Page 1

40 MILJARDIN DOLLARIN HANKE

LOGISTIIKAN UUSI MAAILMA

HELSINGISTÄ METSÄTEOLLISUUSSATAMA

NORD STREAM 2 TUO TÖITÄ

HaminaKotka valmistautuu Suomen suurimpaan kuljetusprojektiin

Kuluttajabusineksestä ammennetaan oppia logistiikkaan

Äänekosken biotuotetehdas vauhditti Vuosaaren satamainvestointeja

Pinnoitustehtaan logistiikka ja varastointi työllistävät välillisesti 200 henkeä

S T E V E C O

O Y : N

A S I A K A S L E H T I

2/2017

HUIKEAA INSINÖÖRITAITOA Mantsisen uusi satamanosturi uhmaa fysiikan lakeja. SIVU 17


2/2017

10 PUOLEN MAAILMAN MATKA

Suomen suurimmasta kuljetusprojektista tulee uusi esikuva raskaille kuljetuksille ja asennustyölle.

22 UUSI KUPPIKARTONKI INNOSTAA Kotkamillsin kierrätettävät ja kustannustehokkaat kartongit kiinnostavat pikaruokajättejä ja lentoyhtiöitä.

30 2

2/2017

LISÄKSI 3

pääkirjoitus

4

uutiset

6

kysymys&vastaus

8

infografiikka

SYNTYNYT NOSTURINKULJETTAJAKSI

16 mielipide

Nosturinkuljettajan ammatissa maltti on valttia. Allan Pihl arvostaa, että konehankintoja tehtäessä myös kuljettajien mielipiteitä kuunnellaan.

21 visio 26 työturvallisuus 28 satamassa 30 henkilö 31 Nord Stream 2


PÄÄKIRJOITUS 2/2017

SUOMI 100 – STEVECO 133 OLEMME OLLEET mukana satamaliiketoiminnassa noin liikenne on ehkä promillen osia maailman konttiliiken133 vuotta, mikä on meistä itsestämmekin melkoisen teestä, mutta täällä kehitetty tekniikka, kuten nosturit kunnioitettava saavutus. Vaikka tulevaisuuden ennusja RTG:t tai viimeisenä automaattiset kenttänosturit taminen vaikeaa onkin, uskon, että kyllä tässä vielä ovat maailmankuuluja ja käytössä kaikkialla. Suomen ainakin toiset sata vuotta mukana ollaan. Digitalisaasatamista ovat lähteneet liikkeelle myös terminaalitiosta huolimatta – tai ehkä juuri siitä syystä. traktori eli vetomestari, lukuisat paperirullien ja Moni suree, että satamassakin työt ovat siirtyneet sellupaalien käsittelylaitteet ja viimeisenä esimerkkinä ihmisiltä koneille ja tulevaisuudessa automaatio syö Mantsisen break bulk -käsittelyn mullistaneet koneet. vielä lisää alan työpaikkoja. Väärin. Katsotaanpa vähän Seuraava askel on varmasti automaation kasvu, laajemmin: Suomi teollistui muihin Euroopan maihin mutta eivät ihmiset satamista katoa ja se on hyvä se. nähden myöhään, mutta nopeasti, mikä johti maailmanluokan innovaatioihin ja erinomaiseen laatumaineeseen. Jotta teollisuuden tuotteet saatiin maailmalle, tarvittiin huippuluokan Satamien kehitys merenkulkuosaamista, mikä nopeutti on johtanut teollimyös satama-alan kehitystä – koneellistumista. Ikävät, raskaat ja vaaralliset työt siin innovaatioihin vähentyivät ja tehokkuus nousi tasolle, Suomessa. joka mahdollisti ja mahdollistaa osaltaan edelleenkin teollisuuden kehittymisen Suomessa. Satamien kehitys on johtanut teollisiin innovaatioihin Suomessa. 40-luvulla Valmet kehitti lukin sahateollisuuden tarpeisiin. Laajasti katsottuna tästä lukista jalostui konttikäsittelyn huipputuote. Suomen kontti-

KUVA JOHANNES WIEHN

TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Tomi Rautio, VesaHeikki Renlund, Eija Suntio Repro: Aste Helsinki Oy Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painosmäärä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Harri Mäenpää Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

2/2017

3


UUTISET

Kotka kutsuu risteilijöitä Cursor Oy on tehnyt HaminaKotka Satama Oy:n sekä Kotkan ja Haminan kaupunkien kanssa viimeiset neljä vuotta paljon töitä kansainvälisen risteilymatkailun kehittämiseksi. TAVOITTEENA ON NOSTAA ALUE Itämeren risteilykohteiden joukkoon ja kehittää siitä taloudellinen voimatekijä ja matkailutulon lähde. Seuraavien 3-4 vuoden aikana tavoitteena on noin 15 risteilyaluskäyntiä ja 30 000 risteilymatkustajaa vuodessa. Menneenä kesänä Kotkassa oli neljä risteilyaluskäyntiä, joista kaksi alusta oli niin isoja, että ne otettiin Mussalon konttiterminaalin laituriin. Työt konttiterminaalissa jatkuivat

CARGO HELSINKI

KONTTEJA

kuitenkin normaalisti. ”Tulevalle ja sitä seuraavalle kaudelle vahvistettuja varauksia on muutama per kausi. Tämä sopii tämänhetkiseen tavoitteeseen. Kotkan-Haminan alue on vetovoimainen ja kilpailukykyinen ja uskon, että korkeatasoinen satama- ja palveluinframme houkuttelee lisää risteilijöitä”, kertoo Cursorin risteilyliiketoiminnan myynti- ja markkinointivastaava Petra Cranston.

Muutoksia henkilöstössä Lauri Pitkänen on aloittanut tuotannonsuunnittelijana Oy Saimaa Terminals Ab:n Haminan yksikössä marraskuussa. Steveco Oy:n konttioperointiyksikön organisaatiota on järjestelty uudelleen. Mikko Raki siirtyi Mussalon terminaalin varastotoimintojen päälliköksi syyskuussa. Hän työskenteli aiemmin kehityspäällikkönä.

Kontista kahvilaksi METALLISET RAHTIKONTIT ovat nousseet arkkitehtuurin

muoti-ilmiöksi, ja niistä on rakennettu niin ostoskeskuksia kuin toimistojakin. Helsingistä löytyy konttiin rakennettu ravintola Cargo Coffee + Vegetarian Food, jossa voi nauttia pääosin maidottomista, gluteenittomista ja sokerittomista raaka-aineista valmistettuja vege- ja vegaaniruokia. www.cargohelsinki.fi

4

2/2017


Stevecon toimitusjohtaja Henri Kuitunen toivotti vieraat tervetulleeksi.

133 vuotta satama-alan juhlaa STEVECON HISTORIAN katsotaan alkavan vuodesta 1884, kun nuori skoonelainen merimies Jöns Bruhn ilmoitti maistraattiin harjoittavansa Kotkan satamassa ahtausliikettä. Steveco vietti 133-vuotisjuhlaansa yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Pasilan Veturitalleilla. Lokakuisena päivänä nautittiin sadonkorjuuhenkisiä perinneruokia Saimaalta, Kotkan-Haminan seudulta ja Helsingistä.

2/2017

5


Q&A

teksti Maija Vaara kuva Shutterstock

Osallistavaa ja läpinäkyvää

LAATUA

Steveco noudattaa ISO 9001 ja ISO 14001 -standardien mukaisia johtamisjärjestelmiä ahtaus-, huolinta- ja kuljetuspalveluissa. Lisäksi käytössä on OHSAS 18001 -turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Vuonna 2018 järjestelmä uusitaan vastaamaan ISO 9001:2015 -standardin vaatimuksia. Kehittämis- ja laatupäällikkö Laura Hasko kertoo, mitä muutoksia uusi standardi tuo laadunhallintaan.

1.

MITÄ ON ISO-SERTIFIOINTI?

2.

MIKÄ ON ISO 9001:2015 -STANDARDI?

3.

MIKSI SERTIFIKAATTI UUSITAAN?

4.

MILLOIN SERTIFIKAATTI ASTUU VOIMAAN?

Sertifioinnilla todennetaan se, että yrityksen toiminta vastaa määriteltyjä standardeja. ISO 9001 on laadunhallintajärjestelmä eli standardi, joka määrittelee yleiset kriteerit ja tavat, joita tulee noudattaa laatujohtamisessa ja laadunhallinnassa. Meillä laatujärjestelmiä on sertifioitu jo vuodesta 1993.

Meidän järjestelmämme on tällä hetkellä sertifioitu ISO 9001:2008 -standardin mukaisesti. Laadunhallintajärjestelmän määrityksiä on tämän jälkeen uudistettu, ja käyttöön on tullut uusi standardi ISO 9001:2015.

