eväitä työsuojelutehtävään

Konsernin työsuojeluorganisaatioissa tapahtui henkilövaihdoksia vuodenvaihteessa. Uusia valtuutettuja ja toimikuntien jäseniä, viisi Stevecolta ja kolme Stermiltä, osallistui satamaoperointialan työsuojelun peruskurssin ensimmäiselle kolmipäiväiselle jaksolle helmikuun puolivälissä. Koulutus on kokonaisuudessaan viisipäiväinen.

– Kurssilaiset olivat tyytyväisiä päivien ohjelmaan ja totesivat, että kurssilla esille tulleet asiat löytyvät Pollarista ja Umbrellasta, kertoi kurssilla satamaoperointialan työalatoimikunnan jäsenen roolissa vieraillut Arto Kauppila. Hän kertoi kurssilla mm. työhön perehdytyksestä Stevecolla. Kuvassa vasemmalta Jani Töytäri, Kimmo Taponen, Markku Hienonen, Anu Karnaattu ja Juha Mäkinen.

Kisalla vauhtia positiiviseen työtapaturma- ja törmäyskehitykseen

Steveco konsernissa alkoi helmikuun alussa turvallisuuskilpailu. Kilpailussa Helsingin konttioperoinnissa, Kotkan konttioperoinnissa, Hietasessa, Satamatekniikalla ja Stermillä pyritään työskentelemään mahdollisimman pitkiä aikoja ilman sairasloman aiheuttanutta työtapaturmaa tai törmäystä, joka aiheuttaa vaurioita omaan tai vieraaseen omaisuuteen. Satamatekniikan osalta kilpailu koskee vain työtapaturmia.

Työtapaturmissa tavoiteltava määrä päivissä ilman tapaturmaa on suhteutettu yksikön kokoon ja lähtötilanteen turvallisuustasoon. Vauriopuolella jokainen yksikkö tavoittelee tasapuolisesti kolmeakymmentä (30) päivää ilman vaurioita aiheuttanutta törmäystä.

Kun yksikkö saa työskenneltyä tavoitellun määrän päiviä ilman tapaturmaa ja törmäyksiä, voittaa kyseinen yksikkö henkilömääränsä x 10 € yksikön virkistysrahastoon, joka on tätä kilpailua varten erikseen perustettu yksikkökohtainen rahasto. Kertyvillä euroilla voidaan järjestää toimintaa, josta sovitaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

KCT kuittaa ensimmäisenä palkintoeurot

Kotkan konttiterminaalissa päästiin ensimmäisenä laskemaan virkistysrahastoon kertyneitä euroja, kun vaaditut 30 päivää ilman törmäystä täyttyi 4. maaliskuuta. Mussalon henkilöstömäärä oli helmikuussa 266 eli kassaan kertyi 2 660 euroa. Miten se käytetään vai kerrytetäänkö kassaan lisää rahaa, se kuullaan myöhemmin.

Vaurioista isoja kustannuksia ja harmia koneresursseille

– Turvallisuuspuolella, niin työtapaturmissa kuin törmäyksissä, meillä on paljon kehittymisen ja parantamisen varaa. Uudella kilpailulla halutaan saada tähän kehitykseen lisävauhtia. Nyt yksiköillä on hyvä mahdollisuus voittaa virkistysrahastoonsa rahaa, samalla turvallisuutta kehittäen, kertoo henkilöstöjohtaja Jyri Lippo.

Lastatessa laivan ruumaan 20’ kontteja pukkinosturi (N4) osui laivan vinssitorniin. Törmäyksessä vaurioitui pukkinosturin kävelytasot, jotka johtavat ohjaamosta kulkuun hissille. Laivan vinssitornille ei kosmeettisia vaurioita kummempaa näyttänyt tulevan.

– Jokainen työtapaturma on liikaa. Silloin jollekin työkaverille on sattunut jotakin töissä. Kaikki mitä pystymme sillä puolella vähentämään, on suunta kohti oikeaa, sanoo konttioperoinnin yksikönjohtaja Tapani Tolonen

– Vauriopuolella taas asuu paljon kustannuksia, joita vähentämällä on suora vaikutus tulokseemme. Lisäksi vaurioissa mukana oleva kalusto on mahdollisesti aina pois operatiivisesta työstä.

