Tampere haluaa olla lapsiystävällinen kunta

Tampere haluaa olla lapsiystävällinen kunta – viiden tavoitteen kehitysohjelma apuna

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tarkoituksena on auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja. Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen on tähän mennessä saanut 16 kuntaa. Kaikkiaan mallissa on mukana 47 kuntaa, joista yksi on Tampere.

TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVAT: LEEVI KARISALMI, ANTTI HIITIN KOTIALBUMI

Tampereella Lapsiystävällinen kunta malliin hakeutuminen on ollut osa Tampere junior kehitysohjelmaa. Vuonna 2020 aloitetun ohjelman tarkoitus on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointierojen kaventaminen Tampereen eri asuinalueilla. – Tampereella on tunnistettu olevan enemmän lapsiperheköyhyyttä verrattuna ympäryskuntiin. On myös huomattu, että huonoosaisuus kasautuu tietyille alueille. Ohjelman tarkoituksena on vähentää lasten ja nuorten eriarvoisuutta, kertoo vuodesta 2018 Tampereen sivistys ja kulttuurilautakunnassa toiminut Antti Hiitti.

Hiitti kertoo, että kehitysohjelman avulla on saatu tarpeellista tietoa päätöksentekoa varten. Hyvänä esimerkkinä ovat Tampereella kesinä 2021 ja 2022 toteutetut puistoruokailut, joihin saivat osallistua kaikki alle 16vuotiaat. Puistoruokailupaikkoja valittaessa tiedolla oli suuri merkitys. Mukaan valittiin alueita, joissa asuu keskimääräistä enemmän pienituloisia perheitä, ruokailuilla haluttiin tukea juuri heikommassa osassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointia.

Tavoitteena vähintään yksi turvallinen aikuinen ja tieto omista oikeuksista

Tampere on määritellyt viisi tavoitetta Lapsi ystävällinen kunta kehitystyölle. Yksi näistä on, että jokaisella lapsella on elämässään vähintään yksi turvallinen aikuinen. Kaupungin osalta tavoitetta voidaan tarkastella sen kautta, että päiväkodeissa ja kouluissa on riittävästi aikuisia. – Tampereella aikuisten riittävä määrä päiväkodeissa ja kouluissa on ollut tosi iso prioriteetti. Esimerkiksi Lauri Lylyn pormestarikaudella tehdyssä talouden tasapainotusohjelmassa ryhmäkokoihin ei koskettu, Antti Hiitti kertoo ja pitää tärkeänä, että ryhmäkokoihin ei kajota jatkossakaan.

Riittävän henkilöstömäärän lisäksi Hiitti pitää tärkeänä myös varhaiskasvatuksen hoitajien, opettajien ja muiden ammattilaisten saamaa koulutusta ja mahdollisuuksia kehittää itseään. – Kaupungin tärkein tehtävä on varata aikuisille aikaa kohdata lapset ja aikuisten ammattitaitoon pitää kuulua lasten kohtaaminen. Tärkeää on, että työnantaja haluaa tarjota henkilöstölleen koulutusta.

Lapsiystävällinen kunta mallin tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten tietoa omista oikeuksistaan. Antti Hiitti näkee, että Tampereella kuin myös Suomessa keskustelu lapsen oikeuksista on melko vähäistä. Yhtenä syynä tähän on varmasti se, että Suomessa lasten asema on huomattavasti parempi kuin maissa, joissa esimerkiksi lapsityövoiman käyttö on edelleen yleistä. Hän nostaa kuitenkin esille kysymyksen lasten ja nuorten oikeudesta lepoon.

ANTTI HIITTI

Englannin ja ruotsin lehtori Tampereen yliopiston normaalikoulussa SDP:n kaupunginvaltuutettu, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, kaupunginhallituksen varajäsen Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi alaasteikäistä tytärtä Harrastuksiin kuuluu lukeminen, penkkiurheilu ja juokseminen

Aleksanteri koulu Tampereella on osa vuonna 2017 toimintansa aloittanut Wivi Lönnin koulua. Wivi Lönn (1872– 1966) oli arkkitehti, jonka suunnittelemia rakennuksia voi ihastella Tampereella.

– Lapsetkin tarvitsevat lepoa myös harrastuksista ja muusta aikataulutetusta toiminnasta, jotta lapset saavat olla lapsia ja vapaasti leikkiä tai muuten viettää vapaaaikaa, hän toteaa.

Masseista mahiksiksi

Tampereella lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin ’’Masseista mahiksiksi’’ kampanja. Osallistuvaan budjetointiin on Tampereella varattu kaikkiaan 450 000 euroa. Antti Hiitin mielestä Tampereella osallistaminen on todellista ja ehdotuksia oikeasti halutaan kuunnella. Vaikka vaikuttamismahdollisuuksia onkin, löytyy kehitettävääkin. – Mielestäni iso kysymys on, että kun rakennetaan uusia kouluja tai päiväkoteja niin miten lapsen eli käyttäjän ääni kuuluu niissä? Suunnitteluprosesseissa voisi ottaa lapset ja henkilökunnan paremmin mukaan, hän pohtii.

Hiitti pitää erittäin tärkeänä, että lapsille ja nuorille annettaisiin mahdollisuus luoda positiivista kuvaa omasta tulevaisuudestaan. – On todistettu, että huonoosaisuus periytyy ja samalla voi periytyä myös kokemus siitä, että omalla äänellä tai ajatuksilla ei ole merkitystä.

Hänestä onkin tärkeää, että haasteellisille alueille annetaan niin sanottua positiivista erityiskohtelua, jotta kaikilla tamperelaisilla lapsille olisi samat mahdollisuudet osallistua. – Niillä alueilla, joissa lähtökohdat osallistumiseen ovat haastavat, tarvitaan enemmän työtä ja panostuksia siihen, itsekin opettajana toimiva Antti Hiitti kokee.

Tampereen Lapsiystävällinen kunta -kehitystyön tavoitteet:

 Varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tietoa omista oikeuksistaan  Varmistaa, että kaikkien lasten osallisuus toteutuu ja arvioi sitä  Kunnassa on selkeät ohjeet lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen  Varmistaa, että jokaisen lapsen elämässä on vähintään yksi turvallinen aikuinen  Lapsille suunnatuissa palveluissa ja kasvuympäristöissä ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä