Veikko Päätalo ja artisti Troija esiintyvät uudessa musiikkivideossa.
Musiikkivideo kertoo oikeudesta mieleiseen kotiin
Rap-artisti Troijan musiikkivideo muistuttaa, että laitos ei ole oikea koti.
Troija on helsinkiläinen artisti. Hän on tehnyt rap-musiikkia jo vuodesta 2001 lähtien.
Troijan uusin musiikkivideo ilmestyi tänä kesänä. Sen nimi on ”Pikkuveli tule kotiin”. Kappale ja video ottavat kantaa vammaisten ihmisten oikeuteen asua muualla kuin laitoksessa.
Troija sanoo, että kappale kertoo hänen oman perheensä elämästä.
– Pikkuveljeni joutui laitoskierteeseen ollessaan vasta 4-vuotias lapsi. Veli kävi kotona ainoastaan lomilla, Troija kertoo.
Troija tunsi lapsena paljon surua veljen poissaolon takia. – Minulla oli häntä kova ikävä. Minut valtasi suunnaton ilo aina, kun veli tuli kotiin lomille. En saanut aikuisilta tukea näiden tunteiden käsittelemiseen, Troija muistelee.
Hätkähdyttävää sisältöä
Troijan uusi musiikkivideo kertoo henkilökohtaisten muistojen lisäksi suomalaisen laitoshoidon historiasta. Video on kuvattu Koskelan sairaalan käytöstä poistetuilla osastoilla.
Osa videon sisällöstä on järkyttävää.
Video näyttää erilaisia rajoitustoimia, joita on käytetty vielä lähihistoriassa. Videossa laitoksessa asuvia ihmisiä muun muassa kääritään maton sisään tai sidotaan kiinni wc-istuimeen.
– Nämä keinot ovat tuomittavia.
Niistä pitää keskustella, että kaltoinkohtelu ei enää toistu, Troija sanoo.
Tapaamisia rajoitettiin
Myös Troijalla ja hänen veljellään on huonoja kokemuksia laitoksesta. Esimerkiksi tapaamisia rajoitettiin.
– Pahimmillaan sain tavata veljeäni vain noin tunnin kuukaudessa.
Se tuotti tuskaa meille molemmille, Troija kertoo.
Myöskään veljen sairastumista ei otettu laitoksessa vakavasti.
Tämän vuoksi sairaanhoito viivästyi. – Biisissä tärkeänä teemana onkin oikeus hyvää kohteluun ja tarvittaessa erikoissairaanhoitoon, Troija kertoo.
Troijan veli asui laitoksissa kauan. Lopulta veli muutti Troijan luo.
Pikkuveli tule kotiin -videossa lauletaan muun muassa näin.
Pikkuveli tule kotiin
Sua sisko täällä odottaa
Sä jouduit lukittuihin oviin
Ei meitä kukaan voi erottaa
Pikkuveli rakas vailla siipii
Aina koitit mun peräs salaa hiipii
Lomilla kun saavuit kotiin
Hetket nuo oli kultaa niin
Riittävästi avustajatunteja
Troijan mielestä vammaisten ihmisten asumisessa on yhä paljon parannettavaa.
– Vanhanaikainen laitoshoito on onneksi lopetettu melkein kokonaan. Mutta tilalle ovat tulleet isot ja laitosmaiset ryhmäkodit, Troija sanoo.
Hänen mielestään esimerkiksi 20 asukkaan ryhmäkodissa hoito ei välttämättä ole yksilöllistä. Kaikki eivät myöskään saa riittävästi henkilökohtaisen avustajan tunteja.
– Se aiheuttaa eriarvoisuutta eri vammaisryhmien välillä.
Syrjinnästä on päästävä eroon, Troija sanoo.
– Siitä alkoi hänelle uusi vapaampi elämä, Troija iloitsee. juttu jatkuu
Hän muistuttaa, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään.
Mukana monenlaisia ihmisiä
Uuden musiikkivideon kuvauksiin osallistui tukea tarvitsevia ihmisiä. Heillä oli mukana tulkkeja ja avustajia. Myös Troijan veli esiintyy videolla. Kuvaukset kestivät yhden päivän.
– Oli hienoa, kun monenlaiset ihmiset puhalsivat kuvauksissa yhteen hiileen, Troija kertoo.
Hän toivoo, että mahdollisimman moni tukea tarvitseva ihminen näkee videon yhdessä läheistensä kanssa. jatkoa
Troija aikoo jossain vaiheessa jatkaa vammaisten ihmisten oikeuksien käsittelemistä musiikissaan.