– Työtapaturmista tai törmäyksistä ja muista vaurioista on ilmoitettava heti niiden tapahduttua. Näin päästään tekemään tutkinta, minkä tärkeimmät asiat ovat mitä tapahtui ja miksi tapahtui eli mahdolliset syyt, sekä ennen kaikkea mitä pitäisi kehit-

tää tai tehdä toisella tavalla, jotta vastaavaa ei enää sattuisi.

Pollarista löytyy faktoja

Pollarin Umbrella-hallintajärjestämäsivuilta löytyy linkkejä Umbrellan tilastoihin. Laatu-, ympäristö ja turvallisuus-alasivuilla voi tutustua mm. kolli- ja yksikkö- ja kolarivahinkotilastoihin, tapaturma- ja turvallisuusvahinkotilastoin sekä minkälaisia ympäristöhavaintoja on tehty. Turvallisuushavaintoja pääsee selaamaan ja tekemän, kuten ennenkin, Pollarin sivupalkista sekä StevecoMobiilin linkeistä. -eh

Kuva:

Arto Kauppila

KYSYMYSTÄ KUMPPANILLE

Maria Kämäräinen

Turvallisuuspäällikkö, HaminaKotka Satama Oy

1. Kuka olet?

Olen Maria Kämäräinen ja toimin HaminaKotka Satama Oy:llä tur vallisuuspäällikkönä.

2. Mitä teet työksesi?

Keskityn security- ja rescueasioihin, kun kollegani Oskari Aarnio vastaa safety-puolesta. Lisäksi työtehtäviini sisältyy ympäristö- ja laatupuolen asioita.

3. Minkälainen on tavanomainen työpäiväsi?

Pääasiallinen työpisteeni sijaitsee Haminassa ja siten pääosan ajasta olen siellä. Säännöllisesti ja tarpeen mukaan liikun myös muissa satamanosissa. Aloitan työt yleensä 07:00-07:30 välillä, koska aikainen aamu on paras aika hoitaa asioita, jotka vaativat työrauhan. Tavanomaista päivää on vaikea kuvailla, kun päivät tuppaavat olemaan niin erilaisia. Monesti olen ajatellut, että tänään hoidan nämä asiat, mutta sitten tulee yllättäviä tilanteita ja suunnitelmaa on muutettava. Epäsäännöllisen säännöllisesti puhelin soi myös iltaisin ja viikonloppuisin.

4. Onko joku työpäivä jäänyt lähtemättömästi muistiisi?

Tässä työssä ei ole ehtinyt sellaista päivää vielä tulemaan vastaan, mutta yhtä kesätyöpäivää en varmastikaan ikinä unohda. Lukioaikana olin kesätöissä Loviisassa sijaitsevassa linnoitussaaressa nimeltä Svartholm. Toimin siellä merirosvona ja sotilaana vetäen lapsiryhmille erinäisiä seikkailuja. Kyseisenä päivänä työtoveri oli unohtanut piilottaa saarelle meitä aarteen etsinnöissä auttavat vihjeet. Muistan vielä selvästi sen kauhun tunteen, kun vihjeitä ei millään löydy normaaleista paikoista, eikä niiden läheisyydestä ja tajuan, että vihjeet on unohdettu piiloihin laittaa…siinä tulikin sitten testattua improvisointitaitoja oikein urakalla.

5. Mikä oli lapsuutesi haaveammatti?

Automekaanikko. Isä oli kova puuhamaan autojen kanssa ja otti minut mukaan autotalliin pienestä pitäen. Välillä taisin olla kovakin riesa monine kysymyksineni.

6. Ensimmäinen kesätyökokemuksesi?

12-vuotiaana pääsin maalaamaan erään yrityksen aitaa. Sain siitä muistaakseni 500 mk, mikä oli tuon ikäiselle iso summa.

7. Miten alkaa hyvä päivä?

Hyvä päivä alkaa pirteänä heräten ja koiran kanssa lenkille suunnaten. Kaunis auringonpaiste piristää aamua entisestään.

8. Mitä lätkäurallesi kuuluu?

Mennyt kausi oli rankka ja opettavainen. Meillä oli uusi Loviisa-Porvoo yhteistyönä kasattu joukkue ja ei ehkä ihan ehditty hiomaan kuvioita toivotulle mallille tämän kauden aikana. Pelejä oli paljon ja varsinkin arki-illan myöhäispelejä Helsingin suunnalla ja pidemmälläkin useampi. Monesti kotona oltiin vasta puolen yön aikaan. Rakkaudesta lajiin, eikös niin joku sanonta kuulu?!

