Satama 1 2024

6

HUOLINTAA KOKONAISPALVELUNA Havin tuotteet matkaavat Kiinasta Suomeen 11

SATAMIEN HUOLTOVARMUUS

20

SUJUVAA TUONTITULLAUSTA

IKH:n varaosien logistiikka on iso urakka

STEVECO OY:N ASIAKASLEHTI

1/2024

MERENKULUN PÄÄSTÖTÖN TULEVAISUUS

Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tärkeä osa varustamoiden toimenpiteitä.

SIVU 12

1/2024

SATAMA on Steveco-konsernin asiakaslehti. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa. Voit lukea lehteä myös sähköisesti Issuu.com-palvelussa.

15

Vihreä metanoli on osa vastuullista merenkulkua

Singaporelainen konttien syöttöliikenteeseen keskittynyt X-press Feeders -varustamo tuo reiteilleen lähivuosina neljätoista metanolia käyttävää kaksoispolttoainealusta. Ensimmäiset kaksi alusta ovat tulossa heinäkuussa 2024 Green Finland XPRESS -reitillä Helsingin ja HaminaKotkan satamiin. Laivat on suunniteltu erityisesti Pohjois-Eurooppaan sopiviksi.

6

VUOSIKYMMENTEN YHTEISTYÖ

Steveco huolehtii, että Havi saa tilaamansa tuotteet perille ilman viivästyksiä. Välillä maailman tapahtumat laittavat kapuloita rattaisiin.

24

MM KOTKAMILLSIN

UUSI ARKITTAMO

RIVAKASTI LIIKKEELLE

Arkittamon tavoitteena on vahvistaa MM Kotkamillsin asemaa kartonkiarkkien toimittajana.

3 pääkirjoitus

LISÄKSI

6 case Havi

11 visio

12 merenkulun uudet polttoaineet

17 uutiset

18 yhteistyöllä päästövähennyksiin

20 Case IKH

23 mielipide

24 MM Kotkamillsin uusi arkittamo

26 henkilö

HULLU SUOMI

Katsoin muutamia menneitä kirjoituksiani ja niissä kaikissa oli juuri toivuttu tai oltiin toipumassa jostain maata mullistavasta kriisistä ja nyt kuljetaan kohti valoa. Kaikkien paikallisten ja globaalien vastoinkäymisten jälkeen Suomeen iskikin sitten vielä satamat pysäyttänyt neljän viikon poliittinen lakko! Eihän tämä ole enää tottakaan. Usko tulevaisuuteen oli hiipumassa jo yltiöoptimistiltakin. Mitä tässä maassa tapahtuu? Ihan itsekö me haluamme vetää pohjapropun irti veneestä, jolla seilataan ilman pelastusliivejä. Selitä siinä sitten ulkomaalaisille asiakkaille, että kyllä Suomeen investoidaan, satamat ovat luotettavia ja toiminta ennustettavaa. Meidän ei ehkä enää kannata naureskella tietyille Etelä-Euroopan maille. Rahaa ja sähköä kun saakin seinästä. No, nyt on paha olo purettu, pahoittelut siitä. Puolangan Pessimistien jäsenhakemus jäi täyttämättä, vaikka vaikutti kyllä mielenkiintoiselta porukalta. Kesä on tulossa, luonto kauneimmillaan, rauha maassa, siis Suomessa ja paljon hyvää on taas tapahtunut. Nyt on hyvä meno päällä niin meillä kuin muissakin satamissa, tekemisen meininkiä ja paljon liikennettä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tästä kesästä on tulossa hyvä. Siis työmääriltään ja vieläpä kaikissa yksiköissämme. Myös Euroopan liikenne on ollut pirteää. Kauheas-

TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco

ta maailmantilanteesta huolimatta myös ympäristöasioihin panostetaan ja uusia ympäristöystävällisempiä laivoja on tullut Suomen liikenteeseen ja syksyllä tulee lisää. Kyllä tämä tästä.

Välit eivät tulehtuneet tuossa viimeisessäkään hässäkässä, ja olemme edenneet hyvin paikallisessa sopimisessa. Erityisesti Kotkassa näemme selvää toiminnan tehostumista, joka on huomattu myös asiakaskunnassa. Raha on kaikilla, läpi ketjun, hyvin tiukassa eli toiminnan jatkuva kehittäminen on todella tärkeää. Nyt on pidettävä pyörät pyörimässä, jotta saadaan usko palautettua ja erityisesti varustamoiden mielenkiinto pidettyä täällä syrjäisessä Suomessa. Vielä ei ole mokattu, vaikka läheltä liippasi.

Kuten maailman toiselta puolelta Suomeen muuttanut vävyni sanoi, on tämä Suomi hullu maa. Eilen luotiin lunta, tänään istutaan terassilla ja hätäisimmät jo valittavat kuumudesta. Nautitaan kesästä ja uidaan avovesissä!

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231

Päätoimittaja: Tapio Mattila

Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus

Myllylä, Mia Brunila, Eija Suntio, Vesa-Heikki Renlund, Ville Kuitunen

Paino: Painokotka Oy

Paperi: MultiArt Silk

Painosmäärä: 2 000

ISSN 1456-212X

Kannen kuva:

X-press Feeders

Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

HAMINA TATTOO ON KUMPPANUUDEN JUHLA

Steveco on ollut mukana Hamina Tattoon tarinassa jo 90-luvun alusta lähtien, kun tapahtuma järjestettiin vielä Haminan satamassa. Stevecon rooli on kuljettaa valtavat, valmiiksi katetut ruokapöydät laveteilla vip-tilaisuuteen.

TEKSTI: Helka Herlevi Kuva: Hamina Tattoo

Vuodesta 1998 lähtien Hamina Tattoon pääpaikkana on toiminut Hamina Bastioni. Stevecon rooli on Show Areenan vip-tilaisuudessa, joka on ollut osa Tattoota 2000-luvun alusta lähtien. Kun esitykset on saatu päätökseen, Stevecon konekuskit kuljettavat areenalle kasetteja, jotka toimivat vieraille ruokapöytinä: neljällä kasetilla on ruokatarjoilut ja yhdellä juomat.

Valtavien, 12 x 2,5 metrin kokoisten kasettien siirto Areenalle on vaikuttava näky.

“Tapaan usein ulkomaisten tattoo-tapahtumien järjestäjiä. Ne, jotka ovat vierailleet Haminassa, ovat pitäneet illan kohokohtana sitä, kun ruoat ja juomat tuodaan areenalle kaseteilla eikä mikään astia liiku tai läiky. Kasettien asettaminen juuri oikeaan paikkaan vaatii kuskeilta todellista ammattitaitoa”, sanoo Hamina Tattoon toiminnanjohtaja Hannu Kaukiainen.

PAIKALLINEN YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ

Haminassa on noin 20 000 asukasta, mutta Tattoo-

viikon aikana kaupungissa käy 100 000 vierailijaa, joista jokainen jättää oman euronsa alueen yrityselämälle.

“Tämä on maailmanluokan tapahtuma ja yrityksille on tärkeää olla mukana siinä. Steveco on vaikuttava toimija Hamina-Kotkan alueella, ja yhteistyö HaminaKotka Satama Oy:n kanssa on meille tärkeää. Stevecon kanssa asiat toimivat sujuvasti. Kaikki, mitä on sovittu, on myös toteutunut”, kiittelee Kaukiainen.

KESÄLLÄ HISTORIALLINEN TAPAHTUMA

Tulevan kesän sotilasmusiikkitapahtuman teema on Pohjoinen ulottuvuus. Tulossa on historiallinen Tattoo, sillä kaikki kuusi osallistujamaata ovat nyt Naton jäseniä.

“Ruotsi osallistuu 20 ratsukolla ja Norjasta saapuu 100-henkinen kuninkaan kaartin soittokunta. Ranskaa edustaa maavoimien soittokunta, Belgiasta noin 70 hengen edustussoittokunta ja Yhdysvalloista US Army Field Band. Tervetuloa kesällä Haminaan!”

TARKKAA HOMMAA

Hamina Tattoon kutsuvierastilaisuus on kahdelle Stevecon konekuskille vuorokauden työrupeama. Koneet tuodaan paikalle edellisenä iltana, ja aamulla harjoitellaan. Kutsuvierastilaisuus päättyy puolen yön aikaan ja seuraavana aamuna koneet viedään pois.

Ennen tilaisuuden alkua catering kattaa ruoka- ja juomatarjoilut laveteille, jotka toimivat areenalla noutopöytinä. Kun soittokunnat ovat lopettaneet esityksensä, on Stevecon kahden konekuskin vuoro ajaa estradille.

“Aika vaativa homma se on. Lavetteja ei ole varaa heilutella yhtään, vaan ne pitää viedä paikalleen pisaraakaan läikkymättä”, kertoo Tattoossa yli 10 vuotta konekuskina toiminut Ari Mäenpää Mäenpää osaa hommansa, sillä hän kouluttaa Stevecon uudet työntekijät koneisiin.

