Kysely tehtiin helmi-maaliskuussa 2019. Samaan aikaan käytiin julkisuudessa voimakasta keskustelua etenkin iäkkäiden palveluissa todetuista epäkohdista ja muun muassa henkilöstömitoituksesta. Kyselyn ajankohta on voinut vaikuttaa vastauksiin ja vastausaktiivisuuteen. Kysely on epäilemättä koettu vastaajajoukossa tärkeäksi. Tätä kuvaa sekä vastausaktiivisuus että kyselystä saatu yleinen palaute. Vastausaktiivisuutta kuvaa paitsi vastausten kokonaismäärä, myös se, että kyselyyn saatiin ensimmäisen vuorokauden aikana yli 1000 vastausta. Lisäksi avoimien vastausten perusteelliset argumentoinnit osoittavat tarvetta tuoda näkemyksiä esiin.
5.5. Vastaajakadon ja vastaajien ikäjakauman vaikutus tuloksiin Webropolin vastausten seuranta osoitti, että yli kolmasosa otokseen kuuluneista henkilöistä oli avannut kyselyn, viidesosa oli aloittanut vastaamisen, mutta vain hieman yli kymmenesosa oli vastannut kyselyyn. Kysely oli laaja-alainen ja pitkä ja on ilmeistä, että sekä sen pituus että laajuus ovat vaikuttaneet vastausaktiivisuuteen. Kyselyssä tarjottiin lähes jokaisen kysymyksen jälkeen mahdollisuutta tallentaa keskeneräinen vastaus ja jatkaa myöhemmin, mutta tallentamisen onnistumisesta ja vastaamisen jatkamisesta tuli tietoon ongelmia. Vastaajilta tuli kyselyitä tallentamisesta, ja välitallentamisen ohjetta tarkennettiin. Vastaajakadolla voi olla vaikutusta tuloksiin, mutta vaikutusta on vaikea arvioida turvallisuusnäkemysten osalta. Sen sijaan vastaajaryhmien osalta näkyy kaksi aliedustettua ryhmää. Yhtäältä vastaajien ja SuPerin jäsenkunnan ikäjakauman perusteella on ilmeistä, että eniten vastaajakatoa on ollut ikäluokissa 27-45 vuotiaat. Toinen selkeästi aliedustettu joukko on muunkieliset vastaajat. Heidän osuutensa on alhainen verrattuna vieraskieliseen väestöön sekä muunkielisten lähihoitajien määrään. Aliedustusta voi selittää se, että kysely oli kielellisesti haastava. Kysely on voinut turvallisuuskysymysten osalta olla jo suomenkielisille ja ruotsinkielisille lähihoita-
180