Tavoittelemme sertifioinnilla jatkuvaa toiminnan ja palveluiden parantamista. Ulkoinen auditoija käy joka vuosi tekemässä seuranta-arvioinnin. Sertifikaatti uusitaan joka tapauksessa aina kolmen vuoden välein. Tänä keväänä siirrymme samalla uudenmalliseen standardiin. Uudistettu standardi on aiempaa osallistavampi ja läpinäkyvämpi.

Siirtymäaika uudenmalliseen standardiin on ensi syksyyn saakka, mutta auditoijat käyvät keväällä 2018 tutustumassa toimintaamme ja katsovat täyttääkö se uuden standardin vaatimukset. Jos näyttää siltä, että täytämme kriteerit, uusi sertifikaatti astuu heti voimaan. Tarkoitus on liittää sertifikaattiin koko konserni eli meillä on kevääseen asti aikaa varmistaa, että myös tytäryhtiöt noudattavat samoja toimintamalleja. 6

2/2017


5.

MINKÄLAISIA MUUTOKSIA UUDISTETTU

6.

MITÄ MUITA ASIOITA UUDESSA

STANDARDI TUO JOHTAMISEEN?

Uudistuksen myötä laatujohtaminen on helpompi yhdistää ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen kanssa. Lisäksi järjestelmävaatimukset ovat vähemmän muodollisia. Yrityksen toimintaympäristö, sidosryhmät ja niiden odotusten ymmärtäminen tuodaan näkyvämmin esille. Osa uudistuksista ei edellytä Stevecolta erityisiä toimenpiteitä, esimerkiksi uudistettu standardi edellyttää selkeää johtajuutta ja sitä, että johto on sitoutunutta. Myös viestinnän pitää olla läpinäkyvämpää. Nämä asiat ovat vastanneet vaatimuksia jo aiemmin.

7.

MITEN UUDISTUS NÄKYY ASIAKKAALLE?

Asiakas näkee tietysti uuden sertifikaatin seinällä, mutta se ei ole se tärkein asia. Sertifikaatti kertoo, että hallitsemme toimintaamme kokonaisvaltaisesti ja että sitä kehitetään systemaattisesti. Vastuullisuuskysymykset kytketään uudistuksen jälkeen entistä tiiviimmin osaksi johtamisprosessia.

STANDARDISSA PAINOTETAAN?

Standardissa riskit ja mahdollisuudet on tunnistettava kattavammin, mikä tuo toimintaan järjestelmällisyyttä. Lisäksi uudistuksessa otetaan ulkoiset prosessit ja alihankinta paremmin huomioon sekä painotetaan kokonaisvaltaista laadunhallintaa.

INFO

ISO 9001 on laadunhallintajärjestelmä Kriteerien noudattamista arvioidaan vuosittain ja sertifikaatti uusitaan kolmen vuoden välein Stevecon laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:2008 -standardin mukaisesti Vuonna 2018 järjestelmä uudistetaan vastaamaan ISO 9001:2015 -standardia

2/2017

7


teksti Maija Vaara infograafi Laura Ylikahri

TERMINAALI-ILMOITUKSESTA

TULEE SÄHKÖINEN

STEVECO SÄHKÖISTÄÄ VIENNIN TERMINAALI-ILMOITUKSET. UUSI JÄRJESTELMÄ OTETAAN KÄYTTÖÖN VUODEN 2018 AIKANA.

Yksikköraportointi kontin sijainnista konttivarustamolle

STEVECO Manuaalinen terminaali-ilmoitus Asiakas lataa lomakkeen Stevecon web-sivuilta

Asiakas täyttää lomakkeen tietokoneellaan

Asiakas lähettää lomakkeen sähköpostilla Stevecolle

Steveco vastaanottaa lomakkeen

Steveco syöttää tiedot manuaalisesti järjestelmään ark 8–16

Steveco lähettää manuaalisesti vahvistuksen asiakkaalle

SÄHKÖINEN TERMINAALI-ILMOITUS

ASIAKAS

Terminaaliilmoitus webin kautta

Automatisoitu järjestelmä 24/7

Automaattinen vahvistus asiakkaalle

TULEVAISUUDESSA:

Terminaali-ilmoitus sanomaliikenteenä

SÄHKÖINEN ILMOITUS LAAJENEE MYÖHEMMIN MYÖS TUONTIIN.

Sähköinen terminaaliilmoitus suoraan asiakkaan tietojärjestelmästä Automaattinen vahvistus suoraan asiakkaan järjestelmään

Kontti tuodaan satamaan, kun vientierän tiedot on vahvistettu asiakkaalle

8

2/2017

Automatisoitu järjestelmä 24/7


SÄHKÖINEN TERMINAALI-ILMOITUS

helpottaa ja nopeuttaa satamaan tuotavista konteista annettavaa ilmoitusta. Asiakkaan antamia tietoja ei käsitellä enää manuaalisesti, vaan asiakas tekee ilmoituksen suoraan järjestelmässä ja saa siitä välittömästi vahvistuksen, joka tarvitaan konttien toimittamiseksi terminaaliin. ”Uusi sähköinen palvelu on käytössä ympäri vuorokauden eli asiakas voi

antaa tiedot silloin kun hänelle sopii”, kertoo Steveco Logisticsin operatiivinen päällikkö Pauliina Lindholm. Käyttöönotto ei vaadi asiakkaalta muuta kuin palveluun rekisteröitymistä, ja esimerkiksi kaikki ilmoituksessa tarvittavat tiedot pysyvät ennallaan. Tulevaisuudessa sähköistä järjestelmää voidaan kehittää sanomaliikenteen suuntaan, mikä vähentää asiakkaiden työmäärää entisestään.

Uusi sähköinen palvelu on käytössä ympäri vuorokauden eli asiakas voi antaa tiedot silloin kun hänelle sopii.

MRN-ilmoitukset Tullille

TULLI

Lastauslupa kontille/vientierälle

KONTTITERMINAALI Terminaali-ilmoituksen tietoja hyödynnetään laivan plaanauksessa Laskutus

Laiva Kontti lastataan laivaan

STEVECO KÄSITTELEE VUODESSA NOIN

30 000 VIENNIN TERMINAALIILMOITUSTA. Tieto vientierästä siirtyy terminaaliin

Konttikenttä Kontin sijoitus optimoidaan lähetystietojen avulla

Kontti siirretään konttikentälle

Terminaalin portti Kuljettaja tuo tiedot autovastaanottoon, asiakaspalvelu syöttää tiedot portilla

TAI

Kuljettaja syöttää tiedot portin itsepalvelukioskilla

TAI

Huolintaliike syöttää tiedot netin kautta

Yksittäisten konttien tiedot syötetään järjestelmään

Vientierän tiedot

Kontti saapuu terminaaliin

Yksittäisten konttien tiedot Kontin kulku

2/2017

9


SUPERLAT

HANKE HAMINAKOTKAN SATAMASSA VALMISTAUDUTAAN SUOMEN SUURIMPAAN KULJETUSPROJEKTIIN. MASSIIVISTEN MODUULIEN MATKA MAAILMAN LAIDALTA TOISELLE ON VALTAVA LOGISTINEN VOIMAINKOITOS, JOSSA MITÄÄN EI JÄTETÄ SATTUMAN VARAAN. SIVUT

10–15

teksti Heli Satuli kuvitus Shutterstock

10

2/2017


TIIVIEN äin suuria yksiköitä Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin kuljetettu. Kyseessä on sataman ja myös maamme suurin logistiikkaprojekti”, vahvistaa HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski. Hankkeen kokonaisbudjetti kohoaa lähes 40 miljardiin dollariin. Pelkkä logistiikka nielaisee summasta 10 prosenttia. Mukana on yhteistyökumppaneita usealta mantereelta. Kyseessä on kaikkien aikojen mittavin projekti myös yhteistyökumppani Sarens Groupille. Belgialainen Sarens on maailman johtava nostureiden vuokraukseen, raskaisiin nostoihin ja suuriin kuljetuskokonaisuuksiin erikoistunut yritys. ”Ainutlaatuisten mittasuhteiden ja haasteiden takia tästä hankkeesta muodostuu uusi esikuva raskaille kuljetuksille ja asennustyölle”, Sarensin projektijohtaja Bev Bentley kuvailee.

”N

Tehtävä: Kuljettaa kymmeniä kolmirappuisen kerrostalon kokoisia moduuleita Etelä-Koreasta HaminaKotkan kautta Kazakstaniin. Ensi kuulemalta haaste tuntuu mahdottomalta toteuttaa. Mutta vilkaisu Haminan satamaan todistaa, että tehtävä on mahdollinen.