“Aina siinä on pieni jännitys, että koneet toimii ja kaikki menee hyvin. Kerran kävi niin, että kone kyllä käynnistyi, mutta ei lähtenyt liikkeelle. Jouduin huudattamaan konetta ja yleisö odotti, mutta lopulta kone liikkui. Hurrausten kera saavuttiin maaliin ja vieraat pääsivät nauttimaan aterioista”, muistelee Mäenpää.

Tattoo on Mäenpäälle olennainen osa kesää.

“Tapahtumassa on hieno tunnelma.

Odotan, että tänä kesänä mennään taas!”

TUONTIMAAN TAVAT ON TÄRKEÄÄ TUNTEA

Vaikka koronapandemia ja merirosvot ovat laittaneet kapuloita rattaisiin, ovat Havin kartonkituotteet matkanneet Kiinasta Suomeen luotettavasti jo vuosikymmeniä Stevecon huolinnassa.

Teksti: Iina Kansonen Kuvat: Havi Oy

Kukaan ei muista, kuinka pitkään Steveco on tehnyt tuontihuolintaa ja rahdinvälitystä kynttilä- ja kattaustuotteita valmistavalle suomalaiselle Haville. Se tiedetään kuitenkin sekä Stevecolla että Havilla, että yhteistyö on kestänyt vuosikymmeniä.

”Se kertoo siitä, että me olemme olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Meillä ei ole ollut syytä vaihtaa huolitsijakumppania”, sanoo Havin toimitusjohtaja Linda Schlobohm.

Havi valmistaa 80 prosenttia tuotteistaan, muun muassa kaikki kynttilät, Suomessa. Kiinasta Suomeen tuodaan kartongista valmistettuja tuotteita, kuten kuppeja, lautasia ja take away -pakkauksia.

HAASTEENA KORONAPANDEMIA JA

MERIROSVOT

Stevecon huolitsija Saija Malm on tehnyt töitä Havin kanssa vuodesta 2016. Hänen tehtävänsä on huolehtia, että Havi saa tilaamansa tuotteet perille mahdollisimman helposti ilman viivästyksiä.

Tosin viime vuosina maailman tapahtumat ovat pitäneet huolen siitä, että se on ollut helpommin sanottu kuin tehty.

”Kun yhteiskunnallisesti tai geopoliittisesti tapahtuu jotakin, se vaikuttaa merirahteihin. Siksi on tärkeää, että meillä on kumppani, joka tuntee meidät hyvin ja priorisoi tarpeitamme”, Schlobohm sanoo.

Malm on samaa mieltä.

”Tiettyihin haasteisiin ei meistä kukaan voi vaikuttaa. Kun koronapandemia sulki satamia ja tehtaita, eivät tavarat välttämättä päässeet lähtemään ajoissa. Ja kun laiva oli poikittain Suezin kanavassa, en minä mahtanut sille mitään”, Malm sanoo.

Myös laivahyökkäykset ovat aiheuttaneet päänvaivaa.

”Joskus varustamot joutuvat vaihtamaan reittiä välttääkseen Punaisenmeren laivahyökkäykset. Silloin toimitusajat pitenevät ja merirahdit kallistuvat.”

Tällaisissa tilanteissa Malmin tehtävä on pitää Havin yhteyshenkilö mahdollisimman tarkasti ajan tasalla tilanteesta. On tärkeää, että tieto kulkee ja asiat sujuvat jouhevasti.

AGENTTI HOITAA ASIAT KUNTOON KIINASSA

Jos Havilta kysytään, tiedon kulussa ei ole ollut ongelmia.

”Koronapandemiasta, konttipulasta ja merirosvojen hyökkäyksistä huolimatta meillä on ollut koko ajan hyvä yhteys Stevecoon ja olemme saaneet tietoa siitä, mitä tapahtuu”, Havin Schlobohm sanoo.

Hän uskoo, että Stevecon hyvät suhteet kiinalaisiin toimijoihin on yksi syy siihen, että tavaran tuonti on haasteista huolimatta sujunut. Vaikka konteista on ollut pulaa, Steveco on onnistunut saamaan Haville kontteja.

”Kun Steveco koetaan Kiinassa luotettavaksi kumppaniksi, halutaan heitä palvella hyvin”, sanoo Havin tuotepäällikkö Elisa Helander, joka vastaa Havin ostoista.

Stevecon Malm vahvistaa, että tärkeä osa

INFO

HAVI OY

Havi Oy on kotimainen perheyritys. Brändi on perustettu vuonna 1829.

Valikoimassa on muun muassa Suomessa valmistettuja kynttilöitä sekä kattamisen tuotteita. Yrityksellä on Suomessa Riihimäellä sijaitseva kynttilätehdas sekä tuotantolaitos Imatralla. Imatralla valmistetaan muun muassa kattaus-

hänen työtään on hoitaa tuontiprosessi sujuvaksi Kiinan päässä. Kun Malm saa Havilta tiedon Kiinasta ostetuista tuotteista, hän on yhteydessä Stevecon Kiinassa agenttiin.

”Agentti osaa paikallista kieltä ja tuntee maan tavat. Hän ottaa yhteyttä tahoon, joka on myynyt tuotteet Haville, ja pitää huolen, että kontit kulkeutuvat tehtaalle ja sieltä edelleen satamaan”, Malm kertoo.

Hän antaa agentille laivausohjeet, ja kontit laivataan Vuosaaren satamaan Helsinkiin. Helsingistä Malm järjestää konteille kuljetuksen Havin varastolle Riihimäelle.

”Jokainen ketjun jäsen tietää oman tehtävänsä. Se sujuvoittaa kuljetuksia huomattavasti”, Malm sanoo.

KULUTTAJASUOJANÄYTTEENOTOT

VOIVAT AIHEUTTAA HIDASTUKSIA

Malm hoitaa myös Kiinasta tuotavien tavaroiden tullauksen. Hän tekee usein ennakkokyselyitä tulliin, mikä nopeuttaa tullauksen etenemistä, kun tuotteet saapuvat.

Koska Kiinasta tuotavat Havin tuotteet ovat kuluttajakäyttöön tarkoitettuja ja niiden tulee olla elintarvikekelpoisia, tulli ottaa niistä toisinaan kuluttajansuojanäytteitä.

”Tuotteet ovat käyttöönottokiellossa niin kauan, kunnes tulos tulee”, Malm kertoo.

Toisinaan tuotteet halutaan myyntiin mah-

tuotteita, pääasiassa lautasliinoja. Kiinasta tuodaan kartongista valmistettuja kuluttajatuotteita, kuten take away -pakkauksia ja kertakäyttöastioita. Työllistää noin 80 henkilöä. Liikevaihto oli 10,9 miljoonaa euroa vuonna 2023.

”ON

TÄRKEÄÄ, ETTÄ MEILLÄ ON KUMPPANI, JOKA TUNTEE MEIDÄT HYVIN JA PRIORISOI TARPEITAMME.”

– Linda Schlobohm

dollisimman pikaisesti ja tuloksissa saattaa kestää. Malm korostaa, että näytteenotto on silti hyvä asia, sillä se tehdään tuotteiden turvallisuutta ja kuluttajien parasta ajatellen.

Jos tulokset viipyvät, Malm kyselee tullilta, missä näytteenoton kanssa mennää. Malm on kuitenkin oppinut tuntemaan Havin tuomat tuotteet kahdeksan vuoden aikana sen verran hyvin, ettei niiden tullauksessa tule enää juuri yllätyksiä.

”On eri asia tuoda näitä tuotteita kuin vaikkapa elintarvikkeita, muttereita tai huonekaluja. Kaikissa tuotteissa on aina omat juttunsa, jotka täytyy huomioida kuljetuksessa ja tullauksessa.”

SUJUVA KOMMUNIKAATIO ON TÄRKEÄÄ

Malmin mukaan pitkän yhteistyön etu on myös se, että Havin ja Stevecon ihmiset tuntevat toisensa. Hän sanoo, että asiakastyytyväisyys lisääntyy, kun Havilla tiedetään, että se sama tuttu ja turvallinen ihminen hoitaa heidän asioitaan. Stevecolla onkin pyritty siihen, että sama henkilö hoitaisi mahdollisimman pitkään Havin huolintaa.

”Olemme halunneet ostaa all in -palvelun, joten on tärkeää, ettei meidän tarvitse hoitaa logistiikkaan liittyviä asioita täällä päässä. Jos meille tulee kysymyksiä, voimme aina kääntyä Stevecon puoleen, sillä he ovat huolinnan ammattilaisia”, Helander sanoo.

Myös kommunikaatio sujuu vaivatta tutun ihmisen kanssa. Helander, Schlobom ja Malm korostavat kaikki kommunikaation merkitystä yhteistyössä.

Malm uskoo, että hyvin hoidettu asiakaspalvelu onkin yksi sille, miksi yhteistyötä on tehty vuosikausia.

