{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

LAADUKASTA SUOJAA

MERENKULKU

SAHATAVARALLE

VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ

Owens Corning ja Steveco IMO 2020:n tavoitteena kehittävät toimitusketjua on vähentää rikkipäästöjä yhdessä 85 prosenttia

S T E V E C O

UUTTA LUOVUUTTA

SEMI-TRAILEREIDEN

KAUPUNKILOGISTIIKKAAN

MARKKINAOSUUS KASVAA

Aviapoliksen Liikennelabra Hietasessa käsiteltävästä kehittää tulevaisuuden tavarasta 12 prosenttia liikkumista kulkee semi-trailereissa

O Y : N

A S I A K A S L E H T I

2/2019

LAADUKASTA DATAA Stevecon uusi toimitusjohtaja Jari Immonen korostaa prosessien tärkeyttä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä. SIVU 10


2/2019

10 UUSIN SILMIN

Jarkko Toroska aloitti Stevecon hallituksessa keväällä 2019. Hän kannustaa ajattelemaan yrityksen toimintamalleja uusiksi.

AASIASTA ANTWERPENIN KAUTTA KOTKAAN

17

Owens Corningin muovikudos suojaa suomalaista sahatavaraa. Steveco toimittaa rahdin perille ajallaan ja kustannustehokkaasti.

22 2/2019

3

pääkirjoitus

4

uutiset

6

kysymys&vastaus

14 infografiikka AVIAPOLIKSEN LIIKENNELABRA ETSII UUSIA VIENTIVALTTEJA

2

LISÄKSI

Aviapoliksen Liikennelabrassa testataan uusia kestäviä kaupunkilogistiikan ja liikkumisen ratkaisuja. Steveco on yksi 30 toimijasta, jotka testaavat ratkaisuja.

16 mielipide 21 visio 26 satamassa 28 palvelu 30 henkilö


PÄÄKIRJOITUS 2/2019

VASTUULLISTA SATAMAOPEROINTIA

KUVA OLLI URPELA

VASTUULLISUUS ON kova sana nykypäivän liike-eläEkologinen vastuullisuus tukee myös tehokkuutta ja mässä. Se on hyvä, erityisesti kun vastuullisuus alkaa liiketaloutta. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää vaiknäkyä yritysten toiminnassa. kapa uusinta lukki-investointiamme. Tilatut lukit ovat Vastuullisuus on käsitteenä laaja, mutta yksinhydrauliikkaöljystä vapaita hybridejä eli dieselmoottokertaistettuna me koemme sen koostuvan kolmesta rilla tuotetaan vain sähköä, jonka avulla lukki liikkuu osa-alueesta eli sosiaalisuudesta, ekologisuudesta ja liija nostaa kontit. Polttoaineen kulutus on viidenneksen ketaloudellisuudesta. Aina näiden yhteensovittaminen pienempi edeltäjiinsä nähden. ei ole helppoa, mutta se on mahdollista, kun kaikki Ympäristö- ja sosiaalisuusraportointia edellytetään ketjun osapuolet niin aidosti haluavat. nykyään jo monissa asiakassopimuksissa. Koneiden Asian tärkeys on meillä ymmärretty ja siksi jokailisäksi pohdimme nykyään laajemminkin ympäristönen stevecolainen käy läpi vastuullisuuskoulutuksen, asioita. Varastojen valoja vaihdetaan energiatehokkaikjossa eri osa-alueita painotetaan tehtävistä riippuen. si ledeiksi ja kattojen hyödyntämistä aurinkoenergian Palautteen mukaan vastuullisuus koetaan hyvin tärtuotantopaikaksi selvitetään. Tulemme vielä näkemään keäksi. Sitä arvostetaan, se lisää palveluidemme laatua, aidosti hiilineutraaleja satamavarastoja. luotettavuutta sekä ammattiylpeyttä. Valkoista joulua ja talvea! Suomessa työntekijöiden oikeudet Me mittaamme, ja lahjomaton yrityskulttuuri ovat yleisesti ottaen jo hyvin hallussa, mut- kehitämme ja ta aina on vara parantaa. Suomalaista raportoimme suoraselkäisyyttä joskus jopa ihmetellaajasti ympäristölään, mutta eiköhän se kuitenkin ole vaalimisen arvoinen arvo, jonka kautjalanjälkeä. ta saamme varmasti kilpailuetuakin. Monet pitävät satama-alaa patavanhoillisena ja ekologinen vastuullisuus on huomioitu vain puheissa. Tärkeintä on, jotta diesel haisee ja tavara liikkuu. Se käsitys on kaukana oikeasta: me mittaamme, kehitämme ja raportoimme laajasti ympäristöjalanjälkeä.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Tomi Rautio, VesaHeikki Renlund Repro: Aste Helsinki Oy Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painosmäärä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Olli Urpela Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco

2/2019

3


UUTISET

Corealis-hanke kehittää satamia Keväällä 2017 alkanut Corealis-projekti lähestyy puoliväliään. kehitetään ja koekäytetään tekniikkaa, joka tukee automaation, tehokkuuden ja ympäristöystävällisemmän lastinkäsittelyn käyttöönottoa satamaoperoinnissa sekä siihen liittyvässä logistiikassa ja tiedonsiirrossa. Stevecon lisäksi projektiin osallistuu mm. Livernon, Pireuksen, Valencian ja Antwerpenin satamat. Stevecon osalta projekti sisältää VTT:n kanssa yhteistyössä kehitettävää PORTMOD-konttikenttäsimulointimallia. Simulaation tarkoitus on PROJEKTISSA TUTKITAAN,

havainnollistaa ja osoittaa konttien kenttäsijoittelun vaikutukset lukkien ajomatkoihin, operoinnin tehokkuuteen sekä polttoainekulutukseen, eli sillä hyödynnetään tehokkuuden ja ympäristövastuullisuuden kasvattamispotentiaalin. Valencian satamaan kehitettävää rekkaliikennettä ohjaavan TAS-järjestelmän (Truck Appointment System) testausta ja käyttöönottoa tullaan hyödyntämään Mussalon konttiterminaalin tarpeita vastaamaan tehdyllä kevyemmällä versiolla. TAS-

ohjausjärjestelmän avulla saadaan tarkkaa tietoa terminaaliin saapuvien rekkojen tuloajoista, jolloin resurssien kohdentaminen ko. palvelun tuottamiseen selkiytyy ja läpimenoajat lyhenevät. Steveco on myös mukana kehittämässä yhteiskunnallisille vaikuttajille rakennettavan satamapäätösten vaikutuksia arvioivaa PoFSG-skenaariopeliä (Port of the Future Serious Game).

STEVECO

EU-projekti tukee KotkaHaminan satamaa EASTERN BALTIC HUB -projektin tavoitteena on parantaa HaminaKotkan sataman yhteyksiä osana Skandinavian ja Välimeren liikennekäytävää. Projekti sisältää satama-altaan ruoppauksen sekä aallonmurtajan, laiturin ja raideyhteyden rakentamisen. Projektin investoinnit nostavat palvelutasoa ja mahdollistavat suurempien alusten ja kasvavien kontti- ja irtolastilaivojen tehokkaan käsittelyn. HaminaKotkan satama saa tukea projektille 11,1 miljoonaa euroa osana EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa. Projekti jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.

4

2/2019


STEVECO

Kansanedustaja Juho Eerola julisti terminaalin avatuksi.

HaminaKotkan Sataman hallituksen puheenjohtaja Jarkko Harjumaaskola.

TradeLens kannustaa tiedonvaihtoon STEVECO ON LIITTYNYT maailmanlaajuiseen tiedonvaihdon TradeLens -ekosysteemiin. Ekosysteemissä Steveco pääsee tutustumaan käytännön tasolla sen tarjoamiin tiedonvaihdon rajanpintamahdollisuuksiin ja -tekniikoihin. TradeLens-ekosysteemiin kuuluu yli 100 erilaista organisaatiota kuten kuljetusyhtiöitä, satama- ja tulliviranomaisia, terminaalioperaattoreita, 3PL-palveluntarjoajia, huolitsijoita ja laivaajia ympäri maailman.

Mussalossa juhlittiin uutta D-terminaalia MUSSALON UUSI D-TERMINAALIALUE ja uusi selluterminaali avattiin juhlavin menoin lokakuun alussa. Tilaisuudessa kiiteltiin Suomen metsän ja metsäteollisuuden keskeistä osaa hyvinvointia ja vaurautta luovana tekijänä. ”On pantava ilolla merkille, miten metsäteollisuus kehittää perinteisten tuotteiden rinnalle uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa sekä tekee edelleen merkittäviä investointipäätöksiä maahamme”, totesi Stevecon hallituksen puheenjohtaja Kari Savolainen.

2/2019

5


Q&A

MERENKULKU

vähentää päästöjään Kansainvälisen meriliikennejärjestön (International Maritime Organization, IMO) rikkipäästöjen rajoittamista koskeva säädös astuu voimaan 1.1.2020. Sen tavoitteena on pudottaa merkittävästi meriliikenteen päästöjä ilmakehään. teksti Jukka Nortio kuva Shutterstock

I

MO 2020:ksi nimetyn säätelyn tavoitteena on pudottaa meriliikenteen rikkidioksidipäästöjä 85 prosentilla. Näin suojellaan ilmakehää, ihmisiä ja elinympäristöämme. Ensisijainen keino on poltto­ aineen maksimirikkipitoisuuden laskeminen nykyisestä 3,5 prosentista 0,5 prosenttiin. Niklashippingin toimitusjohtaja Markus Rautanen kertoo, minkälaisia vaikutuksia säätely aiheuttaa. Niklashipping on suomalainen linjavarustamoagentuu­ ri, jonka edustuksessa on Yangming Marine Transport, W.E.C. Lines sekä MACS Maritime Carrier Shipping.