2/2017

11


MODUULIEN MATKA ETELÄ-KOREASTA KAZAKSTANIIN 1. Matka alkaa Etelä-Korean Soulista. 2. Rahtialus seilaa Malesian ja Intian etelärannikon kautta Punaiselle merelle ja sieltä Suezin kanavaan. 3. Kanavasta alus matkaa Välimeren poikki, Espanjan ja Ranskan rannikkoa pitkin Englannin kanaaliin ja Tanskan salmen läpi lopulta HaminaKotkan satamaan. 4. HaminaKotkan satamasta moduulit lähtevät jokilaivojen kyydissä ensin Pietariin. 5. Pietarista moduulit kulkevat Venäjän jokien kautta Kaspianmerelle. Kaspianmereltä jokilaivat matkaavat kanavaa pitkin Prorvan kaupunkiin ja lopulta määränpäähänsä Tengisin öljykentälle.

Bentley on luottavainen, että yhdessä HaminaKotkan sataman, Stermin ja muiden osaavien kumppaneiden kanssa projektin lukemattomat elementit saadaan toteutettua laadukkaasti ja piiruntarkasti. Sarens vastaa projektissa moduulien purkamisesta, varastoinnista ja uudelleenlastauksesta. Stevecon tytäryhtiö Stermin vastuulla ovat puolestaan palvelut HaminaKotkan satamassa. ”Sterm huolehtii esimerkiksi jokilaivayhtiön ja muiden mukana olevien yhteistyökumppanien asiakaspalvelusta ja logistiikasta luotsausta lukuun ottamatta”, kertoo myyntijohtaja Rui Neves Stermiltä. AASIALAISILLA JOKILAIVOILLA PERILLE

Moduulien koko on kirjaimellisesti pysäyttävä. Yksi moduuli painaa 1500–2000 tonnia ja on 70 metriä pitkä, 16 metriä leveä ja 11 metrin korkuinen. Projektin aikana satamassa käsitellään useita kymmeniä moduuleja. Yk12

2/2017

Projektin kokonaisbudjetti on lähes

40 miljardia dollaria.

siköiden määränpää on Kazakstan, missä sijaitsee kansainvälisten öljy-yhtiöiden omistaman Tengizchevroilin (TSO) öljykenttä. Moduuleista rakennetaan öljynpumppausasemia. Niidenkään kokoluokka ei ole vaatimaton, sillä yksi asema koostuu kolmesta päällekkäin asennetusta moduulista. Moduulit rakennetaan pääosin Etelä-Koreassa. Ne laivataan valtamerialuksilla suoraan Etelä-Koreasta HaminaKotkan satamaan. Lisäksi Italiasta ja muualta Euroopasta saapuu satamaan pienempiä eriä muita öljynpumppausasemilla tarvittavia yksiköitä. Lähes 22 000 kilometrin merimatka Etelä-Koreasta kestää kuukauden. Valtamerialukseen mahtuu kerrallaan kahdesta neljään moduulia ja uusi moduulisatsi saapuu satamaan kerran kuukaudessa. Viikon aikana moduulit puretaan rahtilaivasta, varastoidaan satamaan niille rakennetuille paikoille


3. 4. HaminaKotka

Pietari

5. Prorva Kaspian- Tengizchevroil meri

2.

1. Soul

Suezin kanava

ja laivataan jokialuksiin. Projektissa käytettävät jokialukset on suunniteltu moduulien kuljetukseen sisävesillä ja ne pystyvät raskaasta lastista huolimatta uimaan matalissa joissa. Vietnamissa valmistetut jokialukset saapuvat HaminaKotkan satamaan tyhjinä rahtialuksen kyydissä. Ne lasketaan satamalaiturissa mereen odottamaan moduulilastia. Yhteen jokialukseen mahtuu yksi moduuli. Projekti käynnistyy vuoden 2018 huhtikuussa ja viimeisten moduulien on tarkoitus lähteä jokilaivojen kyydissä HaminaKotkasta vuonna 2021. Naskin mukaan prosessin kulku, mitat ja muut yksityiskohdat on suunniteltu tarkkaan paperilla, mutta ennen projektin alkua teoriaa oli tärkeää päästä testaamaan käytännössä. Upouusi jokilaiva saapui lokakuussa Haminan satamaan, jossa sitä varustettiin noin kuukauden ajan. Aluksen päälle rakennettiin esimerkiksi tulevien moduulien mittojen mukainen kehikko. Sitten koelaivaus lähti miehistön ja

tarvittavan teknologian kanssa satamasta kohti Pietaria ja Venäjän jokien kautta määränpäähänsä Kazakstaniin. Stermin Neves huomauttaa, että yksityiskohtaiset etukäteisvalmistelut ovat tarpeen, sillä matka kestää noin 40 päivää. ENNENNÄKEMÄTÖN ENNAKKOVALMISTAUTUMINEN

Moduulien koko ja paino asettavat kummatkin poikkeuksellisen suuria haasteita niiden kuljetukselle ja käsittelylle. Toimitusjohtaja Naskin mukaan HaminaKotkan satama on varautunut moduulien kokohaasteeseen kaikista näkökulmista. Satama käy läpi isoja rakenteellisia uudistuksia. Infrastruktuuria ja pohjia on rakennettu ja vahvistettu sekä Sarensin että sataman lähtökohdista. Esimerkiksi laitureita ja varastotiloja muokataan projektin tarpeisiin sopivaksi. Jokialuksille rakennetaan kaksi satamapaikkaa, jotka valmistuvat vuoden loppuun mennessä. 2/2017

13


200

ammattilaista työskentelee projektin parissa HaminaKotkan satamassa.

”Lisäksi olemme keskittyneet siirtoreittien vahvistamiseen, jotta ne kestävät moduulien valtavan painon ja että moduuleja varmasti mahdutaan käsittelemään satamassa”, kertoo Naski. HaminaKotkan satama investoi projektiin kolme miljoonaa euroa ja Sarens yli 20 miljoonaa. Sarens tuo projektin ajaksi Haminaan noin 150 omaa asiantuntijaansa. Mittavien globaalien rakennus- ja logistiikkaprojektien toteutukseen erikoistunut henkilökunta saapuu ympäri maailman. Lisäksi hanke tulee työllistämään arviolta 50 paikallista henkilöä logistiikan eri alueilta. SATAMAN NÄYTÖN PAIKKA

HaminaKotkan valikoituminen valtavan projektin yhdeksi tärkeimmistä solmukohdista ei ollut Bentleyn mukaan sattumaa. Hamina-Kotkan alueen logistinen sijainti on ainutlaatuinen ja Pohjolan mittakaavassa isosta satamasta löytyvät kaikki kansainvälisen projektin menestykselliseen toteuttamiseen tarvittavat palvelut. 14

2/2017

”Satamalla on myös kokemusta jokilaivaliikenteestä jo lähes sadan vuoden ajalta. Tämä oli meille tärkeä valintakriteeri. Tiedämme, että voimme luottaa sataman osaamiseen projektin kaikissa vaiheissa”, huomauttaa Bentley. Projekti tulee lisäämään merkittävästi Haminan satamanosan toimintaa neljän vuoden ajaksi. Naski vakuuttaa, että koko henkilökunta tekee kaikkensa, että projekti sujuu esimerkillisesti. ”Tämä on tärkeä hanke sataman työllistävyydelle ja taloudelle, mutta ennen kaikkea se on onnistuneessaan meille upea referenssi, joka erottaa sataman kansainvälissä kilpailussa edukseen.” Alku lupaa hyvää. Tarvittavat muutostyöt sataman osalta ovat jo aivan loppusuoralla. Yhteistyö osapuolten kesken on tiivistä ja mutkatonta. ”Olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Aikataulut ja lupaukset ovat pitäneet ja sataman henkilökunta on erinomaista. Meillä on parhaat mahdolliset lähtökohdat toteuttaa kaikkien aikojen projekti”, summaa Sarensin Bentley.


HaminaKotkan satamassa toteutetaan

24

miljoonan euron parannustyöt.

LISÄÄ TEHOJA KAZAKSTANIIN Syvällä Länsi-Kazakstanin aroilla sijaitsee jättiläismäinen Tengisin öljyesiintymä. Alue on maailman suurin ja syvin öljyesiintymä ja laajuudeltaan yli 20x21 kilometriä. Pumpattavissa olevaa öljyä arvioidaan olevan jopa 1,1 miljardia tonnia. Öljy-yhtiö Tengizchevroil (TCO) aloitti öljyn ja kaasun pumppauksen alueella vuonna 1993. Nyt on aika modernisoida ja laajentaa toimintaa. Kazakstanin valtion tavoitteena on lisätä maaperästä

pumpattavan öljyn määrää ja nostaa tuotantotehoja. Tätä tarkoitusta varten rakennetaan moderneja huipputeknologialla varustettuja öljynpumppausasemia. Pumppausasemat rakennetaan moduuleista. Projektin suunnittelutyöt aloitettiin vuonna 2014. Etelä-Koreassa valmistettavien moduulien ja muiden hankkeessa tarvittavien yksiköiden kuljetus alkaa keväällä 2018 ja projektin on tarkoitus valmistua vuonna 2021.

