5.4. Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys

sallittuna tekona”. Muistiliiton mukaan ovia ei voida lukita säännönmukaisesti joka ilta. Lisäksi Muistiliitto kaipaa lainsäädäntöä ja materiaalia asiasta. (Valkeajoki 2019a; Valkeajoki 2019b; katso Ojala 2019b, 113)

Kyselyn tulosten kykyä kuvata kokonaistilannetta voidaan arvioida useasta näkökulmasta. Alla asiaa on arvioitu vastaajamäärän, vastaajien edustavuuden, tulosten kestävyyden, yleistettävyyden, kyselymenetelmän käyttökelpoisuuden ja muun muassa kyselyn ajankohdan osalta.

Kyselyn vastaajamäärä 3430 riittää hyvin tulosten ristiintaulukointiin ja arviointiin useiden eri muuttujien näkökulmasta. Lisäksi vastaajat näyttäisivät edustavan SuPerin jäsenkuntaa hyvin. Vastaajien sukupuoli- ja koulutusjakauma vastaajat SuPerin jäsenkuntaa. Ikäjakauma poikkeaa jossain määrin jäsenkunnasta. Sen vaikutusta tuloksiin ei voida arvioida. Iän vaikutuksesta muun muassa riskien tunnistamiseen ja asiakkaasta kannettuun huoleen olisi tarkoituksenmukaista tehdä erillinen analyysi.

Kyselyn tulosten kestävyyttä on arvioitu kahdella tavalla. Yhtäältä samansuuntaisten kysymysten tuloksia on verrattu toisiinsa. Vertailun perusteella vastausten on havaittu tukevan toisiaan. Esimerkiksi strukturoitujen kysymysten valmiit vaihtoehdot ja avointen kysymysten tuoma lisätieto asiakasturvallisuudesta olivat hyvin samansuuntaiset. Yksittäisten muuttujien osalta keskenään käänteiseksi muokatuissa väittämissä on tuloksissa todettu voimakas negatiivinen korrelaatio. Kun asteikko on käänteinen, on korrelaatio luonnollisesti negatiivinen ja vahvistaa tulosten samansuuntaisuuden.

Tulosten kestävyyttä arvioitaessa ainoana selkeänä poikkeuksena oli asiakasturvallisuuden yhteydessä kysytty vastaajan näkemys turvallisuuskehityksestä. Kun sen tuloksia verrataan myöhemmin kyselyssä esitettyyn väittämään työn kuormittavuuden kehityksestä, on vastauksissa selkeä ero. Ero on tutkimuksellisesti mielenkiintoinen ja eron syitä on tarkoituksenmukaista pohtia joko vuorovaikutuksessa SuPerin ja sen jäsenkunnan kanssa tai erillisessä artikkelissa.

Vertailuun sopivien kysymysten lisäksi tulosten kestävyyttä on arvioitu vertailevilla artikkeleilla sekä artikkeleiden sisällä vertailevilla satunnaisotoksilla. Esimerkkinä tästä on asiakkaan liikkumisen rajoittamista ja sisälle lukitsemista sekä poistumisturvallisuutta ja näiden keskinäistä yhteyttä arvioineet artikkelit. Artikkelia varten tehdyn vertailun tulosten perusteella ensimmäisten ja viimeisten vastaajien näkemysten välillä ei ollut merkittävää eroa. Lisäksi joitakin muuttujia on ristiintaulukoitu vastaajien iän perusteella ja yksittäisissä tuloksissa on havaittu eroja, jotka on raportoitu.

Kysely tehtiin SuPerin jäsenistölle. Ammattijärjestön jäsenten ja samaa työtä tekevien ei-jäsenten näkemysten mahdollisia eroja ei voida aineistosta arvioida. Kohderyhmänä ammattijärjestöjen tai muun järjestön jäsenkuntaa on kuitenkin käytetty vastaajaryhmänä turvallisuustutkimuksissa, tieteellisissä artikkeleissa ja väitöskirjoissa useilla toimialoilla (katso esim. Tulonen 2010, 36).

Kysely tehtiin Webropol-kyselynä. Vastaajilla oli käytettävissään vain sähköinen vastausmahdollisuus. Sähköinen vastausmahdollisuus voi rajata vastaajien joukosta henkilöt, joilla on niukat tietotekniikkataidot. Kyselystä saatiin myös laitekohtaista palautetta. Palauutteen perusteella etenkin monivalintatehtävät ovat olleet pieneltä näytöltä vaikeasti hahmotettavissa. Näkökulma tulee ottaa huomioon kyselyissä.

Kyselyn poikkeuksellinen pituus tunnistettiin jo etukäteen mahdolliseksi vastaajamäärää alentavaksi tekijäksi. Vastaajakatoa pyrittiin vähentämään sisällyttämällä kyselyyn mahdollisuus tallentaa keskeneräinen kysely ja jatkaa sitä myöhemmin. Tämä ei kuitenkaan kaikkien vastaajien osalta onnistunut, ja kyselyn pituus on epäilemättä karsinut vastausaktiivisuutta.

Yleistettävyyden pohdinnassa merkittävä tekijä on vastaajamäärän koko. Koska aineisto perustuu 3430 vastaukseen, sen voi arvioida edustavan hyvin SuPerin jäsenkuntaa. Toisaalta tutkimuksen tuloksia arvioitaessa tulee aina ottaa huomioon myös kyselyn tarkoitus. Kyselyn turvallisuustarkoitus voi ohjata vastaajakunnan valikoitumiseen, jota ei ehkä tunnisteta tutkimuksen arvioinnissa. Esimerkkinä ilmiöstä on epäeettisistä toimintatavoista saadut vastaukset. Kun niitä verrataan kaltoinkohtelua koskeneen tutkimuksen tuloksiin, on ero merkittävä. Eron syitä on arvioitu pohdinnassa ja ilmiö on syytä tunnistaa.