Myös Schlobom sanoo, että Stevecolta on aina saatu vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

”On tärkeää, että yhteyshenkilömme on hyvin

Kuva: Petra Veikkola

tavoitettavissa. Olemme saaneet tarvittavat vastaukset saman päivän aikana”, hän toteaa.

EU-regulaatiot vaikuttavat tuontiin tulevaisuudessa

Haville tuodaan vuosittain säännöllisesti kontteja Kiinasta. Kertakäyttöastioita tuodaan erityisesti kesäsesonkiin, mutta kontteja saapuu kuitenkin tasaisesti ympäri vuoden.

Tulevaisuudessa sekä Havilla että Stevecolla joudutaan selvittämään tarkasti, millaisia muutoksia EU:n regulaatiot asettavat Aasiasta tuotavalle tavaralle.

”Monesta asiasta voi tulla määräys EU-tasolta, ja sitten viranomaiset päättävät, miten sitä meillä Suomessa noudatetaan ja valvotaan”, Schlobom kertoo.

Helanderin mukaan EU-regulaatiot vaikuttavat hänen työhönsä merkittävästi. Hän arvostaa sitä, että myös Stevecolla kannetaan niistä vastuuta. Regulaatioissa määritellään nimittäin myös tullauksiin liittyviä asioita, joista Malmin pitää olla perillä.

”Tuotteen tullikoodin perusteella pääsen kiinni säädöksiin, jotka tulee huomioida maahantuonnissa. Lisäksi seuraan tarkasti tullin tiedotteita uusista säännöksistä”, Malm kertoo.

”KUN

STEVECO KOETAAN KIINASSA LUOTETTAVAKSI

KUMPPANIKSI,

– Elisa Helander

YHTEISTYÖ SATAMISSA KOROSTUU

Satamien huoltovarmuus on paitsi varautumista, myös esimerkiksi pohdintaa siitä, kykeneekö toiminnassaan normaalia palvelua enempään.

Eurooppalaiseen laivaliikenteeseen on tulossa nollapäästöistä vetyteknologiaa. VTT koordinoi eurooppalaista hanketta (FLAGSHIPS), jossa rakennetaan kaksi vedyllä kulkevaa laivaa. Samalla on tarkoitus auttaa laivateollisuutta laajemminkin vihreässä siirtymässä.

Satamat ovat keskeisiä huoltovarmuuden turvaajia, ja satamien toimintakyky ylläpitää koko maan toimintakykyä. Koska Suomi on käytännössä kuin saari, merikuljetusten sujuvuus on kyettävä turvaamaan myös poikkeusoloissa.

Huoltovarmuusorganisaation Satamapoolin poolisihteeri Aili Lampilinna muistuttaa varautumisen lähtevän siitä, että jokainen toimija huolehtii oman toimintansa jatkuvuudesta ja toimintavarmuudesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että jokainen toimija kykenee hallitsemaan erilaisia häiriötilanteita ja on varautunut niihin ennakolta. Silloin tiedetään, miten poikkeavassa tilanteessa toimitaan ja kuinka palaudutaan mahdollisimman nopeasti normaaliin, kun häiriö on ohi.

Lampilinnan mielestä etenkin nykyisen kaltaisina epävarmoina aikoina on pohdittava, kuinka satamissa pystytään tekemään enemmän kuin mitä normaali palvelu pitää sisällään. Hän tarkoittaa tällä sitä, että esimerkiksi satamaoperaattoreiden on kyettävä siirtämään eteenpäin materiaalia, jollaista sataman kautta ei yleensä siirretä. On voitava luottaa siihen, että kun joku toimijoista on vaikeuksissa häiriöiden takia, joku toinen pystyy tulemaan apuun.

KYBERUHAT KESKEINEN TEEMA

Asioista on sovittava etukäteen.

“Oman ja yhteistyökumppaneiden roolien on oltava selvillä, asioista on etukäteen sovittava ja harjoiteltava häiriötilanteiden varalle yhdessä.”

Tilanteiden hallintaan saa varmuutta, kun tietää ja tunnistaa muiden toimintamallit ja viestii muille selkeästi omistaan.

“Tosielämässä eteen voi toki tulla harvinaisia isoja tapauksia, jollaisia ei päästä etukäteen harjoittelemaan. Niissäkin selviämistä ja palautumista auttaa, kun toimintatapoja on mietitty ja harjoiteltu.”

Materiaalisesta varautumisesta oli ennen poikkeusaikoja siirrytty yhteistyöverkostoihin pohjautuvaan varautumiseen, mutta viime aikoina materiaalinen varautuminen on alkanut nousta jälleen isompaan rooliin. Lampilinna pohtii, että materiaalisessa varautumisessa satamien asiakkaiden on kyettävä pohtimaan varastointiaan uudella tavalla. Logistiikkaketjujen on puolestaan kyettävä vastaamaan häiriöihin, joissa materiaalien varastoiminen logistiikkaketjuun vaikeutuu. Satamapooli tuo satamien toimijat samaan pöytään kokoamaan yhteistä tilannekuvaa. Samalla se tukee jatkuvuuden hallintaa sekä tukee varautumista teettämällä erilaisia selvityksiä ja pitämällä harjoituksia.

Yhteisen pöydän äärellä vakiintuneita teemoja ovat hybridivaikutusyritykset ja kyberuhat, jotka on kyettävä tunnistamaan ajoissa.

“Uhkataso on nyt erilainen kuin ennen koronavuosia, mikä ymmärretään hyvin. Varautumiseen panostetaan ja sitä varten varataan resursseja”, Lampilinna sanoo.

Teksti: Kirsi Riipinen

MERENKULUN UUDET POLTTOAINEET

Merenkulku tuli EU:n päästökaupan piiriin vuoden alusta. Vuonna 2050 meriliikenteen pitäisi olla kokonaan päästötöntä. Hyvä niin, sillä meriliikenne tuottaa kolme prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä.

Teksti: Jukka Nortio Kuvat: X-press Feeders

Näin merenkulku yltää vuoden 2050 hiilineutraali -

suustavoitteeseen

1. Uusissa aluksissa otetaan huomioon, mitä polttoainetta käytetään eli siirtyminen ensin bunkkerista dual-fuelaluksiin ja myöhemmin pelkästään vaihtoehtoisia polttoainetta käyttäviin aluksiin.

2. Polttoaineen säästö kuten hitaammat lähdöt satamista, reittien optimointi ja miehistölle bonukset siitä, että polttoaineenkulutus saadaan alas.

3. Jokaisen kuljetuksen kohdalla harkitaan vähäpäästöisintä kuljetusmuotoa.

Laivat käyttävät tällä hetkellä lähes sataprosenttisesti hiilidioksidia runsaasti ilmakehään päästävää raskasta polttoöljyä eli bunkkeria. Vuonna 2022 vähemmän kuin 0,1 prosenttia käytetystä laivapolttoaineesta oli muuta kuin bunkkeria.

Koska alukset ovat käytössä vuosikymmeniä, varustamot varautuvat tulevaisuuden regulaation vaatimuksiin. Ne etsivät kuumeisesti päästöttömiä vaihtoehtoja kuljettaa lastejaan maailman merillä.

”Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tärkeä osa toimenpiteitä merenkulun hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi”, Ulla Tapaninen sanoo.

Hän on Tallinnan teknillisen yliopiston professori. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii laajasti, miten ympäristömääräykset vaikuttavat merenkulkuun.

UUSIUTUVAT BIOPOLTTOAINEET SOPIVAT

NYKYISIIN ALUKSIIN

Uusiutuvat polttoaineet kuten biokaasu ja biodiesel ovat helposti käyttöönotettavia polttoaineita, koska ne eivät vaadi suuria muutoksia laivamoottoreihin. Uusiutuvista raaka-aineista tehtyjen biopolttoaineiden käyttö laivaliikenteessä kohtaa Tapanisen kanssa kuitenkin ongelmia jo lähivuosina, koska lentoliikenne vie leijonanosan saatavilla olevista biopolttoaineista.

”Lentoyhtiöillä on varaa maksaa enemmän biopolttoaineista, ja ne tarvitsevat niitä enemmän kuin varustamot.”

Nesteen Marine fuels and services -liiketoimintoja johtava Sveta Ukkonen on optimistisempi.

”Voimme tällä hetkellä myydä paljon enemmän meriliikenteen uusiutuvia polttoaineita kuin niille on kysyntää”, hän sanoo.

Neste valmistaa kahta bunkkeriin sekoitettavaa niin sanottua drop-in biopolttoainetta. Toinen on co-prosessoitu laivapolttoaine ja toinen uusiutuva diesel. Co-prosessoitua polttoainetta valmistetaan lisäämällä bioraaka-ainetta raakaöljyyn polttoaineen tuotantovaiheessa. Uusiutuva diesel tuotetaan kokonaan uusiutuvista raaka-aineista.