2/2017

15


MIELIPIDE

KONTTISATAMA EI OLE SULJETTU SAARI laitetoimittajille. Tätäkään pyörää meidän ei tarvitse KONTINKÄSITTELY ON pieni suuri teollisuudenala – keksiä itse. suuri siksi, että siirrämme joka vuosi satoja miljoonia Massamarkkinoiden ajama tekninen kehitys ulottuu kontteja ympäri maailmaa, mutta pieni moniin muihin myös ohjelmistopohjaisiin ratkaisuihin sekä erilaisiin toimialoihin verrattuna. Terminaalit ja satamat eivät liiketoiminnan optimointilogiikoihin. ole olemassa muusta maailmasta Laite- ja prosessiautomaation hyödyntäirrallaan. Olemme aina osa isomAinoa järkevä minen kontinkäsittelyssä on vielä alkutepaa logistiikkaketjua, joten meidän vaihtoehto on kijöissään, mutta jälkijunassa matkustamitäytyy osata rohkeasti ja älykkäästi kopioida parhaat oivallukset hyödyntää parasta nen voi joskus olla eduksi. Digitalisaation, langattoman viestintätekniikan, koneopmuualta, sen sijaan että yrittäisimvalmista tekniikkaa pimisen, anturitekniikan, tietolouhinnan me keksiä kaiken ihan itse. ja rakentaa omat Esimerkiksi kontinkäsittelyja kokonaan uusien liiketoimintamallien laitteiden valmistajana meidän ei ennennäkemätön yhdentyminen avaa tuotteemme sen ole mielekästä alkaa kehittämään alallemme tänä päivänä huikeat mahdolliympärille. omia moottoreita, akselistoja suudet – jos vain osaamme ja uskallamme tai renkaita, koska laitteidemme hyödyntää suoraan parhaat innovaatiot muilta teollisuudenaloilta ja muokata ne nopeasti valmistusmäärät ovat kymmeniä tai satoja kertoja omiin tarpeisiimme sopiviksi. Tämän kanssa ei pienemmät kuin vaikkapa kuorma-autoteollisuudella. Ainoa järkevä vaihtoehto on hyödyntää parasta kannata odottaa huomiseen. valmista tekniikkaa ja rakentaa omat tuotteemme sen ympärille. Lisäksi pystymme yhdessä kehittämään osaamistamme muiden innovatiivisten toimialojen kanssa, esimerkiksi ympäristöystävällisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä ratkaisuissa. SAMA PÄTEE vauhdikkaasti

kehittyvään sähkökäyttö- ja pikalataustekniikkaan. Tulevina vuosina sähköajoneuvojen yleistyminen muussa liikenteessä laskee ennen pitkää kustannukset sellaiselle tasolle, että sähköistys on itsestään selvä vaihtoehto niin terminaaleille kuin

16

2/2017

ISMO MATINLAURI

Automaatioratkaisuiden myyntija markkinointijohtaja Kalmar


LAIVAT ON LASTATTU

MANTSISELLA MATERIAALINKÄSITTELYKONEIDEN MARKKINOILLA VOITTAJA ON SE, JOKA OSAA KUUNNELLA JA YMMÄRTÄÄ ASIAKKAIDEN TARPEET. teksti Sirkka-Liisa Aaltonen kuvat Harri Mäenpää

2/2017

17


allalla oli käsitys, ettei tämän kokoluokan konetta pystytä nykyteknologialla tekemään, sillä vastassa olisivat fysiikan lait. No, me teimme sen”, Mantsisen toimitusjohtaja Mia Mantsinen kertoo. Hän viittaa Mantsinen 300 -satamanosturiin, joka lanseerattiin viime huhtikuussa. Pohjois-Karjalan Liperissä sijaitseva Mantsinen on puuterminaalien, teollisuuden ja satamien logistiikan sekä materiaalinkäsittelyn edelläkävijä. Mantsinen 300 puolestaan on maailman suurin hydraulinen nosturi, jolla yhtiö tarraa kiinni Panamax-kokoluokan laivojen purkuun ja lastaukseen. Nosturi mahdollistaa markkinoiden nopeimman työsyklin sekä parhaan tuottavuuden. ”Mantsinen 300 -kokoluokassa voimme tarjota merkittävän tuottavuusparannuksen verrattuna aiemmin käytössä olleeseen perinteiseen teknologiaan, kuten vaijeri- ja nivelpuominostureihin”, Mantsisen liiketoimintaTapio Pirinen johtaja Tapio Pirinen lupaa.

”V

18

2/2017

HYBRILIFTIN VIITOITTAMAA

Mantsisen kehittämässä HybriLift-energiantalteenottojärjestelmässä hyödynnetään nosturin itsensä tuottamaa potentiaalienergiaa. Puomin laskeutuessa vapautuva energia kerätään talteen ja käytetään uudelleen puomia nostettaessa. Kone käsittelee enemmän taakkaa pienemmällä energiankulutuksella. Ensimmäisen HybriLiftinsä Mantsinen esitteli vuonna 2008.

Mantsinen 300 on maailman suurin hydraulinen nosturi.


Mia Mantsinen aloitti perheyrityksen toimitusjohtajana heinäkuussa 2017.

HybriLift osoittautui innovaatioksi, joka vauhditti Mantsista uudistamaan koko tuotepalettinsa. Yhtiö luopui aiemmin käyttämistään kaivurimerkkien ylävaunuista ja siirtyi kokonaan omaan designiin. Nykyisin tuoteperheeseen kuuluvat mallit 70, 90, 95, 120, 160, 200 sekä uusimpana 300-malli. KÄYTTÖKUSTANNUSTEN TAKLAUSTA

Ensimmäisessä HybriLift-mallisarjassa energiansäästöjärjestelmä leikkasi reilun kolmanneksen koneen energiatarpeesta. Uudessa 300-sarjassa järjestelmä on viety vieläkin pidemmälle: jopa puolet koneen käyttämästä nostoenergiasta tulee energiansäästöjärjestelmästä. ”Tarvitaan suhteessa pienempi moottori ja muut komponentit, mikä puolestaan alentaa koneen käyttö- ja huoltokustannuksia”, Mia Mantsinen muistuttaa. Karkea esimerkkilaskelma nosturin polttoaineenkulutuksesta konkretisoi lisää. ”Jos energiansäästöjärjestelmän ansiosta polttoaineen kulutus per työtunti vähenee 20 litraa ja koneella työskennellään vuodessa 2 000 tuntia, säästö on 40 000 litraa. Jos diesellitran markkinahinta on euron verran,

TEE SE ITSE PAREMMIN! Luotettavuus, energiatehokkuus ja kyky jatkuvaan parantamiseen. Siinä perusteluja, miksi Metsä Fibre Oy valitsi Mantsisen Äänekosken biotuotetehtaan puukentän operoijaksi. Tehdas käyttää vuodessa yli 5,5 miljoonaa kuutiota pyöreää puuta. Merkittävä osa raaka-aineesta rahdataan puukentän rajalle junalla. Siitä eteenpäin vaunujen kuljettaminen syöttökoneiden läheisyyteen on Mantsisen vastuulla. Työhön tarvitaan sähkövetureita, jotka Mantsinen rakensi itse. Markkinoilla olevat veturiratkaisut eivät olleet riittävän hyviä Äänekosken vaativiin oloihin. ”Ei ollut mitään järkeä ostaa tärkeän asiakkaan töihin haljunpuoleisia vetureita maailmalta, kun pystyy itse rakentamaan paremmat. Siksi rakensimme viime talven aikana kaksi sähkökäyttöistä ja robottiohjattua veturia. Tämä on osa sitä huikeaa insinööritaitoa, jota meillä Pohjois-Karjalassa on”, toimitusjohtaja Mia Mantsinen kiteyttää.