1.

MIKSI IMO 2020?

”Meriliikenne on huomattava saastuttaja. Laivo­ jen osuus on ollut 5–10 prosenttia globaaleista rikkipäästöistä. Ne aiheuttavat muun muassa merten hap­ pamoitumista ja happosateita. Edustamamme varustamot ovat tyytyväisiä, että ne voivat korjata tilannetta omalta osaltaan. On tärkeää, että tälläkin toimialalla toimitaan ympäristöystävällisesti ja ehkäistään muun muassa ennen­ aikaisia ihmishenkien menetyksiä. IMO:n laskelmien mu­ 6

2/2019

kaan päästövähennyksissä onnistuminen ehkäisee vuosien 2020 ja 2025 välillä jopa yli 570 000 kuolemantapausta.”

2.

MITEN UUSI SÄÄNNÖS POIKKEAA ITÄMEREN

3.

MITEN ALEMPIIN PÄÄSTÖIHIN YLLETÄÄN?

AIEMMASTA SÄÄTELYSTÄ?

”Itämeren alueella säilyy edelleen 0,1 prosen­ tin rikkipitoisuus. Kun Itämerelle tuli matalan rikin niin kutsuttu ECA­alue (Emission Control Area) vuosina 2010 ja 2015, pelättiin kovasti vaikutuksia rahtihintoihin ja koko Suomen taloudelle. Markkina sääteli lopulta hinnat ja myös öljyn hinnan lasku tasoitti hintojen muutosta. Jää nähtäväksi, onko vaikutus tälläkin kertaa yhtä pieni. Vai­ kutus on joka tapauksessa globaali eli se koskee tasapuoli­ sesti kaikkia varustamoja kaikkialla maailmassa.”

”Päästörajat, eikä polttoaine, ovat säätelyn ytimessä. IMO 2020 ­vaatimukset voidaan täyttää myös pakokaasujen puhdistuslaitteella eli skrub­ berilla. Globaalisti merkittävä osa päästövähennyksistä katetaan jo nyt niillä. Skrubbereilla päästään alhaisempiin


IMO 2020:ksi nimetyn säätelyn tavoitteena on pudottaa meriliikenteen rikkidioksidipäästöjä

85 %.

päästöihin kuin polttoaineen vaihtamisella 0,5 prosentin rikkitasoon.”

4.

MILLÄ AIKATAULULLA VARUSTAMOT ETENEVÄT ASIASSA?

”Laivojen pitää olla 1.1.2020 valmiita toimimaan uusien sääntöjen mukaan. Siksi varustamot ryhtyvät jo nyt viimeisen vuosineljänneksen aikana joko asentamaan laivoihin pesureita tai varautumaan vähärikkisemmän polttoaineen käyttöön. Tällaista polttoainetta on vaihtelevasti markkinoilla. Suomalaisyritykset ovat molemmilla aloilla kärjessä: Wärtsilä rikkipesureiden toimittajana ja Neste vähärikkisen polttoaineen valmistajana. Laivat voivat käyttää polttoaineenaan joko vähärikkistä raskasta polttoöljyä, dieseliä tai LNG:tä. Dieselin ja LNG:n rikkipäästöt ovat huomattavasti alle vähärikkisen raskaan polttoöljyn.”

5.

MITEN UUDET VAATIMUKSET VAIKUTTAVAT RAHTIHINTOIHIN?

”Rahtihintoihin tulee polttoainelisä, jonka kukin varustamo laskee omalla kaavallaan. Meidän edustamiem-

me varustamojen laskelmissa huomioidaan muun muassa öljyhinnan vaihtelu, öljyn historiallinen hinta sekä arvioitu tuleva hintakehitys, jotka määräävät uuden vähärikkisen polttoaineen lisäkustannuksen lastinantajille. Myös aluksen kokonaispolttoaineenkulutus, lastin määrä kyseisellä reitillä sekä reitin volyymit voivat vaikuttaa polttoainelisään. Varustamot pyrkivät hinnoittelussa läpinäkyvyyteen, vaikka laskukaavat saattavatkin vaikuttaa asiakkaan kannalta monimutkaisilta.”

6.

MITEN SÄÄNNÖN NOUDATTAMISTA VALVOTAAN?

”Kunkin maan satamatarkastusviranomaisilla on sniffereitä eli rikkidioksidia mittaavia mittalaitteita, joilla he todentavat päästöjen määrän pakokaasuista. Valvonnassa voidaan hyödyntää modernia teknologiaa kuten droneja. Toistaiseksi on vielä auki, minkälaisia kansallisia sanktioita säännön rikkojat kohtaavat. Kukin maa päättää niistä itse. Keskusteluissa on ollut jopa laivojen asettaminen merikulkuun kelvottomiksi eli pysäyttäminen satamiin, ennen kuin asia on korjattu.” 2/2019

7


8

2/2019


SIVUT

10–15

teksti Thomas Freundlich kuvat Olli Urpela

YHDESSÄ TEKEMINEN ON MENESTYKSEN AVAIN

STEVECON UUSI TOIMITUSJOHTAJA JARI IMMONEN JA HALLITUKSEN JÄSEN JARKKO TOROSKA LUOTSAAVAT YHTIÖTÄ ETEENPÄIN LÄPI LOGISTIIKKA-ALAN MUUTOSTEN.

D

I Jari Immonen (54) on aloittanut Stevecon uutena toimitusjohtajana lokakuussa 2019. Immosella on pitkä kokemus logistiikka-alan johtotehtävistä, muun muassa Suomen Kaukokiito Oy:n toimitusjohtajana, PostNord Logisticsin Suomen operatiivisena johtajana ja logistiikkaoperaattori DSV:llä. Uusi toimitusjohtaja näkee tehtävänään kehittää johdonmukaisesti Stevecon strategista osaamista ja yrityksen vahvuuksia. ”Vankan osaamisen ja asiakkaiden esittämän vahvan luottamuksen päälle on hyvä rakentaa uutta. Kaikki kiteytyy asiakaskokemuksen parantamiseen ja lisäarvon tuottamiseen sitä kautta. Meidän täytyy myös olla aktiivisia havaitsemaan tarpeita uusille lisäpalveluille, joista asiakkaat hyötyvät ja ovat valmiita maksamaan.” Logistiikka-ala on kansainvälisesti kovassa muutoksessa. Digitalisaatio, automaatio, laivojen koon kasvu ja muut maailmanlaajuiset trendit asettavat alan toimijoiden kilpailukyvyn koetukselle. Immosen mukaan Stevecolla on

INFO

Logistiikka-alan menestystekijät Laadukas prosessimainen tekeminen yli yritysrajapintojen Pitkäjänteiset, avoimet ja kehittyvät yhteistyösuhteet Joustava reagointi kysynnän muutoksiin Jari Immonen, Stevecon toimitusjohtaja

2/2019

9


hyvät lähtökohdat digitalisaation hyödyntämiseen liiketoiminnan menestystekijänä. ”Kyllä prosessimaisuus on tullut tälle alalle jäädäkseen, eli ohjattu, tasalaatuinen tekemisen tyyli, jossa asioita hoidetaan mahdollisimman pitkälle automatisoidusti ja sähköisesti. Kun tilausketju on kokonaan sähköinen, siitä saatua tietoa voidaan hyödyntää seurantaan, suunnitteluun ja toiminnan arviointiin. Papereiden pyörittely vähenee ja loppuu ennen pitkää kokonaan.” MAAILMA PIENENEE

Aiemmissa tehtävissään Immonen on päässyt seuraamaan aitiopaikalta logistiikka-alan murrosta sekä sitä, miten yksilöityjen toimitusten ja verkkokaupan suosion kasvu luo uusia vaatimuksia toimitusketjuille. Sekä kuluttajien nettikauppojen että erilaisten verkkotukkujen kautta tilataan ja kuljetetaan yhä erilaisempia tuotteita, elektroniikasta ja vaatteista aina rakennustarvikkeisiin asti. ”Aiemmin vähittäismyymälään toimitettiin lavallinen kenkiä, nyt yksittäinen kenkäpari lähetetään suoraan kotiin toiselta puolelta maailmaa. Kuluttaja saa loistavaa palvelua edullisesti, mutta logistiikkaketjulle erityisesti viimeinen last mile -toimitus on erittäin haastava. Jokai10

2/2019

”Kuluttaja saa loistavaa palvelua edullisesti, mutta logistiikkaketjulle erityisesti viimeinen last mile -toimitus on erittäin haastava.”


nen toimitus on erilainen, jolloin prosessimaisuuden ja tasalaatuisuuden ylläpitäminen vaikeutuu.” Immosen mukaan kuluttajamyynnin murros vaikuttaa merkittävästi koko logistiikka-alaan, ja välillisesti myös vienti- ja tuontisatamiin. ”Perinteinen kivijalkamyynti on menettänyt asemaansa verkkokaupan rinnalla. Toisaalta ekologisuus ja vastuullisuus korostuvat voimakkaasti, ja näiden asioiden huomiointi kaikessa toiminnassa on entistä tärkeämpää.” DIGITALISAATIO EDELLYTTÄÄ LAADUKKAITA PROSESSEJA

Jari Immonen korostaa prosessien tärkeyttä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä. ”Digitalisaatio on pohjimmiltaan vain tapa käyttää tai vaihtaa tietoa. Jotta datasta on oikeasti hyötyä, sen laatu pitää pystyä varmistamaan yli yritysrajapintojen. Datan laatu ja yhteismitallisuus edellyttävät yhteistyötä koko ketjulta loppuasiakkaita myöten.”

Tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän logistiikkaalan toimijoita, jotka ovat toteuttaneet kokonaan omat informaatioketjunsa. Toisaalta toimivia liiketoimintamalleja voidaan myös rakentaa sen varaan, että yhdistellään erilaisia olemassa olevien logistiikkaketjujen palasia. ”Joidenkin kauppapaikkojen palveluissa tämä on jo toteutunut onnistuneesti, mutta informaatiovirtojen integroimisessa on edelleen paljon sekä haasteita että mahdollisuuksia.” Immonen arvelee, että digitalisaation nopeasta etenemisestä huolimatta logistiikka-ala tuskin mullistuu Uberin tai Airbnb:n kaltaisten alustatalouden sovellusten myötä. ”Tämänkaltaiselle palvelualalle ei ole ihan helppoa tulla pelkällä alustalla. Logistiikka on myös infrastruktuuriliiketoimintaa, ja alalla toimiminen vaatii joko omia tai kumppaneiden toimittamia resursseja, jotka pystyvät varmasti ja tasalaatuisesti tuottamaan vaaditun palvelun. Ainakin suomalaiset asiakkaat ovat kokemukseni mukaan arvostaneet sitä, että palvelun toimittaja on olemassa henkilönä, jonka voi tarvittaessa tavata kasvokkain.”

2/2019

11


Liiketoiminnan menestystekijänä Immonen nostaakin esiin ennen kaikkea avoimen ja pitkäjänteisen kumppanuuden merkityksen. ”Kyllä sitä kautta saadaan aina parhaat tulokset. Aidossa ja tasavertaisessa kumppanuudessa molemmat osapuolet ovat valmiita panostamaan yhteistyöhön, ja kun prosessit saadaan integroitua, niin se voi tuoda asiakkaalle myös kustannussäästöjä. Hyvässä kumppanuussuhteessa työskenteleminen on lisäksi mukavaa ja mielekästä työn tekijöille. Kun syntyy luottamus toiseen, niin työn tekeminenkin on antoisampaa.” NÄKÖKULMAA UUSIN SILMIN

Jarkko Toroska (49) on aloittanut Stevecon hallituksen uutena jäsenenä huhtikuussa 2019. Toroska työskentelee Fortumilla Vice President, Head of Business Control Centre -tehtävässä, ja hän on toiminut monen kansainvälisen liiketoiminnan talousjohdon tehtävissä kuten myös monikansallisissa hallituksen jäsenen rooleissa. Stevecon hallituksen jäsenenä Toroska arvostaa yhtiön vahvaa markkinajohtajan asemaa ahtauksessa, ammattitaitoista henkilökuntaa ja vahvoja, pitkäaikaisia asiakassuhteita. Toisaalta logistiikka-alan volyymien vaihtelut ovat haaste liiketoiminnalle, ja myös suhdannesyklin vaikeisiin aikoihin pitää pystyä varautumaan entistä joustavammin ”Henkilöstön hyvinvoinnista, jaksamisesta sekä työturvallisuuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää Stevecon kaltaisessa työympäristössä. Samalla pitää olla motivoitunut oppimaan uutta. Jossakin asioissa saatetaan tarvita vanhojen toimintamallien poisoppimista, ja uskon pystyväni tarjoamaan Stevecolle työkaluja juuri tämänkaltaisessa uusien tekemisen tapojen löytämisessä. Pitää olla ylpeä siitä, mitä on saavutettu, mutta samaan aikaan haluta lisää, jotta menestyy myös jatkossa entistä paremmin.” Toroskan mukaan on selvää, että tulevaisuudessa ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys korostuvat entistä enemmän. ”Esimerkiksi hiilineutraaliuden eteen Stevecolla voidaan tehdä vielä paljon enemmän, ja toivon voivani tuoda myös tähän kehitykseen panokseni hallitustyöskentelyn kautta. Laiteinvestoinneissa pystytään tekemään aitoja toimenpiteitä näiden asioiden edistämiseksi, ja myös asiakkaamme edellyttävät sitä meiltä.” 12

2/2019

”Pitää olla ylpeä siitä, mitä on saavutettu, mutta samaan aikaan haluta lisää.” Kuten Jari Immonen, myös Toroska on käytännönläheisen digitalisaation voimakas kannattaja, jotta Steveco voisi näyttää logistiikka-alan esimerkkiä, miten palvelutarjontaa voidaan kehittää. Toroskan mukaan Steveco on hyvissä asemissa tulevaisuutta ajatellen, mutta toimintamalleja täytyy myös uskaltaa ajatella uusiksi. Logistiikka-alan ulkopuolisen ammattilaisen näkökulman pitää olla vahvuus hallitustyöskentelyssä, jotta varmistetaan eri liiketoimintaalojen parhaat käytännöt laaja-alaisesti. ”Joskus asioita voi ja pitää katsoa uusin silmin. Kun maailma muuttuu, niin meidän pitää muuttua vielä nopeammin.”


INFO

Stevecon vahvuudet Osaava henkilÜkunta Vahvat satamat Luotettavuus ja positiivinen merihenkisyys Jarkko Toroska, Stevecon hallituksen jäsen

2/2019

13


INFOGRAFIIKKA

KONEINVESTOINNEILLA

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ infograafi Laura Ylikahri

KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT VAIKUTTAVAT STEVECON TOIMINTAAN JA TAPAAN LÄHESTYÄ ESIMERKIKSI KONEINVESTOINTEJA.

V

uonna 2017 käynnistyi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun hallinnoima IntoPort-hanke, jonka yhdeksi tavoitteeksi tuli luoda tutkimus- ja testausalusta satamatyökoneille. Steveco on ollut alusta asti mukana muun muassa sähköisten trukkien testauksissa, joista on saatu hyvä käsitys tekniikan soveltuvuudesta satamakäyttöön. Samalla hankittiin myös UUDET TRUKIT VS. VANHAT TRUKIT, muutos 2020/2019 ensimmäiset SCR-pakokaasujen puhdistusjärjestelmällä CO 2 CH 4 N 2O PM 2,5 ja PM 10 NO x varustetut trukit ja vetomestarit sekä kahdeksan uutta % % % % % lukkia. Näiden investointien avulla Steveco sai polttoainekulutuksen ja päästömääräkehityksen kääntymään laskuun. ”Vuosina 2018 ja 2019 teimme investointeja, joiden vaikutukset koneiden päästöihin on ”SeeS-ohjelmisto antaa meille pohjatietoa erilaisiin ollut selkeästi aleneva. Oheisen SeeS-ohjelmiston laskeympäristöön vaikuttaviin investointeihin sekä energian man grafiikan mukaisesti voimme varovasti ennustaa käytön ja seurannan arviointiin. Lisäksi se parantaa tiepäästöjen alentumista entisestään”, kertoo Heikki toisuuttamme siitä, minkälaisia ovat investointipäätösten Jääskeläinen, yksikönjohtaja, RoRo-operointi. vaikutukset liiketoimintaan energiakulutuksen ja päästöjen SeeS (Smart Energy Enviromental System) on Satamamuodossa sekä meille tärkeän meriluonnon ja ilmanlaatieto Oy:n kehittämä, älykkääseen energiaan ja ympärisdun kestävälle kehitykselle”, kuvailee Jääskeläinen. tövaikutusten hallintaan tarkoitettu visuaalinen johtamis-, ”Olemme ottaneet selkeitä askeleita vastuullisena toimiseuranta- ja raportointijärjestelmä, jonka kehitystyössä jana huomioimalla myös ympäristön osana liiketoimintaa. Steveco on ollut mukana. Tällä tiellä jatkamme”, sanoo Jääskeläinen.

-36,2

14

2/2019

-96,7

-36,1

-35,9

-97,4


UUDET VETOMESTARIT VS. VANHAT VETOMESTARIT, muutos 2020/2019 CO 2

NO x

CH 4

-6,1 % -92,7 % -6,1 %

N 2O

PM 2,5 ja PM 10

-6,2 % -93 %

”Vuosina 2018 ja 2019 teimme investointeja, joiden vaikutukset koneiden päästöihin on ollut selkeästi aleneva.”

TYÖKONEPÄÄSTÖT/KÄSITELTY TONNI 2020 vs. 2017 Päästövähennys keskimäärin

NO x

PM 2,5 ja PM 10

/ käsitelty tonni

/ käsitelty tonni

/ käsitelty tonni

-12 % -30 % -26 % UUDET LUKIT VS. VANHAT LUKIT, muutos 2020/2019 CO 2

NO x

CH 4

N 2O

-21,7 % -97,4 % -21,8 % -21,8 %

PM 2,5 ja PM 10

-95,8 %

2/2019

15


MIELIPIDE

Nopea reagoija pärjää paremmin HIILINEUTRAALIUSTAVOITTEESSA KESKEISTÄ ON, että saamme muut satamassa toimivat mukaan. Paljon olemme jo tehneet, mutta paljon on vielä tehtävää. Yksi hyvin konkreettinen esimerkki on LNG, nestemäinen maakaasu, joka alkaa yleistyä alusten polttoaineena. Fossiilisena polttoaineena se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin neljänneksellä. Hyvä tapa kannustaa ympäristöystävällisempään toimintaan – ja esimerkiksi LNG:n tai biokaasun käyttöön – on hinta. Varustamot saavatkin satamamaksuista alennusta vähäpäästöisyydestä. Myös tietyn desibelitason alittavat alukset pääsevät halvemmalla. Äänenvaimennusinvestointeja on mahdollista tehdä aluksiin myös jälkikäteen. Tavoitteemme on saada alukset lisäämään maasähkön käyttöä. Tämä edellyttää, että alukset myös pystyvät ottamaan sitä vastaan. Uusissa aluksissa maasähkön liittymiin varaudutaan, ja vähitellen tähän joukkoon tulevat myös isot risteilijät. ”Myös Satamien tehtävä tulevaisuudessa on varmistaa, että sähköisten koneiden vaatima kuljetusten infrastruktuuri löytyy ja että operaattorit on oltava voivat sitä helposti käyttää. Sähkökäyttöisten kestäviä.” työkoneiden yleistyminen ei voi kaatua siihen, ettei satamissa olisi latausinfraa tarjolla. Emme tiedä vielä tarkkaan, millaisia vaatimuksia tulevaisuuden koneet asettavat. Osana Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet -EU-hanketta (HNRY) aloitimme operaattoreiden haastattelut lokakuussa. Tarkoituksemme on selvittää, millaisia kehitysnäkemyksiä heillä kaiken kaikkiaan on.