9. Onko joku asia erityisesti lähellä sydäntäsi?

Sydämenasioita minulle ovat perhe ja terveys, joka mahdollistaa monipuoliset harrastukset liikkumisen ja ulkoilun parissa. Lisäksi viime kuukausina ajatuksissa on yhä enenevissä määrin ollut vallitseva maailmantilanne ja toive rauhasta maailmaan.

10. Mikä kokkaustaitosi kerää eniten kehuja kotona?

Kokkaustaidot ovat aika olemattomat, mutta kanariisiuunivuoka ja kaalilaatikko uppoavat hyvin.

TikTokin käyttöä kannattaa pohtia vakavasti

Videosovellus Tiktok on suosituin sosiaalisen median palvelu. Suomessa on jo kaksi miljoonaa Tiktokin käyttäjää, joista 400 000 on alaikäisiä.

– Harva ymmärtää, että Tiktok on osa Kiinan kyber- ja informaatiosotaa länttä vastaan, sanoo sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo. – Kun lataat kuvia ja henkilötietoja Tiktokiin, ne ovat tiedusteludataa Kiinan valtiolle.

Kortesuo on tutkinut Tiktokia osana turvallisuuden ja strategisen analyysin opintojaan Jyväskylän yliopistossa. Hän sanoo Tikotin vaarallisuuden perustuvan tietoturvaan, sovelluksen vakoiluominaisuuksiin sekä kykyyn vaikuttaa tunteisiin.

Tiktok kerää käyttäjistään tietoja: henkilötietojen lisäksi kuvat, tekstit, yksityisviestit, klikkaukset, kuvien metatiedot, kyselyvastaukset, ostokset ja keskustelukumppanit. Tiktok tallentaa puhelimen laitetiedot, ohjelmistoversiot ja IP-osoitteen. Tämän ohella Tiktok päättelee kuvista ja videoista käyttäjän sukupuolen, iän, kiinnostuksen kohteet ja tunnetilat ja analysoi automaattisesti puheen ja videot, joten se pystyy tunnistamaan käyttäjän sijainnin ja hänen kanssaan olevat ihmiset.

Osa käyttäjistä jakaa Tiktokille puhelimensa osoitekirjan. Niinpä myös sinun yhteystietosi voivat olla jo sovelluksen hallussa: tähän riittää se, että yksikin tuttusi on jakanut kännykkänsä kontaktilistan Tiktokille.

Tiktok on muita somepalveluja koukuttavampi. Kun käyttäjä avaa sovelluksen, algoritmin valitsema video alkaa pyöriä, eikä videoiden välillä ei ole katkosta, vaan seuraava käynnistyy heti edellisen loputtua.

– Tämä aiheuttaa ikuisesti jatkuvan käyttökokemuksen, jonka virrasta on vaikea poistua, Kortesuo sanoo ja jatkaa,

Katleena Kortesuo toivoo, että aikuiset katsoisivat tarkkaan, mitä sosiaalisen median palveluja oman elämän teinit ja parikymppiset käyttävät. Kuva Katleenan omasta kuvapankista.

että Tiktokin algoritmi on merkittävästi koukuttavampi kuin muiden somekanavien ja saa käyttäjän pysymään videoiden parissa pitempään.

Kiinan valtio tietää Tiktokin olevan haitallinen etenkin lapsille ja nuorille, eikä sitä ei ole saatavilla Kiinassa lainkaan. Sen sijaan tarjolla on rinnakkaissovellus Douyin, jossa on vähemmän videoita ja niiden välissä on pienet katkaisevat tauot. Alle 13-vuotiaat lapset voivat käyttää Douyin-sovellusta vain 40 minuuttia päivässä, eikä käyttö onnistu lainkaan yöllä kello 22–06. Näitä rajoittavia ominaisuuksia TikTok ei tarjoa lännessä.

YouTubessa videoiden välillä on pieni tauko, mutta Instagramin ja Facebookin Reelsit eli Kelat ovat toiminnallisuuksiltaan samankaltaisia kuin Tiktok.