2/2017

19


PALVELULIIKETOIMINNASTA PONNISTAEN

INFO

Mantsinen 300 Maailman suurin hydraulinen materiaalinkäsittelykone Markkinoiden nopein työsykli kokoluokassaan Vaihtoehtoiset alustaratkaisut: tela, kumipyörä, kiskorakenne tai kiinteä alavaunu Patentoitu uuden sukupolven HybriLift-energiantalteenottojärjestelmä Hyvä hallittavuus vähentää raskaiden kappaleiden käsittelyyn liittyviä riskejä ja lisää työturvallisuutta

niin vuotuinen säästö on 40 000 euroa. Yhden henkilön palkkakustannuksiin suhteutettuna säästö on merkittävä.”

Maanviljelijäveljekset Veli ja Juhani Mantsinen ajoivat maataloustraktorillaan puukuormia lähiseudun meijereille, lämmityslaitoksille ja metsäyhtiöille. Se oli palveluliiketoimintaa 1960-luvun alussa. Kymmenisen vuotta myöhemmin veljekset solmivat Uimaharjun tehtaan kanssa sopimuksen tuontipuun käsittelystä. Logistiikkapalvelujen kysyntä kasvoi ja samoin veljesten käsitys siitä, millaisella kalustolla päästäisiin yhä parempaan lopputulokseen. Omassa käytössä olleiden materiaalinkäsittelykoneiden modifiointi alkoi vuonna 1985. Vuonna 2017 Mantsisen satamanostureiden mallisto kattaa koneet 70 tonnisista lähes 400 tonnia painaviin koneisiin. Kun Mantsinen palkittiin valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla vuonna 2005, hallituksen puheenjohtaja Veli Mantsinen totesi: ”En ole koskaan tehnyt asioita samalla tavalla kuin muut. Olen aina miettinyt, miksi ne tehdään jollain tavalla ja miten ne voisi tehdä paremmin.” Vuonna 2016 Mantsinen Groupin liikevaihto oli 55 miljoonaa euroa ja kasvusuunta on vahva. Viennin osuus on noin 80 prosenttia. Työntekijöitä on 450 ja jälleenmyyjiä ympäri maailmaa jo 55. Tytäryhtiöt sijaitsevat Venäjällä ja Ruotsissa. Päämarkkina-alue on Eurooppa. Uusia markkinoita Mantsinen on vallannut muun muassa Indonesiasta sekä Brasiliasta. Kuluvan vuoden kevättalvella Brasiliaan laivattiin 900 000 kiloa rautaa, neljä Mantsinen 160 -materiaalinkäsittelykonetta. Koneet ovat määränpäässään jo täydessä työntouhussa – huipputehokkaina Mantsisen malliin.

AITO TUNTUMA TEKEMISEEN

Sen lisäksi, että Mantsinen suunnittelee ja rakentaa materiaalinkäsittelylaitteita, yritys käyttää niitä myös itse. Yhtiö tarjoaa logistiikkapalveluita metsä- ja metalliteollisuudelle sekä satamille ja terminaaleille Suomessa ja Venäjällä. Mantsinen käsittelee vuosittain noin 30 miljoonaa kuutiota pyöreää puuta ja muuta irtotavaraa. ”Yritys sai alkunsa logistiikkapalveluista. Omakohtainen tekeminen antaa meille ymmärrystä ja näkemystä. On äärimmäisen tärkeätä kuunnella asiakasta, oivaltaa mahdolliset pullonkaulat”, Mia Mantsinen tietää. Mantsisella osataan katsoa asioita myös koneen kuljettajan horisontista. Turvallisuudesta, hyvästä ergonomiasta ja kuljettajan esteettömästä näkyvyydestä lastattavalle alueelle huolehditaan viimeisen päälle. 20

2/2017

”Loppupeleissä meidän koneemme ovat osa asiakkaidemme ja heidän päämiehensä – kuten Stevecon ja heidän alihankkijoidensa – logistiikkaketjua. Toimiala ja vaateet kehittyvät koko ajan, siinä muutoksessa meidänkin täytyy olla valmiina”, Tapio Pirinen tietää. Ketteryydestä ja reagointiherkkyydestä puhui myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Veli Mantsinen vuonna 2013, kun yhtiö juhli 50-vuotispäiviään: ”Askeleet eteenpäin ovat olleet hyvän mittaisia ja niitä on otettu monta.”


VISIO

LOGISTIIKKAKETJUN KEHITTÄMISESSÄ TARJOLLA HUIMAT MAHDOLLISUUDET Olemme tulossa aivan uuteen logistiikan maailmaan, jossa kuljetukset ovat täydellisen läpinäkyviä reaaliaikaisine tietoineen, sanoo Jouni Ahrela, CMA CGM Finlandin toimitusjohtaja. teksti Kirsi Riipinen kuva Shutterstock

”DATAA MEILLÄ JO ON, mutta

varsinainen juttu digitalisaatiossa on, miten tietoa osataan yhdistellä uudella tavalla uuden teknologian alustoihin.” Jouni Ahrelan mielestä digitalisaation perusajatus pätee hyvin myös merikuljetuksiin ja satamatoimintaan. CMA CGM on maailman kolmanneksi suurin konttivarustamo. Ahrela siteeraa taannoista tutkimusta, jonka mukaan yhteen merikuljetukseen tarvitaan kaksisataa transaktioita. Hämmästyttävän suuri luku selittyy, kun kuljetuksen taustoja alkaa purkaa. Jotta kontti ylipäätään liikkuu, mukana on helposti 20 eri osapuolta, joiden tietoa kontista päivitetään ja välitetään. Satamien osuus potista on konttien lastauksineen ja purkuineen merkittävä. ”Toimialallemme on iso juttu, että tällainen maailma saadaan digitalisoitua ja automatisoitua. Olemme siinä vasta alussa.” Mitä tapahtuu esimerkiksi, kun

big data saadaan fiksusti käyttöön ja Ahrela huomauttaa, että lentojen kun IoT:n mahdollisuudet tuleja hotellin varaaminen verkossa on vat kunnolla mukaan? Entä mitä tehty hyvin helpoksi. Yhtä helppoa tulevaisuudessa tarkoittaa pitäisi olla tavaroirfid- eli radiotaajuisen den kuljetus. Jotta kontti ylietätunnistusteknologian ”Haaste on päätään liikkuu, logistiikan ketjujen hyödyntäminen – tai kun anturit ovat yhä yleisempituus. On tulleja mukana on min mukana tekemisessä? ja erilaisia vihelposti 20 eri Tieto tallentuu pilranomaistahoja. vipalveluun ja on myös Toimialaamme osapuolta. sidosryhmien käytössä kuuluu myös yhteisten älykkäiden alustojen esimerkiksi vaarallisten aineiden ansiosta. Sidosryhmät voivat ostaa kuljetuksia, joita koskevat omat merikuljetuspalveluja helposti, ja määräyksensä.” mukaan peliin on tulossa uusia toiKoko verkoston saaminen mijoita, kuten kiinalainen Alibaba. yhteen ei ole yksinkertainen ”Amazon rakentaa jo nyt työoperaatio. Tärkeä kysymys kuuluu, kaluja ulkomaan kauppaa käyviä voidaanko kuljetukseen liittyvä invienti- ja tuontiyrityksiä varten, formaation hallinta automatisoida. jotta kokonaisuus helpottuisi.” Ahrela sanoo, että kaikki osapuolet – viranomaiset, satamat, vaKULUTTAJABISNEKSESTÄ rustamot, lastinantajat ja huolitsijat – on saatava mukaan, jotta reaaliOPPIA LOGISTIIKKAAN CMA CGM haluaa olla mukana, aikainen tiedonvälitys ja automatikun sähköinen kauppa ja sähköisointi olisi mahdollista. Satamalla set liiketoimintamahdollisuudet ja operaattorilla on onnistumisessa kehittyvät. keskeinen rooli. 2/2017

21


22

2/2017


teksti Marianna Salin kuvat KotkaMills

KOTKAMILLS

näyttää suuntaa maailmanmarkkinoilla Kotkamills tuottaa pinnoitettuja kartonkeja, joista voi valmistaa kahvikuppeja sekä muita astioita ja elintarvikepakkauksia. Ainutlaatuista on se, että materiaalia on helppo kierrättää ja sen hinta säilyy silti kilpailukykyisenä. ahvikuppi ja hampurilaisrasia vaikuttavat varsin harmittomilta. Kerätään vain talteen ja kierrätetään. Mutta miten? Tätä on kysytty viime vuosina nopeasti kasvavilla pikaruokamarkkinoilla, ja hyviä vastauksia

”Yritykset ovat käyttäneet niitä hyvin pienimuotoisesti lähinnä pr-tarkoitukseen”, Hämäläinen kertoo. Kotkamills puolestaan aikoo käyttää polymeeridispersioita hyvin suurimuotoisesti kuppi- ja pakkauskartonkien maailmanmarkkinoilla – ja kannattavasti.

odotetaan yhä. Astian sisäpinnassa on tavallisesti muovikerros, joka suojelee kartonkia rasvalta ja kosteudelta. Tämä kerros on irrotettava ennen kuin käytetty kartonki saadaan hyötykäyttöön, ja se on vaikeaa. ”Kierrättäminen on ollut kalliimpaa kuin uuden kupin tekeminen”, sanoo Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen. Hän pitää selvänä, että McDonald’sin ja Starbucksin kaltaiset jätit eivät maksa ylimääräistä kierrätettävyydestä, vaikka sille suuri tarve onkin. Markkinoilla tunnetaan myös päällysteitä, jotka hajoavat kartonkia kierrätettäessä ja myös maatuvat. Tällaisten polymeeridispersioiden suosiota on kuitenkin rajoittanut niiden hinta.

