Näin äänestät

Mikä on hyvinvointialue?
Näin äänestät
Mikä on hyvinvointialue?
Me Itse ry:n vuosikokous pidetään jälleen maaliskuussa Tampereella.
Ensiksi on vuosikokousseminaari perjantaina 14.3.2025 kello 16 alkaen. Seminaarin aiheita ovat vapaaehtoisuus ja turvallinen tila.
Varsinainen vuosikokous on lauantaina 15.3.2025
Ilmoittautuminen alkaa kello 8.30.
Kokous alkaa kello 9.30 ja päättyy noin kello 15.
Kokous ja seminaari pidetään Tampereen yliopiston päätalossa Auditoriossa D11.
Osoite on Kalevantie 4.
Lukijat valitsivat numeron 5 viime vuoden parhaaksi Leija-lehden kanneksi.
Kannen kuvassa esiintyvät Kati Natunen ja Jarkko Karhapää.
Arvonnassa voittaneille on lähetetty kirjapalkinnot. Kiitos kaikille osallistuneille!
Kokouksessa jäsenet päättävät, millaista Me Itsen toiminta on vuonna 2026. Lisäksi valitaan johtoryhmä vuosiksi 2026–2028.
Lisätietoa vuosikokouksesta on osoitteessa www.meitse.fi ja Meikäläiset-jäsentiedotteessa.
Ansku tekee itse biisejä
Äänestäminen on tärkeää.
Toivon, että mahdollisimman moni tukea tarvitseva ihminen äänestää tämän kevään vaaleissa.
Kuntien ja alueiden valtuustoihin pitää saada päättäjiä, joita meidän asiamme kiinnostavat.
Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä maailmantilanteessa, kun kaikesta säästetään.
Myös ehdokkaina pitäisi olla tukea tarvitsevia ihmisiä.
Vaaleihin voi valmistautua yhdessä kavereiden kanssa. Me Tampereen Hämpeissä lähdemme yleensä porukalla käymään puolueiden vaalikojuilla.
Olemme miettineet etukäteen kysymyksiä, joita esitämme ehdokkaille.
Käymme lisäksi vaalitilaisuuksissa. Olemme järjestäneet myös oman tentin, johon olemme kutsuneet ehdokkaita.
Lisää tietoa puolueista saa television vaalikeskusteluista ja netin vaalikoneista.
Vaikka ennen ei olisi äänestänyt, äänestämistä ei tarvitse jännittää.
Se on aika yksinkertaista.
Ja mukaan kannattaa pyytää oma avustaja tai läheinen, jos tarvitsee apua äänestyspaikalla.
Antti Laaksonen
Leijan toimitusneuvoston jäsen
Ehdotan kaikille Leijan lukijoille, että esitämme oman alueen ehdokkaille oikein kiperiä kysymyksiä kaikkien tukea tarvitsevien ihmisten palveluista ja ihmisoikeuksista. Pääkirjoitus
Teksti Antti Laaksonen
Kuva Laura Vesa
Äänestäminen on tärkeä kansalaisoikeus. Tässä jutussa kerrotaan, miten toimit vaalipäivänä äänestyspaikalla.
Huhtikuussa Suomessa järjestetään yhdistetyt kunta- ja aluevaalit.
Vaaleissa valitaan edustajat kunnanvaltuustoihin ja 21 hyvinvointialueen valtuustoihin.
Tässä jutussa keskitytään siihen, miten äänestetään vaalipäivänä.
Vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025.
Vaaleissa äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.
Jokainen äänioikeutettu saa äänioikeusilmoituksen.
Se tulee yleensä postissa kirjeenä.
Tai jos olet tilannut itsellesi sähköiset viranomaistiedotteet, ilmoitus tulee Suomi.fi-palveluun.
Ilmoituksessa on kerrottu, mikä on oma äänestyspaikkasi varsinaisena vaalipäivänä.
Äänioikeusilmoituksen voi ottaa mukaan äänestämään, mutta se ei ole pakollista.