Uusiutuvien laivapolttoaineiden tuotannon maksimikapasiteettia ei ole Ukkosen mukaan läheskään saavutettu. Lähivuosikymmeninä tulee aivan uusia raaka-aineita, joista polttoaineita tuotetaan. Neste tutkii muun muassa mikrolevien ja yhdyskuntajätteen käyttöä polttoaineen syöttöaineena.

”Olen optimisti, että IMO:n vuoden 2050 tavoite hiilidioksidivapaasta merenkulusta on mahdollinen.”

Muutosta vauhdittaa Ukkosen mukaan muun muassa se, että monet nykyiset laivat voivat käyttää biopolttoainetta bunkkeriin lisättynä.

”Biopolttoaineita on saatavilla

riittävästi auttamaan siirtymää. Ongelmana on se, että vaihtoehtoisia polttoaineita käytetään vielä vähän”, Ukkonen sanoo.

Ala on hänen mukaansa konservatiivinen ja monet varustamot ovat varovaisia käyttämään biopolttoaineita.

Vety olisi päästötön polttoaine, mutta se vie valtavasti lastitilaa. Se on energiatiheydeltään toisessa ääripäässä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Muutamia vetyä käyttäviä koelaivoja on jo rakennettu, mutta Tapaninen ei usko vedyn voittokulkuun merenkulussa.

Singaporelainen konttien syöttöliikenteeseen keskittynyt X-press Feeders -varustamo tuo reiteilleen lähivuosina neljätoista metanolia käyttävää kaksoispolttoainealusta. Niistä neljä tulee Itämerelle suuntautuvaan liikenteeseen. Ensimmäiset kaksi alusta ovat tulossa heinäkuussa 2024 Green Finland XPRESS -reitillä Helsingin ja HaminaKotkan satamiin.

”Laivat on suunniteltu Pohjois-Euroopan reiteille. Niissä on suljetut komentosillat, joissa ei ole sivusiipiä. Miehistö on suojassa kaikissa sääolosuhteissa”, Bert Moran sanoo. Hän on X-Prees Feedersin Pohjois-Euroopan-toimintojen Senior Line Manager.

Laivojen majoitustilat ja komentosilta ovat sen etuosassa. Näin lastiksi saada maksimimäärä kontteja ilman että näkyvyys komentosillalta heikkenee. Aluksella on dynaamiset konttiohjurit, joiden ansiosta lastiksi voidaan ottaa 20- ja 40-jalkaisten konttien lisäksi esimerkiksi 30- ja 45-jalkaisia kontteja, joita X-Press Feedersin asiakkaat käyttävät Pohjois-Euroopan lyhyillä reiteillä.

PITKÄ PROJEKTI ON LIKI MAALISSA

Kaikkien X-Press Feedersin kaksoispolttoainealusten kapasiteetti on 1,200 TEU:ta, ja niiden pituus on 148 metriä. Osa aluksista on A1-jääluokkaa, jolloin ne soveltuvat ympärivuotiseen liikenteeseen pohjoisilla merillä.

VIHREÄ METANOLI LISÄÄ SUOSIOTA

Vihreitä vaihtoehtoja jää jäljelle kaksi: metanoli ja ammoniakki.

”Metanoli johtaa parhaillaan, kun seuraa, minkälaisia laivoja rakennetaan. Rakenteilla on useita metanolilla käyviä laivoja, mutta ammoniakilla käyviä on vain muutama testialus.

”Aloitimme alusten suunnittelun viisi-kuusi vuotta sitten. Olimme silloin yksi ensimmäisistä varustamoista, joka päätti tuoda vihreitä aluksia markkinoille. Matkalla on ollut haasteita, mutta projekti on edennyt ja olemme hyvin aikataulussa.”

”Suurimmat haasteet ovat liittyneet moottoritekniikkaan sekä siihen, että alukset tuodaan markkinoille silloin, kun vihreää metanolia on saatavilla”, Moran sanoo.

Aluksista kahdeksan valmistuu vuoden 2025 maaliskuun loppuun mennessä ja loput kuusi seuraavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ensimmäinen laivoista on viimeistelyä vaille valmis telakalla Kiinan JinJiangissa.

KYSYNTÄÄ VIHREILLE

KULJETUKSILLE

Suomi ja Skandinavian maat ovat Moranin mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden kysynnässä edelläkävijöitä. Merenkululta edellytetään täällä vihreitä vaihtoehtoja enemmän kuin muualla maailmassa. Siksi X-Press Feeders tuo vihreää metanolia käyttävät alukset ensimmäiseksi näille reiteille.

”Suunnitelmamme tuoda vihreää metanolia käyttäviä aluksia näille reiteille sai asiakkailtamme hyvin positiivisen vastaanoton. Asiakkaillamme on vihdoin vaihtoehtoinen ratkaisu, kun he auttavat omia asiakkaitaan vähentämään CO2-päästöjään”, Moran sanoo.

VIHREÄLLÄ METANOLILLA KULKEVAT LAIVAT SAAPUVAT KESÄLLÄ SUOMEEN

Itämerelle suuntautuvien reittien valintaan on vaikuttanut myös se, että tällä alueella on lähivuosina saatavilla vihreää metanolia. Parhaillaan on menossa useita hankkeita, jotka parantavat sen saatavuutta.

X-Press Feeders tekee polttoaineen osalta yhteistyötä hollantilaisen polttoainetoimittaja OCI Bunkersin kanssa. Aluksi vihreää metanolia tankataan Rotterdamissa.

”Toivomme, että tulevaisuudessa on enemmän satamia, joissa vihreää metanolia voi tankata. Monissa satamissa, myös Suomessa, on kiinnostus kehittää vihreän metanolin tankkausvaihtoehtoja.”

VIHREÄ METANOLI ON OSA VASTUULLISTA MERENKULKUA

Metanolin käyttöönotto ei ole X-Press Feedersin ainoa tapa vähentää CO2päästöjä. Koska yrityksen laivasto on keski-iältään kuusi vuotta, ovat sen päästöt modernin tekniikan ansiosta matalat.

Yrityksellä on tuotekehitysosasto, jossa kehitetään päästövähennyksiin tähtääviä toimenpiteitä kuten alusten rungon muotoa niin, että ne käyttävät mahdollisimman vähän polttoainetta. Miehistöjä koulutetaan operoimaan aluksia energiatehokkaasti.

”Suunnittelemme jokaisen matkan reitin niin, että alus säästää polttoainetta, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä”, Moran kertoo.

Vaikka ammoniakki olisi teknologisesti helppo ja edullinen vaihtoehto, hillitsee myrkyllisyys sen käyttöönottoa.

Näiden polttoaineiden rinnalla on toki sähkö, jota käytetään lyhyen matkan kaupunki- ja saaristolautoissa monessa maassa Euroopassa sekä

pidemmän matkan aluksissa muun muassa Argentiinassa.

”Sähkö on tehokkain ja helpoin teknologiaa, mutta akkujen koko on ongelma. Akkujen kapasiteetti ei riitä meriliikenteessä yli 50 kilometrin matkoilla.”

Tekniset keinot on käytetty loppuun

Merenkulun päästövähennykset alkoivat vuoden 2010 jälkeen, kun rikkidirektiiviin valmistautuvat laivat alkoivat säästää polttoainetta. Polttoaineen hinta nousi rikkidirektiivin myötä.

”Uudet alukset käyttävät polttoainetta jopa puolet vähemmän kuin kymmenen tai viisitoista vuotta vanhat”, kertoo professori Ulla Tapaninen Tallinnan teknilliseltä yliopistolta.

Kulutusta alettiin pienentää monin keinoin: tehokkaammalla propulsiotekniikalla, paremmalla laiva- ja potkurimuotoilulla, tuuli- ja aurinkovoiman käytöllä sekä sillä, miten laivoja ajetaan. Se, että satamista lähdetään hitaammalla vauhdilla, kauanko matkoihin käytetään ja miten reitit suunnitellaan polttoainetta säästäviksi vaikuttavat paljon polttoaineen kulutukseen.

Näiden toimenpiteiden seurauksena merenkulun päästöjen kasvu on pysähtynyt.

”Kaikki helpot keinot on nyt käytetty, eivätkä vaihtoehtoiset polttoaineet ole vielä ratkaisu”, Tapaninen sanoo.

HIDAS SIIRTYMÄ

Merenkulku siirtyy hitaasti vähäpäästöisiä polttoainetta käyttäviin aluksiin. Välivaiheena on kaksoispolttoaineeli dual fuel -alukset.

Suurin ongelma on tuotanto: jos päästöjä halutaan aidosti vähentää, pitää polttoaine tuottaa vihreällä teknologialla eli ilman päästöjä. Esimerkiksi vedyn tuotanto vaatii paljon energiaa.

”Erilaisissa vihreiden polttoaineiden projekteissa ollaan pitkällä. Parhaillaan on meneillään muun muassa EU-rahoitus, jolla lisätään satamien vihreän energian tankkauspaikkoja”, Tapaninen sanoo.

