– Työstä pitää saada oikeaa palkkaa, Kati Natunen ja Jarkko Karhapää sanovat.
”Työstä tulee yhdenvertainen olo”
Kati Natunen harjoittelee yrittäjänä toimimista.
Jarkko Karhapää vaihtoi avotyön palkkatyöhön.
Heidän mielestään on tärkeää löytää oma paikka työelämässä.
Kati Natunen ja Jarkko Karhapää asuvat Joensuussa Itä-Suomessa.
Kati opiskelee viimeistä vuotta toimitilahuoltajaksi erityisammattiopisto Luovissa. Katin opintojen yksi osa on Vuosi yrittäjänä -toiminta.
Katilla on oma yritys.
Hän saa Luovista tukea yrittäjänä toimimiseen.
Yrityksen nimi on ”Katin käsityöunelmia nyt”.
Kierrättäminen on tärkeää
Yrittäjänä Kati ompelee tuotteita kierrätystekstiileistä.
– Teen esimerkiksi kauratyynyjä, kestopusseja vihanneksille, siivousliinoja ja hiusdonitseja, Kati kertoo.
Hän käyttää tuotteisiin vanhoja verhoja ja pyyhkeitä.
– Sukulaisten varastoista löytyy hyviä kankaita ja lankoja.
Niitä ei kannata heittää roskiin, Kati sanoo.
Hän haluaa säästää luontoa ja lisätä kierrättämistä.
– Ei ole hyvä ostaa aina uutta.
Pitää suojella maapalloa ja tuottaa jätettä mahdollisimman vähän, Kati muistuttaa.
Markkinointia somessa
Kati ompelee tuotteita koulussa ja kotona.
Yrittäjänä toimimiseen kuuluu myös paljon muuta kuin tuotteiden tekeminen.
– Yritystä pitää markkinoida. Laitan tuotteistani kuvia Instagramiin ja Facebookiin, Kati kertoo.
Lisäksi Kati tekee itse yrityksen kirjanpidon.
– Merkitsen muistiin tulot ja vähennän niistä kulut. Summan pitää olla sama kuin kassalippaan sisältö, Kati kertoo.
Veroasioita pitää opiskella
Katin mielestä parasta yrittäjänä toimimisessa on ihmisiin tutustuminen.
– Tykkään asiakaspalvelusta. On kiva kuunnella ihmisiä ja nähdä, mikä tuote myy. Jos tuote ei kiinnosta, sitä pitää muuttaa.
Vaikeinta yrittämisessä ovat viralliset asiat. – Juuri eilen opiskelin kaikenlaisia verohommia, Kati kertoo.
Juontajana festareilla
Lisäksi Kati on päässyt tekemään juontajan töitä Ilosaarirockissa kahtena vuonna.
– Olen kuuluttanut bändejä lavalle. Yleisön eteen meneminen ei jännittänyt yhtään, Kati sanoo.
Hänen mielestään oli kiva nähdä, mitä festarin kulisseissa tapahtuu ja kuinka ammattilaiset toimivat.
– Artistit olivat mukavia, Kati kertoo.
Hän myy tuotteitaan erilaisissa tapahtumissa. juttu jatkuu
jatkoa
Katin yritys kierrättää vanhoja kankaita. Se säästää luontoa.
Katin unelma on yhdistää palkkatöitä ja yrittäjyyttä valmistumisen jälkeen.
– Haaveeni on päästä palkkatöihin kirpputorille.
Haluan tehdä asiakaspalvelua ja oppia käyttämään kassaa, Kati sanoo.
Apua työhönvalmentajalta
Jarkko on onnistunut palkkatyön löytämisessä.
Hänen työpaikkansa on Sakupe-niminen pesula.
Hän oli Sakupessa avotyössä yli kymmenen vuotta.
– Lopulta uskalsin kysyä, voinko päästä palkkatöihin.
Sain apua työhönvalmentajalta, Jarkko kertoo.
Työnantaja suostui.
Nyt Jarkko on ollut palkkatyössä kolme vuotta.
Hän tekee töitä juuri sen verran, että palkka ei vaikuta eläkkeeseen.