Ennakkoäänestys on 2.–8.4.2025. Ennakkoäänestyspaikkoja on esimerkiksi kauppakeskuksissa ja kirjastoissa.
Voit äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.
Äänestäminen ennakkoon on hyvin samanlaista kuin vaalipäivänä.
Ennakkoäänestyspaikalla saat apua vaalivirkailijoilta. 1
Vaalipäivänä voit äänestää ainoastaan omassa äänestyspaikassa. Äänestyspaikat ovat auki kello 9–20. Kaikki ennen kello 20:ä saapuneet saavat äänestää rauhassa.
Äänestyspaikan seinällä on lista molempien vaalien ehdokkaista puolueittain. Voit vielä miettiä valintaasi.
Jokaisella ehdokkaalla on oma ehdokasnumero kummissakin vaaleissa.
Jotkut ehdokkaat ovat mukana sekä kunta- että aluevaaleissa.
4
Jos äänestyspaikalla on jonoa, odota omaa vuoroasi. Kun vuorosi tulee, näytä vaalivirkailijalle henkilöllisyystodistuksesi.
Henkilöllisyyden todistamiseen käy kuvallinen henkilökortti, passi tai ajokortti. Ilman voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta et voi äänestää.
5
Vaalivirkailija tarkistaa, että nimesi on juuri tämän alueen vaaliluettelossa. Hän myös merkitsee, että olet jo äänestänyt.
juttu jatkuu
6
Vaalivirkailija ojentaa äänestysliput sinulle.
Näissä vaaleissa niitä on kaksi.
Jokaiselle äänestyspaikalla yksi virkailijoista on vaaliavustaja. Hän auttaa sinua kaikessa.
Voit esimerkiksi pyytää hänet mukaasi äänestyskoppiin.
Voit käyttää avustajana myös itse valitsemaasi henkilöä.
Avustaja voi olla vaikkapa perheenjäsen tai ohjaaja.
Mene seuraavaksi äänestyskoppiin. Kopin seinällä on listat ehdokkaista ja heidän ehdokasnumeroistaan.
Kuntavaaleissa ja aluevaaleissa on erikseen omat ehdokaslistat. Sama ihminen voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa mutta eri numeroilla.
Tämän kevään vaaleissa kannattaa olla tarkkana, kun täytät vaalilippuja.
Violetti lippu on aluevaaleihin.
Valkoinen lippu on kuntavaaleihin.
Merkitse kumpaankin lippuun selkeästi sen ehdokkaan numero, jota äänestät.
Älä kirjoita tai piirrä äänestyslippuun mitään muuta.
Ylimääräiset merkinnät lipussa voivat aiheuttaa sen, että ääni hylätään.
Äänestyspaikalla on saatavilla tukea ja apuvälineitä. Pyydä virkailijoilta suurennuslasi, jos sinun tarvitsee nähdä tarkemmin.
juttu jatkuu
12
Avustaja voi tukea kättäsi, kun merkitset vaalilippuun haluamasi ehdokkaan numeron.
13
Voit myös pyytää, että avustaja kirjoittaa numeron puolestasi.
Sen sijaan avustaja ei saa suositella, ketä kannattaa äänestää.
Avustaja ei myöskään saa paljastaa muille, ketä olet äänestänyt.
14
Kun poistut äänestyskopista, taita äänestyslippu keskeltä, niin että numero jää piiloon.
15
Mene sen vaalivirkailijan luo, jonka vieressä on iso laatikko. Se on uurna äänestyslipuille.
Vaalivirkailija merkitsee leiman kumpaankin äänestyslippuusi.
17
Pudota äänestyslippu vaaliuurnaan.
Pyydä tarvitessasi tähän apua.
Vaalit ovat tärkeä tapahtuma.
Ilman äänestäjiä Suomessa ei toteudu demokratia eli kansanvalta.
Oman äänioikeuden käyttäminen on siis hyvä syy juhlia.