Vaikka tilanne ei ratkea lähivuosina, Tapaninen on optimisti.

”Uskon samanlaiseen nopeaan muutokseen, joka tapahtui LNG-ketjun rakentumisen kanssa. EU:n ja IMO:n taloudelliset kannusteet ja pakotteet vievät investointeja uusiin polttoaineisiin ja niiden käyttöön.”

IMO:n (International Maritime Organization) tavoite päästä meriliikenteessä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä on EU:n tavoitteita pakottavampi. Se ohjaa varustamoja hankkimaan aluksia, jotka täyttävät uusimmat vaateet. Meriliikenteen luokitus- ja vakuutuslaitokset sekä rahoittajat edellyttävät uusilta aluksilta vähäpäästöisyyttä.

”Puolet laivojen rahoittajista on sitoutunut Poseidonperiaatteisiin eli merenkulkua määrittäviin ympäristökriteereihin. Rahoitus lopulta määrää, minkälaisia laivoja tehdään.”

Laivojen käyttövoimamurros on alkanut varsin samalla tavalla kuin sähköautoistuminen. Tilatuista aluksista on tällä hetkellä muutama prosentti vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä aluksia.

Kaksoispolttoainealusten osuus kasvaa kuitenkin vuosittain. Esimerkiksi metanolia käyttäviä aluksia tilattiin viime vuonna 138 ja LNG:tä ja raskasta polttoöljyä bunkkeria käyttäviä aluksia 130. Metanolia käyttävien alusten tilausmäärät kasvavat samalla kun LNG:n suosio laskee. Ammoniakin suosio on vielä pientä 11:llä tilatulla aluksella.

”Olemme muutoskäyrän alkuvaiheessa. Muutos on samanlainen kuin rikkidirektiivin kanssa. Ensin niitä vastustettiin. Siirtymä oli kymmenen vuotta. Nyt muutos voi olla paljon nopeampi”, Tapaninen uskoo.

Hän muistuttaa koko alan mahdollisuudesta siirtyä vähäpäästöisempään maailmaan.

”Merikuljetukset ovat poskettoman halpoja. Logistiikkaketjujen kustannuksia voidaan kasvattaa merkittävästi. Kun koko markkina siirtyy, kustannukset nousevat kaikilla. Halpoihin merikuljetuksiin ei ole enää paluuta.”

CMA CGM MERMAID ENSIMMÄINEN LUOKASSAAN

Konttivarustamo

CMA CGM on tilannut kymmenen uutta 2000 TEU:n konttialusta, jotka käyttävät polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG). Alusten uusi energiatehokkuutta parantava suunnittelu vähentää niiden hiilidioksidipäästöjä jopa 20 %. Uudet alukset sijoitetaan asteittain Välimerelle ja Pohjois-Eurooppaan lyhyiden matkojen tavarakuljetuksia varten, mikä helpottaa siirtymistä maanteiltä meriliikenteeseen. Sarjan ensimmäinen alus, CMA CGM Mermaid, saapui ensikäynnilleen HaminaKotkan satamaan 19.4.2024.

KISA KOHTI PAREMPAA TYÖTURVALLISUUTTA

Steveco-konsernissa lanseerattiin vuodelle 2024 turvallisuuskilpailu. Helsingin ja Kotkan konttioperoinnissa, Hietasessa, Satamatekniikalla ja Stermillä pyritään työskentelemään mahdollisimman pitkiä aikoja ilman työtapaturmia ja törmäyksiä.

Tavoiteltava määrä tapaturmattomia päiviä on suhteutettu yksikön kokoon ja lähtötilanteen turvallisuustasoon. Vauriopuolella jokainen yksikkö tavoittelee 30 päivää ilman vaurioita aiheuttaneita törmäyksiä. Kun yksikkö pääsee tavoitteeseensa, voittaa se virkistysrahastoonsa 10 eur x yksikön henkilömäärä. Kotkan konttiterminaali saavutti vaaditut 30 päivää ilman törmäyksiä 1.3. ja pääsi ensimmäisenä laskemaan voittorahoja. Samoin myös Sterm ja Hietanen ovat

Uudet alukset ovat osa CMA CGM:n aluskaluston uudistamisohjelmaa, joka tukee konsernin tavoitetta olla täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2028 mennessä 620 laivan laivastosta 120 on vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla varustettuja laivoja. Varustamo on investoinut uudistukseen 15 miljardia dollaria. Uudistusohjelma on varustamolle äärimmäisen tärkeä, ja sen asettamat tavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin toimialan nykyinen lainsäädäntö edellyttää.

saavuttaneet törmäyksettömän jakson.

“Jokainen työtapaturma on liikaa, koska silloin jollekin työkaverille on sattunut jotain ikävää. Kaikki, mitä voimme tehdä tapaturmien vähentämiseksi, vie meitä kohti turvallisempaa työympäristöä. Konsernin turvallisuuskehityksen eteen tehdään paljon toimia, toivotaan että ne tuottavat positiivista tulosta”, kertoo konttioperoinnin yksikönjohtaja Tapani Tolonen. “Vauriopuolella kustannukset voivat olla merkittäviä, ja vaurioiden vähennyksellä on suora vaikutus taloudelliseen tulokseemme. Lisäksi vaurioitunut kalusto on mahdollisesti pois operatiivisesta työstä pitkäänkin. Toivon, että kisa innostaa meitä kaikkia kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen joka päivä.”

Hei innokkaat valokuvaajat!

Stevecolla valmistaudutaan jo ensi vuoteen suunnittelemalla vuoden 2025 seinäkalenteria. Perinteisesti Stevecon kalenterissa on ollut kuvia satamista, luonnosta ja jopa henkilökunnan lemmikeistä. Tällä kertaa haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden osallistua kalenterin luomiseen. Valitse itsellesi merkityksellinen paikka, olipa se sitten paikallinen maisema, historiallinen nähtävyys tai muu henkilökohtainen suosikkisi. Toivomme kuvia eri vuodenajoilta. Kuvan voi ottaa myös kännykkäkameralla, mutta varmista, että se on kooltaan painokelpoinen ja mieluiten vaakakuva.

Lähetä kuvasi 31.7.2024 mennessä osoitteeseen eija.suntio@steveco.fi. Kerro lyhyesti, miksi valitsit juuri tämän kuvaaiheen. Kalenteriin valituissa kuvissa mainitaan kuvauspaikka tai -kohde, nimesi ja edustamasi yrityksen nimi. Kaikki kuvia lähettäneet saavat pienen kiitoslahjan ja valmiin kalenterin. Hyviä kuvaushetkiä!

YHTEISTYÖLLÄ PÄÄSTÖVÄHENNYKSIIN

Helsingin satama tähtää hiilineutraaliksi toimintaympäristöksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoite saavutetaan yhteistyöllä ja sopivin kokoisin askelein.

Helsingin sataman rahtiliiketoiminnan johtaja Vesa Marttinen on nähnyt uransa aikana kestävyysteemojen kehityskaaren1990-luvulta tähän päivään.

“1990-luvulla fokuksessa olivat erityisesti typpipäästöt ja Itämeren tila. Tänä päivänä keskiössä ovat tietysti kasvihuonekaasupäästöt, joissa merenkululla on globaalisti merkittävä rooli”, Marttinen tiivistää.

Samalla kun ympäristöhaasteet ovat kasvaneet, myös tarkastelukulmaksi on muodostunut kokonaisuuksien hallinta. “Kun aikaisemmin merenkulkua, satamatoimintaa ja inland-toimintoja tarkasteltiin erillisinä osina, tänä päivänä päästöjen vähentämisen näkökulmasta keskiössä on koko ketju.”

SÄHKÖÄ, HVO:TA SEKÄ AJAN JA ENERGIAN OPTIMOINTIA

Vuoteen 2030 mennessä Helsingin sataman tavoitteena on muun muassa aluspäästöjen vähentäminen 25 prosentilla, raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen 60 prosentilla ja satama-alueiden työkoneiden päästöjen vähentäminen 60 prosentilla.

Lisäksi Helsingin sataman sisäinen toiminta tulisi olla hiilineutraalia jo vuoteen 2025 mennessä.

”Olemme käytettävän sähkön ja lämmön osalta hyvin aikataulussa ja saavutamme asetetun tavoitteen”, Marttinen kertoo.

Työkoneiden päästövähennysten osalta ratkaisut ovat pitkälti sähkö ja uusiutuvat polttoaineet kuten HVO. Myöhemmin isoa roolia näyttelee varmasti myös vety.

Raskaan liikenteen osalta tavoite on optimoida ajankäyttöä – käytännössä kuljetuskalusto viettää mahdollisimman vähän aikaa satamassa. Optimointi koskee myös satama-alueen työkoneita.