– Ehkä seuraava biisini tästä aiheesta on iloisempi ja kertoo eri tarinan. Onhan pikkuveljenikin elämä ollut jo kauan iloisempaa ja täydempää.
• Katso Pikkuveli tulee kotiin -video osoitteessa youtu.be/ XiYjLk1s8xg
• Lue lisää artisti Troijasta osoitteessa www.troija.net
Videon kuvaaminen oli hauska kokemus.
”Yhdessä saatiin aikaan hieno video”
Musiikkivideon kuvaukset olivat näyttelijöille mielenkiintoinen kokemus.
Inka Kolhinoja on yksi musiikkivideon tukea tarvitsevista esiintyjistä.
Osallistuminen jännitti häntä hieman.
– En ole ennen haastanut itseäni näin. Videolla esitän asukasta, joka ei saa ruokaa, vaikka muut syövät.
Toisessa kohdassa esitän lääkesekoilua, Inka kertoo.
Inkan mielestä vaikeinta oli esiintyä eräässä kohtauksessa makuulla.
Silloin ei nähnyt koko ajan tulkkia. Mikään kuvauksissa ei ollut tylsää.
Inkan mielestä valmis video on hyvä. – Videossa on tuotu hyvin esiin, kuinka huonoissa oloissa vammaiset ihmiset ovat asuneet ja millaista taistelua elämä on joskus, Inka arvioi.
Hän korostaa, että jokaisen pitää saada valita oma kotinsa.
Myös ikäviä muistoja
Myös Veikko Päätalo esiintyy uudessa musiikkivideossa.
Hän näyttelee pikkuveljeä, josta kappale kertoo.
Veikko on oikeastikin Troijan veli. – Pukeuduin hahmoni vaatteisiin.
Tutustuin muihin näyttelijöihin, kuvaajaan ja maskeeraajaan, Veikko kertoo.
Veikon mielestä oli kiinnostavaa osallistua videon kuvaamiseen.
– Kivointa oli, että saimme yhdessä aikaan videon.
Siitä tuli hyvä, Veikko sanoo.
– Mutta kuvaus toi mieleen myös ikäviä muistoja siitä, kun itse asuin laitoksessa.
En tykännyt olla laitoksessa, Veikko kertoo.
Veikko viihtyy nykyään siskonsa ja tämän miehen luona.
– Se on mielestäni paras asumismuoto minulle, Veikko arvioi. n
Teksti Mari Vehmanen
Kuvat Lotta Laakso
Uutisia
Vielä ehdit osallistua
Vernerin kuvakisaan
Mitä teet kesälomalla?
Mikä kesässä on parasta?
Ota tai tee kuvia kesästä ja osallistu kuvakilpailuun.
Voit voittaa elokuvalipun!
Aikaa osallistua kisaan on vielä elokuun loppuun
Kuvissa voi olla mitä vain, mikä liittyy kesälomaan.
Jos maalaat tai piirrät kuvan, ota siitä valokuva.
Tai ota valokuva jostakin kesäpuuhasta.
Lähetä kuvat sähköpostilla osoitteeseen verneri@kvl.fi. Lähetä kuvien mukana nimesi tai nimimerkkisi.
Jos kuvissa on muita ihmisiä, kysy heiltä lupa julkaisemiseen.
Vernerin lukijat äänestävät suosikkikuviaan syyskuussa. Eniten ääniä saaneet voittavat elokuvaliput. Lue lisää osoitteessa verneri.net/selko/ vapaa-aika/kesaloma
Lue Tukiviestiä
nyt verkossa
Kehitysvammaisten Tukiliitto julkaisee Leija-lehden lisäksi yleiskielistä Tukiviesti-lehteä.
Tukiviesti on alkanut ilmestyä paperilehden lisäksi verkkolehtenä. Pääset lukemaan juttuja maksutta osoitteessa www.tukiviesti.fi
Tukiviestin jutut kertovat kehitysvammaisista ihmisistä ja heidän oikeuksistaan.
Paperinen Tukiviesti jatkaa vielä tämän vuoden loppuun. Ensi vuodesta lähtien Tukiviestiä voi lukea ainoastaan verkossa.
Selkolehti Leija ilmestyy paperilla myös tämän jälkeen.