HELSINGIN SATAMA 2035 -toimenpideohjelma pyrkii nimensä mukaisesti vähentämään satama-alueen hiilidioksidipäästöjä. Tarkoituksena on täydellinen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Helsingin Sataman hiilidioksidipäästöistä noin 80 prosenttia tulee laivaliikenteestä. Seuraavana listalla on työkoneet, eli käytännössä satamaoperaattoreiden työ, ja tämän jälkeen kumipyöräliikenne satama-alueella. Meidän osuutemme, noin 5 prosenttia, tulee sähköstä ja lämmityksestä, joita tarvitaan rakennuksissa muun muassa satamaterminaalissa. Osa kiinteistöistä on vanhoja, ja niiden energiatehokkuutta parannamme jatkossa vauhdikkaasti. Myös aurinkosähkön osuus kasvaa.

Asiakkaat ja asiakkaiden asiakkaat vaativat omalta toimijaltaan yhä äänekkäämmin ilmaston ja ympäristön huomioimista. Myös kuljetusten on oltava kestäviä. Mitä nopeammin tähän reagoi, sitä vahvempi asema on tulevaisuuden markkinoilla.

TOISTA TIETÄ EI OLE.

ANDREAS SLOTTE

Kestävän kehityksen päällikkö Helsingin Satama Oy OLLI URPELA

16

2/2019


LAADUKAS SUOJA LAADUKKAALLE TUOTTEELLE OWENS CORNINGIN VAHVA PÄÄLLYSTETTY MUOVIKUDOS SUOJAA SAHATAVARAA, JOKA LÄHTEE SUOMALAISILTA SAHOILTA ASIAKKAILLE KAUTTA MAAILMAN. teksti Marianna Salin kuvat Olli Urpela, Johannes Wiehn ja Shutterstock

2/2019

17


Stevecon huolintatiimi tekee tiivistä yhteistyötä Owens Corningin belgialaisen palvelukeskuksen kanssa. ”Väki on tullut tutuksi molemmin puolin”, kertoo huolitsija Heli Korhonen.

Y

hdysvaltalainen Owens Corning osti kanadalaisen InterWrapin vuonna 2016, ja mukana siirtyi tarina siitä, miten InterWrapin suojakääreet tulivat Suomeen. Suomalaisen sahan myyntiedustaja oli huomannut, että repaleiset kääreet eivät olleet eduksi laadukkaalle sahatavaralle Japanissa varsinkin, kun vieressä komeilivat kanadalaiskilpailijan pakkaukset tiptop-kunnossa. InterWrapin myyntiedustaja Phil Flemming tarjosi ratkaisuksi päällystettyä muovikudosta, ja vähitellen niin Flemming kuin muovikudoskin tulivat tutuiksi suomalaisilla sahoilla. ”Nyt, 20 vuotta myöhemmin, toimitamme pakkausmateriaalia Suomeen viikoittain”, kertoo Owens Corningin myyntiedustaja Jussi Posio. Hän aloitti työnsä viime keväänä ja toimii Pohjoismaissa ja Baltiassa.

”PE-kalvossa pienikin viilto aukeaa helposti isommaksi. Ongelmia voi tuottaa myös pieni reikä, josta vesi pääsee sisään muttei ulos”, Posio sanoo. Hän uskoo, että panostamalla pakkauksen laatuun, sahat voisivat välttää monet erittäin kalliit, materiaalin kuntoa koskevat reklamaatiot. ”Yhdysvaltojen sahatavaramarkkinoilla PE-kalvoa käytetään harvoin. Kaikki vaativat muovikudosta, koska sahatavaranippuja kuljetetaan avoimissa junavaunuissa ja kuorma-autoissa. Lisäksi nippuja säilytetään ulkona.” KESTÄVÄ HUPPU SAHATAVARANIPUN PÄÄLLE

Owens Corningin muovikudoskääre koostuu kolmesta polypropeenikerroksesta. Sileiden kalvojen välissä on

SUOJAA KOSTEUDELTA JA UV-SÄTEILYLTÄ

Tarinan repaleiset kääreet olivat polyeteenikalvoa, joka suojaa kiitettävästi hyvinkin monenlaisia tuotteita. Posion mukaan kalvo joutuu kuitenkin koetukselle sahatavaran kääreenä viimeistään siinä vaiheessa, kun asiakas purkaa sahatavaraniput konteista ja pinoaa ne ulkokentälle. Sahatavaraa uhkaa niin kosteus kuin UV-säteilykin. 18

2/2019

”Huppu on kuin mittaan tehty puku.”


INFO

Owens Corning on perustettu Yhdysvalloissa vuonna 1935 tuottaa eristeitä, katteita sekä komposiittimateriaaleja muun muassa rakentamisen, liikenteen ja elektroniikan sovelluksiin sekä energiantuotantoon toimii 33 maassa työllistää noin 20 000 henkilöä liikevaihto 7,1 mrd. dollaria osti vuonna 2016 kanadalaisen InterWrapin, joka valmistaa muun muassa aluskatteita ja pakkausmateriaaleja osti vuonna 2017 suomalaisen Parocin, joka valmistaa kivivillaeristeitä

kerros, joka on kudottu puolen sentin levyisistä, litteistä muovinauhoista. ”Jos pintakalvoon tulisikin naarmu, kudos ja pohjakal­ vo pysyvät ehjinä”, Posio sanoo. Hän pitää muovikudoksen etuna myös sen helppokäyttöisyyttä. Muovikudos sauma­ taan jo tehtaalla sahatavaranipun kokoiseksi hupuksi, joka vedetään nipun päälle ja kiinnitetään pannoin tai niitein. ”Yhdellä asiakkaalla voi olla kymmeniäkin huppukoko­ ja. Huppu on kuin mittaan tehty puku. Se näyttää edus­ tavalta eikä tuuli pääse väliin. Osa käyttää käärettä myös ihan rullatavarana.” Posio korostaa, että pakkaaminen sujuu nopeasti niit­ taamista myöten, koska muovikudos ei vaadi vahvikkeita niittien alle. VÄLIVARASTOINTI TUO JOUSTOA TOIMITUKSIIN

Muovikudoskäärettä voidaan valmistaa läpinäkyvänä, mutta Posion mukaan suosituin versio on valkoinen pinta, johon sahan logot painetaan jo tehtaalla. ”Koska tuotteet ovat asiakaskohtaisia ja tehtaat sijaitse­ vat Aasiassa, panostamme paljon toimitusvarmuuteen ja toimitusten nopeuteen. Suoran tilauksen toimitusaika on 12 viikon luokkaa, mutta hyvällä toimitusketjun hallin­

nalla toimitusaika jää monesti alle viikkoon”, Posio sanoo. Toimitusketjun hallinnalla hän viittaa siihen, että asiakas ennakoi tarvettaan ja Owens Corning lähettää tavaraa sovitussa tahdissa Aasiasta Antwerpenin kautta Kotkaan. Kotkassa Steveco järjestää konttien siirrot ja tekee tullisel­ vitykset. Se myös purkaa kontit ja varastoi tuotteet Owens Corningin ohjeiden mukaisesti. ”Tavaran saapuessa varastoon emme välttämättä vielä tiedä, mille sahalle tuotteet toimitetaan, koska samalla yrityksellä voi olla useampi saha. Tilauksen saavuttua keräämme heti kuorman jakelua varten”, kertoo Stevecon huolitsija Heli Korhonen. STEVECON HUOLINTATIIMI TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ

Stevecon huolintatiimi tekee tiivistä yhteistyötä Owens Corningin palvelukeskuksen kanssa, joka sijaitsee Belgian Brysselissä. Palvelukeskuksen tiimi hoitaa tilaukset, toimi­ tukset ja laskutukset. ”Olemme tehneet yhteistyötä jo vuosia, ja väki on tullut tutuksi molemmin puolin”, Korhonen sanoo. ”Tiedämme, miten he haluavat toimia ja mitä he halua­ vat meiltä. He voivat myös luottaa, että pysymme ajan tasalla tullimuodollisuuksista ja muista viranomaisten 2/2019

19


Jussi Posio toimii Owens Corningin myyntiedustajana Pohjoismaissa ja Baltiassa.