Taloudellisesti yhtälö vaikuttaa selvältä. Kotkamills valmistaa laadukkaan suojakerroksen tuhlaamatta kalliita raaka-aineita. Teknisesti suoritus vaatii sen, että päällysteitä levitetään ohuelti ja useamman kerran. Siihen perinteinen kartonkitehdas ei pysty ilman mittavaa remonttia. Tästä Hämäläinen, paperiteollisuuden konkari, varmistui jokunen vuosi sitten, kun hän kantoi kaveriporukan idean ulos saunasta ja laboratorion kautta erääseen kartonkitehtaaseen. ”Teimme muutaman kokeen, mutta se tyssäsi aina siihen, että päällystyslaite oli liian vanha ja lyhyt”, Hämäläinen muistelee. Pian hän etsi jo tehdasta, johon mahtuisi

P

MAAILMAN PISIN KARTONKILINJA

2/2017

23


INFO

Mitä on polymeeridispersio? Muun muassa vesiohenteiset maalit ovat polymeeridispersioita. Veden haihtuessa polymeeripätkät liittyvät toisiinsa ja muodostavat kalvon. Käsiin kuivunut maalikerros puolestaan hajoaa vesipesussa helposti pieniksi palasiksi. Suurin piirtein näin toimii myös polymeeridispersio kuppikartongin pinnassa, kun yhdistelmä päätyy kierrättäjän pulpperiin. Sen sijaan perinteinen kuppikartongin pinnoite, polyeteeni levitetään muiden muovien tapaan sulana, ja siitä muodostuvaa kalvoa on vaikea saada irti kartongista.

200 metriä pitkä kartonkilinja, tavallisen reilun satametrisen sijaan. ”Sopivia löytyi Euroopasta, tai itse asiassa koko maailmasta, kolme, ja Kotkamills oli sopivin”, Hämäläinen kertoo. Hankkeen päärahoittaja MB Rahastot osti Kotkamillsin, ja keväällä Markku Hämäläinen 2015 alkoivat muutostyöt vanhalla paperitehtaalla. Aikakauslehtipaperikone purettiin ja kartonkikone käynnistettiin kesällä 2016. Syksyllä se tuotti jo toivottua laatua. PIKARUOKAJÄTTEJÄ JA LENTOYHTIÖITÄ

Sertifikaatit vahvistavat kartongin turvallisen elintarvikekäytön. 24

2/2017

Sen lisäksi, että Kotkamills soveltui teknisesti suojakerroskartongin tuotantoon, se tarjosi tuotekehittäjille arvokasta kassavirtaa jo ennen uuden tuotteen lanseerausta. Tehdas tuotti ja tuottaa edelleen sahatavaraa, laminaateissa käytettävää paperia sekä hartsilla kyllästettyjä papereita, joita käytetään esimerkiksi vanerin pinnoittamiseen. ”Nämä ovat meille erittäin tärkeitä tuotteita, ja meillä on suunnitelmissa jopa lisätä laminaattipaperin tuotantoa”,


KARTONKITEHTAALTA KUPPITEHTAALLE – PUHTAASTI JA SUJUVASTI Kun uudet kartongit tulivat Kotkamillsin valikoimaan, oli aika suunnitella myös kuljetusketjua yhdessä Stevecon kanssa. Huonekalu- ja rakennusteollisuutta pitkään palvellut tehdas alkoi tähyillä pakkausteollisuuteen, joka puolestaan palvelee elintarviketeollisuutta. Oli selvää, että kartonkirullat pakataan kääreisiin, jotka suojelevat materiaalia naarmuilta ja tahroilta, mutta myös hajuilta ja mauilta. Tämän lisäksi oli varmistettava, että rullia käsitellään vain puhtaissa tiloissa, jotta niiden kääreet eivät kerää pintaansa yhtäkään lasinsirua tai öljypisaraa.

”Kuljetuksissa noudatetaan elintarvikekuljetusten vaatimuksia. Meillehän tämä oli uutta, mutta Steveco on tehnyt sitä tietenkin muiden asiakkaiden kanssa”, sanoo Kotkamillsin logistiikkapäällikkö Juha Ottelin. Tilojen merkitys korostuu Kotkamillsin kohdalla, koska Hietasen satama Kotkassa myös varastoi sataman tuntumassa sijaitsevan Kotkamillsin tuotteet. ”Kartonkirullat siirretään suoraan rekkoihin tuotantolinjan leikkurilta”, Ottelin kertoo. Hän luonnehtii jär-

Hämäläinen kertoo. Myös kartongin tuotanto alkoi perinteisellä tuotteella, taivekartongilla, jota käytetään muun muassa lääke-, kosmetiikka- ja suklaapakkauksiin. Hämäläisen mukaan taivekartonki väistyy kuitenkin vähitellen sitä kannattavamman suojakerroskartongin tieltä. Suojakerroskartonkia tehtaalla syntyy kahta laatua: kuppi- ja laatikkokartonkia. Molemmista on jo lähtenyt näytteitä asiakkaille, muun muassa pakastekalapakkausten ja pikaruoka-astioiden valmistajille, ja viimeisinkin elintarvikepakkaussertifikaatti tuli loppukesällä. ”Sertifikaatit vahvistavat kartongin turvallisen elintarvikekäytön. Isot asiakkaat eivät huoli edes näytteitä ilman sertifikaattia”, Hämäläinen sanoo. Isoilla asiakkailla hän viittaa ennen kaikkea maailmanlaajuisiin pikaruokaketjuihin ja lentoyhtiöihin, vaikka Kotkamillsin varsinaiset asiakkaat ovat pakkausten valmistajia. Pakkausten valmistajia kiinnostaa muun muassa se, miten suojakerroskartongit soveltuvat massatuotantoon, etenkin sen vauhtiin ja kuumasaumaukseen, joka on suojakerroksen muodostamiseksi välttämätöntä. Polymeeridispersioiden maine on ollut heikohko saumauksen suhteen.

jestelyä pitkäksi kuljettimeksi, jonka pysähdys aiheuttaisi katkoksen myös tuotannossa. ”Meille on erittäin tärkeää, että syöttöliikenne toimii luotettavasti ja sujuvasti ja myös joustaa tarvittaessa. Sen takia teemme tiivistä yhteistyötä.” Ottelin suhtautuu mielenkiinnolla myös Stevecon kehityshankkeeseen, joka koskee vähähiilistä kuljetusketjua. Hän uskoo, että vähähiilinen kuljetusketju kiinnostaa myös markkinoilla, joille suojakerroskartonki menee. Onhan tuotteen valttina kierrätettävyys.

”Meidän kuppikartonkimme saumautuu helposti”, Hämäläinen toteaa. Hän pitää uuden kuppikartongin etuna myös sitä, että se sopii laadukkaan kopio- ja sanomalehtipaperin raaka-aineeksi toisin kuin tavallinen keräyskartonki. ”Loppukäyttäjä voi siis myydä kerätyt kupit tavallista korkeammalla hinnalla kierrättäjille.” KILPAILIJAAKIN TARVITAAN

Kun tavoitellaan suuria asiakkaita, on oltava itsekin suuri. ”Uskon, että kolmen vuoden kuluttua kartonkikoneen 400 000 tonnin kapasiteetista jo puolet on suojakerroskartongeilla. Silloin tehtaan liikevaihdon pitäisi olla yli 500 miljoonaa euroa. Tänä vuonna se on 300 miljoonan paikkeilla”, Hämäläinen sanoo. Hän toivoo, että noin viiden vuoden kuluttua Kotkamillsillä olisi myös varteenotettava kilpailija kierrätettävien ja maatuvien suojakerroskartonkien markkinoilla. ”Eihän kukaan jättiläinen suostu ostamaan yksinomaan yhdeltä.” Lähivuosina Kotkamillsin väki aikoo kuitenkin nauttia etumatkasta, jonka vaativa valmistusmenetelmä tarjoaa. 2/2017