“On tärkeää, ettei puhuta pelkästään pitkistä vedoista ja niiden täyttöasteista, vaan myös päivittäisen tekemisen käyttöasteista”, Marttinen sanoo

“Yhtä hopealuotia ei ole tarjolla. Kaikkien toimintojen pitää tehdä ratkaisuja, ja niitä pitää tehdä sekä ylä- että ruohonjuuritasolla.”

SAMASSA VENEESSÄ

Satamatoiminta on luontaisesti ekosysteemitoimintaa, mikä tuo omat haasteensa esimerkiksi päästöjen laskemiseen ja niiden vähentämiseen. Toisaalta se tarkoittaa

Teksti: Annukka Ollitervo Kuva: Steveco

myös yhteisiä resursseja ja potentiaalia.

“Kun kokonaisuus muodostuu monesta eri osasta ja toimijasta, on tärkeää löytää yhteinen tavoite ja keinot niihin pääsemiseksi. Meidän pitää pystyä yhdessä sopimaan, miten paljon kukin on valmis sovittamaan omaa aikaisempaa liiketoimintamallia uuteen ajatteluun sopivaksi”, Marttinen kuvailee.

Tuloksiin pääsemisen kannalta tärkeintä on kaikkien osapuolten – sataman, satamaoperaattorin ja lastinantajan – pitkäjänteinen sitoutuminen.

“Ei riitä, että yksi tekee. Jotta onnistumme, kaikkia tarvitaan”, Marttinen tähdentää.

“Juuri siksi yhdessä tekeminen on mielettömän tärkeää.”

Sitoutuminen, kuten kaikki business, lähtee luottamuksesta.

“Ja jotta se olisi kestävällä pohjalla, jokaisen osapuolen pitää saada siitä hyötyä ja arvoa. Sekä ympäris-

tölle että elinkeinon harjoittajalle pitää syntyä taloudellisia etuja. Silloin kun molemmat kulmat toteutuvat, olemme oikean ratkaisun äärellä.”

PILOTOINNIT MADALTAVAT

KYNNYSTÄ MUUTOKSEEN

Vaikka päästövähennyksillä on kiire, muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi tarvitaan pieniä askeleita – erilaisia pilotteja – joilla kokeillaan uusien ratkaisujen toimivuutta.

“Niillä me osoitamme itsellemme ja toisillemme, että muutos on mahdollista – ettei se niin vaikeaa ollutkaan tai vaatinut ihan kohtuuttomasti resursseja”, Marttinen antaa esimerkin.

”Meidän roolimme voisi olla kehittää infraa siihen suuntaan, että eri vaihtoehtojen käyttöönotossa olisi matala kynnys. Olla se ramppi,

jolla kynnyksen ylittäminen meidän kumppaneillemme olisi mahdollisimman vaivatonta”, Marttinen pohtii. ”Infraa tarvitaan, jotta ratkaisut voidaan skaalata Helsingin sataman alueella. Skaalautuminen on se, millä muutos lopulta mahdollistetaan.”

Monesti on hyvä olla täydellinen suunnitelma, mutta täydellisyyttä ei kannata tavoitella jatkuvasti.

“Tärkeintä on, että meillä on suunnitelmat, kyvykkyys ja ne toimijat, joiden kanssa onnistumme. Tavoitteiden asettaminen itsellemme saa meidät tekemään töitä oikeaan suuntaan ja valitsemaan ratkaisuja, jotka vievät meitä päämäärää kohti.”

Ei riitä, että yksi tekee. Jotta onnistumme, kaikkia tarvitaan.”

– Vesa Marttinen

STEVECO HOITAA IKH:N TUONTITULLAUKSIA

IKH hallitsee teknisen alan tuotteiden maahantuonnin ja kaupan viimeistä piirtoa myöten. Yrityksellä on yli 50 000 tuotetta työpukeutumiseen, suojaukseen, urakointiin, työkoneisiin… Jo yksin näin monen tuoterivin hallinnointi on kova urakka, logistiikasta puhumattakaan.

Toimistopäällikkö Anne

Kenola IKH:sta kertoo, että myynti Suomen markkinoille tapahtuu pääosin IKHjälleenmyyjäverkoston kautta, joka kattaa koko Suomen lähes 120 yrittäjävetoisen myymälän voimin. ”Lisäksi meillä on 14 omaa IKHmyymälää”, hän kertoo.

Tavara saadaan virtaamaan osaavan kumppaniverkoston avulla. Stevecon ja IKH:n yhteistyö on jatkunut jo liki 10 vuotta – ja tiivistyy ja syvenee edelleen.

Tällä hetkellä ykkösprioriteetti on Turkista tulevat varaosat ja tarvikkeet.

”Steveco tekee meidän lukuun tuontihuolintaa näille Turkin tuontierille”, kertoo Kenola.

Varaosamaailma on yllättävänkin runsas. Kenolan mukaan tuontihuolinnan piiriin kuuluu satoja eri nimikkeitä, koska erilaisia varaosia eri valmistajilta on vain niin paljon.

”Tuotekoodeja on mieletön määrä”, hän nauraa.

OMA LUOTTOPAKKI KOTKASSA

IKH:lla on turkkilainen kuljetuskumppani, joka tuo lähetykset kuorma-autoilla Euroopan halki, aina Vuosaaren satamaan asti.

Suomessa lastista ottaa kopin Stevecon Heli Korhonen, joka hoitaa tuontitullauksen yleensä Kotkasta käsin.

”TUONTIHUOLINNAN PIIRIIN KUULUU SATOJA ERI NIMIKKEITÄ, KOSKA ERILAISIA

VARAOSIA ERI

VALMISTAJILTA ON VAIN NIIN PALJON.”

– Anne Kenola, toimistopäällikkö,IKH

”Kun auto saapuu Vuosaareen, saan siitä tiedon Gatehousesta Stevecon toimipisteestä tai tietyissä tapauksissa kollegaltani, joka hoitaa auton lastien avisoinnin ja pääsen viimeistelemään tuontitullauksen”, Korhonen kuvailee.

”Saan paperit jo ennakkoon kuljetusliikkeeltä ja tarvittaessa Annelta, jotta tullausta voi käydä valmistelemaan. Kun auto saapuu, se pääsee rivakammin eteenpäin, kun edessä on vain tullauksen viimeistely.”

Kuljettaja jättää dokumentit Stevecon Vuosaaren toimistolle, tai varastolle, jos kyseessä ei ole suora toimitus. Tuontihuolinta tullauksineen hoituu kätevästi sähköisesti, kertoo Korhonen, joka on tehnyt IKH:n tuontitullauksia vuodesta 2018.

Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: IKH

PAPERISODAN VOITTAJAKSI

Anne Kenola katsoo, että IKH:lle on ollut mielekästä tilata koko tulliselvityspalvelu Stevecolta. ”Nämä tuontikeikat ja esimerkiksi nimikkeiden tariffointi on hyvä jättää ammattilaisille”, hän toteaa.

Joskus koko auto on IKH:n tilaama, joskus vain osa kuormasta. ”Kun kaikilla tuotteilla on oma tullinimike, työ voi olla aikaa vievää, jos saapuvissa erissä on paljon eri tuotteita”, myöntää Heli Korhonen. Tullinimikkeen lisäksi myös esimerkiksi paino ja kolliluku kirjataan tullausohjelmaan. Kun kaikki on onnistuneesti kirjattu, pääsevät kuskit jatkamaan matkaa Kauhajoelle.

Silloin tällöin tarvitaan väliva-

rastointia. ”Joskus erä varastoidaan hetkeksi, eli tehdään välipurku ennen kuin matka jatkuu”, kuvailee Korhonen.

VIESTINTÄ PELAA, KAIKKI PELAA!

Aina välillä vastaan tulee kierrepalloja ja Korhonen saa visaisemman pähkinän purtavakseen. ”Joskus esimerkiksi painot tai kollit ei täsmää tullaukseen käytettävien dokumenttien kanssa ja asiaa pitää selvittää. Kun ottaa yhteyden Anneen Kauhajoelle, niin saa vastaukset kaikkiin kysymyksiin tosi nopeasti ja päästään eteenpäin”, Korhonen toteaa.

Anne Kenola on samoilla linjoilla: tiivis yhteydenpito on koko jutun ankkuri – ja se on toiminut hyvin

alusta asti. Kenola ja Korhonen ovat yhtä mieltä siitä, että isommilta ongelmilta on vältytty juuri siksi, että kynnys ottaa yhteyttä on tarkoituksella pidetty matalana: Kärpäsestä ei tule härkästä, kun asioihin puututaan rivakasti heti kun jotain ilmenee.

”Me tiedämme, että Heli hoitaa meidän keikat aina hyvin”, Kenola kehaisee.

Steveco-yhteistyö on IKH:n isossa logistiikkapalapelissä tavallaan erikoistapaus. ”Yleensä meillä on kuljetus, huolintapalvelu ja tullaus samassa paketissa. Tässä Turkin tapauksessa on kehitetty erilainen menettelytapa, joka sekin toimii erittäin mallikkaasti”, Kenola toteaa.