– Hommat pysyivät samoina, mutta käteen jää rahaa enemmän kuin ennen, Jarkko kertoo.
Palkka on tärkeää
Katin ja Jarkon mielestä tukea tarvitsevien ihmisten
taitoja pitää hyödyntää työelämässä nykyistä enemmän.
– Oikeiden töiden tekemisestä tulee yhdenvertainen olo.
Työssä saan olla oma itseni, Kati määrittelee.
Jarkon mielestä on tärkeää saada oikeaa palkkaa.
– Avotyöraha ei riitä mihinkään, hän toteaa.
Jarkko on ostanut palkkarahoilla esimerkiksi uuden sähköpyörän.
Jarkko teki kauan avotyötä. Nyt hän saa palkkaa.
Pyydä muilta tukea
Kati ja Jarkko lähettävät terveisiä kaikille Leijan lukijoille.
– Lähtekää työmarkkinoille rohkeasti ja avoimin mielin, he sanovat.
Katin ja Jarkon mielestä työllistymisestä ei pidä ottaa liikaa paineita.
– Omaa paikkaa työelämässä kannattaa etsiä rauhassa.
Itä-Suomen
Työelämä omaksi -hanke
Hanke edistää tukea tarvitsevien ihmisten valmiuksia toimia työelämässä.
Lisäksi hanke järjestää Kohtaa mut -kahviloita ja tukee kokemustoimijuutta.
Hanke kestää vuoden loppuun.
Alueena ovat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.
Kysy lisää:
• Etelä-Savo pauliina.hintsanen@tukiliitto.fi
• Pohjois-Savo piritta.mattinen@tukiliitto.fi
• Pohjois-Karjala piia.pakarinen@tukiliitto.fi
Lisäksi he rohkaisevat pyytämään riittävästi tukea töiden etsimiseen.
– Tukea saa esimerkiksi ohjaajilta, opettajilta, vanhemmilta ja muilta läheisiltä. n
Teksti Mari Vehmanen
Kuvat Laura Vesa
Uutisia
Hae apurahaa lokakuussa
Tukiliitto jakaa kerran vuodessa apurahoja kehitysvammaisille aikuisille ja 16 vuotta täyttäneille nuorille.
Apurahaa voi hakea lokakuun loppuun asti. Apurahaa saa harrastuksiin, aikuiskoulutukseen tai tapahtumiin osallistumiseen.
Apurahaa ei saa laitehankintoihin kuten tietokoneen hankintaan.
Yksilöapurahat ovat 100–200 euroa ja ryhmien apurahat 300–500 euroa. Etusijalla ovat hakijat, jotka eivät ole saaneet apurahaa kahden viime vuoden aikana.
Yksittäisille hakijoille ja ryhmille on erilliset hakulomakkeet. Lomakkeen voi täyttää verkossa tai tulostaa ja lähettää postitse.
Lomakkeet löytyvät osoitteesta www.tukiliitto.fi/tukiliitto-jayhdistykset/tukiliiton-apurahat/
Kysy lisää sähköpostiosoitteesta apuraha@tukiliitto.fi
Tule mukaan teemaviikolle
Kehitysvammaisten ihmisten teemaviikko on tänä vuonna jälleen 1.–7. joulukuuta. Silloin esimerkiksi Me Itse -ryhmät järjestävät monenlaisia tapahtumia eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!
Tänä vuonna teemaviikon aihe on ”Jokaisella on oikeus päättää itse asioista.”
Tukiliitto myöntää teemaviikon tapahtumiin pientä taloudellista tukea.
Tukea ehtii hakea vielä lokakuun ajan.
Kehitysvammaisten ihmisten teemaviikko 1.–7.12.
Tietoa teemaviikosta on osoitteessa www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/ tuemme-yhdistyksia/teemaviikko/
Kysy lisää: teemaviikko@tukiliitto.fi
Palveluista ei saa
leikata liikaa
Valmistuin viime keväänä
kokemustoimijaksi.
Valmistuminen oli hieno hetki.
Pidimme kunnon juhlat.
Söimme ravintolassa, ja otimme jälkiruuatkin.