25


TYÖTURVALLISUUS

Turvallisuuden vuosi 2017

VÄHEMMÄN TAPATURMIA, ENEMMÄN HAVAINTOJA Työturvallisuus ja sen kehittäminen on nostettu tänä vuonna isoksi teemaksi Stevecolla. teksti Maija Vaara kuva Janne Lehtinen YKSI KEHITYKSEN MITTAREISTA on

tapaturmataajuuden suhdeluku, jolla tarkoitetaan sairaslomaan johtaneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Vuoden 2017 tavoitteena on päästä aiempia vuosia alhaisempaan tapaturmataajuuslukuun. ”Tilastojen mukaan suunta on oikea, vaikka alkuvuoden huippuluvuissa ei ollakaan koko vuotta pysytty”, turvallisuuspäällikkö Arto Kauppila kertoo. Jotta tapaturmia saadaan vähennettyä, ennaltaehkäisyyn pitää kiinnittää entistä tarkemmin huomiota. Jokaisen työtapaturman syyt ja olosuhteet käydään oman esimiehen kanssa läpi ja raportoidaan eteenpäin. 26

2/2017

Lisäksi henkilöstöä kannustetaan ilmoittamaan työssä tekemistään turvallisuushavainnoista, kuten mahdollisista vaaratekijöistä tai läheltä piti -tilanteista. Turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut vuoden aikana paljon. Kun vuonna 2016 havaintoja tehtiin yhteensä 94 kappaletta, tänä vuonna niitä on lokakuuhun mennessä kirjallisena jo 213. ”Tavoitteena on, että kaikki stevecolaiset tekevät vähintään yhden turvallisuushavainnon vuodessa”, henkilöstöjohtaja Rauli Pohjola sanoo.


Vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä turvallisuushavaintoja on tehty kirjallisena jo

213 SH UT TE RSTO CK

TYÖTURVALLISUUDESTA

SUOJAKYPÄRÄN KÄYTTÖÄ

JOKAISEN AMMATTILAISEN ASIA

LAAJENNETAAN

Stevecolla uskotaan siihen, ettei turvallisuus lisäänny houkuttelemalla ihmisiä tekemään havaintoja munkkikahvien tai palkkioiden toivossa. Turvallisuudesta pitää tulla jokaiselle ammattilaiselle asennekysymys. ”Satama on työympäristönä niin monimuotoinen ja olosuhteet vaihtelevat jatkuvasti, että kaikkeen ei voi vaikuttaa. Mutta jokaisen omaan suhtautumiseen ja tapaan ajatella voi”, Rauli Pohjola sanoo. Tietämystä turvallisuusasioista on jaettu muun muassa Terveenä töistä kotiin -tilaisuuksissa. Parin tunnin tietoiskuissa puhutaan yleisesti työturvallisuudesta sekä käydään pienryhmissä läpi muun muassa eri tapauksia ja vastuualueita. ”Tilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton, koska niissä pääsee luennon sijaan itse keskustelemaan pienemmällä porukalla oikeista tapauksista”, Kauppila kertoo.

Työturvallisuutta on tehostettu myös laajentamalla suojakypärän käyttöä. Aiemmin kypärä on ollut pakollinen vain tilanteissa, joissa on katsottu olevan suurempi riski, että esimerkiksi päähän putoaa jotain. Päähän kohdistuvia iskuja voi kuitenkin tulla helposti myös muualla. ”Tänä vuonna joka kolmas työtapaturmista on liukastuminen, kompastuminen tai kaatuminen. Niissä on aina riskinä, että lyö päänsä johonkin ja se voi tapahtua missä tahansa”, Arto Kauppila sanoo. Koska kaatuminen voi sattua missä vaan, suojakypärää pitää jatkossa käyttää aina, kun ollaan ulkona työkoneesta tai sosiaalitiloista. Samalla kypärän mallia on uusittu ja käyttömukavuutta parannettu sopimaan paremmin jatkuvaan käyttöön. Henkilöstö on itse saanut olla mukana valitsemassa uutta kypärämallia. Uudistuksesta on tullut tähän asti pääsääntöisesti hyvää palautetta. Toki pientä vastarintaakin on noussut, kuten uusista asioista aina. Arto Kauppilan kertoo ihmisten suhtautuneen aikoinaan samanlailla myös putoamissuojakseen kuuluviin turvavaljaisiin, ja nyt niiden käyttöön on jo totuttu. Lopulta kyse on kuitenkin jokaisen omasta turvallisuudesta. ”Työnantajan tehtävä on kuitenkin huolehtia, ettei kukaan loukkaannu. Mieluummin huolehditaan turvallisuudesta etukäteen, eikä vasta sitten, kun sattuu työtapaturmia.”

Työturvallisuutta on tehostettu myös laajentamalla suojakypärän käyttöä.

2/2017

27


SATAMASSA

teksti Petja Partanen kuva Johannes Wiehn

VUOSAARESTA SELLUSATAMA Vuosaaren satama on Metsä Fibren uuden biotuotetehtaan portti maailmalle. Elokuussa 2017 käynnistynyt jättitehdas lisäsi Vuosaaren konttiliikennettä ja vauhditti satamainvestointeja.

MAAILMAN ENSIMMÄISEKSI uuden

UUSIA INVESTOINTEJA VUOSAAREEN

sukupolven biotuotetehtaaksi kutsuttu Äänekoski on Suomen suurin Äänekosken biotuotetehdas on metsäteollisuuden investointi kautta muuttanut näkymiä melkoisesti myös aikojen. Sellun sivutuotteena valVuosaaren satamassa. Metsä Fibre mistuu monipuolisesti myös muita rakennutti satama-alueelle uuden biotuotteita. Myös tehtaan logistiikka 30 000 neliön vientiterminaalin, suunniteltiin täysin puhtaalta pöydäljoka toimii tehtaan jatkeena. Termitä. Jättitehtaan noin miljoonaalin pihaan tulee uusi nan sellutonnin vuosituopistoraide, joka mahdoltannosta valtaosa menee ”Automaatio listaa tuhansien rekkojen vientiin. Vientiterminaali vuosiliikennettä vastaavat lisääntyy sijaitsee 300 kilometrin ympäristöystävälliset päässä tehtaalta, Vuosaaren vääjäämättä.” junakuljetukset tehtaalta satamassa. suoraan etäterminaaliin. ”Biotuotetehdas lisää Steveco investoi liikenteen lisääntyessä uuteen kontinkäsittelyVuosaaren sataman konttiliikennettä kalustoon. Neljä uutta dieselsähköistä noin 10 prosentilla”, arvioi Stevecon myynti- ja markkinointijohtaja Tapio Kalmarin konttilukkia saatiin käytMattila. töön juuri kun Metsä Fibren sellupaaKun tehdas ja sen logistiikkaputki lit alkoivat virrata terminaaliin. pääsevät täyteen vauhtiin, saapuu Metsä Group on ulkoistanut koko Äänekoskelta Vuosaareen kaksi sellukuljetusputken tehtaalta satamaan junaa lähes päivittäin. VR:lle. Vuosaaren terminaalia operoi 28

2/2017

VR:n alihankkijana Rauanheimo. “Kun tehdas pyörii täysillä, tulee konttiterminaaliin jopa 100 sellukonttia päivässä”, Mattila havainnollistaa volyymiä. Helsingin satama taas on syventämässä satamaan johtavaa väylää 11 metristä 13 metrin kulkusyvyyteen. Tämäkin helpottaa sellupaalien matkaa päämarkkinoille Eurooppaan ja Kiinaan. ”Kulkusyvyyden lisääminen auttaa varsinkin isoja break bulk -laivauksia Kiinaan. Myös konttilaivojen koot ovat kasvussa.” Kun Metsä Fibre esitteli uuden tehtaansa logistiikkasuunnitelmansa ensi kertaa, epäili moni, ettei ahtaana pidetystä Vuosaaresta olisi metsäteollisuussatamaksi. Tapio Mattilan mukaan ensimmäinen syksy on osoittanut, että sellukuljetukset ovat sujuneet ongelmitta. Myöskään pelättyä konttipulaa ei ole syntynyt.


Äänekosken biotuotetehdas lisää Vuosaaren liikennettä lähes miljoona tonnia vuodessa. Lisäys on merkittävä. Vuonna 2016 Helsingin Sataman kautta kulki kaikkiaan 11,6 miljoonaa tonnia tavaraa.