Käyttökielto laajenee

Useat yritykset ovat kieltäneet Tiktokin käytön laitteillaan ja liittymillään. Suojelupoliisi on varoittanut sovelluksesta ja eduskunta kielsi Tiktokin käytön tämän vuoden helmikuussa. Euroopan parlamentti päätti jo vuosi sitten kieltää Tiktokin henkilökuntansa puhelimista turvallisuussyistä ja kielto koskee myös henkilökunnan omia yksityisiä laitteita, joihin on asennettuna parlamentin sähköposti tai muu sovellus Stevecon Tiktok-linjaus julkaistiin syyskuussa 2023: Steveco Oy on päättänyt kieltää Tiktok-sovelluksen käytön yhtiön työpuhelimissa ja -tietokoneissa tai tietoverkossa Tiktok-palvelussa esiin tulleiden turvallisuusriskien takia. Kiellon tarkoituksena on suojata yrityksen, asiakkaiden ja työntekijöiden tietoja mahdollisilta väärinkäytöiltä.

Mistä nuoret sitten tavoittaa, jos Tiktokia ei voi käyttää yrityksen kesätyömarkkinointiin ja työnantajamielikuvan kohentamiseen? Kortesuo kehottaa käyttämään Instagramia, Facebookia ja YouTubea.

– Jos haluaa tavoittaa nuoret Tiktokissa, se on sama asia kuin menisi myymään nuuskaa nuorille pimeään verkkoon, hän täräyttää.

Kortesuo toivoo, että aikuiset katsoisivat tarkkaan, mitä sosiaalisen median palveluja oman elämän teinit ja parikymppiset käyttävät ja keskustelisivat niistä heidän kanssaan. Kannattaa katsoa eteenpäin ja miettiä minkälainen merkitys esimerkiksi työnhaussa on sillä, että on lapsena ja nuorena jakanut kaiken elämästään sosiaaliseen mediaan. Se koskee yhtä lailla kaikkia palveluita, ei vain Tiktokia.

Sekin kannattaa pitää mielessä, ettei Tiktokista niin vain lähdetä. -eh

VIIKKOPÄIVÄKIRJA

Tuomas Tiainen

Huolintapäällikkö, Steveco Logistics

MAANANTAI

Arki taas edessä.

Aamu alkaa niin kuin muutkin arkiaamut, kello soi 06:30, mutta torkutan vartin ennen kuin nousen ylös.

Kahvi valumaan ja suihkuun. Parranajo, kahvia kuppiin ja teinien herätys, molemmat kun menevät kahdeksaksi kouluun. Omat lapset ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan mutta surullisten tapahtumien myötä siskoni lapset ovat nyt vuoden asuneet minun kanssa.

Teinejä saakin useampaan kertaan käydä tönimässä ennen kuin liikettä tapahtuu ja vahdin että molemmat ovat nousseet ennen kuin kaadan kahvin jämät termosmukiin ja suuntaan kohti pääkonttoria.

Yleensä olen konttorilla ennen kahdeksaa. Aamu vaatii lisää kahvia, s-posti auki onko viikonloppuna tullut mitään ihmeellistä.

Aamuteams, jossa kuulostellaan esimiestiimin viikonlopun kuulumiset ja mitä kaikkea viikolla onkaan edessä.

Lisää kahvia… Seuraavassa Teamsissa asiakkaan kanssa klo 10 käydään läpi, miten viikonloppu on mennyt läpi ja miten jatketaan viikkoa eteenpäin.

Sen jälkeen kypärää päähän ja turvajalkinetta jalkaan, on aika tehdä ensisilmäykset asiakkaan uuteen arkittamoon. Siinä vierähtääkin tovi, kun katsotaan lastausaluetta ja keskustellaan, miten lastausoperointi saadaan tehokkaasti ja turvallisesti toimimaa, mistä kuljettaja saa dokumentit jne.

Vielä toimistolle katsomaan viimeisimmät sähköpostit, jonka jälkeen kaupan kautta kotiin.

Pikainen ruuanlaitto teineille, jonka jälkeen treenikamat kasaan ja tatamille. Harrastan siis itsepuolustuslajia, Defendoa. Treeneistä kotiin, iltapalaa, teinien patistelua iltapuuhiin ja telkkaria. Kympin jälkeen sitten unta kuuppaan.