Vammaisuudesta pitää puhua enemmän
Minun mielestäni meistä kehitysvammaisista ihmisistä tarvitaan paljon lisää tietoa.
On monia, jotka eivät tunne ainoatakaan vammaista ihmistä. Heillä voi olla vääriä käsityksiä ja erilaisia ennakkoluuloja.
Hyvä keino lisätä tietoa olisi esimerkiksi se, että elokuvissa ja tv-sarjoissa olisi kehitysvammaisia näyttelijöitä. Viihdeohjelmien kautta vammaisuus tulisi tutuksi suurelle yleisölle.
Lisäksi vammaisuudesta pitää järjestää seminaareja päättäjille ja poliitikoille. Meitä täytyy kuunnella eduskunnassa.
Itse haluan lisätä tietoa ja toimia yhdessä muiden kanssa. Olin mukana perustamassa Me Itse -yhdistystä Suomeen yli 20 vuotta sitten.
Kuulun Me Itse -ryhmä Tampereen Hämppeihin.
Yhdistyksessä haluan vaikuttaa erityisesti palkkoihin ja toimeentuloon. Kaikki hinnat ja asuntojen vuokrat ovat nousseet kovasti viime aikoina. Hintojen nouseminen vaikeuttaa vammaisten ihmisten elämää.
Me Tampereen Hämpit tapasimme Tampereen pormestari Kalervo Kummolan. Hän suhtautui ymmärtävästi meidän huoliimme.
Lisäksi toivon, että oma selkolehtemme Leija ilmestyy myös tulevaisuudessa.
Aki Lindroos Leijan toimitusneuvoston jäsen
Teksti Aki Lindroos
Kuva Laura Vesa
Aki Lindroos toivoo lisää keskustelua toimeentulosta.
Ohjaaja Satu Ala-Rämi (vasemmalla) ja Antti Ruuska seuraavat tarkasti, kun Anna Suolahti pelaa.
Sofiakylässä innostuttiin pelaamaan yhdessä
Annan ja Antin mielestä on kivaa pelata Rehaboo-peliä.
Sofiakylä sijaitsee Nokialla. Siellä on asumispalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa.
Sofiakylään on hankittu uusi Rehaboo-kuntoutuspeli.
Sofiakylässä Rehaboo-peliä pelataan niin kutsutun toteemin eli suuren näytön edessä.
Pelissä hahmoa liikutetaan oman vartalon avulla. Muuta ohjainta ei tarvita.
Pelissä hahmo kävelee tai juoksee. Samalla hahmo kerää tähtiä.
Reitin varrella tulee eteen minipelejä. Niissä suoritetaan erilaisia tehtäviä.
Kävelyä tai juoksua
Tänään Rehaboo-peliä pelaavat
Anna Suolahti ja Antti Ruuska.
– Nyt lähtee! Pitää mennä lujaa.
Menee tosi hyvin, Anna kertoo samalla, kun pelaa.
Pelatessa Anna kävelee paikallaan ja liikuttaa käsiään eri suuntiin.
Välillä hän juoksee ja hyppii.
Joskus pitää kumartua.
Annan suosikki minipeleistä on löylyn heittäminen kiukaalle.
Hiki tulee
Seuraavaksi on Antin vuoro.
Antti valitsee yleensä pelitavan, jossa voi istua tuolissa.
– Hyvä Antti! Hienoa, Anna kannustaa vieressä.
Antin mielestä kivoin minipeli on pallon heittäminen koriin.
– Välillä tätä pelatessa tulee oikein hiki.
Tykkään lisäksi pelata rallipeliä pleikalla, Antti sanoo.
Anna ja Antti pelaavat
Rehaboo-peliä yleensä ainakin pari kertaa viikossa.
– Perjantai on pelipäivä.
Silloin pelataan yhdessä, he kertovat.
Sopii monille
Toimitusjohtaja Riitta Peltonen kertoo, että Sofiakylässä Rehaboo-pelistä on pidetty kovasti.
– Peliä pystyvät pelaamaan hyvin monenlaiset ihmiset. Pelaaminen onnistuu vaikka pyörätuolissa istuen, Riitta Peltonen sanoo.
Pelaaminen on kivaa, mutta siitä voi olla myös hyötyä.
Pelatessa saa liikuntaa ihan huomaamatta.
– Lisäksi yhdessä pelatessa opitaan odottamaan omaa vuoroa ja kannustamaan kavereita, Riitta Peltonen sanoo. n
Teksti Mari Vehmanen
Kuvat Laura Vesa
Pelissä kerätään pisteitä.