”Geokalvojamme käytetään monissa vaativissa maa­ rakennuskohteissa.”

määräyksistä, ja kerromme, jos luvassa on jotain, mikä vaikuttaa Owens Corningin tuontiprosessiin”, summaa Stevecon myyntijohtaja Mia Brunila. Posion mukaan Owens Corning ja Steveco ovat kehittäneet toimitusketjua yhdessä vuosien ajan ja kasvattaneet samalla Owens Corningin liiketoimintaa Suomessa. ”Tärkeintä on, että Steveco toimittaa rahdin perille ajallaan, vahingoittumattomana ja tavalla, joka on asiakkaillemme kustannustehokkain.” LISÄÄ HUOMIOTA PAKKAUSMUOVIN KIERRÄTYKSEEN

Aina joskus asiakas aliarvioi pakkausmateriaalin tarpeen. Saha käy täysillä, mutta logoilla varustettu suojakääre on loppumassa. ”Meillä on Euroopan keskusvarastossa Antwerpenissä aina jonkin verran materiaalia, johon ei ole painettu mitään. Saamme sitä nopeasti Kotkan kautta suomalaisille sahoille”, Posio kertoo. Hänen mukaansa Owens Corning tukee asiakkaitaan myös kierrättämiseen liittyvissä kysymyksissä ja kierrättää itsekin. Muovikudoskääreen sisäkerros valmistetaan mustasta, kierrätetystä polypropeenista ja kaksi muuta kerrosta valkoisesta neitseellisestä polypro20

2/2019

peenista paitsi, jos asiakas haluaa esimerkiksi läpinäkyvän päädyn sahatavarahuppuun. Joka tapauksessa kääre sopii sellaisenaan mekaaniseen muovinkierrätykseen, koska kaikki kerrokset ovat samaa muovilajia. Mekaanisesti kierrätettäessä muovi rouhitaan ja sulatetaan kerroksia irrottamatta ja muokataan uudelleen. PAKKAUKSIA METALLILLE JA GEOKALVOJA MAARAKENTAMISEEN

Posion mukaan Owens Corning aikoo kasvattaa liiketoimintaansa Euroopassa edelleen, ja siitä kertoo myös Posion oma pesti. Hän on yhtiön historian ensimmäinen pakkausmateriaalien paikallinen edustaja Euroopassa. Eteläisempää Eurooppaa hoidetaan yhä Pohjois-Amerikasta. ”Sahoilla meidät jo tunnetaan, mutta tarjoamme pakkausmateriaaleja myös metalliteollisuuteen, ja liiketoimintamme kasvaa molemmilla toimialoilla”, Posio sanoo. Yhtiö käyttää muovikudosten ja kalvojen tuntemustaan myös geokalvojen kehittämisessä ja valmistamisessa. ”Geokalvojamme käytetään monissa vaativissa maarakennuskohteissa, kuten tekolammissa ja kaivosteollisuuden altaissa. Tämäkin on voimakkaasti kasvava alue.”


VISIO

ITSEOHJAUTUVUUS JA ETÄOHJAUS ARKIPÄIVÄISTYVÄT NOPEASTI Tavoitteesta ei puuttunut ainakaan kunnianhimoa: vuoteen 2025 mennessä meillä on toimivaa kaupallista autonomista eli itseohjautuvaa meriliikennettä. teksti Kirsi Riipinen kuva DIMECC Oy

PÄIVI HAIKKOLA, DIMECC Oy:n ekosysteemijohtaja, myöntää hymyssä suin, että tavoitetta kirjattaessa yli kolme vuotta sitten, hän joutui kysymään itseltäänkin, onko tuo mahdollista. DIMECC johtaa huippuyritysten kansainvälistä One Sea -ekosysteemiä. Se myös hallinnoi ja valvoo autonomisen liikenteen testialuetta Eurajoen edustalla. Autonominen meriliikenne nousi isosti otsikoihin ja laajan yleisön tietoisuuteen käytännössä vasta muutama vuosi sitten, kun norjalaiset kertoivat Yara Birkelandista, josta on tulossa ensimmäinen autonominen rahtialus. ”Meidän ekosysteemimme kannalta ei ole väliä, kuka autonomisen aluksen rakentaa ensimmäisenä. Meidän tehtävämme on auttaa markkinan aukeamista ja edistää sitä.”

ÄLYVÄYLÄN NAAPURISSA

Itseohjautuvan meriliikenteen testialue Eurajoen edustalla nimettiin Jaakonmereksi edesmenneen

tohtori Jaakko Talvitien mukaan. satamassa hinaajien etäohjausta. Sitä Hän oli vahvasti mukana luomasseurasivat perässä muut alan isot sa autonomisen meriliikenteen tekijät, muun muassa Wärtsilä, joka ekosysteemiä DIMECCissä. todisti, että aluksen etäohjaus toimii Testejä varten ei tarvita erillisiä olemassa olevilla satelliittiyhteyksillä. alueita, kun miehistö on paikalla ABB puolestaan julkisti oman ja valmiina tarttumaan ruoriin uuden tuotteensa tilannetietoisuukoska tahansa. Sen sijaan jos testiä den lisäämiseen laivan ohjailussa ja pidettäisiin syystä navigoinnissa. tai toisesta todella Itseohjautuvuutta vaarallisena, oma TEKIJÄT LÖYTÄVÄT ja etäohjausta on alue voisi olla TOISENSA tarpeellinen. Yhteistä ekosysteemiä testattu maailmalla Vielä toistaisektarvitaan erityisesvuodesta 2017 asti. ti sen vuoksi, että si Jaakonmerellä testejä ei ole tehty, toimijat voivat sopia mutta alue sopii siihen hyvin. yhteisistä määritelmistä ja standar”Halusimme testejä varten deista sekä pyrkiä edistämään kanalueen, joka häiritsisi mahdollisainvälisen säännöstön luomista. simman vähän muuta liikennettä. Toimivassa ekosysteemissä autoLisäksi Jaakonmeri sattuu Rauman nomisuutta rakentavat toimittajat älyväylän lähelle. Toivomme, että löytävät varustamot ja muut toimiautonomisten alusten testialue ja jat, joiden kanssa tuotteita kannatälyväylä löytäisivät synergiaetuja”, taa kehittää. Haikkola kertoo, että kertoo Haikkola. esimerkiksi matkustajalaivavarusItseohjautuvuutta ja etäohjausta tamot ovat turvallisuussyistä olleet on testattu maailmalla vuodesta kiinnostuneita sensoreista, joita on 2017 asti. Ensimmäiseksi ehti Rolls kehitetty autonomiaa ja etäohjausta Royce, joka testasi Kööpenhaminan silmällä pitäen. 2/2019

21


EI SE KOKO VAAN KETTERYYS

– Aviapoliksen Liikennelabrassa kehitetään tulevaisuuden liikkumista Steveco on mukana Aviapoliksen Liikennelabrassa, jossa testataan uusia kestäviä kaupunkilogistiikan ja liikkumisen ratkaisuja yhteistyössä yli 30 toimijan kesken. Samalla saadaan Suomelle uusia vientivaltteja, sillä näillä innovaatioilla on kysyntää ympäri maailman. teksti Heli Satuli kuvat Shutterstock


INFO

Liikennelabra Traficomin Liikennelabran tavoitteena on edistää uusia liikkumisen palveluja ja liikenteen digitalisaatiota, jotka lisäävät liikkumisen sujuvuutta, ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta. Liikennelabra auttaa myös liikkumista koskevissa lainsäädäntökysymyksissä ja rahoituskanavien kartoittamisessa. Tavoitteena on muodostaa Suomen kattava markkinalabra, joka toivottaa kansainväliset yritykset Suomeen ja edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.

Vuosaaren sataman portista lähtee viikossa

14 000

rekkaa, joista 60 % ajaa Aviapolikseen tai alueen läpi.

V

antaan Aviapolis on Suomen voimakkaimmin kasvava keskus. Aviapoliksessa työskentelee 37 000 ihmistä ja se on 20 000 ihmisten koti – ja tämä on vasta alkua. Kun Aviapoliksen kaupunkikeskus valmistuu, asukasmäärä tuplaantuu. Samoin käy tulevaisuudessa työpaikkojen määrälle. ”Aviapoliksen suuralue näyttää kymmenen vuoden päästä ihan toiselta kuin tänään”, summaa Korkia Consultingin Senior Consultant Eemil Rauma. Samaa tahtia kasvaa alueen liikenne. Aviapolis sijaitsee liikennevirtojen solmukohdassa, aivan lentoaseman kupeessa ja kehäradan varrella. Aviapoliksen läpi virtaava Kehä III on maamme tärkein kansainvälinen tieliikenneyhteys. ”Esimerkiksi Vuosaaren sataman portista lähtee viikossa 14 000 rekkaa, joista 60 prosenttia ajaa Aviapolikseen tai alueen läpi. Lähivuosina logistiikkapalveluiden määrä vain lisääntyy”, kuvailee Rauma.