TIISTAI

Kello soi 06:30, peruskuvio. Toimistolla hieman ennen kahdeksaa. Kone auki, sähköpostissa ei ole mitään akuuttia. Palettesta katson, onko tullut tiliöitäviä ja hyväksyttäviä laskuja.

Aamuteams keskeyttää laskujen selailun. Aamupalaverissa käydään läpi päivänpolttavat aiheet, muun muassa edel-

lisen viikon pakastepapukeikkaa, jossa oli pieniä ongelmia saada Viron puolella reeferi kytkettyä sähköön.

Takaisin laskujen tarkistukseen, jonka ennättää hyvin tehdä ennen seuraavaa Teams-palaveria.

Asiakaspalaverin jälkeen tiimipalaveri yhden huolintatiimin kanssa. Katsotaan, miten edellinen viikko on mennyt ja mitä tuleva tuo tullessaan. Sen jälkeen pikainen lounas, jonka jälkeen tutustumiskäynti Mussaloon katsomaan uusia varastoja ja niiden mahdollisuuksia. Yhteen varastoon on tarkoitus siirtää asiakkaan uuden arkittamon varastointi ja liikenne.

Takaisin konttorille suunnittelemaan. Hieman yli neljä kone kiinni ja kotia kohti. Pikainen ruuanlaitto ja sen jälkeen takaisin kaupunkiin yhdistyksen kokoukseen. Toimin Kotkan Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Kokous kestää pari tuntia, jonka jälkeen maitokaupan kautta kotiin (maitoa tuntuu menevän niin paljon, että oman lehmän hankinta alkaa kuulostaa järkevälle).

Muutama jälkipuhelu illan kokouksesta, jonka jälkeen pääsee rauhoittumaan. Eli iltapalaa ja sohvalle.

Kuva: Johannes Wiehn

KESKIVIIKKO

Aamu alkaakin poikkeuksellisesti asiakkaan pihalla: ensimmäinen arkkilastaus uudella arkittamolla. Siinä meneekin aamupäivä, kun seurataan lastausta ja tehdään listaa toimenpiteistä, joita pitää vielä hioa. Lounaan jälkeen perehdyn Umbrellan maailmaan, sillä arkkitoimituksista tehdään muutoksenhallinta ja riskien arviointi. Näillä toimilla pyritään kartoittamaan mitä kaikkea meidän pitää ottaa huomioon muutoksessa, niin ajojen kuin varastoinninkin osalta.

Hieman ennen kolmea asiakas soittaa, että pitäisi pikaisesti siirtää vajaa 700 tonnia paperirullia Mussalosta Hietaseen laivattavaksi ja aikaa on niukasti. No eihän siinä, ajetaan pois.

Resurssien kartoitusta niin autojen kun Hietasenkin osalta. Askelmerkit kohdalleen eli mihin Hietasessa puretaan kuormat. Suoraan kasettien päälle, jolloin vältytään turhilta nostoilta.

Hieman neljän jälkeen kotia kohti. Ruuan laitto, jonka jälkeen vartin päiväunet sohvalla.

Tänään onkin sitten tiedossa pyykinpesua ja siivousta. Pyykit koneeseen ja teinien komennus imurin varteen, toinen imuroi alakerrassa ja toinen yläkerrassa.

Itse kerkeän siinä välissä käydä kaupassa ostamassa seuraavien päivien ruuat. Pyykit kuivumaan, jonka jälkeen pitääkin lähteä tanssikurssille Kotkan opistolle. Puoli vuotta kun on käynyt, alkaa askeleet jo rautakangen notkealla lantiollakin asettua kohdilleen, kyllä se siitä. Tansseista kotiin ja normaalit iltatoimet, tyyny kutsuu kympin jälkeen.

TORSTAI

Asiakas soittaa aamusta ja kysyy, miten rullien siirron resurssointi onnistuu ja on vähän huolissaan pitääkö myös viikonloppuna ajaa rullia toiseen satamaan. Keikka on otettu meillä vastaan ja rullien siirto voi alkaa, nou worries.

Ennen töihin lähtöä, muistan viedä nukkuville teineille puhelimet huoneisiin, he kun menevät vasta yhdeksäksi kouluun niin herätys hoituu puhelimitse. Meillä on kotona käytäntö, että puhelimet jää yöksi keittiöön, yöt kun on nukkumista varten.

