5.5. Vastaajakadon ja vastaajien ikäjakauman vaikutus tuloksiin

Kysely tehtiin helmi-maaliskuussa 2019. Samaan aikaan käytiin julkisuudessa voimakasta keskustelua etenkin iäkkäiden palveluissa todetuista epäkohdista ja muun muassa henkilöstömitoituksesta. Kyselyn ajankohta on voinut vaikuttaa vastauksiin ja vastausaktiivisuuteen.

Kysely on epäilemättä koettu vastaajajoukossa tärkeäksi. Tätä kuvaa sekä vastausaktiivisuus että kyselystä saatu yleinen palaute. Vastausaktiivisuutta kuvaa paitsi vastausten kokonaismäärä, myös se, että kyselyyn saatiin ensimmäisen vuorokauden aikana yli 1000 vastausta. Lisäksi avoimien vastausten perusteelliset argumentoinnit osoittavat tarvetta tuoda näkemyksiä esiin.

Webropolin vastausten seuranta osoitti, että yli kolmasosa otokseen kuuluneista henkilöistä oli avannut kyselyn, viidesosa oli aloittanut vastaamisen, mutta vain hieman yli kymmenesosa oli vastannut kyselyyn.

Kysely oli laaja-alainen ja pitkä ja on ilmeistä, että sekä sen pituus että laajuus ovat vaikuttaneet vastausaktiivisuuteen. Kyselyssä tarjottiin lähes jokaisen kysymyksen jälkeen mahdollisuutta tallentaa keskeneräinen vastaus ja jatkaa myöhemmin, mutta tallentamisen onnistumisesta ja vastaamisen jatkamisesta tuli tietoon ongelmia. Vastaajilta tuli kyselyitä tallentamisesta, ja välitallentamisen ohjetta tarkennettiin.

Vastaajakadolla voi olla vaikutusta tuloksiin, mutta vaikutusta on vaikea arvioida turvallisuusnäkemysten osalta. Sen sijaan vastaajaryhmien osalta näkyy kaksi aliedustettua ryhmää. Yhtäältä vastaajien ja SuPerin jäsenkunnan ikäjakauman perusteella on ilmeistä, että eniten vastaajakatoa on ollut ikäluokissa 27-45 vuotiaat. Toinen selkeästi aliedustettu joukko on muunkieliset vastaajat. Heidän osuutensa on alhainen verrattuna vieraskieliseen väestöön sekä muunkielisten lähihoitajien määrään. Aliedustusta voi selittää se, että kysely oli kielellisesti haastava. Kysely on voinut turvallisuuskysymysten osalta olla jo suomenkielisille ja ruotsinkielisille lähihoita-

jille haastava, muunkielisen todennäköisellä kielitaidolla haaste on voinut olla liian suuri. Samoin on mahdollista, että turvallisuuden käsitteet työssään vieraaksi kokeneet potentiaaliset vastaajat ovat jättäneet vastaamatta kyselyyn. Tämän seurauksena tulokset voivat olla jopa myönteisempiä kuin arjen todellisuus.

Vastaajakadon minimoimiseksi kysely olisi voitu toteuttaa kolmena erillisenä kyselynä: työturvallisuus ja kuormittuminen, potilas- ja asiakasturvallisuus, sekä palo- ja poistumisturvallisuus. Näin olisi saatu samalla näkemys siitä, onko paloturvallisuus vastaajille muita osa-alueita vieraampi alue. Samalla olisi kuitenkin menetetty ristiintaulukoinnin mahdollisuuksia. Nyt ristiintaulukoinneilla on saatu merkittävä lisä tuloksiin. Samoin aineisto mahdollistaa edelleen syventävän tutkimuksen.

Aineistossa huomio kiinnittyi vastaajien ikään. Kuten Vastaajat -luvussa todettiin, kyselyn vastaajien ikäjakauma oli voimakkaasti vino (kuva 3). Iäkkäämpien vastaajien määrä oli suurempi kuin nuorten ja keski-ikäisten vastaajien määrä. Ikäjakauma poikkeaa sekä SuPerin jäsenkunnan ikäjakaumasta, että koko väestön ikäjakaumasta (katso Findikaattori 2019), mutta sen mahdollinen merkitys jää tutkimuksessa vielä avoimeksi. Iäkkäämpien henkilöiden yliedustus vastaajien joukossa voi olla merkki turvallisuuden merkityksen kasvusta työntekijän ikääntymisen myötä.

Poikkeavalla ikäjakaumalla voi olla myös yhteys hoivatyön työkokemuksen keston kanssa. Asiaa ei pysty aineistosta selvittämään, koska kyselyssä ei kysytty vastaajan työkokemusta hoitotyöstä. Toisaalta vastaajan ikä ei ole työkokemuksen keston suora indikaattori. Hoiva-alalle hakeudutaan paitsi nuorisoasteella, myös myöhemmällä iällä. Alalle on tyypillistä sekä aikuiskoulutus, työllisyyskoulutus että eri-ikäiset ammatinvaihtajat.

Keski-ikäisten vastaajien aliedustuksesta riippumatta vastaajan iän ja asiakkaista koetun huolen mahdollista yhteyttä, samoin kuin iän ja työn koetun kuormituksen mahdollista yhteyttä on tarkoituksenmukaista arvioida syvällisemmin erillisessä artikkelissa. Samoin olisi hyvä arvioida työkokemuksen pituuden vaikutusta kuormitukseen ja asiakkaista koettuun huoleen. Valitettavasti aineisto ei anna siihen luotettavaa mahdollisuutta. Toisaalta vastaajien tutkintonimike antaa vertailumahdollisuuden: Tutkintonimikkeet ovat muuttuneet ajan myötä, joten tutkintonimikkeellä voidaan approksi-