”Ole rohkeasti oma itsesi”
Nita Halonen kuuluu moneen vähemmistöön. Vaikeinta hänelle oli hyväksyä oma kehitysvammaisuutensa.
Oululainen Nita Halonen on 29-vuotias transnainen. Lapsena kaikki ajattelivat, että hän on poika. – Se tuntui oudolta. Itse tiesin koko ajan, että olen oikeasti tyttö, Nita kertoo.
Noin 13-vuotiaana hän kuuli ensimmäisen kerran puhetta transihmisistä.
– Sana ”transihminen” kuulosti minusta heti omalta jutulta. Sanoilla on siis merkitystä. Ilman oikeita sanoja ei voi käsitellä maailmaa, Nita sanoo.
Vertaistuki auttoi
Vertaistuki rohkaisi Nitaa olemaan oma itsensä. Ryhmässä hän tutustui muihin transsukupuolisiin ihmisiin.
Nita Halonen on transnainen.
Nita alkoi meikata kouluun ja käyttää myös tyttöjen vaatteita.
Hän vaihtoi 16-vuotiaana nimensä Nitaksi.
Lisäksi hän sai diagnoosin transsukupuolisuudesta.
Nita kuuluu useaan vähemmistöön. Seksuaalisuudeltaan hän on bi-romanttinen aseksuaali.
– Se tarkoittaa, että ihastun sekä miehiin että naisiin mutta en tunne seksuaalista halua.
Olen silti parisuhteessa, Nita kertoo.
Aluksi hävetti
Nita sanoo, että oman sukupuolen ja seksuaalisuuden hyväksyminen oli aika helppoa.
Sen sijaan Nitalle on ollut vaikeampaa hyväksyä oma tuen tarpeensa.
Hän sai diagnoosin lievästä kehitysvammaisuudesta vasta nuorena aikuisena.
– Aluksi minua hävetti käyttää itsestäni sanaa vammainen, Nita sanoo.
Kesti ainakin kolme tai neljä vuotta, että Nita hyväksyi vammaisuutensa. Nykyään hän puhuu asiasta avoimesti.
Paljon yhteydenottoja somessa
Nita Halonen toimii vaikuttajana sosiaalisessa mediassa. Hän puhuu somessa esimerkiksi
seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja vammaisten ihmisten oikeuksista.
Nita toivoo, että kaikki tukea tarvitsevat ihmiset nähdään yksilöinä.
– Tukea tarvitsevat nuoret lähettävät minulle paljon viestejä.
Moni heistä miettii sukupuolta ja seksuaalisuutta, Nita sanoo.
Viesteissä on esimerkiksi kerrottu, että asumisyksikön ohjaajat saattavat kieltää meikkaamisen tai tietynlaiset vaatteet sukupuolen perusteella.
– Tukea tarvitsevan ihmisen pitää saada olla oma itsensä. Olkaa rohkeita ja uteliaita. Hankkikaa oikeaa tietoa, Nita lähettää terveisiä kaikille Leijan lukijoille. n
• Nykyään tiedetään, että seksuaalisuus ja sukupuoli ovat hyvin moninaisia.
• Transihminen kokee, että hänen sukupuolensa on muu kuin alkujaan on määritelty.
• Nita Halosta voit seurata Instagramissa nimellä @nitskupitsku.
Teksti Mari Vehmanen
Kuva Vesa Ranta
Hauska kesäretki Porvooseen
Kotkan Me Itse vietti kivan päivän Porvoon meikälaisten vieraina.
Ohjelmassa oli herkuttelua, kaupunkiin tutustumista ja yhdessäoloa.
Kuumana lauantaina 1. kesäkuuta
Omituiset Otukset eli Kotkan Me Itse -ryhmä lähti bussin kyydissä kohti Porvoota.
Porvoon meikäläiset olivat kutsuneet meidät vieraakseen.
Lähdimme matkaan aamulla, jotta olisimme perillä hyvissä ajoin.
Matkan ensimmäinen etappi oli tietysti Brunbergin tehtaanmyymälä.
Brunberg on makeistehdas Porvoossa.
Kun makeiset oli ostettu, pohdimme seuraavaa siirtoa. Mitä tekisimme?
Aikaa oli runsaasti, joten päätimme pyörähtää Porvoon vanhassa kaupungissa. Siellä ihailimme sireenien kukintaa ja kauniita puutaloja. Kävimme Porvoonjoen varrella ottamassa valokuvia.