Tämä aamu alkaakin Mussalosta, Merituulessa. Normaalisti pidämme keskiviikkoisin Merituulen huolitsijoiden kanssa palaverin, mutta jouduin siirtämään sen torstaille, koska eilen oli aamusta arkkijuttuja.

Käydään läpi työtilanne, mitä on viikon aikana ollut ja mitä olisi tulossa. Kymmeneltä asiakasteams, toistaiseksi kaikki hyvin.

Siirtymä konttorille ja työaikaleimausten korjaus edellisen viikon osalta.

Lounaan jälkeen palaveri claims/tuotannon tuki-tiimin kanssa. Keskustellaan vahinkojen määrästä ja mitä voitaisiin asioille tehdä. Samoin vaunumääristä terminaaleissa ja niiden ennustettavuutta.

Loppupvä menee perusaskareiden parissa. Neljältä kone kiinni ja kotia kohti. Pikainen ruuanlaitto ja sitten tatamille. Tatamilla unohtuu kyllä kaikki niin koti- kuin työmurheetkin, siksi olenkin kutsunut sitä tatamiterapiaksi. Treeneissä kun ei voi muuta miettiä kuin sitä hetkeä, muuten käy huonosti.

Treeneistä kotiin, ilta-askareet ja nukkumaan. Yleensä treeneistä jää jokin adrenaliinipiikki päälle, eikä uni meinaa tulla.

PERJANTAI

Pidän etäpäivän. Pidän etäpäiviä suhteellisen vähän koska pidän siitä että ”töihin mennään”, se katkaisee kodin ja työn suhteen. Toki kotonakin mennään töihin mutta matka keittiöstä takkahuoneeseen kestää minuutin. Herään etäpäivinäkin samaan aikaan kun olisin toimistolle menossa, joten koneen ääressä jo puolen maissa. Mutta, tänään siis etäpäivä. Normaalit Teams-palaverit aamuun, jonka jälkeen laskujen tarkastusta. Muutama puhelu koskien autojen ja perävaunujen huoltotarpeita, pientä tilastoiden nikkarointia. Ennen neljää voi soittaa asiakkaalle, että rullat on siirretty kuten luvattu. Asiakas kiittää ripeästä toiminnasta, (hyvä me). Kone kiinni ja viikonloppu voi alkaa. Pyrin pitämään perjantai-illat ohjelmitta, muuten kun nuo arki-illat on melko täyteen ahdettu sitä sun tätä. Töiden jälkeen ruuan laitto ja pienet nokkaunet. Alkuillasta pieni ulkoilulenkki. Kesäisin se olisi fillarointia mutta näin talvella menee patikoinniksi. Illalla sitten rauhakseen tv:tä, jokin leffa tms.

LAUANTAI

Aamulla ei kello soi. Heräilen ja nousen ylös aina about 9 ja 10 välillä. Kahvin keitto ja lehden haku. Viikonloppuaamut menevät rauhallisesti, pari tuntia menee kevyesti kahvia hörppien ja lehteä lueskellen.

Ennen puoltapäivää pitää töniä teinit ylös, vaikka hehän nukkuisivat iltaan asti, jos luvan antaisi.

Kävelyretki Katariinan puistossa ja iltapäiväkahvit Cafe Laiturissa. Kotiin ruuan laittoon ja saunan lämmitykseen.

Sillä aikaa, kun sauna lämpiää lautapelejä, Rummikub on tämän hetken suosikki.

SUNNUNTAI

Viikonlopun kaava jatkuu samanlaisena, mihinkään ei ole kiire. Nyt on aikaa tehdä ruokaa pidemmän kaavan kautta. Tykkään touhuta keittiössä ja kun on aikaa niin vähän hifistellä ruuanlaitossa. Hyvä ruoka, parempi mieli, vai miten se meni

Vielä kerkeää vähän ulkoilla ja pestä pyykkiä, normi askareita ennen kuin seuraavana aamuna arki taas koittaa.

Kuva Tuomaksen omasta perhealbumista.

Epassi on stevecolaisten käytössä kolmatta vuotta. Stevecolaisten käytössä on Flex-kokonaisuus, joka käsittää liikunnan, kulttuurin ja joitakin hyvinvointipalveluja, kuten hieronnan ja fysioterapian ilman lähetettä.