Monella suomalaisella on perinteenä mennä nauttimaan vaalikahvit äänestämässä käymisen jälkeen.
Illalla voi vielä seurata ääntenlaskua yhdessä perheen tai ystävien kanssa.
Tämän jutun kuvissa äänestäjinä ovat
Atte Selin ja Noora Hakala
Teatteri NEO:sta Tampereelta.
Vaalivirkailijoina esiintyvät
Junnu Hirvonen, Antero Vesa, Mari Vehmanen ja Mariia Sarilo.
Lisää tietoa vaaleista ja äänestämisestä saat netistä osoitteesta www.vaalit.fi n
Teksti Mari Vehmanen
Kuvat Laura Vesa
Hyvinvointialue päättää
terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Kuntien vastuulla ovat esimerkiksi koulut ja kirjastot.
Vaaleissa 16. huhtikuuta valitaan valtuutetut kahteen eri paikkaan, eli kunnanvaltuustoihin ja hyvinvointialueiden valtuustoihin. Millaisista asioista ne päättävät?
Hyvinvointialue päättää näistä
Suomi on jaettu 21 hyvinvointialueeseen. Niiden toiminta alkoi vuoden 2023 alussa.
Helsinki on poikkeus, sillä se ei ole osa mitään hyvinvointialuetta.
Hyvinvointialueiden vastuulla ovat kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut.
Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi:
- terveysasemat
- sairaalat
- asumisyksiköt
- työ- ja päivätoiminta
- sosiaalityöntekijän palvelut
- henkilökohtainen apu
- kuljetuspalvelut
- työhönvalmennus
- tulkkauspalvelut
- apuvälineet
- kuntoutus
- vanhusten palvelut
Hyvinvointialueita on 21.
Lisäksi hyvinvointialueet vastaavat pelastustoimesta eli esimerkiksi palokunnista.
Aiemmin kunnat vastasivat melkein kaikista näistä palveluista.
Aluevaaleissa valitaan neljän vuoden välein uusi aluevaltuusto jokaiselle hyvinvointialueelle. Valtuusto päättää hyvinvointialueen rahankäytöstä ja muista tärkeimmistä asioista.
Kunta päättää näistä
Koko Suomi on jaettu kuntiin. Kunnat ovat hyvin erikokoisia. Pienimmissä kunnissa asuu vain muutamia satoja ihmisiä. Suomen suurimmassa kunnassa eli Helsingin kaupungissa puolestaan on yli 650 000 asukasta.
Manner-Suomessa on 292 kuntaa, ja Ahvenanmaalla on 16 kuntaa.
Kuntien tehtävät vähenivät paljon, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa noin kaksi vuotta sitten.
Nykyään kunnat päättävät esimerkiksi näistä asioista: - lasten päivähoito - koulut
- kirjastot - liikuntapaikat
- kulttuuripalvelut
- jätehuolto - katujen rakentaminen ja ylläpito
- liikenne ja joukkoliikenne
- työllisyyspalvelut
Kuntavaaleissa valitaan neljän vuoden välein uusi kunnanvaltuusto. Se käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa.
Lisätietoa saat esimerkiksi osoitteista www.stm.fi ja www.kuntaliitto.fi n
Kunnat vastaavat esimerkiksi kirjastoista.
Teksti Mari Vehmanen
Kuvat Laura Vesa ja Wikimedia Commons, muokkaus Johanna Havimäki
Rovaniemeläiset Milla, Vili ja Toivo kertovat, mitä he ajattelevat lähestyvistä kunta- ja aluevaaleista.
Milla Virtanen
Minä olen vähän huono näissä vaaliasioissa. En ole ennen äänestänyt. Tänä vuonna varmaan äänestän.
Tietoa ehdokkaista saa esimerkiksi vaalimainoksista, joita tulee kotiin. Haluaisin silti lisää tietoa, ketä kannattaa äänestää.
Hyvä päättäjä on sellainen, joka tekee asioille jotain.
Tällä hetkellä olen aika tyytyväinen palveluihini.