KAIKKI SAMAN PÖYDÄN ÄÄREEN

Miten kasvavat asukas- ja liikennemäärät voidaan yhdistää sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla? Rauma kollegoineen haastatteli alueen yrityksiä, viranomaisia ja muita sidosryhmiä kartoittaakseen, mitä kestävä kasvu edellyttää. Viesti oli selvä: perinteiset päätöksenteko- ja toimintamallit ovat liian hitaita nopeasti muuttuvalle alueelle. ”Ehdotimme, että Aviapolikseen perustetaan verkostohanke, jossa teknologiat, toimijoiden näkökulmat ja osaaminen tuodaan yhteen uudenlaisten liikenteen ratkaisujen löytämiseksi.” Näin Aviapoliksesta tuli Traficomin koordinoiman Liikennelabra-kokonaisuuden virallinen yritysalue. Marraskuussa 2018 alkaneessa hankkeessa etsitään hiljaisia, turvallisia, vähäpäästöisiä ja kustannustehokkaita liikkumisen ja kaupunkilogistiikan ratkaisuja. Hankkeen tavoitteena on yhdistää kehittyvä kaupunkirakenne kestävällä tavalla logistiikkatoimintaan ja muun muassa vähentää 2/2019

23


SLOTTIJÄRJESTELMÄ TUO LISÄÄ TEHOA SATAMIIN Steveco otti Liikennelabran puitteissa käyttöön webbisovelluksen, jonka avulla kuljettaja voi konttitunnuksen ja pin-koodinsa syötettyään nähdä, missä vaiheessa kontin käsittely on. Kun kontti on valmis noudettavaksi, sovellus lähettää kuljettajalle viestin asiasta. Mutta lisää uudistuksia on tulossa. Steveco on ottamassa Vuosaaren satamassa käyttöön slottijärjestelmän. Siinä jokaiselle satamaan saapuvalle ajoneuvolle varataan oma palveluaikaikkuna. Ajanvarauksen ansiosta päästään eroon

ruuhkista satamassa ja nopeutetaan palvelua. Lisäksi kuljetusyritykset pystyvät suunnittelemaan aikataulunsa tarkemmin ja tehokkaammin. Kuljettajan ei tarvitse enää soitella perään tai odotella epätietoisena. Slottijärjestelmä on maailmalla otettu käyttöön DCT:n konttiterminaalissa Puolan Gdanskissa, ja sillä on saavutettu 40 prosentin aikasäästö ajoneuvojen kääntöajassa satamissa. Hanke tullaan toteuttamaan yhteistyössä kaikkien Vuosaaren satamaoperaattorien kanssa.

henkilöautoriippuvuutta. Toimijat hyödyntävät laajasti liikenteen dataa ja esimerkiksi drooniteknologiaa uusien palveluiden toteuttamisessa.

Pilotissa Vantaan Energian työntekijät pääsivät käyttämään yhteiskäytössä olevia sähköautoja. Toisen työpaketin tiimoilta testattiin esimerkiksi pakettien kuljettamista kuluttajille drooneilla.

SATAMAOPERAATTOREILLA TÄRKEÄ ROOLI

Muutosprojektissa on mukana eri alojen toimijoita valtion virastoista yrityksiin. Kaikkiaan mukana on yli 30 toimijaa, yhtenä niistä Steveco. ”Hankkeen tavoitteet ovat Stevecon liiketoiminnan kannalta kiinnostavia. Samoihin kysymyksiin pohdimme itsekin ratkaisuja ja näiden kysymysten tärkeys korostuu päivä päivältä”, perustelee Stevecon logistiikkapäällikkö Ville Huovila. Satamaoperaattoreilla ja logistiikkatoimijoilla on hankkeessa tärkeä rooli. ”Kun saamme satamien toiminnan sujuvammaksi, se vaikuttaa koko toimitusketjuun. Toimitusajat lyhenevät ja samalla kustannukset, päästöt, ruuhkat ja melu vähenevät”, kuvailee Huovila. Steveco on vienyt verkostolle omia näkemyksiään liikkumisen kehittämisestä. Vähintään yhtä tärkeää on ollut Huovilan mukaan kuulla muiden näkökantoja ja ideoita. ”Kun on näin laaja joukko toimijoita, löytyy usein sellaista, mitä ei olisi itse tullut ajatelleeksi.” Hankkeen viime keväänä päättynyt ensimmäinen vaihe oli jaettu viiteen eri työpakettiin. Yhdessä niistä kehitettiin asukkaiden ja työntekijöiden liikkumisen palveluita. 24

2/2019

TEHOKKUUS JA SÄHKÖ OVAT AVAINSANOJA

Steveco keskittyi pohtimaan kaupunkilogistiikan ratkaisuja. Yksi kärkitavoitteista oli päästöjen vähentäminen. Raskas liikenne aiheuttaa 40 prosenttia maantieliikenteen kokonaispäästöistä ja kuljetusmäärät ovat kasvussa. Hankkeessa mallinnettiin sähköisellä kalustolla toteutettu

”Kun on näin laaja joukko toimijoita, löytyy usein sellaista, mitä ei olisi itse tullut ajatelleeksi.”


logistiikan palveluketju Vuosaaren satamasta Aviapolikseen ja asiakkaalle asti. Mallissa diesel-rekat korvattiin sähkörekoilla ja toimijat selvittivät, mitä sähköistäminen vaatii ja paljonko se maksaa. Esimerkiksi terminaalirakennukset on muutettava sähköisiä kalustoja tukeviksi. ”Logistiikan sähköistyminen tapahtuu myös raskaan kaluston osalta nopeammin kuin vielä pari vuotta sitten uskottiin. Havaitsimme käyttökohteita, joissa sähköisen kaluston käyttö on kustannuksiltaan järkevää”, kertoo Rauma. Sähköistymiseen liittyvä toinen trendi on logistiikan tehostuminen. Arvokkaasta sähköisestä kalustosta on saatava kaikki hyöty irti. Rekka ei saa joutua odottelemaan tyhjänä missään vaiheessa. Maailman talousfoorumin mukaan globaalissa kaupassa olisi mahdollisuus 15 prosentin kasvuun, jos logistiikkaa saataisiin tehostettua. Se vaatii Rauman mukaan tietojärjestelmiä, jotka keskustelevat keskenään. Näin kuljettajilla olisi joka hetki reaaliaikainen tieto konttien sijainnista: milloin kontti on lähtenyt esimerkiksi Italiasta, milloin se lastataan laivaan Saksassa ja milloin tavarat saapuvat Vuosaareen. ”Tietojen jakamisesta ja läpinäkyvyydestä hyötyvät kaikki osapuolet. Varmaa on, että tiedon arvo tulee kasvamaan merkittävästi”, sanoo Rauma. YHTEISTYÖ ON SUOMELLE ISO VAHVUUS

Liikennelabrasta on suunniteltu kolmivuotista kokonaisuutta. Sinä aikana uusia palveluita ja liiketoimintamalleja saadaan vietyä käytäntöön. Eikä Aviapolis jää ainoaksi laatuaan. Sekä verkostomallin että uudet liikkumisen innovaatiot voidaan levittää ja monistaa myös muualle Suomeen. Samalla ne luovat vientipotentiaalia. Aviapoliksen kaltaisia lentokenttäkaupunkeja nousee kaikkialle, joten innovatiiviset ratkaisut kiinnostavat ympäri maailman. Rauma painottaa, että oleellista on löytää ideoille omistaja eli taho, joka ottaa asian konkreettisesti hoitaakseen.

Ilman omistajuutta paraskin innovaatio jää vain kasaksi paperia. Huovila kehuu Liikennelabran kannustavaa ja ennakkoluulotonta ilmapiiriä. ”Kun kaikki toimijat kokevat yhteistyön ja tekemisen arvokkaaksi, siihen ollaan valmiita satsaamaan aikaa ja viemään ideat maaliin”, selventää Rauma. Mukana on hyvin erilaisia toimijoita, mutta Rauman mukaan on ollut hieno huomata, kuinka avoimesti yritykset ovat valmiit tekemään yhteistyötä myös kilpailijoiden kanssa. Kyse on yhteisten haasteiden ratkomisesta, joita kukaan ei pysty selvittämään yksin. Tällainen yhteistyö on Huovilan ja Rauman mukaan Suomelle iso vahvuus, jonka merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. ”Meillä on ennakkoluuloton kokeilukulttuuri, huippuosaamista tehdä globaalisti ainutlaatuisia asioita, mutkattomat välit viranomaisiin ja ennen kaikkea asenne kohdallaan”, luettelee Rauma. Alle kuuden miljoonan asukkaan olisi vaikeaa kilpailla resursseilla isoja maita vastaan, mutta näitä vahvuuksia hyödyntäen pieni Suomi pärjää kilpailussa. ”Ei se koko vaan ketteryys”, toteaa Rauma. Steveco on Rauman mukaan tästä hyvä esimerkki. Steveco haluaa olla aktiivisesti mukana kehittämässä uusia teknologioita ja palveluita. ”Stevecolaiset lähtivät innolla mukaan pilotteihin ja olivat valmiit kyseenalaistamaan vanhat toimintatavat. Uskon vahvasti, että pystymme parantamaan suomalaisen satamalogistiikan kilpailukykyä. Mielenkiinnolla odotan tulevaa.” Huovilan mukaan Liikennelabra on antanut Stevecolle rohkaisua omien näkemysten tueksi. ”Ilman Aviapoliksen hanketta emme olisi nyt tässä pisteessä. Tällainen on motivoivaa, tuloksellista ja tulevaisuuden tapa kehittää yhteiskuntia”, kiteyttää Huovila. 2/2019

25


SATAMASSA STEVECON TYTÄRYHTIÖ Oy Saimaa Terminals Ab (Sterm) on järjestellyt nosturitoimintojaan uuteen uskoon. Tämän vuoden alusta lähtien Sterm on hallinnoinut viittä Mantsinen-tyypin nosturia, joista kolme on Haminassa ja kaksi muuta Vuoksen terminaalissa ja Mustolassa. Näiden lisäksi Stermillä oli jo ennestään kaksi hydraulinosturia Varkauden ja Siilinjärven satamissa. Stermin tuotantopäällikön Arto Sinikannaksen mukaan uusi tilanne tuli eteen, kun pitkäaikainen nosturialihankkija päätti luopua satamatoiminnoista. Vaihtoehtoina olivat joko uuden alihankkijan löytäminen tai omien nostureiden hankkiminen. Vaihtoehdoista valittiin jälkimmäinen.