Sitten viime ja toissavuoden suosituimmissa käyttökohteissa ei ole tapahtunut juuri mitään muutoksia. Joku voi käyttää Epassin yhdellä kertaa, jollakin voi olla tukku yksittäisiä maksuja.

Stevecon 613 työntekijää käytti Epassia 2610 kertaa

Käyttöaste: 88,26 %

TOP 5: Trio 123, Kotkan uimala, Tiketti-verkkokauppa, Kinopalatsi ja Huuma

Satamatekniikan 27 työntekijää käytti Epassia 66 kertaa

Käyttöaste: 91,35 %

TOP 5: FPC Gym, Kinopalatsi, Pyhtään Yritys, Kotkan uimala ja Rela-hierojat

Stermin 112 työntekijää käytti Epassia 457 kertaa

Käyttöaste: 86,23 %

TOP 5: Tiketti-verkkokauppa, Haminan uimahalli, Kinopalatsi, Kotkan Liikuntakeskus ja Kotkan uimala

Jos liityt Epassin käyttäjäksi myöhemmin vuoden 2024 aikana, ladattava summa suhteutetaan jäljellä oleviin käyttökuukausiin. Vuoden alussa ladattava summa on 250 euroa.

Etuus koskee kaikkia työsuhteen laadusta tai pituudesta riippumatta, siis myös tilapäisiä ja määräaikaisia kesätyöntekijöitä. Ilmoittautuminen on jatkuvasti auki. StevecoMobiilissa sekä Pollarin pikalinkeissä on linkki ilmoittautumislomakkeelle.

Sovelluksen voi ladata puhelimeen, mutta kirjautuminen on mahdollista vasta kun tiedot ovat Epassin järjestelmissä ja saldo ladattu. Saat tiedon tekstarina Epassilta.

KESÄKISA: Mikä juttu kiinnosti eniten?

Mikä juttu kiinnosti sinua eniten tässä kevään lehdessä? Vai eikö mikään kolahtanut? Olisi hienoa, jos haluaisit antaa myös oman juttuvinkkisi toimitusneuvoston käsiteltäväksi.

Lähetä vastauksesi joko oheisella kupongilla Steveco-lehden toimitukseen (Steveco Oy, Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka, voit lähettää ristikon ratkaisun samassa kuoressa), sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi tai Pollarin sähköisellä lomakkeella. Vastauksien palautus viimeistään 31.5.2024 Osallistuneiden kesken arvotaan Steveco-tuotepalkintoja.

Steveco-lehti eläköityville

Silloin tällöin on käynyt ilmi, ettei eläköitynyt stevecolainen ole saanut henkilöstölehteä. Vastaus tähän löytyy yksityisyyden suojasta: eläköityvän täytyy allekirjoittaa suostumus, jotta hänet voidaan liittää eläkeläisten rekisteriin. Tällainen paperi on nivaskassa, jonka eläköityvä saa HR-osastolta.

Suostumuksen voi antaa toki jälkikäteenkin eli jos kuulette ex-kollegan jääneen ilman lehteä, vinkatkaa ottamaan yhteyttä henkilöstöosastolle. Yhteystiedot palkkahallinto@steveco.fi tai (05)23 231.

Oletko muuttanut?

Stevecolle ei tule mistään automaattisesti tietoa osoitteenmuutoksista. On ensiarvoisen tärkeää, että jokaisen stevecolaisen tiedoissa on oikeat yhteystiedot. Kun muutat, ilmoita uudet yhteystiedot henkilöstöhallintoon palkkahallinto@steveco.fi tai (05)23 231.

Samaan osoitteeseen omaiset voivat ilmoittaa pois nukkuneista eläkeläisistä.

Joulukisan voittajat

Joulukisassa etsittiin joulupukkia ja se löytyi sivulta 10 kurkistelemassa Petri Kumpusen työpisteen ikkunasta. Onnettaren suosikit olivat tällä kertaa:

• Sami Häkkänen, Vantaa

• Kari Koch, Kotka

• Sanna Karjalainen, Kotka

Paras juttu minun mielestäni oli:

Juttuvinkkini:

Nimi:

Yhteystiedot:

HISTORIAN HAVINAA 1974

Työsuojelu ja työturvallisuus olivat vahvasti esillä vuoden 1974 Ahtausviesteissä. Paitsi, että aihe on aina ollut ajankohtainen, vuoden 1974 alussa voimaan astuneella työsuojelun valvontalailla oli osansa. Kotka Stevedoringilla työturvallisuustoimikunnat olivat muuttumassa seuraavassa vuoden vaihteessa työsuojelutoimikunniksi, joihin valittiin jäsenet vaaleilla.