Vili Korhonen
Aion äänestää keväällä. Olen äänestänyt monia kertoja, koska se on tärkeää. Näissä vaaleissa päätetään meidän lähialueen palveluista ja jokaisen omista palveluista.
Saan tietoa vaalikoneista. Lisäksi käyn jututtamassa ehdokkaita vaaliteltoilla.
Pitäisi ehkä vielä selvemmin kertoa, mistä juuri näissä vaaleissa on kyse. Tiedän nykyään aiempaa paremmin, mitä hyvinvointialueet tekevät.
Ovathan ne toimineet jo kaksi vuotta.
Päättäjille haluan sanoa, että älkää unohtako meitä tukea tarvitsevia ihmisiä.
Toivo Huhta
Aion äänestää vaaleissa.
Pitää olla mukana, vaikka politiikka tuntuu välillä vähän vaikealta.
Tietoa saa parhaiten, kun juttelee ehdokkaiden kanssa.
Toivon, että päättäjät tekevät kunnissa hyviä päätöksiä.n
Teksti Vili Korhonen
Kuvat Viivi Koistinen
Mikko Ristimella on Kittilän kirjaston vuoden lainaaja. Hän käy kirjastossa joka viikko.
Kittilän kirjasto antoi palkinnon vuoden 2024 ahkerimmalle lainaajalle. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran.
Palkinnon sai 40-vuotias Mikko Ristimella. Hän lainasi vuodessa yli tuhat kertaa.
Mikon mielestä palkinto tuntui hienolta.
– On kiva, että huomioidaan, hän sanoo.
Mikko lainaa kirjoja ja CD-levyjä. Yleensä hän käy kirjastossa joka viikko.
Kesällä pyörällä
Mikko alkoi käydä kirjastossa 10-vuotiaana.
Lapsena hän käytti paljon Rovaniemen ja Sodankylän kirjastoja. Myöhemmin perhe asui
Kelontekemän kylässä, ja siellä kävi kirjastoauto.
Jokaviikkoiset kirjastoreissut alkoivat, kun Mikko muutti nykyiseen kotiinsa.
– Asun omassa rivitaloasunnossa kahden kilometrin päässä kirjastosta.
Talvella käyn siellä autolla äidin kanssa.
Kesällä ajan sinne itse pyörällä, Mikko kertoo.
Kirjastossa Mikko juttelee aina henkilökunnan kanssa. Aluksi työntekijöiden oli vaikea ymmärtää Mikon puhetta. Nyt vaikeudet on voitettu.
Mikon suosikit
• Paras kirja: Maidenventures –Rautaisen fanituksen polulla. Kirja kertoo Iron Maiden -yhtyeestä.
• Paras CD-levy: kaikki Iron Maidenin levyt
• Parhaat lehdet: Soundi ja Spider Man
Teksti Elina Ala ja Merja Määttänen
Kuva Elina Ala
Rovaniemellä nähtiin monipuolisia esityksiä.
Marraskuun puolivälissä
Rovaniemellä järjestettiin
Me Itse talentti -tapahtuma.
Porukkaa oli paikalla ympäri Lappia.
Myös muualta Suomesta saatiin vieraita.
Esityksiä oli monipuolisesti laulusta aina imitaattoriin ja jopa taikuuteen asti.
Me Itse -ryhmä Lapin Metkat esitti Portion Boysin biisin omilla sanoilla.
Idea tapahtumaan lähti siitä, että Kolpeneen palvelukeskus järjesti aikoinaan tällaisia tapahtumia. Päätimme tuoda ne takaisin.
Omat sanat tuttuun biisiin
Ihan ensimmäiseksi me
Lapin Metkoissa mietimme, mitä voisimme esittää.
Puheenjohtaja heitti idean, että yhdistäisimme laulua ja runoa.
Porukka innostui tästä.
Seuraavaksi teimme omat tekstit
Portion Boysin biisiin Elämän ABC. Kertosäe menee alkuperäisen mukaan, paitsi yksi oma muokkaus myös siihen ujutettiin.