Menin kokemustoimijakoulutukseen, koska haluan vaikuttaa.
Olen ollut aina aktiivinen.
Nyt minulla on pätevyys käydä puhumassa monenlaisissa paikoissa. Se on tavallaan ammatti.
Koulutus oli aivan mahtava.
Suosittelen sitä ihan kaikille.
Kaikkein paras harjoitus oli, kun me jokainen pidimme puheen.
Yleisöksi kuviteltiin presidentti.
Minä valitsin puheeseeni aiheeksi vammaisten ihmisten palvelut.
Nyt kokemusasiantuntijana haluan käydä puhumassa tästä ihan samasta aiheesta.
Vammaisten ihmisten palveluja ei saa vähentää liikaa.
Ilman palveluita moni jää kokonaan tyhjän päälle. Jos esimerkiksi työtoiminta loppuu, ihmisillä ei ole mitään tekemistä.
Säästöjä on pakko tehdä.
Mutta on väärin kohdistaa säästöt juuri niihin ihmisiin,
Tukea tarvitsevien ihmisten oli järkevää päästä edullisesti uimahalliin ja kuntosalille.
Näin kunto pysyy hyvänä, eikä apua tarvitse niin paljon.
Nämä asian kuuluvat erityisesti hyvinvointialueiden päättäjille. Kokemustoimijana haluan päästä puhumaan nimenomaan heille.
Jani Hirvi Leijan toimitusneuvoston jäsen
Teksti Jani Hirvi Kuva Laura Vesa joilla on muutenkin kaikkein vähiten. Myös herroilta pitää säästää.
– Haluan vaikuttaa, Jani Hirvi sanoo.
Mauno Muhola käytti tietokonetta ennen vain pelaamiseen. Nyt hän osaa paljon muutakin.
Opettele digitaitoja rohkeasti
Mauno Muhola on oppinut paljon uusia digitaitoja. Hän kannustaa lähestymään tietokoneita uteliaasti.
Mauno Muhola on 51-vuotias
Hän asuu Oulussa.
Viime vuosien aikana
Mauno on opetellut paljon uusia digitaitoja.
Ennen hän käytti tietokonetta lähinnä pelaamiseen. – Nyt osaan paljon muutakin, Mauno kertoo.
Hän opetteli uusia taitoja Verkko haltuun -hankkeessa.
Team-kokoussovelluksen käyttäminen on yksi Maunon uusista taidoista. – Osaan mennä kokoukseen ja välittää kutsun muille. Seuraavaksi aion opetella kutsun luomista, Mauno kertoo.
Puhelin kirjoittaa
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat Maunolle vaikeita asioita.
Hän osaa nyt käyttää puhelimen helppoa luku- ja kirjoitusohjelmaa.
– Kun haluan kirjoittaa, painan kaiuttimen kuvaa ja puhun. Puhe muuttuu itsestään tekstiksi. Jos saan viestin, painan toista kuvaketta. Puhelin lukee viestin ääneen, Mauno sanoo.
Iloa äänikirjoista
Lisäksi Mauno on alkanut kuunnella äänikirjoja. Ensin hän meni kirjastoon ja hankki kirjastokortin.
– Nyt pystyn kuuntelemaan äänikirjoja puhelimen avulla. Paras kuuntelemani kirja on ollut Tuntematon sotilas, Mauno sanoo.
Hänen mielestään myös Maps-karttasovellus on erittäin kätevä.
– Käyn joskus pyöräretkillä kavereiden kanssa. Sovimme tapaamispaikan, ja karttasovellus neuvoo perille.
Rohkeasti järki päässä
Jos tietotekniikka on vierasta, koneet herättävät helposti pelkoa. Moni kysyy nykyään Maunolta, uskaltaako viestit tai linkit avata.
– Puhelimen karttasovellus on kätevä.
Sitä voi käyttää pyöräillessä, Mauno kertoo.
– Minä haluan rohkaista kaikkia. Mutta ensin on hyvä varmistaa, onko lähettäjä tuttu.
Eikä kenellekään pidä antaa henkilötietoja tai tilinumeroa, Mauno opastaa.