teksti Eija Anttila kuva Elina Harjama

Sterm hankki omat nosturit ja kuljettajat Omat nosturit ja kuljettajat ovat Saimaa Terminalsille vahvuus. Nosturikapasiteettia riittää myös myytäväksi ulkopuolelle. 26

2/2019


STERM PÄRJÄÄ TEHOISSA

OMAT KONEET TAKAAVAT

HYVÄN VALMIUDEN Mantsinen­tyypin nosturit on tarkoi­ tettu nimenomaan break bulkin eli Omia nostureita ja nosturinkuljetta­ irtotavaran lastaukseen yläkautta. Eli jia Sinikannas pitääkin vahvuutena. peräporttilaivaukseen tai konttinostu­ Koneet voidaan siirtää valmiiksi riksi Mantsinen ei sovi. oikeaan paikkaan ja varustaa oikeilla Mantsisen tultua markkinoille apulaitteilla, mikä takaa valmiuden 1980–90­lukujen vaihteessa irtotava­ aloittaa työt heti, kun laiva kiinnittyy ran lastaustehot alkoivat nousta mer­ laituriin. kittävästi. Nostureiden koko kasvaa ”Samoin se mahdollistaa aloitta­ koko ajan, ja suurimmalla (Mantsi­ maan laivaoperoinnin erittäin no­ nen 300) pystytään jo operoimaan yli peasti kesken vuoron, kun kuljettajat 30 metriä leveissä laivoissa vaivatto­ ovat omasta takaa.” masti. Stermin nostureista Stermillä on kaikkiaan suurin (Mantsinen 160) 16 nosturinkuljettajaa, ”Asiakkailta yltää lähes 30 metriä le­ joista 12 on Haminassa. on saatu hyvää veiden laivojen jokaiseen Ahtaajat liikkuvat yksiköi­ kolkkaan. den välillä, millä on voitu palautetta Tyypillisesti nosturilta taata kuljettajien riittävyys. palveluvaaditaan niin sellun kuin Valmiita ja kokeneita sahatavarankin käsitte­ nosturinkuljettajia rek­ tasosta.” lyssä noin 5 000 tonnia rytoitiin avoimen haun tehokkuutta vuorokaudessa. perusteella kuusi kuljettajaa, jotka ”Tehon saavuttamiseksi riittää tulivat muista alan yrityksistä. periaatteessa yksi aamu­ ja yksi ilta­ Sinikannaksen mukaan lomat vuoro lukuun ottamatta isoja laivoja, ja muut poissaolot huomioiden 12 joissa joudutaan tekemään esimer­ nosturinkuljettajaa on käytännössä kiksi trukkitöitä ruumassa nostojen minimimäärä. Loput kuusi valit­ välillä”, Sinikannas sanoo. ”Tehot ovat tiin koulutukseen sisäisellä haulla. nousseet. Asiakkailta on saatu hyvää Oppimiseen menee yli vuosi, tosin palautetta palvelutasosta.” joidenkin ahtaajien aiemmasta

nosturikokemuksesta on ollut jonkun verran hyötyä oppimisprosessissa. VUOKRAAMALLA LISÄÄ KÄYTTÖTUNTEJA

Puominosturi on kallis investointi. Uutena ne maksavat puolestatoista miljoonasta yli kahteen miljoonaan euroon. Investoinnin maksamiseksi nosturille tarvitaankin mahdollisim­ man paljon käyttötunteja. Paitsi Stermin omaan käyttöön nosturikapasiteettia riittää Haminan satamassa myös vuokrattavaksi ulko­ puolelle. Tällä hetkellä Sterm vuokraa nosturia kuljettajineen esimerkiksi BB Logisticsille. Kuljettajan lisäksi nosturin mukana seuraavat tarvitta­ vat lisälaitteet kuten kahmarit sekä sellun, sahatavaran ja rullien käsitte­ lylaitteet. Haminassa nosturit ovat Stermin omassa käytössä kahdessa vuorossa. Koska työt eivät jakaudu tasaises­ ti vaan laivaliikenteen mukaan, on ruuhkaisia päivä, mutta myös sellaisia, jolloin omaa käyttöä ei ole lainkaan. Silloin ulosvuokraaminen on Sinikannaksen mukaan hyvä, täydentävä ratkaisu lisäämään käyttö­ tunteja.

2/2019

27


PALVELU

STANDARDI TEHOSTAISI SEMI-TRAILERLIIKENNETTÄ Steveco haluaa olla mukana kilpailussa kasvavasta semi-trailerliikenteen markkinasta. Kalustosta ja henkilökunnan ammattitaidosta pärjääminen ei ainakaan ole kiinni. teksti Eija Anttila kuva Johannes Wiehn

SEMI-TRAILEREIDEN eli

puoliperävaunujen markkinaosuus meriliikenteen lastiyksikkönä kasvaa tulevaisuudessa nykyisestään. Kuljetusten nopeus ja oikea-aikaisuus korostuvat. Steveco Oy ja Hietasen satamanosa haluavat olla kilpailussa markkinaosuuksista mukana, vaikka toistaiseksi Hietanen onkin varsin pieni tekijä. ”Semi-trailerliikenteeseen liittyvien palvelukonseptien kehittämiseen on entistä suurempi kiinnostus. Etsimme koko ajan keinoja, miten saisimme sen entistä paremmin vastaanotto- ja luovutusprosessin aikaan sitoutumattomaksi”, sanoo rorooperoinnin yksikön johtaja Heikki Jääskeläinen. Suuret semi-liikenteen satamat ovat Helsinki, Turku ja Hanko. Hietasen toistaiseksi pieni osuus trailerliikenteestä johtuu pitkälti HaminaKotkan sataman kautta kulkevan tavaran laadusta. HaminaKotkan sataman kautta on perinteisesti kulkenut enemmän muuta roro-liikennettä, jossa muun muassa metsä- ja metalliteollisuuden tuotteet kulkevat 28

2/2019

pääosin muilla roro-yksiköillä kuten kaseteilla, lauttavaunuilla, storona sekä konteissa. Hietasessa purettavan laivan lastista noin puolet on semi-trailereita, kun taas lastattavan laivan lastista niiden osuus on noin 10 prosenttia. lerin lastaaminen kentältä laivoihin ”Kaiken kaikkiaan Hietasessa ja päinvastoin. Kuulostaa helpolta ja käsiteltävästä tavarasta 12 prosentyksinkertaiselta, mutta hallinnointiin tia kulkee semi-trailereissa, joten liittyviä haasteita tulee muun muassa potentiaalia kasvuun kyllä on”, kertoo siitä, että semiJääskeläinen. liikenteestä puuttuu Käsittely”Kaiken kaikkiaan konttiliikenteen kalustosta ja kaltainen kansainvähenkilökunnan Hietasessa käsilinen standardi. ammattitaidosta teltävästä tavarasta ”Olisi hyvä, jos pärjääminen kil12 prosenttia kulkee trailerin keulasta pailussa ei ainalöytyisi standardikaan ole kiinni. semi-trailereissa.” soitu numerosarja ”Ne ovat väkuten konteista, hintään yhtä hyviä sama numerosarja kuin millä se kuin muuallakin.” on buukattu laivaan. Se toisi lisää turvallisuutta ja tehokkuutta”, sanoo NUMEROINNIN PARANTAMINEN tuotantopäällikkö Jukka Malm. OLISI TÄRKEÄÄ Konteissa ja lauttavaunuissa on Stevecon osuus sataman läpi kulkeneljän kirjaimen ja seitsemän numevasta trailerliikenteestä on trailerin ron sarja, jolla se kulkee tietojärjestelvastaanottaminen terminaaliin, trai-


mässä. Se takaa myös sen, että tavara päätyy aina oikeaan paikkaan. ”Käsiteltävän tavaran oikeellisuus on aivan ehdottomasti ykkösjuttu, joten numeroinnin parantaminen olisi todella tärkeää”, pohtii Malm. MAHDOLLISIMMAN LÄHELLE LASTATTAVAA LAIVAA

Tehtaalta lähteviä ja asiakkaalle päätyviä puoliperävaunuja on käytetty laivaliikenteessä pitkään, mutta järjestelmä ei Jääskeläisen mukaan ole hirveästi vuosikymmenten mittaan kehittynyt paitsi tietojärjestelmien osalta. Hietasen portilla on autojen vastaanottopiste, jossa semi-trailer kirjataan tietojärjestelmään ja ohjataan kentälle mahdollisimman lähelle lastattavaa laivaa.