Porvoon jäätelötehtaan jäätelö maistui. Katselimme myös kadunvarsien pikkuputiikkien tarjontaa. Jotain vähän ostimmekin.
Olimme sopineet tapaamisen kello 12
Seireeni-nimisessä ravintolassa porvoolaisen Stek För Stek -ryhmän kanssa.
Tapaaminen oli rento.
Hyvä tunnelma vallitsi koko tapaamisen ajan. Herkullinen ruoka kruunasi kaiken.
Tapaamisesta jäi tosi kiva fiilis. Sen vuoksi Kotkan meikäläiset kutsui porvoolaiset vastavierailulle Kotkaan ensi kesänä.
Teksti Mia Mässeli
Kuvat Eva Pukkila
Hae Tukiliiton apurahaa
Tukiliitto myöntää jälleen apurahoja.
Apurahaa voi hakea syksyllä 2024. Haku päättyy 31. lokakuuta
Apurahaa voi hakea ryhmä tai yksittäinen henkilö. Apurahat on tarkoitettu kehitysvammaisille ihmisille, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta.
Apurahoja voi hakea harrastuksia, aikuiskoulutusta tai tapahtumiin osallistumista varten. Apurahaa voi saada myös Me Itse -yhdistysten tapahtumiin osallistumiseen.
Yksittäinen hakija voi saada apurahan esimerkiksi urheiluun, taiteeseen, kulttuuriin tai muuhun harrastukseen. Apurahoja ei myönnetä tietokoneisiin tai muihin laitteisiin.
Ryhmät voivat saada apurahan esimerkiksi liikuntaan, urheiluun, teatteriin, musiikkiin tai tanssiin.
Etusijalla ovat hakijat, jotka eivät ole saaneet apurahaa kahteen vuoteen.
Salibandyjoukkue Nuljun Sisu on saanut Tukiliiton apurahan.
Yksilöapurahat ovat 100–200 euroa. Ryhmien apurahat ovat 300–500 euroa.
Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse apuraha@tukiliitto.fi
Yksittäisille ihmisille ja ryhmille on eri hakulomakkeet. Hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.tukiliitto.fi/tukiliitto-jayhdistykset/tukiliiton-apurahat/ n
Teksti Mari Vehmanen Kuva Laura Vesa
Tunnistatko, mitä kuvissa on?
Kirjoita sana kuvan kohdalle riville.
Tummalle pystyriville muodostuu uusi sana.
Mikä se on?
Ristikon on tehnyt Hannu Niittymäki.
Ristikon vastaukset ovat tämän lehden takasivulla.
Kaverikoira tuo iloa
Kaverikoirat käyvät monenlaisissa paikoissa. Kaverikoiraksi sopii parhaiten rauhallinen koira.
Koiria on kiva silittää.
Monet ihmiset tykkäävät koirista.
Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta pitää omaa koiraa.
Kaverikoirat tuovat iloa heille, jotka eivät omista koiraa.
Kaverikoirat vierailevat monenlaisissa paikoissa. Koirat vierailevat asumisyksiköissä, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa.
Kaverikoirat käyvät myös kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa.
Vierailun tarkoitus on, että asiakas, koira ja koiranohjaaja nauttivat kohtaamisesta.
Vierailuilla kaverikoiria saa silittää, ja niille saa jutella.
Koiria voi myös vain katsella.
Vähintään kaksivuotias
Kaverikoiran tulee olla ystävällinen ja rauhallinen. Hyvä kaverikoira ei pelästy kovia ääniä.
Laika on 15-vuotias kaverikoira. Kaverikoiran tunnistat oranssista huivista.
Kaverikoiria on monenlaisia.
Kaverikoira voi olla rotukoira tai monirotuinen.
Koira voi olla iso tai pieni.
Kaverikoiran tulee olla vähintään kaksivuotias. Yläikärajaa ei ole.
Laika on kaverikoira
Laika-koira on jo 15-vuotias.
Laikassa on kuutta eri rotua, muun muassa suomenajokoiraa, labradorinnoutajaa ja collieta.
Vapaa-ajalla Laika-koira tykkää leikkiä muiden koirien kanssa ja noutaa frisbeetä.
Laika on innokas uimari.
Laika pitää myös päiväunien nukkumisesta.
Laikan kuulo on jo huono. Mutta huono kuulo ei estä kaverikoirana toimimista.