Voin sanoa, että ainakin minua jännitti aika paljon etukäteen.
Esitys ei ollut helpoimman päästä.
Piti muistaa aika paljon asioita.
Lopulta esityksemme meni todella hyvin. Säästimme parhaan vedon tapahtumaan.
Yhteistyö kannattaa
Tapahtuma oli oikein onnistunut.
Sitä oli mukava olla mukana järjestämässä.
Taas nähtiin, miten hienoja juttuja saada aikaan yhteistyössä.
Oli mukava nähdä Me Itse -porukkaa myös muualta Suomesta.
Kiitos paljon kaikille mukana olleille! n
Teksti Vili Korhonen
Kuva Mari Lukkari
Tunnistatko, mitä kuvissa on?
Kirjoita sana kuvan kohdalle riville.
Tummalle pystyriville muodostuu uusi sana.
Mikä se on?
Ristikon on tehnyt Hannu Niittymäki.
Ristikon vastaukset ovat tämän lehden takasivulla.
Hämpit toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi.
”Täällä saa vaikuttaa asioihin”
Hämpit-ryhmä pitää yhteyttä Tampereen päättäjiin.
Tampereen Me Itse -ryhmä eli Tampereen Hämpit on perustettu vuonna 2011.
Tällä hetkellä Hämppien kokouksiin osallistuu keskimäärin 15 henkeä.
Terveisiä Me Itse -ryhmistä
Tämä juttusarja esittelee
Me Itse -ryhmiä eri puolilta Suomea.
Tällä kertaa vuorossa on Tampereen Hämpit -ryhmä.
– Määrä vähän laski korona-aikana.
Uusia jäseniä otetaan mielellään mukaan, ryhmän taustatuki Jan Piilman kertoo.
Ryhmä kokoontuu kerran kuussa Iltalinjalla-kohtaamispaikassa.
Tänä keväänä edessä on muutto uusiin tiloihin Tapio-taloon.
Tarpeeksi aikaa keskustella
Hämppien kokous alkaa aina kuulumisten vaihtamisesta.
Sitten aletaan käydä läpi esityslistan asioita. – Olemme pyrkineet siihen, ettei yhdessä kokouksessa olisi liikaa käsiteltäviä aiheita.
On parempi keskustella asioista ihan kaikessa rauhassa.
Silloin kaikki uskaltavat osallistua ja pyytää puheenvuoroja, Jan Piilman sanoo.
Jäsenet ovat aktiivisia vaikuttajia. Ryhmä on käynyt pormestarin luona ja kaupunginhallituksen kokouksissa.
Ennen vaaleja mennään yhdessä jututtamaan ehdokkaita vaaliteltoille.
Lisäksi ryhmä esittäytyy monenlaisissa tapahtumissa.
Janin mielestä kivointa taustukena toimimisessa on tasavertainen tekeminen.
– En ole niinkään ohjaaja, vaan yksi porukasta.
Se on tosi mukavaa, Jan sanoo.
Saa nauraa yhdessä
Marianna on kuulunut ryhmään noin 9 vuotta. – Olin käymässä iltalinjalla. ja siellä oli Hämppien jäseniä. He pyysivät minuakin mukaan, Marianna kertoo.
Hänen mielestään kivointa on, että ryhmässä saa nauraa yhdessä ja tutustua monenlaisiin ihmisiin.
Lisäksi hän haluaa parantaa tukea tarvitsevien ihmisten asemaa ja oikeuksia.
Hämpit hankkivat varoja ja pitivät kahviota Kimppataksi-teatteriesityksessä.
– Toivon lisää mukavia retkiä ja paljon uusia jäseniä, Marianna sanoo.
Risteily oli kohokohta
Petri ja Mika ovat kumpikin olleet mukana noin 10 vuotta.
– Ohjaaja antoi vinkin, että kannattaa liittyä.
Täällä saa vaikuttaa asioihin, Petri ja Mika kertovat.