IKH taitaa työmaiden tekniikan

IKH on teknisen alan tuotteiden maahantuonnin ja kaupan vahva valtakunnallinen toimija. Yrityksen asiakkaita ovat sekä teknisen alan yritykset, kuten rakennus- ja kiinteistöhuolto-, maatalous- koneurakointiyritykset, että kuluttaja-asiakkaat. IKH:n toimisto ja logistiikkakeskus sijaitsevat Kauhajoella, EteläPohjanmaalla.

IKH:lla on yli 50 000 tuotetta muun muassa työpukeutumiseen, suojaukseen, urakointiin ja työkoneisiin. Yrityksen laaja myymäläverkosto ja verkkokauppa takaavat, että tuotteet ovat helposti saatavilla.

Myynti Suomen markkinoille tapahtuu pääosin IKH-jälleenmyyjäverkoston kautta – joka kattaa koko Suomen lähes 120 yrittäjävetoisen myymälän vahvuudella – sekä 14 oman IKH-suurmyymälän kautta. Myymälät palvelevat laajaa asiakaskuntaa harrastajista ammattilaisiin. Kasvussa olevaa vientikauppaa yritys tekee Viroon ja Ruotsiin sekä muihin pohjoismaihin.

IKH:n omistaa irlantilainen Grafron Group. IKHkonsernin liikevaihto vuonna 2022 oli 168 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee 430 henkilöä.

Satamat palvelevat monissa rooleissa koko Suomea

Suomen Satamat ry:n tuore toimitusjohtaja Piia Karjalainen muistuttaa, että kilpailukykyiset ja toimivat satamat vahvistavat koko Suomen taloutta ja saavutettavuutta.

Satamat ovat uuden ajan kynnyksellä. Ne palvelevat monissa rooleissa Suomen ulkomaankauppaa, turvaavat huoltovarmuutta sekä tukevat koko yhteiskunnan puhdasta siirtymää. Energiamurros korostuu koko satama-alalla lähivuosien aikana. On investoitava uuteen teknologiaan ja varauduttava tarjoamaan nykyistä laajempaa polttoaineiden ja energiamuotojen valikoimaa.

Muna-kana-ilmiö – tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen – on arkeamme vielä kauan. Koko yhteiskunnan puhtaassa siirtymässä hyvästä esimerkistä käyvät merituulipuistohankkeet, joissa vaaditaan satamien osaamista projektitoimituksineen.

Satamat seuraavat tiiviisti geopolitiikan muutosta nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa. Itämeri, Mustameri, Välimeri ja Punainen meri –kaikilla näillä alueilla on käynnissä kriisejä tai häiriöitä, jotka vaikuttavat globaaliin logistiikkaan. Satamat ovat panostaneet omaehtoisesti voimakkaasti resilienssinsä kasvattamiseen. Viranomaisten kanssa tehdään varautumisessa vahvaa yhteistyötä ja valmistaudutaan Nato-jäsenyyden myötä uusiin kumppanuuksiin. Kaikkinensa häiriöiden kestävyys korostuu nyt sekä kansallisessa että Euroopan unionin politiikassa. EU:ssa keskustelu pyörii unionin strategisen autonomian ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa. Huoli ulkomaisten

investointien ja taloudellisen määräysvallan kohdistumisesta kriittiseen infraan muun muassa satamissa on kasvanut.

Satamat seuraavat tiiviisti geopolitiikan muutosta nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa.

Keskeinen osa työsarkaa on kilpailukyvystä ja saavutettavuudesta huolehtiminen. Olemme kaikki samaa mieltä päästövähennysten välttämättömyydestä, mutta emme voi sulkea silmiämme niiden kustannusvaikutuksista. Kustannuksia syntyy esimerkiksi polttoaineiden hinnan noususta, päästökaupasta ja investointitarpeesta. Suomi on käytännössä saari, jolle meriliikenteen asema on korostunut. Meriliikenteen kustannustaakkaa olisi mahdollista helpottaa poistamalla väylämaksut kokonaan, mutta yhtä lailla tärkeää on pitää huolta ympärivuotisista yhteyksistä riittävällä jäänmurtokapasiteetilla. Olisi tärkeää edetä epävarmasta taloustilanteesta huolimatta tulevissa investoinneissa, joilla vähennetään liikenteen päästöjä. Tähän tarvitaan myös julkista tukea erityisesti EU-tasolla.

Vaikka geopolitiikka ja maailmantalous tekevät tulevaisuuden kuvasta sumuisen, satamamme pärjäävät hienosti osaamisensa ja asenteensa ansiosta. Investointihalukkuus on kunnossa, ja tahto palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla on vahva.

PIIA KARJALAINEN

Toimitusjohtaja

Suomen Satamat ry

TOIMIVA SYÖTTÖLIIKENNEKONSEPTI ANKKUROI ARKITTAMON LOGISTIIKAN

Teksti: Sami Anteroinen Kuva: MM Kotkamills

MM Kotkamillsin uusi arkittamo on täydessä työn touhussa. Ensimmäinen arkkileikkuri starttasi maaliskuussa ja toinen huhtikuun puolivälissä, kertoo logistiikkapäällikkö Juha Ottelin.

MM Kotkamills investoi noin 30 miljoonaa euroa MM Kotkamillsin tehtaalle rakennettuihin kahteen huipputekniikalla varustettuun arkkileikkuriin ja niihin liittyviin automatisoituihin oheistoimintoihin. Investoinnin tavoitteena on

vahvistaa MM Kotkamillsin asemaa kartonkiarkkien toimittajana Euroopan kartonkimarkkinoilla pakkausteollisuuden tarpeiden kasvaessa.

Investointipäätös arkittamosta tehtiin noin puolitoista vuotta sitten, koska MM Kotkamillsiltä puuttui oma

INFO

MM GROUP -KONSERNI

Euroopan johtava kartongin ja kartonkipakkausten valmistaja valikoimaan kuuluvat myös erikoislaminaattipaperit ja päällystämättömät hienopaperit

edistää vastuullisuutta innovatiivisilla, kierrätettävillä pakkaus- ja paperituotteilla, jotka on valmistettu uusiutuvista kuitupohjaisista raaka-aineista itävaltalaisen konsernin liikevaihto on n. 3,5 miljardia euroa; työllistää n. 12 800 henkilöä

MM Kotkamillsin Kotkan tehtaan tuotteita ovat mm. elintarvikekäyttöön soveltuvat ALASKA®kuluttajapakkauskartongit ja erikoislaminaattipaperi Absorbex®

arkittamo: tavaraa oli toki ennenkin toimitettu asiakkaalle toiveiden mukaan arkitettuna, mutta tämä oli tehty alihankkijoiden toimesta.

”Halusimme alkaa tehdä arkitusta itse, koska se tarjosi mahdollisuuksia säästää paitsi itse toiminnan kustannuksissa myös esimerkiksi logistiikkakuluissa”, toteaa Juha Ottelin.

Lisäksi arkittamossa syntyvä leikkuuhukka saadaan nyt talteen: ”Hukka jää meille käyttöön raakaaineeksi.”

VAHVA PELILIIKE PETAA HUOMISTA

Arkittamon rakentaminen edistyi onnellisten tähtien alla: työt alkoivat helmikuussa 2023 ja harjannostajaisia juhlittiin kesällä 2023. Tuotantoa aloiteltiin alkuvuodesta 2024 ja nyt kumpikin arkkileikkuri on jo täydessä vauhdissa.

”Sujuvasti olemme päässeet liikkeelle”, vahvistaa Ottelin. Investointi toi Kotkaan noin 30 uutta työpaikkaa.

Ottelin kuvaa uutta arkittamoa peliliikkeeksi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. ”Emme vieläkään ole omavaraisia arkkien tuotannon suhteen, mutta tämä on silti tärkeä strateginen investointi meille.”

Steveco vastaa syöttöliikenteestä tehtaan ja varaston välillä, eli tehtaalta suoraan Stevecon terminaaleihin Hietaseen ja Mussalon terminaalivarastoon.

”Meillä on yhdessä räätälöity ratkaisu, joka palvelee arkittamoa mahdollisimman hyvin”, toteaa Stevecon huolintapäällikkö Tuomas Tiainen.

Tämä tarkoittaa, että rullat ja arkit saadaan suoraan hihnalta Stevecon omaan syöttöliikenneautoon, joka vie ne eteenpäin Hietaseen tai Mussaloon.

”Syöttöliikenneautossa on automaattisidonta, mikä säästää aikaa ja vaivaa”, Tiainen kertoo. Arkkiajo poikkeaa rulla-ajosta jonkin verran: koska arkki on tyypillisesti lopputuote, on arkkeja kohdeltava varovaisemmin kuin raakarullia.

VÄLTÄ ALI- JA YLIKAPASITEETTI!