”Kirjaaminen sekä trailerin sijoittaminen lähelle laivaa on sekä työturvallisuuden, käsittelytehokkuuden että lyhyestä siirtomatkasta pienentyvän ympäristökuormituksen kannalta tärkeää”, Jääskeläinen korostaa. Steveco suunnittelee jatkuvasti keinoja semi-liikenteen sujuvoittamiseksi ja tavaraturvallisuuden parantamiseksi entisestään. Jääskeläisen mukaan uusien kuvioiden paljastamisen aika ei ole kuitenkaan vielä. DFDS:N JA STEVECON YHTEISTYÖ TOIMII

Semi-trailerit tuovat valinnan varaa mahdollisimman taloudellisten ja lyhyiden kuljetusreittien valitsemiseen. Tanskalaisomisteinen varustamo- ja logistiikkakonserni DFDS on Hietasen sataman suurin semi-

trailerpalveluja tarjoavista yrityksistä. Sen asiakkaita ovat suuret varustamot Transfennica ja Finnlines. Suomen yksikön toimitusjohtajan Kimmo Salmen mukaan DFDS:lle tärkeintä ovat laivalinjat ja aikataulut. Kotkasta lähtee laivoja oikeaan suuntaan kuten Belgiaan ja Englantiin. ”Vaikka meillä ei Stevecon kanssa olekaan suoranaista asiakassuhdetta, meidän on pystyttävä luottamaan Stevecon toimintaan. Stevecon rooli kokonaisuudessa on tärkeä. Olemme toimineet parikymmentä vuotta Hietasessa ja yhteistyö Stevecon kanssa on toiminut hyvin. Tunnemme toistemme toimintatavat”, Kimmo Salmi sanoo. Salmi korostaa proaktiivisen yhteydenpidon tärkeyttä, minkä merkitys korostuu häiriötilanteiden ratkaisemisessa. 2/2019

29


HENKILÖ

Jani Ylämäki viihtyy oman mukavuusalueensa ulkopuolella Vuosaaren uusi terminaalipäällikkö on vanha tuttu. Jani Ylämäki haluaa haastaa itseään. teksti Eija Anttila kuva Johannes Wiehn

JANI YLÄMÄKI ALOITTAA Stevecon virkavapaalla. Hän on ollut viiteen Vuosaaren terminaalin päällikkönä eri kertaan yhteensä viisi vuotta joulukuun puolessa välissä. Ylämäki YK:n rauhanturvatehtävissä kriision erittäin pitkän linjan stevecolaipesäkkeissä eri puolilla maailmaa. nen, jonka ura lievästi muistuttaa Vuosaaren terminaalipäälliköksi hän entisinä aikoina tavantulee viimeisimmästä koomaisempaa ”juokYlämäki on mennuspaikastaan Malista supojasta toimiAfrikasta. ollut talossa tusjohtajaksi” Terminaalipäällikön työ 25 vuotta. ei ole Ylämäelle mitään -kaavaa. Ylämäki uutta. Vuodesta 2010 lähon ollut talossa 25 tien hän on tehnyt päällikön sijaivuotta, joista varsuuksia Vuosaaressa. sinaisesti töissä 20 ”Tiedän siis, mitä työ tuo tullesvuotta, loput ajat saan. Mutta omat päivittäiset haas-

INFO

Jani Ylämäki Aloittaa Vuosaaren terminaalipäällikkönä joulukuun puolivälissä. Syntynyt Haminassa v. 1973. Opiskellut koneahtaajaksi ja satamatyönjohtajaksi. Työskennellyt Stevecossa vuodesta 1994, Vuosaaressa vuodesta 2008. Toiminut YK:n rauhanturvatehtävissä yhteensä viisi vuotta, viidessä eri kohteessa. Jani Ylämäki on ollut viiteen eri kertaan yhteensä viisi vuotta YK:n rauhanturvatehtävissä kriisi­ pesäkkeissä eri puolilla maailmaa.

30

2/2019

Perhe vaimo ja kolme koiraa. Harrastanut nuoresta saakka kamppailulajeja kuten vapaaottelua, lukkopainia ja nyrkkeilyä: ”Nyrkkeily on kuin shakkia. Siinä on arvokkaampaa väistää kuin lyödä.” Lajivalikoimaan kuuluvat myös punttisali, lenkkeily, pikajuoksu ja hiihto.


teensa siinä tietysti on”, Jani Ylämäki kertoi käydessään lokakuussa Suomessa viimeisellä lomallaan ennen kotiutumistaan. RAUHALLINEN JA HARKITSEVA

pidetään matalaa profiilia ja vaalitaan somerauhaa. Joka tapauksessa mielen täytyy olla tasapainossa miehellä, joka kriisinhallintatehtävissä kantaa koko ajan asetta mukanaan. ”Omasta mielestäni olen rauhallinen ja harkitseva. Paineensietokykyä on ja pystyn käsittelemään asiat asioina ja kohtaamaan ihmiset samanarvoisina.” Haastattelu paljastaa, ettei myöskään kommunikaatiotaidoissa ole moitittavaa. Ilmaisussaan Ylämäki onnistuu olemaan sotilaallisen täsmällinen ja looginen olematta vähääkään käskyttävän oloinen.

Ylämäen ensimmäinen pesti rauhanturvaajana oli 23-vuotiaana vuonna 1998 Libanonissa. Sen jälkeen seikkailuhalusta alkanut työ on vienyt hänet myös Kosovoon, Bosniaan ja Afganistaniin. Jokainen reissu on ollut erilainen. ”Alun perin lähdin, koska halusin nähdä maailmaa, mutta nyt arvoni ovat muuttuneet. Ikäkin alkaa tulla vastaan. Rauhanturvatehtävissä nimellinen yläikäraja ensikertalaisella URAPOLKU STEVECOSSA on 45 vuotta. Onneksi työnantaja on Haminasta kotoisin oleva Ylämäki oli suhtautunut hyvin suopeasti näihin nuorena miehenä erittäin kiinnostu’syrjähyppyihini’.” nut palomiehen työstä. Pelkkää seikkailunMoni pieni asia johti ”Eläminen eri kuitenkin siihen, että halun tyydyttämistä rauhanturvareissut eivät kulttuureissa hän ajautui satamatöihin, Ylämäelle ole olleet. Hän joissa hän on edennyt avaa silmiä. haluaa kehittää itseään oppisopimusahtaajasta Se opettaa ja liikkua oman mukaterminaalipäälliköksi asti. vuusalueen ulkopuolella. ”Kouluttautuminen arvostamaan ”Aina ei pidä mennä sielStevecossa kyllä onnissuomalaista tuu, jos työntekijällä on tä, missä aita on matalin.” työkulttuuHän uskoo, että hän haluja edetä urallaan”, on saanut ulkomaan hän kertoo. ria ja antaa kokemuksistaan paljon Armeijan jälkeen perspektiiviä eväitä myös varsinaiseen Ylämäki opiskeli oppisotyöhönsä. pimuksella koneahtaaasioihin.” ”Eläminen eri kultjaksi Haminan satamassa tuureissa avaa silmiä. ja muutaman kuukauden Se opettaa arvostamaan suomalaista työssäolon jälkeen hän hakeutui työkulttuuria ja antaa perspektiiviä Kotkan merenkulkuoppilaitokseen asioihin”, pohtii Jani Ylämäki. suorittaen satamatyönjohtajan tutkinEpäilemättä Ylämäki on ollut non vuoden kestäneiden opintojen kriisialueilla kiperissäkin paikoissa, myötä. mutta niistä ei puhuta. Siviilielämä Kymmenen vuotta kestänyt jakso kotimaassa on helpompaa, kun vakituisena työnjohtajana Haminassa

alkoi 1997. Jaksoon mahtui neljä rauhanturvaajavuotta. Ylämäki palasi Afganistanista 2008 ja siirtyi pian konttiterminaalikoulutukseen Kotkaan, kun Steveco vetäytyi Haminan satamasta ja oli aloittamassa Vuosaaressa. Ylämäelle oli sovittu työnjohtajan paikka Vuosaaresta. TYÖNKUVA SELKEYTYNYT

Ahtausala on Jani Ylämäen mukaan kehittynyt paljon siitä, kun hän aloitti Haminassa. Ja nyt työnkuva Vuosaaren puhtaasti konttiterminaalissa on selkeämpi kuin aikoinaan Haminan sekasatamassa. ”Nyt lyödään laatikkoa laivaan ja tietotekniikka on suureksi avuksi”, kuvailee Ylämäki. Ylämäki vastaa siitä, että terminaalissa kaikki toimii kuten pitää. Hänellä on kokonaisvastuu tuotannosta ja toiminnasta. Työhön kuuluvat muun muassa asiakassuhteiden hoitaminen, sopimukset ja aikataulujen suunnittelu. Tilapäisahtaajatkin mukaan lukien Vuosaaren terminaalissa työskentelee noin 120 henkilöä kahdessa vuorossa purkaen ja lastaten 6–7 laivaa viikossa. ”Henkilökunta on hyvin motivoitunutta. Työntekijöistä noin 70 prosenttia on tullut Vuosaareen suoraan vuoden 2008 jälkeen ja loput Kotkasta ja Haminasta.”

2/2019

31


Osta Stevecolta myös merirahdit Me Stevecolla teemme tuonnista ja viennistä helppoa, nopeaa ja kustannustehokasta. Ammattitaitoinen huipputiimimme sekä laaja yhteistyökumppanien verkosto takaavat, että löydämme rahdillesi parhaan reitin, toimitustavan ja varustamon. Tarvittaessa saat meiltä myös kattavan valikoiman oheispalveluita. Olipa lähetyksesi pieni tai suuri, me kuljetamme sen perille. Ota yhteyttä: MYYNTIJOHTAJA Mia Brunila puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Päivi Nygren-Laitinen puh. +358 44 2323 562 paivi.nygren-laitinen@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Sami Orimus puh. +358 44 2323 256 sami.orimus@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Marko Tuokko puh. +358 44 2323 742 marko.tuokko@steveco.fi

@stevecoGroup

Steveco Oy

@steveco_oy

@StevecoOy

www.steveco.fi

Profile for Steveco Group

SATAMA 2 2109  

SATAMA on Steveco-konsernin asiakaslehti, joka ilmestyy suomenkielisenä kaksi kertaa vuodessa.

SATAMA 2 2109  

SATAMA on Steveco-konsernin asiakaslehti, joka ilmestyy suomenkielisenä kaksi kertaa vuodessa.

Advertisement