Heidän mielestään ryhmän risteily oli yksi kivoimmista kokemuksista. He toivovat lisää matkoja ja retkiä.
Hämpit lähettävät terveisiä kaikille Leijan lukijoille.
– Liittykää Me Itse -ryhmiin eri puolilla Suomea. Lukekaa Leijaa, ja voikaa hyvin.n
Teksti Mari Vehmanen
Kuvat Jan Piilman
Voit jättää ilmoituksesi kaverihakuun
kerran vuoden aikana.
Hei!
Olen Pekka Kalpio, 72-vuotias mies Imatralta.
Etsin suunnilleen saman ikäistä naista kirjeenvaihtokumppaniksi.
Olen kiinnostunut musiikin soittamisesta.
Pidän erityisesti Korsuorkesterista, Yölinnusta sekä Pave Maijasesta.
Tykkään liikunnasta.
Käyn kuntosalilla ja lenkkeilen.
Luonteeltani olen hyvin rauhallinen mies.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Moi!
Olen Jyri Hirvonen, nuori mies Porvoosta.
Etsin tyttöystävää pitkäaikaiseen parisuhteeseen.
Toivoisin, että olisit noin 20-vuotias ja asuisit Etelä-Suomessa.
Unelmani olisi tapailla luotettavaa ja mukavaa tyttöä.
Haaveenani on mennä joskus naimisiin.
Kirjoita minulle sähköpostiin
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Haluaisin kirjoitella jonkun kaltaiseni kanssa.
Olen Iida Huuskonen Kuopiosta, olen 23-vuotias.
Käyn päivätoiminnassa, kuntosalilla, espanjan kielen tunneilla ja nuorten kahviloissa.
Olen rauhallinen ja iloinen tyyppi.
Pidän paljon musiikin kuuntelemisesta, tietovisoista ja hyvästä läpästä.
Kirjat ja tunnelmalliset leffat ovat myös mieleisiä sekä matkustelu ja hyvä ruoka.
Plussaa olisi jos olisit Pohjois-Savosta
tai lähiseudulta.
Haluaisitko kirjoitella kanssani?
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Ritva Henell, 54-vuotias nainen.
Etsin kirjeenvaihtokaveria koko Suomen alueelta kaiken ikäisistä naisista.
Olen luonteeltani luotettava, rehellinen, iloinen, rauhallinen ja pirteä.
Minulle eläimet ovat tosi tärkeitä.
Kerron kirjeessä mielelläni lisää itsestäni.
En etsi kirjekaveria miehistä.
Kirjoita minulle osoitteeseen:
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Heli Rintaluoma.
Etsin tositarkoituksella miesystävää.
Voisit olla 29–35-vuotias ja asua Etelä-Pohjanmaalla.
Olethan rehellinen ja luotettava!
Toivoisin, että sinulla on auto. Minä harrastan pelaamista, television katselua ja lenkkeilyä.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Keijo Lilja Torniosta. Olen 65-vuotias ja raitis.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Heikki Soininen, 59-vuotias mies Kauhajoelta.
Etsin suunnilleen samanikäisiä kavereita kirjeenvaihtoon.
Harrastan lenkkeilyä ja musiikin kuuntelua.
Käyn töissä toimintakeskuksessa viitenä päivänä viikossa.
Olen innokas tanssija ja pyöräilen paljon.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Pasi Haapa-aho, 55-vuotias mies
Vaasan Ristinummelta.
Haluaisin kirjoitella kirjeitä ja sähköposteja naisten ja miesten kanssa. Voidaan vaihtaa kirjeissä myös puhelinnumerot.
Kirjoita minulle osoitteeseen tai kirjoita sähköpostia
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Markku Rantanen, 48-vuotias mies Toijalasta.
Harrastan metsätöitä, tietokonepelejä, musiikin kuuntelua ja elokuvien katselua.
Käyn toimintakeskuksessa töissä kerran viikossa.
Etsin naisystävää, joka on noin 34–37-vuotias.