Facebookissa Mauno itse ei hyväksy kaveriksi ketään, jonka profiilikuva ei näytä tutulta.
Maunon mielestä digitaidoista on paljon iloa ja hyötyä.
– On helpottavaa osata ja tietää.
Se antaa varmuutta elämään.
Haluan oppia vielä paljon lisää, Mauno sanoo. n
Teksti Merja Määttänen
Kuvat Laura Vesa
– Kirjastossa kannattaa kysyä lukuvinkkejä, Jaana Märsynaho neuvoo.
Lukutaitoa voi parantaa
Luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan joka päivä monissa tilanteissa.
Lukutaidon kohentamiseen voi kysyä vinkkejä esimerkiksi kirjastosta.
Lukemisen ja kirjoittamisen pulmat ovat todella yleisiä.
– Lähes 10 prosentilla aikuisista on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa, kirjastonhoitaja, hanketyöntekijä Jaana Märsynaho kertoo.
Hän työskentelee hankkeessa, joka antaa aikuisille tukea ja tsemppiä lukemiseen.
Iloa lukemisesta
Luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan joka päivä monessa tilanteessa. Esimerkiksi pankki- ja lääkäriasioita hoidetaan nykyään itse netissä. Myös ne vaativat lukutaitoa.
Lisäksi lukutaidosta on iloa.
Lukeminen on kivaa ajankulua.
Kirjoja lukiessa pääsee tutustumaan vieraisiin maihin ja vaikkapa historiaan.
– Tutkimusten mukaan lukeminen lisää terveyttä, Jaana Märsynaho kertoo.
Valitse kiinnostavia kirjoja
Lukutaidon parantaminen ei ole koskaan myöhäistä. – Vinkkejä kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta, Jaana Märsynaho sanoo.
Tarjolla on selkokirjoja ja isotekstisiä kirjoja. Niiden lukeminen on tavallista helpompaa.
Vinkkejä aloittamiseen
Nämä keinot voivat helpottaa lukemista:
• Tutustu selkokielisiin ja isotekstisiin kirjoihin. Kysy vinkkejä kirjastosta.
• Kokeile äänikirjojen kuuntelemista. Celia-saavutettavuuskirjastossa on maksuttomia äänikirjoja.
• Valitse kirjoja tai lehtiä aiheista, jotka kiinnostavat sinua.
• Etene pienin askelin. Ota aluksi tavoitteeksi lukea vaikka kaksi sivua kerrallaan.
• Lue rauhallisessa ja viihtyisässä paikassa.
– Aluksi on hyvä valita aiheita, jotka kiinnostavat itseä valmiiksi. Kirjaston ammattilaiset kertovat, mistä löytyy sopivia kirjoja ja lehtiä, Jaana Märsynaho sanoo.
Kiinnostaako sinua lukea vaikkapa eläimistä tai autoista? Lisäksi on olemassa erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineitä. Myös niistä saat tietoa kirjastosta. n
Teksti Mari Vehmanen
Kuva Laura Vesa
• Mieti, mihin aikaan haluat lukea. Onko sopiva hetki illalla sängyssä?
• Pieni liike helpottaa keskittymistä. Puristele lukiessa stressipalloa.
• Tutustu lukukalvoihin, -viivaimiin ja muihin lukemisen apuvälineisiin.
• Myös digilaitteet auttavat lukemisessa ja kirjoittamisessa. Niiden avulla pystyt esimerkiksi kuuntelemaan tekstit puhuttuina. Pyydä läheisiltä apua.
• Lue lisää: www.eoliitto.fi
Tunnista tunteet
Tunteet ovat mukana kaikessa, mitä teemme.
Tunteet ovat tärkeitä.
Ne antavat meille tietoa ja ohjaavat toimintaamme.
Tunteita ovat muun muassa ilo, suru, hämmästys, pelko, inho ja viha.
Tunteet kertovat meille
• mistä pidämme
• mistä innostumme
• mitä pelkäämme
• mitä jännitämme
Tunteista on hyötyä. Esimerkiksi pelko voi estää
Kaikki tunteet ovat sallittuja
Jokainen kokee ja ilmaisee tunteita omalla tavallaan. Joku tuntee voimakkaasti, toinen taas hillitymmin.