Koira käy koulutuksen
Kaverikoirat parantavat ihmisten elämänlaatua. Ne tuovat iloa arkeen.
Turvallisuus on tärkeää kaverikoiratoiminnassa. Koira ja ohjaajat saavat koulutuksen kaverikoiratoimintaan.
Koulutuksessa koira kohtaa erilaisia tilanteita ja ihmisiä.
Kaverikoiratoiminta alkoi Suomessa vuonna 2001. Kennelliiton kaverikoirat tunnistat oranssista huivista ja koiranohjaajan nimikyltistä.
Kaverikoiria on noin 1 400 useissa eri kaupungeissa.
Oletko sinä silittänyt kaverikoiria? n
Lue lisää osoitteessa www.kennelliitto.fi/koirat/kaverikoirat
Teksti Sonja Hämäläinen ja Jenni Kanerva
Kuvat Sonja Hämäläinen ja Johanna Havimäki
Jutun kirjoittivat opiskelijat Diakonia-ammattikorkeakoulun selkokielisen viestinnän opintojaksolla.
Kaverihaku
Voit jättää ilmoituksesi kaverihakuun kerran vuoden aikana.
Kaverihaussa on tällä hetkellä ruuhkaa. Tämän takia toimitus saattaa joutua lyhentämään ilmoitustasi. Ilmoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä.
Terve!
Olen Pasi Tapani Hassinen.
Olen 49-vuotias nuorekas mies.
Etsin samanikäistä naisystävää kirjekaveriksi.
Tykkäisin myös laitella viestejä puhelimella.
Hei!
Olen Heikki Suokontu.
Etsin naisystävää tositarkoituksella.
Tykkään kirjoittaa erilaisia tarinoita ja runoja.
Olen nauravainen, hauska, hyväntuulinen ja onnellinen.
Voimme vaihtaa kirjeissä kuvat toisistamme.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta.
Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen 46-vuotias Henna Salosta.
Etsin pitkäaikaista kirjeenvaihtokaveria.
Iällä ei ole väliä, koska ystävä voi olla minkä ikäinen tahansa.
Tykkään askarrella ja käydä ulkoilemassa.
Käyn myös taide- ja Marttakerhossa.
Kesäisin mökkeilen.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Tykkään käydä kirjastossa, kaupassa ja uimassa.
Kotona pelaan pelejä ja katson TV:stä Salkkareita.
Etsin naisystävää, joka tykkäisi samoista asioista.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen 30-vuotias Emmi Jokinen.
Asun kissani kanssa Päijät-Hämeessä.
Harrastan kävelyä ja kuntosalia.
Pidän piirtämisestä, Disney-elokuvista ja kotimaisista leffoista ja sarjoista.
Etsin naisystävää, jonka kanssa seurustella ja ehkä joskus asua yhteisessä kodissa.
Toivon että olisit rauhallinen, eläinrakas ja tykkäät katsoa elokuvia, ulkoilla ja kokkailla kanssani.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Moi!
Olen 34-vuotias
Serena ja asun Liperissä.
Etsin
20–28-vuotiasta ystävää.
Käyn töissä neljänä päivänä viikossa.
Katson televisiosta Salattuja elämiä, Sykettä ja Latela autokorjaamoa.
Harrastan punttisalilla käyntiä ja ymmärrän autoasioita.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Terve!
Olen 49-vuotias Tero Varkaudesta.
Haluan kirjeenvaihdon tai soittelun avulla tutustua sinuun nainen. En tupakoi, enkä käytä alkoholia.
Harrastan mopolla ajamista maaseudulla.
Käyn uimassa talvella uimahallissa ja kesällä uimarannalla.
Tykkään kuunnella musiikkia laidasta laitaan ja tykkään soittaa rumpuja.
Sinun kanssasi haluaisin käydä yhdessä elokuvissa, pitsalla ja kävelylenkeillä.
Olisi kiva, jos asuisit lähikunnissa.
Sinun kirjettäsi odotellen.
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Marko Allan Järveläinen ja olen 46-vuotias.
Asun ItäHelsingissä. Tykkään käydä katsomassa elokuvia sekä teatterissa ja oopperassa.
Tykkään myös käydä messuilla, liikkua luonnossa ja käydä kahvilla.
Haluaisin löytää iloisen naiskumppanin, suunnilleen saman ikäisen kuin minä.
Toivon, että asuisit lähellä Helsingissä.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Mikko Aromaa Porista.
Etsin naisystävää Satakunnan alueelta.