Olethan rehellinen ja kätevä käsistäsi.
Vaihdetaan kirjeissä kuvat.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Esa Murtonen, 75-vuotias mies Etelä-Pohjanmaalta. Olen rauhallinen ja tykkään katsoa elokuvia.
Olen raitis ja savuton.
Etsin naispuolista kirjekaveria itselleni ja miksei tyttöystäväkin kelpaisi.
Toivoisin sinun olevan
Pohjanmaan alueelta ja 50–70-vuotias.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Petra Kuparinen.
Asun Jyväskylässä.
Harrastan jalkapalloa, bändiä ja hevosia.
Olen sosiaalinen ja iloinen.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Enni Kaukanen, 21-vuotias. Etsin poikaystävää Päijät-Hämeen alueelta.
Tykkään eläimistä ja videopeleistä.
Tykkään käydä kävelyllä ja bussiajelulla. Asun omassa asunnossa asumisyksikössä.
Toivon löytäväni suunnilleen samanikäisen poikaystävän, jonka kanssa voisi tehdä asioita yhdessä.
Kirjoita minulle sähköpostilla tai kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Tere!
Nimeni on Henri Yli-Karjanmaa.
Asun Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella.
Etsin 34–39-vuotiasta naista kaveriksi.
Olen hauska ja harrastan kävelyä ja pyöräilyä.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Valokuva ilmoitukseen?
Voit lähettää valokuvan ilmoitukseen sähköpostilla tai kirjeessä.
Jos otat kuvan älykännykällä, voit lähettää sen suoraan puhelimesta Leijan toimittajalle Whatsapp-viestinä numeroon 050 4656 282
Olen Mika Liimatainen, 58-vuotias raitis mies Keski-Suomesta.
Etsin naista, joka kaipaa ystävää.
Minulla ei ole autoa, mutta linja-autolla pystyn kulkemaan.
Kirjoita minulle osoitteeseen
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Pirjo Hattunen, 58-vuotias nainen Ilomantsista.
Etsin miestä sähköpostien vaihtoon. Ikäsi saisi olla 50–54-vuotta. Toivoisin, että asut Pohjois-Karjalassa.
Minä harrastan virkkaamista, neulomista ja palapelien tekoa.
Laita minulle sähköpostia tulemaan
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Hei!
Olen Raimo Valtonen, 59-vuotias täysin vapaa sinkkumies
Akaan Toijalasta.
Etsin tositarkoituksella 20–55-vuotiasta sinkkunaista vakituiseksi tyttökaveriksi.
Olisi kiva, jos asuisit Pirkanmaalla, jotta voitaisiin nähdäkin toisemme. Valokuva kirjeessä olisi kiva yllätys.
Kirje tulee perille osoitteella:
Saat yhteystiedot lehden toimituksesta. Toimituksen yhteystiedot takasivulla.
Ilmoitukset netissä
Leijan ilmoituksia julkaistaan myös netissä verneri.net-sivulla.
Kun lähetät Leijaan ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös
Vernerin palstalle nettiin sivulle: verneri.net/selko
Sanasokkeloon on piilotettu 17 sanaa
Sanat liittyvät vaaleihin ja äänestämiseen.
Sanat voivat olla vinossa tai pysty- tai vaakasuunnassa.
Löydätkö kaikki sanat?
Sanasokkelon on tehnyt Hannu Niittymäki.
Therian tarkoittaa sellaista ihmistä, joka kokee olevansa eläin. Hänellä on ihmisen keho, mutta hän tuntee itsensä eläimeksi.
Therianit voivat askarrella itselleen esimerkiksi naamion ja hännän. Niillä he näyttävät, millaiseksi eläimeksi itsensä tuntevat.
Therianeja on ollut jo monia vuosia. Therianit tulivat suosituiksi viime syksynä.
Varsinkin lapset ja nuoret ovat ottaneet eläinhahmoja osaksi omaa elämäänsä ja leikkejään.
Therian voi käyttää naamiota, joka tuo esiin hänen eläinhahmoaan.