Samassa tilanteessa eri ihmiset voivat kokea hyvin erilaisia tunteita.
Joku voi jännittää esiintymistä, ja toinen taas nauttii siitä.
Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Mikään tunne ei ole koskaan väärin.
Tunteita ei voi valita. Jokainen on joskus vihainen tai kateellinen.
Tunteita voi säädellä
Tunteet menevät aina ohi. Joskus tunne kestää hetken, toisinaan taas kauemmin.
Vaikeita tunteita ei tarvitse vältellä.
Niiden voi vain antaa olla.
Vaikeita tunteita voi kuitenkin myös säädellä ja lievittää.
Nämä voivat helpottaa oloa
• jutteleminen muiden kanssa
• liikunta
• musiikin kuunteleminen
• rauhallinen hengittäminen
• ulkoileminen ja luonto
• lukeminen
• lämmin suihku
• piirtäminen tai maalaaminen
• palapelin tekeminen
• kirjoittaminen
• eläinten hoitaminen
Tunnista toisen tunteet
Toisten tunteiden tunnistaminen auttaa toimimaan yhdessä.
Tunteen tunnistaa yleensä
• ilmeistä
• eleistä
• äänensävystä
• käyttäytymisestä
Kun kaverisi itkee, hän on surullinen. Voit siis lohduttaa häntä.
Tunteiden tunnistaminen ei ole aina helppoa. Onneksi sitä voi opetella.
Keskustele tunteista yhdessä muiden kanssa. Puhuminen auttaa ymmärtämään tunteita. n
POHDI NÄITÄ
• Millaisia tunteita olet tuntenut tänään?
• Mikä on ilahduttanut sinua?
• Oletko ollut surullinen?
• Mitä teet, kun olet iloinen, surullinen tai vihainen?
• Millaisia tunteita sinun on vaikea sietää?
• Miltä iloinen ihminen näyttää?
• Miten vihainen ihminen puhuu?
• Mitä voit tehdä, ellet tiedä, miltä toisesta ihmisestä tuntuu?
Teksti Jenni Sipilä, Verneri Kuva rawpixel.com/freepik
”Rakastan työtäni päiväkodissa”
Pauliina Klemetti kertoo, millaista on työ päiväkodissa.
Olen Pauliina Klemetti. Asun Siilinjärvellä.
Käyn töissä päiväkodissa.
Tämä työ sopii minulle, sillä olen lapsirakas, iloinen ja ystävällinen.
Päiväkodissa minulla on monenlaisia tehtäviä. Luen lapsille kirjoja.
Leikin heidän kanssaan sisällä ja ulkona.
Autan pukemisessa ja riisumisessa.
Pidän lapsia sylissä. Joskus olen nukkarissa.
Lisäksi pidän paikkoja siisteinä. Pesen leluja ja pyyhin pöytiä. Haen ruokakärryt. Autan lapsia ruokailussa.
Tämä työ on ollut haaveeni lapsesta lähtien. Rakastan päiväkotityötä.
Harrastan uintia, kävelyä, pyöräilyä, leipomista ja ruoanlaittoa. n
Teksti ja kuvat Pauliina Klemetti
Tunnistatko, mitä kuvissa on?
Kirjoita sana kuvan kohdalle riville.
Tummalle pystyriville muodostuu uusi sana.
Mikä se on?
Ristikon on tehnyt Hannu Niittymäki.
Ristikon vastaukset ovat tämän lehden takasivulla.
Ryhmä on saanut viime aikoina uusia jäseniä.
”Haluamme
vaikuttaa ihmisten asenteisiin”
Jyväskylän Me Itse -ryhmä ottaa ahkerasti kantaa ajankohtaisiin asioihin.
Terveisiä Me Itse -ryhmistä
Tämä juttusarja esittelee
Me Itse -ryhmiä eri puolilta Suomea.
Tällä kertaa vuorossa on Jyväskylän Me Itse -ryhmä Mataran menevät.