Olen iloinen ja mukava
46-vuotias nuorimies.
Toivoisin löytäväni hauskan ja rennon ystävän itselleni.
Olisin kiinnostunut tutustumaan uuteen ihmiseen.
Voisimme esimerkiksi keskustella mukavista asioista ja käydä kävelyllä.
Kirjoita minulle sähköpostilla tai lähetä kirje postilla
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Kaverihaku
Hei
Olen 34-vuotias Tanja Heikkilä.
Haen soittelukaveria.
Asun kissani kanssa.
Esittele itsesi kirjeessä.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Moi!
Olen Jyri Hirvonen, 30-vuotias mies.
Asun Porvoossa.
Etsin elämänkumppania 20–25-vuotiaista naisista.
Harrastan kävelyä ja pyöräilyä.
Haaveilen naimisiin menosta ja perheestä.
Kirjoita minulle sähköpostilla
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Sami Parviainen Ypäjältä.
Etsin kirjeystävää 30-vuotiaista naisista
Loimaalta ja Forssasta.
Minä olen 50-vuotias.
Harrastan ulkoilua ja kävelyä.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Moikka!
Olen Santeri Saarinen.
Olen 30-vuotias mies ja asun Porissa.
Haen tositarkoituksella naisseuraa.
Tykkään kuunnella musiikkia ja käyn aktiivisesti uimassa.
Olen myös innokas penkkiurheilija.
Ota yhteyttä minuun sähköpostilla
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Minua saa pyytää kaveriksi myös Facebookissa. Terve.
Olen 50-vuotias
Toni Rajala. Asun asumisyksikössä Loimaalla.
Käyn töissä toimintakeskuksella.
Harrastan bändikerhoa ja tykkään katsella YouTube-videoita sekä pelata pleikkarilla.
Etsin noin 50-vuotiasta naisseuraa.
Toivon, että olet nauravainen ja tykkäät lähteä kanssani kaupungille kävelylle tai kahvilaan.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Moi!
Olen 43-vuotias
Annikka Naantalista.
Käyn työtoiminnassa neljänä päivänä viikossa.
Harrastan uimista ja tykkään juhlia.
Etsin mies- tai naiskaveria.
Minulla on käytössä kaksi tulkkia ja yksi avustaja.
Olen kihloissa, joten en etsi seurustelukumppania.
Vaihdetaan puhelinnumerot kirjeessä.
Kuva olisi myös kiva.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Terttu Ketola, 64-vuotias nainen
Teuvalta.
Etsin 50–65-vuotiasta, miespuolista kirjeenvaihtokaveria
Etelä-Pohjanmaan alueelta.
Tykkään katsella tv:tä ja kuunnella musiikkia.
Luonteeltani olen iloinen, kiltti ja vähän ujo.
Olisi kiva, jos kirjoittaisit minulle!
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Moi!
Olen Emmi, 36-vuotias nainen Loimaalta. Tykkään rockista, elokuvista, Simpsoneista ja poliisisarjoista. Etsin noin 27–40-vuotiasta seurustelukumppania. Olen iloinen, mukava ja huumorintajuinen.
En käytä päihteitä enkä tupakoi. Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Voit lähettää valokuvan ilmoitukseen sähköpostilla tai kirjeessä.
Jos otat kuvan älykännykällä, voit lähettää sen suoraan puhelimesta Leijan toimittajalle Whatsapp-viestinä numeroon 050 4656 282.
Ilmoitukset netissä
Leijan ilmoituksia julkaistaan myös netissä verneri.net-sivulla.
Kun lähetät Leijaan ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös
Vernerin palstalle nettiin sivulle: verneri.net/selko
Sanasokkelo
Etsi piilotetut sanat
Sanasokkeloon on piilotettu 19 sanaa Sanat liittyvät kouluun.
Sanat voivat olla vinossa tai pysty- tai vaakasuunnassa. Löydätkö kaikki sanat?
Sanasokkelon on tehnyt Hannu Niittymäki.
Sanoja
Maastopalovaroitus
Maastopalovaroitus annetaan silloin, kun on kuuma ilma ja luonto kuivuu.
Maastopalovaroituksen antaa Ilmatieteen laitos, joka seuraa Suomessa säätä.
Maastopalovaroitus voi olla keltainen, oranssi tai punainen merkki. Keltainen merkki tarkoittaa pientä vaaraa ja punainen merkki tarkoittaa suurta tulipalon vaaraa.