Arkittamossa ei ole omaa varsinaista varastointia, vaan neljä traileriä, joita käytetään ”lastausastioina”, ennen kuin tavara saadaan syöttöautoon. ”Tässä on haettu optimointia ja vältetty ylikapasiteettia. Neljä traileriä ja yksi auto vaikuttaisi olevan hyvä hyötysuhde”, toteaa Juha Ottelin.

Logistiikka ei saa teollisessa toiminnassa sanottavasti yskiä, tai hinta on tuntuva. Ottelin on hyvillä mielin siitä, että arkittamon logistiikkaa hoitaa vanha luottopakki Steveco.

”Meillä on hyvä ja pitkä yhteistyö takana ja suunnitelmat ja sopimukset tehty myös vastaisuuden varalle”, kiittelee Ottelin ja lisää, että Stevecon osaamisen lisäksi myös kalusto on suunniteltu fiksusti toimintaa sujuvoittamaan.

”MEILLÄ ON YHDESSÄ RÄÄTÄLÖITY RATKAISU, JOKA PALVELEE

ARKITTAMOA MAHDOLLISIMMAN

HYVIN.”

– Tuomas Tiainen, huolintapäällikkö,Steveco

KAIKKI KANAVAT AUKI

Tuomas Tiainen katsoo, että menestyksekkään yhteispelin takana on tehokas viestintä kentällä:

”Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua, jotta homma saadaan toimimaan. Tässä olemme onnistuneet mielestäni hyvin”, Tiainen arvioi.

Ottelin huomauttaa, että Steveco tarjosi apuaan myös silloin, kun tilasta tuli taannoin pulaa:

”Saimme Stevecolta Mussalosta lisätilaa käyttöömme, kun tarvitsimme terminaalitilaa”, Ottelin kertoo ja lisää, että joustavuus on kullanarvoinen ominaisuus alihankkijassa.

”Steveco tuntee meidän liiketoimintamme hyvin ja on aina nopeasti tukena, kun tarvitaan.”

KAIKKI SATAMATEHTÄVÄT TUTTUJA TYÖURAN VARRELTA

Teksti: Kirsi Riipinen Kuva: Johannes Wiehn

Stevecon uusi terminaalipäällikkö Fabrizio Ferrara on oppinut käyttämään sataman kaikkia muita koneita paitsi pukkinostureita. Ahtaajana hankittu kokemus hyödyttää myös nykyistä työtä.

Logistiikkainsinööri Fabrizio Ferrara aloitti Stevecon terminaalipäällikkönä Mussalon konttiterminaalissa tammikuun lopussa. Satama ja satamassa tehtävät työt olivat hänelle entuudestaan tuttuja, sillä hän on ollut töissä satamassa lähes koko työuransa.

Ferrara kertoo olevansa tavattoman motivoitunut ja sitoutunut uuteen tehtäväänsä.

“Satama kiinnostaa minua jo omana alanaan. Työ satamassa on ainutlaatuista, erilaista kuin missään muualla.”

Hän on mielissään myös työnantajastaan. Stevecoa arvostetaan hänen mielestään alalla paljon. On hyvin tiedossa, että yritys pitää huolta henkilöstöstään ja kannustaa kehittymään.

“Olen itse tästä hyvä esimerkki, sillä sain kannustusta ja apua insinööriopinnoissani tosi paljon.”

Ferraran ura käy todellakin malliesimerkistä ammatillisesta etenemisestä. Hän aloitti lukion ja armeijan jälkeen, ABC-kortin saatuaan, kuljettamaan rekkaa, ja sen jälkeen vuorossa olivat ensin tilapäisen ja sitten vakinaisen ahtaajan työt Stevecolla Mussalossa. Niitä seurasivat työt Vuosaaren satamassa sekä Stevecon tytäryhtiössä Saimaa Terminalsissa Haminassa.

Hän opiskeli töiden ohessa logistiikkainsinööriksi, eteni työnjohtotehtäviin ja siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Mussaloon tytäryhtiön puolelta.

“Nyt tuntuu siltä, että palasin kotiin, sinne, mistä kaikki alkoi”, Ferrara kuvailee.

Vuosien aikana tutuiksi ovat tulleet ”kaikki muut koneet paitsi pukkinosturit” ja suurin piirtein kaikki satamatehtävät.

TYÖTURVALLISUUS TÄRKEÄ OSA TEHTÄVÄÄ

Stevecolla terminaalipäälliköt toimivat myös työturvallisuuspäällikkönä. Ferraralle tehtävä on tärkeä, sillä hänelle työturvallisuuden ja henkilöstön tyytyväisyyden parantaminen ovat keskeisiä.

“Työturvallisuus korostuu satamassa, kun työympäristöön kuuluvat painavat taakat ja isot koneet. Henkilöstö on säiden armoilla, kun talvella pakkasta on välillä 25 astetta. Silloin ei voida enää sanoa, että sää on pelkkä pukeutumiskysymys. Satamatöissä tarvitaan luonnetta.”

Turvallisuuden lisäksi terminaalipäällikkö haluaa varmistaa, että hommat toimivat. Se tarkoittaa lukuisia eri tehtäviä, mutta niiden vaihtelu on yksi työn hyviä puolia.

Ferrara kertoo, että ihmisten kanssa toimiminen on hänelle luontevaa. Hän kiertää mielellään satamassa ja kuuntelee asiakkaiden ja henkilöstön kuulumisia. Hän tietää kokemuksesta, että parhaat ehdotukset kuulee siltä, joka tekee töitä käytännössä.

Etäpäiviä uusi terminaalipäällikkö ei käytännössä pidä. Aamulla tuntuu hyvältä tulla töihin.

“Kokoonnumme aamuisin oman tiimin kanssa ja katsomme päivän tilanteen. Tiimi on tavattoman ammattitaitoinen, kokemusta on paljon. Kaikki haluavat tehdä työnsä hyvin. Heistä näkee ja kuulee, että he ovat henkeen ja vereen stevecolaisia.”

Kaiken lisäksi tiimiläiset ovat ottaneet uuden terminaalipäällikön ystävällisesti vastaan, joten joukkoon oli helppo sujahtaa.

”Turvallisuuden lisäksi terminaali päällikkö haluaa varmistaa, että hommat toimivat.”

Työssä häntä motivoivat onnistumiset, päivät, kun työt sujuvat ja asiakkaat kiittävät palautteessaan. Hyvältä tuntuu tosin myös silloin, kun eteen tulee arkisia ongelmia, mutta niihin löytyy porukalla toimiva ratkaisu.

PERHE JA HIKILIIKUNTA PALAUTTAVAT

Ferrara pyrkii pitämään työpäivät kurissa, sillä hän tietää, miten moneen asiaan palautuminen ja arjen tasapaino vaikuttavat. Perhe ja voimavarana erityisesti avovaimo ovat äärimmäisen tärkeät, mutta niin ovat myös hyvät yöunet ja liikunta.

Vapaa-aikaan kuuluu myös tyttöjen harrastuksiin kuljetuksia, sillä myös he liikkuvat aktiivisesti.

“Minulle kuljettajavuorot eivät ole minkäänlainen stressinaihe. On hienoa nähdä heidän intonsa liikkua ja sen jälkeen katsoa, miten hyvin iltapala maistuu.”

FABRIZIO FERRARA

Syntynyt Roomassa, muuttanut Suomeen 9-vuotiaana. Äiti on suomalainen, isän suku italialainen. Stevecon terminaalipäällikkö Mussalon konttiterminaalissa.

Koulutus Logistiikkainsinööri.

Ura Logistiikkatehtävissä heti armeijan jälkeen. Satamatöissä vuodesta 2007 alkaen Stevecolla sekä tytäryhtiössä Saimaa Terminalsilla. Työnjohtotehtävissä vuodesta 2018 alkaen.

Harrastukset Tennis, kuntosali, avantouinti

Perhe Uusperheessä avopuolison lisäksi kaksi omaa tytärtä, kaksi puolison tytärtä sekä koiranpentu.

Vientiä, tuontia, projekteja ja break bulk -toimituksia – Steveco on paljon muutakin kuin satamaoperaattori.

Räätälöimme logistiikkaratkaisut tarpeidesi mukaisesti. Varmistamme tuotteellesi nopean, luotettavan ja kustannustehokkaan toimituksen. Kauttamme saat kansainväliset ja kotimaiset meri-, maantie- ja rautatierahdit sekä niihin liittyvät huolintapalvelut. Kuljetuspalvelumme meriteitse ovat saatavilla kaikista Suomen satamista.

Ota yhteyttä – laaditaan paras ratkaisu juuri sinun tarpeisiisi.

MYYNTIJOHTAJA

Mia Brunila puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Sami Orimus puh. +358 44 2323 256 sami.orimus@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Päivi Nygren-Laitinen puh. +358 44 2323 562 paivi.nygren-laitinen@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Marko Tuokko puh. +358 44 2323 742 marko.tuokko@steveco.fi