Jyväskylä Me Itse -ryhmä eli Mataran menevät on perustettu jo vuonna 2000. Se on siis yksi vanhimmista Me Itse -ryhmistä.
Ryhmän taustatukihenkilö Neea Huhdanpää kertoo, että ryhmä on kasvanut viime aikoina mukavasti.
– Aktiivisia jäseniä on nyt jo 11 henkeä. Uusia mahtuu silti mukaan, Neea sanoo.
Kesäretki Tallinnaan
Ryhmä kokoontuu aina kuukauden toisena perjantaina kello 16.30 alkaen kansalaistoimintakeskus Matarassa.
Ryhmä on laatinut useita kannanottoja ajankohtaisiin asioihin.
– Ryhmä on esimerkiksi vaatinut parempia vammaiskyytipalveluita. Lisäksi on otettu kantaa leirien korkeisiin hintoihin, Neea Huhdanpää mainitsee.
Ryhmä on järjestänyt kaksi kertaa musakahvilan.
Lisäksi käydään retkillä. – Tänä vuonna olimme kaksi yötä Tallinnassa. Se oli varmasti kiva reissu kaikkien mielestä, Neea Huhdanpää sanoo.
Huolena pienet tulot
Liisa Koiramäki on ollut mukana muutaman vuoden ajan. – Kuulin ryhmästä kaverilta, ja tulin tutustumaan toimintaan.
Nykyään osallistun aina, ellen ole kipeä tai muussa tärkeässä menossa, Liisa kertoo.
Liisaa kiinnostaa erityisesti mahdollisuus vaikuttaa.
Hänen mielestään tukea tarvitsevilla ihmisillä on monesti liian pienet tulot.
– Kansaneläke ja takuueläke eivät riitä kunnolla elämiseen, Liisa sanoo.
Hänen mielestään ryhmässä on myös hauskaa käydä.
– Kivointa on vaihtaa kuulumiset ennen kokouksen alkamista.
Myös tarjoilut ovat tärkeitä.
Saamme itse päättää, mitä kahvin kanssa syödään.
Täällä kaikki saavat kertoa mielipiteensä, Liisa sanoo.
Kaikki vaikuttamaan
Mikko Tuunanen toimii ryhmän varapuheenjohtajana.
Mikon mielestä on tärkeää kertoa vammaisten ihmisten asioista paikallisille päättäjille.
– Kuljetuspalveluissa on ongelmia.
Palkkatukea pitäisi olla enemmän, Mikko kertoo epäkohdista.
Mikko lähettää terveisiä kaikille Leijan lukijoille.
– Meidän vammaisten ihmisten täytyy itse ajaa asioitamme.
Kaikkien kannattaa liittyä oman seudun Me Itse -ryhmään. n
Teksti Mari Vehmanen
Kuva Neea Huhdanpää
Kaverihaku
Voit jättää ilmoituksesi kaverihakuun kerran vuoden aikana.
Hei!
Olen Mika Liimatainen, 56-vuotias mies Keski-Suomesta.
Etsin naisystävää.
Toivon, että tykkäät hellyydestä.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Esko Kuru.
Olen 56-vuotias mies Kolarista.
Tykkään tehdä halkohommia.
Haluan oppia uusia asioita, esimerkiksi oppia laulamaan.
Etsin naisystävää kirjekaveriksi.
Kirjoita minulle osoitteeseen tai kirjoita minulle sähköposti
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Aki Nordlund Raumalta.
Harrastan pyöräilyä, kävelyä ja Lukon peleissä käyntiä.
Arkipäivinä käyn töissä.
Minulla on rakas tyttöystävä.
Etsin kaveria kirjeenvaihtoon.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Marja Humalajoki.
Etsin pitkäaikaista naispuolista kirjekaveria.
Olen sosiaalinen, iloinen ja puhelias.
Kirjoita minulle sähköpostilla
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Hannu Koskela.
Etsin naista kirjeenvaihtoon.
Olen 75-vuotias ja raitis.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Jari Jokinen.
Haluaisin tutustua tamperelaiseen noin 50-vuotiaaseen rehelliseen naiseen.