HELSINGISTÄ METSÄTEOLLISUUSSATAMA

Metsäteollisuuden rakennemuutos näkyy myös satamissa. Paperin vienti laskee, mutta sellun, sahatavaran ja kartongin kysyntä kasvaa. ”Nyt Helsinki nostaa profiiliaan metsäteollisuussatamana.” Iso selluterminaali näyttää Mattilan mukaan vetävän satamaan muutakin metsäteollisuuden liikennettä. Sellun valtava kysyntä maailmalla

näyttää lisäävän myös sahatavaran vientiä. ”Varsinkin Kotkassa sahatavara on tehnyt valtavan hyppäyksen. Suomalainen sahatavara on todella haluttu tuote maailmalla.” Metsä Fibren biotuotetehtaan kuljetusketjun alkupää toimii jo täysin automatisoidusti. Kun kaikki sujuu suunnitellusti, kosketaan selluyksiköihin ensi kertaa ihmiskäsin vasta niiden saavuttua Vuosaaren satamaan.

Steveco hoitaa huomattavan osan Vuosaaren sataman konttiliikenteestä. Uusiakin konttilukkeja ohjaavat vielä ihmiset, mutta seuraavia automaatioaskelia mietitään jo. Nykyisissä automaattisatamissa käsitellään tosin miljoonia kontteja vuodessa, Helsingissä ja Kotkassa määrät lasketaan vielä sadoissatuhansissa. ”Mutta automaatio lisääntyy vääjäämättä, ja lisääntyvät kuljetusvolyymit nopeuttavat kehitystä”, Mattila toteaa. 2/2017

29


HENKILÖ INFO

SYNTYNYT NOSTURINKULJETTAJAKSI Haminalainen Allan Pihl on myös kansainvälisesti noteerattu postikorttien keräilijä. teksti Ville Vanhala kuva Johannes Wiehn

Allan Pihl, 59 v. Ammatti: ahtaaja ja nosturinkuljettaja Kotkan Hietasen satamassa Asuu: Haminassa Perhe: vaimo, kolme aikuista lasta ja kaksi kissaa Harrastus: postikorttien keräily

NOSTURINKULJETTAJAKSI VOI OPPIA, mutta

se on osaltaan myös synnynnäinen taito. Vuodesta 1978 ahtaajana ja nosturinkuljettajana työskennelleen Allan Pihlin mielestä työssä tarvittava rauhallisuus ja keskittymiskyky ovat luontaisia lahjoja. ”Tehokkuus taas syntyy siitä, että tietää mitä tekee eikä kohella ohjaamossa turhia”, Pihl sanoo. Aikaisemmin Haminan satamassa, mutta nykyään Kotkan Hietasessa työskentelevän Pihlin toimenkuvaan kuuluu mobiilinosturin ohjaamossa etupäässä konttien käsittely sekä projektinostot. Nosturinkuljettajan työn lisäksi hän työskentelee etupäässä puortina eli merkinantajana nosturille. ”Kun työ etenee hyvin, niin nosturi tottelee nöyrästi kuljettajan sille hallintalaitteilla antamia käskyjä.” RAUTA EI VALITA

Aina 1980-luvun puoliväliin asti Pihlin työkaluna olivat Lokomo-autonosturit. Niistä päivistä työkoneet ovat kehittyneet huimasti, mutta myös työtahti on kiristynyt. ”Koneissa on jo riittävästi tekniikkaa. Jos tekniikan määrä nosturissa vielä lisääntyy, niin nosturin toimintavarmuus saattaa kärsiä.” Pihlin mielestä on hyvä asia, että konehankintoja tehtäessä myös kuljettajien mielipiteitä kuunnellaan. ”Tehokkuus on tärkeää, mutta turvallisuus on aina etusijalla.” Pihlin motto onkin rauta ei valita. Pienet kolinat kuuluvat työhön, mutta henkilövahinkoja on vaikea rahalla korvata. POSTIKORTTIEN LUMOUS

Allan Pihl on tunnettu myös harrastuksestaan. Hän on kansainvälisesti noteerattu kartofilisti eli postikorttien keräilijä. Pihlin näyttelykokoelma ”The German Empire at Sea” sai vuonna 2012 Ison-Britannian avoimessa näyttelyssä silloiset maailmanennätyspisteet. Nykyään Pihl on muun muassa maailman vanhimman filateelisen yhdistyksen The Royal Philatelic Society Londonin jäsen. Yhdistyksen suojelijana toimii Englannin kuningatar Elisabeth II. 30

2/2017


NORD STREAM 2

Putkikuljetukset Kotkan pinnoitustehtaalta vesitse Hangon Koverhariin alkoivat syyskuussa 2017.

Teksti Petja Partanen kuva Nord Stream 2 / Axel Schmidt

Nord Stream 2 -logistiikka toi töitä Kotkan ja Koverharin Satamiin 1200 kilometrin mittaisen kaasuputkilinjan putkenlaskun on määrä alkaa keväällä 2018, mutta hankkeen logistiikkakeskuksissa työt ovat jo täydessä vauhdissa. NORD STREAM 2 -KAASUPUTKEN neljästä logistiikkakeskuksesta kaksi sijaitsee Suomessa. Kotkan Mussalon ja Hangon Koverharin satamissa odottaa jo tuhansittain betonipinnoitettuja teräsputkia merimatkaa putkenlaskualukselle ja Itämeren pohjaan. Kahdeksan miljardin euron jättihankkeen logistiikka on melkoinen palapeli. Suurin haaste on saada tarvittava määrä putkia oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. ”Putkenlaskualus on kelluva tehdas merellä. Se toimii 24/7, ja tarvitsee putkia keskeytyksettä”, kertoo Nord Stream 2 -hankkeen sidosryhmäsuhteista vastaava Minna Sundelin. Kuljetettavaa riittää, sillä Itämeren poikki kulkevan 1 200 kilometrin kaksoisputkilinjan rakentamiseen tarvitaan kaikkiaan 204 000 12-metristä putkea. Yli puolet linjan putkista saa betonipinnoitteen Kotkan satamassa, jossa hankkeen pinnoitus- ja logistiikkakumppani Wasco operoi 300 henkeä työllistävää pinnoitustehdasta. Betonipinnoite kaksinkertaistaa yhden teräsputken painon 24 tonniin. Painava pinnoite varmistaa, että putket pysyvät tulevat vuosikymmenet vakaasti merenpohjassa. Hankkeen logistiikkakeskuksia valittaessa kriteerejä

olivat muun muassa riittävä infrastruktuuri satamalaitureineen, putkien varastointialueet ja lyhyt kuljetusmatka putkilinjalle. Tavoitteena on Sundelinin mukaan säästää ympäristöä ja minimoida kuljetuskustannukset. ”96 prosenttia hankkeen materiaalikuljetuksista hoidetaan rautateitse tai vesitse.” Kotkan ja Koverharin satamille Nord Stream 2-hanke on todellinen piristysruiske. Koverharin hiljennyt satama käynnistettiin uudelleen keväällä 2017. Nyt putkikuljetuksia Kotkasta saapuu satamaan päivittäin. Kaikkiaan putkia tulee Koverharin satamaan reilu 60 000 ja putkien välivarastointi työllistää yli 50 henkeä. HaminaKotkan sataman liikennettä Nord Stream 2 -rakennustyö lisää noin 10 prosentilla usean vuoden ajan. ”Hanke tuo merkittävän määrän työpaikkoja Kotkaan. Wascon pinnoitustehtaan lisäksi hankkeen logistiikka ja varastointi työllistävät välillisesti arviolta 200 ihmistä”, Sundelin kertoo. Nord Stream 2 -kaasuputken Pietarista Saksan rannikolle Greifswaldiiin on määrä valmistua vuoden 2019 lopussa. Sen 55 miljardin kuutiometrin vuosikapasiteetti vastaa 26 miljoonan kotitalouden energiantarvetta. 2/2017

31


Jalanjäljissä kädenjälki Tavara liikkuu. Yli rajojen, merien. Tehokas, kestävä logistiikka on entistä tärkeämpää. Me täällä Stevecossa pidämme huolen siitä, että yrityksesi logistiikka hoidetaan fiksusti joka tilanteessa. Toimimalla vastuullisesti ja varmasti jätämme oman kädenjälkemme vaativalla toimialalla. Sinun yrityksesi puolesta, sinun asiakkaidesi parhaaksi. www.steveco.fi

The Route Matters.

Steveco on Suomen suurin ahtauspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa asiakkailleen myös tarvittavat lastinkäsittely-, huolinta-, tullaus-, kuljetus-, varastointi- ja laivanselvityspalvelut. Yrityksen satamaterminaalit sijaitsevat Kotkan Mussalossa ja Hietasessa sekä Helsingin Vuosaaressa.

Satama 2 2017  

SATAMA on Steveco Oy:n asiakaslehti, joka ilmestyy suomenkielisenä kaksi kertaa vuodessa.

Advertisement