Maastopalovaroituksen aikana ei saa tehdä avotulta.
Avotuli on nuotio tai muu ulkona poltettava tuli. Tuli voi kuivalla säällä levitä ja aiheuttaa maastopalon.
Aikaisemmin Ilmatieteen laitos on antanut varoituksia sanoilla metsäpalovaroitus ja ruohikkopalovaroitus. Nämä sanat korvattiin tänä vuonna yhdellä sanalla: maastopalovaroitus.
Lähde on Kotimaisten kielten keskus (Kotus). Kotus nostaa esille kiinnostavia sanoja.
Kuva:
Canva
Tervetuloa tapaamaan muita
nuoria ja aikuisia Kohtaa Mut -kahviloihin.
Kahviloissa teemme yhdessä osallistujien valitsemia asioita.
Kohtaa mut -kahvila Ii
Maanantaina 12.8.2024 kello 17–18.30.
Kohtaa mut -kahvila Haukipudas
Tiistaina 17.9.2024.
Kohtaa mut -kahvila Nurmes
Lauantaina 5.10.2024 kello 12–15.
Digitreenit ovat verkossa pidettäviä keskustelutilaisuuksia.
Digitreenien aiheet liittyvät vuorovaikutukseen, yhteydenpitoon ja digitaitoihin.
Syyskuun digitreenit
Keskiviikkona 4.9.2024 kello 17–18.30.
Lokakuun digitreenit
Keskiviikkona 2.10.2024 kello 17–18.30.
Hyvällä mielellä -työpajat
Torstaina 10.10.2024 on maailman mielenterveyspäivä.
Tukiliitossa ollaan sen kunniaksi viikon joka arkipäivä
7.–11.10.2024 kello 13–14 hyvällä mielellä Teams -sovelluksessa.
Vertaisloma aikuisille Kankaanpäässä
Tämä vertaisloma on tarkoitettu aikuisille, joilla on kehitysvamma.
Lomapaikkana on kuntoutuskeskus Kankaanpää.
Loman ajankohta on 17.11.–22.11.2024. Ilmoittautumiset 17.8.2024 mennessä.
Säpinää Sorsapuistossa Tampereella
Perjantaina 6.9.2024 kello 11–14. Tapahtumassa pääset kokeilemaan erilaisia polkupyöriä ja maastoliikkumiseen soveltuvia toimintavälineitä.
Yhdenvertaisesti luontoon -retki
Tammelassa
Lauantaina 28.9.2024 kello 10–14. Tässä tapahtumassa retkeillään, ollaan nuotion loimussa ja nautitaan retkieväitä. Tapahtuma on suunnattu vaikeasti vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille sekä heidän perheilleen. Ilmoittautumiset 22.9.2024 mennessä.
Löydät lisätietoja tapahtumista osoitteesta: www.tukiliitto.fi/toiminta/tapahtumat
Sivun 22 sanasokkelon vastaus
Sanasokkelossa ovat piilossa nämä sanat.
Vaakasuunnassa: koe, aste, kynä, aine, reppu, kuri, ruokala
Pystysuunnassa: Lukio, lunttaus, taulu, rehtori, läksy, vihko, opetus, kirja, eskari
Vinossa: luokka, liitu, ope
Sivun 15 ristikon vastaus
ASIAA JA VIIHDETTÄ SELKOKIELELLÄ
Numero 4 2024
LEIJA
Pinninkatu 51, 33100 Tampere
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenpalvelu / Tukiliitto puhelin 040 8394 362 (ma–ke klo 10–13) sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi
JULKAISIJA
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry kotisivu www.tukiliitto.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja Mari Vehmanen, puhelin 050 3547993 sähköposti mari.vehmanen@tukiliitto.fi
Kaverihaku Senni Östman, puhelin 050 4656 282 (Whatsapp) sähköposti senni.ostman@tukiliitto.fi
Taitto Johanna Havimäki
KANSI
Anna Suolahden kuvasi Laura Vesa.
LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO
Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Suvi Ontto-Panula ja Kauko Saarelainen.
TILAUSHINTA on 16 euroa. Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton.
Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Seuraavaan Leijaan 5 / 2024 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 11.9.2024 mennessä.
Lehti ilmestyy 4.10.2024.
PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa
ISSN 0359-8217 (painettu)
ISSN 2737-0283 (verkkojulkaisu)
Lehti on netin Issuu.com-palvelussa issuu.com/selkoa