Olen 57-vuotias rehellinen mies Nokialta.
Harrastan musiikin kuuntelua ja uintia.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Mervi Launiemi. Asun Hämeenlinnassa ja olen 47-vuotias.
Harrastan musiikin kuuntelua, kirjojen lukemista ja ulkoilua.
Tykkään myös pelata pelejä ja tehdä käsitöitä.
Etsin kirjekaveria ja myös seurustelukumppania.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Ulla Pyykkönen Pitämältä.
Etsin itselleni ystävää kirjeenvaihtoon.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Teuvo Moilanen, 59-vuotias raitis mies.
Etsin 30–40-vuotiaita naisia kirjeenvaihtoon.
Tykkään seurata jääkiekkoa ja muuta urheilua.
Harrastan musiikin kuuntelua, lukemista ja leipomista.
Voidaanko vaihtaa puhelinnumeroita kirjeessä?
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen 66-vuotias nainen Nokialta.
Haluan kirjoitella samanikäisten miesten kanssa lähiseudulta.
Etsin seurustelukumppania tositarkoituksella.
Harrastan musiikin kuuntelua, lukemista, tabletin käyttöä ja ulkoilua.
Olisi kiva saada sinusta kuva.
Odotan kirjettäsi.
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Kaverihaku
Hei!
Olen Toni Wörlin, 30-vuotias mies.
Etsin naisystävää Vaasan alueelta. Harrastan elokuvien tekoa ja kävelyä.
Toivon, että ymmärrät huumoria.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei kaikki!
Olen Marko Kinnunen, 53-vuotias mies.
Etsin samanikäistä sinkkunaista vakituiseksi ystäväksi kirjeenvaihtoon.
Lähetä minulle postia osoitteeseen:
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Etsintäkuulutus!
Hei Mirkka ja Mervi!
Marko Järveläinen on saanut ihanat kirjeenne, mutta ne ovat kadonneet.
Marko haluaa kovasti kirjoittaa ja soittaa teille, mutta tarvitsee osoitteenne.
Voitte lähettää uudet kirjeet osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Marko etsii Mirkkaa ja Merviä.
Ilmoitukset netissä
Leijan ilmoituksia julkaistaan myös netissä verneri.net-sivulla.
Kun lähetät Leijaan ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös
Valokuva ilmoitukseen?
Voit lähettää valokuvan ilmoitukseen sähköpostilla tai kirjeessä.
Jos otat kuvan älykännykällä, voit lähettää sen suoraan puhelimesta
Leijan toimittajalle Whatsapp-viestinä numeroon 050 4656 282
Vernerin palstalle nettiin sivulle: verneri.net/selko
Katoava luonnonvara
Uusi maailma
kun umpihumalassa luotiin aikaa valmiiks kuollutta kun kilvan tapettiin Vahingossa hommat kaatui käsiaseen luotiin turhaan lypsät miestä, miks jäi jäljet tapettiin tapettiin
Niin kuin piru Raamattua ilmeitäs miks luinkin pimenneet on muistikuvat eilisillasta tuurilla vain täällä selvii ehjin nahoin luinkin ei täällä rikkaat lounasta, ei liioin illasta illasta
Ennen kelpas kaikki paitsi nimismiehen virka vaan esimerkki katoavasta luonnonvarasta lienee ihminen ken ei eri tavoin virka katsoi pyhimystä taikka murtovarasta varasta
Runo Viivi Laakso
Kuva Freepik
Viivi Laakso Kiuruvesi
Sanasokkelo
Etsi piilotetut sanat
Sanasokkeloon on piilotettu 18 sanaa Sanat liittyvät syksyyn.
Sanat voivat olla vinossa tai pysty- tai vaakasuunnassa. Löydätkö kaikki sanat?
Sanasokkelon on tehnyt Hannu Niittymäki.
Sanoja
Raakku
Raakku tarkoittaa jokihelmisimpukkaa. Raakut ovat nilviäisiä eli eläimiä.
Raakut ovat harvinaisia ja sen takia rauhoitettuja. Raakut elävät joessa.