Helge Suikkanen kirjoitti tehostetusta torjuntajärjestelmästä. Käyttöön oli otettu uusi toimintatapa, jossa kaikki vahingot, vaaratilanteet ja läheltä piti-tapaukset piti raportoida välittömästi puhelimitse vahinkoilmoitusnumeroon. Tiedot otti vastaan automaattinen puhelinvastaaja, jonka päivystysaika oli 24 tuntia. Puhelinvastaajan nauhat vaihdettiin joka päivä ja nauhalla oleva aineisto purettiin ja koottiin vahinkotarkkailulomakkeille. Aineisto karsittiin ja luokiteltiin, jonka jälkeen ryhdyttiin välittömästi toimenpiteisin ja lisätutkimuksiin.

Toisessa artikkelissaan Suikkanen muistutti yhteistyöstä työsuojelutyössä. Tarkastusmenetelmiä kehittämällä voidaan välttää työpaikkasokeuden vaikutusta ja sokaistumista nähdä oman työpaikan niitä olosuhteita, jossa vaara on olemassa. Kun tarkastuk-

Kotka Stevedoringilla otettiin keväällä 1974 heti jäiden lähdön jälkeen käyttöön kuljetuslautta, jolla helpotettiin Hietasen ja Kantasataman välisiä työkoneiden siirtoja. Kesällä tehtiin asiakkaiden toimeksiannosta muutamia sataman sisäisiä lastin siirtotehtäviä sekä lauttavaunuille kuormattuna että konventionaalisesti lastattuna. Tulokset olivat myönteisiä ja toiminnan uskottiin lisääntyvän.

seen osallistuu usea henkilö, on olemassa mahdollisuus, että yhdessä havaitaan vuosiakin tehdyt virheet.

Kauko Karttunen puolestaan muistutti, että vaikka kipu ja vammat kohdistuvat tapaturman uhriin, välilliset vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle. Hän peräänkuulutti jokaisen omaa vastuuta ja kehotti ottamaan turvallisuuden tavaksi.

Toki vuonna 1974 tapahtui muutakin. Hietaseen valmistui sosiaalitilojen laajennushanke ja kaksi ensimmäistä naispuolista koneahtaajaa valmistui Kotkassa. Tapaa, jolla asiasta uutisoitiin, en tänä päivänä käyttäisi. Pirkko Rouskua ja Mirjam Lampista kuvailtiin perheenäideiksi ja siroiksi tytöiksi ja otsikko: Selviydymme siinä kuin pojatkin …. koneet vain liian suuria.

1974 loppuvuodesta uutisoitiin, miten satamien liikenne oli laskenut romahdusmaisesti – heinäkuusta marraskuuhun -27,6 % – ja sen todettiin heijastuneen yhtiön taloudelliseen kehitykseen. Tuloskäyrät ovat kääntyneet taloudellisen kannattavuuden alapuolelle. Pääkirjoituksessaan toimitusjohtaja Gerhard Erikson uskoi, että eteen tulevat vaikeudet voidaan ratkoa ja yhteistyöllä tulemme näistä vaikeuksista selviämään.

RISTIKKO 1/2024

Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme esinepalkintoa

Ristikon 1/2024 palautus viimeistään 31.5.2024: Elina Harjama, Steveco Oy, PL 44, 48101 Kotka tai elina.harjama@steveco.fi.

Nimi

Osoite

Seuraava Steveco ilmestyy syyskuussa 2024. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden toimitukseen viimeistään 23.8.2024 Steveco Oy, PL 44, 48101 Kotka tai elina.harjama@steveco.fi.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon: palkkahallinto@steveco.fi tai p. (05) 23 231. Eläköityvät huom., jos haluat lehden jatkossakin kotiisi, muista allekirjoittaa suostumus henkilötietojen säilyttämiseen osoiterekisterissä.

Ristikon 3/2023 ratkaisu

STEVECO

Ristikkovoittajat 3/2023

Tommi Roti, Kotka Janne Tahvanainen, Hamina Heikki Tiilikainen, Kotka