Lähde on Kotimaisten kielten keskus (Kotus). Kotus nostaa esille kiinnostavia sanoja.
Vammaispalvelulaki muuttui.
Miten se vaikuttaa elämään ja palveluihin?
Koulutus on lauantaina 15.3.2025 kello 10–12 verkossa.
Koulutuksessa käsitellään uutta vammaispalvelulakia.
Päivä liikennepuistossa
Näissä tapahtumissa pääset kokeilemaan liikkumisen apuvälineitä Malikkeen opastamana.
Tampere 17.5.2025 kello 13–16
Liikennepuisto Joukahaisenkatu 10
Oulu 22.5.2025 kello 17–19
Liikennepuisto Kuusiluodonkatu 18
Yhdenvertaisen kaveritoiminnan digitreenit
Digitreenit ovat verkossa pidettäviä selkeäkielisiä keskustelutilaisuuksia.
19.3.2025 kello 17–18.30
Keskustelemme hymiöistä ja saat vinkkejä, kuinka niitä käytetään.
23.4.2025 kello 17–18.30 Keskustelemme, mistä sujuva yhteydenpito muodostuu.
21.5.2025 kello 17–18.30 Saat vinkkejä, kuinka voit valmistautua keskusteluihin ja tapaamisiin.
Kahviloissa teemme yhdessä osallistujien valitsemia asioita.
Pohjois-Suomen Kohtaa mut -verkkokahvila
Maanantaina 17.3.2025 kello 17–18.
Kohtaa mut -kahvila Joensuu
Keskiviikkona 26.3.2025 kello 17–19.
Kohtaa mut -kahvila Mikkeli
Tiistaina 15.4.2025 klo 17–19.
Katso kaikki tulevat
Kohtaa mut -kahvilat
Tukiliiton kotisivujen tapahtumakalenterista.
Verkkotapahtumien osallistumislinkit ovat
Tukiliiton kotisivujen tapahtumakalenterissa www.tukiliitto.fi/toiminta/tapahtumat
Sivun 22 sanasokkelon vastaus
Sanasokkelossa ovat piilossa nämä sanat.
Vaakasuunnassa: laskenta, lippu, puolue, tuki, juliste, valta, tulos, koppi
Pystysuunnassa: uurna, vilppi, potti, kausi, gallup, voitto
Vinossa: ääni, puhe, lupaus
Sivun 15 ristikon vastaus
ASIAA JA VIIHDETTÄ SELKOKIELELLÄ
Numero 1 2025
LEIJA
Pinninkatu 51, 33100 Tampere
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenpalvelu / Tukiliitto
puhelin 040 8394 362 (ma–ke klo 10–13) sähköposti jasenpalvelu@tukiliitto.fi
JULKAISIJA
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry kotisivu www.tukiliitto.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja Mari Vehmanen, puhelin 050 3547993 sähköposti mari.vehmanen@tukiliitto.fi
Kaverihaku Senni Östman, puhelin 050 4656 282 (Whatsapp) sähköposti senni.ostman@tukiliitto.fi
Taitto Johanna Havimäki
KANSI
Atte Selinin kuvasi Laura Vesa.
LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTO
Antti Laaksonen, Anu Lehtonen, Aki Lindroos, Jani Hirvi, Suvi Ontto-Panula ja Kauko Saarelainen.
TILAUSHINTA on 16 euroa.
Tukiliiton yhdistysten jäsenet voivat valita jäsenlehdekseen Leijan tai Tukiviestin. Jäsenlehti on maksuton.
Leija ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraavaan Leijaan 2 / 2025 tarkoitettujen juttujen ja kuvien pitää olla toimituksessa 7.5.2025 mennessä.
Lehti ilmestyy 5.6.2025.
PAINOPAIKKA Waasa Graphics, Vaasa
ISSN 0359-8217 (painettu) ISSN 2737-0283 (verkkojulkaisu)
Lehti on netin Issuu.com-palvelussa issuu.com/selkoa