Elokuussa raakuista puhuttiin lehdissä ja televisiossa. Metsäkone oli ajanut joen yli ja raakkujen päältä Suomussalmella.
Osa raakuista ei selvinnyt elossa. Muut raakut pelastettiin ja siirrettiin toiseen kohtaan jokea. Siellä ne yrittävät tehdä itselleen uuden kodin.
Lähde on Kotimaisten kielten keskus (Kotus). Kotus nostaa esille kiinnostavia sanoja.
Kuva: Canva
Raakut ovat harvinaisia eläimiä.
Tervetuloa tapaamaan muita
nuoria ja aikuisia Kohtaa Mut -kahviloihin
Kahviloissa teemme yhdessä osallistujien valitsemia asioita.
Pohjois-Suomen Kohtaa mut -verkkokahvila
Maanantaina 14.10.2024 kello 17–18
Kohtaa mut -kahvila Haukipudas
Tiistaina 15.10.2024 kello 17–18.30
Kohtaa mut-Kahvila Sodankylä
Keskiviikkona 16.10.2024 kello 17–18.30
Itä-Suomen Kohtaa mut -verkkokahvila
Maanantaina 21.10.2024 kello 17–18
Kohtaa mut -kahvila Joensuu
Keskiviikkona 6.11.2024 kello 17–19
Kohtaa mut -kahvila Mikkeli
Tiistaina 12.11.2024 klo 17–19
Kaakkois-Suomen Kohtaa mut -verkkokahvila
Tiistaina 19.11.2024 kello 17–18
Tiistaina 3.12.2024 klo 17–18
Katso kaikki tulevat Kohtaa mut -kahvilat
Tukiliiton kotisivujen tapahtumakalenterista.
Löydät lisätietoja tapahtumista osoitteesta: www.tukiliitto.fi/toiminta/tapahtumat
Yhdenvertaisen kaveritoiminnan Hengaamo Hengaamo on illanviettopaikka verkossa. Hengaamoissa tavataan, jutellaan, pelaillaan ja vietetään yhdessä vapaa-aikaa.
Keskiviikkona 23.10.2024 kello 17–18.15. Osallistumislinkki on Tukiliiton kotisivujen tapahtumakalenterissa.
Verkkotreffit: Uusi vammaispalvelulaki
Tervetuloa Jäsenyhdistysten verkkotreffeille
keskiviikkona 27.11.2024 kello 17–19! Illan aiheena on uusi vammaispalvelulaki, joka tulee voimaan 1.1.2025.
Osallistumislinkki on Tukiliiton kotisivujen tapahtumakalenterissa.
Sivun 22 sanasokkelon vastaus
Sanasokkelossa ovat piilossa nämä sanat.
Vaakasuunnassa: harava, kaakao, koulu, lätkä, sade, pimeä, takkatuli
Pystysuunnassa: sato, sieni, toti, ruska, kura, räkä talviaika, lokakuu
Vinossa: rapa, vilu, saapas
Sivun 15 ristikon vastaus
ASIAA JA VIIHDETTÄ SELKOKIELELLÄ
Numero 5 2024
LEIJA
Pinninkatu 51, 33100 Tampere
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenpalvelu / Tukiliitto
puhelin 040 8394 362 (ma–ke klo 10–13) sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi
JULKAISIJA
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry kotisivu www.tukiliitto.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja Mari Vehmanen, puhelin 050 3547993 sähköposti mari.vehmanen@tukiliitto.fi
Kaverihaku Senni Östman, puhelin 050 4656 282 (Whatsapp) sähköposti senni.ostman@tukiliitto.fi
Taitto Johanna Havimäki
KANSI
Kati Natusen ja Jarkko Karhapään kuvasi Laura Vesa.
LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO
Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Suvi Ontto-Panula ja Kauko Saarelainen.
TILAUSHINTA on 16 euroa. Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton.
Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Seuraavaan Leijaan 6 / 2024 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 6.11.2024 mennessä.
Lehti ilmestyy 4.12.2024.
PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa
ISSN 0359-8217 (painettu) ISSN 2737-0283 (verkkojulkaisu)
Lehti on netin Issuu.com-palvelussa issuu.com/selkoa